HIUS- JA KAUNEUDENHOITOALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HIUS- JA KAUNEUDENHOITOALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS"

Transkriptio

1 Oppaat ja käsikirjat 2012:15 HIUS- JA KAUNEUDENHOITOALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS HIUS- JA KAUNEUDENHOITOALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Oppaat ja käsikirjat 2012:15

2 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2012:15 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere 2013

3 SISÄLTÖ 1 Johdanto Ammattikoulutuksen eri järjestämismuodot ja työympäristöt työturvallisuuden näkökulmasta Lainsäädäntöperusta Vastuunjako työturvallisuudesta ammattikoulutuksen eri työympäristöissä Työnantajan vastuu Koulutuksen järjestäjän vastuu Opiskelijan (työntekijän) vastuut ja oikeudet Tapaturma, ilmoittamisvelvoite ja vakuutusturva Rangaistusseuraamukset työturvallisuusasioissa Hius- ja kauneudenhoitoalan oppimisympäristöt Koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt Muut kuin koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt Menettelytavat turvallisuuden varmistamiseksi Ennakoiva työsuojelu Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi Perehdytys Työpaikan rakenteellinen turvallisuus ja terveellisyys Työvälineet (koneturvallisuus, käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset) Sähköturvallisuus Tiedonkulun varmistaminen Tekijän vastuu Pukeutuminen ja henkilönsuojaimet Työn kuormitustekijät ja niiden hallinta Työhyvinvointi asiakaspalvelutyössä Fyysinen kuormittuminen Vaaraa aiheuttavat tekijät ja niiden hallinta Fysikaaliset tekijät Kemialliset vaaratekijät ja kemikaalien turvallinen varastointi ja käsittely Biologiset tekijät Muut tapaturmariskiä nostavat tekijät ja niiden hallinta Lävistykset, lävistyskorut sekä rakennekynnet Päihteet Työliikenne SORA-säädökset Onnettomuustilanteet ja ensiapu Esimerkkejä työturvallisuuden opetuksesta ja opiskelusta hius- ja kauneudenhoitoalalla

4 Lähteet Liitteet LIITE 1 Riskien arviointimalli hius- ja kauneudenhoitoaloille LIITE 2 Hius- ja kauneudenhoitoalojen altisteita ja niiden terveysvaikutuksia 54 LIITE 3 Perehdytyksen tarkistuslista hius- ja kauneudenhoitoaloille LIITE 4 Hius- ja kauneudenhoitoalojen turvallisuusperehdytyskortti

5 1 Johdanto Hius- ja kauneudenhoitoalojen oppimisympäristöjen turvallisuusopasta voivat hyödyntää koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät, opettajat ja kouluttajat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat, työpaikkaohjaajat ja työpaikkakouluttajat sekä ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintosuoritusten arvioijat. Tässä oppaassa koulutuksen järjestäjällä tarkoitetaan sekä ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjää (ammatillinen peruskoulutus) että näyttötutkinnon järjestäjää (ammatillinen lisäkoulutus). Oppilaitokset ovat koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän eri yksiköitä. Koulutuksen järjestäjä nähdään myös työturvallisuuslain tarkoittamana työnantajana silloin, kun opiskelijat tai tutkinnon suorittajat toimivat koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä. Vastaavasti opiskelijalla tarkoitetaan ammatillisen peruskoulutuksen ja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijaa tai näyttötutkinnon suorittajaa. Tässä oppaassa opiskelija tai tutkinnon suorittaja rinnastetaan myös työturvallisuuslain mukaiseen työntekijään. Opettajalla tarkoitetaan opettajaa tai kouluttajaa, joka voi olla myös työnantajan edustajaan rinnastettavassa asemassa silloin, kun opiskelija tai tutkinnon suorittaja työskentelee koulutuksen järjestäjän lukuun. Oppaan tarkoituksena on edistää hius- ja kauneudenhoitoalan oppimisympäristöjen työturvallisuutta ja varmistaa, että oppimisympäristöt ovat säädösten mukaisia. Alan työturvallisuusmääräysten, työympäristötekijöiden ja riskien tunteminen ovat perusta turvalliselle oppimisympäristölle ja myöhemmälle ammatissa toimimiselle. Työturvallisuusosaaminen on osa opiskelun tavoitteena olevaa ammattitaitoa. Työturvallisuustyön tavoitteena on ylläpitää terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä sekä ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja. Se lisää koko työyhteisön jäsenten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Opiskelun aikana luodaan perusedellytykset turvalliselle alan työympäristöissä toimimiselle. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi ja työ tukee heidän elämänhallintaansa. Työhyvinvointia voidaan parantaa kaikilla niillä kokonaisvaltaisilla toimenpiteillä, joita kohdistetaan terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi ja samalla edistetään toiminnan tuottavuutta ja menestystä. Tässä oppaassa työhyvinvointia käsitellään työn turvallisuuden ja terveellisyyden näkökulmasta. Oppaaseen on koottu keskeinen työturvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö sekä alakohtaisten vaaratekijöiden tunnistamista ja poistamista sekä mahdollisten riskien suuruuden ja seurauksien arviointia tukevaa aineistoa. Lisäksi oppaaseen sisältyy osio, jossa on kuvattu keskeisten toimijoiden työturvallisuusvastuita ammattikoulutuksen eri toimintaympäristöissä. Tämän oppaan lisäksi Opetushallitus julkaisee muita alakohtaisia turvallisuusoppaita. Lisäksi on ilmestynyt Opetustoimen turvallisuusopas joka on tarkoitettu koulutuksen järjestäjän turvallisuustyön tueksi. 5

6 Oppaaseen on koottu hius- ja kauneudenhoitoalojen keskeiset riskitekijät, mahdollisia erilaisia vaaratilanteita ja toimintamalleja työturvallisuuden kehittämiseen. Liitteenä olevia malleja voi hyödyntää sellaisenaan turvallisuustyössä. Tämän oppaan tuottamisessa on hyödynnetty aiempia Opetushallituksen, Seinäjoen koulutuskuntayhtymän, Tampereen teknillisen yliopiston ja Työterveyslaitoksen tuottamia alakohtaisia työsuojeluoppaita ja tarkistuslistoja, Työsuojeluhallinnon ohjeita sekä Työturvallisuuskeskuksen työturvallisuuskorttikoulutusaineistoa. Tämän hius- ja kauneudenhoitoalojen oppimisympäristöjen turvallisuusoppaan on laatinut työtä varten asetettu projektiryhmä. Oppaan alakohtaisten tekstien kirjoittajana on toiminut työryhmän sihteeri, koulutuspäällikkö Nina Raki, Omnian ammattiopisto ja työryhmän puheenjohtajana hiusalan ammatinopettaja Marjo Paasisalo, Omnian aikuisopisto. Projektiryhmän jäseninä toimivat kauneudenhoitoalan ammatinopettaja Taina Raivio, Suomen Kosmetologien Yhdistyksen Opisto, koulutuspäällikkö Tero Hellgren, Henkel Norden Oy, kosmetologiyrittäjä Kirsi Kinnunen, Kauneushoitola Kirsi ja toimipaikkavastaava Mikko Laitinen, Hius- ja kauneuskeskus Oppivat Kädet. Kaikille aloille yhteisten tekstien kirjoittamisesta on vastannut tutkija Sari Tappura Tampereen teknillisestä yliopistosta ja asiantuntija Minna Taivassalo-Salkosuo Opetushallituksesta. Opetushallituksessa työtä ovat ohjanneet alakohtainen asiantuntija opetusneuvos Anne Mårtensson ja asiantuntija Minna Taivassalo-Salkosuo. Alakohtaisista teksteistä asiantuntijalausuntoja ovat antaneet erikoistutkija Lasse Ylianttila, Säteilyturvakeskus, kosmetologi THM Taina Paarmas, Ihokeskus Oy, kosmetiikka-asiantuntija Päivi Kousa ja ylitarkastaja Kaarina Kärnä, Turvallisuusja kemikaalivirasto. 6

7 2 Ammattikoulutuksen eri järjestämismuodot ja työympäristöt työturvallisuuden näkökulmasta Ammattikoulutus muodostuu ammatillisista perustutkinnoista sekä näyttötutkintoina suoritettavista perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Ammatillinen peruskoulutus ja näyttötutkintoon valmistava koulutus voidaan järjestää sekä oppilaitoksissa että työpaikoilla. Alla olevasta kuvasta 1 ilmenee, että työturvallisuuslakia sovelletaan kaikissa työympäristöissä opiskelun yhteydessä. Kuva 1. Koulutuksen järjestämismuoto ja pääsääntöisesti painottuva työympäristö & työturvallisuus. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskellaan koulutuksen järjestäjän työympäristöissä, joita voivat olla esimerkiksi työsalit, laboratoriot, opetuskeittiöt, koulutuksen järjestäjän ylläpitämät yritykset ja harjoitustyömaat. Lisäksi ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy työssäoppimista, jonka aikana opiskelija hankkii osan tutkinnon perusteiden edellyttämästä ammattitaidosta, ja ammattitaito osoitetaan ammattiosaamisen näytössä työtä tehden. Koulutuksen järjestäjä vastaa työssäoppimisen järjestämisestä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Työssäoppimisjaksolla opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työpaikkaan, ellei siitä ole erikseen sovittu tai kyseessä on oppisopimuskoulutus. Työssäoppiminen rinnastetaan työturvallisuuslaissa (738/2002) vuokratyöhön, joten työturvallisuusmääräykset sitovat koulutuksen järjestäjää, työssäoppimispaikkaa ja opiskelijaa samalla tavoin kuin vuokratyösuhteessa. Näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon perusteiden edellyttämää ammattitaitoa voidaan hankkia tai täydentää oppilaitoksen työympäristöissä tai työpaikalla järjestettävässä valmistavassa koulutuksessa, josta tutkinnon suorittaja, työpaikkaoh- 7

8 jaaja ja koulutuksen järjestäjän edustaja yhdessä laativat suunnitelman. Aikuiskoulutuksessa näyttötutkintotilaisuudet järjestetään pääsääntöisesti työpaikoilla. Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jossa koulutus perustuu pääosin työpaikalla järjestettävään koulutukseen. Oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen (oppisopimus) (L 630/1998, 17 ). Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (A 811/1998, 6 ) mukaan koulutuksen järjestäjä päättää, järjestetäänkö oppisopimuskoulutus tutkintoon johtavana vai näyttötutkinnon suorittamiseen valmistavana koulutuksena. Oppisopimuskoulutuksen erottaa oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta työsuhdeperusteisuus ja vaatimus koulutuksen toteutuksesta pääosin työpaikalla. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijaan sovelletaan lisäksi, mitä työntekijän osalta säädetään työajasta, vuosilomasta, työturvallisuudesta ja työntekijän muusta suojelusta (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 18 ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998, 10 ). Koulutuksen järjestäjällä on selkeä johto- ja valvontavastuu oppisopimuskoulutuksen koko prosessista. Turvallinen ja siisti ympäristö, kunnossa olevat välineet, asianmukaiset suojaimet ja varusteet sekä oikeat toimintatavat parantavat sekä tuottavuutta että turvallisuutta. Asiat sujuvat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat pysyvät terveinä ja viihtyvät paremmin. Rakennusalalla tehdyn selvityksen mukaan valtaosa opiskelijoiden ja tutkinnon suorittajien työtapaturmista sattuu oppilaitoksen työympäristöissä. Vuonna 2011 tehdyissä ammattioppilaitosten rakennustyömaiden työsuojelutarkastuksissa puutteita havaittiin lähes jokaisessa tarkastuksessa (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue tarkastusraportti 2011). 2.1 Lainsäädäntöperusta Alla olevassa kuvassa 2 on kuvattu oppimisympäristöjen turvallisuuden lainsäädäntöperusta. Työturvallisuuslaki (738/2002) on keskeisin noudatettava lainsäädäntö, kun viitataan oppimisympäristöjen turvallisuuteen huolimatta siitä, onko kyseessä ns. koulutuksen järjestäjän tai tutkinnon järjestäjän hallinnoima työympäristö vai työpaikalla järjestettävä koulutus. Työturvallisuuslaki määrittelee työturvallisuuden vähimmäisvaatimukset ja yleiset tavoitteet koskien kaikkia työpaikkoja. Lisäksi on annettu lukuisia muita työturvallisuutta koskevia säädöksiä ja lakeja, joita työpaikoilla tulee noudattaa. Tietämättömyys jonkin säädöksen olemassaolosta ei vapauta sen noudattamisesta eikä vastuusta. Keskeiset työturvallisuussäädökset on esitetty tämän oppaan lähdeluettelossa. Koulutuksen tai tutkinnon järjestäjään sovelletaan työturvallisuuslain 4 :n mukaan työnantajaa koskevia säännöksiä silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoin koulutuksen järjestäjän osoittamalla tavalla. 8

9 Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa (44/2006) eli työsuojelun valvontalaissa säädetään menettelystä työsuojeluviranomaisen valvoessa työturvallisuutta, työsuhdetta ja muiden työsuojelua koskevien säännösten noudattamista sekä työnantajan ja työntekijöiden välistä työsuojelun yhteistoimintaa työpaikalla. Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998, 19 & 28 ) ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 10 & 11 ) korostavat opiskelijan oikeutta turvalliseen työ- ja opiskeluympäristöön. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön kattaa sekä fyysisen että psyykkisen ympäristön. Työnantaja vastaa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin, kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa taikka virkasuhteessa tai siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa työnantajaan. Lisäksi tulee ottaa huomioon nuorten työntekijöiden suojelua koskevat säädökset. Ajantasainen työturvallisuuslainsäädäntö löytyy Valtion säädöstietopankista (www.finlex.fi) ja Työsuojeluhallinnon internetsivuilta (www.tyosuojelu.fi). Kuva 2. Oppimisympäristöjen turvallisuuden lainsäädäntöperusta (Taivassalo-Salkosuo 2012). Kun opiskelija koulutukseen liittyen työskentelee työpaikalla oppilaitoksen ulkopuolella, työ rinnastetaan vuokratyöhön. Silloin koulutuksen järjestäjän, työpaikan ja opiskelijan velvoitteisiin sovelletaan vuokratyön työturvallisuussäännöksiä (L 738/2002, 3 ). Ammatillisen peruskoulutuksen aloittaessaan opiskelijat ovat useimmiten alle 18-vuotiaita, jolloin työssäoppimiseen sovelletaan osin nuoria työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä. Erityisesti on siis varmistettava, että nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) ja nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä annetun asetuksen (475/2006) säännökset 9

10 on otettu huomioon. Aluehallintovirasto on julkaissut tiedotteen nuorille työntekijöille vaarallisten töiden ilmoittamisesta (Työpaikkatiedote 4/2012). Tutkintojen perusteissa ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset sisältävät työsuojelun alakohtaiset erityispiirteet. Turvallisuus- ja terveysnäkökohdat tulee ottaa huomioon työn suunnittelussa, hankinnoissa, työmenetelmissä ja töiden järjestämisessä. Tutkintojen perusteissa terveyttä, turvallisuutta ja toimintakykyä vahvistavia ammattitaitovaatimuksia ja niiden arviointikriteerejä sovelletaan alan vaatimusten mukaisesti ammatillisiin tutkinnon osiin. Seuraavat ammattitaitovaatimukset on tutkinnon perusteissa sisällytetty ja sovellettu ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden ylläpitää terveellisiä elintapoja, yhteisönsä ihmissuhteita sekä toiminta- ja työkykyään ylläpitää ergonomista, terveellistä ja turvallista työympäristöä tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä ennakoi ja suojautuu niiltä hyödyntää alallaan tarvittavaa terveysliikuntaa noudattaa alansa työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita ottaa huomioon työympäristön tekniset työturvallisuusjärjestelmät, hyödyntää niitä vaaran uhatessa ja välttää omasta toiminnasta johtuvat aiheettomat hälytykset ehkäisee onnettomuuksia sekä toimii oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa. 2.2 Vastuunjako työturvallisuudesta ammattikoulutuksen eri työympäristöissä Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että työ- tai oppimisympäristö on kaikissa olosuhteissa turvallinen. Työturvallisuuslakia sovelletaan kaikissa työympäristöissä opiskelun yhteydessä eli koulutuksen järjestäjien omissa työympäristöissä, työssäoppimispaikoilla, näyttöpaikoilla ja tutkintotilaisuuksissa sekä muissa mahdollisissa työympäristöissä (esimerkiksi työntekijän tai asiakkaan kotona). Koulutuksen järjestäjää koskevat työturvallisuuslain työnantajaa koskevat vastuut ja velvoitteet, kun opiskelijat toimivat koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä koulutuksen järjestäjän lukuun ja valvonnassa. Työpaikoilla (työssäoppimis-, näyttötyö- tai tutkintopaikka) työnantaja vastaa työntekijöiden ja opiskelijoiden työturvallisuudesta riippumatta mahdollisen työsuhteen laadusta ja kestosta. Jäljempänä 10

11 työnantaja-käsitteellä tarkoitetaan koulutuksen tai tutkinnon järjestäjää sekä vastaavasti työntekijällä opiskelijaa tai näyttötutkinnon suorittajaa. Työ- tai oppimisympäristöjen työturvallisuusvastuu jakaantuu käytännössä kolmelle taholle: työpaikka (työnantaja) koulutuksen järjestäjä opiskelija (työntekijä). Työturvallisuuden ja -terveyden edistäminen on yhteistoimintaa, jossa tarvitaan jokaisen sitoutumista. Jokainen voi edistää turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Alla olevassa kuvassa 3 on esitetty eri osapuolten keskeiset työturvallisuusvastuut ja tehtävät ammattikoulutuksessa. Kuva 3. Työturvallisuusvastuut ammattikoulutuksessa (mukaellen Tappura 2011) Työnantajan vastuu Työpaikan turvallisuudesta ja terveellisyydestä vastaa työnantaja. Työturvallisuuden ja -terveyden edistäminen on kuitenkin yhteistoimintaa, jossa tarvitaan jokaisen sitoutumista. Myönteinen asennoituminen työsuojelutoimintaan, turvallisten työtapojen omaksuminen sekä turvaohjeiden noudattaminen ovat osa 11

12 hyvää ammattitaitoa, ja niiden pohja luodaan jo koulutuksessa. Jokainen voi edistää turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Työnantaja vastaa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin, kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 19 ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998, 10 ). Työnantajan vastuulla on huolehtia perehdyttämisestä antaa opastusta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan vaaran tai haitan välttämiseksi antaa opastusta myös häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta huolehtia työturvallisuudesta ja turvallisen työnteon valvonnasta työympäristön ja työyhteisön tila turvalliset työtavat ja tuotantomenetelmät koneiden, laitteiden ja työvälineiden turvallinen ja oikea käyttö vaarallisten aineiden asianmukainen käyttö henkilönsuojainten ja suojalaitteiden käyttö työn edellyttämä järjestys ja siisteys työn edellyttämä varovaisuus ja huolellisuus tiedon saatuaan puuttua epäkohtiin (esimerkiksi turvallisuuspuutteet, ylikuormittuminen, häirintä, kielletyt ja vaaralliset työt, luvattomat työt) antaa palaute työntekijöiden turvallisuusehdotuksiin ja -ilmoituksiin. Työturvallisuuslainsäädännön lisäksi on noudatettava työmarkkinaosapuolten välisiä sopimuksia ja työpaikkakohtaisia määräyksiä koskien työturvallisuutta. Työturvallisuuslain 9 :n nojalla tulee työpaikalla olla työsuojelun toimintaohjelma Koulutuksen järjestäjän vastuu Koulutuksen järjestäjän vastuut ja velvoitteet ovat rinnakkaisia työnantajaan (ks. luku edellä) opiskelijan toimiessa koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä koulutuksen järjestäjän lukuun ja valvonnassa. Vastaavasti opiskelijan on tällöin noudatettava työntekijää koskevia velvoitteita, ja hän on työturvallisuuslain tarkoittama työntekijä. (Työturvallisuuslaki 738/2002, laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998.) Koulutuksen järjestäjän on toimittava niin, että oikeus turvalliseen oppimisympäristöön toteutuu aina ja myös työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana. Työturvallisuuslakia sovelletaan 4 :n mukaan opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä myös silloin, kun opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan. Opiskelu voi tapahtua joko oppilaitoksessa taikka muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa tai hyväksymässä paikassa. 12

13 Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 19 :n mukaisesta työturvallisuusvastuusta. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998, 16 ) mukaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus perustuu koulutuksen järjestäjän ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/1998, 5 ) mukaan sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että koulutustyöpaikalla on riittävästi ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. Sopimukseen työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja ammattiosaamisen näytöistä on kirjattava turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työn aloittamista työnantaja ja koulutuksen järjestäjä varmistavat yhdessä, että opiskelijalla tai tutkinnon suorittajalla on riittävät edellytykset tehdä ko. työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen. Lisäksi on varmistettava, että hän on perehtynyt tai perehdytetty työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Koulutuksen järjestäjän on varmistettava, että työpaikalla on tehty työturvallisuuslain 10 ja 11 :ssä tarkoitetut työn vaaroja koskevat selvitykset tai muutoin varmistettava työpaikan turvallisuus. Lisäksi on selvitettävä, millaisia henkilönsuojaimia tarvitaan turvallisuusriskejä torjumaan. Koulutuksen järjestäjä vastaa myös siitä, että opiskelijalla on maksutta käytettävissään oppilaitoksessa ja oppilaitoksen harjoitustyömailla opetuksen järjestämisen edellyttämät työvälineet, koneet, laitteet, suojavaatteet ja työturvallisuussäännösten edellyttämät henkilönsuojaimet ja muut varusteet (suojavaatteilla ja työturvallisuuden edellyttämillä varusteilla tarkoitetaan työturvallisuuslain 15 :ssä tarkoitettuja henkilönsuojaimia). Opiskelija voi hankkia tarvittavat suojaimet omalla kustannuksellaan silloin, kun hän ei halua tyytyä koulutuksen järjestäjän tarjoamiin suojaimiin. Koulutuksen järjestäjän hankkimat henkilönsuojaimet voivat tarvittaessa ja niin erikseen sovittaessa olla opiskelijoiden käytettävissä myös työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa. Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan on yhteisesti selvitettävä työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa tarvittavat henkilönsuojaimet sekä kirjattava niitä koskevat asiat työpaikalla järjestettävää koulutusta koskevaan sopimukseen. (Maksuton opetus sekä opetuksen yhteydessä perittävät maksut ammatillisessa koulutuksessa OKM päätös , dno 19/502/2008). Työpaikalla järjestettävän koulutuksen osalta (vrt. työssäoppiminen) vastuu opiskelijoiden henkilösuojainten hankinnasta ja käytöstä on työnantajalla (työturvallisuuslain 15 ja 20 sekä Vnp 1406/1993 ja 1407/1993). Erityisesti on varmistettava, että nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) ja valtioneuvoston asetuksen nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) säännökset on otettu huomioon. Ennen vaarallisen työn aloittamista työnantajan tai, jos kysymyksessä on koulutukseen liittyvä työ, kou- 13

14 lutuksen järjestäjän on yhteistoiminnassa työnantajan kanssa tehtävä siitä ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle. Ilmoitusta on täydennettävä, jos turvallisuuteen vaikuttavat olosuhteet muuttuvat olennaisesti työn aikana. Ilmoittamisohjeet ja -lomake vuotiaiden nuorten työntekijäin käyttämisestä vaaralliseen työhön löytyvät Työsuojeluhallinnon sivulta fi/fi/verkkolomakkeet Opiskelijan (työntekijän) vastuut ja oikeudet Työturvallisuusmääräysten, alakohtaisten työympäristötekijöiden ja riskien tunteminen on osa opiskelijan tai tutkinnon suorittajan ammattitaitoa. Alakohtaiset työturvallisuutta koskevat ammattitaitovaatimukset on esitetty kaikkien ammatillisten tutkintojen perusteissa. Opiskelija tai näyttötutkinnon suorittaja on työturvallisuuslain tarkoittama työntekijä. Työntekijän vastuulla on noudattaa työturvallisuuslakia sekä annettuja määräyksiä ja turvallisuusohjeita koneet, laitteet ja työvälineet vaaralliset aineet henkilönsuojaimet ja suojalaitteet noudattaa työn edellyttämää järjestystä ja siisteyttä noudattaa työn edellyttämää varovaisuutta ja huolellisuutta huolehtia omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä välttää sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa arvioida tehtävän työn turvallisuuden ja taitojensa riittävyyden ilmoittaa viipymättä työnantajalle havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle poistaa havaitsemansa vaaratilanne, jos sen voi tehdä itseään tai muita vaarantamatta käyttää työssä tarvittavia henkilönsuojaimia ja varusteita asianmukaisesti käyttää asianmukaista vaatetusta, josta ei aiheudu tapaturman vaaraa toimia työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa työturvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi työpaikalla. Lisäksi on huomioitava seuraavaa: Työntekijä ei saa ilman erityistä syytä ja esimiehen lupaa poistaa tai kytkeä pois päältä suojalaitteita, ohje- tai varoitusmerkintöjä. Työntekijän on ilmoitettava vakavista työturvallisuuteen liittyvistä puutteista esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle sekä oppilaitoksessa myös ohjaavalle opettajalle. Työturvallisuuslainsäädännön lisäksi on noudatettava työmarkkinaosapuolten välisiä sopimuksia ja työpaikkakohtaisia määräyksiä ja työnantajan ohjeita koskien työturvallisuutta. 14

15 Työntekijällä on oikeus tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada niihin palaute pidättäytyä työstä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle. Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle mahdollisimman nopeasti. Työstä pidättäytyminen ei kuitenkaan saa rajoittaa työntekoa enempää kuin se turvallisuuden kannalta on välttämätöntä. Työstä pidättäytymisellä ei myöskään saa aiheuttaa uusia turvallisuusriskejä. Työskentely yhteisellä työpaikalla Yhteisellä työpaikalla eri työnantajien tai itsenäisten työnsuorittajien työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen ja siellä on myös yhteisiä vaaroja (esimerkiksi hyvinvointikeskus, kauppakeskus tai messutapahtuma). Yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan, muiden työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien on keskinäisellä yhteistoiminnalla ja tiedottamisella huolehdittava siitä, että heidän toimintansa ei vaaranna työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä. Päätyönantajan on varmistettava, että yhteisellä työpaikalla työskentelevät työntekijät ovat saaneet riittävät tiedot ja ohjeet työhön kohdistuvista vaara- ja haittatekijöistä sekä työpaikan turvallisuusohjeista. Lisäksi heille on tiedotettava palontorjuntaan, ensiapuun ja evakuointiin liittyvistä toimenpiteistä ja vastuuhenkilöistä. Myös muiden työnantajien ja työnsuorittajien on tiedotettava niistä haitta- ja vaaratekijöistä, joita heidän työnsä voi aiheuttaa. (Työturvallisuuslaki 738/2002, 49 ja 50.) Yhteisen työpaikan pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan vastuulla on turvallisuusohjeiden laatiminen ja niistä tiedottaminen toimintojen yhteensovittaminen liikenteen ja liikkumisen järjestäminen alueella järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen työolosuhteiden yleisestä turvallisuudesta ja terveellisyydestä huolehtiminen tiedottaminen em. asioista koulutuksen järjestäjälle ja opiskelijalle, joka osallistuu työpaikalla järjestettävään koulutukseen. 2.3 Tapaturma, ilmoittamisvelvoite ja vakuutusturva Lakia opiskelutapaturman korvaamisesta (laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta 1318/2002) sovelletaan ammatillisen koulutuksen opis kelijaan. Edellytyksenä on, että tapaturma on sattunut opiskelijan osallistuessa tutkintojen perusteiden mukaiseen käytännön opetukseen, työssäoppimisjaksoon, näyttötutkintoon tai työelämään tutustumiseen oppilaitoksessa taikka muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa. Laki koskee myös tapaturmaa, joka sattuu matkalla välittömästi oppilaitoksesta tai asunnosta em. paikkaan tai päinvastoin. Lisäksi sovelletaan tapaturmavakuutuslain (608/1948) ja ammattitautilain (1343/1988) vakuuttamis- ja korvaussäädöksiä. 15

16 Ensisijaisesti koulutuksen järjestäjä vastaa opiskelijoiden vakuutusturvasta. Lisäksi työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden asianmukaisesta vakuuttamisesta. Työpaikalla tulee olla voimassa oleva vastuuvakuutus, joka kattaa myös opiskelijat. Työnantaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työsuojeluviranomaisille vakavista työtapaturmista (laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006). Ilmoitus on tehtävä myös poliisille, joka suorittaa poliisitutkinnan tapahtumapaikalla. Lisäksi työpaikan on oltava yhteydessä tapaturmasta opiskelijan lähettäneeseen oppilaitokseen. Myös lievemmät tapaturmat ja läheltä piti tilanteet tutkitaan työpaikan ja oppilaitoksen yhteistyönä, jotta niistä opitaan vastaavia tilanteita varten. Näistä tapauksista on aiheellista tehdä vaaratilanneilmoitus. Vaaratilanneilmoitus käsitellään koulutuksen järjestäjän ja työpaikan kanssa yhteisesti. Ne suunnittelevat ja toteuttavat tarvittavat toimenpiteet vaaratilanteen toistumisen estämiseksi. 2.4 Rangaistusseuraamukset työturvallisuusasioissa Työnantaja, joka tahallaan tai huolimattomuuttaan laiminlyö työturvallisuuslain säännöksiä, voidaan tuomita työturvallisuusrikkomuksesta sakkoon (työturvallisuuslaki 738/2002, 63 ). Laiminlyönti voi koskea käyttöönotto- tai määräaikaistarkastuksen suorittamista selvityksen tai suunnitelman tekemistä suojalaitteen tai henkilökohtaisen suojaimen hankkimista työtä koskevan luvan hankkimista tai ilmoituksen tekemistä koneen, välineen tai muun teknisen laitteen ja terveydelle vaarallisen aineen käytössä tarvittavan käyttö- ja huolto-ohjeiden antamista tämän lain nähtävänä pitämistä tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi tarkoitetun laitteen tai ohjetai varoitusmerkinnän poistamista yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevän henkilön tunnistetta koskevaa velvollisuutta. Työnantajan ja muiden työturvallisuuslaissa velvoitettujen henkilöiden rikosoikeudellinen vastuu määräytyy rikoslain (39/1889) työrikoksia koskevan luvun 47 mukaan, jossa nimikkeenä on työturvallisuusrikos. Työturvallisuusrikos on kyseessä, kun työnantaja tai tämän edustaja tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työturvallisuusmääräyksiä tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan työssä jättää huolehtimatta taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun edellytyksistä. 16

17 Edellisten lisäksi seurauksena voi olla vahingonkorvaus vahingonkorvauslain (412/1974) perusteella tai jos seurauksena on ollut työtapaturma ja ammattitauti, myös esimerkiksi rangaistus vamman- tai kuolemantuottamuksesta tai virkarikoksesta. Vakavan työtapaturman ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä on säädetty rangaistus työsuojelun valvontalaissa (44/2006, 51 ). Poliisille tehtävän ilmoituksen laiminlyönnistä on säädetty rangaistus tapaturmavakuutuslaissa (608/1948, 55 ). Työtapaturmatilanteessa rangaistus kohdentuu siihen työnantajan edustajaan, jonka vastuulla kyseinen laiminlyönti tai teko on. Arviointiin vaikuttavat esimiehen asema sekä tehtävien ja toimivaltuuksien luonne ja laajuus. Yleisimmin työturvallisuusrikkomuksesta tuomitaan ylintä johtoa, keskijohtoa ja työnjohtoa. Kun työntekijöitä rangaistaan työturvallisuusrikkomuksista, on silloin yleensä kyseessä tahallinen teko, piittaamattomuus tai huolimattomuus. (Alvesalo & Nuutila 2006.) 17

18 3 Hius- ja kauneudenhoitoalan oppimisympäristöt Oppimisympäristö on oppimista edistävä paikka, tila, yhteisö tai toimintatapa. Turvallinen ja siisti ympäristö, kunnossa olevat välineet, asianmukaiset varusteet ja suojaimet sekä oikeat toimintatavat parantavat sekä tuottavuutta että turvallisuutta. Asiat sujuvat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat pysyvät terveinä ja viihtyvät paremmin. Opiskelijoilla ja näyttötutkinnon suorittajilla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Hius- ja kauneudenhoitoalan oppimisympäristöissä tulee olla tutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen järjestämisen kannalta riittävästi palvelutoimintaa, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan riittävän pätevää henkilökuntaa. Hius- ja kauneudenhoitoalan oppimisympäristöjä voivat olla esimerkiksi koulujen työsalit ja yritykset, kampaamot, kauneushoitolat, tavaratalot ja kylpylät. Maahantuojien toimintaan liittyvät työpaikat, kuten toimistot, myymälät ja koulutustilaisuudet, ovat luontevia alan oppimisympäristöjä. Myös hius- ja kauneudenhoitoalalle tyypilliset messutapahtumat ja asiakastilaisuudet toimivat oppimisympäristöinä koulutuksen aikana. 3.1 Koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt Koulutuksen järjestäjän työsalit ja yritykset vastaavat ominaisuuksiltaan, työvälineistöltään ja ympäristöltään alan yrityksiä, kuten kampaamoja ja kauneushoitoloita. Kouluissa tehdään tavallisesti myös palvelukokonaisuuksia ulkopuolisille asiakkaille, mikä vastaa aitoja työelämän tilanteita. 3.2 Muut kuin koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt Hius- ja kauneudenhoitoalan työpaikoilla on myynti- ja palvelutoimintaa. Yrityksissä, kuten kampaamoissa ja kauneushoitoloissa tehdään asiakkaille hiusten ja ihon hoito- ja palvelukäsittelyjä. Asiakasturvallisuustekijät korostuvat näissä paikoissa. Tavarataloissa ja maahantuojien myymälöissä työtehtävät liittyvät enimmäkseen myyntiin, neuvontaan ja koulutukseen. Messutapahtumat ja asiakastilaisuudet toteutetaan vaihtelevissa ympäristöissä, jolloin turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Työpaikat ulkomailla ovat tavallisesti kampaamoja ja kauneushoitoloita. Hius- ja kauneudenhoitoalan asiakaspalvelun lähtökohtana on asiakkaan yksityisyydestä ja tietoturvasta huolehtiminen eri tilanteissa. Tyypillisiä tietoturvan alaisia järjestelmiä ovat erilaiset asiakashallintajärjestelmät kuten ajanvaraus- ja asiakastietorekisteri sekä yrityksen sisäiset tietojärjestelmät. Sähköisiä oppimisympäristöjä ovat muun muassa verkko-oppimisalustat, virtuaaliset ympäristöt sekä 18

19 sosiaalinen media. Yritysten tulee perehdyttää opiskelija yrityksen tietojärjestelmiin liittyviin tietoturva- ja suojasääntöihin. Tämä tarkoittaa, että myös opiskelija on salassapitovelvollinen tietoonsa tulleista asiakkaan yksityisyyteen liittyvistä asioista tai työyhteisön sisäisistä asioista sekä mahdollisista liike- ja ammattisalaisuuksista. Alan opetus- ja markkinointimateriaaleissa käytetään paljon kuvia ja muita havainnollistamista helpottavia julkaisuja, joita koskevat yleiset tekijänoikeussäädökset. Tekijänoikeutta tulee kunnioittaa myös julkaisemattomien materiaalien, kuten opetus- ja koulutusmateriaalin, maahantuojien tai yritysten omistama kuvaja tekstiaineistojen lainaamisessa oppimistehtäviin. Hyvän tavan mukaista on kysyä tekijältä lupa lainaamiseen ja mainita alkuperäinen lähde. Tekijänoikeudellisten tuotoksien julkiseen käyttöön esimerkiksi mainoksissa tai internetsivuilla tulee olla lupa tekijältä. 19

20 4 Menettelytavat turvallisuuden varmistamiseksi Turvallisuuden varmistamisen menettelytavat ovat ennakoiva työsuojelu, työn kuormitustekijöiden ja vaaraa aiheuttavien tekijöiden tunnistaminen ja riskien hallinta sekä onnettomuus- ja vähältä piti tilanteisiin ja ensiapuun varautuminen. 4.1 Ennakoiva työsuojelu Työturvallisuuslaki (738/2002) korostaa tapaturmien ja työstä aiheutuvien haittojen ja vaarojen ennaltaehkäisyä. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen tunnistamaan työympäristön vaaratekijät ja poistamaan ne. Tämä tarkoittaa myös että koulutuksen järjestäjän tulee tehdä työn vaarojen selvittäminen ja arviointi oppilaitoksissa ja oppilaitosten harjoitustyömailla ja muissa oppimisympäristöissä, joissa tehdään käytännön työtehtäviä. Työturvallisuudessa keskeistä on huolellinen työn suunnittelu, jossa huomioidaan työn ja työvälineiden aiheuttamat riskit, työntekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet ja suojaimet sekä työhön liittyvät suoja- ja turvamekanismit. Erityisen hyvin työ pitää suunnitella silloin, kun ollaan tekemisissä haitallisten aineiden tai vaarallisten koneiden kanssa tai olosuhteet ovat muuten riskialttiita esimerkiksi tiloissa olevan räjähdysvaaran tai hapettomuuden takia. Riskien vähentämisistä on lisää kussakin kohdassa luvuissa 4.3 ja 4.4. Työntekijän muistilista aloitettaessa uutta työtä: Pysähdy ja ajattele ennen työn aloittamista! Muodosta itsellesi yleiskuva työkohteesta. Mieti vaiheittain, mitä olet tekemässä. Ota huomioon muu työskentelyalueella oleva toiminta ja varmista, että muut ottavat sinut huomioon. Mieti työturvallisuutta (esimerkiksi ovatko koneiden suojavälineet paikallaan ja missä on lähin poistumistie) Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi Työturvallisuuslaki (738/2002, 10 ) edellyttää, että työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Jos työnantajalla ei ole riittävää asiantuntemusta vaarojen tunnistamiseen ja selvittämiseen, on hänen käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita apunaan. Vaaratekijät on ensisijaisesti poistettava. Jos vaaratekijöitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle (riskien arviointi). Riskin merkittävyys arvioidaan esimerkiksi vaaratekijöiden toteutumisen todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden perusteella. Riskejä minimoidaan esimerkiksi työ- 20

21 järjestelyjen, suojainten tai opastuksen avulla. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta turvallisuuteen ja terveyteen. Työnantajalla tulee olla hallussaan edellä tarkoitettu selvitys ja arviointi. Se on tarkistettava olosuhteiden olennaisesti muuttuessa ja muutenkin pidettävä ajan tasalla. Riskien arviointi ja hallinta on keskeinen osa työpaikan työturvallisuustoimintaa. Riskien arviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi alla olevan kuvan 4 mukaisesti vaiheistettuna. Riskien hallintaan sisältyy riskien tunnistaminen ja arviointi sekä toimenpiteet riskien poistamiseksi ja pienentämiseksi. Riskien hallinta on systemaattista ja jatkuvaa toimintaa toiminnan kehittämiseksi. Riskien arvioinnissa on huomioitava kaikki työtilanteet ja -tehtävät, myös huolto-, korjaus-, häiriö- ja poikkeustilanteet. Kuva 4. Viisivaiheinen riskien arviointimalli. Riskien arviointi voidaan toteuttaa osana työpaikkaselvitystä. Riskien arvioinnissa voidaan käyttää apuna myös pelastuslain (379/2011) mukaisia pelastus- ja turvallisuussuunnitelmia. Työntekijät otetaan mukaan riskien arviointiin työympäristön asiantuntijoina ja aktiivisina osallistujina. Myös valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001, 6 ) edellyttää, että työnantajan on tunnistettava työssä esiintyvien kemiallisten tekijöiden aiheuttamat vaarat ja arvioitava niistä työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvat riskit. Kemikaaliriskin arviointi edellyttää tietoa tuotteiden vaarallisuudesta ja raja-arvoista sekä altistumisen luonteesta ja määrästä. Vaarojen selvittämisessä on otettava huomioon seuraavat asiat: tapaturman ja terveyden menettämisen vaara sekä lisääntymisterveyden suojaaminen esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä vaaratilanteet työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut henkilökohtaiset ominaisuudet työn fyysinen, henkinen ja sosiaalinen kuormittavuus työpaikan ja työympäristön rakenteet 21

22 kemialliset, fysikaaliset ja biologiset tekijät koneiden ja työvälineiden turvallisuus onnettomuuden ja vaaran torjunta, pelastautuminen ja ensiapu. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työntekijäryhmiin, joiden kohdalla riski voi olla tavallista suurempi tai joilla on erityisvaatimuksia (esimerkiksi nuoret tai kokemattomat työntekijät). Näyttötutkintojärjestelmässä opiskelijoiden kasvaneet riskit ja erityisvaatimukset selvitetään henkilökohtaistamisen yhteydessä. Riskien arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti alakohtaiset, kyseisessä työssä tai työpaikassa esiintyvät vaarat ja haittatekijät (ks. työturvallisuuslaki 738/2002, ). Tämän oppaan liitteinä on hius- ja kauneudenhoitoaloille sopiva riskien arviointimalli (liite 1) ja luettelo hius- ja kauneudenhoitoalojen altisteista ja niiden terveysvaikutuksista (liite 2) Perehdytys Työnantaja vastaa opiskelijan tai työntekijän perehdytyksestä. Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä, muista olosuhteista ja työmenetelmistä ottaen huomioon työntekijän ammatillisen osaamisen ja työkokemuksen. Lisäksi on otettava huomioon toisaalta työ ja työolosuhteet sekä työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet. (L 738/2002, 11, 14.) Työnantajan on perehdytettävä työntekijä erityisesti työhön, työpaikan olosuhteisiin ja työympäristön vaaratekijöihin työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön liikkumiseen alueella työpaikalla käytettäviin henkilönsuojaimiin ja työvaatetukseen luvanvaraisiin töihin siisteyteen ja järjestykseen sekä jätteiden käsittelyyn toimintaan onnettomuustilanteessa muihin työpaikan erityisolosuhteisiin toimintatapoihin liittyen tupakointiin ja päihteiden väärinkäyttöön mukaan lukien huumeet ja huumetestauskäytännöt miten ensiapu on saatavilla ja ketkä ovat työpaikan yhteyshenkilöt. Perehdyttäminen on tärkeää uuden työntekijän kohdalla sekä muutostilanteissa. Opetusta ja ohjausta annettaessa tulee ottaa huomioon työntekijän koulutus, ammatillinen osaaminen ja työkokemus. Opetusta ja ohjausta saatuaan kaikkien työntekijöiden tulee olla turvallisen työskentelyn edellyttämällä tasolla. Oppaan liitteenä on malli hius- ja kauneudenhoitoalojen opiskelijan tai työntekijän perehdyttämisen tarkistuslistasta (liite 3). Mallia voi käyttää perehdyttämisen tukena. 22

23 4.1.3 Työpaikan rakenteellinen turvallisuus ja terveellisyys Työpaikan rakenteiden, materiaalien ja varusteiden sekä laitteiden tulee olla turvallisia ja terveellisiä työntekijöille. Niiden tulee olla käsiteltävissä, kunnostettavissa ja puhdistettavissa turvallisesti. Kulkuteiden, käytävien, uloskäytävien ja pelastusteiden sekä työskentelytasojen on oltava turvallisia, ja ne on pidettävä turvallisessa kunnossa. Työpaikalla tulee olla asianmukaiset uloskäytävät ja pelastustiet, ja ne on aina pidettävä vapaina. Työpaikalla tulee olla asianmukaiset turva- ja muut merkinnät. (Työturvallisuuslaki 738/2002, valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista 577/2003, valtioneuvoston päätös työpaikan turvamerkeistä ja niiden käytöstä 976/1994.) Jos työntekijälle aiheutuvia vaaroja ei voida välttää teknisillä ja rakenteellisilla toimenpiteillä tai työn organisoinnilla, työnantajan on järjestettävä työpaikalle asianmukaiset turvamerkit. Turvamerkkien valinta perustuu työpaikan riskien arviointiin. Merkkien mallit ja värit on esitetty valtioneuvoston päätöksessä työpaikan turvamerkeistä ja niiden käytöstä (976/1994). Pysyviä merkkejä käytetään tarkoittamaan kieltoa, varoitusta ja määräystä, varauloskäyntien ja ensiapupaikkojen sijaintia sekä palontorjuntavälineitä ja niiden sijaintia. Vaarallisia aineita varten käytetyt säiliöt ja näkyvät putket on merkittävä. Paikat, joissa on vaara törmätä esteisiin tai pudota, on merkittävä pysyvästi turvavärillä, kilvillä tai molemmilla. Liikenneväylät on merkittävä pysyvästi turvavärillä. Työnantajan on huolehdittava siitä, että kulkutiet, käytävät, lattiat ja portaat sekä työskentelytasot ovat rakenteellisesti turvalliset. Niiden tulee olla liukastumista estävää materiaalia. Niille kertyvä vesi, lumi, jää sekä roskat on voitava poistaa helposti. Erityisesti lattiat, portaat ja käytävät on pidettävä sellaisessa kunnossa, ettei liukastumis- ja kompastumisvaaraa ole. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työpaikalla on asianmukaiset tauko- ja lepotilat. Valaistus Valoisa työympäristö on tärkeä sekä näkömukavuudelle että toimintavalppaudelle. Valon tarve riippuu tehtävän tarkkuusvaatimuksista, näkökentän kontrasteista sekä ihmisen näkökyvystä. Yleisvalon lisäksi tarkkuutta vaativissa töissä on hyvä käyttää kohdevaloa. Kampaamossa ja kauneushoitolassa työssä yleisimpiä ongelmia ovat erityyppiset heijastumat. Esimerkiksi päivänvalo saattaa aiheuttaa heijastushäikäisyä. Työskentelytilojen valotehon pitämiseksi mahdollisimman tasaisena tulisi pölyisten tilojen heijastimet ja lamput puhdistaa riittävän usein työturvallisuutta noudattaen. Palaneet tai heikkokuntoiset lamput on vaihdettava välittömästi. 23

24 Ilmanvaihto Työpaikalla tulee olla riittävästi kelvollista hengitysilmaa, ja työpaikan ilmanvaihdon tulee olla riittävän tehokas ja tarkoituksenmukainen. Ilmanvaihdon ja kelvollisen hengitysilman riittävyydestä tulee erityisesti huolehtia suljetuissa työtiloissa. Työnantajan on huolehdittava, että altistuminen ilman epäpuhtauksille (esimerkiksi pöly, savu, kaasu ja höyry sekä kemialliset tekijät) ei aiheuta myrkytystä, hapen puutetta tai muuta vastaavaa vaaraa. Kun työpaikalla käytetään koneellista ilmanvaihtoa, se on pidettävä toimintakunnossa, ja laitteisto on puhdistettava työntekijälle välitöntä terveyshaittaa aiheuttavasta liasta ja muista epäpuhtauksista (valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista 577/2003). Parturi-kampaamossa ja kauneushoitolassa muun muassa koneet ja kosmetiikka tuottavat lämpöä, hajuja tai molempia. Nämä haitat poistetaan tavanomaisin keinoin, hyvällä koneellisella ilmanvaihdolla tai tuulettamalla tilat ikkunan tai oven kautta. Huoneistoa tuuletettaessa otetaan huomioon asiakkaat ja henkilökuntaan kuuluvat. Lyhytjaksoinen tuuletus, jossa on läpiveto, on tehokas. Parturi-kampaamoissa kohdepoistoimurit parantavat ilmanlaatua ja viihtyvyyttä. Asianmukaisilla kohdeimureilla voi estää käsittelyissä muodostuvien haittaavien pölyjen, tuoksujen ja kaasujen pääsyn huoneilmaan. Kohdeimurin voi asentaa asiakaspaikalle ja työtilaan, jossa sekoitetaan värit ja muutoin käsitellään kemiallisten käsittelyiden vaatimia kosmeettisia tuotteita. Lattia kannattaa lakaista ennen tuuletusta ja asiakkaan hiusten föönausta, jolloin epäpuhtaudet, hilse ja hiuksenpätkät eivät pääse leijumaan ilmavirran voimasta hengitysilmaan, työvälineisiin ja pinnoille. Siisteys ja järjestys Huono järjestys ja siisteys lisäävät vaaratilanteita ja tapaturmariskiä. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työpaikalla on huolehdittava turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämästä järjestyksestä ja siisteydestä kaikissa työpaikan tiloissa, kuten työpisteissä ja henkilöstötiloissa. Siivous on suoritettava siten, että siitä ei aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijöille. Aseptinen toiminta ja työympäristön hygienia Hius- ja kauneudenhoitoalojen työssä on varmistuttava ennen työskentelyn aloittamista siitä, että työvälineet ovat puhtaat ja desinfioidut. Myös tekijän tuoli, asiakkaan tuoli, hoitolamput, tasot ja laitteet tulee pyyhkiä desinfioivalla aineella päivittäin. Työvälineet on puhdistettava ja desinfioitava tai steriloitava jokaisen asiakkaan jälkeen. Käytettävän menetelmän valintaan vaikuttavat infektioriski, hoitovälineen ominaisuudet ja käytettävissä olevat menetelmät. Työvälineet tulee pestä harjalla ja pesuaineella sekä vedellä mikrobien ja irtolian poistamiseksi. Desinfiointi hävittää haitalliset mikrobit, mutta yleensä ei bakteerien itiöitä. Steriloinnilla saadaan tuhotuksi kaikki mikrobit ja niiden itiöt. Sterilointi on suositeltava menetelmä kaikille välineille, jotka kestävät kuumuuden. 24

25 Iholla, hiuksissa ja limakalvoilla on paljon mikrobeja. Työskentelyn aikana on vältettävä omien hiuksien, suun ja nenän koskettelua sekä puhumista, yskimistä ja niistämistä, jos työskentelee lähellä asiakasta. Jos itsellä tai asiakkaalla on hengitystieinfektio, on hyvä käyttää hengityssuojainta. Hengityssuojainta on hyvä käyttää myös jalkojen hoidon aikana, mikäli asiakkaalla epäillään sieni-infektiota, sekä työssä, jossa altistutaan pölylle, kuten rakennekynsien tekemisen aikana. Tuotteiden puhtaudesta huolehditaan pitämällä pakkauksen suu ja korkki tai kansi puhtaana ja sulkemalla pakkaus huolellisesti käytön jälkeen. Tuote on oiva kasvualusta mikrobeille, joten lastaa tai lusikkaa on hyvä käyttää tuotteen annosteluun. Tuotteita ei saa sekoittaa toisiinsa, ellei ohjeessa niin lue, eikä siirtää purkista toiseen kontaminaation takia. Tuotteen säilyvyysaika on tarkistettava. Jos käsittelyssä rikotaan tai lävistetään ihoa, on iho ennen toimenpidettä ja sen jälkeen heti desinfioitava. Asiakkaan ihon rikkoutuessa vahingossa hoidon aikana haava on heti desinfioitava. Palvelussa käytettävien tekstiilien pesuun suositellaan vähintään 60 celsiusastetta ja niiden säilytykseen on varattava riittävästi tilaa. Välittömään ihokosketukseen joutuvat tekstiilit tulee vaihtaa puhtaisiin jokaisen asiakkaan jälkeen Työvälineet (koneturvallisuus, käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset) Työnantaja on vastuussa siitä, että työntekijän käyttöön valitaan kyseiseen työhön ja työolosuhteisiin sopiva ja turvallinen työväline (valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 403/2008, ns. käyttöasetus). Myös niiden oikeasta asennuksesta, suojalaitteista ja merkinnöistä on huolehdittava. Työnantaja määrittelee riskinarvioinnin perusteella kulloinkin tarvittavat keinot. Jos työvälineen käyttö aiheuttaa vaaraa tai haittaa työntekijälle, työnantajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin vaaran poistamiseksi. Työnantajan on varmistettava, että käytössä oleva kone tai työväline pysyy säännöllisen huollon ja kunnossapidon avulla turvallisena koko sen käyttöiän ajan. Koneen tai työvälineen toimintakuntoa on seurattava jatkuvasti tarkastuksin, testauksin, mittauksin ja muilla sopivilla keinoilla (käyttöasetus 403/2008). Kone, työväline tai muu laite, jonka asennus tai asennus- tai käyttöolosuhteet vaikuttavat turvallisuuteen, on tarkastettava oikean asennuksen ja turvallisen toimintakunnon varmistamiseksi ennen ensimmäistä käyttöönottoa samoin kuin uuteen paikkaan asentamisen tai turvallisuuden kannalta merkittävien muutostöiden jälkeen. Tarkastus on suoritettava käyttöönoton jälkeen säännöllisin väliajoin ja tarvittaessa myös poikkeuksellisen tilanteen jälkeen koneen, työvälineen tai muun laitteen toimintakunnon varmistamiseksi. Tarkastuksen suorittajan tulee olla tehtävään pätevä henkilö. Vaarallisen koneen, työvälineen tai muun laitteen tarkastuksen saa suorittaa vain riippumaton asiantuntija. 25

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Hius- ja kauneudenhoitoalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas

Hius- ja kauneudenhoitoalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas Hius- ja kauneudenhoitoalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas 1 Sisällys 1. Johdanto... 4 2. Ammattikoulutuksen eri järjestämismuodot ja työympäristöt työturvallisuuden näkökulmasta... 6 2.1 Lainsäädäntöperusta...

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Oppaat ja käsikirjat 2014:1 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2014:1 ISBN 978-952-13-5720-6 (nid.) ISBN 978-952-13-5721-3 (pdf) ISSN-L 1798-8950

Lisätiedot

MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS

MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Oppaat ja käsikirjat 2012:16 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2012:16 ISBN 978-952-13-5385-7 (nid.) ISBN 978-952-13-5386-4 (pdf)

Lisätiedot

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS. Oppaat ja käsikirjat 2013:5

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS. Oppaat ja käsikirjat 2013:5 HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Oppaat ja käsikirjat 2013:5 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2013:5 ISBN 978-952-13-5543-1 (nid.) ISBN 978-952-13-5544-8 (pdf) ISSN-L

Lisätiedot

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS 26.4.2013

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS 26.4.2013 HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS 26.4.2013 Sisällys 1 JOHDANTO... 5 2 AMMATTIKOULUTUKSEN ERI JÄRJESTÄMISMUODOT JA TYÖYMPÄRISTÖT TYÖTURVALLISUUDEN NÄKÖKULMASTA... 8 2.1

Lisätiedot

MUOVI- JA KUMIALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS

MUOVI- JA KUMIALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS MUOVI- JA KUMIALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Oppaat ja käsikirjat 2014:6 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2014:6 ISBN 978-952-13-5796-1 (nid.) ISBN 978-952-13-5797-8 (pdf) ISSN-L 1798-8950

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

PROSESSITEOLLISUUDEN ALOJEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS

PROSESSITEOLLISUUDEN ALOJEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS PROSESSITEOLLISUUDEN ALOJEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Oppaat ja käsikirjat 2014:5 Oppaat ja käsikirjat 2014:5 PROSESSITEOLLISUUDEN ALOJEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Opetushallitus

Lisätiedot

Oppaat ja käsikirjat 2012:16 MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS

Oppaat ja käsikirjat 2012:16 MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Oppaat ja käsikirjat 2012:16 MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2012:16 ISBN 978-952-13-5385-7 (nid.) ISBN 978-952-13-5386-4 (pdf)

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Muovi- ja kumialan oppimisympäristöjen turvallisuusopas 14.1.2014 kielenhuollettu

Muovi- ja kumialan oppimisympäristöjen turvallisuusopas 14.1.2014 kielenhuollettu Muovi- ja kumialan oppimisympäristöjen turvallisuusopas 14.1.2014 kielenhuollettu Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Ammattikoulutuksen eri järjestämismuodot ja työympäristöt työturvallisuuden näkökulmasta...

Lisätiedot

VESI- JA YMPÄRISTÖHUOLLON OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS

VESI- JA YMPÄRISTÖHUOLLON OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS VESI- JA YMPÄRISTÖHUOLLON OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Oppaat ja käsikirjat 2013:6 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2013:6 ISBN 978-952-13-5545-5 (nid.) ISBN 978-952-13-5546-2 (pdf) ISSN-L 1798-8950

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus 1 YHTEINEN TYÖPAIKKA Työturvallisuuslaki (738/2002) 6. luku 49-54 Valtioneuvoston

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSLAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS

SOSIAALI- JA TERVEYSLAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS SOSIAALI- JA TERVEYSLAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS 1 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Ammattikoulutuksen eri järjestämismuodot ja työympäristöt työturvallisuuden näkökulmasta... 4 2.1 Lainsäädäntöperusta...

Lisätiedot

Oppaat ja käsikirjat 2013:6 VESI- JA YMPÄRISTÖHUOLLON OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS

Oppaat ja käsikirjat 2013:6 VESI- JA YMPÄRISTÖHUOLLON OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Oppaat ja käsikirjat 2013:6 VESI- JA YMPÄRISTÖHUOLLON OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2013:6 ISBN 978-952-13-5545-5 (nid.) ISBN 978-952-13-5546-2 (pdf) ISSN-L 1798-8950

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelma 04.01.2011 Sari Tappura

Tutkimussuunnitelma 04.01.2011 Sari Tappura Tutkimussuunnitelma 04.01.2011 Sari Tappura VAAROJEN KARTOITUS JA RISKIEN ARVIOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OMISSA TILOISSA TAI TYÖMAILLA, TYÖSSÄOPPIMISESSA JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISSÄ AMMATILLISESSA

Lisätiedot

Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ

Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ Ylitarkastaja Lasse Ketola YHTEINEN TYÖPAIKKA, ALIURAKOINTI JA KETJUTUS Ylitarkastaja Lasse Ketola 15.4.2015 Työsuojelun vastuualueet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi

voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi 10.2.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri 1 työturvallisuus on kiinteä

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

OPPIMISYMPÄRISTÖN TURVALLISUUSOPAS MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA

OPPIMISYMPÄRISTÖN TURVALLISUUSOPAS MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA OPPIMISYMPÄRISTÖN TURVALLISUUSOPAS MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2.1 Lainsäädäntöperusta... 3 2.2 Vastuunjako työturvallisuudesta... 4 2.3 Tapaturma, ilmoittamisvelvoite

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Turvallisuus osana laatua ja tuottavuutta seminaari 6.6.2012 Tarkastaja Jari Nykänen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun

Lisätiedot

RAKENNUS-, PINTAKÄSITTELY- JA TALOTEKNIIKKA-ALOJEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS

RAKENNUS-, PINTAKÄSITTELY- JA TALOTEKNIIKKA-ALOJEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Oppaat ja käsikirjat 2012:14 RAKENNUS-, PINTAKÄSITTELY- JA TALOTEKNIIKKA-ALOJEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS RAKENNUS-, PINTAKÄSITTELY- JA TALOTEKNIIKKA-ALOJEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki (738/2002)

Työturvallisuuslaki (738/2002) Työturvallisuuslaki (738/2002) Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain 1 :ssä on säännös lain tarkoituksesta. Sen mukaan lain tarkoituksena on työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi parantaa

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

1. TYÖTURVALLISUUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA, AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ JA TUTKINTOTILAISUUDESSA

1. TYÖTURVALLISUUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA, AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ JA TUTKINTOTILAISUUDESSA Hyväksytty opetuksen johtoryhmässä 1.10.2015 Opetussuunnitelman yhteisen osan työturvallisuusohjeeseen on koottu keskeisimmät opiskelijoiden käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvan koulutuksen (työssäoppiminen),

Lisätiedot

Vastuu sähköalan töissä

Vastuu sähköalan töissä 1/18 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus työturvallisuuslain mukaan Työnantaja tai työnantajan sijainen on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta

Lisätiedot

Nuori työssäoppijana. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Nuori työssäoppijana. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Nuori työssäoppijana Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työpaikkaohjaajana nuoren kanssa Työpaikkaohjaajan tärkeä tehtävä on huolehtia vuorovaikutuksen toimivuudesta opiskelijan ja työyhteisön

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO, PARTURI-KAMPAAJA (120 ov) OPETUSSUUNNITELMA 2010. Näyttötutkinto

HIUSALAN PERUSTUTKINTO, PARTURI-KAMPAAJA (120 ov) OPETUSSUUNNITELMA 2010. Näyttötutkinto HIUSALAN PERUSTUTKINTO, PARTURI-KAMPAAJA (120 ov) OPETUSSUUNNITELMA 2010 Näyttötutkinto SISÄLLYSLUETTELO HIUSALAN PERUSTUTKINTO, PARTURI-KAMPAAJA, 120 ov... 3 TUTKINNON HENKILÖKOHTAISTAMINEN... 3 TUTKINTOTILAISUUDET

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Työturvallisuuskasvatus Tredussa

Työturvallisuuskasvatus Tredussa Työturvallisuuskasvatus Tredussa Työturvallisuuslaki 738/2002 * Sovelletaan opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä TTL 4 $ * Sovelletaan opiskelijaan työssäoppimisen yhteydessä kuten vuokratyössä TTL

Lisätiedot

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT 2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Värjäyskäsittelyn suunnitteleminen suunnittelee värjäyskäsittelyn ohjeen mukaan ja ottaa huomioon värjäyksessä tarvittavat

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tutkinnon osa (MAVI) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Markkinointiviestinnän

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

MAATILAN RAKENNUSTYÖMAAN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TEKIJÄT. Hankkeeseen ryhtyvät

MAATILAN RAKENNUSTYÖMAAN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TEKIJÄT. Hankkeeseen ryhtyvät MAATILAN RAKENNUSTYÖMAAN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TEKIJÄT Hankkeeseen ryhtyvät Maatilan rakennustyömaa on yhteinen työpaikka Yksi kokonaisuutta hallitseva työnantaja Työpaikka, jossa toimii useampi kuin

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 1. Arvioijat Tutkinnon

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ 31.1.2012 Pekka v. Hertzen 1

LAINSÄÄDÄNTÖ 31.1.2012 Pekka v. Hertzen 1 LAINSÄÄDÄNTÖ 1 Lainsäädäntöä Työturvallisuuslaki (738/2002) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) Valtioneuvoston päätös räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista 29.5.1986/410

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas

Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Jarmo Vorne, erityisasiantuntija Työturvallisuusopashankkeen toteutus Opashanke toteutettiin 2014-2015 Lähtöaineistona käytettiin olemassa olevaa tutkimus- ja työsuojelutietoa

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013 Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO Opiskelijan työturvallisuus 1. Työturvallisuus työsalissa Kysely opiskelijoilta työsaliturvallisuudesta. (kevät 2012 / EK) Autoala 2. Työturvallisuus työssäoppimisessa

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Turvallisuus lainlaatijan näkökulmasta. Ylijohtaja Leo Suomaa Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto

Turvallisuus lainlaatijan näkökulmasta. Ylijohtaja Leo Suomaa Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto Turvallisuus lainlaatijan näkökulmasta Ylijohtaja Leo Suomaa Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto Alustuksen aihe Työturvallisuuslaki on pakottava laki, mutta mitä muita viranomaismääräyksiä

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 1. Arvioijat Tutkinnon

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen työssäoppijan opas

Ammatillisen koulutuksen työssäoppijan opas Ammatillisen koulutuksen työssäoppijan opas 2 Yhteystiedot Opiskelijan nimi Puhelinnumero Sähköposti Opiskeltava tutkinto Ryhmätunnus Työssäoppimispaikka Työssäoppimisaika Työpaikkaohjaajan nimi Puhelinnumero

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 27 Puhallusvillan valmistus Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon näytön

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Finanssipalvelut tutkinnon osa (FIPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija

Lisätiedot

Uusi työturvallisuuslaki (738/2002)

Uusi työturvallisuuslaki (738/2002) Uusi työturvallisuuslaki (738/2002) Uusi työturvallisuuslaki (738/2002) tuli voimaan 1.1.2003. Lailla kumotaan vuodelta 1958 oleva vanha työturvallisuuslaki (299/58) siihen tehtyine muutoksineen. Vanhan

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT PERHON KUNNAN PIHOJEN JA TEIDEN TALVIPUHTAANPITO 2015 2018 TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT 1(4) URAKOITSIJOITA VELVOITTAVAT YLEISET TURVALLISUUSKÄYTÄNNÖT PERHON KUNNAN RAKENNUSURAKOISSA JA KUNNOSSAPITOTÖISSÄ

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito tutkion osa (VEPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Verkkopalvelujen tuottaminen

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu

Lisätiedot

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon kohderyhmä (lähde: OPH/ Näyttötutkinnon

Lisätiedot