Lasten ja nuorten oikeudet liikunnassa ja urheilussa. Kirsi Lallukka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten ja nuorten oikeudet liikunnassa ja urheilussa. Kirsi Lallukka"

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten oikeudet liikunnassa ja urheilussa Kirsi Lallukka

2 Lasten ja nuorten oikeudet liikunnassa ja urheilussa Kirsi Lallukka Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 284 LIKES-tutkimuskeskus ISBN ISSN

3 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 284 ISBN ISSN Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Viitaniementie 15a, Jyväskylä LIKES-tutkimuskeskus ja tekijä 2

4 TIIVISTELMÄ Tässä Lasten ja nuorten oikeudet liikunnassa ja urheilussa -sektoritutkimusraportissa esitetään perustietoa Suomen nykytilanteesta tarkastelemalla vielä voimassaolevaa liikuntalakia (1998/1054) ja sen valmisteluasiakirjoja alaikäisten oikeuksien näkökulmasta. Lapsioikeudellisen näkökulman huomioimista etsittiin myös suurimpien liikunta- ja urheilujärjestöjen sekä lajiliittojen säännöistä ja niiden arvopohjasta. Liikunnan- ja luokanopettajakoulutuksen tutkintovaatimukset olivat niin ikään tarkastelun alla. Uusia avauksia aiheeseen antavat esimerkit pohjoismaisista urheiluliikkeistä. YK:n kansainvälisen lapsen oikeuksien sopimuksen (1989) kautta tuodaan esiin kokonaisvaltaisen otteen tärkeyttä lasten ja nuorten oikeuksien huomioimiseksi liikunnassa ja urheilussa. Aiheen tematiikan syventämiseksi ja eteenpäin viemiseksi on haastateltu lasten oikeuksien ja urheiluoikeuden asiantuntijoita. Enemmistö liikunta- ja urheilujärjestöissä liikkuvista on lapsia ja nuoria. Kuinka heidän oikeutensa on huomioitu juridisesta näkökulmasta? Selvityksen aineistot osoittavat, että eksplisiittinen lapsioikeudellinen näkökulma puuttuu ja sen kehittämistarve on ilmeinen kaikilla tarkastelluilla osa-alueilla. Jotta lapsioikeudellinen näkökulma tavoittaisi koko liikunnan ja urheilun kentän, kaikki eri toimijatahot on saatava mukaan ja sitoutettava käytännön tasolla lasten oikeuksien huomiointiin. Tämä edellyttää lasten oikeuksien näkymistä liikuntalaissa sekä panostamista tiedottamiseen, koulutukseen, tutkimus- ja hanketyöhön sekä resursointia käytäntöjen luomiseen. Suojelunäkökulman vahvistamisen lisäksi lasten ja nuorten osallisuutta liikunnan ja urheilun kentillä on tuettava mahdollisimman monipuolisesti. 3

5 SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen aineistot ja kysymyksenasettelu Lapsioikeudellinen näkökulma Suomen nykyisessä liikuntalaissa ja sen valmistelussa Lapsioikeudellinen näkökulma kattojärjestöjen ja lajiliittojen säännöissä Lapsen oikeudet liikunnanopettaja- ja luokanopettajakoulutuksen tutkintovaatimuksissa Pohjoismaisia avauksia lasten oikeuksiin liikunnassa ja urheilussa YK:n lapsen oikeuksien sopimus juridinen viitekehys liikuntaan ja urheiluun? Johtopäätökset Lähteet

6 1 Johdanto Liikunta ja urheilu ovat suomalaisten lasten ja nuorten elämässä keskeisiä. Lajien harrastajamäärät ja seurojen toimintaan osallistuvien määrät ovat suhteellisen korkeita. Lasten ja nuorten oikeuksien huomioimisesta suomalaisessa liikunnan ja urheilun kentässä puuttuu kuitenkin perustietoa. Tarvitaan tietoa Suomen nykytilanteesta ja asiantuntijanäkemyksiä siitä, mitä asioita tulee ottaa huomioon päätettäessä lasten ja nuorten oikeuksista liikunnassa ja urheilussa. Tässä Lasten oikeudet liikunnassa ja urheilussa -sektoritutkimuksessa tehdään avaus aiheeseen. Selvitys on toteutettu välisenä aikana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut myös tuottaa taustamateriaalia uuden liikuntalain valmisteluun. Nykyajassa on näkyvissä erilaisia merkkejä siitä, että liikuntaa koskevia määrittelyitä halutaan avata ja monimuotoistaa. Näkyväksi on alettu tehdä esimerkiksi sitä, kuinka lasten ja aikuisten käsitykset liikunnasta eroavat toisistaan 1 (Saastamoinen & Sirniö 2012). Nuorten liikunnan murrostilaa kipupisteineen on puolestaan tuotu esiin muun muassa nuorisotutkijoiden pamfletissa Tässä seison enkä muuta voi? (Harinen & Rannikko 2012). Myös moni tätä selvitystä varten haastatelluista asiantuntijoista näki tarpeellisena laajentaa keskustelua siitä, kuinka liikunta käsitetään Suomessa, ja piti nykyisiä lähestymistapoja liian kapeina ja yksipuolisina. Tässä raportissa nämä kysymykset jäävät kuitenkin taustalle, koska tarkastelunäkökulma on rajattu lapsille ja nuorille järjestettyyn, organisoituun liikunta- ja urheilutoimintaan. 1 Anna Saastamoisen ja Sanna Sirniön (2012) tutkimuksessa kerrottiin, että siinä missä aikuiset yhdistivät lasten liikunnan lajeihin ja harrastamiseen sekä puitteiden suunnitteluun ja tavoitteiden erittelyyn, lapset tarkastelivat liikuntaa toiminnan näkökulmasta ja olivat aktiivisia liikunnan ilmaisijoita. Tutkimuksessa osoitettiin, kuinka liikunta liittyy kaikkiin arjen toimintoihin, ja korostettiin, ettei lasten tule olla liikuntaa vaan liikunnan lapsia varten. 5

7 2 Selvityksen aineistot ja kysymyksenasettelu Selvityksessä lähdettiin avaamaan aihetta seuraavista tarkastelukulmista ja aineistoista: Lasten oikeudet liikunnassa ja urheilussa juridisesta näkökulmasta Kysymystä on selvitetty tarkastelemalla Suomen vielä voimassa olevaa liikuntalakia (1998/1054) sekä sitä koskenutta hallituksen esitystä (HE 236/1997). Tutkittiin, onko niistä löydettävissä eksplisiittistä lapsioikeudellista näkökulmaa ja millaiseen arvopohjaan niissä lasten ja nuorten osalta nojataan. Tarkastelukohteina olivat myös YK:n kansainvälinen lapsen oikeuksien sopimus, joka tuli voimaan Suomessa 1991, Suomen määräaikaisraportit YK:n lapsen oikeuksien komitealle sekä suositukset Suomen raporttien pohjalta. Keskeinen asiakirja on myös YK:n lapsen oikeuksien komitean tuore artiklaa 31 koskeva yleiskommentti, jossa liikunta ja urheilu otetaan erityisesti esiin. Asiantuntijahaastattelut lasten oikeuksista liikunnassa ja urheilussa Kuinka lasten oikeuksien ja urheiluoikeuden asiantuntijat näkevät nykyisen tilanteen ja arvioivat sen mahdollisia kehittämistarpeita? Selvitystä varten haastateltiin kahdeksaa asiantuntijaa, jotka edustivat järjestökenttää, valtionhallintoa ja tutkimusta. Haastattelut tehtiin syksyn 2013 aikana. Varsinaisten haastattelujen lisäksi tietoja on saatu liikunnan ja urheilun eri asiantuntijoilta sähköpostikirjeenvaihdon kautta. Lasten oikeudet ja lapsinäkökulma järjestöjen ja lajiliittojen säännöissä Millä tavoin kysymys lasten oikeuksista liikunnassa ja urheilussa esiintyy suurimpien valtakunnallisten liikuntajärjestöjen ja lajiliittojen säännöissä? Kattojärjestöistä mukana olivat Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry sekä Finlands Svenska Idrott r.f. (FSI). Mukaan otettiin myös valmentajajärjestö Suomen Valmentajat ry:n säännöt. Lajiliitoista tarkasteluun valittiin kolme jäsenmäärältään suurinta lajiliittoa: Suomen Palloliitto ry, Suomen Jääkiekkoliitto ry sekä Suomen Voimisteluliitto Svoli ry. Ålands Idrottsförbund r.f. valikoitui tarkasteluun poikkeuksellisuutensa vuoksi: sen lapsi- ja nuorisourheilua koskevissa kehityslinjauksissa ja niiden toteuttamista koskevissa sitoumuksissa lähtökohdaksi on eksplisiittisesti nostettu lasten ja nuorten näkökulma sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Liikunnan- ja luokanopettajakoulutus YK:n lapsen oikeuksien komitea on suositellut useaan otteeseen Suomen valtiota tehostamaan sopimusta koskevan tiedon jakamista. Määräaikaisraporttien jälkeen Suomelle on annettu palautetta heikosti hoidetusta tiedottamisesta lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten, kuten opettajien koulutuksessa. Tässä selvityksessä lapsioikeudellisen tiedon jakamista on tarkasteltu liikuntapedagogiikan näkökulmasta: liikunnanopetus on tärkeä väylä, jonka kautta voidaan rakentaa lapsioikeudellista näkökulmaa liikunnan ja urheilun kontekstiin. Lähes kaikki liikuntaa peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opet- 6

8 tavat ovat jollakin tasolla liikuntapedagogiikkaa opiskelleita. Selvityksessä aihetta tarkasteltiin voimassaolevien liikunnanopettajakoulutuksen (Jyväskylän yliopisto liikuntatieteellinen tiedekunta, opinto-opas ) sekä kaikkien Suomessa luokanopettajakoulutusta antavien oppilaitosten ( ) tutkintovaatimusten liikunnanopetuksen näkökulmasta. 7

9 3 Lapsioikeudellinen näkökulma Suomen nykyisessä liikuntalaissa ja sen valmistelussa Uuden liikuntain valmistelu on parhaillaan käynnissä tätä selvitystä laadittaessa. Suomen ensimmäinen liikuntalaki tuli voimaan (984/1979) eikä siinä voi sanoa näkyneen lapsioikeudellista näkökulmaa. Myöskään nykyinen liikuntalaki (1998/1054) ei sisällä eksplisiittisiä mainintoja lasten oikeuksista (esimerkiksi kytkentää Suomen vuonna 1991 ratifioimaan YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen). Erona ensimmäisen ja nykyisen liikuntalain välillä lapsinäkökulmasta on se, että nykyisessä lain tarkoitukseen ja arvopohjaan on kirjattu lasten ja nuorten kehityksen tukeminen. Uutena painotuksena lakiehdotuksessa on se, että liikuntatoiminnan edistämisen rinnalle on nostettu liikunnan yhteiskunnalliset vaikutukset, kuten terveydelliset vaikutukset sekä liikunnan merkitys lasten ja nuorten kasvulle ja kehitykselle 2. Esityksessä on ehdotettu säädettäväksi nykyistä lakia täsmällisemmin lain tarkoituksesta ja arvopohjasta. (HE 236 /1997.) Voimaan tulleessa laissa (1998/1054) sen tarkoitus määriteltiin seuraavasti. 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lisäksi lain tarkoituksena on liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. (1998/1054.) Tämä sinänsä positiivinen uusi kehityssuunta lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukeminen liikunnan avulla on kuitenkin lapsioikeudellisesta näkökulmasta kapea: lapset ja nuoret ovat paitsi kehittyviä ja kasvavia yksilöitä, myös oikeussubjekteja tässä ja nyt. Positiivisena uudistuksena voi pitää myös lakiin kirjattua tarkoitusta edistää liikunnan avulla tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Nämä ovat tärkeitä arvopohjalinjauksia myös lasten ja nuorten kannalta katsoen, olkoonkin, ettei niitä suoranaisesti kytketä lapsiin ja nuoriin. Näkökulman terävöittäminen ja laajentaminen vaatisi, että lain arvopohjaan ja valtionapuperusteisiin olisi eksplisiittisesti kirjattu lapsioikeudellinen perspektiivi. 2 Kursivoinnit ja lihavoinnit kaikissa sitaateissa lisännyt Kirsi Lallukka. 8

10 Mielenkiintoista on, että kun vertaa hallituksen esitystä liikuntalaiksi (HE 236/1997) ja varsinaista liikuntalakia (1998/1054), näyttää siltä, että hallituksen esityksessä oli lasten ja nuorten oikeuksien näkökulmasta aineksia enempään kuin mihin lopulta päädyttiin. Hallituksen lakiesityksen perusteluista löytyy muun muassa kohta, jossa kasvun ja kehityksen rinnalle nostetaan lasten ja nuorten tarpeet. Laissa on haluttu erikseen korostaa lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukemista. Tämä tarkoittaa sellaisen liikunnan tukemista, jonka lähtökohtana on lasten ja nuorten tarpeet. (HE 236/1997 lakiehdotuksen perustelut.) Harmillista kyllä ajatus on jätetty irralliseksi, eikä sen sisältöä avata. Mitä lasten ja nuorten tarpeisiin katsotaan tässä yhteydessä kuuluvan? Millä tavoin heidän oikeutensa on huomioitu tarve -ajattelussa? Lakiesityksessä tunnustettiin myös liikunnan olemassaolo nuorisokulttuurina erillään lapsi- ja nuorisourheilusta: Lapsi- ja nuorisourheilun rinnalle on kehittynyt omat piirteensä luonut liikunta nuorisokulttuurina. Terveyttä edistävä liikunta, kuntoliikunta ja siihen liittyvät elämykset ovat luoneet aikaisempaa selkeämmät toimintatapansa. (HE 236/1997 lakiehdotuksen perustelut.) Nykyisessä liikuntalaissa tulkinta rajautui lopulta lasten terveyden, kasvun ja kehityksen tukemiseen, vaikka lain arvopohjaan muutoin sisällytettiin tasa-arvon, suvaitsevaisuuden, kulttuurien moninaisuuden ja ympäristön kestävän kehityksen edistämistä liikunnan avulla. Yhteiskuntatieteellisessä lapsuustutkimuksessa (ks. esim. Strandell 1992; James & Prout 1990) liikuntalakiin (1998/1054) sisältyvän lähestymistavan kaltaista suhtautumista alaikäisiin on kutsuttu kasvun ja kehityksen näkökulmaksi ja tulevaisuusperspektiiviksi. Niissä lapset ja nuoret nähdään ensisijaisesti tulevina aikuisina. Näiden rinnalle on haluttu nostaa tarkastelukulma, jossa painotetaan lapsuutta tässä ja nyt. Tulevaisuusperspektiivin rinnalla pidetään ainakin yhtä tärkeänä kohdata lapset ja nuoret heidän nykyisessä elämänvaiheessaan ja -tilanteessaan sekä turvata heidän oikeutensa ja hyvinvointinsa juuri nyt. Tämän periaatteen tulisi olla osa myös lasten ja nuorten liikuntaa ja urheilua koskevaa liikuntapoliittista päätöksentekoa. Kuinka lasten oikeuksien näkökulma voisi olla tuotavissa liikuntalakiin? Haastateltu urheiluoikeuden asiantuntija kuvaa nykyistä tilannetta ja hahmottelee mahdollisia kehittämissuuntia seuraavasti: Täytyy muistaa että ainakin tähän mennessä on ymmärretty niin, että liikuntalaki on puitelaki eli siellä on vähemmän suoraa sääntelyä, se on kuitenkin rakentunut suomalaisessa ja pohjoismaisessa mallissa aika pitkälle vapaaehtoisuuden varaan, jos puhutaan juridisesti niin yhdistysautonomian piiriin ja yhteiskunta ainoastaan luo niitä puitteita, mutta varmasti jos 9

11 ajatellaan niitä perusteita, joilla annetaan valtionavustuksia, niin se on yksi ohjausmekanismi. Kyllähän tämmösillä linjauksilla on merkitystä, ja mikseivät ne voisi koskea entistä enemmän myös lasten oikeuksien toteutumista erilaisissa ympäristöissä. Näkisin, että tietty merkitys sitten on myös sillä, että minkälainen tämä liikuntalain tavoitesäännös on, mitä sinne on kirjoitettu auki ja millä tavalla sieltä voidaan sitten löytää tulkintapintaa kun mietitään erilaisia tilanteita liikuntalain soveltamisesta, että miten nämä eettiset arvot ja sitten ehkä myös yksilöiden mahdollisuus harrastaa liikuntaa kirjoitetaan ja mitä sieltä voidaan lukea, että se olisi ehkä se tapa luoda sitä pohjaa. Ja silloin tietysti täytyy miettiä onko jotain semmoisia yksittäisiä sääntelykysymyksiä, joita voitaisiin ehkä ratkaista, mutta se on tämä systematiikka joka sen lain taustalla on aika pitkälti ollut, että on kysymys näistä puitteista, asettaa ehkä tiettyjä rajoja. En sano että sen pitäisi olla jatkossa niin, mutta niin se on ymmärretty tässä. Jos olisi tämmösiä tietynlaisia ohjelmia, siis ikään kuin todetaan että annettaisiin kohdennetusti tiettyjen tavoitteiden toteuttamiseen ja ne olisivat näissä mittareissa sisällä, niin se voisi olla ehkä se tapa, niin että ne mittarit sitten liittyvät lain yleisten tavoitteiden toteuttamiseen. --- Tällaisia painopisteitähän voi olla monenkinlaisia, mutta ne olisivat arviointitekijöinä, vaikuttaisivat näihin päätöksiin ja sitä kautta kun on tiettyjä tavoitteita, niin voitaisiin katsoa että miten lajiliitto tai muu valtionapuun oikeutettu taho on niitä pystynyt saavuttamaan. Että se saattaisi olla se mekanismi. Varmasti yleinen linjaus on siihen suuntaan, että entistä enemmän kun annetaan rahaa, niin pitäisi saada myös tuloksia aikaiseksi, että se ei ole vain tämmöistä yleistä tukemista, vaan sitten että myös nämä resurssit käytettäisiin kestävällä tavalla ja myös tässä mielessä tehokkaasti. Ei helppo kysymys millään tavalla ratkaista, mutta jotain tämän suuntaista se voisi ehkä olla. (Urheiluoikeuden asiantuntijan haastattelu.) Edellisessä sitaatissa hahmotetaan kokonaisvaltaisesti liikuntalain rajoituksia ja potentiaalisia kehittämisväyliä. Sitaatissa osoitetaan, että lapsioikeudellisen näkökulman eksplisiittinen huomioiminen liikuntalain tasolla on haastavaa, mutta kuitenkin mahdollista. 10

12 4 Lapsioikeudellinen näkökulma kattojärjestöjen ja lajiliittojen säännöissä Useissa kansallisissa liikuntahankkeissa on ajettu lasten ja nuorten aktivoimista ja osallistumisen tukemista monin tavoin periaatteineen, materiaaleineen, koulutuksineen ja hyvine käytäntöineen. Lapsioikeudellinen näkökulma ei juuri ole ollut keskiössä. Yksiselitteisesti ei voi sanoa, että lasten ja nuorten oikeudet liikunnassa ja urheilussa olisivat olleet täysin vieras puheenaihe. Aihetta on kuitenkin sivuttu enimmäkseen erilaisissa liikuntaan ja yleiseen hyvään liittyvissä puheissa ja kampanjoissa, joissa puhe oikeuksista on usein ollut hyvin yleiselle tasolle jäävää: Lapsilla ja nuorilla on oikeus liikkua, oikeus liikuntaan, oikeus nauttia kilpailemisesta, oikeus nauttia liikkumisestaan liikuntaseurassa, oikeus kokea itsensä tärkeäksi liikkuessaan. Näissä puheissa ja kampanjoissa on sivuttu lapsikeskeisyyden, lasten parhaan tai lapsen keskiöön asettamisen tärkeyttä. Suuntaus on sinänsä tärkeä, mutta edellisen kaltaisissa oikeuksiin viittaavissa lausumissa ei juurikaan täsmennetä niiden sisältöä, jolloin niiden merkitykset jäävät tulkitsijatahojen omien arvojen ja intressien varaan. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että lausumia ei ole kytketty millään tavoin Suomen kansalliseen lapsia koskevaan lainsäädäntöön tai YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Liikunnan ja urheilun ideologinen perustelu on sekoittunut keskusteluun oikeuksista, jolloin tarkennusta tarvitaan siihen, mitkä ovat lainsäädännön pohjalta nousevat oikeudelliset perustelut, jotta voidaan selkeyttää lasten ja nuorten asemaa liikunnan ja urheilun kentällä. Edellisessä luvussa on tarkasteltu lapsioikeudellista näkökulmaa tai pikemminkin sen puuttumista nykyisessä liikuntalaissa. Entä näkyykö lapsioikeudellinen näkökulma liikuntajärjestöjen ja lajiliittojen säännöissä? Valtionosuuksia ja -avustuksia jaettaessa otetaan huomioon, kuinka valtakunnalliset ja alueelliset liikuntajärjestöt toimivat liikuntalain tarkoituksen toteuttamiseksi ( /1054; 7 ). Näin ollen kattojärjestöjen ja lajiliittojen säännöissäkin on (vaihtelevassa määrin) yhdenmukaisuutta liikuntalain ensimmäisen pykälän kanssa, joka kuvaa lain tarkoitusta. Tästä syystä selvityksen yhdeksi tarkastelualueeksi on otettu keskeisimpien kattojärjestöjen (Valo ry ja FSI r.f.) sekä suurimpien lajiliittojen (Palloliitto, Svoli, Jääkiekkoliitto) 11

13 säännöt 3. Lisäksi on tarkasteltu sitä, miten aihealue näkyy Suomen Valmentajat ry:n säännöissä. Kattojärjestöt Kattojärjestöjen säännöissä ei ole eksplisiittisiä viittauksia lapsen oikeuksien sopimukseen tai kansalliseen lapsilainsäädäntöön. Kattojärjestöjen ja lajiliittojen säännöt noudattavat samaa yhdistyslain ( /503) mukaista rakennetta, jossa todennäköisin kohta lasten oikeuksiin viittaamiseen olisi yhdistyksen tarkoituksen ja toimintamuotojen kuvauksessa. Valon, Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:n säännöt tulivat voimaan , jolloin SLU, Nuori Suomi ja Kuntoliikuntaliitto yhdistyivät. Valo ry:n säännöissä määritellään järjestön tarkoitus seuraavasti: Järjestön toiminnan tarkoituksena on edistää koko elämänkulkua koskevaa liikuntaa ja urheilua, arjen fyysisestä aktiivisuudesta terävimpään huippu-urheiluun sekä vahvistaa liikunnan kansalaistoimintaa. Järjestö vahvistaa liikuntakulttuurin yhteiskunnallista asemaa ja tukee jäsentensä ja niiden jäsenten sekä näissä järjestöissä toimivien ihmisten monipuolista toimintaa liikunnan parissa. Järjestö edustaa suomalaisia liikuntajärjestöjä tehtäväalueensa kansallisessa ja kansainvälisessä toiminnassa. Valo ry:n toimintamuodoissa todetaan, että tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö muun muassa edistää laaja-alaista tasa-arvoa liikunnassa ja urheilussa sekä vahvistaa liikunnan ja urheilun eettistä perustaa. Hämmästyttävää on, että lapset ja nuoret eivät ole Valo ry:n säännöissä esillä omana erityisenä ryhmänään millään tavoin. Yllättävänä voidaan pitää myös sitä, että arvopohjan kuvaaminen ja määrittely jäävät niin yleiselle tasolle. Myöskään FSI:n (Finlands Svenska Idrott r.f.) säännöistä ei löytynyt eksplisiittistä lapsioikeudellista näkökulmaa. 3 Valo ry: FSI r.f.: Suomen Palloliitto ry: Suomen Jääkiekkoliitto ry: Suomen Voimisteluliitto ry: +S%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t.pdf Suomen Valmentajat ry: 12

14 Suomen kolme jäsenmäärältään suurinta lajiliittoa Seuraavassa käydään läpi kolmen jäsenmäärältään suurimman suomalaisen lajiliiton sääntöjä lasten oikeuksien näkökulman esiintymisen kannalta. Suomen Palloliitto ry:n sääntöihin ( ) on sisällytetty huomattavan perusteellisesti nykyistä liikuntalakia vastaava arvopohja: 2 Tarkoitus, eettiset periaatteet ja arvot 1. Liiton tarkoituksena on valtakunnallisena urheilun lajiliittona johtaa, valvoa ja ohjata Suomessa jalkapalloilun ja futsalin kehitystä ja olla jalkapalloilua ja futsalia harrastavien ja liittoon kuuluvien jäsenpiirien ja -seurojen yhdyssiteenä. 2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. 3. Toiminnassa kunnioitetaan ympäristön ja luonnon asettamia vaatimuksia sekä tasa-arvon toteutumista. 4. Etniseen alkuperään, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, politiikkaan tai muuhun syyhyn perustuva syrjintä on kielletty. 5. Liiton arvoja ovat iloisuus, menestys, luotettavuus ja yhteisöllisyys. Lisäksi Palloliiton pelaajasäännöissä ja määräyksissä on osittain avattu edellä mainittuja periaatteita ja arvoja junioritoiminnan osalta (ks. Jalkapallon leikki-, kaveri- ja tulevaisuusmaailma). Arvopohjassa ei kuitenkaan ole mainittu eksplisiittisesti lapsioikeudellista näkökulmaa. Suomen Jääkiekkoliitto ry:n toimintasäännöissä ( ) todetaan liiton tarkoituksesta (2 ): Liiton tarkoituksena on edistää ja kehittää jääkiekkoilua ja muita liiton toimintaan hyväksyttyjä lajeja, sekä toimia jäsentensä valtakunnallisena liittona, aatteellisena järjestönä ja yhdyssiteenä. Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Liiton tarkoituksen toteuttamista (3 ) koskevista kohdista tämän selvityksen aihetta lähimmäksi tulee kohta 8: tarkoitustaan liitto toteuttaa edistämällä ja valvomalla erikoisesti nuorisoharrastajien kehittymistä terveiksi urheilijoiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Myös Suomen Jääkiekkoliitto ry:n osalta voi todeta, ettei lasten oikeuksien näkökulmaa ole eksplisiittisesti huomioitu kyseisen lajiliiton säännöissä eikä junioritoiminnan suosituksissa. 13

15 Suomen Voimisteluliitto Svoli ry:n säännöissä liiton toiminnan tarkoituksesta (2 ) todetaan seuraavaa: 2 Liiton tarkoituksena on toimia niiden yhdistysrekisteriin merkittyjen, liittoon kuuluvien jäsenten valtakunnallisena liittona, jotka liiton ja omien sääntöjensä edellyttämällä tavalla edistävät Suomen kansan voimistelu- ja liikuntaharrastusta niin, että mahdollisimman moni voisi harrastaa monipuolista voimistelua ja liikuntaa eri toiminta- ja tavoitetasoilla sekä suorittavat jäsenistönsä keskuudessa liikuntakasvatustyötä. Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnan tavoitteena on laaja-alaisen ja tasa-arvoisen liikuntakulttuurin edistäminen. Kohdassa, jossa liitto esittelee tarkoituksensa toteuttamista koskevia toimenpiteitä (3 ), todetaan lasten ja nuorten osalta, että liitto huolehtii voimisteluliikunnan ja seuratoiminnan jatkuvasta kehittämisestä ja elinvoimaisuudesta lasten ja nuorten voimistelussa ja liikunnassa, aikuisten kunto- ja terveysliikunnassa sekä kilpa- ja huippu-urheilussa. Eksplisiittistä lapsioikeudellista näkökulmaa ei ole löydettävissä myöskään Svolin säännöistä. Suomen Valmentajat ry on eri urheilulajien valmentajien ja valmentajayhteisöjen valtakunnallinen palvelujärjestö. Yhdistys edistää valmentajuutta, kouluttaa valmentajia sekä kehittää valmentajien osaamista ja hyvinvointia tukevia asiantuntijapalveluja valmentajayhteisöjen ja oman asiantuntijaverkostonsa kanssa. Yhdistyksen säännöissä ei ole mainittu lapsia ja nuoria millään tavoin. Kattojärjestöjen ja lajiliittojen lasten ja nuorten liikuntaa ja urheilua koskevissa ohjelmissa, kuten esimerkiksi Sinettiseura, Urheilun Pelisäännöt ja Kaikki Pelaa -ohjelmissa, on luotu kriteereitä, joihin urheiluseurat, valmentajat, lapset ja nuoret sekä heidän vanhempansa periaatteessa sitoutuvat. Sitoutuminen tapahtuu allekirjoittamalla sopimus, jonka rikkomisesta voi seurata huomautus, sakkomaksu tai ohjelmasta erottaminen. Se, millä tavoin edelliset ohjelmat kytkeytyvät lapsioikeudelliseen näkökulmaan ja sen konkreettiseen toteuttamiseen, on avoin kysymys. 14

16 Tapaus Ahvenanmaa Lapsioikeudellisesta näkökulmasta mielenkiintoinen poikkeus suomalaisen liikunnan ja urheilun järjestökentässä on Ålands Idrottsförbund r.f. (www.alandsidrott.ax), joka itsenäisenä liittona tekee kiinteää yhteistyötä sekä suomalaisten että pohjoismaisten liikunta- ja urheilujärjestöjen kanssa 4. Sen lapsi- ja nuorisourheilua koskevissa kehityslinjauksissa ja niiden toteuttamista koskevissa sitoumuksissa lähtökohdaksi on eksplisiittisesti nostettu lasten ja nuorten näkökulma sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Ålands Idrott Riktlinjer och bestämmelser för barn och ung domsidrotten på Åland -asiakirjassa viitataan suoraan YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen: Åländsk idrott för barn och ungdom skall bedrivas enligt barnens och ungdomarnas förutsättningar, behov och krav. Idrotten skall erbjuda alla barn och ungdomar en kamratlig och trygg social miljö där de kan utvecklas fysiskt, psykiskt och socialt och vara delaktiga i utformningen av verksamheten och därmed vänja sig vid att ta ansvar för sig själva och andra. För att säkerställa kvaliteten och för att skapa en gemensam värdegrund inom barn och ungdomsidrotten skall det finnas riktlinjer. FN:s barnkonvention ligger som grund för innehållet i Idrottens riktlinjer. Idrotten är en alcohol och drogfri miljö och all idrottsverksamhet för barn och ungdomar skall vara alcohol och drogfri. Förbundens och föreningarnas uppgift är att ha kontinuerliga diskussioner om idrottens etikfrågor. Med barnidrott menas idrottsaktiviteter för barn till och med 12 år. Med ungdomsidrott menas idrotts aktivteter för åldrarna år. Asiakirjassa on myös eritelty yksityiskohtaisemmin erikseen lapsi- ja nuorisoliikunnan ja -urheilun suuntaviivat YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen viitaten. Iso osa ahvenanmaalaisista urheiluseuroista on sitoutunut noudattamaan toiminnassaan tätä ohjelmaa. 4 Yhteistyökumppaneina sillä on Suomen Valo ry:n, Suomen Olympiakomitean, Paralympiakomitean ja FSI:n lisäksi Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin, Färsaarten sekä Grönlannin urheiluliikkeet. 15

17 5 Lapsen oikeudet liikunnanopettaja- ja luokanopettajakoulutuksen tutkintovaatimuksissa Liikunnanopetus on tärkeä väylä, jonka kautta voidaan rakentaa lapsioikeudellista näkökulmaa liikunnan ja urheilun kontekstiin. Kaikki suomalaisille peruskoululaisille, lukiolaisille ja suurelta osin myös muun ammatillisen koulutuksen opiskelijoille liikuntaa opettavat ovat jollakin tasolla liikuntapedagogiikkaa opiskelleita (mikäli ovat päteviä virkaan). Selvityksessä aihetta tarkasteltiin käymällä läpi voimassaolevat liikunnanopettajakoulutuksen (Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan opinto-opas ) sekä kaikkien Suomessa luokanopettajakoulutusta antavien oppilaitosten ( ) tutkintovaatimukset liikunnanopetuksen näkökulmasta. YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa sopimusvaltioita tiedottamaan sopimuksen sisällöstä kansalaisilleen. YK:n lapsen oikeuksien komitea on useaan otteeseen suositellut Suomen valtiota tehostamaan sopimusta koskevan tiedon jakamista. Kaikkien neljän määräaikaisraporttinsa jälkeen Suomelle on annettu palautetta heikosti hoidetusta tiedottamisesta lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten, kuten opettajien koulutuksessa. (Suomen määräaikaisraportit ja YK:n lapsen oikeuksien komitean suositukset ja päätelmät löytyvät ulkoasianministeriön www-sivuilta. Ks. myös Nielikäinen 2011.) Liikunnanopettajakoulutus Suomalaiset liikunnanopettajat saavat koulutuksensa pääasiassa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Lisäksi liikunnanopettajakoulutusta annetaan Turun yliopiston Rauman toimipisteessä. Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitoksen pääaineita ovat liikuntapedagogiikka ja liikunnan yhteiskuntatieteet. Liikunnanopettajakoulutuksesta vastaa liikuntapedagogiikan pääaine. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan liikunnanopettajaksi valmistuvien tutkintovaatimusten (Opinto-opas ) useissa opintojaksojen kuvauksissa on kirjallisuutena tai oheislukemistona liikuntaan, erityisliikuntaan sekä perus-, lukio- ja ammattiopetukseen liittyviä laki- ja asetustekstejä. Lisäksi esimerkiksi Monikulttuurisuus ja kulttuurienvälisyys osana asiantuntijuutta -kurssikuvauksessa (LTKY004) on mainittu oheislukemistona Laki kotoutumisen edistämisestä ( /1386) sekä Yhdenvertaisuuslaki ( /21). Huomiota herättävää on, että YK:n lapsen oikeuksien sopimusta tai kansallista lasten oikeuksien lainsäädäntöä ei eksplisiittisesti huomioida kurssikuvauksissa lainkaan. Lasten oikeuksien läpikäyminen ja lapsioikeudellisen näkökulman esiintuominen sopisivat hyvin useiden opintojaksojen yhteyteen. Esimerkiksi useissa liikuntadidaktiikan jakso- 16

18 kuvauksissa arvot ja etiikka ovat keskeisiä oppimistavoitteita. Niissä esille on nostettu esimerkiksi lapsen yksilöllinen kohtaaminen oppijana. Tämä näkökulma korostuu ja konkretisoituu erityisliikunnan jaksokuvauksissa, joissa osaamistavoitteeksi on kirjattu, että opiskelija eli tuleva liikunnanopettaja tunnistaa oppilaan yksilöllisen tarpeen ja osaa muokata opetusta oppilaslähtöisesti. Lapsen oikeuksien sopimuksen tematiikkaa sivutaan myös monikulttuurisuuteen ja etnisiin vähemmistöihin liittyvissä opintojaksoissa. Tiivistäen voi todeta, että lapsen oikeuksien tematiikkaa sivutaan erityisyyden / erilaisuuden näkökulmasta, muttei kaikkia lapsia koskevana kattokäsitteenä. Liikunta luokanopettajakoulutuksessa Suomenkielisiä luokanopettajia koulutetaan seitsemässä yliopistossa ja kymmenessä eri toimipisteessä. 5 Vuoden 2012 päähaussa suomenkieliseen luokanopettajakoulutukseen hyväksyttiin yhteensä 662 opiskelijaa. He kaikki suorittavat keskimäärin 5 opintopisteen 6 suuruisen opintokokonaisuuden liikunnasta. Kolmasosa luokanopettajaksi opiskelevista valitsee liikunnan sivuaineekseen. Liikunnan aineopinnot voi suorittaa 6 % luokanopettajakoulutettavista. Selvityksen aineistoina olivat luokanopettajakoulutusta antavien oppilaitosten tutkintovaatimukset 7. Opinto-oppaista käytiin läpi kaikki liikunnanopetusta koskevien opintojaksojen kuvaukset. Yhdenkään opintojakson sisältöjen, tavoitteiden tai toteuttamistapojen kuvauksissa ei mainittu lasten oikeuksia. Lapsioikeudellista näkökulmaa ei ollut nähtävissä myöskään luettavan kirjallisuuden osalta. Vastaavasti kuin liikunnanopettajakoulutuksen tutkintovaatimuksissa, lapsinäkökulma jää tiettyjen erityisteemojen varaan. Selvimmin tämä näkyi soveltavassa liikuntakasvatuksessa: erityistukea tarvitsevat, erityisen tuen tarpeessa olevat, liikuntamuotojen soveltaminen erilaisille oppilaille, erityisliikunta, liikunnan opetuksen soveltaminen oppilaan kohdalla, jolla on vamma, pitkäaikaissairaus tai muu liikunnallinen erityisvaikeus, asennoituminen vammaisuuteen. Kaikki tämä on tärkeää yhdenvertaisen liikuntakasvatuksen näkökulmasta, jonka syventämiselle ja opetuskäytäntöihin viemiselle on merkittävä tarve. Yksittäisten teemojen lisäksi lapsioikeudellisen näkökulman tulisi myös liikuntapedagogiikassa koskea kaikkia lapsia ja nuoria. 5 Oulun yliopiston alaisuudessa toimiva Kajaanin opettajankoulutuslaitos lopetti toimintansa kesällä 2013; viimeiset opiskelijat otettiin sisään syksyllä Yksi opintopiste vastaa 27 tunnin työskentelyä. 7 Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto (Joensuu ja Savonlinna), Jyväskylän yliopisto (Jyväskylä ja Kokkola), Lapin yliopisto (Rovaniemi), Oulun yliopisto (Oulu ja Kajaani), Tampereen yliopisto (Tampere ja Hämeenlinna), Turun yliopisto (Turku ja Rauma), Åbo Akademi (Turku ja Vaasa). 17

19 Lapsen oikeudet ja liikunnan ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutus sekä muu liikunta-alan koulutus? Edellä kuvattujen nykyisten luokanopettaja- ja liikunnanopettajatutkintojen lisäksi liikuntaalaa voi opiskella ammatillisena peruskoulutuksena, ammattikorkeakoulutuksena sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoina (ks. Liikunta-alan tutkinnot Suomessa 2011). Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen piiriin kuuluvien lasten ohjatusta liikunnasta suurin osa tapahtuu kuitenkin liikunta- ja urheiluseurojen ohjaajien ja valmentajien ohjauksessa. Eri lajiliitot ja liikunnan ja urheilun kattojärjestöt kouluttavat kurssimuotoisesti valmentajia ja ohjaajia. Ammatillisen liikunta-alan sekä lajiliittojen ja kattojärjestöjen koulutuksen käyneistä suuri osa toimii työssään tai vapaaehtoisena seuratoiminnassa lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun parissa. Miten lapsioikeudellinen näkökulma näkyy ohjaaja- ja valmentajakoulutuksessa? Perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen liikunnanopetus ja liikuntaa opettavien koulutus on lakien, asetusten, suunnitelmien ja muun ohjeistuksen kautta kansallisesti säädelty. Myös varhaiskasvatukseen liittyvää liikuntakasvatusta säädellään ja ohjeistetaan. Varhaiskasvatuksen koulutusohjelmissa on omat liikuntakasvatukseen kuuluvat opintojaksonsa. Lajiliitot vastaavat omista valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kokonaisuuksistaan. Lajiliittojen lisäksi esimerkiksi Valo ry ja urheiluopistot järjestävät koulutuksia ohjaajille ja valmentajille. Lisäksi erilaiset hankkeet ja ohjelmat tuottavat koulutusta ja oppimateriaalia lasten ja nuorten liikunnan parissa toimiville. Kurssimuotoista ohjaaja- ja valmentajakoulutusta järjestetään sekä kattojärjestö- että lajiliittolähtöisesti. Tämän raportin tavoitteisiin ei kuulunut tarkastella kaikkia näitä liikunnan opetukseen ja koulutuksen liittyviä väyliä. Niiden merkittävyyttä voi kuitenkin pitää keskeisenä, kun ajatellaan lapsioikeudellisen näkökulman eteenpäin saattamista ja jalkauttamista käytännön kentille. 18

20 6 Pohjoismaisia avauksia lasten oikeuksiin liikunnassa ja urheilussa Lapsioikeudellisen näkökulman eksplisiittinen huomioiminen urheiluliikkeitä koskevassa lainsäädännössä sekä niiden toimintaa ohjaavissa valtiollisissa ohjeistuksissa ja raamituksissa on maailmanlaajuisesti varsin uusi ilmiö. YK:n yleiskokous hyväksyi kansainvälisen lapsen oikeuksien sopimuksen vuonna 1989, ja sen ovat ratifioineet kaikki maailman valtiot (lukuun ottamatta Yhdysvaltoja ja Somaliaa). Urheiluliikkeet ovat aktivoituneet lapsen oikeuksien sopimuksen huomioimiseen vasta 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolella. Edelläkävijöinä lapsen oikeuksien huomioimisessa on pidetty Pohjoismaita, erityisesti Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa. Pohjoismaiden keskinäisen tilanteen vertailua hankaloittaa se, että varsinainen liikuntalaki löytyy vain Suomesta. Ruotsilla ja Norjalla sellaista ei varsinaisesti ole, ja Tanskassa liikuntalaki koskee vain huippu-urheilua: Tanska erottuu lainsäädännöllisesti muista Pohjoismaista, sillä huippu-urheilutoimintaa on maassa säädelty lailla vuodesta 1985 lähtien. Suomessa on vuoden 1980 alusta lähtien ollut voimassa liikuntalaki, jonka tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua ja niihin liittyvää kansalaistoimintaa. Ruotsissa lailla on määritelty RF:n julkishallinnollinen asema urheilun valtionavustusten hallinnoijana. Norjassa urheilua koskevaa lainsäädäntöä ei ole doping-lainsäädäntöä lukuun ottamatta. (Huippu-urheilu pohjoismaissa, 2004, 14.) Haastatellun urheiluoikeuden asiantuntijan mukaan pohjoismaiset mallit, joissa valtion ohjaus perustuu pääasiallisesti resurssiohjaamiseen, erottuvat kuitenkin omaksi ryhmäkseen verrattuna muuhun Eurooppaan: Siinä on varmasti eroja, mutta Ruotsihan on varmasti tässä se lähin vertailukohta ja ehkä siellä on vielä enemmän tällä valtakunnallisten liikuntajärjestöjen yhteistyöryhmällä toimivaltuuksia, et se on menny siihen suuntaan, mut ehkä se iso kuva on sen suuntainen että näissä pohjoismaisissa malleissa on paljon yhteistä, jos sitä sitten vertaa vaikkapa Ranskaan tai tiettyihin Etelä-Euroopan maihin, niin siellähän säännöksiä on hyvin paljon suoraan laissa, mitä sovelletaan. Että se on yhteiskunnallisesti tällä tavalla tiukasti normitettu ja nythän tää liikuntalaki tietysti perustuu tietynlaiseen tulosohjaukseen tai resursseilla ohjaamiseen, mutta eihän siellä oteta kantaa yksityiskohtasesti siihen miten yksittäinen lajiliitto toimintansa järjestää, et se on nää sitoutumiset antidoping-toimintaan ja tämän tyyppisiin asioihin ja se tulee ohjaus tätä kautta ja ymmärtääkseni Ruotsissa on tätä enemmän vielä painotettu sitä että se ohjaus tapahtuu sieltä keskusjärjestön toimesta, et se on se ero mikä ehkä on havaittavissa suhteessa Suomeen, mutta yhtä kaikki aika iso kontrasti on sitten siihen mikä määrätyissä Keski-Euroopan maissa on, että siellä se on urheilu tai liikunta, kuinka vaan, on vielä tiiviimmin valtion välittömässä ohjauksessa. (Haastateltu urheiluoikeuden asiantuntija.) 19

21 Ruotsin urheiluliike ja lapsioikeudellinen näkökulma Edellisen asiantuntija-arvion mukaan Ruotsi näyttäisi olevan Suomen lähin vertailukohta urheiluoikeudellisessa mielessä. Kuinka Ruotsissa on huomioitu lapsioikeudellinen näkökulma? Urheiluliike on Ruotsissa pitkälti Riksidrottförbundetin (RF) ohjauksessa. Sen lisäksi olympiakomitealla (SOK) ja vammaisurheilulla (SHIF) on omat keskusorganisaationsa. Valtion määrärahat ottaa vastaan yksi liike, joka toimeenpanee yksityiskohtaisemman liikkeen sisäisen varojen jaon. Toimintakohtaiset raamit ja ohjeistukset, joiden puitteissa rahat eri tasoilla jaetaan, määrittää valtio. 8 Eli Ruotsissa valtio asettaa tavoitteita ja suuntaviivoja urheiluliikkeelle mutta ei suoranaisesti ohjaa liikettä, paitsi sen rahoitusta suuntaamalla. Voidaan todeta, että Suomessa valtio ohjaa liikunta- ja urheilupolitiikkaa voimakkaammin kuin Ruotsissa. (Mäkinen 2010.) Lasten oikeuksia liikunnassa ja urheilussa tutkinut dosentti Karin Redelius Tukholman Gymnastik- och idrottshögskolanista toteaa Ruotsin tilanteesta: Vi har ingen lag som reglerar barns rättigheter i idrott, utan endast rekommendationer och dessa är beslutade i demokratisk ordning (sähköpostiviesti ). Eli lapsioikeudellinen näkökulma ei ole Ruotsinkaan liikuntaa ja urheilua koskevassa lainsäädännössä eksplisiittisesti läsnä, mutta hallituksen suosituksissa se on huomioitu. Redelius viittaa Ruotsin hallituksen esitykseen (Regeringens proposition 2008/09:126, Statens stöd till idrotten) 9, jossa sanotaan, että kaiken valtiollista tukea saavan lapsi- ja nuorisotoiminnan tulee pohjautua lapsioikeudelliseen näkökulmaan. I propositionen Statens stöd till idrotten (prop. 2008/09:126) föreslår regeringen att de mål och syften med statens stöd till idrotten som beslutades 1999 ska gälla också i fortsättningen men utökas. Det nya innebär att statsbidraget för barn och ungdomar ska betalas ut till verksamhet som bedrivs ur ett barnrättsperspektiv, samt att stöd kan ges till verksamhet som stärker idrottsutövares internationella konkurrenskraft. Lapsioikeudellinen näkökulma on kyseisessä hallituksen esityksessä esillä varsin vahvasti ja monin tavoin: Sverige ratificerade 1990 FN:s konvention om barnets rättigheter (barnkonventionen) och har därmed juridiskt förbundit sig att förverkliga den. Barnkonventionen innehåller följande 8 I propositionen En idrottspolitik för 2000-talet (prop. 1998/99:107) sägs att staten som bidragsgivare inte till någon del ska ställa upp mål för idrottsrörelsens verksamhet. Däremot ska staten ange mål, syften och riktlinjer för sin bidragsgivning. Den principiella skillnaden är att staten formulerar målen och syftena för vad den vill uppnå med statsbidraget till idrotten medan idrottsrörelsen självständigt sätter målen för den egna verksamheten. (prop. 2008/09: 126.) 9 20

22 fyra grundläggande principer. De ska vara styrande för tolkningen av övriga artiklar, men har också en egen självständig betydelse. Inget barn får diskrimineras på grund av härkomst, kön, religion, funktionshinder eller andra liknande skäl. Barnets bästa ska vara vägledande vid allt beslutsfattande och vid alla åtgärder som rör barn och unga. Barn och unga ska tillåtas att utvecklas i sin egen takt och utifrån sina egna förutsättningar. Barn och unga ska ges möjlighet att framföra och få respekt för sina åsikter i frågor som berör dem. Edelliset periaatteet on johdettu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen artikloista, joiden pääasialliset sisällöt ovat: syrjinnän kielto (artikla 2), lapsen edun ensisijaisuus (artikla 3), oikeus kasvaa ja kehittyä yksilöllisesti täysiin mahdollisuuksiinsa (artikla 6) sekä oikeus tulla kuulluksi (artikla 12). Näiden lisäksi esille on otettu artikla 31, jonka keskeinen sisältö on lapsen oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä kulttuuriin. Vammaisten oikeudet liikunnassa ja urheilussa ovat myös vahvasti esillä Ruotsin hallituksen esityksessä. 10 Ruotsin hallituksen esityksessä (2008/09:126) lasten ja nuorten organisoitua urheilutoimintaa (föreningsidrottande) koskevan tutkimuksen painopistealueiksi on nostettu osallisuus urheilujärjestötoiminnassa sekä vammaisten lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksien (tillgänlighet) edistäminen. Idrotten vill Ruotsin urheiluliikkeen kehittämisohjelma Ruotsin urheiluliike vastasi hallituksen esitykseen (Regeringens proposition 2008/09:126) päättämällä vuonna 2009, että lapsi- ja nuorisourheilun tulee perustua lapsioikeudelliseen näkökulmaan ja olla YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaista. Suuntaviivat kirjattiin Idrotten vill -kehittämisohjelmaan 11. Kyseisen kehittämisohjelman ensimmäinen versio on 10 FN:s internationella konvention om rättigheter för personer med funktionsnedsättning Riksdagen beslutade i november 2008 att Sverige ska tillträda FN:s internationella konvention om rättigheter för personer med funktionsnedsättning. Konventionen antogs av FN:s generalförsamling i december Vidare beslutades att Sverige ska tillträda ett fakultativt (frivilligt) protokoll till konventionen som innebär att den som anser att hans eller hennes rättigheter är kränkta har möjlighet att klaga till en övervaknings-kommitté. Konventionen tillhör de centrala konventionerna om mänskliga rättigheter men skapar inte i sig några nya rättigheter utan har till syfte att undanröja hinder för personer med funktionsnedsättning att åtnjuta sina mänskliga rättigheter. 11 Vid Riksidrottsmötet i Umeå 1995 antog idrotts rörelsen enhälligt idéprogrammet Idrotten vill. Programmet har sedan dess legat till grund för en omfattande utvecklings och utbildningsverksamhet på alla nivåer inom rörelsen. Många förbund har antagit egna idrottsanpassade program. Lokala föreningar över hela landet har tagit Idrotten vill som utgångspunkt för sina policyskrivningar och därmed sin verksamhet. Och i kommunerna har dokumentet legat till grund för framtagandet av lokala idrottspolitiska program. (Regeringens proposition 2008/09:126.) 21

23 ollut käytössä jo vuodesta 1995 lähtien, ja sitä on uudistettu ainakin vuonna 2005, mutta eksplisiittinen lapsioikeudellinen näkökulma kirjattiin siihen vasta vuonna Riksidrottsförbundetilla (RF) on myös lasten ja nuorten liikuntaan liittyvä ohjelma Idrottslyftet (2007), jonka lähtökohdat ja tavoitteet ovat yhtenevät Idrotten vill -kehittämisohjelman kanssa. Perustana on Lapsen oikeuksien yleissopimus ja lapsioikeudellisen näkökulman edistäminen käytännöissä. Sen neljä kulmakiveä ovat liikunnan ilo ja yhteisöllisyys; tasa-arvo ja osallisuus; kaikkien oikeus osallistua ja reilu peli. (ks. lisää Ohjelman konkreettisesta toteutuksesta ei löydy julkaistua raportointia. Idrotten vill -ohjelmassa (2009) on eritelty urheilun suuntaviivoja eri osa-alueisiin: yhteiskunnallinen taso, lapset (alle 12-vuotiaat), nuoret (13 20-vuotiaat), aikuiset (yli 20-vuotiaat), valmennus, paikallinen tuki, kansainvälinen kehitys ja tutkimus. Eksplisiittinen lapsioikeudellinen näkökulma on esillä näistä seuraavissa. Yhteiskunnallinen taso Riktlinjer Idrotten i samhället Idrottsrörelsen ska verka i enlighet med vår gemensamma vision och värdegrund, vi vill ständigt utvecklas och förbättras till både form och innehåll. Idrottsrörelsen ska värna om sin ställning som frivillig, självständig och sammanhållen folkrörelse, byggd på föreningar och förbund organiserade i Riksidrottsförbundet. Idrottsrörelsen ska värna om och sträva efter att utveckla det ideella engagemanget som bas för sin verksamhet. Idrottsrörelsen ska genom sin verksamhet medverka till en positiv utveckling i samhället och aktivt ta ställning mot det som är dåligt och nedbrytande. Idrottsrörelsen ska erbjuda alla som vill, oavsett nationalitet, etniskt ursprung, religion, ålder, kön eller sexuell läggning samt fysiska eller psykiska förutsättningar, en positiv, hälsofrämjande och utvecklande fritidsmiljö. Idrottsrörelsen ska utnyttja möjligheterna att bidra till ökad förståelse för folk från andra kulturer och härigenom motverka rasism och främlingsfientlighet, genom att aktivt arbeta för att invandrare och barn och ungdomar med invandrarbakgrund kommer med i idrottens föreningsverksamhet. Idrottsrörelsen ska bedriva en verksamhet som på alla nivåer är trovärdig i förhållande till idrottens idé och mål. Idrottsrörelsen ska verka för ett fortsatt starkt samhällsstöd och genom dess fördelning stimulera verksamhet som bedrivs i enlighet med idrottens idé och mål. Idrottsrörelsens förbund och föreningar ska samverka med varandra och med idrottens stödorganisationer för att minska kostnaderna och effektivisera administrationen. Idrotten ska följa FN:s deklaration om de mänskliga rättigheterna, FN:s konvention om barns rättigheter (Barnkonventionen) och FN:s internationella konvention om rättigheter för personer med funktionsnedsättning. 22

24 Lapset (alle 12-vuotiaat) Riktlinjer Idrott för barn Idrott för barn ska bedrivas ur ett barnrättsperspektiv och följa FN:s konvention om barns rättigheter (Barnkonventionen). Idrott för barn ska vara lekfull, allsidig och bygga på barnens egna behov och förutsättningar samt ta hänsyn till variationer i utvecklingstakt. Idrott för barn ska utformas så att de kan lära sig idrotten och få ett livslångt intresse för den. Idrott för barn ska i första hand bedrivas i enkla former i närområdet. Även tävlingsverksamheten ska huvudsakligen ske lokalt och resultaten ska ges liten uppmärksamhet. Idrottsföreningarna ska erbjuda alla barn en kamratlig och trygg social miljö, där de kan utvecklas och bli delaktiga i utformningen av verksamheten och därmed vänja sig vid att ta ansvar för sig själva och andra. Idrott för barn ska ledas av ledare med grundläggande kunskap om barns fysiska, psykiska och sociala utveckling. Barn ska i idrottsverksamheten få lära sig att ta hänsyn till kamrater och ledare samt lära sig vikten av rent spel. Barn mår bra av att utöva flera olika idrotter och ska ha rätt att göra detta i olika föreningar. Idrottsrörelsen ska i samverkan med skolan bidra till ökad fysisk aktivitet inom ramen för den samlade skoldagen. 23

25 Nuoret (13 18-vuotiaat): harrasteliikunta ja kilpaurheilu Riktlinjer Breddidrott för ungdom Idrott för ungdomar upp till 18 år ska bedrivas ur ett barnrättsperspektiv och följa FN:s konvention om barns rättigheter (Barnkonventionen). Övergången mellan barn och ungdomsidrotten ska ske successivt och hänsyn tas till individernas olika behov, förutsättningar och utvecklingstakt. Övergången mellan breddidrott och elitinriktad tävlingsidrott eller omvänt för ungdomar ska ske successivt. Idrottsrörelsen ska i större utsträckning utveckla tränings och tävlingformer som svarar mot flickors och pojkars behov av breddidrott. Idrottsrörelsen ska ta tillvara ungdomarnas egna erfarenheter och synpunkter i ut formning och ledning av tränings och tävlings verksamhet. Ledare inom ungdomsidrotten i föreningar och förbund ska få möjlighet att fördjupa sina kunskaper såväl om träningsplanering inom den egna idrotten som om flickors och pojkars fysiska, psykiska och sociala utveckling. Ledarskap ska vara en naturlig del av ungdomars idrottsutbildning som en stimulans till och förberedelse för framtida ledaruppdrag. Riktlinjer Elitinriktad idrott för ungdom Idrott för ungdomar upp till 18 år ska bedrivas ur ett barnrättsperspektiv och följa FN:s konvention om barns rättigheter (Barnkonventionen). Alla flickor och pojkar som har talang och ambition att göra en seriös elitsatsning ska ges möjlighet att göra detta under socialt trygga former. Övergången mellan barn och ungdomsidrotten ska ske successivt och hänsyn tas till flickors och pojkars olika behov, förutsättningar och utvecklingstakt. Tävlingsverksamheten för såväl flickor som pojkar ska utformas så att den stimulerar till kvalitativ och långsiktig idrottslig utveckling, och motverkar utslagning. De som leder ungdomsidrotten i föreningar och förbund ska få möjlighet att fördjupa sina kunskaper såväl om träningsplanering inom den egna idrotten som om flickors respektive pojkars fysiska, psykiska och sociala utveckling. Den s k svenska modellen, där möjligheter ges att kombinera elitsatsningen med studier på gymnasial nivå, ska utvecklas ytterligare genom att idrottsgymnasieverksamheten knyts närmare till stödsystemet för den elitinriktade idrotten. Ungdomar som satsar på elitinriktad tävlingsidrott ska få möjlighet att skaffa sig kunskaper om de faktorer som påverkar deras idrottande och få inflytande över besluten i frågor som rör dessa. Svensk ungdomsidrott ska utvecklas enligt idrottens etiska värderingar. Alla inblandade ska aktivt motverka bruket av doping och andra regelöverträdelser samt kontinuerligt diskutera var de etiska gränserna går för de ständigt förfinade metoder som används för att uppnå bättre resultat. Idrotten vill -ohjelmaan sitoutuminen näkyy useiden ruotsalaisten lajiliittojen, kuten vaikkapa Ruotsin jääkiekkoliiton kotisivuilla. 24

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN Valtionavustukseen oikeutetut uudet liikuntaa edistävät järjestöt. Liikuntalain 10 :ssä säädetään, että liikuntaa edistävän järjestön valtionavustuksen

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Liikuntaa edistävien järjestöjen valtionavustukset. - päälinjat ja periaatteet

Liikuntaa edistävien järjestöjen valtionavustukset. - päälinjat ja periaatteet Liikuntaa edistävien järjestöjen valtionavustukset - päälinjat ja periaatteet Keskeiset lähtökohdat Liikuntalain ja asetuksen tavoitteiden noudattaminen Yleisten arviointiperusteiden soveltaminen nykyistä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Valo, Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:n säännöt 17.4.2013

Valo, Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:n säännöt 17.4.2013 Valo, Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:n säännöt 17.4.2013 1. Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry, Valo, Finlands

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2012 2015 LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 OP (TUNNISTE 61640) Biämnesstudier i fysisk fostrans didaktik

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Liikuntalain uudistus

Liikuntalain uudistus Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Tornionjoen vesiparlamentti 30.5.2007 - Kattilakoski Pekka Räinä Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa Samarbete i vattenvårdsplaneringen!

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.3.2011 Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa 1. Oikeustieteen maisterin tutkinnon

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD Kauniainen - Grankulla Kauniaisissa on toiminut vuodesta 1989 lähtien vammaisneuvosto, joka edistää ja seuraa kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi LAUSUNTO Helsinki 30.11.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö 2.11.2015 Dnr 53/040/2014 Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 390/2015 Liikuntalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

SÄÄDÖSKOKOELMA. 390/2015 Liikuntalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 390/2015 Liikuntalaki Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1059/2005 vp Raskaana olevien päihteidenkäyttäjien pakkohoito Eduskunnan puhemiehelle Suomi on saanut kyseenalaisen kunnian sijoittua maailman kymmenen kärkimaan joukkoon alkoholin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 886/2005 vp Palokunnan hälytystehtäviin osallistuvien ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Eräs nuori kirjoittaa olevansa sopimuspalokuntalainen. Aktiivisia toimijoita on pienellä paikkakunnalla

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

Suunnistusliiton säännöt

Suunnistusliiton säännöt Suunnistusliiton säännöt SUOMEN SUUNNISTUSLIITTO ry Suomen Suunnistusliiton säännöt (Rekisteröity 19.9.2008) 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Suunnistusliitto ry. ja sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet 22.9.2010 Jyrki Ijäs Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) mukaan: Valtakunnallisen arvioinnin

Lisätiedot

OPPILAITOKSEN TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA

OPPILAITOKSEN TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA OPPILAITOKSEN TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA-ARVOSUUNNITELMA Tavoitteet: Ymmärtää tasa-arvosuunnitelman tarkoitus ja rakenne. Tutustua tasa-arvosuunnitelman laatimisprosessiin. Sisältö: Tasa-arvosuunnittelun

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Reilusta pelistä ja terveistä elämäntavoista antidopingtyöhön

Puhtaasti paras. Reilusta pelistä ja terveistä elämäntavoista antidopingtyöhön Puhtaasti paras Reilusta pelistä ja terveistä elämäntavoista antidopingtyöhön Visio Kaikilla on yhdenvertainen oikeus puhtaaseen urheiluun. Mitä on Reilu Peli? Mitä on Reilu Peli Reilu peli on urheilun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1058/2004 vp Ulkomailla asuvien henkilöiden Suomesta saatavien tulojen verotus Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on viime vuoden lopulla tehdyn päätöksen perusteella kehottanut

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Internatboende i Fokus

Internatboende i Fokus Internatboende i Fokus Michael Mäkelä Säkerhet i våra skolor och internat 8.6.2016, Tammerfors 1 Säkerhet i läroanstalter: Ett tema som har diskuterats en hel del på olika nivåer under de senaste åren,

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Ohjaajien startti-ilta 2013

Ohjaajien startti-ilta 2013 Ohjaajien startti-ilta 2013 Torstai 22.8.2012 Aleksandra, EHN PL 45, 04601 Mäntsälä www.mantsalanvoimistelijat.fi puh 040 513 7892 mantsalan.voimistelijat@msoynet.com Seuran toiminta-ajatus ja arvot Visio

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö?

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Kuva: Kristian Roos Kuva: Arkkitehtitoimisto Kouvo & Partanen Arkkitehdin ensimmäinen luonnos Pictures by Loop.bz - Mie Guldbaek Broens

Lisätiedot

MILLAISTEN PAINEIDEN TAKIA VARHAISKASVATUSTA PYRITÄÄN KEHITTÄMÄÄN JA MITEN

MILLAISTEN PAINEIDEN TAKIA VARHAISKASVATUSTA PYRITÄÄN KEHITTÄMÄÄN JA MITEN MILLAISTEN PAINEIDEN TAKIA VARHAISKASVATUSTA PYRITÄÄN KEHITTÄMÄÄN JA MITEN 30.9.2016 Varhaiskasvatus käännekohdassa seminaari Jyväskylän yliopisto ja Haukkalan säätiö KT, opetusneuvos Kirsi Alila Opetus-

Lisätiedot

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN TOIMIVALTA NYT JA TULEVAISUUDESSA

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN TOIMIVALTA NYT JA TULEVAISUUDESSA URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN TOIMIVALTA NYT JA TULEVAISUUDESSA URHEILUOIKEUDEN PÄIVÄ 5.11.2015 HENRIK ZILLIACUS URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN TAPAUKSET 1991-2015 45 40 40 35 33 30 25 24 27 24 26 20

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvlk/socialoch hälsovårdsutsk Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 21 03.03.2014 73 11.03.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä / Utlåtande

Lisätiedot

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi 2016-2017, 2017-2018 ja 2018-2019 Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja strategiset painopisteet Strategian osana on määritelty myös seuran

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin 15.4.2016 10.30 Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi tänä vuonna Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta

Lisätiedot

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n. Antidoping- ja eettisen toiminnan ohjelma

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n. Antidoping- ja eettisen toiminnan ohjelma Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n Antidoping- ja eettisen toiminnan ohjelma 2016-2018 1. Ohjelman arvoperusta Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta, VAU:n toiminnan tarkoituksena on monipuolisen

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2008 N:o 104 105 SISÄLLYS N:o Sivu 104 Laki pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittäytymiset ja kuulumiset o Liikkujan polku -tilannekatsaus o Aikuisliikunnan

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN Hyvinvoiva ja terve Pohjanmaa/ Välmående och friska Österbotten 22.9.2011 Aluekehitysjohtaja/Regionalutvecklingsdirektör Varpu Rajaniemi Österbottens förbund Pohjanmaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

10.1. SOSIAALITYÖN PEDASHOP I - VERKKO-OPETUKSEN JA SULAUTUVAN OPETUKSEN KOKEILUJA: SOSIAALIOIKEUDEN OPPIMATERIAALI

10.1. SOSIAALITYÖN PEDASHOP I - VERKKO-OPETUKSEN JA SULAUTUVAN OPETUKSEN KOKEILUJA: SOSIAALIOIKEUDEN OPPIMATERIAALI 10.1. SOSIAALITYÖN PEDASHOP I - VERKKO-OPETUKSEN JA SULAUTUVAN OPETUKSEN KOKEILUJA: SOSIAALIOIKEUDEN OPPIMATERIAALI OPPIMATERIAALI: TAVOITTEET JA PEDAGOGINEN VIITEKEHYS Lähtökohtana: sosiaalityön juridiset

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot