Mobivision. Sini Nykänen , Pauliina Ruokari , Saara Saarikivi , Tiina Taponen Suvi Ylhäinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mobivision. Sini Nykänen 0900179, Pauliina Ruokari 0904718, Saara Saarikivi 0904733, Tiina Taponen 0804837 Suvi Ylhäinen 0904739"

Transkriptio

1 Sini Nykänen , Pauliina Ruokari , Saara Saarikivi , Tiina Taponen Suvi Ylhäinen Mobivision Toimintoja Työsuunnitelma Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi, Fysioterapeutti, Sairaanhoitaja Hyvinvointi- ja toiminta-ala Sosiaali- ja terveysala Työsuunnitelma

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO NÄÖNTARKASTUS Vanhukset Koululaiset SILMÄNPAINEEN MITTAUS JA SILMÄNPOHJAKUVAUS Kohderyhmä ja seulontaväli Silmänpohjakuvaus Silmänpaineen mittaus SAIRAANHOITAJAN TEHTÄVÄT MOBIVISIONISSA Verenpaineen mittaus Näytteiden otto Ravitsemusneuvonta Tupakattomuuteen tukeminen Masennus mittarit ja audit Haavanhoito Kuulonmittaus Lääkkeiden jakaminen FYSIOTERAPIA Liikuntaneuvonta ja terveyden edistäminen... Error! Bookmark not defined. 5.2 Terveysliikuntasuositukset... Error! Bookmark not defined. 5.3 Liikuntaneuvonta edistää ikäihmisten liikunta-aktiivisuuttaerror! Bookmark not defined. 5.4 Yksilöllisen liikuntaneuvonnan hyödyt... Error! Bookmark not defined. 5.5 Työkaluja liikuntaneuvontaan ja jaettavat materiaaliterror! Bookmark not defined. 6 MYYNTI Tasapainotyyny Terapiapallo/jumppapallo Vastusnauha/jumppakuminauha... 21

3 6.5 Tukisukat POHDINTA LÄHTEET... 24

4 1 JOHDANTO Osana innovaatioprojektia tehtävänämme oli innovoida mahdollisia toimintoja Mobivision liikkuvaan tutkimusyksikköön. Tavoitteena oli moniammatillisessa työryhmässä luoda liikkuvaan tutkimusyksikköön monipuolisia palveluita erilaisille asiakkaille. Moniammatillinen ryhmä koostui kolmesta optometristiopiskelijasta, sairaanhoitajaopiskelijasta ja fysioterapeuttiopiskelijasta. Työ on osa Mobivision projektia. Muut projektiin osallistuvat ryhmät pohtivat rahoitusta, markkinointia, välineistöä ja toiminta-aluetta. Saimme projektissa mahdollisuuden innovoida vapaasti ja käyttää luovuutta sekä hyödyntää koulutuksemme aikana opittuja taitoja. Yhtenä osa-alueena Mobivision tarjoaa näönhuoltoon liittyviä palveluita kuten näöntarkastuksia, silmänpaineen mittauksia sekä silmänpohjakuvauksia. Asiakkaiden ollessa usein monisairaita huolehtii näöntutkimuspalveluiden ohella Mobivision myös kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista tarjoamalla sairaanhoidollisia sekä fysioterapeuttisia palveluita. Kaikki palvelut ovat luonteeltaan seulovia, kartoittavia tai sairauksia ennaltaehkäiseviä. Liikkuvaan tutkimusyksikköön suunniteltiin myös pienimuotoisen myyntitoiminnan toteuttamista muiden palveluiden ohella. Näin saadaan terveyden seurantaan, kehittämiseen tai ylläpitoon tarkoitetut välineet tuotua helposti asiakkaiden saataville.

5 2 NÄÖNTARKASTUS Mobivision -liikkuvaan tutkimusyksikköön olisi helppoa ja edullista hankkia välineet näöntarkastusta varten. Oikean tyyppisillä välineillä, näöntarkastuksen voi tehdä myös pienessä tilassa. Mobivisioniin tutkimusvälineiksi kävisi hyvin taulu, joka vaatii tutkimusetäisyydeksi vain 1-3 metriä. Koekehykset ja -linssit ovat helppoja kuljettaa ja mahtuvat salkun kokoiseen tilaan. Myöskään skiaskooppi ja lukutaulut eivät vie paljoa tilaa. Valaistuksen täytyy olla riittävä ja hyvin säädettävissä. Näöntutkimusta varten Mobivisionissa pitäisi olla asiakkaalle säädettävä tuoli. Työvoimaksi näöntarkastusta varten riittää yksi optikko. Mobivision yksi tärkein ajatus on, että palvelu voidaan viedä sinne missä asiakkaat ovat. Esimerkiksi liikuntarajoitteisten, vanhusten tai muuten syrjäseudulla hankalien liikenneyhteyksien päässä asuvien ei siis tarvitsisi matkustaa hurjia matkoja näöntarkastukseen. Liikkuvan tutkimusyksikön etu on myös kustannustehokkuus. Esimerkiksi vanhainkotiin tuotuna palveluna säästetään huimasti kuluja, kun huonosti liikkuvia vanhuksia ei tarvitse lähteä kuljettamaan ja saattamaan tutkimuksiin. Näöntarkastus on mahdollista suorittaa liikkuvassa yksikössä aivan yhtä hyvin kuin optikkoliikkeen näöntutkimushuoneessa. Seuraavassa käymme läpi yhden tavan tehdä näöntarkastus ja kuinka se liikkuvassa yksikössä onnistuu. Näöntarkastuksen ensimmäistä ja hyvin tärkeää vaihetta, esitietojen kirjaamista varten on oltava asiakaskortisto. Seuraavaksi näöntarkastuksessa mitataan konvergenssin lähipiste, eli silmien kyky kääntyä sisäänpäin lähelle katsottaessa. Tähän mittaukseen tarvitaan vain riittävä valaistus ja kynä, jonka terävään kärkeen tutkittava kohdistaa katseensa sekä mittanauha tai -tikku. Peittokoe antaa arviota mahdollisesta karsastuksesta ja sen suunnasta. Tutkittava katsoo kauas tai lähelle, kun tutkija peittää hänen silmiä vuorotellen peittolapulla. Peittokokeessa kauas etäisyydeksi riittää kolmekin metriä. Ns. vapaa visus, eli näöntarkkuus ilman silmälaseja määritellään testitaulun avulla. Tutkimustuloksessa on otettava huomioon tutkimusetäisyys. Skiaskopointia varten tutkimustilan valaistusta voi hieman vähentää, jotta heijaste silmässä erottuu selkeästi. Tässä tutkimuksessa tutkittava katselee kohdetta testitaululta. Tarvittavat välineet ovat koekehykset ja -linssit, skiaskooppi sekä testitaulu. Refraktio määritetään kellokuvion, ristisylinterin ja puna-vihertestin avulla. Näihin jokaiseen on omat testitaulunsa. (Näöntutkimus 2010)

6 2.1 Vanhukset Yksi kohderyhmä liikkuvalle näöntarkastusyksikölle on siis vanhukset. Mobivision voisi kiertää esimerkiksi vanhusten palvelukodeissa tai muissa laitoksissa tekemässä näöntarkastuksia seulontamielessä. Optikon tutkimusmenetelmiä vanhuksille on kaukoja lähinäöntarkkuuden määrittäminen, taittovirheen tutkiminen, silmien yhteistoiminnan tutkiminen sekä kontrastiherkkyyden ja näkökentän mittaaminen. Optikko voisi kirjoittaa myös silmälasimääräyksen ja silmälasien hankkimiseen suositella jotain yhteistyöoptikkoliikettä. Havaitessaan silmäsairauksia, optikko tietenkin ohjaa potilaan eteenpäin silmälääkärin vastaanotolle. Palvelukeskuksissa ja muissa laitoksissa, joissa vanhukset asuvat avustetusti mutta itsenäisesti voitaisiin tutkimuksiin liittää myös toimintaympäristön tutkiminen näkemisen kannalta. Ikääntymisen ja näön heikentymisen myötä valontarve kasvaa. Valon määrä sekä laatu vaikuttavat näöntarkkuuteen sekä värien ja kontrastien erotuskykyyn. Mobivisionissa työskentelevä optikko tekisi mittauksia valon määrästä ja valon lähteiden sijoittelusta vanhusten asuintiloissa. Tarvittaessa optikko kirjoittaisi ohjeistuksen muutoksiin. 2.2 Koululaiset Seulontanäöntarkastuksia voisi tehdä myös kouluissa. Pienillä paikkakunnilla terveydenhoitaja saattaa olla tavoitettavissa vain kerran viikossa muutaman tunnin ajan. Näkemisen ongelmat vaikuttavat lapsen koulumenestykseen. Siksi on tärkeää havaita nämä ongelmat ajoissa. Koululaisten näönseulonnan tarkoitus on löytää mahdolliset taittovirheet ja näkemisen ongelmat, jotka saattaisivat haitata koulutyöskentelyä. (Lea-Test Lts 2004) Suomessa terveydenhoitajat seulovat koululaisten näkökykyä yleensä 2-3 kertaa peruskoulun aikana. Terveydenhoitajalla ei ole kuitenkaan pätevyyttä tutkia varsinaista taittovirhettä tai määrätä silmälaseja vaan hän mittaa ainoastaan näöntarkkuuden. Terveydenhoitajan seulontamenetelmät voivat vaihdella suuresti ympäri maata. Terveydenhoitajan huoneessa voi olla hankalaa järjestää oikeaa tutkimusetäisyyttä ja

7 vanhat testitaulut voivat olla kuluneita ja haalistuneita. Myös valaistuksen laatu ja määrä voivat vaihdella suuresti. Testaajien työnohjaus ei ole systemaattista ja ohjeet mittauksesta vaihtelevat kunnasta toiseen. Mobivisionin avulla olisi mahdollista kehittää maanlaajuinen yhteinen toimintatapa, jossa seulontakriteerit olisivat joka paikassa samat. Yli 8-vuotiaat myös saisivat seulonnan yhteydessä kattavamman tutkimuksen ja tarvittaessa silmälasireseptin heti mukaan. Nykyisessä menetelmässä terveydenhoitaja lähettää lapsen jatkotutkimuksiin optikolle tai silmälääkärille, jos lapsi ei saavuta riittävää näöntarkkuutta. Lain mukaan optikko saa määrätä silmälasit vain yli 8- vuotiaalle. (Lea-Test Lts 2004) 3 SILMÄNPAINEEN MITTAUS JA SILMÄNPOHJAKUVAUS 3.1 Kohderyhmä ja seulontaväli Silmänpohjakuvauksien ja silmänpainemittauksien kohderyhmänä olisivat pääosin diabetes- sekä glaukoomapotilaat. Molemmissa taudeissa seuranta on hyvin tärkeää. Diabeetikkojen silmänpohjat tulisi kuvata joka toinen vuosi, sillä pahimmillaan tauti voi aiheuttaa näkövaurion. Myös glaukoomapotilaiden silmänpohjat kuvataan keskimäärin joka toinen vuosi, mutta silmänpaine mitataan puolivuosittain. Suurimmalla osalla glaukoomapotilaista tauti ei ole kovin paha, mutta osalla potilaista on vaara sokeutua. Silmänpohjakameralla otettujen kuvien avulla voidaan seurata edellä mainittujen tautien etenemistä ja reagoida mahdollisimman nopeasti silmänpohjassa näkyviin muutoksiin. Liikkuvan yksikön avulla seurantaa voitaisiin tehostaa entisestään ja poimia riskipotilaat. Liikkuva yksikkö säästäisi myös potilaiden matkakustannuksia ja aikaa ja näin ollen potilaiden tulisi ehkä helpommin käytyä seurannoissa. 3.2 Silmänpohjakuvaus Silmänpohjakuvaus tapahtuu silmänpohjakameralla, jolla voidaan ottaa yleiskuvat silmänpohjista tai erillisistä kohteista, kuten esimerkiksi näköhermosta sekä verkkokalvon eri kerroksista. Kuvaus voidaan tehdä myös ilman laajennustippoja,

8 mutta diabeetikon silmiä tutkittaessa kannattaa mustuainen laajentaa ennen tutkimusta. Itse kuvaus kestää noin kymmenen minuuttia. Silmänpohjakamera on melko isokokoinen ja vaatii jonkin verran käyttötilaa ympärilleen. Kameran käyttö vaatii myös kuvausosaamista/sen opettamista eli kuka tahansa ei voi silmänpohjakameraa käyttää. 3.3 Silmänpaineen mittaus Silmänpaineen mittaus voidaan suorittaa esimerkiksi Icare- silmänpainemittarilla. Laitteen mittausanturi muistuttaa nuppineulaa, jonka terävä pää pudotetaan mittarin anturipesään. Anturipesän sähkömagneettinen kenttä lukitsee mitta-anturin paikalleen ja mittari on käyttövalmis. Anturin tylppä pää koskee kevyesti sarveiskalvon pintaa ja mittari rekisteröi anturin takaisinponnahtamisen voimakkuuden ja näyttää painelukeman elohopeamillimetreissä. Mittarilla otetaan kuusi mittaustulosta, koska silmänsisäinen paine vaihtelee esimerkiksi pulssin mukaan, ja mittari laskee mittaustulosten keskiarvon. Silmänpaineen mittaaminen Icare- mittarilla on nopeaa ja kivutonta, joten puudutustippoja ei tarvita. Kun silmänpainetta mahdollisesti alentavia puudutustippoja ei tarvitse käyttää, saadaan mittaustuloksista tarkempia. Icaresilmänpainemittari ja mittausanturit ovat pienikokoisia ja kevyitä, joten ne on helppo pitää mukana. Vaihdettavien ja yksittäispakattujen mittausanturien ansiosta laite on myös erittäin hygieeninen eikä erillisiä puhdistusvälineitä tarvita. Laite on helppokäyttöinen, joten mittauksen voi suorittaa periaatteessa kuka tahansa.

9 4 SAIRAANHOITAJAN TEHTÄVÄT MOBIVISIONISSA Sairaanhoitajan tehtävät Mobivisionissa olisi lähinnä seulovia ja valistavia. Mobivision auto on liikkuva ja sen aikatauluista riippuu monen mahdollisen toiminnan toteuttaminen. Tässä vaiheessa olen suunnitellut toteutettavia toimintoja ajatuksen mukaan, että auto käy samalla pysäkillä kerran viikossa. Tämä aikataulu pois sulkee akuutteja toimintoja ja toimintoja joita täytyy tehdä useamman kerran viikossa. Oulun keskussairaalan silmäntutkimus autossa silmäpohjakuvia otetaan erityisesti diabetes- ja glaukoomapotilailta, ja osa toiminnoista on suunniteltu sen mukaan, mitä heille voitaisiin tarjota samalla sen pohjalta mitä muita terveysongelmia näillä potilailla yleisimmin on (Määttä 2006). 4.1 Verenpaineen mittaus Optimaalinen verenpaine on 120/80 mmhg ja kohonneen verenpaineen arvot ovat 140/90mmHg. Uudella verenpainepotilaalla verenpaine mitataan molemmista käsistä ja seuranta kädeksi valitaan se, kummasta saadaan korkeampi arvo. Verenpainetta mitattaessa potilas on istualteen. Diabeetikoilla ja iäkkäillä verenpaine mitataan ortostaattisen hypotension toteamiseksi myös makuulla ja 1-3 minuutin kuluttua makuulta seisten noususta. (Nikkilä 2010.) Verenpainetaso määritetään laskemalla vähintään neljänä eri päivänä tehdyn kaksoismittauksen keskiarvo. Jos verenpainetaso määritellään korkeaksi, harkitsee lääkäri hoidon aloittamista jotta verenpaine saadaan halutulle hoitotasolle ja korkeasta verenpaineesta aiheutuvat elinvauriot pystytään välttämään. Ennen lääkehoitoa korkean verenpaineen hoito aloitetaan elintapamuutoksilla. Tärkeinä tekijöinä ovat terveellinen ruokavalio, riittävä liikunta ja alkoholin käytön välttäminen. (Nikkilä 2010.) Retinopatian ehkäisyssä ja hoidossa yhtenä tärkeänä tekijänä on verenpaineen optimointi. Verkkokalvosairaus on diabeetikkojen yleinen vaiva. Verkkokalvon muutoksia tapahtuu lähes jokaisella 1. tyypin diabeetikoilla ja 60% 2. tyypin

10 diabeetikoista. Hoitamattomana silmäpohjamuutokset aiheuttavat retinopatiaa joka on merkittävä tekijä näkövammaisuuden aiheuttajana työikäisten keskuudessa. (Hautala Ebeling Palosaari 2009.) Diabeetikon optimaalista verenpainetta silmä vaurioiden ehkäisemiselle ei tiedetä. Hoidossa pyritään kuitenkin, että verenpaine olisi alle 130/80 mmhg. (Hautala Ebeling Palosaari 2009.) Mobivision autossa sairaanhoitajan tehtävänä voisi olla verenpaineiden seuranta ja korkeita arvoja saataessa tulisi sairaanhoitajan ohjata potilas lääkärille. Sairaanhoitajan tulisi myös motivoida terveisiin elämäntapoihin kertomalla niiden hyödyistä sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä ja jakamalla esitteitä tukemaan potilasta pitämään elintavoistaan huolta. 4.2 Näytteiden otto Heidi Sallisen opinnäytetyössä on tutkittu liikkuvan näytteidenoton etuja ja haittoja, sekä mitä näytteitä pystytään sairaalan ulkopuolella luotettavasti ottamaan. Näytteiden ottaminen Mobivision autossa merkitsisi sitä, että potilas saisi näytteen oton lähemmäs kotia, jolloin hänen ei tarvitse matkustaa terveyskeskukseen. Liikkuvan näytteenoton etuna säästetään tilakustannuksissa ja hoitopaikoissa (Sallinen 2011). Vuonna 2010 HUSLABin alueella otettiin 454 erilaista tutkimusnäytettä liikkuvalla näytteiden otolla. Eniten otettuja näytteitä vuonna 2010 oli PVKT, INR, CRP ja paastoglukoosi. (Sallinen 2011: 41.) Liikkuva näytteenotto ei voi ottaa näytteitä jotka tarvitsevat kylmäsäilytystä tai välitöntä sentrifugointia näytteenoton jälkeen (Sallinen 2011: 35). Mikäli Mobivision autoon saadaan jääkaappi, voidaan siellä ottaa myös näytteitä jotka vaativat kylmäsäilytyksen. Näin mahdollistetaan useampien erilaisten näytteiden oton mahdollisuus, kuin mitä kotihoidolla tai muilla liikkuvilla näytteiden ottajilla on.

11 Erityisesti diabeteksen hoitoon liittyviä näytteitä on HbA 1c ja paasto verensokeri. Kerran vuodessa tulisi ottaa myös EKG, LDL-Kol, HDL-Kol, Trigly, PLV, S-Krea ja nu-alb. Potilaan painoa tulisi seurata säännöllisesti. (Yki-Järvinen.) 4.3 Ravitsemusneuvonta Ravitsemusneuvontaan kuuluu neuvominen ja tukeminen terveelliseen ruokavalioon. Neuvoa tulee antaa ravintoarvoista ja millaisia määriä eri ravinteita ihminen päivässä tarvitsee. Tukemisen tulee olla yhdessä oivaltamista ankaran valistamisen sijaan. Saadessaan tietoa terveyshaitoista, joita huono ruokavalio usein tuo mukanaan, on asiakas usein halukkaampi muuttamaan elintapojaan. Ravitsemusneuvonta ei saa kuitenkaan olla tuomitsevaa tai pelottelevaa, vaan halun muuttaa ravitsemustapojaan tulee tulla asiakkaalta itse. Osana hyvää ohjeistusta terveelliseen ruokavalioon kuuluu lautasmalli. Kuvassa esimerkki lautasmallin toteuttamisesta. Kuva: Valtion ravitsemusneuvottelukunta Lautasmalliin kuuluu, että puolet lautasesta täytetään kasviksilla, neljännes perunalla, riisillä tai pastalla ja viimeinen neljännes lihalla, kalalla, munalla tai palkokasveilla. Juomana suositaan lasia vettä tai rasvatonta maitoa tai piimää. Lisukkeena voi olla pala täysjyväleipää jolla on sipaisu pehmeää kasvirasvalevitettä. Jälkiruokana suositaan marjoja ja hedelmiä. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta.) Terveellinen ruokavalio on maukasta, monipuolista ja värikästä ja se sisältää runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita.

12 Viisaita neuvoja: Syö runsaasti kasviksia, hedelmiä ja hedelmiä Syö täysjyvätuotteita Suosi kasvirasvalevitteitä ja pehmeitä öljyjä Syö kalaa ainakin kahdesti viikossa Nauti rasvattomia maitotuotteita, mutta juo janoon vettä Valitse vähäsuolaisia tuotteita Liiku joka päivä vähintään puolituntia (Valtion ravitsemusneuvottelukunta) 4.4 Tupakattomuuteen tukeminen Tupakointi on valtava terveysriski ja terveydenhoitohenkilökunnan tulee tukea asiakkaita tupakoimattomuuteen. Tupakointi kasvattaa riskiä sairastua moneen sairauteen muun muassa trombiriski, rytmihäiriöt, sepelvaltimotauti, ja erityisesti tyypin 2 diabeetikoilla muuttaa insuliiniaineenvaihduntaa (Sydän liitto). Tupakoimattomuuteen tulisi tukea erityisesti henkilöitä joilla on jokin tupakoinnin liitännäissairaus, sekä henkilöitä jotka polttavat, mutta eivät vielä ole sairastuneet. Tupakoimattomuuteen tulee tukea kertomalla haitoista, mutta kuitenkin välttäen liiallista valistamista. Halun lopettaa tulee olla lopettajan oma päätös, mutta hoitaja voi tukea päätöstä kannustamalla ja kertomalla tupakoinnin terveyshaitoista. Tupakoimattomuuteen tukemiseen olisi hyvä varata kuvallista materiaalia ja esitteitä joihin asiakas voisi kotona palata miettiessään lopettamispäätöstä tai yrittäessään pysyä irti tupakasta. 4.5 Masennus mittarit ja audit Masennusta voidaan arvioida erilaisin mittarein. Tunnetuin näistä on BDI jota käytetään työikäisten masennuksen mittaamiseen. Muita mittareita ovat GDS (vanhuksille), EPDS (odottaville ja pikkulasten äideille) ja BDI-13 nuorille. Hoitaja voi myös itse täyttää tapaamisen perusteella MADRS-kaavakkeen potilaan voinnin arviointia varten. Potilaan tilaa voidaan arvioida mittareiden kanssa, jos hänen oireet

13 ovat kestäneet kahden viikon ajan. Potilaan tulee myös vastata myönteisesti kahteen seuraavasta kolmesta kysymyksestä. Oletko alakuloinen? Oletko menettänyt kiinnostuksen ja mielihyvän kokemisen tunteen? Oletko tavallista väsyneempi etkä saa aikaan asioita? (Rouvinen 2008.) Mittareita ei tule antaa siis automaattisesti jokaiselle autoon tulevalle potilaalle vaan vaaditaan sairaanhoitajan osaamista ja taitoa arvioida, keille mittareiden täytöstä voisi olla hyötyä. Masennusta diagnosoidessa on tärkeä pois sulkea päihdeongelma. Potilaan päihteiden käytön puheeksi ottaminen on jokaisen terveydenhuollossa työskentelevän henkilön tehtävä aina potilasta tavattaessa, ainakin ensimmäisellä kerralla. AUDIT lomakkeen avulla kartoitetaan potilaan alkoholin kulutusta, kuinka paljon alkoholia kulutetaan ja onko alkoholin käytöllä lieveilmiöitä. Mikäli jokin mittari antaa arvon, jonka mukaan potilaalla on masennus tai alkoholiongelma, tulee potilas ohjata jatkohoitoon omalle terveysasemalle tai muulle vastaavalle hoitotaholle. Mittareita täytettäessä tulee potilaalla olla riittävästi aikaa vastata ja vastaamisen tulisi tapahtua rauhallisessa ympäristössä, jotta kysymyksiin voi riittävästi perehtyä. 4.6 Haavanhoito Haavahoito toteutetaan usein 2-3 päivän välein. Tämä tarkoittaa sitä, että järkevää ja tehokasta haavahoitopalvelua annettaessa tulisi auton reitin olla sellainen että samassa paikassa käydään 2-3 päivän välein. Kun potilaalla on hoitoa vaativa haava, on järkevintä keskittää sen hoito yhteen paikkaan, jotta haavan parantumista tai huonommaksi menemistä saadaan järkevästi arvioitua. Eli ei ole kannattavaa, että auton sairaanhoitaja hoitaisi haavan silloin kun on menossa potilaan luo ja muina haavanhoitopäivinä haavan hoitaisi kotihoito tai joku muu hoitotaho. Haavahoito Mobivisionissa voidaan toteuttaa arvioivana toimintana. Sairaanhoitaja voi arvioida esimerkiksi diabeetikon säärihaavoja ja kehottaa potilasta hakeutumaan hoitoon, jos

14 tarve vaatii. Mobivisionissa voidaan myös toimittaa potilaalle haavanhoito tuotteita ja mitata ja tilata tukisukkia. Insuliinihoitoisen diabeetikon pistopaikat tulisi tarkistaa vähintään kerran vuodessa. Diabeetikon jalat tulee tarkistaa, jos potilaalla on aikaisempia amputaatioita, neuropatiaa, virheasentoja, kovettumia tai alaraajavaltimotauti. (Yki-Järvinen 2010.) Kotihoidossa voidaan haavoja hoitaa epähygienisemmissä olosuhteissa kuin sairaalassa, sillä kotona on potilaan omat tutu bakteerikannat. Autossa on kaikkien potilaiden tuomat omat bakteerikannat, joten toiminnan tulisi aseptisesti olla tarkempaa kuin kotihoidossa. 4.7 Kuulonmittaus Kansainvälisten standardien mukaisen kuulomittauksen edellytyksenä on äänieristeinen tila. Laitteena käytetään diagnostiikka- tai klinikka-audiometri. (Kokkonen 2010.) Onko autossa mahdollisuutta riittävään hiljaisuuteen kuulon mittaamiseksi? Mikäli kuulonmittaus halutaan ottaa osaksi sairaanhoitajan toimintoja, tulee silloin itse auton suunnittelussa ottaa huomioon auton äänieristysten tekeminen. 4.8 Lääkkeiden jakaminen Helsingin kotihoidon palveluihin kuuluu lääkehoidon tarpeen arviointi, lääkehoidon toteutuksessa avustaminen, resepteistä huolehtiminen, apteekkiyhteistyö, apteekin annosjakelun aloituksessa avustaminen ja tarvittaessa lääkkeiden jako dosettiin, erilaisten injektioiden anto ja lääkehoidon ohjaus ja neuvonta (Apua kotiin 2010). Samoja palveluita voidaan myös Mobivisionissa toteuttaa. Lääkkeitä voidaan toimittaa lähemmäs ihmisiä, joiden on vaikea kulkea apteekkiin. 5 Fysioterapia

15 Mobivision voisi toteuttaa fysioterapeuttisia palveluita kuten liikuntaneuvontaa eriikäisille, erityisesti iäkkäille ihmisille, kotiharjoitteluvälineiden myyntiä sekä seurannan näkökulmasta kädenpuristusvoiman mittauksia. 5.1 Liikuntaneuvonta ja terveyden edistäminen Liikuntaneuvonnassa kartoitetaan asiakkaan liikuntatottumukset sekä tehdään yksilöllinen liikuntasuunnitelma. Neuvonnan lähtökohtana ovat asiakkaan omat kiinnostuksen kohteet ja mahdollisuudet liikunnan lisäämiseen. Liikuntaneuvontaan tullaan sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai lääkärin ohjaamana. Yhteyttä voi ottaa myös itse, jos oma fyysinen kunto mietityttää. (Liikuntaneuvonta 2011). Liikuntaneuvonta on suunnattu ihmisille, jotka liikkuvat terveytensä kannalta riittämättömästi tai eivät ole löytäneet sopivaa liikuntamuotoa itselleen. Liikuntaneuvontakäynnillä keskustellaan liikunnan yhteydestä oman terveyden parantamisessa. Fysioterapeutti antaa neuvoja liikunnan aloittamiseen ja oman lajin löytämiseen sekä tietoa lähialueen liikuntamahdollisuuksista ja -paikoista. (Liikuntaneuvonta 2011). Mobivision voisi tehdä yhteistyötä UKK-instituutin kanssa liikuntaneuvonnassa ja terveyden edistämisessä. 5.2 Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin laatima liikuntapiirakka kiteyttää (18 64 v) viikoittaisen terveysliikuntasuosituksen. Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin kaksi tuntia 30 minuuttia reippaasti tai tunti 15 minuuttia rasittavasti. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin kaksi kertaa viikossa.

16 (UKK-instituutti2011). 5.3 Liikuntaneuvonta edistää ikäihmisten liikunta-aktiivisuutta Liikunta-aktiivisuudella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia ikäihmisten terveyteen, toiminta- ja liikkumiskyyn sekä itsenäiseen kotona selviytymiseen. Liikuntaharrastuksen tiedetyistä hyödyistä huolimatta suuri osa ikäihmisistä ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Koska ikäihmiset käyttävät säännöllisesti terveydenhuollon palveluja, on terveydenhuollonhenkilöstö tärkeässä asemassa liikunta-aktiivisuuden edistämistä ajatellen. Mirja Hirvensalon (Hirvensalo 2001) väitöskirjaan liittyvässä tutkimuksessa (Hirvensalo ym. 2003) haluttiin tarkastella, vaikuttaako terveydenhuoltohenkilökunnalta saatu liikuntaneuvonta iäkkäiden henkilöiden liikunta-aktiivisuuteen. Tutkimukseen osallistui 611 itsenäisesti asuvaa vuotiasta keskisuomalaista miestä ja naista. Tutkittavien liikunta-aktiivisuus kartoitettiin tutkimuksen alussa ja kahdeksan vuoden seurannan jälkeen. Seurantahaastattelussa tiedusteltiin lisäksi, olivatko he seurannan aikana olleet yhteydessä terveydenhuoltohenkilökuntaan ja olivatko he saaneet heiltä liikuntaan liittyviä ohjeita. (Hirvensalo ym. 2001). Seurannan aikana 92 % tutkittavista raportoi olleensa yhteydessä terveydenhuoltohenkilökuntaan ja heistä 58 % kertoi saaneensa käynnin yhteydessä liikuntaan liittyviä ohjeita. Liikuntaneuvontaa saaneista 51 % raportoi saaneensa

17 neuvontaa lääkäriltä, 64 % fysioterapeutilta ja 26 % muulta henkilökunnalta, kuten sairaanhoitajalta tai kotihoidon henkilökunnalta. Neuvontaa saaneet olivat nuorempia (p<.05) ja heillä oli enemmän sydän- ja verenkiertoelimistöön (p<.05) sekä tuki- ja liikuntaelimistöön (p<.05) liittyviä sairauksia verrattuna ikäihmisiin jotka eivät olleet saaneet neuvontaa. (Hirvensalo ym. 2001). Miehet, jotka raportoivat saaneensa neuvontaa aloittivat seurannan aikana 12 kertaa (OR 12.5, p<.05) todennäköisemmin kotivoimistelun ja 6 kertaa (OR 6.3, p<.05) todennäköisemmin ohjatun liikunnan harrastamisen verrattuna miehiin, jotka eivät olleet saaneet neuvontaa. Vastaavasti liikuntaneuvontaa saaneet naiset aloittivat 5 kertaa (OR 5.3, p<.05) todennäköisemmin ohjatun liikunnan harrastamisen verrattuna naisiin, jotka eivät raportoineet saaneensa neuvontaa. Heillä liikuntaneuvonnan saaminen ei ollut yhteydessä kotivoimistelun aloittamiseen. (Hirvensalo ym. 2003). Uuden liikuntaharrastuksen aloittaminen oli tutkimustulosten mukaan vahvasti yhteydessä terveydenhuoltohenkilökunnalta saatuun liikuntaneuvontaan. Tutkijoiden mukaan terveydenhuoltohenkilökuntaa tulisi kannustaa ja ohjeistaa liikuntaneuvonnan antamiseen ikäihmisille. (Hirvensalo ym. 2001) 5.4 Yksilöllisen liikuntaneuvonnan hyödyt Iäkkäiden ihmisten liikunnan harrastamisen edistämiseksi on tärkeää tuntea ne tekijät, jotka motivoivat tai ovat esteenä liikunnan harrastamiselle. Tutkimuksissa on havaittu, että liikunnan harrastaminen edistää iäkkäiden ihmisten terveyttä ja toimintakykyä huolimatta siitä, onko heillä muita toimintakykyyn liittyviä riskitekijöitä, kuten esimerkiksi liikkumisongelmia. (Rasinaho ym. 2007) Rasinahon ym. (2007) tutkimukseen osallistui 645 iältään vuotiasta jyväskyläläistä henkilöä. Tutkimus oli osa laajempaa Liikuntaneuvonta iäkkäiden henkilöiden fyysisen aktiivisuuden edistäjänä -tutkimusta, joka toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän kaupungin kanssa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ne iäkkäät henkilöt, joiden liikkumiskyky oli vaikeasti rajoittunut, olisivat halunneet lisätä liikunnallista aktiivisuuttaan, jos se olisi heille mahdollista. (Rasinaho ym. 2007) Tyypillisiä liikunnan harrastamisen koettuja esteitä olivat sairaudet, kaatumisen pelko ja negatiiviset liikuntakokemukset, seuran puute sekä sopimaton lähiympäristö. Ne

18 iäkkäät henkilöt, joilla ei ollut liikkumisvaikeuksia, korostivat liikuntaharrastuksen motiiveina terveyden edistämistä sekä positiivisia liikuntakokemuksia useammin kuin henkilöt, joilla oli vaikeasti rajoittunut liikkumiskyky. Suurin osa iäkkäistä ihmisistä koki, etteivät tiedon puute liikunnan eduista tai liikuntapaikoista eikä ajan tai kiinnostuksen puute olleet esteitä liikunnan harrastamiselle. (Rasinaho ym. 2007) Liikunnan edut terveydelle näyttivät siis olevan hyvin tiedossa ja pelkästään näiden etujen tiedottaminen ei tämän tutkimuksen valossa ole riittävä keino fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. Sen sijaan tieto motiiveiden ja esteiden yksilöllisistä eroista auttaa suunnittelemaan sellaisia keinoja, joilla on mahdollista tukea ikääntyneiden ihmisten fyysistä aktiivisuutta. (Rasinaho ym. 2007). Erityisesti ne iäkkäät henkilöt, joilla on havaittavissa liikuntarajoittuneisuuden ensimmäisiä merkkejä, voisivat erityisesti hyötyä yksilöllisestä liikuntaneuvonnasta sekä sellaista interventioista joiden avulla on mahdollista vähentää koettuja liikunnan esteitä. Tällaisia helposti korjattavissa olevia keinoja ovat esimerkiksi kaatumisen pelon vähentäminen ja seuralaisten järjestäminen. (Rasinaho ym. 2007). 5.5 Työkaluja liikuntaneuvontaan ja jaettavat materiaalit UKK-instituutti tuottaa asiakasmateriaalia käytettäväksi terveydenhuollon ja liikuntaalan liikuntaneuvonnassa. Aineistoa voi tilata verkkokaupasta ja osa aineistosta on myös tulostettavissa suoraan verkosta. UKK-instituutin tuottamaa aineistoa voi maksutta tulostaa UKK-instituutin nettisivuilta PDF-tiedostoista mm. liikuntasuosituskuvat, liikuntapiirakka ja sen sovelletut muodot, liikuntasuositus nuorille ja liikunta raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen sekä terveydentilan kartoituskyselyt. (UKK-instituutti 2011) Aineistoja: enkieliset Täytettävän liikuntapiirakan avulla voidaan selvittää asiakkaan tämänhetkisiä liikuntatottumuksia, minkä pohjalta voi asettaa tavoitteita liikkumisen lisäämiseksi. Soveltava liikuntapiirakka sopii aikuisille, joilla sairaus, toimintakyvyn aleneminen tai

19 apuvälineen käyttö vaikeuttaa liikkumista jonkin verran. Terveysseulakyselyn avulla voi selvittää asiakkaan terveydentilan ennen terveyskunnon testaamista tai uudenlaisen liikunnan aloittamista. 6 MYYNTI Pohdimme ryhmässä olisiko Mobivision- autossa mahdollisuus myydä terveydenhuoltoon liittyviä oheistuotteita kuten esimerkiksi silmien kostutustippoja tai verenpainemittareita. Auton tilat ovat rajalliset, joten laajan tuotevalikoiman järjestäminen tiloihin ei käytännössä ole mahdollista ja tämän pohjalta lähdimme pohtimaan miten myyntitoiminta saataisi järjestettyä. Pohdimme myös, olisiko myyntitoimintaa mahdollista tehdä erilaisten tuotekuvastojen pohjalta. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi fysioterapeutti voisi suositella asiakkaalle jotain harjoittelua tukevaa apuvälinettä, joka tilattaisiin kyseiselle henkilölle ja toimitettaisiin joko seuraavalla käyntikerralla tai mahdollisesti vaikka postitse. Vähän tilaa vieviä tuotteita voisi myös myydä suoraan autosta ja valikoima vaihtelisi senhetkisen käyttövalmiuden mukaan. Auton toimiessa optikon työpisteenä valikoimassa voisi olla kostutustippoja ja vaikkapa suurennuslaseja. Sairaanhoitajan ollessa työvuorossa valikoimassa voisi olla esimerkiksi verenpainemittareita tai verensokerin mittauksessa käytettäviä mittareita ja niihin kuuluvia liuskoja. Myytävänä voisi olla siis samoja tuotteita kuin apteekista voi tällä hetkellä ostaa reseptivapaasti, mutta autossa suoritettava myynti toisi etenkin syrjäseuduilla tuotteet asiakasta lähemmäs ja nopeammin saataville, jos hoitaja toteaa tuotteesta olevan asiakkaalle hyötyä arjessa. Optikon työnkuvaan liittyen pohdimme olisiko autossa mahdollisuutta ylläpitää myös pienimuotoista silmälasien myyntitoimintaa, lähinnä käsittäen suppean valikoiman valmislukulaseja. Autosta voisi löytyä myös muutaman kehyksen valikoima, joista valittaisiin tarpeen mukaan asiakkaalle sopiva kehys, mitoitettaisiin se ja toimitettaisiin tiedot johonkin tiettyyn optikkoliikkeeseen joka valmistaisi lasit ja ne toimitettaisiin asiakkaalle. Tätä ideaa mietittiin toteutettavaksi lähinnä pääkaupunkiseudun ulkopuolella syrjäisemmillä seuduilla, missä välimatkat lähimpään optikkoliikkeeseen

20 voivat olla pitkiä. Tästä hyötyisivät erityisesti asiakkaat, joiden on vaikeaa tai mahdotonta liikkua ilman avustajaa. Silmälasimyynnin toteuttamisessa kohtasimme kuitenkin monia kysymyksiä: Tehdäänkö autossa näöntarkastuksia vai onko toiminta pääosin silmänpohjien kuvausta? Miten lasit toimitettaisiin asiakkaalle kohtuullisessa ajassa? Lähtevätkö paikalliset optikkoliikkeet mukaan tämäntyyppiseen toimintaan? Idean fysioterapisten tuotteiden ja apuvälineiden myymisestä koimme huomattavasti helpommaksi kuin silmälasien myynnin. Tällaisia apuvälineitä voisi olla esimerkiksi jumppaamisessa apuna käytettävät kuminauhat, jumppapallot ja painot. Toimimalla yhteistyössä vaikka jonkin kyseisiä apuvälineitä toimittavan nettikaupan kanssa, Mobivision- projektille ei välttämättä edes tulisi kustannuksia tuotteiden toimituksesta. 6.1 Tasapainotyyny Tasapainotyyny on ilmatäytteinen istumatyyny, joka soveltuu mainiosti tasapaino-, koordinaatio- ja lihasvoimaharjoituksiin. Sen avulla voidaan parantaa työergonomiaa ja ryhtiä, vahvistaa syviä vatsa- ja selkälihaksia ja harjoittaa tasapainoa. Hinta olisi euron luokkaa. 6.2 Terapiapallo/jumppapallo Terapiapallo on erittäin mukava ja hauska väline ja lisäksi erittäin tehokas. Pallon avulla voidaan kehittää sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa, lihaskuntoa, tehdä liikkuvuusharjoituksia ja samalla harjoittaa tasapainoa. Se auttaa kehon hahmotuksessa tuntoaistimuksia aktivoimalla sekä on mainio rentoutusväline. Pallon päällä istuessa aktivoituvat vartalon alueen syvät lihakset, joita vahvistamalla koko kehon hallinta ja -hahmotus paranevat.

21 6.3 Vastusnauha/jumppakuminauha Vastusnauha on edullinen ja tehokas harjoitteluväline yksilölliseen lihaksien vahvistamiseen. Sitä käytetään sekä kuntoutuksen että urheilun alueilla. Vastusnauhoja on eri vahvuisia 6.4 Verenpainemittari Verenpainemittarin avulla pystyy asiakas itsenäisesti kotona mittaamaan verenpainearvojaan. Tällöin saadaan nopeasti useita mittaus arvoja ja vältytään vääriltä korkeilta arvoilta, joita terveydenhuoltohenkilökunnan mitatessa valkotakkipelko toisinaan aiheuttaa terveydenhuoltohenkilökunnan mitatessa verenpainetta. 6.5 Tukisukat Tukisukkia käytetään säärihaavojen, suonikohjujen ja jalkojen turvotuksen hoitoon. Hyvässä tukisukassa on oikean verran painetta, jotta sukasta on hoidollista hyötyä, eli jalka tulee mitata jotta saadaan valittua oikea sukka. 7 POHDINTA Toiminta: Fysioterapiaa on hyvin vaikeaa lähteä toteuttamaan liikkuvassa tutkimusyksikössä, sillä jo pelkästään toimintakyvyn arviointiin tarvitaan paljon tilaa. Asiakkaat voivat tulla fysioterapiaan itsenäisesti mutta pääasiassa lääkärin lähetteellä. Kuka lähettää asiakkaat mobivisioniin? Fysioterapeuttiset toiminnot Mobivisionissa ovat suunnattu ikääntyneelle asiakaskunnalle, perustuen ehkä suurempaan tarpeeseen -> yksikkö tulee asiakkaiden luokse (liikkumisen ongelmat eivät ole esteenä) ja terveyden edistämisen näkökulmasta: liikunnan harrastaminen edistää iäkkäiden ihmisten terveyttä ja toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä.

22 Jos yksikkö toimii isommalla alueella (enemmän kuin yksi kaupunki/kunta) hallinnolliset rajat? -miten asiakkaat löytävät mobivision? -kohderyhmät? Henkilöstö? kuinka monta töissä kerrallaan?

23

24 LÄHTEET Amundsen LR. Muscle Strength Testing. Instrumented and Non-Instrumented Systems. New York: Churchill Livingstone Inc,1990. Apua kotiin. Helsingin kotihoidon palvelupaletti Helsingin kaupunki terveyskeskus 2/2011. Verkkodokumentti. n+2_2011.pdf?mod=ajperes&lmod= &cacheid=d416e b8e6 be3ce15fc85f. Luettu Hautala, Nina Ebeling, Tapani Palosaari, Tapani Verenpaineen hoito keskeistä diabeettisen retinopatian ehkäisyssä. Duodecim. Hirvensalo M, Heikkinen E, Lintunen T, Rantanen T. The Effect of Advice by Health Care Professionals on Increasing Physical Activity of Older People. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 2003,13: Hirvensalo Mirja. Liikuntaharrastus iäkkäänä. Yhteys kuolleisuuteen ja avuntarpeeseen sekä terveydenhuolto liikunnan edistäjänä. Studies in Sport, Physical Education and Health 87. Jyväskylä: University of Jyväskylä, Härkönen R, Piirtomaa M, Alaranta H. Käden puristusvoiman normaaliarvot suomalaisille. Fysioterapia 1993b; 5:26-27 Jamar hydraulic hand dynamometer. Owner s manual. The recognized standard for themeasurement of hand grip strength. Mathiowetz V. Grip and pinch strenght measurements. Muscle strenght testing 1985; 7: Mathiowetz V, Kashman N, Volland G, Weber K, Dowe M, Rogers S. Grip and pinch strength. Määttä, Olavi OYS:n liikkuva silmäklinikka kulkee lähelle potilaita. Pohjan piiri 5/2006. Nikkilä, Matti Kohonneen verenpaineen diagnostiikka, alkututkimukset ja hoidon aloitus. Lääkärin käsikirja.

25 Normative data for adults. Arch Phys Med Rehab 1985;66: Rasinaho, M., Hirvensalo, M., Leinonen, R., Lintunen, T. & Rantanen, T. Motives for and barriers to physical activity among older adults with mobility limitations. Journal of Aging and Physical Activity, 2007, 15, Sallinen, Heidi Liikkuvan näytteenottotoiminnan kartoitus ja kehittäminen. Opinnäytetyö. Verkkodokumentti. https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/30007/opinnayths.pdf?sequen e=1. Luettu Suomen sydänliitto ry. Verkkodokumentti. < Luettu UKK-instituutti. Työkaluja liikuntaneuvontaan. Verkkodokumentti. Päivitetty enkieliset. Luettu UKK-instituutti. Terveysliikuntasuositukset. Verkkodokumentti. Päivitetty Luettu Yki-Järvinen, Hannele Tyypin 2 diabeteksen hoito ja seuranta. Lääkärin käsikirja. Duadecim. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Verkkodokumentti. Luettu Vilponen M. Jamar-puristusvoimamittarin käyttö. Tyks. Fysiatrian poliklinikka, 1989.

26 SESSID=782ae9a0c5110bff3eb6e5c95e (http://www.lea-test.fi/su/neuvola/nkth/nkth1.html) Toim. Saari K.M. Silmätautioppi, 2001, eets%20letter/icare_ta01i_product_sheet_letter_fi_lowres.pdf

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10. 11.11.2011 Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho http://www.uef.fi/gerho/etusivu

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 2 Vireyttä ja työkykyä edistävä ruokailu Terveellinen ja monipuolinen ravinto tukee

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Kyläkierroksella nousseita teemoja

Kyläkierroksella nousseita teemoja Kyläkierroksella nousseita teemoja Mallun aikataulut ja ajanvaraus Asenteet Mallun käyttöön Neuvonta ja palvelukokeilut Sairaanhoidolliset tarpeet Mallu-autossa Yleisimmät palvelutarpeet haja-asutusalueella

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Palveluja pyörillä - Mallu-auto

Palveluja pyörillä - Mallu-auto Palveluja pyörillä - Mallu-auto 22.5.2014 Marika Wikström-Koikkalainen, koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Me olemme Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi liikunnan palveluketjua

Lisätiedot

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi..

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi.. Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA Nimi.. Ilomantsin kunta, terveyskeskus 1.8.2011 Johdanto Tämä opintokirja on tarkoitettu sairaanhoitajan/terveydenhoitajan

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013. Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote

Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013. Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013 Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote 1 Kaatumisen ehkäisystä Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus 18.11.2011 Kaatumisen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Oulu 26.1.2016 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvontaprosessin

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 (Käännös) Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 IKINÄ-TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS PARAISTEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTOLLA 1. Tausta Terveydenhuoltoyksikössä

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Poikkeuksia em. rajoihin, jos

Poikkeuksia em. rajoihin, jos Harmaakaihin leikkaushoito Minna Sandberg-Lall, LT Silmätautiopin dosentti Silmäkirurgi Suomen Silmälääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja 1 Harmaakaihi Kehittyy useimmiten iän myötä ilman ulkoista syytä

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa

Lisätiedot

Miten tähän on tultu?

Miten tähän on tultu? Miten tähän on tultu? Dec 11th 2003 From The Economist print edition Dec 11th 2003 The Economist Mitä ylipaino ja huono kunto/ vähäinen liikunta aiheuttaa? Tyypin 2 diabetes (moninkertaistuu) Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Virtuaalipalvelu, hyvinvointia tabletista Virtuaalipalvelu on tavoitteellista kaksisuuntaista kuva- ja äänivälitteistä hoivapalvelua. Virtuaalipalvelu on aina asiakkaan

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Taustaa Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio 29.4.2004: Kunnalla on velvollisuus järjestää kroonisen glaukooman hoito ja sen seuraamiseksi

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Terveystieto, minimipaketti

Terveystieto, minimipaketti Terveystieto, minimipaketti Opiskelijan nimi: Ryhmä: Tekijä Miia Siukola Koulutuskeskus Sedu Lehtori, liikunta ja terveystieto Lähteet Kalaja S, Länsikallio R, Porevirta J, Tanhuanpää S. 2010: Lukion terveystieto,

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Valmistautuminen maratonille. www.janakkalanjana.info

Valmistautuminen maratonille. www.janakkalanjana.info Valmistautuminen maratonille www.janakkalanjana.info Viikko ennen H-hetkeä Harjoittelu vähenee. Muista, viimeisen viikon harjoittelulla ei rakenneta, vaan tuhotaan kuntoa! Tankkaus: Lihakset täytetään

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA 24.8.2013 Kunnon laiva Tiina Pekkala, Liikuntakoordinaattori, Sivistys- ja kulttuuripalvelut - liikunnanohjauspalvelut LIIKUNTANEUVONNAN HISTORIA OULUSSA käynnistyi 1996 KKI- hankerahalla

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartta Psykologi Riikka Turku riikka.turku@iki.fi Täydennyskoulutus 22.1.2015 OTA-ohjauskartta Yhdessä tekemisen kautta vastausprosentti

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot