Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin. Vuosikertomus 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin. Vuosikertomus 2013"

Transkriptio

1 Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin Vuosikertomus 2013

2 Tampereen Infra Liikelaitos PL Tampere puh (kaupungin keskus)

3 Tampereen Infra tarjoaa yhdyskuntatekniikan suunnittelu-, paikkatieto-, rakentamis- ja kunnossapitopalveluja sekä kalustopalveluja. Vuonna 2013 Infran liikevaihto oli 60,9 milj. euroa. Vakituisen henkilöstön määrä oli 446. Asiakastyytyväisyys ja asiakaslähtöinen toiminta ovat Infran toiminnan perusta. Missiomme on suunnitella, kehittää, ylläpitää ja kohentaa Tampereen ja lähiseudun asukkaiden elinolosuhteita. Visiomme on olla Pirkanmaan arvostetuin infra-alan osaaja.

4 Sisällysluettelo Tunnuslukuja Johtokunnan puheenjohtajan terveiset 6 Toimitusjohtajan katsaus 8 Kalustopalvelut / Korjaamopalvelut 10 Liikennepalvelut 14 Kunnossapitopalvelut 16 Paikkatietopalvelut 20 Rakentamispalvelut 24 Suunnittelupalvelut 28 Kehittämispalvelut koulutti ja kehitti 32 Tukipalveluissa on lisätty osaamista 33 Poimintoja strategiasta 34 Tilastolukuja vuodelta 2013 / Johtokunta ja YTR 36 Organisaatiokaavio 2014 ja johtoryhmä 37 Tilinpäätös / Tuloslaskelma 39 Tase 40 Rahoituslaskelma 41

5 Tunnuslukuja Rotvallin molemmin puolin 5

6 Johtokunnan puheenjohtajan terveiset Uusi johtokunta aloitti työskentelynsä vuoden 2013 alkupuolella. Uusia varsinaisia jäseniä johtokuntaan saatiin neljä ja vanhoina jatkoi kolme henkilöä. Yllättävän nopeasti myös uudet jäsenet pääsivät päätöksentekoon mukaan ja antoivat uusia ajatuksia meille jo neljä vuotta johtokunnassa toimineille. Jokainen johtokunnan kokous oli asioista keskusteleva ja usein asioista saatiin yhteisymmärryksessä kaikkia miellyttävä ratkaisu. Vuoden 2013 johtokunnan ehkä eniten keskustelua aiheuttanut kysymys oli vuoden 2014 kaluston investointitaso. Olimme kehittämisohjelman mukaisesti aikaisempien vuosien aikana myyneet runsaasti vajaakäytössä ollutta kalustoa pois. Äänestyksen jälkeen johtokunta päätti kuitenkin pysyä päätösesityksessä ja vuoden 2014 kaluston investointitasoksi tuli (+ paketti- ja henkilöautot). Vuonna 2011 alkanut kehittämisohjelma on ollut todella iso ratkaisu henkilöstölle, mutta Tampereen Infran henkilöstö on osoittanut, että myös kaupungin oma toiminta voi olla ratkaisu infran palvelutuotannoksi. Vuonna 2010 ei varmasti kukaan päättäjä Infran johtokunnassa tai kaupunginvaltuustossa osannut ennakoida millaisessa taloudellisessa tilanteessa olemme nyt, mutta vuoden 2013 tilinpäätös ja tulos osoittavat, että vuonna 2010 Infran johtokunnassa, kehittämismahdollisuuksien ohjausryhmässä ja kaupunginvaltuustossa tehdyt päätökset ovat olleet oikeat. Vuoden 2013 aikana olemme saaneet myöskin henkilöstön uudelleensijoitukset ennenaikaisesti loppuun ja vuoden 2014 aikana voimme harkitusti rekrytoida uusia henkilöitä Infraan. Henkilöstön ja kaluston mitoituksen lähtökohta on kehittämisohjelman mukaisesti kausivaihtelun mukainen minimi. Johtokunnan puheenjohtajana kiitän Infran asiakkaita, henkilöstöä ja kaikkia yhteistyökumppaneita vuodesta Toivon, että tämä vuosi on osoittanut kaikille myös tuloksellisesti, että olemme oikealla kehityslinjalla eteenpäin. Vain tuloksellinen ja kehittyvä toiminta luo hyvän pohjan eteenpäin. Mikko Leppälahti Johtokunnan puheenjohtaja 6 Tampereen Infra

7

8 Toimitusjohtajan katsaus Tampereen Infra on läpikäymässä valtuuston päättämää vaativaa viiden vuoden uudistusohjelmaa, josta kolme vuotta on takana. Ohjelmassa kannattavuustavoitteemme nousee vuosittain. Johtokunta on keväällä 2013 hyväksynyt strategian päivityksen, jossa on linjattu toimenpiteet kiristyvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Olemme merkittävästi parantaneet taloudellista suorituskykyämme vuonna Aiemmista alijäämäisistä tuloksista olemme päässeet selvästi ylijäämäiseen tulokseen. Infran liikeylijäämäksi muodostui 1,5 milj. euroa, mikä tarkoittaa 1,7 milj. euroa tavoitetta parempaa tulosta. Merkille pantavaa on myös se, että edellisestä vuodesta 2,9 milj. euroa parantunut tulos tehtiin 8,4 milj. euroa pienemmällä liikevaihdolla. Tulostaan eniten paransivat liikelaitoksen suurimmat yksiköt Rakentamispalvelut ja Kunnossapitopalvelut. Liikevaihdon lasku edellisestä vuodesta johtuu pääosin asfalttiaseman myynnistä ja Vuoreksen alueen katujen rakentamisen tasaantumisesta huippuvuosien 2011 ja 2012 jälkeen. Muilta osin toiminnan laajuus on säilynyt ennallaan. Ylitimme jo toisena vuonna peräkkäin meille asetetut taloustavoitteet. Merkittävää on myös, että vuoden 2011 markkinahintoihin siirtymisen jälkeen saavutimme ensimmäisen kerran positiivisen liikeylijäämän. Tulosparannuksemme on vaikean 2011 vuoden jälkeen ollut 7,4 miljoonaa euroa. Tuottavuutemme on parantunut. Työt on tehty pienemmällä henkilömäärällä ja tätä ei ole korvattu ulkopuolisilla ostoilla. Kannattavuuden parantamiseksi tehdyt toimenpiteet ovat onnistuneet. Näistä toimenpiteistä osa on kulurakenteeseen liittyviä ja osa pidempivaikutteista yrityskulttuuriin liittyviä tekijöitä. Hyvään tulokseen vaikuttivat myös loppuvuonna pitkään jatkunut rakentamiskausi ja kunnossapidon aurauslähtöjen vähyys. Vuosi 2013 oli meille myönteisen kehityksen vuosi talouden lisäksi myös asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyyden näkökulmasta. Tämä myönteinen suunta jatkui jo toista vuotta peräkkäin vaikean vuoden 2011 jälkeen. Asiakkaidemme tyytyväisyys palveluihimme parani hieman vuonna 2013, vaikka edelleen toiminnan keskeisissä tekijöissä meillä riittää kehitettävää. Näitä tekijöitä ovat toiminnan hinta-laatusuhde ja kilpailukyky, aikataulujen pitävyys ja töiden läpimenoaika. Henkilöstömme usko tulevaisuuteen on parantunut merkittävästi Olemme jatkaneet ohjelmamme mukaista henkilömäärän sopeuttamista sekä luonnollisella poistumalla että erillisellä uudelleensijoitusohjelmalla, jonka saimme loppuun etupainotteisesti vuoden 8 Tampereen Infra

9 2013 aikana. Liikelaitoksen vakinaisen henkilöstön määrä vuoden 2013 lopussa oli 446 henkilöä. Henkilötyövuosien määrä oli 477, mikä on 44 henkilötyövuotta edellistä vuotta pienempi. Vuosien aikana liikelaitoksen henkilöstömenot vähenivät noin 9,2 miljoonaa euroa. Saamme henkilöstön määrän ohjelman mukaiselle tavoitetasolle vuoden 2014 aikana. Tämä mahdollistaa meille harkittujen rekrytointien aloittamisen. Rekrytoinnit ovat meille tarpeen monestakin syystä. Henkilömäärän vähentäminen on merkinnyt henkilöstöllemme työn kuormituksen lisääntymistä, mikä on ollut haaste jaksamiselle ja työhyvinvoinnille. Tästä haasteesta henkilökuntamme on hienosti selviytynyt. Taloudellisen suorituskyvyn paranemisen lisäksi myös keskeisissä työhyvinvoinnin mittareissa meillä on ollut myönteinen kehitys. Erityisen hienoa on, että henkilöstömme usko pärjäämiseen on selvästi kasvanut. Sairauspoissaolomme vähenivät jo toista vuotta peräkkäin. Kahdessa vuodessa olemme päässeet yhteensä kuuden poissaolopäivän vähenemään henkilötyövuotta kohden laskettuna. Myönteisestä kehityksestä huolimatta työhyvinvointi on meillä edelleen keskeinen kehittämisalue. Tapaturmiemme määrä lisääntyi vuonna Tavoitteenamme on puolittaa tapaturmien määrä vuonna Vuoden 2014 näkymämme ovat lupaavat Alijäämäisen tuloksen kääntäminen ylijäämäiseksi antaa meille hyvän ponnistuspohjan tulevalle toiminnalle ja sen kehittämiselle. Kulurakenteeseen ja toimintatapoihin aikaansaadut muutokset kantavat hedelmää myös tulevaisuudessa ja näiden kehittämistä edelleen jatkamme. Erityisenä painopisteenä vuonna 2014 meillä on hankintojen kehittäminen. Hankinnat (aineet ja tarvikkeet, ulkopuoliset palvelut) muodostavat meillä suurimman kuluerän ja omaavat suuren säästöpotentiaalin. Markkinointia terävöitämme liikelaitostason toimintamallilla. Raskaan kalustomme investointitaso on nousussa muutaman laskevan vuoden jälkeen. Vuoden 2014 investointeihin on varattu euroa, mikä lähes kaksinkertaistaa tason edelliseen vuoteen verrattuna. Pääsemme uusimaan kalustoa suunnitelmallisesti. Investointi- ja poistotasomme on lähestymässä tavoiteltua pitkäntähtäyksen tasapainotilaa. Toimintamme laajuuteen ei vuonna 2014 ole näkyvissä suuria muutoksia. Liikevaihtoon vaikuttava ainoa merkittävä muutos on linja-autojen polttoaineen hankinnan, tankkauksen ja vuorokausihuollon siirtyminen Tampereen Kaupunkiliikenteen hoidettavaksi. Tämä vähentää liikevaihtoamme noin 5 miljoonaa euroa, mutta parantaa kannattavuuttamme. Vuoden 2014 työkannan näkymämme ovat lupaavat: kaikkien asiakkaidemme kanssa olemme solmineet isot perussopimukset jo viime vuoden puolella. Oleellista on, että rakentamisen kausi pääsi alkamaan heti alkukeväästä. Tietyt hinnoittelukysymykset tulevat varmasti pysymään asialistalla asiakkaidemme kanssa. Organisaatiomme on hieman muuttunut vuoden 2014 alusta. Tällöin aloitti uusi yksikkö nimeltään Kalustopalvelut, johon yhdistimme aiemmat yksiköt Korjaamopalvelut ja Liikennepalvelut. Yksiköiden yhdistämisellä haemme parempaa kalustoon liittyvä asiakaspalvelua ja kaluston kokonaishallintaa. Tulevaisuus on omissa käsissämme Kehittämisohjelmassamme on kyse oman tuotannon määrätietoisesta kehittämisestä. Meille on annettu näytön paikka ja olemme tämän mahdollisuuden toistaiseksi kunnialla lunastaneet. Olemme hoitaneet tärkeän perustehtävämme aiempaa tuloksekkaammin. Olemme aikaansaaneet miljoonaluokan säästöt kaupungin talouteen näinä vaikeina aikoina. Tulevaisuutemme on kiinni siitä, miten edelleen kehitämme palvelujemme kilpailukykyä. Tulevaisuus on meidän omissa käsissämme. Haluan kiittää kaikki infralaisia viime vuoden hienoista tuloksista. Olemme osoittaneet, että meillä on kyky selvitä vaikeuksista ja pystymme mihin vaan. Kiitän myös asiakkaitamme ja yhteystyökumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä, joka antaa kestävän pohjan toimintamme jatkokehittämiselle. Sakari Suominen Rotvallin molemmin puolin 9

10 KALUSTOPALVELUT 2014

11 KORJAAMOPALVELUT Vuoden 2013 aikana tehtiin selvitys- ja kehitystyötä oman henkilökunnan keskuudessa ja päätettiin esittää toimitusjohtajalle Liikennepalvelujen ja Korjaamopalvelujen yhdistämistä yhdeksi toimintayksiköksi. Yhdistämisellä nähtiin saavutettavan etuja sekä kaluston huoltojärjestelyissä että kaluston hallinnassa. Talouden seurantaa jatketaan sisäisesti kummankin toiminnon kohdalla erikseen. Sen avulla varmistetaan molempien toimintojen tehokas malli toimia. Infran Korjaamopalvelut tarjoaa kokonaisvaltaisia auto- ja konekaluston huolto- ja korjauspalveluja ns. yhden pysähdyksen taktiikalla. Korjaamopalvelujen asiakkaita ovat kaupungin eri liikelaitokset ja muut toimijat. Pieni osa asiakkaista on yksityisiä yrityksiä ja henkilöitä. Yksikön päällikkö Timo Aaltosen mukaan korjaamotoiminnan vahvuuksia ovat kaluston ja asiakkaiden pitkäaikainen ja perusteellinen tuntemus sekä henkilöstön korkea ammattitaito. - Myös hyvien yhteistyökumppaneiden löytymiseen panostetaan. Varaosatoimintaa kehitetään edelleen kustannustehokkaampaan suuntaan tehostamalla kilpailutusta ja ostamisen osaamista, vakuuttaa Aaltonen. Talous Toimintakaudella 2013 Korjaamopalvelujen liikevaihto ylitti 11 miljoonaa euroa. Yksikön tulos oli positiivinen. - Korjaamopalvelujen toimintaa on saatu vakiinnutettua omakustannushintaisena ja kilpailukykyisenä niin omistajalle kuin asiakkaillekin. Tärkeänä tekijänä on ollut poissaolojen määrän voimakas lasku. - Korjaamo on tehnyt aiemmin miljoonatappiota, mutta nyt päästiin plussan puolelle. Kyllähän se kannustaa ja on helpompaa jatkaa, kun on talous kunnossa. Asenneilmasto on hyvä ja ihmiset ovat ylpeitä omasta tekemisestään, toteaa Aaltonen. Rotvallin molemmin puolin 11

12 Asiakkaat Korjaamopalvelujen suurimmat asiakkaat ovat Tampereen Kaupunkiliikenne 51%:n osuudella, Tampereen Infran Liikennepalvelut 39%:lla, Tampereen Infran muut yksiköt 3%:lla, toisen asteen koulutus 1%:lla ja Tilausliikenne Lauri Möttö Oy 1%:n osuudella liikevaihdosta. - Vuoden 2014 tavoitteena on parantaa asiakkaan kokemaa palvelua ja lyhentää töiden läpimenoaikaa. Asiakaspalvelupiste on uusittu vuoden 2014 alussa ja asiakaspalvelutapahtumaan panostetaan voimakkaasti, lupaa yksikön päällikkö Timo Aaltonen. Henkilöstö Korjaamopalvelujen henkilöstön määrä oli vuoden 2013 alussa 46 henkilöä ja vuoden lopulla 45 henkilöä. Kuukausipalkkaisten osuus henkilöstöstä on viisi henkilöä. Aaltosen mukaan korjaamolla ollaan päästy hyvin lähelle oikeaa henkilömitoitusta. - Vaikka tällä määrällä nyt pärjätäänkin, niin uuden tekniikan myötä tullaan tarvitsemaan nuorempaa henkilöstöä, joka on saanut nykyaikaista koulutusta jo koulun penkillä eli opiskelllut esimerkiksi tietokoneen käyttöä, kieliä, erilaista ajattelutapaa jne. 12 Tampereen Infra

13 - Hybridit valtaavat maailmaa, eikä niiden korjaukseen ole valmiiita osaajia, vaan ne täytyy kouluttaa omasta väestä. Koko korjaamon henkilökunta on koulutettava sähköturvallisuuteen, jos korjaamolla aiotaan korjata tai huoltaa hybridiautoja, listaa Aaltonen. Tilat Korjaamopalvelujen tilat sijaisevat Jokipohjantien varikolla Nekalassa. Toimintamallia muuttamalla saatiin vuokratilojen määrää vähennettyä 21% eli 1882 m 2. - Korjaamon ideaalitiloissa olisi noin 2500 neliötä ja läpiajettava korjaamo, jonka sisätilan korkeus saisi olla kahdeksan metriä. Vuoden vaihteessa tiloja oli kuitenkin vielä yli 8000 neliötä. - Nykyiset tilat on tehty aikoinaan traktoritehtaaksi ja myöhemmin muutettu linja-autovarikoksi. Sen jälkeen niitä on vielä muokattu kaupunkiliikenteen linja-autojen toimintaan. Sen seurauksena kaukoliikenteen bussit eivät mahdu ovistä sisään, koska ne on tehty matalille kaupunkiliikenteen busseille. - Sijainti on nykytiloissa huippu, keskellä kaupunkia ja lyhyt matka joka paikkaan. Aaltonen kertoo, että tilojen kunnosta tehdyn selvityksen mukaan 50-luvulla tehdylle rakennukselle pitäisi tehdä muutaman miljoonan remontti seuraavan neljän vuoden aikana. - Jos ratikka päätetään toteuttaa, niin se varmaan poikii Infrallekin erilaisia töitä. Varikolla pitää olla vähintään neljän hehtaarin kokoinen tontti, joka vaatii kunnossapitoa ja uudenlaista kalustoakin, pohtii Aaltonen. Korjaamotöiden tunnuslukuja Korjaus ja huoltotapahtumia tehtiin vuoden aikana kappaletta. Näistä jarrukorjauksia oli 877 kpl, mikä tekee 3,5 jarrukorjausta jokaista arkipäivää kohti. Sähköjen kanssa riitti ongelmia, sillä sähkökorjauksia tehtiin peräti 1809 kpl eli seitsemän/arkipäivä. Katsastuksia hoidettiin 710 kpl (noin kolme/arkipäivä) ja perinteisiä huoltoja kirjattiin 1642 kpl (6,5/arkipäivä). Korjaamo myi polttoaineita vuonna 2013 yli 4,7 miljoonaa litraa. Suurin polttoainetta ostanut asiakas oli TKL, jonka osuus myynnistä oli 96,35%. Rotvallin molemmin puolin 13

14

15 LIIKENNEPALVELUT Infran Liikennepalvelut tuottaa kaupunkikonsernille kalustonhallinta- ja vuokrauspalveluja. Kalustoa vuokrataan keskitetysti kaupungin sisäiseen käyttöön sekä kuljettajalla että ilman. Liikennepalvelujen toiminnan vahvuutena on kaupungin toimintojen hyvä tuntemus sekä monipuolinen ja laadukas kalusto. Liikennepalvelut liitettiin osaksi Kalustopalvelutyksikköä vuoden 2014 alusta lukien. Talous Liikennepalvelujen liikevaihto pieneni hieman edellisvuodesta ja oli reilut 10,6 miljoonaa euroa. Toimintavuoden tulos oli jälleen positiiivnen. Asiakkaat Suurimmat asiakkaat ovat Infran Kunnossapitopalvelut 35%:n osuudella, Tampereen Vesi 18%:lla, Infran Rakentamispalvelut 13%:lla, Tampereen Vera 9%:lla ja Tampereen Tilakeskus 6%:n osuudella liikevaihdosta. - Vuoden 2014 tavoitteena on lisätä asiakkaiden tarpeiden tuntemusta ja siten parantaa kaluston oikeanlaista kohdentamista asiakastarpeita vastaavaksi, muotoilee uuden Kalustopalvelutyksikön päällikkö Timo Aaltonen. Henkilöstö Liikennepalvelujen henkilöstömäärä vähentyi vuoden aikana 94:stä 86:een. Yksikössä oli vuoden lopussa töissä 49 tuntipalkkaista henkilöä kuorma-autonkuljettajan nimikkeellä. Lisäksi Liikennepalveluihin kuului myös mm. 13 kaivinkoneiden käyttäjää, 13 pyöräkuormaajan kuljettajaa ja kolme tiehöylän kuljettajaa. Kuukausipalkalla teki töitä neljä henkilöä. Kalusto Liikennepalvelujen hallinnoimaa vanhaa kalustoa myytiin vuoden 2013 aikana yhteensä euron arvosta (alv 0%). Uutta kalustoa hankittiin seuraavasti: pieniä henkilöautoja 10 kpl keskikokoisia henkilöautoja (tila-auto) 14 kpl isoja henkilöautoja 5 kpl pakettiautoja 32 kpl kuorma-auton alusta + lavarakenne (vedenpuhdistamon kuivalietteen kuljetukseen, otettiin ajoon vasta 2/2014 alustan viivästyttyä noin 3 kk). Näillä korvattiin 9 kpl päättyviä henkilöautojen ja 17 kpl päättyviä pakettiautojen leasing-sopimuksia. Lopuilla korvattiin ikääntyvämpää tai huonokuntoisempaa kalustoa. Kaluston keski-ikä oli vuoden lopussa henkilöautoilla 4,6 vuotta, pakettiautoilla 6,2 vuotta ja kuorma-autoilla 8,9 vuotta. Lisäksi hankittiin yksi taajamatraktori ja 11 kappaletta ajettavia ruohonleikkureita. Lisäksi ostettiin pienempää kalustoa, lähinnä työlaitteita koneisiin. Kalustoa poistettiin 23 kpl henkilöautoja, 10 kpl pakettiautoja, 12 kpl kuorma-autoja ja 42 kpl muuta kalustoa, lähinnä pienkoneita, perävaunuja, auroja tms. Yksikön omistuksessa on yhteensä 709 kalustoyksikköä. Näistä 181 kpl on henkilöautoja, 163 pakettiautoja ja 99 on kuorma-autoja. Lisäksi kalustoon kuuluu mm. taajamatraktoreita, jyriä, hiekottimia, peräkärryjä jne. Rotvallin molemmin puolin 15

16 KUNNOSSAPITOPALVELUT Kunnossapitopalveluiden palvelut koostuvat katu- ja viheralueiden ympärivuotisista ylläpitotöistä sekä metsien, taimistojen, puiden ja puutarhan hoidosta. Myös liikunta- ja leikkipaikkojen sekä uimarantojen hoito kuuluvat Kunnossapitopalveluiden töihin. Yksikön päällikkö Petri Salosen mukaan Kunnossapitopalveluiden vahvuuksia ovat monipuolinen ja korkea ammattitaito sekä toimintavarmuus ja laadukkuus. - Vuonna 2014 jatkamme edellisvuosien tapaan toimintojen ja työmenetelmien kehittämistä. Työtapaturmien vähentäminen on eräs painopistealueemme, samoin asiakastyytyväisyyden parantaminen on toimenpidelistallamme, summaa Salonen. Toimintavuoden aikana Kunnossapitopalveluihin kuuluvan Liikennemerkkitoimiston tuotannolle lähdettiin hakemaan CE-hyväksyntää. Lisäksi yksikkö osallistui Ecocity-hankkeeseen, jossa selvitettiin kunnossapitotöiden ympäristövaikutuksia sekä mahdollisuuksia alentaa toiminnasta syntyneitä päästöjä. Talous Yksikön liikevaihto pieneni hieman edellisestä vuodesta, mutta taloudellinen tilanne parani oleellisesti aiempiin vuosiin verrattuna. Liikevaihto ylitti 19,2 miljoona euroa. Liikeylijäämän kasvuun vaikuttivat erityisesti palveluiden ostojen ja henkilöstömenojen vähennykset. 16 Tampereen Infra

17 Asiakkaat Kunnossapitopalveluiden suurimmat asiakkaat ovat Kaupunkiympäristön kehittäminen 76,5%:lla, Tilakeskus 7,2%:lla, Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 5,7%:lla, Kiinteistötoimi 3,7%:lla ja kaupungin muut yksiköt yhteensä 4,2%:n osuudella liikevaihdosta. Yksityisten asiakkaiden yhteenlaskettu osuus liikevaihdosta oli 2,7%. Henkilöstö Vakituista henkilöstöä oli 160, joista tuntipalkkaisia oli 134. Määräaikaisia oli 7 henkilöä. Henkilöstön sisäistä liikkuvuutta tehostettiin Kunnossapitopalveluiden ja Rakentamispalveluiden töiden kausivaihteluiden tasaamiseksi. Tilat Yksikön toimitiloissa tehtiin merkittäviä järjestelyjä vuoden aikana. Liikennemerkkitoimisto muutti vanhoista tiloista kaarrevarastoon, johon remontoitiin tarkoituksenmukaiset tilat toiminnoille. Läntisillä alueilla toiminta keskitettiin rollikkahallille ja läntisestä tukikohdasta luovuttiin. Mältinrannan tilat otettiin tunnelityömaan käyttöön. Myös Pohjolankadulla sijainneen pohjoisen tukikohdan tiloista luovuttiin, koska paikalle rakennetaan asuntoja. Työkohteita Infran Kunnossapitopalvelut hoitaa kuutta Tampereen yhdeksästä kunnossapitoalueesta. Liikevaihdolla mitattuna markkinaosuus alueurakoista on noin 80%. Infralle kuuluvat alueet ovat keskusta, Lielahti, Hervanta (sis. Vuoreksen), Leinola, Kissanmaa ja Nekala. Kunnossapitopalveluilla on hoidettavanaan yleisiä katu- ja viheralueita yhteensä 1107 ha. Hoidettavaa katualaa on 472 ha, hoidettavia kevyen liikenteen väyliä 281 ha ja hoidettavia viheralueita 355 ha. Rotvallin molemmin puolin 17

18

19 Taimistojen hoito Taimistoalueiden hoito (9 kpl) ha 28 Ruohikon niitto ja murskaus 2 kertaa kasvukaudessa ha 40 Taimimateriaalin hankinta ja vastaanotto kpl 800 Lisäysmateriaalin hinta kpl 800 Taimimateriaalin istuttaminen kpl 800 Istutettujen taimien tuenta kpl 200 Kemiallinen rikkaruohojen torjunta (taimien tyvialueet) kpl Taimiston kastelutyöt (puukohtaiset kastelukerrat) kpl Taimistopuiden hoitoleikkaukset kpl Taimistopuiden juurihoitotyöt kpl Taimistopuiden talvisuojaukset ja niiden poistaminen kpl Puisto- ja katupuiden täydennysistutukset kpl 100 Puiden kastelu täydennysistutus ja investointikohteilla (kastelukertaa) kpl Kukkaryhmien jatkuva kastelu (kastelukertaa) kpl Ruukkujen ja amppeleiden jatkuva kastelu (kastelukertaa) kpl Ryhmäkasvien ja sipulien istutus kpl Kukkien ja sipuleiden istutus ja kasvatus, kuljetukset Kevätkukat ja sipulit - Narsissi kpl Aumatulppaani kpl Orvokki kpl Kevätruukut kpl 73 Kesäkukat, ryhmäkasvit kpl Kannat kpl Rungolliset kesäkukat kpl 200 Kesäkukkaruukut kpl 97 Pylväsamppelit kpl 142 Syyskukat, ryhmäkasvit kpl Kukkaisviikkojen ryhmäkasvit kpl Kukkaisviikkojen kesäkukkaruukut kpl 70 Kukkaisviikkojen kaideamppelit kpl 156 Muut sipulikasvit kpl Kunnossapitopalveluiden Kaupunkikehitykselle hoitamien alueiden pinta-aloja sekä kappalemääriä. Näiden lisäksi Kunnossapitopalveluille kuului mm. Tilakeskuksen sekä yksityisten kohteita. Rotvallin molemmin puolin 19

20 PAIKKATIETOPALVELUT

21 Paikkatietopalvelut tuottaa mittauksiin ja tutkimuksiin perustuvaa paikkatietoa, paikkatietoaineiston käsittelyä ja sen luovuttamista asiakkaille. Paikkatietopalveluilla on merkittävä rooli kiinteistöjen ja rakennusten sekä puistojen ja katujen maastoon merkitsemisessä. Lisäksi tehtäviin kuuluu tietojärjestelmien ja laitteiden ylläpito ja tuki. Toiminta-alueena on koko kaupunki ja kaupungin erillisprojektien kautta myös koko seutukunta. Henkilöstö Henkilöstön määrä oli toimintavuoden lopussa 51 henkilöä. Näistä tutkimus- ja maastomittaustöissä työskenteli 31 henkilöä. Paikkatietoaineistojen käsittelyssä ja luovuttamisessa sekä tietojärjestelmien ja laitteiden ylläpito- ja tukitehtävissä toimi 20 henkilöä. Tuntipalkkaisia oli 30 kpl ja kuukausipalkkaisia 21 henkilöä. Asiakkaat Merkittävimmät asiakkaat olivat Kaupunkiympäristön kehityksen kaupunkimittausyksikkö ja yleisten alueiden suunnittelu, katu- ja viherrakentaminen sekä Tampereen Vesi, joiden osuus liikevaihdosta oli yhteensä 97 %. Kaupunkikonsernin ulkopuolisten asiakkaiden osuus oli 3 %. Talous Kokonaisliikevaihto oli euroa, mikä tekee henkilöä kohden euroa. Varsinaisista toiminnan kuluista henkilöstökulujen osuus oli 71 %, tilavuokrien 5 %, kone- ja laitevuokrien 4 % ja ICTkulujen 5 %. Kokonaistulos oli voitollinen. Toimitilat Paikkatietopalveluilla on toimitiloja kahdessa eri kiinteistössä, Atalassa 518,3 m 2 ja Frenckellissä 376,7 m 2. Tilojen kokonaispinta-ala on 895,0 m 2. Esimerkkejä hankkeista ja kehitystöistä 2013 Stereokartoituksia ja maastomalleja tehtiin kahdella Espa-työasemalla Laserkeilausaineistoja jalostettiin luokitelluiksi maastomalleiksi maankäytön suunnittelua varten BlomStreet mittatarkat katunäkymäkuvat -hanketta kolmiulotteisesta mittaamisesta jatkettiin keskustassa ja Vuoreksessa Itä-Tampereen laserkeilaus ja ortokuvaus, sekä niihin liittyvät mittaukset ja tulkinnat Rakennusten mallinnus laserkeilausaineistosta MicroStation StellaMapin käyttöönotto Kunnossapidon urakka-alueiden laskentaa ja vientiä Irikseen Vesihuoltolinjan Nurmi-Nikinväylä maaperätutkimus Kunkun parkin maaperätutkimus Vuores, Isokuusen kaava-alueen suunnittelumittaus ja maaperätutkimus Kalevanrinteen maaperäselvitys Rantatunnelin maaperätutkimus Asemakaavan pohjakartan laatiminen Ylöjärven kaupungille Liikenteenlaskentaa histar- ja videokuvamenetelmillä Tunnuslukuja 2013 Karttapalveluita Numeeristen aineistojen tilaukset 454 kpl Karttojen käyttöoikeusluvat 45 kpl Katuliitoskorkeuskarttojen luovutus 321 kpl Tulostetut karttaotteet 170 kpl Kaavan pohjakartat 95 kpl Mittaus- ja geotekniikkapalveluita Rakennusten ja rakennelmien sijaintikatselmukset 631 kpl Rakennusten ja rakennelmien maastoon merkintä 278 kpl Tontin lohkomiset 66 kpl Rotvallin molemmin puolin 21

22

23 Maastomallit ja tutkimukset suunnittelua varten 120 kpl Infrarakentamisen mittaustyökohteet 87 kpl Maaperätutkimuspisteet 1075 kpl Maalaboratoriontutkimuspisteet 88 kpl (tutkimuspiste voi sisältää useampia näytteitä) Kantakartan täydentämiskartoituspisteet kpl Maalämpökaivolupa kohteet 292 kpl Kalusto Maaperätutkimukset Kairausvaunuja 3 kpl (raskas, keskiraskas, kevyt) joilla tehdään - Pohjavesiputkien asennuksia - Heijari-, puristinheijari-, paino-, porakone- ja siipikairauksia - Kallionäytekairauksia (timanttiporayksikkö) - Otetaan maanäytteitä Kantavuuden mittaus (Heavy Loadman) pudotuspainolaitteisto Maalaboratorio Seulasarja Areometria laitteet Pilaantuneen maa-aineksen tutkimiseen kenttälaitteistot - InnovX (metallit) - PetroFlag (Öljyt) Mittauskalustoa Takymetreja 15 kpl, joista 9 kpl robottivarustuksella GPS/GNSS RTK-vastaanottimia 14 kpl HISTAR-liikenteenlaskentalaitteisto Tavoitteet 2014 MicroStation Stellamapin käyttöönotto jatkuu, tavoitteena yksinkertaistaa ja helpottaa paikkatietoaineiston ylläpitoa Paikkatietoaineistopalvelu prosessien kehittäminen ja osittainen automatisointi Espa-ilmakuvamittaustyöasemien tehokas käyttö maastotietoaineistojen keruussa Maastotiedon siirtäminen Iris infra omaisuudenhallintajärjestelmään käyttäen suoraa rajapintaa Laserkeilausaineistojen ja katunäkymäkuvien hyödyntäminen erilaisten aineistojen päivityksissä Miehittämättömillä lennokeilla ja koptereilla otettujen ilma- ja viistoilmakuvien hyödyntäminen suunnittelun ja paikkatietoaineiston lähtötietoina Kairausvaunun hankintaan liittyvät selvitykset. Hankinnan toteutus Vahvuuksia Yksikön päällikkö Olavi Ujasen mukaan Paikkatietopalveluiden ehdoton vahvuus on motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta. - Me tuotamme ja ylläpidämme nykyaikaisilla menetelmillä, kalustoilla ja ohjelmistoilla monipuolisia aineistoja suunnittelun sekä paikkatieto- ja karttajärjestelmien tarpeisiin. - Suoritamme monipuoliset aineistojen ylläpidot sekä luovutukset, mittaus- ja tutkimustyöt niin, että asiakkaamme voivat luottaa palvelumme laatuun ja lopputulokseen, vakuuttaa Ujanen. Kuljetuskalustoa Pakettiautoja 14 kpl Peräkärryjä 2 kpl Mönkkijä Moottorikelkka Vene Rotvallin molemmin puolin 23

24 RAKENTAMISPALVELUT

25 Rakentamispalvelut tekee vesihuollon, katurakentamisen ja maanrakentamisen uudisrakennus- ja saneeraustyöt sekä puistojen ja viheralueiden rakentamisen lisäksi myös koulujen ja päiväkotien pihojen rakentamista. Rakentamispalvelut tarjoaa myös päällystevalvontapalvelua ja reunakivien asennusta sekä hoitaa Tampereen maan- ja lumenvastaanottopalveluita. Talous Rakentamispalveluiden liikevaihto supistui edellisvuodesta noin 10 miljoonalla päätyen 23,5 miljoonaan euroon. Liikeylijäämä kasvoi edelliseen tilikauteen verrattuna. Asiakkaat Rakentamisen ylivoimaisesti suurin asiakas on konsernihallinto, johon kuuluu Kaupunkiympäristön kehittäminen, strategiset projektit (suuret projektit) sekä Kiinteistötoimi. Tästä kokonaisuudesta muodostuu noin 75 % Rakentamispalveluiden myynnistä. Toiseksi suurin asiakas on Tampereen Vesi Liikelaitos, jonka tilauksesta on toteutettu kunnallistekniikan rakentamista 3,3 milj.euron arvosta kuluneella tilikaudella. Tampereen Veden tilaamat kohteet ovat joko erillisiä putkilinjojen rakentamiskohteita tai liittyvät Kaupunkiympäristön kehittämisen kohteisiin vesi- ja viemärilinjojen osalta. Kolmanneksi suurin asiakas on Tilakeskus, joka on tilannut Rakentamispalveluilta lähinnä päiväkotien leikkipaikkojen sekä koulujen pihojen rakentamista. Tilakeskuksen leikkipaikkoja on toteutettu eri puolille kaupunkia noin miljoonan euron kokonaisvolyymillä. Pienemmistä asiakkaista merkittävin on ollut Pirkan Putkikeräys Oy, jolle on toteutettu pääasiassa jätteen imuputkijärjestelmiä. Henkilöstö Vuoden päättyessä Rakentamispalveluissa oli töissä 62 henkilöä Edellisen vuoden lopussa määrä oli 88 henkilöä. Tuntipalkkaisia oli 40 ja kuukausipalkkaisia 22 henkilöä. Merkittäviä tapahtumia 2013 Rakentamispalveluiden pääkohteet vuonna 2013 olivat Tiitiäisen satupuisto, Pikkukakkosen puisto, Risson alueen 2-vaihe, Raholan alueen saneeraustyöt (Jurvalankatu ja Tuularinkatu), Vuoreksen keskuspuisto ja Ruskontien jatke. Asfalttiliiketoiminta ulkoistettiin ja tuotanto vaihtui valvontaan. Kiviaineskilpailutuksen tuloksena kiviainekset ja kuljetukset saatiin samalta toimijalta. Rakentamisen toimintajärjestelmä päivitettiin. Päällystepalveluiden tunnuslukuja 2013 Päällystepalvelut rakennuttivat Kaupunkiympäristön kehittämisen tilauksesta noin tonnia kunnossapitopäällysteitä. Kaduille päällysteestä levitettiin noin m 2. Kevyen liikenteen väylille ja muille yleisille alueille saatiin hieman yli m 2 verran uutta päällystettä. Rakentamispalveluiden toteuttamiin kohteisiin päällysteitä tilattiin lähes tonnia. Tällä määrällä saatiin päällystettä kaduille noin m 2 sekä kevyen liikenteen väylille ja muille yleisille alueille noin m 2. Muihin kohteisiin vietiin vajaa 900 tonnia päällystettä, jolla tehtiin uutta pintaa noin 6000 m 2. Lumen ja maanvastaanotto Viime vuonna ylijäämämaanvastaanottopaikoille toimitettiin selvästi edeltäviä vuosia vähemmän maita. Osaltaan tähän vaikutti rakentamisen volyymien aleneminen, mutta myös vuoden 2013 alusta Yla:n päätös vastaanottotaksan korottamisesta vähensi etenkin Ruskonperään tuotujen massojen määrää (Lempäälän puolella ei taksakorotusta) Ruskonperä Myllypuro * Määrät m 3 itd *paikka otettiin käyttöön kesällä 2010 Rotvallin molemmin puolin 25

26 Tiitiäisen satupuiston rakentajat saivat Y-tekopalkinnon Lunta otettiin vastaan vuoden 2013 aikana (pääosin kevättalvella) noin kuormaa. Aiempina talvina määrät olivat seuraavat: vuonna krm, vuonna krm ja vuonna kuormaa. Tavoitteet vuodelle Asiakastyytyväisyys tavoitteina tulevalle vuodelle on parantaa aikataulujen hallintaa sekä asiakkaan kokemaa hinta-laatusuhdetta. Yhtenä tärkeänä jalkautustyökaluna on toimeenpantu markkinointisuunnitelma, kertoo yksikön päällikkö Wille Siuko. Siukon mukaan yksikön johtoryhmä on tunnistanut tarpeen Rakentamispalveluiden prosessien kehittämiselle. Prosessien tunnistaminen, määrittely ja kuvaukset on tarkoitus tehdä syksyyn mennessä. Toiminnan ohjaus prosessien kautta aloitetaan loppuvuodesta. - Tärkeä koko kenttää koskeva tavoite vuodelle 2014 on mobiilikukon käyttöönotto. Vuodenvaihteessa suoritetun hankinnan käyttöönotto tapahtuu tulevan vuoden aikana. Mobiilikukolla on Rakentamispalveluissa erityisen suuri merkitys kaluston työilmoitusten sekä henkilöstön tunti-ilmoitusten kannalta. Nämä edellä mainitut ilmoitukset muutetaan järjestelmän avulla entisistä paperiversioista sähköiseen muotoon, tarkentaa Siuko. 26 Tampereen Infra

27 Logistiikkaselvitys Keväällä 2013 Infrassa päätettiin selvittää hankintojen volyymeja sekä hankintatoimen kehittämispotentiaalia liiketaloudellisessa mielessä. Rakentamispalveluissa yhtenä suurimpana kulueränä ovat kalustomenot, jotka muodostuvat monesta osatekijästä. Kun aihetta käsiteltiin eräässä työmaapäällikköpalaverissa, nousi esille tarve tarkastella huoltokuljetuksia ja selvittää niiden optimointimahdollisuuksia Rakentamispalveluissa. Kuitenkin melko nopeasti tuli selväksi, että huomattavasti suurempi hyöty selvityksestä saataisiin kun kuljetuksia tarkasteltaisiin koko liikelaitoksen näkökulmasta. Näin lähti liikkeelle syksyn aikana toteutettu logistiikkaselvitys, jonka käytännön toteutuksesta vastasi Tampereen Logistiikka Liikelaitos. Infran yksiköt tuottivat sisällön selvitykseen. Selvitykseen valittu ohjausryhmä laajensi sisältöä käsittämään muunkin Infran suorittaman ostotoiminnan. Selvityksen tavoitteena oli tunnistaa Infran kuljettamiseen ja materiaalihuoltoon liittyviä kehittämisen toimenpiteitä, joilla tehostetaan toimintaa. Toisena tavoitteena oli toimenpiteiden hyötypanos-suhteiden arviointi ja kolmanneksi laajentaa Infran työntekijöiden ymmärrystä kuljetusten ja materiaalihuollon vaikuttavuuden ja kustannusten osalta. Selvityksen tuloksena päätettiin lähteä kehittämään ajonvälitys- sekä ostotoimintaa erillisillä projekteilla. Tietomallinnus Tietomallinnuksen kehittäminen on valtakunnallisesti erittäin ajankohtainen puheenaihe, joka liittyy myös koko Infra-alan tuottavuuden parantamistavoitteisiin. - Käytännönläheisen sovellutus meille rakentajille Infrassa lienee koneohjaus, jota on jo muutaman vuoden ajan käytetty joissakin kaivinkoneissa meidänkin työmailla. Koneohjauksen käyttö on edistysaskel perinteiseen korkeuslappukäytäntöön verrattuna työmailla, mutta vielä huomattavasti suurempi hyöty koko rakentamisen elinkaariajattelussa saavutetaan tietomallien leviämisen seurauksena. Tietomallissa kaikki suunnitelmatieto on yhdessä paikassa kaikkien käytettävissä ja se myös päivittyy jokaiselle käyttäjälle yhtäaikaisesti. Siukon mukaan Rakentamispalveluissa suhtaudutaan avoimesti uuden tekniikan käyttöön ja pyritään lisäämään sen hyödyntämistä toteutettavissa projekteissa. - Vuonna 2013 Vehmaisten alueen muutamalla katukohteella testattiin nk. Kuura-järjestelmää, joka on hiukan koneohjausta pidemmälle viety työmaiden hallintajärjestelmä. Kuura on lähinnä työnjohdolle tarkoitettu työkalu työmaa-asioiden hallintaan maastossa, jota käytetään työmaaolosuhteissa tablet-laitteella. Järjestelmästä saatiin hyvin käyttökokemuksia, mutta se vaati vielä jatkokehitystä soveltuakseen päivittäiseksi kadunrakennustyömaan työkaluksi, arvioi yksikön päällikkö Wille Siuko.

28 SUUNNITTELUPALVELUT Suunnittelupalvelut tuottaa suunnittelupalveluja kaupunkikonsernin tarpeisiin. Toiminta-alueena ovat kaupungin yleiset alueet, liikenne-, katu- ja viheralueet. Suunnittelupalveluiden toiminta kytkeytyy maankäytön suunnittelun ja yleisten alueiden suunnittelun prosesseihin. Suunnittelupalveluiden toimipiste on Frenckellissä. Henkilöstö Henkilöstön määrä oli yhteensä 27 henkilöä. Määräaikaisia oli yksi henkilö. 28 Tampereen Infra

29 Asiakkaat Merkittävin asiakas oli Kaupunkiympäristön kehityksen yleisten alueiden suunnittelu, jonka osuus liikevaihdosta oli 85,9 %. Tampereen Veden osuus oli 6,8 %. Tilakeskuksen osuus oli 1,8 %. A-Insinöörit Oy:n / Rantaväylän tunnelin allianssin osuus oli 2,7 %. Talous Vuoden 2013 kokonaisliikevaihto oli euroa, mikä on henkilöä kohden euroa. Varsinaisista toiminnan kuluista henkilöstökulujen osuus oli 79 %, tilavuokrien 8 %, kone- ja laitevuokrien 1 % sekä ICT-kulujen 4 %. Kokonaistulos oli voitollinen. Toimitilat Tilojen kokonaispinta-ala on 439 m 2 eli n.17 m 2 /hlö. Huomionarvoisia hankkeita vuonna 2013 Erikokoisia ja -tasoisia hankkeita n. 250 kpl Kuntatekniikan suunnittelu Vuoreksen alue Vuoreskeskuksen itäosan katu-, katurakenne- ja valaistussuunnittelu Isokuusen alueen yleis- ja katusuunnittelu Keskuspuiston eteläosan katu- ja katurakennesuunnittelu Keskusta-alueen imuputkijärjestelmän suunnittelu Geotekninen suunnittelu Niemenrannan alue Vesihuollon suunnittelu Katu- ja katurakennesuunnittelu Lentävänniemen alue Kaavoitukseen liittyvä katu- ja vesihuoltosuunnittelu sekä rakennettavuusselvitys Rantatunneli Johtosiirtojen suunnittelu Petsamon ja Lamminpään alueiden kadut Katusaneeraussuunnittelu Kunkun parkki Geotekniset asiantuntijatehtävät Huppionmäki Vesihuollon-, hulevesi-, katu- ja katurakennesuunnittelu Kaarilan koulu Pihan rakenne- ja vihersuunnittelu Diplomityö Vaahtolasimurskeen hyödyntäminen kevennysrakenteissa ja routaeristeenä kaupunkiympäristössä Liikennesuunnittelu Seutukunta Seudullisten kevyen liikenteen pääreittien viitoitussuunnittelu Kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävän esiselvitys välillä Tampere- Kangasala Ely-keskuksen liikennevalojen asiantuntijapalvelut Kantakaupunki Tampereen pyöräilyn pääreittien viitoitussuunnitelman päivitys Kevyen liikenteen karttojen laadinta Liikennerekisterien, mm. onnettomuusrekisterin ylläpito Joukkoliikenteen ja hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksien suunnittelu Liikennevaloliittymien saneeraussuunnittelu Keskustan alue Ajoneuvojen ja polkupyörien pysäköinnin suunnittelu Pyöräilyverkon suunnittelu Ajoneuvojen viitoituksen suunnittelu Rotvallin molemmin puolin 29

30 Vuoreksen alue Kevyen liikenteen järjestelyiden suunnittelu Lahdesjärven alue Lahdesjärven eteläosan työpaikka-alueen maankäytön yleissuunnitelman liikennesuunnittelu Haukiluoman alue Myllypuronkadun ja Tyvikadun uusien liikennevalojen suunnittelu Vihersuunnittelu Kantakaupunki Liikuntaympäristön kartoitus ja selvitys Kaupunkimallin ylläpito, mallin tarkentaminen ja luovutus Viheraluerekisterin ylläpito Kaupin ulkoilureitin toteutussuunnittelu Pyynikin luonnonsuojelualueeseen liittyvä selvitystyö Tavoitteet 2014 Tietomallipohjaisen suunnittelun kehittäminen 3D-kaupunkimallin laadun parantaminen Hulevesisuunnittelun kehittäminen kaupungin hulevesiohjelman mukaisesti Vahvuuksia Olavi Ujasen luotsaama Suunnitelupalvelut tarjoaa kuntatekniikan-, viher- ja liikennesuunnittelun lisäksi erikoissuunnittelua, kuten maisema-, geotekniikka-, valaistus- ja hulevesisuunnittelua. - Toteutamme erilaisia suunnitteluhankkeita niin, että asiakkaamme voivat luottaa palvelumme laatuun ja lopputulokseen. Suunnitelupalveluiden vahvuutena on motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta, painottaa yksikön päällikkö Olavi Ujanen. Keskustan alue Osayleiskaavaan liittyvä viher- ja ympäristösuunnittelu Kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys Pikku Kakkosen puiston suunnittelu Ojalan alue Osayleiskaavan ehdotusvaiheeseen liittyvä viher- ja ympäristösuunnittelu Kaukajärven kartanon alue Viher- ja ympäristösuunnittelu Haiharan-, Kirjaston- ja Atanpuiston alueet Viher- ja ympäristösuunnittelu Niemenrannan alue Viher- ja ympäristösuunnittelu 30 Tampereen Infra

31

32 Kehittämispalvelut koulutti ja kehitti Infran Kehittämispalvelut keskittyi vuonna 2013 sisäisten toimintamallien kehittämiseen. Tavoitteena on tukea liikelaitoksen johtamista ja tuloksellisuutta. Käytännössä se tarkoittaa sellaisten edellytysten ja olosuhteiden luomista organisaatioon ja henkilöstölle, joilla tulosten saavuttaminen on mahdollista. Riskienhallintajärjestelmä ja -prosessi uudistettiin niin, että se tukee entistä paremmin liikelaitosta sen strategisten tavoitteiden saavuttamisessa ja toisaalta lisää riskitietoisuutta toiminnan eri tasoilla. ICT-palvelujen kehittämisessä pyritään aiempaa suunnitelmallisempaan ja systemaattisempaan toimintaan ja tähän liittyen uudistettiin Infran ICT-palvelujen kehittämisen toimintamalli. Uusi markkinoinnin toimintamalli sai hahmonsa vuoden lopussa ja se toi tullessaan muun muassa yksikkökohtaiset markkinointisuunnitelmat sekä uuden asiakkuuksien hallintajärjestelmän. Työn alla on myös uudistettu strategiatyön malli ja prosessi. Uusimuotoinen strategiatyö käynnistyy vuoden 2014 loppupuolella. Edellä mainittujen lisäksi tulevaisuuden tavoitteena on luoda Infraan työhyvinvoinnin johtamisen malli sekä ympäristöjohtamisen tavoitteet ja tapa. Toimintamallien kehittämisen ohella Kehittämispalvelut uudisti vuosittain tehtävän henkilöstökyselyn. Uudessa kyselyssä keskitytään aiempaa enemmän henkilöstön työilmapiiriin ja motivaatioon vaikuttaviin tekijöihin. Tapaturmia ja henkilöstön sairauspoissaolopäiviä seurattiin viime vuonna edelleen tarkasti. Niihin pyritään vaikuttamaan osana uudistettua riskienhallintasuunnitelmaa sekä työilmapiirin kehittämisen avulla. - Kehittämispalvelujen henkilöstö oli mukana useissa kehittämisprojekteissa, joista osa jatkuu vielä vuonna Näistä voisi mainita Infran logistiikkaselvityksen, joka tehtiin yhteistyöprojektina Logistiikka liikelaitoksen kanssa. MobiiliKukko-projekti etenee Kehittämispalvelujen johtamana käyttöönottovaiheeseen vuoden 2014 aikana ja uudet ICT-projektit kolkuttelevat jo ovella. Sellaisia ovat esimerkiksi toimintajärjestelmän kehittäminen ja koneohjausprojekti. Viime kesänä käynnistyi myös liikennemerkkitoimiston CE-merkinnän hakuprosessi, joka on ollut hieno oppimisretki. Kehittämispalvelujen laadunhallinnan asiantuntijuutta on voitu hyödyntää prosessissa alusta alkaen, kertoo kehittämispäällikkö Johanna Lautala. Kehittämispalvelut pureutui esimiestyön haasteisiin tehtyjen kyselyjen kautta ja suunnitteli siihen tarpeita vastaavaa koulutusta. Koulutus painottuu vuonna 2014 viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen sekä erityisesti palautteen antamiseen ja oman ajan hallintaan. Aiempien vuosien tapaan Kehittämispalvelut järjesti ja koulutti itse vaaditut työturvallisuuden ja työsuojelun kurssit. Lautalan mukaan Infran toiminnan kehittämiskohteiden kirjo on laaja. Kehittämisen haasteena onkin pystyä priorisoimaan kokonaisonnistumisen kannalta tärkeimmät kohteet. Ajoissa aloitettu strategiatyö ja lopulta Infran uusi strategia osoittaa kehittämisen suunnan ja ne isot kivet, jotka on käännettävä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja onnistumisen mahdollistamiseksi. 32 Tampereen Infra

33 Tukipalveluissa on lisätty osaamista Tukipalvelujen 18 henkilön joukkue palvelee Infran yksiköitä päätösvalmistelussa, hallinto- ja henkilöstöasioissa, talousasioissa sekä sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä ja markkinoinnissa. Osaamisen lisääminen ja toimintatapojen kehittäminen ovat olleet Tukipalvelujen keskeisimmät tavoitteet useamman vuoden ajan. Tukipalvelut on onnistunut tavoitteissa ja henkilöstömäärän vähentyessä tehtävät on pystytty hoitamaan osaamista lisäämällä. Myös toimintatapoja ja yhteistyötä yksiköiden kanssa on parannettu. Infran yksiköiden tyytyväisyys Tukipalvelujen toimintaan on ollut hyvällä tasolla ja vuonna 2013 toteutetussa kyselyssä tyytyväisyys parani edelleen. Vuonna 2013 pidettiin neuvottelutilaisuuksia Infran yksiköiden kanssa, joissa käytiin läpi yhteistyötä ja kehittämisasioita. Laskutukseen kiinnitettiin useiden yksiköiden osalta erityistä huomiota ja saatiin luotua uusia tapoja laskutusilmoitusten ja -tietojen tekemiseen. Tukipalveluissa asiatarkastettavien ostolaskujen määrät ja tallennettavien auto- ja koneilmoitusten määrät laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Ostolaskuja asiatarkastettiin kappaletta ja auto- ja koneilmoituksia tallennettiin kappaletta. Auto- ja koneilmoitusten käsittelyn ja tunti-ilmoitusten tallennuksen sähköistäminen eteni vuoden 2013 aikana pilotein sekä kilpailutuksen valmistelulla. Vuoden 2014 aikana on tavoitteena saada mobiilisovellus käyttöön. Tukipalvelut on aktiivisesti mukana kehitystyössä. Tukipalvelut oli keskeisessä roolissa Infran arkistonmuodostussuunnitelman valmistelussa. Asiakirjojen käsittelyn, säilyttämisen ja rekisteröinnin ohjeistus saatiin ajantasaiseksi ja otettiin vuoden 2013 lopussa käyttöön. Markkinoinnin toimintatapaa uudistettiin yhteistyössä Infran yksiköiden kanssa. Viestinnästä ja markkinoinnista vastaavan johdolla laadittiin markkinoinnin toimintamalli, jonka avulla selkeytettiin vastuita. Mallin pohjalta tehdyt yksikkökohtaiset markkinointisuunnitelmat otetaan käyttöön vuoden 2014 alkupuoliskolla. Perinteeksi muodostunut Infran asiakastilaisuus järjestettiin keväällä 2013 neljännen kerran. Henkilöstölehti Infralaisesta julkaistiin 11 numeroa, joista yksi oli laajempilevikkinen asiakasversio. Rotvallin molemmin puolin 33

34 Poimintoja strategiasta Valtuuston joulukuun 2010 päätöksen mukaisesti Tampereen Infra jatkaa kunnallisena liikelaitoksena ja palvelee Tampereen kaupungin sisäisiä asiakkaita. Tampereen Infra ei osallistu kaupungin järjestämiin kilpailutuksiin, vaan meillä on mahdollisuus saada työt suorahankintana, mikäli palvelujen hinta ja laatu on kohdallaan. Koska Tampereen Infra ei toimi kilpailluilla markkinoilla, niin viime vuonna Kuntalakiin kirjattu yhtiöittämisvelvoite ei koske Tampereen Infraa. Tahtotilamme toimintamme laajuuden suhteen on, että tavoittelemme noin 60 miljoonan euron vuosittaista liikevaihtoa vuosille Tämä tarkoittaa suunnilleen nykyisten markkinaosuuksien pitämistä ja myös koko kaupungin asiakaspohjan laajempaa hyödyntämistä. Tärkein perusedellytys on edelleen palvelujemme kohdallaan oleva hinta ja laatu. Haluamme tehdä Tampereen Infrasta aidosti asiakkaiden halutuimman kumppanin ja palvelujen tuottajan. Asiakasnäkökulma Tahtotilamme mukaisen liikevaihdon (60 miljoonaa euroa) saavuttaminen edellyttää nykyisen asiakaskunnan pitämistä sekä koko kaupungin asiakaspohjan hyödyntämistä. Tavoitteenamme on edelleen asiakastyytyväisyyden parantaminen ja henkilöstön asiakaslähtöisyyden lisääminen. Liikevaihdon tahtotilamme edellyttää meiltä aktiivisuustason nostoa markkinoinnissa kautta linjan. Markkinoinnin terävöittämisestä laadimme toimintamallin, jossa näkökulmina ovat muun muassa liikelaitoksen brändin rakentaminen, toimiva asiakasrekisteri, aktiivisen asiakastyön tavoitteellistaminen, sekä toimintatapojen yhtenäistäminen. Infran yksiköt laativat markkinointisuunnitelman osana toimintamallia. Henkilöstön ja johtamisen näkökulma Vuosien henkilöstömitoituksen yleisenä lähtökohtana on liikelaitoksen henkilömäärä, noin 400 vakinaista henkilöä; yksikkökohtaisten tarkastelujen kautta tämä luku tarkentuu jatkossa ja on luonnollisesti riippuvainen saavutettavasta liikevaihdosta. Henkilöstön eläkeikään perustuva luonnollinen poistuma vuosina on 65 henkilöä. Kokemusperäisesti voidaan lisäksi arvioida, että todennäköinen poistuma tulee kaiken kaikkiaan olemaan tänä aikana noin 100 henkilöä. Tampereen Infran yksiköille syntyy tätä kautta rekrytointitarvetta tulevina vuosina, mikäli liikevaihtomme toteutuu tahtotilamme mukaisena eli 60 miljoonana eurona. Rekrytointitarve on arviolta enintään 50 henkilöä vuosina Rekrytoinnit ovat tarpeen myös sopeuttamisohjelman aikana vinoutuneen ikäjakautuman kannalta sekä tulevaisuuden uskon luonnin näkökulmasta. Tämä on liikelaitokselle uusi tilanne ja edellyttää muun muassa rekrytointiosaamista ja koko prosessin hallintaa työpaikkailmoituksista perehdyttämisvaiheeseen. Henkilöstöjohtamisen suhteen olemme uudessa tilanteessa: sopeutusvaiheesta siirrymme normaaliin olotilaan, jossa pääpaino on henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen. Tätä tarkoitusta varten rakennamme henkilöstöjohtamisen toimintamallin, jossa elementteinä ovat muun muassa rekrytoinnit, työhyvinvoinnin edistäminen ja osaaminen kehittäminen. Esimiestyön kehittämisen suhteen toteutamme tehdyt kehittämissuunnitelmat, jotka pohjautuivat vuonna 2012 tehtyihin esimiesarviointeihin 360-asteen menetelmällä. Liikelaitoksemme tilanteessa korostuu moniosaamisen merkitys: vuoden 2013 aikana kirkastimme moniosaamisen tarpeet ja sen perusteella kartoitamme henkilöstön halukkuuden. Kyse on resurssien paremmasta hyödyntämisestä muun muassa kausivaihtelun näkökulmasta. Samalla on ratkaistava mahdolliset koulutus- ja palkkauskysymykset. Tulos- ja kehityskeskustelujen hyödyllisyyden parantaminen on edelleen kestoaihe. 34 Tampereen Infra

35 Prosessien ja tehostamisen näkökulma Toiminnan kehittämisessä hyödynnämme prosessiajattelua. Eräänä keskeisenä asiana on liikelaitoksen sisäisen yhteistyön parantaminen. Näitä yhteistyökysymyksiä olemme sivunneet tässä strategian päivityksessä jo aiemmin markkinoinnin toimintamallin ja palveluvalikoiman läpikäynnin kohdalla. Keskeinen kysymys on myös resurssiyhteistyö kausivaihtelun näkökulmasta. Yhteistyöhön liittyvät lisäksi yhtenäisten toimintatapojen kehittäminen ja liikelaitoksen me-hengen parantaminen. Tuloksekkaan toiminnan eräs perusasia on tavoitteiden asettamisen systematiikka. Liikelaitoksen yksiköille laaditaan vuosittain tulossopimukset, joihin sisältyvät yksikön tulostavoitteet, joita seurataan keskeisiltä osin kuukausittain ja kaikilta osin vähintään kolmannesvuosittain. Yksiköiden sisällä asetetaan kirjalliset tulostavoitteet joka tasolle ja niitä seurataan Tampereen Infran ylijäämän muodostus Talouden näkökulma Liikelaitoksen taloudelliset tavoitteet kiristyvät oheisen kuvan mukaisesti vuosina Vuosien 2016 ja 2017 osalta tavoitetasoksi on kaavailtu kahden miljoonan euron liikeylijäämää eli vuoden 2015 tavoitetasoa. Tavoitteenamme on saada kannattavuus ohjelman edellyttämälle lähes yritysmäiselle tasolle vuoden 2015 loppuun mennessä siten, että hintataso on vertailuissa kilpailukykyinen. Talouden ja ennustamisen hallinta sekä korjaavat toimenpiteet ovat meille edelleen keskeinen kehittämisalue. Talouden hallintamme perustuu yksiköiden sisäiseen laskentaan: seuraamme yksiköissä tuloksen muodostumista kuukausittain, paikallistamme mahdolliset huonosti kannattavat kohdat ja teemme korjaavia toimenpiteitä. Taloudelliseen tulokseen ja sen hallintaan liittyy oleellisesti myyntilaskutuksen toimivuus. Henkilöstön kustannustietoisuuden edistäminen on edelleen tärkeä aihe: talousasiat käsitellään säännöllisesti muun muassa tulos- ja kehityskeskusteluissa, projektikokouksissa sekä työyhteisökokouksissa. Kannattavuuden kannalta on myös oleellista, että palvelujemme hinnoittelussa emme myy itseämme sovittua hintatasoa alemmalla (markkinahinta + 10 %), tunnemme sopimuksemme, pidämme kiinni sopimuksista ja oikeuksistamme ja laskutamme lisätöistä. M E U R Tavoite Toteuma Rotvallin molemmin puolin 35

36 Tilastolukuja vuodelta 2013 Tapaturmat Tapaturmien vuoden 2013 tavoite max 30 tapaturmaa ylitettiin jo syyskuun loppuun mennessä, joten tavoite tapaturmien vähentämiseksi epäonnistui. Vuoden aikana sattui 48 tapaturmaa, joista aiheutui 355 työpäivää poissaoloja. Tapaturmatiheys lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna, koska henkilöstön määrä vähentyi noin 11 % edellisestä vuodesta. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen osalta parhaita tuloksia tekivät Paikkatieto- ja Korjaamopalvelut, joiden poissaolot vähenivät merkittävästi edellisestä vuodesta. Infralaisten työkyvyttömyyspäivät ovat vähentyneet viimeisen kolmen vuoden aikana lähes kuusi (kalenteri)päivää/henkilötyövuosi. Vuonna 2013 työkyvyttömyyspäiviä kertyi 16,84 pv/htv, vuonna ,55 pv/htv ja vuonna ,79 pv/htv. Poissaolopäiviä kertyi tammi - joulukuussa yhteensä työpäivää. Vuonna 2012 vastaava luku oli työpäivää. Poissaolopäivien tuotannolliset kustannukset olivat noin kaksi miljoonaa euroa. Koulutukset 2013 Työturvallisuuskortti- ja katuturvakoulutusta annettiin yli 200 työntekijälle, joista 166 henkilöä sai CAP- ammattikuljettajapätevyyskoulutusta. Esimieskoulutusta annettiin 45 esimiehelle. Henkilöstöyksikön järjestämään tapaturmien tutkintakoulutukseen osallistui 15 esimiestä. Kehityskeskustelut Kehityskeskusteluista oli käyty vuoden loppuun mennessä yhteensä noin 92 %. JOHTOKUNTA Puheenjohtaja Mikko Leppälahti (varajäsen Reijo Määttä) Varapuheenjohtaja Kari Wallenius (varajäsen Tuula Eriksson) Jäsenet (varajäsenet) Esko Erkkilä (Mattias Koivisto) Katja Nisumaa-Saarela (Sami Pesonen) Sofia Parisalu (Kristiina Haraholma) Seppo Säämäki (Riina Kuusisto) Arja Tuppurainen (Mikko Hamunen) Esittelijät Sakari Suominen, Annamari Kortesaari Tiedotusvastaava Sakari Suominen Sihteeri Sari Larsen Kaupunginhallituksen edustaja Atanas Aleksovski YTR Yhteistoimintaryhmä 2014 Puheenjohtaja Sakari Suominen Jäsenet Annamari Kortesaari Petri Salonen Timo Aaltonen Olavi Ujanen Pekka Anttila Markku Kivistö Risto Simola Timo Hannula Salme Mujunen Veijo Rannisto Antero Hammar Sihteeri Sari Larsen 36 Tampereen Infra

4 Liikelaitoksen yksiköt

4 Liikelaitoksen yksiköt Tampere Viranhaltijapäätös 1 (5) Tampereen Infra Liikelaitoksen toimintasääntö 2017 TRE:445/00.01.02/2017 Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Tytti Marttila, puh. 040 801 6306, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätiedot

Oulun tekninen liikelaitos esittely uudelle valtuustolle Marko Mykkänen johtaja, Oulun tekninen liikelaitos

Oulun tekninen liikelaitos esittely uudelle valtuustolle Marko Mykkänen johtaja, Oulun tekninen liikelaitos Oulun tekninen liikelaitos esittely uudelle valtuustolle 29.11.2012 Marko Mykkänen johtaja, Oulun tekninen liikelaitos Oulun tekninen liikelaitos Kaupungin sisäinen liikelaitos joka toimii uuden Oulun

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

21 Talouden raportointi tammi-lokakuulta Linja-autojen korjaus- ja huoltosopimus vuodelle 2017

21 Talouden raportointi tammi-lokakuulta Linja-autojen korjaus- ja huoltosopimus vuodelle 2017 Tampere Pöytäkirja 3/2016 1 (11) Aika 23.11.2016, klo 16:00-17:25 Paikka Neuvotteluhuone, Jokipohjantie 24 Käsitellyt asiat 19 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 20 Pöytäkirjan tarkastus 21 Talouden

Lisätiedot

Seurantaraportti 1-6/2016 Lekitek ohjausryhmä

Seurantaraportti 1-6/2016 Lekitek ohjausryhmä Seurantaraportti 1-6/2016 Lekitek ohjausryhmä 19.8.2016 Kokonaistaloudellinen katsaus: koko kuntakonsernin kiinteistöpalvelut 1-6/2015 t 1-6/2016 t Muutos Muutos % Henkilöstökulut 1 993,3 2 116,3 122,9

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 Teknisen tuotannon liikelaitos. Olennaiset tapahtumat toiminnassa

Tilinpäätös 2014 Teknisen tuotannon liikelaitos. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Tilinpäätös 2014 Teknisen tuotannon liikelaitos 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa Suunniteltu liikevaihto jäi 4,3 milj. euroa talousarviotavoitteesta. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina oli 697,96 eli

Lisätiedot

KUNTALAISEN PALVELUKSESSA

KUNTALAISEN PALVELUKSESSA KUNTALAISEN PALVELUKSESSA LAHDEN SEUDUN KUNTATEKNIIKKA OY VUOSIKERTOMUS 2013 toimitusjohtajan katsaus Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy:n (LSKT) viidennen liiketoimintavuoden tulos oli positiivinen. Vaikka

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013 KOKOUSKUTSU 1/2014 Kokousaika klo 9.00 Kokouspaikka Jyväskylä, KESLABin neuvottelutila Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 1 3 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 3 4 LIIKELAITOS

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Pirjo Pöyhiä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Pirjo Pöyhiä 2.4.2014 1 Palkeet - Vaikuttava

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta

Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta KERAVAN KAUPUNKI Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta KERAVAN KAUPUNKITEKNIIKAN TOIMINTASÄÄNTÖ Hyväksytty: 19.1.2010 Voimaantulo: 1.1.2010 Muutettu: 21.12.2010 Voimaantulo: 1.1.2011 Muutettu:

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus tilanteesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus tilanteesta 11.06.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 61 Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus 30.4.2014 tilanteesta Valmistelijat / lisätiedot: Seija Rupponen, puh. 043 825 1527 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS Kunkun parkki keskustan kehittämisohjelmassa Kunkun parkin pysäköinti- ja huoltolaitoksen rakentaminen toteuttaa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 19.12.2016 Liite 2 155 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 19.12.2016 Talousarvion 2017 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N VALTIMON KUNNAN T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N J O H T O S Ä Ä N T Ö Hyväksytty 6.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 2 TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus 2 Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

92 Tampereen Voimia Liikelaitoksen toimintasääntö alkaen. Tampereen Voimia Liikelaitoksen toimintasääntö

92 Tampereen Voimia Liikelaitoksen toimintasääntö alkaen. Tampereen Voimia Liikelaitoksen toimintasääntö 92 Tampereen Voimia Liikelaitoksen toimintasääntö 1.4.2016 alkaen 04.04.2016 Dno TRE: 1792 /00.02.00/2016 päätti Tampereen kaupunginvaltuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Hallintopalveluiden talousarvio Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari

Hallintopalveluiden talousarvio Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari Hallintopalveluiden talousarvio 2017 Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari 3.10.2016 Hallinnon tukipalveluiden sitovat tavoitteet Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite

Lisätiedot

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto TEKNINEN LAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT 1 869 674 1 747 480 1 804 050 3,2 TOIMINTAKULUT -1 951 299-2 482 370-2 351 670-5,3 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -81 625-734 890-547 620-25,5 Poistot ja arvonalentumiset -467 845-441

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös ja tilannekatsaus

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös ja tilannekatsaus 11.02.2015 Sivu 1 / 1 16 Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös ja tilannekatsaus Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Turunen, puh. 050 526 2159 etunimi.sukunimi@espoo.fi 517/02.02.01/2015

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

2 Tekpa / Maan osto 150 150 200 200 2 Kiinteä omaisuus yhteensä 150 150 200 200

2 Tekpa / Maan osto 150 150 200 200 2 Kiinteä omaisuus yhteensä 150 150 200 200 INVESTOINNIT 115 13. INVESTOINNIT Menot Inv:n Luvut 1000 eurona laatu Kohteen nimi 2014 2015 2016 2017 1 Keskusvirasto/Teollisuuskylän osakepääoma 0 100 0 0 1 Keskusvirasto/Terveysasema osakepääoma 0 0

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai TIEMERKINTÄPÄIVÄT 7-8.2.2013 Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai 14:00 14:30 Tiemerkinnät ELY:n näkökulmasta Markku Tervo / POP-ELY 1 PUHEENVUORON TEEMAT 1. Tiemerkintöjen tilanne ELYn näkökulmasta

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Toteutuminen

Tekninen lautakunta Toteutuminen Tekninen lautakunta Toteutuminen 31.4.2016 Teknisen lautakunnan päävastuualueet valtuuston sitovuustasolla on Tekninen lautakunta. Lautakunnan sitovuustalolla ovat: yhdyskuntatekniikka, kiinteistötoimi

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen 71 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2017, EHDOTUS Seutusihteeri Pohjonen 28.4.2016 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma 2040 ja MAL3-sopimus. Vuonna 2010 hyväksytty seutustrategia

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta 1.2.2012 TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston tehtävät ja organisaatio 2 Tekninen johtaja

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Valmistelijat / lisätiedot: Outi Toivonen, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Valmistelijat / lisätiedot: Outi Toivonen, puh 19.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 101 Espoo Logistiikka -liikelaitoksen tilannekatsaus Valmistelijat / lisätiedot: Outi Toivonen, puh. 043 825 4836 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Korjauslista vuoden 2017 talousarvioon,

Korjauslista vuoden 2017 talousarvioon, Sivu 1 / 15 Korjauslista vuoden 2017 talousarvioon, 2.11.2016 s. 3) Esipuhe, viimeinen kappale, päivitetty nettoinvestointien summa: Kun nettoinvestoinnit ovat 197 204,9 miljoonaa euroa, kasvaa lainamäärä

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 12.04.2016 KLO 12:30 TOIMITUSJOHTAJA JARI SARJO SENAATTI-KIINTEISTÖT KESKEISIMMÄT

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI 17.02.2012, Oulu SEMINAARIOHJELMA klo 08:30 09:00 Aamukahvi klo 09:00 09:30 Tilaisuuden avaus Teknisen toimialan kehittämisen keskeiset haasteet, kokemuksia

Lisätiedot

Yhteenveto Taitoan asiakkuuden esiselvityksestä. Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta

Yhteenveto Taitoan asiakkuuden esiselvityksestä. Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta Yhteenveto Taitoan asiakkuuden esiselvityksestä Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta Keskeiset kehittämistarpeet nykytilanteessa Tunnistetut kehittämiskohteet Mahdolliset toimenpiteet Prosessien kehittäminen

Lisätiedot

Maankäytön ja palveluverkon suunnittelun yhteensovitus toteutettua ja tulevaa. Marja Uusivuori

Maankäytön ja palveluverkon suunnittelun yhteensovitus toteutettua ja tulevaa. Marja Uusivuori Maankäytön ja palveluverkon suunnittelun yhteensovitus toteutettua ja tulevaa Marja Uusivuori 20.6.2016 KymppiMoni Tampereella Taustalla PALM-suunnittelun kehittämistarve PALM= Palvelut, Asuminen, Liikenne,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKESKUS TALOUSARVIOESITYS 2017

YMPÄRISTÖKESKUS TALOUSARVIOESITYS 2017 YMPÄRISTÖKESKUS TALOUSARVIOESITYS 2017 TALOUSARVIOESITYKSEN KESKEISET PERUSTELUT Kaupunginhallituksen Ympäristökeskukselle antama raami on 516 000e. Ympäristökeskuksen talousarvioesitys vuodelle 2017 on

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 9.11.2015 Liite 2 104 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 9.11.2015 Talousarvion 2016 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Palvelu- ja organisaatiouudistuksen eteneminen

Palvelu- ja organisaatiouudistuksen eteneminen Elinympäristö ja kaupunkirakenne Palvelu- ja organisaatiouudistuksen eteneminen Organisaatiotoimikunnan kokous 23.5.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto Elinympäristö ja kaupunkirakenne Mitä tehty,

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot

SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2012

SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2012 Kuljetusbarometri 2/2012 SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2012 SKAL:n vuoden 2012 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi 684 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL:n alue- ja erikoisjärjestöjä sekä

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Tekninen lautakunta

Siilinjärven kunta. Tekninen lautakunta Siilinjärven kunta Tekninen lautakunta Talouden ja toiminnan seurantaraportti ajalta 1.1. 30.4.2016 Tekniset palvelut Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen Arvio mahdollisista

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

TKL:n kokoushuone, Jokipohjantie 24, Tampere. 9 Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat

TKL:n kokoushuone, Jokipohjantie 24, Tampere. 9 Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat Tampere Pöytäkirja 2/2016 1 (12) Aika 26.10.2016, klo 08:00-09:37 Paikka TKL:n kokoushuone, Jokipohjantie 24, 33800 Tampere Käsitellyt asiat 7 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 8 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012 UUSI SAIRAALA Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat Matti Häyrynen 14.12.2012 Tehtäväksianto työryhmälle Ryhmä tarkastelee elinkaarimallin eri vaihtoehtoja ja niiden rahoituksen vaihtoehtoja

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

*** TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0, ,92 70 PERUSTERVEYDENHUOLTO

*** TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0, ,92 70 PERUSTERVEYDENHUOLTO Itä-Savon shp/11.11.2016 Talousarvio Vuoden alusta Toteutuma-arvio YLI / ALI muutettu 2016 tammi-syyskuu syyskuun mukaan 2016 60 ERIKOISSAIRAANHOITO Talousarvion ylityksessä/alituksessa huomioidaan vain

Lisätiedot

ESPOO HENKILÖSTÖPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

ESPOO HENKILÖSTÖPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA ESPOO HENKILÖSTÖPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO HENKILÖSTÖPALVELUT -LIIKELAITOS Toiminta Tuotamme HR- asiantuntija- ja työterveyspalveluja toimintayksiköille, esimiehille

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous Riku Kytömäki toimitusjohtaja

Varsinainen yhtiökokous Riku Kytömäki toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 27.3.2014 Riku Kytömäki toimitusjohtaja - 1 - Sisältö Tilinpäätös 2013 Markkinakatsaus Kilpailuasema Tavoitteet ja strategia Näkymät vuodelle 2014-2 - Vuonna 2013 liikevaihto oli

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/ /

Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/ / Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/656261127857495/ Kpedu 2020 strategia Yhdessä oppien tulevaisuuden osaajaksi Mitkä tavoitetilat haluamme saavuttaa? Asiakkaan kanssa menestyminen,

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Teknisen toimen kuluerien kirjaamisprosessin tarkastelu ja tarvittaessa korjaaminen.

Teknisen toimen kuluerien kirjaamisprosessin tarkastelu ja tarvittaessa korjaaminen. 1 TEKNINEN TOIMI TEKNINEN LAUTAKUNTA 500 TEKNISEN TOIMEN HALLINTO JA PELASTUSTOIMI Vastuuhenkilö: hallintopäällikkö Marjo Nieminen Teknisen toimen kuluerien kirjaamisprosessin tarkastelu ja tarvittaessa

Lisätiedot

Tammi syyskuun 2013 osavuosikatsaus Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja

Tammi syyskuun 2013 osavuosikatsaus Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Tammi syyskuun 213 osavuosikatsaus 24.1.213 Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä Saadut tilaukset vertailukauden tasolla eli

Lisätiedot

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2016

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2016 SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2016 www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2016 SKAL ry:n vuoden 2016 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 690 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n

Lisätiedot