Eduskuntasanasto Riksdagsordlista Finnish Parliamentary Glossary

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eduskuntasanasto Riksdagsordlista Finnish Parliamentary Glossary"

Transkriptio

1 Eduskuntasanasto Riksdagsordlista Finnish Parliamentary Glossary Riikkabeaivesátnerádju Glossar des finnischen Parlaments Glosario del Parlamento de Finlandia Soome parlamendi selestussõnastik Vocabulaire du Parlement de Finlande Parlament Finlqndii - slowarx-sprawo^nik eduskunnan kanslian julkaisu 2/2008

2 Eduskuntasanasto Riksdagsordlista Finnish Parliamentary Glossary Riikkabeaivesátnerádju Glossar des finnischen Parlaments Glosario del Parlamento de Finlandia Soome parlamendi selestussõnastik Vocabulaire du Parlement de Finlande Parlament Finlqndii - slowarx-sprawo^nik eduskunnan kanslian julkaisu 2/2008

3 ISBN (nid.), ISBN (PDF) ISSN (eduskunta), ISSN (valtioneuvoston kanslia, kielipalvelun julkaisusarja) EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2008

4 Sisältö Innehåll Contents Sisältö Innehåll Contents Esipuhe...5 Sanaston käyttäjälle...6 Sanaston rajaus...6 Terminologinen sanastotyö...6 Sanaston käyttö...6 Palaute...8 Förord...9 Till läsaren...10 Hur ordlistan har avgränsats...10 Det terminologiska arbetet...10 Hur ordlistan fungerar...10 Kommentarer...12 Ovdasáhka...13 Sátneráju geavaheaddjái...14 Sátneráju ráddjen...14 Terminologalaš sátnerádjobargu...14 Sátneráju geavahus...14 Máhcahat...16 Foreword...17 To the user...18 Scope and focus of the glossary...18 Compilation of the glossary...18 Use of the glossary...18 Feedback...20 Vorwort...21 Benutzerhinweise...22 Thematische Eingrenzung...22 Terminologische Arbeit...22 Verwendung des Glossars...22 Kommentare...24 Prefacio...25 Al usuario...26 Alcance del glosario...26 Métodos de la labor terminológica...26 Uso del glosario...26 Comentarios...28 Eessõna...29 Sõnastiku kasutajale...30 Sõnastiku sisu piiritlemine...30 Terminoloogiline töö sõnasikuga...30 Sõnastiku kasutamine...30 Tagasiside...32 Avant-propos...33 Au lecteur...35 Choix des termes...35 Le travail terminologique...35 L ordonnancement conceptuel...35 Commentaires

5 Sisältö Innehåll Contents Предисловие...38 Как пользоваться словарем...40 Отбор терминов...40 Терминологическая работа...40 О пользовании словарем...40 Отзывы...42 A Eduskunta ja kansanedustajat Riksdag och riksdagsledamöter Parliament and the Members of Parliament...43 Kansanedustuslaitos Parlamentet Parliament...43 Valtiopäivät Riksmötet The annual session of Parliament...51 Kansanedustajana toimiminen Ledamotsuppdraget The work of a Member of Parliament...58 Hallituksen muodostaminen Regeringsbildningen Formation of the Government...70 Eduskuntaryhmien toiminta Riksdagsgruppernas verksamhet Work of the parliamentary groups...76 B Vireilletulo Hur ärenden väcks i riksdagen Bringing a matter before Parliament...84 C Täysistuntotyö Arbetet i plenum Plenary sessions D Valiokuntatyö Arbetet i utskott Committees E Säädökset Författningar Statutes F Valtion talousarvio Statsbudgeten The Budget G EU-asiat EU-ärenden EU affairs H Kansainvälinen yhteistyö Internationellt samarbete International co-operation I Palkkiot ja korvaukset Arvoden och ersättningar Remuneration J Eduskunta organisaationa Riksdagens organisation Parliament as an organisation Eduskunnan hallinnollinen organisaatio Riksdagens administrativa organisation Administration Eduskunnan toimielimet Organ i riksdagen Parliamentary bodies Eduskunnan valitsemat toimielimet Organ som väljs av riksdagen Parliamentary bodies chosen by Parliament Puhemiesneuvoston valitsemat toimielimet Organ som väljs av talmanskonferensen Parliamentary bodies chosen by the Speaker s Council Muut toimielimet Övriga organ Other bodies Eduskunnan yhteydessä toimivat virastot Ämbetsverk och myndigheter i anknytning till riksdagen Agencies working within Parliament K Tehtäviä ja virkanimikkeitä Uppgifter och tjänstebenämningar Job descriptions and titles L Eduskuntavaalit Riksdagsval Parliamentary elections M Eduskuntarakennukset Riksdagens hus Parliament buildings Lähteet Källor Sources Kirjallisuus Litteratur Literature Säädökset Författningar Statutes Verkkosivustot Webbsidor Web sites Muut lähteet Övriga källor Other sources Liite: Historialliset termit Bilaga: Historiska termer Appendix: Historical terms Русский язык алфавитный указатель Index français Eestikeelne register Índice en español Deutsches Register English index Sámegielat ohcu Svenskt register Suomenkielinen hakemisto

6 Esipuhe Esipuhe Eduskuntasanastohanke käynnistyi syksyllä 2004 eduskunnan ja valtioneuvoston kanslian yhteistyönä. Jo pidemmän aikaa oli ollut tarvetta eduskunnan toimintaa kuvaavalle monikieliselle terminologiselle sanastolle, jonka avulla eduskuntaa koskevat termit saataisiin vakiinnutetuiksi myös eduskunnan ulkopuolella ja niiden käyttöä voitaisiin selkiyttää ja yhtenäistää. Eduskuntasanasto on tarkoitettu kansanedustajille ja eduskunnan virkamiehille sekä eduskunnan ulkopuolella toimiville kääntäjille, tulkeille, toimittajille ja kaikille muillekin eduskuntatermistöä tarvitseville. Myös kansalaisten ja koulujen eduskuntaa koskevaan tiedontarpeeseen voi vastaus löytyä sanaston avulla. Eduskuntasanasto sisältää noin 600 eduskunnan toimintaan liittyvää käsitettä. Suurin osa käsitteistä on määritelty tai selitetty. Sanaston kielinä ovat kansalliskielten lisäksi pohjoissaame, englanti, saksa, espanja, viro, ranska ja venäjä. Määritelmät ja selitteet ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Eduskuntasanasto laadittiin eduskunnan kansliatoimikunnan asettaman johtoryhmän johdolla. Eduskunnan eri yksiköiden asiantuntijoista koostunut ryhmä vastasi sanaston aineiston rajaamisesta sekä määritelmien ja selitteiden oikeellisuudesta sekä päätti termivalinnoista. Johtoryhmän työskentelyyn osallistuivat: - kansainvälisten asiain sihteeri Paula Moisander (puheenjohtaja) - valiokuntaneuvos Ritva Bäckström - valiokuntaneuvos Risto Eerola - johtava tietoasiantuntija Kristiina Hakala (varapuheenjohtaja) - apulaistoimistopäällikkö Ritva Koskipää - tiedotussihteeri Catharina Somerkoski - apulaistoimistopäällikkö Elisabeth Suomalainen - eduskuntasihteeri Marja Wallin - apulaistoimistopäällikkö Päivi Virta. Eduskunnassa projektipäällikkönä toimi tietoasiantuntija Riitta Siunala saakka ja tietoasiantuntija Marja Oksa-Pallasvuo alkaen. Hankkeen terminologina toimi johtava terminologi Kaisa Kuhmonen valtioneuvoston kansliasta. Lisäksi terminologi Simo Kankkunen valtioneuvoston kansliasta avusti sanaston laatimiseen liittyvissä teknisissä asioissa sekä terminologit Irmeli Ahonen ja Riina Kosunen eri kieliosuuksien tarkistamisessa. Eduskuntasanaston termien erikieliset vastineet ja tekstien käännökset olivat kielityöryhmien vastuulla: - ruotsi: Margareta Gustafsson ja Elisabeth Suomalainen eduskunnan ruotsin kielen toimistosta - pohjoissaame: Anne Nuorgam ja Klemetti Näkkäläjärvi, Ellen Näkkäläjärvi (saamelaiskäräjät) ja Kaarina Vuolab-Lohi (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) - englanti: Richard Foley ja Mark Phillips, Riitta Brelih (valtioneuvoston kanslia) - saksa: Joachim Bussian ja Jussi Talvitie - espanja: Jaime Potenze ja Teija Potenze - viro: Marie Karus ja Tim Kolk - ranska: Paula Hietarinta ja Pierre-Erasme Thewrewk-Pallaghy - venäjä: Svetlana Boman ja Aleksei Repin. Eduskuntasanastoa laadittaessa järjestettiin kaksi lausuntokierrosta, ensimmäinen sanaston suomenkielisestä osuudesta ja toinen kieliversioista. Lausuntokierrosten aikana saatiin arvokasta asiantuntijapalautetta. Lämmin kiitos kaikille sanastoa lausunto- ja luonnosvaiheessa kommentoineille! 5

7 Sanaston käyttö Sanaston käyttäjälle Sanaston rajaus Eduskuntasanasto sisältää eduskuntaan, sen toimintaan ja organisaatioon liittyvää keskeistä käsitteistöä. Sanastoon on otettu myös sellaisia eduskuntavaaleja, säädöksiä, valtion talousarviota ja EU-asioiden käsittelyä koskevia käsitteitä, jotka ovat eduskunnan näkökulmasta tärkeitä. Mukana ovat nykyisin käytössä olevat käsitteet sekä joitakin ennen vuoden 2000 perustuslakia vallinneen tilanteen mukaisia käsitteitä. Virkanimikkeistä on otettu mukaan vain erityisesti eduskuntaan liittyvät nimikkeet sekä täysistunnon valitsemien virkamiesten nimikkeet. Eduskunnan yhteydessä toimivia virastoja ja erillishallintoyksiköitä koskeva käsitteistö on pääosin jätetty tämän sanaston ulkopuolelle. Sanastoon on otettu synonyymeiksi sellaisia lyhenteitä, joita eduskunnassa käytetään yleisesti ja joita esiintyy myös muun muassa erilaisissa asiakirjoissa. Sanastoon valitut ruotsinkieliset termit ovat pääosin sellaisia, joita käytetään Suomen eduskunnassa. Osa on yleiskielisiä ja käypiä sekä Suomessa että Ruotsissa, osa kuvaa yksinomaan Suomen eduskuntaan liittyviä ilmiöitä eikä niillä ole vastineita Ruotsissa. Näitä ei ole mainittu erikseen sanasto-osuudessa. Tärkeimpien eroavuuksien kohdalla annetaan kuitenkin myös Ruotsissa tai Ruotsin parlamentissa käytetyt termit. Pohjoissaamen termeiksi on valittu itä- ja länsimurteiden mukaisia termejä. Vieraskielisiä vastineita valittaessa suomalaisia käsitteitä on verrattu ennen kaikkea Ison- Britannian, Saksan, Espanjan, Viron, Ranskan ja Venäjän parlamenteissa sekä Euroopan parlamentissa käytettäviin käsitteisiin ja termeihin. Jos näistä ei ole löytynyt vastaavaa käsitettä, on pyritty muodostamaan sellainen vieraskielinen vastinetermi, joka mahdollisimman hyvin kuvaisi suomalaisen käsitteen olennaista sisältöä. Terminologinen sanastotyö Eduskuntasanasto on laadittu terminologisin menetelmin analysoimalla käsitteiden sisältöjä ja keskinäisiä suhteita. Käsitteen olennaisin sisältö on kuvattu määritelmässä. Määritelmät on laadittu eduskunnan näkökulmasta; muilla aloilla tai yleiskielessä termillä saattaa olla hieman erilainen merkitys. Määritelmät on kirjoitettu kansainvälisten sanastotyöstandardien mukaisesti pienellä alkukirjaimella eikä niiden lopussa ole pistettä. Selitteessä annetaan tarvittaessa lisätietoja käsitteestä tai termin käytöstä. Joidenkin käsitteiden, kuten välittömät, suhteelliset ja salaiset vaalit, sisältö on määritelmän sijaan kuvattu väljemmin selitteessä. Sanaston käyttö Sanaston käsitteet on ryhmitelty aiheenmukaisesti lukuihin siten, että toisiinsa liittyvät käsitteet sijaitsevat lähekkäin. Käsitteet on numeroitu aihealueittain juoksevasti. Sanaston lopussa on aakkoselliset hakemistot kaikilla sanaston kielillä. Hakemistojen numerointi viittaa käsitteiden numeroihin. Hakemistoon on poimittu myös määritelmissä ja selitteissä esiintyviä termejä. Sanaston lopussa on luettelo keskeisimmistä lähteistä. Lisäksi liitteenä on noin sata historiallista termiä (pääasiassa valiokuntien, eduskuntaryhmien ja puolueiden nimiä), joista on annettu vain suomen- ja ruotsinkieliset nimitykset. 6

8 Sanaston käyttö Termin perässä sulkeissa oleva numero (1) erottaa toisistaan homonyymit eli kirjoitusasultaan samanlaiset termit, jotka viittaavat eri käsitteisiin, esim. valtiopäivät (1) ja valtiopäivät (2). Vastineiden suvut (ruotsista vain ett-suku) on merkitty kursiivilla termin jälkeen. Määritelmissä ja selitteissä kursivoituina esiintyvät termit viittaavat muualla sanastossa määriteltyihin käsitteisiin. Termeihin liittyvää lisätietoa annetaan sivun alalaidassa olevissa alaviitteissä (ks. esim. A008 eduskunta). Esimerkki hakusana-artikkelista: käsitteen numero A008 suomenkielinen termi fi eduskunta määritelmä (kuvaa käsitteen Suomen kansanedustuslaitos olennaisimman sisällön) selite (sisältää lisätietoa käsitteestä tai termeistä) Suomen eduskunta on yksikamarinen. Eduskuntaan kuuluu 200 kansanedustajaa, jotka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Eduskunta säätää lait, päättää valtion talousarviosta, hyväksyy tärkeimmät kansainväliset sopimukset ja valvoo hallituksen toimintaa. ruotsinkielinen vastine sv riksdagen (2) määritelmän ruotsinkielinen käännös folkrepresentationen i Finland selitteen ruotsinkielinen käännös jne. Sanastossa on käytetty seuraavia tunnuksia ja lyhenteitä: Finlands riksdag har en kammare med 200 riksdagsledamöter som väljs för fyra år åt gången genom direkta, proportionella och hemliga val. Riksdagen stiftar lagar, beslutar om statsbudgeten, antar de viktigaste fördragen och utövar kontroll över regeringen (2). fi sv en se de es et fr ru m n f mpl/npl/fpl adj subst verbi suomi ruotsi englanti pohjoissaame saksa espanja viro ranska venäjä maskuliini neutri; ruotsin ett-suku feminiini monikossa oleva maskuliini / monikossa oleva neutri tai ruotsin ettsukuinen sana / monikossa oleva feminiini adjektiivi substantiivi verbi Joidenkin synonyymien perään on lisätty huomautus termin käytöstä, käyttöyhteydestä, suositettavuudesta tai käsitteiden vastaavuussuhteesta seuraavasti: 7

9 Palaute suositettava säädöksissä virallinen epävirallinen lyhenne lyhyempi muoto sisäisessä käytössä vanhentunut suppeampi käsite muita termimuotoja suositettavampi muoto Suomen säädöksissä käytetty, yleiskielestä poikkeava muoto virallinen termi tai nimi yleiskielessä tai puhekielessä käytettävä ilmaus lyhennetty muoto pitkän termin sijaan tai toiston välttämiseksi käytettävä termimuoto eduskunnan sisäisessä käytössä esiintyvä termimuoto, ei suositella käytettäväksi muissa yhteyksissä käytöstä pois jäänyt termi suppeampi kuin suomalainen käsite Palaute Eduskunnan kirjasto ottaa mielellään vastaan sanastoa koskevia kommentteja: Eduskunnan kirjasto Eduskunta sähköposti: puhelin: (09) faksi: (09)

10 Förord Förord Hösten 2004 startade riksdagen och statsrådets kansli ett samarbetsprojekt om en riksdagsordlista. Det har redan en längre tid funnits ett behov av en flerspråkig terminologisk ordlista för att befästa riksdagsrelaterade termer också utanför riksdagen och för att tydliggöra och samordna deras användning. Riksdagsordlistan är avsedd för riksdagsledamöter och riksdagens tjänstemän och för översättare, tolkar, journalister och andra utanför riksdagen som behöver riksdagsterminologi. Förhoppningsvis kan ordlistan också tillgodose allmänhetens och skolornas behov av information om riksdagen. Riksdagsordlistan omfattar cirka 600 begrepp som hänför sig till riksdagen. Merparten av dem definieras eller förklaras. Ordlistan ges ut på nationalspråken och dessutom på nordsamiska, engelska, tyska, spanska, estniska, franska och ryska. Definitioner och förklaringar ges på finska, svenska och engelska. Ordlistan har utarbetats i en ledningsgrupp som tillsatts av riksdagens kanslikommission. Gruppen har bestått av experter från olika enheter i riksdagen. Den har haft i uppgift att avgränsa materialet, precisera definitioner och förklaringar och besluta om termvalet. Ledningsgruppen har bestått av: - Paula Moisander, sekreterare för internationella ärenden (ordförande) - Ritva Bäckström, utskottsråd - Risto Eerola, utskottsråd - Kristiina Hakala, förste informationsspecialist (vice ordförande) - Ritva Koskipää, biträdande byråchef - Catharina Somerkoski, informationssekreterare - Elisabeth Suomalainen, biträdande byråchef - Marja Wallin, riksdagssekreterare - Päivi Virta, biträdande byråchef. Informationsspecialist Riitta Siunala tjänstgjorde som projektchef fram till den 18 november 2006 och efterträddes av informationsspecialist Marja Oksa-Pallasvuo från och med den 1 januari Ledande terminolog Kaisa Kuhmonen från statsrådets kansli har tjänstgjort som terminolog i projektet. Dessutom har terminologerna Simo Kankkunen samt Irmeli Ahonen och Riina Kosunen från statsrådets kansli bistått projektet i tekniska frågor respektive med att granska olika språkversioner. Följande språkarbetsgrupper har svarat för termernas motsvarigheter på andra språk och översättningen av texter: - svenska: Margareta Gustafsson och Elisabeth Suomalainen från riksdagens svenska byrå - nordsamiska: Anne Nuorgam och Klemetti Näkkäläjärvi, Ellen Näkkäläjärvi (sametinget) och Kaarina Vuolab-Lohi (Forskningscentralen för de inhemska språken) - engelska: Richard Foley och Mark Phillips, Riitta Brelih från statsrådets kansli - tyska: Joachim Bussian och Jussi Talvitie - spanska: Jaime Potenze och Teija Potenze - estniska: Marie Karus och Tim Kolk - franska: Paula Hietarinta och Pierre-Erasme Thewrewk-Pallaghy - ryska: Svetlana Boman och Alexej Repin. Riksdagsordlistan skickades på remiss i två omgångar, första gången om det finskspråkiga avsnittet och andra gången om språkversionerna. Remissyttrandena gav värdefull expertrespons. Ett varmt tack till alla dem som kommenterat ordlistan under remissen och i den preliminära fasen. 9

11 Hur ordlistan fungerar Till läsaren Hur ordlistan har avgränsats Riksdagsordlistan innehåller centrala begrepp som anknyter till riksdagen, verksamheten i riksdagen och riksdagens organisation. Den innefattar också sådana begrepp kring riksdagsval, författningar, statsbudgeten och behandlingen av EU-ärenden som är viktiga ur riksdagens synvinkel sett. Ordlistan tar upp nu gällande begrepp och en del sådana som varit gällande före grundlagen Tjänstebenämningar finns med i den mån de är specifika för riksdagen eller hänför sig till tjänstemän som valts av riksdagen. Begrepp som gäller riksdagsnära ämbetsverk och särskilda förvaltningsenheter har huvudsakligen undantagits från ordlistan. Förkortningar som är allmänt använda i riksdagen och som förekommer bl.a. i olika typer av dokument har tagits med som synonymer. De svenska termerna i ordlistan är sådana som huvudsakligen används i Finlands riksdag. En del är allmänspråkliga och gångbara i både Finland och Sverige, andra beskriver uteslutande fenomen i Finlands riksdag och saknar motsvarigheter i Sverige. Det nämns inte särskilt i ordlistan. För de viktigaste skillnaderna ges också de termer som används i Sverige och Sveriges riksdag. De nordsamiska termerna representerar de östliga och västliga dialekterna. I valet av motsvarigheter på andra språk har de finska begreppen jämförts med de begrepp och termer som används i parlamenten framför allt i Storbritannien, Tyskland, Spanien, Estland, Frankrike och Ryssland samt i Europaparlamentet. Där det inte har funnits någon motsvarighet har man försökt skapa en motsvarande term på ett annat språk som så väl som möjligt återger det väsentliga innehållet i ett finskt begrepp. Det terminologiska arbetet Riksdagsordlistan har utarbetats enligt terminologiska metoder genom att analysera begreppsinnehåll och begreppens inbördes relationer. Det som är mest väsentligt i begreppen har beskrivits i definitionerna. De har i sin tur utformats i ett riksdagsperspektiv; vissa termer kan ha en något avvikande innebörd på andra områden eller i allmänspråket. Enligt internationell ordlistestandard har definitionerna skrivits med liten begynnelsebokstav och utan punkt på slutet. I förklaringen ges i förekommande fall närmare upplysning om begreppen och hur termer används. Innehållet i vissa begrepp, som direkta, proportionella och hemliga val, har beskrivits närmare i förklaringen än i definitionen. Hur ordlistan fungerar Begreppen i ordlistan har grupperats ämnesvis i kapitel så att begrepp som har samband med varandra står nära varandra. Begreppen har löpande numrering efter ämnesområde. I slutet av ordlistan finns ett alfabetiskt register på ordlistans samtliga språk. Numren i registren hänvisar till begreppsnumreringen. Registren tar också upp termer som förekommer i definitioner och förklaringar. I slutet av ordlistan finns en förteckning över de viktigaste källorna. Dessutom finns det en bilaga med omkring hundra historiska termer (främst namnen på utskott, riksdagsgrupper och partier). För dem ges bara de finska och svenska benämningarna. 10

12 Hur ordlistan fungerar Siffran (1) inom parentes efter en term skiljer åt homonymer, dvs. termer som skrivs på samma sätt men som hänvisar till olika begrepp, t.ex. riksdag (1) och riksdagen (2). Genus (i svenskan bara för ett-ord som anges med n) anges med kursiv efter termen. Kursiverade termer i definitioner och förklaringar är korsreferenser till begrepp som definierats på något annat ställe i ordlistan. Ytterligare information om termer ges i fotnoterna nere på sidan, se t.ex. A008 riksdagen (2). Exempel på sökordsartikel: begreppets nummer A008 den finska termen fi eduskunta definition (beskriver det Suomen kansanedustuslaitos väsentliga begreppsinnehållet) förklaring (ger ytterligare information om begreppet eller termen) Suomen eduskunta on yksikamarinen. Eduskuntaan kuuluu 200 kansanedustajaa, jotka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Eduskunta säätää lait, päättää valtion talousarviosta, hyväksyy tärkeimmät kansainväliset sopimukset ja valvoo hallituksen toimintaa. svensk motsvarighet sv riksdagen (2) svensk översättning av definitionen folkrepresentationen i Finland svensk översättning av förklaringen osv. Finlands riksdag har en kammare med 200 riksdagsledamöter som väljs för fyra år åt gången genom direkta, proportionella och hemliga val. Riksdagen stiftar lagar, beslutar om statsbudgeten, antar de viktigaste fördragen och utövar kontroll över regeringen (2). I ordlistan används följande koder och förkortningar: fi finska sv svenska en engelska se nordsamiska de tyska es spanska et estniska fr franska ru ryska m maskulinum n neutrum; svenskans ett-ord f femininum mpl/npl/fpl pluralt maskulinum / neutrum eller svenskans ett-ord / femininum adj adjektiv subst substantiv verbi verb Vissa termer följs av en kommentar om hur och i vilket sammanhang termen används, om den rekommenderas eller i vilken mån begreppen motsvarar varandra: i författningar används i författningar i Finland, formen avviker från allmänspråket 11

13 Kommentarer officiell inofficiell förkortning kortform internt bruk föråldrad avrådd officiell term eller officiellt namn uttryck som används i allmänspråket eller talspråket förkortad form termvariant som används i stället för en lång term eller för att undvika upprepning termvariant som används internt i riksdagen, inte att rekommendera i andra sammanhang term som fallit ur bruk felaktig eller vilseledande form Kommentarer Riksdagsbiblioteket tar gärna emot kommentarer till ordlistan: Riksdagsbiblioteket Riksdagen e-post: telefon: (09) fax: (09)

14 Ovdasáhka Ovdasáhka Riikkabeaivesátnerádjofidnu vuolggahuvvui čakcat 2004 riikkabeivviid ja stáhtaráđi kansliija ovttasbargun. Juo guhkit áigge lei leamaš dárbu riikkabeivviid doaibmama govvideaddji máŋggagielat terminologalaš sátnerádjui, mainna riikkabeivviid govvideaddji tearpmaid sáhtášii vuogáiduhttit maiddái riikkabeivviid olggobealde ja daid geavahusa sáhtášii čielggasmahttit ja ovttaiduhttit. Riikkabeaivesátnerádju lea oaivvilduvvon riikkabeaiveáirasiidda, riikkabeivviid virgeolbmuide ja riikkabeivviid olggobeale jorgaleaddjiide, dulkkaide, doaimmaheaddjiide ja buot earáge riikkabeaivedearpmaid dárbbašeaddjiide. Maiddái riikkavuložiid ja skuvllaid diehtodárbui riikkabeivviid birra sáhttá vástádus gávdnot sátnerájuin. Riikkabeaivesátnerádju sisttisdoallá sullii 600 riikkabeivviid doaibmamii laktáseaseaddji doahpaga. Eanaš doahpagat leat meroštallojuvvon dahje čilgejuvvon. Sátneráju giellan leat Suoma riikkagielaid lassin davvisáme-, eaŋgals-, duiskka-, espánja-, estte-, fránskka- ja ruoššagiella. Meroštallamat ja čilgehusat leat suoma-, ruoŧa- ja eaŋgalsgillii. Riikkabeaivesátnerádjobarggu jođihii riikkabeivviid kansliijadoaibmagotti ásahan jođihanjoavku. Riikkabeivviid sierra ovttadagaid áššedovdiin čoggiidan joavku guttii ovddasvástádusa sátneráju materiála ráddjemis sihke meroštallamiid ja čilgehusaid riektavuođas ja mearridii dearbmaválljemiin. Stivrenjoavkku bargui válde oasi: - riikkaidgaskasaš áššiid čálli Paula Moisander (ságadoalli) - váljagodderáđđi Ritva Bäckström - váljagodderáđđi Risto Eerola - jođiheaddji diehtoáššedovdi Kristiina Hakala (várreságadoalli) - veahkkedoaimmahathoavda Ritva Koskipää - diehtojuohkinčálli Catharina Somerkoski - veahkkedoaimmahathoavda Elisabeth Suomalainen - riikkabeaivečálli Marja Wallin - veahkkedoaimmahathoavda Päivi Virta. Riikkabeivviin fidnohoavdan doaimmai diehtoáššedovdi Riitta Siunala rádjai ja diehtoáššedovdi Marja Oksa-Pallasvuo rájes. Fitnu terminologan doaimmai jođiheaddji terminologa Kaisa Kuhmonen stáhtaráđi kansliijas. Sin lassin terminologa Simo Kankkunen stáhtaráđi kansliijas veahkehii sátneráju ráhkadeapmái laktáseaddji teknihkalaš áššiin sihke terminologat Irmeli Ahonen ja Riina Kosunen sierra giellaosiid dárkkisteamis. Riikkabeaivesátneráju dearpmaid sierragielaid vástagat ja deavsttaid jorgalusat ledje giellabargojoavkkuid ovddasvástádussan: - ruoŧagiella: Margareta Gustafsson ja Elisabeth Suomalainen, ruoŧagiela doaimmahat - davvisámegiella: Anne Nuorgam ja Klemetti Näkkäläjärv, Ellen Näkkäläjärvi (sámediggi) ja Kaarina Vuolab-Lohi (Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáš) - eaŋgalsgiella: Richard Foley, Mark Phillips ja Riitta Brelih (stáhtaráđi kansliija) - duiskkagiella: Joachim Bussian ja Jussi Talvitie - espánjagiella: Jaime Potenze ja Teija Potenze - esttegiella: Marie Karus ja Tim Kolk - fránskkagiella: Paula Hietarinta ja Pierre-Erasme Thewrewk-Pallaghy - ruoššagiella: Svetlana Boman ja Aleksei Repin. Go riikkabeaivesátnerádju ráhkaduvvui, de bivdojuvvojedje guktii cealkámušat, vuosttas suomagielat oasis ja nubbi giellaveršuvnnain. Cealkámušain bođii ovdan mávssolaš áššedovdimáhcahat. Váimmolaš giitosat buohkaide, geat adde cealkámušaid sátnerájus ja adde máhcahaga hámusmuttus! 13

15 Sátneráju geavahus Sátneráju geavaheaddjái Sátneráju ráddjen Riikkabeaivesátnerádju doallá sisttis guovddašdoahpagiid, mat laktásit riikkabeivviide, dan doibmii ja organisašuvdnii. Sátnerádjui leat maid váldon mielde dakkár riikkabeaiveválggaid, seđđosiid, stáhta bušeahta ja EU-áššiid gieđahallanvuloš doahpagat, mat leat dehálaččat riikkabeivviid geahččanguovllus. Fárus leat dálá doahpagat ja muhtin doahpagat, mat ledje anus ovdal jagi 2000 vuođđolága ráđđen dili. Virgenamahusain leat váldojuvvon mielde dušše earenoamážit riikkabeivviide gullevaš namahusat ja dievasčoakkáma válljen virgeolbmuid namahusat. Riikkabeivviid olis doaibmi virgedoaimmahagaid ja sierrahálddahusovttadagaid doahpagat leat eanas guđđojuvvon dán sátneráju olggobeallái. Sátnerádjui leat váldojuvvon synonyman dakkár oanádusat, mat riikkabeivviin adnojuvvojit dábálaččat ja mat leat maid earret eará sierralágán áššegirjjiin. Sátnerádjui válljejuvvon ruoŧagielat dearpmat leat eanas dakkárat, mat adnojuvvojit Suoma riikkabeivviin. Oassi dain leat buot gielaide oktasaččat ja anolaččat sihke Suomas ja Ruoŧas, oassi govvidit dušše Suoma riikkabeivviide gullevaš albmonemiid eaige dain leat vástagat Ruoŧas. Dát eai leat máinnašuvvon sierra sátnerádjooasis. Deháleamos erohusaid buohta addojuvvojit goitge maid Ruoŧas dehe Ruoŧa parlameanttas adnojuvvon dearpmat. Davvisámegiela dearbman leat válljejuvvon davvisámegiela nuorta- ja oarjesuopmaniid dearpmat. Vierrogielalaš vástagiid válljemis suopmelaš doahpagat leat veardiduvvon earenoamážit Stuora- Britannia, Duiskka, Espánnja, Estteeatnama, Fránkriikka ja Ruošša parlameanttain sihke Eurohpa parlameanttas adnojuvvon doahpagiidda ja dearpmaide. Jos dáin ii leat gávdnon vástideaddji doaba, de lea viggojuvvon ráhkaduvvot dakkár vierrogielalaš vásttadearbma, mii govvidivččii nu bures go vejolaš suopmelaš doahpaga guovddášsisdoalu. Terminologalaš sátnerádjobargu Riikkabeaivesátnerádju lea ráhkaduvvon terminologalaš vugiid mielde nu ahte doahpagiid sisdoalut ja gaskavuođa gorit leat analyserejuvvon. Doahpaga mávssolaččamus sisdoallu lea govviduvvon meroštallamis. Meroštallamat leat ráhkaduvvon riikkabeivviid geahččanguovllus; eará surggiin dehe standárdagielas dearpmas sáhttá leat veaháš sierralágán mearkkašupmi. Meroštallamat leat čállojuvvon riikkaidgaskasaš sátnerádjostandárddaid mielde unna álgobustávažiin iige daid loahpas leat čuokkis. Čilgehusas addojuvvojit dárbbu mielde lassidieđut doahpagis dehe dearpma geavahusas. Muhtin doahpagiid, dego njuolggo-, goralaš ja suollemas válggat, sisdoallu lea govviduvvon lupmoseappot čilgehusas iige dat boađe ovdan obanassiige meroštallanoasis. Sátneráju geavahus Sátneráju doahpagat leat juogaduvvon fáttá mielde loguide dađi lági mielde, ahte nuppiidasaset laktáseaddji doahpagat leat lahkalagaid. Doahpagat leat nummárastojuvvon fáttáguovdasaččat johttinummáriin. Sátneráju loahpas leat alfabehtalaš ozut buot sátneráju gielaid mielde. Ozuid nummárastin čujuha doahpagiid nummáriidda. Ohcui leat čoggojuvvon maid dearpmat, mat gávdnojit meroštallan- ja čilgehusoasis. Sátneráju loahpas lea logahallan guovddášgálduin. Dasa lassin čuovusin leat sulaid čuođi historjjálaš dearpma (eanas váljagottiid, riikkabeaivejoavkkuid ja bellodagaid namat), main leat addojuvvon dušše suoma- ja ruoŧagielalaš namahusat. 14

16 Sátneráju geavahus Dearpma maŋis nummár (1), mii lea ruođuid siste, earuha nuppi nuppis homonymaid dehege čállinhámis mielde seammalágán dearpmaid, mat čujuhit sierra doahpagiidda, omd. stáhtabeaivvit (1) ja stáhtabeaivvit (2). Vástagiid sogat (ruoŧagielas dušše ett-sohka) leat merkejuvvon kursiivvain dearpma maŋŋel. Meroštallamiin ja čilgehusain kursiverejuvvon dearpmat čujuhit eará sajes sátnerájus meroštallojuvvon doahpagiidda. Dearpmaide laktáseaddji lassidieđut addojuvvojit siiddu vuolleravdda vuollečujuhusain (gč. omd. A008 riikkabeaivvit(3)). Ovdamearka ohcansátni-artihkkalis: doahpaga nummár A008 suomagiel dearbma fi eduskunta meroštallan (govvida doahpaga Suomen kansanedustuslaitos guovddášsisdoalu) čilgehus (sisdoallá lassidieđu doahpagis dehe dearpmas) Suomen eduskunta on yksikamarinen. Eduskuntaan kuuluu 200 kansanedustajaa, jotka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Eduskunta säätää lait, päättää valtion talousarviosta, hyväksyy tärkeimmät kansainväliset sopimukset ja valvoo hallituksen toimintaa. ruoŧagiel vástta sv riksdagen (2) meroštallama ruoŧagiel jorgalus folkrepresentationen i Finland čilgehusa ruoŧagiel jorgalus Finlands riksdag har en kammare med 200 riksdagsledamöter som väljs för fyra år åt gången genom direkta, proportionella och hemliga val. Riksdagen stiftar lagar, beslutar om statsbudgeten, antar de viktigaste fördragen och utövar kontroll över regeringen (2). jna. Sátnerájus leat geavahuvvon čuovvovaš dovddaldagat ja oanádusat: fi sv en se de es et fr ru m n f mpl/npl/fpl adj subst verbi suomagiella ruoŧagiella eŋgelasgiella davvisámegiella duiskkagiella espánnjagiella esttegiella fránskkágiella ruoššagiella maskuliina neutra; ruoŧagiela ett-sohka feminiina máŋggaidlogu maskuliina / máŋggaidlogu neutra dehe ruoŧagiela ett-soga sátni / máŋggaidlogu feminiina adjektiiva substantiiva vearba Muhtin synonymaid maŋŋái lea lasihuvvon fuomášahttin dearpma geavahusas, geavahanoktavuođas, ávžžuhahttivuođas dehe doahpagiid vásttagoris čuovvovaččat: eahpevirggálaš standárdagielas dehe hupmangielas geavahuvvon dajaldat 15

17 Máhcahat oanádus oanehit hápmi siskkáldas anus boarásmuvvan oaniduvvon hápmi guhkit dearpma sajes dehe gearduma garvima dihte geavahuvvon hápmi dearbmahápmi, mii lea riikkabeivviid siskkáldas anus, ii ávžžuhuvvo geavahuvvvot eará oktavuođain anus eret báhcán dearbma Máhcahat Riikkabeivviid girjerádju váldá mielalis vuostá kommeanttaid, mat gusket sátneráju: Eduskunnan kirjasto Eduskunta rávdnjeboasta: telefuvdna: (09) fáksa: (09)

18 Foreword Foreword The Finnish Parliamentary Glossary project began in the autumn of 2004 as a joint effort of Parliament and the Prime Minister s Office. For some time the need had been felt to compile a multilingual glossary on the work of Parliament providing a clear and consistent terminology that would set out a standard for usage. The Finnish Parliamentary Glossary has been compiled with the needs of various groups in mind: Members of Parliament and civil servants working in Parliament, as well as translators, interpreters, journalists and all others working outside of Parliament who might require terms relevant to its activities. The glossary may also prove useful to citizens and schools whose interests prompt a need for information on Parliament. The glossary contains some 600 concepts related to the work of Parliament, most of which are defined or explained. The languages represented, in addition to the official national languages Finnish and Swedish, are Northern Sámi, English, German, Spanish, Estonian, French and Russian. Definitions and notes are provided in Finnish, Swedish and English. The glossary was compiled under the direction of an executive board appointed by the Office Commission. The Executive Board, comprising experts from different departments within Parliament, decided on the scope of the material, verified the accuracy of the definitions and notes and selected the terms to be included. The following persons took part in the work of the Board: - Secretary for International Affairs Paula Moisander (chair) - Committee Counsel Ritva Bäckström - Committee Counsel Risto Eerola - Chief Information Specialist Kristiina Hakala (deputy chair) - Deputy Head of Records Office Ritva Koskipää - Information Secretary Catharina Somerkoski - Deputy Head of Swedish Office Elisabeth Suomalainen - Parliamentary Secretary Marja Wallin - Deputy Head of Documents Office Päivi Virta Information Specialist Riitta Siunala directed the glossary project at Parliament until 18 November She was followed in that capacity by Information Specialist Marja Oksa- Pallasvuo on 1 January Project terminologist was Head Terminologist Kaisa Kuhmonen from the Prime Minister s Office. Terminologist Simo Kankkunen, also from the Prime Minister s Office, assisted in the technical aspects of compiling the glossary, and terminologists Irmeli Ahonen and Riina Kosunen checked the different language versions of the work. Language groups have worked to determine the equivalents of the terms in the glossary for each of the languages covered and have translated the relevant texts: - Swedish: Margareta Gustafsson and Elisabeth Suomalainen from Parliament s Swedish Office - Northern Sámi: Anne Nuorgam and Klemetti Näkkäläjärvi, Ellen Näkkäläjärvi (Saami Parliament) and Kaarina Vuolab-Lohi (Research Institute for the Languages of Finland) - English: Richard Foley and Mark Phillips, Riitta Brelih from the Prime Minister s Office - German: Joachim Bussian and Jussi Talvitie - Spanish: Jaime Potenze and Teija Potenze - Estonian: Marie Karus and Tim Kolk - French: Paula Hietarinta and Pierre-Erasme Thewrewk-Pallaghy - Russian: Svetlana Boman and Aleksei Repin Two requests for comments were circulated as part of project, the first focusing on the Finnish component and the second on the other languages. The comments received on the draft glossary in each instance provided very valuable expert feedback. Warmest thanks to all those who have provided comments on the glossary in its various stages. 17

19 Use of the glossary To the user Scope and focus of the glossary The Finnish Parliamentary Glossary contains key concepts related to Parliament, its work and organisation. It also includes relevant concepts pertaining to parliamentary elections, statutes, the Budget and the management of EU affairs. The concepts covered include those currently in use, as well as a number that reflect the situation before the 2000 Constitution came into force. The job titles in the glossary have been restricted to those specifically pertaining to Parliament and the officials chosen at plenary sessions. Concepts related to the offices and administrative units working in conjunction with Parliament have for the most part been excluded. The glossary lists as synonyms a number of abbreviations that are commonly used in Parliament, for example, in a variety of documents. The Swedish terms in the glossary are largely those used in the Finnish Parliament. Some of the words and expressions are found in everyday usage and are applicable in both Finland and Sweden; others reflect phenomena unique to the Finnish Parliament and have no equivalent in Sweden. The latter are not mentioned specifically in the glossary. Where crucial differences between the two countries are involved, however, the glossary gives the equivalents used in Sweden and the Swedish Parliament. In the case of Northern Sámi, the terms chosen are from the eastern and western dialects. In seeking equivalents for Finnish terms in the foreign languages in the glossary, the Finnish concepts have in the main been compared to the concepts and terms used in the parliaments of Great Britain, Germany, Spain, Estonia, France and Russia, as well as the European Parliament. Where these sources have not provided suitable equivalents, the language groups have constructed equivalents that best reflect the essential content of the Finnish concept. In some instances, the equivalents given are super- or subordinate concepts from the relevant political system. Compilation of the glossary The Glossary has been compiled in accordance with established methods in the field of terminology work by analysing the content of the concepts chosen and determining the relations between them. The essential content of each concept is described in the definition. Definitions have been written from the perspective of Parliament; in other fields or in general usage the terms may have slightly different meanings. In keeping with international practice, definitions begin in lower case and have no full stop at the end. Where appropriate, notes are provided giving additional information on the concept or use of the term. In the case of certain concepts, e.g. direct, proportional and secret elections, notes offering a less technical description are provided in lieu of a definition. Use of the glossary The concepts in the glossary have been arranged into chapters by topic, with closely related concepts located near one another. The concepts are numbered continuously under each topic. Alphabetical indexes in each of the languages are provided at the end of the glossary. The numbers in the indexes refer to the concept numbers and the indexes include terms occurring in the definitions and notes. 18

20 Use of the glossary At the end of the glossary is a list of the principal sources used. There is also an appendix containing some 100 historical terms (mainly the names of committees, parliamentary groups and political parties), for which only the Finnish and Swedish equivalents are provided. Numbers following a term in brackets indicate homonyms, that is, terms whose written form is identical but which refer to different concepts, e.g. Parliament (1) and Parliament (2). The grammatical gender of equivalents (only ett gender words in the case of Swedish) is indicated in italics following the term. In definitions and notes, terms written in italics refer to concepts defined elsewhere in the glossary. For some terms, additional information is provided in footnotes at the bottom of the page (see, e.g. A008 Parliament (2)). Example of a glossary entry: concept number A008 Finnish term fi eduskunta definition (describes the Suomen kansanedustuslaitos essential content of the concept) note (additional information on the concept or terms) Suomen eduskunta on yksikamarinen. Eduskuntaan kuuluu 200 kansanedustajaa, jotka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Eduskunta säätää lait, päättää valtion talousarviosta, hyväksyy tärkeimmät kansainväliset sopimukset ja valvoo hallituksen toimintaa. Swedish equivalent sv riksdagen (2) translation of the definition folkrepresentationen i Finland into Swedish translation of note into Swedish Finlands riksdag har en kammare med 200 riksdagsledamöter som väljs för fyra år åt gången genom direkta, proportionella och hemliga val. Riksdagen stiftar lagar, beslutar om statsbudgeten, antar de viktigaste fördragen och utövar kontroll över regeringen (2). etc. The glossary uses the following abbreviations: fi sv en se de es et fr ru m n f mpl/npl/fpl adj subst verbi Finnish Swedish English Northern Sámi German Spanish Estonian French Russian masculine neuter; Swedish ett gender feminine masculine /neuter or Swedish ett gender / feminine plural adjective noun verb 19

21 Feedback Some synonyms are accompanied by notes that describe the contexts in which the terms are used, their acceptability, and the degree of correspondence between the concepts they refer to. The following are the notes used with English terms: preferred unofficial abbreviation obsolete deprecated form preferable to the others unofficial usage shortened form term no longer in use incorrect or misleading form Feedback The Library of Parliament will be happy to receive any comments on the glossary: Library of Parliament FI Eduskunta Finland Telephone: Fax:

22 Vorwort Vorwort Das Projekt des Parlamentsglossars begann im Herbst 2004 als Zusammenarbeit des Parlaments und der Staatskanzlei. Schon seit Längerem bestand der Bedarf an einem mehrsprachigen terminologischen Glossar des Parlaments, mit dem parlamentarische Termini auch außerhalb des Parlaments etabliert und sie eindeutig und einheitlich verwendet werden können. Das Parlamentsglossar richtet sich an Abgeordnete und Beschäftigte des Parlaments sowie außerhalb des Parlaments arbeitende Übersetzer, Dolmetscher, Journalisten und alle anderen, die parlamentarische Begriffe verwenden müssen. Dem Informationsbedürfnis von Bürgern oder Schulen wird ebenso Rechnung getragen. Das Parlamentsglossar enthält etwa 600 zentrale Begriffe der Parlamentsarbeit. Der größte Teil der Begriffe ist definiert oder erläutert. Das Glossar enthält neben den offiziellen Landessprachen Finnisch und Schwedisch Entsprechungen auf Nordsamisch, Englisch, Deutsch, Spanisch, Estnisch, Französisch und Russisch. Die Definitionen und Erläuterungen liegen auf Finnisch, Schwedisch und Englisch vor. Das Parlamentsglossar wurde von einer Projektgruppe erarbeitet, die das parlamentarische Verwaltungskollegium eingesetzt hat. Die aus Experten der einzelnen Arbeitseinheiten des Parlaments zusammengesetzte Projektgruppe zeichnet für die Eingrenzung des Glossars sowie die Richtigkeit der Definitionen und Erläuterungen verantwortlich und sie legte die Auswahl der Termini fest. Der Projektgruppe gehörten an: - die Sekretärin für internationale Angelegenheiten Paula Moisander (Vorsitzende) - Ausschussreferentin Ritva Bäckström - Ausschussreferent Risto Eerola - die leitende Informationsexpertin Kristiina Hakala (stellvertretende Vorsitzende) - die stellvertretende Referatsleiterin Ritva Koskipää - die Sekretärin für Öffentlichkeitsarbeit Catharina Somerkoski - die stellvertretende Referatsleiterin Elisabeth Suomalainen - Plenarsitzungssekretärin Marja Wallin - die stellvertretende Referatsleiterin Päivi Virta. Als Projektleiterin fungierte im Parlament bis zum die Informationsexpertin Riitta Siunala, ab die Informationsexpertin Marja Oksa-Pallasvuo. Als Terminologin des Projekts arbeitete die leitende Terminologin der Staatskanzlei, Kaisa Kuhmonen. Außerdem waren bei der Erstellung des Glossars in technischen Fragen der Terminologe der Staatskanzlei Simo Kankkunen sowie bei der Überprüfung der Sprachen die Terminologinnen Irmeli Ahonen und Riina Kosunen behilflich. Die Entsprechungen der Termini des Parlamentsglossars sowie die Übersetzungen der Texte lagen in der Verantwortung von Spracharbeitsgruppen: - Schwedisch: Margareta Gustafsson und Elisabeth Suomalainen vom Büro für die schwedische Sprache des Parlaments - Nordsamisch: Anne Nuorgam und Klemetti Näkkäläjärvi, Ellen Näkkäläjärvi (Samenparlament) und Kaarina Vuolab-Lohi (Forschungszentrum für die Landessprachen Finnlands) - Englisch: Richard Foley und Mark Phillips sowie Riitta Brelih von der Staatskanzlei - Deutsch: Joachim Bussian und Jussi Talvitie - Spanisch: Jaime Potenze und Teija Potenze - Estnisch: Marie Karus und Tim Kolk - Französisch: Paula Hietarinta und Pierre-Erasme Thewrewk-Pallaghy - Russisch: Swetlana Boman und Aleksei Repin Die Erarbeitung des Glossars war von zwei Gutachterrunden begleitet, die erste Runde zum finnischsprachigen Material, die zweite zu den fremdsprachigen Fassungen. Die Gutachterbefragungen erbrachten wertvolle Hinweise zu den bis dahin erarbeiteten Vorlagen. Für die Kommentare der Gutachter wird herzlich gedankt. 21

23 Verwendung des Glossars Benutzerhinweise Thematische Eingrenzung Das Parlamentsglossar enthält zentrale Begriffe des Parlaments und seiner Arbeit und Organisation. In das Glossar wurden zudem die Begriffe aufgenommen, die die Parlamentswahlen, Rechtsvorschriften, den Staatshaushalt und EU-Fragen betreffen und für das Parlament von Bedeutung sind. Aufgenommen wurden die heute verwendeten Begriffe sowie einige, die vor Inkrafttreten der gültigen Verfassung im Jahr 2000 Verwendung fanden. Von den Amtsbezeichnungen wurden diejenigen aufgenommen, die speziell im Parlament verwendet werden, sowie Bezeichnungen von Amtspersonen, die das Parlamentsplenum wählt. Begriffe, die zu den vom Parlament beaufsichtigten Behörden und separaten Verwaltungseinheiten gehören, wurden zum größten Teil ausgegrenzt. In das Glossar wurden die Abkürzungen als Synonyme aufgenommen, die im Parlament allgemein verwendet werden und damit auch in vielen Dokumenten auftreten. Die im Glossar aufgeführten schwedischsprachigen Termini werden zum größten Teil im finnischen Parlament verwendet. Ein Teil entstammt der Allgemeinsprache in Finnland und Schweden, ein anderer Teil findet sich nur im finnischen Parlament und hat keine Entsprechungen in Schweden. Diese werden im Glossar nicht ausdrücklich markiert. Bei den wichtigsten Unterscheidungen werden allerdings die in Schweden oder im schwedischen Parlament verwendeten Begriffe genannt. Bei den nordsamischen Termini wurden die Entsprechungen der östlichen und westlichen Dialekte verwendet. Bei den fremdsprachigen Entsprechungen wurden die finnischen Begriffe vor allem mit den Begriffen und Termini der Parlamente von Großbritannien, Deutschland, Spanien, Estland, Frankreich und Russland sowie des Europäischen Parlaments verglichen. Wurden keine adäquaten Entsprechungen der Begriffe gefunden, wurden solche Termini fremdsprachiger Begriffe gebildet, die möglichst weitgehend dem wesentlichen Inhalt des finnischsprachigen Begriffs entsprechen. Terminologische Arbeit Das Parlamentsglossar wurde nach terminologischen Prinzipien erstellt, indem zunächst die Begriffe inhaltlich analysiert und die Beziehungen zwischen den Begriffen geklärt wurden. Der wesentliche Inhalt des Begriffs wird in den Definitionen beschrieben. Die Definitionen wurden aus der Perspektive des Parlaments erstellt; in anderen Bereichen oder der Allgemeinsprache kann der Terminus eine andere Bedeutung besitzen. Die Definitionen wurden nach den internationalen terminologischen Standards verfasst und beginnen somit mit kleinen Buchstaben und enden ohne Punkt. In den Erläuterungen finden sich falls erforderlich weitere Angaben zum Begriff oder seiner Verwendung. Der Inhalt einiger Begriffe, wie direkte und geheime Verhältniswahl, wird anstelle einer Definition umfassender in den Erläuterungen beschrieben. Verwendung des Glossars Die Begriffe des Glossars sind nach Sachthemen in Kapitel gegliedert, zusammenhängende Begriffe stehen beieinander. Die Begriffe sind nach Sachthemen laufend nummeriert. Am Ende des Glossars findet sich ein alphabetisches Verzeichnis in allen Sprachen des Glossars. Die Nummerierung der Verzeichnisse bezieht sich auf die Nummern der Begriffe. In das Verzeichnis wurden auch die in den Definitionen und Erläuterungen aufgeführten Termini aufgenommen. 22

24 Verwendung des Glossars Am Ende des Glossars findet sich ein Quellenverzeichnis. Im Anhang sind etwa einhundert historische Begriffe aufgeführt (vor allem Ausschüsse, Fraktionen und Parteien), die nur auf Finnisch und Schwedisch genannt werden. Die Ziffer in einer Klammer nach dem Terminus unterscheidet Homonyme voneinander, d. h. Termini gleicher Schreibweise, die im Finnischen auf unterschiedliche Begriffe verweisen, jedoch nicht unbedingt in der Fremdsprache. z. B. valtiopäivät (1) Parlament und valtiopäivät (2) Sitzungsjahr. Das grammatikalische Geschlecht der Entsprechungen (im Schwedischen nur das ett-geschlecht) ist in Kursiv nach dem Terminus genannt. In den Definitionen und den Erläuterungen in Kursiv gesetzte Termini verweisen auf Begriffe an anderer Stelle des Glossars. Zusätzliche Angaben zu den Termini werden in den Fußnoten am unteren Seitenrand angegeben (z. B. A008 Parlament (2)). Beispiel eines Glossareintrags: Begriffsnummer A008 finnischsprachiger Terminus fi eduskunta Definition (Beschreibung der Suomen kansanedustuslaitos wesentlichen Begriffsmerkmale) Erläuterung (weitere Angaben zu dem Begriff und den Termini) Suomen eduskunta on yksikamarinen. Eduskuntaan kuuluu 200 kansanedustajaa, jotka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Eduskunta säätää lait, päättää valtion talousarviosta, hyväksyy tärkeimmät kansainväliset sopimukset ja valvoo hallituksen toimintaa. schwedischsprachiges sv riksdagen (2) Äquivalent schwedischsprachige Übersetzung der Definition folkrepresentationen i Finland schwedischsprachige Übersetzung der Erläuterung usw. Im Glossar werden folgende Angaben und Abkürzungen verwendet: Finlands riksdag har en kammare med 200 riksdagsledamöter som väljs för fyra år åt gången genom direkta, proportionella och hemliga val. Riksdagen stiftar lagar, beslutar om statsbudgeten, antar de viktigaste fördragen och utövar kontroll över regeringen (2). fi sv en se de es et fr ru m n f finnisch schwedisch englisch nordsamisch deutsch spanisch estnisch französisch russisch Maskulinum Neutrum; schwedisch ett-geschlecht Femininum 23

25 Kommentare mpl/npl/fpl adj subst verbi Plural im Maskulinum, Neutrum, Femininum Adjektiv Substantiv Verb Bei einigen Synonymen finden sich Anmerkungen zur Verwendung des Terminus, zu Kontext, zu Anwendungsempfehlungen sowie zum Äquivalenzgrad des Begriffs wie folgt: empfohlen amtlich Abkürzung Kurzform veraltet abzulehnen verwandter Begriff anderen Termini vorzuziehen in Normtexten verwendet, weicht vom allgemeinen Sprachgebrauch ab verkürzte Form an Stelle sehr langer Termini nicht mehr üblicher Terminus falscher oder irreführender Terminus dem finnischen Terminus fast entsprechend Kommentare Die Parlamentsbibliothek nimmt Kommentare zum Glossar gerne entgegen: Eduskunnan kirjasto FI Eduskunta Finnland Tel.: Fax:

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

DS-tunnusten haku Outi Jäppinen CIMO

DS-tunnusten haku Outi Jäppinen CIMO DS-tunnusten haku 2013 Outi Jäppinen CIMO 2/2009 DS-tunnukset ECTS- ja DS-tunnusten avulla pyritään edistämään ECTS-järjestelmän sekä tutkintotodistuksen liitteen Diploma Supplementin asianmukaista käyttöä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 Ulkomaiset tutkinnot Kaikista ulkomailla suoritetuista korkeakoulututkinnoista on voitava esittää Opetushallituksen antama rinnastustodistus (www.oph.fi Koulutus ja tutkinnot

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Alfa Q TW 56W Alfa Q 58W GLAQTW00056 GLAQ W 58 W 5300 lm 5400 lm

Alfa Q TW 56W Alfa Q 58W GLAQTW00056 GLAQ W 58 W 5300 lm 5400 lm Alfa Q TW 56W Alfa Q 58W GLAQTW00056 GLAQ00058 56 W 58 W 5300 lm 5400 lm Greenled Tarjusojantie 12-14 90440 Kempele FINLAND Turvallisuusvaroitukset: Ennen asennusta tai huoltotyötä kytke valaisin irti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta DS Workshop This project has been funded with support from the European Commission. This publication [communication] reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

SQUARE. Greenled Tarjusojantie Kempele FINLAND

SQUARE. Greenled Tarjusojantie Kempele FINLAND SQUARE 30x30 SQUARE 60x60 SQUARE 30x120 SQUARE 60x120 GLSQ00030x30_xx GLSQ00060x60_xx GLSQ0030x120_xx GLSQ0060x120_xx 18 W 28 W / 45 W 28 W / 45 W 55 W 1600 lm 2950 lm / 4700 lm 2900 lm / 4500 lm 5500

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD Kauniainen - Grankulla Kauniaisissa on toiminut vuodesta 1989 lähtien vammaisneuvosto, joka edistää ja seuraa kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Liike-elämä Sähköposti

Liike-elämä Sähköposti - Aloitus Suomi Saksa Arvoisa Herra Presidentti Sehr geehrter Herr Präsident, Erittäin virallinen, vastaanottajalla arvonimi jota käytetään nimen sijasta Hyvä Herra, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi

Lisätiedot

Tutkimuslääkkeiden GMP. Fimea Pirjo Hänninen

Tutkimuslääkkeiden GMP. Fimea Pirjo Hänninen Tutkimuslääkkeiden GMP Fimea 17.1.2017 Pirjo Hänninen Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva EU:n asetus Regulation (EU) No 536/2014 Hyväksytty 16.4.2014 (voimaan 28.5. 2016) Kumoaa nykyisen lääketutkimusdirektiivin

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.x. Version 0.2 Pekka Muhonen 2/10/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes Contents

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON KANSLIAN VIRKANIMIKKEET fi sv en 4.3.2011

VALTIONEUVOSTON KANSLIAN VIRKANIMIKKEET fi sv en 4.3.2011 VALTIONEUVOSTON KANSLIA 4.3.2011 VALTIONEUVOSTON KANSLIAN VIRKANIMIKKEET fi sv en 4.3.2011 fi sv en ajomestari transportchef Transport Manager alivaltiosihteeri understatssekreterare Permanent State Under-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

ENGLANNINKIELINEN KIRJE (7.6.2006) Päivitetty 29.11.2007/RB

ENGLANNINKIELINEN KIRJE (7.6.2006) Päivitetty 29.11.2007/RB VALTIONEUVOSTON KANSLIA Valtioneuvoston kielipalvelu SELVITYS 29.11.2007 ENGLANNINKIELINEN KIRJE (7.6.2006) Päivitetty 29.11.2007/RB 1. Alku- ja lopputervehdys 1.1 Vastaanottajan nimi ei ole tiedossa -

Lisätiedot

Group 2 - Dentego PTH Korvake. Peer Testing Report

Group 2 - Dentego PTH Korvake. Peer Testing Report Group 2 - Dentego PTH Korvake Peer Testing Report Revisions Version Date Author Description 1.0 Henrik Klinkmann First version Table of Contents Contents Revisions... 2 Table of Contents... 2 Testing...

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2004 vp Omakotitalojen saaminen energiansäästöavustusten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Hyväksytyn ilmastostrategian mukaan Suomi sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

COMMISSION INTERNATIONALE DE L'ECLAIRAGE INTERNATIONAL COMMISSION ON ILLUMINATION INTERNATIONALE BELEUCHTUNGSKOMMISSION.

COMMISSION INTERNATIONALE DE L'ECLAIRAGE INTERNATIONAL COMMISSION ON ILLUMINATION INTERNATIONALE BELEUCHTUNGSKOMMISSION. Advancing knowledge and providing standardisation to improve the lighted environment The International Commission on Illumination - also known as the CIE from its French title, the Commission Internationale

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta /2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 283/2014) Valtioneuvoston asetus

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta /2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 283/2014) Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA Julkaistu Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 283/2014) Valtioneuvoston asetus Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Kevas inköp 2013 Sida 1(379)

Kevas inköp 2013 Sida 1(379) Kevas inköp 2013 Sida 1(379) KEVAS INKÖP 2013 Materialet omfattar Kevas inköp 2013. Uppgifterna omfattar Kevas alla inköp och anskaffningar med undantag för löner och motsvarande personalposter samt uppgifter

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

ÜB. 1. a) Lektion 7. Ein Gute-Nacht-Bier ÜB. 2 (1) ÜB. 1. b)

ÜB. 1. a) Lektion 7. Ein Gute-Nacht-Bier ÜB. 2 (1) ÜB. 1. b) ÜB. 1. a) Lektion 7 Ein Gute-Nacht-Bier 1. Mozart-Straße 23 2. Kahden hengen huone maksaa 103-170 euroa. 3. Ensin lähijunalla Marienplatzille ja sitten metrolla Universitätille (yliopiston pysäkille).

Lisätiedot

För ytterligare information: kevanostot@keva.fi. På Kevas webbplats www.keva.fi finns en prislista med avgifterna för begäran om tilläggsuppgifter.

För ytterligare information: kevanostot@keva.fi. På Kevas webbplats www.keva.fi finns en prislista med avgifterna för begäran om tilläggsuppgifter. Kevas inköp 2015 Sida 1(349) KEVAS INKÖP 2015 Materialet omfattar Kevas inköp 2015. Det har uppdaterats 4.4.2016. Uppgifterna omfattar Kevas alla inköp och anskaffningar med undantag för löner och motsvarande

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Procedure 2(b) (obvious errors in a number of language versions)

Procedure 2(b) (obvious errors in a number of language versions) 089698/EU XXIV. GP Eingelangt am 08/08/12 COUNCIL OF THE EUROPEAN UNION Brussels, 8 August 2012 Interinstitutional File: 2005/0228 (COD) 12948/1/12 REV 1 JUR 435 AVIATION 118 CODEC 1984 LEGISLATIVE ACTS

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.

Lisätiedot

Valtion työnantaja-ja henkilöstöpolitiikan keskeisiä käsitteitä. Arbetsmarknadsordlista Centrala begrepp inom statens arbetsgivar- och personalpolitik

Valtion työnantaja-ja henkilöstöpolitiikan keskeisiä käsitteitä. Arbetsmarknadsordlista Centrala begrepp inom statens arbetsgivar- och personalpolitik Työmarkkinasanasto Valtion työnantaja-ja henkilöstöpolitiikan keskeisiä käsitteitä Arbetsmarknadsordlista Centrala begrepp inom statens arbetsgivar- och personalpolitik Labour Market Glossary Key concepts

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Juttu luistaa: åk 3-6

Juttu luistaa: åk 3-6 A-finska Juttu luistaa: åk 3-6 - enspråkiga elever/elever med elementära kunskaper i finska Textbok - 25 kapitel + fyra tematexter - 6 inlärningshelheter - varje kapitel > två texter av olika svårighetsgrad

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 990/2012 vp Ruotsinkieliset tv-ohjelmat Lapissa Eduskunnan puhemiehelle Lapissa on herättänyt laajaa hämmästystä se, että maakunnassa Yleisradion ruotsinkielinen kanava YLE Fem lähettää

Lisätiedot

ENGLANNINKIELINEN KIRJE ( ) Päivitetty /RB

ENGLANNINKIELINEN KIRJE ( ) Päivitetty /RB VALTIONEUVOSTON KANSLIA Valtioneuvoston kielipalvelu SELVITYS 29.11.2007 ENGLANNINKIELINEN KIRJE (7.6.2006) Päivitetty 29.11.2007/RB 1. Alku ja lopputervehdys 1.1 Vastaanottajan nimi ei ole tiedossa kirje

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

ÜB. 1. der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund. jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu

ÜB. 1. der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund. jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu Lektion 7 Hatschi! ÜB. 1 der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu ÜB. 1 Fortsetzung die Hand das Ohr der Finger die Nase das Bein

Lisätiedot

MEDIENMITTEILUNG (HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS) (Frei zur Veröffentlichung am 28.11.2013 Informationssekretärin Anni Lehtonen

MEDIENMITTEILUNG (HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS) (Frei zur Veröffentlichung am 28.11.2013 Informationssekretärin Anni Lehtonen HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS HELSINKI DISTRICT COURT BEZIRKSGERICHT HELSINKI MEDIENMITTEILUNG (HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS) (Frei zur Veröffentlichung am 28.11.2013 Informationssekretärin Anni Lehtonen um 10.00 Uhr)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD3120 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPINNOISSA: KORKEAKOULUOPISKELI- JAT 2016

KYSELYLOMAKE: FSD3120 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPINNOISSA: KORKEAKOULUOPISKELI- JAT 2016 KYSELYLOMAKE: FSD3120 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPINNOISSA: KORKEAKOULUOPISKELI- JAT 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3120 E-BOOKS SUPPORTING STUDIES: HIGHER EDUCATION STU- DENT SURVEY 2016 Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 937/2009 vp Lävistyksiä koskeva valvonta ja ohjeistus Eduskunnan puhemiehelle Lävistykset ovat kasvattaneet suosiotaan koristautumisen muotona. Lävistystä tehtäessä vahingoitetaan aina

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 198/2008 vp Ensihoidon tietojärjestelmän laajennushanke Eduskunnan puhemiehelle Helsingin alueella on otettu valtioneuvoston periaatepäätöksen (siirtyminen sähköiseen potilaskertomukseen)

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2014 Accommodation statistics 2013, December Nights spent by foreign tourists in Finland up by 5.5 per cent in December 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists

Lisätiedot

The decision making structure The representa8ve council Teemu Halme, Janne Koskenniemi & AnA Karkola

The decision making structure The representa8ve council Teemu Halme, Janne Koskenniemi & AnA Karkola The decision making structure 25.1.2012 The representa8ve council Teemu Halme, Janne Koskenniemi & AnA Karkola Who are we? Janne Koskenniemi Administra0ve Manager Documents Central Office Bill verifica0on

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 126/2013 vp Suomi tieteen kielenä Eduskunnan puhemiehelle Suomen kieli sai virallisen aseman 150 vuotta sitten. Samoihin aikoihin, 1800-luvun puolivälin jälkeen, suomi alkoi vähitellen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Demokratiapäivä Rinnakkaissessio klo KUNTAVAALIT TULEVAT - OLETKO VALMIS?

Demokratiapäivä Rinnakkaissessio klo KUNTAVAALIT TULEVAT - OLETKO VALMIS? Demokratiapäivä 18.10.2016 Rinnakkaissessio klo 13.30 15.30 KUNTAVAALIT TULEVAT - OLETKO VALMIS? 1 Kuntavaalit tulevat oletko valmis? Demokratiapäivä 16.10.2016 klo 13.30-15.30 Session avaus - Marianne

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot