Mobivision. Sini Nykänen , Pauliina Ruokari , Saara Saarikivi , Tiina Taponen Suvi Ylhäinen

Transkriptio

1 Sini Nykänen , Pauliina Ruokari , Saara Saarikivi , Tiina Taponen Suvi Ylhäinen Mobivision Toimintoja Työsuunnitelma Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi, Fysioterapeutti, Sairaanhoitaja Hyvinvointi- ja toiminta-ala Sosiaali- ja terveysala Työsuunnitelma

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO NÄÖNTARKASTUS Vanhukset Koululaiset SILMÄNPAINEEN MITTAUS JA SILMÄNPOHJAKUVAUS Kohderyhmä ja seulontaväli Silmänpohjakuvaus Silmänpaineen mittaus SAIRAANHOITAJAN TEHTÄVÄT MOBIVISIONISSA Verenpaineen mittaus Näytteiden otto Ravitsemusneuvonta Tupakattomuuteen tukeminen Masennus mittarit ja audit Haavanhoito Kuulonmittaus Lääkkeiden jakaminen FYSIOTERAPIA Liikuntaneuvonta ja terveyden edistäminen... Error! Bookmark not defined. 5.2 Terveysliikuntasuositukset... Error! Bookmark not defined. 5.3 Liikuntaneuvonta edistää ikäihmisten liikunta-aktiivisuuttaerror! Bookmark not defined. 5.4 Yksilöllisen liikuntaneuvonnan hyödyt... Error! Bookmark not defined. 5.5 Työkaluja liikuntaneuvontaan ja jaettavat materiaaliterror! Bookmark not defined. 6 MYYNTI Tasapainotyyny Terapiapallo/jumppapallo Vastusnauha/jumppakuminauha... 21

3 6.5 Tukisukat POHDINTA LÄHTEET... 24

4 1 JOHDANTO Osana innovaatioprojektia tehtävänämme oli innovoida mahdollisia toimintoja Mobivision liikkuvaan tutkimusyksikköön. Tavoitteena oli moniammatillisessa työryhmässä luoda liikkuvaan tutkimusyksikköön monipuolisia palveluita erilaisille asiakkaille. Moniammatillinen ryhmä koostui kolmesta optometristiopiskelijasta, sairaanhoitajaopiskelijasta ja fysioterapeuttiopiskelijasta. Työ on osa Mobivision projektia. Muut projektiin osallistuvat ryhmät pohtivat rahoitusta, markkinointia, välineistöä ja toiminta-aluetta. Saimme projektissa mahdollisuuden innovoida vapaasti ja käyttää luovuutta sekä hyödyntää koulutuksemme aikana opittuja taitoja. Yhtenä osa-alueena Mobivision tarjoaa näönhuoltoon liittyviä palveluita kuten näöntarkastuksia, silmänpaineen mittauksia sekä silmänpohjakuvauksia. Asiakkaiden ollessa usein monisairaita huolehtii näöntutkimuspalveluiden ohella Mobivision myös kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista tarjoamalla sairaanhoidollisia sekä fysioterapeuttisia palveluita. Kaikki palvelut ovat luonteeltaan seulovia, kartoittavia tai sairauksia ennaltaehkäiseviä. Liikkuvaan tutkimusyksikköön suunniteltiin myös pienimuotoisen myyntitoiminnan toteuttamista muiden palveluiden ohella. Näin saadaan terveyden seurantaan, kehittämiseen tai ylläpitoon tarkoitetut välineet tuotua helposti asiakkaiden saataville.

5 2 NÄÖNTARKASTUS Mobivision -liikkuvaan tutkimusyksikköön olisi helppoa ja edullista hankkia välineet näöntarkastusta varten. Oikean tyyppisillä välineillä, näöntarkastuksen voi tehdä myös pienessä tilassa. Mobivisioniin tutkimusvälineiksi kävisi hyvin taulu, joka vaatii tutkimusetäisyydeksi vain 1-3 metriä. Koekehykset ja -linssit ovat helppoja kuljettaa ja mahtuvat salkun kokoiseen tilaan. Myöskään skiaskooppi ja lukutaulut eivät vie paljoa tilaa. Valaistuksen täytyy olla riittävä ja hyvin säädettävissä. Näöntutkimusta varten Mobivisionissa pitäisi olla asiakkaalle säädettävä tuoli. Työvoimaksi näöntarkastusta varten riittää yksi optikko. Mobivision yksi tärkein ajatus on, että palvelu voidaan viedä sinne missä asiakkaat ovat. Esimerkiksi liikuntarajoitteisten, vanhusten tai muuten syrjäseudulla hankalien liikenneyhteyksien päässä asuvien ei siis tarvitsisi matkustaa hurjia matkoja näöntarkastukseen. Liikkuvan tutkimusyksikön etu on myös kustannustehokkuus. Esimerkiksi vanhainkotiin tuotuna palveluna säästetään huimasti kuluja, kun huonosti liikkuvia vanhuksia ei tarvitse lähteä kuljettamaan ja saattamaan tutkimuksiin. Näöntarkastus on mahdollista suorittaa liikkuvassa yksikössä aivan yhtä hyvin kuin optikkoliikkeen näöntutkimushuoneessa. Seuraavassa käymme läpi yhden tavan tehdä näöntarkastus ja kuinka se liikkuvassa yksikössä onnistuu. Näöntarkastuksen ensimmäistä ja hyvin tärkeää vaihetta, esitietojen kirjaamista varten on oltava asiakaskortisto. Seuraavaksi näöntarkastuksessa mitataan konvergenssin lähipiste, eli silmien kyky kääntyä sisäänpäin lähelle katsottaessa. Tähän mittaukseen tarvitaan vain riittävä valaistus ja kynä, jonka terävään kärkeen tutkittava kohdistaa katseensa sekä mittanauha tai -tikku. Peittokoe antaa arviota mahdollisesta karsastuksesta ja sen suunnasta. Tutkittava katsoo kauas tai lähelle, kun tutkija peittää hänen silmiä vuorotellen peittolapulla. Peittokokeessa kauas etäisyydeksi riittää kolmekin metriä. Ns. vapaa visus, eli näöntarkkuus ilman silmälaseja määritellään testitaulun avulla. Tutkimustuloksessa on otettava huomioon tutkimusetäisyys. Skiaskopointia varten tutkimustilan valaistusta voi hieman vähentää, jotta heijaste silmässä erottuu selkeästi. Tässä tutkimuksessa tutkittava katselee kohdetta testitaululta. Tarvittavat välineet ovat koekehykset ja -linssit, skiaskooppi sekä testitaulu. Refraktio määritetään kellokuvion, ristisylinterin ja puna-vihertestin avulla. Näihin jokaiseen on omat testitaulunsa. (Näöntutkimus 2010)

6 2.1 Vanhukset Yksi kohderyhmä liikkuvalle näöntarkastusyksikölle on siis vanhukset. Mobivision voisi kiertää esimerkiksi vanhusten palvelukodeissa tai muissa laitoksissa tekemässä näöntarkastuksia seulontamielessä. Optikon tutkimusmenetelmiä vanhuksille on kaukoja lähinäöntarkkuuden määrittäminen, taittovirheen tutkiminen, silmien yhteistoiminnan tutkiminen sekä kontrastiherkkyyden ja näkökentän mittaaminen. Optikko voisi kirjoittaa myös silmälasimääräyksen ja silmälasien hankkimiseen suositella jotain yhteistyöoptikkoliikettä. Havaitessaan silmäsairauksia, optikko tietenkin ohjaa potilaan eteenpäin silmälääkärin vastaanotolle. Palvelukeskuksissa ja muissa laitoksissa, joissa vanhukset asuvat avustetusti mutta itsenäisesti voitaisiin tutkimuksiin liittää myös toimintaympäristön tutkiminen näkemisen kannalta. Ikääntymisen ja näön heikentymisen myötä valontarve kasvaa. Valon määrä sekä laatu vaikuttavat näöntarkkuuteen sekä värien ja kontrastien erotuskykyyn. Mobivisionissa työskentelevä optikko tekisi mittauksia valon määrästä ja valon lähteiden sijoittelusta vanhusten asuintiloissa. Tarvittaessa optikko kirjoittaisi ohjeistuksen muutoksiin. 2.2 Koululaiset Seulontanäöntarkastuksia voisi tehdä myös kouluissa. Pienillä paikkakunnilla terveydenhoitaja saattaa olla tavoitettavissa vain kerran viikossa muutaman tunnin ajan. Näkemisen ongelmat vaikuttavat lapsen koulumenestykseen. Siksi on tärkeää havaita nämä ongelmat ajoissa. Koululaisten näönseulonnan tarkoitus on löytää mahdolliset taittovirheet ja näkemisen ongelmat, jotka saattaisivat haitata koulutyöskentelyä. (Lea-Test Lts 2004) Suomessa terveydenhoitajat seulovat koululaisten näkökykyä yleensä 2-3 kertaa peruskoulun aikana. Terveydenhoitajalla ei ole kuitenkaan pätevyyttä tutkia varsinaista taittovirhettä tai määrätä silmälaseja vaan hän mittaa ainoastaan näöntarkkuuden. Terveydenhoitajan seulontamenetelmät voivat vaihdella suuresti ympäri maata. Terveydenhoitajan huoneessa voi olla hankalaa järjestää oikeaa tutkimusetäisyyttä ja

7 vanhat testitaulut voivat olla kuluneita ja haalistuneita. Myös valaistuksen laatu ja määrä voivat vaihdella suuresti. Testaajien työnohjaus ei ole systemaattista ja ohjeet mittauksesta vaihtelevat kunnasta toiseen. Mobivisionin avulla olisi mahdollista kehittää maanlaajuinen yhteinen toimintatapa, jossa seulontakriteerit olisivat joka paikassa samat. Yli 8-vuotiaat myös saisivat seulonnan yhteydessä kattavamman tutkimuksen ja tarvittaessa silmälasireseptin heti mukaan. Nykyisessä menetelmässä terveydenhoitaja lähettää lapsen jatkotutkimuksiin optikolle tai silmälääkärille, jos lapsi ei saavuta riittävää näöntarkkuutta. Lain mukaan optikko saa määrätä silmälasit vain yli 8- vuotiaalle. (Lea-Test Lts 2004) 3 SILMÄNPAINEEN MITTAUS JA SILMÄNPOHJAKUVAUS 3.1 Kohderyhmä ja seulontaväli Silmänpohjakuvauksien ja silmänpainemittauksien kohderyhmänä olisivat pääosin diabetes- sekä glaukoomapotilaat. Molemmissa taudeissa seuranta on hyvin tärkeää. Diabeetikkojen silmänpohjat tulisi kuvata joka toinen vuosi, sillä pahimmillaan tauti voi aiheuttaa näkövaurion. Myös glaukoomapotilaiden silmänpohjat kuvataan keskimäärin joka toinen vuosi, mutta silmänpaine mitataan puolivuosittain. Suurimmalla osalla glaukoomapotilaista tauti ei ole kovin paha, mutta osalla potilaista on vaara sokeutua. Silmänpohjakameralla otettujen kuvien avulla voidaan seurata edellä mainittujen tautien etenemistä ja reagoida mahdollisimman nopeasti silmänpohjassa näkyviin muutoksiin. Liikkuvan yksikön avulla seurantaa voitaisiin tehostaa entisestään ja poimia riskipotilaat. Liikkuva yksikkö säästäisi myös potilaiden matkakustannuksia ja aikaa ja näin ollen potilaiden tulisi ehkä helpommin käytyä seurannoissa. 3.2 Silmänpohjakuvaus Silmänpohjakuvaus tapahtuu silmänpohjakameralla, jolla voidaan ottaa yleiskuvat silmänpohjista tai erillisistä kohteista, kuten esimerkiksi näköhermosta sekä verkkokalvon eri kerroksista. Kuvaus voidaan tehdä myös ilman laajennustippoja,

8 mutta diabeetikon silmiä tutkittaessa kannattaa mustuainen laajentaa ennen tutkimusta. Itse kuvaus kestää noin kymmenen minuuttia. Silmänpohjakamera on melko isokokoinen ja vaatii jonkin verran käyttötilaa ympärilleen. Kameran käyttö vaatii myös kuvausosaamista/sen opettamista eli kuka tahansa ei voi silmänpohjakameraa käyttää. 3.3 Silmänpaineen mittaus Silmänpaineen mittaus voidaan suorittaa esimerkiksi Icare- silmänpainemittarilla. Laitteen mittausanturi muistuttaa nuppineulaa, jonka terävä pää pudotetaan mittarin anturipesään. Anturipesän sähkömagneettinen kenttä lukitsee mitta-anturin paikalleen ja mittari on käyttövalmis. Anturin tylppä pää koskee kevyesti sarveiskalvon pintaa ja mittari rekisteröi anturin takaisinponnahtamisen voimakkuuden ja näyttää painelukeman elohopeamillimetreissä. Mittarilla otetaan kuusi mittaustulosta, koska silmänsisäinen paine vaihtelee esimerkiksi pulssin mukaan, ja mittari laskee mittaustulosten keskiarvon. Silmänpaineen mittaaminen Icare- mittarilla on nopeaa ja kivutonta, joten puudutustippoja ei tarvita. Kun silmänpainetta mahdollisesti alentavia puudutustippoja ei tarvitse käyttää, saadaan mittaustuloksista tarkempia. Icaresilmänpainemittari ja mittausanturit ovat pienikokoisia ja kevyitä, joten ne on helppo pitää mukana. Vaihdettavien ja yksittäispakattujen mittausanturien ansiosta laite on myös erittäin hygieeninen eikä erillisiä puhdistusvälineitä tarvita. Laite on helppokäyttöinen, joten mittauksen voi suorittaa periaatteessa kuka tahansa.

9 4 SAIRAANHOITAJAN TEHTÄVÄT MOBIVISIONISSA Sairaanhoitajan tehtävät Mobivisionissa olisi lähinnä seulovia ja valistavia. Mobivision auto on liikkuva ja sen aikatauluista riippuu monen mahdollisen toiminnan toteuttaminen. Tässä vaiheessa olen suunnitellut toteutettavia toimintoja ajatuksen mukaan, että auto käy samalla pysäkillä kerran viikossa. Tämä aikataulu pois sulkee akuutteja toimintoja ja toimintoja joita täytyy tehdä useamman kerran viikossa. Oulun keskussairaalan silmäntutkimus autossa silmäpohjakuvia otetaan erityisesti diabetes- ja glaukoomapotilailta, ja osa toiminnoista on suunniteltu sen mukaan, mitä heille voitaisiin tarjota samalla sen pohjalta mitä muita terveysongelmia näillä potilailla yleisimmin on (Määttä 2006). 4.1 Verenpaineen mittaus Optimaalinen verenpaine on 120/80 mmhg ja kohonneen verenpaineen arvot ovat 140/90mmHg. Uudella verenpainepotilaalla verenpaine mitataan molemmista käsistä ja seuranta kädeksi valitaan se, kummasta saadaan korkeampi arvo. Verenpainetta mitattaessa potilas on istualteen. Diabeetikoilla ja iäkkäillä verenpaine mitataan ortostaattisen hypotension toteamiseksi myös makuulla ja 1-3 minuutin kuluttua makuulta seisten noususta. (Nikkilä 2010.) Verenpainetaso määritetään laskemalla vähintään neljänä eri päivänä tehdyn kaksoismittauksen keskiarvo. Jos verenpainetaso määritellään korkeaksi, harkitsee lääkäri hoidon aloittamista jotta verenpaine saadaan halutulle hoitotasolle ja korkeasta verenpaineesta aiheutuvat elinvauriot pystytään välttämään. Ennen lääkehoitoa korkean verenpaineen hoito aloitetaan elintapamuutoksilla. Tärkeinä tekijöinä ovat terveellinen ruokavalio, riittävä liikunta ja alkoholin käytön välttäminen. (Nikkilä 2010.) Retinopatian ehkäisyssä ja hoidossa yhtenä tärkeänä tekijänä on verenpaineen optimointi. Verkkokalvosairaus on diabeetikkojen yleinen vaiva. Verkkokalvon muutoksia tapahtuu lähes jokaisella 1. tyypin diabeetikoilla ja 60% 2. tyypin

10 diabeetikoista. Hoitamattomana silmäpohjamuutokset aiheuttavat retinopatiaa joka on merkittävä tekijä näkövammaisuuden aiheuttajana työikäisten keskuudessa. (Hautala Ebeling Palosaari 2009.) Diabeetikon optimaalista verenpainetta silmä vaurioiden ehkäisemiselle ei tiedetä. Hoidossa pyritään kuitenkin, että verenpaine olisi alle 130/80 mmhg. (Hautala Ebeling Palosaari 2009.) Mobivision autossa sairaanhoitajan tehtävänä voisi olla verenpaineiden seuranta ja korkeita arvoja saataessa tulisi sairaanhoitajan ohjata potilas lääkärille. Sairaanhoitajan tulisi myös motivoida terveisiin elämäntapoihin kertomalla niiden hyödyistä sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä ja jakamalla esitteitä tukemaan potilasta pitämään elintavoistaan huolta. 4.2 Näytteiden otto Heidi Sallisen opinnäytetyössä on tutkittu liikkuvan näytteidenoton etuja ja haittoja, sekä mitä näytteitä pystytään sairaalan ulkopuolella luotettavasti ottamaan. Näytteiden ottaminen Mobivision autossa merkitsisi sitä, että potilas saisi näytteen oton lähemmäs kotia, jolloin hänen ei tarvitse matkustaa terveyskeskukseen. Liikkuvan näytteenoton etuna säästetään tilakustannuksissa ja hoitopaikoissa (Sallinen 2011). Vuonna 2010 HUSLABin alueella otettiin 454 erilaista tutkimusnäytettä liikkuvalla näytteiden otolla. Eniten otettuja näytteitä vuonna 2010 oli PVKT, INR, CRP ja paastoglukoosi. (Sallinen 2011: 41.) Liikkuva näytteenotto ei voi ottaa näytteitä jotka tarvitsevat kylmäsäilytystä tai välitöntä sentrifugointia näytteenoton jälkeen (Sallinen 2011: 35). Mikäli Mobivision autoon saadaan jääkaappi, voidaan siellä ottaa myös näytteitä jotka vaativat kylmäsäilytyksen. Näin mahdollistetaan useampien erilaisten näytteiden oton mahdollisuus, kuin mitä kotihoidolla tai muilla liikkuvilla näytteiden ottajilla on.

11 Erityisesti diabeteksen hoitoon liittyviä näytteitä on HbA 1c ja paasto verensokeri. Kerran vuodessa tulisi ottaa myös EKG, LDL-Kol, HDL-Kol, Trigly, PLV, S-Krea ja nu-alb. Potilaan painoa tulisi seurata säännöllisesti. (Yki-Järvinen.) 4.3 Ravitsemusneuvonta Ravitsemusneuvontaan kuuluu neuvominen ja tukeminen terveelliseen ruokavalioon. Neuvoa tulee antaa ravintoarvoista ja millaisia määriä eri ravinteita ihminen päivässä tarvitsee. Tukemisen tulee olla yhdessä oivaltamista ankaran valistamisen sijaan. Saadessaan tietoa terveyshaitoista, joita huono ruokavalio usein tuo mukanaan, on asiakas usein halukkaampi muuttamaan elintapojaan. Ravitsemusneuvonta ei saa kuitenkaan olla tuomitsevaa tai pelottelevaa, vaan halun muuttaa ravitsemustapojaan tulee tulla asiakkaalta itse. Osana hyvää ohjeistusta terveelliseen ruokavalioon kuuluu lautasmalli. Kuvassa esimerkki lautasmallin toteuttamisesta. Kuva: Valtion ravitsemusneuvottelukunta Lautasmalliin kuuluu, että puolet lautasesta täytetään kasviksilla, neljännes perunalla, riisillä tai pastalla ja viimeinen neljännes lihalla, kalalla, munalla tai palkokasveilla. Juomana suositaan lasia vettä tai rasvatonta maitoa tai piimää. Lisukkeena voi olla pala täysjyväleipää jolla on sipaisu pehmeää kasvirasvalevitettä. Jälkiruokana suositaan marjoja ja hedelmiä. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta.) Terveellinen ruokavalio on maukasta, monipuolista ja värikästä ja se sisältää runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita.

12 Viisaita neuvoja: Syö runsaasti kasviksia, hedelmiä ja hedelmiä Syö täysjyvätuotteita Suosi kasvirasvalevitteitä ja pehmeitä öljyjä Syö kalaa ainakin kahdesti viikossa Nauti rasvattomia maitotuotteita, mutta juo janoon vettä Valitse vähäsuolaisia tuotteita Liiku joka päivä vähintään puolituntia (Valtion ravitsemusneuvottelukunta) 4.4 Tupakattomuuteen tukeminen Tupakointi on valtava terveysriski ja terveydenhoitohenkilökunnan tulee tukea asiakkaita tupakoimattomuuteen. Tupakointi kasvattaa riskiä sairastua moneen sairauteen muun muassa trombiriski, rytmihäiriöt, sepelvaltimotauti, ja erityisesti tyypin 2 diabeetikoilla muuttaa insuliiniaineenvaihduntaa (Sydän liitto). Tupakoimattomuuteen tulisi tukea erityisesti henkilöitä joilla on jokin tupakoinnin liitännäissairaus, sekä henkilöitä jotka polttavat, mutta eivät vielä ole sairastuneet. Tupakoimattomuuteen tulee tukea kertomalla haitoista, mutta kuitenkin välttäen liiallista valistamista. Halun lopettaa tulee olla lopettajan oma päätös, mutta hoitaja voi tukea päätöstä kannustamalla ja kertomalla tupakoinnin terveyshaitoista. Tupakoimattomuuteen tukemiseen olisi hyvä varata kuvallista materiaalia ja esitteitä joihin asiakas voisi kotona palata miettiessään lopettamispäätöstä tai yrittäessään pysyä irti tupakasta. 4.5 Masennus mittarit ja audit Masennusta voidaan arvioida erilaisin mittarein. Tunnetuin näistä on BDI jota käytetään työikäisten masennuksen mittaamiseen. Muita mittareita ovat GDS (vanhuksille), EPDS (odottaville ja pikkulasten äideille) ja BDI-13 nuorille. Hoitaja voi myös itse täyttää tapaamisen perusteella MADRS-kaavakkeen potilaan voinnin arviointia varten. Potilaan tilaa voidaan arvioida mittareiden kanssa, jos hänen oireet

13 ovat kestäneet kahden viikon ajan. Potilaan tulee myös vastata myönteisesti kahteen seuraavasta kolmesta kysymyksestä. Oletko alakuloinen? Oletko menettänyt kiinnostuksen ja mielihyvän kokemisen tunteen? Oletko tavallista väsyneempi etkä saa aikaan asioita? (Rouvinen 2008.) Mittareita ei tule antaa siis automaattisesti jokaiselle autoon tulevalle potilaalle vaan vaaditaan sairaanhoitajan osaamista ja taitoa arvioida, keille mittareiden täytöstä voisi olla hyötyä. Masennusta diagnosoidessa on tärkeä pois sulkea päihdeongelma. Potilaan päihteiden käytön puheeksi ottaminen on jokaisen terveydenhuollossa työskentelevän henkilön tehtävä aina potilasta tavattaessa, ainakin ensimmäisellä kerralla. AUDIT lomakkeen avulla kartoitetaan potilaan alkoholin kulutusta, kuinka paljon alkoholia kulutetaan ja onko alkoholin käytöllä lieveilmiöitä. Mikäli jokin mittari antaa arvon, jonka mukaan potilaalla on masennus tai alkoholiongelma, tulee potilas ohjata jatkohoitoon omalle terveysasemalle tai muulle vastaavalle hoitotaholle. Mittareita täytettäessä tulee potilaalla olla riittävästi aikaa vastata ja vastaamisen tulisi tapahtua rauhallisessa ympäristössä, jotta kysymyksiin voi riittävästi perehtyä. 4.6 Haavanhoito Haavahoito toteutetaan usein 2-3 päivän välein. Tämä tarkoittaa sitä, että järkevää ja tehokasta haavahoitopalvelua annettaessa tulisi auton reitin olla sellainen että samassa paikassa käydään 2-3 päivän välein. Kun potilaalla on hoitoa vaativa haava, on järkevintä keskittää sen hoito yhteen paikkaan, jotta haavan parantumista tai huonommaksi menemistä saadaan järkevästi arvioitua. Eli ei ole kannattavaa, että auton sairaanhoitaja hoitaisi haavan silloin kun on menossa potilaan luo ja muina haavanhoitopäivinä haavan hoitaisi kotihoito tai joku muu hoitotaho. Haavahoito Mobivisionissa voidaan toteuttaa arvioivana toimintana. Sairaanhoitaja voi arvioida esimerkiksi diabeetikon säärihaavoja ja kehottaa potilasta hakeutumaan hoitoon, jos

14 tarve vaatii. Mobivisionissa voidaan myös toimittaa potilaalle haavanhoito tuotteita ja mitata ja tilata tukisukkia. Insuliinihoitoisen diabeetikon pistopaikat tulisi tarkistaa vähintään kerran vuodessa. Diabeetikon jalat tulee tarkistaa, jos potilaalla on aikaisempia amputaatioita, neuropatiaa, virheasentoja, kovettumia tai alaraajavaltimotauti. (Yki-Järvinen 2010.) Kotihoidossa voidaan haavoja hoitaa epähygienisemmissä olosuhteissa kuin sairaalassa, sillä kotona on potilaan omat tutu bakteerikannat. Autossa on kaikkien potilaiden tuomat omat bakteerikannat, joten toiminnan tulisi aseptisesti olla tarkempaa kuin kotihoidossa. 4.7 Kuulonmittaus Kansainvälisten standardien mukaisen kuulomittauksen edellytyksenä on äänieristeinen tila. Laitteena käytetään diagnostiikka- tai klinikka-audiometri. (Kokkonen 2010.) Onko autossa mahdollisuutta riittävään hiljaisuuteen kuulon mittaamiseksi? Mikäli kuulonmittaus halutaan ottaa osaksi sairaanhoitajan toimintoja, tulee silloin itse auton suunnittelussa ottaa huomioon auton äänieristysten tekeminen. 4.8 Lääkkeiden jakaminen Helsingin kotihoidon palveluihin kuuluu lääkehoidon tarpeen arviointi, lääkehoidon toteutuksessa avustaminen, resepteistä huolehtiminen, apteekkiyhteistyö, apteekin annosjakelun aloituksessa avustaminen ja tarvittaessa lääkkeiden jako dosettiin, erilaisten injektioiden anto ja lääkehoidon ohjaus ja neuvonta (Apua kotiin 2010). Samoja palveluita voidaan myös Mobivisionissa toteuttaa. Lääkkeitä voidaan toimittaa lähemmäs ihmisiä, joiden on vaikea kulkea apteekkiin. 5 Fysioterapia

15 Mobivision voisi toteuttaa fysioterapeuttisia palveluita kuten liikuntaneuvontaa eriikäisille, erityisesti iäkkäille ihmisille, kotiharjoitteluvälineiden myyntiä sekä seurannan näkökulmasta kädenpuristusvoiman mittauksia. 5.1 Liikuntaneuvonta ja terveyden edistäminen Liikuntaneuvonnassa kartoitetaan asiakkaan liikuntatottumukset sekä tehdään yksilöllinen liikuntasuunnitelma. Neuvonnan lähtökohtana ovat asiakkaan omat kiinnostuksen kohteet ja mahdollisuudet liikunnan lisäämiseen. Liikuntaneuvontaan tullaan sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai lääkärin ohjaamana. Yhteyttä voi ottaa myös itse, jos oma fyysinen kunto mietityttää. (Liikuntaneuvonta 2011). Liikuntaneuvonta on suunnattu ihmisille, jotka liikkuvat terveytensä kannalta riittämättömästi tai eivät ole löytäneet sopivaa liikuntamuotoa itselleen. Liikuntaneuvontakäynnillä keskustellaan liikunnan yhteydestä oman terveyden parantamisessa. Fysioterapeutti antaa neuvoja liikunnan aloittamiseen ja oman lajin löytämiseen sekä tietoa lähialueen liikuntamahdollisuuksista ja -paikoista. (Liikuntaneuvonta 2011). Mobivision voisi tehdä yhteistyötä UKK-instituutin kanssa liikuntaneuvonnassa ja terveyden edistämisessä. 5.2 Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin laatima liikuntapiirakka kiteyttää (18 64 v) viikoittaisen terveysliikuntasuosituksen. Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin kaksi tuntia 30 minuuttia reippaasti tai tunti 15 minuuttia rasittavasti. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin kaksi kertaa viikossa.

16 (UKK-instituutti2011). 5.3 Liikuntaneuvonta edistää ikäihmisten liikunta-aktiivisuutta Liikunta-aktiivisuudella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia ikäihmisten terveyteen, toiminta- ja liikkumiskyyn sekä itsenäiseen kotona selviytymiseen. Liikuntaharrastuksen tiedetyistä hyödyistä huolimatta suuri osa ikäihmisistä ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Koska ikäihmiset käyttävät säännöllisesti terveydenhuollon palveluja, on terveydenhuollonhenkilöstö tärkeässä asemassa liikunta-aktiivisuuden edistämistä ajatellen. Mirja Hirvensalon (Hirvensalo 2001) väitöskirjaan liittyvässä tutkimuksessa (Hirvensalo ym. 2003) haluttiin tarkastella, vaikuttaako terveydenhuoltohenkilökunnalta saatu liikuntaneuvonta iäkkäiden henkilöiden liikunta-aktiivisuuteen. Tutkimukseen osallistui 611 itsenäisesti asuvaa vuotiasta keskisuomalaista miestä ja naista. Tutkittavien liikunta-aktiivisuus kartoitettiin tutkimuksen alussa ja kahdeksan vuoden seurannan jälkeen. Seurantahaastattelussa tiedusteltiin lisäksi, olivatko he seurannan aikana olleet yhteydessä terveydenhuoltohenkilökuntaan ja olivatko he saaneet heiltä liikuntaan liittyviä ohjeita. (Hirvensalo ym. 2001). Seurannan aikana 92 % tutkittavista raportoi olleensa yhteydessä terveydenhuoltohenkilökuntaan ja heistä 58 % kertoi saaneensa käynnin yhteydessä liikuntaan liittyviä ohjeita. Liikuntaneuvontaa saaneista 51 % raportoi saaneensa

17 neuvontaa lääkäriltä, 64 % fysioterapeutilta ja 26 % muulta henkilökunnalta, kuten sairaanhoitajalta tai kotihoidon henkilökunnalta. Neuvontaa saaneet olivat nuorempia (p<.05) ja heillä oli enemmän sydän- ja verenkiertoelimistöön (p<.05) sekä tuki- ja liikuntaelimistöön (p<.05) liittyviä sairauksia verrattuna ikäihmisiin jotka eivät olleet saaneet neuvontaa. (Hirvensalo ym. 2001). Miehet, jotka raportoivat saaneensa neuvontaa aloittivat seurannan aikana 12 kertaa (OR 12.5, p<.05) todennäköisemmin kotivoimistelun ja 6 kertaa (OR 6.3, p<.05) todennäköisemmin ohjatun liikunnan harrastamisen verrattuna miehiin, jotka eivät olleet saaneet neuvontaa. Vastaavasti liikuntaneuvontaa saaneet naiset aloittivat 5 kertaa (OR 5.3, p<.05) todennäköisemmin ohjatun liikunnan harrastamisen verrattuna naisiin, jotka eivät raportoineet saaneensa neuvontaa. Heillä liikuntaneuvonnan saaminen ei ollut yhteydessä kotivoimistelun aloittamiseen. (Hirvensalo ym. 2003). Uuden liikuntaharrastuksen aloittaminen oli tutkimustulosten mukaan vahvasti yhteydessä terveydenhuoltohenkilökunnalta saatuun liikuntaneuvontaan. Tutkijoiden mukaan terveydenhuoltohenkilökuntaa tulisi kannustaa ja ohjeistaa liikuntaneuvonnan antamiseen ikäihmisille. (Hirvensalo ym. 2001) 5.4 Yksilöllisen liikuntaneuvonnan hyödyt Iäkkäiden ihmisten liikunnan harrastamisen edistämiseksi on tärkeää tuntea ne tekijät, jotka motivoivat tai ovat esteenä liikunnan harrastamiselle. Tutkimuksissa on havaittu, että liikunnan harrastaminen edistää iäkkäiden ihmisten terveyttä ja toimintakykyä huolimatta siitä, onko heillä muita toimintakykyyn liittyviä riskitekijöitä, kuten esimerkiksi liikkumisongelmia. (Rasinaho ym. 2007) Rasinahon ym. (2007) tutkimukseen osallistui 645 iältään vuotiasta jyväskyläläistä henkilöä. Tutkimus oli osa laajempaa Liikuntaneuvonta iäkkäiden henkilöiden fyysisen aktiivisuuden edistäjänä -tutkimusta, joka toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän kaupungin kanssa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ne iäkkäät henkilöt, joiden liikkumiskyky oli vaikeasti rajoittunut, olisivat halunneet lisätä liikunnallista aktiivisuuttaan, jos se olisi heille mahdollista. (Rasinaho ym. 2007) Tyypillisiä liikunnan harrastamisen koettuja esteitä olivat sairaudet, kaatumisen pelko ja negatiiviset liikuntakokemukset, seuran puute sekä sopimaton lähiympäristö. Ne

18 iäkkäät henkilöt, joilla ei ollut liikkumisvaikeuksia, korostivat liikuntaharrastuksen motiiveina terveyden edistämistä sekä positiivisia liikuntakokemuksia useammin kuin henkilöt, joilla oli vaikeasti rajoittunut liikkumiskyky. Suurin osa iäkkäistä ihmisistä koki, etteivät tiedon puute liikunnan eduista tai liikuntapaikoista eikä ajan tai kiinnostuksen puute olleet esteitä liikunnan harrastamiselle. (Rasinaho ym. 2007) Liikunnan edut terveydelle näyttivät siis olevan hyvin tiedossa ja pelkästään näiden etujen tiedottaminen ei tämän tutkimuksen valossa ole riittävä keino fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. Sen sijaan tieto motiiveiden ja esteiden yksilöllisistä eroista auttaa suunnittelemaan sellaisia keinoja, joilla on mahdollista tukea ikääntyneiden ihmisten fyysistä aktiivisuutta. (Rasinaho ym. 2007). Erityisesti ne iäkkäät henkilöt, joilla on havaittavissa liikuntarajoittuneisuuden ensimmäisiä merkkejä, voisivat erityisesti hyötyä yksilöllisestä liikuntaneuvonnasta sekä sellaista interventioista joiden avulla on mahdollista vähentää koettuja liikunnan esteitä. Tällaisia helposti korjattavissa olevia keinoja ovat esimerkiksi kaatumisen pelon vähentäminen ja seuralaisten järjestäminen. (Rasinaho ym. 2007). 5.5 Työkaluja liikuntaneuvontaan ja jaettavat materiaalit UKK-instituutti tuottaa asiakasmateriaalia käytettäväksi terveydenhuollon ja liikuntaalan liikuntaneuvonnassa. Aineistoa voi tilata verkkokaupasta ja osa aineistosta on myös tulostettavissa suoraan verkosta. UKK-instituutin tuottamaa aineistoa voi maksutta tulostaa UKK-instituutin nettisivuilta PDF-tiedostoista mm. liikuntasuosituskuvat, liikuntapiirakka ja sen sovelletut muodot, liikuntasuositus nuorille ja liikunta raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen sekä terveydentilan kartoituskyselyt. (UKK-instituutti 2011) Aineistoja: enkieliset Täytettävän liikuntapiirakan avulla voidaan selvittää asiakkaan tämänhetkisiä liikuntatottumuksia, minkä pohjalta voi asettaa tavoitteita liikkumisen lisäämiseksi. Soveltava liikuntapiirakka sopii aikuisille, joilla sairaus, toimintakyvyn aleneminen tai

19 apuvälineen käyttö vaikeuttaa liikkumista jonkin verran. Terveysseulakyselyn avulla voi selvittää asiakkaan terveydentilan ennen terveyskunnon testaamista tai uudenlaisen liikunnan aloittamista. 6 MYYNTI Pohdimme ryhmässä olisiko Mobivision- autossa mahdollisuus myydä terveydenhuoltoon liittyviä oheistuotteita kuten esimerkiksi silmien kostutustippoja tai verenpainemittareita. Auton tilat ovat rajalliset, joten laajan tuotevalikoiman järjestäminen tiloihin ei käytännössä ole mahdollista ja tämän pohjalta lähdimme pohtimaan miten myyntitoiminta saataisi järjestettyä. Pohdimme myös, olisiko myyntitoimintaa mahdollista tehdä erilaisten tuotekuvastojen pohjalta. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi fysioterapeutti voisi suositella asiakkaalle jotain harjoittelua tukevaa apuvälinettä, joka tilattaisiin kyseiselle henkilölle ja toimitettaisiin joko seuraavalla käyntikerralla tai mahdollisesti vaikka postitse. Vähän tilaa vieviä tuotteita voisi myös myydä suoraan autosta ja valikoima vaihtelisi senhetkisen käyttövalmiuden mukaan. Auton toimiessa optikon työpisteenä valikoimassa voisi olla kostutustippoja ja vaikkapa suurennuslaseja. Sairaanhoitajan ollessa työvuorossa valikoimassa voisi olla esimerkiksi verenpainemittareita tai verensokerin mittauksessa käytettäviä mittareita ja niihin kuuluvia liuskoja. Myytävänä voisi olla siis samoja tuotteita kuin apteekista voi tällä hetkellä ostaa reseptivapaasti, mutta autossa suoritettava myynti toisi etenkin syrjäseuduilla tuotteet asiakasta lähemmäs ja nopeammin saataville, jos hoitaja toteaa tuotteesta olevan asiakkaalle hyötyä arjessa. Optikon työnkuvaan liittyen pohdimme olisiko autossa mahdollisuutta ylläpitää myös pienimuotoista silmälasien myyntitoimintaa, lähinnä käsittäen suppean valikoiman valmislukulaseja. Autosta voisi löytyä myös muutaman kehyksen valikoima, joista valittaisiin tarpeen mukaan asiakkaalle sopiva kehys, mitoitettaisiin se ja toimitettaisiin tiedot johonkin tiettyyn optikkoliikkeeseen joka valmistaisi lasit ja ne toimitettaisiin asiakkaalle. Tätä ideaa mietittiin toteutettavaksi lähinnä pääkaupunkiseudun ulkopuolella syrjäisemmillä seuduilla, missä välimatkat lähimpään optikkoliikkeeseen

20 voivat olla pitkiä. Tästä hyötyisivät erityisesti asiakkaat, joiden on vaikeaa tai mahdotonta liikkua ilman avustajaa. Silmälasimyynnin toteuttamisessa kohtasimme kuitenkin monia kysymyksiä: Tehdäänkö autossa näöntarkastuksia vai onko toiminta pääosin silmänpohjien kuvausta? Miten lasit toimitettaisiin asiakkaalle kohtuullisessa ajassa? Lähtevätkö paikalliset optikkoliikkeet mukaan tämäntyyppiseen toimintaan? Idean fysioterapisten tuotteiden ja apuvälineiden myymisestä koimme huomattavasti helpommaksi kuin silmälasien myynnin. Tällaisia apuvälineitä voisi olla esimerkiksi jumppaamisessa apuna käytettävät kuminauhat, jumppapallot ja painot. Toimimalla yhteistyössä vaikka jonkin kyseisiä apuvälineitä toimittavan nettikaupan kanssa, Mobivision- projektille ei välttämättä edes tulisi kustannuksia tuotteiden toimituksesta. 6.1 Tasapainotyyny Tasapainotyyny on ilmatäytteinen istumatyyny, joka soveltuu mainiosti tasapaino-, koordinaatio- ja lihasvoimaharjoituksiin. Sen avulla voidaan parantaa työergonomiaa ja ryhtiä, vahvistaa syviä vatsa- ja selkälihaksia ja harjoittaa tasapainoa. Hinta olisi euron luokkaa. 6.2 Terapiapallo/jumppapallo Terapiapallo on erittäin mukava ja hauska väline ja lisäksi erittäin tehokas. Pallon avulla voidaan kehittää sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa, lihaskuntoa, tehdä liikkuvuusharjoituksia ja samalla harjoittaa tasapainoa. Se auttaa kehon hahmotuksessa tuntoaistimuksia aktivoimalla sekä on mainio rentoutusväline. Pallon päällä istuessa aktivoituvat vartalon alueen syvät lihakset, joita vahvistamalla koko kehon hallinta ja -hahmotus paranevat.

21 6.3 Vastusnauha/jumppakuminauha Vastusnauha on edullinen ja tehokas harjoitteluväline yksilölliseen lihaksien vahvistamiseen. Sitä käytetään sekä kuntoutuksen että urheilun alueilla. Vastusnauhoja on eri vahvuisia 6.4 Verenpainemittari Verenpainemittarin avulla pystyy asiakas itsenäisesti kotona mittaamaan verenpainearvojaan. Tällöin saadaan nopeasti useita mittaus arvoja ja vältytään vääriltä korkeilta arvoilta, joita terveydenhuoltohenkilökunnan mitatessa valkotakkipelko toisinaan aiheuttaa terveydenhuoltohenkilökunnan mitatessa verenpainetta. 6.5 Tukisukat Tukisukkia käytetään säärihaavojen, suonikohjujen ja jalkojen turvotuksen hoitoon. Hyvässä tukisukassa on oikean verran painetta, jotta sukasta on hoidollista hyötyä, eli jalka tulee mitata jotta saadaan valittua oikea sukka. 7 POHDINTA Toiminta: Fysioterapiaa on hyvin vaikeaa lähteä toteuttamaan liikkuvassa tutkimusyksikössä, sillä jo pelkästään toimintakyvyn arviointiin tarvitaan paljon tilaa. Asiakkaat voivat tulla fysioterapiaan itsenäisesti mutta pääasiassa lääkärin lähetteellä. Kuka lähettää asiakkaat mobivisioniin? Fysioterapeuttiset toiminnot Mobivisionissa ovat suunnattu ikääntyneelle asiakaskunnalle, perustuen ehkä suurempaan tarpeeseen -> yksikkö tulee asiakkaiden luokse (liikkumisen ongelmat eivät ole esteenä) ja terveyden edistämisen näkökulmasta: liikunnan harrastaminen edistää iäkkäiden ihmisten terveyttä ja toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä.

22 Jos yksikkö toimii isommalla alueella (enemmän kuin yksi kaupunki/kunta) hallinnolliset rajat? -miten asiakkaat löytävät mobivision? -kohderyhmät? Henkilöstö? kuinka monta töissä kerrallaan?

23

24 LÄHTEET Amundsen LR. Muscle Strength Testing. Instrumented and Non-Instrumented Systems. New York: Churchill Livingstone Inc,1990. Apua kotiin. Helsingin kotihoidon palvelupaletti Helsingin kaupunki terveyskeskus 2/2011. Verkkodokumentti. n+2_2011.pdf?mod=ajperes&lmod= &cacheid=d416e b8e6 be3ce15fc85f. Luettu Hautala, Nina Ebeling, Tapani Palosaari, Tapani Verenpaineen hoito keskeistä diabeettisen retinopatian ehkäisyssä. Duodecim. Hirvensalo M, Heikkinen E, Lintunen T, Rantanen T. The Effect of Advice by Health Care Professionals on Increasing Physical Activity of Older People. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 2003,13: Hirvensalo Mirja. Liikuntaharrastus iäkkäänä. Yhteys kuolleisuuteen ja avuntarpeeseen sekä terveydenhuolto liikunnan edistäjänä. Studies in Sport, Physical Education and Health 87. Jyväskylä: University of Jyväskylä, Härkönen R, Piirtomaa M, Alaranta H. Käden puristusvoiman normaaliarvot suomalaisille. Fysioterapia 1993b; 5:26-27 Jamar hydraulic hand dynamometer. Owner s manual. The recognized standard for themeasurement of hand grip strength. Mathiowetz V. Grip and pinch strenght measurements. Muscle strenght testing 1985; 7: Mathiowetz V, Kashman N, Volland G, Weber K, Dowe M, Rogers S. Grip and pinch strength. Määttä, Olavi OYS:n liikkuva silmäklinikka kulkee lähelle potilaita. Pohjan piiri 5/2006. Nikkilä, Matti Kohonneen verenpaineen diagnostiikka, alkututkimukset ja hoidon aloitus. Lääkärin käsikirja.

25 Normative data for adults. Arch Phys Med Rehab 1985;66: Rasinaho, M., Hirvensalo, M., Leinonen, R., Lintunen, T. & Rantanen, T. Motives for and barriers to physical activity among older adults with mobility limitations. Journal of Aging and Physical Activity, 2007, 15, Sallinen, Heidi Liikkuvan näytteenottotoiminnan kartoitus ja kehittäminen. Opinnäytetyö. Verkkodokumentti. e=1. Luettu Suomen sydänliitto ry. Verkkodokumentti. < Luettu UKK-instituutti. Työkaluja liikuntaneuvontaan. Verkkodokumentti. Päivitetty enkieliset. Luettu UKK-instituutti. Terveysliikuntasuositukset. Verkkodokumentti. Päivitetty Luettu Yki-Järvinen, Hannele Tyypin 2 diabeteksen hoito ja seuranta. Lääkärin käsikirja. Duadecim. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Verkkodokumentti. Luettu Vilponen M. Jamar-puristusvoimamittarin käyttö. Tyks. Fysiatrian poliklinikka, 1989.

26 SESSID=782ae9a0c5110bff3eb6e5c95e ( Toim. Saari K.M. Silmätautioppi, 2001, eets%20letter/icare_ta01i_product_sheet_letter_fi_lowres.pdf