Tiedosta arvioi paranna:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiedosta arvioi paranna:"

Transkriptio

1 Tiedosta arvioi paranna: Itsearviointi ESR-projektien kehittämisen välineenä Anna-Kaisa Mäkinen Petri Uusikylä (toim.)

2 Sisältö 1. Mitä itsearviointi on? Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset Itsearvioinnin ESR -käytännöt Itsearvioinnin toteutus projektin eri vaiheissa Itsearvioinin vaihtoehtoiset menetelmät Itsearvioitsijan keskeisten kysymysten muistilista Liitteet...81

3 Anna-Kaisa Mäkinen Petri Uusikylä (toim.) Tiedosta arvioi paranna: Itsearviointi ESR-projektien kehittämisen välineenä

4

5 Mitä itsearviointi on? Petri Uusikylä ja Anna-Kaisa Mäkinen 1 Mitä itsearviointi on? Petri Uusikylä ja Anna-Kaisa Mäkinen 1 Tausta Edellinen rakennerahastokausi ( ) osoitti selkeästi, että ESR-toiminnan ulkopuolinen arviointi tarjoaa hyödyllistä palautetta ohjelmatyön kehittäjille, mutta antaa kovin vähän lisäarvoa itse projekteille. Pahimmillaan projektien rooli ESR:n arvioinnissa on vain toimia tietojen luovuttajina ja postikyselyihin vastaajina ilman, että he saavat vastineeksi minkäänlaista palautetta. Itsearviointi on käytännön menettelytapa, jonka avulla projektit itse voivat koota kriittistä palautetietoa prosessiensa toiminnasta ja projektinsa tuloksista ja näin tarpeen vaatiessa tehdä korjaavia toimenpiteitä. Vähintään yhtä tärkeää kuin tulosten seuranta on koko itsearviointiprosessi. Kun luodaan yhteisiä foorumeita, joilla projektitiimi, ohjausryhmä ja projektin keskeiset sidosryhmät voivat vaihtaa näkemyksiään ja peilata kokemuksiaan, samalla huomaamatta luodaan yhteistä ymmärrystä toiminnan tavoitteista ja menettelytavoista. 5 Mitä on itsearviointi? Itsearviointi on käsitteenä varsin monimerkityksinen ja tämä on saanut monet epäilemään koko itsearvioinnin mielekkyyttä. Toinen yleinen käsitys, johon itse asiassa törmää varsin usein on se, että itsearviointi on jotain vaikeaselkoista, tieteellistä arviointia, jonka toteuttajalta melkeinpä edellytetään tutkijataustaa. Molemmat ennakkokäsitykset ovat virheellisiä: Itsearviointi on yksinkertaista, helppoa ja äärimmäisen palkitsevaa. Se on pelkistetyimmillään projektiin sisäänrakennettu refleksiivinen (omia toimia kriittisesti tarkasteleva) toimintatapa, joka kytkeytyy läheisesti projektioppimiseen ja projektin jatkuvaan kehittämiseen. Opetushallinnon arviointiasiantuntija Heikki K. Lyytinen on määritellyt itsearvioinnin käsitteen seuraavasti: Itsearvioinnin perimmäinen tehtävä on tukea sekä yksilön että yhteisön oppimista, kehittämistä ja kokeiluja. Päämääränä on kehittää yhteisön toimintaa sekä yhteistyötä kasvatuksen ja oppimisen avulla, sillä aloite arvioinnista on otettu Mitä itsearviointi on?

6 1 oman yhteisön käyttöön. Kyseessä on eräänlainen yhteisöllisen oppimisen prosessi. Tähän määritelmään sisältyvät itsearvioinnin keskeiset elementit: yksilön ja yhteisön oppiminen, jatkuva kehittäminen ja aloitteellisuus. Käsikirjan tarkoitus Tämän käsikirjan tarkoituksena on saada ESR- projektit ymmärtämään itsearvioinnin merkitys osana projektin jatkuvaa kehittämistä ja oppimista sekä tarjota projekteille konkreettisia ja käytännöllisiä välineitä ja työkaluja itsearvioinnin avuksi. Käsikirja pyrkii olemaan mahdollisimman käytännönläheinen. Siihen on itsearvioinnin käytäntöjen esittelyn ohella liitetty ESR-hankkeita palvelevia esimerkkejä, arviointiharjoituksia, itsearviointitehtäviä ja muuta välittömästi sovellettavaa materiaalia. 6 Käsikirjan tilaajana on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tiedotuksen yhteistyöryhmä, johon kuuluu edustajia kaikista ESR:n vastuuministeriöistä (KTM, OPM, SM, STM, TM). Käsikirjan kautta yhteistyöryhmä pyrkii juurruttamaan kriittistä itsearviointikulttuuria suomalaiseen ESR- projektikenttään. Käsikirjan toteutuksessa on myös pyritty ottamaan huomioon osallistava näkökulma. Työn ensi askeleet otettiin, kun Euroopan sosiaalirahaston tiedotuksen yhteistyöryhmä järjesti yhteistyössä Net Effect Oy:n kanssa valtakunnallisen itsearviointiseminaarin, jonka tarkoituksena oli saattaa yhteen ESR-ohjelman rahoituksesta ja toteutuksesta vastaavia tahoja. Kaksipäiväisen kehittämisseminaarin aikana luotiin perustaa ESR- ohjelman kautta rahoitettavien projektien itsearviointiohjeistukseksi ja vaihdettiin kokemuksia hyvistä ja vähän huonommistakin käytännöistä. Itsearviointiseminaarin kädenjälki näkyy myös tässä käsikirjassa, sillä käsikirjan kirjoittajat ovat samoja henkilöitä kuin seminaarin työryhmien vetäjät. Niinpä seminaarin ryhmätöiden antia ja projektien kokemuksia onkin hyödynnetty jokaisessa kappaleessa. Koska itsearvioinnin käsite on varsin laaja ja metodisesti jäsentymätön ja koska seminaarissa oli havaittavissa suuria eroja projektien itsearviointikäytännöissä ja itsearvioinnin tuntemuksessa, käsikirjassa on pyritty lähestymään itsearviointia sekä arkipäiväisten käytäntöjen että vaativampien itsearvioinnin mallien kautta. Mitä itsearviointi on?

7 Arviointi ESR- projekteissa ESR-projekteissa rahoittaja perinteisesti edellyttää rahoituksen vastineeksi ja vaikuttavuuden parantamiseksi projektin arviointia. Siihen on jopa varattava erikseen rahaa. Näin ollen voidaan olettaa, että arviointi on vähintään ajatuksen tasolla tutumpi asia ESR-projekteille kuin monille muuta kautta rahoituksensa saaville projekteille. ESR-projektit ovat kuitenkin hyvin erilaisia kooltaan, aiheeltaan jne. Näin ollen niiden arviointitarpeet ja osaaminenkin ovat erilaisia. Arviointi voi tarkoittaa eri projekteille hieman eri asiaa tai ainakin erilaista toteutusta. Päädyttäessä siihen, että projektia tulisi arvioida, on aiheellista pysähtyä hetkeksi ja miettiä vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miksi arvioidaan ja mitä sillä tavoitellaan? Mitä resursseja on käytettävissä? Kuka arvioinnin toteuttaa eli toteutetaanko se ulkoisena vai itse tehtynä arviointina? Mitä työkaluja käytetään? Millä areenalla arviointi toteutetaan ja keitä osallistetaan? 7 ESR:n arviointi-alueet Kuviossa 1. on kuvattu arvioinnin asema ESR-toiminnassa. Arvioinnissa voidaan erottaa kaksi tasoa: ohjelmataso ja projektitaso. Arvioinnin suorittajan ja kohteen välillä voidaan tehdä ero sen suhteen onko arvioitsija ulkopuolinen (esim. tutkija, konsultti tms.) vai osallinen (yksi projektityöntekijöistä, ohjausryhmä jne.). Yksinkertaisen nelikentän avulla voimme hahmottaa neljä vaihtoehtoista arviointialuetta ESR-toiminnassa. Haluamme alleviivata, että kyseessä on todellakin neljä vaihtoehtoista tapaa järjestää arviointi nämä eivät missään nimessä ole toisiaan poissulkevia. Ulkoinen arviointi Kuuden vuoden mittainen ohjelmakausi edellyttää tehtyjen toimenpiteiden jatkuvaa seurantaa ja toimeenpanoprosessin sekä tulosten kriittistä arviointia. Rakennerahastoja koskevan yleisasetuksen (N:o 1260/1999) 40 artiklassa säädetään, että rakenteellisten tukitoimien tehokkuuden arvioimiseksi huolehditaan yhteisön toiminnan ennakko-, väli- ja jälkiarvioinnista, jotta voidaan selvittää toiminnan vaikutus suhteessa 1 artiklassa mainittuihin tavoitteisiin sekä analysoida yhteisön toiminnan vaikutuksia erityisiin rakenteellisiin ongelmiin. Artikloissa säädetään vielä yksityiskohtaisemmin ennakko-, väli- ja jälkiarvi- Mitä itsearviointi on?

8 1 Kuvio 1. Arviointi ESR-toiminnassa Arvioinnin tekijän suhde kohteeseen ulkopuolinen osallinen ohjelma komission edellyttämä ohjelmaarviointi ohjelmointi; uudelleen ohjelmointi Tarkastelutaso 8 projekti projektin ulkoinen arviointi projektin itsearvionti ointien toteuttamisesta. Nämä arvioinnit edustavat kuvion 1 vasemman ylänurkan mukaista arviointia. Tämän ulkopuolisen ohjelma-arvioinnin lisäksi on tärkeää, että ohjelmatyöstä vastaavat viranomaiset ja ns. sosiaalipartnerit pyrkivät viranomaisten käytössä olevan seurantatiedon, ohjelmatason arviointitiedon ja muun käytettävissä olevan informaation varassa jatkuvasti kehittämään ohjelmaa sen toimeenpanoa ja tuloksellisuutta. Tämän tyyppinen toiminta edustaa kuvion 1 mukaista ohjelmatason jatkuvaa itsearviointia ja ohjelmointityötä. Kansainvälisessä ohjelmatyön kirjallisuudessa puhutaan uudelleenohjelmoinnista; program re-engineering. Tämän käsikirjan kannalta vielä edellisiä kiinnostavampana voidaan pitää projektitasolla tapahtuvaa arviointia. Kuten jo edellä on todettu, projektiarviointi voi olla joko ulkopuolisen tai projektin itsensä toteuttamaa. Molempiin liittyy väistämättömiä etuja ja ongelmia, joista ESR-projekteissa toimivien on syytä olla tietoisia. Mitä itsearviointi on?

9 Ulkopuolinen arviointi on perusteltua silloin kun: projekti on kooltaan suuri ja sen toteutuksesta vastaa projektitiimin lisäksi suuri joukko yhteistyökumppaneita projektin tavoitteet ovat joko vaikeasti määriteltävissä tai jatkuvassa muutoksessa projektilla on paljon suoritteita, joiden analyysi vaatii tilastollista tietojenkäsittelyä projektilla on käytössään runsaasti laadullista seurantatietoa, jonka analysointi edellyttää erityisosaamista projektin toimenpiteet ja/tai kohderyhmä ovat sellaisia, että luotettavan palautetiedon saaminen vaatii ulkopuolista asiantuntijaa projektissa suoritetaan itsearviointia, mutta omien johtopäätösten tueksi halutaan ulkopuolista asiantuntija-arviota Projektitasolla tapahtuvan ulkopuolisen arvioinnin etuna on siis ulkopuolisen arvioinnin objektiivisuus, uusien näkökulmien ja näkemysten saaminen projektin käyttöön sekä mahdollisuus testata omia työhypoteeseja ulkopuolisella asiantuntijalla. Ongelmiksi saattavat kuitenkin muodostua ulkopuolisen arvioinnin ulkokohtaisuus ja projektin ominaispiirteiden jääminen julkilausuttujen projektitavoitteiden taakse. Riski tähän on erityisen suuri silloin kun ulkopuolisen arvioitsijan projektin edellyttämä substanssiosaaminen tai alueellisten erityispiirteiden tuntemus on liian vähäistä. 9 Itsearviointi Projektin itsearviointiin liittyy useita etuja ulkopuoliseen arviointiin verrattuna. Näitä ovat esimerkiksi se, että itsearvioinnin tuloksia on helpompi hyödyntää, onnistunut itsearviointi lisää projektitiimin ymmärrystä hankkeen tavoitteista ja ominaispiirteistä sekä että projektitiimi ja sidosryhmät todennäköisesti sitoutuvat paremmin arviointiprosessiin, kun ne saavat aktiivisesti olla myötävaikuttamassa arvioinnin kulkuun. Itsearviointia kannattaa erityisesti tehdä silloin, kun: projektin tavoitteet ovat vaikeasti määriteltävissä ja vaativat yhteistä konsensusta projektin toteuttamistapoihin liittyy runsaasti erilaisia, jopa ristiriitaisia vaihtoehtoja, joista sopiminen vaatii yhteistä kantaa projekti haluaa tarjota asiakkailleen ja sidosryhmilleen osallistumisen mahdollisuuksia projekti haluaa varmistaa projektin laadukkaan toteutuksen ja tulosten siirrettävyyden Mitä itsearviointi on?

10 1 Arviointiparadigmat Kuviossa 2. on ristiintaulukoitu arvioinnin tekijän ja kohteen välinen suhde (ulkoinen/ sisäinen) arviointifokukseen (tulokset/prosessi). Näin saamme neljä arviointitoiminnan perusmallia, joista ulkopuolinen vaikuttavuusarvioinnin malli muodostaa ns. positivistisen perusparadigman ja itsearviointina tapahtuva prosessiarviointi 1980-luvulla suurta suosiota saavuttaneen konstruktivistisen arviointiparadigman. Siinä missä positivistit vannovat objektiivisuuden ja riippumattomuuden nimiin (metaforana arvioitsija tuomarin roolissa), konstruktivistit painottavat dialogin merkitystä ja projektiosallisten näkemysten huomioonottamista (tästä keskustelusta ks. enemmän Guba & Lincoln 1989; Patton 1997). Kuvio 2. Arviointiparadigmat 10 Konstruktivistinen arviointi Prosessi Prosessi konsultaatio, käyttäjälähtöinen arviointi Sisäinen B C Ulkoinen D A Casestudy itsearviointi Positivistinen vaikuttavuusarviointi Tulokset Näiden kahden arvioinnin perusparadigman välimaastoon jää kaksi mielenkiintoista välikenttää, so. ulkopuolinen prosessiarviointi ja projektin itsensä suorittama tulosten ja vaikutusten itsearviointi. Lukuisat käytännön kokemukset projektiarvioinneista ovat osoittaneet ainakin tämän kirjoittajille, että ulkopuolinen prosessiarviointi parhaimmillaan auttaa projektia hahmottamaan projektin toimeenpanon kriittisiä pullonkauloja ja löytämään yhdessä arvioitsijan Mitä itsearviointi on?

11 kanssa vaihtoehtoisia ratkaisuja näihin. Tällainen konsultatiivinen arviointiote tulee varsin lähelle perinteistä prosessikonsultaatiota, jossa konsultin keskeinen tehtävä on auttaa organisaatiota/projektia järkiperäistämään ja optimoimaan keskeisiä prosessejaan. Neljäs kenttä, jonka olemme nimenneet case study itsearvioinniksi nivoutuu luontevaksi osaksi projektin normaalia seurantaa ja raportointia. Seurantatietoa läpikäydessään ja raportoidessaan projektipäällikkö ja tiimi pakostakin joutuvat arvioimaan toimenpiteiden hyötyjä. Käsikirjan sisältö Käsikirja etenee siten, että luvussa kaksi esitellään itsearvioinnin lähtökohtia, vaihtoehtoisia motiiveja, itsearvioinnin edellytyksiä sekä jäsennetään itsearvioinnin keskeisiä ulottuvuuksia ja käsitteitä. Seuraavaksi tarkastellaan erityisesti itsearvioinnin ja siinä tuotetun tiedon hyödyntämistä. Kolmannen luvun tarkoituksena on luoda suuntaviivat ESR- hankkeiden itsearviointikäytännöille. Luvussa esitellään arviointitoiminnan lähtökohdat ja säädösperusta sekä hahmotetaan ideaalikäytäntöjä ESR- hankkeiden itsearvioinnille. 11 Neljännessä luvussa siirrytään tarkastelemaan itsearviointia käytännön toteutuksen näkökulmasta prosessina, jonka elinkaari alkaa tiedon tai kehittämisen tarpeesta tai tilivelvollisuudesta esim. rahoittajalle, jatkuu resurssien varmistamisella, suunnittelulla ja toteutuksella päättyen lopulta itsearvioinnin valmistumiseen. Luvussa neljä esitelläänkin hyvin käytännönläheisesti vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa itsearviointia projektisyklin eri vaiheissa projektia käynnistettäessä, toteutettaessa ja päätettäessä. Luku viisi esittelee lukijalle joukon itsearvioinnissa yleisimmin käytettyjä työkaluja. Esittelyä havainnollistetaan soveltavin harjoituksin ja esimerkein käytännön projekteista. Työkalujen esittely noudattaa hankesykliajatusta eli projektin arvioinnin eri vaiheisiin tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja. Paitsi pitkälle strukturoituja työkaluja, luvussa esitellään myös arkipäiväisempiä itsearvioinnin malleja periaatteella jokaiselle jotakin. Mitä itsearviointi on?

12 1 Käsikirja päättyy yhteenvetoon projektien itsearvioinnin keskeisimmistä kysymyksistä. Lopun yhteenvedon lisäksi itsearvioinnin toteuttajan tukena käsikirjassa on myös liiteosio, josta innokas itsearvioitsija löytää valmiita asiakirjapohjia ja harjoituksia. Vielä lukijalle ohjeeksi: tätä käsikirjaa ei tarkoituksella ole kirjoitettu käskymuotoon, koska se ei tarjoa yhtä ainoaa oikeaa itsearvioinnin mallia. Sen sijaan käsikirjalla pyritään antamaan suuntaa, vinkkejä ja intoa oman projektin arviointiin. Siksi teosta kannattaakin lukea oman projektin kehyksistä käsin ja vapaasti soveltaen. Antoisia luku- ja itsearviointikokemuksia! Kirjallisuus 12 Ahlbaek, Erik Evaluation Design and Utilisation. Any Connection? Luento Helsingin Yliopistossa Guba, EGON & Lincoln, Yvonne Fourth Generation Evaluation. Sage. Patton, Michael Q Utilization-focused Evaluation. Sage. Mitä itsearviointi on?

13 Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset Petri Virtanen 2 Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset Petri Virtanen2 Toisen luvun tavoitteena on esitellä projektien itsearviointien taustaoletuksia kysymyksiä, joita tulee pohtia ennen varsinaiseen itsearviointiprosessiin ryhtymistä ja jotka on hyödyllistä sisäistää itsearviointiprosessiin kuuluvina tekijöinä. Toinen luku toimii toivottavasti myös itsearviointia motivoivana tekijänä juuri siitä syystä, että itsearviointi liittyy parhaimmillaan oppimiseen ja uusien asiayhteyksien oivaltamiseen. Kärjistäen mutta ei liioitellen itsearviointi on projektissa niin tärkeä elementti, että sen myötä projektit joko onnistuvat tai epäonnistuvat. Luvussa käsiteltävät teemat ovat: 13 Projektin itsearvioinnin eettiset kysymykset - Kriittinen arviointi ei ole arvostelua - Tietosuojakysymykset - Meta-evaluaation periaatteet Projektin itsearviointi oppimisen välineenä - Toimijanäkökulma eli mitä tahoja oppiminen koskee - Tiedonkulun varmistaminen - Informaation hallinta - Itsearvioinnin toteutustapa Itsearvioinnin hyödyntäminen - Arvioinnin hyödynsaajat - Hyödyntämisen varmistaminen - Hyödyntämistavat - Itsearviointimetodologian kehittäminen - Hyödyntämisen ajoittaminen Itsearviointiin liittyvän osaamiskapasiteetin varmistaminen - Emo-organisaatioilta ja projektitiimeiltä vaadittavat taidot - Itsearvioinnin resurssointi - Projektiverkostoilta vaadittavat taidot - Arvioinnin hyödyntäjiltä vaadittavat taidot Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset

14 2 Eettisiä lähtökohtia itsearviointiin On hyödyllistä pitää mielessä, että projektihallinta on ennen muuta ajatuksellinen prosessi, ei mekaanista projektihallinnan työkalujen soveltamista. Sama pitää paikkansa myös projektin itsearvioinnissa. Projektihallinnan kulmakivi on mekaanisen, valmiiden työkalujen soveltamisen sijasta muutosten ja asiakokonaisuuksien hallinta. Lisäksi on hyvä muistaa, että jatkuva parantaminen ja laatukysymykset ovat nykyaikaisessa projektihallinnan teoriassa paitsi muodikkaita termejä, myös aitoja tekemistä edellyttäviä henkisiä ja toiminnallisia haasteita, joihin projektitiimien pitää uhrata aikaansa. 14 Projekti on organisoitu tapa saada aikaan muutos tai tuottaa jokin toiminnallinen innovaatio. Kun projekti mielletään ajatukselliseksi prosessiksi, tulee myös projektissa toteutetun itsearvioinnin rooli nähdä yhtenä lenkkinä tätä ajatuksellista prosessia. Kuten todettua, kyse ei ole mekaanisesta itsearviointityökalujen soveltamisesta, vaan nimenomaan itsearvioinnin toteuttamisen pohtimisesta suhteessa projektin toteutukseen. Tällöin oleellista on löytää vastaus kysymyksiin: miksi teemme itsearviointia ja miten arviointi parhaimmalla mahdollisella tavalla edistää projektimme päämääriä? Arviointitiedon käyttäminen edellyttää harjaantumista ja osaamista. Arviointitoimintaa koskeva yleinen maallikkomielipide on, että arviointi on arvostelua. Tästä ennakkoluulosta pitää päästä yli ennen kuin voidaan puhua projektin aidosta itsearviointikulttuurista. Itsearviointi on siis nimenomaan arviointia, ei arvostelua, syyllisten hakemista, sormella osoittelua huonosti tehdyistä työtehtävistä. Arviointitiedon tulee olla kriittistä ja kritiikkiin kuuluu positiviinen ja negatiivinen ulottuvuus. Euroopan laatupalkintoon (The EFQM Excellence Model ) pohjautuvassa itsearvioinnissa puhutaan esimerkiksi vahvuuksien ja parantamisalueiden (ei siis heikkouksien!) paikantamisesta. Itsearvioinnin toteuttamiseen liittyy monenlaisia eettisiä kysymyksiä. Nämä kysymykset pätevät soveltuvin osin usein poikkeuksetta myös ulkoiseen projektiarviointiin. Keskeisimmät ja samalla myös paradoksaalisimmat eettiset vaatimukset liittyvät totuudenmukaisuuteen ja siihen, ettei arvioitavaa saa tietoisesti vahingoittaa. Ironisesti voidaan toisaalta kysyä, miten voi olla vahingoittamatta arvioitavaa kohdetta, jos joudutaan sanomaan, että projekti suoriutuu huonosti tehtävistään, projektipäällikön taidoissa on vakavia puutteita, projektitiimi on yhteistyökyvytön, projektitiimin Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset

15 henkilöstö keskenään riidoissa, projektin yhteistyökumppanit pitävät projektista saatavaa hyötyä mitäänsanomattomana ja että projekti pitäisi kenties lakkauttaa tai ainakin keskeyttää. Eikö tämä ole arvioinnin kohteen vahingoittamista, jos pidetään lähtökohtana sitä, että arvioitava kohde mielletään projektitiimiksi? Tuloksenahan voi olla joukko työttömiä entisiä projektityöntekijöitä. Asia ei ole yksinkertainen, koska vasta-argumenttina voidaan esittää, että jos tällaisia huomautuksia ja kysymyksiä ei esitetä ja jos mainitut asiat tajutaan projektien elinkaaren loppumetreillä, edistetään vielä suuremman katastrofin syntyä. Miksi epäkelpoa projektia on kannattanut pitää tekohengityksellä elossa kaksi vuotta, jos epäonnistuminen on ollut nähtävissä jo varhaisessa vaiheessa. Itsearvioinnin eettisiin kysymyksiin kuuluvat myös pohdinnat tietosuojasta. Kussakin itsearvioinnissa on tapauskohtaisesti pohdittava miten tietoja kerätään, miten niitä käytetään ja miten yksilökohtaista (hyödynsaajista eli projekteihin osallistuvista henkilöistä) tietoa säilytetään. Usein ESR-rahoitteisissa projekteissa kerätään asiakaskohtaista tietoa projektissa mukana olevien henkilöiden henkilökohtaisista asioista. Tällöin ei ole yhdentekevää, miten tällaisia tietoja säilytetään kun kyse ei välttämättä ole lain mukaisesta henkilörekisteristä, vaan yksittäisiä henkilöitä koskevista muistiinpanoista muun projektidokumentaation joukossa. 15 Meta-evaluaation käsitteellä viitataan tavallisesti arviointitoimintaa koskevassa kirjallisuudessa kahteen asiaan. Se voi yhtäältä tarkoittaa tehtyjen arviointien laadun varmistamista tiettyjen ennakolta valittujen kriteerien perusteella tai toisaalta jo kerättyjen raportointien arviointiaineistojen käyttöä uudelleen sekundäärisesti. Itsearvioinnin eettisiin kysymyksiin voidaan ajatella liittyvän etenkin ensimmäiseksi mainittu meta-evaluaation lähestymistapa. Tällöin ollaan kiinnostuneita itsearviointiprosessien ja -raporttien luotettavuudesta (reliabiliteetti), metodisesta täsmällisyydestä (validiteetti), arviointitulosten uskottavuudesta ja arviointien tulosten hyödynnettävyyden asteesta. Yksittäisiä projekteja koskevien itsearviointien on oltava eettisesti perusteltuja ja korkealuokkaisia. Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset

16 2 Hyvä käytäntö 1: FES:n (Finnish Evaluation Society) eettiset periaatteet Suomen Arviointiyhdistys ry (Finnish Evaluation Society) toteutti vuosina kehittämishankkeen, jonka tuloksena laadittiin arviointitoiminnan eettiset periaatteet. Suomen Arviointiyhdistys ry:n hallitus käsitteli eettisiä periaatteita kokouksissaan keväällä 2002 ja suosittaa niiden huomioon ottamista arviointitoiminnan toteuttamisessa. FES:n eettisiä periaatteita voi soveltaa mukaillen projektitasoisessa itsearvioinnissa. Suomen arviointiyhdistyksen arvojen nelikenttä koostuu arvioinnissa läsnä olevista kokonaisuuksista eli arvioinnin tekijästä, kohteesta, arviointiprosessista eli arvioinnin tekemisestä ja siitä, miten nämä kaikki sijoittuvat yhteisöön tai yhteiskunnalliseen kontekstiin. 16 Tekijän, kohteen ja tekemisen vastuu on aina myös vastuuta laajemmalle yhteisölle, joka toimii niiden arvokenttien avaajana. Myönteiset arvot, joihin kaikki arviointitoiminta sijoittuu, voidaan luokitella siten neljän otsikon alle: arvoihin, jotka ovat hyväksi arvioitsijalle, arvoihin jotka ovat hyväksi arvioitavalle, arvoihin jotka ovat hyväksi arviointityölle ja arvoille, jotka ovat hyväksi yhteiskunnalle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Eettisten periaatteiden kokonaisuus on siis ensisijaisesti kuvaus niistä eettisistä alueista, joiden kohdalla arvioitsija tehtävissään joutuu olemaan moraalisesti vastuullinen. Moraalinen vastuunkanto jää arvioitsijan valinnaksi. 1) ARVIOITSIJA TOTUUS Hyvä arviointi liittyy arvojen puolesta paitsi hyviin arvioinninprosessin välineellisiin arvokysymyksiin, myös siihen, miten oma arvioitsijan / tutkijan vapaus ja vastuu hahmotetaan. Arvioitsijalla on oltava vapaus tietoon ja totuuden tavoitteluun eli totuus on hänen toimintansa ylin määre. 2) ARVIOITAVA OIKEUDENMUKAISUUS Se, miten toisen oikeudet ja oikeudenmukainen kohtelu ymmärretään arviointiprosessissa, on kuvattavissa arvioitavien oikeudenmukaisena kohteluna. Ehkä lähemmäksi pääsee vastavuoroisuus-ajatuksen kautta: samat oikeudet, samat velvollisuudet; vapaus ja hyvinvointi tavoitteina, päämäärinä kaikelle olemiselle ja tekemiselle. Tällöin arvioitsija toiminnassaan voisi esimerkiksi asettaa itsensä omien tekojensa kohteeksi, uhriksi ja määritellä kussakin tilanteessa omia toimintansa arvoja ja niiden vaikuttimia osin sitäkin kautta. Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset

17 3) ARVIOINTIPROSESSI OSAAMINEN Arvioitsijalta odotetaan menetelmien hallintaa ja välineellistä taitoa, jonka arvokuvaus on tällöin osaaminen. Arvioitsijan taustalla on tutkijavastuu ja yhteisö joka antaa oikeuden tehdä arviointitutkimusta ja myös luo arviointikäytäntöjä. Samalla yhteisö valtuuttaessaan normittaa. Siten arvioinnin etiikka on enemmän kuin vain menetelmien oikeaa käyttöä. Menetelmien oikean käytön kohdalla puhutaan toiminnan sisäisistä normeista eli menettelytapojen hallinnasta ja validisuudesta. Arviointitoiminnan ulkoiset normit taas ovat tekijöitä jotka liittävät arvioitsijan tulosten soveltamisen ja koko toimintahorisontin yhteisölliseen kenttään. Siksipä arviointitutkimuskin on aina yhteistyön tulosta ja siten ainakin välillisesti yhteisöön liittyvää. Tausta-ajatuksena on, että toiminnassa toteutuu rehellisyys ja reiluus ja että tutkimus on sosiaalisesti relevanttia tietoa. 4) ARVIOINTITULOS VASTUULLISUUS Kaikki edellä luonnostellut arvoulottuvuudet 1-3 johtavat pohtimaan vastuuta arvioinnin tuloksista ja oman toiminnan oikeutuksista sekä arvioinnin tilaajan osalta että arvioitsijan kohdalla. Arvioinnin kollegiaalinen yhteisö antaa valtuuden arviointiin ja muu yhteisö on se, jonne arvioitsija, arvioitava ja arvioinnin tilaaja sijoittuvat olematta omaehtoisia ja yhteisöstään riippumattomia. 17 Suomen Arviointiyhdistys ry:stä ja sen arviointitoiminnan eettisistä periaatteista saa lisätietoja www-osoitteesta Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset

18 2 Hyvä käytäntö 2: Meta-evaluaatio MEANS-käsikirjan mukaisesti Eureval-C3E eli Centre for European Evaluation Expertise laati Euroopan komission (DGRegio) toimeksiannosta vuonna 1999 julkaistun MEANS- käsikirjasarjan, jonka ensimmäisessä osassa (Vol 1. Evaluation Design and management) kirjataan joukko arviointiprosessien metaevaluaatiossa hyödyllisiä kysymyksiä. Näitä voi soveltuvin osin hyödyntää projektitasoisessa itsearviointitoiminnassa. 18 Käytännössä MEANS-kriteerien soveltaminen voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että projektissa, joka on päättänyt toteuttaa itsearvioinnin prosessina koko hankkeen elinkaaren ajan, käydään projektin käynnistyessä ja projektin päätösvaiheessa ohjausryhmässä kriittinen keskustelu alla luetelluista teemoista 1-5 esimerkiksi määrittelemällä kullekin metaevaluaatiokriteerille 1-5 sen hetkisen tiedon varassa johtopäätös kyseisen kriteerin vahvuuksista, parantamisalueista ja kehittämistarpeista. Tämä voi tapahtua niin, että ensin otetaan keskustelun aiheeksi projektin seurantajärjestelmän laatu ja keskustelua käydään nimenomaan tästä kysymyksestä projektin ohjausryhmän puheenjohtajan johdolla. Keskustelun päätteeksi projektipäällikkö kirjaa kyseistä meta-evaluaatiokriteeriä koskevat vahvuudet, parantamisalueet ja kehittämistarpeet esimerkiksi fläppitaululle tai kannettavalle tietokoneelle (mikäli projektin ohjausryhmän käytössä on dataprojektori, mikä entisestään lisää konsensus- ja yhdessä tekemisen ilmapiirin tuntua projektin ohjausryhmän kokoustilanteessa). Muiden meta-evaluaatiokriteerien kohdalla voidaan toteuttaa samat toimenpiteet (eli keskustelu, yhteisten johtopäätösten paikantaminen vahvuuksista, parantamisalueista ja kehittämistarpeista ja johtopäätösten muistiin kirjaaminen). Seuraavassa on esitetty MEANS-käsikirjasta johdetut ja projektien itsearviointiin sopivat metaevaluaatiokriteerit: 1. Seurantajärjestelmien laatu 2. Itsearvioinnin suunnittelu 3. Itsearvioinnin toteutustapa ja arviointiosaamisen taso 4. Itsearviointiraportin tekninen laatu ja johtopäätösten hyödynnettävyys projektiohjausta silmällä pitäen. 5. Itsearvioinnissa käytetyn aineiston reliabiliteetti ja validiteetti Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset

19 Itsearviointi oppimisen välineenä ja oppimisen pullonkaulat Projektioppimisessa on kysymys monista asioista. Ensinnäkin voidaan kysyä, mistä asioista projekti voi oppia itsearvioinnin avulla? Monesta asiasta, periaatteessa samantyyppisistä kuin ulkoisestikin tehdyn arvioinnin perusteella. Tällaisia ovat muun muassa projektihallinnan prosessi (miten projekti on suunniteltu, toteutettu ja arvioitu), projektihallinnan työkalujen toimivuus, projektiorganisaation toimivuus (mukaan lukien projektitiimin osaaminen), projektin tulosten innovatiivisuus, projektin budjetin toteutuminen ja resurssien riittävyys ja projektin toiminnan yhteensopivuus hankkeen emo-organisaation tavoitteiden kanssa. Toiseksi voidaan pohtia sitä, keihin oppimistavoite kohdistuu. Projektit eivät ole ainoita, joiden tulisi hyötyä tehdyistä itsearvioinneista. Myös muut tahot hyötyvät itsearviointien avulla tuotetusta arviointitiedosta. Emo-organisaatiot voivat oppia yksittäisten projektien tekemistä itsearvioinneista ja saada samalla vahvistusta omalle projektikulttuurilleen. Emo-organisaatioiden tasolla oppiminen voi liittyä myös yksittäisissä projekteissa sovellettujen ja hyödyllisiksi havaittujen arviointityökalujen levittämiseen emo-organisaation muihin projekteihin. 19 Lisäksi voidaan todeta, että välillisesti yksittäisissä projekteissa suoritetuista itsearvioinneista hyötyvät myös kansalliset ESR-viranomaiset ja jopa Euroopan komissionkin virkamiehet. Välillisenä yksittäisen ESR-projektin itsearvioinnin toteutuksen hyödynsaajana voidaan pitää oppimisnäkökulmasta myös kansallisia ja ylikansallisia arviointiyhteisöjä ja -yhdistyksiä (lupaavien itsearviointikäytäntöjen levittämisenä esimerkiksi seminaareissa ja konferensseissa laajempaan käyttöön). Itsearviointien avulla oppiminen ei luonnollisesti ole itsestään selvää. Siihen liittyy monia pullonkauloja. Näitä ovat esimerkiksi: Yksittäisten projektien toteuttamien itsearviointien huono laatu ja siitä seuraava tulosten ja arviointimallien rajallinen siirrettävyys (edellä selostettiin meta-evaluaatiokriteerien soveltamisen mahdollisuutta yksittäisten projektien itsearviointien laatua edistävänä tekijänä). Projekteissa kertyvän hiljaisen tiedon hyödyntämättä jääminen opiksi seuraaviin projekteihin (tämä on itsearviointien toteuttamiseen liittyvä oleellinen metodologinen pulma, jonka ratkaiseminen ei ole kovin yksiselitteistä ja vaatii tapauskohtaisesti melkoista arviointiosaamista ja arviointiasetelmien tuntemusta metodologisessa mielessä). Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset

20 2 20 Yksittäisten projektien kohdalla epäonnistumisista rehellisesti ja avoimesti raportoiminen ei ole yksiselitteistä ja vaatii vankkaa itsearviointikulttuuria niin projektilta kuin sen emo-organisaatioltakin (tätä kysymystä sivuttiin jo edellä projektien itsearviointien eettisten kysymysten yhteydessä). Projektien tasolla on lukuisia informaation hallintaan liittyviä pulmia, jotka pitää ratkaista ennen kuin voidaan puhua aidoista oppimisen kokemuksista. Monissa tapauksissa tietoa kertyy liikaa siinä mielessä, ettei kaikkea mahdollista informaatiota pystytä järkevällä tavalla hyödyntämään (ns. information overload ilmiö). Tällaisissa tapauksissa voivat merkitykselliset havainnot hukkua informaatiovirran tulvaan eli projektissa ei nähdä metsää puilta. Kun tietoa on liikaa, kaikki tieto on ikään kuin yhtä tärkeää tai turhaa. Oma ongelmansa on yksittäisten projektien puutteelliset toiminnan seurantajärjestelmät. Yleensä projektien taloudellinen seuranta toimii projektista tietysti riippuen kohtalaisesti ja pienillä viiveillä, mutta nimenomaan toiminnallisten seurantajärjestelmien kehittämisessä on monissa projekteissa toivomisen varaa. Asiaa ei helpota se, että yksittäisille projekteille joustavasti sopivia tietokoneohjelmia on olemassa kohtalaisen vähän. Monia markkinoilla saatavia tietokoneohjelmia moititaan siitä, että ne eivät ikään kuin taivu ESR-projektien maailmaan, vaan sopivat paremmin insinöörivetoisiin rakennus- ja ATK-projekteihin. Arviointitiedon hyödyntämiseen oppimismielessä liittyvä näkökohta on myös se, että asioiden ja projektin kuluessa esiin nousseiden ongelmien muistiin kirjaamistavat (esimerkiksi projektipäälliköillä ja tietysti myös muilla projektitiimiin kuuluvilla) vaihtelevat. Jotkut projektipäälliköt kirjaavat muistikirjaansa tai projektipäiväkirjaansa kaiken mahdollisen, jotkut muut kenties eivät yhtään mitään (eli toimivat käytännössä kävelevinä yksittäisen projektin tietosanakirjoina ). Sopii kysyä, mitä pahimmassa tapauksessa tapahtuu, kun projektin kävelevä tietosanakirja vaihtaa työpaikkaa kesken projektin. Projektin koko aineeton pääoma häipyy projektista samalla ovenavauksella projektipäällikön kanssa. Puutteelliset analyysikyvyt eivät johda mihinkään tai johtavat jopa väärille jäljille. Pahimmassa tapauksessa tehdään vääriä johtopäätöksiä esimerkiksi projektin ohjauksessa. Luullaan, että projekti on kulkemassa kohti päämääräänsä, vaikka todellisuudessa ollaan pahasti sivuraiteella. Analyysitaitojen puutteet ovat vaikea kysymys ratkaistavaksi, koska on kohtuutonta olettaa projektitiimiin kuuluvien olevan tutkijoita isolla T:llä. Jos analyysitaitoja ei vaadittaisikaan, niin vähintä, mitä projektipäälliköltä ja henkilöstöltä vaaditaan, on kyky analyyttiseen käsitteelliseen ajatteluun (mitä itse asiassa suurin osa projektihallinnan työkaluista, esimerkiksi Project Cycle Management, Logical Framework, työnositus, kriittisen polun menetelmä) vaatii käyttäjältään ja soveltajaltaan. (Työkaluista enemmän ks. luvut 4 ja 5) Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset

21 Lopuksi on vielä huomattava, että itsearvioinnin toteutustavan valinta vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten itsearvioinnista voidaan saada oppimiskokemuksia. Jos arviointi suoritetaan hyvin suppeassa muodossa, tehdään samalla valinta sen suhteen, ettei arvioinnilta odoteta kovinkaan paljoa. Vastaavasti, jos itsearvioinnin suunnitteluun ja toteutukseen käytetään paljon vaivaa ja itsearviointi suoritetaan hyvin kattavana, tarkoituksenmukaisena suhteessa projektin muihin toimintoihin ja varsinkin jos itsearviointi kytketään kiinteästi projektiohjaukseen ja ohjaus- tai seurantaryhmän toimintaan, luodaan samalla hedelmällistä maaperää laaja-alaisille oppimiskokemuksille yksittäisen projektin tasolla. Yhteenvetona voidaan todeta, että projektien itsearviointien pitäisi olla mahdollisimman systemaattisia, mikä puolestaan edellyttää itsearviointiin liittyvien metodologisten valmiuksien kehittämistä. Pohdinta 1: Omat projekteihin liittyvät oppimisen kokemuksesi 21 Mieti omaa työhistoriaasi taaksepäin ja kaikkia niitä projekteja, joissa olet ollut mukana (joko projektityöntekijänä, ohjausryhmän jäsenenä tai muuna yhteistyökumppanina). 1. Millaisia ovat olleet parhaat oppimiskokemuksesi niissä projekteissa, joissa olet ollut mukana? 2. Mitkä tekijät ovat estäneet mielekkäitä oppimiskokemuksia niissä projekteissa, joissa et ole kokenut oppineesi? 3. Mitä konkreettisia keinoja olet itse soveltanut tai hyödyntänyt oppimiskokemusten saamiseksi projektissa. 4. Onko itsearviointi ollut kriittinen projektioppimista edistänyt tekijä? Itsearvioinnin hyödyntäminen Arviointitutkimuksen metodologisessa kirjallisuudessa on tuskin julkaistu viimeisen viidentoista vuoden aikana yhtään teosta, jossa ei olisi jaksoa arviointitiedon hyödyntämisestä. Arviointitiedon hyödyntäminen on ilkeästi sanottuna arviointiammattilaisten mantra. Hyödyntäminen ei toteudu reippaita iskulauseita kajauttelemalla, vaan kovan ja suunnitelmallisen työn tuloksena. Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset

22 2 Arviointitiedon hyödyntäminen, josta arviointitoiminnan slangissa käytetään myös englanninkielisestä termistä johdettua disseminaation käsitettä, on siis joka tapauksessa arviointitoiminnan kulmakivi, joka liittyy ajatuksellisesti tiukasti yhteen edellä olevaan pohdintaan arviointitiedon ja oppimisen välisestä yhteydestä. Miten projektien itsearviointien hyödyntämistä voi edistää? Missä vaiheessa hyödyntämistä voi odottaa tapahtuvaksi? Mitä asioita hyödyntämiseen voisi liittyä? Seuraavassa luetellaan joukko tällaisia itsearvioinnin hyödyntämisen paikkoja : 22 Projektisuunnitelman täsmentämistä koskevat toimenpiteet projektin suunnitteluvaiheen yhteydessä. Tuloksena on täsmentynyt ja parantunut projektin toteutussuunnitelma. Varsin usein hanketyössä varsinaista projektisuunnitelmaa joudutaan täsmentämään projektille myönteisen rahoituspäätöksen saamisen jälkeen (eli itse asiassa joudutaan pohtimaan sitä, mitä projektissa nyt sitten ollaan tekemässä ihan oikeasti). Kiinnostava kysymys on, missä määrin projekti pysyy alkuperäisessä suunnitelmassaan ja mitä vapausasteita projekti ottaa täsmentäessään esimerkiksi alkuperäistä päämäärää ja osatavoitteita, missä määrin rahoituspäätöksen tekijöitä informoidaan täsmennyksistä ja missä määrin rahoituspäätöksen tekijät hyväksyvät alkuperäiseen projektisuunnitelmaan tehtyjä täsmennyksiä. Korjaavat toimenpiteet projektin kuluessa. Projektihallinnan kirjallisuudessa puhutaan tavallisesti poikkeamien hallinnasta. Poikkeamat voivat liittyä esimerkiksi siihen, että projektin toimenpiteillä aikaan saadut vaikutukset eivät vastaa projektille asetettuja tavoitteita (eli projektilla on huono vaikuttavuus) tai että projektin taloudelliset resurssit osoittautuvat tiettyjen menoerien (esimerkiksi palkkausmenot) osalta riittämättömiksi. Kun poikkeamia tapahtuu, niihin pitää puuttua niin pian kuin mahdollista. Projektin kuluessa itsearviointia voi hyödyntää esimerkiksi samanaikaisesti toteutettavien projektien keskinäisessä verkostoitumisessa. Tällöin hyödyntäminen viittaa aitoon horisontaaliseen lupaavien käytäntöjen levittämiseen. Projektin päättyessä oppimiskokemusten siirtäminen emo-organisaation muihin samanaikaisesti käynnissä oleviin projekteihin ja tulevaisuudessa suunniteltaviin projekteihin. Projektien päättymisvaiheessa nousee hyvin usein esille kysymys projektin tuotteiden siirtämisestä laajempaan käyttöön. Parhaat oppimiskokemukset voivatkin projekteissa liittyä projektituotteiden tai projektissa kehiteltyjen toimintamallien levittämiseen. Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset

23 Itsearviointiin liittyvän osaamisen vahvistaminen Myöskään itsearviointiin liittyvä osaaminen ei ole itsestäänselvyys. Monenlaista osaamista vaaditaan ja monella taholla. Seuraavassa käydään esimerkinomaisesti läpi eri toimijatahoihin liittyviä itsearvioinnin taitovaatimuksia. Projektien rahoittajilta vaaditaan tiettyjä itsearviointiin liittyviä taitoja. Näitä voivat olla esimerkiksi: Järkevä joustavuus suhteessa projektisuunnitelman toteutukseen. Edellä viitattiin siihen, että alkuperäistä projektisuunnitelmaa voidaan joutua täsmentämään varsinaisen projektipäätöksen jälkeen. Tästä näkökulmasta olisi hyvä, mikäli ESR- rahoituksesta päättävillä viranomaisilla olisi näkemystä siitä, että projektin tavoitteita voidaan tarvittaessa itsearvioinnin avulla tuotettujen johtopäätösten varassa täsmentää alkuperäistä projektisuunnitelmaa koskevan päätöksen jälkeenkin. Valvontamentaliteetista pois oppiminen ei ole itsestäänselvyys. Valvonta ja kehittäminen ovat kaksi eri asiaa ja ne palvelevat eri päämääriä ja intressejä. Valvontaa toki tarvitaan mahdollisten väärinkäytösten löytämiseksi, mutta on turha olettaa, että pelkällä valvontamentaliteetilla saataisiin aikaan mielekkäitä oppimis- ja kehittämiskokemuksia. Itsearvioinnista saatavien hyötyjen laaja-alainen tiedostaminen esimerkiksi eri tavoiteohjelmissa toteutettavien projektien lupaavien itsearviointikäytäntöjen levittämiseksi. Tästä on jo olemassa hyviä esimerkkejä verratessa nykyistä ohjelmakautta ( ) edelliseen ohjelmakauteen. 23 Projektien emo-organisaatiolta vaadittavia itsearviointiin liittyviä taitoja on hahmotettu seuraavassa. Ne liittyvät emo-organisaation projektikulttuurin kehittämiseen. Tiedon kulun varmistaminen emo-organisaation hierarkiassa. Mitä enemmän organisaatiossa on hiekkalaatikoita, sen suurempi on vaara tiedon pimittämiseen, väärään paikkaan varastoitumiseen ja hitaaseen suodattumiseen. Nykyaikaista liikkeenjohdon strategiaa koskevassa kirjallisuudessa on viimeiset kymmenen vuotta alleviivattu matalien organisaatioiden rakentamisen tärkeyttä, mikä ei siis ole sattuma. Tämä havainto perustuu aitoon huoleen tiedonkulun puutteellisuudesta organisaatioiden kilpailukykyä vakavasti haittaavana tekijänä. Rekrytointiosaamisen varmistaminen siinä mielessä, että projektihenkilöstöä palkattaessa varmistutaan riittävistä itsearvioinnin taidoista. Yksi hyödyllinen kysymys projektipäällikön ja -henkilöstön työhaastattelutilanteessa voisi olla, miten työnhakijat mieltävät itsearvioinnin merkityksen projektiohjauksen kulmakivenä. Jos Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset

24 2 24 tähän kysymykseen ei pysty vastaamaan, tuskin pystyy mieltämään myöskään projektiohjauksen kokonaisvaltaista luonnetta projektin onnistumisen kriittisenä menestystekijänä. Toimivan itsearviointikulttuurin rakentaminen edellyttää ainakin suurissa (monta ESR-projektia hallinnoivassa) emo-organisaatioissa erityisen ESR-projektitoimintaan erikoistuneen yksikön perustamista. Tällaiset yksiköt voivat toimia yksittäisten ESR- hankkeiden desk help organisaatioina esimerkiksi itsearviointiin liittyvissä kysymyksissä. Viime vuosina tämäntyyppisiä ESR-projektitoimistoja on perustettu ainakin ammattikorkeakouluihin, toisen asteen koulutuskuntayhtymiin ja kaupunkien organisaatioihin. Parhaimmillaan tällaiset yksiköt kumuloivat projektiosaamista ja sen myötä parantavat mahdollisuuksiaan projektirahoitusta koskevissa tarjouskilpailuissa. Yksittäisten projektien itsearviointien kytkeminen emo-organisaatiossa toteutettaviin muihin itsearviointeihin. Yksittäisiä projekteja koskevat arvioinnit pitäisi liittää joustavasti muuhun laatu- tai itsearviointiin siitä syystä, että emo-organisaatioiden kokonaisuuden näkökulmasta arviointitiedon muuntaminen projektitasolta hierarkiatasoja ylemmäksi on strategisen johtamisen kannalta tarkoituksenmukaista. Joissakin emo-organisaatioissa projektitason itsearvioinnit on kytketty konsernitasolla tehtävään laadunarviointiin esimerkiksi Euroopan laatupalkintoa (The EFQM Excellence Model ) sovellettaessa. Useista projekteista koostuvilta projektiverkostoilta vaaditaan erityyppisiä itsearviointiin liittyviä taitoja: Yleinen avoimuus on yhteistyön kulmakivi. Projektimaailmassa avoimuuden vastakohtana ovat salailu ja kyräily. Avoimuus on monimielinen ulottuvuus; se voi viitata yhteistyökäytäntöihin ja siihen, että joukko projekteja aidosti tuottaa tietoa omasta toiminnastaan ja jakaa sitä toistensa kanssa. Projektien välinen kilpailu on asia, jota ei kuitenkaan voi välttää kamppailevathan projektit usein samojen projektirahoittajien suosiosta hankesuunnitelmillaan. Kilpailu sinänsä ei ole huono asia, kysehän on pitkälti siitä, että kilpailun myötä hyvät hankesuunnitelmat ja ideat erotetaan huonommista. Ylenpalttisen ja vääristyneen kilpailun välttämiseksi rahoituspäätöksen jo saaneiden projektien ja projekteja valmistelevien emo-organisaatioiden kannattaa miettiä keskinäistä työnjakoaan, yhteistyön ja erikoistumisen mahdollisuuksia. Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset

25 Seuraavassa on listattu projektitiimiltä ja yksittäisiltä projektitiimin jäseniltä vaadittavia itsearviointiin liittyviä taitoja: Ilman todellista projektijohtajuutta ei ole mahdollista kehittää projektitiimin sisälle aitoa itsearviointitoimintaa edistävää toimintatapaa. Vahvat projektipäälliköt uskaltavat panna itsensä likoon ja löytää omasta toiminnasta oppivan organisaation hengen mukaisesti parantamiskohteita. Aitoon projektijohtajuuteen liittyy läheisesti kysymys projektitiimin työyhteisöhengestä. Työyhteisön henki perustuu aina projektitiimin henkilöiden keskinäiseen arvostukseen ja siihen, että projektitiimissä annetaan tilaa soveltaa yksilöllisiä taitoja. Aikaisemmin on esitetty, että itsearviointitaitojen kehittäminen edellyttää projektityöntekijöiltä analyyttisen ja käsitteellisen ajattelun taitoja. Tämä näkökohta voidaan kirjata myös tässä yhteydessä keskeiseksi itsearviointiosaamisen alueeksi. Tehokas ja tuloksia aikaan saava projektitiimi on sopinut työyhteisön sisäisistä menettelytavoista koskien palautteen antamista hyvin ja huonosti suoritetuista työtehtävistä. Mikäli näin ei menetellä joudutaan todennäköisesti tilanteeseen varsinkin kielteisen palautteen antamisen kohdalla että projektityöyhteisössä ei uskalleta keskustella epäonnistumisista ääneen. Palautteen antamisen ohessa projektitiimissä täytyy kiinnittää huomiota myös palautteen sietämiskyvyn vahvistamiseen. 25 Eli tässä yhteydessä voidaan antaa vastaus tämän luvun otsikossa esitettyyn kysymykseen: itsearviointien avulla ei haeta hyviä, pahoja tai rumia. Itsearviointeja toteutetaan sen vuoksi, että projektien omista vahvuuksista ja parantamisalueista voitaisiin tehdä realistisia johtopäätöksiä, jotka osaltaan auttavat projekteja onnistumaan tavoitteidensa saavuttamisessa. Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset

26 2 Pohdinta 2: Itsearvioinnin osaamisen vahvistuminen omalla työurallasi Mieti jälleen omaa työhistoriaasi taaksepäin ja kaikkia niitä projekteja, joissa olet ollut mukana (joko projektityöntekijänä, ohjausryhmän jäsenenä tai muuna yhteistyökumppanina). 1. Miten omat itsearviointiin liittyvät taitosi ovat kehittyneet vuosien kuluessa? 2. Miten olet soveltanut itsearviointiin liittyviä taitojasi niissä projekteissa, joissa olet ollut mukana? Millä tuloksilla? 3. Onko sinulla kokemuksia projektien ohjaus- tai seurantaryhmistä, joissa on ollut mukana henkilöitä, jotka eivät ole tunnistaneet itsearviointia projektiohjauksen kulmakiveksi? Millaisia kokemuksia? 4. Mitä itsearviointiin liittyviä taitoja haluaisit entisestään kehittää osana projektityöhön liittyvän ammattitaitosi kehittymistä? 26 Kirjallisuus Seuraavat teokset ovat hyviä kirjallisuuslähteitä nykyaikaiseen projektihallintaan ja siihen liittyvien itsearviointinäkökohtien pohdintaan. Teokset, joissa esitellään tapoja itsearviointien suorittamiseen ja itsearviointien hyödyntämiseen: Barkley, Bruce T. & Saylor, James H Customer-Driven Project Management. McGraw-Hill. Buttrick, Robert Project Workout. Prentice Hall Lientz, Bennet P. & Rea, Kathryn P Project Management for the 21st Century. Academic Press. Virtanen, Petri Projektityö. WSOY. Arviointitoiminnan hyödyntämisestä tutustumisen arvoisia lähteitä ovat: Patton, Michael Q Utilization-focused Evaluation. Sage. Robson, Colin Arvioinnin perusteet. Opas evaluaation tekijöille ja tilaajille. Tammi Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset

27 Itsearvioinnin ESR -käytännöt Timo Aro 3 Itsearvioinnin ESR -käytännöt Timo Aro3 Tämän luvun tavoitteena on kertoa, mitkä ovat viralliset (asetus- ja ohjelmalähtöiset) reunaehdot ESR-projektien itsearvionnille ja mitä vastuuta rahoittajilla ja projekteilla on itsearvioinnin kehittämisessä. Luvun lopussa pohditaan toimivaa mallia hyvien itsearviointikäytäntöjen systemaattiselle keräämiselle ja esitellään esimerkkejä hyvistä itsearviointikäytännöistä. Luvussa keskitytään itsearviointiin pääasiassa ESR-projektien näkökulmasta. Itsearvioinnin hyvien käytäntöjen ja toimintamallien levittämisessä keskeinen merkitys on myös hallinnon omalla toiminnalla. Hallinnonalojen omat itsearviointikäytännöt on kuitenkin rajattu tämän tarkastelun ulkopuolelle. 27 Luvussa esitellään itsearviointitoiminta ESR-projekteissa seuraavasti: Arviointi ESR- asetusten ja virallisten asiakirjojen näkökulmasta - Lainsäädännöllinen perusta ja ohjelma-asiakirjat - Projektisuunnitelma - Raportointi (seuranta-, väli-, loppu- ja ohjausryhmäraportointi) Itsearvioinnin tulosten systemaattinen kerääminen ja hyödyntäminen - Rahoittajien vastuu itsearvioinnin kehittämisessä - Projektien vastuu itsearvioinnin kehittämisessä - Itsearvioinnin tulosten systemaattinen kerääminen ja hyödyntäminen - Hyviä itsearviointiesimerkkejä ESR- projekteista Satakunnasta Itsearvioinnin ESR -käytännöt

28 3 Arviointi ESR- asetusten ja virallisten asiakirjojen näkökulmasta EU:n näkökulma Euroopan unionin näkökulma arvioinnista ei tule ensimmäiseksi ESR-projektien toteuttajien mieleen ulkoista tai sisäistä arviointia suunniteltaessa. EU:ssa systemaattinen arviointipolitiikan tarve nousi keskeisesti esiin vasta 1990-luvun puolivälissä. Kulut olivat jatkuvasti kasvaneet erityisesti rakennerahastojen ja komission suorahakuohjelmien osalta. Toiminnan jatkuva arviointi haluttiin kytkeä kiinteäksi osaksi rahoituksen myöntämistä. 28 Ohjelma-asiakirjat Neuvoston asetuksista (ks. luku 1) arvioinnin periaatteet ovat siirtyneet lähes sellaisenaan tavoiteohjelmien (1, 2 ja 3) ja yhteisöaloiteohjelmien (Equal, Leader+, Urban ja Interreg) ohjelma-asiakirjoihin. Arviointia käsitellään yleisellä tasolla määrittelemättä sisältöä tai käsitettä yksityiskohtaisemmin. Ohjelma-asiakirjoissa ei eritellä ulkoista tai sisäistä arviointia toisistaan lukuun ottamatta Equal- ja Leader+ -yhteisöaloiteohjelmia, joissa ulkoisesta arvioinnista ja itsearvioinnista on oma lukunsa. Esimerkiksi Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelmassa arvioinnista todetaan vain, että ohjelmakauden aikana suoritetaan väli- ja loppuarviointi. Ohjelma-asiakirjoissa arviointi palvelee kärjistetysti vain keskushallinnon tarpeita. Projektin toteuttajia yleiset ohjelma-, toimenpidekokonaisuus- tai viitekehysarvioinnit palvelevat huonosti, koska tieto tulee viiveellä ja tulokset esitetään hyvin yleisellä tasolla. Konkreettiset toimenpidesuositukset eivät palvele yksittäisiä projektin toteuttajia, vaan kertovat lähinnä, miten eri toimintalinjojen tai ESR- viitekehyksen painopisteet toteutuvat valtakunnan tasolla. Projektin toteuttajien (ja hallinnon) kannalta hyödyllisempiä olisivat alueelliset teemakohtaiset arvioinnit, jolloin saatavaa informaatiota voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti käynnissä olevien projektien toiminnan kehittämisessä ja uusien projektien haku- ja valintaprosessissa. Muut viralliset asiakirjat Ohjelma-asiakirjojen puutteet näkyvät ketjuvaikutuksena muissa virallisissa asiakirjoissa. ESR-projektihakemuksessa pyydetään määrittelemään pienet ja suuret asiat, mutta ei esitetä minkäänlaisia vaatimuksia arvioinnista: sen sijaan kysytään seurannan ja raportoinnin järjestämisestä sekä ennakointitiedon hyödyntämisestä, jotka ovat toki lähellä itsearviointia. Itsearvioinnin ESR -käytännöt

29 Projektin toteuttajien edun mukaista olisi kuitenkin sisällyttää jo projektihakemukseen varaus ulkoisen arvioinnin suorittamiselle ja esitys itsearviontitavoista. Erikseen on syytä suositella arviointisuunnitelman tekemistä jo hakuvaiheessa tiedotussuunnitelman tavoin. Muissa virallisissa projektiasiakirjoissa kuten seuranta-, väli- tai loppuraporteissa ei myöskään kerätä arviointitietoa missään muodossa. Seurannan ja arvioinnin väliset erot ovat osittain tämän vuoksi epäselvät monelle projektin toteuttajalle. Rahoittajan vastuu itsearvioinnin kehittämisessä Mitä on itsearviointi? Rahoittajilla on mahdollisuus vaikuttaa projektien laatuun eri vaiheissa: esimerkiksi rahoittajat voivat jo hakuvaiheessa edellyttää hakijoilta arvioinnin sisällyttämistä projektihakemukseen ja tehdä tarvittaessa arvioinnista yhden täydentävän valintakriteerin ohjelmakohtaisten valintakriteerien lisäksi. Rahoittajat eivät ole kuitenkaan halunneet tai ymmärtäneet vaatia arviointia osaksi projektien kehittämisprosessia, minkä vuoksi itsearviointia ei ole systemaattisesti hyödynnetty. ESR- projektimaailmassa itsearviointi tarkoittaa tiivistetysti sitä, että projektit tai rahoittajat arvioivat kriittisesti toimintaansa. Kysymys on tällöin sisäisestä kehittämisestä, poikkeamien korjaamisesta ja jatkuvasta laadun ylläpitämisestä, mikä jatkuu koko projektin elinkaaren ajan. 29 Palaute Projektien laadukas toiminta edellyttää säännöllistä palautetiedon keräämistä ulkoisilta ja sisäisiltä asiakkailta. Palautteen avulla voidaan korjata epäkohtia ja peittää sellaisia sudenkuoppia, joihin on vaikea päästä käsiksi ilman systemaattista palautetiedon keräämistä. Itsearviointi ei ole tieteellisesti tarkka ja rajattu käsite, mikä pitää sisällään ennalta määritellyt asiat ja sulkee muut pois. Itsearviointi on joustava, jatkuvasti uusia muotoja saava ja projektikohtainen toimintaa ohjaava mekanismi. Toimiva itsearviointi tukee muiden tavoitteiden toteutumista. Kehittämisvastuu ESR-projektien rahoittajien tehtäviä ovat tarkastuksen, hallinnoinnin ja yleisen valvonnan lisäksi projektien kehittäminen. Kehittämisvastuu tarkoittaa käytännössä sellaisten edellytysten ja puitteiden luomista, joilla tuetaan yhtäällä projektihenkilöstön ammattitaidon kehittymistä ja toisaalla projektien tulosten ja hyvien käytäntöjen levittämistä. Itsearvioinnin ESR -käytännöt

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Katri Vataja HTT.

Katri Vataja HTT. Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Informaatiotilaisuus valtionavustusta saaneiden hankkeiden koordinaattoreille ja/tai yhteyshenkilöille 29.9.2011 klo 11.30-12.00 Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Opetusneuvos Leena Koski Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Oppimisen ja osaamisen arviointi. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Oppimisen ja osaamisen arviointi. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Oppimisen ja osaamisen arviointi Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppimisen (ammatillinen peruskoulutus) arvioinnin periaatteita kolmikantaisuus: työssäoppija, työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset Opetusneuvos 30.11.2011 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTA 1. NÄYTTÖ

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 12.2.2013 HJ 1 Arjen arkki arviointitutkimus Ohjausryhmä 4.2.2014 Merja Turpeinen 2 Arvioinnin tarkoitus ja lopputuotokset Arvioinnilla tuotetaan tietoa hanketoiminnan tulosten juurtumisen

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Arvioijan kolme huoneentaulua Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Henkilöstöön kuuluvat arvioinnin kannalta Organisaation toiminnan ylläpitäjää (valtio, kunta, kuntayhtymä,

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto 9.11.2016 Ville Kujanpää Tavoite Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkoston tavoitteena on tukea sosiaalisen arvioinnin menetelmän käyttöönottoa setlementtien

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-hakuinfo Tieteiden talo 13.1.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Ennakointiyhteistyö Pirkanmaalla

Ennakointiyhteistyö Pirkanmaalla Ennakointiyhteistyö Pirkanmaalla Pirkanmaan Tulevaisuusfoorumi 2011 Marko Mäkinen Ennakoiva (proaktiivinen) työskentelyote Tulevaisuuden luonne Lähestymistapa SOPEUTTAVA ELI REAKTIIVINEN SUHTAUTUMINEN

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 16.3.2005 2 SISÄLTÖ 1. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö 2. Opinnäytetyöprosessi 3. Opinnäytetyön arviointi 4. Opinnäytetyön julkaiseminen

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki Versio: 1.0 Tukipalveluyksikkö Pvm: 11.10.2007

Kankaanpään kaupunki Versio: 1.0 Tukipalveluyksikkö Pvm: 11.10.2007 1 PEREHDYTTÄMISEN MENETTELYOHJE TAVOITE JA TARKOITUS LAAJUUS VIITTEET Tällä menettelyohjeella varmistetaan että perehdyttäminen tukipalveluyksikössä suoritetaan sovitulla tavalla ja yhtenäisen käytännön

Lisätiedot

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke 2011-2013 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan Kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura Monialaisen yhteistyön

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.

Lisätiedot

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen

AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen 17.11.2016 15.11.2016 1 Tausta 1990-luku: arvioinnin esiintulo 2000 - vaikuttavuus,

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot