Näyttöä on? Keudis ja Hoksu duunissa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näyttöä on? Keudis ja Hoksu duunissa."

Transkriptio

1 Näyttöä on? Keudis ja Hoksu duunissa. Erityistä 2012

2 Tervehdys! Tämä opus kertoo nuorista nimeltä Keudis ja Hoksu. Keudis on lempinimi, jonka kaverit (silloin kun niitä on) ovat antaneet päähenkilöllemme, koska tämä opiskelee Keudassa (silloin kun opiskelee). Keudis on kokolailla tavallinen opiskelija, mutta muutamat opinnot ovat jääneet vaiheeseen. Ja valmistuakin pitäisi. Hoksu puolestaan on erityistä tukea tarvitseva opiskelija. Hänelle on laadittu HOJKS. Hänen teoriaopintojaan olisi ihan kiva sitoa käytännön töihin. Liittyyköhän erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työssäoppimiseen jotain erityistä? Näillä sivuilla kirjoitetaan Keudiksen ja Hoksun erityiskuvioista työsalilla tapahtuvissa teoriaopinnoissa ja työssäoppimisen yhteydessä. Samalla välitetään eteenpäin työvaltaistamiseen liittyviä näkökulmia ja hyviä käytänteitä, joilla on edistetty Keudiksen ja Hoksun valmistumista. Keudan väki tekee parhaansa tarjotakseen ohjausta ja tukea kaveruksille. Onhan tärkeää, että he saavat parhaat mahdolliset eväät opiskelujen jälkeen odottavaan aikuis- ja työelämään. Keskuspuiston kollegoilta on saatu vinkkejä ja esimerkkejä työvaltaistamiseen liittyen. Kuvailtavat esimerkit perustuvat todellisiin tapahtumiin. Jotta yksittäistä opiskelijaa ei voida tunnistaa esimerkeistä, opiskelijan opiskelupaikkakuntaa ei mainita. Samoin vuosikurssi tai sukupuoli jätetään mainitsematta. Puhutaan Keudiksesta tai Hoksusta. Kirjoittamiseen on osallistunut Keskuspuiston ammattiopiston ja Keudan henkilöstöä eri toimipisteistä. Nimiä ei (teoriaosaa lukuun ottamatta) mainita esimerkkien yhteydessä, jotta tapauksia tai opiskelijoita ei voida tunnistaa. Esimerkkien toivotaan olevan avuksi ja ajatusten herättäjäksi, kun omalla polulla tulee vastaan opiskelija, joka muistuttaa Keudista tai Hoksua. 1

3 Sisältö Tervehdys! 1. Työssäoppiminen ja erityisopetus s Työelämälähtöinen oppiminen s ATTO-aineet työvaltaistaen s Esimerkki englannin kielen opetuksesta laajennetun työssäoppimisen jaksolla s Laajennettu työssäoppiminen yksilöllisinä s. 11 opintopolkuina 3. Työvalta -hankkeesta opittua s Keudalaisia kokemuksia ja esimerkkejä s. 21 työvaltaistamisesta 4.1 Kahden opiskelijan yksilöllinen, työvaltaistettu opintopolku s Yhteispelillä se sujuu s Kolmannen vuoden opiskelija laajennetussa topissa s Työvaltaisesti oppimalla tutkintopaperit taskuun s Hyvät työskentelyvalmiudet avittavat s Loppu hyvin s Teen, kun ehdin ja jaksan! s Elämänhallinta ja työkunto tärkeitä s Palkkatyö ja armeijan harmaat päihittää opiskelun s. 33

4 1. Työssäoppiminen ja erityisopetus Työssäoppimisen jakso voi olla erityisen tärkeä erityistä tukea tarvitsevalle, kun halutaan edistää tämän opintoja ja tukea työllistymistä. Parhaimmillaan työssäoppiminen tai työvaltaistaminen luo opiskelijalle tilaisuuden antaa näyttöä vahvimmista osaamisalueistaan. Opiskelija saa mahdollisuuden oppia heille luontevimmalla tavalla, varsinkin jos perinteinen koulutyö on haastavaa. Jotta (laajennettu) työssäoppimisjakso onnistuu, on ohjauksella suuri merkitys. Työssäoppimisen ohjaus on opiskelijan, opettajan ja työpaikkaohjaajan yhteistyötä. Mitä enemmän työssäoppimista on, sitä merkittävämpi rooli on työpaikkaohjaajalla työssäoppimisen sujumisessa. Vaihtoehtoisesti erityistä tukea tarvitsevalla opiskelijalla saattaa olla vaikeuksia suorittaa opintoja työssäoppimalla. Oikealle työpaikalle meno saattaa tuntua pelottavalta, ja on syytä harkita muunlaista työvaltaista oppimista. Opetussuunnitelman tarjoamat eri mahdollisuudet opintojen edistämiselle ja on tällöin otettava suurennuslasin alle. Jos työssäoppiminen on opiskelijalle erityisen haastava oppimisen menetelmä, hän tarvitsee paljon tukea työssäoppimisen eri vaiheissa. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjauksessa ovat vaiheet etenkin ennen työssäoppimisen alkua ja työssäoppimisen alussa merkittäviä. Huomiota kannattaa kiinnittää työhön perehtymiseen, työtehtävien oppimiseen ja suorittamiseen. Myös työyhteisöön sopeutumisessa kannattaa auttaa. Jotta työssäoppiminen, laajennettu työssäoppiminen tai työvaltaistaminen ylipäätään on mahdollista ja onnistuu, opettajan on tiedettävä oman alansa ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteet, tunnettava opetussuunnitelma. Näiden tavoitteiden toteutumiseksi opettajan kehittää ammatillista koulutusta ja käytettäviä menetelmiä työelämälähtöiseen suuntaan. Opiskelijoille on luotava erilaisia mahdollisuuksia oppia ja hankkia tietoa vaihtelevin tavoin ja siksi opettajan rooliin kuuluu rakentaa yksilöllisiä työssäoppimistilanteita ja hahmottaa polkuja lähtökohdiltaan erilaisille opiskelijoille. 1

5 1.1 Työelämälähtöinen oppiminen Tämä ja moni muu on TYÖELÄMÄLÄHTÖISTÄ OPPIMISTA: laajennettu työssäoppiminen eli työssäoppimista toteutetaan enemmän kuin 20 ov:tä. asiakastilaustyöt oppilaitoksessa asiakastilaustyöt oppilaitoksen ulkopuolella, "työmaakohteet", yhteistyö asiakkaan, suunnittelijan ym. kanssa integroitu atto-opetus tekemällä oppiminen työelämän pelisäännöt (Törnwall: mukana Keijosen esityksessä Keudassa ) Työvaltainen toimintaympäristö mahdollistaa erityistä tukea tarvitsevan nuoren ammatillisten opintojen suorittamisen ja loppuunsaattamisen. Perusperiaatteena on toiminnallisuus ja työvaltaistaminen. Työvaltaistaessa opetuksen luonne muuttuu parhaimmillaan valmentajamaiseksi työskentelyksi. Luokkamuotoisen teoriaopetuksen osuus on työvaltaistaessa mahdollisimman pieni. Työvaltaisuutta voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai koko ryhmälle. Keskuspuiston ammattiopistossa on todettu työvaltaistamisesta, että kyse on joukkuepelistä, jossa yksilötaito nousee esiin. Pelikentän luo OPS. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen pelikenttään tuo variaationsa mahdollinen tuen tarve opintojen aikana (HOJKS). Opinnot on mietittävä läpi tutkinnon osittain yksilötaidot mielessä (Keijosen esityksestä Keudassa ): Miten ja missä tutkinnon osat toteutetaan? Mitä opitaan työpaikalla/ oppilaitoksessa/ muualla? Miten, Missä ja Mitä arvioidaan? Kuka arvioi? Voiko työnantaja arvioida? Voiko arvioinnin toteuttaa etänä? Onko opettajan pakko nähdä itse, mitä opiskelija osaa? 2

6 Erään Ammattiopettajan näkemyksiä laajennetusta työssäoppimisesta: (Pia Törnwall, Miika Keijosen esityksestä Keudassa) Laajennetun työssäoppimisen EDUT: mahdollisuudet työllistymiseen lisääntyvät; työnantaja näkee opiskelijan vahvuudet ja voi kouluttaa osaajia tarvelähtöisesti opiskelijat opettavat toisiaan integroidun ATTO-opetuksen kautta saadaan lisäarvoa ammatin oppimiseen ja esim. samanaikaisopetuksen onnistuessa oppiminen voi olla monensuuntaista. opettajat pysyvät ovat paremmin kiinni työelämässä HUOM! Erityisopettajan ja/tai ATTO-opettajan ohjauskäynnit jakson aikana! Keskuspuistossa ATTO-opettajat suorittaneet jopa työturvallisuuskortin tai vastaavaa! Laajennetun työssäoppimisen HAASTEET: asiakastöissä oppilaitoksen ulkopuolella saattaa olla kiireelliset aikataulut, jolloin joku opiskelijoista voi jäädä vähälle huomiolle (etenkin jos opettaja on yksin ryhmän kanssa kohteessa) lukujärjestyksen tiukka toteutus ja ATTO-aineet (opiskelijoilla ei ole montaan kokonaista työpäivää viikossa) resurssit attojen integrointiin (joustoa ja luottamusta esimiestaholta ja kollegoiden kesken) opettajien ennakkoluulot ja asenteet - siirtyy oman mukavuusalueen ulkopuolelle - vaikea päästää toista omalle reviirille Missä opiskellaan niitä tutkinnonosia, joiden opiskelu ei toteudu työssäoppimispaikoilla tai työmaakohteissa: onnistuuko oppilaitoksessa? MUISTIN VIRKISTYKSEKSI: ATTO = Ammattitaitoa Täydentävä Tutkinnon Osa - ammatillisissa perustutkinnoissa on 20 opintoviikkoa attoja - esimerkiksi englanti, ruotsi, äidinkieli, terveystieto, tietotekniikka - 16 opintoviikkoja pakollisia tutkinnon osia - 4 opintoviikkoja valinnaisia lisäosia - attojen tavoitteet on alakohtaistettu tutkinnon perusteisiin - atto-opinnot arvioidaan arvosanalla T1- K3 - atto-opintoja voidaan hyväksilukea muissa oppilaitoksilla suoritetuilla opinnoilla 3

7 1.2 ATTO-aineet työvaltaistaen 1. Puretaan opetussuunnitelma osaamiseksi - Mitä opitaan integroiden ammattiaineisiin? - Mitä opitaan työssäoppimisjaksolla? - Mitä muita tapoja on? - Yhteistyö (ammatilliset opettajat, attoopettajat, erityisopettaja ja työpaikkaohjaajat) 2. Suunnitellaan toteutus Ohjaus (oppimisen arviointi) Yhteisopettajuus Työssäoppimispaikka 3. Arviointi kuntoon - Kriteeri-/tavoiteperusteista - Osaamisen arviointi ja dokumentointi - Oppimisen arviointi kriteeri- /tavoiteperusteista, jatkuvaa - Opiskelijan itsearviointi (esim. oppimispäiväkirja tai muu dokumentointi ja ohjauskeskustelut) - Ammatinopettaja ja erityisopettaja/attoopettaja arvioi (esim. päiväkirjojen läpikäynti, ohjauskeskustelut ja ohjauskäynnit) Erityisopettaja/ATTOopettaja vastaa arvioinnista. - Työpaikkaohjaaja (palautekeskustelut ja jatkuva havainnointi) - Mahdollinen vertaisarviointi (esim. SOMEn avulla: blogi, oppimispäiväkirjojen ja tehtävien kommentointi, palautekeskustelut koko ryhmän kanssa) ATTOt TOPiin SOMEn hyödyntäminen ohjauksessa! Attoja voidaan työvaltaistaa: - työssäoppien asiakastöiden puitteissa ja työsaleissa - työelämälähtöisessä projektioppimisessa - yhteisopettajuutta hyödyntäen - integroiden Attojen työvaltaistaminen sopii esimerkiksi opiskelijoille - joiden oppiminen etenee muuta ryhmää hitaammin - jotka noudattavat nopeampaa yksilöllistä opintopolkua - jotka oppivat parhaiten tekemällä - joiden opinnot perustuvat laajennettuun työssäoppimiseen Työvaltaistaessa attoja, opiskelijaa ohjaa ensisijaisesti atto-opettaja ja/ tai erityisopettaja (toki yhteistyössä ammatillisen opettajan/ työssäoppimista ohjaavan opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa). Työssäoppimisen alkuun kannattaa pitää pohjustava lähiopetustunti, jolloin voi käydä läpi suunnitelmat, tavoitteet, arviointikriteerit ja työtavat. Hallittu aloitus suuntaa oppimista, sitouttaa opiskelijaa ja auttavaa arvioinnissa. 4

8 Atto-aineiden ja ammattiaineiden samanaikaisopetus, hyödyt ja haasteet: (Pakkala, Keskuspuisto, Miika Keijosen esityksessä Keudassa) Samanaikaisopetuksen HYÖDYT atto-opettajan ja ammattiopettajan lisääntyneen vuorovaikutuksen ansiosta atto-opintojen sisällöt vastaavat paremmin ammattiaineiden sisältöjä atto-opintojen sisällöt ajankohtaisempia koska niissä käsitellään opiskelijoiden sen hetkisiä työprosesseja samanaikaisopetuksessa atto-opintojen oppisisällöt strukturoituvat paremmin ammattiaineiden rakenteisiin; täten irrallisen knoppitiedon määrä vähenee ja asiat saavat oikean viitekehyksen opiskelijoiden motivaatio paranee sillä teorian määrä vähenee ja käytännön osuus kasvaa samanaikaisopetuksen yhteisöllisyys antaa positiivisia yhteistyön malleja opiskelijoille ja kasvattaa sosiaalisia taitoja samanaikaisopetuksen yhteistoiminnallinen oppiminen antaa opiskelijoille positiivisia malleja tiedonhakemisesta ja ongelmanratkaisuista; etsitäänpä vastaus tuohon kysymykseen! samanaikaisopetuksen yhteistoiminnallinen oppiminen kasvattaa opiskelijoita monitulkintaisuuteen ja lähteiden arviointiin; joskus esimerkiksi Googlen antama käännös on hyvä, mutta ei aina samanaikaisopetuksen yhteistoiminnallinen oppiminen antaa opiskelijalla itsevarmuutta; opiskelija oivaltaa että tiedonhaku ja ongelmanratkaisu ovat kaikille avoimia prosesseja siirtyminen perinteisestä luokkaopetuksesta esimerkiksi työsaliin ja työmaalle kasvattaa opiskelijan ammatillista identiteettiä ja itsetuntoa samanaikaisopetus esimerkiksi työsalissa on monikanavaista ja siten tehokkaampaa; tietoa välittyy muun muassa auditiivisesti, näönvaraisesti ja demonstroimalla Samanaikaisopetuksen HAASTEET: Atto-aineiden ja ammattiaineiden yhdistäminen on monesti haastavaa aikataulujen kannalta; lukujärjestysten on oltava joustavia Atto-aineiden ja ammattiaineiden yhdistäminen vaatii suunnittelua ja aikaa; kiire ja stressi eivät inspiroi ketään kokeilemaan uusia menetelmiä Atto-aineiden ja ammattiaineiden onnistunut yhdistäminen vaatii ongelmatonta vuorovaikutusta ja tiedonkulkua toimijoiden kesken Atto-aineiden ja ammattiaineiden onnistunut yhdistäminen edellyttää että opettaja on valmis menemään niin sanotulle epämukavuusalueelle ja kenties tinkimään omasta auktoriteetistaan Yhteistoiminnallisessa oppimisessa on joskus haastavaa varmistaa kaikkien opiskelijoiden aktiivisuus; jotkut ovat täysillä mukana mutta toiset saattavat jäädä syrjään Yhteistoiminnallinen oppiminen ja monitulkintaisuus saattavat aiheuttaa ahdistusta ja Keskuspuiston ammattiopistossa erityisopiskelijoille on luotu kolme epävarmuutta joillekin opiskelijoille Oppimistulosten arvioiminen voi olla haastavaa; voidaanko esimerkiksi samanaikaisopetuksen ja yhteistoiminnallisen oppimisen oppimistuloksia mitata perinteisellä kynä ja paperi kokeella? Mitä muita keinoja mittaamiseen on? 5

9 1.3 Esimerkki englannin kielen opetuksesta laajennetun työssäoppimisen jaksolla Keskuspuiston englannin opettaja Pakkala antaa tässä esimerkin siitä, miten englannin kieltä voidaan työvaltaistaa. Esimerkin on tarkoitus toimia eräänlaisena konsultatiivisena ajatusten herättelijänä. CASE: ENGLANNIN KIELEN ATTO-OPETUS PINTAKÄSITTELIJÖIDEN LAAJENNETUN TYÖSSÄOPPIMISEN JAKSOLLA PAIKKA: KESKUSPUISTON AMMATTIOPISTO, METSÄLÄN TOIMIPAIKKA JA KASARMINKATU 4, HELSINKI AIKA: LUKUKAUSI Kyseessä on pintakäsittelyn perustutkintoa suorittava ryhmä, jossa opiskelee 8 opiskelijaa. Kaikki opiskelijat ovat alle 25-vuotiaita. Englannin kurssin laajuus on 2 opintoviikkoa ja se sijoittuu neljän jakson ajalle eli se kestää lähes koko lukuvuoden Oppitunteja on kaksi viikossa. Seuraavassa on lyhyt selostus siitä miten englannin opetus on järjestetty syksyllä 2011 ja keväällä 2012 laajennetun työssäoppimisen yhteydessä. Syksyn ensimmäiset tunnit elo- ja syyskuussa olivat perinteistä luokkaopetusta, johon sisältyi kielen osaamista ja oppimiskokemuksia mittaavaa lähtötasotesti. Tämän jälkeen tehtiin muutamia englannin yleissanastoa ja keskeisiä rakenteita kartuttavia harjoituksia. Samalla opettaja ja opiskelijat tutustuivat toisiinsa luokkaympäristössä jossa on helppo toteuttaa vuorovaikutukseen perustuvia viestinnällisiä harjoituksia. Luokkaopetuksessa tehtiin myös kirjallisia ja suullisia pariharjoituksia. 6

10 Mutta sitten syyskuussa tuli ryhmänvastaavalta tieto että ryhmä lähtisi työssäoppimiseen pidemmäksi ajaksi, ehkä jopa maaliskuulle saakka. Nyt tarjoutuisi mahdollisuus toteuttaa englannin opetusta työmaalla. Ensimmäisellä kerralla englannin opettaja otti mukaan alla olevan kyselylomakkeen, jossa on englanninkielisiä kysymyksiä työmaasta ja sen toiminnoista. Tämän lomakkeen kanssa opettaja kierteli opiskelijoiden parissa ja kyseli heiltä näitä kysymyksiä ja muutakin, mitä mieleen tuli. Opiskelijat kyselivät näitä kysymyksiä myös toisiltaan. VASTAA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN ENGLANNIKSI (TAI SUOMEKSI, JOS ET KEKSI MITÄÄN ENGLANNIKSI) WHAT IS YOUR JOB HERE? WHAT DO YOU DO? DO YOU LIKE YOUR JOB? (WHY? WHY NOT?) WHAT IS THE EASIEST PART OF YOUR JOB? WHAT IS THE MOST DIFFICULT PART OF YOUR JOB? HOW DO YOU COME TO YOUR WORKPLACE? BY TRAIN? BY BUS? BY TRAM? HOW LONG ARE YOUR WORKING DAYS? SIX HOURS? MORE? IS IT SAFE TO WORK HERE? WHAT KIND OF SAFETY EQUIPMENT DO YOU WEAR? SAFETY GLASSES? OVERALLS? WOULD YOU LIKE TO DO MORE OF THIS KIND OF WORK? WHERE WOULD YOU LIKE TO WORK NEXT? 7

11 Opettaja otti myös runsaasti valokuvia opiskelijoista työmaalla. Näiden käsittelyyn tarjoutui tilaisuus, kun opiskelijoilla oli niin sanotusti perinteistä luokkahuonetyöskentelyä. Opettaja esitti opiskelijoiden kuvista opiskelijoille englanninkielisiä kysymyksiä. Kysymyksissä käsiteltiin muun muassa työprosessia, välineitä, materiaaleja ja opiskelijoita pyydettiin arvioimaan omaa työskentelyään. Seuraavassa nämä kysymykset 1. WHAT IS BEING DONE IN THIS PICTURE? 2. WHAT MATERIALS/EQUIPMENT DID YOU USE HERE? 3. WAS IT DIFFICULT? 4. ARE YOU HAPPY WITH THE RESULTS? Opiskelijoiden mielestä heitä esittävien valokuvien käsittely ja niistä puhuminen oli hauskaa ja virkistävää. Kukapa ei olisi kiinnostunut itseään esittävistä valokuvista? Seuraavassa esimerkkinä valokuva, johon on lisätty opiskelijan vastaukset edellä mainittuihin kysymyksiin. Myös muu ryhmä avusti tekstien laatimisessa Ja sitten toinen valokuva jossa toinen opiskelija tekee melkein samaa työtä, sillä kertaus on opintojen äiti. Tässä hänen vastauksensa 8

12 Paikanpäällä otetuista valokuvista saadaan siis pienellä vaivalla opetusmateriaalia, esimerkiksi sarjakuvakertomus työprosessista ja välineistä. Sarjakuvista voidaan tehdä myös työssäoppimisjakson portfolio. Sarjakuvien tekeminen voi olla myös yhteistoiminnallista eli kuva laitetaan Smartboardin avulla luokan seinälle ja koko ryhmä miettii ja ehdottelee mitä puhekuplaan voitaisiin laittaa. Kuvaa ja tekstiä yhdistelemällä saadaan myös autenttista, tuoretta ja innostavaa oppimateriaalia jota voidaan käyttää myöhemmin, vaikkapa muidenkin opetusryhmien kanssa. Seuraavassa tällainen sarjakuva, johon opiskelija on lisännyt tekstiä 9

13 Sarjakuvan avulla voidaan kuvata prosesseja ja vuorovaikutusta ja antaa myös hyvää palautetta vahvistamalla opiskelijan ammatillista identiteettiä: Oleellista tässä prosessissa on se että atto-opettajalla on mahdollisuus jalkautua työssäoppimispaikalle, eli lukujärjestyksessä on oltava joustoa. On tietysti myös tärkeää, että välillä opiskelijat saadaan jonkinlaisen pöydän ympärille tekemään kirjallisia harjoituksia, mikäli mahdollista. Kaikkia asioita ei voida toteuttaa pelkällä keskustelulla. Mutta mikäli tämä jalkautuminen onnistuu, syntyy aitoa vuorovaikutusta ja kerätään arvokkaita kokemuksia kenttätyöstä. Samalla opettaja oppii sen, mikä toimii ja mikä ei toimi kentällä. Laajennetun työssäoppimisen ja atto-aineiden integraatio edellyttää joustavuutta, oma-aloitteisuutta, resursseja, kengänpohjien kuluttamista ja vaihtuvien olosuhteiden mukanaan tuoman epävarmuuden sietokykyä. Se on myös hyvin pitkälle samanaikaisopetusta, eli ammattiaineen opettajan ja atto-opettajan on oltava valmiita pedagogiseen yhteistyöhön ja yhteistoiminnalliseen opetukseen. 10

14 2. Laajennettu työssäoppiminen yksilöllisinä opintopolkuina Keskuspuistossa työvaltaistamista tukevia yksilöllisiä opintopolkuja on kehitetty Laajennetun työssäoppimisen kehittäminen - Metsälä 5 - hankkeessa Keskuspuiston ammattiopiston Metsälän toimipaikassa opetetaan mm. verhoilun-, sisustajien sekä pintakäsittelyalan koulutusaloilla. Hankkeessa toteutettiin pilotointi, jossa vietiin edellä mainittujen alojen opetusta Metsälässä yksilöllisempään ja työvaltaisempaan suuntaan. Hankkeessa hyödynnettiin osaamisen tunnistamista ja tunnustamista, laajennettua työssäoppimista sekä sisällytettiin ATTO-aineet ammattiaineiden yhteydessä arvioitaviksi niiltä osin kuin se oli mahdollista. Hanke oli Opetushallituksen rahoittama. Keskuspuiston kokemusten perusteella annetaan vinkiksi, että opetuksen yksilöllistäminen ja työvaltaistaminen vaatii kuitenkin selkeät pelisäännöt ja suunnitelmat sekä tavoitteet opetuksen toteuttamisesta ja tukemisesta ja keskustelun opettajan, opiskelijan ja työnantajan rooleista. Lisäksi opiskelun ja työn tekemisen jaksottaminen vaatii myös joustavat opiskelijan lähellä olevat ohjaus- ja tukitoimet. Keskuspuistossa luotiin kolme prosessia, joita seuraten opiskelija voi suorittaa opintonsa opiskelijalle sopivassa ajassa ja yksilöllisellä määrällä työssäoppimista. Prosesseissa huomioidaan opiskelijan opiskeluhistoria ja ominaisuudet, ja niitä hyödyntäen yritetään löytää mahdollisimman optimaalinen opiskelun kesto ja menetelmäpaletti. Keskuspuiston prosessit on toteutettu seuraavasti (esitetty tapaamisessa ): 11

15 Keskuspuiston mallin mukaan ja Keudassa aiemmin toteutetussa Työvalta - hankkeesta saatujen kokemusten pohjalta myös Keudan erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille hahmoteltiin työvaltaiset oppimispolut. Kyseisten polkujen prosessikuvausta ei ole vielä tehty, koska yksilöllisiin opintopolkuihin liittyvien rakenteellisten kysymysten ratkaiseminen on tarkoitus toteuttaa muissa hankkeissa lähivuosina. Joka tapauksessa selvää on, että työvaltaisten ja yksilöllisten opintopolkujen toteutumisen kannalta keskeisessä asemassa ovat verkkoopinnot ja teoriaopintojen integrointi työsalilla tai työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen. Vaikka opintopolkuja ei tässä vaiheessa prosessoida pitemmälle, ne nousivat esiin Casejen kautta, ja lisäksi halutaan viedä Työvalta-hankkeessa kerättyä tietämystä askel eteenpäin. Keskuspuiston asiantuntijaroolilla on ollut perustavalaatuinen merkitys opintopolkuja paalutettaessa. 12

16 Miltä kuulostaisi, jos Keudasta löytyisi jatkossa seuraavat (tai jotkut muut vastaavat) opintopolut (erityisopiskelijalle)? Huomaathan, että nämä vaihtoehdot ovat vasta ideoita, eivät virallisesti nimettyjä, tai voimassa olevia polkuja (tilanne joulukuu 2012), vaikka monen opiskelijan polut kriteeristön tunnusmerkkejä jo täyttävätkin. Keuda Rento opintopolulle lähdettäessä opiskelijalla ei todennäköisesti ole aiempia opintoja toiselta asteelta. Hänellä saattaa olla opintojen etenemistä hidastavia tekijöitä ja siksi opintopolku suoritetaan kevennetysti. Se tarkoittaa, että opintoaika voidaan jo lähtötilanteessa suunnitella kestämään kolmesta neljään vuotta. Keuda Rennossa opiskelija suorittaa työvaltaisesti vähintään 20 opintoviikkoa. Keuda Normi opintopolulla opiskelijalla saattaa olla joitakin hyväksiluettavia opintoja tai muuten hankittua osaamista. Osaaminen tunnistetaan ja opinnot hyväksiluetaan. Opintojen kestoksi suunnitellaan kolme vuotta ja työvaltaistaen suunnitellaan opiskeltavan jo lähtökohtaisesti enemmän kuin minimimäärä. Keuda Normiin voi ajatella sovellettavan erilaisia työvaltaistamisen malleja, kuten 2 + 1, jossa viimeinen vuosi suoritetaan oppisopimuksessa tai työvaltaistaen. Keuda Ripeä sopii opiskelijalle, jolla on jo toinen tutkinto pohjalla. Tarkoitus on, että suoritetut opinnot suunnitellaan siten, että opinnot on aidosti mahdollista suorittaa lyhyemmässä ajassa kuin kolme vuotta. Opintoajan lyhentämiseksi hyödynnetään runsasta työvaltaistamista. 13

17 3. Työvalta -hankkeesta opittua Laajennettu työssäoppiminen sopii monelle erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle. Erityisesti se sopii opiskelijoille, joilla on luki- ja matemaattistyyppisiä oppimisvaikeuksia. Jos opiskelijan ongelmat taas ovat laaja-alaisempia käyttäytymisen, sosiaalisten taitojen tai mielenterveyden ongelmia, nämä ongelmat tulevat yleensä vastaan myös työssäoppimisessa. Silloin korostuvat tuen antaminen myös työpaikalla sekä oppilaitoksen ja työpaikan välinen yhteistyö. Jotta työvaltaistaminen onnistuisi, on tärkeää löytää riittävä valikoima soveltuvia työpaikkoja ja saada sopivia työpaikkaohjaajia opiskelijoille, joilla on erityisen tuen tarvetta. Työpaikka voi olla joku muukin kuin alan työpaikka, jos sieltä löytyy opetussuunnitelman eri sisältökohtia vastaavia työelämän tehtäviä. Ja aina on parempi, jos opiskelija itse onnistuu löytämään työssäoppimispaikan. Tämä parantaa työelämävalmiuksia ja harjaannuttaa työnhaussa. Ehkä opiskelija myös sitoutuu työpaikkaan paremmin. Työssäoppimispaikan etsinnässä on muistettava salassapitosäädökset, eli ei pidä kertoa opiskelijan terveydentilaa, sosiaalista tilannetta tai perheoloja koskevia tietoja ym.). Työturvallisuutta vaarantavat tekijät tulee sen sijaan ottaa esille realistisesti. Eri asia on, jos opettaja saa opiskelijan tai alaikäiseltä hänen huoltajansa kirjallisen luvan tietojen siirtoon, tai opiskelija kertoo itse itsestään työpaikkaohjaajalle. Tässä vaiheessa opiskelijan vahvuudet otetaan esiin ja vältetään leimaamista etukäteen. Työpaikkaohjaajista kannattaisi muodostaa verkosto, jonka puoleen on helppo kääntyä, kun tarvitaan työpaikkaa erityistä tukea tarvitseville nuorille. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaaminen todennäköisesti vaatii ohjaajalta enemmän voimavaroja, ja osa työpaikkaohjaajista on halukkaampia ja kyvykkäämpiä ohjaamaan heitä kuin toiset. Verkostossa olevia työssäoppimisen ohjaajia kannattaisi kannustaa ja palkita hyvin tehdystä työstä. 14

18 On hyvä, jos käyttää jonkinlaista listaa tai runkoa keskeisimmistä asioista, joista on kerrottava voi työssäoppimisen aluksi. Kokemuksen kautta löytyy oikeat tiedotustavat ja yhteistyön muodot. Työpaikkaohjaajia voi tavata ryhmänä ennen kuin työssä oppiminen alkaa. Näin kaikki saavat oleelliset tiedot samassa muodossa ja samalla kertaa. Ryhmässä tulee myös keskustelua ja esiin asioita, jotka muuten olisivat saaneet jäädä käsittelemättä. Samalla työpaikkaohjaajat tapaavat toinen toisensa ja voivat myös jakaa kokemuksiaan ja hyviä käytänteitä. Työvaltaistamista opiskelua voidaan toteuttaa ryhmäkohtaisesti tai yksilöllisesti. Kun työvaltaista koulutusta toteutetaan koko ryhmälle saman ryhmäkohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti, ongelmia ovat ainakin seuraavat asiat: Hyvä miettiä alkuun Miten toteutetaan niiden opiskelijoiden opiskelu, joille nimenomaan työssäoppiminen on vaikeaa? Erityistä tukea tarvitsevissa opiskelijoissa on henkilöitä, joille oppilaitosympäristö on kuitenkin parempi paikka kasvaa ja kypsyä kuin usein kiireinen työelämä. Kun työvaltaisessa koulutuksessa opiskellaan osa oppimistavoitteista työpaikalla, vastuu asioiden opiskelusta todellakin siirtyy enemmän työssäoppimisen paikoille. Ongelma tai haaste on, miten työpaikkaohjaaja ja opiskelija kantavat vastuuta näiden tavoitteiden toteutumisesta ja toteutumisen arvioinnista. Ohjaajakoulutuksessa pyritään luonnollisesti sitouttamaan ohjaajat tehtäväänsä. Osittain oppilaitos voi kontrolloida tavoitteiden toteutumista oppimistehtävillä, joita tehdään työssäoppimisen aikana ja puretaan oppilaitospäivinä. ATTO- aineet (20 ov) opiskellaan monesti edelleen perinteisesti oppilaitosympäristössä. Juuri näiden suorittaminen on monelle se haastavin paikka koko opiskelussa. Montaa opiskelijaa auttaisi, jos löydetään ATTOaineiden vaihtoehtoisia toteuttamistapoja työvaltaisesti tai työssäoppimisen yhteydessä työpaikoilla. Työvaltaistamista aloitellessa opettaja kartoittaa opiskelijan opiskelun etenemistä ja arvioi tämän vahvuuksien pohjalta mahdollisuuksia opintojen edistämiseen työsalilla tai työpaikalla työssäoppien. Opettajan on järkevää selvittää, miten opiskelija oppii, miten häntä on hyvä ohjata ja mitkä ovat opiskelijan Ennen työssäoppimista vahvuudet ja tuen tarpeet. On hyvä arvioida minkälaisia ovat opiskelijan yleiset työssä käymisen valmiudet. Jos opintoja on tarkoitus tehdä 15

19 useammassa aineessa, yhteistyö kollegoiden kanssa auttaa eteenpäin. Asiasta pitää keskustella opiskelijan kanssa ja sopia hänen kanssaan tavoitteista, menetelmistä ja työpaikan etsimisestä. Työvaltaista koulutusta suunniteltaessa määritellään, mitkä oppimistavoitteet opiskellaan työpaikalla, mitkä oppilaitosympäristössä. Tämä määrittely ja tavoitteenasettelu on syytä tehdä selkeästi. Kun nämä asiat on kunnossa, aloitetaan yhteistyö työpaikkaohjaajan kanssa. Työpaikkaohjaajan ja opettajan yhteistyössä on vähimmillään kolme tapaamista: aloitustapaaminen vähintään yksi seurantatapaaminen tavoitteiden toteutumisen tarkistamiseksi. Käyntejä tulee enemmän, kun suoritettavia opintoja on enemmän (mm. ATTOJA) tai työssäoppimisjakso tavanomaista pidempi. lopuksi arviointikeskustelu Työpaikkaohjaajan muistilista: Työssäoppijan nimi ja oppilaitos Milloin työssäoppiminen on? Montako työpäivää aikavälillä on? Kuinka pitkä yksi työpäivä on? Milloin opiskelija on oppilaitoksessa? Ruokailu? Yhteysopettaja ja tapaamiset Kaikkien työpaikkaohjaajien kanssa pitäisi käydä läpi henkilökohtaisesti tai ryhmätapaamisessa ainakin seuraavat asiat: Työpaikkaohjaajan kanssa Sopimuspaperin laatiminen ja allekirjoittaminen. Sopimuksessa mainitaan työssäoppimisen ajankohta, työaika, ruokailujärjestelyt, vakuutustiedot, työturvallisuuden kannalta huomioitavat asiat, työssäoppimisjakson yleiset tavoitteet ja opiskelijan omat tavoitteet Erityisopiskelijan osalta on tärkeää tuoda esiin yksilölliset piirteet, jotka vaikuttavat työssäoppimiseen Ohjausyhteistyö ja yhteydenpito Työssä oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteet ja käytännöt Arviointiin liittyvät asiat 16

20 Opiskelijan perehdyttäminen Työpaikan tilat? Välineet? Laitteiden ja materiaalien säilytyspaikat? Ruokailu- ja taukokäytännöt? Turvallisuussäädökset? Henkilökunta, esimies ja työpaikkaohjaaja? Asiakkaat? Työpaikan toiminnan pääpiirteet Kun kyse on erityistä tukea tarvitsevasta opiskelijasta, on järkevää antaa opiskelijan rauhassa tutustua työpaikkaan, sen henkilöstöön ja toimintaan. Muista opiskelija! Työvalta hankkeessa Tuusulan Kirkkotiellä kehitettiin opiskelijalle kysymyspaletti, jonka avulla työpaikkaan voi tutustua itsenäisesti etukäteen. Samojen kysymysten avulla voitiin myös arvioida opiskelijan valmiutta työssä oppimiseen ylipäätään. Opiskelijan siis pitäisi mennä suunniteltuun työpaikkaan ennen työssäoppimista. Opiskelija ohjeistetaan tutustumaan rauhassa paikkaan, tarkkailemaan toimintaa ja etsimään joku työntekijä, jolta voi kysyä tärkeitä asioita. Opiskelija kannattaa ohjata tutkimaan seuraavia asioita: Kuka on ohjaajasi? Kuka on esimies? Ketä muita henkilöitä siellä työskentele? Millaisia asiakkaita tai yhteistyökumppaneita työpaikalla on? Milloin paikka on auki? Mitkä ovat työajat? Millaisia vuoroja tehdään? Miten tauot pidetään? Missä ruokailut ja kahvit hoidetaan? Miten ne maksetaan? Kenelle ilmoitetaan, jos sairastuu tai sattuu jotakin? Mitä työtehtäviin kuuluu? Lisäksi opiskelijaa kannattaa pyytää arvioimaan, missä voi tarvita apua. Opettaja tapaa myös opiskelijaa työssäoppimisen jakson aikana. Kannattaa kutsua opiskelija(t) vähintään kerran käymään oppilaitoksessa. Tällöin voidaan seurata ja vahvistaa opiskelijan työssä jaksamista ja vaihtaa kokemuksia muun opiskelijaryhmän kanssa. Erityistä tukea tarvitsevan ohjaus huomioi: - Erilaiset tavat oppia, oppimistyylit ja -tavat - Opiskelijoiden erityiset tuen tarpeet - Oppimisvaikeudet ja psyykkiset tuen tarpeet On hyvä muistaa, että opiskelija on työssä oppimassa. Häntä opastetaan ja ohjataan. Ohjauksen tarve on sitä suurempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa opiskelijan opinnot ovat. On hyvä, jos opiskelijalla on jakson alussa mahdollisuus seurata toimintaa ja jakson edetessä lisätä vähitellen hänen 17

21 osallistumistaan työntekoon lisääntyy vähitellen. Opiskelijalle annetaan jatkuvaa palautetta oppimisesta ja osaamisesta. Myös kehittymistä vaativia osa-alueita tuodaan esille. Työssäoppimisen aikana kannattaa hyödyntää myös mobiililaitteita (tekstiviesti, matkapuhelimella taltioitu kuva ja äänimateriaali, taulutietokoneet) tai verkko-oppimisalustaa kohtaamispaikkana (Moodle, Isoverstaan luokkahuone, sosiaalinen media). Mobiililaitteilla voidaan pitää yhteyttä ja taltioida oppimista. Oppimisalustoilla tai sosiaalista mediaa hyödyntäen opiskelijat ja opettaja voivat purkaa esille tulleita asioita ja tunnelmia vaikka kotoa tai työstä käsin. Mutkia matkassa? Jos opiskelija on poissa työpaikalta, poissaolo kirjataan muistiin. Jos tavoitteiden saavuttaminen alkaa kärsiä poissaolojen takia, ollaan heti yhteydessä ohjaavaan opettajaan. Samoin opettajaan ollaan yhteydessä, jos on tarvetta lisätukeen tai tulee muita kysymyksiä. Mahdollisten oppilaitospäivien aikana opiskelija alkaa laatia näyttösuunnitelmaansa. Opettaja ohjaa ja neuvoo sen tekemisessä. Opiskelija esittää suunnitelman työpaikkaohjaajalle, joka hyväksyy suunnitelman tai ehdottaa korjauksia. Jos työssäoppimisen tavoitteet ovat toteutuneet, voidaan sopia näyttöpäivistä suunnitelman pohjalta. Jos tavoitteet eivät ole täyttyneet, työssäoppimista on mahdollista jatkaa. MITÄ työssäoppimisessa ARVIOIDAAN)? 1) Arvioidaan ennalta sovittuja asioita 2) Keskustellaan opiskelijan kanssa tehdyistä töistä ja annetaan palautetta! Hyödynnetään blogeja, facetimea tai muita sosiaalisen median muotoja. 3) Tuodaan avoimesti esille opiskelijan vahvuudet ja kehittämisalueet 4) Tuodaan (arviointi)keskusteluun näkemys opiskelijan sen hetkisestä osaamisesta = suoriutuminen sovituista työtehtävistä 5) Tuodaan keskusteluun näkemys opiskelijan kehittämisalueista ja mahdollisesta lisätuentarpeesta 6) Arviointitilanteessa opiskelijalla itsellään on tärkeä rooli => palautteen ja arviointikeskustelun avulla autetaan opiskelijaa seuraamaan oppimisensa kehitystä ja rohkaistaan häntä itsearviointiin. (Keijonen, Keskuspuisto, Keudassa ) 18

22 Jakson lopussa työpaikkaohjaaja, opiskelija ja opettaja kokoontuvat arvioimaan ja sopimaan, ovatko työssä oppimisen tavoitteet täyttyneet, hyväksytäänkö työssäoppiminen suoritetuksi ja milloin/miten ammattiosaamisen Näytön paikka? näyttö toteutetaan. Näytön arvioi työssäoppimisen ohjaaja. Ammattiosaamisen näyttö eroaa työssä oppimisesta siinä, että opiskelijan toimiminen on näytössä omatoimisempaa. Näyttöönsä voi toki sisältyä tiettyjä sovittuja, erillisiä ja etukäteen valmisteltuja tehtäviä. Opiskelijalla on lisäksi oikeus kysyä ja keskustella normaalisti näyttöpäivienkin aikana. Häneltä voidaan niin ikään kysyä perusteluja toiminnalleen. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN 3 VAIHETTA: ENNEN - laaditaan yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma opettajan kanssa - käydään läpi opintokokonaisuuden keskeiset sisällöt ja arviointikriteerit - riittävä opastus ammattiosaamisen näytössä oleviin tehtäviin, (myös seurantaan/päiväkirjan pitoon). AIKANA Ala- ja opintokohtaiset tavoitteet kuten - sovittujen työtehtävien tekeminen - tarvittavien laitteiden käyttö - tarvittavien työkalujen käyttö - työvälineiden huolto - kestäväkehitys (ympäristön suojelu, jätehuolto jne) - työturvallisuuden huomiointi. JÄLKEEN - arviointikeskustelu Lähde: Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttö näyttöä voidaan antaa, kun opiskelija on valmis - osissa näyttäminen? eri aikoina näyttäminen? näyttöympäristön valinta joustavaa - työssäoppimispaikka? oppilaitos? yksilöllinen tuki ja ohjaus kohdentuu paremmin henkilökohtaiset tavoitteet (mahdolliset mukautetut kriteerit) huomioituvat paremmin. Lähde: Voiko näyttöä varioida? Ryhmänäyttö => useampi opiskelija antaa näytön yhtä aikaa - tehtävät ovat samanlaisia kaikille näyttöympäristö on kaikilla sama vertaistuki mahdollistuu Lähde: nayttoon_opas.pdf 19

23 Arviointikeskustelu Ammattiosaamisen näytön jälkeen pidetään arviointikeskustelu, jossa ovat läsnä työpaikkaohjaaja, opiskelija ja opettaja. Työpaikkaohjaaja ja opiskelija ovat täyttäneet etukäteen arviointilomakkeen, joka käydään suullisesti läpi. Arviointiin on hyvä tuoda perusteluja ja esimerkkejä. Työpaikalla tapahtuneesta näytöstä muodostetaan arvosana, jonka perustelut opettaja kokoaa erilliselle lomakkeelle. Kaikki osapuolet allekirjoittavat lomakkeen. Ammattiosaamisen näytön arvosana ei välttämättä ole sama kuin näytön lopullinen arvosana, koska näyttöön saattaa sisältyä myös oppilaitoksessa suoritettavia osia. Jos näytöt ja näyttöihin liittyvä sanasto on opiskelijalle kuin vierasta kieltä, ota avuksi VALMIS NÄYTTÖÖN!- oppaan sanasto! Oppaasta löytyy muutakin hyödyllistä näyttöjä ajatellen. Lähde:http://www.keskuspuisto.fi/doc/julkaisut/valmis_n ayttoon_opas.pdf Tarvitsetko kättä pidempää työpaikkaohjaajan opastamiseen? Tutustukaa Mahis työhön! oppaaseen Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Lähde:http://www.ijkk.fi/mahis/pdf/3143_Invalidiliitto_Ma his_tyohon_tyopaikkaohjaajan_koulutusmateriaali_net.pdf 20

24 4. Keudalaisia kokemuksia ja esimerkkejä työvaltaistamisesta Nyt on vuorossa keudalaisen opetushenkilöstön ja OHR-osaajien ääni. He kertovat omakohtaisia kokemuksiaan yksilöllisistä opintopoluista, työvaltaistamisesta ja muista pedagogisista taidonnäytteistä, joita he ovat opiskelijoidensa hyväksi räätälöineet. Vaikka kuinka olisi taitoa ja ruista ranteissa, ei kaikki aina kuitenkaan mene putkeen, hyvästä tahdosta ja rutistuksesta huolimatta. Nekin kokemukset jaamme ylpeänä. Juuri niistä saa hyviä opetuksia ja oppi väistämään pahimmat karikot seuraavalla kertaa. Ja ainakin varmistuksen siitä, että on itse tehnyt kaiken voitavansa. Enimmäkseen yrittäminen ja hyvä työ on kuitenkin tullut palkituksi, ja monen opiskelijan loru saa onnellisen lopun, kuten esimerkeistä tulet huomaamaan. Kiitos kaikille kirjoittajille ja rohkeille kokemusten jakajille! 4.1 Kahden opiskelijan yksilöllinen, työvaltaistettu opintopolku Taustaa ensimmäiseltä kertojalta: pienryhmä- ja työvaltainen koulutus aloitettiin v Sitä aiemmin oli ESR rahoituksen turvin kokeiltu pajahanketta, jossa case-opettaja jo oli mukana. Näin tämä keudalainen jatkaa: Aika ei ollut silloin vielä kypsä tällaisiin asioihin. Oli paljon vastustusta, eikä asiaa ymmärretty. Mutta onneksi asia jäi elämään, ja siirryin alalle, jossa oli suuria vaikeuksia, lähinnä oppilaskato oli suuri. Työvaltainen oppiminen meillä on tarkoittanut sitä, että on karsittu teoriat mahdollisimman vähiin ja opiskeltu työsalissa myös ne teoria osuudet niin paljon kuin mahdollista. Nämä asiathan on toteutettu vain HOJKS opiskelijoille. Myös ATTO-aineet on toteutettu niin, että kun T1 taso on saavutettu, niin kurssi on mahdollista lopettaa. Halutessaan opiskelija voi jatkaa pidemmälle. On esimerkkejä jolloin opiskelija on saavuttanut myös K3:n. Mielestäni nämä on asioita joita voidaan toteuttaa joka osastolla, mutta se vaatii yhden henkilön, joka on asiainhoitaja näille asioille. Olen ohjannut oman pienryhmäni ohella myös N:nen. vuoden 21

25 opiskelijoiden opiskelua. Tätä tehtävää ei pysty valvomaan erityisopettaja eikä Opo yksin. Eikä tätä tehtävää kukaan osaston opettajista voi, eikä ala tekemään. Sama henkilö jatkaa kertomalla seuraavaksi kahdesta erilaisesta oppimispolusta, toinen kesti 8 vuotta ja toinen 2 vuotta ja 4 viikkoa. Molempien opiskelijoiden, sekä lisäksi oman pienryhmänsä opintopolkuja hän hoiti yhtä aikaa. Esimerkki on takavuosilta (paljon on onneksi opittu sen jälkeen): Opiskelija Keudis aloitti opiskelunsa v.2000 ja valmistui Tapauksen voisi hyvinkin kuvata Erityistä hankkeeseen muiden Casejen joukkoon, sillä tässä oli mukana kaikki hankaluudet, mitä opiskeluun voi liittyä. Opiskelun alku oli vaikeaa, paljon poissaoloja, tilannetta ei seurattu, annettiin roikkua mukana. Keudis oli Varhainen puuttuminen opiskelijahuollon kanssa??? hyvin fiksu ja selitykset hienoja ja kohteliaita. Ensimmäisen vuoden jälkeen ei ollut paljoakaan opintosuorituksia kertynyt. Toisena vuotena tilanne vain paheni ja hänen opintonsa keskeytettiin. Oli merkkejä huumeista. Seuraavana syksynä Keudis yritti uudelleen, ja uskottiin hänen puheitaan, että hän olisi opiskelukunnossa, mutta ei siitä mitään tullut. Nämä kaikki opiskeluyritykset tapahtuivat ns. normaaliryhmässä. Opiskelijalla kun ei ollut mitään oppimisvaikeuksia. Opinnot keskeytettiin taas. Keudis oli vajonnut hyvin syvälle huumeiden maailmaan. Kului aikaa, kunnes hän tuli anomaan opiskelu paikkaa v syksyllä, ja pidettiin pitkä neuvottelu. Keudis selvitti rehellisesti omaa elämäntilannetta, joka oli ajautunut hyvin vaikeaan tilanteeseen. Hän oli ollut parantolassa, ja oli nyt vieroitushoidossa, ja kävi aamuisin terveyskeskuksessa saamassa korvauslääkkeensä. Eli opiskelu voisi alkaa vasta Tulin siihen tulokseen, että koulu olisi hänelle ainoa paikka selviytyä takaisin normaaliin elämään. Tilanne oli kuitenkin se, että en oikein luottanut häneen, ja sanoikin sen hänelle. Sovittiin, että minulla olisi oikeus tietää huumeseulojen tulokset, jos niissä jotain ilmenisi. Hän suostui, ja sovittiin terveydenhoitajan kanssa asiasta. Se oli hyvä asia jatkon kannalta. Keudis tuli pienryhmäni jäseneksi, missä oli 8 oppilasta ennestään, kaikki vähän eri luokilta. Tein hänelle oman Opettaja avainasemassa 22

26 opiskeluohjelman, joka oli työpainotteinen. Hän oli minun valvonnassa, ja melko tarkassakin, vähäisiinkiin poissaoloihin tai myöhästymisiin puututtiin. Kaikki alkoi sujua hyvin, opiskelu eteni ja tuloksia tuli. Työssäoppimisen Keudis suoritti koululla, tehden asiakastöitä, koska oli mielestäni parempi niin. Korvaavat lääkkeet aiheuttivat kuitenkin mielenmuutoksia, joskus ylivilkkautta, ja joskus masennusta. Varsinkin vilkkaana aikana tuli kollegoilta valituksia, että nyt se on taas sekaisin, ja niissä tilanteissa olin puolustajana paikalla. Välillä istuimme rehtorin luona selvittämässä tilannetta. Niissä tilanteissa tajusin oman olemassaoloni tärkeäksi. Opettaja avainasemassa! Töitähän yksikin opiskelija aiheuttaa, mutta eiköhän sitä varten siellä olla. Keudis kävi tarvittavat attoainekurssit epämääräisessä järjestyksessä milloin minkäkin ryhmän mukana seuraavien 2 vuoden aikana aina ryhmien kokotilanteesta riippuen. Keudis valmistui keväällä Koko asiassa on hienointa se, että aivan varmasti voidaan sanoa koulun pelastaneen tämän opiskelijan elämän. Tapasin tämän Keudiksen n. kuukausi sitten (syksy 2012), ja elämä oli kunnossa, sekä alan työpaikkakin oli ollut siitä lähtien, kun koulu loppui. Toinen tarina onkin sitten aivan erilainen. Opiskelija, Keudis hänkin, tuli opiskelijaksi 9,6 keskiarvolla, ja ilmoitti alkuhaastattelussa aikovansa ottaa lukiokursseja mukaan. Hänellä oli myös selkeät tulevaisuuden suunnitelmat. Olin myös tämän ryhmän ryhmänohjaaja. Jo ensimmäisenä vuonna tekniset kurssit etenivät kovaa vauhtia. Hän oli nopea, ja teki harjoitustehtävät huomattavasti nopeammin kuin muut. Silloin aloin miettiä nopeampaa reittiä hänelle. Oli täysin mahdollista, että Yksilöllinen polku mahdollistaa ripeän etenemisen. hän suoritti kahta opintoa päällekkäin meidän alalla. Lukiojaksolla, kun oli lyhyempiä päiviä hän tuli kouluun omalla ajallaan suorittamaan tehtäviä. Minulle se kävi, koska olen aina ollut kokonaistyöajassa. Työssäoppimiset suoritettiin kesälomien aikana alan yrityksissä. Hän osallistui myös Taitajakilpailuihin, ollen 3. finaalissa. Kilpailutehtävät huomioitiin näyttöinä. Päästiin siihen tilanteeseen, että kolmannen vuoden syksyllä hän oli vielä 1. jakson koululla, jonka jälkeen hän valmistui kiitettävin arvosanoin. Kaikki on mahdollista, jos vain on halua ja uskoa asioihin. 23

27 4.2 Yhteispelillä se sujuu Hoksulla oli paljon poissaoloja 1. ja 2. vuosikurssin aikana. Kuraattorin kanssa käydyissä keskusteluissa hän toi esille ajatuksiaan opintojen lopettamisesta. Opiskelija koki teoria-opinnot haasteellisina, erityisesti ammattitaitoa täydentävät opinnot eivät ottaneet sujuakseen. Hoksu oli kuitenkin motivoitunut alalle, ja osoitti ammatillista taitavuutta työsalityöskentelyssä, hän myös korjaili autoja vapaa ajallaan. Työssäoppimiset opiskelija oli suorittanut mallikkaasti ja hän oli myös alan kesätöissä. Kartoita oppimisvaikeudet! Poissaoloja oli kuitenkin runsaasti myös ammattialan opinnoista, jotka eivät tämän vuoksi olleet myöskään edenneet suunnitellusti. Erva ja kuraattori kävivät useita keskusteluja opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa 2. vuosikurssin kevätlukukaudella. Opiskelijalla todettiin olevan lukivaikeutta ja tuen tarvetta erityisesti matematiikassa. Työvaltaistami nen sopii opiskelijoille, joilla luki- ja matemaattisia oppimisvaikeuksia. Opiskelijalle laadittiin HOJKS 2. lukuvuoden keväällä. Pienryhmäopetuksen turvin ammattitaitoa täydentäviä opintoja saatiin huomattavasti eteenpäin 3. lukuvuoden aikana. Hoksu ei kuitenkaan ollut täysin sitoutunut järjestettyihin tukitoimiin, sillä poissaolot haittasivat edelleen opintojen suunnitelmallista etenemistä sekä ammattiaineiden että ammattitaitoa tukevien opintojen osalta. Hänellä jäi suoritettavaksi 4. vuodelle 29 opintoviikkoa, jotka sisälsivät sekä ammatillisia että ammattitaitoa täydentäviä opintoja. Selvitä vahvuudet! Hoksun vahvuutena olivat ammatilliset taidot ja työssäoppimisten sujumiset mallikkaasti, ilman poissaoloja. Haasteena oli koko kolmen vuoden ajan läsnäolo oppilaitoksessa tapahtuvissa opinnoissa. Tämän vuoksi hänen kohdallaan päädyttiin kolmannen vuoden viimeisen jakson aikana ylimääräiseen työssäoppimisjaksoon, jolloin hän sai suoritettua ammatillisia aineita. Ryhmänohjaaja sopi opiskelijan kanssa kevään aikana 4. vuodelle jäävien ammatillisten aineiden, kaikkien matematiikan kurssien, fysiikan ja liikunnan 24

28 suorittamisesta syksyn aikana työvaltaistetusti. Tällöin sovittiin että Hoksu itse hankkisi työssäoppimispaikan, jossa voisi suorittaa ammatillisia opintoja monipuolisesti. Kevään työssäoppimisjakson jälkeen opiskelija jatkoi kesätöissä samaisessa autokorjaamossa, jossa hän sopi jatkavansa myös syksyn. Ammattiopistolla ja työssäoppimispaikalla oli jo vuosien kokemus hyvästä yhteistyöstä. Työssäoppimispaikassa oli motivoitunut työssäoppimisohjaaja -koulutuksen käynyt työpaikkaohjaaja. Opettaja kävi työpaikkaohjaajan kanssa läpi työvaltaisesti toteutettavaksi suunniteltujen ammatillisten ja attoaineiden sisällöt, arviointikriteerit sekä tasot. Opettaja kirjasi myös työssäoppimissopimukseen näiden opintojen sisällöt. Työvaltaistetun opiskelun sovittiin päättyvän toisen jakson loppuessa, hieman ennen vuodenvaihdetta. Matematiikan ja fysiikan osalta olennaista todettiin olevan ammatissa tarvittavien keskeisten sisältöjen toteutuminen. Valinnaisen liikunnan osalta sovittiin että Hoksu osallistuu viikoittain työpaikan henkilöstön kanssa keilaamiseen ja mahdollisesti käy työpaikan yhteydessä olevalla kuntosalilla. Työpaikkapaikkaohjaaja kirjaisi käynnit ylös. Opettaja kävi Hoksun kanssa HOPS keskustelun, jossa varmistettiin että tällä oli tavoitteet selvillä. Hyvä työpaikkaohjaaja on kultakimpale. Työvaltaistetun opiskelun valvonnan opettaja suoritti käymällä Mobiililaitteet työssäoppimispaikalla, sähköpostitse ja puhelimitse. Moodle - alustalle opettaja teki iskutilavuuteen liittyviä matemaattisia käyttöön. tehtäviä. Työpaikkaohjaaja antoi opiskelijalle työtehtäviin liittyviä matematiikan ja fysiikan haasteita, kuten esimerkiksi ajopiirturin asennustehtävissä tarvittavia renkaan vierintäkehän ja ajoajan laskutehtäviä. Tai lisälaitteiden asennuksiin liittyviä virtapiirilaskuja, kuten johtimien poikkipinnan ja sulakkeen koon määrittämistä. Lisäksi opiskelijan työtehtäviin kuului linja-auton ilmapalkeen paineeseen liittyviä laskutehtäviä. OPSista poimittua: Työtehtäviin liittyvät keskeiset matemaattiset ongelmat Annetuista ATTO-tehtävistä opiskelija oli tämän raportin kirjoittamisvaiheessa suorittanut työtehtäviin liittyviä fysiikan tehtävien lisäksi soveltavan matematiikan tehtävät hyväksytysti. 25

29 Opettajan antamia Moodle-tehtäviä sen sijaan opiskelija ei ollut tehnyt. Valinnaisen liikunnan opiskelija oli suorittanut sovitusti käymällä henkilökunnan kanssa keilaamassa. Matematiikasta kahden kurssin osalta ei työvaltaistamisjaksossa saatu riittävästi näyttöä. Näiden kurssien osalta opiskelija tulee täydentämään matemaattista osaamistaan joko työsalitoiminnassa käytäntöön liittyvissä tehtävissä tai opettajan yksilöllisessä ohjauksessa teoriaopintoina. Kaikki puuttuneet ammattilliset opinnot opiskelija sai suoritettua hyväksytysti työssäoppimispaikassa. 4.3 Kolmannen vuoden opiskelija laajennetussa topissa Hoksulla oli runsaasti poissaoloja ja motivaatio nollissa kolmannen vuoden alussa. Opiskelija itse halusi töihin ja päädyttiin siihen, että hän suorittaa kolmannen vuoden ammatilliset aineet työssäoppimalla. ATTO -aineet päätettiin jättää neljännen vuoden syksyyn. Opiskelija suoritti ammattiaineet ja näytöt hyvillä arvosanoilla ja palasi neljännen vuoden alussa kouluun suorittamaan puuttuvia ATTOja. Motivaatio löytyy aidossa työssä Erityisopettaja oli tehnyt hänelle yksilöllisen lukujärjestyksen, jonka mukaan hän kävi koulussa vain kerran viikossa kahdeksan tunnin ajan. Suurista oppimisvaikeuksista huolimatta opiskelija selviytyi ATTO-aineista lukujärjestystä nopeammin. Hänelle oli selvästi hyötyä siitä, että sai rauhassa paneutua opiskeluun ihan omassa tahdissa. Vaikka tunneilla oli välillä muita opiskelijoita opiskelemassa, ei se haitannut opiskelijan Omaan tahtiin eteneminen sopii osalle! keskittymistä. ATTO -aineet hän sai valmiiksi jo lokakuussa ja sen jälkeen hän aloitti opinnäytetyön. Opiskelun ohella hän kävi edelleen töissä samassa korkeatasoisessa ravintolassa, jossa oli suorittanut laajennetun topin. Marraskuun lopulla 2012 hänen pitäisi saada tutkintotodistus. 4.4 Työvaltaisesti oppimalla tutkintopaperit taskuun Keudis opiskeli ensimmäisen vuoden omassa ryhmässään ja sai suurimman osan opinnoista suoritetuksi. Keväästä alkoi tulla rästejä, Keudis alkoi käydä koulussa entistä harvemmin. Syksyllä häntä ei näkynyt enää lainkaan. Hän 26

30 oli tutkimuksissa ADHD-epäilyn vuoksi ja aikanaan saikin diagnoosin. Keudis tuli keskustelemaan opintojen jatkamisesta. Hän kertoi, ettei kykene opiskelemaan ryhmässä, mutta haluaisi silti jatkaa opintojaan. Keudikselle ehdotettiin työvaltaista opiskelua. Apulaisrehtori otti opintojen koordinoinnin tehtäväkseen. Hän pystyi ohjeistamaan opettajat ja antamaan tarvittavat resurssit. Keudiskin innostui asiasta, mutta työpaikan löytäminen vei kuitenkin aikaa. Kun hänen oli muutenkin hankala pitää yhteyksiä kouluun, alkoi jo näyttää siltä, että asia ei etene. Lopulta työpaikka löytyi. Ammatilliset opettajat antoivat Keudikselle tehtäviä, joita hän työhönsä liittyen teki. Alku kangerteli ja tehtäviä tuli harvakseltaan. Asiaa hankaloitti vielä se, että Keudiksen piti käydä koulussa esittelemässä aikaansaannoksiaan. Sovitut tapaamiset eivät aina toteutuneet. Välillä työpaikka vaihtui parikin kertaa. Keudis jatkoi kuitenkin sitkeästi Lähipiirin tuki on tärkeää. Sitkeys palkitaan! aherrustaan lähipiirin taustatuella. ATTO-aineitakin oli joitakin rästissä. Niiden opiskelusta Keudis sopi erikseen kyseisten aineiden opettajien kanssa. Tehtävien ja kokeiden avulla nekin tulivat suoritetuiksi. Lopulta neljännen vuoden keväällä Keudis lopulta valmistui ammattiin. 4.5 Hyvät työskentelyvalmiudet avittavat Keudis ja monet luokkakaverit ovat olleet laajennetussa työssäoppimisessa. Jotkut ovat jatkaneet työvaltaisesti tutkinnon loppuun saakka. Yleensä opinnot ovat aluksi edenneet melko hyvin. Sitten on tullut motivaatioongelmia, jotka ovat lisänneet poissaoloja. Eteneminen on hidastunut tai tyssännyt kokonaan. Työssäoppimiset tai palkkatyössä käyminen sen sijaan ovat tuoneet käänteen. Huomattiin, että myös Keudis on muiden tapaan käynyt säännöllisesti ja toiminut muutenkin asianmukaisesti työssäoppimassa tai palkkatyössä (toisin kuin koulussa). Siitä saatiin ajatus laajennetusta Työvaltaistaminen työssäoppimisesta ja työvaltaistamisesta. Keudiksen kanssa on sovittu, että hän voi olla työssä ja saa sieltä ammatillisia ja opintoja sen mukaan, mitä tehtäviä hänen työhönsä kuuluu. opinnollista- Osan tehtävistä hän on useammissa tapauksissa joutunut minen 27

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 7.2.2013 M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulos) arvioidaan mahdollisimman

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ Kohderyhmä: Opiskelijat, jotka tarvitsevat työvaltaista tapaa suorittaa ammatillisia opintoja Opiskelijat,

Lisätiedot

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUSPROSESSI LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN LaVaTo laatua ja valinnaisuutta työssäoppimiseen Loppuseminaari 15.11.2012 Hillevi Kivelä, Vaasanammattiopisto ammattiopisto Työssäoppimisen laatukriteereitä

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Laajennettu työssäoppiminen

Laajennettu työssäoppiminen Laajennettu työssäoppiminen Liiketalouden perustutkinto Esityksen nimi / Tekijä 13.11.2013 1 Nykyisin käytössä olevat mallit Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu, liiketalouden perustutkinto Tieto-

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE

TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE Tämä väline on tarkoitettu tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien arviointiin. Arviointivälineellä opetussuunnitelmavastaavat arvioivat laatimiaan

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Soluopetus. LARK5 workshop Katja Wirenius Gsm

Soluopetus. LARK5 workshop Katja Wirenius Gsm Soluopetus LARK5 workshop 22.9.2016 Katja Wirenius katja.wirenius@keuda.fi Gsm 040 174 54 36 Yleisesittely soluopetuksesta: https://sway.com/y2bxmz5cjcjtwe4x SOLUOPETUS Omat polut MA TI KE TO PE Kouluympäristö

Lisätiedot

yle.fi/aihe/abitreenit

yle.fi/aihe/abitreenit Kaksoistutkinto Saimaan ammattiopisto Sampossa lv 206-207 Kaksoistutkinnon opinto-ohjaaja: Virpi Miettinen virpi.miettinen@edusampo.fi p. 040 550 62 www.ylioppilastutkinto.fi yle.fi/aihe/abitreenit www.imatranyhteislukio.fi

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA Yleistä oppilaitosyhteistyöstä - Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä - Yhteistyön muodot - Työssäoppimisjaksojen mahdollistaminen - Työssäoppimisjaksoon valmistautuminen työpaikalla

Lisätiedot

Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus

Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus PROJECT NUMBER 574310-EPP-1-2016-1-FI-EPPKA3-EQAVET NRP Henkilö- kohtaista-

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

etaitava -ohjauksen uusilla urilla

etaitava -ohjauksen uusilla urilla etaitava -ohjauksen uusilla urilla Sari Riekko, Jyväskylän ammattiopisto Heli Kinnunen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, etaitava etaitava on järjestelmä opettajan, opiskelijan

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti Kahden tutkinnon kotiväenilta ti 11.10.2016 Kahden tutkinnon opinnot Jyväskylän ammattiopistossa koulutuspäällikkö Taina Roivainen Arjessa sattuu ja tapahtuu opinto-ohjaaja Tarja Nykänen ja Sirpa Puikkonen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Tytöt LVI-alan opinnoissa

Tytöt LVI-alan opinnoissa Tytöt LVI-alan opinnoissa Mallissa on hyvä olla jokin kokonaiskaavio eli kuva. Tämän lisäksi mallia voi kuvata tekstillä. Ulkopuolisen pitää saada vastaukset ainakin seuraaviin kysymyksiin (avaa näitä

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Datanomiopinnot Salpauksessa 120 ov

Datanomiopinnot Salpauksessa 120 ov Datanomiopinnot Salpauksessa 120 ov Taulukossa datanomiopiskelijan peruspolku, johon sisältyy 24 ov työssäoppimista. Jokaiselle opiskelijalle tehdään myös peruspolussa oma HOPS. Palvelutehtävissä toimiminen

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2016-2017 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa 19.9. Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnitella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa kriteerilähtöisesti.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Hopseilla opiskelijakeskeiseen ohjauskulttuuriin

Hopseilla opiskelijakeskeiseen ohjauskulttuuriin Hopseilla opiskelijakeskeiseen ohjauskulttuuriin nykyinen opiskelu/ohjauskulttuuri? opiskelijat: - aikaisempien opiskelukulttuurien vaikutukset > koulu, lukujärjestykset, suorittaminen - yliopisto-opiskelu

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Tutkintotilaisuuksien arviointi työpaikalla

ARVIOIJAKOULUTUS. Tutkintotilaisuuksien arviointi työpaikalla ARVIOIJAKOULUTUS Tutkintotilaisuuksien arviointi työpaikalla Tutkintotilaisuuksien arviointi työpaikalla Käsiteltävät aiheet: Näyttötutkinnon suorittamisen yleisiä periaatteita Mihin systeemiin sitä on

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TYÖVALTAINEN OPETUSSUUNNITELMA TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto ECVET Round Table 2016 Osaamisperusteisuus ja eurooppalaiset suositukset muutoksessa Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto Mitä tunnustettavaksi haettavat opinnot ja osaaminen voivat ammatillisessa

Lisätiedot

JOPO VUOSIKELLO

JOPO VUOSIKELLO Marraskuu -Suunnitelmat jatkoopiskelupaikoista -Opintovierailut/tutustumiset - 2.leirikoulu Lokakuu -1.työpaikkaopiskelu -syysloma Oppimissuunnitelman laadinta (huoltaja mukana), -TAVOITTEET! Syyskuu -Ensimmäisten

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Kone- ja metallialan perustutkinto Koodi: KON141 Päätös: LAO C3/2015 Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot?

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? KTO etaitava 1. Viikko KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? Kerro alkutunnelmia työssäoppimisestasi KTO perehdyttämisen kysymykset

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus Lauri Kurvonen 14.5.2011 Sisällys Mitä on hyvä työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien koulutus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä. Maahanmuuttoasiain toimikunnan kokous 27.3.2014 Joensuu

Maahanmuuttajien koulutus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä. Maahanmuuttoasiain toimikunnan kokous 27.3.2014 Joensuu Maahanmuuttajien koulutus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä Maahanmuuttoasiain toimikunnan kokous 27.3.2014 Joensuu 2 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Ammattiopistot (Joensuu, Niittylahti, Kitee,

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

2. Oppimissuunnitelma ohje

2. Oppimissuunnitelma ohje 2. Oppimissuunnitelma ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: TEHOSTETTUUN TUKEEN SIIRTÄMINEN KÄSITELTY MONIALAISESTI Käsittelypäivä, kommentit:

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Sopimus Opiskelija oppii työssä

Sopimus Opiskelija oppii työssä Oppisopimus Työpaikka/ työpaikkakouluttaja - kouluttaa - arvioi Sopimus Opiskelija oppii työssä Tietopuolinen koulutus oppilaitoksessa monimuotoisesti Opettaja koordinoi, ohjaa, arvioi Tutkintotodistus:

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja. Miten EVCET tukee prosessia?

Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja. Miten EVCET tukee prosessia? Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja Miten EVCET tukee prosessia? Kirsi Lounela, kansainvälisten asioiden päällikkö Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Kansallinen tahtotila siirtyä kaikessa tutkintoon johtavassa

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tutkinnon osa Osaamispisteet 15 Opetussuunnitelma Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin urheiluopisto Tanssijantyö musiikkiteatterissa - josta Näyttö- 5 työssäopp. jaos 24.2.2015

Lisätiedot