Tiedosta arvioi paranna:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiedosta arvioi paranna:"

Transkriptio

1 Tiedosta arvioi paranna: Itsearviointi ESR-projektien kehittämisen välineenä Anna-Kaisa Mäkinen Petri Uusikylä (toim.)

2 Sisältö 1. Mitä itsearviointi on? Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset Itsearvioinnin ESR -käytännöt Itsearvioinnin toteutus projektin eri vaiheissa Itsearvioinin vaihtoehtoiset menetelmät Itsearvioitsijan keskeisten kysymysten muistilista Liitteet...81

3 Anna-Kaisa Mäkinen Petri Uusikylä (toim.) Tiedosta arvioi paranna: Itsearviointi ESR-projektien kehittämisen välineenä

4

5 Mitä itsearviointi on? Petri Uusikylä ja Anna-Kaisa Mäkinen 1 Mitä itsearviointi on? Petri Uusikylä ja Anna-Kaisa Mäkinen 1 Tausta Edellinen rakennerahastokausi ( ) osoitti selkeästi, että ESR-toiminnan ulkopuolinen arviointi tarjoaa hyödyllistä palautetta ohjelmatyön kehittäjille, mutta antaa kovin vähän lisäarvoa itse projekteille. Pahimmillaan projektien rooli ESR:n arvioinnissa on vain toimia tietojen luovuttajina ja postikyselyihin vastaajina ilman, että he saavat vastineeksi minkäänlaista palautetta. Itsearviointi on käytännön menettelytapa, jonka avulla projektit itse voivat koota kriittistä palautetietoa prosessiensa toiminnasta ja projektinsa tuloksista ja näin tarpeen vaatiessa tehdä korjaavia toimenpiteitä. Vähintään yhtä tärkeää kuin tulosten seuranta on koko itsearviointiprosessi. Kun luodaan yhteisiä foorumeita, joilla projektitiimi, ohjausryhmä ja projektin keskeiset sidosryhmät voivat vaihtaa näkemyksiään ja peilata kokemuksiaan, samalla huomaamatta luodaan yhteistä ymmärrystä toiminnan tavoitteista ja menettelytavoista. 5 Mitä on itsearviointi? Itsearviointi on käsitteenä varsin monimerkityksinen ja tämä on saanut monet epäilemään koko itsearvioinnin mielekkyyttä. Toinen yleinen käsitys, johon itse asiassa törmää varsin usein on se, että itsearviointi on jotain vaikeaselkoista, tieteellistä arviointia, jonka toteuttajalta melkeinpä edellytetään tutkijataustaa. Molemmat ennakkokäsitykset ovat virheellisiä: Itsearviointi on yksinkertaista, helppoa ja äärimmäisen palkitsevaa. Se on pelkistetyimmillään projektiin sisäänrakennettu refleksiivinen (omia toimia kriittisesti tarkasteleva) toimintatapa, joka kytkeytyy läheisesti projektioppimiseen ja projektin jatkuvaan kehittämiseen. Opetushallinnon arviointiasiantuntija Heikki K. Lyytinen on määritellyt itsearvioinnin käsitteen seuraavasti: Itsearvioinnin perimmäinen tehtävä on tukea sekä yksilön että yhteisön oppimista, kehittämistä ja kokeiluja. Päämääränä on kehittää yhteisön toimintaa sekä yhteistyötä kasvatuksen ja oppimisen avulla, sillä aloite arvioinnista on otettu Mitä itsearviointi on?

6 1 oman yhteisön käyttöön. Kyseessä on eräänlainen yhteisöllisen oppimisen prosessi. Tähän määritelmään sisältyvät itsearvioinnin keskeiset elementit: yksilön ja yhteisön oppiminen, jatkuva kehittäminen ja aloitteellisuus. Käsikirjan tarkoitus Tämän käsikirjan tarkoituksena on saada ESR- projektit ymmärtämään itsearvioinnin merkitys osana projektin jatkuvaa kehittämistä ja oppimista sekä tarjota projekteille konkreettisia ja käytännöllisiä välineitä ja työkaluja itsearvioinnin avuksi. Käsikirja pyrkii olemaan mahdollisimman käytännönläheinen. Siihen on itsearvioinnin käytäntöjen esittelyn ohella liitetty ESR-hankkeita palvelevia esimerkkejä, arviointiharjoituksia, itsearviointitehtäviä ja muuta välittömästi sovellettavaa materiaalia. 6 Käsikirjan tilaajana on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tiedotuksen yhteistyöryhmä, johon kuuluu edustajia kaikista ESR:n vastuuministeriöistä (KTM, OPM, SM, STM, TM). Käsikirjan kautta yhteistyöryhmä pyrkii juurruttamaan kriittistä itsearviointikulttuuria suomalaiseen ESR- projektikenttään. Käsikirjan toteutuksessa on myös pyritty ottamaan huomioon osallistava näkökulma. Työn ensi askeleet otettiin, kun Euroopan sosiaalirahaston tiedotuksen yhteistyöryhmä järjesti yhteistyössä Net Effect Oy:n kanssa valtakunnallisen itsearviointiseminaarin, jonka tarkoituksena oli saattaa yhteen ESR-ohjelman rahoituksesta ja toteutuksesta vastaavia tahoja. Kaksipäiväisen kehittämisseminaarin aikana luotiin perustaa ESR- ohjelman kautta rahoitettavien projektien itsearviointiohjeistukseksi ja vaihdettiin kokemuksia hyvistä ja vähän huonommistakin käytännöistä. Itsearviointiseminaarin kädenjälki näkyy myös tässä käsikirjassa, sillä käsikirjan kirjoittajat ovat samoja henkilöitä kuin seminaarin työryhmien vetäjät. Niinpä seminaarin ryhmätöiden antia ja projektien kokemuksia onkin hyödynnetty jokaisessa kappaleessa. Koska itsearvioinnin käsite on varsin laaja ja metodisesti jäsentymätön ja koska seminaarissa oli havaittavissa suuria eroja projektien itsearviointikäytännöissä ja itsearvioinnin tuntemuksessa, käsikirjassa on pyritty lähestymään itsearviointia sekä arkipäiväisten käytäntöjen että vaativampien itsearvioinnin mallien kautta. Mitä itsearviointi on?

7 Arviointi ESR- projekteissa ESR-projekteissa rahoittaja perinteisesti edellyttää rahoituksen vastineeksi ja vaikuttavuuden parantamiseksi projektin arviointia. Siihen on jopa varattava erikseen rahaa. Näin ollen voidaan olettaa, että arviointi on vähintään ajatuksen tasolla tutumpi asia ESR-projekteille kuin monille muuta kautta rahoituksensa saaville projekteille. ESR-projektit ovat kuitenkin hyvin erilaisia kooltaan, aiheeltaan jne. Näin ollen niiden arviointitarpeet ja osaaminenkin ovat erilaisia. Arviointi voi tarkoittaa eri projekteille hieman eri asiaa tai ainakin erilaista toteutusta. Päädyttäessä siihen, että projektia tulisi arvioida, on aiheellista pysähtyä hetkeksi ja miettiä vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miksi arvioidaan ja mitä sillä tavoitellaan? Mitä resursseja on käytettävissä? Kuka arvioinnin toteuttaa eli toteutetaanko se ulkoisena vai itse tehtynä arviointina? Mitä työkaluja käytetään? Millä areenalla arviointi toteutetaan ja keitä osallistetaan? 7 ESR:n arviointi-alueet Kuviossa 1. on kuvattu arvioinnin asema ESR-toiminnassa. Arvioinnissa voidaan erottaa kaksi tasoa: ohjelmataso ja projektitaso. Arvioinnin suorittajan ja kohteen välillä voidaan tehdä ero sen suhteen onko arvioitsija ulkopuolinen (esim. tutkija, konsultti tms.) vai osallinen (yksi projektityöntekijöistä, ohjausryhmä jne.). Yksinkertaisen nelikentän avulla voimme hahmottaa neljä vaihtoehtoista arviointialuetta ESR-toiminnassa. Haluamme alleviivata, että kyseessä on todellakin neljä vaihtoehtoista tapaa järjestää arviointi nämä eivät missään nimessä ole toisiaan poissulkevia. Ulkoinen arviointi Kuuden vuoden mittainen ohjelmakausi edellyttää tehtyjen toimenpiteiden jatkuvaa seurantaa ja toimeenpanoprosessin sekä tulosten kriittistä arviointia. Rakennerahastoja koskevan yleisasetuksen (N:o 1260/1999) 40 artiklassa säädetään, että rakenteellisten tukitoimien tehokkuuden arvioimiseksi huolehditaan yhteisön toiminnan ennakko-, väli- ja jälkiarvioinnista, jotta voidaan selvittää toiminnan vaikutus suhteessa 1 artiklassa mainittuihin tavoitteisiin sekä analysoida yhteisön toiminnan vaikutuksia erityisiin rakenteellisiin ongelmiin. Artikloissa säädetään vielä yksityiskohtaisemmin ennakko-, väli- ja jälkiarvi- Mitä itsearviointi on?

8 1 Kuvio 1. Arviointi ESR-toiminnassa Arvioinnin tekijän suhde kohteeseen ulkopuolinen osallinen ohjelma komission edellyttämä ohjelmaarviointi ohjelmointi; uudelleen ohjelmointi Tarkastelutaso 8 projekti projektin ulkoinen arviointi projektin itsearvionti ointien toteuttamisesta. Nämä arvioinnit edustavat kuvion 1 vasemman ylänurkan mukaista arviointia. Tämän ulkopuolisen ohjelma-arvioinnin lisäksi on tärkeää, että ohjelmatyöstä vastaavat viranomaiset ja ns. sosiaalipartnerit pyrkivät viranomaisten käytössä olevan seurantatiedon, ohjelmatason arviointitiedon ja muun käytettävissä olevan informaation varassa jatkuvasti kehittämään ohjelmaa sen toimeenpanoa ja tuloksellisuutta. Tämän tyyppinen toiminta edustaa kuvion 1 mukaista ohjelmatason jatkuvaa itsearviointia ja ohjelmointityötä. Kansainvälisessä ohjelmatyön kirjallisuudessa puhutaan uudelleenohjelmoinnista; program re-engineering. Tämän käsikirjan kannalta vielä edellisiä kiinnostavampana voidaan pitää projektitasolla tapahtuvaa arviointia. Kuten jo edellä on todettu, projektiarviointi voi olla joko ulkopuolisen tai projektin itsensä toteuttamaa. Molempiin liittyy väistämättömiä etuja ja ongelmia, joista ESR-projekteissa toimivien on syytä olla tietoisia. Mitä itsearviointi on?

9 Ulkopuolinen arviointi on perusteltua silloin kun: projekti on kooltaan suuri ja sen toteutuksesta vastaa projektitiimin lisäksi suuri joukko yhteistyökumppaneita projektin tavoitteet ovat joko vaikeasti määriteltävissä tai jatkuvassa muutoksessa projektilla on paljon suoritteita, joiden analyysi vaatii tilastollista tietojenkäsittelyä projektilla on käytössään runsaasti laadullista seurantatietoa, jonka analysointi edellyttää erityisosaamista projektin toimenpiteet ja/tai kohderyhmä ovat sellaisia, että luotettavan palautetiedon saaminen vaatii ulkopuolista asiantuntijaa projektissa suoritetaan itsearviointia, mutta omien johtopäätösten tueksi halutaan ulkopuolista asiantuntija-arviota Projektitasolla tapahtuvan ulkopuolisen arvioinnin etuna on siis ulkopuolisen arvioinnin objektiivisuus, uusien näkökulmien ja näkemysten saaminen projektin käyttöön sekä mahdollisuus testata omia työhypoteeseja ulkopuolisella asiantuntijalla. Ongelmiksi saattavat kuitenkin muodostua ulkopuolisen arvioinnin ulkokohtaisuus ja projektin ominaispiirteiden jääminen julkilausuttujen projektitavoitteiden taakse. Riski tähän on erityisen suuri silloin kun ulkopuolisen arvioitsijan projektin edellyttämä substanssiosaaminen tai alueellisten erityispiirteiden tuntemus on liian vähäistä. 9 Itsearviointi Projektin itsearviointiin liittyy useita etuja ulkopuoliseen arviointiin verrattuna. Näitä ovat esimerkiksi se, että itsearvioinnin tuloksia on helpompi hyödyntää, onnistunut itsearviointi lisää projektitiimin ymmärrystä hankkeen tavoitteista ja ominaispiirteistä sekä että projektitiimi ja sidosryhmät todennäköisesti sitoutuvat paremmin arviointiprosessiin, kun ne saavat aktiivisesti olla myötävaikuttamassa arvioinnin kulkuun. Itsearviointia kannattaa erityisesti tehdä silloin, kun: projektin tavoitteet ovat vaikeasti määriteltävissä ja vaativat yhteistä konsensusta projektin toteuttamistapoihin liittyy runsaasti erilaisia, jopa ristiriitaisia vaihtoehtoja, joista sopiminen vaatii yhteistä kantaa projekti haluaa tarjota asiakkailleen ja sidosryhmilleen osallistumisen mahdollisuuksia projekti haluaa varmistaa projektin laadukkaan toteutuksen ja tulosten siirrettävyyden Mitä itsearviointi on?

10 1 Arviointiparadigmat Kuviossa 2. on ristiintaulukoitu arvioinnin tekijän ja kohteen välinen suhde (ulkoinen/ sisäinen) arviointifokukseen (tulokset/prosessi). Näin saamme neljä arviointitoiminnan perusmallia, joista ulkopuolinen vaikuttavuusarvioinnin malli muodostaa ns. positivistisen perusparadigman ja itsearviointina tapahtuva prosessiarviointi 1980-luvulla suurta suosiota saavuttaneen konstruktivistisen arviointiparadigman. Siinä missä positivistit vannovat objektiivisuuden ja riippumattomuuden nimiin (metaforana arvioitsija tuomarin roolissa), konstruktivistit painottavat dialogin merkitystä ja projektiosallisten näkemysten huomioonottamista (tästä keskustelusta ks. enemmän Guba & Lincoln 1989; Patton 1997). Kuvio 2. Arviointiparadigmat 10 Konstruktivistinen arviointi Prosessi Prosessi konsultaatio, käyttäjälähtöinen arviointi Sisäinen B C Ulkoinen D A Casestudy itsearviointi Positivistinen vaikuttavuusarviointi Tulokset Näiden kahden arvioinnin perusparadigman välimaastoon jää kaksi mielenkiintoista välikenttää, so. ulkopuolinen prosessiarviointi ja projektin itsensä suorittama tulosten ja vaikutusten itsearviointi. Lukuisat käytännön kokemukset projektiarvioinneista ovat osoittaneet ainakin tämän kirjoittajille, että ulkopuolinen prosessiarviointi parhaimmillaan auttaa projektia hahmottamaan projektin toimeenpanon kriittisiä pullonkauloja ja löytämään yhdessä arvioitsijan Mitä itsearviointi on?

11 kanssa vaihtoehtoisia ratkaisuja näihin. Tällainen konsultatiivinen arviointiote tulee varsin lähelle perinteistä prosessikonsultaatiota, jossa konsultin keskeinen tehtävä on auttaa organisaatiota/projektia järkiperäistämään ja optimoimaan keskeisiä prosessejaan. Neljäs kenttä, jonka olemme nimenneet case study itsearvioinniksi nivoutuu luontevaksi osaksi projektin normaalia seurantaa ja raportointia. Seurantatietoa läpikäydessään ja raportoidessaan projektipäällikkö ja tiimi pakostakin joutuvat arvioimaan toimenpiteiden hyötyjä. Käsikirjan sisältö Käsikirja etenee siten, että luvussa kaksi esitellään itsearvioinnin lähtökohtia, vaihtoehtoisia motiiveja, itsearvioinnin edellytyksiä sekä jäsennetään itsearvioinnin keskeisiä ulottuvuuksia ja käsitteitä. Seuraavaksi tarkastellaan erityisesti itsearvioinnin ja siinä tuotetun tiedon hyödyntämistä. Kolmannen luvun tarkoituksena on luoda suuntaviivat ESR- hankkeiden itsearviointikäytännöille. Luvussa esitellään arviointitoiminnan lähtökohdat ja säädösperusta sekä hahmotetaan ideaalikäytäntöjä ESR- hankkeiden itsearvioinnille. 11 Neljännessä luvussa siirrytään tarkastelemaan itsearviointia käytännön toteutuksen näkökulmasta prosessina, jonka elinkaari alkaa tiedon tai kehittämisen tarpeesta tai tilivelvollisuudesta esim. rahoittajalle, jatkuu resurssien varmistamisella, suunnittelulla ja toteutuksella päättyen lopulta itsearvioinnin valmistumiseen. Luvussa neljä esitelläänkin hyvin käytännönläheisesti vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa itsearviointia projektisyklin eri vaiheissa projektia käynnistettäessä, toteutettaessa ja päätettäessä. Luku viisi esittelee lukijalle joukon itsearvioinnissa yleisimmin käytettyjä työkaluja. Esittelyä havainnollistetaan soveltavin harjoituksin ja esimerkein käytännön projekteista. Työkalujen esittely noudattaa hankesykliajatusta eli projektin arvioinnin eri vaiheisiin tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja. Paitsi pitkälle strukturoituja työkaluja, luvussa esitellään myös arkipäiväisempiä itsearvioinnin malleja periaatteella jokaiselle jotakin. Mitä itsearviointi on?

12 1 Käsikirja päättyy yhteenvetoon projektien itsearvioinnin keskeisimmistä kysymyksistä. Lopun yhteenvedon lisäksi itsearvioinnin toteuttajan tukena käsikirjassa on myös liiteosio, josta innokas itsearvioitsija löytää valmiita asiakirjapohjia ja harjoituksia. Vielä lukijalle ohjeeksi: tätä käsikirjaa ei tarkoituksella ole kirjoitettu käskymuotoon, koska se ei tarjoa yhtä ainoaa oikeaa itsearvioinnin mallia. Sen sijaan käsikirjalla pyritään antamaan suuntaa, vinkkejä ja intoa oman projektin arviointiin. Siksi teosta kannattaakin lukea oman projektin kehyksistä käsin ja vapaasti soveltaen. Antoisia luku- ja itsearviointikokemuksia! Kirjallisuus 12 Ahlbaek, Erik Evaluation Design and Utilisation. Any Connection? Luento Helsingin Yliopistossa Guba, EGON & Lincoln, Yvonne Fourth Generation Evaluation. Sage. Patton, Michael Q Utilization-focused Evaluation. Sage. Mitä itsearviointi on?

13 Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset Petri Virtanen 2 Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset Petri Virtanen2 Toisen luvun tavoitteena on esitellä projektien itsearviointien taustaoletuksia kysymyksiä, joita tulee pohtia ennen varsinaiseen itsearviointiprosessiin ryhtymistä ja jotka on hyödyllistä sisäistää itsearviointiprosessiin kuuluvina tekijöinä. Toinen luku toimii toivottavasti myös itsearviointia motivoivana tekijänä juuri siitä syystä, että itsearviointi liittyy parhaimmillaan oppimiseen ja uusien asiayhteyksien oivaltamiseen. Kärjistäen mutta ei liioitellen itsearviointi on projektissa niin tärkeä elementti, että sen myötä projektit joko onnistuvat tai epäonnistuvat. Luvussa käsiteltävät teemat ovat: 13 Projektin itsearvioinnin eettiset kysymykset - Kriittinen arviointi ei ole arvostelua - Tietosuojakysymykset - Meta-evaluaation periaatteet Projektin itsearviointi oppimisen välineenä - Toimijanäkökulma eli mitä tahoja oppiminen koskee - Tiedonkulun varmistaminen - Informaation hallinta - Itsearvioinnin toteutustapa Itsearvioinnin hyödyntäminen - Arvioinnin hyödynsaajat - Hyödyntämisen varmistaminen - Hyödyntämistavat - Itsearviointimetodologian kehittäminen - Hyödyntämisen ajoittaminen Itsearviointiin liittyvän osaamiskapasiteetin varmistaminen - Emo-organisaatioilta ja projektitiimeiltä vaadittavat taidot - Itsearvioinnin resurssointi - Projektiverkostoilta vaadittavat taidot - Arvioinnin hyödyntäjiltä vaadittavat taidot Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset

14 2 Eettisiä lähtökohtia itsearviointiin On hyödyllistä pitää mielessä, että projektihallinta on ennen muuta ajatuksellinen prosessi, ei mekaanista projektihallinnan työkalujen soveltamista. Sama pitää paikkansa myös projektin itsearvioinnissa. Projektihallinnan kulmakivi on mekaanisen, valmiiden työkalujen soveltamisen sijasta muutosten ja asiakokonaisuuksien hallinta. Lisäksi on hyvä muistaa, että jatkuva parantaminen ja laatukysymykset ovat nykyaikaisessa projektihallinnan teoriassa paitsi muodikkaita termejä, myös aitoja tekemistä edellyttäviä henkisiä ja toiminnallisia haasteita, joihin projektitiimien pitää uhrata aikaansa. 14 Projekti on organisoitu tapa saada aikaan muutos tai tuottaa jokin toiminnallinen innovaatio. Kun projekti mielletään ajatukselliseksi prosessiksi, tulee myös projektissa toteutetun itsearvioinnin rooli nähdä yhtenä lenkkinä tätä ajatuksellista prosessia. Kuten todettua, kyse ei ole mekaanisesta itsearviointityökalujen soveltamisesta, vaan nimenomaan itsearvioinnin toteuttamisen pohtimisesta suhteessa projektin toteutukseen. Tällöin oleellista on löytää vastaus kysymyksiin: miksi teemme itsearviointia ja miten arviointi parhaimmalla mahdollisella tavalla edistää projektimme päämääriä? Arviointitiedon käyttäminen edellyttää harjaantumista ja osaamista. Arviointitoimintaa koskeva yleinen maallikkomielipide on, että arviointi on arvostelua. Tästä ennakkoluulosta pitää päästä yli ennen kuin voidaan puhua projektin aidosta itsearviointikulttuurista. Itsearviointi on siis nimenomaan arviointia, ei arvostelua, syyllisten hakemista, sormella osoittelua huonosti tehdyistä työtehtävistä. Arviointitiedon tulee olla kriittistä ja kritiikkiin kuuluu positiviinen ja negatiivinen ulottuvuus. Euroopan laatupalkintoon (The EFQM Excellence Model ) pohjautuvassa itsearvioinnissa puhutaan esimerkiksi vahvuuksien ja parantamisalueiden (ei siis heikkouksien!) paikantamisesta. Itsearvioinnin toteuttamiseen liittyy monenlaisia eettisiä kysymyksiä. Nämä kysymykset pätevät soveltuvin osin usein poikkeuksetta myös ulkoiseen projektiarviointiin. Keskeisimmät ja samalla myös paradoksaalisimmat eettiset vaatimukset liittyvät totuudenmukaisuuteen ja siihen, ettei arvioitavaa saa tietoisesti vahingoittaa. Ironisesti voidaan toisaalta kysyä, miten voi olla vahingoittamatta arvioitavaa kohdetta, jos joudutaan sanomaan, että projekti suoriutuu huonosti tehtävistään, projektipäällikön taidoissa on vakavia puutteita, projektitiimi on yhteistyökyvytön, projektitiimin Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset

15 henkilöstö keskenään riidoissa, projektin yhteistyökumppanit pitävät projektista saatavaa hyötyä mitäänsanomattomana ja että projekti pitäisi kenties lakkauttaa tai ainakin keskeyttää. Eikö tämä ole arvioinnin kohteen vahingoittamista, jos pidetään lähtökohtana sitä, että arvioitava kohde mielletään projektitiimiksi? Tuloksenahan voi olla joukko työttömiä entisiä projektityöntekijöitä. Asia ei ole yksinkertainen, koska vasta-argumenttina voidaan esittää, että jos tällaisia huomautuksia ja kysymyksiä ei esitetä ja jos mainitut asiat tajutaan projektien elinkaaren loppumetreillä, edistetään vielä suuremman katastrofin syntyä. Miksi epäkelpoa projektia on kannattanut pitää tekohengityksellä elossa kaksi vuotta, jos epäonnistuminen on ollut nähtävissä jo varhaisessa vaiheessa. Itsearvioinnin eettisiin kysymyksiin kuuluvat myös pohdinnat tietosuojasta. Kussakin itsearvioinnissa on tapauskohtaisesti pohdittava miten tietoja kerätään, miten niitä käytetään ja miten yksilökohtaista (hyödynsaajista eli projekteihin osallistuvista henkilöistä) tietoa säilytetään. Usein ESR-rahoitteisissa projekteissa kerätään asiakaskohtaista tietoa projektissa mukana olevien henkilöiden henkilökohtaisista asioista. Tällöin ei ole yhdentekevää, miten tällaisia tietoja säilytetään kun kyse ei välttämättä ole lain mukaisesta henkilörekisteristä, vaan yksittäisiä henkilöitä koskevista muistiinpanoista muun projektidokumentaation joukossa. 15 Meta-evaluaation käsitteellä viitataan tavallisesti arviointitoimintaa koskevassa kirjallisuudessa kahteen asiaan. Se voi yhtäältä tarkoittaa tehtyjen arviointien laadun varmistamista tiettyjen ennakolta valittujen kriteerien perusteella tai toisaalta jo kerättyjen raportointien arviointiaineistojen käyttöä uudelleen sekundäärisesti. Itsearvioinnin eettisiin kysymyksiin voidaan ajatella liittyvän etenkin ensimmäiseksi mainittu meta-evaluaation lähestymistapa. Tällöin ollaan kiinnostuneita itsearviointiprosessien ja -raporttien luotettavuudesta (reliabiliteetti), metodisesta täsmällisyydestä (validiteetti), arviointitulosten uskottavuudesta ja arviointien tulosten hyödynnettävyyden asteesta. Yksittäisiä projekteja koskevien itsearviointien on oltava eettisesti perusteltuja ja korkealuokkaisia. Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset

16 2 Hyvä käytäntö 1: FES:n (Finnish Evaluation Society) eettiset periaatteet Suomen Arviointiyhdistys ry (Finnish Evaluation Society) toteutti vuosina kehittämishankkeen, jonka tuloksena laadittiin arviointitoiminnan eettiset periaatteet. Suomen Arviointiyhdistys ry:n hallitus käsitteli eettisiä periaatteita kokouksissaan keväällä 2002 ja suosittaa niiden huomioon ottamista arviointitoiminnan toteuttamisessa. FES:n eettisiä periaatteita voi soveltaa mukaillen projektitasoisessa itsearvioinnissa. Suomen arviointiyhdistyksen arvojen nelikenttä koostuu arvioinnissa läsnä olevista kokonaisuuksista eli arvioinnin tekijästä, kohteesta, arviointiprosessista eli arvioinnin tekemisestä ja siitä, miten nämä kaikki sijoittuvat yhteisöön tai yhteiskunnalliseen kontekstiin. 16 Tekijän, kohteen ja tekemisen vastuu on aina myös vastuuta laajemmalle yhteisölle, joka toimii niiden arvokenttien avaajana. Myönteiset arvot, joihin kaikki arviointitoiminta sijoittuu, voidaan luokitella siten neljän otsikon alle: arvoihin, jotka ovat hyväksi arvioitsijalle, arvoihin jotka ovat hyväksi arvioitavalle, arvoihin jotka ovat hyväksi arviointityölle ja arvoille, jotka ovat hyväksi yhteiskunnalle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Eettisten periaatteiden kokonaisuus on siis ensisijaisesti kuvaus niistä eettisistä alueista, joiden kohdalla arvioitsija tehtävissään joutuu olemaan moraalisesti vastuullinen. Moraalinen vastuunkanto jää arvioitsijan valinnaksi. 1) ARVIOITSIJA TOTUUS Hyvä arviointi liittyy arvojen puolesta paitsi hyviin arvioinninprosessin välineellisiin arvokysymyksiin, myös siihen, miten oma arvioitsijan / tutkijan vapaus ja vastuu hahmotetaan. Arvioitsijalla on oltava vapaus tietoon ja totuuden tavoitteluun eli totuus on hänen toimintansa ylin määre. 2) ARVIOITAVA OIKEUDENMUKAISUUS Se, miten toisen oikeudet ja oikeudenmukainen kohtelu ymmärretään arviointiprosessissa, on kuvattavissa arvioitavien oikeudenmukaisena kohteluna. Ehkä lähemmäksi pääsee vastavuoroisuus-ajatuksen kautta: samat oikeudet, samat velvollisuudet; vapaus ja hyvinvointi tavoitteina, päämäärinä kaikelle olemiselle ja tekemiselle. Tällöin arvioitsija toiminnassaan voisi esimerkiksi asettaa itsensä omien tekojensa kohteeksi, uhriksi ja määritellä kussakin tilanteessa omia toimintansa arvoja ja niiden vaikuttimia osin sitäkin kautta. Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset

17 3) ARVIOINTIPROSESSI OSAAMINEN Arvioitsijalta odotetaan menetelmien hallintaa ja välineellistä taitoa, jonka arvokuvaus on tällöin osaaminen. Arvioitsijan taustalla on tutkijavastuu ja yhteisö joka antaa oikeuden tehdä arviointitutkimusta ja myös luo arviointikäytäntöjä. Samalla yhteisö valtuuttaessaan normittaa. Siten arvioinnin etiikka on enemmän kuin vain menetelmien oikeaa käyttöä. Menetelmien oikean käytön kohdalla puhutaan toiminnan sisäisistä normeista eli menettelytapojen hallinnasta ja validisuudesta. Arviointitoiminnan ulkoiset normit taas ovat tekijöitä jotka liittävät arvioitsijan tulosten soveltamisen ja koko toimintahorisontin yhteisölliseen kenttään. Siksipä arviointitutkimuskin on aina yhteistyön tulosta ja siten ainakin välillisesti yhteisöön liittyvää. Tausta-ajatuksena on, että toiminnassa toteutuu rehellisyys ja reiluus ja että tutkimus on sosiaalisesti relevanttia tietoa. 4) ARVIOINTITULOS VASTUULLISUUS Kaikki edellä luonnostellut arvoulottuvuudet 1-3 johtavat pohtimaan vastuuta arvioinnin tuloksista ja oman toiminnan oikeutuksista sekä arvioinnin tilaajan osalta että arvioitsijan kohdalla. Arvioinnin kollegiaalinen yhteisö antaa valtuuden arviointiin ja muu yhteisö on se, jonne arvioitsija, arvioitava ja arvioinnin tilaaja sijoittuvat olematta omaehtoisia ja yhteisöstään riippumattomia. 17 Suomen Arviointiyhdistys ry:stä ja sen arviointitoiminnan eettisistä periaatteista saa lisätietoja www-osoitteesta Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset

18 2 Hyvä käytäntö 2: Meta-evaluaatio MEANS-käsikirjan mukaisesti Eureval-C3E eli Centre for European Evaluation Expertise laati Euroopan komission (DGRegio) toimeksiannosta vuonna 1999 julkaistun MEANS- käsikirjasarjan, jonka ensimmäisessä osassa (Vol 1. Evaluation Design and management) kirjataan joukko arviointiprosessien metaevaluaatiossa hyödyllisiä kysymyksiä. Näitä voi soveltuvin osin hyödyntää projektitasoisessa itsearviointitoiminnassa. 18 Käytännössä MEANS-kriteerien soveltaminen voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että projektissa, joka on päättänyt toteuttaa itsearvioinnin prosessina koko hankkeen elinkaaren ajan, käydään projektin käynnistyessä ja projektin päätösvaiheessa ohjausryhmässä kriittinen keskustelu alla luetelluista teemoista 1-5 esimerkiksi määrittelemällä kullekin metaevaluaatiokriteerille 1-5 sen hetkisen tiedon varassa johtopäätös kyseisen kriteerin vahvuuksista, parantamisalueista ja kehittämistarpeista. Tämä voi tapahtua niin, että ensin otetaan keskustelun aiheeksi projektin seurantajärjestelmän laatu ja keskustelua käydään nimenomaan tästä kysymyksestä projektin ohjausryhmän puheenjohtajan johdolla. Keskustelun päätteeksi projektipäällikkö kirjaa kyseistä meta-evaluaatiokriteeriä koskevat vahvuudet, parantamisalueet ja kehittämistarpeet esimerkiksi fläppitaululle tai kannettavalle tietokoneelle (mikäli projektin ohjausryhmän käytössä on dataprojektori, mikä entisestään lisää konsensus- ja yhdessä tekemisen ilmapiirin tuntua projektin ohjausryhmän kokoustilanteessa). Muiden meta-evaluaatiokriteerien kohdalla voidaan toteuttaa samat toimenpiteet (eli keskustelu, yhteisten johtopäätösten paikantaminen vahvuuksista, parantamisalueista ja kehittämistarpeista ja johtopäätösten muistiin kirjaaminen). Seuraavassa on esitetty MEANS-käsikirjasta johdetut ja projektien itsearviointiin sopivat metaevaluaatiokriteerit: 1. Seurantajärjestelmien laatu 2. Itsearvioinnin suunnittelu 3. Itsearvioinnin toteutustapa ja arviointiosaamisen taso 4. Itsearviointiraportin tekninen laatu ja johtopäätösten hyödynnettävyys projektiohjausta silmällä pitäen. 5. Itsearvioinnissa käytetyn aineiston reliabiliteetti ja validiteetti Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset

19 Itsearviointi oppimisen välineenä ja oppimisen pullonkaulat Projektioppimisessa on kysymys monista asioista. Ensinnäkin voidaan kysyä, mistä asioista projekti voi oppia itsearvioinnin avulla? Monesta asiasta, periaatteessa samantyyppisistä kuin ulkoisestikin tehdyn arvioinnin perusteella. Tällaisia ovat muun muassa projektihallinnan prosessi (miten projekti on suunniteltu, toteutettu ja arvioitu), projektihallinnan työkalujen toimivuus, projektiorganisaation toimivuus (mukaan lukien projektitiimin osaaminen), projektin tulosten innovatiivisuus, projektin budjetin toteutuminen ja resurssien riittävyys ja projektin toiminnan yhteensopivuus hankkeen emo-organisaation tavoitteiden kanssa. Toiseksi voidaan pohtia sitä, keihin oppimistavoite kohdistuu. Projektit eivät ole ainoita, joiden tulisi hyötyä tehdyistä itsearvioinneista. Myös muut tahot hyötyvät itsearviointien avulla tuotetusta arviointitiedosta. Emo-organisaatiot voivat oppia yksittäisten projektien tekemistä itsearvioinneista ja saada samalla vahvistusta omalle projektikulttuurilleen. Emo-organisaatioiden tasolla oppiminen voi liittyä myös yksittäisissä projekteissa sovellettujen ja hyödyllisiksi havaittujen arviointityökalujen levittämiseen emo-organisaation muihin projekteihin. 19 Lisäksi voidaan todeta, että välillisesti yksittäisissä projekteissa suoritetuista itsearvioinneista hyötyvät myös kansalliset ESR-viranomaiset ja jopa Euroopan komissionkin virkamiehet. Välillisenä yksittäisen ESR-projektin itsearvioinnin toteutuksen hyödynsaajana voidaan pitää oppimisnäkökulmasta myös kansallisia ja ylikansallisia arviointiyhteisöjä ja -yhdistyksiä (lupaavien itsearviointikäytäntöjen levittämisenä esimerkiksi seminaareissa ja konferensseissa laajempaan käyttöön). Itsearviointien avulla oppiminen ei luonnollisesti ole itsestään selvää. Siihen liittyy monia pullonkauloja. Näitä ovat esimerkiksi: Yksittäisten projektien toteuttamien itsearviointien huono laatu ja siitä seuraava tulosten ja arviointimallien rajallinen siirrettävyys (edellä selostettiin meta-evaluaatiokriteerien soveltamisen mahdollisuutta yksittäisten projektien itsearviointien laatua edistävänä tekijänä). Projekteissa kertyvän hiljaisen tiedon hyödyntämättä jääminen opiksi seuraaviin projekteihin (tämä on itsearviointien toteuttamiseen liittyvä oleellinen metodologinen pulma, jonka ratkaiseminen ei ole kovin yksiselitteistä ja vaatii tapauskohtaisesti melkoista arviointiosaamista ja arviointiasetelmien tuntemusta metodologisessa mielessä). Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset

20 2 20 Yksittäisten projektien kohdalla epäonnistumisista rehellisesti ja avoimesti raportoiminen ei ole yksiselitteistä ja vaatii vankkaa itsearviointikulttuuria niin projektilta kuin sen emo-organisaatioltakin (tätä kysymystä sivuttiin jo edellä projektien itsearviointien eettisten kysymysten yhteydessä). Projektien tasolla on lukuisia informaation hallintaan liittyviä pulmia, jotka pitää ratkaista ennen kuin voidaan puhua aidoista oppimisen kokemuksista. Monissa tapauksissa tietoa kertyy liikaa siinä mielessä, ettei kaikkea mahdollista informaatiota pystytä järkevällä tavalla hyödyntämään (ns. information overload ilmiö). Tällaisissa tapauksissa voivat merkitykselliset havainnot hukkua informaatiovirran tulvaan eli projektissa ei nähdä metsää puilta. Kun tietoa on liikaa, kaikki tieto on ikään kuin yhtä tärkeää tai turhaa. Oma ongelmansa on yksittäisten projektien puutteelliset toiminnan seurantajärjestelmät. Yleensä projektien taloudellinen seuranta toimii projektista tietysti riippuen kohtalaisesti ja pienillä viiveillä, mutta nimenomaan toiminnallisten seurantajärjestelmien kehittämisessä on monissa projekteissa toivomisen varaa. Asiaa ei helpota se, että yksittäisille projekteille joustavasti sopivia tietokoneohjelmia on olemassa kohtalaisen vähän. Monia markkinoilla saatavia tietokoneohjelmia moititaan siitä, että ne eivät ikään kuin taivu ESR-projektien maailmaan, vaan sopivat paremmin insinöörivetoisiin rakennus- ja ATK-projekteihin. Arviointitiedon hyödyntämiseen oppimismielessä liittyvä näkökohta on myös se, että asioiden ja projektin kuluessa esiin nousseiden ongelmien muistiin kirjaamistavat (esimerkiksi projektipäälliköillä ja tietysti myös muilla projektitiimiin kuuluvilla) vaihtelevat. Jotkut projektipäälliköt kirjaavat muistikirjaansa tai projektipäiväkirjaansa kaiken mahdollisen, jotkut muut kenties eivät yhtään mitään (eli toimivat käytännössä kävelevinä yksittäisen projektin tietosanakirjoina ). Sopii kysyä, mitä pahimmassa tapauksessa tapahtuu, kun projektin kävelevä tietosanakirja vaihtaa työpaikkaa kesken projektin. Projektin koko aineeton pääoma häipyy projektista samalla ovenavauksella projektipäällikön kanssa. Puutteelliset analyysikyvyt eivät johda mihinkään tai johtavat jopa väärille jäljille. Pahimmassa tapauksessa tehdään vääriä johtopäätöksiä esimerkiksi projektin ohjauksessa. Luullaan, että projekti on kulkemassa kohti päämääräänsä, vaikka todellisuudessa ollaan pahasti sivuraiteella. Analyysitaitojen puutteet ovat vaikea kysymys ratkaistavaksi, koska on kohtuutonta olettaa projektitiimiin kuuluvien olevan tutkijoita isolla T:llä. Jos analyysitaitoja ei vaadittaisikaan, niin vähintä, mitä projektipäälliköltä ja henkilöstöltä vaaditaan, on kyky analyyttiseen käsitteelliseen ajatteluun (mitä itse asiassa suurin osa projektihallinnan työkaluista, esimerkiksi Project Cycle Management, Logical Framework, työnositus, kriittisen polun menetelmä) vaatii käyttäjältään ja soveltajaltaan. (Työkaluista enemmän ks. luvut 4 ja 5) Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset

21 Lopuksi on vielä huomattava, että itsearvioinnin toteutustavan valinta vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten itsearvioinnista voidaan saada oppimiskokemuksia. Jos arviointi suoritetaan hyvin suppeassa muodossa, tehdään samalla valinta sen suhteen, ettei arvioinnilta odoteta kovinkaan paljoa. Vastaavasti, jos itsearvioinnin suunnitteluun ja toteutukseen käytetään paljon vaivaa ja itsearviointi suoritetaan hyvin kattavana, tarkoituksenmukaisena suhteessa projektin muihin toimintoihin ja varsinkin jos itsearviointi kytketään kiinteästi projektiohjaukseen ja ohjaus- tai seurantaryhmän toimintaan, luodaan samalla hedelmällistä maaperää laaja-alaisille oppimiskokemuksille yksittäisen projektin tasolla. Yhteenvetona voidaan todeta, että projektien itsearviointien pitäisi olla mahdollisimman systemaattisia, mikä puolestaan edellyttää itsearviointiin liittyvien metodologisten valmiuksien kehittämistä. Pohdinta 1: Omat projekteihin liittyvät oppimisen kokemuksesi 21 Mieti omaa työhistoriaasi taaksepäin ja kaikkia niitä projekteja, joissa olet ollut mukana (joko projektityöntekijänä, ohjausryhmän jäsenenä tai muuna yhteistyökumppanina). 1. Millaisia ovat olleet parhaat oppimiskokemuksesi niissä projekteissa, joissa olet ollut mukana? 2. Mitkä tekijät ovat estäneet mielekkäitä oppimiskokemuksia niissä projekteissa, joissa et ole kokenut oppineesi? 3. Mitä konkreettisia keinoja olet itse soveltanut tai hyödyntänyt oppimiskokemusten saamiseksi projektissa. 4. Onko itsearviointi ollut kriittinen projektioppimista edistänyt tekijä? Itsearvioinnin hyödyntäminen Arviointitutkimuksen metodologisessa kirjallisuudessa on tuskin julkaistu viimeisen viidentoista vuoden aikana yhtään teosta, jossa ei olisi jaksoa arviointitiedon hyödyntämisestä. Arviointitiedon hyödyntäminen on ilkeästi sanottuna arviointiammattilaisten mantra. Hyödyntäminen ei toteudu reippaita iskulauseita kajauttelemalla, vaan kovan ja suunnitelmallisen työn tuloksena. Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset

22 2 Arviointitiedon hyödyntäminen, josta arviointitoiminnan slangissa käytetään myös englanninkielisestä termistä johdettua disseminaation käsitettä, on siis joka tapauksessa arviointitoiminnan kulmakivi, joka liittyy ajatuksellisesti tiukasti yhteen edellä olevaan pohdintaan arviointitiedon ja oppimisen välisestä yhteydestä. Miten projektien itsearviointien hyödyntämistä voi edistää? Missä vaiheessa hyödyntämistä voi odottaa tapahtuvaksi? Mitä asioita hyödyntämiseen voisi liittyä? Seuraavassa luetellaan joukko tällaisia itsearvioinnin hyödyntämisen paikkoja : 22 Projektisuunnitelman täsmentämistä koskevat toimenpiteet projektin suunnitteluvaiheen yhteydessä. Tuloksena on täsmentynyt ja parantunut projektin toteutussuunnitelma. Varsin usein hanketyössä varsinaista projektisuunnitelmaa joudutaan täsmentämään projektille myönteisen rahoituspäätöksen saamisen jälkeen (eli itse asiassa joudutaan pohtimaan sitä, mitä projektissa nyt sitten ollaan tekemässä ihan oikeasti). Kiinnostava kysymys on, missä määrin projekti pysyy alkuperäisessä suunnitelmassaan ja mitä vapausasteita projekti ottaa täsmentäessään esimerkiksi alkuperäistä päämäärää ja osatavoitteita, missä määrin rahoituspäätöksen tekijöitä informoidaan täsmennyksistä ja missä määrin rahoituspäätöksen tekijät hyväksyvät alkuperäiseen projektisuunnitelmaan tehtyjä täsmennyksiä. Korjaavat toimenpiteet projektin kuluessa. Projektihallinnan kirjallisuudessa puhutaan tavallisesti poikkeamien hallinnasta. Poikkeamat voivat liittyä esimerkiksi siihen, että projektin toimenpiteillä aikaan saadut vaikutukset eivät vastaa projektille asetettuja tavoitteita (eli projektilla on huono vaikuttavuus) tai että projektin taloudelliset resurssit osoittautuvat tiettyjen menoerien (esimerkiksi palkkausmenot) osalta riittämättömiksi. Kun poikkeamia tapahtuu, niihin pitää puuttua niin pian kuin mahdollista. Projektin kuluessa itsearviointia voi hyödyntää esimerkiksi samanaikaisesti toteutettavien projektien keskinäisessä verkostoitumisessa. Tällöin hyödyntäminen viittaa aitoon horisontaaliseen lupaavien käytäntöjen levittämiseen. Projektin päättyessä oppimiskokemusten siirtäminen emo-organisaation muihin samanaikaisesti käynnissä oleviin projekteihin ja tulevaisuudessa suunniteltaviin projekteihin. Projektien päättymisvaiheessa nousee hyvin usein esille kysymys projektin tuotteiden siirtämisestä laajempaan käyttöön. Parhaat oppimiskokemukset voivatkin projekteissa liittyä projektituotteiden tai projektissa kehiteltyjen toimintamallien levittämiseen. Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset

23 Itsearviointiin liittyvän osaamisen vahvistaminen Myöskään itsearviointiin liittyvä osaaminen ei ole itsestäänselvyys. Monenlaista osaamista vaaditaan ja monella taholla. Seuraavassa käydään esimerkinomaisesti läpi eri toimijatahoihin liittyviä itsearvioinnin taitovaatimuksia. Projektien rahoittajilta vaaditaan tiettyjä itsearviointiin liittyviä taitoja. Näitä voivat olla esimerkiksi: Järkevä joustavuus suhteessa projektisuunnitelman toteutukseen. Edellä viitattiin siihen, että alkuperäistä projektisuunnitelmaa voidaan joutua täsmentämään varsinaisen projektipäätöksen jälkeen. Tästä näkökulmasta olisi hyvä, mikäli ESR- rahoituksesta päättävillä viranomaisilla olisi näkemystä siitä, että projektin tavoitteita voidaan tarvittaessa itsearvioinnin avulla tuotettujen johtopäätösten varassa täsmentää alkuperäistä projektisuunnitelmaa koskevan päätöksen jälkeenkin. Valvontamentaliteetista pois oppiminen ei ole itsestäänselvyys. Valvonta ja kehittäminen ovat kaksi eri asiaa ja ne palvelevat eri päämääriä ja intressejä. Valvontaa toki tarvitaan mahdollisten väärinkäytösten löytämiseksi, mutta on turha olettaa, että pelkällä valvontamentaliteetilla saataisiin aikaan mielekkäitä oppimis- ja kehittämiskokemuksia. Itsearvioinnista saatavien hyötyjen laaja-alainen tiedostaminen esimerkiksi eri tavoiteohjelmissa toteutettavien projektien lupaavien itsearviointikäytäntöjen levittämiseksi. Tästä on jo olemassa hyviä esimerkkejä verratessa nykyistä ohjelmakautta ( ) edelliseen ohjelmakauteen. 23 Projektien emo-organisaatiolta vaadittavia itsearviointiin liittyviä taitoja on hahmotettu seuraavassa. Ne liittyvät emo-organisaation projektikulttuurin kehittämiseen. Tiedon kulun varmistaminen emo-organisaation hierarkiassa. Mitä enemmän organisaatiossa on hiekkalaatikoita, sen suurempi on vaara tiedon pimittämiseen, väärään paikkaan varastoitumiseen ja hitaaseen suodattumiseen. Nykyaikaista liikkeenjohdon strategiaa koskevassa kirjallisuudessa on viimeiset kymmenen vuotta alleviivattu matalien organisaatioiden rakentamisen tärkeyttä, mikä ei siis ole sattuma. Tämä havainto perustuu aitoon huoleen tiedonkulun puutteellisuudesta organisaatioiden kilpailukykyä vakavasti haittaavana tekijänä. Rekrytointiosaamisen varmistaminen siinä mielessä, että projektihenkilöstöä palkattaessa varmistutaan riittävistä itsearvioinnin taidoista. Yksi hyödyllinen kysymys projektipäällikön ja -henkilöstön työhaastattelutilanteessa voisi olla, miten työnhakijat mieltävät itsearvioinnin merkityksen projektiohjauksen kulmakivenä. Jos Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset

24 2 24 tähän kysymykseen ei pysty vastaamaan, tuskin pystyy mieltämään myöskään projektiohjauksen kokonaisvaltaista luonnetta projektin onnistumisen kriittisenä menestystekijänä. Toimivan itsearviointikulttuurin rakentaminen edellyttää ainakin suurissa (monta ESR-projektia hallinnoivassa) emo-organisaatioissa erityisen ESR-projektitoimintaan erikoistuneen yksikön perustamista. Tällaiset yksiköt voivat toimia yksittäisten ESR- hankkeiden desk help organisaatioina esimerkiksi itsearviointiin liittyvissä kysymyksissä. Viime vuosina tämäntyyppisiä ESR-projektitoimistoja on perustettu ainakin ammattikorkeakouluihin, toisen asteen koulutuskuntayhtymiin ja kaupunkien organisaatioihin. Parhaimmillaan tällaiset yksiköt kumuloivat projektiosaamista ja sen myötä parantavat mahdollisuuksiaan projektirahoitusta koskevissa tarjouskilpailuissa. Yksittäisten projektien itsearviointien kytkeminen emo-organisaatiossa toteutettaviin muihin itsearviointeihin. Yksittäisiä projekteja koskevat arvioinnit pitäisi liittää joustavasti muuhun laatu- tai itsearviointiin siitä syystä, että emo-organisaatioiden kokonaisuuden näkökulmasta arviointitiedon muuntaminen projektitasolta hierarkiatasoja ylemmäksi on strategisen johtamisen kannalta tarkoituksenmukaista. Joissakin emo-organisaatioissa projektitason itsearvioinnit on kytketty konsernitasolla tehtävään laadunarviointiin esimerkiksi Euroopan laatupalkintoa (The EFQM Excellence Model ) sovellettaessa. Useista projekteista koostuvilta projektiverkostoilta vaaditaan erityyppisiä itsearviointiin liittyviä taitoja: Yleinen avoimuus on yhteistyön kulmakivi. Projektimaailmassa avoimuuden vastakohtana ovat salailu ja kyräily. Avoimuus on monimielinen ulottuvuus; se voi viitata yhteistyökäytäntöihin ja siihen, että joukko projekteja aidosti tuottaa tietoa omasta toiminnastaan ja jakaa sitä toistensa kanssa. Projektien välinen kilpailu on asia, jota ei kuitenkaan voi välttää kamppailevathan projektit usein samojen projektirahoittajien suosiosta hankesuunnitelmillaan. Kilpailu sinänsä ei ole huono asia, kysehän on pitkälti siitä, että kilpailun myötä hyvät hankesuunnitelmat ja ideat erotetaan huonommista. Ylenpalttisen ja vääristyneen kilpailun välttämiseksi rahoituspäätöksen jo saaneiden projektien ja projekteja valmistelevien emo-organisaatioiden kannattaa miettiä keskinäistä työnjakoaan, yhteistyön ja erikoistumisen mahdollisuuksia. Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset

25 Seuraavassa on listattu projektitiimiltä ja yksittäisiltä projektitiimin jäseniltä vaadittavia itsearviointiin liittyviä taitoja: Ilman todellista projektijohtajuutta ei ole mahdollista kehittää projektitiimin sisälle aitoa itsearviointitoimintaa edistävää toimintatapaa. Vahvat projektipäälliköt uskaltavat panna itsensä likoon ja löytää omasta toiminnasta oppivan organisaation hengen mukaisesti parantamiskohteita. Aitoon projektijohtajuuteen liittyy läheisesti kysymys projektitiimin työyhteisöhengestä. Työyhteisön henki perustuu aina projektitiimin henkilöiden keskinäiseen arvostukseen ja siihen, että projektitiimissä annetaan tilaa soveltaa yksilöllisiä taitoja. Aikaisemmin on esitetty, että itsearviointitaitojen kehittäminen edellyttää projektityöntekijöiltä analyyttisen ja käsitteellisen ajattelun taitoja. Tämä näkökohta voidaan kirjata myös tässä yhteydessä keskeiseksi itsearviointiosaamisen alueeksi. Tehokas ja tuloksia aikaan saava projektitiimi on sopinut työyhteisön sisäisistä menettelytavoista koskien palautteen antamista hyvin ja huonosti suoritetuista työtehtävistä. Mikäli näin ei menetellä joudutaan todennäköisesti tilanteeseen varsinkin kielteisen palautteen antamisen kohdalla että projektityöyhteisössä ei uskalleta keskustella epäonnistumisista ääneen. Palautteen antamisen ohessa projektitiimissä täytyy kiinnittää huomiota myös palautteen sietämiskyvyn vahvistamiseen. 25 Eli tässä yhteydessä voidaan antaa vastaus tämän luvun otsikossa esitettyyn kysymykseen: itsearviointien avulla ei haeta hyviä, pahoja tai rumia. Itsearviointeja toteutetaan sen vuoksi, että projektien omista vahvuuksista ja parantamisalueista voitaisiin tehdä realistisia johtopäätöksiä, jotka osaltaan auttavat projekteja onnistumaan tavoitteidensa saavuttamisessa. Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset

26 2 Pohdinta 2: Itsearvioinnin osaamisen vahvistuminen omalla työurallasi Mieti jälleen omaa työhistoriaasi taaksepäin ja kaikkia niitä projekteja, joissa olet ollut mukana (joko projektityöntekijänä, ohjausryhmän jäsenenä tai muuna yhteistyökumppanina). 1. Miten omat itsearviointiin liittyvät taitosi ovat kehittyneet vuosien kuluessa? 2. Miten olet soveltanut itsearviointiin liittyviä taitojasi niissä projekteissa, joissa olet ollut mukana? Millä tuloksilla? 3. Onko sinulla kokemuksia projektien ohjaus- tai seurantaryhmistä, joissa on ollut mukana henkilöitä, jotka eivät ole tunnistaneet itsearviointia projektiohjauksen kulmakiveksi? Millaisia kokemuksia? 4. Mitä itsearviointiin liittyviä taitoja haluaisit entisestään kehittää osana projektityöhön liittyvän ammattitaitosi kehittymistä? 26 Kirjallisuus Seuraavat teokset ovat hyviä kirjallisuuslähteitä nykyaikaiseen projektihallintaan ja siihen liittyvien itsearviointinäkökohtien pohdintaan. Teokset, joissa esitellään tapoja itsearviointien suorittamiseen ja itsearviointien hyödyntämiseen: Barkley, Bruce T. & Saylor, James H Customer-Driven Project Management. McGraw-Hill. Buttrick, Robert Project Workout. Prentice Hall Lientz, Bennet P. & Rea, Kathryn P Project Management for the 21st Century. Academic Press. Virtanen, Petri Projektityö. WSOY. Arviointitoiminnan hyödyntämisestä tutustumisen arvoisia lähteitä ovat: Patton, Michael Q Utilization-focused Evaluation. Sage. Robson, Colin Arvioinnin perusteet. Opas evaluaation tekijöille ja tilaajille. Tammi Itsearvioinnin etiikka ja edellytykset

27 Itsearvioinnin ESR -käytännöt Timo Aro 3 Itsearvioinnin ESR -käytännöt Timo Aro3 Tämän luvun tavoitteena on kertoa, mitkä ovat viralliset (asetus- ja ohjelmalähtöiset) reunaehdot ESR-projektien itsearvionnille ja mitä vastuuta rahoittajilla ja projekteilla on itsearvioinnin kehittämisessä. Luvun lopussa pohditaan toimivaa mallia hyvien itsearviointikäytäntöjen systemaattiselle keräämiselle ja esitellään esimerkkejä hyvistä itsearviointikäytännöistä. Luvussa keskitytään itsearviointiin pääasiassa ESR-projektien näkökulmasta. Itsearvioinnin hyvien käytäntöjen ja toimintamallien levittämisessä keskeinen merkitys on myös hallinnon omalla toiminnalla. Hallinnonalojen omat itsearviointikäytännöt on kuitenkin rajattu tämän tarkastelun ulkopuolelle. 27 Luvussa esitellään itsearviointitoiminta ESR-projekteissa seuraavasti: Arviointi ESR- asetusten ja virallisten asiakirjojen näkökulmasta - Lainsäädännöllinen perusta ja ohjelma-asiakirjat - Projektisuunnitelma - Raportointi (seuranta-, väli-, loppu- ja ohjausryhmäraportointi) Itsearvioinnin tulosten systemaattinen kerääminen ja hyödyntäminen - Rahoittajien vastuu itsearvioinnin kehittämisessä - Projektien vastuu itsearvioinnin kehittämisessä - Itsearvioinnin tulosten systemaattinen kerääminen ja hyödyntäminen - Hyviä itsearviointiesimerkkejä ESR- projekteista Satakunnasta Itsearvioinnin ESR -käytännöt

28 3 Arviointi ESR- asetusten ja virallisten asiakirjojen näkökulmasta EU:n näkökulma Euroopan unionin näkökulma arvioinnista ei tule ensimmäiseksi ESR-projektien toteuttajien mieleen ulkoista tai sisäistä arviointia suunniteltaessa. EU:ssa systemaattinen arviointipolitiikan tarve nousi keskeisesti esiin vasta 1990-luvun puolivälissä. Kulut olivat jatkuvasti kasvaneet erityisesti rakennerahastojen ja komission suorahakuohjelmien osalta. Toiminnan jatkuva arviointi haluttiin kytkeä kiinteäksi osaksi rahoituksen myöntämistä. 28 Ohjelma-asiakirjat Neuvoston asetuksista (ks. luku 1) arvioinnin periaatteet ovat siirtyneet lähes sellaisenaan tavoiteohjelmien (1, 2 ja 3) ja yhteisöaloiteohjelmien (Equal, Leader+, Urban ja Interreg) ohjelma-asiakirjoihin. Arviointia käsitellään yleisellä tasolla määrittelemättä sisältöä tai käsitettä yksityiskohtaisemmin. Ohjelma-asiakirjoissa ei eritellä ulkoista tai sisäistä arviointia toisistaan lukuun ottamatta Equal- ja Leader+ -yhteisöaloiteohjelmia, joissa ulkoisesta arvioinnista ja itsearvioinnista on oma lukunsa. Esimerkiksi Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelmassa arvioinnista todetaan vain, että ohjelmakauden aikana suoritetaan väli- ja loppuarviointi. Ohjelma-asiakirjoissa arviointi palvelee kärjistetysti vain keskushallinnon tarpeita. Projektin toteuttajia yleiset ohjelma-, toimenpidekokonaisuus- tai viitekehysarvioinnit palvelevat huonosti, koska tieto tulee viiveellä ja tulokset esitetään hyvin yleisellä tasolla. Konkreettiset toimenpidesuositukset eivät palvele yksittäisiä projektin toteuttajia, vaan kertovat lähinnä, miten eri toimintalinjojen tai ESR- viitekehyksen painopisteet toteutuvat valtakunnan tasolla. Projektin toteuttajien (ja hallinnon) kannalta hyödyllisempiä olisivat alueelliset teemakohtaiset arvioinnit, jolloin saatavaa informaatiota voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti käynnissä olevien projektien toiminnan kehittämisessä ja uusien projektien haku- ja valintaprosessissa. Muut viralliset asiakirjat Ohjelma-asiakirjojen puutteet näkyvät ketjuvaikutuksena muissa virallisissa asiakirjoissa. ESR-projektihakemuksessa pyydetään määrittelemään pienet ja suuret asiat, mutta ei esitetä minkäänlaisia vaatimuksia arvioinnista: sen sijaan kysytään seurannan ja raportoinnin järjestämisestä sekä ennakointitiedon hyödyntämisestä, jotka ovat toki lähellä itsearviointia. Itsearvioinnin ESR -käytännöt

29 Projektin toteuttajien edun mukaista olisi kuitenkin sisällyttää jo projektihakemukseen varaus ulkoisen arvioinnin suorittamiselle ja esitys itsearviontitavoista. Erikseen on syytä suositella arviointisuunnitelman tekemistä jo hakuvaiheessa tiedotussuunnitelman tavoin. Muissa virallisissa projektiasiakirjoissa kuten seuranta-, väli- tai loppuraporteissa ei myöskään kerätä arviointitietoa missään muodossa. Seurannan ja arvioinnin väliset erot ovat osittain tämän vuoksi epäselvät monelle projektin toteuttajalle. Rahoittajan vastuu itsearvioinnin kehittämisessä Mitä on itsearviointi? Rahoittajilla on mahdollisuus vaikuttaa projektien laatuun eri vaiheissa: esimerkiksi rahoittajat voivat jo hakuvaiheessa edellyttää hakijoilta arvioinnin sisällyttämistä projektihakemukseen ja tehdä tarvittaessa arvioinnista yhden täydentävän valintakriteerin ohjelmakohtaisten valintakriteerien lisäksi. Rahoittajat eivät ole kuitenkaan halunneet tai ymmärtäneet vaatia arviointia osaksi projektien kehittämisprosessia, minkä vuoksi itsearviointia ei ole systemaattisesti hyödynnetty. ESR- projektimaailmassa itsearviointi tarkoittaa tiivistetysti sitä, että projektit tai rahoittajat arvioivat kriittisesti toimintaansa. Kysymys on tällöin sisäisestä kehittämisestä, poikkeamien korjaamisesta ja jatkuvasta laadun ylläpitämisestä, mikä jatkuu koko projektin elinkaaren ajan. 29 Palaute Projektien laadukas toiminta edellyttää säännöllistä palautetiedon keräämistä ulkoisilta ja sisäisiltä asiakkailta. Palautteen avulla voidaan korjata epäkohtia ja peittää sellaisia sudenkuoppia, joihin on vaikea päästä käsiksi ilman systemaattista palautetiedon keräämistä. Itsearviointi ei ole tieteellisesti tarkka ja rajattu käsite, mikä pitää sisällään ennalta määritellyt asiat ja sulkee muut pois. Itsearviointi on joustava, jatkuvasti uusia muotoja saava ja projektikohtainen toimintaa ohjaava mekanismi. Toimiva itsearviointi tukee muiden tavoitteiden toteutumista. Kehittämisvastuu ESR-projektien rahoittajien tehtäviä ovat tarkastuksen, hallinnoinnin ja yleisen valvonnan lisäksi projektien kehittäminen. Kehittämisvastuu tarkoittaa käytännössä sellaisten edellytysten ja puitteiden luomista, joilla tuetaan yhtäällä projektihenkilöstön ammattitaidon kehittymistä ja toisaalla projektien tulosten ja hyvien käytäntöjen levittämistä. Itsearvioinnin ESR -käytännöt

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Arviointivallan demokratisoituminen kuka, mitä ja missä? Arviointifoorumi 5.6.2013 Ville Valovirta

Arviointivallan demokratisoituminen kuka, mitä ja missä? Arviointifoorumi 5.6.2013 Ville Valovirta Arviointivallan demokratisoituminen kuka, mitä ja missä? Arviointifoorumi 5.6.2013 Ville Valovirta Alustuksen teemoja Mitä arviointivallan demokratisoituminen tarkoittaa? Mitä merkityksiä sillä on, että

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

PCM-projektiajattelu. Projektipalvelut Tutkimus- ja kehityskeskus

PCM-projektiajattelu. Projektipalvelut Tutkimus- ja kehityskeskus PCM-projektiajattelu PCM = Project Cycle Management / Projektisyklin johtaminen Projekti ja projektoituminen on tullut mukaan osana organisaatioiden toimintastrategiaa enenevässä määrin osoittaen toiminnallisena

Lisätiedot

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Miten järjestön kokoama koko toimintaa koskevaa seuranta- ja arviointitietoa eri tahot hyödyntävät? Tämä lomake sisältää kaikille

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Oppimisen ja osaamisen arviointi. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Oppimisen ja osaamisen arviointi. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Oppimisen ja osaamisen arviointi Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppimisen (ammatillinen peruskoulutus) arvioinnin periaatteita kolmikantaisuus: työssäoppija, työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM.

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM. OHJE Päivämäärä Nro 7.3.2005 O/7/2005 TM Jakelu: Työministeriön henkilöstö Ohjeen nimi: Työministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesääntö Voimassaoloaika 15.3.2005 alkaen toistaiseksi Kumoaa/muuttaa ohjeen

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakausi 2007-2013 Tämä ohje on päivitetty komission asetuksen 846/2009 sisältämillä muutoksilla 1.3.2010 Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille EU-rahoitus velvoittaa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

PROJEKTIN EDISTYMISRAPORTTI Seurantajakso

PROJEKTIN EDISTYMISRAPORTTI Seurantajakso <jaksonumero, alkupäivä - päättymispäivä> PROJEKTIN EDISTYMISRAPORTTI Seurantajakso -projekti PROJEKTIN EDISTYMISRAPORTIN

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla

Lisätiedot

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Arvioijan kolme huoneentaulua Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Henkilöstöön kuuluvat arvioinnin kannalta Organisaation toiminnan ylläpitäjää (valtio, kunta, kuntayhtymä,

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto

Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto Rauno Hanhela Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tampere 27.5.2015 Rauno Hanhela 25.5.2015 Työsuojelurahaston kehittämisavustus Työsuojelurahaston

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur Presented by: Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TAUSTA JA PERUSTELUT

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 16.3.2005 2 SISÄLTÖ 1. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö 2. Opinnäytetyöprosessi 3. Opinnäytetyön arviointi 4. Opinnäytetyön julkaiseminen

Lisätiedot

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kemira GrowHow: Paikallisen vaihtelun korjaaminen kasvatuskokeiden tuloksissa 21.2.2008 Ilkka Anttila Mikael Bruun Antti Ritala Olli Rusanen Timo Tervola

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Mitä arviointi on? Miksi pitää arvioida?

Mitä arviointi on? Miksi pitää arvioida? Mitä arviointi on? Arviointi on prosessi, jossa tehdään todistusaineistoon pohjautuen ja tiettyjä perusteita käyttäen päätelmiä projektin / toiminnan arvosta. Perusteet ovat arviointikriteerejä, joiden

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana

Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Hankearvioinnin haasteita Haasteet usein seurausta

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki Versio: 1.0 Tukipalveluyksikkö Pvm: 11.10.2007

Kankaanpään kaupunki Versio: 1.0 Tukipalveluyksikkö Pvm: 11.10.2007 1 PEREHDYTTÄMISEN MENETTELYOHJE TAVOITE JA TARKOITUS LAAJUUS VIITTEET Tällä menettelyohjeella varmistetaan että perehdyttäminen tukipalveluyksikössä suoritetaan sovitulla tavalla ja yhtenäisen käytännön

Lisätiedot