RAPORTTI LIIKUNTATIETEELLISESTÄ TUTKIMUS- PROJEKTISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI LIIKUNTATIETEELLISESTÄ TUTKIMUS- PROJEKTISTA"

Transkriptio

1 RAPORTTI LIIKUNTATIETEELLISESTÄ TUTKIMUS- PROJEKTISTA Tutkimuksen johtaja ja suorituspaikka: Heimo Nupponen LitT, liikuntakasvatuksen professori (emer.), dosentti Turun yliopisto, Rauman opettajankoulutuslaitos (nyk. opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö) Tutkimuksen nimi ja asiasanat: KOULULIIKUNNAN VAIKUTTAVUUS: Koululiikunnan toteutuksen, kouluiän liikuntaaktiivisuuden ja -kykyjen yhteydet nuorten aikuisten liikunnallisiin työhön, vapaaaikaan ja terveyteen liittyviin toimintoihin Asiasanat: koululiikunta, liikunta-aktiivisuus, toimintakykyisyys, lapset, nuoret aikuiset, pitkittäistutkimus Opetusministeriöltä saatu rahoitus tutkimukseen yhteensä ( ): Vuodelle , vuodelle ja vuodelle yhteensä Tutkimuksen alkamis- ja päättymisajankohta: , OKM:n rahoitus TUTKIMUKSEN TIETEELLISET TULOKSET Tutkimuksen tieteenala ja tavoite Liikuntakasvatus Alkuperäisenä tavoitteena oli 1. kuvata vuosina Tehostetun koululiikunnan tutkimuksessa mukana olleiden koululaisten liikunta-aktiivisuutta sekä työhön, vapaa-aikaan ja terveyteen liittyviä toimintoja ja toimintakykyjä (kuntoa ja liikehallintaa) vuosina , jolloin tutkittavat olivat keskimäärin vuotiaita nuoria aikuisia, 2. selvittää kouluajan tehostetun koululiikunnan yhteyksiä aikuisiän liikuntaaktiivisuuteen sekä vapaa-aikaan ja terveyteen liittyviin toimintoihin ja toimintakykyihin (kuntoon ja liikehallintaan) ja 3. eritellä koululiikunnan koettua vaikutusta aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen.

2 Tutkimuksen kuluessa tavoitteet täsmentyivät ja lisätavoitteiksi muodostuivat 4. kouluikäisten liikunta-aktiivisuuden, -motiivien ja -kokemusten aikavälimuutokset (1980- ja 2000-luvuilla) 5. liikunta-aktiivisuuden ja -motiivien, koulu- ja koululiikunta-asenteiden ja -kokemusten sekä liikuntakykyisyyden muutokset ja pysyvyydet koulu- ja aikuisiän välillä ja 6. koulu- ja koululiikunta-aktiivisuus, koulumenestys, liikuntanumero ja perhetyypit aikuisiän liikunta-aktiivisuuden sekä kouluiän kehonpaino, liikuntakykyisyys ja liikuntaharrastus aikuisiän terveydentilan ennustajina. Keskeiset tieteelliset julkaisut Tutkimuksessa on mennessä julkaistu yksi 216-sivuinen monografia,10 tieteellistä kirja- ja lehtiartikkelia, viisi tiedotetyyppistä netti- ja lehtikirjoitusta sekä yhdeksän kongressi- ja seminaariesitelmää. Lisäksi on valmistunut yksi lisensiaatintutkimus (LY:ssa) ja 12 pro gradu -tutkielmaa (TY:ssa ja LY:ssa). Julkaistavana on yksi yli 200-sivuinen viiden artikkelin koostejulkaisu ja kaksi kirja-artikkelia. Aineistosta on edelleen valmisteilla kolme väitöskirjaa ja kaksi pro gradu -tutkielmaa. Keskeiset tieteelliset julkaisut ovat seuraavat (sulkeissa oleva luku ilmoittaa, mihin tavoitteeseen lähinnä kyseinen julkaisu antaa vastauksia): 1. Karvonen, T., Rahkola, A. & Nupponen, H En ole liikunnallinen tyyppi sanoo aiempaa useampi kouluikäinen. Liikunta ja Tiede 45 (6), (4) 2. Nupponen, H Eksyneet lampaat: Liikuntaa harrastamattomuus ja sen syitä trendeinä. Teoksessa K. Merenluoto, A. Virta & P. Carpelan (toim.) Opettajankoulutuksen muuttuvat rakenteet. Ainedidaktiikan symposium Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja B:99. Turun opettajankoulutuslaitos, (4) 3. Nupponen, H Kouluvuosien lajivalinta heijastuu liikuntaan aikuisena. Liikunta & Tiede 46 (4), (5) 4. Nupponen, H. & Penttinen, S Kouluiän liikunta- ja kouluaktiivisuuden yhteydet aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen. Liikunnan ja Terveystiedon Opettaja (LIITO) (3), (5 ja 6) 5. Nupponen, H. & Penttinen, S. (toim.) KOULULAISESTA NUOREKSI AIKUISEKSI: aikuisiän liikunnallisuuden ennusteita (koostejulkaisu, taitossa), sisältää seuraavat artikkelit: 5.1. Koulu- ja koululiikunta-asenteet ja -kokemukset kouluiässä sekä niiden yhteydet oman koulukäynnin ja koululiikunnan kokemiseen aikuisiässä (Seppo Penttinen, Heimo Nupponen ja Mikko Pehkonen) (5) 5.2. Koulumenestys, liikuntanumero ja vanhempien ammatit aikuisiän liikunta-aktiivisuuden ennustajina (Heimo Nupponen, Seppo Penttinen, ja Mikko Pehkonen) (1 ja 6) 5.3. Koululiikunnan tehostaminen ja aikuisiän liikunta-aktiivisuus, -motiivit ja -kokemukset (Heimo Nupponen, Mikko Pehkonen ja Seppo Penttinen) (2) 5.4. Kouluiän kehonpaino, liikuntakykyisyys ja liikuntaharrastus aikuisiän terveydentilan ennustajina (Heimo Nupponen ja Seppo Penttinen) (6) 5.5. Liikehallinnan muutos kouluiästä aikuisikään (Joonas Kalari, Mikko Pehkonen ja Heimo Nupponen) (5)

3 6. Nupponen, H., Penttinen, S., Pehkonen, M., Kalari, J. & Palosaari, A-M KOULULIIKUNNAN VAIKUTTAVUUS -TUTKIMUS: Lähtökohdat, menetelmät ja aineiston kuvaus. Rauma: Turun yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Rauman yksikkö. (1 ja 3) 7. Penttinen, S. & Nupponen, H Nuorten aikuisten terveydentila. Voiko sitä ennustaa kouluiän lihaskunnolla ja liikehallinnalla? Liikunnan ja Terveystiedon Opettaja (LIITO) (4), (6) 8. Ponto, E., Pehkonen, M., Penttinen, S. & Nupponen, H Nuoren aikuisen liikunnan motiivina hyvä olo - esteenä kiireinen arki. Liikunta & Tiede 47 (4), (1) Tutkimus koostuu neljästä aineistosta: 1. Vuosien koululaisaineisto (N=2007), tarkempi kuvaus julkaisussa Nupponen, H., Halonen, L., Mäkinen, H. & Pehkonen, M Tehostetun koululiikunnan tutkimus: Peruskoulun oppilaiden liikunnalliset, tiedolliset ja sosiaaliset toiminnat kolmen lukuvuoden aikana. Lähtökohdat, menetelmät ja aineiston kuvailu. Kasvatustieteiden tiedekunta. Julkaisusarja A:146. Rauma: Turun yliopisto. Rauman opettajankoulutuslaitos. 2. Vuoden 2007 nuorten aikuisten (30 37-vuotiaat) kyselylomakeaineisto (n=935) 3. Vuosien nuorten aikuisten (32 39-vuotiaat) haastatteluaineisto (n=128) 4. Vuoden 2009 nuorten aikuisten (32 39-vuotiaat) liikuntakykyjen mittausaineisto (n=88) Vuosina mitatut olivat samoja henkilöitä kuin vuosina mitatut henkilöt. Aineistojen 2-4 tarkemmat kuvaukset em. julkaisussa (6): Nupponen ym Tutkimuksen keskeisiä tieteellisiä tuloksia tavoitteittain [hakasulkeiden sisällä ensisijaisesti käytettyjen julkaisujen numerot tai merkinnällä UT alkuperäisaineistosta laskettu uusi tieto]: Tavoite 1: aikuisiän liikunta-aktiivisuuden, -kykyjen, -motiivien, -kokemusten (myös koululiikuntakokemusten) kuvaus Liikunta-aktiivisuus: Tiedot perustuvat lomakekyselyn tietoihin. Liikunta-aktiivisuus jaettiin osa-alueisiin: liikuntaharrastuksen määrä, harrastettujen liikuntalajien monipuolisuus ja teho, arkija hyötyliikunnan määrä, fyysisesti aktiivisella tavalla kuljetut työ-, kauppa- ja harrastusmatkat sekä osallistuminen organisoituun kilpaliikuntaan. Liikunta-aktiivisuuden kokonaismäärää kuvattiin summamuuttujalla, johon laskettiin liikunta-aktiivisuuden useus tutkimusvuotena, useus ja tuntimäärä tutkimusviikolla, harjoituksen kesto, harrastettujen liikuntalajien määrä ja teho, hyötyliikunta sekä kävellen tai pyöräillen tehdyt työ-, kauppa- ja harrastusmatkat. Miesten ja naisten liikunta-aktiivisuuden kokonaismäärä oli lähes yhtenevä. Neljä viidestä harrastajasta harrasti liikuntaa yksin. Tutkitut olivat harrastaneet vähintään

4 vuoden ajan keskimäärin neljää liikuntamuotoa tai -lajia. Tavallisimmat liikunnan harrastusmuodot olivat kävely- ja juoksulenkkeily, pyöräily ja uinti, naisilla myös aerobic ja miehillä kuntosaliharjoittelu. Siivous ja pihatyöt olivat yleisimpiä hyötyliikunnan muotoja. Työ-, kauppa- ja harrastusmatkansa joka toinen teki muuten kuin fyysisesti aktiivisella tavalla. Kokonaisuutena miesten hyötyliikunta oli hieman naisia runsaampaa. Joka toinen ei osallistunut lainkaan organisoituun liikuntaan. Kouluvuosien jälkeen miehet osallistuivat kilpaliikuntaan aktiivisemmin kuin naiset. [6, 4] Liikunta-aktiivisuuden muutoksia kouluiästä aikuisikään analysoidaan vielä yhdessä väitöskirjatyössä. Liikuntakykyisyys: Liikuntakykyisyyden tutkimisessa keskityttiin liikehallintaan. Aikuisiän liikehallintaa mitattiin samoilla testeillä kuin kouluiässä vuosina Liikuntakyvyissä oli selkeitä sukupuolten välisiä eroja. Miehet olivat naisia parempia pallonkäsittelyä (tarkkuusheitto, 8-kuljetus) ja voimaa (5-loikka) vaativissa tehtävissä, kun taas naiset menestyivät miehiä paremmin voimistelu- ja notkeustehtävissä (kärrynpyörä, eteentaivutus). Edestakaisinhyppelyssä ja flamingoseisonnassa ei ollut eroa miesten ja naisten välillä. Kestävyys-, voima-, nopeus- ja notkeusominaisuutensa vastaajat arvioivat keskitasoisiksi verrattuna samanikäisiin ja samaa sukupuolta oleviin. [6, 5.5.] Liikuntaharrastuksen motiivit ja liikuntaa harrastamattomuuden syyt: Tärkeimmät aikuisiän liikunnan harrastamisen motiivit liittyivät omaan fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin, joista yleisimmät yksittäiset motiivit olivat virkistyksen ja rentouden kokeminen, terveyden ylläpitäminen sekä hyvänolon tunne. Omaa liikkumattomuutta perusteltiin yleisimmin ajan puutteella. Muita yleisiä syitä olivat: En saa lähteneeksi, Aika kuluu muissa harrastuksissa ja En ole liikunnallinen tyyppi. Sukupuolten välillä oli eroa kolmessa neljästä liikunnan harrastamisen motiivikokonaisuudesta. Miehille liikunnallinen yhdessäolo oli painavampi motiivi kuin naisille. Naiset pitivät fyysistä kyvykkyyttä (mm. vartalon ulkomuodon ja painon hallintaa) ja hyvänolon tunnetta merkityksellisempinä liikuntaharrastuksen motiivikokonaisuuksina kuin miehet. Selkein ero miesten ja naisten harrastamattomuuden syissä liittyi ajan kulumiseen muissa harrastuksissa, joka oli miehillä naisia yleisempi syy. [6] Koulu- ja koululiikuntakokemukset: Yli 70 % nuorista aikuisista kuvasi suhtautumisensa koululiikuntaan myönteiseksi ja kokeneensa liikuntatunnit miellyttävinä ja iloa tuottavina. Yhdelle kymmenestä koululiikuntaan liittyi vastenmielisyyden ja oppimisvaikeuksien kokemista ja yhdelle sadasta nämä tuntemukset olivat erityisen voimakkaita. Miehillä suhtautuminen omaan koululiikuntaansa oli myönteisempää kuin naisilla. Miehet kuvasivat pitäneensä koululiikunnasta selkeästi enemmän kuin koulunkäynnistä yleensä, naiset koulunkäynnistä hieman koululiikuntaa enemmän. Naisten suhtautuminen koulunkäyntiin yleisesti oli selkeästi miehiä myönteisempää. Naisille mieluisimpia koululiikuntalajeja olivat olleet pesäpallo, uinti ja voimistelu, miehille pallopelit. Samat koululiikuntalajit olivat osalle tutkituista mieluisimpia, toisille vastenmielisimpiä. [6, 5.1.]

5 Tavoite 2: tehostusohjelma ja liikunta-aktiivisuus Kouluaikaisia ( ) tehostamistoimia olivat mm. liikunnan monitoimipäivät, kerhotoiminta, välituntiliikunta sekä yhteistyö kunnan hallintokuntien ja urheiluseurojen kanssa. Näitä toimia tarjottiin 26:lle tehostus-, mutta ei 11:lle vertailukoululle. Aikuisiän liikunta-aktiivisuuden eroja tehostus- ja vertailukouluista lähtöisin olleiden ryhmien välillä oli lähinnä yksittäisissä liikunta-aktiivisuuden muuttujissa. Tehostuslähtöiset nuoret aikuiset harrastivat marjastusta ja sienestystä aktiivisemmin kuin vertailulähtöiset. Tehostuslähtöisten miesten suunnistus-, retkeily- ja ammuntaharrastus olivat vertailulähtöisiä miehiä aktiivisempaa, samoin kuin naisten ryhmässä hiihdon harrastus. Sen sijaan 1/6:ssa tehostus- ja vertailuryhmäläisten välillä tehdyistä analyyseista vertailukouluja käyneet olivat tehostuskouluja käyneitä aktiivisempia liikkujia. Näitä aktiivisuuden muotoja olivat mm. liikuntaharrastuksen kokonaismäärä, useus, yhden harrastuskerran kesto, harrastus puulaaki- ja urheiluseuratasolla sekä miehillä juoksulenkkeily ja naisilla aerobic ja paritanssi. Valtaosa vertailuryhmäläisten tehostusryhmäläisiä suuremmasta aktiivisuudesta oli miesten ryhmässä. Sukupuolten väliset erot olivat yleisempiä ja useissa tapauksissa voimakkaampia kuin tehostus- ja vertailuryhmän erot. [5.3.] Vertailuryhmä painotti liikunnallisen yhdessäolon motiivia enemmän kuin tehostusryhmä. Miesten ryhmässä tämä ero näkyi selkeänä. Liikuntaa harrastamattomuuden syyt eivät painottuneet eri tavoin tehostus- ja vertailulähtöisten ryhmissä. Liikunnan arvon kieltäminen ei ollut kovin painava syy missään osaryhmässä. Eniten se painottui tehostusryhmän miehillä. Kavereiden harrastamattomuutta tehostusryhmän miehet pitivät merkittävänä harrastamattomuuden syynä. [5.3.] Suhtautumisessa koulunkäyntiin ei ollut eroa tehostus- ja vertailulähtöisten nuorten aikuisten välillä. Suhtautuminen koululiikuntaan oli lievästi positiivisempaa kouluaikanaan tehostusryhmiin kuuluneilla kuin vertailuryhmäläisillä. Samansuuntainen tulos saatiin kysyttäessä myönteisiä liikuntatuntikokemuksia. Naisten ryhmässä tehostuslähtöiset ilmoittivat pitäneensä liikuntatunneista selvästi enemmän kuin vertailulähtöiset. Miesten ryhmässä ero oli päinvastainen mutta samalla pienempi kuin naisilla. Kielteiset liikuntatuntikokemukset olivat naisilla selvästi yleisempiä kuin miehillä. Toisaalta tehostusryhmän naiset kokivat saaneensa opettajan kannustusta selvästi enemmän kuin vertailuryhmän naiset. Tehostus- ja vertailulähtöisten aikuisten kokemukset kouluaikansa liikuntalajeista eivät juuri poikenneet toisistaan. Naisilla vertailuryhmän kokemukset koululiikunnan pesäpallosta olivat tehostusryhmän kokemuksia positiivisemmat ja miehillä tehostusryhmän kokemukset voimistelusta koululiikunnassa olivat vertailuryhmän kokemuksia positiivisemmat. [5.3.] Tehostusohjelman vaikutuksia aikuisiän liikehallintaan analysoidaan vielä yhdessä väitöskirjatyössä. Tavoite 3: koetut vaikutukset Kohdejoukon vastausten mukaan myönteisimmin aikuisiän liikuntaharrastukseen olivat vaikuttaneet koululiikunnan sisältöjen monipuolisuus, koululiikunnan kautta tapahtunut oman harrastusmuodon löytyminen sekä kouluaikana syntynyt myönteinen liikunta-asenne. Aikuisiän liikuntaharrastukseen kielteisimmin olivat vaikuttaneet

6 jokin vastenmieliseksi koettu koululiikuntalaji sekä koululiikuntaan liittynyt pakon- ja kilpailunomaisuus. [6] Mikäli opettajan toiminnan, liikuntatuntien ilmapiirin tai koululiikunnan sisältöjen koettiin vaikuttaneen myönteisesti omaan aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen, näistä vastaajista yli 90 % suhtautui omaan koululiikuntaansa myönteisesti. Mikäli vastaavien tekijöiden koettiin vaikuttaneen kielteisesti, näistä vastaajista lähes 40 % (8 % kaikista) kuvasi myös koululiikuntansa kokemisen vastenmielisenä. [6] Koettujen vaikutusten analysointi jatkuu vielä yhdessä väitöskirjatyössä. Tavoite 4: aikavälimuutokset Liikunta-aktiivisuus: Yhdessä osatyössä (Varheensalo 2003) tutkittiin liikuntaharrastuksen muutoksia samoilla kysymyksillä ja osittain samoissa kouluissa aikavälillä Muutokset liikuntaharrastuksen määrässä olivat hyvin vähäisiä. Sen sijaan monen perinteisen liikuntalajin (mm. yleisurheilun, maastohiihdon, lentopallon, uinnin ja tenniksen) suosio oli laskenut koululaisten keskuudessa. Lisäksi koulujen liikuntakerhoihin osallistuttiin 2000-luvun alussa vähemmän kuin 1980-luvulla. Liikuntamotiivit ja liikuntaa harrastamattomuuden syyt: Yleisin kouluikäisten liikunnan harrastamisen motiivi 1980-luvulla oli terveyden säilyttäminen. Oleellisin muutos 1980-luvulta 2000-luvulle oli vartalon ulkomuodon parantamismotiivin merkityksen lisääntyminen molemmilla sukupuolilla. Virkistys- ja terveysmotiivien merkitykset lisääntyivät tytöillä ja vähenivät pojilla mittauskertojen välillä. Pojilla kavereiden harrastaminen, kilpailuissa menestyminen ja hyödyllisyys vanhempien mielestä -motiivien merkitykset lisääntyivät ja tytöillä vähenivät mittauskertojen välillä. Yleisin liikuntaa harrastamattomuuden motiivi oli liikunnallisuuden puute, jonka merkitys lisääntyi eniten mittauskertojen välillä. [1 ja 2] Tavoite 5: muutokset ja pysyvyydet kouluiästä aikuisikään Liikunta-aktiivisuus: Liikuntaharrastuspäivien lukumäärä viikossa pysyi jokseenkin vakiona kouluiässä (keskiarvo 3.9 pv/vko) mutta väheni yli yhdellä päivällä tultaessa aikuisikään (2.8 pv/vko). Sen sijaan liikuntaharrastustuntien määrä hieman lisääntyi kouluiässä (1985: 6.1 t 1988: 6.7 t) mutta väheni aikuisikään tultaessa keskimäärin neljään tuntiin (=34 min/pv). Kun poikien ja tyttöjen välillä oli tuntimäärässä selvä ero (n. 1.5 tuntia poikien hyväksi) kouluiässä, aikuisiässä ero miesten ja naisten välillä oli kääntynyt lievästi naisten hyväksi. Liikunnan harrastaminen urheiluseurassa ja kilpailuihin osallistuminen vähenivät kouluvuosista selkeästi. [UT] Kouluiän ja aikuisiän liikunta-aktiivisuuksien välillä oli yhteistä varianssia 4 %. Korrelaatio oli naisten ryhmässä korkeampi (0.24) kuin miesten ryhmässä (0.15). Kouluiän erittäin passiiviset liikkuivat muita ryhmiä (passiiviset/keskiryhmä/aktiiviset/erittäin aktiiviset) vähemmän aikuisiässä. Kouluiässä erittäin aktiiviset liikkuivat aikuisiässä

7 17 % enemmän kuin kouluiässä erittäin passiiviset. Myös passiivisten ryhmä liikkui vähemmän aikuisiässä kuin erittäin aktiivisten ryhmä. [4] Miten hyvin kouluiässä harrastetut lajit säilyttivät asemansa aikuisiässä? Harrastusmääriään kouluiästä aikuisikään lisänneet lajit olivat lähinnä yksilölajeja, vähentäneet joukkuepelejä. Tosin esimerkiksi suunnistuksen ja retkeilyn suosio putosi selvästi kouluiästä aikuisikään. Pysyvyyttä kouluiästä aikuisikään oli eniten uinnissa ja maastohiihdossa. Yhtä vähäistä nousua (naisten lenkkeilyharrastus) lukuun ottamatta osallistumisprosentit laskivat kouluiästä aikuisikään sekä miesten että naisten ryhmissä. Suurimmat vähennykset olivat miehillä yleisurheilussa, jalkapallossa, pesäpallossa, jääpeleissä, pyöräilyssä, hiihdossa ja uinnissa. Naisilla vähentymisprosentit olivat samaa luokkaa, vaikka heidän lähtötasonsa oli monissa lajeissa alhaisempi. Osa lajiharrastuksista putosi pois kouluiän jälkeen. Yksittäisen lajiharrastuksen poisjäännin tilalle tuli lajista riippumatta lähinnä yksilölajeja: kävelylenkkeily, pyöräily, juoksulenkkeily ja uinti. Lajiharrastuksen lopettamisen jälkeen täysin vaille lajiharrastusta on jäänyt n. 10 %. Hiihdon ja jalkapallon harrastajien joukossa heitä oli eniten. Mihin siirtyivät kunkin lajin lopettaneet? Kouluiän jälkeen yleisurheilun, pesäpallon ja hiihdon lopettaneista kaksi kolmasosaa lenkkeili kävellen. Uinnissa vastaava osuus oli ¾ ja jalkapallossa ½. Lajien harrastuksen lopettaneista liikkui pyöräillen hieman yli kolmasosa, eniten pesäpallon ja uinnin lopettaneet. Yleisurheilua, pesäpalloa ja jalkapalloa kouluiässä harrastaneista kolmasosa oli siirtynyt juoksulenkkeilyyn, samoin pesäpallon harrastajista uintiin. Hiihtoa harrasti aikuisena 28 % kouluiän yleisurheilijoista. Neljäsosa pesäpalloa, hiihtoa, jalkapalloa ja uintia kouluiässä harrastaneista oli siirtynyt kuntosalin käyttäjiksi aikuisena. Kouluiän uinnin harrastajien joukosta osa oli ryhtynyt harrastamaan myös aerobicia ja sauvakävelyä aikuisena. [3] Liikuntakykyisyys: Kouluikäisten liikehallintaa on tutkittu paljon. Aikuisten liikehallintaa on tutkittu vähemmän. Liikehallinnan kehityksestä kouluiästä aikuisikään on vertailutietoa vain parissa tutkimuksessa. Tässä tutkimuksessa keskityttiin liikehallinnan muutoksiin sekä miesten ja naisten eroihin. Kouluiässä ( ) molempien sukupuolien kaikkien testien (seitsemän testiä, ks. Tavoite 1, kohta Liikuntakykyisyys) tulosten keskiarvot paranivat. Vuodesta 1985 vuoteen 2009 miesten kaikkien testien keskiarvotulokset paranivat ja naisten tulokset paranivat kärrynpyörää ja flamingoseisontaa lukuun ottamatta. Vauhdittomassa 5- loikassa miesten tulokset paranivat naisia jyrkemmin kouluiässä. Aikuisiässä miesten 5-loikkatulokset paranivat edelleen, mutta naisten tulokset taantuivat. Flamingoseisonnan ja edestakaisinhyppelyn tulokset paranivat molemmilla sukupuolilla yhtä jyrkästi kouluiässä. Kouluvuosiensa voimistelutaitoja tutkitut pitivät keskitasoa heikompina. Miehet arvioivat aikuisiän tanssitaitonsa ja naiset suunnistustaitonsa ikätovereihin verrattuna heikommiksi. Kouluajan jälkeen enemmän kuin joka kolmas koki omien tanssi- ja uintitaitojensa parantuneen, muiden lajitaitojensa pysyneen keskimäärin ennallaan tai heikentyneen. [6, 5.5.]

8 Liikuntamotiivit ja liikuntaa harrastamattomuuden syyt: Koulu- ja aikuisiässä käytettiin osittain samoja liikuntaharrastusten motiivien ja liikuntaa harrastamattomuuden syiden mittareita. Liikuntaharrastuksen motiiveina painottuivat aikuisiässä kouluikää enemmän motiivit: virkistys ja rentous, vartalon ulkomuoto ja terveys. Suunnilleen samalla tasolla olivat sekä koulu- että aikuisiässä motiivit: notkeus ja joustavuus, kaveritkin harrastavat sekä ystävien ja kavereiden tapaaminen. Yksilötason pysyvyys kouluiästä aikuisikään oli korkeimmillaan motiiveissa: kaveritkin harrastavat, kilpailuissa menestyminen ja velvollisuus kunnosta huolehtimiseen. [UT] Liikuntaa harrastamattomuuden syissä eniten painoarvoaan kouluiästä aikuisikään lisäsi syy: ei ole aikaa liikuntaan. Sen sijaan syy: väsyn helposti, ei muuttunut painotukseltaan kouluiästä aikuisikään. Niillä, jotka pitivät syytä kaveritkaan eivät harrasta merkityksellisenä kouluiässä, kyseinen syy ei ollut enää kovin merkityksellinen aikuisiässä. Sen sijaan harrastamattomuuden syy, jossa liikuntaa pidettiin liian kilpailullisena, säilytti yksilötasolla asemansa melko hyvin kouluiästä aikuisikään. [UT] Koulu- ja koululiikunta-asenteet ja -kokemukset: Tutkittujen asenteet kouluun ja opiskeluun olivat kouluiässä myönteisiä. Yli 85 % kouluikäisistä vastaajista koki liikunnan oppimisen kouluiässään hauskaksi ja hyödylliseksi. Kolme neljästä nuoresta aikuisesta koki omat koululiikuntatuntinsa miellyttävinä ja iloa tuottavina. Kouluvuosina koetulla liikunnan oppimisen hauskuudella ja hyödyllisyydellä oli positiivinen yhteys aikuisiässä ilmaistuun oman koululiikunnan kokemiseen. Vaikka kouluiässä poikien ja tyttöjen koululiikunta-asenteissa ei ollut eroja, aikuisiässä miehet kokivat oman koululiikuntansa myönteisempänä kuin naiset. [5.1.] Tavoite 6: ennusteet Koulu- ja koululiikunta-aktiivisuuden ennusteet aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen: Koko kohdejoukossa kaikki kouluiän aktiivisuutta kuvaavat muuttujat korreloivat erittäin merkitsevästi aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen, mutta niiden lukuarvot olivat alhaiset. Yleinen kouluaktiivisuus selitti aikuisiän liikunta-aktiivisuudesta 4 %. Koululiikunta-aktiivisuuden selitysosuus jäi tätä alemmaksi, ja se oli heikompi ennustaja naisten kuin miesten ryhmässä. Tarkentavassa varianssianalyysissa kouluaktiivisuusryhmien väliset erot aikuisiän liikunta-aktiivisuudessa olivat kokonaisuutena erittäin merkitsevät. Erittäin passiiviset liikkuivat aikuisiässä kaikkia muita ryhmiä vähemmän. Myös passiiviset erosivat erittäin aktiivisista samoin kuin aktiiviset erittäin aktiivisista. Viimeksi mainittu tulos onkin poikkeus sääntöön, jonka mukaan aikuisiän liikunta-aktiivisuus kasvaa sitä mukaa kuin kouluaktiivisuus lisääntyy. Kouluaktiivisuusryhmistä erittäin aktiiviset liikkuivat aikuisiässä keskimäärin 17 % enemmän kuin erittäin passiiviset. Aikuisiän liikunta-aktiivisuus kasvoi melko suoraviivaisesti koululiikunta-aktiivisuuden lisääntyessä. Kokonaisero ryhmien välillä oli merkitsevä. Tässäkin kouluikäisten erittäin passiivisten ryhmä liikkui aikuisiässä kaikkia muita ryhmiä vähemmän. Muiden ryhmien välillä ei ollut merkitseviä eroja. Erittäin aktiivisten ryhmä liikkui aikuisiässä keskimäärin 13 % enemmän kuin erittäin passiivisten ryhmä.

9 Yleinen kouluaktiivisuus ennusti paremmin aikuisiän liikunta-aktiivisuutta miesten ryhmässä, kun sitä verrattiin naisten ryhmään. Erityisesti miesten kouluaktiivisuusryhmät erosivat aikuisiän liikunta-aktiivisuudeltaan toisistaan. [4] Yleisen koulumenestyksen, liikuntanumeron ja vanhempien/perhetyyppien ennusteet aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen : Koulumenestystä kuvattiin vuosien todistusten arvosanoista lasketuilla kaikkien aineiden, lukuaineiden sekä taito- ja taideaineiden keskiarvoilla ja todistusten liikuntanumeroilla. Koulumenestyksen lisäksi selittävinä muuttujina käytettiin tutkittavien henkilöiden vanhempien ammateista muodostettuja perhetyyppejä. Yleinen koulumenestys tai vanhempien ammatit eivät selittäneet juuri lainkaan vuotiaiden liikunta-aktiivisuuden kokonaismäärän vaihtelua. Arki- ja hyötyliikuntaaktiivisuus oli vähäistä korkeimmat lukuaineiden arvosanat saaneilla ja runsasta niillä, joiden vanhemmat ansaitsivat elantonsa maataloudesta. Koulumenestyksellä ja vanhempien ammateilla ei ollut yhteyttä aikuisiän matkojen liikkumistapoihin. Osallistumisaktiivisuus organisoituun liikuntaan aikuisiässä oli keskimääräistä runsaampaa kiitettävät liikuntanumerot saaneilla miehillä ja korkeimmat lukuaineiden arvosanat saaneilla naisilla. Parhaiten kyettiin nuorten aikuisten liikunta-aktiivisuuden osatekijöistä selittämään osallistumista kouluvuosien jälkeiseen kilpaliikuntaan tätäkin ennen muuta liikuntanumerolla ja paremmin miesten kuin naisten ryhmässä. [5.2.] Terveydentilan ennusteet: Terveydentilaa voidaan arvioida subjektiivisesti, tai sen ilmaisijoina voidaan käyttää esimerkiksi tautiluokitusten mukaista sairastavuutta ja lääkärissäkäyntejä. Koetun ja todetun terveydentilan ennustetta tutkittiin lähtien kouluiän kehonpainosta, liikuntakyvyistä ja -harrastuksista. Lineaariset yhteydet aikuisiän koetun terveydentilan ja kouluiän BMI:n välillä olivat lukuarvoltaan alhaiset, joskin useimmat niistä olivat tilastollisesti merkitseviä. Todetun aikuisiän terveydentilan ja kouluiän kehonpainon yhteydet olivat vieläkin alhaisemmat. Varianssianalyysissa korkeimmat kouluiän BMI:n keskiarvot olivat aikuisiässä keskimääräisen tai huonon terveydentilan kokeneiden ryhmässä. Koetun terveydentilan luokkien (terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, melko hyväksi ja hyväksi kokeneet) välillä oli merkitsevää eroa liikuntakykyisyydessä, erityisesti kunnossa. Koetun terveydentilan yhteys liikuntaharrastukseen tuli esiin naisten ryhmässä. Terveydentilansa keskikertaiseksi tai huonoksi kokeneiden liikuntakykyisyyden ja liikuntaharrastuksen tasot olivat pääsääntöisesti alhaisempia kuin terveydentilansa melko hyväksi tai hyväksi kokeneiden. Todetulla terveydentilalla ei ollut yhteyttä kouluiän liikuntaharrastusmuuttujiin. [7, 5.4.] Tutkimuksen vaikutukset liikuntatieteen kannalta Koululiikuntakokemuksia koskeva tieto Tiedotusvälineistä saa sen kuvan, että koululiikunta koetaan epämiellyttävänä, jopa traumaattisena, pelkoja aiheuttavana oppiaineena. Tämä tutkimus osoittaa useiden kotimaisten ja ulkomaisten tutkimusten tapaan, että nämä negatiivisia kokemuksia saaneet ovat erittäin pienenä vähemmistönä. Samalla tulokset osoittavat, että koke-

10 mukset säilyvät jokseenkin samanlaisina aikuisikään asti. Tällaista pitkittäistutkimuksen antamaa tietoa on erittäin vähän ja tutkimusta tulisi jatkaa. Liikuntakykyisyyden kehittymistä koskeva tieto Koululaisten kunto (1976), taito ( ), EURO (1985), KOULI (1998), LISE (2001), LAPS SUOMEN ( ) -tutkimuksissa kerätty koululaisten kunto- ja liikehallintatieto voisi toimia lähtötietona uusille pitkäaikaisille samojen henkilöiden seurannoille. Tässä tutkimuksessa käytettiin TEKO -tutkimuksessa ( ) kerättyä lähtötietoa. Tieto miesten ja naisten pysyvistä eroista liikkuvuudessa ja naisten tasapainon kehityksen pysähtymisestä, jopa taantumisesta kouluiän jälkeen antavat aiheen pohtia näiden ilmiöiden seurauksia tulevaisuudessa. Huomattavaa on, että liikuntakykyjä monipuolisesti mittaavassa vauhdittomassa 5-loikassa miesten ja naisten erot kasvoivat kouluiästä aikuisikään. Naisten aikuisiän tulosten taantumaa selittänevät naisten miehiä kevyemmät ja vähemmän liikehallintaa vaativat liikuntaharrastukset. Näitä ilmiöitä tulisi seurata mahdollisesti jatkettavissa em. aineistoissa. Huomio harrastamattomiin ja harrastamattomuuden syihin Liikuntaharrastusten ja niiden motiivien tutkimusta on tehty varsin laajasti. Sen sijaan liikuntaa harrastamattomista ja heidän syistään olla harrastamatta on tietoa rajoitetusti. Tutkimuksessa analysoitiin ensi kertaa nuorten aikuisten liikuntaa harrastamattomuuden syitä lähtien 19 väittämästä. Näistä syntyi kuusi selkeästi tulkittavaa harrastamattomuuden syykimppua. Näiden syiden tarkempi analysointi olisi tarpeen, sillä harrastamattomat ovat riskiryhmä, jonka liikuntaharrastus myös aikuisiässä on keskimääräistä vähäisempää. Vaikka harrastamattomien osuus ei ole kovin suuri, sen ennusteet aikuisiässä ovat heikompia kuin liikuntaa kouluiässä harrastaneilla. Vähäinen aktiivisuus koulussa yleensä, koululiikunnassa ja vapaa-aikana ennustivat selkeästi vähäisempää aikuisiän liikunta-aktiivisuutta. Aktiivisuusryhmien erityinen huomioon ottaminen ja aktivointi tulisi olla koulun ja koululiikunnan tehtävä. Aktiivisuus näyttää kasautuvan jo kouluaikana ja vastaavasti passiivisuus ulottuvan myös aikuisikään. Koululaisia ei tämänkään perusteella tulisi käsitellä yhtenä massana, vaan erilaisia eriyttäviä ratkaisuja tulisi käyttää. Koululiikunta-aktiivisuuden ennusteista aikuisiän liikuntaan on edelleen varsin vähän tutkimustietoa. Tehostusohjelmat Tämän tutkimuksen keskeinen tavoite oli verrata kouluiässä tehostus- ja vertailukouluja käyneitä. Suurimmassa osassa tehtyjä vertailuja ei näiden ryhmien välillä ollut eroja. Tehostuksen vaikutukset ulottuivat aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen ja sen motiiveihin vain rajoitetusti. Koululiikuntakokemuksissa oli sen sijaan nähtävissä lievää tehostuksen aikaansaamaa positiivista virettä. Tehostuksen osuus oli hieman voimakkaampaa naisten kuin miesten ryhmässä. Tehostus ei siten onnistunut miesten ryhmässä antamaan aikuisikään ulottuvia liikunta-virikkeitä. Pikemminkin oli nähtävissä tehostuksen negatiivisia vaikutuksia miesten liikuntaan. On kuitenkin syytä jatkaa analyysia, sillä nyt tehdyissä vertailuissa ei otettu huomioon mahdollisia lähtötasoeroja. Toisena syynä on se, että aikuisiän kyselyssä vertailuryhmän miehet olivat jossain määrin valikoituneita. Analyyseissa on syytä eritellä erilaisia tehostustoimia ja niiden osuutta aikuisiän liikunta-aktiivisuudessa. Kun vuosina voitiin osoittaa tehostuksen seurauksena selkeitä kehityseroja liikuntakyvyissä, tätäkin analyysia jatketaan väitöskirjatyössä.

11 Suunnattua liikuntaa Joukkuelajien harrastamisen säilyminen kouluiästä aikuisikään ei ollut kovin vahvaa ja niiden harrastaminen muuntui aikuisiässä varsin yleisesti yksilölajien harrastamiseksi. Koululiikunnan sisällöt, joiden harrastus jatkuu vahvana kouluiästä aikuisikään, ovat tässä suhteessa arvokkaita. Erilaisten koululiikunnan sisältöjen seurauksista aikuisiän liikunta-aktiivisuuden kannalta tarvitaan lisää tutkimustietoa. Kouluajan aktiivisuuden ennusteet miesten ja naisten aikuisiän liikuntaan olivat jossain määrin erilaisia. Vaikka on olemassa perusteita poikien ja tyttöjen yhteisopetukselle, ennusteet koululiikunnan keskeisen tavoitteen (liikunnallisen elämäntavan jatkumisen aikuisikään) suhteen eivät ole samanlaisia poikien ja tyttöjen ryhmissä. Tämän mukaan poikien ja tyttöjen erillisopetus on edelleen perusteltua, mikä ei sulje pois ajoittaista yhteisopetusta. Meillä ei ole riittävästi tutkimustietoa yhteis- ja erillisopetuksen vaikutuksista. Interventiotutkimus tästä aiheesta olisi tarpeellista. Erityishuomiota tulisi kiinnittää liikuntaa harrastamattomien syihin olla liikkumatta, koska nuoruusiän liikunnan harrastaminen tai liikuntaa harrastamattomuus ennustavat aikuisiän liikunnallista elämäntapaa. Liikuntaharrastuksen mahdollisuuksia tarjottaessa pitäisi korostaa terveellistä ja liikunnallista elämäntapaa. Koulun liikunnan kehittäminen saattaisi edistää mielenkiinnon lisääntymistä liikuntaa kohtaan myös liikuntaa harrastamattomilla. Koulu on ainoa instituutio, joka tavoittaa lähes kaikki nuoret. Siksi siellä on parhaiten mahdollista järjestää kokeiluja, joissa harrastamattomiin pyritään vaikuttamaan. Tätä tulisi myös tutkimuksin seurata. Liikunta-aktiivisuuden ennusteet Tutkimuksen havainnot eivät kovin selkeästi tukeneet aikaisempaa tutkimustietoa yleisen koulumenestyksen merkityksestä aikuisiän liikunnalliselle elämäntavalle. Tämän tutkimuksen muuttujista liikuntanumero ennusti parhaiten aikuisiän liikuntaaktiivisuutta. Perheen sosiaalisella asemalla ei ollut ennustearvoa aikuisten liikuntaaktiivisuuden kokonaismäärälle. Jatkossa olisi syytä selvittää tarkemmin nimenomaan perheiden eikä vain jommankumman vanhemman sosiaalistaloudellisen aseman merkitystä aikuisiän liikunnalliselle elämäntavalle. Terveyden ylläpidon ennusteet Tutkimus osoitti selkeästi, että jo lapsuudessa alkanut painonkasvu ennustaa aikuisiän vähäistä liikunta-aktiivisuutta aikuisiässä. Kun myös liikuntakyvyillä erityisesti kunnolla ja osittain myös liikehallinnalla on ennustetta aikuisiän liikuntaaktiivisuudelle, tällaista pitkäkestoista tutkimusta tulisi jatkaa. Koska yhteydet koettuun terveydentilaan olivat vahvemmat kuin todettuun terveydentilaan, tulee tarkistaa todetun terveydentilan ilmaisijoita ja toistaa kyseinen asetelma muutaman vuoden kuluttua, jolloin terveydentilassa on tapahtunut keski-iälle tyypillisiä muutoksia. Pitkittäistutkimuksen tarve ja mahdollisuudet Keskeisin liikuntatieteellinen havainto on kannustaa tulevia tutkijoita panostamaan pitkäkestoisiin samojen henkilöiden seurantatutkimuksiin. Vain siten pystytään seuraamaan tehostusohjelmien vaikuttavuutta. Kun on olemassa useita lasten ja nuorten aineistoja luvuilta (Koululiikunnan kunto-, taito-, harrastus- ja sisältötutkimus, TEKO, EURO, KOULI, LISE, LAPS SUOMEN), niiden sisältämä tieto tulisi säilöä digitaalisessa muodossa erityiseen datapankkiin, jolloin ne toimisivat lähtötietoina tuleville pitkittäistutkimuksille.

12 Tutkimuksen hyödynnettävyys käytännössä ja päätöksenteossa: Fyysisen aktiivisuudella ja sen kautta edistettävällä fyysisellä toimintakyvyllä (kunnolla ja liikehallinnalla) on kiistaton merkitys läpi elämän. Riskit erilaisten metabolisen oireyhtymän riskitekijöiden kasvuun ovat istuvan elämäntavan yleistymisen ja yhä nuoremman ikäluokan BMI -arvojen kasvun myötä huolestuttavia. Keskeisinä lyhyen aikavälin ensisijaisina hallinnollisina päätöksentekoratkaisuina olisikin pidettävä 1. kaikille yhteisen liikuntakasvatuksen osuuden määrällistä lisäämistä kaikkina kouluvuosina (viimeistään seuraavassa opetussuunnitelmaratkaisussa) ja oppituntien sekä oppituntien ulkopuolisen liikunnan sisällöllistä ja menetelmällistä tehostamista (mm. systemaattisen täydennyskoulutuksen avulla). 2. oppilaiden kasvaneisiin ylipainoihin (kasvaneet BMI ja vyötärön ympärysmitta-arvot) tarttumista nykyistä määrätietoisemmin kouluterveydenhuollon, koululiikunnan ja kotien yhteistyönä. Pedagogisiksi päätöksentekoratkaisuiksi ja kehittämistoimenpiteiksi on nähtävä ainakin jo vuonna 1998 (Nupponen & Telama 1999) esitetyn fyysisen toimintakyvyn systemaattisen seurantajärjestelmän aikaansaamista läpi koulutusjärjestelmän. Meneillään olevan Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (FTS) heikkoutena on se, että siinä mittausten aikaväli on liian pitkä (5. ja 8. luokka). Sen sijaan tämän tutkimuksen tulokset tukevat säännöllisesti toistuvan kunto- ja liikehallintatestauksen pedagogista käyttöä, mittaustietojen hyödyntämistä ja asiaa koskevan koulutuksen tehostamista opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa. Koska liikuntanumero osoittautui tässäkin tutkimuksessa hyväksi aikuisiän liikuntaaktiivisuuden ennustajaksi, tulos tukee liikuntanumeron säilyttämistä koulutodistuksessa. Tulokset rohkaisevat edelleen jatkamaan monipuolisuuteen ja kannustavuuteen perustuvan ja erilaisten oppilaiden tarpeet huomioonottavan koulun liikuntakasvatuksen toteuttamista myös tulevaisuudessa. Aikuisiän liikuntaharrastusten suuntautuminen ryhmäliikunnasta kohti yksilöliikunnan muotoja rohkaisee koululiikunnassa pitämään yllä jo kouluvuosina paitsi monipuolisuutta, myös tasapainoa mm. ryhmä- ja yksilöliikuntamuotojen välillä. Pitkäkestoiset, samojen henkilöiden laajat seurannat edellyttävät valtion tiedepolitiikalta useampivuotisten, jopa vuosikymmeniä kestävien seurantojen rahoittamista. Tässä suhteessa edellinen liikuntatieteen jaosto aloitti erittäin kannatettavan käytännön. Erityistä satsausta tulisi suunnata (viime vuosien hallitusohjelmien mukaisesti) lasten ja nuorten liikuntaan, mutta vielä korostetummin koululiikunnan ja sen pitkäaikaisvaikutusten tutkimiseen, mitä edellinen liikuntatieteen jaosto kiitettävästi painotti. Yksilöityihin hallinnollisiin ja pedagogisiin toimenpide-ehdotuksiin tutkijaryhmä palaa hankkeesta käynnissä olevien väitöskirjojen valmistuttua.

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. LUOKKALAISILLA Anna Rautarae ja Jenni Salo Jyväskylän Yliopisto, Lauri Laakso

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

LIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa.

LIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Seniori- LIIKUNTATUTKIMUS 27-28 SENIORILIIKUNTA Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Suomen Kuntoliikuntaliitto, Kunto ry Suomen Liikunta ja Urheilu TNS

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Sompion koulun liikuntapainotusluokka

Sompion koulun liikuntapainotusluokka Sompion koulun liikuntapainotusluokka Kohderyhmä Liikuntaluokalle otetaan oppilaita koko Keravan kaupungin alueelta. Ulkokuntalaisia voidaan ottaa vain, jos keravalaisia hakijoita ei ole riittävästi aloituspaikkoihin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Arviointituloksia (VLN 2013) Hallituskaudella (2007-2011) valtion liikuntatoimen resursointi kasvoi 100 milj. eurosta 140

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Liikunta kokonaisvaltaista hyvinvointia tukemassa. Pekka Hämäläinen LitM rehtori Virpiniemen liikuntaopisto

Liikunta kokonaisvaltaista hyvinvointia tukemassa. Pekka Hämäläinen LitM rehtori Virpiniemen liikuntaopisto Liikunta kokonaisvaltaista hyvinvointia tukemassa Pekka Hämäläinen LitM rehtori Virpiniemen liikuntaopisto FYYSINEN AKTIIVISUUS = LIIKKUMINEN PERUSAKTIIVISUUS; ARKIAKTIIVISUUS selviytymiseen tarvittava

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

KATSAUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEN TUTKIMUKSEEN

KATSAUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEN TUTKIMUKSEEN KATSAUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEN TUTKIMUKSEEN 3-18 -vuotiaiden liikunnan useus, intensiteetti, liikuntaan käytetty aika, liikuntamuodot sekä omatoimiseen ja ohjattuun liikuntaan osallistuminen

Lisätiedot

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja terveydenhitajapiskelijat Milja Kiviharju & Outi Latva-Kkk Seinäjen ammattikrkeakulu Liikunnan hyödyt fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle n tiedetty j pitkään. Uusimpien tutkimusten mukaan liikunta

Lisätiedot

Matti Pietilä Opetushallitus Sotkamo 11.6.2013. liikunnan haasteet ja mahdollisuudet

Matti Pietilä Opetushallitus Sotkamo 11.6.2013. liikunnan haasteet ja mahdollisuudet Matti Pietilä Opetushallitus Sotkamo 11.6.2013 liikunnan haasteet ja mahdollisuudet Lainsäädäntö velvoittaa meitä Perustuslaki 19 : Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä. Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi

ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä. Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi Lähtökohta Käsitys liikunnasta Perustelut, merkitykset, ideologiat Käytännön toiminta Rakenteet

Lisätiedot

ENNAKKOMATERIAALI 2015

ENNAKKOMATERIAALI 2015 ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen

Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen Valtakunnallinen koululaiskysely: Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen Neuvotteleva virkamies Iina Berden, OKM Operatiivinen johtaja Janne Jauhiainen,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma Kevät 2007 Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto

Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma Kevät 2007 Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKÄ SAA LAPSEN LIIKKUMAAN? PERHEEN, KOULULIIKUNNAN JA KAVEREIDEN YHTEYS LIIKUNNAN- OPISKELIJOIDEN LIIKUNTAHARRASTUKSEN ALOITTAMISEEN JA LAJIVALINTAAN Mari Hietanen Anna Kauppila Liikuntapedagogiikan pro

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Ø Kouluterveyskysely (THL, parilliset ja parittomat vuodet vuodesta 1996,

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

Suunnistus kunto- ja terveysliikuntana Suunnistuksen terveysprofiilityö

Suunnistus kunto- ja terveysliikuntana Suunnistuksen terveysprofiilityö Suunnistus kunto- ja terveysliikuntana Suunnistuksen terveysprofiilityö Yhteenveto keväällä 2011 kuntosuunnistajille tehdystä kyselystä Kyselyn toteutustapa Verkkokysely (Webropol), jonka linkki oli noin

Lisätiedot

Vanhempien merkitys yläkoululaisten liikunta-aktiivisuuteen

Vanhempien merkitys yläkoululaisten liikunta-aktiivisuuteen Vanhempien merkitys yläkoululaisten liikunta-aktiivisuuteen Eetu Autio Saara-Sofia Koskinen Liikuntapedagogiikan pro gradu tutkielma Kevät 2012 Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet. Kuvaukset 1 (6) (päivitetty 10.6.2014) Liikuntaa monipuolisesti 1, 1 ov, (YV7LI1) (HUOM! 1. vuoden opiskelijoille) kokeilee erilaisia liikuntalajeja hikoillen ja hengästyen saa kokemuksia eri liikuntalajien

Lisätiedot

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Liikkuva koulu seminaari 5.-6.10.2011 Helsinki Liian istumisen vaarat Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä.

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä. Tehtävä 1 Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä Ei Hypoteesi ei ole hyvä tutkimushypoteesi, koska se on liian epämääräinen.

Lisätiedot

KOULUN LIIKUNNALLINEN TOIMINTAKULTTUURI JA 4. 6.-LUOKKALAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS KAHDESSA ALAKOULUSSA

KOULUN LIIKUNNALLINEN TOIMINTAKULTTUURI JA 4. 6.-LUOKKALAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS KAHDESSA ALAKOULUSSA KOULUN LIIKUNNALLINEN TOIMINTAKULTTUURI JA 4. 6.-LUOKKALAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS KAHDESSA ALAKOULUSSA Kaisa Nissilä & Essi Ylikoski Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Oulun yliopisto JOHDANTO Osa suomalaisista

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus

Lisätiedot

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA?

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? Soveli Messut 2011 Jarno Purtsi esittäjänä Marko Kantomaan tutkimus Liiku, opi,

Lisätiedot

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Esa Pirnes Kulttuuriasiainneuvos, YTT Iisalmi 5.2.2013 Kulttuuri ja hyvinvointi (Tilasto)tieto Vakuuttava / Vaikuttava Uskottava / Uskouttava Kattava / Syventävä

Lisätiedot

SUOMALAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA KUNTO 2010 -KATSAUS: Terveysliikunnan suositukset täyttyvät heikosti

SUOMALAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA KUNTO 2010 -KATSAUS: Terveysliikunnan suositukset täyttyvät heikosti Kuva: ANTERO AALTONEN Teksti: PAULIINA HUSU, OLAVI PARONEN, JAANA SUNI, TOMMI VASANKARI SUOMALAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA KUNTO 1 -KATSAUS: Terveysliikunnan suositukset täyttyvät heikosti 18 Liikunta

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet liikunnan opetussuunnitelmassa:

Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet liikunnan opetussuunnitelmassa: 3.19 Liikunta Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille.

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

VANHEMMAT PALJON VARTIJOINA

VANHEMMAT PALJON VARTIJOINA VANHEMMAT PALJON VARTIJOINA Vanhempien merkitys 5. luokan oppilaiden liikuntaharrastuksessa Pasi Rautava Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto Kevät

Lisätiedot

Liikuntatutkimus 2009 2010

Liikuntatutkimus 2009 2010 Liikuntatutkimus 2009 2010 Lapset ja nuoret Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n, Nuori Suomi ry:n, Suomen Kuntoliikuntaliiton, Suomen Olympiakomitean sekä Helsingin kaupungin teettämä liikuntatutkimus

Lisätiedot

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Kenelle Move! on tehty Oppilaalle Terveyden- huoltoon Move! Opettajalle Kotiin Koululle Move! pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Kainuun liikuntakysely

Kainuun liikuntakysely Kainuun liikuntakysely Kainuun liikuntakysely Liikuntakysely Kainuun koululaisille. Liikuntakyselyllä kartoitetaan lasten ja nuorten liikunnan harrastamista ja toiveita harrastamisen suhteen. Vastaajat

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Tähän otsikkoa. Abra cadab rakad. Uimahallit koko kansan liikuttajina

Tähän otsikkoa. Abra cadab rakad. Uimahallit koko kansan liikuttajina Tähän otsikkoa Abra cadab rakad Uimahallit koko kansan liikuttajina Uimahallibarometri 2008 ja Uimahallien asiakasbarometri 2010 barometrien keskeiset tulokset Ilpo Johansson tekninen asiantuntija Suomen

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Sakari Suominen, LT, prof. (mvs) Turun yliopisto E L IN O L O T Länsi-Suom en lääni 0 1 0 2 0 3 0 4 0 5 0 6 0 7 0 8 0 9 0 1 0 0 % Vanhem m uuden puutetta*

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014 Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45

Lisätiedot

Nuori urheilija - tutkimus

Nuori urheilija - tutkimus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuori urheilija - tutkimus Nuorisourheilun verkostotapaaminen 24.5.2012 Helsinki Outi Aarresola www.kihu.fi Esityksen kulku Tutkimusprojektin tausta

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Lähteenä käytetyt tutkimusprojektit: STRIP, [Varhaislapsuudessa

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Mäntsälän Voimistelijat

Mäntsälän Voimistelijat 1 Mäntsälän Voimistelijat Jäsenkyselyn tulokset 2015 Vastaajia N=47 Harrastaja itse Huoltaja 6 henk 41 henk Harrastajan ikä Alle 7v 15 henk 7-10v 17 henk 11-13v 6 henk yli 13v 9 henk Mukana seurassa Alle

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Tosielämän Sankarit - terveysviestintää käyttäjälähtöisesti Satu Parjanen LUT Lahti School of Innovation Sari Kullaa HY Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Käyttäjälähtöisyys

Lisätiedot

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen Hei kuudesluokkalainen! Siirtyminen peruskoulun yläluokille (7.-9.) merkitsee koulunkäynnissä

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Suomalaisista 46 % on käynyt viimeisen vuoden aikana teatterissa, baletissa tai oopperassa vähintään yhden kerran. Määrä on pysynyt lähes samana viime tutkimuskertaan (v. 2004) verrattuna. Teatterissa

Lisätiedot