Keuruun kaupunki, työllisyyspalvelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keuruun kaupunki, työllisyyspalvelut"

Transkriptio

1 Raportti 2014 Keuruun kaupunki, työllisyyspalvelut

2 1

3 2 Sisällysluettelo 1. Hankkeen perustiedot Työntekijät Ohjausryhmä Keuruun Työkanava -hankkeen tavoitteet ja toiminta Vuosi Työllistäminen ja työllistämistä edistävät toimenpiteet Työnsuunnittelija työllistymisen edistäjänä Työnsuunnittelija palveluohjauksen kehittäjänä Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien ohjaus Työnsuunnittelijan ja asiakkaan välinen yhteistyö Asiakkaan siirtyminen ja siirtäminen toiselle asiantuntijalle Urasuunnittelijan työ Perusterveydenhuollon palvelut käyttöön Kuntouttava työtoiminta nähtävä kuntoutumisena tavoitteet ja suunta johonkin Alkupalvelut-malli Työelämäyhteistyö Yrityskoordinaattori työelämäyhteistyön toteuttajana Edelleenohjaus Kuntalisä Yritysten ja asiakkaiden kohtaanto Arviointilomakkeisto Tuntiseurantalomake, tilauskannan vastaanoton varmistaminen sekä toimintakeskuksen töihin osallistuvien läsnäolokirjaukset Verkostoyhteistyö Velkaneuvonta Välityömarkkinatoimijat Koulutus Koulutuskoordinaattorin työ kiteytetysti Oppimisympäristön tunnistaminen TOPPIS- mallinnus Verkostoyhteistyö osaamisen kehittämisen kulmakiviä Hankkeen hallinto Projektipäällikkö Hankkeen arviointi... 21

4 3 1. Hankkeen perustiedot Keuruun Työkanava-hanke: postiosoite: Multiantie 5 käyntiosoite: Multiantie 7, Keuruu Raportointiajanjakso: Keuruun Työkanava -hanke sijoittuu Keuruun kaupungin organisaatiossa työllisyyspalveluiden tulosyksikön alle Keuruun kaupungin perusturvapalveluihin. Työllisyyspalvelut tulosyksikköön kuuluu työllisyyspäällikkö, palveluohjaaja ja -sihteeri. Toimintakeskus Navikassa on toiminnanohjaaja ja viisi ohjaajaa, Keuruun Työkanava- hankkeessa 5 työntekijää ja Nuorten Navikka -hankkeessa 2. Työllisyyspalvelujen kokonaisvahvuus on näin ollen 16 henkilöä. Työntekijät Projektipäällikkö Kati Somppi Sosionomi AMK Koulutuskoordinaattori Kirsi Eskelinen Tradenomi AMK, NTM Urasuunnittelija Terttu Kananen Psykologi, opettaja (PsM, FM) Työnsuunnittelija Kirsi Saarelainen Kuntoutuksen ohjaaja AMK Yrityskoordinaattori Vesa Perätalo Restonomi AMK Tiimi muodostuu eri alojen asiantuntijoista. Monialainen osaaminen kerryttää osaamispääomaa asiakkuuksien hoidossa sekä rakenteellisessa toimintakulttuurin kehittämisessä. Kukin hankkeen työntekijä on monialaisen yhteistyön osaaja. Toimitilat: Multiantie Ohjausryhmä Keuruun Työkanava -hankkeen toiminnan etenemistä ohjaa ja valvoo perusturvalautakunnan nimeämä ohjausryhmä. Ohjausryhmän edustajat ovat Keuruun kaupunginhallituksesta, perusturvalautakunnasta, perusturvapalveluista, sivistyslautakunnasta ja työllisyyspalveluista, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta, Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimistosta, Kelan Keski-Suomen vakuutuspiiristä, Jyväskylän aikuisopistosta, Keski-Suomen Seututerveyskeskuksesta sekä Keuruun yrittäjät ry:stä. Ohjausryhmän tapaamisia vuonna 2014 tapaamisia kertyy yhteensä 4.

5 4 2. Keuruun Työkanava -hankkeen tavoitteet ja toiminta 2014 Hankehakemuksessa 2012 hankkeen ydintavoite oli Keuruun kaupungin näkökulmasta kuvattu seuraavasti: Keuruun Työkanava-hankkeen tavoitteena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja rakentaa Keuruun kaupungin työllisyyspalvelut tulosalueelle kattavampi ja suorituskykyisempi työllisyydenhoidon rakenne. Hankkeeseen lähdetään liikkeelle asiakastyön ja työllistymistä edistävien rakenteiden kartoituksen ja uudistamisen kautta Lisäksi valtakunnallisesti työllisyydenhoidon kuntakokeilujen yhteisenä tavoitteena on löytää ja kehittää ratkaisuja pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon sekä jäsentää valtion ja kuntien välistä vastuunjakoa työllisyydenhoidon kysymyksissä Vuosi 2014 Keuruun Työkanava on hanke, joka toimii reilun asukkaan itsenäisessä kunnassa ja pyrkii löytämään paikallisesti toimivia keinoja pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Hankkeen alkaessa Keuruun työttömyysprosentti oli marraskuussa ,7 % ja elokuussa ,2 % - toimintaympäristön haastavuus vuonna 2014 on jatkunut edellisen vuoden tapaan. Vuosi 2014 ollut edellisvuoteen nähden toiminnallisempi aikakausi. Työtä on jatkettu tilanteessa, jossa Suomi kuntineen jatkaa taloudellisessa taantumassa sekä voimakkaiden rakennemuutosten keskellä. Pitkäaikaistyöttömyyden erityiskysymykset, Sote-uudistus, TE - hallinnon uudistus, Keuruun TE-toimipisteen lakkautus helmikuussa 2014, kuntaliitosselvitykset (maakunnan vaihto?), nuorisotakuu ja koulutuksen rakenteellinen kehittäminen sekä moniammatillisen yhteispalvelun tulevat muutokset ovat olleet teemoja, jotka ovat sävyttäneet kaikkea hankkeessa tehtyä työtä hankevuonna Keski-Suomen TE-toimiston kolmannen palvelulinjan kanssa tehty työ näkyy aktivointisuunnitelmien teon vilkastumisena ja asiakkaiden saapumisena ajanvarauksille (selvityspyyntö, mikäli ei saavu varatulle ajalle). Kevennettyjen aktivointisuunnitelmien määrä on vähentynyt, sillä perinteinen kolmikantainen aktivointisuunnitelmien (asiakas, kunta, TE-toimisto) teko on lisääntynyt. Etäpalveluyhteys Keski-Suomen TE-toimistoon on käytössä 2 krt/vkossa, tarvittaessa useamminkin. Molemmat aktivointisuunnitelmamallit tukevat toisiaan. Vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden henkilöiden tavoittaminen hankkeen asiakkaiksi on ollut suuri haaste koko hankkeen olemassaoloajan. Hanke ei ole saanut tietoonsa yhdenjaksoisesti vuoden työttömänä olleita (ei ohjausta esim. TE-toimistolta). Edellä mainittu kohderyhmä on ohjautunut hankkeeseemme omaehtoisesti, mutta vähäisessä määrin. Hallituksen esitys työmarkkinatukiuudistuksesta annetaan budjettilakina 2014, ja uudistus tulee voimaan Tämä uudistus tuo tullessaan radikaalin muutoksen kuntatalouteen. Asiakasprosessit ja polut ovat pitkiä, ja kuntien tuleva taloudellinen haaste on kova. Työllisyyspalvelut toimii yksikkönä molempien haasteiden äärellä. Lyhyen tähtäimen talouslaskelmat eivät auta, nyt tarvitaan kauaskantoisempaa ajattelua. Tulevan työmarkkinatukimuutoksen myötä työllisyyspalvelut saa tietoonsa 300 päivää työmarkkinatukea saaneet Kelan listan kautta.

6 5 Passiivityöttömyyteen puuttuminen varhentuu, ja pitkäaikaistyöttömyyden haasteisiin kyetään työllisyyspalveluissa tarttumaan entistä aiemmin. Keuruun Työkanava on tehnyt koko hankkeen ajan tiivistä yhteistyötä Keuruun kaupungin työllisyyspalvelut tulosyksikön kanssa. Hankkeen sijoittuminen jo olemassa olevaan työllisyyspalvelu-yksikköön on osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi kehittää työllistämistoimintaa. Kaikki hankkeen hyväksi todetut menetelmät on suunniteltu alusta alkaen toimimaan jatkossakin osana työllisyyspalveluiden toimintoja. Integrointi näkyy vuoden 2014 tehdyissä kehitysaskelissa vahvana. Vaihtoehtoja on puntaroitu kestävän kehityksen mukaisesti. Benchmarking-vierailu Rovaniemen ja Kemin kuntakokeillussa toukokuussa 2014 antoi uutta puhtia saada yhteistyö julkisen terveydenhuoltosektorin kanssa toimimaan. Loppuvuotta 2014 onkin teemoittanut alkupalvelut-mallin (ks. kohta Alkupalvelut-malli) käyttöönotto. Yhteistyö Keski-Suomen Seututerveyskeskuksen Keuruun terveysaseman lääkäreiden kanssa alkoi heinäkuussa Toiminta kehittyy asiakaskäyntien ja kokemusten perusteella. Toimintatapamallinnus jatkuu vuonna 2015.

7 6 3. Työllistäminen ja työllistämistä edistävät toimenpiteet Työllistämistä edistävät TE-palveluiden tarjoamat toimenpiteet, työkokeilu ja palkkatukityöllistäminen, ovat Keuruulla aktiivisessa käytössä. Kuntouttavaa työtoimintaa ohjaa työllisyyspalveluiden palveluohjaaja ja kaupungilla on kuntouttavan työtoiminnan keskuksena Navikka-toimintakeskus. Navikassa on keskitetysti erityishuoltolain- ja sosiaalihuoltolain mukainen työllistäminen, kuntouttava työtoiminta sekä nuorten työpaja. Palkkatukityöllistäminen kaupungin eri kohteissa tarjoaa työllistymistä vuonna palkkatukipaikan kautta 80 eri henkilölle. Palkkatukityöllistämisen periaatteet on vahvistettu Keuruun perusturvalautakunnassa vuonna 2010, ja työtä tarjotaan lähtökohtaisesti heikommassa työllistymisasemassa oleville henkilölle esim. kuntouttavan työtoiminnan jatkumona. Edelleenohjauksen (palkkatuetussa työssä olevan sijoittaminen toisen työnantajan palvelukseen) avulla polutusajattelu on toteutunut tavoitteiden mukaisesti vuonna Vuoden 2015 palkkatukeen tulevat muutokset vaikuttavat siten, että Keuruun kaupungin palkkatukipaikat tulevat vähenemään. Yhteistyössä työllisyyspalveluiden kanssa perusturvalautakunnalle jätettiin esitys palkkauksen lisänä tulevasta kuntalisästä. Ensimmäisen hankevuoden tavoin työnsuunnittelija ja urasuunnittelija ovat jakaneet työllistämisen teeman. Työnsuunnittelija tapaa lähestulkoon kaikki hankkeen asiakkaat ja suunnittelee asiakkaan kanssa yhdessä tälle parhaiten soveltuvaa polkua kohti avoimia työmarkkinoita. Urasuunnittelija puolestaan kartoittaa työllistymiseen liittyviä esteitä ja voimavaratekijöitä sekä on vuonna 2014 keskittynyt myös alkupalvelut mallin luomiseen Työnsuunnittelija työllistymisen edistäjänä Työnsuunnittelijan työlle asetetut tavoitteet 2014 Kartoittaa kohderyhmän asiakkaat yhdessä palveluohjaajan kanssa Laatia asiakkaan kanssa tavoitteita ja osatavoitteita sekä tehdä arviointia Tehdä asiakaslähtöistä ohjausta eteenpäin muille asiantuntijoille ja palveluiden piiriin. Rakentaa yhteistyössä TE-toimiston kanssa toimiva aktivointisuunnitelman malli Työnsuunnittelija palveluohjauksen kehittäjänä Asiakkuudet ohjautuivat vuonna 2014 KELA:n listan lisäksi pääosin TE-toimiston ja kaupungin sosiaalitoimen kautta. 500 pv työttömänä olleet työmarkkinatukea saavat jaettiin yhteistyössä kaupungin työllisyyspalveluiden palveluohjaajan kanssa. Työnsuunnittelija jatkoi alkuvuoden TILTU:n ja VATjärjestelmän käyttöä, mutta varhain keväällä hanke teki ehdotuksen VAT-järjestelmän käytön lopettamista. VAT-järjestelmä poistuu käytöstä kokonaisuudessaan kuluvan vuoden lopussa. Työllisyyspalvelujen toimintakykymittarin (kuntaliiton pilottikokeilu) käyttö aloitettiin hankkeessa vuoden alusta. Mittaristo osoittautui hyväksi arviointivälineeksi palvelujen tarpeen mittarina. Mittaristo tulee esittämään graafisesti asiakkaan kehitystarpeen ja etenemän. Alkusyksystä hankkeen työnsuunnittelija sekä työllisyyspalveluiden palveluohjaaja otti työvälineekseen alkupalvelut-mallin lomakkeistoineen. Urasuunnittelijan ja työnsuunnittelijan yhteistyössä kehitetty malli on siirretty jo osittain sosiaalitoimen sekä välityömarkkinatoimijoiden käyttöön.

8 Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien ohjaus Vuoden 2014 hanke on hankkinut koulutusta ohjaamisen kehittämiseen Bovallius-oppilaitokselta (ks. liite 3). Keuruun kaupungin Navikka toimintakeskuksessa järjestetään ja ohjataan kuntouttavaa työtoimintaa. Tavoitteena oli, että työnsuunnittelija kohtaa asiakkaita vuonna 2014 enemmän toimintakeskuksessa. Alkupalvelut-mallin myötä työnsuunnittelija jalkautui Navikkaan tekemään väliarviointeja ja jatkosuunnittelmia. Navikan toimintakeskus ohjaajineen on ottanut hyvin vastaan alkupalvelut-mallin ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät väliarviointikaavakkeet. Yksilöllinen ja yhteisöllinen tuki auttaa työtöntä asiakasta kokemaan kuntouttavassa työtoiminnassa osaamisen kokemuksia. Navikkaan kuty-ohjattavien valintakriteeristö korostuu, koska kyseessä on integroitu työpaja, jossa on kuntouttavan työtoiminnan lisäksi myös kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta sekä SHL:n 27 d ja e :n mukainen työ ja työtoiminta ja nuorten pajatoiminnot Työnsuunnittelijan ja asiakkaan välinen yhteistyö Tavoitteena asiakkuuksissa työnsuunnittelijalla on saavuttaa mahdollisimman pian tilanne, jossa asiakas kykenee itseohjautuvuuteen ja saavuttaa elämäntilanteen, jossa luottaa omaan toimintaansa ja ympäristöönsä. Asiakkaiden tilanne on ollut monta kertaa ns. moniongelmainen, jolloin on tarvittu useita tapaamisia asiakkaan kanssa, ja tällöin eteneminen on ollut hidasta. Asiakkaalle on asetettu pieniä saavutettavissa olevia välitavoitteita. Tunnusomaista asiakkaalle on se, että hän on samanaikaisesti usean hankkeeseen kuuluvan asiantuntijan asiakkaana. Työnsuunnittelijan kantaa vastuuta asiakkaan ensikohtaamisesta alkupalveluissa sekä tavoitteiden mukaisen etenemisen koordinoinnista pysymällä asiakasprosessin vastuunkantajana. Asiakkaan tilanteen kartoituksen jälkeen luodaan tavoitteita, joiden perusteella määrittyy myös se mihin muihin palveluihin otetaan mahdollisesti yhteyttä. Mikäli asiakkaalla on akuutti päihde- tai mielenterveysongelma, tarvitaan enemmän kuntoutuksen ja terveydenhuollon palveluita, ei pelkästään työllisyyspalveluiden. Työnsuunnittelija osallistuu aktivointisuunnitelmien laatimiseen sekä on käynyt tutustumassa tulevaan mahdolliseen työkokeilu tai kuntouttavan työtoiminnan paikkaan toimintaa aloittelevan asiakkaan kanssa. Lisäksi työnsuunnittelija on tukenut ja opastanut asiakkaita työnhakuasiakirjojen laadinnassa (CV ja hakemus) ja ohjannut asiakkaita velkaneuvontaan Asiakkaan siirtyminen ja siirtäminen toiselle asiantuntijalle Asiakkaan siirtyminen työnsuunnittelijalta toiselle asiantuntijalle tapahtuu saattaen vaihtamalla. Usein tämä tarkoittaa pidempiaikaista yhteistyötä asiantuntijan kanssa asiakkaan tilanteen ja tarpeen mukaan. Moniammatillinen asiantuntijayhteistyö asiakkaan kohdalla on monesti tarpeen. Tämän on vahvistanut

9 8 vuonna 2014 alkupalvelumallin myötä terveydenhuollon linkittyminen työllistymisprosessiin aiempaa vahvemmin. Jo viime vuonna Keski-Suomen Seututerveyskeskuksen työttömien terveystarkastusten ja erityispalveluyksikön palvelut olivat työllisyyspalveluiden käytössä. Tänä vuonna työnsuunnittelijan rooli vahvistui lääkäriyhteistyön myötä asiakkaan rinnalla kulkijana myös kuntoutuksen näkökulmasta ( ks. kohta Perusterveydenhuollon palvelut käyttöön) Urasuunnittelijan työ Vuodelle 2014 tavoitteena oli, että urasuunnittelijan asiakkaiksi ohjautuisi pääasiassa vuoden työttömänä olleita. Hankkeeseen ei kuitenkaan vuonna 2014 ole ohjautunut kuin joitakin yhtäjaksoisesti vuoden työttömänä olleita, joten urasuunnittelijan asiakaskunta on koostunut edelleen yli 500 päivää työttömänä olleista. Urasuunnittelijan asiakaskunta on siis ollut huomattavan moniongelmaista ja huonokuntoista: useimmilla on monia ongelmia sekä fyysisessä että psyykkisessä terveydessä, mutta myös sosiaalisissa suhteissa ja taloudellisessa tilanteessa. Tällöin varsinaisesta urasuunnittelusta ei asiakkaiden kohdalla voida puhua, vaan urasuunnittelijan työ on ollut psykologin työtä: terapeuttista ohjauskeskustelua, motivointia päihteettömyyteen, työkyvyn arviointia, hoitoon ohjausta Perusterveydenhuollon palvelut käyttöön Hankkeen asiakkaita on systemaattisesti ohjattu työttömien terveystarkastukseen terveydenhoitajalle Keuruun terveysasemalle. Asiakkaille on varattu aika joko hankkeen tapaamisen yhteydessä tai asiakkaat ovat varanneet ajan itse. Tiedonkulussa on ollut kuitenkin haasteita. Tämän vuoksi keväällä 2014 urasuunnittelija laati hankkeelle ja työllisyyspalveluille suostumuslomakkeen tietojenvaihtoon terveystarkastukseen liittyen, ja se otettiin käyttöön heti, kun terveyskeskuksesta saatiin siihen lupa (Liite 1). Urasuunnittelija on jatkanut asiakkaiden eläkemahdollisuuksien selvittelyjä tekemällä psykologista työkyvyn arviointia ja kokoamalla selvittelyissä tarvittavaa materiaalia. Keväällä 2014 hankkeen yhteistyölääkäriksi neuvoteltiin Hyvä Sydän yrityksen lääkäri, mutta yhteistyö jäi yhteen asiakkaaseen aikatauluongelmien ja lausuntojen kirjaamishankaluuksien vuoksi. Yhteistyön tarve lääkärien kanssa on tullut esille useaan otteeseen urasuunnittelijan työssä myös muissa kuin eläkemahdollisuusselvittelyissä. Asiakkailla on monenlaista fyysisen ja psyykkisen hoidon sekä kuntoutuksen tarvetta. Kesäkuussa urasuunnittelija ja työnsuunnittelija tapasivat asian tiimoilta terveyskeskuksen sosiaalityöntekijän, joka järjesti hankkeelle tapaamisen terveyskeskuslääkäreiden kanssa. Tapaamisessa kerrottiin hankkeen asiakaskunnasta tilastotietoa liittyen työttömyyden kestoon, koulutukseen ja sairastavuuteen sekä urasuunnittelijan havaitsemiin asiakkaiden tarpeisiin. Lisäksi keskusteltiin kuntoutuslääkäri Raija Kerättären kehittelemästä Kunnon syyni mallista

10 9 työ- ja toimintakyvyn arviointiin. Malli herätti kiinnostusta, joten päätettiin pyytää Raija Kerätärtä kouluttamaan terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen henkilökuntaa mallin käyttöön. Lokakuun 3. päivänä järjestettiin toinen info- ja keskustelutilaisuus terveyskeskuksessa, jonne osallistui sekä terveyskeskuksen että Erityispalveluyksikön henkilökuntaa. Tässä tapaamisessa käsiteltiin samoja asioita kuin kesäkuisessa tapaamisessa ja kerrottiin myös jo sovitusta Kerättären koulutuspäivästä, joka järjestetään Lisäksi sovittiin kehittämistapaamisista terveyskeskuksen fysioterapeuttien, terveydenhoitajan ja osastonhoitajan kanssa. Kesäkuisessa lääkäritapaamisessa sovittiin jo elokuulle kolme päivää, jolloin terveyskeskuksen ostopalvelulääkäri otti vastaan yhteensä 12 hankkeen asiakasta. Näiden tapaamisten tuloksena neljälle asiakkaalle lähdettiin hakemaan työkyvyttömyyseläkettä, kolmelle haettiin Kelan kustantamaa pitkäkestoista ammatillista kuntoutusta, kolmelle tehtiin lähete tarkempaan työkykyarvioon kuntoutustutkimuspoliklinikalle ja yhdelle haettiin Kelan sopeutumisvalmennuskurssia. Yhdellä asiakkaalla tutkimukset jatkuvat vielä perustasolla. Elokuun lääkäriaikojen lisäksi sovittiin päivät loka-, marras- ja joulukuulle, jolloin yhteensä asiakkaalle järjestyi lääkäriaika. Kokemukset tällaisesta työskentelytavasta ovat olleet poikkeuksetta myönteisiä sekä asiakkaiden, lääkärin että hankkeen työntekijöiden näkökulmasta. Näiden lääkäritapaamisten lisäksi yhteistyötä on tiivistetty siten, että niiden asiakkaiden kohdalla, joilla on jo toimiva omalääkäriyhteistyö, hankkeen urasuunnittelija tai työnsuunnittelija on mennyt lääkäritapaamiseen mukaan silloin, kun mietitään työkykyä, kuntoutustoimia tai vastaavaa. Tällaista työskentelyä on ollut jo aiemminkin, mutta kesäkuun 2014 jälkeen työskentelytavasta tuli yhteisesti hyväksi havaittu ja yhdessä sovittu käytäntö. Yhteistyön sujumisen kannalta on olennaista, että hankkeesta osallistuu lääkärin vastaanotolle asiakkaan tunteva työntekijä. Näin tilanteeseen välittyy sekä suullista että kirjallista tietoa asiakkaan kokonaistilanteesta työ- ja toimintakyvyn arviointia varten. Kirjallisen taustatiedon kokoamista varten päätettiin sosiaalitoimen kanssa käydyn yhteispalaverin jälkeen luoda yhtenäinen malli, joka olisi käytössä sekä sosiaalitoimessa että työllisyyspalveluissa ja luonnollisesti hankkeessa. Työnsuunnittelija loi pohjamallin, jota työnsuunnittelija ja urasuunnittelija muokkasivat yhdessä mahdollisimman helppokäyttöiseksi, mutta samalla kattavaksi Kuntouttava työtoiminta nähtävä kuntoutumisena tavoitteet ja suunta johonkin Urasuunnittelija perehtyi alkuvuodesta 2014 kuntouttavan työtoiminnan VAT-arviointijärjestelmään ja totesi järjestelmän arviointiosuuden puutteelliseksi ja epäinformatiiviseksi. Sen vuoksi urasuunnittelija

11 10 kehitti erilaisten olemassa olevien mallien pohjalta hankkeelle oman kuntouttavan työtoiminnan arviointimallin. Lomakkeen teknisestä toteutuksesta vastasi yrityskoordinaattori. Siihen kuuluvat seuraavat osat: a) alkuhaastattelu, jossa määritellään työtoiminnan tehtävät ja kuntoutumisen tavoitteet; b) väliarviointi, jonka tekevät sekä asiakas että ohjaaja; c) jatkohaastattelu, jossa määritellään uuden kuntouttavan työtoiminnan tehtävät ja tavoitteet, jos asiakas jatkaa kuntouttavassa työtoiminnassa (Liite 2). Edellä mainittuja työkaluja on alettu käyttää asiakkaiden kuntoutumisen edistymisen seurannassa ja työkyvyn arvioinnissa. Urasuunnittelija on opastanut lomakkeiden käytössä ja muutoinkin asiakkaiden tavoitteenasettelu- ja seurantaprosessissa kaupungin palveluohjaajaa ja nuorten hankkeen yksilövalmentajaa ja sosiaalitoimea. Urasuunnittelija on yhdessä työnsuunnittelijan kanssa pyrkinyt viemään eteenpäin työtapaa, jossa keskitytään laadukkaaseen asiakkaiden kohtaamiseen, vaikeiden asioiden esille ottamiseen ja tehdyn työn dokumentointiin. Urasuunnittelija on seurannut omien asiakkaidensa aktivointisuunnitelman toteutumista ja kuntoutumisen etenemistä ja ollut mukana myös joidenkin muiden asiakkaiden prosessissa sovitusti Alkupalvelut-malli Urasuunnittelija rakensi syksyllä 2014 työllisyyspalveluille alkupalvelut-mallin johon kuuluu koko asiakkaan palveluprosessi kutsukirjeestä seurantaan asti. Malliin kuuluvat kaikki edellä mainitut kehitellyt osiot. Lisäksi urasuunnittelija neuvotteli Kuntaliiton projektitutkija Elina Aaltion kanssa, että malliin voitiin sisällyttää Kuntaliitossa kehitelty Työllisyyspalvelujen toimintakykymittari. Urasuunnittelija perehdytti työllisyyspalvelujen vakituista henkilökuntaa ja nuorten hankkeen työntekijää alkupalvelut-malliin. Samankaltainen perehdytys on tarkoitus pitää loppuvuodesta 2014 myös sosiaalitoimelle.

12 11 4. Työelämäyhteistyö Työelämäyhteistyö on jatkunut keuruulaisissa yrityksissä positiivisella otteella. Hankkeessa on avustettu yrityksiä liittyen rekrytointiin ja osaavaan työvoimaan. Edelleenohjaus (palkkatuella palkatun työntekijän siirtäminen toisen työnantajan palvelukseen) on osoittautunut työllistämisen riskiä vähentäväksi elementiksi. Toimintamuoto on vakiintunut työllisyyspalveluiden yhdeksi palvelumuodoksi. 300 euron suojaosa sekä tulevat 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden työttömien kohtaaminen työllisyyspalveluissa on vaatinut ennakointia erityisesti yrityksiin työllistämisen saralla Yrityskoordinaattori työelämäyhteistyön toteuttajana Yrityskoordinaattorin toimenkuvaan oli laitettu tavoitteeksi oppimisympäristöjen tunnistaminen yrityksissä vuoden 2014 aikana. Tunnistustyö siirtyy kuitenkin vuoteen 2015 ( ks Oppimisympäristön tunnistaminen). Koulutuskoordinaattorin työpanos on ollut kuluvan vuoden aikana tiiviisti kiinni kaupungin hallintokuntien työssäoppimispaikkojen tunnistamistyössä. Oppimisympäristöjen tunnistamista on myös järkevintä tehdä yrityksissä kaupungin työssäoppimispaikkojen kartoittamisen antamien kokemusten evästäminä. Yhtenä tekijänä on tietenkin huomioitava myös laaja perustutkintojen sisällöllinen uusiutuminen ensi vuonna. Tunnistamistyötä on tähän mennessä ehditty tehdä neljässä yrityksessä. Tunnistetuista oppimisympäristöistä puuttuu oppilaitosten hyväksyntä Edelleenohjaus Edelleenohjauksia (palkkatuella palkatun työntekijän siirtäminen toisen työnantajan palvelukseen) yrityksiin on kuluvana vuonna tehty lokakuun loppuun 2014 mennessä tehty kuusi kappaletta. Yhteensä edelleenohjauksia on hankkeen aikana toteutunut 11 kappaletta yhdeksässä eri yrityksessä. Kuluvan vuoden eo-kokemukset ovat olleet samansuuntaisia edellisen vuoden kanssa. Edelleenohjausmalli on nähty sekä asiakkaan että yrittäjän näkökulmasta hyvänä rekrytointi- ja työllistämismallina 500-päiväisten pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä ja jatkopoluttamisessa edelleenohjauksen kestoaikaa pidennettiin kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Päätökset edelleenohjauksen ajallisesta pidentämisestä tehdään asiakaslähtöisesti ja tapauskohtaisesti asiakkaan tarpeista käsin.

13 12 Edelleenohjauksen tulevaisuuteen on tullut epävarmuustekijöitä. Vuoden 2015 palkkatukiuudistuksen myötä kaupungin saama palkkauskustannuksiin käytettävä palkkatukimäärä tippuu 75%:sta 50%:iin. Tämä tarkoittaa edelleenohjauksesta tulevien kuukausittaisten kustannusten roimaa lisäystä yrittäjälle Kuntalisä Perusturvalautakunta on esittänyt, että Keuruun kaupunki ottaa vuonna 2015 käyttöön kuntalisän, jota käytetään kaupungin maksatuslistalla olevien työttömien työllistämiseen palkkatuella. Keuruulla ei ole aiemmin ollut käytössä kuntalisää työllistämiseen. Palkkatukityöllistäminen vähenee Keuruun kaupungilla hankevuonna Kuntalisä on tuki, jonka toivotaan kompensoivan menetettyjä palkkatukikuukausia, joita palkkatukeen tulevat muutokset aiheuttavat kaupungille Yritysten ja asiakkaiden kohtaanto Yrityskäyntejä on kuluvan vuoden syyskuuhun mennessä kertynyt n. 40 kappaletta, joiden lisäksi uusiin yrityksiin on tehty useita kymmeniä puhelinkontaktointeja. Yrityskäyntien määrää uusia yrityksiä koskien on laskettu osittain tietoisesti edelliseen vuoteen verrattuna, johtuen hankkeessa olevien työkuntoisten asiakkaiden vähyydestä ( tarve ja saatavuus eivät kohtaa ). Hankkeen asiakkaista 65 %:lla on joko päihde-, mielenterveys tai somaattisia ongelmia tai joillakin kaikkia näitä edellä mainittuja ongelmia samanaikaisesti. Asiakaskäyntien ja työllistämistoimenpiteistä ( työllistämisprosessi ) aiheutuvien yrityskontaktointien sekä yritysvierailujen määrät jo yhteistyöverkostossa oleviin yrityksiin ovat sitä vastoin lisääntyneet selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisenä haasteena yrityksiin työllistymisen näkökulmasta katsottuna ovat asiakkaiden päihdeongelmat, jotka ovat johtaneet muutamassa tapauksessa palkallisen työsuhteen päättymiseen. Päihteet ovat olleet esteenä myös työllistämistoimenpiteiden aloittamisessa yrityksissä. Yhtenä työllistymisen esteenä on myös ajokortin ja/tai auton puute. Ajokortin tai kulkuvälineen puutteen työllistymistä estävä vaikutus on merkittävä Keuruun tapaisessa kunnassa, jossa julkiset kulkuyhteydet ovat heikot ja osa asiakkaista asuu kaukana kaupungin keskuksesta. Yhteiskunnan rakenteellinen muutos on myös aistittavissa Keuruulla. Käsin tehtävä työ vaatii hyvää fyysistä kuntoa, jota useimmilta asiakkailtamme ei löydy. Käsillä tehtävälle työlle taas puolestaan olisi hankkeessa tarvetta, sillä valtaosalla työllisyyspalvelujen ja hankkeen asiakkaiden koulutustaso on alhainen.

14 Arviointilomakkeisto Yrityskoordinaattori on yhdessä urasuunnittelijan kanssa osallistunut kuluvan vuoden aikana VATjärjestelmän tarpeellisuuden arvioimiseen ja korvaamiseen. Kuntouttavan työtoiminnan valmennuksellisiksi työkaluiksi yrityskoordinaattori ja urasuunnittelija ovat luoneet joukon lomakkeita, jotka käsittävät alkuhaastattelun, jatkosopimuksen sekä arviointilomakkeiston (Liite 2). Lomakkeet otettiin käyttöön heti valmistuttuaan työllisyyspalveluissa sekä hankkeessa palveluohjaajan ja työnsuunnittelijan taholta. Lomakkeista saadut kokemukset ovat olleet lupaavia, juurrutustyö on jo päässyt alkuun Tuntiseurantalomake, tilauskannan vastaanoton varmistaminen sekä toimintakeskuksen töihin osallistuvien läsnäolokirjaukset Toimintakeskus Navikan tuntikirjaamista varten yrityskoordinaattori kehitti VAT-järjestelmän tilalle excelpohjaisen tuntiseurannan, joka otettiin ensimmäisenä käyttöön metalliosastolla ja jota on tavoitteena laajentaa koko toimintakeskukseen. Ajatuksena on myös, että tällä mallilla voitaisiin jatkossa helpottaa myös palveluohjaajan työtä esim. kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden läsnäolopäivien keräämisessä. Toinen kehittämiskohde liittyy Navikka-toimintakeskuksen töiden vastaanottoon ja organisointiin. Tähän on kehitteillä tilaustietokanta, joka on muokattu yrityskoordinaattorin luomasta yritys- ja yhdistystietokannasta. Tilaustietokantaa tullaan myös aluksi käyttämään kokeilumielessä yhdellä osastolla ennen laajentamista koko Navikan käyttöön Verkostoyhteistyö Tiedottamisen avuksi on tehty oppaat työnantajalle työllistämiseen ja työntekijälle työn aloittamiseen liittyen. Yrityskoordinaattori on myös käynyt kertomassa hankkeesta ja työllistämisestä erilaisissa tilaisuuksissa opiskelijoille, yrityskurssilaisille ja yrittäjille. Yrityskoordinaattori oli myös mukana kehittämässä joulukuun 2014 tilaisuutta, johon on sisällytetty kuntakokeilujen yrityskoordinaattorit ja yritystoiminnan kanssa työskentelevien kokoontuminen työllistämiseen liittyvien kokemusten vaihtamisen merkeissä.

15 14 Hankkeiden välistä yhteistyötä on myös tehty, siten että hankkeiden yrityskoordinaattorien ( Keuruu ja Jyväskylän kuntakokeilu ) välillä on vaihdettu vapaita työpaikkoja ristiin, jotka molemmat ovat johtaneet ko. paikkakuntalaisen pitkäaikaistyöttömän työllistymiseen Velkaneuvonta Työllistymisen esteet ovat moninaiset. Yksi esteistä on velkaantuminen. Hanke on systemaattisesti alkupalveluissa kartoittanut velkaneuvonnan tarpeen. Nyt marraskuussa velkaneuvontajonossa on hankkeemme asiakkaita jo 20. Ongelmana on velkaneuvonnan sijainti Jyväskylässä. Yrityskoordinaattori on koko hankkeen ajan huolehtinut myös asiakkaiden ajanvarauksista ja viennistä velkaneuvontaan. Osa asiakkaista kykenee käymään itsenäisesti Jyväskylässä, mutta osalle liikkuminen velkaneuvontaan on haasteellista. Syynä ovat mm. varattomuus sekä julkisten kulkuvälineiden pelko (paniikkihäiriö). Kesäkuussa 2014 projektipäällikkö sopi velkaneuvonnan kokeellista käyntiä Keuruulla Työkanavan tiloissa. Virkailija oli Keuruulla 6 tuntia, joka aikana hän tapasi 6 asiakasta. Palaute niin asiakkailta kuin virkailijalta oli positiivinen. Jyväskylän velkaneuvonta on ruuhkautunut. Jalkautuminen Keuruulle tämän vuoden puolella on epätodennäköistä. Tavoite saada yhteistyö toimimaan onkin yksi vuoden 2015 tavoitteista. Tarve on selkeä Välityömarkkinatoimijat

16 15 Keuruun kaupunki toimii yhteistyössä välityömarkkinoilla kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun ja palkkatukityöllistämisen kautta. Projektipäällikön ja työnsuunnittelijan tavoitteisiin vuodelle 2013 kuului Keuruulla toimivien välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöverkoston luominen yhteistyössä Keuruun työllisyyspäällikön ja paikallisen TE-toimiston kanssa. Ensimmäinen yhteinen tapaaminen oli syyskuussa Välityömarkkinatapaamisiin osallistuminen oli alkuvuodesta vähäistä. Tapahtumiin osallistui vain 2-7 yli kahdestakymmenestä toimijasta. Työllisyyspalvelut ja hanke kokivat, että tapaamisten tavoitteet (ks. kuva 1) ovat merkittävät kuntouttavan työtoiminnan laadun kehittämiselle. Kaikki ostopalvelusopimukset kuntouttavasta työtoiminnasta uusittiin syksyn 2014 aikana. Sopimukseen sisältyi tuottajatahon velvoitteellisuus osallistua työllisyyspalveluiden järjestämiin koulutuksiin (ks. kohta Verkostoyhteistyö osaamisen kehittämisen kulmakiviä) tai järjestettyihin tapaamisiin (välityömarkkinatapaamiset). Hyvien käytänteiden jakaminen/ VERTAIS- TUKI Tiedotuskanava/ Asiantuntijoita tarvittaessa Kentän kuulumiset työllisyyspalveluiden tietoon= TYÖN KEHITTÄMINE N VETOVASTUU TYÖLLISYYSPALV ELUILLA KANAVAN VOIMASSA OLOAJAN KANAVA TOIMII KUTSUJANA Asiakkaan polutus Kuva. 1. Välityömarkkinatapaamiset Keski-Suomen TE-toimiston teki oman välityömarkkinatoimijakartoituksensa vuoden 2013 aikana. Keski- Suomen välityömarkkinoiden palvelukartta löytyy osoitteesta Sivuston päivitys on Keski-Suomen ELY-keskuksen vastuulla. Palvelukartta on hyvä alku, ja on toivottavaa, että palvelukarttaan voivat jatkossa liittyä kaikki välityömarkkinatoimijat toiminnan sisällöstä/laajuudesta riippumatta. Tällä hetkellä välityömarkkinatoimijoista sivulla ovat pääsääntöisesti vain ne, jotka kykenevät työllistämään 3 tai useamman henkilön palkkatuella. Keuruun työllisyyspalvelut päivittää omaa välityömarkkinatoimijatoimijat Keuruulla -opasta. Oppaassa on mukana kaikki, jotka ovat tehneet ostopalvelusopimuksen kuntouttavasta työtoiminnasta. Jatkossa oppaaseen voidaan liittää myös ne välityömarkkinatoimijat, jotka tarjoavat vain työkokeilua tai palkkatukea, sekä kunnan omat mahdolliset kohteet. Keuruun Työkanava hanke edustaa Keski-Suomen kahta kuntakokeilua Keski-Suomen välityömarkkinakehittämistyöryhmässä. Työryhmä tapasi vuonna 2014 neljä kertaa. Lisätietoa osoitteessa

17 Kolmannen palvelulinjan yhteistyöhenkilömme on myös Keski-Suomen välityömarkkinakoordinaattori. Välityömarkkinakoordinaattori on osallistunut Keuruulla pidettäviin tiedotus- ja välityömarkkinakohtaamisiin saaden siten hyvän käsityksen alueen toimijoista. 16

18 17 5. Koulutus Osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen on noussut työllisyyden hoidon ja toimenpiteiden keskiöön vuoden 2014 aikana. Pitkäaikaistyöttömien tilanteet ovat usein haastavia ja monitahoisia, jolloin erilaisista työvälineistä ohjauksessa, motivoinnissa ja oppimisessa on hyötyä. Between the jobs on ajanjakso, joka on hyödynnettävä mahdollisimman hyvin, laadukkaasti ja tehokkaasti. Non-formaali oppiminen on saamassa oman sijansa ja merkityksensä valtakunnan tasolla. Osaamistodistuksesta on luotu valtakunnallinen malli, jota myös Keuruun kaupunki pääsee käyttämään. Välityömarkkinatoimijoiden ja Navikka toimintakeskuksen ohjauksen osaamista on syytä tarkastella uusien kasvavien haasteiden valossa. Volyymit kasvavat, joten eri toimijoiden on myös osattava toteuttaa ohjaustyötä tavoitteellisesti ja työssä jaksaen. Koulutuksella on tuettu sekä henkilökunnan ja sidosryhmien työssä jaksamista että uusien työtapojen ja -menetelmien käyttöönottoa. Koulutuksen tasa-arvoinen toteutuminen eri puolella Suomea on edelleen haaste. Koulutusorganisaatiot sijaitsevat pitkien matkojen päässä ja työttömien liikkuminen opiskelupaikkakunnille on haasteellista. Keuruulla on tällä hetkellä mahdollista opiskella vuoden 2015 puolella lähihoitajan opintoja, työvoimakoulutuksen puolella tarjonta on sidottu monialaisen rekrykoulutukseen ja yhteishankintaan. Tarjonta ei jakaannu tasapuolisesti Keski-Suomen alueelle. Pitkäaikaistyöttömien kohdalla koulutuksen toteutuminen paikallisesti ja henkilökohtaisen ohjauksen tuoma tuki ovat oleellisia asioita onnistumisen ja motivaation kannalta. Joustavasti alkavat, yksilölliset, työelämäpainotteiset koulutukset lisäohjausresurssilla ovat avainasemassa työttömien osaamisen kehittämisessä. Opittavan teorian ja työn lisäksi henkilöt tarvitsevat arjen- ja elämänhallintataitojen ohjausta. Tutkinnon osien suorittaminen tuo hyviä mahdollisuuksia erilaisille oppijoille. Se mahdollistaa myös asteittaisen etenemisen rahoituspolkuja pitkin kohti koko tutkinnon suorittamista. Sitoutuminen koko tutkinnon suorittamiseen voi asettaa opiskelumotivaatiolle alussa liian suuret haasteet. Elinkeinoelämälle annettu rooli työllisyyden hoidossa on merkittävä. Moniammatillisella yhteistyöllä ja uusilla tavoilla toteuttaa koulutusta oikea-aikaisesti yrityskentälle siirtyy tuottavampia ja ammatillisesti laadukkaampia työntekijöitä. Hankkeen asiakasanalyysin tuottaman tiedon mukaan hankeen asiakkaiden ensisijainen palveluntarve ei ole työ tai koulutus vaan terveydelliset ja taloudelliset palvelut. Tämä on vaikuttanut siihen, että asiakastyö on huomattavasti pienemmässä roolissa ja kehittämistyöhön jää aikaa Koulutuskoordinaattorin työ kiteytetysti - oppimisympäristöajattelun laajentaminen kaupungin eri hallintokuntiin ja yrityskentälle - uusien, vaihtoehtoisten koulutuspolkujen saaminen alueelle (ml. TOPPIS-koulutuksen pilotointi ja kehitys) (Liitteet 3 ja 4) - asiakkaiden ohjaus koulutukseen, koulutuksen ohjausresurssien kartoitus ja työnkuvan juurrutus (Liite 5) - oppisopimusoppaan ja oppisopimusmallin loppuun saattaminen

19 18 - välityömarkkinatoimijoiden ammattitaidon kasvattaminen koulutuksella (Liite 6) - työelämäkorttien hankinta asiakkaille tarpeen mukaan hankkeen kustantamana Oppimisympäristön tunnistaminen Oppimisympäristöjen tunnistamisen yhteydessä on ollut oleellista miettiä myös kaupungin sisälle yhtenäiset käytänteet todistuksen täyttämiseen, allekirjoittajiin ja arkistointiin sekä siihen, kenelle todistus kirjoitetaan. Yhtenäisten käytänteiden luomisen yhteydessä osaamistodistuksen ympärille luotiin oma visuaalinen ilme todistuskansiolla ja seinäjulisteilla, joita levitetään kaupungin yksiköiden seinille työn edetessä. Yrityskentälle eteneminen ei ole ollut vuoden 2014 aikana loogista. Kevään aikana on tehty kaksi oppimisympäristökartoitusta keuruulaiseen yritykseen ja työ jatkuu vuoden 2015 aikana yrityssektorilla. Koulutuskoordinaattori näki, että ensin pitää tehdä työ kaupungin sisällä toimivaksi, ennen kuin mallia viedään muihin tuotannollisiin ympäristöihin. Päätös osoittautui oikeaksi, koska tutkintojen rakenteet tulevat muuttumaan kevään 2015 aikana, oppilaitokset ottavat ne käyttöönsä Tämä vaikuttaa tunnistamistyöhön niin, että työ hidastui syksyn 2014 aikana kaupungin sisällä koska työtä ei kannata tehdä kahta kertaa. Keuruun kaupungin kaikki tunnistetut oppimisympäristöt pitää tunnistaa uudestaan (ml. Navikka toimintakeskus), niistä pitää luoda uudet raporttipohjat ja kouluttajat on kutsuttava uudestaan hyväksymään tehty työ. Osaamistodistuksia voidaan kirjoittaa Keuruun kaupungin sisällä seuraavien tutkintojen osista PAIKKOmateriaalia hyödyntäen: - Navikka toimintakeskus: PAIKKO-hanke hyväksyi vuonna 2013 tehdyn työn sellaisenaan, Navikassa voidaan kirjoittaa osaamistodistukset vuonna 2013 tunnistetuista oppimisympäristöistä osittain. - Perusturva: Vanhuspalvelut: Suvanto- ja Saarelmakoti: kotityö- ja puhdistuspalveluiden pt., kiinteistöpalveluiden pt. Lahdelma- ja Valkamakoti : kotityö- ja puhdistuspalveluiden pt., kiinteistöpalveluiden pt. Tarhiala: kotityö- ja puhdistuspalveluiden pt. - Tekniset palvelut / Tukipalvelut: Siivottavat kohteet (koulut, päiväkodit, kerrostalosiivous, rivitalot, urheilukentän pukutilat, kirjastoauto): kotityö- ja puhdistuspalveluiden pt., kiinteistöpalveluiden pt. Osaamistodistuskoulutus on pidetty Navikka toimintakeskuksen henkilökunnalle, Lahdelma ja Valkamakotiin sekä Suvanto- ja Saarelmakotiin sekä hankkeen henkilökunnalle ja Nuorten Navikka ohjaajille. Hanke pääsi mukaan kirjoittamaan luvun osaamistodistuksista ja niiden tuomista hyödyistä kuntouttavassa työtoiminnassa Työllisyyden käsikirjaan, jonka julkaisee Kuntaliitto yhdessä Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. (Liite 7)

20 19 Osaamistodistuksesta työpajoille on luotu valtakunnallinen versio, jota työpajoilla ja välityömarkkinoilla lähdetään käyttämään. PAIKKO-materiaali tullaan yhdistämään tähän malliin. Työ on käynnistynyt syyskuussa 2014 ja koulutuskoordinaattori on alusta asti ollut mukana yhdistystyön tekemisessä TOPPIS- mallinnus Vaihtoehtoisten koulutuspolkujen saaminen alueelle tarkoittaa sitä, että alueelle pyritään saamaan ammatillista koulutusta nykyistä tehokkaammin palvelemaan Keuruun kuntalaisia. Hanke on pilotoinut TOPPIS-koulutusmallin alueella ja luonut mallin koulutuksen toteutukseen pitkäaikaistyöttömyyden hoitossa. Mallinnus on lähetetty Keski-Suomen Ely-keskukseen ja TE-toimistoon kommentoitavaksi. Esitys Keuruun työvoimapoliittisista koulutuksista tehtiin yhteistyössä Keuruun aikuiskoulutuspäällikön kanssa ja se lähetettiin Keski-Suomen Ely-keskukseen. Keskusteluyhteyttä ei ole vielä syntynyt. (Liitteet 3 ja 4) Yksilöllinen koulutusohjaus -koulutuksen on aloittanut vuoden 2014 aikana 6 oppisopimusopiskelijaa, 2 omaehtoista, 8 toppis-opiskelijaa ja 1 yhteishaussa. Työelämäkortteja on suoritettu 15. Ohjaustyön juurruttaminen olemassa oleviin rakenteisiin on kartoitusvaiheessa (liite 5). Suunnittelutyötä tehdään yli hallintokuntien yhdessä. Keuruun oppisopimusoppaan ja oppisopimusmallien kehittäminen jatkui vuoden aikana. Yhteistyöpalaveri Jyväskylän oppisopimuskeskuksen kanssa toi oppaaseen lisätietoa ja samalla oppisopimuskeskus sai tiedon tehdystä työstä Verkostoyhteistyö osaamisen kehittämisen kulmakiviä Välityömarkkinatoimijoille kohdentuu suurempi vastuu työllisyydenhoidossa. Vastuu näkyy mm. asiakasmäärien lisääntymisessä. Keuruun kaupunki laati uuden ostopalvelusopimuksen, jossa määriteltiin yhdeksi yhteistyökriteeriksi toimijoiden sitoutuminen ohjaajien osaamisen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Syksyllä 2014 tähän liittyväksi koulutukseksi järjestettiin kolmipäiväinen kokonaisuus, jonka aiheena oli työja yksilöohjaus. Toteuttajatahona oli Bovallius ammattiopisto. Liitteessä 6 koulutussuunnitelma. Yhteistyö eri hallintokuntien ja yksiköiden kanssa on työn tekemisen kulmakivi. Yhteistyötä on tehty vanhuspalveluiden eri hoidollisten yksiköiden kanssa sekä tukipalveluiden ja vammaisyksikön kanssa. Suuressa roolissa on ollut sivistyspalveluiden aikuiskoulutuspäällikkö, jonka työnkuvaan on myös osa koulutuskoordinaattorin työstä juurtumassa. Eri yksiköiden kanssa tehty työ on ollut kunnioittavaa ja oppimisympäristöt on otettu vastaan hyvin. Ilman henkilökunnan sitoutumista tehty työ ei tule juurtumaan käytännön työhön vaan jää hankkeen aikana toteutettavaksi harjoitteeksi. Yhteistyön tekemisessä on yhdistynyt hyvin nykypäivän vaateet toimivalle organisaatiolle monialaisuus, toisen ammattitaidon kunnioitus ja hyvä viestintä.

21 20 6. Hankkeen hallinto Hanke toimii Keuruun kaupungin perusturvan alaisuudessa työllisyyspalvelut tulosyksikön tulosalueen osana. Hankehenkilöstön esimiehenä toimii työllisyyspäällikkö, perusturvajohtajan alaisuudessa. Ylintä päätösvaltaa käyttää perusturvalautakunta Projektipäällikkö Projektipäällikön tavoitteisiin on kirjattu: projektipäällikkö huolehtii hankkeen tavoitteiden mukaisesta etenemisestä, projektityöntekijöiden työn ohjauksesta ja koordinoinnista, hankkeen talouden hoidosta, jatkosuunnittelusta, raportoinnista, tiedottamisesta sekä ohjausryhmätyöskentelyyn liittyvistä tehtävistä. Työnkuva jatkui vuonna 2014 tavoitteiden mukaisesti. Hankevuosi sisälsi useita verkostotapaamisia (mm. Keski-Suomen ELY ja TE-toimisto, yrittäjät, välityömarkkinat, kuntakokeilujen verkostoseminaarit, SOTE 2020-yhteistyö, eri kuntien työllisyyspalvelut), toimivien esitteiden suunnittelua sekä lakimuutosten aktiivista seuraamista ja ennakointia mihin suuntaan Keuruun työllistäminen on menossa. Projektipäällikkö on tuottanut materiaalia työllisyyspalveluiden yhteiseen käyttöön tulevia lakimuutoksia ja niiden tuomia kustannuksia todentamaan. Hankkeen vahvuutena näkyy edelleen kokeilun tavoitteiden asettaminen ja toteuttaminen siten, että hyväksi havaitut toimintatavat jäävät elämään Keuruun Työkanava -hankkeen päätyttyä jo olemassa olevaan organisaatioon. Hankevuosi 2014 on tuntunut projektipäällikön näkökulmasta erittäin haasteellisena pienen paikkakunnan äänen kuuluvaksi tekemisessä. Palkkatukeen tulevat muutokset ovat haasteellisia, työmarkkinatuen maksuosuuksien muutoksista puhumattakaan. Kukin projektityöntekijä omaa vankan kehittävän työotteen. Hankkeessa on edetty vuonna 2014 vankoin askelin eteenpäin, muistaen kuitenkin vuoden 2016 mahdollisuudet vastaanottaa ja toteuttaa työllisyyden haasteet ilman hankerahoitusta ja henkilöstöä. Työkanavassa on noussut hyvin esiin jokaisen hanketyöntekijän heikkoudet, vahvuudet, osaamiset ja uhat. Nämä näkökulmat huomioituna tulemme vuonna 2015 hyödyntämään kunkin hanketyöntekijän osaamisen valjastamalla ne mahdollisimman suureen hyötykäyttöön. Hanke on jo tehnyt pysyvää jalanjälkeä Keuruun työllistämisen tukemiseksi. Hyvin alkanut verkostotyö Keuruun seudulla jatkaa toiminnan vakiinnuttamisen tavoitetta vuonna 2015.

22 21 7. Hankkeen arviointi Työelämän vaatimukset ovat kasvaneet, työttömien näkökulmasta joskus mahdottomiltakin kuulostaviksi. Uusille työntekijöille kasataan kasvavia odotuksia normitasoisesta ja laajasta osaamisen kirjosta. Työllisyyspalveluissa on päivittäin kohtaamisia, joissa asiakkaan tilanne versus työelämän odotukset eivät kohtaa. Jos työllistäminen olisikin pelkkää työntarjoamista, tehtävä olisi yksiselitteisempi. Tarvitaan kuitenkin laaja-alaisempaa yksilön kohtaamista ja kuntoutuksellista työotetta. Työllisyyspalveluiden työntekijät (sis. myös hankkeen) ovat myös odotusten ristitulessa. Eettisyytemme joutuu ajoittain koetukselle kunnalle asetettujen työllistämisestä aiheutuvien kustannusten ja työllisyyspalveluihin kohdentuvien tulosvastuiden myötä. Työhyvinvointi on tärkeä asia työllisyydenhoitoa. Verkostojen kautta tehdyt uudistukset leviävät laajempaan toimintaympäristöön. Hanke on saanut luotua kumppanuuteen perustuvaa verkostoyhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Työttömät asiakkaamme eivät ole ainoastaan työttömiä, he ovat kuntalaisia, jotka käyttävät monia eri palveluita. Yhteinen intressi työttömän elämäntilanteen kohentamiseksi asettaa meidät tasavertaiseen asemaan toimijoina. Työllistämisen työkaluihin kuuluvat työttömän kohtaaman työntekijän omat inhimilliset arvot sekä asiakkaan rehellinen kohtaaminen. Tapaamiseen saapunut työtön tullessaan kuulluksi kokee arvostusta ja hyväksymistä. Työ ei kuitenkaan ole aukottomasti asiakaslähtöistä. Joskus asiakas on itse jumissa tilanteensa kanssa ja tarvitsee tukea, mutta myös patistusta. Positiivinen pakko on termistönä tullut tutuksi työllistämisen parissa Keuruulla toimivien organisaatioiden ja asiakkaidenkin keskuudessa. Työttömän tukena toimiva palveluverkosto on tullut työllisyyspalveluille tutummaksi ja työttömän kontekstissa työskentelevät toimijat ovat tulleet tietoisemmiksi työllisyyspalveluista kunnallisena toimijana. Tavoite saada taloudellisesti kestävä ja vaikuttava ratkaisu on huomattavasti aiempaa lähempänä. Eettisesti kestävä, tulevaisuuteen tähtäävä, entistä vaikuttavampi sekä asiakaslähtöisempi aito kohtaaminen ovat olleet vuoden 2014 työskentelyn keskiössä. Päämääränä on työttömien asiakkaidemme asettamansa tavoitteiden suunnassa pysyminen ilman suurempia takapakkeja. Suurimpia haasteita kuluneelle hankevuodelle on yhä asettanut asiakkaiden tavoitettavuus ja sitoutuminen. Yhteistyö Keski-Suomen TE-toimiston kanssa on vähentänyt dilemmaa huomattavasti, mutta ongelma on yhä olemassa. Kiitokset kuluneen vuoden etenemistä kuuluu osittain alueemme kolmannen palvelulinjan yhteistyöhenkilöillemme. Olemme saaneet kokea hankevuosinamme TE-toimistouudistusten haitat, mutta onneksi päällimmäiseksi on kuitenkin jäänyt Keuruun kaupungin työllisyyspalveluiden näkökulmasta haittojen minimoimiseksi käytyjen neuvottelujen jälkeen yhteistyön onnistumisen tulokset. Jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö muuttuvine lakeineen luo jatkuvaa mietintää, mihin suuntaan kuntien työllistäminen on menossa, mitä kustannuksia uudet lait tuovat tullessaan. Tämän ja ensi vuoden aikana kuntien työllisyydenhoito kokee ennen kokemattomia haasteita, joiden vaikutuksia voi ennakoida, mutta varmuutta muutoksien vaikutuksista ei ole. Suurin osa työnhakija-asiakkaistamme tulee yhä työmarkkinatuen maksatuslistalta. Tämä on tuonut haastetta erityisesti yrityskoordinaattorin työskentelyyn potentiaalisten yrityksiin polutettavien asiakkaiden vähyydessä. Keuruulla toimivien yrityksien tahtotila työllistää on hyvä. Edelleenohjauksen myötä toiminnan pariin on tullut uusia pienyrityksiä. Palvelujen kehittämisen toiminnallinen pääpaino on ollut hankkeeseen ohjautuneen asiakassegementin myötä palvelujen kehittäminen monialaisen yhteistyön avulla.

23 22 Keuruun työllisyyspalveluiden käyttöön tehdyn alkupalvelut-mallin kanssa tehtävä juurruttamistyö jatkuu koko loppuhankkeen ajan. Mallinnoksen tavoitteena on asiakkaiden tasavertainen kohtelu sekä tarvittavien tietojen ja toimien mahdollisimman monipuolinen kirjaaminen niin työllisyys- kuin sosiaalipalveluiden työntekijöiltä, mikä on erityisesti työllistettävän asiakkaan edun mukaista helpottaen tiedonsiirtoa. Osaamisen kehittämisen integroinnin selvitystyö on jo aloitettu hankeraporttia kirjoitettaessa. Uskomme tämän onnistuvan, niin että jatkossakin Keuruun työttömät kykenevät hyödyntämään monimuotoisesti koulutustarjontaa sekä työttömien tarpeet tulevat huomioiduksi koulutustarpeiden kartoituksessa. Työ viimeisenä hankevuotena jatkuu oppimisympäristöjen päivitystyönä ja uusien yritysten mukaan ottamisena osaamisen kehittämisen tarjoajina. Edellisvuoden raportin tavoin: Koulutus tulee aina nähdä yhtenä realistisena vaihtoehtona asiakkaan työllistymisen polkua suunniteltaessa. Jotta koulutuksesta tulee aidosti realistinen vaihtoehto, tulee vielä enemmän miettiä koulutuksen aikaisten etuuksien suhdetta työttömyysturvaan. Keuruun Työkanava hankkeen yksi tavoite oli paikallisen ja maakunnallisen monialaisen yhteistyökulttuurin kehittäminen. Monialainen yhteistyö ei ole vieläkään saumatonta, mutta vuonna 2014 voidaan kuitenkin todeta yhteistyökulttuurin kehittyneen merkittävästi niin kaupungin sisällä kuin palveluverkostossa kohti parempaa työllisyyden hoitoa vuonna Keuruun Työllisyyspalveluiden työllistämisen prosessikaavio (Keuruun Työkanava 2014)

24 23 Keuruun Työkanava hankkeen aktivoinnit tammikuu 2013-lokakuu Kuntouttavan työtoiminnan sopimuksia työllisyyspalveluissa tehtiin lokakuun 2014 loppuun mennessä 408 kpl. Samalle asiakkaalle on voitu tehdä useita sopimuksia. Työllisyyspalvelut ja Työkanava tekevät ohjaustyötä osittain integroituna, joten palveluohjaajan asiakkaat ovat usein myös hankkeen asiakkaita. Alkukesästä 2014 hankkeeseen ohjautuneista noin 250 asiakkaasta tehtiin asiakasanalyysi koskien mm. terveydentilaa, koulutustaustaa ja sitä, milloin on ollut viimeksi palkkatöissä ilman tukitoimia. Analyysistä kävi ilmi, että noin 2/3:lla asiakkaista on jotain sairautta tai vaivaa, ja erityisesti tuli esille mielenterveys- ja päihdeongelmien suuri määrä. Asiakkaiden työllistymisen esteenä ei siis ole useinkaan ensisijaisesti työn puute, vaan esteet ovat moninaiset. Monet asiakkaista tarvitsevat pitkän kuntoutumista tukevan palvelupolun. Tämän vuoksi hanke on vuonna 2014 panostanut palvelumallin luomiseen, jonka avulla kaikki toimijat tietävät oman ja toistensa roolit palveluprosessissa, ja asiakkaiden siirtymät palvelusta toiseen ovat suunnitelmallisia. Koska suurella osalla hankkeen asiakkaista on myös koulutuksen puutteita, matalan kynnyksen tuetut, työelämälähtöiset koulutukset sekä osaamisen kehittäminen ja osaamistodistukset on hankkeessa nähty tärkeiksi työttömyyden katkaisussa. Kuntakokeilun valtakunnallinen seurantatutkimus eteni vuonna 2014 myös Keuruulle: kuntakokeilun 2. väliraporttia varten pidettiin arviointitilaisuus Keuruun Työkanava hankkeesta. Kuntoutussäätiöltä tulivat arvioijat Matti Tuusa ja Sari Pitkänen, ja tilaisuuteen kutsuttiin Keski-Suomen ELYn, TE-toimiston, seututerveyskeskuksen (Keuruun terveysasema ja Erityispalveluyksikkö), oppilaitosten, välityömarkkinatoimijoiden, Keuruun kaupungin, Keulink Oy:n ja yrittäjien edustajia. Arviointitilaisuuden myötä tuli esille, että muihin kuntakokeiluhankkeisiin verrattuna Keuruu erottuu muista kokonaisvaltaisella mallillaan. Hankkeessa on haettu oppia muiden hankkeiden hyvistä käytännöistä mm. terveystarkastuspalveluihin liittyen. Merkittävimmäksi omaksi innovaatioksi nähtiin osaamistodistusten käyttöönotto kuntouttavassa työtoiminnassa.

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu

Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne

Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne TE- toimiston terveiset kuntien työllisyyden kehittämiselle Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 16.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen Ohjaamo Helsinki Projektipäällikkö Sirkku Reponen Kohtaanto-ongelma? 2 16.3.2016 Miksi Ohjaamo? Työmarkkinoiden muutos digitalisaatio, robotiikka Palvelut edelleen siiloissa / putkissa ei riitä muuttuneessa

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 12.09.2016 Työkyvyn arvioinnin tiimi Työkykykoordinaattori

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli

Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli Aamutunti 26.3.2013 1 Asiakkuus osaamisen kehittämisen palveluissa Henkilöasiakkaat, jotka tarvitsevat ammattitaidon parantamista tai tukea tavoitteiden

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

ESITYS HIIOP Opinnollistetut työpajat hankeesta

ESITYS HIIOP Opinnollistetut työpajat hankeesta ESITYS HIIOP Opinnollistetut työpajat hankeesta 1.4.2015 31.12.2017 28.10.2015 Kirsi Ohrankämmen ja Taina Räsänen HIIOP kehittämishankkeen tarve nousi mm. POLKU II hankkeen asiakasprofiloinnista vuosina

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Työllistämistä vai kuntoutusta?

Työllistämistä vai kuntoutusta? Työllistämistä vai kuntoutusta? Raija Kerätär Kuntoutuslääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri, työnohjaaja www.oorninki.fi työttömyysaika Pitkäaikaistyöttömät/työttömät Poikkileikkaus työttömistä hetkellä

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

VASTUUTA Tervetuloa!

VASTUUTA Tervetuloa! VASTUUTA 2020 Tervetuloa! Miksi kannattaa opinnollistaa työtoimintoja? Kehittää pajan/järjestön omaa työtoimintaa ammatillisempaan suuntaan, kun sitä verrataan tutkinnon perusteisiin. Tutkinnon perusteet

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu Lahti

Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu Lahti Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu 47 15100 Lahti www.lahti.4h.fi Tiedon Taidot hanke Ohjausryhmän kokous 1/2015 perjantai 20.11.2015 1 Esityslista 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Koulutuspäivä

Koulutuspäivä Koulutuspäivä 8.12.15 Palvelujärjestelmän vaihtoehdot ja kipukohdat Anne Korhonen Kaija Ray 8.12.15 Mitkä muutokset työhön heijastuvat? (1) SOSIAALI- HUOLTOLAKI TEOS-LAKI TYP-LAKI Tutkinnonuudistus ja

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ KESKI-UUSIMAA KOHDERYHMÄN

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena KASE Työllisyysseminaari 2016 Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus Ohjurin tavoitteet: Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisvalmiuksien parantaminen

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.-27.9.2013 Välityömarkkinoita koskettavia hankkeita, uudistuksia ja

Lisätiedot

Ohjaus ja tuki koulutukseen hakeutumisvaiheessa

Ohjaus ja tuki koulutukseen hakeutumisvaiheessa Ohjaus ja tuki koulutukseen hakeutumisvaiheessa Hämeenlinna 19.4. Aikuiskoulutukseen ohjaus- ja palvelupiste Pieksämäki, Mikkeli, Savonlinna hallinnoi Etelä-Savon ammattiopisto (Esedu) koulutukseen ohjausta

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Pohjois-Karjalan kuntajohtajatilaisuus Pohjois-Karjalan TE toimisto 18.3.2015 TYP toiminnan organisointi: mitä on tehty ja miten tästä eteenpäin? Alustavat

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä 30.11.2011 Mistä puhutaan, kun puhutaan verkostotyöstä? yhteistyötä ollut aina, verkostoitumisesta tai verkostotyöstä puhuttu varsinaisesti vasta 1990-luvulta

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä 17.11.2016 Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan toimintaympäristö (Kapanen & Åkerberg 2016) Työllistämistoiminta Vakka-Suomessa Vakka-Suomessa työkokeiluun osallistuneet

Lisätiedot

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 29.9.2016 Työkyvyn arvioinnin

Lisätiedot

Niina Kaksonen

Niina Kaksonen Niina Kaksonen 3.2.2016 2 Osaaminen ja koulutus, kärkihanke 6: Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan Vaikeassa tilanteessa olevien nuorten auttamiseen kehitetään nuorisotakuussa ESR-rahoituksen turvin

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Hankekahvit Kajaanissa

Hankekahvit Kajaanissa Hankekahvit Kajaanissa 7.9.2016 TYPO koordinaatio hankkeen kuulumisia lyhyesti Kainuussa on nimetty yhteyshenkilöt työllisyyshankkeille TE-toimistoon, tiedotetaan tarkemmin syksyn aikana. Toimintatapaa

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen?

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Hyvinvointia työstä Rauma 7.6.2016 Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Tutkimuksissa todettua Yleisesti ottaen kuntoutuksella kuntoutettavien psyykkiset ja fyysiset voimavarat

Lisätiedot

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen Helsinki 29.04.2014 Raportti tunnistetusta oppimisympäristöstä Työpajan yksilöinti: organisaatio, toimiala, osoitetiedot ja tutkinto Työpajan ominaispiirteet

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Mirja Määttä Tutkija 9.9.2015 Kouvola Mitä Kohtaamossa tehdään Ohjaamo-verkoston rakentumisen tuki (30) Paikkakuntakäynnit, alueelliset työpajat Projektipäällikköpäivä

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Palvelutarpeenarvio Käytännöt Tampereen aikuissosiaalityössä

Palvelutarpeenarvio Käytännöt Tampereen aikuissosiaalityössä Palvelutarpeenarvio Käytännöt Tampereen aikuissosiaalityössä Riikka Kimpanpää Projektipäällikkö Työllisyys- ja sosiaalipalveluiden tehostamisen projekti 2016 1 Uudistuvat palvelut Tampereelle uusi keskitetty

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot