RAPORTTI LIIKUNTATIETEELLISESTÄ TUTKIMUS- PROJEKTISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI LIIKUNTATIETEELLISESTÄ TUTKIMUS- PROJEKTISTA"

Transkriptio

1 RAPORTTI LIIKUNTATIETEELLISESTÄ TUTKIMUS- PROJEKTISTA Tutkimuksen johtaja ja suorituspaikka: Heimo Nupponen LitT, liikuntakasvatuksen professori (emer.), dosentti Turun yliopisto, Rauman opettajankoulutuslaitos (nyk. opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö) Tutkimuksen nimi ja asiasanat: KOULULIIKUNNAN VAIKUTTAVUUS: Koululiikunnan toteutuksen, kouluiän liikuntaaktiivisuuden ja -kykyjen yhteydet nuorten aikuisten liikunnallisiin työhön, vapaaaikaan ja terveyteen liittyviin toimintoihin Asiasanat: koululiikunta, liikunta-aktiivisuus, toimintakykyisyys, lapset, nuoret aikuiset, pitkittäistutkimus Opetusministeriöltä saatu rahoitus tutkimukseen yhteensä ( ): Vuodelle , vuodelle ja vuodelle yhteensä Tutkimuksen alkamis- ja päättymisajankohta: , OKM:n rahoitus TUTKIMUKSEN TIETEELLISET TULOKSET Tutkimuksen tieteenala ja tavoite Liikuntakasvatus Alkuperäisenä tavoitteena oli 1. kuvata vuosina Tehostetun koululiikunnan tutkimuksessa mukana olleiden koululaisten liikunta-aktiivisuutta sekä työhön, vapaa-aikaan ja terveyteen liittyviä toimintoja ja toimintakykyjä (kuntoa ja liikehallintaa) vuosina , jolloin tutkittavat olivat keskimäärin vuotiaita nuoria aikuisia, 2. selvittää kouluajan tehostetun koululiikunnan yhteyksiä aikuisiän liikuntaaktiivisuuteen sekä vapaa-aikaan ja terveyteen liittyviin toimintoihin ja toimintakykyihin (kuntoon ja liikehallintaan) ja 3. eritellä koululiikunnan koettua vaikutusta aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen.

2 Tutkimuksen kuluessa tavoitteet täsmentyivät ja lisätavoitteiksi muodostuivat 4. kouluikäisten liikunta-aktiivisuuden, -motiivien ja -kokemusten aikavälimuutokset (1980- ja 2000-luvuilla) 5. liikunta-aktiivisuuden ja -motiivien, koulu- ja koululiikunta-asenteiden ja -kokemusten sekä liikuntakykyisyyden muutokset ja pysyvyydet koulu- ja aikuisiän välillä ja 6. koulu- ja koululiikunta-aktiivisuus, koulumenestys, liikuntanumero ja perhetyypit aikuisiän liikunta-aktiivisuuden sekä kouluiän kehonpaino, liikuntakykyisyys ja liikuntaharrastus aikuisiän terveydentilan ennustajina. Keskeiset tieteelliset julkaisut Tutkimuksessa on mennessä julkaistu yksi 216-sivuinen monografia,10 tieteellistä kirja- ja lehtiartikkelia, viisi tiedotetyyppistä netti- ja lehtikirjoitusta sekä yhdeksän kongressi- ja seminaariesitelmää. Lisäksi on valmistunut yksi lisensiaatintutkimus (LY:ssa) ja 12 pro gradu -tutkielmaa (TY:ssa ja LY:ssa). Julkaistavana on yksi yli 200-sivuinen viiden artikkelin koostejulkaisu ja kaksi kirja-artikkelia. Aineistosta on edelleen valmisteilla kolme väitöskirjaa ja kaksi pro gradu -tutkielmaa. Keskeiset tieteelliset julkaisut ovat seuraavat (sulkeissa oleva luku ilmoittaa, mihin tavoitteeseen lähinnä kyseinen julkaisu antaa vastauksia): 1. Karvonen, T., Rahkola, A. & Nupponen, H En ole liikunnallinen tyyppi sanoo aiempaa useampi kouluikäinen. Liikunta ja Tiede 45 (6), (4) 2. Nupponen, H Eksyneet lampaat: Liikuntaa harrastamattomuus ja sen syitä trendeinä. Teoksessa K. Merenluoto, A. Virta & P. Carpelan (toim.) Opettajankoulutuksen muuttuvat rakenteet. Ainedidaktiikan symposium Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja B:99. Turun opettajankoulutuslaitos, (4) 3. Nupponen, H Kouluvuosien lajivalinta heijastuu liikuntaan aikuisena. Liikunta & Tiede 46 (4), (5) 4. Nupponen, H. & Penttinen, S Kouluiän liikunta- ja kouluaktiivisuuden yhteydet aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen. Liikunnan ja Terveystiedon Opettaja (LIITO) (3), (5 ja 6) 5. Nupponen, H. & Penttinen, S. (toim.) KOULULAISESTA NUOREKSI AIKUISEKSI: aikuisiän liikunnallisuuden ennusteita (koostejulkaisu, taitossa), sisältää seuraavat artikkelit: 5.1. Koulu- ja koululiikunta-asenteet ja -kokemukset kouluiässä sekä niiden yhteydet oman koulukäynnin ja koululiikunnan kokemiseen aikuisiässä (Seppo Penttinen, Heimo Nupponen ja Mikko Pehkonen) (5) 5.2. Koulumenestys, liikuntanumero ja vanhempien ammatit aikuisiän liikunta-aktiivisuuden ennustajina (Heimo Nupponen, Seppo Penttinen, ja Mikko Pehkonen) (1 ja 6) 5.3. Koululiikunnan tehostaminen ja aikuisiän liikunta-aktiivisuus, -motiivit ja -kokemukset (Heimo Nupponen, Mikko Pehkonen ja Seppo Penttinen) (2) 5.4. Kouluiän kehonpaino, liikuntakykyisyys ja liikuntaharrastus aikuisiän terveydentilan ennustajina (Heimo Nupponen ja Seppo Penttinen) (6) 5.5. Liikehallinnan muutos kouluiästä aikuisikään (Joonas Kalari, Mikko Pehkonen ja Heimo Nupponen) (5)

3 6. Nupponen, H., Penttinen, S., Pehkonen, M., Kalari, J. & Palosaari, A-M KOULULIIKUNNAN VAIKUTTAVUUS -TUTKIMUS: Lähtökohdat, menetelmät ja aineiston kuvaus. Rauma: Turun yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Rauman yksikkö. (1 ja 3) 7. Penttinen, S. & Nupponen, H Nuorten aikuisten terveydentila. Voiko sitä ennustaa kouluiän lihaskunnolla ja liikehallinnalla? Liikunnan ja Terveystiedon Opettaja (LIITO) (4), (6) 8. Ponto, E., Pehkonen, M., Penttinen, S. & Nupponen, H Nuoren aikuisen liikunnan motiivina hyvä olo - esteenä kiireinen arki. Liikunta & Tiede 47 (4), (1) Tutkimus koostuu neljästä aineistosta: 1. Vuosien koululaisaineisto (N=2007), tarkempi kuvaus julkaisussa Nupponen, H., Halonen, L., Mäkinen, H. & Pehkonen, M Tehostetun koululiikunnan tutkimus: Peruskoulun oppilaiden liikunnalliset, tiedolliset ja sosiaaliset toiminnat kolmen lukuvuoden aikana. Lähtökohdat, menetelmät ja aineiston kuvailu. Kasvatustieteiden tiedekunta. Julkaisusarja A:146. Rauma: Turun yliopisto. Rauman opettajankoulutuslaitos. 2. Vuoden 2007 nuorten aikuisten (30 37-vuotiaat) kyselylomakeaineisto (n=935) 3. Vuosien nuorten aikuisten (32 39-vuotiaat) haastatteluaineisto (n=128) 4. Vuoden 2009 nuorten aikuisten (32 39-vuotiaat) liikuntakykyjen mittausaineisto (n=88) Vuosina mitatut olivat samoja henkilöitä kuin vuosina mitatut henkilöt. Aineistojen 2-4 tarkemmat kuvaukset em. julkaisussa (6): Nupponen ym Tutkimuksen keskeisiä tieteellisiä tuloksia tavoitteittain [hakasulkeiden sisällä ensisijaisesti käytettyjen julkaisujen numerot tai merkinnällä UT alkuperäisaineistosta laskettu uusi tieto]: Tavoite 1: aikuisiän liikunta-aktiivisuuden, -kykyjen, -motiivien, -kokemusten (myös koululiikuntakokemusten) kuvaus Liikunta-aktiivisuus: Tiedot perustuvat lomakekyselyn tietoihin. Liikunta-aktiivisuus jaettiin osa-alueisiin: liikuntaharrastuksen määrä, harrastettujen liikuntalajien monipuolisuus ja teho, arkija hyötyliikunnan määrä, fyysisesti aktiivisella tavalla kuljetut työ-, kauppa- ja harrastusmatkat sekä osallistuminen organisoituun kilpaliikuntaan. Liikunta-aktiivisuuden kokonaismäärää kuvattiin summamuuttujalla, johon laskettiin liikunta-aktiivisuuden useus tutkimusvuotena, useus ja tuntimäärä tutkimusviikolla, harjoituksen kesto, harrastettujen liikuntalajien määrä ja teho, hyötyliikunta sekä kävellen tai pyöräillen tehdyt työ-, kauppa- ja harrastusmatkat. Miesten ja naisten liikunta-aktiivisuuden kokonaismäärä oli lähes yhtenevä. Neljä viidestä harrastajasta harrasti liikuntaa yksin. Tutkitut olivat harrastaneet vähintään

4 vuoden ajan keskimäärin neljää liikuntamuotoa tai -lajia. Tavallisimmat liikunnan harrastusmuodot olivat kävely- ja juoksulenkkeily, pyöräily ja uinti, naisilla myös aerobic ja miehillä kuntosaliharjoittelu. Siivous ja pihatyöt olivat yleisimpiä hyötyliikunnan muotoja. Työ-, kauppa- ja harrastusmatkansa joka toinen teki muuten kuin fyysisesti aktiivisella tavalla. Kokonaisuutena miesten hyötyliikunta oli hieman naisia runsaampaa. Joka toinen ei osallistunut lainkaan organisoituun liikuntaan. Kouluvuosien jälkeen miehet osallistuivat kilpaliikuntaan aktiivisemmin kuin naiset. [6, 4] Liikunta-aktiivisuuden muutoksia kouluiästä aikuisikään analysoidaan vielä yhdessä väitöskirjatyössä. Liikuntakykyisyys: Liikuntakykyisyyden tutkimisessa keskityttiin liikehallintaan. Aikuisiän liikehallintaa mitattiin samoilla testeillä kuin kouluiässä vuosina Liikuntakyvyissä oli selkeitä sukupuolten välisiä eroja. Miehet olivat naisia parempia pallonkäsittelyä (tarkkuusheitto, 8-kuljetus) ja voimaa (5-loikka) vaativissa tehtävissä, kun taas naiset menestyivät miehiä paremmin voimistelu- ja notkeustehtävissä (kärrynpyörä, eteentaivutus). Edestakaisinhyppelyssä ja flamingoseisonnassa ei ollut eroa miesten ja naisten välillä. Kestävyys-, voima-, nopeus- ja notkeusominaisuutensa vastaajat arvioivat keskitasoisiksi verrattuna samanikäisiin ja samaa sukupuolta oleviin. [6, 5.5.] Liikuntaharrastuksen motiivit ja liikuntaa harrastamattomuuden syyt: Tärkeimmät aikuisiän liikunnan harrastamisen motiivit liittyivät omaan fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin, joista yleisimmät yksittäiset motiivit olivat virkistyksen ja rentouden kokeminen, terveyden ylläpitäminen sekä hyvänolon tunne. Omaa liikkumattomuutta perusteltiin yleisimmin ajan puutteella. Muita yleisiä syitä olivat: En saa lähteneeksi, Aika kuluu muissa harrastuksissa ja En ole liikunnallinen tyyppi. Sukupuolten välillä oli eroa kolmessa neljästä liikunnan harrastamisen motiivikokonaisuudesta. Miehille liikunnallinen yhdessäolo oli painavampi motiivi kuin naisille. Naiset pitivät fyysistä kyvykkyyttä (mm. vartalon ulkomuodon ja painon hallintaa) ja hyvänolon tunnetta merkityksellisempinä liikuntaharrastuksen motiivikokonaisuuksina kuin miehet. Selkein ero miesten ja naisten harrastamattomuuden syissä liittyi ajan kulumiseen muissa harrastuksissa, joka oli miehillä naisia yleisempi syy. [6] Koulu- ja koululiikuntakokemukset: Yli 70 % nuorista aikuisista kuvasi suhtautumisensa koululiikuntaan myönteiseksi ja kokeneensa liikuntatunnit miellyttävinä ja iloa tuottavina. Yhdelle kymmenestä koululiikuntaan liittyi vastenmielisyyden ja oppimisvaikeuksien kokemista ja yhdelle sadasta nämä tuntemukset olivat erityisen voimakkaita. Miehillä suhtautuminen omaan koululiikuntaansa oli myönteisempää kuin naisilla. Miehet kuvasivat pitäneensä koululiikunnasta selkeästi enemmän kuin koulunkäynnistä yleensä, naiset koulunkäynnistä hieman koululiikuntaa enemmän. Naisten suhtautuminen koulunkäyntiin yleisesti oli selkeästi miehiä myönteisempää. Naisille mieluisimpia koululiikuntalajeja olivat olleet pesäpallo, uinti ja voimistelu, miehille pallopelit. Samat koululiikuntalajit olivat osalle tutkituista mieluisimpia, toisille vastenmielisimpiä. [6, 5.1.]

5 Tavoite 2: tehostusohjelma ja liikunta-aktiivisuus Kouluaikaisia ( ) tehostamistoimia olivat mm. liikunnan monitoimipäivät, kerhotoiminta, välituntiliikunta sekä yhteistyö kunnan hallintokuntien ja urheiluseurojen kanssa. Näitä toimia tarjottiin 26:lle tehostus-, mutta ei 11:lle vertailukoululle. Aikuisiän liikunta-aktiivisuuden eroja tehostus- ja vertailukouluista lähtöisin olleiden ryhmien välillä oli lähinnä yksittäisissä liikunta-aktiivisuuden muuttujissa. Tehostuslähtöiset nuoret aikuiset harrastivat marjastusta ja sienestystä aktiivisemmin kuin vertailulähtöiset. Tehostuslähtöisten miesten suunnistus-, retkeily- ja ammuntaharrastus olivat vertailulähtöisiä miehiä aktiivisempaa, samoin kuin naisten ryhmässä hiihdon harrastus. Sen sijaan 1/6:ssa tehostus- ja vertailuryhmäläisten välillä tehdyistä analyyseista vertailukouluja käyneet olivat tehostuskouluja käyneitä aktiivisempia liikkujia. Näitä aktiivisuuden muotoja olivat mm. liikuntaharrastuksen kokonaismäärä, useus, yhden harrastuskerran kesto, harrastus puulaaki- ja urheiluseuratasolla sekä miehillä juoksulenkkeily ja naisilla aerobic ja paritanssi. Valtaosa vertailuryhmäläisten tehostusryhmäläisiä suuremmasta aktiivisuudesta oli miesten ryhmässä. Sukupuolten väliset erot olivat yleisempiä ja useissa tapauksissa voimakkaampia kuin tehostus- ja vertailuryhmän erot. [5.3.] Vertailuryhmä painotti liikunnallisen yhdessäolon motiivia enemmän kuin tehostusryhmä. Miesten ryhmässä tämä ero näkyi selkeänä. Liikuntaa harrastamattomuuden syyt eivät painottuneet eri tavoin tehostus- ja vertailulähtöisten ryhmissä. Liikunnan arvon kieltäminen ei ollut kovin painava syy missään osaryhmässä. Eniten se painottui tehostusryhmän miehillä. Kavereiden harrastamattomuutta tehostusryhmän miehet pitivät merkittävänä harrastamattomuuden syynä. [5.3.] Suhtautumisessa koulunkäyntiin ei ollut eroa tehostus- ja vertailulähtöisten nuorten aikuisten välillä. Suhtautuminen koululiikuntaan oli lievästi positiivisempaa kouluaikanaan tehostusryhmiin kuuluneilla kuin vertailuryhmäläisillä. Samansuuntainen tulos saatiin kysyttäessä myönteisiä liikuntatuntikokemuksia. Naisten ryhmässä tehostuslähtöiset ilmoittivat pitäneensä liikuntatunneista selvästi enemmän kuin vertailulähtöiset. Miesten ryhmässä ero oli päinvastainen mutta samalla pienempi kuin naisilla. Kielteiset liikuntatuntikokemukset olivat naisilla selvästi yleisempiä kuin miehillä. Toisaalta tehostusryhmän naiset kokivat saaneensa opettajan kannustusta selvästi enemmän kuin vertailuryhmän naiset. Tehostus- ja vertailulähtöisten aikuisten kokemukset kouluaikansa liikuntalajeista eivät juuri poikenneet toisistaan. Naisilla vertailuryhmän kokemukset koululiikunnan pesäpallosta olivat tehostusryhmän kokemuksia positiivisemmat ja miehillä tehostusryhmän kokemukset voimistelusta koululiikunnassa olivat vertailuryhmän kokemuksia positiivisemmat. [5.3.] Tehostusohjelman vaikutuksia aikuisiän liikehallintaan analysoidaan vielä yhdessä väitöskirjatyössä. Tavoite 3: koetut vaikutukset Kohdejoukon vastausten mukaan myönteisimmin aikuisiän liikuntaharrastukseen olivat vaikuttaneet koululiikunnan sisältöjen monipuolisuus, koululiikunnan kautta tapahtunut oman harrastusmuodon löytyminen sekä kouluaikana syntynyt myönteinen liikunta-asenne. Aikuisiän liikuntaharrastukseen kielteisimmin olivat vaikuttaneet

6 jokin vastenmieliseksi koettu koululiikuntalaji sekä koululiikuntaan liittynyt pakon- ja kilpailunomaisuus. [6] Mikäli opettajan toiminnan, liikuntatuntien ilmapiirin tai koululiikunnan sisältöjen koettiin vaikuttaneen myönteisesti omaan aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen, näistä vastaajista yli 90 % suhtautui omaan koululiikuntaansa myönteisesti. Mikäli vastaavien tekijöiden koettiin vaikuttaneen kielteisesti, näistä vastaajista lähes 40 % (8 % kaikista) kuvasi myös koululiikuntansa kokemisen vastenmielisenä. [6] Koettujen vaikutusten analysointi jatkuu vielä yhdessä väitöskirjatyössä. Tavoite 4: aikavälimuutokset Liikunta-aktiivisuus: Yhdessä osatyössä (Varheensalo 2003) tutkittiin liikuntaharrastuksen muutoksia samoilla kysymyksillä ja osittain samoissa kouluissa aikavälillä Muutokset liikuntaharrastuksen määrässä olivat hyvin vähäisiä. Sen sijaan monen perinteisen liikuntalajin (mm. yleisurheilun, maastohiihdon, lentopallon, uinnin ja tenniksen) suosio oli laskenut koululaisten keskuudessa. Lisäksi koulujen liikuntakerhoihin osallistuttiin 2000-luvun alussa vähemmän kuin 1980-luvulla. Liikuntamotiivit ja liikuntaa harrastamattomuuden syyt: Yleisin kouluikäisten liikunnan harrastamisen motiivi 1980-luvulla oli terveyden säilyttäminen. Oleellisin muutos 1980-luvulta 2000-luvulle oli vartalon ulkomuodon parantamismotiivin merkityksen lisääntyminen molemmilla sukupuolilla. Virkistys- ja terveysmotiivien merkitykset lisääntyivät tytöillä ja vähenivät pojilla mittauskertojen välillä. Pojilla kavereiden harrastaminen, kilpailuissa menestyminen ja hyödyllisyys vanhempien mielestä -motiivien merkitykset lisääntyivät ja tytöillä vähenivät mittauskertojen välillä. Yleisin liikuntaa harrastamattomuuden motiivi oli liikunnallisuuden puute, jonka merkitys lisääntyi eniten mittauskertojen välillä. [1 ja 2] Tavoite 5: muutokset ja pysyvyydet kouluiästä aikuisikään Liikunta-aktiivisuus: Liikuntaharrastuspäivien lukumäärä viikossa pysyi jokseenkin vakiona kouluiässä (keskiarvo 3.9 pv/vko) mutta väheni yli yhdellä päivällä tultaessa aikuisikään (2.8 pv/vko). Sen sijaan liikuntaharrastustuntien määrä hieman lisääntyi kouluiässä (1985: 6.1 t 1988: 6.7 t) mutta väheni aikuisikään tultaessa keskimäärin neljään tuntiin (=34 min/pv). Kun poikien ja tyttöjen välillä oli tuntimäärässä selvä ero (n. 1.5 tuntia poikien hyväksi) kouluiässä, aikuisiässä ero miesten ja naisten välillä oli kääntynyt lievästi naisten hyväksi. Liikunnan harrastaminen urheiluseurassa ja kilpailuihin osallistuminen vähenivät kouluvuosista selkeästi. [UT] Kouluiän ja aikuisiän liikunta-aktiivisuuksien välillä oli yhteistä varianssia 4 %. Korrelaatio oli naisten ryhmässä korkeampi (0.24) kuin miesten ryhmässä (0.15). Kouluiän erittäin passiiviset liikkuivat muita ryhmiä (passiiviset/keskiryhmä/aktiiviset/erittäin aktiiviset) vähemmän aikuisiässä. Kouluiässä erittäin aktiiviset liikkuivat aikuisiässä

7 17 % enemmän kuin kouluiässä erittäin passiiviset. Myös passiivisten ryhmä liikkui vähemmän aikuisiässä kuin erittäin aktiivisten ryhmä. [4] Miten hyvin kouluiässä harrastetut lajit säilyttivät asemansa aikuisiässä? Harrastusmääriään kouluiästä aikuisikään lisänneet lajit olivat lähinnä yksilölajeja, vähentäneet joukkuepelejä. Tosin esimerkiksi suunnistuksen ja retkeilyn suosio putosi selvästi kouluiästä aikuisikään. Pysyvyyttä kouluiästä aikuisikään oli eniten uinnissa ja maastohiihdossa. Yhtä vähäistä nousua (naisten lenkkeilyharrastus) lukuun ottamatta osallistumisprosentit laskivat kouluiästä aikuisikään sekä miesten että naisten ryhmissä. Suurimmat vähennykset olivat miehillä yleisurheilussa, jalkapallossa, pesäpallossa, jääpeleissä, pyöräilyssä, hiihdossa ja uinnissa. Naisilla vähentymisprosentit olivat samaa luokkaa, vaikka heidän lähtötasonsa oli monissa lajeissa alhaisempi. Osa lajiharrastuksista putosi pois kouluiän jälkeen. Yksittäisen lajiharrastuksen poisjäännin tilalle tuli lajista riippumatta lähinnä yksilölajeja: kävelylenkkeily, pyöräily, juoksulenkkeily ja uinti. Lajiharrastuksen lopettamisen jälkeen täysin vaille lajiharrastusta on jäänyt n. 10 %. Hiihdon ja jalkapallon harrastajien joukossa heitä oli eniten. Mihin siirtyivät kunkin lajin lopettaneet? Kouluiän jälkeen yleisurheilun, pesäpallon ja hiihdon lopettaneista kaksi kolmasosaa lenkkeili kävellen. Uinnissa vastaava osuus oli ¾ ja jalkapallossa ½. Lajien harrastuksen lopettaneista liikkui pyöräillen hieman yli kolmasosa, eniten pesäpallon ja uinnin lopettaneet. Yleisurheilua, pesäpalloa ja jalkapalloa kouluiässä harrastaneista kolmasosa oli siirtynyt juoksulenkkeilyyn, samoin pesäpallon harrastajista uintiin. Hiihtoa harrasti aikuisena 28 % kouluiän yleisurheilijoista. Neljäsosa pesäpalloa, hiihtoa, jalkapalloa ja uintia kouluiässä harrastaneista oli siirtynyt kuntosalin käyttäjiksi aikuisena. Kouluiän uinnin harrastajien joukosta osa oli ryhtynyt harrastamaan myös aerobicia ja sauvakävelyä aikuisena. [3] Liikuntakykyisyys: Kouluikäisten liikehallintaa on tutkittu paljon. Aikuisten liikehallintaa on tutkittu vähemmän. Liikehallinnan kehityksestä kouluiästä aikuisikään on vertailutietoa vain parissa tutkimuksessa. Tässä tutkimuksessa keskityttiin liikehallinnan muutoksiin sekä miesten ja naisten eroihin. Kouluiässä ( ) molempien sukupuolien kaikkien testien (seitsemän testiä, ks. Tavoite 1, kohta Liikuntakykyisyys) tulosten keskiarvot paranivat. Vuodesta 1985 vuoteen 2009 miesten kaikkien testien keskiarvotulokset paranivat ja naisten tulokset paranivat kärrynpyörää ja flamingoseisontaa lukuun ottamatta. Vauhdittomassa 5- loikassa miesten tulokset paranivat naisia jyrkemmin kouluiässä. Aikuisiässä miesten 5-loikkatulokset paranivat edelleen, mutta naisten tulokset taantuivat. Flamingoseisonnan ja edestakaisinhyppelyn tulokset paranivat molemmilla sukupuolilla yhtä jyrkästi kouluiässä. Kouluvuosiensa voimistelutaitoja tutkitut pitivät keskitasoa heikompina. Miehet arvioivat aikuisiän tanssitaitonsa ja naiset suunnistustaitonsa ikätovereihin verrattuna heikommiksi. Kouluajan jälkeen enemmän kuin joka kolmas koki omien tanssi- ja uintitaitojensa parantuneen, muiden lajitaitojensa pysyneen keskimäärin ennallaan tai heikentyneen. [6, 5.5.]

8 Liikuntamotiivit ja liikuntaa harrastamattomuuden syyt: Koulu- ja aikuisiässä käytettiin osittain samoja liikuntaharrastusten motiivien ja liikuntaa harrastamattomuuden syiden mittareita. Liikuntaharrastuksen motiiveina painottuivat aikuisiässä kouluikää enemmän motiivit: virkistys ja rentous, vartalon ulkomuoto ja terveys. Suunnilleen samalla tasolla olivat sekä koulu- että aikuisiässä motiivit: notkeus ja joustavuus, kaveritkin harrastavat sekä ystävien ja kavereiden tapaaminen. Yksilötason pysyvyys kouluiästä aikuisikään oli korkeimmillaan motiiveissa: kaveritkin harrastavat, kilpailuissa menestyminen ja velvollisuus kunnosta huolehtimiseen. [UT] Liikuntaa harrastamattomuuden syissä eniten painoarvoaan kouluiästä aikuisikään lisäsi syy: ei ole aikaa liikuntaan. Sen sijaan syy: väsyn helposti, ei muuttunut painotukseltaan kouluiästä aikuisikään. Niillä, jotka pitivät syytä kaveritkaan eivät harrasta merkityksellisenä kouluiässä, kyseinen syy ei ollut enää kovin merkityksellinen aikuisiässä. Sen sijaan harrastamattomuuden syy, jossa liikuntaa pidettiin liian kilpailullisena, säilytti yksilötasolla asemansa melko hyvin kouluiästä aikuisikään. [UT] Koulu- ja koululiikunta-asenteet ja -kokemukset: Tutkittujen asenteet kouluun ja opiskeluun olivat kouluiässä myönteisiä. Yli 85 % kouluikäisistä vastaajista koki liikunnan oppimisen kouluiässään hauskaksi ja hyödylliseksi. Kolme neljästä nuoresta aikuisesta koki omat koululiikuntatuntinsa miellyttävinä ja iloa tuottavina. Kouluvuosina koetulla liikunnan oppimisen hauskuudella ja hyödyllisyydellä oli positiivinen yhteys aikuisiässä ilmaistuun oman koululiikunnan kokemiseen. Vaikka kouluiässä poikien ja tyttöjen koululiikunta-asenteissa ei ollut eroja, aikuisiässä miehet kokivat oman koululiikuntansa myönteisempänä kuin naiset. [5.1.] Tavoite 6: ennusteet Koulu- ja koululiikunta-aktiivisuuden ennusteet aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen: Koko kohdejoukossa kaikki kouluiän aktiivisuutta kuvaavat muuttujat korreloivat erittäin merkitsevästi aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen, mutta niiden lukuarvot olivat alhaiset. Yleinen kouluaktiivisuus selitti aikuisiän liikunta-aktiivisuudesta 4 %. Koululiikunta-aktiivisuuden selitysosuus jäi tätä alemmaksi, ja se oli heikompi ennustaja naisten kuin miesten ryhmässä. Tarkentavassa varianssianalyysissa kouluaktiivisuusryhmien väliset erot aikuisiän liikunta-aktiivisuudessa olivat kokonaisuutena erittäin merkitsevät. Erittäin passiiviset liikkuivat aikuisiässä kaikkia muita ryhmiä vähemmän. Myös passiiviset erosivat erittäin aktiivisista samoin kuin aktiiviset erittäin aktiivisista. Viimeksi mainittu tulos onkin poikkeus sääntöön, jonka mukaan aikuisiän liikunta-aktiivisuus kasvaa sitä mukaa kuin kouluaktiivisuus lisääntyy. Kouluaktiivisuusryhmistä erittäin aktiiviset liikkuivat aikuisiässä keskimäärin 17 % enemmän kuin erittäin passiiviset. Aikuisiän liikunta-aktiivisuus kasvoi melko suoraviivaisesti koululiikunta-aktiivisuuden lisääntyessä. Kokonaisero ryhmien välillä oli merkitsevä. Tässäkin kouluikäisten erittäin passiivisten ryhmä liikkui aikuisiässä kaikkia muita ryhmiä vähemmän. Muiden ryhmien välillä ei ollut merkitseviä eroja. Erittäin aktiivisten ryhmä liikkui aikuisiässä keskimäärin 13 % enemmän kuin erittäin passiivisten ryhmä.

9 Yleinen kouluaktiivisuus ennusti paremmin aikuisiän liikunta-aktiivisuutta miesten ryhmässä, kun sitä verrattiin naisten ryhmään. Erityisesti miesten kouluaktiivisuusryhmät erosivat aikuisiän liikunta-aktiivisuudeltaan toisistaan. [4] Yleisen koulumenestyksen, liikuntanumeron ja vanhempien/perhetyyppien ennusteet aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen : Koulumenestystä kuvattiin vuosien todistusten arvosanoista lasketuilla kaikkien aineiden, lukuaineiden sekä taito- ja taideaineiden keskiarvoilla ja todistusten liikuntanumeroilla. Koulumenestyksen lisäksi selittävinä muuttujina käytettiin tutkittavien henkilöiden vanhempien ammateista muodostettuja perhetyyppejä. Yleinen koulumenestys tai vanhempien ammatit eivät selittäneet juuri lainkaan vuotiaiden liikunta-aktiivisuuden kokonaismäärän vaihtelua. Arki- ja hyötyliikuntaaktiivisuus oli vähäistä korkeimmat lukuaineiden arvosanat saaneilla ja runsasta niillä, joiden vanhemmat ansaitsivat elantonsa maataloudesta. Koulumenestyksellä ja vanhempien ammateilla ei ollut yhteyttä aikuisiän matkojen liikkumistapoihin. Osallistumisaktiivisuus organisoituun liikuntaan aikuisiässä oli keskimääräistä runsaampaa kiitettävät liikuntanumerot saaneilla miehillä ja korkeimmat lukuaineiden arvosanat saaneilla naisilla. Parhaiten kyettiin nuorten aikuisten liikunta-aktiivisuuden osatekijöistä selittämään osallistumista kouluvuosien jälkeiseen kilpaliikuntaan tätäkin ennen muuta liikuntanumerolla ja paremmin miesten kuin naisten ryhmässä. [5.2.] Terveydentilan ennusteet: Terveydentilaa voidaan arvioida subjektiivisesti, tai sen ilmaisijoina voidaan käyttää esimerkiksi tautiluokitusten mukaista sairastavuutta ja lääkärissäkäyntejä. Koetun ja todetun terveydentilan ennustetta tutkittiin lähtien kouluiän kehonpainosta, liikuntakyvyistä ja -harrastuksista. Lineaariset yhteydet aikuisiän koetun terveydentilan ja kouluiän BMI:n välillä olivat lukuarvoltaan alhaiset, joskin useimmat niistä olivat tilastollisesti merkitseviä. Todetun aikuisiän terveydentilan ja kouluiän kehonpainon yhteydet olivat vieläkin alhaisemmat. Varianssianalyysissa korkeimmat kouluiän BMI:n keskiarvot olivat aikuisiässä keskimääräisen tai huonon terveydentilan kokeneiden ryhmässä. Koetun terveydentilan luokkien (terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, melko hyväksi ja hyväksi kokeneet) välillä oli merkitsevää eroa liikuntakykyisyydessä, erityisesti kunnossa. Koetun terveydentilan yhteys liikuntaharrastukseen tuli esiin naisten ryhmässä. Terveydentilansa keskikertaiseksi tai huonoksi kokeneiden liikuntakykyisyyden ja liikuntaharrastuksen tasot olivat pääsääntöisesti alhaisempia kuin terveydentilansa melko hyväksi tai hyväksi kokeneiden. Todetulla terveydentilalla ei ollut yhteyttä kouluiän liikuntaharrastusmuuttujiin. [7, 5.4.] Tutkimuksen vaikutukset liikuntatieteen kannalta Koululiikuntakokemuksia koskeva tieto Tiedotusvälineistä saa sen kuvan, että koululiikunta koetaan epämiellyttävänä, jopa traumaattisena, pelkoja aiheuttavana oppiaineena. Tämä tutkimus osoittaa useiden kotimaisten ja ulkomaisten tutkimusten tapaan, että nämä negatiivisia kokemuksia saaneet ovat erittäin pienenä vähemmistönä. Samalla tulokset osoittavat, että koke-

10 mukset säilyvät jokseenkin samanlaisina aikuisikään asti. Tällaista pitkittäistutkimuksen antamaa tietoa on erittäin vähän ja tutkimusta tulisi jatkaa. Liikuntakykyisyyden kehittymistä koskeva tieto Koululaisten kunto (1976), taito ( ), EURO (1985), KOULI (1998), LISE (2001), LAPS SUOMEN ( ) -tutkimuksissa kerätty koululaisten kunto- ja liikehallintatieto voisi toimia lähtötietona uusille pitkäaikaisille samojen henkilöiden seurannoille. Tässä tutkimuksessa käytettiin TEKO -tutkimuksessa ( ) kerättyä lähtötietoa. Tieto miesten ja naisten pysyvistä eroista liikkuvuudessa ja naisten tasapainon kehityksen pysähtymisestä, jopa taantumisesta kouluiän jälkeen antavat aiheen pohtia näiden ilmiöiden seurauksia tulevaisuudessa. Huomattavaa on, että liikuntakykyjä monipuolisesti mittaavassa vauhdittomassa 5-loikassa miesten ja naisten erot kasvoivat kouluiästä aikuisikään. Naisten aikuisiän tulosten taantumaa selittänevät naisten miehiä kevyemmät ja vähemmän liikehallintaa vaativat liikuntaharrastukset. Näitä ilmiöitä tulisi seurata mahdollisesti jatkettavissa em. aineistoissa. Huomio harrastamattomiin ja harrastamattomuuden syihin Liikuntaharrastusten ja niiden motiivien tutkimusta on tehty varsin laajasti. Sen sijaan liikuntaa harrastamattomista ja heidän syistään olla harrastamatta on tietoa rajoitetusti. Tutkimuksessa analysoitiin ensi kertaa nuorten aikuisten liikuntaa harrastamattomuuden syitä lähtien 19 väittämästä. Näistä syntyi kuusi selkeästi tulkittavaa harrastamattomuuden syykimppua. Näiden syiden tarkempi analysointi olisi tarpeen, sillä harrastamattomat ovat riskiryhmä, jonka liikuntaharrastus myös aikuisiässä on keskimääräistä vähäisempää. Vaikka harrastamattomien osuus ei ole kovin suuri, sen ennusteet aikuisiässä ovat heikompia kuin liikuntaa kouluiässä harrastaneilla. Vähäinen aktiivisuus koulussa yleensä, koululiikunnassa ja vapaa-aikana ennustivat selkeästi vähäisempää aikuisiän liikunta-aktiivisuutta. Aktiivisuusryhmien erityinen huomioon ottaminen ja aktivointi tulisi olla koulun ja koululiikunnan tehtävä. Aktiivisuus näyttää kasautuvan jo kouluaikana ja vastaavasti passiivisuus ulottuvan myös aikuisikään. Koululaisia ei tämänkään perusteella tulisi käsitellä yhtenä massana, vaan erilaisia eriyttäviä ratkaisuja tulisi käyttää. Koululiikunta-aktiivisuuden ennusteista aikuisiän liikuntaan on edelleen varsin vähän tutkimustietoa. Tehostusohjelmat Tämän tutkimuksen keskeinen tavoite oli verrata kouluiässä tehostus- ja vertailukouluja käyneitä. Suurimmassa osassa tehtyjä vertailuja ei näiden ryhmien välillä ollut eroja. Tehostuksen vaikutukset ulottuivat aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen ja sen motiiveihin vain rajoitetusti. Koululiikuntakokemuksissa oli sen sijaan nähtävissä lievää tehostuksen aikaansaamaa positiivista virettä. Tehostuksen osuus oli hieman voimakkaampaa naisten kuin miesten ryhmässä. Tehostus ei siten onnistunut miesten ryhmässä antamaan aikuisikään ulottuvia liikunta-virikkeitä. Pikemminkin oli nähtävissä tehostuksen negatiivisia vaikutuksia miesten liikuntaan. On kuitenkin syytä jatkaa analyysia, sillä nyt tehdyissä vertailuissa ei otettu huomioon mahdollisia lähtötasoeroja. Toisena syynä on se, että aikuisiän kyselyssä vertailuryhmän miehet olivat jossain määrin valikoituneita. Analyyseissa on syytä eritellä erilaisia tehostustoimia ja niiden osuutta aikuisiän liikunta-aktiivisuudessa. Kun vuosina voitiin osoittaa tehostuksen seurauksena selkeitä kehityseroja liikuntakyvyissä, tätäkin analyysia jatketaan väitöskirjatyössä.

11 Suunnattua liikuntaa Joukkuelajien harrastamisen säilyminen kouluiästä aikuisikään ei ollut kovin vahvaa ja niiden harrastaminen muuntui aikuisiässä varsin yleisesti yksilölajien harrastamiseksi. Koululiikunnan sisällöt, joiden harrastus jatkuu vahvana kouluiästä aikuisikään, ovat tässä suhteessa arvokkaita. Erilaisten koululiikunnan sisältöjen seurauksista aikuisiän liikunta-aktiivisuuden kannalta tarvitaan lisää tutkimustietoa. Kouluajan aktiivisuuden ennusteet miesten ja naisten aikuisiän liikuntaan olivat jossain määrin erilaisia. Vaikka on olemassa perusteita poikien ja tyttöjen yhteisopetukselle, ennusteet koululiikunnan keskeisen tavoitteen (liikunnallisen elämäntavan jatkumisen aikuisikään) suhteen eivät ole samanlaisia poikien ja tyttöjen ryhmissä. Tämän mukaan poikien ja tyttöjen erillisopetus on edelleen perusteltua, mikä ei sulje pois ajoittaista yhteisopetusta. Meillä ei ole riittävästi tutkimustietoa yhteis- ja erillisopetuksen vaikutuksista. Interventiotutkimus tästä aiheesta olisi tarpeellista. Erityishuomiota tulisi kiinnittää liikuntaa harrastamattomien syihin olla liikkumatta, koska nuoruusiän liikunnan harrastaminen tai liikuntaa harrastamattomuus ennustavat aikuisiän liikunnallista elämäntapaa. Liikuntaharrastuksen mahdollisuuksia tarjottaessa pitäisi korostaa terveellistä ja liikunnallista elämäntapaa. Koulun liikunnan kehittäminen saattaisi edistää mielenkiinnon lisääntymistä liikuntaa kohtaan myös liikuntaa harrastamattomilla. Koulu on ainoa instituutio, joka tavoittaa lähes kaikki nuoret. Siksi siellä on parhaiten mahdollista järjestää kokeiluja, joissa harrastamattomiin pyritään vaikuttamaan. Tätä tulisi myös tutkimuksin seurata. Liikunta-aktiivisuuden ennusteet Tutkimuksen havainnot eivät kovin selkeästi tukeneet aikaisempaa tutkimustietoa yleisen koulumenestyksen merkityksestä aikuisiän liikunnalliselle elämäntavalle. Tämän tutkimuksen muuttujista liikuntanumero ennusti parhaiten aikuisiän liikuntaaktiivisuutta. Perheen sosiaalisella asemalla ei ollut ennustearvoa aikuisten liikuntaaktiivisuuden kokonaismäärälle. Jatkossa olisi syytä selvittää tarkemmin nimenomaan perheiden eikä vain jommankumman vanhemman sosiaalistaloudellisen aseman merkitystä aikuisiän liikunnalliselle elämäntavalle. Terveyden ylläpidon ennusteet Tutkimus osoitti selkeästi, että jo lapsuudessa alkanut painonkasvu ennustaa aikuisiän vähäistä liikunta-aktiivisuutta aikuisiässä. Kun myös liikuntakyvyillä erityisesti kunnolla ja osittain myös liikehallinnalla on ennustetta aikuisiän liikuntaaktiivisuudelle, tällaista pitkäkestoista tutkimusta tulisi jatkaa. Koska yhteydet koettuun terveydentilaan olivat vahvemmat kuin todettuun terveydentilaan, tulee tarkistaa todetun terveydentilan ilmaisijoita ja toistaa kyseinen asetelma muutaman vuoden kuluttua, jolloin terveydentilassa on tapahtunut keski-iälle tyypillisiä muutoksia. Pitkittäistutkimuksen tarve ja mahdollisuudet Keskeisin liikuntatieteellinen havainto on kannustaa tulevia tutkijoita panostamaan pitkäkestoisiin samojen henkilöiden seurantatutkimuksiin. Vain siten pystytään seuraamaan tehostusohjelmien vaikuttavuutta. Kun on olemassa useita lasten ja nuorten aineistoja luvuilta (Koululiikunnan kunto-, taito-, harrastus- ja sisältötutkimus, TEKO, EURO, KOULI, LISE, LAPS SUOMEN), niiden sisältämä tieto tulisi säilöä digitaalisessa muodossa erityiseen datapankkiin, jolloin ne toimisivat lähtötietoina tuleville pitkittäistutkimuksille.

12 Tutkimuksen hyödynnettävyys käytännössä ja päätöksenteossa: Fyysisen aktiivisuudella ja sen kautta edistettävällä fyysisellä toimintakyvyllä (kunnolla ja liikehallinnalla) on kiistaton merkitys läpi elämän. Riskit erilaisten metabolisen oireyhtymän riskitekijöiden kasvuun ovat istuvan elämäntavan yleistymisen ja yhä nuoremman ikäluokan BMI -arvojen kasvun myötä huolestuttavia. Keskeisinä lyhyen aikavälin ensisijaisina hallinnollisina päätöksentekoratkaisuina olisikin pidettävä 1. kaikille yhteisen liikuntakasvatuksen osuuden määrällistä lisäämistä kaikkina kouluvuosina (viimeistään seuraavassa opetussuunnitelmaratkaisussa) ja oppituntien sekä oppituntien ulkopuolisen liikunnan sisällöllistä ja menetelmällistä tehostamista (mm. systemaattisen täydennyskoulutuksen avulla). 2. oppilaiden kasvaneisiin ylipainoihin (kasvaneet BMI ja vyötärön ympärysmitta-arvot) tarttumista nykyistä määrätietoisemmin kouluterveydenhuollon, koululiikunnan ja kotien yhteistyönä. Pedagogisiksi päätöksentekoratkaisuiksi ja kehittämistoimenpiteiksi on nähtävä ainakin jo vuonna 1998 (Nupponen & Telama 1999) esitetyn fyysisen toimintakyvyn systemaattisen seurantajärjestelmän aikaansaamista läpi koulutusjärjestelmän. Meneillään olevan Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (FTS) heikkoutena on se, että siinä mittausten aikaväli on liian pitkä (5. ja 8. luokka). Sen sijaan tämän tutkimuksen tulokset tukevat säännöllisesti toistuvan kunto- ja liikehallintatestauksen pedagogista käyttöä, mittaustietojen hyödyntämistä ja asiaa koskevan koulutuksen tehostamista opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa. Koska liikuntanumero osoittautui tässäkin tutkimuksessa hyväksi aikuisiän liikuntaaktiivisuuden ennustajaksi, tulos tukee liikuntanumeron säilyttämistä koulutodistuksessa. Tulokset rohkaisevat edelleen jatkamaan monipuolisuuteen ja kannustavuuteen perustuvan ja erilaisten oppilaiden tarpeet huomioonottavan koulun liikuntakasvatuksen toteuttamista myös tulevaisuudessa. Aikuisiän liikuntaharrastusten suuntautuminen ryhmäliikunnasta kohti yksilöliikunnan muotoja rohkaisee koululiikunnassa pitämään yllä jo kouluvuosina paitsi monipuolisuutta, myös tasapainoa mm. ryhmä- ja yksilöliikuntamuotojen välillä. Pitkäkestoiset, samojen henkilöiden laajat seurannat edellyttävät valtion tiedepolitiikalta useampivuotisten, jopa vuosikymmeniä kestävien seurantojen rahoittamista. Tässä suhteessa edellinen liikuntatieteen jaosto aloitti erittäin kannatettavan käytännön. Erityistä satsausta tulisi suunnata (viime vuosien hallitusohjelmien mukaisesti) lasten ja nuorten liikuntaan, mutta vielä korostetummin koululiikunnan ja sen pitkäaikaisvaikutusten tutkimiseen, mitä edellinen liikuntatieteen jaosto kiitettävästi painotti. Yksilöityihin hallinnollisiin ja pedagogisiin toimenpide-ehdotuksiin tutkijaryhmä palaa hankkeesta käynnissä olevien väitöskirjojen valmistuttua.

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa. Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous ylitarkastaja Sari Virta

Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa. Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous ylitarkastaja Sari Virta Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous 9.-10.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia kouluruokahankkeestamme

Tuloksia ja kokemuksia kouluruokahankkeestamme Tuloksia ja kokemuksia kouluruokahankkeestamme Kouluruokailu arvoonsa sijoitus tulevaisuuteen seminaari Mikkelissä Saara Pentikäinen, Eliisa Kotro, Teija Rautiainen, Heidi Piskonen 19.11.2013 2 3 Osallistumisaktiivisuus

Lisätiedot

Sompion koulun liikuntaluokka

Sompion koulun liikuntaluokka KERAVAN KASVATUS- JA OPETUSTOIMI Sompion koulu Aleksis Kiven tie 18 04200 Kerava Sompion koulun liikuntaluokka Kohderyhmä Liikuntaluokalle otetaan oppilaita koko Keravan kaupungin alueelta. Ulkokuntalaisia

Lisätiedot

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA 2016-2017 UVL:n organisaatio Ohjaajat ja Valmentajat Valmentajatiimi Jumppakummit Nuorisoklubi Kilta Johtokunta UVL:n toiminta Nuorten liikunta Lasten harrastajaryhmät

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kansallisten oppimistulosarviointien tehtävänä. Harrastaminen kasvussa suositeltu liikuntamäärä ani harvalla LIIKUNNAN OPPIMISTULOKSET 2010:

Kansallisten oppimistulosarviointien tehtävänä. Harrastaminen kasvussa suositeltu liikuntamäärä ani harvalla LIIKUNNAN OPPIMISTULOKSET 2010: Teksi: Sanna Palomäki ja Pilvikki Heikinaro-Johansson LIIKUNNAN OPPIMISTULOKSET 2010: Harrastaminen kasvussa suositeltu liikuntamäärä ani harvalla Nuorten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt, mutta

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Havaintoja ja uutisia ympäröivästä maailmasta Liikkumattomuus vie hyödyn

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Matti Pietilä Opetushallitus Sotkamo 11.6.2013. liikunnan haasteet ja mahdollisuudet

Matti Pietilä Opetushallitus Sotkamo 11.6.2013. liikunnan haasteet ja mahdollisuudet Matti Pietilä Opetushallitus Sotkamo 11.6.2013 liikunnan haasteet ja mahdollisuudet Lainsäädäntö velvoittaa meitä Perustuslaki 19 : Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Esa Pirnes Kulttuuriasiainneuvos, YTT Iisalmi 5.2.2013 Kulttuuri ja hyvinvointi (Tilasto)tieto Vakuuttava / Vaikuttava Uskottava / Uskouttava Kattava / Syventävä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen

Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen Valtakunnallinen koululaiskysely: Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen Neuvotteleva virkamies Iina Berden, OKM Operatiivinen johtaja Janne Jauhiainen,

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

TULOSLIITE JULKAISUUN

TULOSLIITE JULKAISUUN TULOSLIITE JULKAISUUN Tuija Tammelin, Jouni Kallio, Katja Rajala, Harto Hakonen ja Kaarlo Laine. Muutoksia Liikkuvissa kouluissa 0 0. Oppilaat liikkujina ja koulun ak!vitee"en suunni#elijoina. LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN ARVIOINTI Toteutettiin keväällä 2014 yhteistyössä metropolialueen kuntien kanssa Yhteensä

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu hanke Ttki Tutkimustuloksia tlki Seminaari Helsinki 5.10.2011 Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Pilottihankkeiden tutkimus ja seuranta Tavoitteena on selvittää miten hanke

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON Opetus- ja kulttuuriministeriön koululaiskysely 2017 Hei, vuosi sitten lähetin kouluusi kyselyn, mitä sinä ja muut oppilaat haluaisitte harrastaa koulussa iltapäivisin. Kyselyyn

Lisätiedot

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA MITÄ KILPAURHEILU ON? - SARJAKILPAILUT - KANSALLISET KILPAILUT - ALUEEN KILPAILUT - SM - KILPAILUT - MM - KILPAILUT MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN? - TAVOITELÄHTÖISESTI - HARJOITTELUMÄÄRÄN SUHTEEN - MENESTYKSEN

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (Move!) valmisteluvaihe vuosina 2008-2009 Fyysinen toimintakyky vaikuttaa

Lisätiedot

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet. Kuvaukset 1 (6) (päivitetty 10.6.2014) Liikuntaa monipuolisesti 1, 1 ov, (YV7LI1) (HUOM! 1. vuoden opiskelijoille) kokeilee erilaisia liikuntalajeja hikoillen ja hengästyen saa kokemuksia eri liikuntalajien

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei

Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei kannata tinkiä? Miksi koulun liikunnasta ei Professori Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto kannata tinkiä? Professori

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Lapsen oman orientaation merkitys liikunnallisen elämäntavan rakentumisessa

Lapsen oman orientaation merkitys liikunnallisen elämäntavan rakentumisessa Lapsen oman orientaation merkitys liikunnallisen elämäntavan rakentumisessa Jyrki Reunamo, Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos Nuori Suomi, 5.10.12. klo 11 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2012

Lisätiedot

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Kaisa Perko & Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku 12.4.2016 ja sisäinen liikuntamotivaatio Työikäisten määrä vähenee Suomessa 2050: 27,9 % 2014: 42,9 % Lähde: Valtiovarainministeriö Haasteenamme ISTUVA

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Mikkeli 19.2.2014 19.2.2014 Pauliina Luopa 1 MILLAISTA TIETOA KOULUTERVEYSKYSELYSTÄ SAA? 19.2.2014 Pauliina Luopa 2 Kouluterveyskysely kerää Kokemustietoa 14

Lisätiedot

Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari

Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari 8.10.2016 ylitarkastaja Sari Virta Kansalaistoiminnan nykytila Yhdistysrekisteri: 20 000 liikuntatoimintaan liittyvää yhdistystä Kunnat: avustusjärjestelmissä

Lisätiedot

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1. Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.2017 Haasteenamme ISTUVA ELÄMÄNTAPA 07/01/2017 Opetushallitus Liikuntasuosituksen

Lisätiedot

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

1. Jotkut lapset liikkuvat hyvin vähän päivähoidossa. Keitä he ovat? Miten heidät saa liikkeelle? Kuvaa esimerkkejä.

1. Jotkut lapset liikkuvat hyvin vähän päivähoidossa. Keitä he ovat? Miten heidät saa liikkeelle? Kuvaa esimerkkejä. 1. Jotkut lapset liikkuvat hyvin vähän päivähoidossa. Keitä he ovat? Miten heidät saa liikkeelle? Kuvaa esimerkkejä. www.helsinki.fi/yliopisto 8.10.2012 1 2. Kehittäkää liikunnallisesti haastava hiekkasäkkipedagogiikka.

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Vanhempien merkitys yläkoululaisten liikunta-aktiivisuuteen

Vanhempien merkitys yläkoululaisten liikunta-aktiivisuuteen Vanhempien merkitys yläkoululaisten liikunta-aktiivisuuteen Eetu Autio Saara-Sofia Koskinen Liikuntapedagogiikan pro gradu tutkielma Kevät 2012 Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v.

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v. Taustatietolomake Yhteystiedot: Nimi Synt.aika Postiosoite Postinumero ja toimipaikka GSM Puh koti Puhelin työ Sähköposti Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan harjoittelun määrä asteikolla 1-7 (1=

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset 6.2.2015 Päätösseminaari Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos Tuloksekas työllistämien -hanke Tarve Tarve

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Sukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa

Sukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa Sukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa Sukupuoli päiväkotien ja koulujen arjessa seminaari TANE ja OKM/Säätytalo, 16.5.2013 Matti Rimpelä dosentti/tampereen yliopisto Virikkeeksi tuore

Lisätiedot

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen Hei kuudesluokkalainen! Siirtyminen peruskoulun yläluokille (7.-9.) merkitsee koulunkäynnissä

Lisätiedot

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA Toukokuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016

Lisätiedot

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle Visio 2025 Rovaniemen Palloseuran juniorityön visiona kasvattaa systemaattisesti pelaajia omaan edustusjoukkueeseen ja kansainvälisille kentille alkaen vuodesta 2025 Vision toteuttamiseksi seura on luonut

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet liikunnan opetussuunnitelmassa:

Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet liikunnan opetussuunnitelmassa: 3.19 Liikunta Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille.

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Katja Anoschkin Helsingin yliopisto, Valtio-oppi, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus, opiskelija

Katja Anoschkin Helsingin yliopisto, Valtio-oppi, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus, opiskelija Vantaan seurakenttä Katja Anoschkin Helsingin yliopisto, Valtio-oppi, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus, opiskelija TILANNEKUVA Liikuntapalveluiden toimijat ja toimintamuodot Toiminta-avustusta saavien

Lisätiedot

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen 27.10.2011 SARI PIKKALA Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi, p. 040 190

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta 1.11. 2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 29.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / LIIKUNTA 3-6

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / LIIKUNTA 3-6 AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / LIIKUNTA 3-6 Liikutaan yhdessä toimien ja taitoja harjoitellen. Vuosiluokilla 3-6 opetuksen pääpaino on motoristen perustaitojen vakiinnuttamisessa ja monipuolistamisessa

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman koulunne oppilaiden

Lisätiedot

LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo

LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo UKK-instituutin tiimi: Anne-Mari Jussila, Pauliina Husu, Henri Vähä-Ypyä, Kari Tokola, Tommi Vasankari Iso kiitos uudenlainen yhteistyö!

Lisätiedot

KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA

KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Johanna Varjo Turun ammattikorkeakoulu annu.haapakangas@turkuamk.fi Sisäilmastoseminaari 16.3.2016,

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

Drop out-ilmiö SPL:n Turun piirin juniorijalkapallossa

Drop out-ilmiö SPL:n Turun piirin juniorijalkapallossa Drop out-ilmiö SPL:n Turun piirin juniorijalkapallossa Ismo Uusi-Uola Opinnäytetyö, 2013 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Liikunnan- ja vapaa-ajan koulutusohjelma Drop out Urheiluharrastuksen äkillinen lopettaminen

Lisätiedot