momentti 6_10.fm Page 1 Thursday, September 9, :29 PM 6/2010 Sisältö

Transkriptio

1 Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat 15 momentti 6_10.fm Page 1 Thursday, September 9, :29 PM 6/2010 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 5 Valtioneuvoston asetukset 6 MIETINNÖT YM. 6 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 6 Korkein hallinto-oikeus 7 KKO:N VALI- TUSLUVAT 14

2 Laki takuueläkkeestä, laki kansaneläkelain 35 ja 70 :n muuttamisesta, laki eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 8 ja 41 :n muuttamisesta, laki vammaisetuuksista annemomentti 6_10.fm Page 2 Thursday, September 9, :29 PM Momentti 6/2010 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki hätäkeskustoiminnasta (692/2010) HE 262/2009 vp HaVM 12/2010 vp Laki tulee voimaan Lakia hätäkeskustoiminnasta sovelletaan pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen hätäkeskuspalveluihin ja Hätäkeskuslaitokseen. Hätäkeskuslaitoksen virka-alueena on koko maa Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskukset varmistavat toisiaan. Sisäasiainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjausjärjestelmää selkeytetään niin, että sisäasiainministeriö ohjaa ja valvoo alaistaan Hätäkeskuslaitosta. Sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäasiainministeriö vastaavat yhteistyössä laitoksen toiminnallisesta ohjauksesta. Lisäksi Hätäkeskuslaitoksen johtosuhteita selkeytetään ja laitoksen keskeisistä tehtävistä säädetään lain tasolla. Päivystystehtäviä hoitavan henkilöstön tehtävistä säädetään lain tasolla. Myös rekistereihin liittyen tietojen käsittelyä ja tietosuojaa koskevaa sääntelyä tarkennetaan. Laki järjestyslain 22 :n muuttamisesta, laki järjestyksenvalvojista annetun lain muuttamisesta ja laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta ( /2010) HE 239/2009 vp HaVM 11/2010 vp Lait tulevat voimaan Järjestyslakia muutetaan siten, että järjestyksenvalvoja voidaan asettaa joukkoliikenteen kulkuneuvojen ja liikenneasemien sekä kauppakeskusten lisäksi myös terveyden- ja sosiaalihuollon toimipisteisiin, Kansaneläkelaitoksen toimipisteisiin, työvoima- ja elinkeinotoimistoihin, lentopaikkoihin ja satamiin. Lisäksi yksityisen turvallisuusalan toimijoiden ammattitaitoa ja koulutuksen laatua parannetaan lisäämällä voimankäyttökoulutusta koskevia vaatimuksia sekä kehittämällä koulutuksen valvontaa. Vartijaksi hyväksymisen yläikärajaa korotetaan 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki nuorisolain muuttamisesta ja laki opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 5 :n muuttamisesta ( /2010) HE 1/2010 vp SiVM 5/2010 vp Lait tulevat voimaan Nuorisolaissa säädetään menettelystä paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön kehittämiseksi. Kunnissa tulee olla nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat nuorten kannalta keskeisimmät toimialat. Laissa säädetään myös etsivästä nuorisotyöstä, jonka tarkoituksena on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Kunta voi tarvittaessa järjestää etsivää nuorisotyötä. Lakiin lisätään säännökset tilanteista, joissa salassapitosäännösten estämättä tiettyjen viranomaisen tulee luovuttaa etsivälle nuorisotyölle nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot nuoren tavoittamista varten. Nuorelle ei säädetä velvollisuutta ottaa vastaan tarjottua palvelua. Opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annettuun lakiin lisätään säännös oikeudesta luovuttaa tietoja etsivää nuorisotyötä varten. Laki kalastuslain muuttamisesta (697/2010) HE 29/2010 vp MmVM 13/2010 vp Laki tuli voimaan Lakiin lisätään säännös valtioneuvoston valtuudesta antaa uhanalaisten eläinlajien suojelemiseksi tarpeellisia asetuksia kalastuksen rajoittamisesta. Maa- ja metsätalousministeriö voi enintään viideksi vuodeksi kerrallaan asetuksella antaa uhanalaisten eläinten suojelemiseksi tarpeellisia tarkkarajaisia säännöksiä pyydysten käytöstä. Vesialueen omistajille ja vesialuetta koskevan erityisen oikeuden haltijoille säädetään oikeus saada korvausta valtioneuvostoa koskevan valtuussäännöksen nojalla annettavien kalastusrajoitusten aiheuttamista merkityksellisistä haitoista. Saimaannorppakannan elinvoimaisena säilymiseksi ja saimaannorpan suotuisan suojelutason saavuttamiseksi voidaan tehdä sopimuksia kalastuksen rajoittamisesta ja kieltämisestä tietyllä vesialueella. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että kalastuslain valvontaa ja rangaistuksia koskevien säännösten uusimisen yhteydessä lakiin lisätään pikaisesti mahdolliset saimaannorpan suojelusopimusten rikkomiseen liittyvät seuraamussäännökset. 2) Eduskunta edellyttää, että suojelusopimuksia koskevien varojen siirtyessä Metsähallitukselta Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle huolehditaan siitä, että luonnonsuojeluun varatut määrärahat käytetään täysimääräisesti luonnonsuojeluun, mukaan lukien norpansuojelu. 2

3 momentti 6_10.fm Page 3 Thursday, September 9, :29 PM tun lain 9 :n muuttamisesta, laki työttömyysturvalain 3 luvun 4 :n ja 11 luvun 14 :n muuttamisesta, laki sairausvakuutuslain 8 luvun 6 :n muuttamisesta, laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 1 :n muuttamisesta, laki elatustukilain 21 :n muuttamisesta, laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta, laki opintotukilain 6 :n muuttamisesta, laki aikuiskoulutustuesta annetun lain 11 :n muuttamisesta, laki Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12b :n muuttamisesta, laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain muuttamisesta, laki sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 9 :n muuttamisesta, laki työntekijän eläkelain 120 :n muuttamisesta, laki merimieseläkelain 117 :n muuttamisesta, laki tapaturmavakuutuslain 61 a :n muuttamisesta, laki kunnallisen eläkelain 126 :n muuttamisesta ja laki valtion eläkelain 122 :n muuttamisesta ( /2010) HE 50/2010 vp StVM 10/2010 vp Lait tulevat voimaan Takuueläke on uusi taloudellinen tukimuoto, jolla turvataan Suomessa asuvan eläkkeensaajan toimeentulo, jos hänen eläkkeensä eivät muutoin riitä kohtuulliseen toimeentuloon. Takuueläkkeen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija saa vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä tai työttömyyseläkettä ja että hänen lakisääteiset eläkkeensä yhteenlaskettuna jäävät alle takuueläkkeeksi määritellyn tason. Takuueläke korvaa vähimmäistoimeentulon turvaavana etuutena maahanmuuttajan erityistuen. Täysimääräinen takuueläke on 685 euroa kuukaudessa vuonna 2010 sovellettavassa tasossa. Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta ja laki lääkelain 54a ja 54e :n muuttamisesta ( /2010) HE 180/2009 vp StVM 14/2010 vp Lait tulevat voimaan Tupakkatuotteiden esilläpitoa koskeva kielto ja hotellihuoneiden tupakointirajoitukset tulevat kuitenkin voimaan Tupakan myynti automaattisesta myyntilaitteesta kielletään Tupakkatuotteiden ja niiden tavaramerkkien esilläpito vähittäismyyntipaikassa kielletään. Tupakkatuotteita ei saa myydä eikä muutoin luovuttaa alle 18-vuotiaille, joilta myös kielletään tupakkatuotteiden maahantuonti ja hallussapito. Tupakkatuotteiden myyjälle säädetään 18 vuoden ikäraja. Tupakointikieltoja laajennetaan muun muassa lasten ja nuorten käytössä olevissa tiloissa, asuinkiinteistöjen yhteisissä tiloissa, ulkotiloissa järjestettävissä tilaisuuksissa ja hotellihuoneissa. Suussa käytettävän tupakan maahantuonti, myynti ja muu luovuttaminen kielletään, mutta sitä saa kuitenkin tuoda maahan omaa henkilökohtaista käyttöä varten matkatavarana rajoitetun määrän. Tupakkatuotteiden vähittäismyynti automaattisesta myyntilaitteesta kielletään. Tupakan myyntirikoksen rangaistusasteikko on sakko tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Myyntirikoksena rangaistavaksi säädetään tupakkatuotteen tai tupakointivälineen myyminen, muu vastiketta vastaan luovuttaminen taikka välittäminen alle 18-vuotiaalle sekä suussa käytettävän tupakkatuotteen myyminen, muu vastiketta vastaan luovuttaminen tai välittäminen. Tupakkatuotteen maahantuonti alle 18-vuotiaana sekä suussa käytettävän tupakkatuotteen lain vastainen maahantuonti on rangaistavaa tupakkatuoterikkomuksena. Lisäksi toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain nimike muutetaan tupakkalaiksi samalla, kun tavoitesäännös uudistetaan. Lääkelakia muutetaan siten, että nikotiinivalmisteita voidaan kauppojen, kioskien ja huoltoasemien lisäksi myydä myös ravitsemisliikkeissä. Laki sairausvakuutuslain 11 ja 18 luvun muuttamisesta ja laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 3 ja 4 :n muuttamisesta ( /2010) HE 59/2010 vp StVM 12/2010 vp Lait tulevat voimaan Sairausvakuutuslain 24 tulee kuitenkin voimaan jo Vakuutetun velvollisuus maksaa sairausvakuutuksen päivärahamaksua ja työnantajan velvollisuus maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksua koskee vain niitä vakuutettuja, joilla on oikeus saada sairauspäivärahaa. Sairausvakuutuslakiin otetaan EU:n sosiaaliturvalainsäädännöstä aiheutuvat säännökset siitä, milloin ulkomailta maksettavasta eläkkeestä ei makseta Suomessa sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua. Palkkakäsitettä, jota käytetään sairausvakuutusmaksujen perusteena silloin, kun ulkomailla työskentelevä vakuutettu saa verovapaata ulkomaantyötuloa, tarkennetaan. Lisäksi täsmennetään sairausvakuutuslain valtuussäännöstä, joka mahdollistaa YEL-yrittäjiltä päivärahamaksun osana perittävän yrittäjän lisärahoitusosuuden tarkistamisen valtioneuvoston asetuksella. Laki tuomareiden nimittämisestä annetun lain muuttamisesta (741/2010) HE 51/2010 vp LaVM 12/2010 vp Laki tulee voimaan Tuomareiden nimittämisestä annettuun lakiin lisätään säännökset Suomen kansallisten ehdokkaiden nimeämisestä kansainvälisten tuomioistuinten ja Euroopan unionin tuomioistuimen tuomarin ja jäsenen tehtäviin. Avoinna olevista tuomarin ja jäsenen tehtävistä, joihin Suomi nimeää yhden tai useamman kansallisen ehdokkaan, on pääsääntöisesti ilmoitettava julkisesti. Ehdokasasettelun valmistelemiseksi perustetaan asiantuntija- Momentti 3 Momentti 6/2010

4 Lakien voimaantulosta säädetään lailla. Tuomioistuinten ulkopuolella tapahtuvaa rikosasioiden summaarista käsittelyä koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Rangaistusmääräysmenettelystä ja rikesakkomenettelystä annetut lait korvataan lailla sakon ja rikesakon määräämisestä. Poliisi-, tulli- tai rajavartiomies voi antaa sakkomääräyksen, jos kysymyksessä on liikenteeseen liittyvä rikkomus tai näpistys, josta seuraa enintään 20 päiväsakon sakkorangaistus. Myös erätarkastaja voi antaa sakkomääräyksen. Muissa tapauksissa asia ratkaistaan syyttäjän antamalla rangaistusmääräyksellä, jota edeltää valvontaa suorittavan virkamiehen antama vaatimus. Määräyksiin voidaan hakea muutosta tuomioistuimessa. Asian käsitteleminen ja ratkaiseminen edellyttävät asianomistajan ja rikkomuksesta epäilmomentti 6_10.fm Page 4 Thursday, September 9, :29 PM neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunta arvio tehtävään ilmoittautuneet ja antaa heistä lausunnon. Ehdokkaat nimetään toimivaltaisen ministeriön esittelystä pääsääntöisesti valtioneuvoston yleisistunnossa. Laki kuluttajansuojalain muuttamisesta, laki eräiden luotonantajien rekisteröinnistä, laki panttilainauslaitoksista annetun lain muuttamisesta, laki osamaksukaupasta annetun lain muuttamisesta, laki rikoslain 30 luvun 3 :n muuttamisesta, laki luottotietolain 29 :n muuttamisesta, laki kauppakaaren 10 luvun 2 :n muuttamisesta ja laki rajat ylittävästä kieltomenettelystä annetun lain 1 ja 2 :n muuttamisesta ( /2010) HE 24/2010 vp TaVM 10/2010 vp Lait tulevat voimaan Kulutusluottoja koskeva kuluttajansuojalain 7 luku uudistetaan. Lisäksi osamaksukaupasta annettuun lakiin ja luottotietolakiin tehdään eräitä tarkistuksia. Kansallisten luottomarkkinoiden kehittymisen johdosta säädetään laki eräiden luotonantajien rekisteröinnistä, jonka mukaan kuluttajaluottoja saa tarjota vain luotonantajarekisteriin merkitty luotonantaja. Lakia sovelletaan tietyin poikkeuksin sellaisiin kuluttajaluottoja tarjoaviin luotonantajiin, jotka eivät kuulu Finanssivalvonnan valvonnan piiriin. Rekisteri- ja valvontaviranomaisena toimii Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa uuden lainsäädännön vaikutusta niin sanottuja pikaluottoja tarjoavien yritysten toimintaan ja ryhtyy tarvittaessa lisätoimiin näiden luottojen aiheuttamien sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi. Laki eurooppalaisesta todisteiden luovuttamismääräyksestä esineiden, asiakirjojen ja tietojen hankkimiseksi rikosasian käsittelyä varten tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta ja laki pakkokeinolain 4 luvun 15a :n muuttamisesta ( /2010) HE 268/2009 vp LaVM 7/2010 vp Lait tulevat voimaan Laeilla pannaan täytäntöön eurooppalaisesta todisteiden luovuttamismääräyksestä esineiden, asiakirjojen ja tietojen hankkimiseksi rikosasian käsittelyä varten tehty puitepäätös. Laki Eurojustia koskevan päätöksen eräiden määräysten täytäntöönpanosta ja laki yhteisistä tutkintaryhmistä annetun lain 2 :n muuttamisesta ( /2010) HE 18/2010 vp LaVM 10/2010 vp Lait tulevat voimaan Lailla Eurojustia koskevan päätöksen eräiden määräysten täytäntöönpanosta pannaan täytäntöön vuonna 2008 tehty päätös Eurojustin vahvistamisesta. Eurojustin tehtävänä on avustaa jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia rikosoikeudellisessa yhteistyössä sekä kansainvälisiä rikosasioita koskevien tutkinta- ja syytetoimien koordinoimisessa. Lakiin otetaan säännökset muun ohella kansallisen jäsenen tehtävistä ja toimivaltuuksista, kansallisista yhteyshenkilöistä sekä tietojen toimittamisesta Eurojustille. Laki sakon ja rikesakon määräämisestä, laki rikoslain muuttamisesta, laki rikesakkorikkomuksista, laki sakon täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta, laki oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 18 :n muuttamisesta, laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvun 11 :n muuttamisesta, laki esitutkintalain 14 ja 44 :n muuttamisesta, laki yleisistä syyttäjistä annetun lain 1 :n muuttamisesta, laki kihlakunnansyyttäjästä annetun lain 8 :n muuttamisesta, laki tullilain 46 ja 47 :n muuttamisesta, laki rajavartiolain 47 :n muuttamisesta, laki Metsähallituksen erävalvonnasta annetun lain 14 :n muuttamisesta, laki sotilasoikeudenkäyntilain 15 :n muuttamisesta, laki tieliikennelain 103 :n muuttamisesta, laki ajoneuvolain 96 :n muuttamisesta, laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 32 :n muuttamisesta, laki vesiliikennelain 24 :n muuttamisesta, laki vesikulkuneuvorekisteristä annetun lain 26 :n muuttamisesta, laki jätelain 62 :n muuttamisesta, laki kalastuslain muuttamisesta, laki järjestyslain muuttamisesta, laki pysäköintivirhemaksusta annetun lain 1 ja 16 :n muuttamisesta, laki tekijänoikeuslain 58 :n muuttamisesta ja laki käräjäoikeuslain 17 :n muuttamisesta ( /2010) HE 94/2009 vp LaVM 9/2010 vp 4

5 momentti 6_10.fm Page 5 Thursday, September 9, :29 PM lyn suostumuksen. Jos epäilty ei anna suostumusta, hänelle kuitenkin annetaan tiedoksi sakkoa tai rikesakkoa koskeva rangaistusvaatimus. Sakon maksaminen katsotaan suostumukseksi. Rikesakkorikkomuksista säädetään lailla. Näistä rikkomuksista voidaan määrätä rangaistukseksi ainoastaan rikesakko. Laki viestintämarkkinalain 134 :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta, laki viestintämarkkinalain 134 :n muuttamisesta ja laki televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain muuttamiseksi ( /2010) HE 13/2010 vp LiVM 8/2010 vp Laki viestintämarkkinalain 134 :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta tuli voimaan Laki viestintämarkkinalain 134 :n muuttamisesta ja laki televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain muuttamisesta tulevat voimaan Viestintämarkkinalain säännöksiä ohjelmistojen siirtovelvoitteesta muutetaan sekä lisätään televisioja radiotoiminnasta annettuun lakiin säännökset ohjelmistoihin liitettävistä tekstityksestä ja äänitekstityksestä. HALLITUKSEN ESITYKSET Hallituksen esitys (HE 109/ 2010 vp) laiksi tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annetun lain muuttamisesta Lain soveltamisalaa laajennetaan energiaa käyttävien tuotteiden lisäksi koskemaan energiaan liittyviä tuotteita. Laki koskee vain niitä energiaan liittyviä tuotteita, joista Euroopan unioni antaa tuoteryhmäkohtaisia vaatimuksia. Energiamerkinnän luvaton käyttö säädetään kielletyksi. Energiamerkinnän piiriin kuuluvien tuotteiden markkinoinnissa pitää ilmoittaa energiatehokkuusluokka. Tarkastuslaitoksen hyväksyy ympäristöministeriön sijaan tietyissä tapauksissa työja elinkeinoministeriö. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 110/ 2010 vp) henkilöiden prosessuaalisten oikeuksien parantamiseksi sekä vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisen edistämiseksi sellaisten päätösten osalta, jotka on tehty vastaajan ollessa poissa oikeudenkäynnistä, tehdyn neuvoston puitepäätöksen eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta Puitepäätöksen mukaan rikoksentekijän luovuttamisesta toiseen jäsenvaltioon vapausrangaistuksen suorittamista varten taikka toisessa jäsenvaltiossa määrätyn taloudellisen seuraamuksen tai menettämisseuraamuksen täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä, jos täytäntöönpantava päätös on tehty vastaajan poissa ollessa. Jos kuitenkin eräistä oikeusturvatakeista on huolehdittu, kieltäytymisperustetta ei ole. Kansalliseen lainsäädäntöön tehdään puitepäätöksen edellyttämät muutokset. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 111/ 2010 vp) laiksi sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain muuttamisesta Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain tiedoksiantoa ja koneellista allekirjoitusta koskevaa sääntelyä muutetaan. Asiakirjan antaminen tiedoksi sähköisenä viestinä asianomaisen suostumuksella mahdollistetaan tilanteissa, joissa muutenkin voidaan käyttää tavallista tiedoksiantoa. Todisteellisen sähköisen tiedoksiannon käyttöalaa kavennetaan koskemaan vain päätöksiä, jotka muun lain mukaan toimitetaan postitse saantitodistusta vastaan tai muuten todisteellisesti. Koneellista allekirjoitusta koskevaa sääntelyä muutetaan niin, että koneellisesti voidaan allekirjoittaa myös sähköisenä viestinä lähetettävä tuomioistuimen toimituskirja. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 113/ 2010 vp) laiksi eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annetun lain muuttamisesta Laista poistetaan yhtiön voitonjakovelvoitetta lieventävä säännös. Säännös sallii yhtiön jättää jakamatta normaalin kymmenen prosentin lisäksi 30 prosenttia tilikauden voitosta käytettäväksi uusien asuntojen rakennuttamiseen tai hankkimiseen. Muutos johtuu Euroopan Unionin komission päätöksestä, jonka se antoi Suomen järjestelmää koskevan notifioinnin johdosta. Lisäksi muutetaan säännöksiä, joilla rajoitetaan huojennuksen kohdistumista kiinteistökauppaan. Säännöksestä, joka johtaa veroseuraamuksiin, jos yhtiö luovuttaa asuntovarallisuuttaan ennen kuin käyttöönotosta on kulunut kymmenen vuotta, luovutaan. Kiinteistökauppaa rajoitetaan edelleen säännöksillä, jotka koskevat yhtiön omistusaikaa ja verovuonna luovutettavan asuntokannan osuutta yhtiön asuntovarallisuudesta. Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2010 toimitettavassa verotuksessa. Lisäksi tarkistetaan yksittäisen verovelvollisen enimmäisomistusosuuteen liittyvää siirtymäsäännöstä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella samanaikaisesti kuin eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annettu laki. Hallituksen esitys (HE 115/ 2010 vp) laiksi kasvintervey- Momentti 5 Momentti 6/2010

6 momentti 6_10.fm Page 6 Thursday, September 9, :29 PM den suojelemisesta annetun lain muuttamisesta Kasvinterveyden suojelemisesta annettuun lakiin lisätään säännökset mahdollisuudesta antaa kasveille ja kasvituotteille haitallisia kasvintuhoojia koskevia virallisiin laboratorioanalyyseihin liittyviä tehtäviä yliopistoille, tutkimuslaitoksille ja yksityisille laboratorioille tehtäväksi. Elintarviketurvallisuusvirasto hyväksyy tarpeen mukaan laboratoriot hakemuksesta valtuutetuksi laboratorioksi määräajaksi tai toistaiseksi. Laki ovat tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 116/ 2010 vp) laiksi sairausvakuutuslain 8 ja 11 luvun muuttamisesta Lakia muutetaan siten, että yrittäjät ja tieteellistä tutkimusta tekevät tai taiteellista toimintaa harjoittavat apurahansaajat, joilla on työkyvyttömyyden alkaessa voimassa samanaikaisesti sekä maatalousyrittäjän eläkelaissa että yrittäjän eläkelaissa tarkoitettua eläketurvaa koskeva vakuutus, saavat samanaikaisesti sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan päivärahaa yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaisen vakuutuksen perusteella. Lisäksi lakiin tehdään eräitä lähinnä teknisluonteisia muutoksia, jotka johtuvat muuttuneesta lainsäädännöstä. Laki on tarkoitettu voimaan VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus valtion virkamiesasetuksen 1 :n muuttamisesta (736/2010) Asetus tuli voimaan Asetuksen 1 :n 2 kohta muutetaan siten, että siihen lisätään Oikeusrekisterikeskuksen johtaja ja Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja. Samalla kyseisestä kohdasta poistetaan oikeushallinnon palvelukeskuksen johtaja. Valtioneuvoston asetus työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun asetuksen muuttamisesta (737/2010) Asetus tuli voimaan Asetusta muutetaan siten, että Työterveyslaitoksen johtokunta voi ottaa toimeen ja vapauttaa toimesta myös toiminta-alueiden johtajia. Toiminta-alueiden johtajien määrästä säännellään Työterveyslaitoksen työjärjestyksessä. Valtioneuvoston asetus ympäristöministeriöstä annetun asetuksen muuttamisesta (738/2010) Asetus tuli voimaan Ympäristöministeriön toimintaajatus muutetaan vastaamaan hyväksyttyä uutta toiminta-ajatusta. Asetusta muutetaan myös lisäämällä siihen maininta ympäristöministeriön yksiköistä ja niiden päällikköinä toimivien virkamiesten virkojen nimikkeistä sekä säännökset näiden virkojen kelpoisuusvaatimuksista ja nimitystoimivallasta. Lisäksi asetukseen lisätään säännökset lainsäädäntöjohtajan viran kelpoisuusvaatimuksista ja viran nimitystoimivallasta. MIETINNÖT YM. Lapsiystävällinen oikeus työryhmän mietintö Työryhmä ehdottaa, että eräissä käräjäoikeuksissa ryhdytään kokeilemaan uudenlaista lapsen huoltoriitojen sovittelua. Sovittelussa olisi mukana lapsipsykologi tai perheterapeutin koulutuksen saanut kokenut sosiaalityöntekijä, joka valvoisi lapsen etua. Uuden menettelyn toivotaan lisäävän sovintojen määrää ja näin parantavan lapsen edun huomioon ottamista erityisesti vaikeissa huoltoriidoissa. Kokeilu on tarkoitus käynnistää ensi vuoden alussa Espoon, Helsingin, Oulun ja Pohjois-Karjalan käräjäoikeuksissa. Sovitteluun soveltuvia juttuja arvioidaan olevan 160 vuodessa. Sovitteluun eivät sovellu työryhmän mukaan riidat, joissa vanhemmilla on vakavia psykososiaalisia ongelmia, päihdeongelmia, perheessä on ollut väkivaltaa tai vanhemmat ovat keskenään epätasapainoisessa asemassa. Mietintö on osoitteessa Selvitys julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevasta lainsäädännöstä Selvityksessä selostetaan julkisyhteisön korvausvastuuta koskevan sääntelyn nykytilaa ja soveltamisympäristössä tapahtuneita muutoksia. Selvitysmies esittää myös ehdotuksensa sääntelyn uudistamiseksi. Selvityksessä puolletaan standardisäännöksen, muutoksenhakuvaatimuksen ja kannerajoituksen kumoamista. Lisäksi vahingonkorvauslakiin suositetaan otettavaksi säännökset virheelliseen viranomaisneuvontaan liittyvästä korvausvastuusta, perus- ja ihmisoikeusloukkauksen korvaamisesta sekä julkisen vallan käyttäjän toiminnassa aiheutuneesta, VahL 5:6 :ssä tarkoitetusta, kärsimyksestä. Selvitys on osoitteessa / Selvityksiajaohjeita KORKEIN OIKEUS KKO:2010:52 Rikosten yhtyminen - Lainkonkurrenssi Seksuaalirikos - Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö - Seksuaalinen hyväksikäyttö A oli ainakin viidellä eri kerralla valokuvannut 8 10 vuoden ikäisen tytön alastonta alaruumista ja sukuelintä tämän nukkuessa, mihin oli liittynyt myös sukuelimen koskettelua. Koska teko oli kohdistunut avuttomassa tilassa olevaan henkilöön, A:n katsottiin menettelyllään syyllistyneen lapsen seksuaalisen hyväksikäytön lisäksi myös seksuaaliseen hyväksikäyttöön. 6

7 momentti 6_10.fm Page 7 Thursday, September 9, :29 PM KKO:2010:53 Konkurssi - Riitautettua saamista koskeva oikeudenkäynti Osakeyhtiö oli saneerausohjelman kestäessä asetettu konkurssiin. Yhtiön hallituksen ainoa jäsen ja toimitusjohtaja valvoi konkurssissa saneerausmenettelyn ja saneerausohjelman ajalta palkkasaatavia, jotka eivät ilmenneet yhtiön kirjanpidosta. Kysymys siitä, oliko toimitusjohtaja luopunut palkkasaatavistaan niin, ettei niitä voitu vahvistaa konkurssissa maksettaviksi. (Ään.) KKO:2010:54 Perintökaari - Testamentti - Testamentin peruuttaminen A oli tehnyt testamentin, jolla hän oli määrännyt omaisuuttaan eräälle säätiölle. A oli myöhemmin ilmoittanut suullisesti useille henkilöille, ettei hän jätä tai halua jättää omaisuuttaan säätiölle. Testamentti oli A:n kuollessa ollut muuttamattomana hänen jäämistössään. Kysymys siitä, oliko A suullisilla ilmoituksillaan peruuttanut testamenttinsa säätiön osalta. PK 10 luku 5 1 mom. KKO:2010:55 Potilasvahinko - Korvattava vahinko - Siedettävä vahinko Vahingonkorvaus - Syy-yhteys G:ltä oli leikattu suonikohjut kummastakin alaraajasta. Toisen alaraajan leikkaushaava tulehtui, mutta parani noin kahden kuukauden kuluessa, minä aikana G oli saanut antibioottihoitoa ja ollut sairauslomalla. G oli sittemmin tuntenut särkyä, turvotusta ja voimattomuuden tunnetta alaraajassa. Kysymys siitä, oliko G oikeutettu korvaukseen potilasvahinkolain nojalla. PotilasvahinkoL 2 1 mom. 3 kohta KKO:2010:56 Luvaton henkilöliikenteen harjoittaminen Liikennelupa Joukkoliikenneluvan lupaehtoja rikkomalla tapahtunutta henkilöliikenteen harjoittamista ei ollut rangaistava luvattomana henkilöliikenteen harjoittamisena. L luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 27 1 mom. (343/1991) KKO:2010:57 Ositus - Perinnönjako - Ennakkoperintö - Lakiosa - Perinnöstä luopuminen - Osituksen ja perinnönjaon moite Omistusoikeus avioliitossa Avioliitto - Omaisuuden ositus - Vastike P:n kuoltua hänen ainoa perimisasemassa ollut rintaperillisensä R luopui perinnöstään. Kuolinpesän osakkaina olivat R:n sijaan tulleet hänen lapsensa X ja Y sekä P:n leski L, jonka hyväksi P oli tehnyt yleistestamentin. L vaati osituksessa vahvistettavaksi, että hän omistaa puolet P:n ostamasta kiinteistöstä. Vaatimus hylättiin, kun L ei ollut näyttänyt P:n toimineen kaupassa myös hänen lukuunsa. Eläessään P oli antanut lahjoja R:lle ja X:lle. R:n saamat lahjat katsottiin hänen ennakkoperinnökseen. Koska X ei ollut lahjan saadessaan P:n perimisasemassa oleva rintaperillinen, hänen saamaansa lahjaa ei katsottu hänen ennakkoperinnökseen rintaperillistä koskevien sääntöjen mukaan. R:n ennakkoperintö otettiin huomioon P:n jälkeisessä L:n ja kuolinpesän osakkaiden välillä toimitetussa osituksessa kuolinpesän osakkaiden osuuden vähennyksenä ja P:n jälkeisessä perinnönjaossa X:n ja Y:n lakiosien vähennyksenä. X:n ja Y:n nostama osituksen ja perinnönjaon moitekanne oli tutkittava myös siltä osin kuin se perustui toimituksessa ensin tunnustettuihin, mutta sittemmin moitekanteessa kiistettyihin seikkoihin. Kysymys myös siitä, täyttyivätkö avioliittolain 94 :ssä mainitut vastikkeen antamisen edellytykset. AL 94 a PK 6 luku 1 1 mom. PK 6 luku 8 1 mom. PK 7 luku 3 3 mom. PK 7 luku 7 PK 23 luku 10 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2010:29 Valtiontuki - Hallintovalitus - Täytäntöönpanomääräys - Väliaikaissuoja - Sulkutili - Takaisinperintä - Kansalliset menettelysäännökset - Osakemerkintä Kysymys korkeimman hallinto-oikeuden toimivallasta antaa päätöksen täytäntöönpanoa koskeva määräys valtiontukiasiassa. Valittaja oli hallintovalitusasiassa esittänyt vaatimuksen, joka koski valittajan väittämin tavoin väärin perustein yhtiölle maksettujen varojen välitöntä palauttamista jo ennen asian lopullista ratkaisemista. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi välipäätöksellään valittajan vaatimuksen. Hallintolainkäyttölain 32 :n 1 momentti ei antanut korkeimmalle hallinto-oikeudelle mahdollisuutta antaa sellaisia täytäntöönpanomääräyksiä, joiden vaikutus olisi pidemmälle menevä kuin itse pääasiaratkaisun. Pääasiassa ei ollut kysymys takaisinperinnästä, vaan osakemerkintää koskevan päätöksen lainmukaisuudesta. Hallintolainkäyttölaki 31 ja 32 1momentti Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 108 artikla 3 kohta Ks. mm. unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-01/09 CELF ym. vastaan SIDE. Ks. myös KHO 2010:30. KHO:2010:30 Valtiontuki - Kunnallisvalitus - Täytäntöönpanomääräys - Väliaikaissuoja - Sulkutili - Takaisinperintä - Kansalliset menettelysäännökset - Osakemerkintä Kysymys korkeimman hallinto-oikeuden toimivallasta antaa päätöksen täytäntöönpanoa koskeva määräys valtiontukiasiassa. Valittajat olivat kunnallisvalitusasiassa esittäneet vaatimuksen, joka koski valittajan väittämin tavoin väärin perustein yhtiölle Momentti 7 Momentti 6/2010

8 momentti 6_10.fm Page 8 Thursday, September 9, :29 PM maksettujen varojen välitöntä palauttamista jo ennen asian lopullista ratkaisemista. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi välipäätöksellään valittajan vaatimuksen. Hallintolainkäyttölain 32 :n 1 momentti ei antanut korkeimmalle hallinto-oikeudelle mahdollisuutta antaa sellaisia täytäntöönpanomääräyksiä, joiden vaikutus olisi pidemmälle menevä kuin itse pääasiaratkaisun. Pääasiassa ei ollut kysymys takaisinperinnästä, vaan osakemerkintää koskevan päätöksen lainmukaisuudesta. Kommunallag för landskapet Åland 111, 119 ja 120 Hallintolainkäyttölaki 32 1 momentti Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 108 artikla 3 kohta Ks. mm. unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-01/09 CELF ym. vastaan SIDE. Ks. myös KHO T Ks. myös KHO 2010:29. KHO:2010:31 Asiakirjajulkisuus - Suojelupoliisi - Valtion turvallisuus - Yksittäinen asiakirja - Luottamuksellinen tietojenvaihto - Tiedustelupalvelu - Salassapitoolettama - Vahinkoedellytyslauseke - Julkisuusperiaate Suojelupoliisi oli vuonna 1990 saanut kansainvälisessä tiedustelutietojen vaihdossa haltuunsa asiakirjan (niin sanottu Tiitisen lista). Ei ollut poissuljettua, ettei asiakirjalla voisi olla edelleenkin merkitystä suojelupoliisin toiminnalle. Suojelupoliisi oli asiakirjojen ja suullisessa käsittelyssä esitetyn perusteella osoittanut, että saadun luottamuksellisen tiedon julkistaminen voi vaikuttaa kielteisesti suojelupoliisin yhteistyötahojen halukkuuteen jatkossa luovuttaa suojelupoliisille tiedustelutietoja. Tällaisten tietojen saamatta jääminen saattaisi heikentää suojelupoliisin edellytyksiä hoitaa valtion turvallisuuden ylläpitämiseen liittyviä tehtäviään ja siten vaarantaa valtion turvallisuutta. Näillä perusteilla ei ollut julkisuuslain 24 :n 1 momentin 9 kohdan salassapito-olettaman sisältävässä vahinkoedellytyslausekkeessa tarkoitetulla tavalla ilmeistä, että tiedon antaminen puheena olevasta asiakirjasta ei vaaranna valtion turvallisuutta. Suomen perustuslaki 12 2 momentti Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1 1 momentti, 3, 9 1 momentti, 10, 14, 17 1 ja 2 momentti, 22 1 momentti, 24 1 momentti 9 kohta sekä 2 momentti Laki poliisin hallinnosta 10 Ks. myös KHO 2003:77. KHO:2010:35 Julkinen hankinta - Usean toimittajan valinta Hankintayksikkö oli rinta- ja expanderproteeseita sekä kudosexpandereita koskeneella hankintapäätöksellään valinnut hankinnan toimittajiksi molemmat tarjouksen jättäneet toimittajat. Hankintapäätöksessä oli todettu, että valinta potilaalle asetettavasta proteesista tehdään kulloisessakin tilanteessa lääketieteellisten johtopäätösten perusteella. Hankintayksikkö oli menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se oli jättänyt suorittamatta tarjousten vertailun tarjouspyynnössä esitetyllä tavalla ja kun se ei ollut suorittanut valintaa kahden toimittajan välillä. Laki julkisista hankinnoista (1505/ 1992) 6 3 momentti (1247/1997), 9 1 momentti (1530/2001) ja 2 momentti (1247/1997) KHO:2010:36 Hallintopakko - Viranhaltija - Kehotus - Toimivalta - Valituskelpoinen hallintopäätös - Päävelvoite - Roskaantuneen alueen puhdistaminen - Jätelaki Ympäristösihteeri oli jätelain 21 :n 1 momentin nojalla määrännyt A:n puhdistamaan roskaantuneen alueen päätöksessä asetetun määräajan kuluessa uhalla, että kaavoitus- ja ympäristölautakunta ryhtyy jätelain 58 :ssä esitettyihin pakkokeinoihin. Ympäristösihteerillä ei kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain 7 :n mukaan ollut toimivaltaa hallinnollisten pakkokeinojen käyttämiseen. A:ta kuulematta tehty ympäristösihteerin päätös sisälsi vain viranhaltijan antaman mahdollista hallintopakkoa edeltävän kehotuksen noudattaa jätelain 19 :ssä säädettyä roskaamiskieltoa. Ympäristösihteerin päätös ei näin ollen sisältänyt sellaista hallintopakkoasiassa asetettua velvoitetta, josta hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin mukaan voitiin tehdä valitus. Jätelaki 19, 21 1 momentti, 38, 58 1 momentti ja 66 1 momentti (91/2000) Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 7 1 momentti (1013/ 1996) Hallintolainkäyttölaki 5 1 momentti KHO:2010:39 Julkinen hankinta - Oikeushenkilö, jonka katsotaan kuuluvan julkishallintoon - Pääasiallinen rahoitus - Hankintalain soveltaminen - Markkinaoikeuden toimivalta Arvioitaessa sitä, onko kaupungin ja yksityisen säätiön yhdessä omistama kiinteistöosakeyhtiö saanut pääasiallisen rahoituksensa hankintayksiköltä, toiminnan rahoitustapa oli laskettava hankintamenettelyn aloittamishetkenä käytettävissä olleiden tietojen perusteella, vaikka ne olisivatkin olleet vain arvioita. Asiassa ratkaisevana oli pidettävä ajankohtaa, jona kaupunki ja säätiö olivat sopineet kiinteistöosakeyhtiön omistuksellisista järjestelyistä ja kiinteistöosakeyhtiön rakennushankkeen toteuttamisesta. Kiinteistöosakeyhtiön toiminta kattoi pitkäaikaissairaalan rakentamisen ja ylläpidon. Rakennushanke rahoitettiin kokonaisuudessaan vieraalla pääomalla. Tarkoituksena oli, että yhtiö kerää vieraan pääoman maksuun tarvittavat varat rahoitusvastikkeella, joka peritään osakkailta niiden osakashallintaan tulevien tilojen hankinta-arvojen suhteessa. Ylläpitokustannukset katettiin hoitovastikkeella, jonka suuruuden perusteena käytettiin huoneistojen ja autopaikkojen pinta-alaa. Kaupunki oli perustanut päätöksentekonsa kiinteistöosakeyhtiön omistuksellisista järjestelyistä ja rakennushankkeen toteuttamisesta siihen, että rahoitusvastikkeella katettu kaupungin osuus rakennuskustannuksista olisi yli puolet. Myös kaupungin osakashallintaan tulevista tiloista mak- 8

9 momentti 6_10.fm Page 9 Thursday, September 9, :29 PM settava hoitovastike oli suurempi kuin säätiön hallintaan tulevista tiloista maksettava. Näin ollen osakeyhtiön oli katsottava saaneen rahoituksestaan yli puolet kaupungilta, ja kiinteistöosakeyhtiö oli julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettu hankintayksikkö. Laki julkisista hankinnoista (1505/ 1992) 2 1 ja 2 momentti sekä 9 1 momentti (1530/2001) KHO:2010:41 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin tarkistaminen - Päätöksen valituskelpoisuus Valtioneuvosto oli päättänyt, että Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) korvaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevassa päätöksessä mainitun ympäristöministeriön ja Museoviraston vuonna 1993 julkaiseman inventoinnin. Päätöksellä oli ainoastaan muutettu inventointia, joihin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteita koskevassa päätöksessä oli viitattu. Inventoinnin tarkistamisen yhteydessä muuttuneen tietopohjan ja -aineiston merkitys tuli ratkaistavaksi vasta myöhempää alueidenkäytön suunnittelua tai muita yksittäisiä hallintopäätöksiä koskevassa päätöksenteossa. Valtioneuvoston päätös ei sisältänyt hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentissa tarkoitettua ratkaisua. Tämän vuoksi valtioneuvoston päätökseen liitetty valitusosoitus oli poistettava ja valitus jätettävä tutkimatta. Hallintolainkäyttölaki 5 1 momentti, 7 1 momentti ja 51 2 momentti KHO:2010:42 Asiakirjajulkisuus - Viranomaisen tietojensaantioikeus - Salassa pidettävä asiakirja - Virkasalaisuus - Poliisi - Perusoikeusmyönteinen tulkinta - Lääkeostot - Yksityiselämän suoja - Todistamiskielto Poliisi oli pyytänyt Kansaneläkelaitokselta yksilöityjen henkilöiden lääkeostoja koskevia tietoja käytettäväksi esitutkinnassa, joka koski epäiltyä murhaa. Poliisi oikeutettiin poliisilain 35 :n 1 momentin nojalla saamaan pyydetyt tiedot. Suomen perustuslaki 10 1 momentti Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 22, 23 1 momentti, 24 1 momentti 25 kohta ja 29 1 momentti 1 kohta Poliisilaki 35 1 momentti Oikeudenkäymiskaari 17 luku 23 1 ja 3 momentti Esitutkintalaki 27 Sairausvakuutuslaki 19 luku 8 Laki kuolemansyyn selvittämisestä 14 KHO:2010:47 Julkinen hankinta - Hankintalain soveltamisala - Tuotteet jotka soveltuvat pääasiallisesti sotilaalliseen käyttöön - Kaksikäyttöiset tuotteet Arvioitaessa sitä, kuuluivatko puolustusvoimien varsikenkähankinnat julkisista hankinnoista annetun lain soveltamisalaan vai jäivätkö ne lain ulkopuolelle sotilaallisen käyttötarkoituksen johdosta, oli otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen määräykset, joiden mukaan toimenpiteet, jotka jäsenvaltio toteuttaa keskeisten turvallisuusetujen turvaamiseksi, eivät saa heikentää sellaisten tuotteiden kilpailun edellytyksiä yhteismarkkinoilla, joita ei ole tarkoitettu nimenomaan sotilaalliseen käyttöön. Kun otettiin huomioon edellä mainittu ja se, että hankinnan kohteena olleiden jalkineiden oli tarkoitus tulla loma-, palvelus- ja maastokäyttöön, kyseisiä jalkineita ei ollut katsottava tarkoitetun nimenomaan sotilaalliseen käyttöön. Näin ollen jalkinehankinnan oli katsottava kuuluvan julkisista hankinnoista annetun lain soveltamisalaan ja markkinaoikeuden olisi tullut tutkia hankintaa koskeva hakemus. Laki julkisista hankinnoista (1505/ 1992) 1 2 momentti 2 kohta Neuvoston direktiivi 93/36/ETY julkisia tavarahankintoja koskevien sopimustentekomenettelyjen yhteensovittamisesta 3 artikla Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 346 artikla KHO:2010:51 Tulli - Liikaa kannettujen tullien palauttaminen - Tullausarvo - Peräkkäiset myynnit Yhtiö oli ollut tietoinen soveltamisasetuksen 147 artiklassa tarkoitetusta mahdollisuudestaan käyttää tullauksissa kahta eri kauppahintaa, viimeisen myynnin hintaa tai hintaa myynnissä, joka on tapahtunut ennen viimeistä myyntiä. Yhtiö oli kuitenkin jatkanut vanhaa tapaansa ilmoittaa tavarat tullattavaksi viimeisen myynnin hinnan perusteella, koska se oli luullut, että tullauksia voitiin oikaista, ja koska se oli odottanut tullausarvoon liittyvää muuta selvitystä päämieheltään. Yhtiön menettelyä, jossa se oli ilmoittanut esittämillään perusteilla tavarat tullattavaksi viimeisen myynnin perusteella, vaikka sille edullisempaa olisi ollut ilmoittaa tavarat tullattavaksi aikaisemman myynnin perusteella, voitiin pitää virheenä, joka oli perustunut tahattomaan laiminlyöntiin, jota ei voitu pitää tarkoituksellisena lopullisena valintana. Vaikka tullauksissa kannetut tullit olivat niitä maksettaessa sinänsä olleet lain mukaiset, asiaa ei voitu yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot asiassa C- 468/03, Overland Footwear Ltd (tuomio , Kok. 2005, s. I- 8937) ja asiassa C-100/05, ASM Lithography BV (tuomio , Kok. 2006, s. I-10007) huomioon ottaen rinnastaa tullikoodeksin 236 artiklassa tarkoitettuihin lain mukaisiin tulleihin. Neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/ 92 yhteisön tullikoodeksista 78 artikla ja 236 artikla Komission asetus (ETY) N:o 2454/ 93 tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä (soveltamisasetus) 147 artikla KHO:2010:53 Hallintopäätös - Valituskelpoisuus - Oikeussuojatie - Lapsipornografia - Levittämisen estotoimet - Lapsipornosivustoluettelo - Internetsivusto - Momentti 9 Momentti 6/2010

10 kantaminen sallittua arvonlisäverodirektiivin 33 artiklan nojalla, ja jos vastaus oli myönteinen, voitiinko perustamissopimuksen 90 artiklaa (entinen 95 artikla) tulkita niin, että elv:iä koskevat verosäännökset eivät ole artiklassa tarkoitetuin tavoin syrjiviä. Tuomiossa C-101/00 (tulliasiamies ja Antti Siilin) yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että autoverolle suoritettava arvonlisävero ei ollut kuudennessa arvonlisäverodirektiivissä tarkoitettu arvonlisävero ja sen kantaminen oli siten sallittua 33 artiklan estämättä. Tuomion mukaan perustamissopimuksen 95 artiklan 1 kohta (sittemmin 90 artiklan 1 kohta) oli esteenä autoverosta suoritettavan veron kantamiselle siltä osin kuin toisesta jäsenvaltiosta tuodusta käytetystä ajoneuvosta tällaisena verona kannettava määrä ylitti kyseisessä jäsenvaltiossa jo rekisteröidyn samanlaisen käytetyn ajoneuvon arvoon sisältyvän verosta jäljellä olevan määrän. Yhteisöjen tuomioistuin lausui tuomion perusteluissa muun muassa, että komission se argumentti oli hylättävä, jonka mukaan autoverosta suoritettava vero (elv) oli perustamissopimuksen 95 artiklan 1 kohdan vastainen siksi, että sitä ei kannettu jäsenvaltiossa jo rekisteröidyistä käytetyistä ajoneuvoista vaan ainoastaan toisesta jäsenvaltiosta tuoduista käytetyistä ajoneuvoista. Tuomion perustelujen mukaan merkitystä ei ollut myöskään sillä, että tällainen vero voitiin vähentää verollisen liiketoiminnan yhteydessä. Korkein hallinto-oikeus katsoi ennakkoratkaisun saatuaan päätöksessään taltionumero 3318 (KHO 2002:85), että henkilön tuomalle ajoneuvolle voitiin määrätä elv:iä, mutta veron oli oltava määrältään samalla tavoin syrjimätön kuin itse autoveron. A vaati maahan tuomansa käytetyn auton autoverotusta koskevassa valitusasiassa muun ohessa, että elv palautetaan EU-oikeuden vastaisena. A:n näkemyksen mukaan tuomiossa C- 101/00 oli kielletty elv:in periminen, koska vero hävisi samanlaisten Suomessa uutena rekisteröityjen autojen arvosta veron vähennysoikeuden vuoksi. Näin ollen jo rekisteröidyn samanlaisen auton arvoon ei sisältynyt tuomioistuimomentti 6_10.fm Page 10 Thursday, September 9, :29 PM Sananvapaus - Keskusrikospoliisi Keskusrikospoliisin päätös, jolla oli hylätty sivuston ylläpitäjän vaatimus internetsivuston poistamisesta lapsipornografian levittämisen estotoimista annetussa laissa tarkoitetusta lapsipornosivustoluettelosta, oli päätös, josta sai valittaa hallintotuomioistuimeen. Suomen perustuslaki 12 1 momentti ja 21 1 momentti Euroopan ihmisoikeussopimus 13 artikla Hallintolainkäyttölaki 4 ja 5 Laki lapsipornografian levittämisen estotoimista 2 1 kohta, 3, 4 1 momentti ja 6 Verotusasiat KHO:2010:37 Ennakkoratkaisupyyntö Euroopan unionin tuomioistuimelle - Tuloverotus - Yleinen verovelvollisuus - Rajoitettu verovelvollisuus - Kolmen vuoden sääntö - Euroopan unionin henkilöstö - Puoliso Suomen kansalainen A muutti keväällä 2003 Luxemburgiin yhdessä perheensä kanssa, kun hänen puolisonsa aloitti tehtävät Euroopan parlamentin kielenkääntäjänä. A jäi omasta työstään Suomessa hoitovapaalle ja hän hoiti Luxemburgissa kotona perheen lasta. Korkein hallinto-oikeus pyysi Euroopan unionin tuomioistuimelta SEUT:n 267 artiklan nojalla ennakkoratkaisua siitä, onko Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 14 artiklaa tulkittava siten, että A:n verotuksellinen kotipaikka on sanotun pöytäkirjamääräyksen johdosta ja tuloverolain 9 ja 11 :n säännöksistä huolimatta verovuonna 2007 edelleen Suomessa. Äänestys 4-1. Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT) 267 artikla Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 14 artikla Tuloverolaki 9 ja 11 KHO:2010:43 Elinkeinotulon verotus - Vakuutusyhtiö - Sijoitusomaisuuden arvonkorotus - Sulautuminen - Sulautumistulos - Arvonkorotuksen vähentäminen Vakuutusyhtiö A oli aikoinaan tehnyt kokonaan omistamiensa ja sijoitusomaisuuteensa kuuluneiden kiinteistöosakeyhtiöiden B ja C osakkeisiin arvonkorotukset, jotka oli luettu A:n veronalaiseksi tuloksi asianomaisena verovuonna. Vuoden 2005 lopussa B ja C sulautuivat emoyhtiöönsä, joka sulautumisen yhteydessä vähensi verotettavasta tulostaan osakkeisiin liittyvät arvonkorotukset sisällyttämättä niitä verotukseensa vaikuttamattomaan sulautumistulokseen. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei sijoitusomaisuuden arvonkorotuksia ollut pidettävä osakkeiden hankintamenon osana eikä niitä tullut sisällyttää verotukseen vaikuttamattomaan sulautumistulokseen. A:lla oli siten oikeus vähentää B:n ja C:n osakkeisiin liittyvät arvonkorotukset osakkeiden mitätöityessä sulautumisessa. Vakuutusyhtiölaki (1062/1979) 10 luku 4c (1204/1998) Laki elinkeinotulon verottamisesta 5 6 kohta, 8 1 momentti, 14 1 momentti, 29 1 momentti ja 52b KHO:2010:44 Autovero - Autoverolle suoritettava arvonlisävero - Purkuhakemus - Tehokkuusperiaate - Vastaavuusperiaate - Oikeusvarmuuden periaate - Jäsenvaltion velvollisuus palauttaa EU-oikeuden vastaiset verot - Jäsenvaltion EU-oikeuden laiminlyönnin takautuvat vaikutukset - Purkuedellytykset - Yleinen tai yksityinen etu Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ollut sittemmin vuosikirjanumerolla KHO 2002:85 julkaistussa ratkaisussa esillä kysymys siitä, oliko vuonna 1998 maahan tuodusta autosta autoverolle autoverolain 5 :n 1 momentin mukaan kannettu arvonlisäveroksi kutsuttu vero (elv) palautettava, koska sen kantaminen oli kuudennen arvonlisäverodirektiivin tai perustamissopimuksen 95 artiklan vastaista. Korkein hallinto-oikeus pyysi asiassa yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisun siitä, oliko veron 10

11 momentti 6_10.fm Page 11 Thursday, September 9, :29 PM men edellyttämässä vertailussa lainkaan elv:iä. Perustamalla ratkaisunsa tuomioon asiassa C-101/00 korkein hallinto-oikeus hylkäsi A:n kyseisen vaatimuksen päätöksellään taltionumero 3419 (KHO 2006:95). Lisäksi korkein hallinto-oikeus hylkäsi hakijan vaatimuksen uuden ennakkoratkaisun pyytämisestä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta. Yhteisöjen tuomioistuin katsoi sittemmin antamassaan tuomiossa C-10/08 (komissio v. Suomi), että Suomi ei ollut noudattanut perustamissopimuksen 90 artiklan 1 kohdan eikä kuudennen arvonlisäverodirektiivin 17 artiklan 1 ja 2 kohdan, joiden sisältö toistetaan arvonlisäverodirektiivin 167 ja 168 artiklassa, mukaisia velvoitteitaan, koska se oli sallinut, että autoverolle suoritettava vero voitiin arvonlisäverolain mukaisesti vähentää arvonlisäverosta. Tuomion jälkeen säädettiin laki autoverolle kannetun arvonlisäveron suuruisen veron palauttamisesta eräissä tapauksissa (822/ 2009). Lain nojalla siinä tarkoitettu vero eli elv palautetaan autoverovelvolliselle. Lakia sovelletaan niihin ajoneuvojen verotuksiin, joita voidaan autoverolain mukaan oikaista eli pääsääntöisesti vuonna 2006 ja sen jälkeen tehtyihin verotuspäätöksiin. Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan lain säätämiseen vaikutti se, että tuomion C-10/08 voitiin katsoa tarkoittavan sitä, että Suomen oli palautettava tämä vero takautuvasti. A haki korkeimman hallinto-oikeuden antaman päätöksen taltionumero 3419 purkamista elv:iä koskevilta osin, koska asiassa C-10/08 annetun tuomion mukaan siinä todettua tulkintaa oli tullut soveltaa jo A:ta koskevaa päätöstä annettaessa. A katsoi, että purettavaksi haettu päätös oli perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen ja päätöstä tehtäessä oli tapahtunut menettelyvirhe, kun asiassa ei ollut pyydetty yhteisön tuomioistuimen ennakkoratkaisua. Korkein hallinto-oikeus katsoi purkuhakemukseen antamassaan päätöksessä, että ottaen huomioon, mitä tuomiossa C-101/00 oli lausuttu, ratkaisussa KHO 2002:85 oli voitu päätyä siihen, ettei elv:in periminen ollut kokonaan syrjivää. Koska perusteiltaan samasta oikeuskysymyksestä oli jo pyydetty ennakkoratkaisua, vaatimus uuden ennakkoratkaisun pyytämisestä A:n valituksen johdosta oli voitu hylätä. Korkein hallinto-oikeus oli voinut perustaa ratkaisunsa aikaisemmin pyytämäänsä ennakkoratkaisuun ja katsoa ratkaisussa KHO 2002:85 omaksumansa kannan mukaisesti, ettei EU-oikeus velvoittanut palauttamaan elv:iä. Veron EU-oikeuden vastaisuus oli kuitenkin tullut uuteen valoon tuomion C-10/08 myötä. Korkein hallinto-oikeus totesi, että vaikka tuomiosta ilmenee, että siinä todettua EU-oikeuden tulkintaa oli tullut soveltaa jo ennen tuomion antamista ja siten myös silloin, kun A:n tekemää valitusta oli käsitelty korkeimmassa hallinto-oikeudessa, tästä erillisenä kysymyksenä oli pidettävä sitä, missä laajuudessa EU-oikeuden vastaiset verot oli taannehtivasti palautettava sovellettaessa kansallisia menettelysääntöjä. Arvioitaessa purulle hallintolainkäyttölaissa säädettyjen edellytysten EU-oikeuden mukaisuutta oli otettava huomioon EU-oikeuden asettamat vaatimukset tehokkuus-, vastaavuus- ja oikeusvarmuusperiaatteen mukaisesti tulkittuina. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että ottaen huomioon nämä periaatteet ja muut päätöksen perusteluissa mainitut seikat, päätöksen KHO 2006:95 purkamiseen ei ollut hallintolainkäyttölain 63.n 2 momentin mukaisia yleiseen tai yksityiseen etuun liittyviä edellytyksiä. A:n purkuhakemus hylättiin. Autoverolaki 5 1 momentti (266/ 2003) Arvonlisäverolaki momentti 4 kohta (1767/1995) Hallintolainkäyttölaki (586/1996) 63 1 ja 2 momentti ja 64 2 momentti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 90 artikla (nykyään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 110 artikla) Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot asioissa C-101/00 (tulliasiamies ja Antti Siilin) ja C-10/ 08 (komissio v. Suomi) KHO:2010:45 Autovero - Autoverolle suoritettava arvonlisävero - Purkuhakemus - Tehokkuusperiaate - Vastaavuusperiaate - Hallintooikeustuomarin julkisuudessa esittämä kannanotto Tullipiiri oli määrännyt A:n suoritettavaksi Suomeen käytettynä tuodusta henkilöautosta autoveroa ja autoverolle arvonlisäveroa. Autoverolle suoritettavan arvonlisäveron osalta tullipiirin päätös perustui korkeimman hallinto-oikeuden julkaistussa vuosikirjapäätöksessä taltionumero 3318 (KHO 2002:85) lausuttuun. Korkeimman hallinto-oikeuden mainittu päätös perustui Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta saatuun ennakkoratkaisuun asiassa C-101/ 00 (tulliasiamies ja Antti Siilin). Euroopan yhteisöjen tuomioistuin katsoi sittemmin tuomiossa C-10/08 (komissio v. Suomi), että Suomi ei ollut noudattanut perustamissopimuksen 90 artiklan 1 kohdan eikä kuudennen arvonlisäverodirektiivin 17 artiklan 1 ja 2 kohdan, joiden sisältö toistetaan arvonlisäverodirektiivin 167 ja 168 artiklassa, mukaisia velvoitteitaan, koska se oli sallinut, että autoverolle suoritettava vero voitiin arvonlisäverolain mukaisesti vähentää arvonlisäverosta. A vaati, viittaamalla tuomioon asiassa C-10/08, korkeinta hallinto-oikeutta purkamaan tullipiirin tekemän päätöksen siltä osin kuin A:lle oli määrätty maksettavaksi autoveron arvonlisäveroa (elv). Hakemuksessaan A totesi, ettei hän ollut aikanaan käyttänyt säännönmukaisia muutoksenhakukeinoja, koska hallinto-oikeuden tuomari oli lehtihaastattelussa todennut oikeuskysymyksen autoveron arvonlisäveron EU-oikeuden mukaisuudesta jo tulleen ratkaistuksi. Korkein hallinto-oikeus totesi, että vaikka tuomiosta C-10/08 ilmenee, että siinä todettua EU-oikeuden tulkintaa oli tullut soveltaa jo ennen tuomion antamista ja siten myös silloin, kun A:n autoverotusta oli käsitelty tullipiirissä, tästä erillisenä kysymyksenä oli pidettävä sitä, missä laajuudessa EU-oikeuden vastaiset verot oli taannehtivasti palautettava sovellettaessa kansallisia menettelysääntöjä. EU-oikeuteen perustu- Momentti 11 Momentti 6/2010

12 KHO:2010:54 Henkilökohtaisen tulon verotus - Luovutusvoitto - Lahjoitus - Avoimen yhtiön yhtiömiesosuus - Yksityissijoitukset - Voittomomentti 6_10.fm Page 12 Thursday, September 9, :29 PM vat vaatimukset tehokkuus-, vastaavuus- ja oikeusvarmuusperiaatteen toteutumisesta oli otettava huomioon harkittaessa purkuedellytysten täyttymistä. Oikeusvarmuuden periaate edellyttää, ettei lainvoimaisiin päätöksiin yleensä puututa. Tämä on hyväksytty myös unionin tuomioistuimen käytännössä siitä huolimatta, että seurauksena saattaa olla EU-oikeuden vastaisuuteen perustuvien palautusvaatimuksen vanhentuminen ja tällaisen saatavan menetys. Lainvoimaisen hallintopäätöksen purkaminen on viime kädessä korkeimman hallinto-oikeuden kokonaisharkintaan perustuva toimenpide, jota ei ole kansallisesti tarkoitettu säännönmukaisen muutoksenhaun laajuiseksi oikeussuojakeinoksi. Purkujärjestelmän avulla voidaan sen sijaan yksittäistapauksittain korjata erilaisia oikeudenloukkauksia, joissa yksityinen tai yleinen etu vaatii lainvastaisen tai lainvastaiseksi osoittautuneen päätöksen purkamista. Harkittaessa sitä, oliko päätös tuomiosta C-10/08 ilmenevän kannan johdosta purettava, oli otettava huomioon, että A ei ole hakenut verotukseen muutosta säädetyssä yli kolmen vuoden pituisessa määräajassa. Kansallisissa soveltamistilanteissa lainvoiman saaneita verotuspäätöksiä ei tällaisissa tilanteissa järjestelmällisesti tai säännönmukaisesti pureta. Purkujärjestelmän tarkoituksena ei ole, että verotusten oikaiseminen tai muuttaminen siirtyisi kolmen vuoden säännönmukaisen muutoksenhakuajan päätyttyä veroviranomaiselta korkeimman hallinto-oikeuden tehtäväksi käyttäen hyväksi korkeimmalle hallinto-oikeudelle yksinomaan kuuluvaa lainvoimaisten ratkaisujen purkutoimivaltaa. Hallinto-oikeuden tuomarin julkisuuteen ilmoittamalla kannanotolla saattoi periaatteessa olla merkitystä arvioitaessa, oliko tehokkuusvaatimus täyttynyt. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että hallinto-oikeuden edustajan lausumassa oli tässä tapauksessa ollut kuitenkin kysymys päätöksen KHO 2002:85 yleisluontoisesta selostamisesta eikä sillä voitu katsoa olleen sellaista merkitystä, että sen perusteella A:n tai muun vastaavassa asemassa olleen muun muutoksenhakijan asema olisi muodostunut etukäteisesti niin heikoksi, että muutoksenhakumahdollisuuksien käyttämättä jättämiseen ei voitu kiinnittää huomiota myöhempää ylimääräistä muutoksenhakua ratkaistaessa. Päätöksen perusteluissa korkein hallinto-oikeus viittasi myös samana päivänä julkaistuun toiseen vuosikirjaratkaisuun KHO 2010:44. Tämän päätöksen ilmaiseman kannan mukaisesti A:n ei voitu katsoa joutuneen huonompaan asemaan kuin ne ennen vuotta 2006 määrätystä elv:stä valittaneet, joiden valitukset olivat tulleet hylätyiksi säännönmukaisia muutoksenhakumahdollisuuksia käytettäessä. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että ottaen huomioon EU-oikeuden mukaiset tehokkuus-, vastaavuus- ja oikeusvarmuusperiaatteet ja muut päätöksen perusteluissa mainitut seikat, päätöksen purkamiseen ei ollut hallintolainkäyttölain 63 :n 2 momentin mukaisia edellytyksiä. A:n purkuhakemus hylättiin. Autoverolaki 5 1 momentti (266/ 2003) Arvonlisäverolaki momentti 4 kohta (1767/1995) Hallintolainkäyttölaki (586/1996) 63 1 ja 2 momentti ja 64 2 momentti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 90 artikla (nykyään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 110 artikla) Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot asioissa C-101/00 (tulliasiamies ja Antti Siilin) ja C-10/ 08 (komissio v. Suomi) KHO:2010:46 Henkilökohtaisen tulon verotus - Luovutusvoiton verotus - Arpajaisvoitto - Henkilöauton hankintameno Verovelvollinen oli voittanut arpajaisverolain 2 :ssä tarkoitetuissa arpajaisissa henkilöauton, jonka hän myi voiton luovutuspäivänä. Luovutushinnan ei ollut edes väitetty poikenneen auton käyvästä arvosta. Luovutusvoiton verotuksessa auton hankintamenona pidettiin voiton käypää arvoa voiton saantihetkellä, joten luovutuksesta ei syntynyt verotettavaa luovutusvoittoa. Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen päätös, jolla luovutusvoitoksi oli vahvistettu luovutushinta vähennettynä 20 prosentin hankintameno-olettaman mukaisella määrällä, kumottiin. Verovuosi Tuloverolaki 46 1 momentti, 47 1 momentti ja 85 Arpajaisverolaki 2 KHO:2010:50 Elinkeinotulon verotus - Käyttöomaisuusosake - Toiminnallinen yhteys Ottaen huomioon A Oy:n toiminnan luonne verovuoden 1999 jälkeen ja sen ajanjakson pituus, jolloin B Oy:n ja C Oy:n sekä A Oy:n toiminnallinen yhteys oli katkenneena, A Oy:n verovuonna 2005 myymien B Oy:n ja C Oy:n osakkeiden ei katsottu säilyttäneen käyttöomaisuusluonnettansa, vaan ne olivat A Oy:n liiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta. Laki elinkeinotulon verottamisesta 12 KHO:2010:52 Perintövero - Vakuutuskorvaus - EY-virkamies - Euroopan komission henkilöstösäännöt Euroopan komission henkilöstösääntöjen 73 artiklan mukaan virkamies on vakuutettu ammattitautien ja tapaturmien varalta. Kuolemantapauksen yhteydessä maksetaan artiklassa määrätty korvaus jälkeläisille virkamieheen sovellettavan perimyslainsäädännön mukaisesti. Euroopan komissio oli maksanut X:lle tämän pojan kuoleman johdosta artiklassa tarkoitetun korvauksen ,45 euroa. X:n maksettavaksi voitiin perintöja lahjaverolain 7 a :n nojalla määrätä perintövero puheena olevasta korvauksesta euron ylittävältä osin Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 13 artiklan toisen kohdan estämättä. Perintö- ja lahjaverolaki 7a 12

13 momentti 6_10.fm Page 13 Thursday, September 9, :29 PM osuudet - Yksityisotot - Yksityistilin negatiivisuus A oli ollut vuodesta 1991 lähtien avoimen yhtiön toisena vastuunalaisena yhtiömiehenä. Hän lahjoitti vuonna 1999 yhtiömiesosuutensa pojalleen ja tyttärensä puolisolle. Lahjoitettaessa A:n yksityistili oli negatiivinen markkaa, millä määrällä A:n yksityisotot hänen yhtiömiesaikanaan olivat ylittäneet A:n yksityissijoitusten ja voitto-osuuksien yhteismäärän. A:n pääomatulona voitiin verottaa yhtiömiesosuuden luovutuksesta saatuna voittona markkaa. Verovuosi Tuloverolaki 46 4 momentti Ympäristöasiat KHO:2010:32 Ympäristölupa - Turvetuotanto - Maakuntakaavan ohjausvaikutus - Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - Valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun suuntaviivoista Maakuntakaavan ja siitä saatavan selvityksen merkitys tuli yhdessä muiden asiaan vaikuttavien seikkojen kanssa arvioitavaksi turvetuotantotoiminnan sijoituspaikkaa koskevassa ympäristönsuojelulain 6 :n 2 momentin mukaisessa ympäristölupaharkinnassa. Se seikka, että turvetuotantoalue sijaitsi osittain maakuntakaavassa turvetuotantoalueeksi osoitetun alueen ulkopuolella, ei sellaisenaan ollut esteenä turvetuotantotoiminnan sijoittamiselle tuolle alueelle. Tältä osin ympäristönsuojelulain 6 :n 2 momenttia sovellettaessa otettiin huomioon myös, ettei tälle alueelle maakuntakaavassa ollut osoitettu muuta käyttötarkoitusta. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 1 momentissa säädetty ohjausvaikutus, jonka mukaan valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluerakenteen ja alueiden käytön kannalta, ei vaikuttanut ympäristönsuojelulaissa säädettyyn oikeusharkintaiseen lupaharkintaan oikeudellisesti sitovalla tavalla. Lupaa ja lupamääräyksiä koskevassa harkinnassa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet voitiin kuitenkin osaltaan ottaa selvityksenä huomioon. Valtioneuvoston periaatepäätöksellä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 ei ollut sellaisenaan ympäristölupaharkinnassa välittömiä oikeudellisia vaikutuksia, vaan turvetuotannon vesiensuojelukysymykset ratkaistiin kutakin hanketta erikseen koskevassa ympäristölupamenettelyssä. Lupaa ja lupamääräyksiä koskevassa harkinnassa periaatepäätös voitiin kuitenkin osaltaan ottaa selvityksenä huomioon. Asiassa oli kysymys myös turvetuotantoalueen luontoarvojen vaikutuksesta ympäristölupaharkinnassa. KHO:2010:33 Ympäristölupa - Täytäntöönpanoa koskeva määräys - Hallintooikeus - Muutoksenhaku - Lupamääräykset - Ympäristönsuojeluvaatimukset Hallinto-oikeus oli ympäristölupaasiassa pääosin hylännyt luvansaajan vesiensuojeluvaatimuksia koskevan valituksen. Hallinto-oikeus ei ollut voinut ympäristönsuojelulain 101 a :n 3 momentin nojalla ilman luvansaajan suostumusta määrätä, että vesiensuojelua koskevia lupamääräyksiä oli noudatettava muutoksenhausta huolimatta. KHO:2010:34 Rakennusvalvontamaksu - Maksun korotus - Luvaton rakentaminen - Kustannusvastaavuus - Rangaistuksen luonteinen maksu - Soveltamisrajoitus Maankäyttö- ja rakennuslain 145 :n 2 momentin nojalla hyväksytyn rakennusvalvontataksan mukaan rakennusvalvontamaksu perittiin aina kolminkertaisena, jos lupahakemus koski toimenpidettä, joka oli jo luvatta aloitettu. Maankäyttö- ja rakennuslain 145 :n 2 momentin mukaan maksu voidaan määrätä korotettuna ottaen huomioon suoritetuista toimenpiteistä aiheutuneet kulut. Säännös, jonka mukaan maksu määrättiin korotettuna kolminkertaiseksi aina, kun oli kysymys luvatta aloitetusta toimenpiteestä oli lainvastainen. Päätös, jolla taksan nojalla oli pantu maksuun korotettu rakennusvalvontamaksu kumottiin ja asia palautettiin rakennusvalvontaviranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi. Suomen perustuslaki 107 Maankäyttö- ja rakennuslaki ja 2 momentti Kuntalaki 90 KHO:2010:38 Ympäristövaikutusten arviointimenettely - Viranomainen - Ympäristöviranomainen - Valitusoikeus - Erityissäännös valitusoikeudesta - YVA-menettely - YVA-laki - Arviointimenettelyn soveltaminen hankkeeseen yksittäistapauksessa - Yleinen ympäristönsuojeluetu - Toiminnanharjoittaja - Oikeussuoja - Oikeudenmukainen oikeudenkäynti Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVAlaki) 19 :n 2 momentissa ympäristöviranomaisen valitusoikeus korkeimmassa hallinto-oikeudessa on poikkeuksellisesti sidottu hallintoja oikeuskäytännön yhtenäisyyden turvaamista koskevaan perusteeseen. Kun otettiin huomioon ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskeva päätöksenteko- ja muutoksenhakujärjestelmä kokonaisuutena sekä asianosaisten oikeussuojan toteutuminen siinä samoin kuin ympäristöviranomaisen asema yleisen ympäristöedun valvojana muutoin, YVA-lain 19 :n 2 momenttia oli tulkittava viranomaisen valitusoikeuden kannalta laajasti. Kun otettiin huomioon myös hallinto-oikeuden päätöksen lopputulos ja se, mitä alueellinen ympäristökeskus oli valituksessaan esittänyt, ympäristökeskuksella oli oikeus valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla oli kumottu ympäristökeskuksen päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 4 2 ja 3 momentti, 17 1 ja 2 momentti sekä 19 Hallintolainkäyttölaki 6 2 momentti Momentti 13 Momentti 6/2010

14 VL: Liikennevakuutus - Vakuutuksesta korvattava vahinko Vahingonkorvaus - Korvattava vahinko - Henkinen kärsimys A ja B olivat olleet matkustajina luvattomasti käyttöönotetussa henkilöautossa, jota liikenneonnettomuuden tapahtuessa kuljetti alkoholin ja muun huumaavan aineen alaisena ollut C. A ja B menehtyivät liikenneonnettomuudessa. C:n todettiin syyllistyneen muun muassa luvattomaan käyttöön, törkeään rattijuopumukseen, törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamimomentti 6_10.fm Page 14 Thursday, September 9, :29 PM KHO:2010:40 Maankäyttö ja rakentaminen - Poikkeaminen - Alueellisen ympäristökeskuksen poikkeamispäätös - Valituslupa Alueellinen ympäristökeskus oli antamallaan päätöksellä hylännyt A:n maankäyttö- ja rakennuslain 171 :ssä tarkoitettua poikkeusta koskevan hakemuksen. Hallinto-oikeus ei ollut A:n valituksen johdosta muuttanut alueellisen ympäristökeskuksen päätöstä. Maankäyttö- ja rakennuslain 190 :n 3 momentti koski myös alueellisen ympäristökeskuksen antamia poikkeamispäätöksiä ja valittaminen hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellytti valituslupaa. Maankäyttö- ja rakennuslaki momentti KHO:2010:48 Maankäyttö ja rakentaminen - Toimenpidelupa - Luvan tarve - Tekopohjavesilaitos - Imeytysallas - Maa-allas - Maakuoppa Hankkeessa oli kysymys tekopohjavesihankkeeseen kuuluvan 21 imeytysaltaan rakentamisesta harjumetsämaastoon. Imeytysaltaat rakennettiin poistamalla maan pintaosista noin 1-1,5 metrin paksuinen kerros maata orgaanisen pintamaan alapuolelta. Altaat sijoitettiin maastoon siten, ettei pengerrysten tai leikkausten rakentaminen ollut tarpeellista. Altaiden pohjaan imeytettävän läheisestä joesta pumpattavan veden tuloputket sijoitettiin altaiden pohjaan ja niiden suulle rakennettiin kiviheitoke eroosion estämiseksi. Altaiden rakentamiseen oli saatu vesitalouslupa ja altaiden rakenteista ja sijoituspaikoista oli määrätty vesitalousluvan lupamääräyksissä ja hakemusasiakirjoihin kuuluvissa asemapiirustuksissa. Ympäristölautakunta oli pitänyt altaiden sijoittamista luvanvaraisena maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 :n 1 momentin 6 kohdan nojalla ja myöntänyt haetun luvan. Hallinto-oikeus oli niin ikään pitänyt altaiden rakentamista mainitun asetuksenkohdan nojalla luvanvaraisena. KHO katsoi, ettei tekopohjaveden imeytysaltaita voitu pitää maankäyttö- ja rakennuslain 113 :n 1 momentissa tarkoitettuina rakennuksina, joiden rakentamiseen oli maankäyttö- ja rakennuslain 125 :n 1 momentin ja 126 :n 1 momentin mukaan aina saatava rakennus- ja toimenpidelupa. Altaiden sijoittamisesta aiheutuneet maankäytölliset ja ympäristölliset vaikutukset eivät, altaiden sijainti ja niille myönnetyt vesilain mukaiset luvat huomioon ottaen, aiheuttaneet myöskään sellaista viranomaisvalvonnan tarvetta, että niiden sijoittamista olisi voitu pitää maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n 2 ja 4 momentin nojalla maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 :n 1 momentin 6 kohdassa luvanvaraiseksi säädettynä toimenpiteenä. Päätös, jolla altaiden sijoittamiseen oli myönnetty toimenpidelupa, kumottiin ja lupahakemus hylättiin. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja 4 momentti Maankäyttö- ja rakennusasetus 62 1 momentti 6 kohta KHO:2010:49 Maankäyttö ja rakentaminen - Yleisen alueen suunnitelma - Puistosuunnitelma - Täyttömäkialue - Valitusoikeus - Hallintovalitus - Kuivatussuunnitelma - Tekninen suunnitelma - Muutoksenhakukelpoisuus - Kunnallisvalitus - Täytäntöönpanoa koskeva päätös Kunnan viranomainen oli hyväksynyt täyttömäkialueen puistosuunnitelman maankäyttö- ja rakennuslain 90 :n 4 momentin mukaisena yleisen alueen suunnitelmana. Suunnitelma-alueeseen rajoittuvan kiinteistön omistajalla oli hallintolainkäyttölain 6 :n 1 momentin nojalla oikeus valittaa puistosuunnitelman hyväksymistä koskevasta päätöksestä koko suunnitelma-aluetta koskevilta osin. Puistosuunnitelman hyväksymistä koskevassa päätöksessä oli todettu, että alueen kuivatusta tehostetaan erillisen suunnitelman mukaan. Kuivatussuunnitelman asemapiirustus oli puistosuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvä tekninen suunnitelma, joka ei kuntalain 91 huomioon ottaen ollut muutoksenhakukelpoinen päätös. Maankäyttö- ja rakennuslaki 85, momentti ja 190 Maankäyttö- ja rakennusasetus 46 Hallintolainkäyttölaki 6 1 momentti Kuntalaki 91 KKO:N VALITUSLUVAT VL: Ulosmittaus A oli ostanut X Oy:n koko osakekannan. Yhtiö hallinnoi vuokraoikeuden nojalla tilaa, jolla oli asuinrakennus ja jossa ulosottovelalliset B ja C asuivat. Ulosottomies ulosmittasi ulosottolain 4 luvun 9 :n 4 momentin nojalla X Oy:n osakekannan B:n ja C:n veloista. Kysymys siitä, loukkasiko ulosmittaus A:n oikeutta ulosottolain 4 luvun 9 :n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla. VL: Avioliitto - Omaisuuden ositus - Pesänjakaja A ja B olivat, asetuttuaan välien rikkoutumisen vuoksi asumaan erilleen, allekirjoittaneet ositussopimuksen. Tämän jälkeen avioliitto oli jatkunut, kunnes heidät oli tuomittu avioeroon A haki pesänjakajan määräämistä toimittamaan omaisuuden ositus tai erottelu. Kysymys siitä, estikö vuonna 1991 tehty ositussopimus pesänjakajan määräämisen. 14

15 momentti 6_10.fm Page 15 Thursday, September 9, :29 PM seen ja kahteen törkeään kuolemantuottamukseen. Kysymys A:n ja B:n omaisten oikeudesta saada korvausta kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä ja siitä, tuliko mainittu korvaus määrätä maksettavaksi kyseisen ajoneuvon liikennevakuutuksesta. VL: Oikeudenkäyntimenettely - Pääkäsittely hovioikeudessa Muutoksenhakija A oli kutsuttu hovioikeuden pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti uhalla, että valitus jätetään hänen poissaollessaan sillensä. A ei saapunut pääkäsittelyyn ajoissa. Hänen oikeudenkäyntiavustajansa oli paikalla. Hovioikeus jätti A:n valituksen sillensä. A vedoten laillisena esteenä sairauteensa vaati nojautuen oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 22 :ään, että valitus otetaan uudelleen käsiteltäväksi. Hovioikeus katsoen, ettei A:lla ollut ollut laillista estettä jäädä pois pääkäsittelystä, ei ottanut valitusta tutkittavakseen. A pyysi Korkeimmassa oikeudessa valituslupaa ja valituksessaan vaati valituksen ottamista uudelleen käsiteltäväksi paitsi laillisen esteen perusteella myös sillä perusteella, että hänen oikeuttaan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin oli loukattu, koska hänen avustajansa paikallaolon johdosta asian käsittely olisi ainakin voitu aloittaa ilman A:n läsnäoloa. Kysymys hovioikeuden menettelyn oikeellisuudesta. VL: Sopimus - Sopimuksen syntyminen Kysymys siitä, oliko kauppiaan ja keskusliikkeen välille syntynyt kauppapaikkaa koskeva yhteistyösopimus. VL: Petos - Törkeä petos Itävaltalaisen osakeyhtiön toimitusjohtaja oli lähettänyt joukolle suomalaisia elinkeinonharjoittajia tilisiirron sisältävän ja "tavaramerkki/varumärke"-maininnalla otsikoidun tarjouskirjeen. Osakeyhtiö oli tarjonnut elinkeinonharjoittajille mahdollisuutta saada tavaramerkkinsä julkaistuksi sanotun yhtiön internetsivuilla. Useat elinkeinonharjoittajat olivat maksaneet tilisiirrossa mainitun summan luullen kuitenkin maksun menevän viranomaistaholle ja liittyvän heidän tavaramerkkioikeutensa voimassa pysymiseen. Kysymys siitä, onko yhtiön toimitusjohtaja menettelyllään syyllistynyt törkeään petokseen. Kysymys myös yhtiön asemasta oikeudenkäynnissä. VL: Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys Kysymys siitä, ovatko oikean olkanivelen rustorenkaan vaurio ja jälkeenkin ilmenneet oikean olkapään seudun pitkittyneet vaivat syy-yhteydessä tapaturmaan. VL: Tapaturmakorvaus Ammattitauti Kysymys siitä, oliko keuhkosyöpä aiheutunut todennäköisesti pääasiallisesti työperäisestä asbestialtistumisesta ja oliko mainittu sairaus korvattava ammattitautina. VL: Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys Kysymys siitä, oliko hakija saanut sattuneen tapaturman seurauksena lievää vaikeamman aivovamman ja olivatko hänen neuropsykologinen oireistonsa sekä niskavaivansa jälkeenkin syy-yhteydessä tapaturmaan. VL: Varkausrikos - Varkaus - Näpistys A oli kolmen viikon aikana anastanut yhdeksällä eri kerralla useasta myymälästä 9,84-57,80 euron arvosta alkoholijuomia, elintarvikkeita ja vaatteita. Kysymys siitä, onko A syyllistynyt varkauksiin vai näpistyksiin. VL: Ulosottokaari - Ulosmittaus - Vapaakuukausi Kysymys siitä, onko velallisella, jonka palkan määrä ulosmittauksessa on ulosottokaaren 4 luvun 47 :n nojalla arvioitu (ns. fiktiivisen palkan ulosmittaus), oikeus luvun 52 :ssä tarkoitettuihin vapaakuukausiin. VL: Velallisen rikos - Velallisen epärehellisyys Osakeyhtiön hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja A oli noin seitsemän kuukauden ajanjakson aikana ennen yhtiön konkurssia nostanut yhtiöstä varoja 8368,20 euroa. Osakeyhtiön kirjanpito oli osittain konkurssia edeltävien kuukausien ajalta pitämättä eikä varojen nostoa ollut ennen konkurssin alkamista kirjattu yhtiön kirjanpitoon. Kysymys siitä, oliko varojen nosto, jonka perusteeksi ilmoitettiin A:n palkkasaatava tapahtunut ilman hyväksyttävää syytä ja oliko tällä varojen luovuttamisella oleellisesti pahennettu yhtiön maksukyvyttömyyttä ja oliko A siten syyllistynyt menettelyllään velallisen epärehellisyyteen. VL: Sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa - Vertaileva mainonta - Totuudenvastainen ja harhaanjohtava ilmaisu Teleoperaattorit olivat ilmoittaneet vuosina 2007 ja 2008 palveluja mainostaessaan, että niiden käyttämä 3G-matkapuhelinverkko oli Suomen kattavin tai laajin. Kysymys ilmaisujen totuudenvastaisuudesta ja harhaanjohtavuudesta. VL: Törkeä kotirauhan rikkominen A, joka asui vakituisesti muualla, oli viettämässä iltaa isänsä B:n asunnossa tämän suostumuksin. C oli tunkeutunut asuntoon vastoin kieltoa, jonka johdosta hänet oli tuomittu törkeästä kotirauhan rikkomisesta. Kysymys siitä, voitiinko C velvoittaa suorittamaan A:lle vahingonkorvauslain 5 luvun 6 :ssä tarkoitettua kärsimyskorvausta. VL: Seksuaalirikos - Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Pienten lasten vanhemmat olivat olleet lukuisia kertoja keskenään sukupuoliyhteydessä ja muussa seksuaalisessa kanssakäymisessä Momentti 15 Momentti 6/2010

16 momentti 6_10.fm Page 16 Thursday, September 9, :29 PM siten, että heidän lapsensa olivat olleet läsnä ja nähneet vanhempiensa väliset aktit. Kysymys siitä, täyttävätkö teot törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistön. VL: Velallisen rikos - Velallisen epärehellisyys - Törkeä velallisen epärehellisyys Rikokseen osallisuus - Avunanto A ja eräät muut osakeyhtiön osakkeenomistajat olivat sopineet osakeyhtiön osakepääoman korottamisesta. Sopimukseen perustuen A oli suorittanut yhtiön tilille euroa ehdolla, että myös muut sopimukseen osalliset suorittavat osuutensa viikon kuluessa. Tämä ehto ei täyttynyt, jonka jälkeen yhtiö haki yrityssaneerausta. Sittemmin yhtiö palautti A:lle tämän maksamat euroa yrityssaneerausta käsittelevän käräjäoikeuden määräämän maksukiellon voimassa ollessa. Kysymys siitä, oliko maksu tapahtunut ilman hyväksyttävää syytä ja oliko A syyllistynyt tältä osin velallisen epärehellisyyteen ja B mainitun rikoksen avunantoon. VL: Oikeudenkäyntimenettely Tuomion täydentäminen Kysymys hovioikeuden tuomion täydentämisestä oikeudenkäyntikuluvastuuta koskevan ratkaisun osalta. VL: Osakeyhtiö - Hallituksen jäsen - Selvitystila Vahingonkorvaus Asiavaltuus A, joka oli osakeyhtiön ainoa hallituksen jäsen, oli yhtiön menetettyä oman pääomansa laiminlyönyt kutsua yhtiökokouksen käsittelemään yhtiön asettamista selvitystilaan ja ryhtyä osakeyhtiölain 13 luvun 2 :ssä (145/1997) säädettyihin toimenpiteisiin. Yhtiön konkurssipesä vaati kanteellaan A:n velvoittamista suorittamaan konkurssipesälle vahingonkorvausta mainittujen laiminlyöntien perusteella. Kysymys siitä, oliko osakeyhtiön konkurssipesällä oikeus mainituilla perusteilla vaatia hallituksen jäseneltä osakeyhtiölain 15 luvun 1 :n (734/1978) nojalla vahingonkorvausta. VL: Asunto-osakeyhtiö - Rakennuksen kunnossapito - Vahingonkorvaus Oikeudenkäyntimenettely - Väittämistaakka A oli vaatinut asunto-osakeyhtiöltä korvausta muun ohella hallitsemansa huoneiston tutkimisen ja tilapäisasunnon hankkimisen aiheuttamista kustannuksista, koska huoneisto oli kanteen mukaan osoittautunut rakenteiden kostumisen ja siitä seuranneen mikrobikasvuston vuoksi asumiskelvottomaksi ja koska huoneistoa ei ollut pidetty yhtiön toimesta kunnossa eikä ulkopuolisen kosteuden pääsemistä rakenteisiin ollut estetty. A:n asiamies oli asiaa käsiteltäessä ilmoittanut yhtiön korvausvastuun olevan sopimusperusteista. Käräjäoikeus ja hovioikeus hylkäsivät kanteen, koska A:n ja asuntoosakeyhtiön välillä ei ollut sopimukseen rinnastuvaa suhdetta. Kysymys ensisijaisesti A:n vetoamisvelvollisuudesta ja alempien oikeuksien menettelyn oikeellisuudesta. VL: Oikeudenkäyntimenettely - Pääkäsittely hovioikeudessa Kysymys hovioikeuden velvollisuudesta toimittaa pääkäsittely lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevassa asiassa. Toimitus: Anne Vilppula Talentum Media Oy