Keuruun kaupunki, työllisyyspalvelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keuruun kaupunki, työllisyyspalvelut"

Transkriptio

1 Raportti 2014 Keuruun kaupunki, työllisyyspalvelut

2 1

3 2 Sisällysluettelo 1. Hankkeen perustiedot Työntekijät Ohjausryhmä Keuruun Työkanava -hankkeen tavoitteet ja toiminta Vuosi Työllistäminen ja työllistämistä edistävät toimenpiteet Työnsuunnittelija työllistymisen edistäjänä Työnsuunnittelija palveluohjauksen kehittäjänä Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien ohjaus Työnsuunnittelijan ja asiakkaan välinen yhteistyö Asiakkaan siirtyminen ja siirtäminen toiselle asiantuntijalle Urasuunnittelijan työ Perusterveydenhuollon palvelut käyttöön Kuntouttava työtoiminta nähtävä kuntoutumisena tavoitteet ja suunta johonkin Alkupalvelut-malli Työelämäyhteistyö Yrityskoordinaattori työelämäyhteistyön toteuttajana Edelleenohjaus Kuntalisä Yritysten ja asiakkaiden kohtaanto Arviointilomakkeisto Tuntiseurantalomake, tilauskannan vastaanoton varmistaminen sekä toimintakeskuksen töihin osallistuvien läsnäolokirjaukset Verkostoyhteistyö Velkaneuvonta Välityömarkkinatoimijat Koulutus Koulutuskoordinaattorin työ kiteytetysti Oppimisympäristön tunnistaminen TOPPIS- mallinnus Verkostoyhteistyö osaamisen kehittämisen kulmakiviä Hankkeen hallinto Projektipäällikkö Hankkeen arviointi... 21

4 3 1. Hankkeen perustiedot Keuruun Työkanava-hanke: postiosoite: Multiantie 5 käyntiosoite: Multiantie 7, Keuruu Raportointiajanjakso: Keuruun Työkanava -hanke sijoittuu Keuruun kaupungin organisaatiossa työllisyyspalveluiden tulosyksikön alle Keuruun kaupungin perusturvapalveluihin. Työllisyyspalvelut tulosyksikköön kuuluu työllisyyspäällikkö, palveluohjaaja ja -sihteeri. Toimintakeskus Navikassa on toiminnanohjaaja ja viisi ohjaajaa, Keuruun Työkanava- hankkeessa 5 työntekijää ja Nuorten Navikka -hankkeessa 2. Työllisyyspalvelujen kokonaisvahvuus on näin ollen 16 henkilöä. Työntekijät Projektipäällikkö Kati Somppi Sosionomi AMK Koulutuskoordinaattori Kirsi Eskelinen Tradenomi AMK, NTM Urasuunnittelija Terttu Kananen Psykologi, opettaja (PsM, FM) Työnsuunnittelija Kirsi Saarelainen Kuntoutuksen ohjaaja AMK Yrityskoordinaattori Vesa Perätalo Restonomi AMK Tiimi muodostuu eri alojen asiantuntijoista. Monialainen osaaminen kerryttää osaamispääomaa asiakkuuksien hoidossa sekä rakenteellisessa toimintakulttuurin kehittämisessä. Kukin hankkeen työntekijä on monialaisen yhteistyön osaaja. Toimitilat: Multiantie Ohjausryhmä Keuruun Työkanava -hankkeen toiminnan etenemistä ohjaa ja valvoo perusturvalautakunnan nimeämä ohjausryhmä. Ohjausryhmän edustajat ovat Keuruun kaupunginhallituksesta, perusturvalautakunnasta, perusturvapalveluista, sivistyslautakunnasta ja työllisyyspalveluista, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta, Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimistosta, Kelan Keski-Suomen vakuutuspiiristä, Jyväskylän aikuisopistosta, Keski-Suomen Seututerveyskeskuksesta sekä Keuruun yrittäjät ry:stä. Ohjausryhmän tapaamisia vuonna 2014 tapaamisia kertyy yhteensä 4.

5 4 2. Keuruun Työkanava -hankkeen tavoitteet ja toiminta 2014 Hankehakemuksessa 2012 hankkeen ydintavoite oli Keuruun kaupungin näkökulmasta kuvattu seuraavasti: Keuruun Työkanava-hankkeen tavoitteena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja rakentaa Keuruun kaupungin työllisyyspalvelut tulosalueelle kattavampi ja suorituskykyisempi työllisyydenhoidon rakenne. Hankkeeseen lähdetään liikkeelle asiakastyön ja työllistymistä edistävien rakenteiden kartoituksen ja uudistamisen kautta Lisäksi valtakunnallisesti työllisyydenhoidon kuntakokeilujen yhteisenä tavoitteena on löytää ja kehittää ratkaisuja pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon sekä jäsentää valtion ja kuntien välistä vastuunjakoa työllisyydenhoidon kysymyksissä Vuosi 2014 Keuruun Työkanava on hanke, joka toimii reilun asukkaan itsenäisessä kunnassa ja pyrkii löytämään paikallisesti toimivia keinoja pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Hankkeen alkaessa Keuruun työttömyysprosentti oli marraskuussa ,7 % ja elokuussa ,2 % - toimintaympäristön haastavuus vuonna 2014 on jatkunut edellisen vuoden tapaan. Vuosi 2014 ollut edellisvuoteen nähden toiminnallisempi aikakausi. Työtä on jatkettu tilanteessa, jossa Suomi kuntineen jatkaa taloudellisessa taantumassa sekä voimakkaiden rakennemuutosten keskellä. Pitkäaikaistyöttömyyden erityiskysymykset, Sote-uudistus, TE - hallinnon uudistus, Keuruun TE-toimipisteen lakkautus helmikuussa 2014, kuntaliitosselvitykset (maakunnan vaihto?), nuorisotakuu ja koulutuksen rakenteellinen kehittäminen sekä moniammatillisen yhteispalvelun tulevat muutokset ovat olleet teemoja, jotka ovat sävyttäneet kaikkea hankkeessa tehtyä työtä hankevuonna Keski-Suomen TE-toimiston kolmannen palvelulinjan kanssa tehty työ näkyy aktivointisuunnitelmien teon vilkastumisena ja asiakkaiden saapumisena ajanvarauksille (selvityspyyntö, mikäli ei saavu varatulle ajalle). Kevennettyjen aktivointisuunnitelmien määrä on vähentynyt, sillä perinteinen kolmikantainen aktivointisuunnitelmien (asiakas, kunta, TE-toimisto) teko on lisääntynyt. Etäpalveluyhteys Keski-Suomen TE-toimistoon on käytössä 2 krt/vkossa, tarvittaessa useamminkin. Molemmat aktivointisuunnitelmamallit tukevat toisiaan. Vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden henkilöiden tavoittaminen hankkeen asiakkaiksi on ollut suuri haaste koko hankkeen olemassaoloajan. Hanke ei ole saanut tietoonsa yhdenjaksoisesti vuoden työttömänä olleita (ei ohjausta esim. TE-toimistolta). Edellä mainittu kohderyhmä on ohjautunut hankkeeseemme omaehtoisesti, mutta vähäisessä määrin. Hallituksen esitys työmarkkinatukiuudistuksesta annetaan budjettilakina 2014, ja uudistus tulee voimaan Tämä uudistus tuo tullessaan radikaalin muutoksen kuntatalouteen. Asiakasprosessit ja polut ovat pitkiä, ja kuntien tuleva taloudellinen haaste on kova. Työllisyyspalvelut toimii yksikkönä molempien haasteiden äärellä. Lyhyen tähtäimen talouslaskelmat eivät auta, nyt tarvitaan kauaskantoisempaa ajattelua. Tulevan työmarkkinatukimuutoksen myötä työllisyyspalvelut saa tietoonsa 300 päivää työmarkkinatukea saaneet Kelan listan kautta.

6 5 Passiivityöttömyyteen puuttuminen varhentuu, ja pitkäaikaistyöttömyyden haasteisiin kyetään työllisyyspalveluissa tarttumaan entistä aiemmin. Keuruun Työkanava on tehnyt koko hankkeen ajan tiivistä yhteistyötä Keuruun kaupungin työllisyyspalvelut tulosyksikön kanssa. Hankkeen sijoittuminen jo olemassa olevaan työllisyyspalvelu-yksikköön on osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi kehittää työllistämistoimintaa. Kaikki hankkeen hyväksi todetut menetelmät on suunniteltu alusta alkaen toimimaan jatkossakin osana työllisyyspalveluiden toimintoja. Integrointi näkyy vuoden 2014 tehdyissä kehitysaskelissa vahvana. Vaihtoehtoja on puntaroitu kestävän kehityksen mukaisesti. Benchmarking-vierailu Rovaniemen ja Kemin kuntakokeillussa toukokuussa 2014 antoi uutta puhtia saada yhteistyö julkisen terveydenhuoltosektorin kanssa toimimaan. Loppuvuotta 2014 onkin teemoittanut alkupalvelut-mallin (ks. kohta Alkupalvelut-malli) käyttöönotto. Yhteistyö Keski-Suomen Seututerveyskeskuksen Keuruun terveysaseman lääkäreiden kanssa alkoi heinäkuussa Toiminta kehittyy asiakaskäyntien ja kokemusten perusteella. Toimintatapamallinnus jatkuu vuonna 2015.

7 6 3. Työllistäminen ja työllistämistä edistävät toimenpiteet Työllistämistä edistävät TE-palveluiden tarjoamat toimenpiteet, työkokeilu ja palkkatukityöllistäminen, ovat Keuruulla aktiivisessa käytössä. Kuntouttavaa työtoimintaa ohjaa työllisyyspalveluiden palveluohjaaja ja kaupungilla on kuntouttavan työtoiminnan keskuksena Navikka-toimintakeskus. Navikassa on keskitetysti erityishuoltolain- ja sosiaalihuoltolain mukainen työllistäminen, kuntouttava työtoiminta sekä nuorten työpaja. Palkkatukityöllistäminen kaupungin eri kohteissa tarjoaa työllistymistä vuonna palkkatukipaikan kautta 80 eri henkilölle. Palkkatukityöllistämisen periaatteet on vahvistettu Keuruun perusturvalautakunnassa vuonna 2010, ja työtä tarjotaan lähtökohtaisesti heikommassa työllistymisasemassa oleville henkilölle esim. kuntouttavan työtoiminnan jatkumona. Edelleenohjauksen (palkkatuetussa työssä olevan sijoittaminen toisen työnantajan palvelukseen) avulla polutusajattelu on toteutunut tavoitteiden mukaisesti vuonna Vuoden 2015 palkkatukeen tulevat muutokset vaikuttavat siten, että Keuruun kaupungin palkkatukipaikat tulevat vähenemään. Yhteistyössä työllisyyspalveluiden kanssa perusturvalautakunnalle jätettiin esitys palkkauksen lisänä tulevasta kuntalisästä. Ensimmäisen hankevuoden tavoin työnsuunnittelija ja urasuunnittelija ovat jakaneet työllistämisen teeman. Työnsuunnittelija tapaa lähestulkoon kaikki hankkeen asiakkaat ja suunnittelee asiakkaan kanssa yhdessä tälle parhaiten soveltuvaa polkua kohti avoimia työmarkkinoita. Urasuunnittelija puolestaan kartoittaa työllistymiseen liittyviä esteitä ja voimavaratekijöitä sekä on vuonna 2014 keskittynyt myös alkupalvelut mallin luomiseen Työnsuunnittelija työllistymisen edistäjänä Työnsuunnittelijan työlle asetetut tavoitteet 2014 Kartoittaa kohderyhmän asiakkaat yhdessä palveluohjaajan kanssa Laatia asiakkaan kanssa tavoitteita ja osatavoitteita sekä tehdä arviointia Tehdä asiakaslähtöistä ohjausta eteenpäin muille asiantuntijoille ja palveluiden piiriin. Rakentaa yhteistyössä TE-toimiston kanssa toimiva aktivointisuunnitelman malli Työnsuunnittelija palveluohjauksen kehittäjänä Asiakkuudet ohjautuivat vuonna 2014 KELA:n listan lisäksi pääosin TE-toimiston ja kaupungin sosiaalitoimen kautta. 500 pv työttömänä olleet työmarkkinatukea saavat jaettiin yhteistyössä kaupungin työllisyyspalveluiden palveluohjaajan kanssa. Työnsuunnittelija jatkoi alkuvuoden TILTU:n ja VATjärjestelmän käyttöä, mutta varhain keväällä hanke teki ehdotuksen VAT-järjestelmän käytön lopettamista. VAT-järjestelmä poistuu käytöstä kokonaisuudessaan kuluvan vuoden lopussa. Työllisyyspalvelujen toimintakykymittarin (kuntaliiton pilottikokeilu) käyttö aloitettiin hankkeessa vuoden alusta. Mittaristo osoittautui hyväksi arviointivälineeksi palvelujen tarpeen mittarina. Mittaristo tulee esittämään graafisesti asiakkaan kehitystarpeen ja etenemän. Alkusyksystä hankkeen työnsuunnittelija sekä työllisyyspalveluiden palveluohjaaja otti työvälineekseen alkupalvelut-mallin lomakkeistoineen. Urasuunnittelijan ja työnsuunnittelijan yhteistyössä kehitetty malli on siirretty jo osittain sosiaalitoimen sekä välityömarkkinatoimijoiden käyttöön.

8 Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien ohjaus Vuoden 2014 hanke on hankkinut koulutusta ohjaamisen kehittämiseen Bovallius-oppilaitokselta (ks. liite 3). Keuruun kaupungin Navikka toimintakeskuksessa järjestetään ja ohjataan kuntouttavaa työtoimintaa. Tavoitteena oli, että työnsuunnittelija kohtaa asiakkaita vuonna 2014 enemmän toimintakeskuksessa. Alkupalvelut-mallin myötä työnsuunnittelija jalkautui Navikkaan tekemään väliarviointeja ja jatkosuunnittelmia. Navikan toimintakeskus ohjaajineen on ottanut hyvin vastaan alkupalvelut-mallin ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät väliarviointikaavakkeet. Yksilöllinen ja yhteisöllinen tuki auttaa työtöntä asiakasta kokemaan kuntouttavassa työtoiminnassa osaamisen kokemuksia. Navikkaan kuty-ohjattavien valintakriteeristö korostuu, koska kyseessä on integroitu työpaja, jossa on kuntouttavan työtoiminnan lisäksi myös kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta sekä SHL:n 27 d ja e :n mukainen työ ja työtoiminta ja nuorten pajatoiminnot Työnsuunnittelijan ja asiakkaan välinen yhteistyö Tavoitteena asiakkuuksissa työnsuunnittelijalla on saavuttaa mahdollisimman pian tilanne, jossa asiakas kykenee itseohjautuvuuteen ja saavuttaa elämäntilanteen, jossa luottaa omaan toimintaansa ja ympäristöönsä. Asiakkaiden tilanne on ollut monta kertaa ns. moniongelmainen, jolloin on tarvittu useita tapaamisia asiakkaan kanssa, ja tällöin eteneminen on ollut hidasta. Asiakkaalle on asetettu pieniä saavutettavissa olevia välitavoitteita. Tunnusomaista asiakkaalle on se, että hän on samanaikaisesti usean hankkeeseen kuuluvan asiantuntijan asiakkaana. Työnsuunnittelijan kantaa vastuuta asiakkaan ensikohtaamisesta alkupalveluissa sekä tavoitteiden mukaisen etenemisen koordinoinnista pysymällä asiakasprosessin vastuunkantajana. Asiakkaan tilanteen kartoituksen jälkeen luodaan tavoitteita, joiden perusteella määrittyy myös se mihin muihin palveluihin otetaan mahdollisesti yhteyttä. Mikäli asiakkaalla on akuutti päihde- tai mielenterveysongelma, tarvitaan enemmän kuntoutuksen ja terveydenhuollon palveluita, ei pelkästään työllisyyspalveluiden. Työnsuunnittelija osallistuu aktivointisuunnitelmien laatimiseen sekä on käynyt tutustumassa tulevaan mahdolliseen työkokeilu tai kuntouttavan työtoiminnan paikkaan toimintaa aloittelevan asiakkaan kanssa. Lisäksi työnsuunnittelija on tukenut ja opastanut asiakkaita työnhakuasiakirjojen laadinnassa (CV ja hakemus) ja ohjannut asiakkaita velkaneuvontaan Asiakkaan siirtyminen ja siirtäminen toiselle asiantuntijalle Asiakkaan siirtyminen työnsuunnittelijalta toiselle asiantuntijalle tapahtuu saattaen vaihtamalla. Usein tämä tarkoittaa pidempiaikaista yhteistyötä asiantuntijan kanssa asiakkaan tilanteen ja tarpeen mukaan. Moniammatillinen asiantuntijayhteistyö asiakkaan kohdalla on monesti tarpeen. Tämän on vahvistanut

9 8 vuonna 2014 alkupalvelumallin myötä terveydenhuollon linkittyminen työllistymisprosessiin aiempaa vahvemmin. Jo viime vuonna Keski-Suomen Seututerveyskeskuksen työttömien terveystarkastusten ja erityispalveluyksikön palvelut olivat työllisyyspalveluiden käytössä. Tänä vuonna työnsuunnittelijan rooli vahvistui lääkäriyhteistyön myötä asiakkaan rinnalla kulkijana myös kuntoutuksen näkökulmasta ( ks. kohta Perusterveydenhuollon palvelut käyttöön) Urasuunnittelijan työ Vuodelle 2014 tavoitteena oli, että urasuunnittelijan asiakkaiksi ohjautuisi pääasiassa vuoden työttömänä olleita. Hankkeeseen ei kuitenkaan vuonna 2014 ole ohjautunut kuin joitakin yhtäjaksoisesti vuoden työttömänä olleita, joten urasuunnittelijan asiakaskunta on koostunut edelleen yli 500 päivää työttömänä olleista. Urasuunnittelijan asiakaskunta on siis ollut huomattavan moniongelmaista ja huonokuntoista: useimmilla on monia ongelmia sekä fyysisessä että psyykkisessä terveydessä, mutta myös sosiaalisissa suhteissa ja taloudellisessa tilanteessa. Tällöin varsinaisesta urasuunnittelusta ei asiakkaiden kohdalla voida puhua, vaan urasuunnittelijan työ on ollut psykologin työtä: terapeuttista ohjauskeskustelua, motivointia päihteettömyyteen, työkyvyn arviointia, hoitoon ohjausta Perusterveydenhuollon palvelut käyttöön Hankkeen asiakkaita on systemaattisesti ohjattu työttömien terveystarkastukseen terveydenhoitajalle Keuruun terveysasemalle. Asiakkaille on varattu aika joko hankkeen tapaamisen yhteydessä tai asiakkaat ovat varanneet ajan itse. Tiedonkulussa on ollut kuitenkin haasteita. Tämän vuoksi keväällä 2014 urasuunnittelija laati hankkeelle ja työllisyyspalveluille suostumuslomakkeen tietojenvaihtoon terveystarkastukseen liittyen, ja se otettiin käyttöön heti, kun terveyskeskuksesta saatiin siihen lupa (Liite 1). Urasuunnittelija on jatkanut asiakkaiden eläkemahdollisuuksien selvittelyjä tekemällä psykologista työkyvyn arviointia ja kokoamalla selvittelyissä tarvittavaa materiaalia. Keväällä 2014 hankkeen yhteistyölääkäriksi neuvoteltiin Hyvä Sydän yrityksen lääkäri, mutta yhteistyö jäi yhteen asiakkaaseen aikatauluongelmien ja lausuntojen kirjaamishankaluuksien vuoksi. Yhteistyön tarve lääkärien kanssa on tullut esille useaan otteeseen urasuunnittelijan työssä myös muissa kuin eläkemahdollisuusselvittelyissä. Asiakkailla on monenlaista fyysisen ja psyykkisen hoidon sekä kuntoutuksen tarvetta. Kesäkuussa urasuunnittelija ja työnsuunnittelija tapasivat asian tiimoilta terveyskeskuksen sosiaalityöntekijän, joka järjesti hankkeelle tapaamisen terveyskeskuslääkäreiden kanssa. Tapaamisessa kerrottiin hankkeen asiakaskunnasta tilastotietoa liittyen työttömyyden kestoon, koulutukseen ja sairastavuuteen sekä urasuunnittelijan havaitsemiin asiakkaiden tarpeisiin. Lisäksi keskusteltiin kuntoutuslääkäri Raija Kerättären kehittelemästä Kunnon syyni mallista

10 9 työ- ja toimintakyvyn arviointiin. Malli herätti kiinnostusta, joten päätettiin pyytää Raija Kerätärtä kouluttamaan terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen henkilökuntaa mallin käyttöön. Lokakuun 3. päivänä järjestettiin toinen info- ja keskustelutilaisuus terveyskeskuksessa, jonne osallistui sekä terveyskeskuksen että Erityispalveluyksikön henkilökuntaa. Tässä tapaamisessa käsiteltiin samoja asioita kuin kesäkuisessa tapaamisessa ja kerrottiin myös jo sovitusta Kerättären koulutuspäivästä, joka järjestetään Lisäksi sovittiin kehittämistapaamisista terveyskeskuksen fysioterapeuttien, terveydenhoitajan ja osastonhoitajan kanssa. Kesäkuisessa lääkäritapaamisessa sovittiin jo elokuulle kolme päivää, jolloin terveyskeskuksen ostopalvelulääkäri otti vastaan yhteensä 12 hankkeen asiakasta. Näiden tapaamisten tuloksena neljälle asiakkaalle lähdettiin hakemaan työkyvyttömyyseläkettä, kolmelle haettiin Kelan kustantamaa pitkäkestoista ammatillista kuntoutusta, kolmelle tehtiin lähete tarkempaan työkykyarvioon kuntoutustutkimuspoliklinikalle ja yhdelle haettiin Kelan sopeutumisvalmennuskurssia. Yhdellä asiakkaalla tutkimukset jatkuvat vielä perustasolla. Elokuun lääkäriaikojen lisäksi sovittiin päivät loka-, marras- ja joulukuulle, jolloin yhteensä asiakkaalle järjestyi lääkäriaika. Kokemukset tällaisesta työskentelytavasta ovat olleet poikkeuksetta myönteisiä sekä asiakkaiden, lääkärin että hankkeen työntekijöiden näkökulmasta. Näiden lääkäritapaamisten lisäksi yhteistyötä on tiivistetty siten, että niiden asiakkaiden kohdalla, joilla on jo toimiva omalääkäriyhteistyö, hankkeen urasuunnittelija tai työnsuunnittelija on mennyt lääkäritapaamiseen mukaan silloin, kun mietitään työkykyä, kuntoutustoimia tai vastaavaa. Tällaista työskentelyä on ollut jo aiemminkin, mutta kesäkuun 2014 jälkeen työskentelytavasta tuli yhteisesti hyväksi havaittu ja yhdessä sovittu käytäntö. Yhteistyön sujumisen kannalta on olennaista, että hankkeesta osallistuu lääkärin vastaanotolle asiakkaan tunteva työntekijä. Näin tilanteeseen välittyy sekä suullista että kirjallista tietoa asiakkaan kokonaistilanteesta työ- ja toimintakyvyn arviointia varten. Kirjallisen taustatiedon kokoamista varten päätettiin sosiaalitoimen kanssa käydyn yhteispalaverin jälkeen luoda yhtenäinen malli, joka olisi käytössä sekä sosiaalitoimessa että työllisyyspalveluissa ja luonnollisesti hankkeessa. Työnsuunnittelija loi pohjamallin, jota työnsuunnittelija ja urasuunnittelija muokkasivat yhdessä mahdollisimman helppokäyttöiseksi, mutta samalla kattavaksi Kuntouttava työtoiminta nähtävä kuntoutumisena tavoitteet ja suunta johonkin Urasuunnittelija perehtyi alkuvuodesta 2014 kuntouttavan työtoiminnan VAT-arviointijärjestelmään ja totesi järjestelmän arviointiosuuden puutteelliseksi ja epäinformatiiviseksi. Sen vuoksi urasuunnittelija

11 10 kehitti erilaisten olemassa olevien mallien pohjalta hankkeelle oman kuntouttavan työtoiminnan arviointimallin. Lomakkeen teknisestä toteutuksesta vastasi yrityskoordinaattori. Siihen kuuluvat seuraavat osat: a) alkuhaastattelu, jossa määritellään työtoiminnan tehtävät ja kuntoutumisen tavoitteet; b) väliarviointi, jonka tekevät sekä asiakas että ohjaaja; c) jatkohaastattelu, jossa määritellään uuden kuntouttavan työtoiminnan tehtävät ja tavoitteet, jos asiakas jatkaa kuntouttavassa työtoiminnassa (Liite 2). Edellä mainittuja työkaluja on alettu käyttää asiakkaiden kuntoutumisen edistymisen seurannassa ja työkyvyn arvioinnissa. Urasuunnittelija on opastanut lomakkeiden käytössä ja muutoinkin asiakkaiden tavoitteenasettelu- ja seurantaprosessissa kaupungin palveluohjaajaa ja nuorten hankkeen yksilövalmentajaa ja sosiaalitoimea. Urasuunnittelija on yhdessä työnsuunnittelijan kanssa pyrkinyt viemään eteenpäin työtapaa, jossa keskitytään laadukkaaseen asiakkaiden kohtaamiseen, vaikeiden asioiden esille ottamiseen ja tehdyn työn dokumentointiin. Urasuunnittelija on seurannut omien asiakkaidensa aktivointisuunnitelman toteutumista ja kuntoutumisen etenemistä ja ollut mukana myös joidenkin muiden asiakkaiden prosessissa sovitusti Alkupalvelut-malli Urasuunnittelija rakensi syksyllä 2014 työllisyyspalveluille alkupalvelut-mallin johon kuuluu koko asiakkaan palveluprosessi kutsukirjeestä seurantaan asti. Malliin kuuluvat kaikki edellä mainitut kehitellyt osiot. Lisäksi urasuunnittelija neuvotteli Kuntaliiton projektitutkija Elina Aaltion kanssa, että malliin voitiin sisällyttää Kuntaliitossa kehitelty Työllisyyspalvelujen toimintakykymittari. Urasuunnittelija perehdytti työllisyyspalvelujen vakituista henkilökuntaa ja nuorten hankkeen työntekijää alkupalvelut-malliin. Samankaltainen perehdytys on tarkoitus pitää loppuvuodesta 2014 myös sosiaalitoimelle.

12 11 4. Työelämäyhteistyö Työelämäyhteistyö on jatkunut keuruulaisissa yrityksissä positiivisella otteella. Hankkeessa on avustettu yrityksiä liittyen rekrytointiin ja osaavaan työvoimaan. Edelleenohjaus (palkkatuella palkatun työntekijän siirtäminen toisen työnantajan palvelukseen) on osoittautunut työllistämisen riskiä vähentäväksi elementiksi. Toimintamuoto on vakiintunut työllisyyspalveluiden yhdeksi palvelumuodoksi. 300 euron suojaosa sekä tulevat 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden työttömien kohtaaminen työllisyyspalveluissa on vaatinut ennakointia erityisesti yrityksiin työllistämisen saralla Yrityskoordinaattori työelämäyhteistyön toteuttajana Yrityskoordinaattorin toimenkuvaan oli laitettu tavoitteeksi oppimisympäristöjen tunnistaminen yrityksissä vuoden 2014 aikana. Tunnistustyö siirtyy kuitenkin vuoteen 2015 ( ks Oppimisympäristön tunnistaminen). Koulutuskoordinaattorin työpanos on ollut kuluvan vuoden aikana tiiviisti kiinni kaupungin hallintokuntien työssäoppimispaikkojen tunnistamistyössä. Oppimisympäristöjen tunnistamista on myös järkevintä tehdä yrityksissä kaupungin työssäoppimispaikkojen kartoittamisen antamien kokemusten evästäminä. Yhtenä tekijänä on tietenkin huomioitava myös laaja perustutkintojen sisällöllinen uusiutuminen ensi vuonna. Tunnistamistyötä on tähän mennessä ehditty tehdä neljässä yrityksessä. Tunnistetuista oppimisympäristöistä puuttuu oppilaitosten hyväksyntä Edelleenohjaus Edelleenohjauksia (palkkatuella palkatun työntekijän siirtäminen toisen työnantajan palvelukseen) yrityksiin on kuluvana vuonna tehty lokakuun loppuun 2014 mennessä tehty kuusi kappaletta. Yhteensä edelleenohjauksia on hankkeen aikana toteutunut 11 kappaletta yhdeksässä eri yrityksessä. Kuluvan vuoden eo-kokemukset ovat olleet samansuuntaisia edellisen vuoden kanssa. Edelleenohjausmalli on nähty sekä asiakkaan että yrittäjän näkökulmasta hyvänä rekrytointi- ja työllistämismallina 500-päiväisten pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä ja jatkopoluttamisessa edelleenohjauksen kestoaikaa pidennettiin kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Päätökset edelleenohjauksen ajallisesta pidentämisestä tehdään asiakaslähtöisesti ja tapauskohtaisesti asiakkaan tarpeista käsin.

13 12 Edelleenohjauksen tulevaisuuteen on tullut epävarmuustekijöitä. Vuoden 2015 palkkatukiuudistuksen myötä kaupungin saama palkkauskustannuksiin käytettävä palkkatukimäärä tippuu 75%:sta 50%:iin. Tämä tarkoittaa edelleenohjauksesta tulevien kuukausittaisten kustannusten roimaa lisäystä yrittäjälle Kuntalisä Perusturvalautakunta on esittänyt, että Keuruun kaupunki ottaa vuonna 2015 käyttöön kuntalisän, jota käytetään kaupungin maksatuslistalla olevien työttömien työllistämiseen palkkatuella. Keuruulla ei ole aiemmin ollut käytössä kuntalisää työllistämiseen. Palkkatukityöllistäminen vähenee Keuruun kaupungilla hankevuonna Kuntalisä on tuki, jonka toivotaan kompensoivan menetettyjä palkkatukikuukausia, joita palkkatukeen tulevat muutokset aiheuttavat kaupungille Yritysten ja asiakkaiden kohtaanto Yrityskäyntejä on kuluvan vuoden syyskuuhun mennessä kertynyt n. 40 kappaletta, joiden lisäksi uusiin yrityksiin on tehty useita kymmeniä puhelinkontaktointeja. Yrityskäyntien määrää uusia yrityksiä koskien on laskettu osittain tietoisesti edelliseen vuoteen verrattuna, johtuen hankkeessa olevien työkuntoisten asiakkaiden vähyydestä ( tarve ja saatavuus eivät kohtaa ). Hankkeen asiakkaista 65 %:lla on joko päihde-, mielenterveys tai somaattisia ongelmia tai joillakin kaikkia näitä edellä mainittuja ongelmia samanaikaisesti. Asiakaskäyntien ja työllistämistoimenpiteistä ( työllistämisprosessi ) aiheutuvien yrityskontaktointien sekä yritysvierailujen määrät jo yhteistyöverkostossa oleviin yrityksiin ovat sitä vastoin lisääntyneet selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisenä haasteena yrityksiin työllistymisen näkökulmasta katsottuna ovat asiakkaiden päihdeongelmat, jotka ovat johtaneet muutamassa tapauksessa palkallisen työsuhteen päättymiseen. Päihteet ovat olleet esteenä myös työllistämistoimenpiteiden aloittamisessa yrityksissä. Yhtenä työllistymisen esteenä on myös ajokortin ja/tai auton puute. Ajokortin tai kulkuvälineen puutteen työllistymistä estävä vaikutus on merkittävä Keuruun tapaisessa kunnassa, jossa julkiset kulkuyhteydet ovat heikot ja osa asiakkaista asuu kaukana kaupungin keskuksesta. Yhteiskunnan rakenteellinen muutos on myös aistittavissa Keuruulla. Käsin tehtävä työ vaatii hyvää fyysistä kuntoa, jota useimmilta asiakkailtamme ei löydy. Käsillä tehtävälle työlle taas puolestaan olisi hankkeessa tarvetta, sillä valtaosalla työllisyyspalvelujen ja hankkeen asiakkaiden koulutustaso on alhainen.

14 Arviointilomakkeisto Yrityskoordinaattori on yhdessä urasuunnittelijan kanssa osallistunut kuluvan vuoden aikana VATjärjestelmän tarpeellisuuden arvioimiseen ja korvaamiseen. Kuntouttavan työtoiminnan valmennuksellisiksi työkaluiksi yrityskoordinaattori ja urasuunnittelija ovat luoneet joukon lomakkeita, jotka käsittävät alkuhaastattelun, jatkosopimuksen sekä arviointilomakkeiston (Liite 2). Lomakkeet otettiin käyttöön heti valmistuttuaan työllisyyspalveluissa sekä hankkeessa palveluohjaajan ja työnsuunnittelijan taholta. Lomakkeista saadut kokemukset ovat olleet lupaavia, juurrutustyö on jo päässyt alkuun Tuntiseurantalomake, tilauskannan vastaanoton varmistaminen sekä toimintakeskuksen töihin osallistuvien läsnäolokirjaukset Toimintakeskus Navikan tuntikirjaamista varten yrityskoordinaattori kehitti VAT-järjestelmän tilalle excelpohjaisen tuntiseurannan, joka otettiin ensimmäisenä käyttöön metalliosastolla ja jota on tavoitteena laajentaa koko toimintakeskukseen. Ajatuksena on myös, että tällä mallilla voitaisiin jatkossa helpottaa myös palveluohjaajan työtä esim. kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden läsnäolopäivien keräämisessä. Toinen kehittämiskohde liittyy Navikka-toimintakeskuksen töiden vastaanottoon ja organisointiin. Tähän on kehitteillä tilaustietokanta, joka on muokattu yrityskoordinaattorin luomasta yritys- ja yhdistystietokannasta. Tilaustietokantaa tullaan myös aluksi käyttämään kokeilumielessä yhdellä osastolla ennen laajentamista koko Navikan käyttöön Verkostoyhteistyö Tiedottamisen avuksi on tehty oppaat työnantajalle työllistämiseen ja työntekijälle työn aloittamiseen liittyen. Yrityskoordinaattori on myös käynyt kertomassa hankkeesta ja työllistämisestä erilaisissa tilaisuuksissa opiskelijoille, yrityskurssilaisille ja yrittäjille. Yrityskoordinaattori oli myös mukana kehittämässä joulukuun 2014 tilaisuutta, johon on sisällytetty kuntakokeilujen yrityskoordinaattorit ja yritystoiminnan kanssa työskentelevien kokoontuminen työllistämiseen liittyvien kokemusten vaihtamisen merkeissä.

15 14 Hankkeiden välistä yhteistyötä on myös tehty, siten että hankkeiden yrityskoordinaattorien ( Keuruu ja Jyväskylän kuntakokeilu ) välillä on vaihdettu vapaita työpaikkoja ristiin, jotka molemmat ovat johtaneet ko. paikkakuntalaisen pitkäaikaistyöttömän työllistymiseen Velkaneuvonta Työllistymisen esteet ovat moninaiset. Yksi esteistä on velkaantuminen. Hanke on systemaattisesti alkupalveluissa kartoittanut velkaneuvonnan tarpeen. Nyt marraskuussa velkaneuvontajonossa on hankkeemme asiakkaita jo 20. Ongelmana on velkaneuvonnan sijainti Jyväskylässä. Yrityskoordinaattori on koko hankkeen ajan huolehtinut myös asiakkaiden ajanvarauksista ja viennistä velkaneuvontaan. Osa asiakkaista kykenee käymään itsenäisesti Jyväskylässä, mutta osalle liikkuminen velkaneuvontaan on haasteellista. Syynä ovat mm. varattomuus sekä julkisten kulkuvälineiden pelko (paniikkihäiriö). Kesäkuussa 2014 projektipäällikkö sopi velkaneuvonnan kokeellista käyntiä Keuruulla Työkanavan tiloissa. Virkailija oli Keuruulla 6 tuntia, joka aikana hän tapasi 6 asiakasta. Palaute niin asiakkailta kuin virkailijalta oli positiivinen. Jyväskylän velkaneuvonta on ruuhkautunut. Jalkautuminen Keuruulle tämän vuoden puolella on epätodennäköistä. Tavoite saada yhteistyö toimimaan onkin yksi vuoden 2015 tavoitteista. Tarve on selkeä Välityömarkkinatoimijat

16 15 Keuruun kaupunki toimii yhteistyössä välityömarkkinoilla kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun ja palkkatukityöllistämisen kautta. Projektipäällikön ja työnsuunnittelijan tavoitteisiin vuodelle 2013 kuului Keuruulla toimivien välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöverkoston luominen yhteistyössä Keuruun työllisyyspäällikön ja paikallisen TE-toimiston kanssa. Ensimmäinen yhteinen tapaaminen oli syyskuussa Välityömarkkinatapaamisiin osallistuminen oli alkuvuodesta vähäistä. Tapahtumiin osallistui vain 2-7 yli kahdestakymmenestä toimijasta. Työllisyyspalvelut ja hanke kokivat, että tapaamisten tavoitteet (ks. kuva 1) ovat merkittävät kuntouttavan työtoiminnan laadun kehittämiselle. Kaikki ostopalvelusopimukset kuntouttavasta työtoiminnasta uusittiin syksyn 2014 aikana. Sopimukseen sisältyi tuottajatahon velvoitteellisuus osallistua työllisyyspalveluiden järjestämiin koulutuksiin (ks. kohta Verkostoyhteistyö osaamisen kehittämisen kulmakiviä) tai järjestettyihin tapaamisiin (välityömarkkinatapaamiset). Hyvien käytänteiden jakaminen/ VERTAIS- TUKI Tiedotuskanava/ Asiantuntijoita tarvittaessa Kentän kuulumiset työllisyyspalveluiden tietoon= TYÖN KEHITTÄMINE N VETOVASTUU TYÖLLISYYSPALV ELUILLA KANAVAN VOIMASSA OLOAJAN KANAVA TOIMII KUTSUJANA Asiakkaan polutus Kuva. 1. Välityömarkkinatapaamiset Keski-Suomen TE-toimiston teki oman välityömarkkinatoimijakartoituksensa vuoden 2013 aikana. Keski- Suomen välityömarkkinoiden palvelukartta löytyy osoitteesta Sivuston päivitys on Keski-Suomen ELY-keskuksen vastuulla. Palvelukartta on hyvä alku, ja on toivottavaa, että palvelukarttaan voivat jatkossa liittyä kaikki välityömarkkinatoimijat toiminnan sisällöstä/laajuudesta riippumatta. Tällä hetkellä välityömarkkinatoimijoista sivulla ovat pääsääntöisesti vain ne, jotka kykenevät työllistämään 3 tai useamman henkilön palkkatuella. Keuruun työllisyyspalvelut päivittää omaa välityömarkkinatoimijatoimijat Keuruulla -opasta. Oppaassa on mukana kaikki, jotka ovat tehneet ostopalvelusopimuksen kuntouttavasta työtoiminnasta. Jatkossa oppaaseen voidaan liittää myös ne välityömarkkinatoimijat, jotka tarjoavat vain työkokeilua tai palkkatukea, sekä kunnan omat mahdolliset kohteet. Keuruun Työkanava hanke edustaa Keski-Suomen kahta kuntakokeilua Keski-Suomen välityömarkkinakehittämistyöryhmässä. Työryhmä tapasi vuonna 2014 neljä kertaa. Lisätietoa osoitteessa

17 Kolmannen palvelulinjan yhteistyöhenkilömme on myös Keski-Suomen välityömarkkinakoordinaattori. Välityömarkkinakoordinaattori on osallistunut Keuruulla pidettäviin tiedotus- ja välityömarkkinakohtaamisiin saaden siten hyvän käsityksen alueen toimijoista. 16

18 17 5. Koulutus Osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen on noussut työllisyyden hoidon ja toimenpiteiden keskiöön vuoden 2014 aikana. Pitkäaikaistyöttömien tilanteet ovat usein haastavia ja monitahoisia, jolloin erilaisista työvälineistä ohjauksessa, motivoinnissa ja oppimisessa on hyötyä. Between the jobs on ajanjakso, joka on hyödynnettävä mahdollisimman hyvin, laadukkaasti ja tehokkaasti. Non-formaali oppiminen on saamassa oman sijansa ja merkityksensä valtakunnan tasolla. Osaamistodistuksesta on luotu valtakunnallinen malli, jota myös Keuruun kaupunki pääsee käyttämään. Välityömarkkinatoimijoiden ja Navikka toimintakeskuksen ohjauksen osaamista on syytä tarkastella uusien kasvavien haasteiden valossa. Volyymit kasvavat, joten eri toimijoiden on myös osattava toteuttaa ohjaustyötä tavoitteellisesti ja työssä jaksaen. Koulutuksella on tuettu sekä henkilökunnan ja sidosryhmien työssä jaksamista että uusien työtapojen ja -menetelmien käyttöönottoa. Koulutuksen tasa-arvoinen toteutuminen eri puolella Suomea on edelleen haaste. Koulutusorganisaatiot sijaitsevat pitkien matkojen päässä ja työttömien liikkuminen opiskelupaikkakunnille on haasteellista. Keuruulla on tällä hetkellä mahdollista opiskella vuoden 2015 puolella lähihoitajan opintoja, työvoimakoulutuksen puolella tarjonta on sidottu monialaisen rekrykoulutukseen ja yhteishankintaan. Tarjonta ei jakaannu tasapuolisesti Keski-Suomen alueelle. Pitkäaikaistyöttömien kohdalla koulutuksen toteutuminen paikallisesti ja henkilökohtaisen ohjauksen tuoma tuki ovat oleellisia asioita onnistumisen ja motivaation kannalta. Joustavasti alkavat, yksilölliset, työelämäpainotteiset koulutukset lisäohjausresurssilla ovat avainasemassa työttömien osaamisen kehittämisessä. Opittavan teorian ja työn lisäksi henkilöt tarvitsevat arjen- ja elämänhallintataitojen ohjausta. Tutkinnon osien suorittaminen tuo hyviä mahdollisuuksia erilaisille oppijoille. Se mahdollistaa myös asteittaisen etenemisen rahoituspolkuja pitkin kohti koko tutkinnon suorittamista. Sitoutuminen koko tutkinnon suorittamiseen voi asettaa opiskelumotivaatiolle alussa liian suuret haasteet. Elinkeinoelämälle annettu rooli työllisyyden hoidossa on merkittävä. Moniammatillisella yhteistyöllä ja uusilla tavoilla toteuttaa koulutusta oikea-aikaisesti yrityskentälle siirtyy tuottavampia ja ammatillisesti laadukkaampia työntekijöitä. Hankkeen asiakasanalyysin tuottaman tiedon mukaan hankeen asiakkaiden ensisijainen palveluntarve ei ole työ tai koulutus vaan terveydelliset ja taloudelliset palvelut. Tämä on vaikuttanut siihen, että asiakastyö on huomattavasti pienemmässä roolissa ja kehittämistyöhön jää aikaa Koulutuskoordinaattorin työ kiteytetysti - oppimisympäristöajattelun laajentaminen kaupungin eri hallintokuntiin ja yrityskentälle - uusien, vaihtoehtoisten koulutuspolkujen saaminen alueelle (ml. TOPPIS-koulutuksen pilotointi ja kehitys) (Liitteet 3 ja 4) - asiakkaiden ohjaus koulutukseen, koulutuksen ohjausresurssien kartoitus ja työnkuvan juurrutus (Liite 5) - oppisopimusoppaan ja oppisopimusmallin loppuun saattaminen

19 18 - välityömarkkinatoimijoiden ammattitaidon kasvattaminen koulutuksella (Liite 6) - työelämäkorttien hankinta asiakkaille tarpeen mukaan hankkeen kustantamana Oppimisympäristön tunnistaminen Oppimisympäristöjen tunnistamisen yhteydessä on ollut oleellista miettiä myös kaupungin sisälle yhtenäiset käytänteet todistuksen täyttämiseen, allekirjoittajiin ja arkistointiin sekä siihen, kenelle todistus kirjoitetaan. Yhtenäisten käytänteiden luomisen yhteydessä osaamistodistuksen ympärille luotiin oma visuaalinen ilme todistuskansiolla ja seinäjulisteilla, joita levitetään kaupungin yksiköiden seinille työn edetessä. Yrityskentälle eteneminen ei ole ollut vuoden 2014 aikana loogista. Kevään aikana on tehty kaksi oppimisympäristökartoitusta keuruulaiseen yritykseen ja työ jatkuu vuoden 2015 aikana yrityssektorilla. Koulutuskoordinaattori näki, että ensin pitää tehdä työ kaupungin sisällä toimivaksi, ennen kuin mallia viedään muihin tuotannollisiin ympäristöihin. Päätös osoittautui oikeaksi, koska tutkintojen rakenteet tulevat muuttumaan kevään 2015 aikana, oppilaitokset ottavat ne käyttöönsä Tämä vaikuttaa tunnistamistyöhön niin, että työ hidastui syksyn 2014 aikana kaupungin sisällä koska työtä ei kannata tehdä kahta kertaa. Keuruun kaupungin kaikki tunnistetut oppimisympäristöt pitää tunnistaa uudestaan (ml. Navikka toimintakeskus), niistä pitää luoda uudet raporttipohjat ja kouluttajat on kutsuttava uudestaan hyväksymään tehty työ. Osaamistodistuksia voidaan kirjoittaa Keuruun kaupungin sisällä seuraavien tutkintojen osista PAIKKOmateriaalia hyödyntäen: - Navikka toimintakeskus: PAIKKO-hanke hyväksyi vuonna 2013 tehdyn työn sellaisenaan, Navikassa voidaan kirjoittaa osaamistodistukset vuonna 2013 tunnistetuista oppimisympäristöistä osittain. - Perusturva: Vanhuspalvelut: Suvanto- ja Saarelmakoti: kotityö- ja puhdistuspalveluiden pt., kiinteistöpalveluiden pt. Lahdelma- ja Valkamakoti : kotityö- ja puhdistuspalveluiden pt., kiinteistöpalveluiden pt. Tarhiala: kotityö- ja puhdistuspalveluiden pt. - Tekniset palvelut / Tukipalvelut: Siivottavat kohteet (koulut, päiväkodit, kerrostalosiivous, rivitalot, urheilukentän pukutilat, kirjastoauto): kotityö- ja puhdistuspalveluiden pt., kiinteistöpalveluiden pt. Osaamistodistuskoulutus on pidetty Navikka toimintakeskuksen henkilökunnalle, Lahdelma ja Valkamakotiin sekä Suvanto- ja Saarelmakotiin sekä hankkeen henkilökunnalle ja Nuorten Navikka ohjaajille. Hanke pääsi mukaan kirjoittamaan luvun osaamistodistuksista ja niiden tuomista hyödyistä kuntouttavassa työtoiminnassa Työllisyyden käsikirjaan, jonka julkaisee Kuntaliitto yhdessä Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. (Liite 7)

20 19 Osaamistodistuksesta työpajoille on luotu valtakunnallinen versio, jota työpajoilla ja välityömarkkinoilla lähdetään käyttämään. PAIKKO-materiaali tullaan yhdistämään tähän malliin. Työ on käynnistynyt syyskuussa 2014 ja koulutuskoordinaattori on alusta asti ollut mukana yhdistystyön tekemisessä TOPPIS- mallinnus Vaihtoehtoisten koulutuspolkujen saaminen alueelle tarkoittaa sitä, että alueelle pyritään saamaan ammatillista koulutusta nykyistä tehokkaammin palvelemaan Keuruun kuntalaisia. Hanke on pilotoinut TOPPIS-koulutusmallin alueella ja luonut mallin koulutuksen toteutukseen pitkäaikaistyöttömyyden hoitossa. Mallinnus on lähetetty Keski-Suomen Ely-keskukseen ja TE-toimistoon kommentoitavaksi. Esitys Keuruun työvoimapoliittisista koulutuksista tehtiin yhteistyössä Keuruun aikuiskoulutuspäällikön kanssa ja se lähetettiin Keski-Suomen Ely-keskukseen. Keskusteluyhteyttä ei ole vielä syntynyt. (Liitteet 3 ja 4) Yksilöllinen koulutusohjaus -koulutuksen on aloittanut vuoden 2014 aikana 6 oppisopimusopiskelijaa, 2 omaehtoista, 8 toppis-opiskelijaa ja 1 yhteishaussa. Työelämäkortteja on suoritettu 15. Ohjaustyön juurruttaminen olemassa oleviin rakenteisiin on kartoitusvaiheessa (liite 5). Suunnittelutyötä tehdään yli hallintokuntien yhdessä. Keuruun oppisopimusoppaan ja oppisopimusmallien kehittäminen jatkui vuoden aikana. Yhteistyöpalaveri Jyväskylän oppisopimuskeskuksen kanssa toi oppaaseen lisätietoa ja samalla oppisopimuskeskus sai tiedon tehdystä työstä Verkostoyhteistyö osaamisen kehittämisen kulmakiviä Välityömarkkinatoimijoille kohdentuu suurempi vastuu työllisyydenhoidossa. Vastuu näkyy mm. asiakasmäärien lisääntymisessä. Keuruun kaupunki laati uuden ostopalvelusopimuksen, jossa määriteltiin yhdeksi yhteistyökriteeriksi toimijoiden sitoutuminen ohjaajien osaamisen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Syksyllä 2014 tähän liittyväksi koulutukseksi järjestettiin kolmipäiväinen kokonaisuus, jonka aiheena oli työja yksilöohjaus. Toteuttajatahona oli Bovallius ammattiopisto. Liitteessä 6 koulutussuunnitelma. Yhteistyö eri hallintokuntien ja yksiköiden kanssa on työn tekemisen kulmakivi. Yhteistyötä on tehty vanhuspalveluiden eri hoidollisten yksiköiden kanssa sekä tukipalveluiden ja vammaisyksikön kanssa. Suuressa roolissa on ollut sivistyspalveluiden aikuiskoulutuspäällikkö, jonka työnkuvaan on myös osa koulutuskoordinaattorin työstä juurtumassa. Eri yksiköiden kanssa tehty työ on ollut kunnioittavaa ja oppimisympäristöt on otettu vastaan hyvin. Ilman henkilökunnan sitoutumista tehty työ ei tule juurtumaan käytännön työhön vaan jää hankkeen aikana toteutettavaksi harjoitteeksi. Yhteistyön tekemisessä on yhdistynyt hyvin nykypäivän vaateet toimivalle organisaatiolle monialaisuus, toisen ammattitaidon kunnioitus ja hyvä viestintä.

21 20 6. Hankkeen hallinto Hanke toimii Keuruun kaupungin perusturvan alaisuudessa työllisyyspalvelut tulosyksikön tulosalueen osana. Hankehenkilöstön esimiehenä toimii työllisyyspäällikkö, perusturvajohtajan alaisuudessa. Ylintä päätösvaltaa käyttää perusturvalautakunta Projektipäällikkö Projektipäällikön tavoitteisiin on kirjattu: projektipäällikkö huolehtii hankkeen tavoitteiden mukaisesta etenemisestä, projektityöntekijöiden työn ohjauksesta ja koordinoinnista, hankkeen talouden hoidosta, jatkosuunnittelusta, raportoinnista, tiedottamisesta sekä ohjausryhmätyöskentelyyn liittyvistä tehtävistä. Työnkuva jatkui vuonna 2014 tavoitteiden mukaisesti. Hankevuosi sisälsi useita verkostotapaamisia (mm. Keski-Suomen ELY ja TE-toimisto, yrittäjät, välityömarkkinat, kuntakokeilujen verkostoseminaarit, SOTE 2020-yhteistyö, eri kuntien työllisyyspalvelut), toimivien esitteiden suunnittelua sekä lakimuutosten aktiivista seuraamista ja ennakointia mihin suuntaan Keuruun työllistäminen on menossa. Projektipäällikkö on tuottanut materiaalia työllisyyspalveluiden yhteiseen käyttöön tulevia lakimuutoksia ja niiden tuomia kustannuksia todentamaan. Hankkeen vahvuutena näkyy edelleen kokeilun tavoitteiden asettaminen ja toteuttaminen siten, että hyväksi havaitut toimintatavat jäävät elämään Keuruun Työkanava -hankkeen päätyttyä jo olemassa olevaan organisaatioon. Hankevuosi 2014 on tuntunut projektipäällikön näkökulmasta erittäin haasteellisena pienen paikkakunnan äänen kuuluvaksi tekemisessä. Palkkatukeen tulevat muutokset ovat haasteellisia, työmarkkinatuen maksuosuuksien muutoksista puhumattakaan. Kukin projektityöntekijä omaa vankan kehittävän työotteen. Hankkeessa on edetty vuonna 2014 vankoin askelin eteenpäin, muistaen kuitenkin vuoden 2016 mahdollisuudet vastaanottaa ja toteuttaa työllisyyden haasteet ilman hankerahoitusta ja henkilöstöä. Työkanavassa on noussut hyvin esiin jokaisen hanketyöntekijän heikkoudet, vahvuudet, osaamiset ja uhat. Nämä näkökulmat huomioituna tulemme vuonna 2015 hyödyntämään kunkin hanketyöntekijän osaamisen valjastamalla ne mahdollisimman suureen hyötykäyttöön. Hanke on jo tehnyt pysyvää jalanjälkeä Keuruun työllistämisen tukemiseksi. Hyvin alkanut verkostotyö Keuruun seudulla jatkaa toiminnan vakiinnuttamisen tavoitetta vuonna 2015.

22 21 7. Hankkeen arviointi Työelämän vaatimukset ovat kasvaneet, työttömien näkökulmasta joskus mahdottomiltakin kuulostaviksi. Uusille työntekijöille kasataan kasvavia odotuksia normitasoisesta ja laajasta osaamisen kirjosta. Työllisyyspalveluissa on päivittäin kohtaamisia, joissa asiakkaan tilanne versus työelämän odotukset eivät kohtaa. Jos työllistäminen olisikin pelkkää työntarjoamista, tehtävä olisi yksiselitteisempi. Tarvitaan kuitenkin laaja-alaisempaa yksilön kohtaamista ja kuntoutuksellista työotetta. Työllisyyspalveluiden työntekijät (sis. myös hankkeen) ovat myös odotusten ristitulessa. Eettisyytemme joutuu ajoittain koetukselle kunnalle asetettujen työllistämisestä aiheutuvien kustannusten ja työllisyyspalveluihin kohdentuvien tulosvastuiden myötä. Työhyvinvointi on tärkeä asia työllisyydenhoitoa. Verkostojen kautta tehdyt uudistukset leviävät laajempaan toimintaympäristöön. Hanke on saanut luotua kumppanuuteen perustuvaa verkostoyhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Työttömät asiakkaamme eivät ole ainoastaan työttömiä, he ovat kuntalaisia, jotka käyttävät monia eri palveluita. Yhteinen intressi työttömän elämäntilanteen kohentamiseksi asettaa meidät tasavertaiseen asemaan toimijoina. Työllistämisen työkaluihin kuuluvat työttömän kohtaaman työntekijän omat inhimilliset arvot sekä asiakkaan rehellinen kohtaaminen. Tapaamiseen saapunut työtön tullessaan kuulluksi kokee arvostusta ja hyväksymistä. Työ ei kuitenkaan ole aukottomasti asiakaslähtöistä. Joskus asiakas on itse jumissa tilanteensa kanssa ja tarvitsee tukea, mutta myös patistusta. Positiivinen pakko on termistönä tullut tutuksi työllistämisen parissa Keuruulla toimivien organisaatioiden ja asiakkaidenkin keskuudessa. Työttömän tukena toimiva palveluverkosto on tullut työllisyyspalveluille tutummaksi ja työttömän kontekstissa työskentelevät toimijat ovat tulleet tietoisemmiksi työllisyyspalveluista kunnallisena toimijana. Tavoite saada taloudellisesti kestävä ja vaikuttava ratkaisu on huomattavasti aiempaa lähempänä. Eettisesti kestävä, tulevaisuuteen tähtäävä, entistä vaikuttavampi sekä asiakaslähtöisempi aito kohtaaminen ovat olleet vuoden 2014 työskentelyn keskiössä. Päämääränä on työttömien asiakkaidemme asettamansa tavoitteiden suunnassa pysyminen ilman suurempia takapakkeja. Suurimpia haasteita kuluneelle hankevuodelle on yhä asettanut asiakkaiden tavoitettavuus ja sitoutuminen. Yhteistyö Keski-Suomen TE-toimiston kanssa on vähentänyt dilemmaa huomattavasti, mutta ongelma on yhä olemassa. Kiitokset kuluneen vuoden etenemistä kuuluu osittain alueemme kolmannen palvelulinjan yhteistyöhenkilöillemme. Olemme saaneet kokea hankevuosinamme TE-toimistouudistusten haitat, mutta onneksi päällimmäiseksi on kuitenkin jäänyt Keuruun kaupungin työllisyyspalveluiden näkökulmasta haittojen minimoimiseksi käytyjen neuvottelujen jälkeen yhteistyön onnistumisen tulokset. Jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö muuttuvine lakeineen luo jatkuvaa mietintää, mihin suuntaan kuntien työllistäminen on menossa, mitä kustannuksia uudet lait tuovat tullessaan. Tämän ja ensi vuoden aikana kuntien työllisyydenhoito kokee ennen kokemattomia haasteita, joiden vaikutuksia voi ennakoida, mutta varmuutta muutoksien vaikutuksista ei ole. Suurin osa työnhakija-asiakkaistamme tulee yhä työmarkkinatuen maksatuslistalta. Tämä on tuonut haastetta erityisesti yrityskoordinaattorin työskentelyyn potentiaalisten yrityksiin polutettavien asiakkaiden vähyydessä. Keuruulla toimivien yrityksien tahtotila työllistää on hyvä. Edelleenohjauksen myötä toiminnan pariin on tullut uusia pienyrityksiä. Palvelujen kehittämisen toiminnallinen pääpaino on ollut hankkeeseen ohjautuneen asiakassegementin myötä palvelujen kehittäminen monialaisen yhteistyön avulla.

23 22 Keuruun työllisyyspalveluiden käyttöön tehdyn alkupalvelut-mallin kanssa tehtävä juurruttamistyö jatkuu koko loppuhankkeen ajan. Mallinnoksen tavoitteena on asiakkaiden tasavertainen kohtelu sekä tarvittavien tietojen ja toimien mahdollisimman monipuolinen kirjaaminen niin työllisyys- kuin sosiaalipalveluiden työntekijöiltä, mikä on erityisesti työllistettävän asiakkaan edun mukaista helpottaen tiedonsiirtoa. Osaamisen kehittämisen integroinnin selvitystyö on jo aloitettu hankeraporttia kirjoitettaessa. Uskomme tämän onnistuvan, niin että jatkossakin Keuruun työttömät kykenevät hyödyntämään monimuotoisesti koulutustarjontaa sekä työttömien tarpeet tulevat huomioiduksi koulutustarpeiden kartoituksessa. Työ viimeisenä hankevuotena jatkuu oppimisympäristöjen päivitystyönä ja uusien yritysten mukaan ottamisena osaamisen kehittämisen tarjoajina. Edellisvuoden raportin tavoin: Koulutus tulee aina nähdä yhtenä realistisena vaihtoehtona asiakkaan työllistymisen polkua suunniteltaessa. Jotta koulutuksesta tulee aidosti realistinen vaihtoehto, tulee vielä enemmän miettiä koulutuksen aikaisten etuuksien suhdetta työttömyysturvaan. Keuruun Työkanava hankkeen yksi tavoite oli paikallisen ja maakunnallisen monialaisen yhteistyökulttuurin kehittäminen. Monialainen yhteistyö ei ole vieläkään saumatonta, mutta vuonna 2014 voidaan kuitenkin todeta yhteistyökulttuurin kehittyneen merkittävästi niin kaupungin sisällä kuin palveluverkostossa kohti parempaa työllisyyden hoitoa vuonna Keuruun Työllisyyspalveluiden työllistämisen prosessikaavio (Keuruun Työkanava 2014)

24 23 Keuruun Työkanava hankkeen aktivoinnit tammikuu 2013-lokakuu Kuntouttavan työtoiminnan sopimuksia työllisyyspalveluissa tehtiin lokakuun 2014 loppuun mennessä 408 kpl. Samalle asiakkaalle on voitu tehdä useita sopimuksia. Työllisyyspalvelut ja Työkanava tekevät ohjaustyötä osittain integroituna, joten palveluohjaajan asiakkaat ovat usein myös hankkeen asiakkaita. Alkukesästä 2014 hankkeeseen ohjautuneista noin 250 asiakkaasta tehtiin asiakasanalyysi koskien mm. terveydentilaa, koulutustaustaa ja sitä, milloin on ollut viimeksi palkkatöissä ilman tukitoimia. Analyysistä kävi ilmi, että noin 2/3:lla asiakkaista on jotain sairautta tai vaivaa, ja erityisesti tuli esille mielenterveys- ja päihdeongelmien suuri määrä. Asiakkaiden työllistymisen esteenä ei siis ole useinkaan ensisijaisesti työn puute, vaan esteet ovat moninaiset. Monet asiakkaista tarvitsevat pitkän kuntoutumista tukevan palvelupolun. Tämän vuoksi hanke on vuonna 2014 panostanut palvelumallin luomiseen, jonka avulla kaikki toimijat tietävät oman ja toistensa roolit palveluprosessissa, ja asiakkaiden siirtymät palvelusta toiseen ovat suunnitelmallisia. Koska suurella osalla hankkeen asiakkaista on myös koulutuksen puutteita, matalan kynnyksen tuetut, työelämälähtöiset koulutukset sekä osaamisen kehittäminen ja osaamistodistukset on hankkeessa nähty tärkeiksi työttömyyden katkaisussa. Kuntakokeilun valtakunnallinen seurantatutkimus eteni vuonna 2014 myös Keuruulle: kuntakokeilun 2. väliraporttia varten pidettiin arviointitilaisuus Keuruun Työkanava hankkeesta. Kuntoutussäätiöltä tulivat arvioijat Matti Tuusa ja Sari Pitkänen, ja tilaisuuteen kutsuttiin Keski-Suomen ELYn, TE-toimiston, seututerveyskeskuksen (Keuruun terveysasema ja Erityispalveluyksikkö), oppilaitosten, välityömarkkinatoimijoiden, Keuruun kaupungin, Keulink Oy:n ja yrittäjien edustajia. Arviointitilaisuuden myötä tuli esille, että muihin kuntakokeiluhankkeisiin verrattuna Keuruu erottuu muista kokonaisvaltaisella mallillaan. Hankkeessa on haettu oppia muiden hankkeiden hyvistä käytännöistä mm. terveystarkastuspalveluihin liittyen. Merkittävimmäksi omaksi innovaatioksi nähtiin osaamistodistusten käyttöönotto kuntouttavassa työtoiminnassa.

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Työllisyyden Kuntakokeilu

Työllisyyden Kuntakokeilu Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

Keuruun kaupunki / Työllisyyspalvelut

Keuruun kaupunki / Työllisyyspalvelut Keuruun kaupunki / Työllisyyspalvelut Hankesuunnitelma 2015 Keuruun Työkanava hankkeen eteneminen vuonna 2015 Hanke etenee vuonna 2015 muutosprosessissa kohti vuoden 2016 tavoitetilaa: luoda Keski-Suomen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Pohjois-Karjalan kuntajohtajatilaisuus Pohjois-Karjalan TE toimisto 18.3.2015 TYP toiminnan organisointi: mitä on tehty ja miten tästä eteenpäin? Alustavat

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Kuntakokemuksia hankkeesta Rakenteelliset muutokset - Tiimikäytännöt

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi Välkky-projekti

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa. Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa. Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012 Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012 Sanallista palautetta virkailijoilta; kun kaikki ei menekään ihan nappiin Kivijärveläinen asiakas asioi henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu

Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ VALTUUSKUNTA 18 jäsentä HALLITUS 7 jäsentä TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ - toimipisteiden esimiehet - hankkeiden edustaja - toimitusjohtaja ja toimistosihteeri. TILITOIMISTO - palkanlaskenta

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 17.03.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR)

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Aikuissosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja kehittäjäasiantuntijoina kehittämisessä ja juurruttamisen varmistamisessa Kirsi Lehtipää ja Merja Kallio Valtaväylä- hankekokonaisuudesta

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Katsaus kuntakokeilun kehittämistyöhön 10.11.2014 Maija Saarenpää, projektikoordinaattori Esityksen sisältö välityömarkkinoiden määrittelyä kehittämistyön tavoitteet

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella Perusturvalautakunta 35 10.03.2015 Kaupunginhallitus 119 16.03.2015 Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu Etelä-Savossa 1/37/379/2015 PTL 35 Selostus: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012?

Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mari Toivonen 24.9.2015 Vapriikki Odotuksia työllisyydenhoidon palveluille kunnissa (Matti Luukinen) Te hallinto; Kunnat ottavat päävastuun palveluiden järjestämisestä

Lisätiedot

Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli. Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen

Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli. Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen VISIO 2025 Vakavarainen Vantaa on kansainvälinen kestävän kasvun keskus, jossa

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 Nokian Väliasema ry Hallitus: Jari Haapaniemi, Marita Leppämäki, Kati Mielonen Toiminnanjohtaja Anne Suomala Yksilöohjaaja / ohjaaja Irmeli

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Hankintojen kilpailutuksella töitä

Hankintojen kilpailutuksella töitä Hankintojen kilpailutuksella töitä 23.10.2014 Työllisyyden kuntakokeilu Espoossa hankintojen kautta tapahtuva työllistäminen on osa valtakunnallista työllisyydenhoidon Kuntakokeiluhanketta. Espoon kuntakokeilu

Lisätiedot

Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1)

Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1) Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1) Kelan työmarkkinatukikustannukset kaupungille Kelan sakkomaksut 2015 tulevat olemaan 2,8 M johtuen laajentumisesta 300-499 p. tukea saaneisiin sekä yli 1000 p.

Lisätiedot

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin!-palvelu Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin! palvelu on toimija työnantajan, asiakkaan ja työhallinnon välillä Perustehtävä Toiminnan tarkoituksena on yrityksissä,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne

Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne TE- toimiston terveiset kuntien työllisyyden kehittämiselle Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 16.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon, Liite B 5 Kokkolan työvoiman palvelukeskus, Pietarsaaren toimipiste INTRO TOIMINTAKERTOMUS 2010 Toiminta Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Kemiläinen työllistämismalli

Kemiläinen työllistämismalli JOHDANTO Kemin kaupungin -hanke on ollut mukana hallitusohjelman mukaisessa työllisyyspoliittisessa kuntakokeilussa 1.9.2012-31.12.2015. Kuntakokeilun tavoitteena oli alentaa rakennetyöttömyyttä, lisätä

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015

Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015 Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015 Petri Puroaho Lähtökohtien käsittelytapa 1. Taustana viime syksyn yhteistyö 2. Etukäteisvastausten lyhyt esittely 3. Kommentointikierros: MIELIKUVAT

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki työllisyyttä kehittämässä

Hämeenlinnan kaupunki työllisyyttä kehittämässä Hämeenlinnan kaupunki työllisyyttä kehittämässä Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Työllisyyden kuntakokeiluhanke Hämeenlinnan seudulla 1.9.2012-31.12.2015 Heikki Rantala projektipäällikkö,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2013 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ : yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö Jämsässä

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,00 Lainaa 2000 /asukas Ylijäämää 3 700 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN KUNTA Valtuusto

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Paikallistasolla kuntakokeilu auttaa määrittelemään alueen vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita

Lisätiedot

open hanke 1.1.2013 30.6.2014

open hanke 1.1.2013 30.6.2014 open hanke 1.1. 30.6. Perustuu ns. seinättömän työhönvalmennuspajan mallille. Oleellista kenttätyö, jota tehdään kartoittamalla yksityisen työnantajasektorin työvoimatarpeita ja ohjaamalla työnhakijoiden

Lisätiedot

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Työvoiman palvelukeskukset on perustettu vähentämään rakenteellista työttömyyttä Työvoiman palvelukeskus on työttömiä työnhakijoita

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa

Lisätiedot