Demokratiaa käytännössä - Tutkimukseen pohjautuvia esimerkkejä demokratiakasvatuksen toteuttamisesta luokkahuoneessa ja eri opetusasteilla

Transkriptio

1 Demokratiaa käytännössä - Tutkimukseen pohjautuvia esimerkkejä demokratiakasvatuksen toteuttamisesta luokkahuoneessa ja eri opetusasteilla Tuure Tammi Helsingin yliopisto Tuure.tammi@helsinki.fi

2 Deliberatiivinen demokratia Demokraattisessa prosessissa keskeisessä roolissa julkinen, tasavertainen ja argumentteja huolellisesti punnitseva keskustelu Asianomaisilla yhtäläisen mahdollisuuden keskustella, harkita ja punnita päätöksen kohteena olevaa asiaa (ennen kuin se etenee varsinaiseen päätöksentekoon). Aggregaatio (äänestyskeskeinen) vs. deliberaatio (puhekeskeinen) Deliberatiivisten toimintatapojen katsotaan yleisesti edistävän osallistujiensa demokraattista arvosuuntautuneisuutta mahdollistaessaan toisten ajatuksista ja toimintatavoista oppimisen sekä lisätessään sitoutumista yhdessä muodostettuihin tavoitteisiin

3 Hölötysboksi demokratiakokeilu alakoulussa Tammi, T. (2009). Demokratiaa luokkahuoneessa. Pro gradu -tutkielma. Demokratiakokeilu alakoulun kolmannella luokalla alkuvuonna 2008 Hölötysboksi ja neljä erilaista lappua, keskusteluohjeet ja asioiden käsittelytunnit Lähtökohtana lisätä lasten mahdollisuuksia nostaa luokkahuoneessa keskusteluun ja päätöksentekoon asioita, joihin he olivat tyytymättömiä Keskusteltiin ja päätettiin yhteisesti mm. jonojärjestyksestä, yhteisestä välituntitoiminnasta, kahden kuukauden liikuntatuntien sisällöistä, työparien valinnasta ja luokan säännöistä

4 Hölötysboksi demokratiakokeilu alakoulussa KUVA 1. Hölötysboksi ja laput: aikuiset päättävät asian (keltainen lappu), keskustellaan koko luokan kesken asiasta (vihreä lappu), asiasta keskustellaan pienemmällä porukalla (sininen lappu) sekä haluan keskustella aikuisen kanssa kahden kesken asiasta (violetti lappu)

5 Hölötysboksi demokratiakokeilu alakoulussa Innokas vastaanotto, osallistumisen mahdollistuminen myös hiljaisimmille Luokan toimintaan sitoutumisen lisääntyminen Opettajalle lisää tietoa luokan sosiaalisista suhteista ja oppilaiden kiinnostuksen kohteista Keskusteluissa nousi esiin myös yhteiskunnallisia kiistakysymyksiä liittyen eriarvoisuuteen, syrjintään, jne. Haasteina mm. osallistumisen epäsymmetrisyys, ajankäyttö, toiminnan jääminen vain oman luokan sisäiseksi

6 Opettajan asema Tammi, T Democratic deliberations in the Finnish elementary classroom: The dilemmas of deliberations and the teacher s role in an action research project. Education, Citizenship and Social Justice 8 (1), Usein opetuksen on todettu seuraavan IRF-kaavaa, jossa opettaja esittää kysymyksen, oppilas vastaa ja opettaja arvioi vastauksen pätevyyden. Thornbergin (2010) tutkimus koulun demokraattisista kokouksista kontrollin ja ennalta tehtyjen päätösten toteamisen välineinä. Keskustelu säännöistä on keskustelua vallasta Minkälainen opettajan toiminta näyttäisi tukevan hedelmällistä deliberaatiota?

7 Opettajan asema Pyrkimys deliberaatioiden laventamiseen antamalla oppilaille lisää vastuuta keskustelun kulusta ja luomalla oppilaiden aloitteita arvostava tila. Opettaja oppilaiden vuoropuhelun välittäjänä. Pyrkimys deliberaatioiden syventämiseen ottamalla oppilaiden aloitteet keskustelujen lähtökohdiksi muodostaen näistä avoimia kysymyksiä tai ongelmia. Avoimuus kyseenalaistaa omia ennakko-oletuksiaan liittyen valta-asetelmaan. Pyrkimys deliberaatioiden toteutettavuuteen ottamalla vastuu väliaikaisten yhteenvetojen tekemisestä kaikkien relevanttien argumenttien ollessa esitetty

8 Opettajan asema Fitzpatrickin (2009) luova agnostisismi Voidaan ajatella kyvyksi liikkua luovasti vapauden ja kontrollin, oppilaiden osallistumisen ja opetussuunnitelman, toimijuuden ja rakenteiden välillä. Opettaja näyttäytyy oppijan roolissa ja tasapainoilijana eri puolilta tulevien vaatimusten välillä

9 Deliberatiivinen puhe Rajala & Tammi (tulossa) Hölötysboksi vakiintui osaksi luokan arkea. Tässä artikkelissa yksi oppitunti noin vuosi kokeilun aloittamisen jälkeen Missä määrin ja millä tavalla luokan vuorovaikutus ilmentää deliberatiivisen demokratian periaatteita? 1. Lapset kykenevät deliberaatioon. Eri asemien ottaminen, puheenvuorojen perustelun vaatimus, toisten puheenvuorojen kommentointi ja niihin viittaaminen 2. Deliberaatio muovaa opettajan ja oppilaiden välisiä asemia. Opettaja viittaa, arviointi on molemminpuolista, oppilaat aloittavat puheenaiheita, oppilaiden tulee vakuuttaa toisensa ei vain opettaja 3. Merkitykselliset perustelut rakentuvat deliberaation edetessä (deliberaatio oppimisprosessina). Luokan vuorovaikutus on pääasiassa jotain muuta kuin IRF:n mukaista

10 Pelisimulaatiot Eränpalo & Karhuvirta (2013) 15 yhdeksäsluokkalaista, Vaikuta! simulaatio Nuoret kiinnostuneita erityisesti omaa arkeaan koskevista asioista. Kyvykkyys riippuu siitä, minkä roolin nuori oppitunneilla ja yhteiskunnallisessa keskustelussa saa, tai mikä rooli hänelle annetaan. Nuoret kyvykkäitä (käyttämään poliittista järjestelmää ja vaikuttamiskanavia koskevaa tietoa monipuolisesti), jos saavat tähän mahdollisuuden. Simulaatioilla voidaan harjoitella vaikuttamista

11 Kansalaisraadit oppilaitoksissa Tammi, Raisio & Ollila (2014 tulossa). Oppilaitokset ja deliberatiivisen demokratian reunaehdot: Opiskelijoiden kokemuksia kolmesta kansalaisraadista. Kasvatus. Kansalaisraadin idea: Inklusiivisuus (edustavuus) Deliberaatio Vaikuttavuus pienoiskokoinen yhteiskunta Tarkastelussa kolme raatia: lukio & ammattikoulu, ammattikorkeakoulu, yliopisto Osallistujajoukon kokoaminen arpomalla, tarvittavan informaation jakaminen, fasilitointi, riittävä aika keskusteluun, julkilausuman muodostaminen

12 Kansalaisraadit oppilaitoksissa Opiskelijoiden kokemukset jaettiin neljään pääteemaan: Osallisuus Mahdollisuus ilmaista mielipiteitä, kokemus kuulluksi tulemisesta Empatia Toisten näkökulmien ja lähtökohtien ymmärtäminen Osallisuuden tila Vahvemmassa institutionaalisessa asemassa olevien vastuu edistää demokraattista toimintaa Vaikuttavuus Toive keskustelujen todesta ottamisesta, halu osallistua vastaisuudessakin Raadeissa muodostetuilla julkilausumilla oli todellista vaikutusta päätöksentekoon

13 KESKUSTELU: Deliberaation soveltaminen Keskustele vierustoverin kanssa: Miten voisit hyödyntää deliberatiivista näkökulmaa omassa työssäsi? Mitä haasteita tällaisella toiminnalla voisi olla?

14 Oppijoiden liikkumavarasta Deliberaatio ei aina toimi itseä voi olla vaikea ilmaista, deliberaatio saatetaan kokea liian jäykkänä sisältää ajatuksen oikeanlaisesta osallistumisesta Kallio (2006): lasten poliittisuus on suuressa määrin kehon politiikkaa, pyrkimyksiä ilmaista itseä kehollisilla teoilla. Thornberg (2008): Oppilaat aktiivisesti reflektoivat, arvioivat ja tuomitsevat koulun sääntöjä sekä opettajien interventioita. Piiloinen vastustus (sääntöjen rikkominen ja kiertäminen kun opettaja ei huomaa)

15 Oppijoiden liikkumavarasta Cunningham & Lavalette (2004) Tutkimuskohteena oppilaiden sodanvastaiset mielenosoitukset (ulosmarssit) Englannissa alkuvuodesta 2003 Toisaalta koulut ohjaavat oppilaita esittämään huolensa, ryhtymään kansalaistoimintaan ja kantamaan toiminnan seuraukset, toisaalta tässä mielipiteen esittäminen tuotti ainoastaan nuhteluja ja rankaisemista (esim. poissaoloista). Biesta, Lawy & Kelly (2009): demokraattisen kansalaisuuden oppiminen kytkeytyy konteksteihin, suhteisiin sekä aiemmin omaksuttuihin asenteisiin Koulu ei mitenkään merkittäväksi koettu konteksti

16 Minkälainen tieto pääsee kouluissa esiin? Gonzales et al. (2005): perheiden tietovarannot, opettajat etnografeina Thompson & Hall (2008): Virtuaalinen koululaukku Minäkuvaprojekti minkälainen tieto pääsee kouluissa esiin? Lapset tuovat kouluun virtuaalisissa koululaukuissaan tietoa, kokemuksia ja asenteita koulun ulkopuolelta, mutta koulu hyödyntää näitä resursseja valikoivasti ja myös epätasaisesti. Hohti (tekeillä oleva väitös): lapset etnografeina, luokkahuonepäiväkirjat lasten äänten esiintuojina. Minkälaisia asioita lapset nostavat koulupäivästä esiin?

17 Leikki ja vertaistoiminta Tammi (2014, tulossa): homekoulukamppailussa mukana olleiden lasten kokemuksia. lapsen toimintaa rajaa aikuisten ja lasten välinen valtasuhde, jonka kautta myös lapset ovat tottuneet tarkastelemaan itseään osana yhteisöään. Vertaistoiminta näyttäisi mahdollistavan tutkivamman position: Leikki yhteisön toimintaan osallistumisena Homekeskustelu muuttaa tavanomaista oppilaan asemaa tuomalla terveyden ulottuvuuden vahvemmin esille koulussa. Lähiyhteisön tapahtumat ja keskustelut tulevat lasten mukana kouluun. Lapset myös löytävät tilaa käsitellä yhteisönsä asioita ja ottaa kantaa aikuisten luomien tilojen ulkopuolella

18 Kirjallisuutta Biesta, G.J.J., Lawy, R. & Kelly N. (2009). Understanding young people s citizenship learning in everyday life: The role of contexts, relationships and dispositions. Education, Citizenship and Social Justice 4(1), Cunnicham & Lavalette (2004) Active citizens or irresponsible truants? School student strikes against the war. Critical Social Policy 24 (2), Eränpalo, T, & Karhuvirta, T. (2013). Kajalia mukaan vaan, niin tummennetaan sun silmät. Kyllä sä sitten niille kelpaat! Simulaatio tuo esiin nuorten potentiaalin yhteiskunnalliseen deliberaatioon. Nuorisotutkimus Gonzales N, Moll LC & Amanti C (2005) Funds of knowledge: Theorizing Practices in Households, Communities, and Classrooms. Mahwah (New Jersey): Lawrence Erlbaum Associates, Inc. Tammi, T. (2009). Demokratiaa luokkahuoneessa : Toimintatutkimus kolmasluokkalaisten osallistamisesta päätöksentekoon. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto. Tammi, T. (2013). Democratic deliberations in the Finnish elementary classroom: The dilemmas of deliberations and the teacher s role in an action research project. Education, Citizenship and Social Justice 8 (1), Tammi, T., Raisio, H. & Ollila, S. (2014). Oppilaitokset ja deliberatiivisen demokratian reunaehdot: Opiskelijoiden kokemuksia kolmesta kansalaisraadista. Kasvatus, hyväksytty julkaistavaksi. Thomson P & Hall C (2008) Opportunities missed and/or thwarted? 'Funds of knowledge' meet the English national curriculum. Curriculum Journal 19(2): Thornberg, R. (2008). It s not fair! Voicing pupils criticisms of school rules. Children & Society, 22,