Aleksandr Kuprin Theodore Dalrymple Katariina Vuorinen John Dolan Ville Hytönen 2/2010 4,00

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aleksandr Kuprin Theodore Dalrymple Katariina Vuorinen John Dolan Ville Hytönen 2/2010 4,00"

Transkriptio

1 Aleksandr Kuprin Theodore Dalrymple Katariina Vuorinen John Dolan Ville Hytönen 2/2010 4,00

2 Kerberos on ärhäkkä ja asioihin perusteellisesti paneutuva kulttuurilehti. Puhumme aiheista joista muut lehdet vaikenevat: PÄÄKIRJOITUS julkaisukriteerejämme ovat laatu ja kiinnostavuus, eivät muodikkuus ja mediaseksikkyys. Emme piittaa poliittisesta korrektiudesta emmekä kumarra ketään. Lehti toimii vapaana keskustelufoorumina, jossa kirjoittajat vastaavat itse käsityksistään. Kirjoitusten sisältö ei sido julkaisijaa. SISÄLTÖ 2/2010 Pääkirjoitus... 3 John Dolan: Kuka haluaa jäämiehen?... 4 Ville Hytönen: Muutama runo kokoelmien ulkopuolelta... 8 Sami Liuhto: Minun tarinani Katariina Vuorinen: Kuinka sarvipää kaatui ja muita kertomuksia.. 16 Aleksandr Kuprin: Juhlat Pirjo Kotamäki: Iisalmen jälkeen körttiä Theodore Dalrymple: Totalitarismin arkkitehti Kirja-arvostelut Numeron henkilöt Kannen kuva: Rasmus Nora 10. vuosikerta Ilmestyy 4 kertaa vuodessa ISSN Painopaikka: Oy Nord Print Ab, Helsinki Irtonumerot: Akateeminen kirjakauppa Kestotilaus 16 / vuosi Määräaikaistilaus 17 / vuosi TOIMITUS Päätoimittaja: Timo Hännikäinen, sähköposti Toimitussihteeri: Aleksi Ahtola, sähköposti Toimitus, tilaukset ja osoitteenmuutokset: Kerberos Timo Hännikäinen Fallpakankuja 8 M Helsinki Puh sähköposti Kustantaja ja ilmoitusmyynti: Savukeidas Kustannus / Ville Hytönen Puh sähköposti Ilmoitushinnat: Kannatusilmoitus 20 Puoli sivua 40 Koko sivu 70 Ilmoitushintoihin lisätään arvonlisävero 23 % / kerberos Suomentaessani tämänkertaiseen numeroon Theodore Dalrymplen ankaraa esseetä Le Corbusierin arkkitehtuurista ja sen tuhoisasta vaikutuksesta eurooppalaiseen kaupunkimaisemaan mieleeni tuli, että rationaalisuus saattaa olla parin viime vuosisadan väärinkäytetyin käsite. Le Corbusier ja hänen ajatuksistaan innoittuneet funktionalistiset arkkitehdit perustelivat ratkaisujaan nimenomaan järkevyydellä. Oli järkevää poistaa rakennuksista kaikki elementit, jotka eivät suoraan palvelleet käyttötarkoitusta. Koristelu oli irrationaalista, pöyhistelevää, tarpeetonta. Kaiken piti palvella perustarpeita: talot olivat asumiskoneita, tuolit istumiskoneita. Ongelma on vain siinä, että ihmisillä, jotka onnettomuudekseen joutuvat asumaan modernin arkkitehtuurin luomuksissa, on muitakin perustarpeita kuin puhtaan käytännöllisiä. Ornamentti ei suoraan liity asumiseen, mutta tyylikkäästi suunniteltuna miellyttää silmää. Teräsbetonista saa seinät asukkaan ympärille, mutta ankean, käsittelemättömän betonipinnan katseleminen ei luonnistu vuodesta toiseen ilman mielialalääkitystä. Niinpä funktionalismi ei käytännössä ole sen rationaalisempaa kuin barokki tai gotiikka. Valistuksesta periytynyt fantasia ihmisestä järkiolentona johti arkkitehtuurissa, politiikassa ja monella muullakin alueella suunnitelmiin, jotka kyllä olivat sisäisesti aukottoman loogisia, mutta joilla ei ollut mitään tekemistä todellisen maailman kanssa. Valitettavan usein järkevyys on täysin käyttäjästään riippuvainen käsite: kukin tarkoittaa sillä vain sitä, mitä itse pitää hyvänä. Niinpä järjestä tulee intohimojen ja toiveiden narri vähän samaan tapaan kuin John Dolanin esseessään käsittelemästä jäämies Ötzistä, jonka kaikki halusivat nähdä omien ihanteidensa silmikon läpi. Olen usein epämuodikkaasti puolustanut niin sanottua terveen järjen käsitettä, jota ankaran filosofisesti asennoituvat pitävät vähintäänkin epäilyttävänä. Terve järki kun perustuu paljon muuhunkin kuin päättelyyn: elämänkokemukseen, intuitioon, ihmistuntemukseen. Se on eräänlaista käytännön vaistonvaraista rationaalisuutta, joka ottaa huomioon senkin, että emootiot ohjailevat ihmistä paljon enemmän kuin harkinta. Ennen kaikkea se on kykyä erottaa omat toiveet ja todellisuus toisistaan. Terveen järjen käytössä kadunmiehet ovat usein taitavampia kuin tiedemiehet, joiden etäisyys ratkomistaan ongelmista mahdollistaa pelottavan laajan virhemarginaalin. Mellunmäessä, Timo Hännikäinen 2 3

3 KUKA HALUAA JÄÄMIEHEN? John Dolan (suomentanut Jussi Sivenius) Kun ajattelen 1990-lukua, muistan jäämiehen. Hänet löydettiin vuonna 1991 kasvihuoneilmiön sulattamalta itävaltalaiselta jäätiköltä. Aluksi viranomaiset pitivät häntä henkirikoksen uhrina (elettiin Uhrilampaiden aikaa). He irrottivat hänen ruumiinsa sohjosta piikkauskoneella, mutta alkoivat sitten epäillä ettei ruumis ollut Hannibal Lecterin jäljiltä. Hänen kenkänsä olivat karhun- ja kauriinnahasta ja täytetty kuivalla ruoholla; hänen viittansa oli ommeltu ruohosta. Hänellä oli mukanaan piikivinen veitsi, joka näytti taitetulta ja punoksella tikkuun sidotulta purkinkannelta. Tutkijoille alkoi valjeta, että mies oli vanha, sotaa edeltävältä ajalta (tai niin he ajattelivat). Turistit parveilivat hänen ympärillään, ja hänen rasvainen, kellertävä nahkansa alkoi kasvaa sientä (hänen ulompi ihokerroksensa oli kulunut pois kauan sitten) heidän innokkaista, rasvaisista kätösistään. Lopulta itävaltalaiset ilmoittivat, että hiilimittaus oli osoittanut ruumiin iäksi 5300 vuotta. Tässä vaiheessa Italia ja Itävalta yrittivät järjestää kiistan 1800-luvun tyyliin siitä, kuka omisti jäätikön ja siis myös ruumiin. Mutta Euroopassa elettiin 1990-lukua, vailla voimia kunniakkaaseen sotaan vähäpätöisestä syystä. Itävaltalaiset pitivät jäämiehen, ja aitoon 90-luvun tapaan ainoat taistelut käytiin oikeussalissa, jäämiehen löytäneiden retkeilijöiden ja hallituksen välillä, ja kysymys oli rahasta. Ensimmäiseksi hänet halusivat hipit. Jäämieshän oli pukeutunut kaikenlaisiin hamp- puvaatteisiin. Hän oli myös selvästi vaihtoehtohenkinen, koska hänellä oli tatuointeja, pieniä pistemuodostelmia alaselässään ja oikeassa polvessaan. Pilviveikot Amsterdamista Taosiin höyrystivät aivonsa kysymyksellä: mitä 5300 vuotta vanha New Age -veli oikein toimitti jäätiköllä? He käsittivät, että oli vain yksi selitys: (lumilautailu hylättiin ahistoriallisena selityksenä) vainaja oli ollut shamaani. Näkymatkalla. He tiesivät että heidän intiaaniesikuvansa (ainakin elokuvissa) lähettivät parhaiten tutkalla olevat miehensä asumiskelvottomille alueille, jotta paleltumavammat laajentaisivat näiden tajuntaa. Selvästi, ja huolimatta jäämiehen valitettavasti nahkaisista jalkineista, kyseessä oli vannoutunut Etsijä joka hakeutui vähän liian korkealle, vähän liian kylmään, ja nukahti pitkäksi aikaa. Yksi laajennetun tajunnan uhreista. Sitten saatiin ruumiinavauksen tulokset, ja äkkiä ruumis kuuluikin uudemmalle, vahvemmalle viiteryhmälle: jäämies olikin homo. Hänen jäätyneestä, rypistyneestä anuksestaan oli löydetty spermaa. Tällä oli ylivoimaisesti suurin vaikutus, jonka ruumis saattoi saada aikaan 90-luvun puolivälin populaarikulttuurissa. Se oli liian hyvää ollakseen totta. Julkkiksia tuli kaapista, ja nyt vielä jäämies. Raamattu jäi toiseksi aiooneilla. Ennen kuin levanttilaiset skitsofreenikot edes aloittivat ahdasmielisen, homofobisen sönköttämisensä, itävaltalaishomot pitivät hauskaa Alpeilla. Oli kuin olisi löydetty unohdettu uroteko, joka takasi tittelin nuorimmalle ja itsevarmimmalle hakijalle. Ilo oli suoraa ja jalostamatonta. Juuri tässä vaiheessa jäämies saapui Uuteen Seelantiin hapettomaan kauppakorkeakoulun luokkahuoneeseen, jossa opetin luovaa kirjoittamista. Joku kirjoitti ruumiista runon, joka ylisti sitä synkästi mutta ei maininnut homoaspektia se oli masentunut runo jossa haettiin jotain ilon aihetta ja löydettiin sellainen ruumiista, joka sentään ei mädäntynyt. Mutta se puoli ei herättänyt kiinnostusta. Homojen oikeuksien puolestapuhujat, tarkemmin sanoen Christy, omivat jäämiehen heti kun runo oli luettu luokassa: Kyllä, hän oli homo! Hänen peräsuolestaan löydettiin toisen miehen siemennestettä! Jäämies oli gay! Christy oli oma lesboaktivistimme. Jokaisessa kirjoituspiirissä 1990-luvulla oli yksi, ja Christy sopi rooliin täydellisesti. Hän oli noin puolitoista metriä pitkä, hänellä oli tuhkanvaalea kynitty tukka ja minimimäärä lihaa pienten terävien luiden päällä mutta mikä ääni. Christy ei koskaan puhunut alle 100 desibelin äänenvoimakkuudella, ja hänen äänensävynsä oli joko hyväksyvä tai tuomitseva. Olit joko hänen puolellaan tai häntä vastaan, riippuen kannastasi muutamassa avainkysymyksessä. Niistä tärkein oli homous. On hauskaa muistella, mitä gay tarkoitti 1990-luvulla. Sitä ajattelisi, että homomiehet olisivat omineet jäämiehen, mutta mitkä homomiehet? Minä kasvoin San Fransiscon alueella disco-aikaan; muistan kun gay-käsite määriteltiin. Mutta niiden seitsemän vuoden ajalta jolloin opetin luovaa kirjoittamista, , en muista ainuttakaan miespuolista opiskelijaa joka olisi julkituonut homoutensa. Heitä kyllä oli, mutta he pitivät hyvin matalaa profiilia. Mitä hyvänsä uusia vapauksia se vuosikymmen toikaan, se ei koskenut homomiehiä. Ehkä kyse oli anomaliasta, joka oli tyypillinen Uudelle Seelannille, jossa miesten täytyy olla hyviä jätkiä tai nollia, ja naisten niin, naisten täytyy myös olla hyviä jätkiä, elleivät he ole valmiita ottamaan vastaan naispuolisen heteroseksuaalin täydellisen epäkiitollista roolia rugby-kulttuurissa, jossa on enemmän misogyniaa kuin olin koskaan ennen nähnyt siellä päin tyttö on haukkumasana. Uusi Seelanti on hieno paikka olla lesbo, mutta pelkkä helvetti homomiehille. Puhumattakaan siitä, että urheimmat homot olivat jo kuolleita. Thom Gunn, ainoa urhea mies jonka tapasin Berkeleyssä hän ei tainnut olla vielä silloin kuollut, mutta teki kuolemaa. Joten kukaan ei sanonut vastaan, kun Christy julis- 4 5

4 ti jäämiehen homoseksuaaliseksi Aatamiksi. Muistan hänen äänensä jylinän luokkahuoneessa. Rakennuksen huoneet olivat koko yliopiston kalleimpia. Kauppakorkeakoulu oli uuden sukupolven akateemisten hallinnoitsijoiden pilalle hemmoteltu lemmikki. Olen kuullut, että se on nykyisin konkurssissa ja melkein tyhjillään. Ikkunoiden sijasta nämä luokkahuoneet oli varustettu oli metallisilla ikkunaluukuilla. Ikkunaluukkuja oli tusinoittain tusinoittain, ja kukin niistä oli varustettu omalla korvalappustereoiden kokoisella moottorillaan. Luukut oli kytketty rauhattomaan termostaattiin, niin että runoa luettaessa sen puolivälissä, yleensä runon sentimentaalisimmassa tai herkimmässä kohdassa, huone täyttyi valtavasta hurinasta luukkujen päättäessä avautua tai sulkeutua. Lopuksi ne päästivät valtavan imaisevan äänen ilmalukon sulkeutuessa. Se pilasi monta lausuntaesitystä, mutta Christy ei koskaan hämmentynyt. Hänellä oli valtaisa ääni; se otti haltuun ajan ja paikan. Se sopi juuri sinne. Ja hän sai vastaukseksi kunnioittavan hiljaisuuden. Kukaan ei ollut niin typerä, että olisi marissut yhtäkään homomyönteistä kannanottoa vastaan julkisesti. Sille oli paikkansa muualla; pubeissa, juhlissa. Uuden Seelannin kulttuuri pitää sisällään useampia tapoja vaieta, useampia reagoimattomuuden nyansseja, kuin inuiittien väitetyt 26 eri sanaa lumelle. Hiljaisuus joka seurasi Christyn ilmoitusta oli muodollinen, varovaisen tyydyttynyt; tilaisuus ilmaista korrektia ajattelua oli ilmennyt ja tullut hyväksytyksi. Ckristy toisti asiansa, ikkunaluukut toistivat äänekkään kertosäkeensä, ja siirryimme seuraavaan asiaan. Mutta Christyllä ei ollut aivan helppoa, koska vuotta myöhemmin hän oli kuollut. Hyvin epämääräisissä olosuhteissa. Dunedinissa tapahtui paljon epämääräisiä kuolemia. Sikäläinen suhtautuminen tuo mieleeni vanhempieni käsityksen kielestä: se on leikkiä ja Ja jos toisen miehen spermaa oli hänen perseessään, se ei ollut ystävällistä spermaa. Rooajanviettoa varten, mutta mistään tärkeästä ei ikinä, koskaan tule mainita. Joten Christy vain kuoli; onnettomuus, viina tai haaveri. Häntä oli käytetty lapsena hyväksi, sanottiin, ikään kuin se selittäisi miksi hän kuoli. Sitten kuoli mies, joka oli kirjoittanut runon jäämiehestä. Hän oli vanhempi kuin useimmat opiskelijat, pitkähiuksinen dunedinilainen joka ei ollut koskaan käynyt kovin kaukana kaupungin ulkopuolella. Amerikkalaisten on vaikea ymmärtää minun oli vaikea ymmärtää miten kulttuurissa joka ei palkitse itsekkyyttä, elämät voivat vain kutistua ja kuihtua olemattomiin. Kalifornialaiset, kuten minä, tapaavat laajentua kunnes puhkeavat piirroselokuvan ilmapallon tapaan. Uusiseelantilaiset, erityisesti miehet, vain pidättäytyvät kunnes eivät ole enää elossa. Vaikka tämä mies ei kuollut helposti, hän ei vain kuollut pois. Hän meni metsiin ja hirtti itsensä. Hän oli aina ollut hyvin ystävällinen ryhmässä, mutta hänessä oli jotain omituista. Depressio ei ole puoleensavetävää kuin elokuvissa; se on ärsyttävää. Hän oli ärsyttävä, kymmenen vuotta muita vanhempi pihalla oleva hippi, joka mielisteli kaikkia. Hän tarjoutui järjestämään lukuvuoden päättäjäisbileet talossaan. Juhla ei ollut menestys. Talo oli ankea jopa paikallisen mittapuun mukaan, ja Dunedinin kylmässä monsuunisateessa hänen hermostunut hymyilynsä ja mausteenhajuiset pysähtyneet huoneensa masensivat kaikkia. Talo oli sellainen, joka ansaitsisi tulla poltetuksi, hänen elämäänsä olisi helpottanut kiinnitys armeijaan, mihin armeijaan hyvänsä. Kuoltuaan hänestä tuli ystävällisemmän muistelun kohde. Oli selvää, miksi hän oli epätoivoisesti kutsunut meidät kurjaan sateensyömään taloonsa; hän yritti löytää syyn olla hirttämättä itseään. Siitä seurasi, että hän oli yrittänyt löytää ryhmästämme ystäviä ystäviä! Runoilijoiden joukosta! Ei ihme, että hän kuoli. Ja äkkiä oli selvää, miksi hän oli kirjoittanut jäämiehestä kertovan runonsa. Tietoisella tasolla kyse oli hippien kuolettavasta lööperistä hamppukengistä, shamanistisesta palturista kaikista niistä vesimiehen vetelistä valeista Leonard Cohenin sanoja lainatakseni jotka olivat syösseet hänen elämänsä surkeaan, sateen liottamaan umpikujaan. Ja pintapuolisen hippi-ideologian alla todellinen kiinnostuksen kohde: se että jäämies oli niin kuollut, satavarmasti vainaja. Mutta oli hankalaa tuntea sympatiaa kovin pitkään. Hän oli liian ärsyttävä, jopa kuollessaan; ilmeni että lähtiessään hirttämään itseään hän jätti ystävilleen viestin, jossa kehotti heitä lopettamaan tupakoinnin. Jäämies saattoi yhdeksänkymmentäluvun pois yhtä loistavasti kuin oli avannut vuosikymmenen. Hänellä oli jäljellä vielä yksi, kaikista suurin kuolemanjälkeinen yllätys. Se saatiin selville röntgenissä: he löysivät jäämiehen rinnasta koteloituneen nuolenpään. On hämmästyttävää, että tiedemiehiltä vei useita vuosia huomata nuolenpää maailman eniten ruumiinavatun ruumiin rinnassa. Melkein kuin he olisivat hölmöläisiä. Kaikki jäämieheen suunnatut miellyttävät unelmat pyyhkiytyivät äkkiä pois. Se pieni nuolenpää tappoi ne yhtä varmasti kuin se tappoi hänet. Hänet oli tapettu viimeisen päälle, mikä merkitsee että hän ei ollut shamaani joka oli liian tutkalla kääriytyäkseen turkkiin. Hän ei ollut vuoristojen vaelteleva Whitman. Hänen veitsessään ja nuolissaan oli jälkiä siitä, että hän oli itsekin tappaja. Hän oli tappanut useita ihmisiä ennen kuin hänet saatiin kiinni. He teilasivat hänet huolellisesti. Haava oli vakava; patologien mukaan se olisi ollut kohtalokas, vaikka hän olisi saanut 2000-luvun lääkärinhoitoa. Hän oli joutunut väijytykseen. malaisilla oli tapana toimia noin, kun he valloittivat kaupungin. Se muistuttaa häviäjille, kuka voitti. Kuka haluaa jäämiehen nyt? Sikäli kuin tiedän, hän on saatavilla. Hänet pitää vain haluta. Eli meillä ei ole hajuakaan. Emme tajua mistä on kyse, jos vain suinkin voimme välttää sitä. Kerroksittain inhottavia hokemia ja selviä valheita, juhlittuja ja varjeltuja, ja immuniteetti kaikille menneille valheille. Paitsi että pitkin matkaa ihmiset tapaavat kuolla sen puolesta, mihin uskovat. Kun miettii, miten kuolemme typerän, läpinäkyvän liturgian puolesta tulee mieleen että itsemurhapommittajat eivät ehkä sittenkään ole niin pahoja. Mikä on omituista, koska muistan että viimeisellä pitämälläni kirjoituskurssilla, vuonna 2002, kirjoitettiin kokonainen liuta runoja itsemurhapommittajien kauhuteoista. En vain voi käsittää heidän mentaliteettiaan, muistan jonkun sanoneen. 6 7

5 MUUTAMA RUNO KOKOELMIEN ULKOPUOLELTA Ville Hytönen Keskipäivän aurinko junaanmenijöiden laulut moskovanhajuisten miesten autoilla läpi pohjoisen Italian kahvojen, ketjujen ja punnusten tuoksussa näin sinut korjaamon ikkunassa. Oli lehdokin näköinen kukka. Aamutunnelma Emme puhuneet muuta. aistihurmion keskus, rikkiä ja ruusupunaa lumen alta nousevien appelsiinien kuorissa moottoripajojen vanhat mustalaiset siirtävät vuoret ympäriltään, kuuletko on aamu tykit ja lakanat, sydän ja rautavanteet sen ympäriltä, pisaroita, on kuin hyasintti minun salaisena tyttönäni, multaa & palaneita tahroja oliivipuissa itkevät lapsetkin vietiin pois. Kuinka edesmennyt olikaan keväisen päivän alku. Iltarusko Maailmanvalkoiset kasvot, punainen otsa kuin Japponian lippu heidän harteilleen heidän käsivarsilleen moittivasti kuin lapsi. kun noita sanoja ei ole. 8 9

6 On aika lähteä Sarastus yhä lisääntyvä valo auringontulehduttamien oliivien, värillisen lasin, sanotaan puun komposiitti tarttuu pavunruskeaan ihoon, kynttilänpätkien käryssä näen sinut toisen ihmisen kanssa on varmuus huomispäivän leivästä autonromujen ja palan makeaa minä haluan kuin yksinäisen koiran tai kissan vain yksinäisyyteensä verhottuna minä lisääntyvän valon minä haluan. läpi jätevalkeiden kuulaan palon on melu pysähtynyt kipsieläimiä nigerialaispäiden äärellä, toteemeja kun talosta tulee mies ja sytyttää auton palamaan läpi jätevalkeiden palon sitä kulkee väritettyjä puistokäytäviä greippi tai kirje taskussa tuollaiset pienet kädet sitä kävelee läpi palon kuin ääni soraa vasten olisi paikallaan ja tuli metelöisi

7 MINUN TARINANI Sami Liuhto Sarjassa tavalliset WC-pöntöt kertovat elämästään. Tunnetko sinä WC-pönttöä, jonka tarinan haluaisit kuulla? Ota meihin yhteyttä. Itäruotsalaiset juureni Olen syntynyt etelässä ja äidinkieleni on ruotsi. Siksi onkin miellyttävää, että olen päässyt elämään elämääni rajan tuntumaan. Tosin olisin mieluummin edelleen ruotsalaisrannikolla, kuin täällä moukkien kylässä, mutta elääkseen on ajateltava myönteisesti. Siitä on jo kolmattakymmentä vuotta kun minut tehtiin käsityönä keskisuuressa yrityksessä joka lienee kuollut mahdottomuuteensa. Olin aamupäivän tuote, vielä väsyneitten aamuvuorolaisten käsien rakkauden hedelmä, johon asennettu musta kansi irtosi jo varastossa, jossa eräs savukoskelainen työttömyyttä pakoon lähtenyt jääräpää istui minuun ja sytytti tupakan. Hänellä lieni peräpukamia, sillä hän hiersi persettään koko tupakallisen työtä pakoillessaan, noin kolme minuuttia, ja hänen noustuaan ja häivyttyään hyllykköjen pitkiin väleihin saatoin ilokseni huomata että ne kaksi kiinnitystappia, jotka pitävät kantta ja siihen liittyvää pyörylää paikoillaan, olivat murtuneet. Kun minut sitten, pari viikkoa myöhemmin, nostettiin FIN-lavalle ja kelmutettiin kiinni, huomattiin, että tuo musta kansi roikkui kyljessäni. Iltavuoron esimies, eri- tyisen vihattu Göran, jonka harrasteena oli kalastus puuveneellä, jossa oli kuudentoista hevosvoiman perämoottori, joka joka aamuvuorossa muisti mainita heränneensä jo kolmelta kalaan ja päivitteli päälle, että miten jotkut hänen vuorolaisistaan istuvat illat yöt juontiloissa, vaikka vastaus kysymykseen oli hänessä itsessään, kun Göran huomasi vioittumiseni, hän nosti metelin ja pisti erään inkoolaisen maatalon nuorimman pojan repimään minut irti kelmuista ja viemään takaisin sisään. Tuo maatalon nuorin poika oli neuvokas toimissaan, rokulipäiviäkään hänellä ei ollut kuin muutama kuukaudessa, mikä tässä vuorossa oli epäinhimillisen sietokykyistä, hän irrotti välittömästi viallisen osan, heitti sen roskalavaan ja haki minulle uuden kannen ja pyörylän. Nyt oli vain niin, että tämä uusi päälliseni oli vaalea, vaniljakermanvalkoinen, eikä musta niin kuin tuo alkuperäinen. Oli siis odotettavissa, että Göran saisi asiasta sätkyn niin kuin saikin saavuttuaan sisään ja nähtyään betonilattialla minut seistä törröttämässä vaniljakermanvalkoisine päällisineni. Kohtauksesta tuli ikävä, tuo harrastelijakalastaja sekä esimiehen käänteismalli toden totta repi Miranol-lippalakkinsa kalloltaan ja alkoi pomppia sen päällä niin että koko vuoro kerääntyi hänen ympärilleen ihmettelemään luonnonoikkua, joka ei ollut mikään oikku, vaan jokapäiväinen maksuton esitys tässä työpisteessä. Göran äännähteli voimakkaasti mutta niin ettei kukaan saattanut muodostaa noista äänteistä sanoja, joista olisi voinut tarkemmin päätellä mistä oli kysymys, sillä eihän kysymys nyt enää ollut minusta vaan jostakin muusta, kenties siitä hyllyköiden väliköissä kuiskitusta Göranin lapsuudenkokemuksesta, että Göran oli nähnyt isän kuurupiilosilla naapurin piian kanssa. Tuota kohtausta jatkui kolmatta minuuttia kunnes Göran rauhoittui ja kysyi kimeällä äänellään inkoolaiselta maatilan nuorimmalta pojalta, että olivatko mustat kannet loppu. Poika joutui myöntämään ja Göran alkoi uudestaan huutaa, nyt lähes ymmärrettäviä äänteitä päästellen: Mitäs nyt tehdään! Mitäs nyt tehdään! Tuossa mallissa pitää olla mustat kannet eikä spermanväriset! Kuka ton hajotti! Kukaan ei tiennyt kuka minut hajotti. Savukoskelainen työnkaartelija ei ollut Göranin vuorossa ja Göranin vuoron työnkaartelijat eivät muistaneet millä kaikilla kansilla olivat istuneet ja päätyivät olemaan hiljaa. Tilanne oli tuttu Göranille ja lopulta hän antoi periksi ja käski lastata minut uudestaan kuormaan ja homman hoiti tuo inkoolainen, joka itsekin mietti, oliko mahdollisesti istunut päälläni. Mutta ei hän ollut. Silti syyllisyyttä tuntien hän nosti minut takaisin lavalle, kelmutti minut ja työnsi koko lavan haarukalla kuorma-autoon, jonka kemiläinen kuljettaja oli sivupeilistä mielenkiinnolla seurannut tapahtumia ja päätti käydä heti ensimmäiseltä puhelinkopilta soittamassa 12 13

8 kotiin muijalle siitä mitä tällä kertaa oli tapahtunut. Pitkä matka uuteen kotiin Jo ensimmäisissä liikennevaloissa tavaratilan keskiosista joku hätähousu kysyi, että koska ollaan perillä. Minä olin aivan takalaudassa kiinni, koska äsken selostetun hässäkän vuoksi lastaukseni oli viivästynyt ja nyt näin edessäni pelkkää seinää ja ihmettelin ajaisiko tuo kemiläinen meidät suoraan pääteasemallemme vai malttaisiko pysähtyä edes Jyväskylässä. Kemiläinen mietti kuitenkin muita asioita, esimerkiksi sitä kun pääsi neitsyydestään Savukoskella Poikola-nimisessä talossa, jonka jo vähemmän ehtoisa emäntä oli johdatellut kylään tulleen pojan kaivolle, jossa talon vähemmän naimaton tytär väänsi kampea. Vesisangot köökkiin kannettuaan tytär, Ulpu, vei pojan ullakkokomeroonsa, jossa he suorittivat tuon maailman kauneimman kahden ihmisen välisen teon, jonka jälkeen tytär esitti maksukehoituksen, joka suinkaan ei ollut hänen tapaistaan. Mutta se olikin pelkkä vitsi ja lompakko kourassa poika joutui toteamaan että Ulpu oli tarkoittanut vallan muuta lompsaa. Heidän lopulta siirryttyään alakertaan oli pirttiin saapunut myös talon isäntä, joka paraikaa suunnitteli häipymistä Savukoskelta jonnekin hyvin pitkälle pois. Kävikin niin, että poika kuskasi rahaa vastaan Simo Nikolai Partanen-Takalan seuraavana arkipäivänä Kemijärvelle, josta Partanen-Takala siirtyi vaikuttamaan valtakunnan eteläisempiin osiin. Mutta tämä ei kuulu tähän. Klassista, muttei klassillista, fraasia käyttäen kemiläinen autorenki kurvasi Pihtiputaalla bensiiniasemalle jonka kahviossa tämä lommoposki pelasi pajatsoa meidän samaan aikaan palellessa auton tavaratilassa. Muuta- mat olivat kolhiutuneet toisiaan vasten kemiläisen huolimattoman ajotavan vuoksi mutta minä olin säilynyt ehjänä. Kemiläisen tullessa takaisin hätäisimmät löivät vetoa siitä, että matka päättyy viimeistään Piippolaan, mutta minä nukahdin ja heräsin vasta kun olimme perillä. Meidät vietiin varastoon, jossa vioittuneet pöntöt laitettiin nurkkaan ja esimiehen soitettua etelään ja saatua varmistuksen sille, että kaikki olivat olleet ehjiä lähtiessä, antoi potkut tuolle kemiläiselle paskapäälle joka ryyppäsi itsensä hengiltä kolmessa vuodessa. Mutta minä, vaikka kanteni olikin vääränvärinen, pääsin välittömästi näyteikkunaan ja minuun laitettiin nimenomaan kanteni vuoksi korkeampi hinta kuin muille, joiden mustat kannet olivat kansanvaltaista massaa. Eikä tarvinnut odottaa kuin kahdeksan kuukautta niin eräs osakehuijari osti minut ja vaihtoi eräässä yksiössään minut tuollaisen tylsän mustakantisen ja valuvikaisen pöntön tilalle WC:hensä, johon oli turhamaisesti asennettu kylpyamme. Elämäni on ollut täyttä Käyttäjieni suhteen minulla on ollut onnea, kolmea tai neljää poikkeusta lukuunottamatta. Viimeiset viisitoista vuotta minut on omistanut hyväntahtoinen ja älykäs ihminen, jonka vuokralaiset ovat järjestään olleet siivoja henkilöitä. Mukavin oli ensimmäinen vuokralainen, joka minulla olikin onni tuntea kymmenen vuotta, jona aikana pääsin seuraamaan hänen kehitystään ihmisenä. Tullessaan ensi kertaa luokseni hän oli juuri lukionsa läpäissyt nuori tyttö, joka haaveili taideopinnoista. Kaikki oli hyvin, paitsi se, että mitä hän täällä teki jos kerran haaveili taideopinnoista. Niin, mutta ne olivatkin haaveita, ns. oikeasti hän aikoi hankkia ammatin, jolla elättää itsensä ja tämän jälkeen voi sitten maalailla ja tehdä sommitelmia. Aivan niin. Hän oli ihastuttava. Poikaystäviä tosin oli aika paljon, ne saattoivat käyttäytyä minua kohtaan törkeästikin, mutta yleensä meillä ei ollut hankaluuksia. Iltaisin hän kävi kansalaisopiston taidekursseilla ja joulun alla pikkujouluissa sekä toukokuussa kurssien lopettajaisjuhlissa, joista hän aina, siis aina, toi mukanaan jonkun taiteilijan, jolla oli ollut vähintään kolme maakuntanäyttelyä. Se oli raja. Kerran yksi näistä sammui WC:hen ja herätessään alkoi piirtää minusta kuvaa WC-paperiin. Emäntäni ihastui tuohon kuvaan ja laittoi kuvan WC:n seinään kiinni, jossa se oli monta vuotta kunnes se yhtenä päivänä oli hävinnyt. Emäntäni oli siitä hermostuksissaan tovin, arasteli minua, mutta lauhtui pian. Seuraavaksi vuokralaiseksi tuli kaveri, josta en tiennyt edes nimeä. Hän kävi harvoin kämpässä ja oli silloin järjestään sekaisin. Sain sen kuvan että asunto oli hänelle jonkinlainen rauhoittumispaikka. WC:ssä hän kävi pääasiassa piikittämässä itseään käsivarteen, pöntölle hän istuutui ehkä kaksi kertaa. Kerran hänen luokseen tuli vanhempi nainen, jota ensin luulin hänen äidikseen, joka hän ei ilmeisesti kuitenkaan ollut, sillä nainen kutsui miestä kovakyrväkseen, sanonta, mitä en lainkaan ymmärtänyt. Mutta maailmassa on niin paljon muutakin, mistä minulla ei ole, jos sallitaan sanoa, mitään hajua. Tällaista pientä itseeni kohdistuvaa huumoria harrastan mielelläni. Kolmannesta vuokralaisesta en osaa vielä sanoa juuta enkä jaata, mutta öisin hän huutaa ja kiljuu, käsittääkseni unissaan. Minussa hän istuu pitkään, jos hyviä puolia kaivataan, ja useita kertoja päivässä. Mutta suloisen kissan haluaisin nähdä useammin. Ystävättäreni keittiöstä kertoo että on mukava seurata kissan toimia, miten se katselee ikkunasta ulos, syö, nukkuu, juoksentelee. Minä en tämmöisistä juuri pääse nauttimaan, kissankin olen nähnyt vain kerran, muuttopäivänä, kun kissa tuli ovesta minua nuuhkimaan ja nousi etukäpälillä reunalleni muttei sentään juonut pöntöstä niin kuin monet koirat. Ylipäänsä pidän kissoista enemmän kuin koirista. Koirat kääntyilevät ja törmäilevät, niiden häntä lyö minua, ne nuolevat minua ja lopulta juovat veteni. Useimpien mielestä nimenomaan minusta juominen on yököttävää, niin minustakin, mutta koirat suorastaan rakastavat vettäni, johon heidän isäntänsä tai emäntänsä on vastikään kussut ja paskantanut. Tehtyään tarpeensa turhan monet ihmiset kaiken lisäksi vetävät WC:n huonosti, jos yleensä vetävät, ja ei kulu kuin pari hetkeä niin tuo kammottava löntystelijä saapuu luokseni, käytännössä syöksyy minuun ja alkaa hörppiä vettä, jonka senhetkistä koostumusta en viitsi ajatella. Tämmöistä on siis elämäni. Ei mitään erityistä, mutta pitää sisällään niitä arjen pieniä iloja, joista onnellisuus koostuu. Putkiremontti oli kolme vuotta sitten, joten ei minulla ole siltäkään osin valittamista

9 KUINKA SARVIPÄÄ KAATUI JA MUITA KERTOMUKSIA Katariina Vuorinen Palaan kotiin I tyttö maiskuttaa, maiskuttaa ja maiskuttaa ja valaistu juna kohisee kaukana auringosta muisti lävistää etäisyyden kuoren kevyesti, heität haarukalla äidin ohi tapettiin kuopuksen ennätyksen, tumma metsä toistaa nimeä, juokse kuuset kohisevat pimeässä juokse tuuli pudottaa lumen oksilta, neulaset, neulat, hakaset, tyttö maiskuttaa ja paperi rapisee muisti lävistää etäisyyden, lusikoi rasvan keiton päältä kenen käskyjä äiti tottelee kuudenkymmenen watin huoneessa kuori peruna, voitele leipä, älä pese paitaa koskaan kiedo mustaan muovisäkkiin kaikki mikä muistuttaa kesästä perhoset, kotelot, verkkosiipiset sulje verhot, kesän valo muistuttaa niityistä, kumpupilvistä ja kellukoista niistä kerroista kun juokset niin kovaa että tie irtoaa penkereistä ja tyttö maiskuttaa, valkoiset karvat nousevat käsivarressa kylän laidassa kasvaa sietämättömiä lapsia kylän lapset vietiin leirille, et unohda hyvää osaasi koskaan kun pellavapää putoaa lattialle, palmikko jää kiisteleville ja sydämellä on aina väärä vuodenaika, linnut lepäävät etelässä kantavat kevään mustavalkoisen kuvan: kun syntyy vaalea lapsi toiveet eivät koskaan toteudu koulu lopu, hermot kiellä eri tavoin jaettua rakkautta, parempaa lasta väistät rystyset ja karkaat käsistä kun kuusikon varjo pitenee, yö ei pimene, peitä näkyvistä maisemaa johon juna piirtää nopean viivan tyttö maiskuttaa ja pudotat palavan paperin menneisyyden koriin, kaikilla matkoilla rakkaus taivuttaa loisteputken valoa hartiat ja leuka kertovat kuka istuu pöydän ääressä, maiskuttaa ja lapsi väsyy, juna saapuu maan keskustaan nikkeli- ja rautaytimeen, maan ja lehtien yöhön, sisämaassa metsästyskausi on kesken juurekset nostettu jo, silputtu kattilaan ja sarvet irrotettu otsaluusta, kun syön hirven silmät näen niillä kasvot jotka kuusi peittää kun söin kylmän kielen lakkasin puhumasta, kirosin keittiön, vaalijasta tuli vanki alistetusta vihan unia koteloista käpertyneitä, ohuita ruumiita, mitä pöydän ääressä sanottiin juokse mustat pilvet hengittävät Kaataja saa kielen ja sydämen, se on kunnia

10 Palaan kotiin II eli Vuorten kauneus Rautakone ravistaa unista aivokäyrää, piirtää vuoria Nonossa, ilman kiivaat massat heittävät untasi kauas iltaan ikävän kumpupilvi kohoaa sinisessä kivessä region Córdoban kylässä, yö valtameren yllä viipyy keltaisen kylmässä päässä sitruunoissa ja kirkon askelmissa ja stuertti laskee kämmenelle kaksi tablettia, ne saattavat sinut Pariisiin. Kenraalin kentällä matkalla pimeään rakennat pesoista huonoa puolustusta tämä raha ei kelpaa missään, vaihdu pulloksi tai leiväksi, taitat auki kirjeen: et kelpaa yksinäisten riviin. Varjon yhdistys ei puolla nimeäsi. Odotamme ja unohdamme. Tämä maa ei puolla väsymykseen tai kevääseen, otat laukun ja kävelet pois. Matkalla sorakuoppien ja taivaantulen maahan lennän kohti lasia lennän taas selästä, cauchon satulasta ja kaukaisessa ikkunassa nainen lohduttaa pelargonian terälehdillä kiipeän muistikirjan reunaa kengät kutistuen, jalat menettävät askeleen muodon talvi menettää puhdistavan unensa työnnän katajanoksan lähetystön porttiin ja kiedon takkiin koiran joka nojasi minuun yöllä, unen käyrässä vuoret pidättelevät iltaa ylhäällä Nonossa, unien pöly pyörteilee joen takana, pitkinä iltoina kova työ unohtuu, kovat kädet, hiilloksen rei ittämät paperit. Kova työ on nyt karjan paimentamista, karjan mieli on vakaa ja päättämätön ja tämä raha ei kelpaa missään hoitaja katoaa lasiovien taakse, etsit kentältä kulman jossa loisteputki, tekonahka ja superloni ovat rikki, kaksi tablettia kipuun, takin alla pitelet kasvoista jotka kaventuvat maali on poistettu, minä olen matkalla mykkien maahan nojaan pehmeään, vieraaseen naiseen käsinojan yli puheeseen joka rauhoitti lasinkirkkaina öinä. Vaihtuvan päivän yli kuume leimataan kahden päivän passiin, toiveeksi loppua tähän, unohtua tammikuussa ainavihantiin, autereisiin uniin kirjoittaa paperin alle talven nimi lupa lähettää minut pois silmistä, kirjoittaa neljä kirjainta jotka lopulta kuristavat minut kun puun alla satuloidut hevoset nojaavat puolikkaaseen uneen ja muutaman kolikon mittaiseen vapauteen kärpäset hurisevat kuin kuolemanpartiot ajan raukeassa kuvassa ja hame päällä joudun tyytymään seisomaan yhdellä jalalla kimon lapaan nojaten, viittomaan ilmaan pari surun kirjainta kampaamaan sormilla kovia otsia joista pilkottavat tähdet

11 JUHLAT Junkkerit -romaanin luku VIII Aleksandr Kuprin (suomentanut Mika Rassi) On kulunut noin kaksi kuukautta siitä, kun Aleksandrov astui sotakoulun valkoisten seinien sisään. Vaikka hän, nuoremman luokan junkkeri, kantaa vielä pitkään yleistä pilkkanimeä faarao (vanhemmalla luokalla ovat herra yliupseerit), hänestä muovataan jo oikeaa aleksanterilaista junkkeria. Hän on aina ryhdikäs, suoraselkäinen, vikkelä ja tarkka liikkeissään. Hän on ylpeä koulustaan ja puolustaa kiihkeästi sen kunniaa. Hän on auttamattoman vakuuttunut siitä, että kaikista Venäjän ja kenties koko maailman sotakouluista Aleksanterin sotakoulu on ylittämättömin. Ja hänestä tuntuu, että tämän vakaumuksen jakaa koko Moskova Moskova, joka virkamiesmäistä ja kylmää Pietaria piikitelläkseen niin puolueellisesti ja omistavasti rakastaa kaikkea omaansa: hurjastelijoitaan, arkkidiakonejaan, laulajiaan, näyttelijöitään, nyrkkeilijöitään, kauppiaitaan, professoreitaan, kuorolaisiaan, kokkejaan, piispojaan ja tietysti salskeita, nuoria, aina hyvin pukeutuneita ja kohteliaita Znamenkan junkkereitaan sekä heidän ihmeellistä ja verratonta orkesteriaan. Junkkereiden elämä on iloista ja vapaata. Opiskelu ei ole alkuunkaan työlästä. Opettajat ovat parhaita mitä Moskovasta löytyy. Taistelupalveluksen taito on hiottu loistavaan huippuunsa, mutta se ei ole uuvuttavaa; se lähentelee urheilukilpailua. Sen yksitoikkoisuus tosin hiukkasen tympii, mutta kotoisat musiikkiparaatit Mohovajan valtavalla maneesilla tuovat siihenkin hieman vaihtelua. Mutta sen ohella palvelusinnokkuutta ylläpitää Tsaari kulkee hänen ohitseen kolmen-neljän askeleen päässä, aivan näkyvillä ja miltei kosketusetäisyydellä. Aleksandrovin kuvitelmissa tsaari komeilee kultaisena, goottilainen kruunu päässään, hallitsija kirkkaan sinisenä ja hopeaisena, keisari mustana ja kultaisena, päässään kypärä, jossa on valkoinen sulka. Odotus on pitkä. Epätavallisen tilaisuuden vuoksi paikalle on tultu kahta tuntia etukäteen. Vielä koululla omat hihnajunkkerit 1 ja komppanian upseerit olivat tarkastaneet jokaisen yhtä huolellsiesti kuin äiti, joka pynttää tytärtään tämän ensitanssiaisiin. Nyt Kremlissä kurssiupseeri ei kelpaa vielä ollenkaan, oikoo takkinsa ryppyjä, suoristaa vyönsä metallista laattaa, johon on kuvattu liekehtivä kranaatti, vetää vielä jyrkemmin oikealle silmälle pyöreää karvalakkia, jossa on kiiltävä kaksipäinen kotka. Hallitsija tietysti huomaa kaiken yli-inhimillisellä katseellaan: niin riittämättömän hupunkärjen kuin vinossa olevan lakin ja pullottavan rypyn. Huomaa, muttei sano kenellekään, vain häpeää aleksanterilaisten puolesta. Kremlin yllä säihkyy kylmä sininen taivas. Auringon kulta on läikkynyt katedraalien kupoleihin, kyyhkyset kiertelevät korkealla. Syksyn tuoksu. Odotus ei uuvuta. Kaikki ovat iloisen ja leikkisän kiihdyksissään. Entuudestaan tutut nuoret kasvot tuntuvat aivan uusilta; niistä on tullut vereksiä, kuulaita ja tärkeitä, punaposkisia ja komistuneita purevassa syksyn säässä. On kuin päässä olisi samppanjaa. Yksi rauhaton ajatus pyörii hämäränä: nämä onnelliset hetket kuohuttavat niin tavattomasti ja tuskaisasti, että odotus tuntuu yhtäkkiä polttavan loppuun, yhtäkkiä kaikkein tärkeimpään ja suurimpaan ei enää ole voimaa. Ja sitten jokin äkillinen rauhattomuus, jokin nopea hätäännys viuhahtaa pitkin levottomia rivejä. Junkkerit järjestäytyvät ja ojentautuvat itse ilman käskyä. Korva kuulee, että jostain kaukaisuudesta oikealta kantautuu ja kohoaa erityinen, tähän asti erottumaton melu, kuin tuulessa humiseva metsä tai näkykaukainen, suloinen ja tarumainen unelma tsaarin tarkastuksesta tai tsaarin paraatista. Jokaisesta junkkerista tuntuu salaa epäoikeudenmukaiselta kohtalolta, että hallitsija ei asu Moskovassa, vaan Pietarissa. Mutta siitä ei puhuta. Lokakuussa vuonna 1888 Moskovassa liikkui huhu tsaarin junaonnettomuudesta lähellä Borkin asemaa. Puhuttiin hämärästi murhayrityksestä. Moskova oli hädissään. Myöhemmin lehdistä saatiin tietää, että katastrofissa oli kuin ihmeen kaupalla säästytty uhreilta. Kaikkialla pidettiin hartauksia, ja joka kadunkulmassa kirottiin ääneen insinöörejä ja rakennuttajia. Lopulta saapui viesti, että Moskova odottaa tsaaria ja hänen perhettään vierailulle: he tulevat kumartamaan vanhoille venäläisille pyhäinjäännöksille. Kaikki nämä huhut ja viestit ujuttautuvat sotakouluun. Junkkerit eivät itsekään tiedä, mitä uskoa ja mitä ei. On jotenkin naurettavan outoa ja irvokkaan epätodellista, että hallitsijaa, tuon Venäjäksi kutsutun mahtavan pyramidin ylintä yksinäistä huippua voi uhata vaara ja jopa itse kuolema jonkin junaonnettomuuden taholta. Sehän tarkoittaa, että kaikki olemassaolo niin äärettömän suurella, niin rajattoman mahtavalla Venäjällä voi riippua yhdestä löysästä rautatien pultista. Aamulla nimenhuudon jälkeen vääpeli Rukin lukee päiväkäskyn: Hallitsija keisarin käskystä häntä tervehtivien Moskovan varuskunnan osastojen on oltava aseettomia. Moskovan kaupungin komentajan määräyksestä sotajoukko järjestyy kahteen riviin Kurskin asemalta Kremliin. Aleksanterin sotakoulun paikka on Kremlissä Kultaiselta portaikolta Punaisille rapuille. Koulun johtajan komennosta pataljoona lähtee kasarmialueelta kello yksitoista. Tasan puoliltapäivin Aleksanteri Kolmannen sotakoulun neljän komppanian junkkerit järjestäytyvät keskellä Kremliä pitkin tammipuista, paksulla punaisella vaatteella peitettyä koroketta. Neljäsataa vuotiasta nuorukaista. Neljännen komppanian junkkeri Aleksei Aleksandrov seisoo ensimmäisessä rivissä. mätön hyrskyävä meri. Komennetaan asento. Suoristaudutaan. Taas asento. Sitten hetken päästä lepo. Taas asento. Annetaan notkistaa jalkoja paikalta liikkumatta. Samaa loputtomasti. Samaa se on aina paraateissa. Mutta tällä kertaa kukaan junkkereista ei närkästy. Millaisin sanoin junkkeri Aleksandrov saattaisi kuvata tätä hitaasti vellovaa ihmettä, jonka on kohta purkauduttava ankarana hurmiona, tätä sielun ankaraa ponnistusta, joka kasvaa yhdessä lähestyvän väkijoukon mylvinnän ja kellojen soiton kanssa. Koko Moskova huutaa ja soi riemusta. Koko valtava, väkirikas, vanha vankkumaton tsaarin Moskova. Niin Marian Ilmestyksen kuin Uspenskin katedraali ja ristikontakainen Spas, ja tuntuu siltä kuin Tsaarin kellokin olisi kumahtanut ja Tsaarin tykki jyrähtänyt. Ja kun rykmentin orkesteri punoo omat hilpeät vaskiäänensä tämän riemuitsevien äänten myrskyn sekaan, tuntuu että kuulolla on jo ähky, ettei korviin mahdu enempää. Mutta nyt oikealla sivustalla alkaa soittaa myös koulun kuuluisa orkesteri, Moskovan paras. Samalla hetkellä apposen avoimesta kultaisesta portista ilmestyy väkijoukon yläpuolelle kohoten tsaari. Hänellä on vaalea upseerin takki ja pyöreä matala karvalakki. Hän on majesteetillinen. Hän jättää kaikki ympärillään varjoonsa. Hän on niin täynnä epäinhimillistä mahtia, että Aleksandrov tuntee, miten korokkeen jykevä tammi taipuu hänen askeltensa alla. Tsaari tulee koko ajan lähemmäs Aleksandrovia. Makea pistävä hurmio valtaa junkkerin sielun ja kohottaa sitä vihurina kohti taivasta. Nopeat puistatukset juoksevat ympäri kehoa ja nostavat hiukset siilinpiikeiksi. Hän näkee ihmeellisen selväpiirteisesti tsaarin kasvot, tämän punertavan, tuuhean ja lyhyen parran, yhdistyneiden kulmakarvojen suurenmoiset haukansiivet. Hän näkee tsaarin silmät, jotka katsovat lempeästi suoraan häneen. Hänestä tuntuu, että heidän katseensa eivät erkane moneen minuuttiin. Rauhallinen suuri riemu, kuin vuolas kultainen virta, tulvii 20 21

12 hänen silmistään. Nuo autuaat, hartaat, unohtumattomat sekunnit! Kuin Aleksandrovia ei olisikaan. Hän on kadonnut kuin pölyhiukkanen monille miljoonille yhteiseen tunteeseen. Ja samalla hän ymmärtää, että koko hänen elämänsä ja tahtonsa, samoin kuin koko hänen monimiljoonaisen isänmaansa elämä ja tahto on kiteytynyt kuin taikaiskusta tuohon yhteen ihmiseen, jota hän yltäisi koskettamaan, kiteytynyt ja saanut järkkymättömän, yhtenäisen ja rautaisen vakuutuksen. Ja siksi hän tunteekin koko olemustaan ympäröivässä ilmanalassa taikavoiman, yliluonnollisen mahdollisuuden ja himon rajattomaan uhrautuvaan urotekoon. Tsaarin vierellä kulkee hänen perillisensä. Aleksandrov tietää, että perillinen on kokonaista vuotta häntä vanhempi, mutta isänsä vieressä kruununprinssi näyttää hintelältä pikkupojalta. Ruhtinaallinen, raskas ja miehekäs voima poikasen taipuvan voimattomuuden rinnalla lävistää hetkeksi junkkerin sydämen lämpimällä, miltei säälivällä hellyydellä. Nyt hän ei päästä hallitsijan selkää näkyvistään, mutta terävät vilkaukset nappaavat samalla kuvia omalla pettämättömällä kamerallaan. Tuossa on keisarinna. Hän on aivan pieni, mutta kuinka siro. Hän kumartaa nyökäten kumpaankin suuntaan, hänen tummat silmänsä ovat kosteat, mutta huulilla on vieno suloinen hymy. Aleksandrov näkee vielä kaksi suuriruhtinatarta. Toinen on vanhempi, toinen miltei pikkutyttö. Kummatkin ovat pukeutuneet valkoiseen. Molempien hatun alta pilkistää kulmakarvoille laskeutuva tasaiseksi leikattu otsatukka. Nuorempi nauraa silmät loistaen ja pitelee korviaan: kunniakkaan Aleksanterin sotakoulun junkkerit huutavat korviahuumaavasti. Mutta taianomainen unennäkö on nyt ohitse. Aivan liian nopeasti! Kaikkien junkkereiden kiihkeä jännitys vaihtuu hiljaiseksi, onnelliseksi väsymykseksi. Sielu ja ruumis vapautuvat miellyttävästi. Kotimatka taittuu rivakan ja kepeän marssin äänten alla. Joku rivissä sanoo: Tsaari katseli koko ajan minua ohi mennessään. Luulisin, että koko puolen minuuttia. Toinen vastaa: Ja minua varmaan koko minuutin. Aleksandrovkin tuumailee itsekseen: Sanokaa mitä sanotte, mutta minusta tsaari ei irrottanut katsettaan kahteen ja puoleen minuuttiin. Ja pieni ruhtinatarkin katseli nauraen. Että olikin suloinen! Koulun pihamaalla pataljoonankomentaja eversti Artabalevski, siis Pashanaama, pysäyttää junkkerien ruodun hetkiseksi. On tietenkin suuri onni nähdä hänen keisarillinen majesteettinsa hallitsija keisari, koko Venäjänmaan monarkki. Mutta siitä ei pidä ylpistyä eikä antaa sen vaikuttaa ojennukseen Hallitsija on myöntänyt meille kaksi päivää lomaa. Eläköön hänen keisarillinen majesteettinsa! 1 Junkkerit, jotka erityisen palveluksessa ansioitumisen vuoksi saivat hoitaa myös joitain upseeriston tehtäviä. He kantoivat myös upseeriston merkkiä, olkahihnaa

13 IISALMEN JÄLKEEN KÖRTTIÄ Pirjo Kotamäki Mansikat valvottavat, niiden reunamerkinnät, kypsyysasteet, niiden rönsyilevät utareet jotka juoksevat maata pitkin ja saavuttavat maratoonarin, poimin nopeasti, radan varrella on muutakin, pari lahoa tuolia, ruosteinen polkupyörä, revennyt kirves, puhki maa, kaivon paikka joka ei löytynyt, viisas kivi, myyrän juoksu joka ei jatkunut, ihminen tohkeissaan ravistelee kuumaa takkiaan, jähmettynyt auringon paiste, alasti ruumiit, seisovat, nousivat, repivät ihon irti, liian kuuma sielu, salaojat, suojaa, etsin taivasten valtakuntaa jossa aurinko ei paahda, kaakaon siemen minusta lähtee, saa poimia, mun juoksut jotka lähtee liikkeelle ihan itsestään, mualiman polut. Joskus se vain jatkuu, rautatie molempiin suuntiin, puupenkit ( joku muistaa entisen partioretken ), niiden jatkot, ruusut halkopinojen jälkeen, tässä valossa ruskettuvat silmät ja koko suku läsnä maankamaralla, sininen taivas posket lommolla, auringon keihäät, metsästetyt, eläimet, kettu jatkuu, sen häntä vilahtaa, tarinat, melkein kerrotut, hiljaa, kuiskaten ( sen poika kuoli ), junan ikkunasta putoilevat maisemat, 150 km tunnissa, kaupungit liikkuvat kuin huhu, trombi, pyörre, lasin takaa puhuvat edestakaiset kylkiluut, rautatien puupölkyt, siinä jonossa ne ovat, me olemme nukkuneet läpi Suomen, kaukovislaus, ( joku virkkaa lisää tietä, meno ) ja valmistujaiset: paluu ruusukuvio? / valkoluupöytäliina 24 25

14 Kuinka tarkkaan voisin määrittää maailman, Mikä maan korpi, ( ja siinä ihminen ) tämä on ammuntaa, ja haku, maailma on muualla, ja nuoli, ja vielä eteenpäin, aurinko laskeutunut lihaan kiinni, ei lehmääkään näy, ulpukka joka vajosi pohjaan, se irrotettiin yhteydestään maahan, ja vesi joka vajosi pohjaan, ja suonikohjut jotka tulevat pinnalle ( aukeamaisillaan ) kuin maisema, jota joku piirtää valokynällään, jossakin on raja, on iho on maa, ( oi ), jossakin on rajaton, ajaton sauna. luuttomat liikkuvat kadulla ja taistelevat, ennen ambulanssin tuloa ikkunat ovat auki, ujelluksen jäljet, tuhkat, viisaatkin suut puhuvat nyt kuin puhekuplat tuulessa, hikikarpalot, satoni, rastaat nuolevat ihoni, pihlaja tuo värin, armeijat kokoontuvat vihreissä haalareissaan, sytyttävät suuremman nuotion, ei hätää vielä, olkaa rauhassa, se on vain aurinko joka rikkoi ikkunaruudun, tulkaa lähemmäksi, nojautukaa toiseen ruumiiseen, avaruusbussi tulee kohta, pysäkit oikealle, siellä vasemmalla on aamu, valkeus, etteikö tuuli kahlaisi kuumuuden läpi pitkävartisilla nahkasaappaillaan, minulla on sandaalit kuten kunnon erämiehillä ainakin, ja pörssimeklarin ilme kun otan kirveen aurinkoa vastaan, säteet kuin luodit, ihossa kiinni, verhoudun, piiloudun tippuneen auringon sisään, rajuun valoon, sen rojua olen, sen sykettä, ihon jäännöserää, ( viimeinen otos: maanalainen kansa auringon valossa, tähystelemässä meren ja taivaan rajapintaa ) 26 27

15 TOTALITARISMIN ARKKITEHTI Theodore Dalrymple (suomentanut Timo Hännikäinen) Le Corbusier oli arkkitehtuurille samaa mitä Pol Pot oli yhteiskunnalliselle uudistamiselle. Tietyssä mielessä hänellä oli vähemmän verukkeita toiminnalleen kuin Pol Potilla: toisin kuin kamputsealainen, hän oli hyvin lahjakas, jopa nerokas. Valitettavasti hän käytti lahjojaan tuhoisiin tarkoituksiin, eikä ole sattumaa, että hän palveli auliisti sekä Stalinia että Vichyn hallitusta. Pol Potin tavoin hän halusi aloittaa vuodesta nolla: ennen minua ei mitään, minun jälkeeni kaikki. Hänelle pakkomielteeksi muodostuneet käsittelemättömällä betonilla päällystetyt suorakulmaiset tornit mitätöivät silkalla läsnäolollaan edeltävät arkkitehtuurin vuosisadat. Tuskin yksikään Britannian kaupunki (vain yhden kansakunnan mainitakseni) on säästynyt hänen ajatustensa innoittamilta arkkitehdeiltä ja suunnittelijoilta, jotka ovat tärvelleet sen rakenteen. Le Corbusier ta käsittelevät kirjoitukset alkavat usein ylistyspuheella hänen merkittävyydelleen, tähän tapaan: Hän oli 1900-luvun merkittävin arkkitehti. Ystävä ja vihollinen olisivat tästä yhtä mieltä, mutta merkittävyys on tietenkin moraalisesti ja esteettisesti moniselitteistä. Olihan Lenin loppujen lopuksi yksi 1900-luvun merkittävimmistä poliitikoista, mutta hänestä eivät tehneet sellaista hänen ansionsa vaan hänen vaikutuksensa historiaan. Sama pätee Le Corbusieriin. Ja aivan samoin kuin Leniniä kunnioitettiin vielä pitkään sen jälkeen kun hänen hirviömäi- Le Corbusier syntyi nimellä Charles-Édouard Jeanneret vuonna 1887 pienessä Sveitsin ranskankielisessä pikkukaupungissa nimeltä La Chaux-de-Fonds, jossa hänen isänsä oli kellokoteloiden kaivertaja ja äitinsä muusikko. Isä halusi hänen seuraavan jalanjälkiään, mutta nuorukaisena Le Corbusier osoitti varhaiskypsää taiteellista lahjakkuutta, kävi jonkin aikaa paikallista kaunotaiteiden koulua ja sitten vaelteli Euroopassa useita vuosia esteettisen itsesyytensä olisi pitänyt olla kaikille selvää, myös Le Corbusier ta kunnioitetaan yhä. Itse asiassa hänen liehakointinsa näyttää olevan elpymässä uudelleen. Nicholas Fox Weber on juuri julkaissut tyhjentävän ja pääosin ylistävän elämäkerran, ja Phaidon-kustantamolta on tullut jättimäinen ja kallis kirja, joka on rakkaudella omistettu Le Corbusierin työlle. Edelleen, Lontoossa ja Rotterdamissa oli hiljattain hagiografinen Le Corbusier -näyttely. Lontoossa näyttely oli osuvasti sijoitettu kaameaan 1960-luvulla rakennettuun rakennuskompleksiin nimeltä Barbican, jonka betonibrutalismi on kuin suunniteltu masentamaan, nöyryyttämään ja hämmentämään kenet tahansa ihmisen, joka onnettomuudekseen yrittää suunnistaa sen sisällä. Le Corbusier ei suunnitellut Barbicania, mutta sen innoittajana oli epäilemättä hänen ikioma sieluton arkkitehtuurityylinsä. Näyttelyssä antauduin keskusteluun kahden elegantisti kammatun rouvan kanssa, sellaisten jotka viettävät iltapäivänsä näyttelyissä. Ihmeellistä, eikö vain? toinen heistä sanoi minulle, mihin vastasin: Kammottavaa. Molempien silmät rävähtivät ammolleen, aivan kuin olisin kiistänyt Allahin olemassaolon Mekassa. Jos useimmat arkkitehdit kunnioittivat Le Corbusier ta, keitä olimme me maallikot, pelkät hänen rakennustensa inhimilliset taustaverhot, jotka eivät tiedä mitään rakentamisen ongelmista, arvostelemaan häntä? Ajatustani selventääkseni puhuin Le Corbusierin kauhistuttavasta suosikkimateriaalista, raudoitetusta betonista, joka ei vanhene arvokkaasti, vaan sen sijaan murenee, tahriintuu ja rapistuu. Yksi ainoa hänen rakennuksensa tai hänen innoittamansa rakennus saattoi pilata koko kaupunkimaiseman harmonian, minä vakuutin. Corbusierilainen rakennus on yhteensopimaton kaiken paitsi itsensä kanssa. Rouvat mainitsivat asuvansa pääosin 1700-luvulla rakennetussa kaupunginosassa, jonka ulkomuodon ja sosiaalisen ilmapiirin olivat täydellisesti tärvelleet kaksi massiivista betonitornia. Tornit muistuttivat heitä päivittäin heidän omasta kyvyttömyydestään tehdä asialle mitään, ja saivat heidät sekä surullisiksi että vihaisiksi. Ja kenen oletatte olleen noiden tornien innoittaja? kysyin. Niin, ymmärrän mitä tarkoitatte, toinen heistä sanoi, ikään kuin yhteyden löytäminen olisi ollut vaikeaa ja jopa vaarallista. Opastin rouvat näyttelyalueelle, joka oli omistettu Plan Voisinille, Le Corbusierin suunnitelmalle korvata suuri pariisilainen kaupunginosa olennaisesti samantyyppisillä rakennuksilla kuin ne, jotka komistivat Novosibirskin ja jokaisen muun neuvostoliittolaisen kaupungin esikaupunkeja (puhumattakaan itse Pariisista ja sen vieraantuneista lähiöistä). Jos suunnitelma olisi toteutettu, se olisi muuttanut, alistanut valtaansa ja omasta mielestäni tuhonnut koko kaupungin ulkomuodon. Näyttelyssä esitettiin 1920-luvun filmi, jossa Le Corbusier seisoi Pariisin keskustan kartan edessä ja suttasi suuren osan siitä paksulla mustalla väriliidulla aivan yhtä innokkaana kuin Pommittaja-Harris suunnitellessaan saksalaisen kaupungin hävittämistä toisen maailmansodan aikana. Le Corbusier korotti tällaisen tuhovimman mielikuvitukseksi ja rohkeudeksi vastakohtana sovinnaisuudelle ja kainoudelle, josta hän syytti kaikkia aikalaisiaan, jotka eivät langenneet polvilleen hänen edessään. Kertoo jotakin Euroopassa yhä elävästä tuhoamisen hengestä, että moisen filmin esittäminen ei herättänyt kauhua ja inhoa eikä edes naurua, vaan ihastusta. opiskelun merkeissä. Hänen poikkeukselliset kykynsä näkyivät selvästi hänen varhaisissa (ja sovinnaisissa) piirroksissaan ja akvarelleissaan. Hän valmisti myös hyvin elegantteja huonekaluja, ennen kuin älyllisen ja taiteellisen kumouksellisuuden kärpänen puraisi häntä. Le Corbusier omaksui taiteilijanimensä 1920-luvulla. Osaksi hän johti sen kaukaisen esi-isän, Lecorbésierin, nimestä. Mutta etunimen puuttuessa se viittaa yhtä paljon fysikaaliseen voimaan kuin ihmiseen. Se tuo mieleen verbin courber, taivuttaa, ja tietenkin Le Corbusier oli lahjakas taivuttamaan kaupunkimaisemat oman tahtonsa mukaisiksi. Se tuo mieleen myös le corbeaun, variksen tai korpin, linnun jonka höyhenpeite ja laulu eivät ole sovinnaisessa mielessä kauniita, vaan yksinkertaisia ja koruttomia, ja niinpä, vertauskuvallisesti puhuen, rehellisiä ja illuusiottomia, niin kuin Le Corbusier väitti arkkitehtuurinsakin olevan. Ranskan kielessä le corbeaulla on toinenkin merkitys: pahojen enteiden lintu ja kenties tämä on arkkitehdin pikku vitsi maailmalle. Hän oli epäilemättä paha enne Euroopan ja muun maailman kaupungeille. Le Corbusierin vaikutus perustuu suunnilleen yhtä paljon hänen kirjoituksilleen kuin hänen rakennuksilleen kenties enemmän. Hänen kirjoitustyylinsä on katkonaista, vailla selvää loogista rakennetta, aforistista, ja hän turvautuu usein sanaan täytyy, aivan kuin yksikään tietoinen olento, jonka älykkyysosamäärä on yli 50, ei väittäisi tai voisi väittää hänen sanojaan vastaan. Hänen kirjoitustensa yhteydessä on usein piirroksia ja valokuvia, mutta joskus niiden suhde tekstiin on niin salamyhkäinen, että lukija alkaa epäillä omaa käsityskykyään: hänet saadaan uskomaan, että hän lukee jonkun aivan toisella korkeammalla älyllisellä tasolla olevan kirjoittamaa kirjaa. Arkkitehtuurista tulee pyhä temppeli, johon hoi polloilla ei ole asiaa. Fondation Le Corbusier -säätiön André Wogenscky väittää Le Corbusierin kirjoituksista 28 29

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista M.J. Metsola Taimentukka Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista Taimentukka Mikko Juhana Metsola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-264-4 Auringossa

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ SUOMENTANUT LEENA VALLISAARI GUMMERUS 3 Ympäristövastuu on osa Gummerus Kustannus Oy:n jokapäiväistä toimintaa. www.gummerus.fi/ymparisto Saksankielinen alkuteos Tannöd

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Satu Lepistö 27.2.2009

Satu Lepistö 27.2.2009 PIRKANMAAN KIRJOITUSKILPAILU 2009 Marian oireyhtymä Runoja Satu Lepistö 27.2.2009 Tehdään tämä nyt, sidotaan silmät. Kävellään sokeina rakennustyömaan läpi, löydetään silmänpuhkioksat, kuran haju. Otsalla

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän 5 Suuttumus sai toimimaan hätiköidysti. Ei kovin hyvä juttu, Stacia ajatteli työntäessään auki yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän muistutti itselleen,

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Kiperiä kysymyksiä Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Opetus Neljä jaksoa Vihasta ja riidasta (Matt. 5:21-26) Aviorikoksesta (5:27-32) Vannomisesta (5:33-37) Vihamiesten rakastamisesta (5:38-48) Matt.5:21-26

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Vakaan uskon miehet

Nettiraamattu. lapsille. Vakaan uskon miehet Nettiraamattu lapsille Vakaan uskon miehet Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2008

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Taivas, Jumalan kaunis koti

Taivas, Jumalan kaunis koti Nettiraamattu lapsille Taivas, Jumalan kaunis koti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Ensimmäinen

Nettiraamattu. lapsille. Ensimmäinen Nettiraamattu lapsille Ensimmäinen pääsiäinen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen.

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ARKKI PYSÄHTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Araratin vuorella. Sen sijaintia ei tarkkaan tiedetä.

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu Jumalallinen kevätaika on koittanut... Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Bahá

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Siipirikko laululintu

Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Siipirikko laululintu runoja Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-170-8 SIIPIRIKKO LAULULINTU Siipirikko seassa sirpaleiden

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Tällä satukirjalla haluamme kertoa lapsille, miten suuret puut ovat aloittaneet elämänsä pieninä taimina. Kerromme, mitä vaiheita metsän puut käyvät läpi

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma Dalinda Luolamo Tunteiden sota Runokokoelma Tunteiden sota Dalinda Luolamo Ulkoasu: R. Penttinen Painettu: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-235-4 Alkusanat Arvoisat lukijat. Tahdon kertoa teille projektistani

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Nooa ja vedenpaisumus

Nooa ja vedenpaisumus Nettiraamattu lapsille Nooa ja vedenpaisumus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies.

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies. 25 Upseerin tai vääpelin tullessa tupaan huutaa mies, joka hänet ensiksi näkee:,,huomio!" Miehet menevät kaappiensa luo ja seisovat siinä, kunnes esimies heidät siitä vapauttaa. Tuvanvanhin ilmoittaa,

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JERIKON VALTAUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupunki b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jatkoa edelliseen

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Kirjaraportti Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Akvaariorakkautta Luin kirjan nimeltä Akvaariorakkautta, joka kertoo kahden nuoren ihmisen, Saaran ja Jounin suhteesta. Suhteen pulmana on Saaran ongelmat oman

Lisätiedot