Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin. Vuosikertomus 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin. Vuosikertomus 2013"

Transkriptio

1 Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin Vuosikertomus 2013

2 Tampereen Infra Liikelaitos PL Tampere puh (kaupungin keskus)

3 Tampereen Infra tarjoaa yhdyskuntatekniikan suunnittelu-, paikkatieto-, rakentamis- ja kunnossapitopalveluja sekä kalustopalveluja. Vuonna 2013 Infran liikevaihto oli 60,9 milj. euroa. Vakituisen henkilöstön määrä oli 446. Asiakastyytyväisyys ja asiakaslähtöinen toiminta ovat Infran toiminnan perusta. Missiomme on suunnitella, kehittää, ylläpitää ja kohentaa Tampereen ja lähiseudun asukkaiden elinolosuhteita. Visiomme on olla Pirkanmaan arvostetuin infra-alan osaaja.

4 Sisällysluettelo Tunnuslukuja Johtokunnan puheenjohtajan terveiset 6 Toimitusjohtajan katsaus 8 Kalustopalvelut / Korjaamopalvelut 10 Liikennepalvelut 14 Kunnossapitopalvelut 16 Paikkatietopalvelut 20 Rakentamispalvelut 24 Suunnittelupalvelut 28 Kehittämispalvelut koulutti ja kehitti 32 Tukipalveluissa on lisätty osaamista 33 Poimintoja strategiasta 34 Tilastolukuja vuodelta 2013 / Johtokunta ja YTR 36 Organisaatiokaavio 2014 ja johtoryhmä 37 Tilinpäätös / Tuloslaskelma 39 Tase 40 Rahoituslaskelma 41

5 Tunnuslukuja Rotvallin molemmin puolin 5

6 Johtokunnan puheenjohtajan terveiset Uusi johtokunta aloitti työskentelynsä vuoden 2013 alkupuolella. Uusia varsinaisia jäseniä johtokuntaan saatiin neljä ja vanhoina jatkoi kolme henkilöä. Yllättävän nopeasti myös uudet jäsenet pääsivät päätöksentekoon mukaan ja antoivat uusia ajatuksia meille jo neljä vuotta johtokunnassa toimineille. Jokainen johtokunnan kokous oli asioista keskusteleva ja usein asioista saatiin yhteisymmärryksessä kaikkia miellyttävä ratkaisu. Vuoden 2013 johtokunnan ehkä eniten keskustelua aiheuttanut kysymys oli vuoden 2014 kaluston investointitaso. Olimme kehittämisohjelman mukaisesti aikaisempien vuosien aikana myyneet runsaasti vajaakäytössä ollutta kalustoa pois. Äänestyksen jälkeen johtokunta päätti kuitenkin pysyä päätösesityksessä ja vuoden 2014 kaluston investointitasoksi tuli (+ paketti- ja henkilöautot). Vuonna 2011 alkanut kehittämisohjelma on ollut todella iso ratkaisu henkilöstölle, mutta Tampereen Infran henkilöstö on osoittanut, että myös kaupungin oma toiminta voi olla ratkaisu infran palvelutuotannoksi. Vuonna 2010 ei varmasti kukaan päättäjä Infran johtokunnassa tai kaupunginvaltuustossa osannut ennakoida millaisessa taloudellisessa tilanteessa olemme nyt, mutta vuoden 2013 tilinpäätös ja tulos osoittavat, että vuonna 2010 Infran johtokunnassa, kehittämismahdollisuuksien ohjausryhmässä ja kaupunginvaltuustossa tehdyt päätökset ovat olleet oikeat. Vuoden 2013 aikana olemme saaneet myöskin henkilöstön uudelleensijoitukset ennenaikaisesti loppuun ja vuoden 2014 aikana voimme harkitusti rekrytoida uusia henkilöitä Infraan. Henkilöstön ja kaluston mitoituksen lähtökohta on kehittämisohjelman mukaisesti kausivaihtelun mukainen minimi. Johtokunnan puheenjohtajana kiitän Infran asiakkaita, henkilöstöä ja kaikkia yhteistyökumppaneita vuodesta Toivon, että tämä vuosi on osoittanut kaikille myös tuloksellisesti, että olemme oikealla kehityslinjalla eteenpäin. Vain tuloksellinen ja kehittyvä toiminta luo hyvän pohjan eteenpäin. Mikko Leppälahti Johtokunnan puheenjohtaja 6 Tampereen Infra

7

8 Toimitusjohtajan katsaus Tampereen Infra on läpikäymässä valtuuston päättämää vaativaa viiden vuoden uudistusohjelmaa, josta kolme vuotta on takana. Ohjelmassa kannattavuustavoitteemme nousee vuosittain. Johtokunta on keväällä 2013 hyväksynyt strategian päivityksen, jossa on linjattu toimenpiteet kiristyvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Olemme merkittävästi parantaneet taloudellista suorituskykyämme vuonna Aiemmista alijäämäisistä tuloksista olemme päässeet selvästi ylijäämäiseen tulokseen. Infran liikeylijäämäksi muodostui 1,5 milj. euroa, mikä tarkoittaa 1,7 milj. euroa tavoitetta parempaa tulosta. Merkille pantavaa on myös se, että edellisestä vuodesta 2,9 milj. euroa parantunut tulos tehtiin 8,4 milj. euroa pienemmällä liikevaihdolla. Tulostaan eniten paransivat liikelaitoksen suurimmat yksiköt Rakentamispalvelut ja Kunnossapitopalvelut. Liikevaihdon lasku edellisestä vuodesta johtuu pääosin asfalttiaseman myynnistä ja Vuoreksen alueen katujen rakentamisen tasaantumisesta huippuvuosien 2011 ja 2012 jälkeen. Muilta osin toiminnan laajuus on säilynyt ennallaan. Ylitimme jo toisena vuonna peräkkäin meille asetetut taloustavoitteet. Merkittävää on myös, että vuoden 2011 markkinahintoihin siirtymisen jälkeen saavutimme ensimmäisen kerran positiivisen liikeylijäämän. Tulosparannuksemme on vaikean 2011 vuoden jälkeen ollut 7,4 miljoonaa euroa. Tuottavuutemme on parantunut. Työt on tehty pienemmällä henkilömäärällä ja tätä ei ole korvattu ulkopuolisilla ostoilla. Kannattavuuden parantamiseksi tehdyt toimenpiteet ovat onnistuneet. Näistä toimenpiteistä osa on kulurakenteeseen liittyviä ja osa pidempivaikutteista yrityskulttuuriin liittyviä tekijöitä. Hyvään tulokseen vaikuttivat myös loppuvuonna pitkään jatkunut rakentamiskausi ja kunnossapidon aurauslähtöjen vähyys. Vuosi 2013 oli meille myönteisen kehityksen vuosi talouden lisäksi myös asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyyden näkökulmasta. Tämä myönteinen suunta jatkui jo toista vuotta peräkkäin vaikean vuoden 2011 jälkeen. Asiakkaidemme tyytyväisyys palveluihimme parani hieman vuonna 2013, vaikka edelleen toiminnan keskeisissä tekijöissä meillä riittää kehitettävää. Näitä tekijöitä ovat toiminnan hinta-laatusuhde ja kilpailukyky, aikataulujen pitävyys ja töiden läpimenoaika. Henkilöstömme usko tulevaisuuteen on parantunut merkittävästi Olemme jatkaneet ohjelmamme mukaista henkilömäärän sopeuttamista sekä luonnollisella poistumalla että erillisellä uudelleensijoitusohjelmalla, jonka saimme loppuun etupainotteisesti vuoden 8 Tampereen Infra

9 2013 aikana. Liikelaitoksen vakinaisen henkilöstön määrä vuoden 2013 lopussa oli 446 henkilöä. Henkilötyövuosien määrä oli 477, mikä on 44 henkilötyövuotta edellistä vuotta pienempi. Vuosien aikana liikelaitoksen henkilöstömenot vähenivät noin 9,2 miljoonaa euroa. Saamme henkilöstön määrän ohjelman mukaiselle tavoitetasolle vuoden 2014 aikana. Tämä mahdollistaa meille harkittujen rekrytointien aloittamisen. Rekrytoinnit ovat meille tarpeen monestakin syystä. Henkilömäärän vähentäminen on merkinnyt henkilöstöllemme työn kuormituksen lisääntymistä, mikä on ollut haaste jaksamiselle ja työhyvinvoinnille. Tästä haasteesta henkilökuntamme on hienosti selviytynyt. Taloudellisen suorituskyvyn paranemisen lisäksi myös keskeisissä työhyvinvoinnin mittareissa meillä on ollut myönteinen kehitys. Erityisen hienoa on, että henkilöstömme usko pärjäämiseen on selvästi kasvanut. Sairauspoissaolomme vähenivät jo toista vuotta peräkkäin. Kahdessa vuodessa olemme päässeet yhteensä kuuden poissaolopäivän vähenemään henkilötyövuotta kohden laskettuna. Myönteisestä kehityksestä huolimatta työhyvinvointi on meillä edelleen keskeinen kehittämisalue. Tapaturmiemme määrä lisääntyi vuonna Tavoitteenamme on puolittaa tapaturmien määrä vuonna Vuoden 2014 näkymämme ovat lupaavat Alijäämäisen tuloksen kääntäminen ylijäämäiseksi antaa meille hyvän ponnistuspohjan tulevalle toiminnalle ja sen kehittämiselle. Kulurakenteeseen ja toimintatapoihin aikaansaadut muutokset kantavat hedelmää myös tulevaisuudessa ja näiden kehittämistä edelleen jatkamme. Erityisenä painopisteenä vuonna 2014 meillä on hankintojen kehittäminen. Hankinnat (aineet ja tarvikkeet, ulkopuoliset palvelut) muodostavat meillä suurimman kuluerän ja omaavat suuren säästöpotentiaalin. Markkinointia terävöitämme liikelaitostason toimintamallilla. Raskaan kalustomme investointitaso on nousussa muutaman laskevan vuoden jälkeen. Vuoden 2014 investointeihin on varattu euroa, mikä lähes kaksinkertaistaa tason edelliseen vuoteen verrattuna. Pääsemme uusimaan kalustoa suunnitelmallisesti. Investointi- ja poistotasomme on lähestymässä tavoiteltua pitkäntähtäyksen tasapainotilaa. Toimintamme laajuuteen ei vuonna 2014 ole näkyvissä suuria muutoksia. Liikevaihtoon vaikuttava ainoa merkittävä muutos on linja-autojen polttoaineen hankinnan, tankkauksen ja vuorokausihuollon siirtyminen Tampereen Kaupunkiliikenteen hoidettavaksi. Tämä vähentää liikevaihtoamme noin 5 miljoonaa euroa, mutta parantaa kannattavuuttamme. Vuoden 2014 työkannan näkymämme ovat lupaavat: kaikkien asiakkaidemme kanssa olemme solmineet isot perussopimukset jo viime vuoden puolella. Oleellista on, että rakentamisen kausi pääsi alkamaan heti alkukeväästä. Tietyt hinnoittelukysymykset tulevat varmasti pysymään asialistalla asiakkaidemme kanssa. Organisaatiomme on hieman muuttunut vuoden 2014 alusta. Tällöin aloitti uusi yksikkö nimeltään Kalustopalvelut, johon yhdistimme aiemmat yksiköt Korjaamopalvelut ja Liikennepalvelut. Yksiköiden yhdistämisellä haemme parempaa kalustoon liittyvä asiakaspalvelua ja kaluston kokonaishallintaa. Tulevaisuus on omissa käsissämme Kehittämisohjelmassamme on kyse oman tuotannon määrätietoisesta kehittämisestä. Meille on annettu näytön paikka ja olemme tämän mahdollisuuden toistaiseksi kunnialla lunastaneet. Olemme hoitaneet tärkeän perustehtävämme aiempaa tuloksekkaammin. Olemme aikaansaaneet miljoonaluokan säästöt kaupungin talouteen näinä vaikeina aikoina. Tulevaisuutemme on kiinni siitä, miten edelleen kehitämme palvelujemme kilpailukykyä. Tulevaisuus on meidän omissa käsissämme. Haluan kiittää kaikki infralaisia viime vuoden hienoista tuloksista. Olemme osoittaneet, että meillä on kyky selvitä vaikeuksista ja pystymme mihin vaan. Kiitän myös asiakkaitamme ja yhteystyökumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä, joka antaa kestävän pohjan toimintamme jatkokehittämiselle. Sakari Suominen Rotvallin molemmin puolin 9

10 KALUSTOPALVELUT 2014

11 KORJAAMOPALVELUT Vuoden 2013 aikana tehtiin selvitys- ja kehitystyötä oman henkilökunnan keskuudessa ja päätettiin esittää toimitusjohtajalle Liikennepalvelujen ja Korjaamopalvelujen yhdistämistä yhdeksi toimintayksiköksi. Yhdistämisellä nähtiin saavutettavan etuja sekä kaluston huoltojärjestelyissä että kaluston hallinnassa. Talouden seurantaa jatketaan sisäisesti kummankin toiminnon kohdalla erikseen. Sen avulla varmistetaan molempien toimintojen tehokas malli toimia. Infran Korjaamopalvelut tarjoaa kokonaisvaltaisia auto- ja konekaluston huolto- ja korjauspalveluja ns. yhden pysähdyksen taktiikalla. Korjaamopalvelujen asiakkaita ovat kaupungin eri liikelaitokset ja muut toimijat. Pieni osa asiakkaista on yksityisiä yrityksiä ja henkilöitä. Yksikön päällikkö Timo Aaltosen mukaan korjaamotoiminnan vahvuuksia ovat kaluston ja asiakkaiden pitkäaikainen ja perusteellinen tuntemus sekä henkilöstön korkea ammattitaito. - Myös hyvien yhteistyökumppaneiden löytymiseen panostetaan. Varaosatoimintaa kehitetään edelleen kustannustehokkaampaan suuntaan tehostamalla kilpailutusta ja ostamisen osaamista, vakuuttaa Aaltonen. Talous Toimintakaudella 2013 Korjaamopalvelujen liikevaihto ylitti 11 miljoonaa euroa. Yksikön tulos oli positiivinen. - Korjaamopalvelujen toimintaa on saatu vakiinnutettua omakustannushintaisena ja kilpailukykyisenä niin omistajalle kuin asiakkaillekin. Tärkeänä tekijänä on ollut poissaolojen määrän voimakas lasku. - Korjaamo on tehnyt aiemmin miljoonatappiota, mutta nyt päästiin plussan puolelle. Kyllähän se kannustaa ja on helpompaa jatkaa, kun on talous kunnossa. Asenneilmasto on hyvä ja ihmiset ovat ylpeitä omasta tekemisestään, toteaa Aaltonen. Rotvallin molemmin puolin 11

12 Asiakkaat Korjaamopalvelujen suurimmat asiakkaat ovat Tampereen Kaupunkiliikenne 51%:n osuudella, Tampereen Infran Liikennepalvelut 39%:lla, Tampereen Infran muut yksiköt 3%:lla, toisen asteen koulutus 1%:lla ja Tilausliikenne Lauri Möttö Oy 1%:n osuudella liikevaihdosta. - Vuoden 2014 tavoitteena on parantaa asiakkaan kokemaa palvelua ja lyhentää töiden läpimenoaikaa. Asiakaspalvelupiste on uusittu vuoden 2014 alussa ja asiakaspalvelutapahtumaan panostetaan voimakkaasti, lupaa yksikön päällikkö Timo Aaltonen. Henkilöstö Korjaamopalvelujen henkilöstön määrä oli vuoden 2013 alussa 46 henkilöä ja vuoden lopulla 45 henkilöä. Kuukausipalkkaisten osuus henkilöstöstä on viisi henkilöä. Aaltosen mukaan korjaamolla ollaan päästy hyvin lähelle oikeaa henkilömitoitusta. - Vaikka tällä määrällä nyt pärjätäänkin, niin uuden tekniikan myötä tullaan tarvitsemaan nuorempaa henkilöstöä, joka on saanut nykyaikaista koulutusta jo koulun penkillä eli opiskelllut esimerkiksi tietokoneen käyttöä, kieliä, erilaista ajattelutapaa jne. 12 Tampereen Infra

13 - Hybridit valtaavat maailmaa, eikä niiden korjaukseen ole valmiiita osaajia, vaan ne täytyy kouluttaa omasta väestä. Koko korjaamon henkilökunta on koulutettava sähköturvallisuuteen, jos korjaamolla aiotaan korjata tai huoltaa hybridiautoja, listaa Aaltonen. Tilat Korjaamopalvelujen tilat sijaisevat Jokipohjantien varikolla Nekalassa. Toimintamallia muuttamalla saatiin vuokratilojen määrää vähennettyä 21% eli 1882 m 2. - Korjaamon ideaalitiloissa olisi noin 2500 neliötä ja läpiajettava korjaamo, jonka sisätilan korkeus saisi olla kahdeksan metriä. Vuoden vaihteessa tiloja oli kuitenkin vielä yli 8000 neliötä. - Nykyiset tilat on tehty aikoinaan traktoritehtaaksi ja myöhemmin muutettu linja-autovarikoksi. Sen jälkeen niitä on vielä muokattu kaupunkiliikenteen linja-autojen toimintaan. Sen seurauksena kaukoliikenteen bussit eivät mahdu ovistä sisään, koska ne on tehty matalille kaupunkiliikenteen busseille. - Sijainti on nykytiloissa huippu, keskellä kaupunkia ja lyhyt matka joka paikkaan. Aaltonen kertoo, että tilojen kunnosta tehdyn selvityksen mukaan 50-luvulla tehdylle rakennukselle pitäisi tehdä muutaman miljoonan remontti seuraavan neljän vuoden aikana. - Jos ratikka päätetään toteuttaa, niin se varmaan poikii Infrallekin erilaisia töitä. Varikolla pitää olla vähintään neljän hehtaarin kokoinen tontti, joka vaatii kunnossapitoa ja uudenlaista kalustoakin, pohtii Aaltonen. Korjaamotöiden tunnuslukuja Korjaus ja huoltotapahtumia tehtiin vuoden aikana kappaletta. Näistä jarrukorjauksia oli 877 kpl, mikä tekee 3,5 jarrukorjausta jokaista arkipäivää kohti. Sähköjen kanssa riitti ongelmia, sillä sähkökorjauksia tehtiin peräti 1809 kpl eli seitsemän/arkipäivä. Katsastuksia hoidettiin 710 kpl (noin kolme/arkipäivä) ja perinteisiä huoltoja kirjattiin 1642 kpl (6,5/arkipäivä). Korjaamo myi polttoaineita vuonna 2013 yli 4,7 miljoonaa litraa. Suurin polttoainetta ostanut asiakas oli TKL, jonka osuus myynnistä oli 96,35%. Rotvallin molemmin puolin 13

14

15 LIIKENNEPALVELUT Infran Liikennepalvelut tuottaa kaupunkikonsernille kalustonhallinta- ja vuokrauspalveluja. Kalustoa vuokrataan keskitetysti kaupungin sisäiseen käyttöön sekä kuljettajalla että ilman. Liikennepalvelujen toiminnan vahvuutena on kaupungin toimintojen hyvä tuntemus sekä monipuolinen ja laadukas kalusto. Liikennepalvelut liitettiin osaksi Kalustopalvelutyksikköä vuoden 2014 alusta lukien. Talous Liikennepalvelujen liikevaihto pieneni hieman edellisvuodesta ja oli reilut 10,6 miljoonaa euroa. Toimintavuoden tulos oli jälleen positiiivnen. Asiakkaat Suurimmat asiakkaat ovat Infran Kunnossapitopalvelut 35%:n osuudella, Tampereen Vesi 18%:lla, Infran Rakentamispalvelut 13%:lla, Tampereen Vera 9%:lla ja Tampereen Tilakeskus 6%:n osuudella liikevaihdosta. - Vuoden 2014 tavoitteena on lisätä asiakkaiden tarpeiden tuntemusta ja siten parantaa kaluston oikeanlaista kohdentamista asiakastarpeita vastaavaksi, muotoilee uuden Kalustopalvelutyksikön päällikkö Timo Aaltonen. Henkilöstö Liikennepalvelujen henkilöstömäärä vähentyi vuoden aikana 94:stä 86:een. Yksikössä oli vuoden lopussa töissä 49 tuntipalkkaista henkilöä kuorma-autonkuljettajan nimikkeellä. Lisäksi Liikennepalveluihin kuului myös mm. 13 kaivinkoneiden käyttäjää, 13 pyöräkuormaajan kuljettajaa ja kolme tiehöylän kuljettajaa. Kuukausipalkalla teki töitä neljä henkilöä. Kalusto Liikennepalvelujen hallinnoimaa vanhaa kalustoa myytiin vuoden 2013 aikana yhteensä euron arvosta (alv 0%). Uutta kalustoa hankittiin seuraavasti: pieniä henkilöautoja 10 kpl keskikokoisia henkilöautoja (tila-auto) 14 kpl isoja henkilöautoja 5 kpl pakettiautoja 32 kpl kuorma-auton alusta + lavarakenne (vedenpuhdistamon kuivalietteen kuljetukseen, otettiin ajoon vasta 2/2014 alustan viivästyttyä noin 3 kk). Näillä korvattiin 9 kpl päättyviä henkilöautojen ja 17 kpl päättyviä pakettiautojen leasing-sopimuksia. Lopuilla korvattiin ikääntyvämpää tai huonokuntoisempaa kalustoa. Kaluston keski-ikä oli vuoden lopussa henkilöautoilla 4,6 vuotta, pakettiautoilla 6,2 vuotta ja kuorma-autoilla 8,9 vuotta. Lisäksi hankittiin yksi taajamatraktori ja 11 kappaletta ajettavia ruohonleikkureita. Lisäksi ostettiin pienempää kalustoa, lähinnä työlaitteita koneisiin. Kalustoa poistettiin 23 kpl henkilöautoja, 10 kpl pakettiautoja, 12 kpl kuorma-autoja ja 42 kpl muuta kalustoa, lähinnä pienkoneita, perävaunuja, auroja tms. Yksikön omistuksessa on yhteensä 709 kalustoyksikköä. Näistä 181 kpl on henkilöautoja, 163 pakettiautoja ja 99 on kuorma-autoja. Lisäksi kalustoon kuuluu mm. taajamatraktoreita, jyriä, hiekottimia, peräkärryjä jne. Rotvallin molemmin puolin 15

16 KUNNOSSAPITOPALVELUT Kunnossapitopalveluiden palvelut koostuvat katu- ja viheralueiden ympärivuotisista ylläpitotöistä sekä metsien, taimistojen, puiden ja puutarhan hoidosta. Myös liikunta- ja leikkipaikkojen sekä uimarantojen hoito kuuluvat Kunnossapitopalveluiden töihin. Yksikön päällikkö Petri Salosen mukaan Kunnossapitopalveluiden vahvuuksia ovat monipuolinen ja korkea ammattitaito sekä toimintavarmuus ja laadukkuus. - Vuonna 2014 jatkamme edellisvuosien tapaan toimintojen ja työmenetelmien kehittämistä. Työtapaturmien vähentäminen on eräs painopistealueemme, samoin asiakastyytyväisyyden parantaminen on toimenpidelistallamme, summaa Salonen. Toimintavuoden aikana Kunnossapitopalveluihin kuuluvan Liikennemerkkitoimiston tuotannolle lähdettiin hakemaan CE-hyväksyntää. Lisäksi yksikkö osallistui Ecocity-hankkeeseen, jossa selvitettiin kunnossapitotöiden ympäristövaikutuksia sekä mahdollisuuksia alentaa toiminnasta syntyneitä päästöjä. Talous Yksikön liikevaihto pieneni hieman edellisestä vuodesta, mutta taloudellinen tilanne parani oleellisesti aiempiin vuosiin verrattuna. Liikevaihto ylitti 19,2 miljoona euroa. Liikeylijäämän kasvuun vaikuttivat erityisesti palveluiden ostojen ja henkilöstömenojen vähennykset. 16 Tampereen Infra

17 Asiakkaat Kunnossapitopalveluiden suurimmat asiakkaat ovat Kaupunkiympäristön kehittäminen 76,5%:lla, Tilakeskus 7,2%:lla, Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 5,7%:lla, Kiinteistötoimi 3,7%:lla ja kaupungin muut yksiköt yhteensä 4,2%:n osuudella liikevaihdosta. Yksityisten asiakkaiden yhteenlaskettu osuus liikevaihdosta oli 2,7%. Henkilöstö Vakituista henkilöstöä oli 160, joista tuntipalkkaisia oli 134. Määräaikaisia oli 7 henkilöä. Henkilöstön sisäistä liikkuvuutta tehostettiin Kunnossapitopalveluiden ja Rakentamispalveluiden töiden kausivaihteluiden tasaamiseksi. Tilat Yksikön toimitiloissa tehtiin merkittäviä järjestelyjä vuoden aikana. Liikennemerkkitoimisto muutti vanhoista tiloista kaarrevarastoon, johon remontoitiin tarkoituksenmukaiset tilat toiminnoille. Läntisillä alueilla toiminta keskitettiin rollikkahallille ja läntisestä tukikohdasta luovuttiin. Mältinrannan tilat otettiin tunnelityömaan käyttöön. Myös Pohjolankadulla sijainneen pohjoisen tukikohdan tiloista luovuttiin, koska paikalle rakennetaan asuntoja. Työkohteita Infran Kunnossapitopalvelut hoitaa kuutta Tampereen yhdeksästä kunnossapitoalueesta. Liikevaihdolla mitattuna markkinaosuus alueurakoista on noin 80%. Infralle kuuluvat alueet ovat keskusta, Lielahti, Hervanta (sis. Vuoreksen), Leinola, Kissanmaa ja Nekala. Kunnossapitopalveluilla on hoidettavanaan yleisiä katu- ja viheralueita yhteensä 1107 ha. Hoidettavaa katualaa on 472 ha, hoidettavia kevyen liikenteen väyliä 281 ha ja hoidettavia viheralueita 355 ha. Rotvallin molemmin puolin 17

18

19 Taimistojen hoito Taimistoalueiden hoito (9 kpl) ha 28 Ruohikon niitto ja murskaus 2 kertaa kasvukaudessa ha 40 Taimimateriaalin hankinta ja vastaanotto kpl 800 Lisäysmateriaalin hinta kpl 800 Taimimateriaalin istuttaminen kpl 800 Istutettujen taimien tuenta kpl 200 Kemiallinen rikkaruohojen torjunta (taimien tyvialueet) kpl Taimiston kastelutyöt (puukohtaiset kastelukerrat) kpl Taimistopuiden hoitoleikkaukset kpl Taimistopuiden juurihoitotyöt kpl Taimistopuiden talvisuojaukset ja niiden poistaminen kpl Puisto- ja katupuiden täydennysistutukset kpl 100 Puiden kastelu täydennysistutus ja investointikohteilla (kastelukertaa) kpl Kukkaryhmien jatkuva kastelu (kastelukertaa) kpl Ruukkujen ja amppeleiden jatkuva kastelu (kastelukertaa) kpl Ryhmäkasvien ja sipulien istutus kpl Kukkien ja sipuleiden istutus ja kasvatus, kuljetukset Kevätkukat ja sipulit - Narsissi kpl Aumatulppaani kpl Orvokki kpl Kevätruukut kpl 73 Kesäkukat, ryhmäkasvit kpl Kannat kpl Rungolliset kesäkukat kpl 200 Kesäkukkaruukut kpl 97 Pylväsamppelit kpl 142 Syyskukat, ryhmäkasvit kpl Kukkaisviikkojen ryhmäkasvit kpl Kukkaisviikkojen kesäkukkaruukut kpl 70 Kukkaisviikkojen kaideamppelit kpl 156 Muut sipulikasvit kpl Kunnossapitopalveluiden Kaupunkikehitykselle hoitamien alueiden pinta-aloja sekä kappalemääriä. Näiden lisäksi Kunnossapitopalveluille kuului mm. Tilakeskuksen sekä yksityisten kohteita. Rotvallin molemmin puolin 19

20 PAIKKATIETOPALVELUT

21 Paikkatietopalvelut tuottaa mittauksiin ja tutkimuksiin perustuvaa paikkatietoa, paikkatietoaineiston käsittelyä ja sen luovuttamista asiakkaille. Paikkatietopalveluilla on merkittävä rooli kiinteistöjen ja rakennusten sekä puistojen ja katujen maastoon merkitsemisessä. Lisäksi tehtäviin kuuluu tietojärjestelmien ja laitteiden ylläpito ja tuki. Toiminta-alueena on koko kaupunki ja kaupungin erillisprojektien kautta myös koko seutukunta. Henkilöstö Henkilöstön määrä oli toimintavuoden lopussa 51 henkilöä. Näistä tutkimus- ja maastomittaustöissä työskenteli 31 henkilöä. Paikkatietoaineistojen käsittelyssä ja luovuttamisessa sekä tietojärjestelmien ja laitteiden ylläpito- ja tukitehtävissä toimi 20 henkilöä. Tuntipalkkaisia oli 30 kpl ja kuukausipalkkaisia 21 henkilöä. Asiakkaat Merkittävimmät asiakkaat olivat Kaupunkiympäristön kehityksen kaupunkimittausyksikkö ja yleisten alueiden suunnittelu, katu- ja viherrakentaminen sekä Tampereen Vesi, joiden osuus liikevaihdosta oli yhteensä 97 %. Kaupunkikonsernin ulkopuolisten asiakkaiden osuus oli 3 %. Talous Kokonaisliikevaihto oli euroa, mikä tekee henkilöä kohden euroa. Varsinaisista toiminnan kuluista henkilöstökulujen osuus oli 71 %, tilavuokrien 5 %, kone- ja laitevuokrien 4 % ja ICTkulujen 5 %. Kokonaistulos oli voitollinen. Toimitilat Paikkatietopalveluilla on toimitiloja kahdessa eri kiinteistössä, Atalassa 518,3 m 2 ja Frenckellissä 376,7 m 2. Tilojen kokonaispinta-ala on 895,0 m 2. Esimerkkejä hankkeista ja kehitystöistä 2013 Stereokartoituksia ja maastomalleja tehtiin kahdella Espa-työasemalla Laserkeilausaineistoja jalostettiin luokitelluiksi maastomalleiksi maankäytön suunnittelua varten BlomStreet mittatarkat katunäkymäkuvat -hanketta kolmiulotteisesta mittaamisesta jatkettiin keskustassa ja Vuoreksessa Itä-Tampereen laserkeilaus ja ortokuvaus, sekä niihin liittyvät mittaukset ja tulkinnat Rakennusten mallinnus laserkeilausaineistosta MicroStation StellaMapin käyttöönotto Kunnossapidon urakka-alueiden laskentaa ja vientiä Irikseen Vesihuoltolinjan Nurmi-Nikinväylä maaperätutkimus Kunkun parkin maaperätutkimus Vuores, Isokuusen kaava-alueen suunnittelumittaus ja maaperätutkimus Kalevanrinteen maaperäselvitys Rantatunnelin maaperätutkimus Asemakaavan pohjakartan laatiminen Ylöjärven kaupungille Liikenteenlaskentaa histar- ja videokuvamenetelmillä Tunnuslukuja 2013 Karttapalveluita Numeeristen aineistojen tilaukset 454 kpl Karttojen käyttöoikeusluvat 45 kpl Katuliitoskorkeuskarttojen luovutus 321 kpl Tulostetut karttaotteet 170 kpl Kaavan pohjakartat 95 kpl Mittaus- ja geotekniikkapalveluita Rakennusten ja rakennelmien sijaintikatselmukset 631 kpl Rakennusten ja rakennelmien maastoon merkintä 278 kpl Tontin lohkomiset 66 kpl Rotvallin molemmin puolin 21

22

23 Maastomallit ja tutkimukset suunnittelua varten 120 kpl Infrarakentamisen mittaustyökohteet 87 kpl Maaperätutkimuspisteet 1075 kpl Maalaboratoriontutkimuspisteet 88 kpl (tutkimuspiste voi sisältää useampia näytteitä) Kantakartan täydentämiskartoituspisteet kpl Maalämpökaivolupa kohteet 292 kpl Kalusto Maaperätutkimukset Kairausvaunuja 3 kpl (raskas, keskiraskas, kevyt) joilla tehdään - Pohjavesiputkien asennuksia - Heijari-, puristinheijari-, paino-, porakone- ja siipikairauksia - Kallionäytekairauksia (timanttiporayksikkö) - Otetaan maanäytteitä Kantavuuden mittaus (Heavy Loadman) pudotuspainolaitteisto Maalaboratorio Seulasarja Areometria laitteet Pilaantuneen maa-aineksen tutkimiseen kenttälaitteistot - InnovX (metallit) - PetroFlag (Öljyt) Mittauskalustoa Takymetreja 15 kpl, joista 9 kpl robottivarustuksella GPS/GNSS RTK-vastaanottimia 14 kpl HISTAR-liikenteenlaskentalaitteisto Tavoitteet 2014 MicroStation Stellamapin käyttöönotto jatkuu, tavoitteena yksinkertaistaa ja helpottaa paikkatietoaineiston ylläpitoa Paikkatietoaineistopalvelu prosessien kehittäminen ja osittainen automatisointi Espa-ilmakuvamittaustyöasemien tehokas käyttö maastotietoaineistojen keruussa Maastotiedon siirtäminen Iris infra omaisuudenhallintajärjestelmään käyttäen suoraa rajapintaa Laserkeilausaineistojen ja katunäkymäkuvien hyödyntäminen erilaisten aineistojen päivityksissä Miehittämättömillä lennokeilla ja koptereilla otettujen ilma- ja viistoilmakuvien hyödyntäminen suunnittelun ja paikkatietoaineiston lähtötietoina Kairausvaunun hankintaan liittyvät selvitykset. Hankinnan toteutus Vahvuuksia Yksikön päällikkö Olavi Ujasen mukaan Paikkatietopalveluiden ehdoton vahvuus on motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta. - Me tuotamme ja ylläpidämme nykyaikaisilla menetelmillä, kalustoilla ja ohjelmistoilla monipuolisia aineistoja suunnittelun sekä paikkatieto- ja karttajärjestelmien tarpeisiin. - Suoritamme monipuoliset aineistojen ylläpidot sekä luovutukset, mittaus- ja tutkimustyöt niin, että asiakkaamme voivat luottaa palvelumme laatuun ja lopputulokseen, vakuuttaa Ujanen. Kuljetuskalustoa Pakettiautoja 14 kpl Peräkärryjä 2 kpl Mönkkijä Moottorikelkka Vene Rotvallin molemmin puolin 23

24 RAKENTAMISPALVELUT

25 Rakentamispalvelut tekee vesihuollon, katurakentamisen ja maanrakentamisen uudisrakennus- ja saneeraustyöt sekä puistojen ja viheralueiden rakentamisen lisäksi myös koulujen ja päiväkotien pihojen rakentamista. Rakentamispalvelut tarjoaa myös päällystevalvontapalvelua ja reunakivien asennusta sekä hoitaa Tampereen maan- ja lumenvastaanottopalveluita. Talous Rakentamispalveluiden liikevaihto supistui edellisvuodesta noin 10 miljoonalla päätyen 23,5 miljoonaan euroon. Liikeylijäämä kasvoi edelliseen tilikauteen verrattuna. Asiakkaat Rakentamisen ylivoimaisesti suurin asiakas on konsernihallinto, johon kuuluu Kaupunkiympäristön kehittäminen, strategiset projektit (suuret projektit) sekä Kiinteistötoimi. Tästä kokonaisuudesta muodostuu noin 75 % Rakentamispalveluiden myynnistä. Toiseksi suurin asiakas on Tampereen Vesi Liikelaitos, jonka tilauksesta on toteutettu kunnallistekniikan rakentamista 3,3 milj.euron arvosta kuluneella tilikaudella. Tampereen Veden tilaamat kohteet ovat joko erillisiä putkilinjojen rakentamiskohteita tai liittyvät Kaupunkiympäristön kehittämisen kohteisiin vesi- ja viemärilinjojen osalta. Kolmanneksi suurin asiakas on Tilakeskus, joka on tilannut Rakentamispalveluilta lähinnä päiväkotien leikkipaikkojen sekä koulujen pihojen rakentamista. Tilakeskuksen leikkipaikkoja on toteutettu eri puolille kaupunkia noin miljoonan euron kokonaisvolyymillä. Pienemmistä asiakkaista merkittävin on ollut Pirkan Putkikeräys Oy, jolle on toteutettu pääasiassa jätteen imuputkijärjestelmiä. Henkilöstö Vuoden päättyessä Rakentamispalveluissa oli töissä 62 henkilöä Edellisen vuoden lopussa määrä oli 88 henkilöä. Tuntipalkkaisia oli 40 ja kuukausipalkkaisia 22 henkilöä. Merkittäviä tapahtumia 2013 Rakentamispalveluiden pääkohteet vuonna 2013 olivat Tiitiäisen satupuisto, Pikkukakkosen puisto, Risson alueen 2-vaihe, Raholan alueen saneeraustyöt (Jurvalankatu ja Tuularinkatu), Vuoreksen keskuspuisto ja Ruskontien jatke. Asfalttiliiketoiminta ulkoistettiin ja tuotanto vaihtui valvontaan. Kiviaineskilpailutuksen tuloksena kiviainekset ja kuljetukset saatiin samalta toimijalta. Rakentamisen toimintajärjestelmä päivitettiin. Päällystepalveluiden tunnuslukuja 2013 Päällystepalvelut rakennuttivat Kaupunkiympäristön kehittämisen tilauksesta noin tonnia kunnossapitopäällysteitä. Kaduille päällysteestä levitettiin noin m 2. Kevyen liikenteen väylille ja muille yleisille alueille saatiin hieman yli m 2 verran uutta päällystettä. Rakentamispalveluiden toteuttamiin kohteisiin päällysteitä tilattiin lähes tonnia. Tällä määrällä saatiin päällystettä kaduille noin m 2 sekä kevyen liikenteen väylille ja muille yleisille alueille noin m 2. Muihin kohteisiin vietiin vajaa 900 tonnia päällystettä, jolla tehtiin uutta pintaa noin 6000 m 2. Lumen ja maanvastaanotto Viime vuonna ylijäämämaanvastaanottopaikoille toimitettiin selvästi edeltäviä vuosia vähemmän maita. Osaltaan tähän vaikutti rakentamisen volyymien aleneminen, mutta myös vuoden 2013 alusta Yla:n päätös vastaanottotaksan korottamisesta vähensi etenkin Ruskonperään tuotujen massojen määrää (Lempäälän puolella ei taksakorotusta) Ruskonperä Myllypuro * Määrät m 3 itd *paikka otettiin käyttöön kesällä 2010 Rotvallin molemmin puolin 25

26 Tiitiäisen satupuiston rakentajat saivat Y-tekopalkinnon Lunta otettiin vastaan vuoden 2013 aikana (pääosin kevättalvella) noin kuormaa. Aiempina talvina määrät olivat seuraavat: vuonna krm, vuonna krm ja vuonna kuormaa. Tavoitteet vuodelle Asiakastyytyväisyys tavoitteina tulevalle vuodelle on parantaa aikataulujen hallintaa sekä asiakkaan kokemaa hinta-laatusuhdetta. Yhtenä tärkeänä jalkautustyökaluna on toimeenpantu markkinointisuunnitelma, kertoo yksikön päällikkö Wille Siuko. Siukon mukaan yksikön johtoryhmä on tunnistanut tarpeen Rakentamispalveluiden prosessien kehittämiselle. Prosessien tunnistaminen, määrittely ja kuvaukset on tarkoitus tehdä syksyyn mennessä. Toiminnan ohjaus prosessien kautta aloitetaan loppuvuodesta. - Tärkeä koko kenttää koskeva tavoite vuodelle 2014 on mobiilikukon käyttöönotto. Vuodenvaihteessa suoritetun hankinnan käyttöönotto tapahtuu tulevan vuoden aikana. Mobiilikukolla on Rakentamispalveluissa erityisen suuri merkitys kaluston työilmoitusten sekä henkilöstön tunti-ilmoitusten kannalta. Nämä edellä mainitut ilmoitukset muutetaan järjestelmän avulla entisistä paperiversioista sähköiseen muotoon, tarkentaa Siuko. 26 Tampereen Infra

27 Logistiikkaselvitys Keväällä 2013 Infrassa päätettiin selvittää hankintojen volyymeja sekä hankintatoimen kehittämispotentiaalia liiketaloudellisessa mielessä. Rakentamispalveluissa yhtenä suurimpana kulueränä ovat kalustomenot, jotka muodostuvat monesta osatekijästä. Kun aihetta käsiteltiin eräässä työmaapäällikköpalaverissa, nousi esille tarve tarkastella huoltokuljetuksia ja selvittää niiden optimointimahdollisuuksia Rakentamispalveluissa. Kuitenkin melko nopeasti tuli selväksi, että huomattavasti suurempi hyöty selvityksestä saataisiin kun kuljetuksia tarkasteltaisiin koko liikelaitoksen näkökulmasta. Näin lähti liikkeelle syksyn aikana toteutettu logistiikkaselvitys, jonka käytännön toteutuksesta vastasi Tampereen Logistiikka Liikelaitos. Infran yksiköt tuottivat sisällön selvitykseen. Selvitykseen valittu ohjausryhmä laajensi sisältöä käsittämään muunkin Infran suorittaman ostotoiminnan. Selvityksen tavoitteena oli tunnistaa Infran kuljettamiseen ja materiaalihuoltoon liittyviä kehittämisen toimenpiteitä, joilla tehostetaan toimintaa. Toisena tavoitteena oli toimenpiteiden hyötypanos-suhteiden arviointi ja kolmanneksi laajentaa Infran työntekijöiden ymmärrystä kuljetusten ja materiaalihuollon vaikuttavuuden ja kustannusten osalta. Selvityksen tuloksena päätettiin lähteä kehittämään ajonvälitys- sekä ostotoimintaa erillisillä projekteilla. Tietomallinnus Tietomallinnuksen kehittäminen on valtakunnallisesti erittäin ajankohtainen puheenaihe, joka liittyy myös koko Infra-alan tuottavuuden parantamistavoitteisiin. - Käytännönläheisen sovellutus meille rakentajille Infrassa lienee koneohjaus, jota on jo muutaman vuoden ajan käytetty joissakin kaivinkoneissa meidänkin työmailla. Koneohjauksen käyttö on edistysaskel perinteiseen korkeuslappukäytäntöön verrattuna työmailla, mutta vielä huomattavasti suurempi hyöty koko rakentamisen elinkaariajattelussa saavutetaan tietomallien leviämisen seurauksena. Tietomallissa kaikki suunnitelmatieto on yhdessä paikassa kaikkien käytettävissä ja se myös päivittyy jokaiselle käyttäjälle yhtäaikaisesti. Siukon mukaan Rakentamispalveluissa suhtaudutaan avoimesti uuden tekniikan käyttöön ja pyritään lisäämään sen hyödyntämistä toteutettavissa projekteissa. - Vuonna 2013 Vehmaisten alueen muutamalla katukohteella testattiin nk. Kuura-järjestelmää, joka on hiukan koneohjausta pidemmälle viety työmaiden hallintajärjestelmä. Kuura on lähinnä työnjohdolle tarkoitettu työkalu työmaa-asioiden hallintaan maastossa, jota käytetään työmaaolosuhteissa tablet-laitteella. Järjestelmästä saatiin hyvin käyttökokemuksia, mutta se vaati vielä jatkokehitystä soveltuakseen päivittäiseksi kadunrakennustyömaan työkaluksi, arvioi yksikön päällikkö Wille Siuko.

28 SUUNNITTELUPALVELUT Suunnittelupalvelut tuottaa suunnittelupalveluja kaupunkikonsernin tarpeisiin. Toiminta-alueena ovat kaupungin yleiset alueet, liikenne-, katu- ja viheralueet. Suunnittelupalveluiden toiminta kytkeytyy maankäytön suunnittelun ja yleisten alueiden suunnittelun prosesseihin. Suunnittelupalveluiden toimipiste on Frenckellissä. Henkilöstö Henkilöstön määrä oli yhteensä 27 henkilöä. Määräaikaisia oli yksi henkilö. 28 Tampereen Infra

29 Asiakkaat Merkittävin asiakas oli Kaupunkiympäristön kehityksen yleisten alueiden suunnittelu, jonka osuus liikevaihdosta oli 85,9 %. Tampereen Veden osuus oli 6,8 %. Tilakeskuksen osuus oli 1,8 %. A-Insinöörit Oy:n / Rantaväylän tunnelin allianssin osuus oli 2,7 %. Talous Vuoden 2013 kokonaisliikevaihto oli euroa, mikä on henkilöä kohden euroa. Varsinaisista toiminnan kuluista henkilöstökulujen osuus oli 79 %, tilavuokrien 8 %, kone- ja laitevuokrien 1 % sekä ICT-kulujen 4 %. Kokonaistulos oli voitollinen. Toimitilat Tilojen kokonaispinta-ala on 439 m 2 eli n.17 m 2 /hlö. Huomionarvoisia hankkeita vuonna 2013 Erikokoisia ja -tasoisia hankkeita n. 250 kpl Kuntatekniikan suunnittelu Vuoreksen alue Vuoreskeskuksen itäosan katu-, katurakenne- ja valaistussuunnittelu Isokuusen alueen yleis- ja katusuunnittelu Keskuspuiston eteläosan katu- ja katurakennesuunnittelu Keskusta-alueen imuputkijärjestelmän suunnittelu Geotekninen suunnittelu Niemenrannan alue Vesihuollon suunnittelu Katu- ja katurakennesuunnittelu Lentävänniemen alue Kaavoitukseen liittyvä katu- ja vesihuoltosuunnittelu sekä rakennettavuusselvitys Rantatunneli Johtosiirtojen suunnittelu Petsamon ja Lamminpään alueiden kadut Katusaneeraussuunnittelu Kunkun parkki Geotekniset asiantuntijatehtävät Huppionmäki Vesihuollon-, hulevesi-, katu- ja katurakennesuunnittelu Kaarilan koulu Pihan rakenne- ja vihersuunnittelu Diplomityö Vaahtolasimurskeen hyödyntäminen kevennysrakenteissa ja routaeristeenä kaupunkiympäristössä Liikennesuunnittelu Seutukunta Seudullisten kevyen liikenteen pääreittien viitoitussuunnittelu Kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävän esiselvitys välillä Tampere- Kangasala Ely-keskuksen liikennevalojen asiantuntijapalvelut Kantakaupunki Tampereen pyöräilyn pääreittien viitoitussuunnitelman päivitys Kevyen liikenteen karttojen laadinta Liikennerekisterien, mm. onnettomuusrekisterin ylläpito Joukkoliikenteen ja hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksien suunnittelu Liikennevaloliittymien saneeraussuunnittelu Keskustan alue Ajoneuvojen ja polkupyörien pysäköinnin suunnittelu Pyöräilyverkon suunnittelu Ajoneuvojen viitoituksen suunnittelu Rotvallin molemmin puolin 29

30 Vuoreksen alue Kevyen liikenteen järjestelyiden suunnittelu Lahdesjärven alue Lahdesjärven eteläosan työpaikka-alueen maankäytön yleissuunnitelman liikennesuunnittelu Haukiluoman alue Myllypuronkadun ja Tyvikadun uusien liikennevalojen suunnittelu Vihersuunnittelu Kantakaupunki Liikuntaympäristön kartoitus ja selvitys Kaupunkimallin ylläpito, mallin tarkentaminen ja luovutus Viheraluerekisterin ylläpito Kaupin ulkoilureitin toteutussuunnittelu Pyynikin luonnonsuojelualueeseen liittyvä selvitystyö Tavoitteet 2014 Tietomallipohjaisen suunnittelun kehittäminen 3D-kaupunkimallin laadun parantaminen Hulevesisuunnittelun kehittäminen kaupungin hulevesiohjelman mukaisesti Vahvuuksia Olavi Ujasen luotsaama Suunnitelupalvelut tarjoaa kuntatekniikan-, viher- ja liikennesuunnittelun lisäksi erikoissuunnittelua, kuten maisema-, geotekniikka-, valaistus- ja hulevesisuunnittelua. - Toteutamme erilaisia suunnitteluhankkeita niin, että asiakkaamme voivat luottaa palvelumme laatuun ja lopputulokseen. Suunnitelupalveluiden vahvuutena on motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta, painottaa yksikön päällikkö Olavi Ujanen. Keskustan alue Osayleiskaavaan liittyvä viher- ja ympäristösuunnittelu Kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys Pikku Kakkosen puiston suunnittelu Ojalan alue Osayleiskaavan ehdotusvaiheeseen liittyvä viher- ja ympäristösuunnittelu Kaukajärven kartanon alue Viher- ja ympäristösuunnittelu Haiharan-, Kirjaston- ja Atanpuiston alueet Viher- ja ympäristösuunnittelu Niemenrannan alue Viher- ja ympäristösuunnittelu 30 Tampereen Infra

31

32 Kehittämispalvelut koulutti ja kehitti Infran Kehittämispalvelut keskittyi vuonna 2013 sisäisten toimintamallien kehittämiseen. Tavoitteena on tukea liikelaitoksen johtamista ja tuloksellisuutta. Käytännössä se tarkoittaa sellaisten edellytysten ja olosuhteiden luomista organisaatioon ja henkilöstölle, joilla tulosten saavuttaminen on mahdollista. Riskienhallintajärjestelmä ja -prosessi uudistettiin niin, että se tukee entistä paremmin liikelaitosta sen strategisten tavoitteiden saavuttamisessa ja toisaalta lisää riskitietoisuutta toiminnan eri tasoilla. ICT-palvelujen kehittämisessä pyritään aiempaa suunnitelmallisempaan ja systemaattisempaan toimintaan ja tähän liittyen uudistettiin Infran ICT-palvelujen kehittämisen toimintamalli. Uusi markkinoinnin toimintamalli sai hahmonsa vuoden lopussa ja se toi tullessaan muun muassa yksikkökohtaiset markkinointisuunnitelmat sekä uuden asiakkuuksien hallintajärjestelmän. Työn alla on myös uudistettu strategiatyön malli ja prosessi. Uusimuotoinen strategiatyö käynnistyy vuoden 2014 loppupuolella. Edellä mainittujen lisäksi tulevaisuuden tavoitteena on luoda Infraan työhyvinvoinnin johtamisen malli sekä ympäristöjohtamisen tavoitteet ja tapa. Toimintamallien kehittämisen ohella Kehittämispalvelut uudisti vuosittain tehtävän henkilöstökyselyn. Uudessa kyselyssä keskitytään aiempaa enemmän henkilöstön työilmapiiriin ja motivaatioon vaikuttaviin tekijöihin. Tapaturmia ja henkilöstön sairauspoissaolopäiviä seurattiin viime vuonna edelleen tarkasti. Niihin pyritään vaikuttamaan osana uudistettua riskienhallintasuunnitelmaa sekä työilmapiirin kehittämisen avulla. - Kehittämispalvelujen henkilöstö oli mukana useissa kehittämisprojekteissa, joista osa jatkuu vielä vuonna Näistä voisi mainita Infran logistiikkaselvityksen, joka tehtiin yhteistyöprojektina Logistiikka liikelaitoksen kanssa. MobiiliKukko-projekti etenee Kehittämispalvelujen johtamana käyttöönottovaiheeseen vuoden 2014 aikana ja uudet ICT-projektit kolkuttelevat jo ovella. Sellaisia ovat esimerkiksi toimintajärjestelmän kehittäminen ja koneohjausprojekti. Viime kesänä käynnistyi myös liikennemerkkitoimiston CE-merkinnän hakuprosessi, joka on ollut hieno oppimisretki. Kehittämispalvelujen laadunhallinnan asiantuntijuutta on voitu hyödyntää prosessissa alusta alkaen, kertoo kehittämispäällikkö Johanna Lautala. Kehittämispalvelut pureutui esimiestyön haasteisiin tehtyjen kyselyjen kautta ja suunnitteli siihen tarpeita vastaavaa koulutusta. Koulutus painottuu vuonna 2014 viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen sekä erityisesti palautteen antamiseen ja oman ajan hallintaan. Aiempien vuosien tapaan Kehittämispalvelut järjesti ja koulutti itse vaaditut työturvallisuuden ja työsuojelun kurssit. Lautalan mukaan Infran toiminnan kehittämiskohteiden kirjo on laaja. Kehittämisen haasteena onkin pystyä priorisoimaan kokonaisonnistumisen kannalta tärkeimmät kohteet. Ajoissa aloitettu strategiatyö ja lopulta Infran uusi strategia osoittaa kehittämisen suunnan ja ne isot kivet, jotka on käännettävä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja onnistumisen mahdollistamiseksi. 32 Tampereen Infra

33 Tukipalveluissa on lisätty osaamista Tukipalvelujen 18 henkilön joukkue palvelee Infran yksiköitä päätösvalmistelussa, hallinto- ja henkilöstöasioissa, talousasioissa sekä sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä ja markkinoinnissa. Osaamisen lisääminen ja toimintatapojen kehittäminen ovat olleet Tukipalvelujen keskeisimmät tavoitteet useamman vuoden ajan. Tukipalvelut on onnistunut tavoitteissa ja henkilöstömäärän vähentyessä tehtävät on pystytty hoitamaan osaamista lisäämällä. Myös toimintatapoja ja yhteistyötä yksiköiden kanssa on parannettu. Infran yksiköiden tyytyväisyys Tukipalvelujen toimintaan on ollut hyvällä tasolla ja vuonna 2013 toteutetussa kyselyssä tyytyväisyys parani edelleen. Vuonna 2013 pidettiin neuvottelutilaisuuksia Infran yksiköiden kanssa, joissa käytiin läpi yhteistyötä ja kehittämisasioita. Laskutukseen kiinnitettiin useiden yksiköiden osalta erityistä huomiota ja saatiin luotua uusia tapoja laskutusilmoitusten ja -tietojen tekemiseen. Tukipalveluissa asiatarkastettavien ostolaskujen määrät ja tallennettavien auto- ja koneilmoitusten määrät laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Ostolaskuja asiatarkastettiin kappaletta ja auto- ja koneilmoituksia tallennettiin kappaletta. Auto- ja koneilmoitusten käsittelyn ja tunti-ilmoitusten tallennuksen sähköistäminen eteni vuoden 2013 aikana pilotein sekä kilpailutuksen valmistelulla. Vuoden 2014 aikana on tavoitteena saada mobiilisovellus käyttöön. Tukipalvelut on aktiivisesti mukana kehitystyössä. Tukipalvelut oli keskeisessä roolissa Infran arkistonmuodostussuunnitelman valmistelussa. Asiakirjojen käsittelyn, säilyttämisen ja rekisteröinnin ohjeistus saatiin ajantasaiseksi ja otettiin vuoden 2013 lopussa käyttöön. Markkinoinnin toimintatapaa uudistettiin yhteistyössä Infran yksiköiden kanssa. Viestinnästä ja markkinoinnista vastaavan johdolla laadittiin markkinoinnin toimintamalli, jonka avulla selkeytettiin vastuita. Mallin pohjalta tehdyt yksikkökohtaiset markkinointisuunnitelmat otetaan käyttöön vuoden 2014 alkupuoliskolla. Perinteeksi muodostunut Infran asiakastilaisuus järjestettiin keväällä 2013 neljännen kerran. Henkilöstölehti Infralaisesta julkaistiin 11 numeroa, joista yksi oli laajempilevikkinen asiakasversio. Rotvallin molemmin puolin 33

34 Poimintoja strategiasta Valtuuston joulukuun 2010 päätöksen mukaisesti Tampereen Infra jatkaa kunnallisena liikelaitoksena ja palvelee Tampereen kaupungin sisäisiä asiakkaita. Tampereen Infra ei osallistu kaupungin järjestämiin kilpailutuksiin, vaan meillä on mahdollisuus saada työt suorahankintana, mikäli palvelujen hinta ja laatu on kohdallaan. Koska Tampereen Infra ei toimi kilpailluilla markkinoilla, niin viime vuonna Kuntalakiin kirjattu yhtiöittämisvelvoite ei koske Tampereen Infraa. Tahtotilamme toimintamme laajuuden suhteen on, että tavoittelemme noin 60 miljoonan euron vuosittaista liikevaihtoa vuosille Tämä tarkoittaa suunnilleen nykyisten markkinaosuuksien pitämistä ja myös koko kaupungin asiakaspohjan laajempaa hyödyntämistä. Tärkein perusedellytys on edelleen palvelujemme kohdallaan oleva hinta ja laatu. Haluamme tehdä Tampereen Infrasta aidosti asiakkaiden halutuimman kumppanin ja palvelujen tuottajan. Asiakasnäkökulma Tahtotilamme mukaisen liikevaihdon (60 miljoonaa euroa) saavuttaminen edellyttää nykyisen asiakaskunnan pitämistä sekä koko kaupungin asiakaspohjan hyödyntämistä. Tavoitteenamme on edelleen asiakastyytyväisyyden parantaminen ja henkilöstön asiakaslähtöisyyden lisääminen. Liikevaihdon tahtotilamme edellyttää meiltä aktiivisuustason nostoa markkinoinnissa kautta linjan. Markkinoinnin terävöittämisestä laadimme toimintamallin, jossa näkökulmina ovat muun muassa liikelaitoksen brändin rakentaminen, toimiva asiakasrekisteri, aktiivisen asiakastyön tavoitteellistaminen, sekä toimintatapojen yhtenäistäminen. Infran yksiköt laativat markkinointisuunnitelman osana toimintamallia. Henkilöstön ja johtamisen näkökulma Vuosien henkilöstömitoituksen yleisenä lähtökohtana on liikelaitoksen henkilömäärä, noin 400 vakinaista henkilöä; yksikkökohtaisten tarkastelujen kautta tämä luku tarkentuu jatkossa ja on luonnollisesti riippuvainen saavutettavasta liikevaihdosta. Henkilöstön eläkeikään perustuva luonnollinen poistuma vuosina on 65 henkilöä. Kokemusperäisesti voidaan lisäksi arvioida, että todennäköinen poistuma tulee kaiken kaikkiaan olemaan tänä aikana noin 100 henkilöä. Tampereen Infran yksiköille syntyy tätä kautta rekrytointitarvetta tulevina vuosina, mikäli liikevaihtomme toteutuu tahtotilamme mukaisena eli 60 miljoonana eurona. Rekrytointitarve on arviolta enintään 50 henkilöä vuosina Rekrytoinnit ovat tarpeen myös sopeuttamisohjelman aikana vinoutuneen ikäjakautuman kannalta sekä tulevaisuuden uskon luonnin näkökulmasta. Tämä on liikelaitokselle uusi tilanne ja edellyttää muun muassa rekrytointiosaamista ja koko prosessin hallintaa työpaikkailmoituksista perehdyttämisvaiheeseen. Henkilöstöjohtamisen suhteen olemme uudessa tilanteessa: sopeutusvaiheesta siirrymme normaaliin olotilaan, jossa pääpaino on henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen. Tätä tarkoitusta varten rakennamme henkilöstöjohtamisen toimintamallin, jossa elementteinä ovat muun muassa rekrytoinnit, työhyvinvoinnin edistäminen ja osaaminen kehittäminen. Esimiestyön kehittämisen suhteen toteutamme tehdyt kehittämissuunnitelmat, jotka pohjautuivat vuonna 2012 tehtyihin esimiesarviointeihin 360-asteen menetelmällä. Liikelaitoksemme tilanteessa korostuu moniosaamisen merkitys: vuoden 2013 aikana kirkastimme moniosaamisen tarpeet ja sen perusteella kartoitamme henkilöstön halukkuuden. Kyse on resurssien paremmasta hyödyntämisestä muun muassa kausivaihtelun näkökulmasta. Samalla on ratkaistava mahdolliset koulutus- ja palkkauskysymykset. Tulos- ja kehityskeskustelujen hyödyllisyyden parantaminen on edelleen kestoaihe. 34 Tampereen Infra

35 Prosessien ja tehostamisen näkökulma Toiminnan kehittämisessä hyödynnämme prosessiajattelua. Eräänä keskeisenä asiana on liikelaitoksen sisäisen yhteistyön parantaminen. Näitä yhteistyökysymyksiä olemme sivunneet tässä strategian päivityksessä jo aiemmin markkinoinnin toimintamallin ja palveluvalikoiman läpikäynnin kohdalla. Keskeinen kysymys on myös resurssiyhteistyö kausivaihtelun näkökulmasta. Yhteistyöhön liittyvät lisäksi yhtenäisten toimintatapojen kehittäminen ja liikelaitoksen me-hengen parantaminen. Tuloksekkaan toiminnan eräs perusasia on tavoitteiden asettamisen systematiikka. Liikelaitoksen yksiköille laaditaan vuosittain tulossopimukset, joihin sisältyvät yksikön tulostavoitteet, joita seurataan keskeisiltä osin kuukausittain ja kaikilta osin vähintään kolmannesvuosittain. Yksiköiden sisällä asetetaan kirjalliset tulostavoitteet joka tasolle ja niitä seurataan Tampereen Infran ylijäämän muodostus Talouden näkökulma Liikelaitoksen taloudelliset tavoitteet kiristyvät oheisen kuvan mukaisesti vuosina Vuosien 2016 ja 2017 osalta tavoitetasoksi on kaavailtu kahden miljoonan euron liikeylijäämää eli vuoden 2015 tavoitetasoa. Tavoitteenamme on saada kannattavuus ohjelman edellyttämälle lähes yritysmäiselle tasolle vuoden 2015 loppuun mennessä siten, että hintataso on vertailuissa kilpailukykyinen. Talouden ja ennustamisen hallinta sekä korjaavat toimenpiteet ovat meille edelleen keskeinen kehittämisalue. Talouden hallintamme perustuu yksiköiden sisäiseen laskentaan: seuraamme yksiköissä tuloksen muodostumista kuukausittain, paikallistamme mahdolliset huonosti kannattavat kohdat ja teemme korjaavia toimenpiteitä. Taloudelliseen tulokseen ja sen hallintaan liittyy oleellisesti myyntilaskutuksen toimivuus. Henkilöstön kustannustietoisuuden edistäminen on edelleen tärkeä aihe: talousasiat käsitellään säännöllisesti muun muassa tulos- ja kehityskeskusteluissa, projektikokouksissa sekä työyhteisökokouksissa. Kannattavuuden kannalta on myös oleellista, että palvelujemme hinnoittelussa emme myy itseämme sovittua hintatasoa alemmalla (markkinahinta + 10 %), tunnemme sopimuksemme, pidämme kiinni sopimuksista ja oikeuksistamme ja laskutamme lisätöistä. M E U R Tavoite Toteuma Rotvallin molemmin puolin 35

36 Tilastolukuja vuodelta 2013 Tapaturmat Tapaturmien vuoden 2013 tavoite max 30 tapaturmaa ylitettiin jo syyskuun loppuun mennessä, joten tavoite tapaturmien vähentämiseksi epäonnistui. Vuoden aikana sattui 48 tapaturmaa, joista aiheutui 355 työpäivää poissaoloja. Tapaturmatiheys lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna, koska henkilöstön määrä vähentyi noin 11 % edellisestä vuodesta. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen osalta parhaita tuloksia tekivät Paikkatieto- ja Korjaamopalvelut, joiden poissaolot vähenivät merkittävästi edellisestä vuodesta. Infralaisten työkyvyttömyyspäivät ovat vähentyneet viimeisen kolmen vuoden aikana lähes kuusi (kalenteri)päivää/henkilötyövuosi. Vuonna 2013 työkyvyttömyyspäiviä kertyi 16,84 pv/htv, vuonna ,55 pv/htv ja vuonna ,79 pv/htv. Poissaolopäiviä kertyi tammi - joulukuussa yhteensä työpäivää. Vuonna 2012 vastaava luku oli työpäivää. Poissaolopäivien tuotannolliset kustannukset olivat noin kaksi miljoonaa euroa. Koulutukset 2013 Työturvallisuuskortti- ja katuturvakoulutusta annettiin yli 200 työntekijälle, joista 166 henkilöä sai CAP- ammattikuljettajapätevyyskoulutusta. Esimieskoulutusta annettiin 45 esimiehelle. Henkilöstöyksikön järjestämään tapaturmien tutkintakoulutukseen osallistui 15 esimiestä. Kehityskeskustelut Kehityskeskusteluista oli käyty vuoden loppuun mennessä yhteensä noin 92 %. JOHTOKUNTA Puheenjohtaja Mikko Leppälahti (varajäsen Reijo Määttä) Varapuheenjohtaja Kari Wallenius (varajäsen Tuula Eriksson) Jäsenet (varajäsenet) Esko Erkkilä (Mattias Koivisto) Katja Nisumaa-Saarela (Sami Pesonen) Sofia Parisalu (Kristiina Haraholma) Seppo Säämäki (Riina Kuusisto) Arja Tuppurainen (Mikko Hamunen) Esittelijät Sakari Suominen, Annamari Kortesaari Tiedotusvastaava Sakari Suominen Sihteeri Sari Larsen Kaupunginhallituksen edustaja Atanas Aleksovski YTR Yhteistoimintaryhmä 2014 Puheenjohtaja Sakari Suominen Jäsenet Annamari Kortesaari Petri Salonen Timo Aaltonen Olavi Ujanen Pekka Anttila Markku Kivistö Risto Simola Timo Hannula Salme Mujunen Veijo Rannisto Antero Hammar Sihteeri Sari Larsen 36 Tampereen Infra

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa. Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014

TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa. Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014 TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014 PALIN tarkoituksena on osallistua Espoon TATU-ohjelmaan valmistelemalla siihen seuraavia asioita: 1.

Lisätiedot

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu 7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Toiminnan kuvaus Teknisen tuotannon liikelaitoksen tehtävänä on tuottaa käyttäjä-

Lisätiedot

Tampereen Infran uudistusohjelma 2011-2015 puolivälissä missä mennään?

Tampereen Infran uudistusohjelma 2011-2015 puolivälissä missä mennään? Kuntatekniikan päivät 2013, Jyväskylä Sakari Suominen Tampereen Infran uudistusohjelma 2011-2015 puolivälissä missä mennään? Tampereen infra kadunpidon elinkaaren kaikki palvelut samasta talosta Tampereen

Lisätiedot

Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin. Vuosikertomus 2014

Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin. Vuosikertomus 2014 Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin Vuosikertomus 2014 Tampereen Infra tarjoaa yhdyskuntatekniikan suunnittelu-, paikkatieto-, rakentamis- ja kunnossapitopalveluja sekä kalustopalveluja. Vuonna

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Sisältö. Toimitus ja taitto: Jyrki Ristilä

Sisältö. Toimitus ja taitto: Jyrki Ristilä Tampereen Infra VUOSIKERTOMUS 2012 Sisältö 3 Tunnuslukuja 2009-2012 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Liikennepalvelut 8 Kunnossapitopalvelut 10 Joustavaa kunnossapitoa 12 Pauli ja Kati rakentavat Risson katuja

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus HYVINKÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOHJELMA Aika: 2013-2016 Yksikkö: Hyvinkään kaupunkiorganisaatio Laatijat: Ympäristöhallintatyöryhmä 15.5.2013, Kaupungin johtoryhmä 27.5.2013 Hyväksyjä: Kaupunginhallitus 10.6.2013,

Lisätiedot

KUNTALAISEN PALVELUKSESSA

KUNTALAISEN PALVELUKSESSA KUNTALAISEN PALVELUKSESSA LAHDEN SEUDUN KUNTATEKNIIKKA OY VUOSIKERTOMUS 2013 toimitusjohtajan katsaus Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy:n (LSKT) viidennen liiketoimintavuoden tulos oli positiivinen. Vaikka

Lisätiedot

Tekniset palvelut Joensuussa. Tekninen virasto/ Anu Näätänen

Tekniset palvelut Joensuussa. Tekninen virasto/ Anu Näätänen Tekniset palvelut Joensuussa Tekninen virasto/ Anu Näätänen TOIMINTA-ALUE maapinta-ala 2382 km 2 asukasluku 73305 (31.12.2010) JOENSUU 2009 : Joensuu + Eno + Pyhäselkä Henkilöstö kuntaliitoksessa: Tekninen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Digia Oyj Toimitusjohtajan katsaus 16.3.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden 2010 pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

OPUS hanke. Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus. Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen

OPUS hanke. Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus. Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen OPUS hanke Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus Tiivistelmä Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus

Lisätiedot

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Talouspalvelut liikelaitos jakaantuu hankintapalvelut -palveluyksikköön sekä

Lisätiedot

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Pyöräilyn kehittämisiä Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Tampereen seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman eräs kärkihanke oli kuntakohtaisten kehittämisohjelmien laatiminen Piloteiksi

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Liikenne- ja viheralueet

Liikenne- ja viheralueet Liikenne- ja viheralueet Kaupunkirakennelautakunnan perehdytystilaisuus 24.1.2013 Kaupungininsinööri Markku Kemiläinen 25.1.2013 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT Tukipalvelut JOHDON TUKI Palvelupiste Hannikainen

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön kehittäminen

Kaupunkiympäristön kehittäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Organisaatiorakenne Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Henkilöstöjaosto Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

OPUS RINNAKKAISHANKE Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus

OPUS RINNAKKAISHANKE Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus OPUS RINNAKKAISHANKE Porin kaupunki Tekninen palvelukeskus palvelujen tuotteistus Kaupungit tarjoavat rakennuskelpoisia tontteja asumiseen ja yrittämiseen. Tontit hinnoitellaan sosiaalisesti ja tontit

Lisätiedot

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc QPR Software Oyj Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012 Vuosi 2011 Yhtiö käynnisti Kokonaisarkkitehtuuripalvelut-liiketoiminnan vuoden alussa. Yhtiö lanseerasi uuden tuotteen, QPR ProcessAnalyzerin

Lisätiedot

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008 Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnator vuonna 2007..Tietotekniikkamarkkinoilla hyvä kasvu, kilpailu kuitenkin kireää.tietoenator kasvoi markkinoita

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017 Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 NYKYTILAN KUVAUS Palvelutuotantoalueet Kiinteistönhoito Rakennus- ja talotekniset korjaus- ja huoltotyöt Liikuntapaikkojen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta

Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta KERAVAN KAUPUNKI Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta KERAVAN KAUPUNKITEKNIIKAN TOIMINTASÄÄNTÖ Hyväksytty: 19.1.2010 Voimaantulo: 1.1.2010 Muutettu: 21.12.2010 Voimaantulo: 1.1.2011 Muutettu:

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKKALIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ. 1 Toimintasäännön tehtävä. 2 Toiminnan tarkoitus ja yleiset määräykset. 3 Esimiehen yleiset tehtävät

KUNTATEKNIIKKALIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ. 1 Toimintasäännön tehtävä. 2 Toiminnan tarkoitus ja yleiset määräykset. 3 Esimiehen yleiset tehtävät KUNTATEKNIIKKALIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Toimintasäännön tehtävä Tässä toimisäännössä määrätään johtosääntöjä täydentävästi Kuntatekniikkaliikelaitoksen organisaatiosta, tehtävistä, esimiesasemassa

Lisätiedot

KEHAPA2-Projektin tulokset

KEHAPA2-Projektin tulokset KEHAPA2-Projektin tulokset www.tärinäntorjunta.fi www.vibsolas.com Sisältö KEHAPA-projekti Projektin 1. vaihe Tulokset ja johtopäätökset Projektin 2. vaihe Tavoitteet Suoritus Tulokset ja johtopäätökset

Lisätiedot

Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015

Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015 Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015 Toimitusjohtajan päätös 1.7.2015 136 1.7.2015 Tampereen Ateria Sisältö Organisaatio Liiketoiminta-alueen/tukitoiminnon päällikön tehtävät Liiketoiminta-alueiden

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4.

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4. Hallintopalvelukeskuksen toiminnallisten tavoitteiden toteuma 1.1. 31.7.2015 Hallintolautakunta (=valtuustoon nähden sitovia) Sitovat tavoitteet Mittarit/Tunnusl uvut Mittarin tulos/ 7/2015 Henkilöstön

Lisätiedot

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Palveluinnovaatiot ja tuottavuus -seminaari 21.11.2011 Pirjo Tuosa pirjo.tuosa@jkl.fi Esityksen

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta 2 08 Hankintakeskus (Keskuskirjanpidontaulukot, ei tarvitse täyttää) (1 000 euroa) Talousarvio TA-muutokset Yhteensä Toteutunut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Jani Heikkilä Bitcomp Oy Uuden ajan toiminnanohjausjärjestelmät Modulaarisia selainsovelluksia Käytettävissä selaimella työskentelypaikasta

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT tunnus ja y tunnuksemme on 0211675 2. Välittäjämme (Liaison

Lisätiedot

TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä. Kunnossapito ja talous

TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä. Kunnossapito ja talous TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä Kunnossapito ja talous Kuntasektorin kalustovaatimukset Katujen kunnossapito Asemakaava-alueella kadun kunnossapito kuuluu kunnalle (Laki katujen ja eräiden yleisten alueiden

Lisätiedot

Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia 2016-2025. Toimenpiteet ja mittarit strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi

Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia 2016-2025. Toimenpiteet ja mittarit strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia 2016-2025 ja mittarit strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi Jokaista potilasta arvostava palvelu ja turvallinen hoito Palvelukulttuurin kehittäminen Toimintakulttuurin

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Pyörät pyörimään Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Toimittajan puheenvuoro: Raskone yhtiöt, Jyrki Kaskinen Tilaajan puheenvuoro: Lahden kaupunki, Mika Mäkinen Henkilöstön

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy -2013

Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Perustettu 1983, perustajina/omistajina Armas Kallio perheineen 2007 Urakointitoiminnan aloittaminen pääkaupunkiseudulla 2010 Omistusjärjestely yrityksen omistuksen siirtyminen

Lisätiedot

MAASTOMITTAUS- JA POHJATUTKIMUSYKSIKÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2025

MAASTOMITTAUS- JA POHJATUTKIMUSYKSIKÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2025 MAASTOMITTAUS- JA POHJATUTKIMUSYKSIKÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2025 Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 NYKYTILAN KUVAUS Palvelutuotanto Runkomittaus Kaavan pohjakartan ylläpito Maaperätutkimukset Tonttien

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012 Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014 Timo Tirkkonen 26.1.2012 Taustaa TAHTOTILA Tilaajat ja palvelutoimittajat yhdessä yhteistyönä tekevät Suomen infra-alasta Euroopan tehokkaimman

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 8,9

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma 1 (8) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lumitöiden estekartoitus Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Huomautukset

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

SPB -malli / Vertikal Oy

SPB -malli / Vertikal Oy Päivähoito Jyväskylä Salo Seinäjoki Kouvola Porvoo Pietarsaari Vihti Lohja Siuntio Karjalohja Sipoo Ylöjärvi Kuopio Joensuu Pori SPB Vanhuspalvelut Jyväskylä Ylöjärvi Heinola Perusopetus Jyväskylä Ruokapalvelut

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012

Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 KDK-Asiakasliittymä Konsortion toiminnan kehittäminen OS-ohjelmistoratkaisujen kartoitus,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2015

Toimintasuunnitelma 2015 Toimintasuunnitelma 2015 Toimintasuunnitelma 2013 1 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO... 1 HALLINTO- JA TUKIPALVELUT... 2 HALLINTOPALVELUT... 2 TYÖSUOJELUTOIMINTA... 2 VIESTINTÄ... 2 KEHITTÄMISRYHMÄ...

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI 17.02.2012, Oulu SEMINAARIOHJELMA klo 08:30 09:00 Aamukahvi klo 09:00 09:30 Tilaisuuden avaus Teknisen toimialan kehittämisen keskeiset haasteet, kokemuksia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68. 68 Lausunto Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiötä koskevan hankesuunnitelman päivityksestä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68. 68 Lausunto Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiötä koskevan hankesuunnitelman päivityksestä 20.05.2015 Sivu 1 / 1 1959/10.03.02/2012 68 Lausunto Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiötä koskevan hankesuunnitelman päivityksestä Valmistelijat / lisätiedot: Reijo Ahtiainen, puh. 050 365 3809

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelmassa esitetään henkilöstövoimavarojen johtamisen strategiset linjaukset ja keskeiset toimenpiteet. Henkilöstöohjelman lähtökohtana

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19. 19 Palveluliikelaitosten johtokunnan alaisten liikelaitosten talouskatsaus 1.1. - 31.3.2012

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19. 19 Palveluliikelaitosten johtokunnan alaisten liikelaitosten talouskatsaus 1.1. - 31.3.2012 26.04.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 19 johtokunnan alaisten liikelaitosten talouskatsaus 1.1. - 31.3.2012 Valmistelijat / lisätiedot: Hagerlund Pirkko, puh. (09) 816 22290 Mikkonen Jarkko, puh. (09)

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot