Eurooppalaisia näkökulmia uskonnonopetukseen ja visioita suomalaisen mallin kehittämiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eurooppalaisia näkökulmia uskonnonopetukseen ja visioita suomalaisen mallin kehittämiseksi"

Transkriptio

1 Arto Kallioniemi prof. Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Eurooppalaisia näkökulmia uskonnonopetukseen ja visioita suomalaisen mallin kehittämiseksi Taustaa Ihmisten lisääntynyt liikkuvuus, globalisaatio, moninaistuminen, sekularisaatio sekä individualismi muuttavat yhteiskuntaa ja saavat aikaan useita käytännön haasteita. Uskonnot, maailmankuvat, kasvatus ja dialogi sekä niiden suhde ja uskonnoista sekä maailmankuvista oppiminen ovat tulleet keskeiseksi osaksi yhteiskunnallista keskustelua viime vuosina. Keskustelu on saanut yhä enemmän näkyvyyttä sekä kansallisilla että kansainvälisillä areenoilla. (Weisse 2009,11) Aihepiiristä ei brittiläisen professori Robert Jacksonin mukaan ole koskaan historiassa keskusteltu yhtä laajasti ja aktiivisesti. Alan asiantuntijoiden lisäksi keskusteluun ovat osallistuneet poliitikot, kansalaiset ja suuri yleisö. (Jackson 2011; ix-xxii) Eurooppalaiset järjestöt, ovat useissa poliittisissa lausunnoissaan korostaneet uskontojen merkitystä yhteiskunnissa ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuissa. Esimerkiksi Euroopan neuvosto painottaa kulttuurien välistä dialogia kasvatukseen liittyvässä asiakirjassaan, jossa esitetään, että uskontojen välisen vuoropuhelun avulla voidaan edistää yhteiskunnallista konsensusta ja ratkaista vallitsevia sosiaalisia ongelmia. (Council of Europe 2008a, 24) Useassa Euroopan maassa nähdään olevan yhä suurempi ristiriita väestön uskonnollisuuden, uskonnon harjoittamisen ja uskonnollisen osallistumisen sekä yleissivistävän koulun uskonnonopetuksen välillä. Koulussa voidaan antaa tunnustuksellista uskonnonopetusta oppilaille, jotka eivät itse osallistu uskonnolliseen toimintaan tai uskonnon harjoittamiseen tai eivät pidä itseään erityisen uskonnollisina. (Smyth et al. 2013a, 1) Tämä asettaa konkreettisia paineita ja muutostarpeita uskonnonopetukselle. Esimerkiksi tästä syystä viimeaikainen keskustelu uskonnonopetuksen roolista, tavoitteista, sisällöstä ja muutostarpeista osana yleissivistävän koulun opetusta on ollut eurooppalaisella tasolla laajaa ja monipuolista. Tarkastelua on käyty ennen kaikkea sen suhteen, missä kulkee raja oman uskonnonopetuksen sisällön ja tunnustuksellisuuden kunnioittamisen sekä muiden maailmankatsomusten ja ideologioiden opettamisen välillä. Uskonnonopetuksen ollessa osa julkisen koulun opetussuunnitelmaa, sen sisältönä ei voi olla vain omaan uskonnolliseen perinteeseen liittyvä tieto tai identifikaatio omaan uskontoon, vaan sen tulee edistää tulevaisuuden kansalaisten keskinäistä vuoropuhelua, suvaitsevaisuutta ja keskinäistä ymmärrystä sekä moninaisuuden hyväksymistä. (Jackson 2004, ) Eurooppalaisella tasolla on paljon pohdittu esimerkiksi sitä, mikä tulisi olla uskonnonopetuksen painopisteenä. Professori John Hullin esittämä taksonomia on muodostunut lähes klassiseksi tavaksi jäsentää uskonnonopetusta oppiaineen tavoitteiden ja sisällön pohjalta. Taksonomian mukaan uskonnonopetuksen tarkastelussa voidaan erottaa kolme eri lähestymistapaa: oppia uskonto (learning religion), oppia uskontoa (learning about religion) ja oppia uskonnosta (learning from religion). (Hull 2002, ) Lähestymistapa oppia uskonto kuvaa tilannetta, jossa koulun uskonnonopetus perustuu yhden uskonnollisen tradition tarkastelulle. Opetuksen tavoitteena on joko vahvistaa oppilaiden sitoutumista omaan uskonnolliseen traditioon tai tehdä heistä kyseisen uskonnon

2 kannattajia. Lähestymistavassa oppia uskontoa uskontoa opetetaan ulkopäin: opetuksen perspektiivi on ei-uskonnollinen. Lähestymistapaa kutsutaan usein uskontotieteelliseksi ja se perustuu antropologiaan tai etnografiaan. Tällaista lähestymistapaa on kansainvälisesti pidetty sekulaarina tai integroivana uskonnonopetuksena. (Hull 2002, ; Byrne 2014, 17). Oppia uskonnosta lähestymistapa perustuu ajatukseen, jonka mukaan oppilaat osallistuvat käsittelyn kohteena olevan uskonnon uskomusten ja toteutumismuotojen tarkasteluun. Opetuksen fokuksena on oppilaiden elämys- ja kokemusmaailma. Lähestymistapa perustuu pitkälti kasvatustieteelliseen ja uskonnon didaktiseen tutkimukseen ja sillä on yhtymäkohtia etnografiseen tutkimukseen. (Hull 2002, ; Byrne 2014, 17) Lähes kaikissa eurooppalaisissa yhteiskunnassa on kasvanut ymmärrys siitä, että uskonnon oppiaineena tulisi olla osa yleissivistävää kasvatusta. Uskonnonopetuksella on nähty olevan myös laajoja yhtymäkohtia kansalaisuus-, monikulttuurisuus-, ja kulttuuriperintökasvatuksen kanssa. Uskonnonopetuksella on nähty myös läheinen yhteys kouluissa annettavaan ihmisoikeuskasvatukseen, jonka merkitys on viime vuosina kasvanut yhteiskuntien väestörakenteen muuttuessa ja rasismin lisääntyessä. (Jackson 2007, 4) Saksalainen professori Johannes Lähnemann kiteyttää uskonnonopetuksen yhteiskunnan koululaitoksessa liittyvät perustelut seuraaviksi näkökulmiksi: 1. tiedon siirto kulttuurisesta ja uskonnollisesta perinnöstä, 2. yksilöiden ja yhteiskuntien uskonnoista nousevan arvopohjan ja etiikan tunteminen, 3. elämän merkityksen ja tarkoituksen reflektointi pyhien kirjoitusten, traditioiden ja uskonnon harjoittamisen näkökulmasta ja 4. sietokyvyn kasvattaminen sekä ennakkoluulojen vähentäminen autenttisen tiedon ja eri elävien uskonnollisten perinteiden kohtaamisen kautta. (Lähnemann 2008, 5) Kasvava kulttuurinen ja katsomuksellinen monimuotoisuus Euroopassa edellyttää valmiutta kohdata uskonnollinen moninaisuus rakentavalla tavalla. Kykyä lukea ja ymmärtää uskontoja osana kulttuurista moninaisuutta pidetään eurooppalaisten uskontokasvatuksen tutkijoiden keskuudessa erittäin tärkeänä taitona ja osana muuttuvaa yleissivistystä. Uskontoon liittyvä oppiminen nähdään nykyisin vahvasti osana ihmisen kasvua ja kehittymistä, joka liittyy keskeisesti yleissivistävän koulun kasvatus- ja sivistystehtävään. (Kallioniemi 2007, 43). Ranskalainen professori Jean-Paul Willaime nimeää uskonnonopetukseen liittyvät viimeaikaiset kehityssuunnat seuraaviksi: 1) Uskonnonopetuksen tehtävissä ja tavoitteissa ilmenee kasvavaa integraatiota koulun yleisten kasvatustavoitteiden kanssa. Useissa Euroopan maissa on nähtävissä suuntaus, jonka mukaisesti uskonnonopetuksen avulla edistetään oppilaiden kasvua vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi moninaistuvissa yhteiskunnissa. 2) Uskonnonopetuksessa on nähtävissä kasvava avoimuus uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta kohtaan. Tämä näkyy useissa Euroopan maissa ennen kaikkea pyrkimyksenä ottaa islam huomioon joko järjestämällä erityistä islamin opetusta tai huomioimalla islam ylipäätänsä koulujen opetussuunnitelmissa. 3) Uskonnonopetukseen liittyvät uudistamispyrkimykset saavat aikaan jännitteitä ja synnyttävät konflikteja useissa maissa. Esimerkiksi Espanjassa käydään jatkuvaa kiistaa katolisen kirkon antamasta uskonnonopetuksesta, jonka osa kriitikoista haluaa korvata tunnustuksettomalla, uskontotieteellisellä opetuksella. Venäjällä on herättänyt kritiikkiä koulujen opetussuunnitelmiin äskettäin liitetty uusi oppiaine ortodoksisen kulttuurin perusteet. Vastustajat olisivat halunneet oppiaineen olevan luonteeltaan vertailevaa uskontotiedettä. (Willaime 2007, ) Kansainvälisessä uskonnon didaktisessa tutkimuksessa on viime vuosina kategorisoitu eri maiden uskonnonopetusmalleja usealla eri tavalla. (Ks. esim. Plesner 2002; Kodelja & Bassler 2004) Evans (2008, 461) on pohtiessaan uskonnonopetusta ihmisoikeuksien toteuttamisen näkökulmasta esittänyt seuraavan luokittelun, joka yksinkertaisuudessaan hahmottaa tiivistetysti erilaisia uskonnonopetuksen toteuttamisperiaatteita.

3 Evans rakentaa kuusi eri ryhmää lähestymistapoja: 1. tiukka sekularismi. Uskonnonopetusta ei anneta. 2. satunnainen uskonnonopetus. Uskontoa opetetaan ainoastaan siinä laajuudessa, mikä on välttämätöntä muiden oppiaineiden ymmärtämisen näkökulmasta, esimerkiksi uskonnolliset kielikuvat runoudessa. 3. pluraali uskonnonopetus. Oppilaat oppivat useiden uskontojen käytäntöjä, uskomuksia ja rituaaleja. Uskontoja opetetaan informatiivisesta näkökulmasta ilman totuusnäkökulmaa. 4. segregoitu uskonnonopetus. Oppilaat jaetaan omien uskonnollisten ryhmien mukaisiin opetusryhmiin. 5. yhtenäinen uskonnonopetus. Opetus rakentuu valtion pääuskonnon pohjalle. 6. uskonnollinen tai ideologinen opetus. Uskontoa opetetaan totena ja oppilaita mahdollisesti valmistetaan osallistumaan uskonnollisiin menoihin. (Evans 2008, 461.) Kansainvälisessä uskonnon didaktisessa tutkimuksessa on 1970-luvulta lähtien vahvistunut uskontotiede uskonnonopetuksen taustatieteenä. Taustalla on muuttunut näkemys uskonnonopetuksen tehtävistä julkisessa koulussa. Muuttunutta tehtävää kuvaan usein seuraavilla näkökulmilla: 1. koulun näkökulma uskontoon on akateeminen, ei hartaudenharjoitukseen perustuva, 2. koulu lisää oppilaiden tietoisuutta uskonnoista, mutta ei ohjaa oppilaita hyväksymään mitään uskontoa, 3. koulu tukee uskonnonopiskelua, mutta ei uskonnonharjoittamista, 4. koulu voi esitellä oppilaille erilaisia uskonnollisia näkemyksiä, mutta ei voi vaatia heiltä sitoutumista niihin, 5. koulu valistaa uskonnoista neutraalisesti, mutta ei edistä eikä myöskään tuo niitä esille negatiivisesti, 6. koulu informoi uskonnoista, mutta sen tehtävänä ei ole vahvistaa oppilailta mihinkään erityiseen uskontoon. (First Amendment Center 1999, 3.) Näkökulmat painottavat uskonnonopetuksen lähtökohtien eroa sekulaarin ja tunnustuksellisen näkökulman välillä. Sekulaari näkökulma painottaa uskonnonopetuksen perustuvan alan tieteelliseen tutkimukseen ja sisältää moniuskontoisen näkökulman. Tunnustukselliseen näkökulmaan sisältyy taas ajatus yksinomaisesta totuudesta. Kansainvälisesti on selvästi nähtävissä kasvava kiinnostus kehittää julkisten koulujen uskonnonopetusta kohti pluralistisempaan ja moniarvoisempaa lähestymistapaa. (Grelle 2012, 6) Kokoavasti voidaan todeta, että viime vuosikymmeninä useissa Euroopan maissa on tapahtunut siirtymä yhden uskonnon pohjalle rakentuvasta uskonnonopetuksesta kohti moninaisempia, pluralistisia lähtökohtia. Esimerkiksi Englannissa pluralistiseen, moniuskontoiseen uskonnonopetukseen siirryttiin jo 1970-luvulla. (Jackson 2004). Myös muissa Pohjoismaissa kuin Suomessa uskonnonopetuksen peruslähtökohta on muuttunut: Ruotsissa vuodesta 1962 lähtien kaikki oppilaat ovat osallistuneet samansisältöiseen uskonnonopetukseen. Tanskassa siirtymä tapahtui vuonna 1975 ja viimeksi Norjassa vuonna 1997 (Selander 1993, 10; Leganger-Krogstad 2011, 93.) Uskonnonopetuksen lähtökohdat ja sisällöt eroavat edellä esitetyissä maissa toisistaan, mutta yhteisenä periaatteena on tunnustuksettomuus siinä mielessä, että opetuksen lähtökohtana eivät ole lasten ja nuorten uskonnolliset taustat ja, että opetukseen ei sisälly uskonnonharjoitusta. (Cush 2011, 71). Toledon julistus

4 Toledon julistus vuodelta 2007 on yksi esimerkki halusta tarkastella uskonnonopetusta eurooppalaisella tasolla ja pyrkimys antaa yleiseurooppalainen suositus uskonnonopetuksen toteuttamiseksi eri maissa. Se on syntynyt Euroopan neuvoston työn pohjalta. Julistus liittyy OSCE:n (Organisation for Security and Cooperation in Europé) toimintaan. OSCE:n kuuluu 56 jäsenvaltiota. Mukana ovat useimmat Euroopan maat sekä Kanada että Yhdysvallat. Toledon julistuksen tavoitteena on parantaa ymmärrystä maailman kasvavasta uskonnollisesta moninaisuudesta ja uskontojen kasvavasta merkityksestä julkisessa tilassa. Toledon julistuksen päämääränä on auttaa OSCE:n jäsenvaltioita, kun ne haluavat edistää tietämystä ja tutkimusta uskonnoista ja uskomuksista kouluissa, erityisesti pyrittäessä lisäämään uskonnonvapautta. (TGP 2007, 11 12; Santoro 2008, 83; Byrne 2014,43.) Julistuksen esipuheessa todetaan, että nuorille on tärkeää hankkia parempaa ymmärrystä siitä, minkälainen rooli uskonnoilla on tämän päivän maailmassa. Tarve syntyy siitä, että eri uskonnot ja identiteetit vaikuttavat toisiinsa matkustettaessa, kaupankäynnissä, mediassa ja siirtolaisuudessa. Vaikka uskontojen syvempi tuntemus ei automaattisesti lisää suurempaa sietokykyä ja kunnioitusta, niin uskontojen ja katsomusten ignorointi lisää väärinymmärryksen, stereotypioiden ja konfliktien mahdollisuuksia. Perustavaa laatua olevan ihmisoikeus uskonnon- ja katsomuksen vapauden kunnioittaminen on asiakirjan keskeinen näkökulma. Toledon julistus pohjautuu monitieteelliseen ja moniuskontoisen työryhmän työskentelyyn, johon kuului laaja edustus akateemikkoja, juristeja ja kasvattajia eri uskonnoista ja katsomuksista. Toledon julistus hyväksyttiin Ministerineuvostossa ja esiteltiin 15 OSCE:n ministerikokouksessa Madridissa (TGP 2007, 11 12; Santoro 2008, 83.) Toledon julistus sisältää keskeisiä, ohjaavia avainperiaatteita uskonnoista ja katsomuksista opettamiseen. Julistuksessa esitellään kymmenen avainperiaatetta. Seuraavassa niitä esitellään yksityiskohtaisesti: 1) Uskonnoista ja uskomuksista opettamisen tulee pohjautua menettelytapoihin, jotka ovat oikeudenmukaisia, totuudenmukaisia ja perustuvat tutkimukseen. Oppilaiden tulee oppia uskonnoista ja katsomuksista ihmisoikeuksien, vapauden ja kansalaisarvojen näkökulmasta. 2) Opettajilla, jotka opettavat uskonnoista ja katsomuksista tulee olla käsitys uskonnonvapauteen liittyvistä kysymyksistä. Uskonnonvapauden edistämisen ja toteuttamisen kouluympäristössä tulee perustua muiden keskinäiseen kunnioitukseen ja ymmärrykseen. 3) Uskonnoista ja katsomuksista opettamisen on koulun vastuulla. Tämä opetus ei saa väheksyä tai ignoroida perheiden ja uskonnollisten yhteisöjen roolia arvojen opettamisessa seuraavalle sukupolvelle. 4) Uskonnonopetuksen toteuttamiseksi asianmukaisesti pitäisi perustaa asiantuntijaryhmiä. Näiden tehtävänä on muun muassa saada eri viiteryhmiä mukaan oppiaineen opetussuunnitelman valmistamiseen, toteuttamiseen ja opettajien koulutukseen. 5) Jos pakollinen opetus, johon liittyy opetusta uskonnoista ja uskomuksista ei ole riittävän objektiivista, niin sitä pitäisi muuttaa tasapainoisemmaksi ja puolueettomammaksi. Jos tämä ei ole mahdollista, niin oppilailla tulisi olla oikeus jättäytyä opetuksen ulkopuolelle. Ensimmäiset viisi avainperiaatetta kattavat useita eri näkökulmia uskonnonopetukseen. Keskeisenä niissä painottuu pyrkimys objektiivisuuteen ja uskonnonvapauden näkökulmat oppiaineen opetuksessa (TGP 2007,16.) Loput avainperiaatteet ottavat kantaa uskonnonopettajien koulutukseen ja oppiaineen opetussuunnitelmiin. Keskeistä ovat muun muassa: 6) Uskonnonopettajilla tulisi olla riittävä koulutus tehtäväänsä. Heillä tulisi olla tietoja, taitoja ja asenteita opettaa uskonnoista ja katsomuksista asiallisella ja tasapainoisella tavalla. Opettajat tarvitsevat sisällöllisen kompetenssin rinnalla pedagogisia taitoja niin, että he voivat olla vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa ja auttaa oppilaita vuorovaikutukseen toisensa kanssa kunnioittavalla tavalla. 7) Oppiaineen opetussuunnitelmien,

5 oppikirjojen ja oppimateriaalin valmistelu tulee tapahtua tavalla, joka ottaa huomioon uskonnolliset ja ei-uskonnolliset näkemykset laajalla, kunnioittavalla ja asiallisella tavalla. 8) Opetussuunnitelmia tulee kehittää opettajien ammatillisten standardien pohjalta. 9) Opettajien peruskoulutus tulee tapahtua demokratian ja ihmisoikeuksien näkökulmasta ja siihen tulee sisältyä myös näkökulmia kulttuuriseen ja uskonnolliseen moninaisuuteen sekä 10) Opetussuunnitelmissa tulee tarkastella uskontojen ja katsomusten kehitystä historiassa ja nykypäivänä sekä reflektoida globaalisia ja paikallisia kysymyksiä. Opetussuunnitelmien tulee olla sensitiivisiä uskontojen ja katsomusten moninaisuudelle. (TGP 2007,16.) Kokoavasti arvioiden Toledon julistus painottaa uskonnonopetusta moninaisuuden hyväksymisen näkökulmasta. Oppiaineen tehtäväksi nähdään valmiuksien antamisen elämään moniuskontoisissa yhteiskunnissa, jossa uskonnonvapauteen liittyvät näkökulmat ovat vahvasti läsnä. Julistus painottaa pluralistista lähtökohtaa uskonnonopetuksen toteuttamisessa. Julistus painottaa myös opettajien koulutusta ja oppiaineen opetussuunnitelmien laaja-alaista kehittämistä. Toledon julistus on synnyttänyt laajaa yhteistyötä ja kiinnostusta uskonnonopetuksesta ja sen kehittämisestä eri puolilla Eurooppaa. Vuonna 2008 Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi suosituksen uskonnoista ja ei-uskonnollisista vakaumuksista interkulttuurisessa kasvatuksessa. Suosituksessa todetaan, että kasvatus demokraattiseen kansalaisuuteen on tärkeä väline sosiaalisessa koheesiossa, keskinäisessä ymmärryksessä, kulttuurien ja uskontojen välisessä dialogissa ja solidaarisuudessa, mutta se edellyttää erilaisuuden tunnistamista ja hyväksymistä sekä kriittisen lähestymistavan kehittämistä. Näiden avulla voidaan edistää toleranssia ja yhdessä elämisen kulttuuria (Council of Europe 2008b.) Toledon julistuksen innoittamana syntyi myös vahva eurooppalaisten uskontokasvatuksen tutkijoiden verkosto, jonka tuloksena syntyi REDCo- (Religion in Education. A contribution to Dialogue or a factor of Conflict in transforming societies of European Countries) tutkimusprojekti, joka on tuottanut suuren määrän tietoa lasten ja nuorten käsityksistä uskonnosta ja elämisestä yhdessä muuttuvassa Euroopassa. Suomalainen malli ja sen kehittäminen Suomessa uskonnonopetusta toteutetaan oppilaiden oman uskonnon opetuksena. Opetushallitus on vahvistanut kolmentoista eri uskonnon opetussuunnitelmat. (Sakaranaho 2006, 227, ). Pääkaupunkiseudulta löytyy kouluja, joissa opetetaan viittä tai kuutta eri uskontoa ja sen lisäksi elämänkatsomustietoa. Uskontoaineiden moninaisuus synnyttää myös lukuisia kysymyksiä. Jos esimerkiksi eri pienryhmäuskontojen opettajankoulutus halutaan hoitaa laadukkaasti ja samanarvoisesti kuin luterilainen ja ortodoksinen opetus, on välttämätöntä perustaa useita muun muassa islamin opetukseen suunnattuja tutkimusvirkoja. Vastaavat ongelmat tulevat ilmi oppimateriaalien tuottamisessa, sillä asianmukaisesta laadukkaasta materiaalista on puutetta kaikissa pienryhmäuskonnoissa. Itsestään selvää on myös, että ylioppilaskirjoitusten ainereaalissa tulee tuottaa ylioppilastehtävät myös kaikille vähemmistöuskonnoille kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun varmistamiseksi. (Kallioniemi 2013, ) Nykymalli on toimimaton koulun arjessa. Se on myös pedagogisesti kestämätön, jos asiaa tarkastellaan niistä laaja-alaisista tavoitteista käsin, joita esimerkiksi alan kansainvälisessä kirjallisuudessa koulun katsomusopetukselle asetetaan. (esim. Jackson 2008: Alberts, 2012). Koulun

6 arjessa on haasteellista järjestää uskonnon- ja sille vaihtoehtoista elämänkatsomustiedon opetusta, joka edellyttää useiden eri opetusryhmien muodostamista. Viime keväänä perusasteen tuntijakouudistuksen yhteydessä rehtorien ammattijärjestö lausuikin varsin voimakkaasti kantansa uudistuksen välttämättömyydestä. Rehtorit joutuvat kohtaamaan muun muassa oppilaiden vanhempien usein ristiriitaiset odotukset uskonnonopetuksesta. He joutuvat perehdyttämään työhönsä monesti vaatimattomalla koulutuksella toimivat pienryhmäuskontojen opettajat. Näyttää myös siltä, että joidenkin koulujen pedagoginen hyvinvointi kärsii siitä, että lukuisat uskonnontunnit joudutaan sijoittamaan lukujärjestysteknisesti aikoihin, jolloin muun tyyppinen toiminta olisi pedagogisesti tarkoituksenmukaista. (Kallioniemi 2013, ) Koulujärjestelmä ei pysty tarjoamaan kaikille oppilaille asianmukaista oman uskonnon opetusta. Tällä hetkellä esimerkiksi opetetaan yleisislamia, mutta Suomessa asuva islamilaisväestö on monenkirjavaa, eikä kaikkia tyydytä yleisislamin opetus. Muun muassa Turun Varissuolla, missä uskonnonopetus on herättänyt vahvoja tunteita, asuu suuri joukko erilaisia iranilaistaustaisia maahanmuuttajia: osa heistä on politisoituneita shiiamuslimeja, osa taas varsin liberaaleja sunnimuslimeja. Ongelma on kasvava ja sivuaa myös ortodoksista opetusta, sillä osa venäläistaustaisista perheistä on tyytymätön nykyiseen ratkaisuun opiskella lähinnä Suomen ortodoksisen kirkon perinteen mukaisesti. Useat intialaistaustaiset oppilaat osallistuvat pääkaupunkiseudulla Krishna-yhteisön oman uskonnon opetukseen, mikä ei välttämättä vastaa heidän uskonnollista taustaansa, vaikka tuleekin kulttuurisesti lähelle. (Kallioniemi 2013, 74 76,) Yksi merkittävimpiä viimeaikaisia uskonnonopetukseen liittyviä kehittämisvisioita on ollut Kulosaaren yhteiskoulussa syksyllä 2013 alkanut uusi uskontojen ja elämänkatsomustiedon yhteinen opetusohjelma, jonka mukainen opetus aloitettiin perusasteen 7. ja 8. luokalla. Uutta opetusohjelmaa voidaan luonnehtia integroivaksi lähestymistavaksi, jolla tarkoitetaan sellaista lähestymistapaa uskonnonopetukseen, jossa oppilaita ei eroteta toisistaan erillisiksi opetusryhmiksi, vaan kaikki oppilaat opiskelevat samassa opetusryhmässä yhteisen opetusohjelman mukaan. Norjalaisen tutkijan Wanda Albertsin mukaan integroivaa uskonnonopetusta voidaan luonnehtia eitunnustukselliseksi lähestymistavaksi, jonka lähtökohtana on koulujen ja yhteiskunnan uskonnollinen pluralismi. Opetus eri uskonnoista ja maailmankatsomuksista nähdään integroivassa mallissa yhteiskunnan tehtäväksi. Tarkoituksena on löytää yhteisiä arvoja huolimatta uskonnollista ja kulttuurista eroista. Integroivaa lähestymistapaa perustellaan yhteiskunnan väestörakenteen muutoksella monikulttuuriseksi ja moniuskontoiseksi. Fokuksena on opettaa eri uskontoja eiuskonnollisesta lähestymistavasta ja käsitellä uskonnollista moninaisuutta luokkahuoneessa. (Alberts 2007, 324; 2012, 29 30) Yhteistä opetusohjelmaa eriytetään oppilaiden oman uskonnon tavoitteiden mukaisesti. Yhteinen opetusohjelma on rakennettu perusasteen vuoden 2004 valtakunnallisen opetussuunnitelman ja vuoden 2006 pienryhmäuskontojen opetussuunnitelman pohjalta. Opetusohjelma rakentuu kolmen pääsisällön pohjalle: 1. katsomusten maailma, 2. eurooppalaisen ajattelun historia ja kirkkohistoria (juutalaisuuden/islamin historia) ja 3. etiikka (Kulosaari 2013). Kulosaaren yhteiskoulun uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusohjelman tutkimus on erittäin tärkeää tulevaisuuden opetuksen profiloinnin ja kehittämisen kannalta. Saatujen kokemusten ja tulosten tarkastelu on keskeistä pohdittaessa uskonnonopetuksen roolia tulevaisuudessa sekä

7 uskonnonopetuksen sisältöjä osana uudistuvia opetussuunnitelmia. Kulosaaren yhteiskoulusta kerätyt alustavat tulokset osoittavat oppilaiden vanhempien ja oppilaiden itsensä suhtautuvan hyvin positiivisesti uudenlaiseen tapaan järjestää oppiaineen opetusta. (Åhs et all. 2014) Julkisuudessa kuitenkin pääosin uskonnolliset yhdyskunnat ja Vapaa-ajattelijat ovat voimakkaasti kritisoineet uutta lähestymistapaa vastaan (esimerkiksi Suomen ortodoksinen kirkko 2014). Eurooppalaisessa keskustelussa uskonnonopetus nähdään voimakkaasti oppiaineena, jossa painottuu uskonnoista ja katsomuksista oppiminen sekä valmiuksien antaminen moniuskontoiseen yhteiskuntaan. Kun uskonnonopetuksen luonne muuttuu, myös uskonnonopetuksen tieteenalastruktuurin ja taustatieteiden painotuksen tulisi muuttua. Uskonnonopetuksen lähestymistavoissa ja sisällöissä tulisi entistä enemmän painottaa uskontotieteellistä ja kulttuuriantropologista lähestymistapaa. Eri uskontoihin ja katsomuksiin liittyvä tieto on uskonnonopetuksen yhteiskunnallisen tehtävän ytimessä. Julkisessa koulussa annettavan opetuksen tulee nimenomaan vastata yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja oppiaineen perustehtävä ja tavoitteet tulee määritellä niiksi tiedoiksi ja taidoiksi, joita yhteiskunta tulevaisuuden kansalaisista edellyttää. Siksi olisikin hyvin tärkeää myös tutkia ja tarkastella sitä, mitkä ovat maailmankansalaisen uskontoihin ja katsomuksiin liittyvät perusvalmiudet, jotka tulisi opettaa yleissivistävässä, julkisessa koulutuksessa. Jos suomaisessa uskonnonopetuksessa otetaan vakavasti yhteiskunnallisen ja kulttuurisen muutoksen mukanaan tuomat haasteet, sitä olisi välttämättä uudistettava. Globalisoituvassa maailmassa, jossa lokaalisten yhteisöjen suurimpia haasteita on sosiaalinen koheesio ja sen lisääminen, ei ole tarkoituksenmukaista, että oppilaat eriytyvät oman uskontonsa mukaisiksi opetusryhmiksi, eikä niiden välillä synny todellista vuorovaikutusta ja dialogia. Lähteet ja kirjallisuus Alberts, Wanda 2007 Integrative Religious Education in Europe. A Study-of-Religions Approach. Berlin: De Gruyter The Representation of Religions in School Academic and Educational Challenges. Panorama Volume 24, Byrne, Cathy 2014 Religion in Secular Education. What, in Heaven s Name, are we Teaching our Children? Boston: Brill. Council of Europe 2008a White Paper on Intercultural Dialogue: Living Together as Equals in Dignity launched by the Council of Europe Ministers of Foreign Affairs at their 118 Ministerial Session, Strasbourg, 7 May Strasbourg: Council of Europe.

8 2008b Recommendation CM/Rec (2008)12 of the Committee of Ministers to member states on dimension of religions and non-religions convictions within intercultural education. https://wcd.coe.int/viewdoc.jsp?id= &site=cm (Luettu ) Cush, Denise 2011 Without fear of favor: Forty years of non-confessional and multi-faith education in Scandinavia and the UK Leni Franken & Patrick Loobuyck (toim.) Religious Education in a Plural Secularised Society: a Paradigm Shift Münster: Waxmann Verlag Evans, Carolyn 2008 Religious Education in Public Schools: An International Human Rights Perspective. Human Rights Law Review 8 (39), First Amendment Center 1999 A Teacher s Guide to Religion in the Public School. First Amendment Center. Nashville. Grelle, Bruce 2012 Religious Education and Human Rights: An Emerging International Consensus. Konferenssiesitelmä. ISREV XVIII. Turku. Grönholm, Paula 2013 Kulosaaressa kokeilu: Eri uskontoihin kuuluvat opiskelevat yhdessä Helsingin Sanomat Hull, John M The Contribution of Religious Education to Religious Freedom. Committed to Europe s Future: Contributions from Education and Religious Education. Peter Scheiner, Hans Spinder, Jeremy Taylor & Win Westerman, Münster: Comenius-Institut, Protestant Centre for Studies in Education. Jackson, Robert 2004 Rethinking Religious Education and Plurality. New York: Routledge.

9 2007 European Institutions and the Contribution of Studies of Religious Diversity to Education for Democratic Citizenship Robert, Jackson, Siebren Miedema, Wolfram Weisse & Jean-Paul, Williaime (toim.). Religion and Education in Europe. Developments, Contexts and Debates. Religious Diversity and Education in Europe, volume 3, Münster: Waxmann Foreword - Myriam Hunter-Henin. Law, Religious Freedoms and Education in Europe: Cultural Diversity and Law xix xxiii. London: Asgate. Kallioniemi, Arto 2007 Laadukas katsomusaineiden opetus Arto Kallioniemi & Eero Salmenkivi (toim.) Katsomusaineiden kehittämishaasteita: opettajankoulutuksen tutkinnonuudistuksen virittämää keskustelua, Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 279. Helsinki: Yliopistopaino Kohti uskonto- ja katsomustietoa. Niin & Näin, Nro 76, 1, Kodelja, Zdenko & Bassler, Terrice 2004 Religion and Schooling in Open Society: a Framework for Informed Dialogue. Lubljana: Open Society Institute. Kulosaari 2013 Opetusohjelmaluonnos. Legander-Krogstad, Heid 2011 The Religious Dimension of Intercultural Education Contributions to a Contextual Understanding. Diss. International Practical Theology. Vol 14. Wien: Lit Verlag. Lähnemann, Johannes 2008 Introduction Interreligious and Values Education: Challenges, Developments and Projects in Europe. Johannes Lähnemann & Peter Schreiner (toim). Interreligious and Values Education in Europe Münster: P. Comenius-Institut. Plesner, Ingvill 2002 Religio-political models and models for religious and moral education. Panorama, 14 (2),

10 Åhs, Vesa, Ikkala, Jussi, Poulter, Saila & Kallioniemi, Arto Huoltajille ja oppilaille suoritetut kyselytutkimusten alustavat tulokset. Sakaranaho, Tuula 2006 Religious freedom, multiculturalism, Islam: Cross-reading Finland and Ireland. Leiden: Brill. Santora, Simona 2008 Toledo guiding principles on teaching about religions and beliefs in public schools: executive summary. International Education Vol. 19 No.1, Selander, Sven-Åke 1993 Undervisa i religionskunskap. Lund: Studentlitteratur. Smyth, Emer, Darmody, Merike & Lyons, Maureen 2013 Introduction. Emer, Smyth, Maureen, Lyons & Darmody, Merike (toim.) Religious Education in a Multicultural Europe. Children, Parents and Schools New York: Palgrave Macmillan. Suomen ortodoksinen kirkko 2014 Yhteisessä uskonnonopetuksessa oppilaat joutuvat asiantuntijan rooliin https://www.ort.fi/uutiset/yhteisessae-uskonnonopetuksessa-oppilaat-joutuvat-asiantuntijan-rooliin (Luettu ) TGP 2007 The Toledo Guiding Principles on Teaching About Religions and Beliefs in Public Schools. Warsaw: Office for Democratic Institutions and Human Rights. Internet-osoite: (Luettu ) Weisse, Wolfgram 2009 Foreword. Julian Ipgrave, Robert Jackson & Kevin O Grady (toim.). Religious Education Research through a Community of Practice: Action Research and the Interpretive Approach. Religious Diversity and Education in Europe Münster: Waxmann. Willaime, Jean-Paul

11 2007 Different Models for Religion and Education in Europe Robert, Jackson, Siebren, Miedema, Wolfram Weiss (toim.) Religion and Education in Europe. Developments, Contexts and Debates. Religious Diversity and Education in Europe, volume age=81 (Luettu )

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia

Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia Toteutuuko lapsen oikeus katsomukseen? Varhaiskasvatuksen seminaari 30.9.2016 Suomen Ekumeeninen Neuvosto,

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja

Lisätiedot

OPPILAAN OIKEUS OMAN USKONNON KOHTAAMISEEN KOULUSSA. Pekka Iivonen

OPPILAAN OIKEUS OMAN USKONNON KOHTAAMISEEN KOULUSSA. Pekka Iivonen OPPILAAN OIKEUS OMAN USKONNON KOHTAAMISEEN KOULUSSA Pekka Iivonen Uskonnon opetusjärjestelyiden ja uskonnollisen toiminnan taustalla oleva säädöstö: Suomen perustuslaki (731/1999) 11 1. oikeus uskonnonharjoittamiseen

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA

USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA Pekka Iivonen Osaamisen ja sivistyksen asialla Mitä uskontojen välinen dialogi on? (Churches Commission for Migrants in Europe CCME ja Church & Society Commission of CEC

Lisätiedot

Pekka Iivonen. Uskonto perusopetuksessa

Pekka Iivonen. Uskonto perusopetuksessa Pekka Iivonen Uskonto perusopetuksessa Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjiä järjestämään kaikissa kouluissa enemmistön mukaista oman uskonnon opetusta (kaikkialla evankelis-luterilainen uskonto).

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

3. Yhteisön etiikka (et3) Keskeiset sisällöt yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ihmisen elämän piirteinä

3. Yhteisön etiikka (et3) Keskeiset sisällöt yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ihmisen elämän piirteinä 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Se hyödyntää ihmis-, yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina,

Lisätiedot

osaksi opetusta Simo Tolvanen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta /

osaksi opetusta Simo Tolvanen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Suomalainen LUMAosaaminen ja tieteenhistoria osaksi opetusta Simo Tolvanen simo.a.tolvanen@helsinki.fi 9.1.2014 1 Miksi? Miten? 9.1.2014 2 Miksi LUMA-aineita opetetaan? Kuva: Flickr, Kuvaaja: Corey Holmes

Lisätiedot

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Globaalikasvatusta aineenopettajille

Globaalikasvatusta aineenopettajille Globaalikasvatusta aineenopettajille Maailmankoulu Opettajien ja kasvattajien globaalikasvatuksen tukipalvelu Globaalikasvatuksen tehtävänä on Avata ihmisten silmät ja mieli maailman erilaisille todellisuuksille.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Katsomusopetus (uskonto, et, etiikka)

Katsomusopetus (uskonto, et, etiikka) Katsomusopetus (uskonto, et, etiikka) (TaY / Tomperi / 8.11.2013; tiivistelmiä) Aiheita: Katsomusopetuksen erilaiset mallit Uskonnonopetuksen moninaisuus Suomessa Yhteiskunnallinen muutos & katsomus- ja

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO - VUOSILUOKAT 3-6

ORTODOKSIUSKONTO - VUOSILUOKAT 3-6 ORTODOKSIUSKONTO - VUOSILUOKAT 3-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita

Lisätiedot

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Oppiaineen tehtävä

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Oppiaineen tehtävä 14.4.7 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Elämänkatsomustiedon ja uskonnon monialaisten (lo) opetuskokonaisuuden luento ( ; tiivistelmät 1)

Elämänkatsomustiedon ja uskonnon monialaisten (lo) opetuskokonaisuuden luento ( ; tiivistelmät 1) Elämänkatsomustiedon ja uskonnon monialaisten (lo) opetuskokonaisuuden luento (7.12.2012; tiivistelmät 1) Aiheita: Katsomusopetuksen mahdolliset mallit Uskonnonopetuksen moninaisuus Suomessa Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. 9.2.12 Elämänkatsomustieto Johdanto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Ulla Aikio-Puoskari Saamen tutkimuksen seminaari Levi 01.10.2010 Tutkimuksen lähtökohtia

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

SUOMALAINEN KOULU ULKOMAILLA SYNTYNEEN OPETTAJAN SILMIN. Samran Khezri Turun iltalukio

SUOMALAINEN KOULU ULKOMAILLA SYNTYNEEN OPETTAJAN SILMIN. Samran Khezri Turun iltalukio SUOMALAINEN KOULU ULKOMAILLA SYNTYNEEN OPETTAJAN SILMIN Samran Khezri Turun iltalukio 8.11.2013 TAUSTATIETOJA Olen kurdi Iranista Olen syntynyt Mahabadissa Luoteis-Iranissa Karkotetuksi joutuminen perheen

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 7-9

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 7-9 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 7-9 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia (Tuukka Tomperi) Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia Orientoivia kysymyksiä: millaisia mielikuvia ja ajatuksia teillä on koulujen uskonnon- ja katsomusopetuksesta? millaisia mielikuvia tai

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 3.6.2014 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Ympäristöoppia opettamaan

Ympäristöoppia opettamaan Ympäristöoppia opettamaan Kalle Juuti Ympäristöoppi palaa vuonna 2016 voimaan tulevan opetussuunnitelman myötä peruskoulun alaluokkien oppiaineeksi. Vuoden 2004 opetussuunnitelmassa biologia ja maantiede

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Opettajien erikoistumiskoulutus: Monikulttuurisuus opetustyössä 30 op

Opettajien erikoistumiskoulutus: Monikulttuurisuus opetustyössä 30 op Opettajien erikoistumiskoulutus: Monikulttuurisuus opetustyössä 30 op Opetussuunnitelma 2016 2017 Koulutus toteuttaa Valtioneuvoston asetuksessa 1439/2014 määriteltyjä erikoistumiskoulutuksen yleisiä tavoitteita.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 13.4.6 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen.

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 4.6.2015 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Koulun uskonnonopetuksen ja uskonnon aineenopettajakoulutuksen ajankohtaisia näkökulmia

Koulun uskonnonopetuksen ja uskonnon aineenopettajakoulutuksen ajankohtaisia näkökulmia Koulun uskonnonopetuksen ja uskonnon aineenopettajakoulutuksen ajankohtaisia näkökulmia Helsingin yliopiston kirjaston verkkojulkaisu 2010 Arto Kallioniemi Teologinen Aikakauskirja 114(2009): 5 Helsinki:

Lisätiedot

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Yk:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2005 2014 VISIO: Maailma, jossa

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / EV.LUT. USKONTO 1-2 VUOSILUOKAT

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / EV.LUT. USKONTO 1-2 VUOSILUOKAT AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / EV.LUT. USKONTO 1-2 VUOSILUOKAT Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Katsomusopetus (uskonto, et, etiikka)

Katsomusopetus (uskonto, et, etiikka) Katsomusopetus (uskonto, et, etiikka) (TaY / Tomperi / 12. 13.12. 2014; tiivistelmiä) Aiheita: Uskonto, elämänkatsomustieto ja etiikanopetus koulussa Katsomusopetuksen erilaiset mallit Uskonnonopetuksen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Katsomusopetus oppilaan elämänkaarella. Pekka Iivonen, OPH

Katsomusopetus oppilaan elämänkaarella. Pekka Iivonen, OPH Katsomusopetus oppilaan elämänkaarella Pekka Iivonen, OPH Yhteistyötyö on yhteistä laadun kehittämistä Koulun arvoperustan neljä peruspilaria: Jokaisen lapsen ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen

Lisätiedot

Yliopistopedagogiikan suuntaviivoja

Yliopistopedagogiikan suuntaviivoja Yliopistopedagogiikan suuntaviivoja Sari Lindblom Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus ja kehittämisyksikkö Kasvatustieteen laitos Tutkimuspohjainen opetuksen kehittäminen

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Tieto-ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelu eri koulutusjärjestelmissä Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian

Lisätiedot

Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15

Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15 Tehtaanpuiston yläasteen koulu PL 3714 00099 Helsingin kaupunki Johtokunta PÖYTÄKIRJAOTE 2016 / 4 1(3) 3.10.2016 Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15 Aika Maanantai 3.10.2016

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena

Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Valmistelun lähtökohdat - varhaiskasvatuslaki - lasten muuttuva

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET 1. YLEISTÄ Opetusalan työtä säätelevät

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Uudet OPSit- uusi lukutaito?

Uudet OPSit- uusi lukutaito? Uudet OPSit- uusi lukutaito? Itä-Suomen 9. mediakasvatuspäivä Kuopio 16.9. 2014 16.9.2014 Gun Oker-Blom Pääkohdat Aluksi: lukutaito muuttuu OPS 2016 uudistuksen ydin 7 keskeistä osaamisaluetta OPSeissa

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot