Lasten ja nuorten oikeudet liikunnassa ja urheilussa. Kirsi Lallukka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten ja nuorten oikeudet liikunnassa ja urheilussa. Kirsi Lallukka"

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten oikeudet liikunnassa ja urheilussa Kirsi Lallukka

2 Lasten ja nuorten oikeudet liikunnassa ja urheilussa Kirsi Lallukka Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 284 LIKES-tutkimuskeskus ISBN ISSN

3 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 284 ISBN ISSN Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Viitaniementie 15a, Jyväskylä LIKES-tutkimuskeskus ja tekijä 2

4 TIIVISTELMÄ Tässä Lasten ja nuorten oikeudet liikunnassa ja urheilussa -sektoritutkimusraportissa esitetään perustietoa Suomen nykytilanteesta tarkastelemalla vielä voimassaolevaa liikuntalakia (1998/1054) ja sen valmisteluasiakirjoja alaikäisten oikeuksien näkökulmasta. Lapsioikeudellisen näkökulman huomioimista etsittiin myös suurimpien liikunta- ja urheilujärjestöjen sekä lajiliittojen säännöistä ja niiden arvopohjasta. Liikunnan- ja luokanopettajakoulutuksen tutkintovaatimukset olivat niin ikään tarkastelun alla. Uusia avauksia aiheeseen antavat esimerkit pohjoismaisista urheiluliikkeistä. YK:n kansainvälisen lapsen oikeuksien sopimuksen (1989) kautta tuodaan esiin kokonaisvaltaisen otteen tärkeyttä lasten ja nuorten oikeuksien huomioimiseksi liikunnassa ja urheilussa. Aiheen tematiikan syventämiseksi ja eteenpäin viemiseksi on haastateltu lasten oikeuksien ja urheiluoikeuden asiantuntijoita. Enemmistö liikunta- ja urheilujärjestöissä liikkuvista on lapsia ja nuoria. Kuinka heidän oikeutensa on huomioitu juridisesta näkökulmasta? Selvityksen aineistot osoittavat, että eksplisiittinen lapsioikeudellinen näkökulma puuttuu ja sen kehittämistarve on ilmeinen kaikilla tarkastelluilla osa-alueilla. Jotta lapsioikeudellinen näkökulma tavoittaisi koko liikunnan ja urheilun kentän, kaikki eri toimijatahot on saatava mukaan ja sitoutettava käytännön tasolla lasten oikeuksien huomiointiin. Tämä edellyttää lasten oikeuksien näkymistä liikuntalaissa sekä panostamista tiedottamiseen, koulutukseen, tutkimus- ja hanketyöhön sekä resursointia käytäntöjen luomiseen. Suojelunäkökulman vahvistamisen lisäksi lasten ja nuorten osallisuutta liikunnan ja urheilun kentillä on tuettava mahdollisimman monipuolisesti. 3

5 SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen aineistot ja kysymyksenasettelu Lapsioikeudellinen näkökulma Suomen nykyisessä liikuntalaissa ja sen valmistelussa Lapsioikeudellinen näkökulma kattojärjestöjen ja lajiliittojen säännöissä Lapsen oikeudet liikunnanopettaja- ja luokanopettajakoulutuksen tutkintovaatimuksissa Pohjoismaisia avauksia lasten oikeuksiin liikunnassa ja urheilussa YK:n lapsen oikeuksien sopimus juridinen viitekehys liikuntaan ja urheiluun? Johtopäätökset Lähteet

6 1 Johdanto Liikunta ja urheilu ovat suomalaisten lasten ja nuorten elämässä keskeisiä. Lajien harrastajamäärät ja seurojen toimintaan osallistuvien määrät ovat suhteellisen korkeita. Lasten ja nuorten oikeuksien huomioimisesta suomalaisessa liikunnan ja urheilun kentässä puuttuu kuitenkin perustietoa. Tarvitaan tietoa Suomen nykytilanteesta ja asiantuntijanäkemyksiä siitä, mitä asioita tulee ottaa huomioon päätettäessä lasten ja nuorten oikeuksista liikunnassa ja urheilussa. Tässä Lasten oikeudet liikunnassa ja urheilussa -sektoritutkimuksessa tehdään avaus aiheeseen. Selvitys on toteutettu välisenä aikana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut myös tuottaa taustamateriaalia uuden liikuntalain valmisteluun. Nykyajassa on näkyvissä erilaisia merkkejä siitä, että liikuntaa koskevia määrittelyitä halutaan avata ja monimuotoistaa. Näkyväksi on alettu tehdä esimerkiksi sitä, kuinka lasten ja aikuisten käsitykset liikunnasta eroavat toisistaan 1 (Saastamoinen & Sirniö 2012). Nuorten liikunnan murrostilaa kipupisteineen on puolestaan tuotu esiin muun muassa nuorisotutkijoiden pamfletissa Tässä seison enkä muuta voi? (Harinen & Rannikko 2012). Myös moni tätä selvitystä varten haastatelluista asiantuntijoista näki tarpeellisena laajentaa keskustelua siitä, kuinka liikunta käsitetään Suomessa, ja piti nykyisiä lähestymistapoja liian kapeina ja yksipuolisina. Tässä raportissa nämä kysymykset jäävät kuitenkin taustalle, koska tarkastelunäkökulma on rajattu lapsille ja nuorille järjestettyyn, organisoituun liikunta- ja urheilutoimintaan. 1 Anna Saastamoisen ja Sanna Sirniön (2012) tutkimuksessa kerrottiin, että siinä missä aikuiset yhdistivät lasten liikunnan lajeihin ja harrastamiseen sekä puitteiden suunnitteluun ja tavoitteiden erittelyyn, lapset tarkastelivat liikuntaa toiminnan näkökulmasta ja olivat aktiivisia liikunnan ilmaisijoita. Tutkimuksessa osoitettiin, kuinka liikunta liittyy kaikkiin arjen toimintoihin, ja korostettiin, ettei lasten tule olla liikuntaa vaan liikunnan lapsia varten. 5

7 2 Selvityksen aineistot ja kysymyksenasettelu Selvityksessä lähdettiin avaamaan aihetta seuraavista tarkastelukulmista ja aineistoista: Lasten oikeudet liikunnassa ja urheilussa juridisesta näkökulmasta Kysymystä on selvitetty tarkastelemalla Suomen vielä voimassa olevaa liikuntalakia (1998/1054) sekä sitä koskenutta hallituksen esitystä (HE 236/1997). Tutkittiin, onko niistä löydettävissä eksplisiittistä lapsioikeudellista näkökulmaa ja millaiseen arvopohjaan niissä lasten ja nuorten osalta nojataan. Tarkastelukohteina olivat myös YK:n kansainvälinen lapsen oikeuksien sopimus, joka tuli voimaan Suomessa 1991, Suomen määräaikaisraportit YK:n lapsen oikeuksien komitealle sekä suositukset Suomen raporttien pohjalta. Keskeinen asiakirja on myös YK:n lapsen oikeuksien komitean tuore artiklaa 31 koskeva yleiskommentti, jossa liikunta ja urheilu otetaan erityisesti esiin. Asiantuntijahaastattelut lasten oikeuksista liikunnassa ja urheilussa Kuinka lasten oikeuksien ja urheiluoikeuden asiantuntijat näkevät nykyisen tilanteen ja arvioivat sen mahdollisia kehittämistarpeita? Selvitystä varten haastateltiin kahdeksaa asiantuntijaa, jotka edustivat järjestökenttää, valtionhallintoa ja tutkimusta. Haastattelut tehtiin syksyn 2013 aikana. Varsinaisten haastattelujen lisäksi tietoja on saatu liikunnan ja urheilun eri asiantuntijoilta sähköpostikirjeenvaihdon kautta. Lasten oikeudet ja lapsinäkökulma järjestöjen ja lajiliittojen säännöissä Millä tavoin kysymys lasten oikeuksista liikunnassa ja urheilussa esiintyy suurimpien valtakunnallisten liikuntajärjestöjen ja lajiliittojen säännöissä? Kattojärjestöistä mukana olivat Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry sekä Finlands Svenska Idrott r.f. (FSI). Mukaan otettiin myös valmentajajärjestö Suomen Valmentajat ry:n säännöt. Lajiliitoista tarkasteluun valittiin kolme jäsenmäärältään suurinta lajiliittoa: Suomen Palloliitto ry, Suomen Jääkiekkoliitto ry sekä Suomen Voimisteluliitto Svoli ry. Ålands Idrottsförbund r.f. valikoitui tarkasteluun poikkeuksellisuutensa vuoksi: sen lapsi- ja nuorisourheilua koskevissa kehityslinjauksissa ja niiden toteuttamista koskevissa sitoumuksissa lähtökohdaksi on eksplisiittisesti nostettu lasten ja nuorten näkökulma sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Liikunnan- ja luokanopettajakoulutus YK:n lapsen oikeuksien komitea on suositellut useaan otteeseen Suomen valtiota tehostamaan sopimusta koskevan tiedon jakamista. Määräaikaisraporttien jälkeen Suomelle on annettu palautetta heikosti hoidetusta tiedottamisesta lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten, kuten opettajien koulutuksessa. Tässä selvityksessä lapsioikeudellisen tiedon jakamista on tarkasteltu liikuntapedagogiikan näkökulmasta: liikunnanopetus on tärkeä väylä, jonka kautta voidaan rakentaa lapsioikeudellista näkökulmaa liikunnan ja urheilun kontekstiin. Lähes kaikki liikuntaa peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opet- 6

8 tavat ovat jollakin tasolla liikuntapedagogiikkaa opiskelleita. Selvityksessä aihetta tarkasteltiin voimassaolevien liikunnanopettajakoulutuksen (Jyväskylän yliopisto liikuntatieteellinen tiedekunta, opinto-opas ) sekä kaikkien Suomessa luokanopettajakoulutusta antavien oppilaitosten ( ) tutkintovaatimusten liikunnanopetuksen näkökulmasta. 7

9 3 Lapsioikeudellinen näkökulma Suomen nykyisessä liikuntalaissa ja sen valmistelussa Uuden liikuntain valmistelu on parhaillaan käynnissä tätä selvitystä laadittaessa. Suomen ensimmäinen liikuntalaki tuli voimaan (984/1979) eikä siinä voi sanoa näkyneen lapsioikeudellista näkökulmaa. Myöskään nykyinen liikuntalaki (1998/1054) ei sisällä eksplisiittisiä mainintoja lasten oikeuksista (esimerkiksi kytkentää Suomen vuonna 1991 ratifioimaan YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen). Erona ensimmäisen ja nykyisen liikuntalain välillä lapsinäkökulmasta on se, että nykyisessä lain tarkoitukseen ja arvopohjaan on kirjattu lasten ja nuorten kehityksen tukeminen. Uutena painotuksena lakiehdotuksessa on se, että liikuntatoiminnan edistämisen rinnalle on nostettu liikunnan yhteiskunnalliset vaikutukset, kuten terveydelliset vaikutukset sekä liikunnan merkitys lasten ja nuorten kasvulle ja kehitykselle 2. Esityksessä on ehdotettu säädettäväksi nykyistä lakia täsmällisemmin lain tarkoituksesta ja arvopohjasta. (HE 236 /1997.) Voimaan tulleessa laissa (1998/1054) sen tarkoitus määriteltiin seuraavasti. 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lisäksi lain tarkoituksena on liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. (1998/1054.) Tämä sinänsä positiivinen uusi kehityssuunta lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukeminen liikunnan avulla on kuitenkin lapsioikeudellisesta näkökulmasta kapea: lapset ja nuoret ovat paitsi kehittyviä ja kasvavia yksilöitä, myös oikeussubjekteja tässä ja nyt. Positiivisena uudistuksena voi pitää myös lakiin kirjattua tarkoitusta edistää liikunnan avulla tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Nämä ovat tärkeitä arvopohjalinjauksia myös lasten ja nuorten kannalta katsoen, olkoonkin, ettei niitä suoranaisesti kytketä lapsiin ja nuoriin. Näkökulman terävöittäminen ja laajentaminen vaatisi, että lain arvopohjaan ja valtionapuperusteisiin olisi eksplisiittisesti kirjattu lapsioikeudellinen perspektiivi. 2 Kursivoinnit ja lihavoinnit kaikissa sitaateissa lisännyt Kirsi Lallukka. 8

10 Mielenkiintoista on, että kun vertaa hallituksen esitystä liikuntalaiksi (HE 236/1997) ja varsinaista liikuntalakia (1998/1054), näyttää siltä, että hallituksen esityksessä oli lasten ja nuorten oikeuksien näkökulmasta aineksia enempään kuin mihin lopulta päädyttiin. Hallituksen lakiesityksen perusteluista löytyy muun muassa kohta, jossa kasvun ja kehityksen rinnalle nostetaan lasten ja nuorten tarpeet. Laissa on haluttu erikseen korostaa lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukemista. Tämä tarkoittaa sellaisen liikunnan tukemista, jonka lähtökohtana on lasten ja nuorten tarpeet. (HE 236/1997 lakiehdotuksen perustelut.) Harmillista kyllä ajatus on jätetty irralliseksi, eikä sen sisältöä avata. Mitä lasten ja nuorten tarpeisiin katsotaan tässä yhteydessä kuuluvan? Millä tavoin heidän oikeutensa on huomioitu tarve -ajattelussa? Lakiesityksessä tunnustettiin myös liikunnan olemassaolo nuorisokulttuurina erillään lapsi- ja nuorisourheilusta: Lapsi- ja nuorisourheilun rinnalle on kehittynyt omat piirteensä luonut liikunta nuorisokulttuurina. Terveyttä edistävä liikunta, kuntoliikunta ja siihen liittyvät elämykset ovat luoneet aikaisempaa selkeämmät toimintatapansa. (HE 236/1997 lakiehdotuksen perustelut.) Nykyisessä liikuntalaissa tulkinta rajautui lopulta lasten terveyden, kasvun ja kehityksen tukemiseen, vaikka lain arvopohjaan muutoin sisällytettiin tasa-arvon, suvaitsevaisuuden, kulttuurien moninaisuuden ja ympäristön kestävän kehityksen edistämistä liikunnan avulla. Yhteiskuntatieteellisessä lapsuustutkimuksessa (ks. esim. Strandell 1992; James & Prout 1990) liikuntalakiin (1998/1054) sisältyvän lähestymistavan kaltaista suhtautumista alaikäisiin on kutsuttu kasvun ja kehityksen näkökulmaksi ja tulevaisuusperspektiiviksi. Niissä lapset ja nuoret nähdään ensisijaisesti tulevina aikuisina. Näiden rinnalle on haluttu nostaa tarkastelukulma, jossa painotetaan lapsuutta tässä ja nyt. Tulevaisuusperspektiivin rinnalla pidetään ainakin yhtä tärkeänä kohdata lapset ja nuoret heidän nykyisessä elämänvaiheessaan ja -tilanteessaan sekä turvata heidän oikeutensa ja hyvinvointinsa juuri nyt. Tämän periaatteen tulisi olla osa myös lasten ja nuorten liikuntaa ja urheilua koskevaa liikuntapoliittista päätöksentekoa. Kuinka lasten oikeuksien näkökulma voisi olla tuotavissa liikuntalakiin? Haastateltu urheiluoikeuden asiantuntija kuvaa nykyistä tilannetta ja hahmottelee mahdollisia kehittämissuuntia seuraavasti: Täytyy muistaa että ainakin tähän mennessä on ymmärretty niin, että liikuntalaki on puitelaki eli siellä on vähemmän suoraa sääntelyä, se on kuitenkin rakentunut suomalaisessa ja pohjoismaisessa mallissa aika pitkälle vapaaehtoisuuden varaan, jos puhutaan juridisesti niin yhdistysautonomian piiriin ja yhteiskunta ainoastaan luo niitä puitteita, mutta varmasti jos 9

11 ajatellaan niitä perusteita, joilla annetaan valtionavustuksia, niin se on yksi ohjausmekanismi. Kyllähän tämmösillä linjauksilla on merkitystä, ja mikseivät ne voisi koskea entistä enemmän myös lasten oikeuksien toteutumista erilaisissa ympäristöissä. Näkisin, että tietty merkitys sitten on myös sillä, että minkälainen tämä liikuntalain tavoitesäännös on, mitä sinne on kirjoitettu auki ja millä tavalla sieltä voidaan sitten löytää tulkintapintaa kun mietitään erilaisia tilanteita liikuntalain soveltamisesta, että miten nämä eettiset arvot ja sitten ehkä myös yksilöiden mahdollisuus harrastaa liikuntaa kirjoitetaan ja mitä sieltä voidaan lukea, että se olisi ehkä se tapa luoda sitä pohjaa. Ja silloin tietysti täytyy miettiä onko jotain semmoisia yksittäisiä sääntelykysymyksiä, joita voitaisiin ehkä ratkaista, mutta se on tämä systematiikka joka sen lain taustalla on aika pitkälti ollut, että on kysymys näistä puitteista, asettaa ehkä tiettyjä rajoja. En sano että sen pitäisi olla jatkossa niin, mutta niin se on ymmärretty tässä. Jos olisi tämmösiä tietynlaisia ohjelmia, siis ikään kuin todetaan että annettaisiin kohdennetusti tiettyjen tavoitteiden toteuttamiseen ja ne olisivat näissä mittareissa sisällä, niin se voisi olla ehkä se tapa, niin että ne mittarit sitten liittyvät lain yleisten tavoitteiden toteuttamiseen. --- Tällaisia painopisteitähän voi olla monenkinlaisia, mutta ne olisivat arviointitekijöinä, vaikuttaisivat näihin päätöksiin ja sitä kautta kun on tiettyjä tavoitteita, niin voitaisiin katsoa että miten lajiliitto tai muu valtionapuun oikeutettu taho on niitä pystynyt saavuttamaan. Että se saattaisi olla se mekanismi. Varmasti yleinen linjaus on siihen suuntaan, että entistä enemmän kun annetaan rahaa, niin pitäisi saada myös tuloksia aikaiseksi, että se ei ole vain tämmöistä yleistä tukemista, vaan sitten että myös nämä resurssit käytettäisiin kestävällä tavalla ja myös tässä mielessä tehokkaasti. Ei helppo kysymys millään tavalla ratkaista, mutta jotain tämän suuntaista se voisi ehkä olla. (Urheiluoikeuden asiantuntijan haastattelu.) Edellisessä sitaatissa hahmotetaan kokonaisvaltaisesti liikuntalain rajoituksia ja potentiaalisia kehittämisväyliä. Sitaatissa osoitetaan, että lapsioikeudellisen näkökulman eksplisiittinen huomioiminen liikuntalain tasolla on haastavaa, mutta kuitenkin mahdollista. 10

12 4 Lapsioikeudellinen näkökulma kattojärjestöjen ja lajiliittojen säännöissä Useissa kansallisissa liikuntahankkeissa on ajettu lasten ja nuorten aktivoimista ja osallistumisen tukemista monin tavoin periaatteineen, materiaaleineen, koulutuksineen ja hyvine käytäntöineen. Lapsioikeudellinen näkökulma ei juuri ole ollut keskiössä. Yksiselitteisesti ei voi sanoa, että lasten ja nuorten oikeudet liikunnassa ja urheilussa olisivat olleet täysin vieras puheenaihe. Aihetta on kuitenkin sivuttu enimmäkseen erilaisissa liikuntaan ja yleiseen hyvään liittyvissä puheissa ja kampanjoissa, joissa puhe oikeuksista on usein ollut hyvin yleiselle tasolle jäävää: Lapsilla ja nuorilla on oikeus liikkua, oikeus liikuntaan, oikeus nauttia kilpailemisesta, oikeus nauttia liikkumisestaan liikuntaseurassa, oikeus kokea itsensä tärkeäksi liikkuessaan. Näissä puheissa ja kampanjoissa on sivuttu lapsikeskeisyyden, lasten parhaan tai lapsen keskiöön asettamisen tärkeyttä. Suuntaus on sinänsä tärkeä, mutta edellisen kaltaisissa oikeuksiin viittaavissa lausumissa ei juurikaan täsmennetä niiden sisältöä, jolloin niiden merkitykset jäävät tulkitsijatahojen omien arvojen ja intressien varaan. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että lausumia ei ole kytketty millään tavoin Suomen kansalliseen lapsia koskevaan lainsäädäntöön tai YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Liikunnan ja urheilun ideologinen perustelu on sekoittunut keskusteluun oikeuksista, jolloin tarkennusta tarvitaan siihen, mitkä ovat lainsäädännön pohjalta nousevat oikeudelliset perustelut, jotta voidaan selkeyttää lasten ja nuorten asemaa liikunnan ja urheilun kentällä. Edellisessä luvussa on tarkasteltu lapsioikeudellista näkökulmaa tai pikemminkin sen puuttumista nykyisessä liikuntalaissa. Entä näkyykö lapsioikeudellinen näkökulma liikuntajärjestöjen ja lajiliittojen säännöissä? Valtionosuuksia ja -avustuksia jaettaessa otetaan huomioon, kuinka valtakunnalliset ja alueelliset liikuntajärjestöt toimivat liikuntalain tarkoituksen toteuttamiseksi ( /1054; 7 ). Näin ollen kattojärjestöjen ja lajiliittojen säännöissäkin on (vaihtelevassa määrin) yhdenmukaisuutta liikuntalain ensimmäisen pykälän kanssa, joka kuvaa lain tarkoitusta. Tästä syystä selvityksen yhdeksi tarkastelualueeksi on otettu keskeisimpien kattojärjestöjen (Valo ry ja FSI r.f.) sekä suurimpien lajiliittojen (Palloliitto, Svoli, Jääkiekkoliitto) 11

13 säännöt 3. Lisäksi on tarkasteltu sitä, miten aihealue näkyy Suomen Valmentajat ry:n säännöissä. Kattojärjestöt Kattojärjestöjen säännöissä ei ole eksplisiittisiä viittauksia lapsen oikeuksien sopimukseen tai kansalliseen lapsilainsäädäntöön. Kattojärjestöjen ja lajiliittojen säännöt noudattavat samaa yhdistyslain ( /503) mukaista rakennetta, jossa todennäköisin kohta lasten oikeuksiin viittaamiseen olisi yhdistyksen tarkoituksen ja toimintamuotojen kuvauksessa. Valon, Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:n säännöt tulivat voimaan , jolloin SLU, Nuori Suomi ja Kuntoliikuntaliitto yhdistyivät. Valo ry:n säännöissä määritellään järjestön tarkoitus seuraavasti: Järjestön toiminnan tarkoituksena on edistää koko elämänkulkua koskevaa liikuntaa ja urheilua, arjen fyysisestä aktiivisuudesta terävimpään huippu-urheiluun sekä vahvistaa liikunnan kansalaistoimintaa. Järjestö vahvistaa liikuntakulttuurin yhteiskunnallista asemaa ja tukee jäsentensä ja niiden jäsenten sekä näissä järjestöissä toimivien ihmisten monipuolista toimintaa liikunnan parissa. Järjestö edustaa suomalaisia liikuntajärjestöjä tehtäväalueensa kansallisessa ja kansainvälisessä toiminnassa. Valo ry:n toimintamuodoissa todetaan, että tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö muun muassa edistää laaja-alaista tasa-arvoa liikunnassa ja urheilussa sekä vahvistaa liikunnan ja urheilun eettistä perustaa. Hämmästyttävää on, että lapset ja nuoret eivät ole Valo ry:n säännöissä esillä omana erityisenä ryhmänään millään tavoin. Yllättävänä voidaan pitää myös sitä, että arvopohjan kuvaaminen ja määrittely jäävät niin yleiselle tasolle. Myöskään FSI:n (Finlands Svenska Idrott r.f.) säännöistä ei löytynyt eksplisiittistä lapsioikeudellista näkökulmaa. 3 Valo ry: FSI r.f.: Suomen Palloliitto ry: Suomen Jääkiekkoliitto ry: Suomen Voimisteluliitto ry: +S%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t.pdf Suomen Valmentajat ry: 12

14 Suomen kolme jäsenmäärältään suurinta lajiliittoa Seuraavassa käydään läpi kolmen jäsenmäärältään suurimman suomalaisen lajiliiton sääntöjä lasten oikeuksien näkökulman esiintymisen kannalta. Suomen Palloliitto ry:n sääntöihin ( ) on sisällytetty huomattavan perusteellisesti nykyistä liikuntalakia vastaava arvopohja: 2 Tarkoitus, eettiset periaatteet ja arvot 1. Liiton tarkoituksena on valtakunnallisena urheilun lajiliittona johtaa, valvoa ja ohjata Suomessa jalkapalloilun ja futsalin kehitystä ja olla jalkapalloilua ja futsalia harrastavien ja liittoon kuuluvien jäsenpiirien ja -seurojen yhdyssiteenä. 2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. 3. Toiminnassa kunnioitetaan ympäristön ja luonnon asettamia vaatimuksia sekä tasa-arvon toteutumista. 4. Etniseen alkuperään, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, politiikkaan tai muuhun syyhyn perustuva syrjintä on kielletty. 5. Liiton arvoja ovat iloisuus, menestys, luotettavuus ja yhteisöllisyys. Lisäksi Palloliiton pelaajasäännöissä ja määräyksissä on osittain avattu edellä mainittuja periaatteita ja arvoja junioritoiminnan osalta (ks. Jalkapallon leikki-, kaveri- ja tulevaisuusmaailma). Arvopohjassa ei kuitenkaan ole mainittu eksplisiittisesti lapsioikeudellista näkökulmaa. Suomen Jääkiekkoliitto ry:n toimintasäännöissä ( ) todetaan liiton tarkoituksesta (2 ): Liiton tarkoituksena on edistää ja kehittää jääkiekkoilua ja muita liiton toimintaan hyväksyttyjä lajeja, sekä toimia jäsentensä valtakunnallisena liittona, aatteellisena järjestönä ja yhdyssiteenä. Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Liiton tarkoituksen toteuttamista (3 ) koskevista kohdista tämän selvityksen aihetta lähimmäksi tulee kohta 8: tarkoitustaan liitto toteuttaa edistämällä ja valvomalla erikoisesti nuorisoharrastajien kehittymistä terveiksi urheilijoiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Myös Suomen Jääkiekkoliitto ry:n osalta voi todeta, ettei lasten oikeuksien näkökulmaa ole eksplisiittisesti huomioitu kyseisen lajiliiton säännöissä eikä junioritoiminnan suosituksissa. 13

15 Suomen Voimisteluliitto Svoli ry:n säännöissä liiton toiminnan tarkoituksesta (2 ) todetaan seuraavaa: 2 Liiton tarkoituksena on toimia niiden yhdistysrekisteriin merkittyjen, liittoon kuuluvien jäsenten valtakunnallisena liittona, jotka liiton ja omien sääntöjensä edellyttämällä tavalla edistävät Suomen kansan voimistelu- ja liikuntaharrastusta niin, että mahdollisimman moni voisi harrastaa monipuolista voimistelua ja liikuntaa eri toiminta- ja tavoitetasoilla sekä suorittavat jäsenistönsä keskuudessa liikuntakasvatustyötä. Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnan tavoitteena on laaja-alaisen ja tasa-arvoisen liikuntakulttuurin edistäminen. Kohdassa, jossa liitto esittelee tarkoituksensa toteuttamista koskevia toimenpiteitä (3 ), todetaan lasten ja nuorten osalta, että liitto huolehtii voimisteluliikunnan ja seuratoiminnan jatkuvasta kehittämisestä ja elinvoimaisuudesta lasten ja nuorten voimistelussa ja liikunnassa, aikuisten kunto- ja terveysliikunnassa sekä kilpa- ja huippu-urheilussa. Eksplisiittistä lapsioikeudellista näkökulmaa ei ole löydettävissä myöskään Svolin säännöistä. Suomen Valmentajat ry on eri urheilulajien valmentajien ja valmentajayhteisöjen valtakunnallinen palvelujärjestö. Yhdistys edistää valmentajuutta, kouluttaa valmentajia sekä kehittää valmentajien osaamista ja hyvinvointia tukevia asiantuntijapalveluja valmentajayhteisöjen ja oman asiantuntijaverkostonsa kanssa. Yhdistyksen säännöissä ei ole mainittu lapsia ja nuoria millään tavoin. Kattojärjestöjen ja lajiliittojen lasten ja nuorten liikuntaa ja urheilua koskevissa ohjelmissa, kuten esimerkiksi Sinettiseura, Urheilun Pelisäännöt ja Kaikki Pelaa -ohjelmissa, on luotu kriteereitä, joihin urheiluseurat, valmentajat, lapset ja nuoret sekä heidän vanhempansa periaatteessa sitoutuvat. Sitoutuminen tapahtuu allekirjoittamalla sopimus, jonka rikkomisesta voi seurata huomautus, sakkomaksu tai ohjelmasta erottaminen. Se, millä tavoin edelliset ohjelmat kytkeytyvät lapsioikeudelliseen näkökulmaan ja sen konkreettiseen toteuttamiseen, on avoin kysymys. 14

16 Tapaus Ahvenanmaa Lapsioikeudellisesta näkökulmasta mielenkiintoinen poikkeus suomalaisen liikunnan ja urheilun järjestökentässä on Ålands Idrottsförbund r.f. (www.alandsidrott.ax), joka itsenäisenä liittona tekee kiinteää yhteistyötä sekä suomalaisten että pohjoismaisten liikunta- ja urheilujärjestöjen kanssa 4. Sen lapsi- ja nuorisourheilua koskevissa kehityslinjauksissa ja niiden toteuttamista koskevissa sitoumuksissa lähtökohdaksi on eksplisiittisesti nostettu lasten ja nuorten näkökulma sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Ålands Idrott Riktlinjer och bestämmelser för barn och ung domsidrotten på Åland -asiakirjassa viitataan suoraan YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen: Åländsk idrott för barn och ungdom skall bedrivas enligt barnens och ungdomarnas förutsättningar, behov och krav. Idrotten skall erbjuda alla barn och ungdomar en kamratlig och trygg social miljö där de kan utvecklas fysiskt, psykiskt och socialt och vara delaktiga i utformningen av verksamheten och därmed vänja sig vid att ta ansvar för sig själva och andra. För att säkerställa kvaliteten och för att skapa en gemensam värdegrund inom barn och ungdomsidrotten skall det finnas riktlinjer. FN:s barnkonvention ligger som grund för innehållet i Idrottens riktlinjer. Idrotten är en alcohol och drogfri miljö och all idrottsverksamhet för barn och ungdomar skall vara alcohol och drogfri. Förbundens och föreningarnas uppgift är att ha kontinuerliga diskussioner om idrottens etikfrågor. Med barnidrott menas idrottsaktiviteter för barn till och med 12 år. Med ungdomsidrott menas idrotts aktivteter för åldrarna år. Asiakirjassa on myös eritelty yksityiskohtaisemmin erikseen lapsi- ja nuorisoliikunnan ja -urheilun suuntaviivat YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen viitaten. Iso osa ahvenanmaalaisista urheiluseuroista on sitoutunut noudattamaan toiminnassaan tätä ohjelmaa. 4 Yhteistyökumppaneina sillä on Suomen Valo ry:n, Suomen Olympiakomitean, Paralympiakomitean ja FSI:n lisäksi Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin, Färsaarten sekä Grönlannin urheiluliikkeet. 15

17 5 Lapsen oikeudet liikunnanopettaja- ja luokanopettajakoulutuksen tutkintovaatimuksissa Liikunnanopetus on tärkeä väylä, jonka kautta voidaan rakentaa lapsioikeudellista näkökulmaa liikunnan ja urheilun kontekstiin. Kaikki suomalaisille peruskoululaisille, lukiolaisille ja suurelta osin myös muun ammatillisen koulutuksen opiskelijoille liikuntaa opettavat ovat jollakin tasolla liikuntapedagogiikkaa opiskelleita (mikäli ovat päteviä virkaan). Selvityksessä aihetta tarkasteltiin käymällä läpi voimassaolevat liikunnanopettajakoulutuksen (Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan opinto-opas ) sekä kaikkien Suomessa luokanopettajakoulutusta antavien oppilaitosten ( ) tutkintovaatimukset liikunnanopetuksen näkökulmasta. YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa sopimusvaltioita tiedottamaan sopimuksen sisällöstä kansalaisilleen. YK:n lapsen oikeuksien komitea on useaan otteeseen suositellut Suomen valtiota tehostamaan sopimusta koskevan tiedon jakamista. Kaikkien neljän määräaikaisraporttinsa jälkeen Suomelle on annettu palautetta heikosti hoidetusta tiedottamisesta lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten, kuten opettajien koulutuksessa. (Suomen määräaikaisraportit ja YK:n lapsen oikeuksien komitean suositukset ja päätelmät löytyvät ulkoasianministeriön www-sivuilta. Ks. myös Nielikäinen 2011.) Liikunnanopettajakoulutus Suomalaiset liikunnanopettajat saavat koulutuksensa pääasiassa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Lisäksi liikunnanopettajakoulutusta annetaan Turun yliopiston Rauman toimipisteessä. Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitoksen pääaineita ovat liikuntapedagogiikka ja liikunnan yhteiskuntatieteet. Liikunnanopettajakoulutuksesta vastaa liikuntapedagogiikan pääaine. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan liikunnanopettajaksi valmistuvien tutkintovaatimusten (Opinto-opas ) useissa opintojaksojen kuvauksissa on kirjallisuutena tai oheislukemistona liikuntaan, erityisliikuntaan sekä perus-, lukio- ja ammattiopetukseen liittyviä laki- ja asetustekstejä. Lisäksi esimerkiksi Monikulttuurisuus ja kulttuurienvälisyys osana asiantuntijuutta -kurssikuvauksessa (LTKY004) on mainittu oheislukemistona Laki kotoutumisen edistämisestä ( /1386) sekä Yhdenvertaisuuslaki ( /21). Huomiota herättävää on, että YK:n lapsen oikeuksien sopimusta tai kansallista lasten oikeuksien lainsäädäntöä ei eksplisiittisesti huomioida kurssikuvauksissa lainkaan. Lasten oikeuksien läpikäyminen ja lapsioikeudellisen näkökulman esiintuominen sopisivat hyvin useiden opintojaksojen yhteyteen. Esimerkiksi useissa liikuntadidaktiikan jakso- 16

18 kuvauksissa arvot ja etiikka ovat keskeisiä oppimistavoitteita. Niissä esille on nostettu esimerkiksi lapsen yksilöllinen kohtaaminen oppijana. Tämä näkökulma korostuu ja konkretisoituu erityisliikunnan jaksokuvauksissa, joissa osaamistavoitteeksi on kirjattu, että opiskelija eli tuleva liikunnanopettaja tunnistaa oppilaan yksilöllisen tarpeen ja osaa muokata opetusta oppilaslähtöisesti. Lapsen oikeuksien sopimuksen tematiikkaa sivutaan myös monikulttuurisuuteen ja etnisiin vähemmistöihin liittyvissä opintojaksoissa. Tiivistäen voi todeta, että lapsen oikeuksien tematiikkaa sivutaan erityisyyden / erilaisuuden näkökulmasta, muttei kaikkia lapsia koskevana kattokäsitteenä. Liikunta luokanopettajakoulutuksessa Suomenkielisiä luokanopettajia koulutetaan seitsemässä yliopistossa ja kymmenessä eri toimipisteessä. 5 Vuoden 2012 päähaussa suomenkieliseen luokanopettajakoulutukseen hyväksyttiin yhteensä 662 opiskelijaa. He kaikki suorittavat keskimäärin 5 opintopisteen 6 suuruisen opintokokonaisuuden liikunnasta. Kolmasosa luokanopettajaksi opiskelevista valitsee liikunnan sivuaineekseen. Liikunnan aineopinnot voi suorittaa 6 % luokanopettajakoulutettavista. Selvityksen aineistoina olivat luokanopettajakoulutusta antavien oppilaitosten tutkintovaatimukset 7. Opinto-oppaista käytiin läpi kaikki liikunnanopetusta koskevien opintojaksojen kuvaukset. Yhdenkään opintojakson sisältöjen, tavoitteiden tai toteuttamistapojen kuvauksissa ei mainittu lasten oikeuksia. Lapsioikeudellista näkökulmaa ei ollut nähtävissä myöskään luettavan kirjallisuuden osalta. Vastaavasti kuin liikunnanopettajakoulutuksen tutkintovaatimuksissa, lapsinäkökulma jää tiettyjen erityisteemojen varaan. Selvimmin tämä näkyi soveltavassa liikuntakasvatuksessa: erityistukea tarvitsevat, erityisen tuen tarpeessa olevat, liikuntamuotojen soveltaminen erilaisille oppilaille, erityisliikunta, liikunnan opetuksen soveltaminen oppilaan kohdalla, jolla on vamma, pitkäaikaissairaus tai muu liikunnallinen erityisvaikeus, asennoituminen vammaisuuteen. Kaikki tämä on tärkeää yhdenvertaisen liikuntakasvatuksen näkökulmasta, jonka syventämiselle ja opetuskäytäntöihin viemiselle on merkittävä tarve. Yksittäisten teemojen lisäksi lapsioikeudellisen näkökulman tulisi myös liikuntapedagogiikassa koskea kaikkia lapsia ja nuoria. 5 Oulun yliopiston alaisuudessa toimiva Kajaanin opettajankoulutuslaitos lopetti toimintansa kesällä 2013; viimeiset opiskelijat otettiin sisään syksyllä Yksi opintopiste vastaa 27 tunnin työskentelyä. 7 Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto (Joensuu ja Savonlinna), Jyväskylän yliopisto (Jyväskylä ja Kokkola), Lapin yliopisto (Rovaniemi), Oulun yliopisto (Oulu ja Kajaani), Tampereen yliopisto (Tampere ja Hämeenlinna), Turun yliopisto (Turku ja Rauma), Åbo Akademi (Turku ja Vaasa). 17

19 Lapsen oikeudet ja liikunnan ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutus sekä muu liikunta-alan koulutus? Edellä kuvattujen nykyisten luokanopettaja- ja liikunnanopettajatutkintojen lisäksi liikuntaalaa voi opiskella ammatillisena peruskoulutuksena, ammattikorkeakoulutuksena sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoina (ks. Liikunta-alan tutkinnot Suomessa 2011). Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen piiriin kuuluvien lasten ohjatusta liikunnasta suurin osa tapahtuu kuitenkin liikunta- ja urheiluseurojen ohjaajien ja valmentajien ohjauksessa. Eri lajiliitot ja liikunnan ja urheilun kattojärjestöt kouluttavat kurssimuotoisesti valmentajia ja ohjaajia. Ammatillisen liikunta-alan sekä lajiliittojen ja kattojärjestöjen koulutuksen käyneistä suuri osa toimii työssään tai vapaaehtoisena seuratoiminnassa lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun parissa. Miten lapsioikeudellinen näkökulma näkyy ohjaaja- ja valmentajakoulutuksessa? Perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen liikunnanopetus ja liikuntaa opettavien koulutus on lakien, asetusten, suunnitelmien ja muun ohjeistuksen kautta kansallisesti säädelty. Myös varhaiskasvatukseen liittyvää liikuntakasvatusta säädellään ja ohjeistetaan. Varhaiskasvatuksen koulutusohjelmissa on omat liikuntakasvatukseen kuuluvat opintojaksonsa. Lajiliitot vastaavat omista valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kokonaisuuksistaan. Lajiliittojen lisäksi esimerkiksi Valo ry ja urheiluopistot järjestävät koulutuksia ohjaajille ja valmentajille. Lisäksi erilaiset hankkeet ja ohjelmat tuottavat koulutusta ja oppimateriaalia lasten ja nuorten liikunnan parissa toimiville. Kurssimuotoista ohjaaja- ja valmentajakoulutusta järjestetään sekä kattojärjestö- että lajiliittolähtöisesti. Tämän raportin tavoitteisiin ei kuulunut tarkastella kaikkia näitä liikunnan opetukseen ja koulutuksen liittyviä väyliä. Niiden merkittävyyttä voi kuitenkin pitää keskeisenä, kun ajatellaan lapsioikeudellisen näkökulman eteenpäin saattamista ja jalkauttamista käytännön kentille. 18

20 6 Pohjoismaisia avauksia lasten oikeuksiin liikunnassa ja urheilussa Lapsioikeudellisen näkökulman eksplisiittinen huomioiminen urheiluliikkeitä koskevassa lainsäädännössä sekä niiden toimintaa ohjaavissa valtiollisissa ohjeistuksissa ja raamituksissa on maailmanlaajuisesti varsin uusi ilmiö. YK:n yleiskokous hyväksyi kansainvälisen lapsen oikeuksien sopimuksen vuonna 1989, ja sen ovat ratifioineet kaikki maailman valtiot (lukuun ottamatta Yhdysvaltoja ja Somaliaa). Urheiluliikkeet ovat aktivoituneet lapsen oikeuksien sopimuksen huomioimiseen vasta 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolella. Edelläkävijöinä lapsen oikeuksien huomioimisessa on pidetty Pohjoismaita, erityisesti Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa. Pohjoismaiden keskinäisen tilanteen vertailua hankaloittaa se, että varsinainen liikuntalaki löytyy vain Suomesta. Ruotsilla ja Norjalla sellaista ei varsinaisesti ole, ja Tanskassa liikuntalaki koskee vain huippu-urheilua: Tanska erottuu lainsäädännöllisesti muista Pohjoismaista, sillä huippu-urheilutoimintaa on maassa säädelty lailla vuodesta 1985 lähtien. Suomessa on vuoden 1980 alusta lähtien ollut voimassa liikuntalaki, jonka tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua ja niihin liittyvää kansalaistoimintaa. Ruotsissa lailla on määritelty RF:n julkishallinnollinen asema urheilun valtionavustusten hallinnoijana. Norjassa urheilua koskevaa lainsäädäntöä ei ole doping-lainsäädäntöä lukuun ottamatta. (Huippu-urheilu pohjoismaissa, 2004, 14.) Haastatellun urheiluoikeuden asiantuntijan mukaan pohjoismaiset mallit, joissa valtion ohjaus perustuu pääasiallisesti resurssiohjaamiseen, erottuvat kuitenkin omaksi ryhmäkseen verrattuna muuhun Eurooppaan: Siinä on varmasti eroja, mutta Ruotsihan on varmasti tässä se lähin vertailukohta ja ehkä siellä on vielä enemmän tällä valtakunnallisten liikuntajärjestöjen yhteistyöryhmällä toimivaltuuksia, et se on menny siihen suuntaan, mut ehkä se iso kuva on sen suuntainen että näissä pohjoismaisissa malleissa on paljon yhteistä, jos sitä sitten vertaa vaikkapa Ranskaan tai tiettyihin Etelä-Euroopan maihin, niin siellähän säännöksiä on hyvin paljon suoraan laissa, mitä sovelletaan. Että se on yhteiskunnallisesti tällä tavalla tiukasti normitettu ja nythän tää liikuntalaki tietysti perustuu tietynlaiseen tulosohjaukseen tai resursseilla ohjaamiseen, mutta eihän siellä oteta kantaa yksityiskohtasesti siihen miten yksittäinen lajiliitto toimintansa järjestää, et se on nää sitoutumiset antidoping-toimintaan ja tämän tyyppisiin asioihin ja se tulee ohjaus tätä kautta ja ymmärtääkseni Ruotsissa on tätä enemmän vielä painotettu sitä että se ohjaus tapahtuu sieltä keskusjärjestön toimesta, et se on se ero mikä ehkä on havaittavissa suhteessa Suomeen, mutta yhtä kaikki aika iso kontrasti on sitten siihen mikä määrätyissä Keski-Euroopan maissa on, että siellä se on urheilu tai liikunta, kuinka vaan, on vielä tiiviimmin valtion välittömässä ohjauksessa. (Haastateltu urheiluoikeuden asiantuntija.) 19

21 Ruotsin urheiluliike ja lapsioikeudellinen näkökulma Edellisen asiantuntija-arvion mukaan Ruotsi näyttäisi olevan Suomen lähin vertailukohta urheiluoikeudellisessa mielessä. Kuinka Ruotsissa on huomioitu lapsioikeudellinen näkökulma? Urheiluliike on Ruotsissa pitkälti Riksidrottförbundetin (RF) ohjauksessa. Sen lisäksi olympiakomitealla (SOK) ja vammaisurheilulla (SHIF) on omat keskusorganisaationsa. Valtion määrärahat ottaa vastaan yksi liike, joka toimeenpanee yksityiskohtaisemman liikkeen sisäisen varojen jaon. Toimintakohtaiset raamit ja ohjeistukset, joiden puitteissa rahat eri tasoilla jaetaan, määrittää valtio. 8 Eli Ruotsissa valtio asettaa tavoitteita ja suuntaviivoja urheiluliikkeelle mutta ei suoranaisesti ohjaa liikettä, paitsi sen rahoitusta suuntaamalla. Voidaan todeta, että Suomessa valtio ohjaa liikunta- ja urheilupolitiikkaa voimakkaammin kuin Ruotsissa. (Mäkinen 2010.) Lasten oikeuksia liikunnassa ja urheilussa tutkinut dosentti Karin Redelius Tukholman Gymnastik- och idrottshögskolanista toteaa Ruotsin tilanteesta: Vi har ingen lag som reglerar barns rättigheter i idrott, utan endast rekommendationer och dessa är beslutade i demokratisk ordning (sähköpostiviesti ). Eli lapsioikeudellinen näkökulma ei ole Ruotsinkaan liikuntaa ja urheilua koskevassa lainsäädännössä eksplisiittisesti läsnä, mutta hallituksen suosituksissa se on huomioitu. Redelius viittaa Ruotsin hallituksen esitykseen (Regeringens proposition 2008/09:126, Statens stöd till idrotten) 9, jossa sanotaan, että kaiken valtiollista tukea saavan lapsi- ja nuorisotoiminnan tulee pohjautua lapsioikeudelliseen näkökulmaan. I propositionen Statens stöd till idrotten (prop. 2008/09:126) föreslår regeringen att de mål och syften med statens stöd till idrotten som beslutades 1999 ska gälla också i fortsättningen men utökas. Det nya innebär att statsbidraget för barn och ungdomar ska betalas ut till verksamhet som bedrivs ur ett barnrättsperspektiv, samt att stöd kan ges till verksamhet som stärker idrottsutövares internationella konkurrenskraft. Lapsioikeudellinen näkökulma on kyseisessä hallituksen esityksessä esillä varsin vahvasti ja monin tavoin: Sverige ratificerade 1990 FN:s konvention om barnets rättigheter (barnkonventionen) och har därmed juridiskt förbundit sig att förverkliga den. Barnkonventionen innehåller följande 8 I propositionen En idrottspolitik för 2000-talet (prop. 1998/99:107) sägs att staten som bidragsgivare inte till någon del ska ställa upp mål för idrottsrörelsens verksamhet. Däremot ska staten ange mål, syften och riktlinjer för sin bidragsgivning. Den principiella skillnaden är att staten formulerar målen och syftena för vad den vill uppnå med statsbidraget till idrotten medan idrottsrörelsen självständigt sätter målen för den egna verksamheten. (prop. 2008/09: 126.) 9 20

22 fyra grundläggande principer. De ska vara styrande för tolkningen av övriga artiklar, men har också en egen självständig betydelse. Inget barn får diskrimineras på grund av härkomst, kön, religion, funktionshinder eller andra liknande skäl. Barnets bästa ska vara vägledande vid allt beslutsfattande och vid alla åtgärder som rör barn och unga. Barn och unga ska tillåtas att utvecklas i sin egen takt och utifrån sina egna förutsättningar. Barn och unga ska ges möjlighet att framföra och få respekt för sina åsikter i frågor som berör dem. Edelliset periaatteet on johdettu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen artikloista, joiden pääasialliset sisällöt ovat: syrjinnän kielto (artikla 2), lapsen edun ensisijaisuus (artikla 3), oikeus kasvaa ja kehittyä yksilöllisesti täysiin mahdollisuuksiinsa (artikla 6) sekä oikeus tulla kuulluksi (artikla 12). Näiden lisäksi esille on otettu artikla 31, jonka keskeinen sisältö on lapsen oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä kulttuuriin. Vammaisten oikeudet liikunnassa ja urheilussa ovat myös vahvasti esillä Ruotsin hallituksen esityksessä. 10 Ruotsin hallituksen esityksessä (2008/09:126) lasten ja nuorten organisoitua urheilutoimintaa (föreningsidrottande) koskevan tutkimuksen painopistealueiksi on nostettu osallisuus urheilujärjestötoiminnassa sekä vammaisten lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksien (tillgänlighet) edistäminen. Idrotten vill Ruotsin urheiluliikkeen kehittämisohjelma Ruotsin urheiluliike vastasi hallituksen esitykseen (Regeringens proposition 2008/09:126) päättämällä vuonna 2009, että lapsi- ja nuorisourheilun tulee perustua lapsioikeudelliseen näkökulmaan ja olla YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaista. Suuntaviivat kirjattiin Idrotten vill -kehittämisohjelmaan 11. Kyseisen kehittämisohjelman ensimmäinen versio on 10 FN:s internationella konvention om rättigheter för personer med funktionsnedsättning Riksdagen beslutade i november 2008 att Sverige ska tillträda FN:s internationella konvention om rättigheter för personer med funktionsnedsättning. Konventionen antogs av FN:s generalförsamling i december Vidare beslutades att Sverige ska tillträda ett fakultativt (frivilligt) protokoll till konventionen som innebär att den som anser att hans eller hennes rättigheter är kränkta har möjlighet att klaga till en övervaknings-kommitté. Konventionen tillhör de centrala konventionerna om mänskliga rättigheter men skapar inte i sig några nya rättigheter utan har till syfte att undanröja hinder för personer med funktionsnedsättning att åtnjuta sina mänskliga rättigheter. 11 Vid Riksidrottsmötet i Umeå 1995 antog idrotts rörelsen enhälligt idéprogrammet Idrotten vill. Programmet har sedan dess legat till grund för en omfattande utvecklings och utbildningsverksamhet på alla nivåer inom rörelsen. Många förbund har antagit egna idrottsanpassade program. Lokala föreningar över hela landet har tagit Idrotten vill som utgångspunkt för sina policyskrivningar och därmed sin verksamhet. Och i kommunerna har dokumentet legat till grund för framtagandet av lokala idrottspolitiska program. (Regeringens proposition 2008/09:126.) 21

23 ollut käytössä jo vuodesta 1995 lähtien, ja sitä on uudistettu ainakin vuonna 2005, mutta eksplisiittinen lapsioikeudellinen näkökulma kirjattiin siihen vasta vuonna Riksidrottsförbundetilla (RF) on myös lasten ja nuorten liikuntaan liittyvä ohjelma Idrottslyftet (2007), jonka lähtökohdat ja tavoitteet ovat yhtenevät Idrotten vill -kehittämisohjelman kanssa. Perustana on Lapsen oikeuksien yleissopimus ja lapsioikeudellisen näkökulman edistäminen käytännöissä. Sen neljä kulmakiveä ovat liikunnan ilo ja yhteisöllisyys; tasa-arvo ja osallisuus; kaikkien oikeus osallistua ja reilu peli. (ks. lisää Ohjelman konkreettisesta toteutuksesta ei löydy julkaistua raportointia. Idrotten vill -ohjelmassa (2009) on eritelty urheilun suuntaviivoja eri osa-alueisiin: yhteiskunnallinen taso, lapset (alle 12-vuotiaat), nuoret (13 20-vuotiaat), aikuiset (yli 20-vuotiaat), valmennus, paikallinen tuki, kansainvälinen kehitys ja tutkimus. Eksplisiittinen lapsioikeudellinen näkökulma on esillä näistä seuraavissa. Yhteiskunnallinen taso Riktlinjer Idrotten i samhället Idrottsrörelsen ska verka i enlighet med vår gemensamma vision och värdegrund, vi vill ständigt utvecklas och förbättras till både form och innehåll. Idrottsrörelsen ska värna om sin ställning som frivillig, självständig och sammanhållen folkrörelse, byggd på föreningar och förbund organiserade i Riksidrottsförbundet. Idrottsrörelsen ska värna om och sträva efter att utveckla det ideella engagemanget som bas för sin verksamhet. Idrottsrörelsen ska genom sin verksamhet medverka till en positiv utveckling i samhället och aktivt ta ställning mot det som är dåligt och nedbrytande. Idrottsrörelsen ska erbjuda alla som vill, oavsett nationalitet, etniskt ursprung, religion, ålder, kön eller sexuell läggning samt fysiska eller psykiska förutsättningar, en positiv, hälsofrämjande och utvecklande fritidsmiljö. Idrottsrörelsen ska utnyttja möjligheterna att bidra till ökad förståelse för folk från andra kulturer och härigenom motverka rasism och främlingsfientlighet, genom att aktivt arbeta för att invandrare och barn och ungdomar med invandrarbakgrund kommer med i idrottens föreningsverksamhet. Idrottsrörelsen ska bedriva en verksamhet som på alla nivåer är trovärdig i förhållande till idrottens idé och mål. Idrottsrörelsen ska verka för ett fortsatt starkt samhällsstöd och genom dess fördelning stimulera verksamhet som bedrivs i enlighet med idrottens idé och mål. Idrottsrörelsens förbund och föreningar ska samverka med varandra och med idrottens stödorganisationer för att minska kostnaderna och effektivisera administrationen. Idrotten ska följa FN:s deklaration om de mänskliga rättigheterna, FN:s konvention om barns rättigheter (Barnkonventionen) och FN:s internationella konvention om rättigheter för personer med funktionsnedsättning. 22

24 Lapset (alle 12-vuotiaat) Riktlinjer Idrott för barn Idrott för barn ska bedrivas ur ett barnrättsperspektiv och följa FN:s konvention om barns rättigheter (Barnkonventionen). Idrott för barn ska vara lekfull, allsidig och bygga på barnens egna behov och förutsättningar samt ta hänsyn till variationer i utvecklingstakt. Idrott för barn ska utformas så att de kan lära sig idrotten och få ett livslångt intresse för den. Idrott för barn ska i första hand bedrivas i enkla former i närområdet. Även tävlingsverksamheten ska huvudsakligen ske lokalt och resultaten ska ges liten uppmärksamhet. Idrottsföreningarna ska erbjuda alla barn en kamratlig och trygg social miljö, där de kan utvecklas och bli delaktiga i utformningen av verksamheten och därmed vänja sig vid att ta ansvar för sig själva och andra. Idrott för barn ska ledas av ledare med grundläggande kunskap om barns fysiska, psykiska och sociala utveckling. Barn ska i idrottsverksamheten få lära sig att ta hänsyn till kamrater och ledare samt lära sig vikten av rent spel. Barn mår bra av att utöva flera olika idrotter och ska ha rätt att göra detta i olika föreningar. Idrottsrörelsen ska i samverkan med skolan bidra till ökad fysisk aktivitet inom ramen för den samlade skoldagen. 23

25 Nuoret (13 18-vuotiaat): harrasteliikunta ja kilpaurheilu Riktlinjer Breddidrott för ungdom Idrott för ungdomar upp till 18 år ska bedrivas ur ett barnrättsperspektiv och följa FN:s konvention om barns rättigheter (Barnkonventionen). Övergången mellan barn och ungdomsidrotten ska ske successivt och hänsyn tas till individernas olika behov, förutsättningar och utvecklingstakt. Övergången mellan breddidrott och elitinriktad tävlingsidrott eller omvänt för ungdomar ska ske successivt. Idrottsrörelsen ska i större utsträckning utveckla tränings och tävlingformer som svarar mot flickors och pojkars behov av breddidrott. Idrottsrörelsen ska ta tillvara ungdomarnas egna erfarenheter och synpunkter i ut formning och ledning av tränings och tävlings verksamhet. Ledare inom ungdomsidrotten i föreningar och förbund ska få möjlighet att fördjupa sina kunskaper såväl om träningsplanering inom den egna idrotten som om flickors och pojkars fysiska, psykiska och sociala utveckling. Ledarskap ska vara en naturlig del av ungdomars idrottsutbildning som en stimulans till och förberedelse för framtida ledaruppdrag. Riktlinjer Elitinriktad idrott för ungdom Idrott för ungdomar upp till 18 år ska bedrivas ur ett barnrättsperspektiv och följa FN:s konvention om barns rättigheter (Barnkonventionen). Alla flickor och pojkar som har talang och ambition att göra en seriös elitsatsning ska ges möjlighet att göra detta under socialt trygga former. Övergången mellan barn och ungdomsidrotten ska ske successivt och hänsyn tas till flickors och pojkars olika behov, förutsättningar och utvecklingstakt. Tävlingsverksamheten för såväl flickor som pojkar ska utformas så att den stimulerar till kvalitativ och långsiktig idrottslig utveckling, och motverkar utslagning. De som leder ungdomsidrotten i föreningar och förbund ska få möjlighet att fördjupa sina kunskaper såväl om träningsplanering inom den egna idrotten som om flickors respektive pojkars fysiska, psykiska och sociala utveckling. Den s k svenska modellen, där möjligheter ges att kombinera elitsatsningen med studier på gymnasial nivå, ska utvecklas ytterligare genom att idrottsgymnasieverksamheten knyts närmare till stödsystemet för den elitinriktade idrotten. Ungdomar som satsar på elitinriktad tävlingsidrott ska få möjlighet att skaffa sig kunskaper om de faktorer som påverkar deras idrottande och få inflytande över besluten i frågor som rör dessa. Svensk ungdomsidrott ska utvecklas enligt idrottens etiska värderingar. Alla inblandade ska aktivt motverka bruket av doping och andra regelöverträdelser samt kontinuerligt diskutera var de etiska gränserna går för de ständigt förfinade metoder som används för att uppnå bättre resultat. Idrotten vill -ohjelmaan sitoutuminen näkyy useiden ruotsalaisten lajiliittojen, kuten vaikkapa Ruotsin jääkiekkoliiton kotisivuilla. 24

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,

Lisätiedot

Valo, Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:n säännöt 17.4.2013

Valo, Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:n säännöt 17.4.2013 Valo, Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:n säännöt 17.4.2013 1. Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry, Valo, Finlands

Lisätiedot

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009-

TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009- TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009- Päivämäärä Koulutuksen nimi Kohderyhmä Laajuus 12.3.2014 MOD2 Ohjauksen erilaisia mahdollisuuksia 4/4 n, Itä-Suomen ja Tampereen yliopiston 11.3.2014 Moduuli 3 (Joensuu)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY STRATEGIA 2012 1.1.2022

SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY STRATEGIA 2012 1.1.2022 SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY STRATEGIA 2012 1.1.2022 Esitys ylimääräiselle kokoukselle 18.3.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1 Toimintaympäristö ja sen muutokset... 3 2. Visio 1.1.2022...

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 Liikkuva koulu Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 11.9.2012 Mikä on Liikkuva koulu? YLE Keski-Pohjanmaa: http://yle.fi/uutiset/valitunneilla_peuhaus_kasvatt aa_lapsen_liikuntakakkua/6283397 Koulun liikuntaolosuhteiden

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET Tiia Murtonen Anna-Elina Pekonen HALISKO Tänä päivänä Halisko on paljon muutakin kuin vihreä lisko, Halisko on TUL:n nuorisotoiminnan näkyvin tunnus Se on nuorisotoiminnan lippulaiva yhdessä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 886/2005 vp Palokunnan hälytystehtäviin osallistuvien ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Eräs nuori kirjoittaa olevansa sopimuspalokuntalainen. Aktiivisia toimijoita on pienellä paikkakunnalla

Lisätiedot

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.3.2011 Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa 1. Oikeustieteen maisterin tutkinnon

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1059/2005 vp Raskaana olevien päihteidenkäyttäjien pakkohoito Eduskunnan puhemiehelle Suomi on saanut kyseenalaisen kunnian sijoittua maailman kymmenen kärkimaan joukkoon alkoholin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Kaikille avoin liikunta - ohjelma

Kaikille avoin liikunta - ohjelma Kaikille avoin liikunta - ohjelma Suomessa on jo kauan tehty nk. erityisryhmien, vammaisurheilun ja lajiliittojen välistä yhteistyötä: A. Perinteinen tiettyä vammaryhmää/ vammaisurheilulajia koskeva yhteistyö.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1058/2004 vp Ulkomailla asuvien henkilöiden Suomesta saatavien tulojen verotus Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on viime vuoden lopulla tehdyn päätöksen perusteella kehottanut

Lisätiedot

Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016

Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016 Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016 1. KIHUn rooli suomalaisessa huippu-urheilussa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikka ja sivistystyö

Sosiaalipedagogiikka ja sivistystyö x Sosiaalipedagogiikan päivät x Sosiaalipedagogiikka ja sivistystyö Tampere 9. 4. 2015 FT Seppo Niemelä Pohjoismainen kansansivistys Alkoi Tanskassa 1840-luvulla Kansanopisto levisi koko Pohjolaan Opintoliitot

Lisätiedot

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on. KIEKKO-LASER JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on Kiekko-Laser Juniorit ry. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä K-Laser. Yhdistys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Suunnistusliiton säännöt

Suunnistusliiton säännöt Suunnistusliiton säännöt SUOMEN SUUNNISTUSLIITTO ry Suomen Suunnistusliiton säännöt (Rekisteröity 19.9.2008) 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Suunnistusliitto ry. ja sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA

Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA Koulutusta antavat yksiköt LitM-koulutus: Jyväskylän yliopisto, Liikuntakasvatuksen laitos: yksi vapaasti valittava

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,

Lisätiedot

MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY

MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Myllykosken Naisvoimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kouvolan Myllykoski 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS Yhdistyksen

Lisätiedot

SUOMEN KIIPEILYLIITTO RY.

SUOMEN KIIPEILYLIITTO RY. 1 (6) 23.12.2011 SUOMEN KIIPEILYLIITTO RY. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT FIN- 2 (6) 1 LIITON NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Kiipeilyliitto - SKIL ry. ja ruotsiksi Finlands Klätterförbund FKF rf. Kansainvälisissä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen Yhdistyksen säännöt Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on suomeksi Helsingin miekkailijat ry, ruotsiksi Helsingfors fäktare rf ja sen virallinen lyhenne on HFM. Siitä käytetään näissä säännöissä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Suomen Maastohiihto ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

1 Yhdistyksen nimi on Suomen Maastohiihto ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN MAASTOHIIHTO R.Y.:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Maastohiihto ry ja sen kotipaikka on Helsinki. Tarkoitus ja toiminnan laatu 2 Yhdistyksen tarkoituksena on

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 188/2013 vp Erityisopetuksen tarve ja riskitilanteiden kartoitus Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisen kattavan ja hyvän neuvolajärjestelmän jatkoksi on esitetty ajatus kahdesta muusta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Terveyslautakunta Tja/17 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Terveyslautakunta Tja/17 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) 162 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille suunnatun toiminnan turvaamisesta Terveysvaikutusten arviointi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 928/2005 vp Kouluterveydenhuollon palveluiden saatavuus Eduskunnan puhemiehelle Hyvällä ja kattavalla kouluterveydenhuollolla on todistetusti suuri merkitys lasten ja nuorten terveen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen.

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Taidehistoria Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat suomeksi. Hieman ennen kokeen alkamista valvoja kysyy haluaako

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun 1 Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun Korkea-asteen Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja 2 3 Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja Työelämän kielitaito

Lisätiedot

osapuolten kesken) mainittua sopimusta. korkeakoulut, sekä Jyväskylän yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tämä sopimus koskee

osapuolten kesken) mainittua sopimusta. korkeakoulut, sekä Jyväskylän yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tämä sopimus koskee VAASAN KO R KEAKO U LU KONSO RTIO - VASA HöGSKO LE KO NSO RTI U M Tämä dokumentti on vaasalaisten korkeakoulujen 1.1.2009 voimaan astuneen joustavaa opinto-oikeutta koskevan sopimuksen (myöh. JOO-sopimus)

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 937/2009 vp Lävistyksiä koskeva valvonta ja ohjeistus Eduskunnan puhemiehelle Lävistykset ovat kasvattaneet suosiotaan koristautumisen muotona. Lävistystä tehtäessä vahingoitetaan aina

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Terveyttä edistävä Vapaaehtoistyötä arvostava TNV:n arvot ja visio Ihmisläheinen ja positiivinen Luotettava ja osaava VANTAAN KAUPUNKI/ LIIKUNTAPALVELUT JÄSENET OHJAAJAT Valo,

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnitelma

Yhdenvertaisuussuunnitelma Yhdenvertaisuussuunnitelma versio 26.11.2015 Suomen Painonnostoliitto ry ja Suomen Voimanostoliitto ry Sivu 1 (8) Suomen Painonnostoliiton ja Suomen Voimanostoliiton yhdenvertaisuussuunnitelma Sisällys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

URHEILUSEURAN TOIMINTALINJA Työvihko urheiluseuran oman toimintalinjan tekemistä varten URHEILUSEURAN TOIMINTALINJA Tämän työvihon tarkoituksena on auttaa urheiluseuroja laatimaan omalle urheiluseuralle

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 426/2007 vp Isännöitsijän pätevyyden valvonta Eduskunnan puhemiehelle Isännöitsijä on asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöyhtiön operatiivinen johtaja, jonka tärkein tehtävä on johtaa

Lisätiedot

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN Hyvinvoiva ja terve Pohjanmaa/ Välmående och friska Österbotten 22.9.2011 Aluekehitysjohtaja/Regionalutvecklingsdirektör Varpu Rajaniemi Österbottens förbund Pohjanmaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot