Eduskuntasanasto Riksdagsordlista Finnish Parliamentary Glossary

Transkriptio

1 Eduskuntasanasto Riksdagsordlista Finnish Parliamentary Glossary Riikkabeaivesátnerádju Glossar des finnischen Parlaments Glosario del Parlamento de Finlandia Soome parlamendi selestussõnastik Vocabulaire du Parlement de Finlande Parlament Finlqndii - slowarx-sprawo^nik eduskunnan kanslian julkaisu 2/2008

2 Eduskuntasanasto Riksdagsordlista Finnish Parliamentary Glossary Riikkabeaivesátnerádju Glossar des finnischen Parlaments Glosario del Parlamento de Finlandia Soome parlamendi selestussõnastik Vocabulaire du Parlement de Finlande Parlament Finlqndii - slowarx-sprawo^nik eduskunnan kanslian julkaisu 2/2008

3 ISBN (nid.), ISBN (PDF) ISSN (eduskunta), ISSN (valtioneuvoston kanslia, kielipalvelun julkaisusarja) EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2008

4 Sisältö Innehåll Contents Sisältö Innehåll Contents Esipuhe...5 Sanaston käyttäjälle...6 Sanaston rajaus...6 Terminologinen sanastotyö...6 Sanaston käyttö...6 Palaute...8 Förord...9 Till läsaren...10 Hur ordlistan har avgränsats...10 Det terminologiska arbetet...10 Hur ordlistan fungerar...10 Kommentarer...12 Ovdasáhka...13 Sátneráju geavaheaddjái...14 Sátneráju ráddjen...14 Terminologalaš sátnerádjobargu...14 Sátneráju geavahus...14 Máhcahat...16 Foreword...17 To the user...18 Scope and focus of the glossary...18 Compilation of the glossary...18 Use of the glossary...18 Feedback...20 Vorwort...21 Benutzerhinweise...22 Thematische Eingrenzung...22 Terminologische Arbeit...22 Verwendung des Glossars...22 Kommentare...24 Prefacio...25 Al usuario...26 Alcance del glosario...26 Métodos de la labor terminológica...26 Uso del glosario...26 Comentarios...28 Eessõna...29 Sõnastiku kasutajale...30 Sõnastiku sisu piiritlemine...30 Terminoloogiline töö sõnasikuga...30 Sõnastiku kasutamine...30 Tagasiside...32 Avant-propos...33 Au lecteur...35 Choix des termes...35 Le travail terminologique...35 L ordonnancement conceptuel...35 Commentaires

5 Sisältö Innehåll Contents Предисловие...38 Как пользоваться словарем...40 Отбор терминов...40 Терминологическая работа...40 О пользовании словарем...40 Отзывы...42 A Eduskunta ja kansanedustajat Riksdag och riksdagsledamöter Parliament and the Members of Parliament...43 Kansanedustuslaitos Parlamentet Parliament...43 Valtiopäivät Riksmötet The annual session of Parliament...51 Kansanedustajana toimiminen Ledamotsuppdraget The work of a Member of Parliament...58 Hallituksen muodostaminen Regeringsbildningen Formation of the Government...70 Eduskuntaryhmien toiminta Riksdagsgruppernas verksamhet Work of the parliamentary groups...76 B Vireilletulo Hur ärenden väcks i riksdagen Bringing a matter before Parliament...84 C Täysistuntotyö Arbetet i plenum Plenary sessions D Valiokuntatyö Arbetet i utskott Committees E Säädökset Författningar Statutes F Valtion talousarvio Statsbudgeten The Budget G EU-asiat EU-ärenden EU affairs H Kansainvälinen yhteistyö Internationellt samarbete International co-operation I Palkkiot ja korvaukset Arvoden och ersättningar Remuneration J Eduskunta organisaationa Riksdagens organisation Parliament as an organisation Eduskunnan hallinnollinen organisaatio Riksdagens administrativa organisation Administration Eduskunnan toimielimet Organ i riksdagen Parliamentary bodies Eduskunnan valitsemat toimielimet Organ som väljs av riksdagen Parliamentary bodies chosen by Parliament Puhemiesneuvoston valitsemat toimielimet Organ som väljs av talmanskonferensen Parliamentary bodies chosen by the Speaker s Council Muut toimielimet Övriga organ Other bodies Eduskunnan yhteydessä toimivat virastot Ämbetsverk och myndigheter i anknytning till riksdagen Agencies working within Parliament K Tehtäviä ja virkanimikkeitä Uppgifter och tjänstebenämningar Job descriptions and titles L Eduskuntavaalit Riksdagsval Parliamentary elections M Eduskuntarakennukset Riksdagens hus Parliament buildings Lähteet Källor Sources Kirjallisuus Litteratur Literature Säädökset Författningar Statutes Verkkosivustot Webbsidor Web sites Muut lähteet Övriga källor Other sources Liite: Historialliset termit Bilaga: Historiska termer Appendix: Historical terms Русский язык алфавитный указатель Index français Eestikeelne register Índice en español Deutsches Register English index Sámegielat ohcu Svenskt register Suomenkielinen hakemisto

6 Esipuhe Esipuhe Eduskuntasanastohanke käynnistyi syksyllä 2004 eduskunnan ja valtioneuvoston kanslian yhteistyönä. Jo pidemmän aikaa oli ollut tarvetta eduskunnan toimintaa kuvaavalle monikieliselle terminologiselle sanastolle, jonka avulla eduskuntaa koskevat termit saataisiin vakiinnutetuiksi myös eduskunnan ulkopuolella ja niiden käyttöä voitaisiin selkiyttää ja yhtenäistää. Eduskuntasanasto on tarkoitettu kansanedustajille ja eduskunnan virkamiehille sekä eduskunnan ulkopuolella toimiville kääntäjille, tulkeille, toimittajille ja kaikille muillekin eduskuntatermistöä tarvitseville. Myös kansalaisten ja koulujen eduskuntaa koskevaan tiedontarpeeseen voi vastaus löytyä sanaston avulla. Eduskuntasanasto sisältää noin 600 eduskunnan toimintaan liittyvää käsitettä. Suurin osa käsitteistä on määritelty tai selitetty. Sanaston kielinä ovat kansalliskielten lisäksi pohjoissaame, englanti, saksa, espanja, viro, ranska ja venäjä. Määritelmät ja selitteet ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Eduskuntasanasto laadittiin eduskunnan kansliatoimikunnan asettaman johtoryhmän johdolla. Eduskunnan eri yksiköiden asiantuntijoista koostunut ryhmä vastasi sanaston aineiston rajaamisesta sekä määritelmien ja selitteiden oikeellisuudesta sekä päätti termivalinnoista. Johtoryhmän työskentelyyn osallistuivat: - kansainvälisten asiain sihteeri Paula Moisander (puheenjohtaja) - valiokuntaneuvos Ritva Bäckström - valiokuntaneuvos Risto Eerola - johtava tietoasiantuntija Kristiina Hakala (varapuheenjohtaja) - apulaistoimistopäällikkö Ritva Koskipää - tiedotussihteeri Catharina Somerkoski - apulaistoimistopäällikkö Elisabeth Suomalainen - eduskuntasihteeri Marja Wallin - apulaistoimistopäällikkö Päivi Virta. Eduskunnassa projektipäällikkönä toimi tietoasiantuntija Riitta Siunala saakka ja tietoasiantuntija Marja Oksa-Pallasvuo alkaen. Hankkeen terminologina toimi johtava terminologi Kaisa Kuhmonen valtioneuvoston kansliasta. Lisäksi terminologi Simo Kankkunen valtioneuvoston kansliasta avusti sanaston laatimiseen liittyvissä teknisissä asioissa sekä terminologit Irmeli Ahonen ja Riina Kosunen eri kieliosuuksien tarkistamisessa. Eduskuntasanaston termien erikieliset vastineet ja tekstien käännökset olivat kielityöryhmien vastuulla: - ruotsi: Margareta Gustafsson ja Elisabeth Suomalainen eduskunnan ruotsin kielen toimistosta - pohjoissaame: Anne Nuorgam ja Klemetti Näkkäläjärvi, Ellen Näkkäläjärvi (saamelaiskäräjät) ja Kaarina Vuolab-Lohi (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) - englanti: Richard Foley ja Mark Phillips, Riitta Brelih (valtioneuvoston kanslia) - saksa: Joachim Bussian ja Jussi Talvitie - espanja: Jaime Potenze ja Teija Potenze - viro: Marie Karus ja Tim Kolk - ranska: Paula Hietarinta ja Pierre-Erasme Thewrewk-Pallaghy - venäjä: Svetlana Boman ja Aleksei Repin. Eduskuntasanastoa laadittaessa järjestettiin kaksi lausuntokierrosta, ensimmäinen sanaston suomenkielisestä osuudesta ja toinen kieliversioista. Lausuntokierrosten aikana saatiin arvokasta asiantuntijapalautetta. Lämmin kiitos kaikille sanastoa lausunto- ja luonnosvaiheessa kommentoineille! 5

7 Sanaston käyttö Sanaston käyttäjälle Sanaston rajaus Eduskuntasanasto sisältää eduskuntaan, sen toimintaan ja organisaatioon liittyvää keskeistä käsitteistöä. Sanastoon on otettu myös sellaisia eduskuntavaaleja, säädöksiä, valtion talousarviota ja EU-asioiden käsittelyä koskevia käsitteitä, jotka ovat eduskunnan näkökulmasta tärkeitä. Mukana ovat nykyisin käytössä olevat käsitteet sekä joitakin ennen vuoden 2000 perustuslakia vallinneen tilanteen mukaisia käsitteitä. Virkanimikkeistä on otettu mukaan vain erityisesti eduskuntaan liittyvät nimikkeet sekä täysistunnon valitsemien virkamiesten nimikkeet. Eduskunnan yhteydessä toimivia virastoja ja erillishallintoyksiköitä koskeva käsitteistö on pääosin jätetty tämän sanaston ulkopuolelle. Sanastoon on otettu synonyymeiksi sellaisia lyhenteitä, joita eduskunnassa käytetään yleisesti ja joita esiintyy myös muun muassa erilaisissa asiakirjoissa. Sanastoon valitut ruotsinkieliset termit ovat pääosin sellaisia, joita käytetään Suomen eduskunnassa. Osa on yleiskielisiä ja käypiä sekä Suomessa että Ruotsissa, osa kuvaa yksinomaan Suomen eduskuntaan liittyviä ilmiöitä eikä niillä ole vastineita Ruotsissa. Näitä ei ole mainittu erikseen sanasto-osuudessa. Tärkeimpien eroavuuksien kohdalla annetaan kuitenkin myös Ruotsissa tai Ruotsin parlamentissa käytetyt termit. Pohjoissaamen termeiksi on valittu itä- ja länsimurteiden mukaisia termejä. Vieraskielisiä vastineita valittaessa suomalaisia käsitteitä on verrattu ennen kaikkea Ison- Britannian, Saksan, Espanjan, Viron, Ranskan ja Venäjän parlamenteissa sekä Euroopan parlamentissa käytettäviin käsitteisiin ja termeihin. Jos näistä ei ole löytynyt vastaavaa käsitettä, on pyritty muodostamaan sellainen vieraskielinen vastinetermi, joka mahdollisimman hyvin kuvaisi suomalaisen käsitteen olennaista sisältöä. Terminologinen sanastotyö Eduskuntasanasto on laadittu terminologisin menetelmin analysoimalla käsitteiden sisältöjä ja keskinäisiä suhteita. Käsitteen olennaisin sisältö on kuvattu määritelmässä. Määritelmät on laadittu eduskunnan näkökulmasta; muilla aloilla tai yleiskielessä termillä saattaa olla hieman erilainen merkitys. Määritelmät on kirjoitettu kansainvälisten sanastotyöstandardien mukaisesti pienellä alkukirjaimella eikä niiden lopussa ole pistettä. Selitteessä annetaan tarvittaessa lisätietoja käsitteestä tai termin käytöstä. Joidenkin käsitteiden, kuten välittömät, suhteelliset ja salaiset vaalit, sisältö on määritelmän sijaan kuvattu väljemmin selitteessä. Sanaston käyttö Sanaston käsitteet on ryhmitelty aiheenmukaisesti lukuihin siten, että toisiinsa liittyvät käsitteet sijaitsevat lähekkäin. Käsitteet on numeroitu aihealueittain juoksevasti. Sanaston lopussa on aakkoselliset hakemistot kaikilla sanaston kielillä. Hakemistojen numerointi viittaa käsitteiden numeroihin. Hakemistoon on poimittu myös määritelmissä ja selitteissä esiintyviä termejä. Sanaston lopussa on luettelo keskeisimmistä lähteistä. Lisäksi liitteenä on noin sata historiallista termiä (pääasiassa valiokuntien, eduskuntaryhmien ja puolueiden nimiä), joista on annettu vain suomen- ja ruotsinkieliset nimitykset. 6

8 Sanaston käyttö Termin perässä sulkeissa oleva numero (1) erottaa toisistaan homonyymit eli kirjoitusasultaan samanlaiset termit, jotka viittaavat eri käsitteisiin, esim. valtiopäivät (1) ja valtiopäivät (2). Vastineiden suvut (ruotsista vain ett-suku) on merkitty kursiivilla termin jälkeen. Määritelmissä ja selitteissä kursivoituina esiintyvät termit viittaavat muualla sanastossa määriteltyihin käsitteisiin. Termeihin liittyvää lisätietoa annetaan sivun alalaidassa olevissa alaviitteissä (ks. esim. A008 eduskunta). Esimerkki hakusana-artikkelista: käsitteen numero A008 suomenkielinen termi fi eduskunta määritelmä (kuvaa käsitteen Suomen kansanedustuslaitos olennaisimman sisällön) selite (sisältää lisätietoa käsitteestä tai termeistä) Suomen eduskunta on yksikamarinen. Eduskuntaan kuuluu 200 kansanedustajaa, jotka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Eduskunta säätää lait, päättää valtion talousarviosta, hyväksyy tärkeimmät kansainväliset sopimukset ja valvoo hallituksen toimintaa. ruotsinkielinen vastine sv riksdagen (2) määritelmän ruotsinkielinen käännös folkrepresentationen i Finland selitteen ruotsinkielinen käännös jne. Sanastossa on käytetty seuraavia tunnuksia ja lyhenteitä: Finlands riksdag har en kammare med 200 riksdagsledamöter som väljs för fyra år åt gången genom direkta, proportionella och hemliga val. Riksdagen stiftar lagar, beslutar om statsbudgeten, antar de viktigaste fördragen och utövar kontroll över regeringen (2). fi sv en se de es et fr ru m n f mpl/npl/fpl adj subst verbi suomi ruotsi englanti pohjoissaame saksa espanja viro ranska venäjä maskuliini neutri; ruotsin ett-suku feminiini monikossa oleva maskuliini / monikossa oleva neutri tai ruotsin ettsukuinen sana / monikossa oleva feminiini adjektiivi substantiivi verbi Joidenkin synonyymien perään on lisätty huomautus termin käytöstä, käyttöyhteydestä, suositettavuudesta tai käsitteiden vastaavuussuhteesta seuraavasti: 7

9 Palaute suositettava säädöksissä virallinen epävirallinen lyhenne lyhyempi muoto sisäisessä käytössä vanhentunut suppeampi käsite muita termimuotoja suositettavampi muoto Suomen säädöksissä käytetty, yleiskielestä poikkeava muoto virallinen termi tai nimi yleiskielessä tai puhekielessä käytettävä ilmaus lyhennetty muoto pitkän termin sijaan tai toiston välttämiseksi käytettävä termimuoto eduskunnan sisäisessä käytössä esiintyvä termimuoto, ei suositella käytettäväksi muissa yhteyksissä käytöstä pois jäänyt termi suppeampi kuin suomalainen käsite Palaute Eduskunnan kirjasto ottaa mielellään vastaan sanastoa koskevia kommentteja: Eduskunnan kirjasto Eduskunta sähköposti: puhelin: (09) faksi: (09)

10 Förord Förord Hösten 2004 startade riksdagen och statsrådets kansli ett samarbetsprojekt om en riksdagsordlista. Det har redan en längre tid funnits ett behov av en flerspråkig terminologisk ordlista för att befästa riksdagsrelaterade termer också utanför riksdagen och för att tydliggöra och samordna deras användning. Riksdagsordlistan är avsedd för riksdagsledamöter och riksdagens tjänstemän och för översättare, tolkar, journalister och andra utanför riksdagen som behöver riksdagsterminologi. Förhoppningsvis kan ordlistan också tillgodose allmänhetens och skolornas behov av information om riksdagen. Riksdagsordlistan omfattar cirka 600 begrepp som hänför sig till riksdagen. Merparten av dem definieras eller förklaras. Ordlistan ges ut på nationalspråken och dessutom på nordsamiska, engelska, tyska, spanska, estniska, franska och ryska. Definitioner och förklaringar ges på finska, svenska och engelska. Ordlistan har utarbetats i en ledningsgrupp som tillsatts av riksdagens kanslikommission. Gruppen har bestått av experter från olika enheter i riksdagen. Den har haft i uppgift att avgränsa materialet, precisera definitioner och förklaringar och besluta om termvalet. Ledningsgruppen har bestått av: - Paula Moisander, sekreterare för internationella ärenden (ordförande) - Ritva Bäckström, utskottsråd - Risto Eerola, utskottsråd - Kristiina Hakala, förste informationsspecialist (vice ordförande) - Ritva Koskipää, biträdande byråchef - Catharina Somerkoski, informationssekreterare - Elisabeth Suomalainen, biträdande byråchef - Marja Wallin, riksdagssekreterare - Päivi Virta, biträdande byråchef. Informationsspecialist Riitta Siunala tjänstgjorde som projektchef fram till den 18 november 2006 och efterträddes av informationsspecialist Marja Oksa-Pallasvuo från och med den 1 januari Ledande terminolog Kaisa Kuhmonen från statsrådets kansli har tjänstgjort som terminolog i projektet. Dessutom har terminologerna Simo Kankkunen samt Irmeli Ahonen och Riina Kosunen från statsrådets kansli bistått projektet i tekniska frågor respektive med att granska olika språkversioner. Följande språkarbetsgrupper har svarat för termernas motsvarigheter på andra språk och översättningen av texter: - svenska: Margareta Gustafsson och Elisabeth Suomalainen från riksdagens svenska byrå - nordsamiska: Anne Nuorgam och Klemetti Näkkäläjärvi, Ellen Näkkäläjärvi (sametinget) och Kaarina Vuolab-Lohi (Forskningscentralen för de inhemska språken) - engelska: Richard Foley och Mark Phillips, Riitta Brelih från statsrådets kansli - tyska: Joachim Bussian och Jussi Talvitie - spanska: Jaime Potenze och Teija Potenze - estniska: Marie Karus och Tim Kolk - franska: Paula Hietarinta och Pierre-Erasme Thewrewk-Pallaghy - ryska: Svetlana Boman och Alexej Repin. Riksdagsordlistan skickades på remiss i två omgångar, första gången om det finskspråkiga avsnittet och andra gången om språkversionerna. Remissyttrandena gav värdefull expertrespons. Ett varmt tack till alla dem som kommenterat ordlistan under remissen och i den preliminära fasen. 9

11 Hur ordlistan fungerar Till läsaren Hur ordlistan har avgränsats Riksdagsordlistan innehåller centrala begrepp som anknyter till riksdagen, verksamheten i riksdagen och riksdagens organisation. Den innefattar också sådana begrepp kring riksdagsval, författningar, statsbudgeten och behandlingen av EU-ärenden som är viktiga ur riksdagens synvinkel sett. Ordlistan tar upp nu gällande begrepp och en del sådana som varit gällande före grundlagen Tjänstebenämningar finns med i den mån de är specifika för riksdagen eller hänför sig till tjänstemän som valts av riksdagen. Begrepp som gäller riksdagsnära ämbetsverk och särskilda förvaltningsenheter har huvudsakligen undantagits från ordlistan. Förkortningar som är allmänt använda i riksdagen och som förekommer bl.a. i olika typer av dokument har tagits med som synonymer. De svenska termerna i ordlistan är sådana som huvudsakligen används i Finlands riksdag. En del är allmänspråkliga och gångbara i både Finland och Sverige, andra beskriver uteslutande fenomen i Finlands riksdag och saknar motsvarigheter i Sverige. Det nämns inte särskilt i ordlistan. För de viktigaste skillnaderna ges också de termer som används i Sverige och Sveriges riksdag. De nordsamiska termerna representerar de östliga och västliga dialekterna. I valet av motsvarigheter på andra språk har de finska begreppen jämförts med de begrepp och termer som används i parlamenten framför allt i Storbritannien, Tyskland, Spanien, Estland, Frankrike och Ryssland samt i Europaparlamentet. Där det inte har funnits någon motsvarighet har man försökt skapa en motsvarande term på ett annat språk som så väl som möjligt återger det väsentliga innehållet i ett finskt begrepp. Det terminologiska arbetet Riksdagsordlistan har utarbetats enligt terminologiska metoder genom att analysera begreppsinnehåll och begreppens inbördes relationer. Det som är mest väsentligt i begreppen har beskrivits i definitionerna. De har i sin tur utformats i ett riksdagsperspektiv; vissa termer kan ha en något avvikande innebörd på andra områden eller i allmänspråket. Enligt internationell ordlistestandard har definitionerna skrivits med liten begynnelsebokstav och utan punkt på slutet. I förklaringen ges i förekommande fall närmare upplysning om begreppen och hur termer används. Innehållet i vissa begrepp, som direkta, proportionella och hemliga val, har beskrivits närmare i förklaringen än i definitionen. Hur ordlistan fungerar Begreppen i ordlistan har grupperats ämnesvis i kapitel så att begrepp som har samband med varandra står nära varandra. Begreppen har löpande numrering efter ämnesområde. I slutet av ordlistan finns ett alfabetiskt register på ordlistans samtliga språk. Numren i registren hänvisar till begreppsnumreringen. Registren tar också upp termer som förekommer i definitioner och förklaringar. I slutet av ordlistan finns en förteckning över de viktigaste källorna. Dessutom finns det en bilaga med omkring hundra historiska termer (främst namnen på utskott, riksdagsgrupper och partier). För dem ges bara de finska och svenska benämningarna. 10

12 Hur ordlistan fungerar Siffran (1) inom parentes efter en term skiljer åt homonymer, dvs. termer som skrivs på samma sätt men som hänvisar till olika begrepp, t.ex. riksdag (1) och riksdagen (2). Genus (i svenskan bara för ett-ord som anges med n) anges med kursiv efter termen. Kursiverade termer i definitioner och förklaringar är korsreferenser till begrepp som definierats på något annat ställe i ordlistan. Ytterligare information om termer ges i fotnoterna nere på sidan, se t.ex. A008 riksdagen (2). Exempel på sökordsartikel: begreppets nummer A008 den finska termen fi eduskunta definition (beskriver det Suomen kansanedustuslaitos väsentliga begreppsinnehållet) förklaring (ger ytterligare information om begreppet eller termen) Suomen eduskunta on yksikamarinen. Eduskuntaan kuuluu 200 kansanedustajaa, jotka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Eduskunta säätää lait, päättää valtion talousarviosta, hyväksyy tärkeimmät kansainväliset sopimukset ja valvoo hallituksen toimintaa. svensk motsvarighet sv riksdagen (2) svensk översättning av definitionen folkrepresentationen i Finland svensk översättning av förklaringen osv. Finlands riksdag har en kammare med 200 riksdagsledamöter som väljs för fyra år åt gången genom direkta, proportionella och hemliga val. Riksdagen stiftar lagar, beslutar om statsbudgeten, antar de viktigaste fördragen och utövar kontroll över regeringen (2). I ordlistan används följande koder och förkortningar: fi finska sv svenska en engelska se nordsamiska de tyska es spanska et estniska fr franska ru ryska m maskulinum n neutrum; svenskans ett-ord f femininum mpl/npl/fpl pluralt maskulinum / neutrum eller svenskans ett-ord / femininum adj adjektiv subst substantiv verbi verb Vissa termer följs av en kommentar om hur och i vilket sammanhang termen används, om den rekommenderas eller i vilken mån begreppen motsvarar varandra: i författningar används i författningar i Finland, formen avviker från allmänspråket 11

13 Kommentarer officiell inofficiell förkortning kortform internt bruk föråldrad avrådd officiell term eller officiellt namn uttryck som används i allmänspråket eller talspråket förkortad form termvariant som används i stället för en lång term eller för att undvika upprepning termvariant som används internt i riksdagen, inte att rekommendera i andra sammanhang term som fallit ur bruk felaktig eller vilseledande form Kommentarer Riksdagsbiblioteket tar gärna emot kommentarer till ordlistan: Riksdagsbiblioteket Riksdagen e-post: biblioteket@riksdagen.fi telefon: (09) fax: (09)

14 Ovdasáhka Ovdasáhka Riikkabeaivesátnerádjofidnu vuolggahuvvui čakcat 2004 riikkabeivviid ja stáhtaráđi kansliija ovttasbargun. Juo guhkit áigge lei leamaš dárbu riikkabeivviid doaibmama govvideaddji máŋggagielat terminologalaš sátnerádjui, mainna riikkabeivviid govvideaddji tearpmaid sáhtášii vuogáiduhttit maiddái riikkabeivviid olggobealde ja daid geavahusa sáhtášii čielggasmahttit ja ovttaiduhttit. Riikkabeaivesátnerádju lea oaivvilduvvon riikkabeaiveáirasiidda, riikkabeivviid virgeolbmuide ja riikkabeivviid olggobeale jorgaleaddjiide, dulkkaide, doaimmaheaddjiide ja buot earáge riikkabeaivedearpmaid dárbbašeaddjiide. Maiddái riikkavuložiid ja skuvllaid diehtodárbui riikkabeivviid birra sáhttá vástádus gávdnot sátnerájuin. Riikkabeaivesátnerádju sisttisdoallá sullii 600 riikkabeivviid doaibmamii laktáseaseaddji doahpaga. Eanaš doahpagat leat meroštallojuvvon dahje čilgejuvvon. Sátneráju giellan leat Suoma riikkagielaid lassin davvisáme-, eaŋgals-, duiskka-, espánja-, estte-, fránskka- ja ruoššagiella. Meroštallamat ja čilgehusat leat suoma-, ruoŧa- ja eaŋgalsgillii. Riikkabeaivesátnerádjobarggu jođihii riikkabeivviid kansliijadoaibmagotti ásahan jođihanjoavku. Riikkabeivviid sierra ovttadagaid áššedovdiin čoggiidan joavku guttii ovddasvástádusa sátneráju materiála ráddjemis sihke meroštallamiid ja čilgehusaid riektavuođas ja mearridii dearbmaválljemiin. Stivrenjoavkku bargui válde oasi: - riikkaidgaskasaš áššiid čálli Paula Moisander (ságadoalli) - váljagodderáđđi Ritva Bäckström - váljagodderáđđi Risto Eerola - jođiheaddji diehtoáššedovdi Kristiina Hakala (várreságadoalli) - veahkkedoaimmahathoavda Ritva Koskipää - diehtojuohkinčálli Catharina Somerkoski - veahkkedoaimmahathoavda Elisabeth Suomalainen - riikkabeaivečálli Marja Wallin - veahkkedoaimmahathoavda Päivi Virta. Riikkabeivviin fidnohoavdan doaimmai diehtoáššedovdi Riitta Siunala rádjai ja diehtoáššedovdi Marja Oksa-Pallasvuo rájes. Fitnu terminologan doaimmai jođiheaddji terminologa Kaisa Kuhmonen stáhtaráđi kansliijas. Sin lassin terminologa Simo Kankkunen stáhtaráđi kansliijas veahkehii sátneráju ráhkadeapmái laktáseaddji teknihkalaš áššiin sihke terminologat Irmeli Ahonen ja Riina Kosunen sierra giellaosiid dárkkisteamis. Riikkabeaivesátneráju dearpmaid sierragielaid vástagat ja deavsttaid jorgalusat ledje giellabargojoavkkuid ovddasvástádussan: - ruoŧagiella: Margareta Gustafsson ja Elisabeth Suomalainen, ruoŧagiela doaimmahat - davvisámegiella: Anne Nuorgam ja Klemetti Näkkäläjärv, Ellen Näkkäläjärvi (sámediggi) ja Kaarina Vuolab-Lohi (Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáš) - eaŋgalsgiella: Richard Foley, Mark Phillips ja Riitta Brelih (stáhtaráđi kansliija) - duiskkagiella: Joachim Bussian ja Jussi Talvitie - espánjagiella: Jaime Potenze ja Teija Potenze - esttegiella: Marie Karus ja Tim Kolk - fránskkagiella: Paula Hietarinta ja Pierre-Erasme Thewrewk-Pallaghy - ruoššagiella: Svetlana Boman ja Aleksei Repin. Go riikkabeaivesátnerádju ráhkaduvvui, de bivdojuvvojedje guktii cealkámušat, vuosttas suomagielat oasis ja nubbi giellaveršuvnnain. Cealkámušain bođii ovdan mávssolaš áššedovdimáhcahat. Váimmolaš giitosat buohkaide, geat adde cealkámušaid sátnerájus ja adde máhcahaga hámusmuttus! 13

15 Sátneráju geavahus Sátneráju geavaheaddjái Sátneráju ráddjen Riikkabeaivesátnerádju doallá sisttis guovddašdoahpagiid, mat laktásit riikkabeivviide, dan doibmii ja organisašuvdnii. Sátnerádjui leat maid váldon mielde dakkár riikkabeaiveválggaid, seđđosiid, stáhta bušeahta ja EU-áššiid gieđahallanvuloš doahpagat, mat leat dehálaččat riikkabeivviid geahččanguovllus. Fárus leat dálá doahpagat ja muhtin doahpagat, mat ledje anus ovdal jagi 2000 vuođđolága ráđđen dili. Virgenamahusain leat váldojuvvon mielde dušše earenoamážit riikkabeivviide gullevaš namahusat ja dievasčoakkáma válljen virgeolbmuid namahusat. Riikkabeivviid olis doaibmi virgedoaimmahagaid ja sierrahálddahusovttadagaid doahpagat leat eanas guđđojuvvon dán sátneráju olggobeallái. Sátnerádjui leat váldojuvvon synonyman dakkár oanádusat, mat riikkabeivviin adnojuvvojit dábálaččat ja mat leat maid earret eará sierralágán áššegirjjiin. Sátnerádjui válljejuvvon ruoŧagielat dearpmat leat eanas dakkárat, mat adnojuvvojit Suoma riikkabeivviin. Oassi dain leat buot gielaide oktasaččat ja anolaččat sihke Suomas ja Ruoŧas, oassi govvidit dušše Suoma riikkabeivviide gullevaš albmonemiid eaige dain leat vástagat Ruoŧas. Dát eai leat máinnašuvvon sierra sátnerádjooasis. Deháleamos erohusaid buohta addojuvvojit goitge maid Ruoŧas dehe Ruoŧa parlameanttas adnojuvvon dearpmat. Davvisámegiela dearbman leat válljejuvvon davvisámegiela nuorta- ja oarjesuopmaniid dearpmat. Vierrogielalaš vástagiid válljemis suopmelaš doahpagat leat veardiduvvon earenoamážit Stuora- Britannia, Duiskka, Espánnja, Estteeatnama, Fránkriikka ja Ruošša parlameanttain sihke Eurohpa parlameanttas adnojuvvon doahpagiidda ja dearpmaide. Jos dáin ii leat gávdnon vástideaddji doaba, de lea viggojuvvon ráhkaduvvot dakkár vierrogielalaš vásttadearbma, mii govvidivččii nu bures go vejolaš suopmelaš doahpaga guovddášsisdoalu. Terminologalaš sátnerádjobargu Riikkabeaivesátnerádju lea ráhkaduvvon terminologalaš vugiid mielde nu ahte doahpagiid sisdoalut ja gaskavuođa gorit leat analyserejuvvon. Doahpaga mávssolaččamus sisdoallu lea govviduvvon meroštallamis. Meroštallamat leat ráhkaduvvon riikkabeivviid geahččanguovllus; eará surggiin dehe standárdagielas dearpmas sáhttá leat veaháš sierralágán mearkkašupmi. Meroštallamat leat čállojuvvon riikkaidgaskasaš sátnerádjostandárddaid mielde unna álgobustávažiin iige daid loahpas leat čuokkis. Čilgehusas addojuvvojit dárbbu mielde lassidieđut doahpagis dehe dearpma geavahusas. Muhtin doahpagiid, dego njuolggo-, goralaš ja suollemas válggat, sisdoallu lea govviduvvon lupmoseappot čilgehusas iige dat boađe ovdan obanassiige meroštallanoasis. Sátneráju geavahus Sátneráju doahpagat leat juogaduvvon fáttá mielde loguide dađi lági mielde, ahte nuppiidasaset laktáseaddji doahpagat leat lahkalagaid. Doahpagat leat nummárastojuvvon fáttáguovdasaččat johttinummáriin. Sátneráju loahpas leat alfabehtalaš ozut buot sátneráju gielaid mielde. Ozuid nummárastin čujuha doahpagiid nummáriidda. Ohcui leat čoggojuvvon maid dearpmat, mat gávdnojit meroštallan- ja čilgehusoasis. Sátneráju loahpas lea logahallan guovddášgálduin. Dasa lassin čuovusin leat sulaid čuođi historjjálaš dearpma (eanas váljagottiid, riikkabeaivejoavkkuid ja bellodagaid namat), main leat addojuvvon dušše suoma- ja ruoŧagielalaš namahusat. 14

16 Sátneráju geavahus Dearpma maŋis nummár (1), mii lea ruođuid siste, earuha nuppi nuppis homonymaid dehege čállinhámis mielde seammalágán dearpmaid, mat čujuhit sierra doahpagiidda, omd. stáhtabeaivvit (1) ja stáhtabeaivvit (2). Vástagiid sogat (ruoŧagielas dušše ett-sohka) leat merkejuvvon kursiivvain dearpma maŋŋel. Meroštallamiin ja čilgehusain kursiverejuvvon dearpmat čujuhit eará sajes sátnerájus meroštallojuvvon doahpagiidda. Dearpmaide laktáseaddji lassidieđut addojuvvojit siiddu vuolleravdda vuollečujuhusain (gč. omd. A008 riikkabeaivvit(3)). Ovdamearka ohcansátni-artihkkalis: doahpaga nummár A008 suomagiel dearbma fi eduskunta meroštallan (govvida doahpaga Suomen kansanedustuslaitos guovddášsisdoalu) čilgehus (sisdoallá lassidieđu doahpagis dehe dearpmas) Suomen eduskunta on yksikamarinen. Eduskuntaan kuuluu 200 kansanedustajaa, jotka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Eduskunta säätää lait, päättää valtion talousarviosta, hyväksyy tärkeimmät kansainväliset sopimukset ja valvoo hallituksen toimintaa. ruoŧagiel vástta sv riksdagen (2) meroštallama ruoŧagiel jorgalus folkrepresentationen i Finland čilgehusa ruoŧagiel jorgalus Finlands riksdag har en kammare med 200 riksdagsledamöter som väljs för fyra år åt gången genom direkta, proportionella och hemliga val. Riksdagen stiftar lagar, beslutar om statsbudgeten, antar de viktigaste fördragen och utövar kontroll över regeringen (2). jna. Sátnerájus leat geavahuvvon čuovvovaš dovddaldagat ja oanádusat: fi sv en se de es et fr ru m n f mpl/npl/fpl adj subst verbi suomagiella ruoŧagiella eŋgelasgiella davvisámegiella duiskkagiella espánnjagiella esttegiella fránskkágiella ruoššagiella maskuliina neutra; ruoŧagiela ett-sohka feminiina máŋggaidlogu maskuliina / máŋggaidlogu neutra dehe ruoŧagiela ett-soga sátni / máŋggaidlogu feminiina adjektiiva substantiiva vearba Muhtin synonymaid maŋŋái lea lasihuvvon fuomášahttin dearpma geavahusas, geavahanoktavuođas, ávžžuhahttivuođas dehe doahpagiid vásttagoris čuovvovaččat: eahpevirggálaš standárdagielas dehe hupmangielas geavahuvvon dajaldat 15

17 Máhcahat oanádus oanehit hápmi siskkáldas anus boarásmuvvan oaniduvvon hápmi guhkit dearpma sajes dehe gearduma garvima dihte geavahuvvon hápmi dearbmahápmi, mii lea riikkabeivviid siskkáldas anus, ii ávžžuhuvvo geavahuvvvot eará oktavuođain anus eret báhcán dearbma Máhcahat Riikkabeivviid girjerádju váldá mielalis vuostá kommeanttaid, mat gusket sátneráju: Eduskunnan kirjasto Eduskunta rávdnjeboasta: telefuvdna: (09) fáksa: (09)

18 Foreword Foreword The Finnish Parliamentary Glossary project began in the autumn of 2004 as a joint effort of Parliament and the Prime Minister s Office. For some time the need had been felt to compile a multilingual glossary on the work of Parliament providing a clear and consistent terminology that would set out a standard for usage. The Finnish Parliamentary Glossary has been compiled with the needs of various groups in mind: Members of Parliament and civil servants working in Parliament, as well as translators, interpreters, journalists and all others working outside of Parliament who might require terms relevant to its activities. The glossary may also prove useful to citizens and schools whose interests prompt a need for information on Parliament. The glossary contains some 600 concepts related to the work of Parliament, most of which are defined or explained. The languages represented, in addition to the official national languages Finnish and Swedish, are Northern Sámi, English, German, Spanish, Estonian, French and Russian. Definitions and notes are provided in Finnish, Swedish and English. The glossary was compiled under the direction of an executive board appointed by the Office Commission. The Executive Board, comprising experts from different departments within Parliament, decided on the scope of the material, verified the accuracy of the definitions and notes and selected the terms to be included. The following persons took part in the work of the Board: - Secretary for International Affairs Paula Moisander (chair) - Committee Counsel Ritva Bäckström - Committee Counsel Risto Eerola - Chief Information Specialist Kristiina Hakala (deputy chair) - Deputy Head of Records Office Ritva Koskipää - Information Secretary Catharina Somerkoski - Deputy Head of Swedish Office Elisabeth Suomalainen - Parliamentary Secretary Marja Wallin - Deputy Head of Documents Office Päivi Virta Information Specialist Riitta Siunala directed the glossary project at Parliament until 18 November She was followed in that capacity by Information Specialist Marja Oksa- Pallasvuo on 1 January Project terminologist was Head Terminologist Kaisa Kuhmonen from the Prime Minister s Office. Terminologist Simo Kankkunen, also from the Prime Minister s Office, assisted in the technical aspects of compiling the glossary, and terminologists Irmeli Ahonen and Riina Kosunen checked the different language versions of the work. Language groups have worked to determine the equivalents of the terms in the glossary for each of the languages covered and have translated the relevant texts: - Swedish: Margareta Gustafsson and Elisabeth Suomalainen from Parliament s Swedish Office - Northern Sámi: Anne Nuorgam and Klemetti Näkkäläjärvi, Ellen Näkkäläjärvi (Saami Parliament) and Kaarina Vuolab-Lohi (Research Institute for the Languages of Finland) - English: Richard Foley and Mark Phillips, Riitta Brelih from the Prime Minister s Office - German: Joachim Bussian and Jussi Talvitie - Spanish: Jaime Potenze and Teija Potenze - Estonian: Marie Karus and Tim Kolk - French: Paula Hietarinta and Pierre-Erasme Thewrewk-Pallaghy - Russian: Svetlana Boman and Aleksei Repin Two requests for comments were circulated as part of project, the first focusing on the Finnish component and the second on the other languages. The comments received on the draft glossary in each instance provided very valuable expert feedback. Warmest thanks to all those who have provided comments on the glossary in its various stages. 17

19 Use of the glossary To the user Scope and focus of the glossary The Finnish Parliamentary Glossary contains key concepts related to Parliament, its work and organisation. It also includes relevant concepts pertaining to parliamentary elections, statutes, the Budget and the management of EU affairs. The concepts covered include those currently in use, as well as a number that reflect the situation before the 2000 Constitution came into force. The job titles in the glossary have been restricted to those specifically pertaining to Parliament and the officials chosen at plenary sessions. Concepts related to the offices and administrative units working in conjunction with Parliament have for the most part been excluded. The glossary lists as synonyms a number of abbreviations that are commonly used in Parliament, for example, in a variety of documents. The Swedish terms in the glossary are largely those used in the Finnish Parliament. Some of the words and expressions are found in everyday usage and are applicable in both Finland and Sweden; others reflect phenomena unique to the Finnish Parliament and have no equivalent in Sweden. The latter are not mentioned specifically in the glossary. Where crucial differences between the two countries are involved, however, the glossary gives the equivalents used in Sweden and the Swedish Parliament. In the case of Northern Sámi, the terms chosen are from the eastern and western dialects. In seeking equivalents for Finnish terms in the foreign languages in the glossary, the Finnish concepts have in the main been compared to the concepts and terms used in the parliaments of Great Britain, Germany, Spain, Estonia, France and Russia, as well as the European Parliament. Where these sources have not provided suitable equivalents, the language groups have constructed equivalents that best reflect the essential content of the Finnish concept. In some instances, the equivalents given are super- or subordinate concepts from the relevant political system. Compilation of the glossary The Glossary has been compiled in accordance with established methods in the field of terminology work by analysing the content of the concepts chosen and determining the relations between them. The essential content of each concept is described in the definition. Definitions have been written from the perspective of Parliament; in other fields or in general usage the terms may have slightly different meanings. In keeping with international practice, definitions begin in lower case and have no full stop at the end. Where appropriate, notes are provided giving additional information on the concept or use of the term. In the case of certain concepts, e.g. direct, proportional and secret elections, notes offering a less technical description are provided in lieu of a definition. Use of the glossary The concepts in the glossary have been arranged into chapters by topic, with closely related concepts located near one another. The concepts are numbered continuously under each topic. Alphabetical indexes in each of the languages are provided at the end of the glossary. The numbers in the indexes refer to the concept numbers and the indexes include terms occurring in the definitions and notes. 18

20 Use of the glossary At the end of the glossary is a list of the principal sources used. There is also an appendix containing some 100 historical terms (mainly the names of committees, parliamentary groups and political parties), for which only the Finnish and Swedish equivalents are provided. Numbers following a term in brackets indicate homonyms, that is, terms whose written form is identical but which refer to different concepts, e.g. Parliament (1) and Parliament (2). The grammatical gender of equivalents (only ett gender words in the case of Swedish) is indicated in italics following the term. In definitions and notes, terms written in italics refer to concepts defined elsewhere in the glossary. For some terms, additional information is provided in footnotes at the bottom of the page (see, e.g. A008 Parliament (2)). Example of a glossary entry: concept number A008 Finnish term fi eduskunta definition (describes the Suomen kansanedustuslaitos essential content of the concept) note (additional information on the concept or terms) Suomen eduskunta on yksikamarinen. Eduskuntaan kuuluu 200 kansanedustajaa, jotka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Eduskunta säätää lait, päättää valtion talousarviosta, hyväksyy tärkeimmät kansainväliset sopimukset ja valvoo hallituksen toimintaa. Swedish equivalent sv riksdagen (2) translation of the definition folkrepresentationen i Finland into Swedish translation of note into Swedish Finlands riksdag har en kammare med 200 riksdagsledamöter som väljs för fyra år åt gången genom direkta, proportionella och hemliga val. Riksdagen stiftar lagar, beslutar om statsbudgeten, antar de viktigaste fördragen och utövar kontroll över regeringen (2). etc. The glossary uses the following abbreviations: fi sv en se de es et fr ru m n f mpl/npl/fpl adj subst verbi Finnish Swedish English Northern Sámi German Spanish Estonian French Russian masculine neuter; Swedish ett gender feminine masculine /neuter or Swedish ett gender / feminine plural adjective noun verb 19

21 Feedback Some synonyms are accompanied by notes that describe the contexts in which the terms are used, their acceptability, and the degree of correspondence between the concepts they refer to. The following are the notes used with English terms: preferred unofficial abbreviation obsolete deprecated form preferable to the others unofficial usage shortened form term no longer in use incorrect or misleading form Feedback The Library of Parliament will be happy to receive any comments on the glossary: Library of Parliament FI Eduskunta Finland Telephone: Fax:

22 Vorwort Vorwort Das Projekt des Parlamentsglossars begann im Herbst 2004 als Zusammenarbeit des Parlaments und der Staatskanzlei. Schon seit Längerem bestand der Bedarf an einem mehrsprachigen terminologischen Glossar des Parlaments, mit dem parlamentarische Termini auch außerhalb des Parlaments etabliert und sie eindeutig und einheitlich verwendet werden können. Das Parlamentsglossar richtet sich an Abgeordnete und Beschäftigte des Parlaments sowie außerhalb des Parlaments arbeitende Übersetzer, Dolmetscher, Journalisten und alle anderen, die parlamentarische Begriffe verwenden müssen. Dem Informationsbedürfnis von Bürgern oder Schulen wird ebenso Rechnung getragen. Das Parlamentsglossar enthält etwa 600 zentrale Begriffe der Parlamentsarbeit. Der größte Teil der Begriffe ist definiert oder erläutert. Das Glossar enthält neben den offiziellen Landessprachen Finnisch und Schwedisch Entsprechungen auf Nordsamisch, Englisch, Deutsch, Spanisch, Estnisch, Französisch und Russisch. Die Definitionen und Erläuterungen liegen auf Finnisch, Schwedisch und Englisch vor. Das Parlamentsglossar wurde von einer Projektgruppe erarbeitet, die das parlamentarische Verwaltungskollegium eingesetzt hat. Die aus Experten der einzelnen Arbeitseinheiten des Parlaments zusammengesetzte Projektgruppe zeichnet für die Eingrenzung des Glossars sowie die Richtigkeit der Definitionen und Erläuterungen verantwortlich und sie legte die Auswahl der Termini fest. Der Projektgruppe gehörten an: - die Sekretärin für internationale Angelegenheiten Paula Moisander (Vorsitzende) - Ausschussreferentin Ritva Bäckström - Ausschussreferent Risto Eerola - die leitende Informationsexpertin Kristiina Hakala (stellvertretende Vorsitzende) - die stellvertretende Referatsleiterin Ritva Koskipää - die Sekretärin für Öffentlichkeitsarbeit Catharina Somerkoski - die stellvertretende Referatsleiterin Elisabeth Suomalainen - Plenarsitzungssekretärin Marja Wallin - die stellvertretende Referatsleiterin Päivi Virta. Als Projektleiterin fungierte im Parlament bis zum die Informationsexpertin Riitta Siunala, ab die Informationsexpertin Marja Oksa-Pallasvuo. Als Terminologin des Projekts arbeitete die leitende Terminologin der Staatskanzlei, Kaisa Kuhmonen. Außerdem waren bei der Erstellung des Glossars in technischen Fragen der Terminologe der Staatskanzlei Simo Kankkunen sowie bei der Überprüfung der Sprachen die Terminologinnen Irmeli Ahonen und Riina Kosunen behilflich. Die Entsprechungen der Termini des Parlamentsglossars sowie die Übersetzungen der Texte lagen in der Verantwortung von Spracharbeitsgruppen: - Schwedisch: Margareta Gustafsson und Elisabeth Suomalainen vom Büro für die schwedische Sprache des Parlaments - Nordsamisch: Anne Nuorgam und Klemetti Näkkäläjärvi, Ellen Näkkäläjärvi (Samenparlament) und Kaarina Vuolab-Lohi (Forschungszentrum für die Landessprachen Finnlands) - Englisch: Richard Foley und Mark Phillips sowie Riitta Brelih von der Staatskanzlei - Deutsch: Joachim Bussian und Jussi Talvitie - Spanisch: Jaime Potenze und Teija Potenze - Estnisch: Marie Karus und Tim Kolk - Französisch: Paula Hietarinta und Pierre-Erasme Thewrewk-Pallaghy - Russisch: Swetlana Boman und Aleksei Repin Die Erarbeitung des Glossars war von zwei Gutachterrunden begleitet, die erste Runde zum finnischsprachigen Material, die zweite zu den fremdsprachigen Fassungen. Die Gutachterbefragungen erbrachten wertvolle Hinweise zu den bis dahin erarbeiteten Vorlagen. Für die Kommentare der Gutachter wird herzlich gedankt. 21

23 Verwendung des Glossars Benutzerhinweise Thematische Eingrenzung Das Parlamentsglossar enthält zentrale Begriffe des Parlaments und seiner Arbeit und Organisation. In das Glossar wurden zudem die Begriffe aufgenommen, die die Parlamentswahlen, Rechtsvorschriften, den Staatshaushalt und EU-Fragen betreffen und für das Parlament von Bedeutung sind. Aufgenommen wurden die heute verwendeten Begriffe sowie einige, die vor Inkrafttreten der gültigen Verfassung im Jahr 2000 Verwendung fanden. Von den Amtsbezeichnungen wurden diejenigen aufgenommen, die speziell im Parlament verwendet werden, sowie Bezeichnungen von Amtspersonen, die das Parlamentsplenum wählt. Begriffe, die zu den vom Parlament beaufsichtigten Behörden und separaten Verwaltungseinheiten gehören, wurden zum größten Teil ausgegrenzt. In das Glossar wurden die Abkürzungen als Synonyme aufgenommen, die im Parlament allgemein verwendet werden und damit auch in vielen Dokumenten auftreten. Die im Glossar aufgeführten schwedischsprachigen Termini werden zum größten Teil im finnischen Parlament verwendet. Ein Teil entstammt der Allgemeinsprache in Finnland und Schweden, ein anderer Teil findet sich nur im finnischen Parlament und hat keine Entsprechungen in Schweden. Diese werden im Glossar nicht ausdrücklich markiert. Bei den wichtigsten Unterscheidungen werden allerdings die in Schweden oder im schwedischen Parlament verwendeten Begriffe genannt. Bei den nordsamischen Termini wurden die Entsprechungen der östlichen und westlichen Dialekte verwendet. Bei den fremdsprachigen Entsprechungen wurden die finnischen Begriffe vor allem mit den Begriffen und Termini der Parlamente von Großbritannien, Deutschland, Spanien, Estland, Frankreich und Russland sowie des Europäischen Parlaments verglichen. Wurden keine adäquaten Entsprechungen der Begriffe gefunden, wurden solche Termini fremdsprachiger Begriffe gebildet, die möglichst weitgehend dem wesentlichen Inhalt des finnischsprachigen Begriffs entsprechen. Terminologische Arbeit Das Parlamentsglossar wurde nach terminologischen Prinzipien erstellt, indem zunächst die Begriffe inhaltlich analysiert und die Beziehungen zwischen den Begriffen geklärt wurden. Der wesentliche Inhalt des Begriffs wird in den Definitionen beschrieben. Die Definitionen wurden aus der Perspektive des Parlaments erstellt; in anderen Bereichen oder der Allgemeinsprache kann der Terminus eine andere Bedeutung besitzen. Die Definitionen wurden nach den internationalen terminologischen Standards verfasst und beginnen somit mit kleinen Buchstaben und enden ohne Punkt. In den Erläuterungen finden sich falls erforderlich weitere Angaben zum Begriff oder seiner Verwendung. Der Inhalt einiger Begriffe, wie direkte und geheime Verhältniswahl, wird anstelle einer Definition umfassender in den Erläuterungen beschrieben. Verwendung des Glossars Die Begriffe des Glossars sind nach Sachthemen in Kapitel gegliedert, zusammenhängende Begriffe stehen beieinander. Die Begriffe sind nach Sachthemen laufend nummeriert. Am Ende des Glossars findet sich ein alphabetisches Verzeichnis in allen Sprachen des Glossars. Die Nummerierung der Verzeichnisse bezieht sich auf die Nummern der Begriffe. In das Verzeichnis wurden auch die in den Definitionen und Erläuterungen aufgeführten Termini aufgenommen. 22

24 Verwendung des Glossars Am Ende des Glossars findet sich ein Quellenverzeichnis. Im Anhang sind etwa einhundert historische Begriffe aufgeführt (vor allem Ausschüsse, Fraktionen und Parteien), die nur auf Finnisch und Schwedisch genannt werden. Die Ziffer in einer Klammer nach dem Terminus unterscheidet Homonyme voneinander, d. h. Termini gleicher Schreibweise, die im Finnischen auf unterschiedliche Begriffe verweisen, jedoch nicht unbedingt in der Fremdsprache. z. B. valtiopäivät (1) Parlament und valtiopäivät (2) Sitzungsjahr. Das grammatikalische Geschlecht der Entsprechungen (im Schwedischen nur das ett-geschlecht) ist in Kursiv nach dem Terminus genannt. In den Definitionen und den Erläuterungen in Kursiv gesetzte Termini verweisen auf Begriffe an anderer Stelle des Glossars. Zusätzliche Angaben zu den Termini werden in den Fußnoten am unteren Seitenrand angegeben (z. B. A008 Parlament (2)). Beispiel eines Glossareintrags: Begriffsnummer A008 finnischsprachiger Terminus fi eduskunta Definition (Beschreibung der Suomen kansanedustuslaitos wesentlichen Begriffsmerkmale) Erläuterung (weitere Angaben zu dem Begriff und den Termini) Suomen eduskunta on yksikamarinen. Eduskuntaan kuuluu 200 kansanedustajaa, jotka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Eduskunta säätää lait, päättää valtion talousarviosta, hyväksyy tärkeimmät kansainväliset sopimukset ja valvoo hallituksen toimintaa. schwedischsprachiges sv riksdagen (2) Äquivalent schwedischsprachige Übersetzung der Definition folkrepresentationen i Finland schwedischsprachige Übersetzung der Erläuterung usw. Im Glossar werden folgende Angaben und Abkürzungen verwendet: Finlands riksdag har en kammare med 200 riksdagsledamöter som väljs för fyra år åt gången genom direkta, proportionella och hemliga val. Riksdagen stiftar lagar, beslutar om statsbudgeten, antar de viktigaste fördragen och utövar kontroll över regeringen (2). fi sv en se de es et fr ru m n f finnisch schwedisch englisch nordsamisch deutsch spanisch estnisch französisch russisch Maskulinum Neutrum; schwedisch ett-geschlecht Femininum 23

25 Kommentare mpl/npl/fpl adj subst verbi Plural im Maskulinum, Neutrum, Femininum Adjektiv Substantiv Verb Bei einigen Synonymen finden sich Anmerkungen zur Verwendung des Terminus, zu Kontext, zu Anwendungsempfehlungen sowie zum Äquivalenzgrad des Begriffs wie folgt: empfohlen amtlich Abkürzung Kurzform veraltet abzulehnen verwandter Begriff anderen Termini vorzuziehen in Normtexten verwendet, weicht vom allgemeinen Sprachgebrauch ab verkürzte Form an Stelle sehr langer Termini nicht mehr üblicher Terminus falscher oder irreführender Terminus dem finnischen Terminus fast entsprechend Kommentare Die Parlamentsbibliothek nimmt Kommentare zum Glossar gerne entgegen: Eduskunnan kirjasto FI Eduskunta Finnland Tel.: Fax: