Eurooppalaisia näkökulmia uskonnonopetukseen ja visioita suomalaisen mallin kehittämiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eurooppalaisia näkökulmia uskonnonopetukseen ja visioita suomalaisen mallin kehittämiseksi"

Transkriptio

1 Arto Kallioniemi prof. Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Eurooppalaisia näkökulmia uskonnonopetukseen ja visioita suomalaisen mallin kehittämiseksi Taustaa Ihmisten lisääntynyt liikkuvuus, globalisaatio, moninaistuminen, sekularisaatio sekä individualismi muuttavat yhteiskuntaa ja saavat aikaan useita käytännön haasteita. Uskonnot, maailmankuvat, kasvatus ja dialogi sekä niiden suhde ja uskonnoista sekä maailmankuvista oppiminen ovat tulleet keskeiseksi osaksi yhteiskunnallista keskustelua viime vuosina. Keskustelu on saanut yhä enemmän näkyvyyttä sekä kansallisilla että kansainvälisillä areenoilla. (Weisse 2009,11) Aihepiiristä ei brittiläisen professori Robert Jacksonin mukaan ole koskaan historiassa keskusteltu yhtä laajasti ja aktiivisesti. Alan asiantuntijoiden lisäksi keskusteluun ovat osallistuneet poliitikot, kansalaiset ja suuri yleisö. (Jackson 2011; ix-xxii) Eurooppalaiset järjestöt, ovat useissa poliittisissa lausunnoissaan korostaneet uskontojen merkitystä yhteiskunnissa ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuissa. Esimerkiksi Euroopan neuvosto painottaa kulttuurien välistä dialogia kasvatukseen liittyvässä asiakirjassaan, jossa esitetään, että uskontojen välisen vuoropuhelun avulla voidaan edistää yhteiskunnallista konsensusta ja ratkaista vallitsevia sosiaalisia ongelmia. (Council of Europe 2008a, 24) Useassa Euroopan maassa nähdään olevan yhä suurempi ristiriita väestön uskonnollisuuden, uskonnon harjoittamisen ja uskonnollisen osallistumisen sekä yleissivistävän koulun uskonnonopetuksen välillä. Koulussa voidaan antaa tunnustuksellista uskonnonopetusta oppilaille, jotka eivät itse osallistu uskonnolliseen toimintaan tai uskonnon harjoittamiseen tai eivät pidä itseään erityisen uskonnollisina. (Smyth et al. 2013a, 1) Tämä asettaa konkreettisia paineita ja muutostarpeita uskonnonopetukselle. Esimerkiksi tästä syystä viimeaikainen keskustelu uskonnonopetuksen roolista, tavoitteista, sisällöstä ja muutostarpeista osana yleissivistävän koulun opetusta on ollut eurooppalaisella tasolla laajaa ja monipuolista. Tarkastelua on käyty ennen kaikkea sen suhteen, missä kulkee raja oman uskonnonopetuksen sisällön ja tunnustuksellisuuden kunnioittamisen sekä muiden maailmankatsomusten ja ideologioiden opettamisen välillä. Uskonnonopetuksen ollessa osa julkisen koulun opetussuunnitelmaa, sen sisältönä ei voi olla vain omaan uskonnolliseen perinteeseen liittyvä tieto tai identifikaatio omaan uskontoon, vaan sen tulee edistää tulevaisuuden kansalaisten keskinäistä vuoropuhelua, suvaitsevaisuutta ja keskinäistä ymmärrystä sekä moninaisuuden hyväksymistä. (Jackson 2004, ) Eurooppalaisella tasolla on paljon pohdittu esimerkiksi sitä, mikä tulisi olla uskonnonopetuksen painopisteenä. Professori John Hullin esittämä taksonomia on muodostunut lähes klassiseksi tavaksi jäsentää uskonnonopetusta oppiaineen tavoitteiden ja sisällön pohjalta. Taksonomian mukaan uskonnonopetuksen tarkastelussa voidaan erottaa kolme eri lähestymistapaa: oppia uskonto (learning religion), oppia uskontoa (learning about religion) ja oppia uskonnosta (learning from religion). (Hull 2002, ) Lähestymistapa oppia uskonto kuvaa tilannetta, jossa koulun uskonnonopetus perustuu yhden uskonnollisen tradition tarkastelulle. Opetuksen tavoitteena on joko vahvistaa oppilaiden sitoutumista omaan uskonnolliseen traditioon tai tehdä heistä kyseisen uskonnon

2 kannattajia. Lähestymistavassa oppia uskontoa uskontoa opetetaan ulkopäin: opetuksen perspektiivi on ei-uskonnollinen. Lähestymistapaa kutsutaan usein uskontotieteelliseksi ja se perustuu antropologiaan tai etnografiaan. Tällaista lähestymistapaa on kansainvälisesti pidetty sekulaarina tai integroivana uskonnonopetuksena. (Hull 2002, ; Byrne 2014, 17). Oppia uskonnosta lähestymistapa perustuu ajatukseen, jonka mukaan oppilaat osallistuvat käsittelyn kohteena olevan uskonnon uskomusten ja toteutumismuotojen tarkasteluun. Opetuksen fokuksena on oppilaiden elämys- ja kokemusmaailma. Lähestymistapa perustuu pitkälti kasvatustieteelliseen ja uskonnon didaktiseen tutkimukseen ja sillä on yhtymäkohtia etnografiseen tutkimukseen. (Hull 2002, ; Byrne 2014, 17) Lähes kaikissa eurooppalaisissa yhteiskunnassa on kasvanut ymmärrys siitä, että uskonnon oppiaineena tulisi olla osa yleissivistävää kasvatusta. Uskonnonopetuksella on nähty olevan myös laajoja yhtymäkohtia kansalaisuus-, monikulttuurisuus-, ja kulttuuriperintökasvatuksen kanssa. Uskonnonopetuksella on nähty myös läheinen yhteys kouluissa annettavaan ihmisoikeuskasvatukseen, jonka merkitys on viime vuosina kasvanut yhteiskuntien väestörakenteen muuttuessa ja rasismin lisääntyessä. (Jackson 2007, 4) Saksalainen professori Johannes Lähnemann kiteyttää uskonnonopetuksen yhteiskunnan koululaitoksessa liittyvät perustelut seuraaviksi näkökulmiksi: 1. tiedon siirto kulttuurisesta ja uskonnollisesta perinnöstä, 2. yksilöiden ja yhteiskuntien uskonnoista nousevan arvopohjan ja etiikan tunteminen, 3. elämän merkityksen ja tarkoituksen reflektointi pyhien kirjoitusten, traditioiden ja uskonnon harjoittamisen näkökulmasta ja 4. sietokyvyn kasvattaminen sekä ennakkoluulojen vähentäminen autenttisen tiedon ja eri elävien uskonnollisten perinteiden kohtaamisen kautta. (Lähnemann 2008, 5) Kasvava kulttuurinen ja katsomuksellinen monimuotoisuus Euroopassa edellyttää valmiutta kohdata uskonnollinen moninaisuus rakentavalla tavalla. Kykyä lukea ja ymmärtää uskontoja osana kulttuurista moninaisuutta pidetään eurooppalaisten uskontokasvatuksen tutkijoiden keskuudessa erittäin tärkeänä taitona ja osana muuttuvaa yleissivistystä. Uskontoon liittyvä oppiminen nähdään nykyisin vahvasti osana ihmisen kasvua ja kehittymistä, joka liittyy keskeisesti yleissivistävän koulun kasvatus- ja sivistystehtävään. (Kallioniemi 2007, 43). Ranskalainen professori Jean-Paul Willaime nimeää uskonnonopetukseen liittyvät viimeaikaiset kehityssuunnat seuraaviksi: 1) Uskonnonopetuksen tehtävissä ja tavoitteissa ilmenee kasvavaa integraatiota koulun yleisten kasvatustavoitteiden kanssa. Useissa Euroopan maissa on nähtävissä suuntaus, jonka mukaisesti uskonnonopetuksen avulla edistetään oppilaiden kasvua vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi moninaistuvissa yhteiskunnissa. 2) Uskonnonopetuksessa on nähtävissä kasvava avoimuus uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta kohtaan. Tämä näkyy useissa Euroopan maissa ennen kaikkea pyrkimyksenä ottaa islam huomioon joko järjestämällä erityistä islamin opetusta tai huomioimalla islam ylipäätänsä koulujen opetussuunnitelmissa. 3) Uskonnonopetukseen liittyvät uudistamispyrkimykset saavat aikaan jännitteitä ja synnyttävät konflikteja useissa maissa. Esimerkiksi Espanjassa käydään jatkuvaa kiistaa katolisen kirkon antamasta uskonnonopetuksesta, jonka osa kriitikoista haluaa korvata tunnustuksettomalla, uskontotieteellisellä opetuksella. Venäjällä on herättänyt kritiikkiä koulujen opetussuunnitelmiin äskettäin liitetty uusi oppiaine ortodoksisen kulttuurin perusteet. Vastustajat olisivat halunneet oppiaineen olevan luonteeltaan vertailevaa uskontotiedettä. (Willaime 2007, ) Kansainvälisessä uskonnon didaktisessa tutkimuksessa on viime vuosina kategorisoitu eri maiden uskonnonopetusmalleja usealla eri tavalla. (Ks. esim. Plesner 2002; Kodelja & Bassler 2004) Evans (2008, 461) on pohtiessaan uskonnonopetusta ihmisoikeuksien toteuttamisen näkökulmasta esittänyt seuraavan luokittelun, joka yksinkertaisuudessaan hahmottaa tiivistetysti erilaisia uskonnonopetuksen toteuttamisperiaatteita.

3 Evans rakentaa kuusi eri ryhmää lähestymistapoja: 1. tiukka sekularismi. Uskonnonopetusta ei anneta. 2. satunnainen uskonnonopetus. Uskontoa opetetaan ainoastaan siinä laajuudessa, mikä on välttämätöntä muiden oppiaineiden ymmärtämisen näkökulmasta, esimerkiksi uskonnolliset kielikuvat runoudessa. 3. pluraali uskonnonopetus. Oppilaat oppivat useiden uskontojen käytäntöjä, uskomuksia ja rituaaleja. Uskontoja opetetaan informatiivisesta näkökulmasta ilman totuusnäkökulmaa. 4. segregoitu uskonnonopetus. Oppilaat jaetaan omien uskonnollisten ryhmien mukaisiin opetusryhmiin. 5. yhtenäinen uskonnonopetus. Opetus rakentuu valtion pääuskonnon pohjalle. 6. uskonnollinen tai ideologinen opetus. Uskontoa opetetaan totena ja oppilaita mahdollisesti valmistetaan osallistumaan uskonnollisiin menoihin. (Evans 2008, 461.) Kansainvälisessä uskonnon didaktisessa tutkimuksessa on 1970-luvulta lähtien vahvistunut uskontotiede uskonnonopetuksen taustatieteenä. Taustalla on muuttunut näkemys uskonnonopetuksen tehtävistä julkisessa koulussa. Muuttunutta tehtävää kuvaan usein seuraavilla näkökulmilla: 1. koulun näkökulma uskontoon on akateeminen, ei hartaudenharjoitukseen perustuva, 2. koulu lisää oppilaiden tietoisuutta uskonnoista, mutta ei ohjaa oppilaita hyväksymään mitään uskontoa, 3. koulu tukee uskonnonopiskelua, mutta ei uskonnonharjoittamista, 4. koulu voi esitellä oppilaille erilaisia uskonnollisia näkemyksiä, mutta ei voi vaatia heiltä sitoutumista niihin, 5. koulu valistaa uskonnoista neutraalisesti, mutta ei edistä eikä myöskään tuo niitä esille negatiivisesti, 6. koulu informoi uskonnoista, mutta sen tehtävänä ei ole vahvistaa oppilailta mihinkään erityiseen uskontoon. (First Amendment Center 1999, 3.) Näkökulmat painottavat uskonnonopetuksen lähtökohtien eroa sekulaarin ja tunnustuksellisen näkökulman välillä. Sekulaari näkökulma painottaa uskonnonopetuksen perustuvan alan tieteelliseen tutkimukseen ja sisältää moniuskontoisen näkökulman. Tunnustukselliseen näkökulmaan sisältyy taas ajatus yksinomaisesta totuudesta. Kansainvälisesti on selvästi nähtävissä kasvava kiinnostus kehittää julkisten koulujen uskonnonopetusta kohti pluralistisempaan ja moniarvoisempaa lähestymistapaa. (Grelle 2012, 6) Kokoavasti voidaan todeta, että viime vuosikymmeninä useissa Euroopan maissa on tapahtunut siirtymä yhden uskonnon pohjalle rakentuvasta uskonnonopetuksesta kohti moninaisempia, pluralistisia lähtökohtia. Esimerkiksi Englannissa pluralistiseen, moniuskontoiseen uskonnonopetukseen siirryttiin jo 1970-luvulla. (Jackson 2004). Myös muissa Pohjoismaissa kuin Suomessa uskonnonopetuksen peruslähtökohta on muuttunut: Ruotsissa vuodesta 1962 lähtien kaikki oppilaat ovat osallistuneet samansisältöiseen uskonnonopetukseen. Tanskassa siirtymä tapahtui vuonna 1975 ja viimeksi Norjassa vuonna 1997 (Selander 1993, 10; Leganger-Krogstad 2011, 93.) Uskonnonopetuksen lähtökohdat ja sisällöt eroavat edellä esitetyissä maissa toisistaan, mutta yhteisenä periaatteena on tunnustuksettomuus siinä mielessä, että opetuksen lähtökohtana eivät ole lasten ja nuorten uskonnolliset taustat ja, että opetukseen ei sisälly uskonnonharjoitusta. (Cush 2011, 71). Toledon julistus

4 Toledon julistus vuodelta 2007 on yksi esimerkki halusta tarkastella uskonnonopetusta eurooppalaisella tasolla ja pyrkimys antaa yleiseurooppalainen suositus uskonnonopetuksen toteuttamiseksi eri maissa. Se on syntynyt Euroopan neuvoston työn pohjalta. Julistus liittyy OSCE:n (Organisation for Security and Cooperation in Europé) toimintaan. OSCE:n kuuluu 56 jäsenvaltiota. Mukana ovat useimmat Euroopan maat sekä Kanada että Yhdysvallat. Toledon julistuksen tavoitteena on parantaa ymmärrystä maailman kasvavasta uskonnollisesta moninaisuudesta ja uskontojen kasvavasta merkityksestä julkisessa tilassa. Toledon julistuksen päämääränä on auttaa OSCE:n jäsenvaltioita, kun ne haluavat edistää tietämystä ja tutkimusta uskonnoista ja uskomuksista kouluissa, erityisesti pyrittäessä lisäämään uskonnonvapautta. (TGP 2007, 11 12; Santoro 2008, 83; Byrne 2014,43.) Julistuksen esipuheessa todetaan, että nuorille on tärkeää hankkia parempaa ymmärrystä siitä, minkälainen rooli uskonnoilla on tämän päivän maailmassa. Tarve syntyy siitä, että eri uskonnot ja identiteetit vaikuttavat toisiinsa matkustettaessa, kaupankäynnissä, mediassa ja siirtolaisuudessa. Vaikka uskontojen syvempi tuntemus ei automaattisesti lisää suurempaa sietokykyä ja kunnioitusta, niin uskontojen ja katsomusten ignorointi lisää väärinymmärryksen, stereotypioiden ja konfliktien mahdollisuuksia. Perustavaa laatua olevan ihmisoikeus uskonnon- ja katsomuksen vapauden kunnioittaminen on asiakirjan keskeinen näkökulma. Toledon julistus pohjautuu monitieteelliseen ja moniuskontoisen työryhmän työskentelyyn, johon kuului laaja edustus akateemikkoja, juristeja ja kasvattajia eri uskonnoista ja katsomuksista. Toledon julistus hyväksyttiin Ministerineuvostossa ja esiteltiin 15 OSCE:n ministerikokouksessa Madridissa (TGP 2007, 11 12; Santoro 2008, 83.) Toledon julistus sisältää keskeisiä, ohjaavia avainperiaatteita uskonnoista ja katsomuksista opettamiseen. Julistuksessa esitellään kymmenen avainperiaatetta. Seuraavassa niitä esitellään yksityiskohtaisesti: 1) Uskonnoista ja uskomuksista opettamisen tulee pohjautua menettelytapoihin, jotka ovat oikeudenmukaisia, totuudenmukaisia ja perustuvat tutkimukseen. Oppilaiden tulee oppia uskonnoista ja katsomuksista ihmisoikeuksien, vapauden ja kansalaisarvojen näkökulmasta. 2) Opettajilla, jotka opettavat uskonnoista ja katsomuksista tulee olla käsitys uskonnonvapauteen liittyvistä kysymyksistä. Uskonnonvapauden edistämisen ja toteuttamisen kouluympäristössä tulee perustua muiden keskinäiseen kunnioitukseen ja ymmärrykseen. 3) Uskonnoista ja katsomuksista opettamisen on koulun vastuulla. Tämä opetus ei saa väheksyä tai ignoroida perheiden ja uskonnollisten yhteisöjen roolia arvojen opettamisessa seuraavalle sukupolvelle. 4) Uskonnonopetuksen toteuttamiseksi asianmukaisesti pitäisi perustaa asiantuntijaryhmiä. Näiden tehtävänä on muun muassa saada eri viiteryhmiä mukaan oppiaineen opetussuunnitelman valmistamiseen, toteuttamiseen ja opettajien koulutukseen. 5) Jos pakollinen opetus, johon liittyy opetusta uskonnoista ja uskomuksista ei ole riittävän objektiivista, niin sitä pitäisi muuttaa tasapainoisemmaksi ja puolueettomammaksi. Jos tämä ei ole mahdollista, niin oppilailla tulisi olla oikeus jättäytyä opetuksen ulkopuolelle. Ensimmäiset viisi avainperiaatetta kattavat useita eri näkökulmia uskonnonopetukseen. Keskeisenä niissä painottuu pyrkimys objektiivisuuteen ja uskonnonvapauden näkökulmat oppiaineen opetuksessa (TGP 2007,16.) Loput avainperiaatteet ottavat kantaa uskonnonopettajien koulutukseen ja oppiaineen opetussuunnitelmiin. Keskeistä ovat muun muassa: 6) Uskonnonopettajilla tulisi olla riittävä koulutus tehtäväänsä. Heillä tulisi olla tietoja, taitoja ja asenteita opettaa uskonnoista ja katsomuksista asiallisella ja tasapainoisella tavalla. Opettajat tarvitsevat sisällöllisen kompetenssin rinnalla pedagogisia taitoja niin, että he voivat olla vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa ja auttaa oppilaita vuorovaikutukseen toisensa kanssa kunnioittavalla tavalla. 7) Oppiaineen opetussuunnitelmien,

5 oppikirjojen ja oppimateriaalin valmistelu tulee tapahtua tavalla, joka ottaa huomioon uskonnolliset ja ei-uskonnolliset näkemykset laajalla, kunnioittavalla ja asiallisella tavalla. 8) Opetussuunnitelmia tulee kehittää opettajien ammatillisten standardien pohjalta. 9) Opettajien peruskoulutus tulee tapahtua demokratian ja ihmisoikeuksien näkökulmasta ja siihen tulee sisältyä myös näkökulmia kulttuuriseen ja uskonnolliseen moninaisuuteen sekä 10) Opetussuunnitelmissa tulee tarkastella uskontojen ja katsomusten kehitystä historiassa ja nykypäivänä sekä reflektoida globaalisia ja paikallisia kysymyksiä. Opetussuunnitelmien tulee olla sensitiivisiä uskontojen ja katsomusten moninaisuudelle. (TGP 2007,16.) Kokoavasti arvioiden Toledon julistus painottaa uskonnonopetusta moninaisuuden hyväksymisen näkökulmasta. Oppiaineen tehtäväksi nähdään valmiuksien antamisen elämään moniuskontoisissa yhteiskunnissa, jossa uskonnonvapauteen liittyvät näkökulmat ovat vahvasti läsnä. Julistus painottaa pluralistista lähtökohtaa uskonnonopetuksen toteuttamisessa. Julistus painottaa myös opettajien koulutusta ja oppiaineen opetussuunnitelmien laaja-alaista kehittämistä. Toledon julistus on synnyttänyt laajaa yhteistyötä ja kiinnostusta uskonnonopetuksesta ja sen kehittämisestä eri puolilla Eurooppaa. Vuonna 2008 Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi suosituksen uskonnoista ja ei-uskonnollisista vakaumuksista interkulttuurisessa kasvatuksessa. Suosituksessa todetaan, että kasvatus demokraattiseen kansalaisuuteen on tärkeä väline sosiaalisessa koheesiossa, keskinäisessä ymmärryksessä, kulttuurien ja uskontojen välisessä dialogissa ja solidaarisuudessa, mutta se edellyttää erilaisuuden tunnistamista ja hyväksymistä sekä kriittisen lähestymistavan kehittämistä. Näiden avulla voidaan edistää toleranssia ja yhdessä elämisen kulttuuria (Council of Europe 2008b.) Toledon julistuksen innoittamana syntyi myös vahva eurooppalaisten uskontokasvatuksen tutkijoiden verkosto, jonka tuloksena syntyi REDCo- (Religion in Education. A contribution to Dialogue or a factor of Conflict in transforming societies of European Countries) tutkimusprojekti, joka on tuottanut suuren määrän tietoa lasten ja nuorten käsityksistä uskonnosta ja elämisestä yhdessä muuttuvassa Euroopassa. Suomalainen malli ja sen kehittäminen Suomessa uskonnonopetusta toteutetaan oppilaiden oman uskonnon opetuksena. Opetushallitus on vahvistanut kolmentoista eri uskonnon opetussuunnitelmat. (Sakaranaho 2006, 227, ). Pääkaupunkiseudulta löytyy kouluja, joissa opetetaan viittä tai kuutta eri uskontoa ja sen lisäksi elämänkatsomustietoa. Uskontoaineiden moninaisuus synnyttää myös lukuisia kysymyksiä. Jos esimerkiksi eri pienryhmäuskontojen opettajankoulutus halutaan hoitaa laadukkaasti ja samanarvoisesti kuin luterilainen ja ortodoksinen opetus, on välttämätöntä perustaa useita muun muassa islamin opetukseen suunnattuja tutkimusvirkoja. Vastaavat ongelmat tulevat ilmi oppimateriaalien tuottamisessa, sillä asianmukaisesta laadukkaasta materiaalista on puutetta kaikissa pienryhmäuskonnoissa. Itsestään selvää on myös, että ylioppilaskirjoitusten ainereaalissa tulee tuottaa ylioppilastehtävät myös kaikille vähemmistöuskonnoille kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun varmistamiseksi. (Kallioniemi 2013, ) Nykymalli on toimimaton koulun arjessa. Se on myös pedagogisesti kestämätön, jos asiaa tarkastellaan niistä laaja-alaisista tavoitteista käsin, joita esimerkiksi alan kansainvälisessä kirjallisuudessa koulun katsomusopetukselle asetetaan. (esim. Jackson 2008: Alberts, 2012). Koulun

6 arjessa on haasteellista järjestää uskonnon- ja sille vaihtoehtoista elämänkatsomustiedon opetusta, joka edellyttää useiden eri opetusryhmien muodostamista. Viime keväänä perusasteen tuntijakouudistuksen yhteydessä rehtorien ammattijärjestö lausuikin varsin voimakkaasti kantansa uudistuksen välttämättömyydestä. Rehtorit joutuvat kohtaamaan muun muassa oppilaiden vanhempien usein ristiriitaiset odotukset uskonnonopetuksesta. He joutuvat perehdyttämään työhönsä monesti vaatimattomalla koulutuksella toimivat pienryhmäuskontojen opettajat. Näyttää myös siltä, että joidenkin koulujen pedagoginen hyvinvointi kärsii siitä, että lukuisat uskonnontunnit joudutaan sijoittamaan lukujärjestysteknisesti aikoihin, jolloin muun tyyppinen toiminta olisi pedagogisesti tarkoituksenmukaista. (Kallioniemi 2013, ) Koulujärjestelmä ei pysty tarjoamaan kaikille oppilaille asianmukaista oman uskonnon opetusta. Tällä hetkellä esimerkiksi opetetaan yleisislamia, mutta Suomessa asuva islamilaisväestö on monenkirjavaa, eikä kaikkia tyydytä yleisislamin opetus. Muun muassa Turun Varissuolla, missä uskonnonopetus on herättänyt vahvoja tunteita, asuu suuri joukko erilaisia iranilaistaustaisia maahanmuuttajia: osa heistä on politisoituneita shiiamuslimeja, osa taas varsin liberaaleja sunnimuslimeja. Ongelma on kasvava ja sivuaa myös ortodoksista opetusta, sillä osa venäläistaustaisista perheistä on tyytymätön nykyiseen ratkaisuun opiskella lähinnä Suomen ortodoksisen kirkon perinteen mukaisesti. Useat intialaistaustaiset oppilaat osallistuvat pääkaupunkiseudulla Krishna-yhteisön oman uskonnon opetukseen, mikä ei välttämättä vastaa heidän uskonnollista taustaansa, vaikka tuleekin kulttuurisesti lähelle. (Kallioniemi 2013, 74 76,) Yksi merkittävimpiä viimeaikaisia uskonnonopetukseen liittyviä kehittämisvisioita on ollut Kulosaaren yhteiskoulussa syksyllä 2013 alkanut uusi uskontojen ja elämänkatsomustiedon yhteinen opetusohjelma, jonka mukainen opetus aloitettiin perusasteen 7. ja 8. luokalla. Uutta opetusohjelmaa voidaan luonnehtia integroivaksi lähestymistavaksi, jolla tarkoitetaan sellaista lähestymistapaa uskonnonopetukseen, jossa oppilaita ei eroteta toisistaan erillisiksi opetusryhmiksi, vaan kaikki oppilaat opiskelevat samassa opetusryhmässä yhteisen opetusohjelman mukaan. Norjalaisen tutkijan Wanda Albertsin mukaan integroivaa uskonnonopetusta voidaan luonnehtia eitunnustukselliseksi lähestymistavaksi, jonka lähtökohtana on koulujen ja yhteiskunnan uskonnollinen pluralismi. Opetus eri uskonnoista ja maailmankatsomuksista nähdään integroivassa mallissa yhteiskunnan tehtäväksi. Tarkoituksena on löytää yhteisiä arvoja huolimatta uskonnollista ja kulttuurista eroista. Integroivaa lähestymistapaa perustellaan yhteiskunnan väestörakenteen muutoksella monikulttuuriseksi ja moniuskontoiseksi. Fokuksena on opettaa eri uskontoja eiuskonnollisesta lähestymistavasta ja käsitellä uskonnollista moninaisuutta luokkahuoneessa. (Alberts 2007, 324; 2012, 29 30) Yhteistä opetusohjelmaa eriytetään oppilaiden oman uskonnon tavoitteiden mukaisesti. Yhteinen opetusohjelma on rakennettu perusasteen vuoden 2004 valtakunnallisen opetussuunnitelman ja vuoden 2006 pienryhmäuskontojen opetussuunnitelman pohjalta. Opetusohjelma rakentuu kolmen pääsisällön pohjalle: 1. katsomusten maailma, 2. eurooppalaisen ajattelun historia ja kirkkohistoria (juutalaisuuden/islamin historia) ja 3. etiikka (Kulosaari 2013). Kulosaaren yhteiskoulun uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusohjelman tutkimus on erittäin tärkeää tulevaisuuden opetuksen profiloinnin ja kehittämisen kannalta. Saatujen kokemusten ja tulosten tarkastelu on keskeistä pohdittaessa uskonnonopetuksen roolia tulevaisuudessa sekä

7 uskonnonopetuksen sisältöjä osana uudistuvia opetussuunnitelmia. Kulosaaren yhteiskoulusta kerätyt alustavat tulokset osoittavat oppilaiden vanhempien ja oppilaiden itsensä suhtautuvan hyvin positiivisesti uudenlaiseen tapaan järjestää oppiaineen opetusta. (Åhs et all. 2014) Julkisuudessa kuitenkin pääosin uskonnolliset yhdyskunnat ja Vapaa-ajattelijat ovat voimakkaasti kritisoineet uutta lähestymistapaa vastaan (esimerkiksi Suomen ortodoksinen kirkko 2014). Eurooppalaisessa keskustelussa uskonnonopetus nähdään voimakkaasti oppiaineena, jossa painottuu uskonnoista ja katsomuksista oppiminen sekä valmiuksien antaminen moniuskontoiseen yhteiskuntaan. Kun uskonnonopetuksen luonne muuttuu, myös uskonnonopetuksen tieteenalastruktuurin ja taustatieteiden painotuksen tulisi muuttua. Uskonnonopetuksen lähestymistavoissa ja sisällöissä tulisi entistä enemmän painottaa uskontotieteellistä ja kulttuuriantropologista lähestymistapaa. Eri uskontoihin ja katsomuksiin liittyvä tieto on uskonnonopetuksen yhteiskunnallisen tehtävän ytimessä. Julkisessa koulussa annettavan opetuksen tulee nimenomaan vastata yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja oppiaineen perustehtävä ja tavoitteet tulee määritellä niiksi tiedoiksi ja taidoiksi, joita yhteiskunta tulevaisuuden kansalaisista edellyttää. Siksi olisikin hyvin tärkeää myös tutkia ja tarkastella sitä, mitkä ovat maailmankansalaisen uskontoihin ja katsomuksiin liittyvät perusvalmiudet, jotka tulisi opettaa yleissivistävässä, julkisessa koulutuksessa. Jos suomaisessa uskonnonopetuksessa otetaan vakavasti yhteiskunnallisen ja kulttuurisen muutoksen mukanaan tuomat haasteet, sitä olisi välttämättä uudistettava. Globalisoituvassa maailmassa, jossa lokaalisten yhteisöjen suurimpia haasteita on sosiaalinen koheesio ja sen lisääminen, ei ole tarkoituksenmukaista, että oppilaat eriytyvät oman uskontonsa mukaisiksi opetusryhmiksi, eikä niiden välillä synny todellista vuorovaikutusta ja dialogia. Lähteet ja kirjallisuus Alberts, Wanda 2007 Integrative Religious Education in Europe. A Study-of-Religions Approach. Berlin: De Gruyter The Representation of Religions in School Academic and Educational Challenges. Panorama Volume 24, Byrne, Cathy 2014 Religion in Secular Education. What, in Heaven s Name, are we Teaching our Children? Boston: Brill. Council of Europe 2008a White Paper on Intercultural Dialogue: Living Together as Equals in Dignity launched by the Council of Europe Ministers of Foreign Affairs at their 118 Ministerial Session, Strasbourg, 7 May Strasbourg: Council of Europe.

8 2008b Recommendation CM/Rec (2008)12 of the Committee of Ministers to member states on dimension of religions and non-religions convictions within intercultural education. https://wcd.coe.int/viewdoc.jsp?id= &site=cm (Luettu ) Cush, Denise 2011 Without fear of favor: Forty years of non-confessional and multi-faith education in Scandinavia and the UK Leni Franken & Patrick Loobuyck (toim.) Religious Education in a Plural Secularised Society: a Paradigm Shift Münster: Waxmann Verlag Evans, Carolyn 2008 Religious Education in Public Schools: An International Human Rights Perspective. Human Rights Law Review 8 (39), First Amendment Center 1999 A Teacher s Guide to Religion in the Public School. First Amendment Center. Nashville. Grelle, Bruce 2012 Religious Education and Human Rights: An Emerging International Consensus. Konferenssiesitelmä. ISREV XVIII. Turku. Grönholm, Paula 2013 Kulosaaressa kokeilu: Eri uskontoihin kuuluvat opiskelevat yhdessä Helsingin Sanomat Hull, John M The Contribution of Religious Education to Religious Freedom. Committed to Europe s Future: Contributions from Education and Religious Education. Peter Scheiner, Hans Spinder, Jeremy Taylor & Win Westerman, Münster: Comenius-Institut, Protestant Centre for Studies in Education. Jackson, Robert 2004 Rethinking Religious Education and Plurality. New York: Routledge.

9 2007 European Institutions and the Contribution of Studies of Religious Diversity to Education for Democratic Citizenship Robert, Jackson, Siebren Miedema, Wolfram Weisse & Jean-Paul, Williaime (toim.). Religion and Education in Europe. Developments, Contexts and Debates. Religious Diversity and Education in Europe, volume 3, Münster: Waxmann Foreword - Myriam Hunter-Henin. Law, Religious Freedoms and Education in Europe: Cultural Diversity and Law xix xxiii. London: Asgate. Kallioniemi, Arto 2007 Laadukas katsomusaineiden opetus Arto Kallioniemi & Eero Salmenkivi (toim.) Katsomusaineiden kehittämishaasteita: opettajankoulutuksen tutkinnonuudistuksen virittämää keskustelua, Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 279. Helsinki: Yliopistopaino Kohti uskonto- ja katsomustietoa. Niin & Näin, Nro 76, 1, Kodelja, Zdenko & Bassler, Terrice 2004 Religion and Schooling in Open Society: a Framework for Informed Dialogue. Lubljana: Open Society Institute. Kulosaari 2013 Opetusohjelmaluonnos. Legander-Krogstad, Heid 2011 The Religious Dimension of Intercultural Education Contributions to a Contextual Understanding. Diss. International Practical Theology. Vol 14. Wien: Lit Verlag. Lähnemann, Johannes 2008 Introduction Interreligious and Values Education: Challenges, Developments and Projects in Europe. Johannes Lähnemann & Peter Schreiner (toim). Interreligious and Values Education in Europe Münster: P. Comenius-Institut. Plesner, Ingvill 2002 Religio-political models and models for religious and moral education. Panorama, 14 (2),

10 Åhs, Vesa, Ikkala, Jussi, Poulter, Saila & Kallioniemi, Arto Huoltajille ja oppilaille suoritetut kyselytutkimusten alustavat tulokset. Sakaranaho, Tuula 2006 Religious freedom, multiculturalism, Islam: Cross-reading Finland and Ireland. Leiden: Brill. Santora, Simona 2008 Toledo guiding principles on teaching about religions and beliefs in public schools: executive summary. International Education Vol. 19 No.1, Selander, Sven-Åke 1993 Undervisa i religionskunskap. Lund: Studentlitteratur. Smyth, Emer, Darmody, Merike & Lyons, Maureen 2013 Introduction. Emer, Smyth, Maureen, Lyons & Darmody, Merike (toim.) Religious Education in a Multicultural Europe. Children, Parents and Schools New York: Palgrave Macmillan. Suomen ortodoksinen kirkko 2014 Yhteisessä uskonnonopetuksessa oppilaat joutuvat asiantuntijan rooliin https://www.ort.fi/uutiset/yhteisessae-uskonnonopetuksessa-oppilaat-joutuvat-asiantuntijan-rooliin (Luettu ) TGP 2007 The Toledo Guiding Principles on Teaching About Religions and Beliefs in Public Schools. Warsaw: Office for Democratic Institutions and Human Rights. Internet-osoite: (Luettu ) Weisse, Wolfgram 2009 Foreword. Julian Ipgrave, Robert Jackson & Kevin O Grady (toim.). Religious Education Research through a Community of Practice: Action Research and the Interpretive Approach. Religious Diversity and Education in Europe Münster: Waxmann. Willaime, Jean-Paul

11 2007 Different Models for Religion and Education in Europe Robert, Jackson, Siebren, Miedema, Wolfram Weiss (toim.) Religion and Education in Europe. Developments, Contexts and Debates. Religious Diversity and Education in Europe, volume age=81 (Luettu )

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

USKONTO. Opetuksen tavoitteet

USKONTO. Opetuksen tavoitteet USKONTO Uskonnonopetuksen tehtävänä on antaa opiskelijoille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin, uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin ja uskonnottomuuteen.

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto tutuksi. et opetus.fi

Elämänkatsomustieto tutuksi. et opetus.fi Elämänkatsomustieto tutuksi et opetus.fi Elämänkatsomustieto tutuksi Käsiteltävät aiheet Oppiaineen historiaa Katsomusaineiden lainsäädäntöä Katsomuskasvatus päiväkodissa Elämänkatsomustietokasvatus Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

OPPILAAN OIKEUS OMAN USKONNON KOHTAAMISEEN KOULUSSA. Pekka Iivonen

OPPILAAN OIKEUS OMAN USKONNON KOHTAAMISEEN KOULUSSA. Pekka Iivonen OPPILAAN OIKEUS OMAN USKONNON KOHTAAMISEEN KOULUSSA Pekka Iivonen Uskonnon opetusjärjestelyiden ja uskonnollisen toiminnan taustalla oleva säädöstö: Suomen perustuslaki (731/1999) 11 1. oikeus uskonnonharjoittamiseen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Koulun uskonnonopetus ev.lut.kirkon näkökulmasta

Koulun uskonnonopetus ev.lut.kirkon näkökulmasta 1 Markku Holma 24.8.2009 kouluasiainsihteeri Kirkkohallitus/ kasvatus ja nuorisotyö Koulun uskonnonopetus ev.lut.kirkon näkökulmasta Opetusministeri Henna Virkkusen esiin nostama ajatus yhteisen uskonto-oppiaineen

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto historiaa & taustaa

Elämänkatsomustieto historiaa & taustaa Elämänkatsomustieto historiaa & taustaa (Tuukka Tomperi) Lyhyt historia Ks. perusteellisemmin samasta aiheesta artikkeli: Salmenkivi, Elo, Tomperi & Ahola-Luttila (2007), Elämänkatsomustiedon kehkeytyminen.

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.

MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl. MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.fi/mod Kenelle MOD on tarkoitettu? * kansalaisjärjestöjen työntekijät

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

KASVAMINEN KULTTUURIENVÄLISEEN VUOROPUHELUUN

KASVAMINEN KULTTUURIENVÄLISEEN VUOROPUHELUUN KASVAMINEN KULTTUURIENVÄLISEEN VUOROPUHELUUN Oulu 13.3. 2008 Rauni.Räsänen@oulu.fi AJANKOHTAISTA? Miten vanha/miten uusi? Miten näkyy? Miksi näkyy enemmän? Miksi juuri koulu ja kasvatus merkittävä? Kulttuurin

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Pekka Iivonen. Uskonto perusopetuksessa

Pekka Iivonen. Uskonto perusopetuksessa Pekka Iivonen Uskonto perusopetuksessa Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjiä järjestämään kaikissa kouluissa enemmistön mukaista oman uskonnon opetusta (kaikkialla evankelis-luterilainen uskonto).

Lisätiedot

USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA

USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA Pekka Iivonen Osaamisen ja sivistyksen asialla Mitä uskontojen välinen dialogi on? (Churches Commission for Migrants in Europe CCME ja Church & Society Commission of CEC

Lisätiedot

Asia: Lausunto muistiosta Perusopetus 2020 yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako

Asia: Lausunto muistiosta Perusopetus 2020 yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako Vapaa-ajattelijain liitto ry LAUSUNTO Liittohallitus Neljäs linja 1 00530 Helsinki 2.9.2010 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Asia: Lausunto muistiosta Perusopetus 2020 yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

MUISTIO 1 (7) 16.12.2009. Liite 3. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon työryhmälle. USKONTO Opetusneuvos Pekka Iivonen

MUISTIO 1 (7) 16.12.2009. Liite 3. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon työryhmälle. USKONTO Opetusneuvos Pekka Iivonen MUISTIO 1 (7) 16.12.2009 Liite 3 Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon työryhmälle USKONTO Opetusneuvos Pekka Iivonen Uskonnonopetuksen tehtävä yleissivistyksen kokonaisuudessa Suomen perustuslain

Lisätiedot

3. Yhteisön etiikka (et3) Keskeiset sisällöt yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ihmisen elämän piirteinä

3. Yhteisön etiikka (et3) Keskeiset sisällöt yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ihmisen elämän piirteinä 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Se hyödyntää ihmis-, yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina,

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Perusopetuksessa 645 oppilasta Lukiossa 290 oppilasta Kansainvälisessä koulussa 160 oppilasta Turun peruskouluissa 1200 monikulttuurista oppilasta, heistä 600

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot

6.6.2003 PERUSOPETUSLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN SEKÄ KOULUN TOIMINTAAN

6.6.2003 PERUSOPETUSLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN SEKÄ KOULUN TOIMINTAAN OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN TIEDOTE 20/2003 6.6.2003 Perusopetuksen järjestäjät ja perusopetusta antavat koulut PERUSOPETUSLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN

Lisätiedot

osaksi opetusta Simo Tolvanen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta /

osaksi opetusta Simo Tolvanen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Suomalainen LUMAosaaminen ja tieteenhistoria osaksi opetusta Simo Tolvanen simo.a.tolvanen@helsinki.fi 9.1.2014 1 Miksi? Miten? 9.1.2014 2 Miksi LUMA-aineita opetetaan? Kuva: Flickr, Kuvaaja: Corey Holmes

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

7.12 Elämänkatsomustieto ja esiopetuksen etiikka ja katsomus

7.12 Elämänkatsomustieto ja esiopetuksen etiikka ja katsomus 7.11.2 Muut uskonnot Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetussuunnitelmien perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisille ryhmille laadittuja

Lisätiedot

OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ LUKIOSSA

OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ LUKIOSSA OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ LUKIOSSA Tässä ohjeessa kuvataan uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta sekä lukiossa järjestettäviä

Lisätiedot

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä?

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Kansainvälisyyskasvatus, miksi ja miten? Studia Generalia-luentosarja 28.3.2007 Rilli Lappalainen, President Development Education Forum - rilli.lappalainen@kehys.fi

Lisätiedot

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. 9.2.12 Elämänkatsomustieto Johdanto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

MUISTIO PERUSOPETUSLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN SEKÄ KOULUN TOIMINTAAN

MUISTIO PERUSOPETUSLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN SEKÄ KOULUN TOIMINTAAN OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN MUISTIO PERUSOPETUSLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN SEKÄ KOULUN TOIMINTAAN Opetushallitus käsittelee tässä tiedotteessa uskonnon

Lisätiedot

OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ ESI- JA PERUSOPETUKSESSA OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Tässä ohjeessa kuvataan uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta sekä koulussa

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

KOULUYHTEISTYÖN KAKSI KÄRKEÄ

KOULUYHTEISTYÖN KAKSI KÄRKEÄ KOULUYHTEISTYÖN KAKSI KÄRKEÄ Tuula Vinko /KKP Järvenpää 3.12.2014 Neljästä korista 1. USKONNON OPPITUNNIT Opetussuunnitelman mukaan EI uskonnon harjoittamista Seurakunta yhtenä oppimisympäristönä Työntekijä

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Kv+ops=Koulun perustehtävä

Kv+ops=Koulun perustehtävä Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 20. - 21.11.2013 Kuopiossa Kv+ops=Koulun perustehtävä Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen rakenne- ja tavoitetyöryhmä

Lisätiedot

Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina

Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina Kumppanuuden korit kutsuvat monipuoliseen yhteistyöhön. Niiden avulla kerrotaan yhteistyön tarkoituksesta ja pelisäännöistä. Esite on suunnattu

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 YHTEISKUNTAOPPI Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi ohjata oppilasta toimimaan erilaisuutta

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Opettajien erikoistumiskoulutus: Monikulttuurisuus opetustyössä 30 op

Opettajien erikoistumiskoulutus: Monikulttuurisuus opetustyössä 30 op Opettajien erikoistumiskoulutus: Monikulttuurisuus opetustyössä 30 op Opetussuunnitelma 2016 2017 Koulutus toteuttaa Valtioneuvoston asetuksessa 1439/2014 määriteltyjä erikoistumiskoulutuksen yleisiä tavoitteita.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)30 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 4: KANSALLISET TUTKIMUKSET, JOTKA KOSKEVAT MAHDOLLISTEN

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija 5.11. Uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

MITEN OPETTAJANKOULUTUSLAITOS (TURUN YKSIKKÖ) VASTAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEISIIN?

MITEN OPETTAJANKOULUTUSLAITOS (TURUN YKSIKKÖ) VASTAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEISIIN? MITEN OPETTAJANKOULUTUSLAITOS (TURUN YKSIKKÖ) VASTAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEISIIN? Anu Warinowski & Eija Yli-Panula yliopisto-opettaja, KT & yliopistotutkija, FT kasvatustiede & biologian ja maantieteen

Lisätiedot

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T A K S E T U L N J A U I V T U S L A D A K A S I M D I A K E VIESTINNÄN KESKUSLIITON MEDIAKASVATUSLINJAUKSET: Lasten ja

Lisätiedot

Ympäristöoppia opettamaan

Ympäristöoppia opettamaan Ympäristöoppia opettamaan Kalle Juuti Ympäristöoppi palaa vuonna 2016 voimaan tulevan opetussuunnitelman myötä peruskoulun alaluokkien oppiaineeksi. Vuoden 2004 opetussuunnitelmassa biologia ja maantiede

Lisätiedot

Arto Kallioniemi ja Eero Salmenkivi (toim.) Katsomusaineiden kehittämishaasteita

Arto Kallioniemi ja Eero Salmenkivi (toim.) Katsomusaineiden kehittämishaasteita Arto Kallioniemi ja Eero Salmenkivi (toim.) Katsomusaineiden kehittämishaasteita Opettajankoulutuksen tutkinnonuudistuksen virittämää keskustelua Tutkimuksia 279 Julkaisusarjan toimituskunta: Jarkko Hautamäki

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot