Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 4 / 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 4 / 2013"

Transkriptio

1 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 4 / 2013

2 Sisällysluettelo Huipulla tuulee 2 Taidetta sairaalan kaunistukseksi 3 Murrepakina Sairaalan jätteet energiaksi 4 Liki neljäkynnentä vuotta perushoitajana 6 Elinsiirtotoiminnan uusia haasteita 7 Uudet toimitilat esittelyssä 8 Kateus on pelottava onnellisuuden este 10 Hyvä, paha opiskelija! Onnistuuko ohjaus? 12 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri 14 uusi laaduntunnustuksensa Opinnäytetyö 15 Työsuojelun yhteistoiminta henkilöstö 16 Opinnäytetyö 17 Varhaisen tuen toimintamalli - 18 työkalu ongelmiin puuttumiseen Länsi-Puhuri Päätoimittaja: Riitta Luosujärvi Toimitusneuvosto: Timo Haaraniemi Juha Kursu Tuija Nurkkala Sirpa Ollila (kuvaaja) Sinikka Savikuja Juhani Tuisku Matti Väänänen Toimitussihteeri: Jenni Vanhala Taitto ja paino: Länsi-Pohjan Kirjapaino Oy Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa. Siihen tuleva materiaali tulee toimittaa mennessä osoitteeseen: Palautteen lehdestä (ruusut/risut) voit laittaa samaan osoitteeseen. Pääkirjoitus HUIPULLA TUULEE Valtuusto hyväksyi marraskuun lopussa toimintasuunnitelman ja talousarvion Muutoksia edellytetään, kun toiminta monin tavoin on muuttumassa. Suurimmat uhkat eivät tule sisältä. Ulkoisia uhkia on runsaasti. Uhkat liittyvät kuntien vastuulle sälytettyihin miljardisäästöihin ja samaan aikaan ajettavaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain sisältöön. Valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa ja sen sisältö on vielä kunnilta piilossa. Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi strategiassa tavoitteen siitä, että potilaiden valinnanvapauden laajentuessa 2014, meillä kilpailuvaltteina on hoidon helppo saavutettavuus, nopea saatavuus ja palvelun laatu. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi haastetta riittää meille kaikille, perustilanne on kuitenkin hyvä. Laaduntunnustus on voimassa, saavutettavuus on jäsenkuntien asukkaiden kannalta hyvä. Nopea palvelun saatavuus vaatii kenties uudenlaisien toimintatapojen miettimistä? Valtioneuvoston rakennepaketti sisältää kirjauksen, jossa kiireellisen hoidon asetuksen toimeenpanoa ollaan nopeuttamassa aiemmista vuosista 2015 ja synnytysten osalta Kiireellisen hoidon asetus tiukentaa vaatimuksia päivystävissä yksiköissä ja aiheuttaa uusia kustannuksia. Onko jäsenkunnilla siihen varaa? Saammeko riittävästi henkilökuntaa vastaamaan päivystyksen muutosten haasteisiin? Jatkuvatko synnytykset, miten käy kirurgisen päivystyksen? Tavoitteena näyttää olevan päivystävien yksiköiden määrän radikaali vähentäminen. Tänne pohjoisen erityisvastuualueen pitkiin etäisyyksiin suunnitelma istuu hyvin huonosti. Huolimatta siitä, että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri on tuottavuusvertailujen kärkeä ja tuottavuuden kasvu on ollut poikkeuksellisen nopeaa, uhkaa meitä em. järjestämislaki. Länsi-Pohjan alueella lainsäädännön kriteerit sosiaali- ja terveysalueeksi eivät täyty, koska alueella ei ole yli asukkaan kuntaa. Kenen päätettäväksi alueen sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon järjestäminen meneekään? Esitetyn muotoisen järjestämislain aluetaloudelliset vaikutukset ovat jo lyhyellä aikavälillä mittavat. Jos mistä tahansa alueelta katoaa jopa satoja työpaikkoja ja työ siirretään tehtäväksi muualla, aiheuttaa se äkillisen rakennusmuutoksen alueeksi joutumisen tai pääsemisen. Rakennemuutosta on kaiken kaikkiaan jo riittävästi kun yksityisen sektorin työpaikat vähenevät, koulutuksen työpaikat vähenevät ja palvelut pitäisi joka tapauksessa pystyä tuottamaan lainsäädännön mukaisesti niin lapsille, nuorille, työikäisille kuin ikääntyville kuntalaisille. Alueella toimitaan sen puolesta, että oma sotealue saataisiin poikkeussäännösten turvin. Vaikuttamisen aika kaikkiin valtakunnallisiin päättäjätahoihin on juuri nyt. Hyvät neuvot ovat kalliita. Alueen yhtenäinen esiintyminen on niistä tärkeimpiä. Toinen yhtä tärkeä asia on sisäinen yhtenäisyys. Olemmeko valmiita näihin molempiin? Parempaan johtamiseen ja parempaan tiedottamiseen sitoutuneena toivotan jokaiselle kaunista, rauhallista joulua ja hyvää vuotta Riitta

3 Länsi-Puhuri 4/2013 Taidetta sairaalan kaunistukseksi Kumman ottaisin -niminen taulu, sijaitsee apuvälinekeskuksen oven vieressä, sairaalan ensimmäisessä kerroksessa. Taulu on mosaiikkityö ja sen on tehnyt Laura Ellonen vuonna Tämä taideteos sijaitsee monen sairaalan työntekijän kulkureitillä töihin tullessa ja sieltä poistuessa. Se jää meiltä herkästi huomaamatta, kun kiireessä menemme sen ohi. Taulu on ollut siinä aina. Näkymättömäksi tämä teos voi jäädä myös silloin, kun apuvälinekeskukseen menossa olevat apuvälineet odottavat taulun edessä siirtoa eteenpäin. Taulu saattaa jäädä kokonaan piiloon isojen apuväline-pakettien taakse. Taulua kannattaa kuitenkin joskus pysähtyä katsomaan tarkemmin. Taiteilija on työstänyt mosaiikkityön pienistä erivärisistä paperinpaloista kauniiksi kokonaisuudeksi, jossa kahden sulhasen takana morsian tekee vaikeaa valintaansa. Laura Ellonen nimisestä taiteilijasta en löytänyt tietoa. Kuvataiteilijoiden Kuvastosta ei löydy tämän nimistä taiteilijaa. Googlettamalla löytyi ainoastaan kuvasarja tauluista, jotka oli tehnyt Laura Ellonen niminen henkilö ja ne olivat näytillä Kemissä Galleria Voimalassa vuonna Onko kyseessä sama henkilö, sitä en tiedä. Laura Ellonen on tehnyt, Kumman ottaisin -taideteoksen 45 vuotta sitten. Aihe ei ole vanhentunut. Se voi olla pohdinnassa monella nuorella ja vanhemmallakin ihmisellä, jossain elämän vaiheessa. Aihe voi toisia ihmisiä hymyilyttää ja aiheuttaa juoruilun tarvetta, mutta se voi olla asianosaiselle pohtijalle vaikea ratkaista. Ehkä Laura Ellonen on ollut vuonna 1969 tällaisessa tilanteessa. Teksti: Tuija Nurkkala Kuva: Aliisa Kesti Kaikki aina sannoo että pittää kattua elämäsä ethenpäin. Minkhän takia? Minusta tuntuu että ihimiset ei muuta katto ko puhelinta. Ne liuvuttaa sormiihan siinä tyhymälä näytölä joka paikasa. siitähän sitä sitte vishin kattothan eteenpäin, elämää. Voi piru ko mie nauttisin ko tulis aika ettei yksikhän kännykkä toimis, ainakhan kuukauthen. Ihimiset tulis kaikki pösilöiksi, mie vain luulen. Minusta ne ei ole tervejärkisiä jokka ei ossaa elämäsä muuta tehä, ko värkätä puhelimen kans. Kukhan ei kohta ossaa käsilhän tehä mithän, niinkö sommosta mikä jää jäläkhen meän sukupolovile. Miettikääpäs sitä. Kaikki ostethan valahmina kaupasta. Niin, ko ei ole aikaa, mukamas sanothan. Paskanmariat! Yksikhän päivä ei ole jääny ilthan makkaamhan, aina tullee uus päivä. Niin, että aikaa kyllä on. Nostan mie hattua kaikile niile jokka viittii vielä tehä käsitöitä. Varsinki entis- Murrepakina Kaikkia sitä kuulee ajan ihimisile, jokka on joutunhe varmastikki pakosta tekehmän itte kaikki käyttöesihnekki. Ei ole ollu varraa ostaa kaupasta, eikä varmasti ole etes ollukhan sitä kaikkia mitä on tarvittu. Minusta on mukavaa aatella ja kattella elämää takasinpäin. Että miten on ennen eletty. Mie olen alakanu kulukemhan kirpputoreila, sielä on mukava kattella ja kulieskella. Sielä mulla aina alakaa mielikuvitus laukkaahman, ko näen sielä vanhoja puuastioita, työkaluja, huonekaluja, kaikenlaista vanhaa. Kuinka taitavasti ne onkhan tehty. Eikä ole tainnu olla jyrsimiä,hiomakonheita, akkukonheita, eikä työkaluja palion minkhänlaisia. Mutta komiaa käenjälkiä on syntyny. Niin. Kaikenlaista muutaki sielä on kattottavvaa ja kuultavaa, varsinki kuultavaa: Yks kerta olin taas sielä. Siinä vaatehyllyn toiselta puolen kuulin kahen mummelin juttelevan. Mitenkäs se Kyllikki jakselee? Hyvin se jaksaa, sillähän on se tahistin ja hyvin on toiminu. Lonkathan sille vaihethin kaks vuotta sitten ja nyt mennee joulun jäläkhen polovileikkaukshen. Vaihethan toinen polovinivel. Itte käy kaupasaki vielä. Mie menin hyllyn samale puolen kattomhan että laskeeko ne leikkiä, mutta ei ne laskenu. Meinasin sanua että viekää Kyllikile terhveisiä, ko on nuin sisupussi, mutta en sitte kuitenkhan puhunu mithä. Toisen mummon kärryisä oli vanha maitopääläri ja semmonen virkattu pöytäliina. Toinen oli tainnu vasta tulla, tai ei sitten ollu löytäny vielä mithän? Täälä Rovaniemelä on monta hyvvää kirpputoria, mukava niisä on kierrellä. Olen mieki löytäny jos mitä. Mukavia vanhoja esihneitä, sen semmosta. Haitarinki löysin, hyvän löysinki. Hain sitä jo pitemmän aikaa ja sitten sattu kohale. Tiskanttipuoli soipi jo niinki, kohan saan vielä tuon passopuolen kohilhe. Tohtisin sitten jo aukassa ikkunanki ko soitan. Naapuriki kuulis. Toimittaja Tuisku Länsi-Puhurista 3

4 Sairaalan jätteet energiaksi Länsi-Puhuri 4/2013 Jätetyöryhmän (Taisto Auvinen, Pentti Miettinen, Marita Närä, Tuija Nurkkala ja Riikka Vänskä) alkuperäisenä tarkoituksena oli päivittää edellisen kerran vuonna 2004 päivitetty Länsi- Pohjan keskussairaalan sisäinen jäteopas. Jo työn alkuvaiheessa huomattiin, että oppaan päivittämisen lisäksi ajanmukaistamista kaipasi koko sairaalaan jätehuolto. Lisäksi henkilökunnan taholta oli usein tullut esille heidän halunsa lajitella sairaalassa syntyvä jäte samalla tavalla kuin useimpien kotonakin oli jo totuttu tekemään. Jäteteemapäivä keräsi huomiota Jäteoppaan päivittäminen eteni pienin askelin, koska jätetyöryhmä on tehnyt työtä oman työnsä ohella. Oppaan päivittämisessä ovat olleet mukana useiden osastojen osastonhoitajat, lääkevastaavat sekä asiantuntijat muun muassa Ekokem Oy:stä (Harri Roiha) ja Jätekeskus Jäkälästä (Satu Keski- Antila). Uudistetun jäteoppaan, uusien tarramallien ja yleisen lajittelutietouden lisäämiseksi päätimme järjestää myös jäteteemapäivän. Teemapäivää vietettiin keskussairaalan päärakennuksen 2. kerroksen aulassa. Tapahtumassa esiteltiin uudistettu jäteopas ja jätteiden merkitsemiseen käytettäviä tarroja ja niiden oikeaa käyttöä. Paikalla olleet yhteistyökumppanimme opastivat sairaalan henkilökuntaa jätteiden oikeaan lajitteluun, nestemäisen lääkejätteen turvalliseen käsittelyyn ja kertoivat mm. vaarallisen jätteen (entinen ongelmajäte) käsittelyyn liittyvistä asioista. Lisäksi paikalla oli siivoustarvikemyyntiä ja uuden siivouskärryn ja poljinroska-astioiden esittely. Päällekkäisestä tapahtumasta huolimatta jäteteemapäivä sai paljon huomioita sekä talon sisällä että paikallisessa mediassa. Tekninen johtaja Taisto Auvinen, joka on sairaalan jätehuollosta vastaava, esittelee Pohjolan Sanomien toimittaja Tapani Juusolalle sairaalan jätemäärää vuositasolla ja käyttöön otettuja uusia, lajittelua ohjaavia tarroja. Vuoden vaihteessa Länsi-Pohjan alueella siirrytään täysimittaiseen lajitteluun eli kotitaloudet erottelevat poltettavan ja sekajätteen sekä biojätteen. Poltettava jäte kuljetetaan Oulun Laanilan ekovoimalaitokseen, jossa se poltetaan energiaksi. Lajittelemalla jätteet oikein niiden syntypaikalla voimme vähentää syntyvän kaatopaikkajätteen määrää ja vähentää jätteiden käsittelystä aiheutuvia kuluja ja ympäristöhaittoja. Radiologian hoitajat saavat hyviä neuvoja Jätekeskus Jäkälän Satu Keski-Antilalta ja Herpertti-koiralta. Proviisori Riikka Vänskä vietti päivän roskisprinsessana. Hän teki päivää varten helmet ja hiuspannan kierrätysmateriaalista. 4 Lajittelemalla kulut ja haitat kuriin Lääkejätteiden osalta kiinnitetään erityisesti huomiota nestemäisen lääkejätteen taloudelliseen ja turvalliseen keräämiseen. IPI Medicine Techin toimitusjohtaja Ilpo Kröger on mukana yhteistyössä kanssamme muun muassa siten, että hän valmistaa dialyysiosastoa varten räätälöidyn välikappaleen dialyysinesteiden keräilyä varten. Näin dialyysiosasto voi merkittävästi vähentää syntyvän jätteen määrää (nestemäinen lääkejäte saadaan pakattua pienempään tilavuuteen) ja lisätä työturvallisuutta (roiskevaaran ja hengitettävien kaasujen väheneminen). IPI Medicine Techin

5 Länsi-Puhuri 4/2013 Tilaisuudessa oli myös mahdollisuus hankkia siivousvälineitä. Myynnistä vastasi Elisa Niemelä VeliMark Oy:stä. nestemäisen lääkejätteen käsittelyyn tarkoitettu IPI Safety Cap -turvakorkkijärjestelmä otetaan käyttöön myös muilla osastoilla vuoden 2014 alussa. Osa sairaalamme osastoista on jo aloittanut jätteiden täysimittaisen lajittelun ja loputkin osastot lähtevät mukaan lajitteluun sitä mukaa kun uudet jäteastiat- ja pussit ovat saapuneet osastoille. Seuraava suurempi muutos sairaalan jätteiden lajittelussa tulee vuoden 2016 aikana, kun orgaanisen jätteen hautaamiskielto tulee voimaan. Kielto tarkoit- taa sitä, että tällä hetkellä haudattavasti menevä ei-tunnistettava menevä biologinen jäte (esim. kudoskappaleet, veriset dreenipussit) ei enää kelpaa kaatopaikkajätteeksi. Uusi jätteiden käsittelyohje löytyy intranetin toimintaohjeista infektio- ja sairaalahygieniayksikön sivuilta sekä lääkekeskuksen intranet-sivuilta. Teksti: Riikka Vänskä Kuvat: Heikki Parviainen Jäteteemapäivän yhteistyökumppanit Ilpo Kröger (IPI Medicine Tech) ja Harri Roiha (Ekokem Oy). Jätetietovisan vastaukset palautettiin teemaan sopivasti jäteastiaan. * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Joulu rauhan ja rakkauden juhla Jouluinen maailma, lasten silmissä unelmien täyttymys. Vanhempien kertoma satu, jota kerrotaan lapsille joulun alla. Joulupukki, niin hartaasti odotettu joulun vieras. Unohtuiko meiltä se totuus? Joulun todellinen tarkoitus, pieni Jeesus lapsi? Tallissa syntynyt, sillä eihän meillä silloinkaan ollut hänelle tilaa majatalossa. Mahtaisiko hän mahtua meidän jouluumme ja meidän koteihimme vielä tänäänkään? Muistammeko me joulun todellisen tarkoituksen tänä ahneuden ja yltäkylläisyyden aikakautena? Ymmärrämmekö me niiden ihmisten joulua, joilla ei ole edes kattoa päänsä päällä? Tai niiden pienten pettymystä, jotka turhaan odottavat joulupukilta lahjojaan? Annammeko me omat lahjamme aidosti sydämistämme, vai annammeko sen vain näyttääksemme, kuinka anteliaita ja hyväntahtoisia me olemme muiden silmissä? Osaammeko me enää asettua sen hätää kärsivän asemaan, kun meillä itsellämme on kaikki hyvin? Kunpa me muistaisimme, että vaikka tänään on kaikki hyvin, niin jo huomenna voi kaikki olla toisin. Joulu on rauhan ja rakkauden juhla ja Jeesuksen syntymän juhla. Miksi emme siis antaisi joulun tulla sydämiimme auttamalla heitä, joilla avun tarve on, suomalla heille pienen hetken lähimmäisen rakkaudesta. edes joulun kunniaksi. Teksti: Liisa Anttila 5

6 Länsi-Puhuri 4/2013 Eläkkeelle TOSI KONKARI Ritva Virkkula, perushoitaja Liki neljäkymmentä vuotta perushoitajana Ritva Virkkula aloitti työuransa Länsi- Pohjan keskussairaalassa vuonna 1976, 37 vuotta sitten. Perushoitajakoulun Ritva kävi Kemin sairaanhoito-oppilaitoksessa. Koulutus kesti yhden vuoden, josta puolet käytiin Rovaniemellä ja toinen puoli vuotta Kemissä. Ritva valmistui perushoitajaksi ja aloitti hoitajan työn Länsi- Pohjan keskussairaalassa samana vuonna kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Ensimmäinen työyksikkö oli kirurgian vuodeosasto 4B. Työuran aikana Ritva työskenteli myös kirurgian vuodeosasto 3B:llä sekä leikkaussalissa ja heräämössä luvulla oli hoitajista pula, niinpä ahkeralle perushoitajalle tarjottiinkin heti pysyvää perushoitajan virkaa Länskän osastolle 4B. Käsityön tekeminen, musiikki, liikunta ja luonto ovat aina kiinnostaneet Ritvaa. Erityisen tärkeä paikka on Raanujärven mökki. Potilastyö on Ritvalle rakasta, potilaat ja heidän hyvinvointinsa ovat aina olleet Ritvalle tärkeitä. Vuonna 1976 Ritva tuli kirurgian vuodeosasto 4B:lle perushoitajan tehtäviin ja tässä työpisteessä hän viihtyi eläkkeelle jäämiseen saakka. Ansaittu eläke alkaa Työuraa on siis ollut täällä Länskässä 37,5 vuotta, mahtava suoritus! Nyt Ritvan mielestä on hyvä hetki jäädä vapaalle, sillä sopiva määrä työvuosia on tullut täyteen. Maailma muuttuu, samoin hoitotyö on muuttunut vuosien varrella enemmän tietotekniikkapainotteiseksi. Ritva on ollut aktiivinen hoitotyön kehittäjä osastolla. Moduulityön aloittamisessa ja autonomisen työvuorosuunnittelun läpiviemisessä Ritvalla on ollut näppinsä pelissä. Hän on huolehtinut myös osaston eri vastuualueista kuten avanne- ja virtsapotilaista. Työkavereiden mielestä Ritva on kunnon vanhanajan hoitaja. Hyvillä mielin eläkkeelle Ritvan mukaan osasto 4B on ollut hyvä työpaikka, missä hän on saanut tehdä perushoitajan työhön liittyviä töitä, mitkä ovat olleet hänelle mieluisia ja haasteellisia. Ritva kertoo, että on ollut ilo työskennellä luotettavien ja turvaa antavien työkavereiden kanssa. Ritvan voimavarat työssä jaksamiselle ovat olleetkin pitkäaikaiset työkaverit, kuin myös uudet, nuoret ja vastuuntuntoiset hoitajat. Onko jotain, mitä olisit tehnyt toisin? Ritva vastaa näin: Kiertäisin työskennellen sairaalan eri osastoilla, opiksi itselleni ja siksi, että ymmärtäisin joka osaston työmäärän. Kuulontutkijan työ olisi kiinnostanut, mutta perhesyiden vuoksi opiskelemaan lähteminen jäi. Mitä suunnitelmia sinulla on tulevaisuuden suhteen? Pää ja kroppa kuntoon. Nyt täytyy löysätä eikä yhtään päivää saa laittaa hukkaan! Ehkä vapaaehtoistyötä ikäihmisten parissa, latinon rytmejä ja kuorossa laulamista Ansaittuja ja leppoisia vapaaherrattaren päiviä Ritvalle! Toivottavat Länskän 4B:n työkaverit * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Hetki Suon sinulle, tämän hetken, Olen läsnä. Kuuntelen hiljaa sanottavasi, Olet niin hauras, mutta toisaalta vahva. Sinun asenteesi, tässä hetkessä, Koskettaa minua, niin syvältä, syvältä Teksti: Sonja Mänty Kuva: Timo Haaraniemi Kuva: Aliisa Kesti 6

7 Länsi-Puhuri 4/2013 Elinsiirtotoiminnan uusia haasteita Elinsiirtotoiminta on ollut hyvin hiljaista sairaalassamme viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka tarve elinluovuttajista on edelleen suuri. Elinsiirtokoordinaattori Helsingissä muistaa mainita, että meiltä on soitettu pari vuotta sitten potentiaalisesta luovuttajasta. Kiitos hänelle, joka on soittanut! Tietävät pääkallopaikalla ainakin, että ollaan olemassa. Syyskuussa 2013 Suomessa munuaista odotti noin 300 ihmistä, maksajonossa oli 6, sydäntä odotti 20 ja keuhkoja 9 ihmistä. EU:n komission toimintasuunnitelma vuosille vaatii jäsenvaltioita laatimaan kansalliset prioriteettitoimet. Suomeen perustetussa työryhmässä on edustettuna Sosiaali- ja terveysministeriö, yliopistolliset sairaalat, Vaasan keskussairaala, HUS Elinsiirtotoimisto, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, Valvira, Munuais- ja maksaliitto ry sekä Sydän- ja keuhkosiirrokkaat SYKE ry. Paras mahdollinen hoitomuoto Tavoitteena on elinluovutustoiminnan organisointi nykyistä tehokkaammin, tietoisuuden ja koulutuksen lisääminen ja elinluovutustoiminnan vastuuhenkilöiden nimeäminen kaikkiin luovuttajasairaaloihin. Työryhmä pyrkii yhtenäistämään toimintatapoja eri sairaaloissa, optimoimaan elinluovuttajan tunnistamisen, hoidon ja elinluovutusten toteutumisen sekä kiinnittämään omaisten kohtaamiseen erityistä huomiota. Jos resurssit ovat rajalliset ja/tai elinluovutus vieras ja harvakseen tapahtuva prosessi, elinluovuttajaa ei tunnisteta. Elinsiirto on yksi kustannustehokkaimmista hoitomuodoista. Se on paras mahdollinen hoitomuoto elämää ylläpitävien elinten (maksa, sydän, keuhkot) loppuvaiheen hoitamiseksi. Elinsiirron saaneet ihmiset voivat parhaimmillaan pa- lata normaaliin elämään veronmaksajina ja siten vähentää yhteiskunnan kustannuksia. Ensiavussa ja teholla on paperiversio kaavakkeesta, missä kerrotaan, mitä tietoja elinsiirtotoimisto haluaa potilaasta ensisoiton aikana. Myös muut tarvittavat tiedot kuten puhelinnumerot ( ) ja laboratoriotutkimukset löytyvät sieltä. Netistä löytyy elinsiirtoon liittyvät kaavakkeet: Oletetun suostumuksen käytäntö Suomessa siirryttiin alkaen niin sanottuun oletetun suostumuksen käytäntöön. Sen mukaan kuolleen ihmisen elimiä, kudoksia ja soluja saadaan irrottaa, jos ei ole tiedossa, että vainaja eläessään olisi vastustanut toimenpidettä. Omaisten kohtaaminen on varmaankin vaikein asia. Nykyisen käytännön mukaan heidän ei tarvitse tehdä päätöstä vaikeassa tilanteessa. Tilanteen romahtaessa ja kun mitään hoitoa ei enää ole tarjolla, tulisi aina harkita elinluovutusta. Keskustelu asiasta omaisten kanssa vaatii ammatillisuutta, inhimillisyyttä, kiireen unohtamista sekä kuoleman ja elinluovutuksen ymmärrystä. Suunnitelmissa on tehdä kirjallinen muistio keskustelun pohjaksi. Jos potilaasta tulee potentiaalinen elinluovuttaja vasta aktiivisen tehohoidon jälkeen, tunnistaminen on helpompaa. Kuitenkin myös ensihoidossa ja päivystyksessä tulisi muistaa elinluovutuksen mahdollisuus, kun potilaalla ei ilmiselvästi ole enää toipumisennustetta. Kaikissa mahdollisissa elinluovuttajatapauksissa tulisi ottaa yhteyttä tehopaikoista vastaavaan lääkäriin. Jos on epäselvyyksiä, kannattaa jo tässä vaiheessa konsultoida elinluovutustoimistoa. Lausunto: konservatiivinen hoito tulisi mieltää potentiaaliseksi elinluovuttajaksi. Tehokkuutta toimintaan Keväällä 2013 nimettiin Mari Lantto elinluovutusasioista vastaavaksi lääkäriksi. Hienoa, että Mari alkoi tähän työhön! Tarvitaan kuitenkin kaikkien aktiivisuutta ja alueen elinluovutustietoisuuden lisäämistä, jotta elinluovutusasiat saataisiin käyntiin tehokkaasti. Ensi vuoden alussa on tarkoitus järjestää asennekartoitus henkilökunnalle, jossa mukana ainakin lääkärit, päivystyksestä, 5B:ltä, kirurgia 3B:ltä, leikkausosastolta ja teholta. Kyseisille osastoille tulisi saada myös yhteyshenkilö. Tarvitaan koulutusta, säännöllistä toiminnan seurantaa, sisäistä ja ulkoista auditointia, joiden tavoitteena on toiminnan kehittäminen ja parhaiden käytäntöjen löytäminen ja niistä oppiminen. Tarkoitus on saada intranetiin omat sivut elinluovutusasioista, mahdollisesti päivystysklinikan ja teho-osaston potilasohjeisiin. Koulutusta on tarjolla Helsingissä jolloin työryhmä on saanut päätökseen kehittämissuunnitelmat, joten uutta tietoa tulee olemaan saatavilla paljon. Miten kehittämiseen saadaan koko henkilökunta mukaan ja kuinka LPSHP mahdollistaa antamalla aikaa ja rahaa kehittämiselle, jää nähtäväksi. Teksti: Paula Anttila, elinluovutusyhteyshenkilö, sairaanhoitaja (teho-osasto) Potentiaalinen elinluovuttaja: - perussairaudet, vakavatkaan eivät sulje pois elinluovutuksen mahdollisuutta - ei ikärajoja - ei aikarajoja tehohoidon pituudella - vasta-aiheet elinluovutukselle: B- ja C-hepatiitti, HIV, maligniteetti (paitsi keskushermoston ei-metastasoivat kasvaimet) - alkoholisti voi olla hyvä luovuttaja - LUOVUTETTAVAN ELIMEN OLTAVA TERVE 7

8 Länsi-Puhuri 4/2013 Uudet tilat esittelyssä Ensihoidon ja patologian uudet tilat esiteltiin marraskuun lopulla sairaanhoitopiirin henkilökunnalle ja luottamushenkilöille. Myös lääkekeskukselle on valmistuneessa laajennusosassa uudet tilat, jotka otetaan käyttöön pian. Laajennusosa on kokonaisalaltaan liki 3000 neliömetriä. Kuvat: Heikki Parviainen Avoimien ovien päivänä esittelykierros käynnistyi ambulanssihallista. Halli sijaitsee päivystystä vastapäätä ja ensihoitajat voivat työskennellä myös päivystyksen puolella Tilannekeskuksessa voidaan seurata ambulanssien liikkeitä reaaliajassa. Tilannekeskusta esittelemässä ensihoidon kenttäjohtaja Antti Ryökäs. Ensihoito sai laajennuksen myötä myös uudet sosiaalitilat ja huoneet lepotaukoja varten. 8

9 Länsi-Puhuri 4/2013 Patologian ylilääkäri Päivi Väre uudessa työhuoneessaan Patologian laboratorio sai laajennuksen myötä lisätilaa. Myös työturvallisuus paranee uusien tilojen myötä. 9

10 Länsi-Puhuri 4/2013 Kateus on pelottava onnellisuuden este Kateus työyhteisössä on aina yhtä kiinnostava ilmiö. Elämme muuttuvassa yhteiskunnassa, joka pakottaa myös työyhteisöjä muuttumaan koko ajan. Muutokset luovat paineita työntekijöille ja synnyttävät herkullisen maaperän kateuden siemenelle. Lähdimme tarkastelemaan tätä ilmiötä uuden Pirkko-Liisa Vesterisen toimittaman julkaisun sekä Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin henkilökunnan haastattelujen kautta. Kateuden luonteesta ei ole yksiselitteistä tulkintaa, vaan sitä on määritelty monella tapaa. Tavallisen ihmisluonnon ominaisuuksista on kateus kaikkein ikävin. Kadehtija ei ainoastaan halua tuottaa vahinkoa kadehtimalleen, vaan kateus tekee hänet itsensäkin onnettomaksi. Jokaisen, joka haluaa lisätä ihmisten onnellisuutta, täytyy pyrkiä lisäämään ihailua ja vähentämään kateutta. Kateus on pelottava onnellisuuden este. Näitä mietteitä kateudesta on sanonut Bertrand Russell, brittiläinen matemaatikko ja filosofi. Kielitoimiston sanakirjassa (2006) kateus on määritelty näin: toisen paremmuuden, varallisuuden, menestyksen tms. aiheuttamaksi vihan- ja harminsekaiseksi epäsuopeuden tunteeksi. Englanninkielinen kateutta merkitsevä sana on envy ja se tulee latinankielisestä sanasta invidia, joka merkitsee pahansuopaa katsetta. Pirkko-Liisa Vesterisen toimittaman kirjan Kateus työelämässä (2013) mukaan kateus on yksi ihmisen alkutunteista. Se liittyy pelkoon, että joku ulkopuolinen uhkaa omaa reviiriä, ja aiheuttaa tunteen, että on suojauduttava uhkaajalta. Koska kateudessa on kyse alkuvoimaisesta tunteesta, ihmisen on jatkuvasti kamppailtava mielensä kanssa hoitaakseen ja parantaakseen tuhoa aiheuttavaa tunnetilaansa. Kateutta ei voida kitkeä ihmismielestä ja ihmissuhteista kokonaan pois. Sen sijaan voidaan pohtia, millaisin keinoin ihmiset itse voivat käsitellä kateudentunteitaan. Kateudella on monet kasvot Vesterisen kirjassa on kuvattu kateuden kolmetoista määritettä. Niitä ovat huonommuuden tunne, häpeä, epäoikeudenmukaisuus, turhautuminen, katkeruus, toiveikkuus, toisen oman haluaminen, paheksunta, käsittämisen 10 myöntäminen, syyllisyys omasta pahansuopaisuudesta, syntisyyden tunne, tuntemusten kieltäminen ja motivaatio itsensä ilmaisemiseen. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin henkilökunta kuvasi kateutta näin: Kateus on toisista selän takana pahaa puhumista, kärttyisyyttä, aggressiivisuutta, ärsyyntyneisyyttä, huonoa itsetuntoa ja arvostusta, panettelua, toisten huonommuuden esiin nostamista ja oman paremmuuden korostamista sekä tietämättömyyttä. Henkilökunta löysi myös positiivisia määritelmiä kateuteen, kuvaten sitä työkaverin ammattitaitoon liittyvänä ihailuna ja voimavarana oman osaamisen kehittämiseen. Työkaverina kateus Millainen työyhteisö sulattaa kateuskäyttäytymistä? Työyhteisössä kateus on ilmiö, joka voidaan painaa pinnan alle. Vaihtoehtoisesti voidaan kehittää tapoja käsitellä kateutta ja kääntää se positiiviseksi voimaksi. Henkilön itsensä pitää kantaa vastuu kateuden voittamisesta. Haastateltavatkin olivat yksimielisesti tätä mieltä. Taitava työyhteisö toimii tavalla, joka ei synnytä kateutta. Se käsittelee kateutta osaavasti ja voi saada tunteesta liikkeelle panevaa voimaa. Kateus työelämässä --kirjan mukaan työyhteisössä kateus asettuu alitajuisten, pimeiden ja kiellettyjen voimien puolelle. Työelämässä tavoitteet, suunnitelmat ja mallit ovat järkiperäisiä, mutta myös järjenvastaisia voimia, jotka perustuvat tunteisiin ja mielikuvitukseen. Molempia voimia tarvitaan rikkaaseen vuorovaikutukseen työntekijöiden kesken. Tästä näkökulmasta katsottuna kateus on järjenvastainen voima, jolla voi olla positiivisia seurauksia. Kateuden ajatellaan kulttuurisesti kuuluvan tuomittaviin ja häpeällisiin tunteisiin. Sen ajatellaan vaikuttavan hyvin negatiivisesti esimerkiksi ihmissuhteisiin ja luottamukseen. Työelämän epävarmuus ja talouden alamäki ovat otollista maaperää kateudelle. Pätkätyöt, lomautukset ja irtisanomiset aikaansaavat kilpailua oman aseman varmistamiseksi ja työpaikan säilyttämiseksi. Yhteinen päämäärä unohtuu, kun keskitytään kilpailuun työnteon sijaan. Työtoverista tulee vastustaja. Merkittävää on se, kuinka kateuteen suhtaudutaan. Mitkä ovat sen seuraukset ja synnyttääkö se toistuvasti ikäviä tilanteita ihmissuhteissa ja työpaikoilla. Esimerkiksi ahkeruus on hyve, mutta liiallisena se voi aiheuttaa stressiä ja työuupumusta. Henkilökunnan ajatukset asiasta ovat samankaltaisia: Kateutta tuovat eriarvoisuus palkkauksessa, työmäärässä ja työvuoroissa; mm. lomaajoissa ja pyhätöissä. Työpaikalla kadehditaan toisten osaamista, ammattitaitoa ja työkokemusta. Kateutta ilmenee eri ammattiryhmien ja eri työyksiköiden välillä. Määräaikaiset sijaisuudet luovat kilpailutilanteen, joka tuo kateutta sijaisten keskuuteen. Tuoreet, uutta tietoa ja innokkuutta omaavat sijaiset voivat näyttäytyä uhkana kokeneemmalle työväelle, ja herättää näin ollen heissä kateutta. Onnellisuuden esteestä onnellisuuden kumppaniksi Usein kuulee vanhan sanonnan Olen kateudesta vihreä. Kuvastaako tämä

11 kateuden tunnetilan väriä, vai peräti sen alkukantaista voimaa? Pahoinvoivan ihmisen kuvaillaan olevan vihreä kasvoiltaan. Kateus myrkyttää ihmismielen, mikä kenties näkyy kasvoilta. Kautta aikojen tarinoissa ja saduissa on kuvattu ulkopuolelta tulevaa pahuutta myös vihreänä, esimerkiksi ulkoavaruuden vihreät oliot ja Grimmin sadun Tittelintuure. Vesterisen kirjassa kateus saa myös kaksi lisäväriä; mustan ja valkoisen. Kun kateudesta puhutaan mustaan sävyyn, se määritellään vihamieliseksi kateudeksi. Kateutta on kuitenkin olemassa myös hyväntahtoista, valkoista kateutta. Valkoisesta kateudesta puhuttaessa, se perustuu oletukseen, että se mitä kadehditaan, on jollain tavoin saavutettavissa myös itselle. Näin ajateltuna voidaan välttää mustaa kateutta. Haastatteluissa valkoinen kateus kuvattiin näin: Se on ihailua työkaverin työkokemukseen tai persoonallisuuden piirteisiin liittyen, saamatta kuitenkaan negatiivisia piirteitä. Positiivinen kateus on mahdollista kääntää voimavaraksi itselleen. Sen avulla voi pyrkiä sitä kohti mitä ihailee, esimerkiksi oman ammattitaidon kehittämiseen. Länsi-Puhuri 4/2013 Kateuden muuttaminen onnellisuuden esteestä onnellisuuden kumppaniksi edellyttää, että kateus tunnistetaan, tiedostetaan, ymmärretään ja hallitaan. Jos hyväksymme kateuden inhimillisenä ominaisuutena ja tunnemme sen toimintaperiaatteita, voimme tiedostaa kateuden tunteen itsessämme ja muissa. Tiedostamalla kateuden voimme puuttua sen negatiivisiin ilmiöihin ja muuttaa ne myönteisiksi. Vaikkemme onnistuisikaan muuttamaan kateuttamme myönteiseksi, voimme ainakin yrittää hillitä sen tuottamia reaktioita. Vaikka kateus onkin ihmiselle luontaista, ei se oikeuta kohtelemaan toista ihmistä eikä itseäkään huonosti. Vesterisen kirjassa tärkeänä kateuden kitkemisessä pidetään oman aseman ja tehtävän merkityksen ymmärtämistä työyhteisössä. Itsensä tarpeellisena tunteva työntekijä tuskin kadehtii, tai jos kadehtii, jää se ohimeneväksi ilmiöksi. Myös työkaverin aseman ja tehtävän merkityksen ymmärtäminen poistaa kateutta ja lisää tietoutta eri työyksiköiden sekä ammattiryhmien välillä. Kateus voi vaihtua myös uteliaisuudeksi toisen osaamisesta. Haastatteluista poimittua: Kun ei tiedetä eri yksiköiden työtehtävistä ja toisen työmääristä, kuvitellaan itse tekevämme enemmän kuin muut. Ennakkoluulot ja tietämättömyys luovat kateuden ilmapiiriä. Hyvä keino siihen on työnkierto, joka auttaa ymmärtämään mitä toiset tekevät ja millaisia eri työyksiköt ovat. Vesterisen kirjan mukaan avoin ja vuorovaikutuksellinen ilmapiiri on toinen tärkeä keino kateuden synnyn ehkäisyssä. Hankalistakin asioista tulee voida puhua rehellisesti ja rakentavasti. Työkaverin huomioon ottaminen, kuunteleminen ja arvostaminen auttavat. Puhutaan hyvin yksinkertaisista asioista, kuten sanasta kiitos. Kiitollisuus on kateuden vastalääke. Selän takana puhuminen ruokkii kateutta. Avoin ja rehellinen keskustelu koko työyhteisön kesken sekä yksittäisten työntekijöiden kesken auttaa tähän. Tällaisia hyviä tilaisuuksia ovat mm. osastotunnit ja työnohjaukset. Työkaverin auttaminen ja työmäärän yhdessä jakaminen on toisen huomioimista ja arvostamista. Näin haastatteluissa todettiin. Miltä kateus tuntuu? Kateuden ehkäisemisessä merkittäviksi keinoiksi nousevat myös oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus ja yhteisten sääntöjen noudattaminen. Kateudelle ei synny otollista maaperää, mikäli kaikkien työyhteisön jäsenten kohtelu on tasaarvoista ja oikeudenmukaista. Kuva: Aliisa Kesti 11

12 Kateus työelämässä -kirjan mukaan samanarvoinen kohtelu poistaa mahdollisuuden verrata itseä muihin työyhteisön jäseniin. Henkilökunnan haastatteluissa nimettiin yksimielisesti eriarvoisuus kateuden herättäjänä. Siihen puuttuminen nähtiin keinona, joka huomattavasti vähentäisi kateuden ilmapiiriä: Työvuorojen suunnittelussa tulee olla tasa-arvoinen; iltaja yövuorojen, pyhätöiden ja lomanvietto-oikeuden jakautuminen tasapuolisesti työntekijöiden kesken. Myös palkkauksessa ja työmäärässä tärkeää on oikeudenmukaisuus, on puututtava esimerkiksi jos huomaa työkaverin kuormittuvan liikaa. Autonominen työvuorolista ja kiertävät lomat ovat olleet hyviä keinoja jo tähän asti. Länsi-Puhuri 4/2013 Olemalla kiitollinen siitä mitä sinulla jo on, saat sitä lisää. Keskittymällä siihen mitä sinulla ei ole, varmistat, ettei sitä ikinä tule olemaan riittävästi. Haastattelemalla meidän kollegoita kävi hyvinkin selväksi se, että jokainen meistä tietää miltä kateus tuntuu. Jokainen osaa tunnistaa kateuden piirteitä, ja löytää niitä myös itsestään. Jokainen meistä tuntee kateutta ja ymmärtää myös sen vastuun, joka meillä itsellämme on kateuden suhteen. Osaamme myös suunnata sitä oikein ja käyttää sen voimaa hyväksi omassa ammatillisessa kehittymisessämme. Joskus ehkä vaikeissa tilanteissa tämä unohtuu ja tarvitsemme vain muistutuksen siitä. Näitä Oprah Winfreyn sanoja lainataksemme olemme kiitollisia tästä päivästä, raikkaasta syysilmasta, hyvästä työpaikastamme ja työkavereiden onnistumisesta. Saattaa kuulostaa naiivilta, mutta tämän artikkelin muistuttamana kokeilemme jälleen kateuden ottamista onnellisuuden kumppaniksi. Haluamme kiittää Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin henkilökuntaa osallistumisesta haastatteluihin. Kirjoittajat : Annika Sumén-Ylikitti, sairaanhoitaja Keroputaan poliklinikka Katja Raudaskoski, sairaanhoitaja Keroputaan poliklinikka Lähteet: Kateus työelämässä, Vesterinen Pirkko- Liisa (toim.) Bookwell oy. Juva. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin henkilökunnan haastattelut keväällä Hyvä, paha opiskelija! Onnistuuko ohjaus? Opiskelijaohjaus saa aikaan sekä positiivista että negatiivista puhetta. Opiskelijat koetaan sekä resurssina ja riippana. Opiskelijaohjaus on jollekin hoitajalle myönteinen kokemus ja hän ei koe sitä taakkana. Toiselle hoitajalle taas opiskelijaohjaus on rasite ja hän ei ota opiskelijaa ohjattavaksi, jos ei ole aivan pakko. Opiskelijoilta saadun palautteen perustella työyhteisön ilmapiiri, erityisesti myönteinen ilmapiiri, on tärkeä opiskelijan ohjaukseen vaikuttava elementti. Jokainen henkilö otetaan huomioon yksilönä, myös opiskelija. Arvostus nousee siitä, että ohjaajat suhtautuvat opiskelijoihin ja heidän ohjaukseen myönteisesti. Paikkaan, missä opiskelija otetaan joukkoon yhdenvertaisena ja hänet huomioidaan kykyjensä mukaan, halutaan palata työhön valmistumisen jälkeen. Panostus ohjaukseen kannattaa Ohjaajien osa on haastava. Kiireinen työtahti ja alati supistuvat resurssit eivät ainakaan helpota opiskelijaohjauksen toteuttamista. Siksi opiskelijaohjaukseen kannattaa panostaa suunnittelemalla sen toteutus jokaisessa työ- 12 yksikössä. Tällä vältetään se, ettei opiskelijanohjausta koeta pakkona tai taakkana ja jokaisella ohjaajalla on tieto oman työyksikkönsä toimintatavoista opiskelijaohjauksessa. Hoitotyön koulutusohjelman opintojen tavoitteena on, että koulutusohjelmasta valmistuu terveydenhuollon asiantuntijoita eri hoitotyön osa-alueille. Terveysalan asiantuntijuuteen liittyvä tieto ja työtehtävät muuttuvat nopeasti. Koulutuksen kuluessa opiskelijoille tulee kehittyä valmius toimia itsenäisesti terveydenhuollon ammateissa ja he osallistuvat alansa kehittämistyöhön kansainvälistyvissä toimintaympäristöissä. Koulutuksen kesto sairaanhoitajalla on 210 opintopistettä ja 3,5 vuotta. Koulutuksesta kolmannes (75op) suoritetaan ohjatussa harjoittelussa. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut suosituksen terveysalan koulutuksen työssäoppimisesta ja ohjatusta harjoittelusta. (Noora Heinonen, Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 2003:2). Ministeriön suositusten tarkoituksena on tarjota henkilöstölle käytännöllistä ja ajankohtaista tietoa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ohjauksesta harjoittelussa. Tarkoituksena on myös tukea sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita yhteistyöhön sosiaali- ja terveysalan koulutusyksiköiden kanssa harjoittelun toteuttamisessa, arvioimisessa ja kehittämisessä työelämänvaatimusten mukaisesti. Tähän yhteistyön haasteeseen me olemme kouluttajina tarttuneet. Järjestämme harjoittelun ohjaajakoulutusta ja siihen on osallistunut jo noin 80 terveysalan ammattilaista. Koulutus on koettu tarpeelliseksi ja saatu palaute on ollut hyvää. Koulutus lisää ja kehittää kentän ja koulun välistä hyvää yhteistyötä.

13 Tammikuussa 2014 alkaa viides kurssi ja siihen on hakuaika meneillään. Ohjaajan tehtävä on haastava Harjoittelun toteutuksessa on keskeistä hyvä informaation vaihto ja tiedonkulku koulutus- ja toimintayksiköiden välillä, harjoittelun riittävä resursointi ja työnjaosta sopiminen sekä opettajien osallistuminen harjoitteluun. Ohjauksessa keskeistä on opiskelijalähtöisyys ja opiskelijan tukeminen teoriassa ja käytännössä opitun tiedon yhteensovittamiseen. Harjoittelun ohjaajana toimiminen on vastuullista ja tavoitteellista, ja se edellyttää riittäviä ohjausvalmiuksia. Ohjaaja on jakson kuluessa eri rooleissa; johtajana, ohjaajana, opettajana, tarkkailijana, arvioijana ja palautteen antajana. Aiemmin ohjaajan tehtävänä oli toimia eteenkin kontrolloijana ja arvostelijana, nykyisin ohjaaja on enemmän kuuntelija, kyselijä, neuvoja ja myös oppija. Ohjaajan tehtävänä on olla läsnä ja auttaa opiskelijaa luottamalla tämän kykyyn kasvaa ja kehittyä. Keskeistä ohjaajan toiminnassa on opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymisen tukeminen sekä oman ajankäytön hallinta ja jaksaminen. Länsi-Puhuri 4/2013 Joskus voi tulla tilanteita, joissa ammattitaitoa edistävä harjoittelu saattaa olla liian vaativa. Tässä tilanteessa harjoittelun ohjaajan tulee ottaa asia puheeksi. Hänellä tulisi olla siihen valmiudet ja rohkeus. Tilanteessa ohjaaja, opiskelija ja opettaja yhdessä miettivät miten edetään. Opiskelijan on myös uskallettava kertoa opettajalle/ohjaajalle, mikäli hänellä on vaikeuksia. Vaikeuksien takana voi olla useita syitä. Ongelmat voivat olla peräisin ohjauksesta, työyksiköstä tai opiskelijasta itsestään johtuvia. Asiakas ja potilastyö on yhdessä tekemistä, yhteisiin prosesseihin sitoutumista ja suostumusta sekä puheella ja toiminnalla ohjaamista. Ohjaus on kaikkien hoitotyön ammattilaisten työtä, jonka tavoitteena on ihmisen kohtaaminen, kuuleminen ja kunnioittaminen. Sama pätee myös opiskelijaohjaukseen. Ohjaustapahtuma muuttuu sen mukaan onko kyseessä asiakastyö, työyhteisön ohjaus vai opiskelijan ohjaus. Harjoittelun ohjaajakoulutuksen aikana pohditaan ohjauksen eri vaiheita ja niihin liittyviä kysymyksiä. Ammatillisen osaamisen kehittyminen ja sen tukeminen saa myös ohjaajan miettimään omaa työtään ja sen sisältöjä. Ohjaajan antama malli periytyy. Hyvä opiskelijaohjaus on panostusta tulevaisuuteen ja se on hyvä uusien työntekijöiden rekrytointiväline. Nyt on jo puutetta hoitotyön ammattilaisista ja hoitajien rekrytointiin on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Hyväksi koettuihin työpaikkoihin on tulijoita jonoksi asti. Paikan maine voi olla kiinni siitä, miten opiskelijat kokevat harjoittelunsa. Työntekijöiden hyvä perehdytys ja hänen oppimistaan tukeva ohjaus ovat osoittautuneet hyviksi keinoiksi saada työntekijät pysymään talossa. Harjoittelu on yksi rekrytoinnin tärkeä vaihe. Positiiviseen työyhteisöön halutaan palata. Teksti: Tarja Lipponen TtM, Lehtori, Hoitotyön koulutusohjelmavastaava Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Lähteet: Laaksonen, H., Niskanen, J., Olilla, S., Risku, A Lähijohtamisen perusteet terveydnehuollossa. Helsinki. Edita Prima Oy. Vänskä, K., Laitinen-Väänänen, S., Kettunen,T., Mäkelä, J Onnistuuko ohjaus? Sosiaali-ja terveysalan ohjaustyössä kehittyminen. Helsinki. Edita Prima. Ojala,U Harjoittelijan tukena. Tehy 1/ 2013, Turunen, V Palvelukseen halutaan. Tehy 13/ 2012,

14 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri uusi laaduntunnustuksensa Länsi-Puhuri 4/2013 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä on käytössä kansainvälinen sosiaali- ja terveydenhuollon laatuohjelma. Erikoissairaanhoidon laadunhallintajärjestelmään on sisäänrakennettu SHQS -ohjelman mukaiset syklit niin itsearvioinneille kuin sisäisille ja ulkoisille auditoinneillekin. Systemaattiseen laatutyöhön kuuluu kehittämistarpeiden tunnistaminen ja kehittämistehtävien edistymisen seuranta vertaamalla kunkin arviointiajankohdan toimintaa SHQS kriteereiden vaatimuksiin. Syksyllä 2013 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin SHQS laatuohjelman mukaisessa syklissä oli vuorossa järjestyksessään toinen laaduntunnustusauditointi. Ensimmäisestä tuli kuluneeksi kolme vuotta, mikä onkin laaduntunnustuksen voimassaolon maksimiaika. Haastattelurupeama ja havainnointikierrokset yksiköissä, niin keskussairaalassa kuin Keroputaan psykiatrisessa sairaalassakin, veivät neljältä kokeneelta auditoijalta yhteensä kaksi työpäivää. Jo aiemmin he olivat perehtyneet sairaanhoitopiiriä koskevaan runsaaseen sähköiseen asiakirjamateriaaliin ja suorittaneet asiakirja-auditoinnin Helsingissä. Jälkimmäisen auditointipäivän lopuksi sairaanhoitopiirin johto ja henkilöstö saivat ensikäden palautteena tietää, että auditoijat olivat päättäneet ehdottaa SHQS -työryhmälle sairaanhoitopiirin laaduntunnustuksen uusimista. Mitään lisänäyttöäkään ei tarvittu. Tämä on seikka, jonka auditoijat totesivat olevan näin suuressa organisaatiossa ennennäkemätöntä. Laatutyö oli edennyt sujuvasti ja näyttö siitä oli riittävä sellaisenaan. Syyskuun 25. päivänä SHQS työryhmä päätti kokouksessaan myöntää Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirille toistamiseen laaduntunnustuksen. Se on voimassa asti. Laaditussa raportissa annetaan kaikkiaan 19 erityismainintaa, eli tunnustusta erityisen hyvin hoidetuista kokonaisuuksista. Koska aina on varaa parantaa, asiantuntijat antoivat tietysti myös kehittämissuosituksia. Esimerkkejä erityismaininnan arvoisista havainnoista: 14 * toiminnan potilaslähtöisyys ja hoitotakuun toteutuminen * erikoissairaanhoidon tuottavuusvertailun nouseva trendi * terveydenhuollon alueellisen järjestämissuunnitelman laadintaprosessi ja laatu * Keroputaan mallin pitkäjänteinen ja tuloksekas kehittäminen * leikkaustoiminnan, hoitotyön, prosessien ja turvallisuuden kehittäminen * laadunhallinnan suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen kehittäminen * ja useita muita.. ja saaduista kehittämissuosituksista * Yksiköiden toimintasuunnitelmissa, henkilökunnan osallistumisessa suunnitteluun ja toiminnan tavoitemittareiden valinnassa on kehittämistarvetta * Asiakirjojen tunnistetiedoissa, katselmoinnissa, kirjaamiskäytännöissä ja osassa arkistointiin liittyviä järjestelyjä on parannettavaa. * Henkilöstöhallinnon resursoinnissa havaittiin puutteita, samoin henkilöstön perehdytyksen toteuttamisprosessissa, eivätkä kehityskeskustelutkaan toteudu kattavasti. Sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi osallistui laaduntunnustusten luovutustilaisuuteen Helsingissä ja vastaanotti sairaanhoitopiirille myönnetyn SHQS -laaduntunnustuksen todistuksineen. * HaiPro:n käytössä on tehostamista ja vakavien vaaratapahtumien tutkintaprosessin ohjeet puuttuvat. Lisäksi annettiin myös muita kehittämissuosituksia. Pääosin saadut kehittämissuositukset ovat sellaisia, että niiden pohjalta on luontevaa sopia sekä organisaatiotason että yksikkötason kehittämistehtävistä. Laatutyö tuntuu muutoinkin jalkautuneen ja tulleen arkitoiminnan kehittämisen välineeksi. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Tekemistä riittää, sillä laatu ei tule koskaan valmiiksi, vaikka välillä saamme siitä tunnustusta. Teksti: Riitta Rautalin, laatupäällikkö

15 Länsi-Puhuri 4/2013 OPINNÄYTETYÖ: Nuorisopsykiatrian poliklinikan työntekijöiden ja terveydenhoitajien välinen yhteistoiminta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä Nuorten psyykkinen ja sosiaalinen selviytyminen nähdään kasvavana haasteena nyt ja tulevaisuudessa. Palvelujen järjestämisessä ja niiden kehittämisessä on otettava huomioon, että lasten ja nuorten kehityksen tukeminen, mielenterveyden edistäminen sekä häiriöiden ennaltaehkäisy ja hoito ovat jakamaton kokonaisuus (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009). Mieli työryhmä ehdottaa, että erikois- ja peruspalveluiden yhteistoimintaa tulee kehittää lasten ja nuorten kehitysympäristössä yli sektorirajojen. Avun hakemisen kynnys on pidettävä matalana ja on tärkeää, että muun muassa terveydenhoitajan riittävä läsnäolo kouluilla taataan. Tutkimukseni aiheena on yhteistoiminnan kehittäminen nuorisopsykiatrian ja terveydenhoitajien välillä. Terveydenhoitajat toimivat koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa. Tarkoituksena on tehdä näkyväksi vuotiaan nuoren hoitoprosessin kulku hänen tullessaan nuorisopsykiatrian poliklinikan asiakkaaksi terveydenhoitajan lähettämänä. Toteutamme alueellamme avoimen dialogin hoitomallia, jonka perusteet ovat dialogisuus, tarpeenmukainen hoito ja tapauskohtainen työryhmätyöskentely nopeasti, joustavasti sekä perhe että verkosto huomioiden. Terveydenhoitajat ovat avainasemassa vakavien mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja varhaisessa puuttumisessa. Varhaisen puuttuminen perustuu terveydenhoitajan ammatillisuuteen ja asiantuntijuuteen, jossa korostuu luottamuksen saavuttaminen, nuorten kunnioittaminen, empatia sekä avoimuus. Terveydenhoitajilta edellytetään muun muassa vaikeiden asioiden puheeksi ottamisen taitoa ja kykyä tukea nuoren itsetuntoa ja voimavaroja. Verkostomainen työskentelytapa on juurtunut alueellemme. Yhteistyön koetaan sujuvan pääsääntöisesti hyvin ja joustavasti. Yhteistoiminta nuorisopsykiatrian työntekijöiden ja terveydenhoitajien välillä on usean vuoden kehittämistyön tulosta. Nykyisellään se vastaa nuoren avun tarpeeseen nopeasti ja joustavasti. Ajan saaminen siinä vaiheessa, kun ongelma on ajankohtainen, tekee asian käsittelystä oikea-aikaisen. Yhteydenotto puhelimitse on yhtä kuin lähete, kirjallisia lähetteitä ei avohoidon käynnistämiseen tarvita. Helppo tavoitettavuus ja nopea reagointi avun tarpeeseen vastaamiseen ovat muotoutuneet toimintaperiaatteeksi nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Toimintaperiaate kuvaa avoimen dialogin kriisivalmiuden periaatetta. Tällainen toiminta on koettu hyväksi ja sen avulla on saatu hyviä tuloksia ja nuori sekä heidän perheensä on tullut autetuksi. Nuori ja perhe kokevat terveydenhoitajien mukana olon hoitoprosessissa tärkeänä. Työtapa on erittäin vaativa, sillä aikojen sovittaminen jo valmiiksi täyteen kalenteriin vaatii järjestelyä ja joustoa kaikilta. Tällainen työtapa vaatii luottamusta ja joustoa myös työnantajalta. Kehittämistarpeita nähdään osaamisen ja toiminnan näkökulmasta. Kehitettävää on erityisesti tiedonkulkuun liittyvissä asioissa. Koulutus-, työnohjausja yhteistoimintapäivät ovat erikseen sovittavia asioita. Tavoitteena olisi pitää vuosittain yhteistoimintapäivä. Yhteistoimintapäiviin kutsutaan terveydenhoitajien lisäksi eri toimijatahoja, kuten sosiaalitoimi, koulutoimi sekä muita nuorten parissa työskenteleviä tahoja. Länsi-Pohjan alueella on useita erilaisia työryhmiä, joihin sekä terveydenhoitajat että nuorisopsykiatrian poliklinikan työntekijät kuuluvat. Nämä kohtaamispaikat tarjoavat mahdollisuuden tiedon jakamiseen ja eri toimijatahojen toimintatapojen tutustumiseen. Tämä on osaltaan lisännyt verkostoitumista ja yhteistyötä yli organisaatiorajojen. Nuoren hoitoprosessissa, yhteydenpito terveydenhoitajien ja nuorisopsykiatrian työntekijöiden välillä on tärkeää molemmin puolin. Kaikessa päätöksenteossa ja sopimisessa on huomioitava asiakasnäkökulma. Kun keskustelu on avointa, se herättää luottamusta kaikkien välillä. Tiedonkulkua terveydenhoitajien ja nuorisopsykiatrian työntekijöiden välillä on tehostettu saadun palautteen perusteella. Hoidon päättyessä terveydenhoitaja pyydetään mukaan tapaamiseen tai lähettävälle terveydenhoitajalle ilmoitetaan hoidon päättymisestä. On myös tilanteita, jolloin nuori ei saavu tapaamisille eikä koe tarvetta jatkaa käyntejä nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Myös silloin ollaan yhteydessä lähettävään tahoon ja kerrotaan tilanteesta. Tässä tutkimuksessa yhteistoiminnan sujuvuus nuoren auttamisprosessissa nousi tärkeäksi asiaksi ja yhteistoiminnan yhdessä kehittäminen nähdään tärkeänä ja sitä halutaan jatkaa. Teksti: Marianne Karttunen, Sairaanhoitaja (ylempi AMK), Master of Health Care 15

16 Länsi-Puhuri 4/2013 Työsuojelun yhteistoiminta henkilöstö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän työsuojeluvaalien vaalitoimikunta vahvisti marraskuun 2013 alussa työsuojeluvaltuutetut kaudelle Työsuojeluvaltuutettujen tehtävä on edustaa henkilöstöä työsuojelusioissa ja he toimivat työntekijöiden ja työnantajan välisissä työsuojeluun liittyvissä asioissa tiedon eteenpäin viejinä. Työsuojeluvaltuutetut vuosina ovat: Työsuojeluvaltuutetut Eeva-Maria Mentilä, työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu, sairaanhoitaja psykiatrian turvaosasto Eeva-Maria työskentelee Keroputaalla sairaanhoitajana ja hänellä alkaa toinen kausi työntekijöiden työsuojeluvaltuutettuna. Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin on varattu kolme päivää viikosta. Eeva- Maria on myös HHR-kouluttaja (hallittu hoidollinen rajoittaminen). HHR-koulutuksen tavoitteena on opettaa haastavan käytöksen ennakointi ja välttäminen hoidollisen vuorovaikutuksen ja toiminnallisuuden keinoin. Liisa Peura, Toimihenkilöyden työsuojeluvaltuutettu, osastonhoitaja lastenklinikka Liisalla alkaa toinen kausi toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna, oman työnsä ohella. Liisa toteaa, että ensimmäinen kausi oli mielenkiintoista perehtymistä työsuojelu asioihin ja on ollut kiintoisaa saada osallistua työsuojelujaoston sekä yhteistyötoimikunnan toimintaan. Liisasta on ollut ilo olla yhtenä ryhmän jäsenistä suunnittelemassa ja tekemässä Varhaisen tuen toimintamallia. Yhteistyö Eeva-Maria Mentilän kanssa on ollut antoisaa. Tulevalla kaudella Liisan tarkoitus on perehtyä lisää työsuojeluun ja työhyvinvointiin mm. kouluttautumalla. Varavaltuutetut 16 Timo Haaraniemi, työntekijöiden varavaltuutettu, sairaanhoitaja psykiatrian poliklinikka Timo on vihreä ja tuore vara-työsuojeluvaltuutettu. Hän on työskennellyt psykiatrian tulosalueella eri yksiköissä vuodesta 1999 lähtien sairaanhoitajana. Tällä hetkellä takki roikkuu tavallisesti Keroputaan sairaalan poliklinikan tiloissa. Opiskellut kaikenmoista. Nyt menossa työhyvinvointikoordinaattorin opinnot. Toivottaa rauhallista ja hyvinvoivaa Joulun odotusta kaikille! Riitta Södervall, toimihenkilöiden varavaltuutettu, osastonhoitaja psykiatrian poliklinikka Riitta Södervall työskentelee yleissairaalan-, lasten- ja nuorten psykiatrian poliklinikan osastonhoitajan tehtävissä. Ollut toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna 2000-luvulla. Riitta on siirtynyt elokuussa 2012 Kemiin Tornion psykiatrian poliklinikan osastonhoitajan tehtävistä. Riitta on koulutukseltaan psykiatrinen sairaanhoitaja, VET perheterapeutti ja työnohjaaja. Työsuojelupäällikkö Lasse Kylén on toiminut työsuojelupäällikkönä nyt kolme vuotta ja hän edustaa työnantajaa työsuojelunyhteistoiminnassa. Työsuojelujaoston jäsen hän on ollut vuodesta 2007 alkaen. Lasselle ovat kuuluneet myös turvallisuuspäällikön tehtävät keväästä 2007 lähtien. Lassen löytää lääkintälaitehuollosta. Työsuojelujaosto Työsuojelujaosto toimii asiantuntijaelimenä työsuojeluun liittyvissä asioissa ja sen tarkoituksena on kehittää työn turvallisuutta ja terveellisyyttä. Työsuojelujaosto huolehtii muun muassa työsuojeluun liittyvästä neuvonnasta ja tiedottamisesta sekä hoitaa työsuojelutoimintaan liittyviä lakisääteisiä juoksevia asioita. Työsuojelujaostoon kuuluvat työsuojeluvaltuutettujen lisäksi työsuojelupäällikkö sekä hallintoylihoitaja Mervi Tikkanen ja työterveyshoitajat Marja-Leena Toivonen ja Helena Kreivi. Lisätietoa työsuojeluun liittyen löytyy työsuojelujaoston intranetsivuilta osoitteesta: index.php?id=4404. Eeva-Maria Mentilä Lasse Kyl é n Liisa Peura Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Eeva-Maria Mentilä tavattavissa: keskiviikko-perjantai asuntola 1 huone 301 (punainen talo) puh

17 Länsi-Puhuri 4/2013 OPINNÄYTETYÖ: Työhyvinvointi organisaatiomuutoksessa Keroputaan psykiatrisessa sairaalassa Tämä opinnäytetyö kuuluu Yamk:n opintoihin, ja on työelämään sijoittuva kehittämistehtävä. Kiinnostuin hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnista, koska organisaatiomuutokset ja muutokset yleensä koskettavat jokaista työyhteisön jäsentä. Työhyvinvointi koostuu monesta eri tekijästä, eikä siihen ole yksiselitteistä määritelmää. Tämä opinnäytetyön aihe sai alkunsa Keroputaan psykiatrisen sairaalan vuodeosastojen toiminnan yhdistämiseen liittyvästä henkilökunnan kokemasta epävarmuuden tilasta ja mahdollisista tulevaisuuden uhkakuvista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sitä, kuinka hyvin psykiatrisen sairaalan johto on ottanut huomioon suunnitellun organisaatiomuutoksen eri vaiheet henkilökunnan näkökulmasta katsottuna. Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä keväällä 2012 psykiatrisen sairaalan muutoksen kokeneelta henkilökunnalta. Tutkimuksessa käytettiin sairaanhoitopiirin käyttämää omaa mittaria, joka pohjautuu QPSNordic-mittariin. Aineisto analysoitiin määrällistä tutkimusmenetelmää käyttäen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia psykiatrisensairaalan työhyvinvointiin liittyviä monia osa-alueita, kuten tiedonkulkua, muutosjohtamista, lähiesimiestyötä ja työntekijöiden muutospaineiden alla kokemaa työtyytyväisyyttä. Näiden osioiden kautta rakentuu työntekijöiden työhyvinvoinnin kuva. Työhyvinvoinnin kehittäminen edellyttää tietoa ja ymmärrystä siitä, miten johto ja työntekijät suhtautuvat toisiinsa ja mitkä tekijät edistävät työhyvinvointia. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa työhyvinvoinnin osaalueita työpaikalla ja niiden toimivuutta. Tiedon avulla voidaan vahvistaa ja kehittää heikoimpia osa-alueita. Opinnäytetyössä selvitettiin sitä, kuinka muutoksia yleensä johdetaan ja mikä on muutosten kokonaisvaikutus henkilökunnan kokemaan työhyvinvointiin. Johdon ja henkilökunnan yhteistyöpäivässä käytiin kehityskeskustelua tutkimusten tuloksista. Työyhteisön toimivuuden osa-alueista eniten kehittämistä vaatii tiedonkulku ja muutosjohtamisen prosessi. Lähiesimiehen toiminta ja yleinen työhyvinvointi olivat hyvää tasoa. Työntekijöiden työhyvinvointia lisää mahdollisuus osallistua organisaatiomuutoksen suunnitteluun alusta alkaen. Työhyvinvoinnin merkitys organisaatiomuutoksessa Muutoksista valtaosa, tai muutosyrityksistä, suunnitellaan edelleen työpaikoilla johdon ja johdon kehittämisasiantuntijoiden työnä. Tämä luo tunteen siitä, että ikään kuin muutos olisi vain ylhäältä alaspäin toteutettava mekaaninen toimenpide. Ongelmaksi muodostuu se, etteivät henkilöstö eikä esimiehetkään ymmärrä, miksi uuteen siirry- tään. Niinpä ihmisten on vaikea motivoitua. Muutokset viedään tyypillisimmillään läpi yhä edelleenkin niin, että henkilöstö osallistuu muutoksen tekemisiin massatapahtumissa, joissa tiedotetaan ja koulutetaan. Muutokseen johtamisen syyt voidaan kertoa, mutta mahdollisuutta niiden ymmärtämiseen tai sisäistämiseen ei tarjota. Tulevissa organisaatiomuutoksissa työntekijöiden työhyvinvointia lisätään esim. siten, että tiedonkulku ja viestittäminen muuttuvat avoimemmaksi. Muutosjohtamisessa työntekijät ovat kokeneet jääneen ulkopuolelle muutostilanteen suunnitteluvaiheessa. Paras tapa kaikessa kehittämistyössä on avoin luottamuksellinen keskustelu kulttuuri. Muutos, kuten elämä yleensä on valintoja siitä, miten asioista puhutaan. Puhutaanko oikeasti niistä vaikeista ja keskeneräisistäkin asioista suoraan ja avoimesti yhteismahdollisuuksia rakentaen vai kenties siltoja polttaen. Huolellinen valmistautuminen, runsas ja moniareenainen tiedonkulku, henkilöstön varhainen osallistaminen ja tulevien haasteiden yhteinen pohdinta auttavat luovimaan eteenpäin karikossa. Meistä jokainen voi vaikuttaa työyhteisöön ja sen toimimiseen, toiset tahot, kuten johto ja esimiehet enemmän ja jotkin toiset tahot vähemmän. Jokaisen sanoilla ja eleillä on merkityksensä kokonaisuuden kannalta. Aito muutos, kun alkaa aina itsestä ja arjesta ja sitä rakennetaan yhdessä. Sonja Mänty, Sh.Yamk mielenterveystyö Tule mukaan toimitusneuvostoon LPSHP:n työntekijä, oletko innostunut kirjoittamisesta tai kuvaamisesta, koetko palavaa sanomisen tarvetta tai pullisteleeko pöytälaatikkosi runoja? Nyt sinulla on mahdollisuus liittyä Länsi- Puhurin toimitusneuvostoon tekemään yhdessä henkilöstölehteämme. Jos olet kiinnostunut toimitusneuvoston jäsenyydestä, ilmoita itsestäsi toimituksen sähköpostiin 17

18 Länsi-Puhuri 4/2013 Varhaisen tuen toimintamalli - työkalu ongelmiin puuttumiseen Sairaanhoitopiirissä otettiin käyttöön varhaisen tuen toimintamalli vuonna 2011, joten nyt on tullut hyvä hetki kerrata toimintamallin tarkoitus ja pohtia toiminta mallin jalkautumista käytäntöön. Varhaisen tuen toimintamallilla halutaan osaltaan huolehtia työnantajan velvollisuudesta pitää huolta työntekijöiden hyvinvoinnista ja työturvallisuudesta. Ennen kaikkea varhaisen tuen toimintamalli luotiin, jotta saataisiin yhteiset käytännöt työpaikan ongelmiin puuttumiseen. Toimintamallin avulla pyritään vähentämään sairauspoissaoloja sekä ennaltaehkäisemään ja ratkaisemaan työhön liittyviä ongelmia, jo varhaisessa vaiheessa, mahdollisimman tehokkaasti. Tavoitteena ei kuitenkaan ole sairauspoissaolojen vaikeuttaminen, vaan työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen. Käyttöä tehostettava Toimintamalli on tarkoitettu koko henkilökunnan käytettäväksi ja sen tarkoi- tuksena on ohjata puuttumaan työpaikan ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mitä aikaisemmin työkyky- tai työyhteisön ongelmat havaitaan ja niihin puututaan aktiivisesti, sen helpompaa se on kaikille. Kun ongelmia ei päästetä pitkittymään ja tukitoimiin ryhdytään hyvissä ajoin, sen todennäköisempää on, että työntekijä säilyttää työkykynsä tai työyhteisön ongelmat ovat helpommin ratkaistavissa. Jotta varhaisen tuen toimintamalli voisi toimia käytännössä, on huolehdittava siitä että perusasiat ovat kunnossa niin johtamisen, työturvallisuuden, luottamuksen, viestinnän kuin työterveyshuollonkin osalta. Lisäksi on tärkeää, että keskusteluyhteydet toimivat. Esimiehillä on tärkeää olla tarvittava koulutus ja riittävä tuki sekä valmiudet vaikeidenkin asioiden käsittelyyn työyhteisössä. Näiden seikkojen lisäksi ehdoton edellytys on kaikkien osapuolten sitoutuminen toimintamalliin. Henkilöstön täytyy nähdä, että toiminnalla pyritään edistämään heidän terveyttään ja hyvinvointiaan. Henkilöstön täytyy pystyä luottamaan siihen, että pyrkimyksenä on aito vaikuttaminen heidän hyvinvointiinsa. Johdon on oltava vakuuttunut siitä, että työntekijöiden ja työyhteisön hyvinvointi ja jaksaminen ovat myös organisaation etu. Varhaisen tuen toimintamallin käytön on oltava johdonmukaista, toimitaan niin kuin on sovittu ja toimintapa koskee koko henkilöstöä. Hyvä keskustelukulttuuri luo osaltaan hyvää pohjaa toimintamallin käyttöön. Niin varhaisen tuen toimintamallin, kuin muidenkin toimintamallien jalkauttaminen on jatkuvaa työtä, eikä siitä tule kerralla valmista. Toimintamallista on tullut paljon positiivisia kommentteja, mutta vaikka toimintamalli on ollut käytössä kohta kolme vuotta, vastaan tulee välillä vieläkin asioita, jotka eivät ole ihan selviä. Toimintamallin johdonmukaista käyttöä täytyy vielä tehostaa ja dokumentoinnin tärkeyttä korostaa. Toimintamalli täytyy tuoda paremmin 18

19 henkilökunnan tietoon ja se olisi hyvä olla sisällytettynä perehdytysohjelmaan. Ennen kaikkea henkilökunnan luottamusta toimintamallin pyrkimyksiin täytyy vahvistaa. Varhaisen tuen toimintamallin jalkauttamistyötä jatketaan tiedottamalla ja esimiehiä kouluttamalla. Kuinka toimintamallia käytetään? Varhaisen tuen toimintamalli on tarkoitettu kaikkien käytettäväksi ja siitä löytyy ohjeet siitä milloin hälytyskellojen täytyisi soida ja mitä kukin voi silloin tehdä. Varhaisen tuen ja puheeksi ottamisen tarvetta voi ilmetä monissa erilaisissa tilanteissa ja huoli hyvinvoinnista voi tulla monien eri kanavien kautta. Mahdollisimman varhaista puuttumista tarvitaan esimerkiksi kun työyhteisön ilmapiirissä havaitaan ongelmia tai jos yksittäisen työntekijän jaksami- Tonttujen hiihtokilpailut Oli Korvatunturin hiihtokisat ja Akseli-tontulla sukset risat, mutta menoa silti ei haitanneet, vaikka takaa oli sukset katkenneet. Niillä poikkinaisilla suksilla loikki tuo Akseli-tonttu peltojen poikki. Tuli maaliin hurraa huutojen kera oli kaukana toiset ja kakkosena hiihti maaliin tyttötonttu tuo Iita. Mutta siitäkös alkoi se kauhea riita, eihän Iita voi millään toiseksi tulla, siitä paha on aavistus mulla. Näin aukaisi suunsa Eenokki No, selvästi Iita kyllä oikaisi. Oli syytös tuo suuri, vain kateellinen voi päästää suustaan sellaisen. Alkoi Eenokki saada nyt kovaa kyytiä, kun apuun huudettiin tonttu Lyytiä. sesta herää huoli. Tukea saatetaan tarvita myös tilanteessa, jossa työntekijä on ollut poissa töistä pidemmän aikaa, vaikkapa sitten pitkällä vuorotteluvapaalla. Puheeksi ottamisen tarkoituksena on tällöin varmistaa joustava työhön paluu, keskustella työntekijän tilanteesta ja poissaolon aikana työpaikalla mahdollisesti tapahtuneista muutoksista. Keskustelun perusteella selvitetään ja sovitaan tarvitaanko työhön paluussa jotakin tukitoimia tai järjestelyjä, kuten esimerkiksi perehdytystä, jotta työhön paluu ei tuntuisi vaikealta tai ahdistavalta. Työhön paluun kannalta on hyvä myös informoida työhön paluusta työyhteisöä, joka sitten huomio työhön palaavan henkilön hyvässä hengessä ja luontevasti. Näillä teoilla edistetään työhön palaavan työntekijän liittymistä työyhteisöön. Varhaisen tuen toimintamalli löytyy intranetsivuilta osana henkilöstöstrategiaa, hestraa, osoitteesta: henkilostohallinnon_strategiakartta.doc. Teksti ja kuva: Lasse Kylén, Työsuojelupäällikkö * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Joulu Joulun aika, luo kummaa taikaa. Ajatukset siintää, luokse lapsuusjoulujen. Lasna ollessani, Lyyti on mestari painonnostaja Korvatunturin oikea kostaja. Saikin Eenokin hetkessä puhumaan totta oli päässyt suustaan kuuleman rotta, kun sitä sammakoksi ei sanoa voinut, niin pahasti oli valhe korvissaan soinut. Ja niin tuli rauha taas Tonttujen maille ja palkinnot jaettiin kilpailijoille. Sai Akseli ensipalkinnon ja toisen saikin tuo Iita. Ja kolmas sija nyt Lyytin on, kun loppui se tyhjänpäiväinen riita. Jo laskeutui rauha Tonttujen tupaan pian unikin kaikille maittoi. Jos et kerro sä muille, sulle kertoa lupaan miten Akseli suksensa taittoi. Oli sahannut niistä vain pätkät pois, että lujempaa niillä hän hiihtää vois! Liisa Anttila 2013 * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * ei pröystäilty tavaran paljoudella. Joulun arvot koostui, Joulun sanomasta, Rakkaiden ja läheisten Ihmisten läsnäolosta, kiireettömyydestä, Joulusaunasta ja Hyvistä joulupöydän antimista. Teksti: Sonja Mänty

20 RAKAS JOULUPUKKI Aloin kirjoittamaan Sinulle ja kyselemään kuulumisia, että miten olet jaksellut siellä kaukana korvatunturilla. Olethan varmasti pitänyt itsestäsi huolen. Ajattelen vain, että kun olet jo niin vanhakin. Sinulla on varmaankin menossa vuoden kiireisin aika siellä, niin ja tontuilla ja muorilla. Muistan oikein hyvin, kun kävit meillä viime jouluna. Ajattelehan, siitä on jo vuosi vierähtänyt ja huomaatkos, että olen oppinut kirjoittamaan jo näin hyvin. Minäkin täytin syksyllä jo kahdeksan vuotta. Meille tulee taas jouluksi mummo ja pappa. Varmaankin tulevat aatonaattona ja lähtevät sitten tapanina takaisin. On niin mukavaa mennä heitä pysäkille vastaan ja samalla autan laukkujen kantamisessa. Jouluaattona kun isä lämmittää saunan, käyn aina mummin ja papan kanssa saunassa. Pappa pyytää minut aina pesemään selän itseltään ja mummilta. Sanoo mukamas että olen niin hyvä pesemään, että olen oikea voimanpesä. Isä on kesällä tehnyt vastoja talven varalle ja niillä sitten vastotaan. Oi, niistä tulee niin hyvä tuoksukin, tuoksuvat aivan kesälle. Onhan Sinullakin siellä korvatunturilla saunavastoja? Minua oikein naurattaa, kun ajattelen Sinut saunaan. Sinulla on varmaankin saunassa aika kuuma, kun partasikin on niin pitkä ja tuuhea. Kerron Sinulle pienen salaisuuden nyt. Kuulin kun isä sanoi äidille, että toisipa se pukki isälle uudet villasukat, kun kantapäistä ovat menneet rikki ja äiti ei osaa niitä parsia. En kyllä edes tiedä, mitä se parsiminen on. Niin ja että olisipas ne kudottu oikeasta maavillalangasta. Eikä ne kyllä äidinkään sukat enää kovin hyvältä näytä, nekin on jo hiuti. Semmosia lahjoja toivoisin että toisit isälle ja äidille. Mummolle tuot taas varmaankin uuden yöpaidan ja papalle lämpimän kerraston. Voinhan minä omankin toiveeni nyt Sinulle antaa? Jos saisin uudet monot, kun entiset ovat käyneet jo pieneksi. Älä sitten ihmettele kun tulet meille, pidän kyllä papan kädestä aattona kiinni koko illan. Tiedätkö, aina kun olet käynyt meillä, pappa on ollut aina antamassa heiniä meidän hevoselle tallissa. En edes muista koska pappa on viimeksi nähnyt Sinua. Eipä minulla sitten muuta, kuin paljon voimia Sinulle että jaksat. Laitan tien varteen jäälyhtyjä sitten aattona palamaan, että osaat tulla meille Jouluterveisin, Juhani 8 v

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN Turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö Timo Toivonen Hallintoylihoitaja Marina Kinnunen VSHP ennen hanketta Mitä tehtiin ja mitä näyttöä Elämää hankkeen jälkeen HANKKEEN TAVOITTEET

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle.

Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle. Ilpo Lehtonen Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle. Pilotin päättymisen jälkeen tuotetussa raportissa on kuvattu mallintamisen toteutuminen sekä ehdotettu

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

SISUA! SISÄLTÖRIKAS ELÄMÄ JAKSAMINEN AJANHALLINTA

SISUA! SISÄLTÖRIKAS ELÄMÄ JAKSAMINEN AJANHALLINTA SISUA! SISÄLTÖRIKAS ELÄMÄ JAKSAMINEN AJANHALLINTA Leena Hyvinvointivalmentaja KTM LCF Life Coach NLP Practitioner Asahi Health -ohjaaja rentoutusohjaajaopiskelija ryhmäliikuntaohjaaja yrittäjä S = Sisua

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014. Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja

Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014. Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014 Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja 12.11.2014 Taustaa Sairaanhoitopiirillä on ollut käytössään laadunhallintaohjelma keväästä

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Minna Rauhala Laura Grönlund Meilahden anestesia- ja leikkausosasto

Minna Rauhala Laura Grönlund Meilahden anestesia- ja leikkausosasto Minna Rauhala Laura Grönlund Meilahden anestesia- ja leikkausosasto Olemme anestesiasairaanhoitajia Teemme kolmivuorotyötä varallaoloineen kuten kaikki muutkin sairaanhoitajat osastollamme Toimimme kaikkien

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot