Mobivision. Sini Nykänen , Pauliina Ruokari , Saara Saarikivi , Tiina Taponen Suvi Ylhäinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mobivision. Sini Nykänen 0900179, Pauliina Ruokari 0904718, Saara Saarikivi 0904733, Tiina Taponen 0804837 Suvi Ylhäinen 0904739"

Transkriptio

1 Sini Nykänen , Pauliina Ruokari , Saara Saarikivi , Tiina Taponen Suvi Ylhäinen Mobivision Toimintoja Työsuunnitelma Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi, Fysioterapeutti, Sairaanhoitaja Hyvinvointi- ja toiminta-ala Sosiaali- ja terveysala Työsuunnitelma

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO NÄÖNTARKASTUS Vanhukset Koululaiset SILMÄNPAINEEN MITTAUS JA SILMÄNPOHJAKUVAUS Kohderyhmä ja seulontaväli Silmänpohjakuvaus Silmänpaineen mittaus SAIRAANHOITAJAN TEHTÄVÄT MOBIVISIONISSA Verenpaineen mittaus Näytteiden otto Ravitsemusneuvonta Tupakattomuuteen tukeminen Masennus mittarit ja audit Haavanhoito Kuulonmittaus Lääkkeiden jakaminen FYSIOTERAPIA Liikuntaneuvonta ja terveyden edistäminen... Error! Bookmark not defined. 5.2 Terveysliikuntasuositukset... Error! Bookmark not defined. 5.3 Liikuntaneuvonta edistää ikäihmisten liikunta-aktiivisuuttaerror! Bookmark not defined. 5.4 Yksilöllisen liikuntaneuvonnan hyödyt... Error! Bookmark not defined. 5.5 Työkaluja liikuntaneuvontaan ja jaettavat materiaaliterror! Bookmark not defined. 6 MYYNTI Tasapainotyyny Terapiapallo/jumppapallo Vastusnauha/jumppakuminauha... 21

3 6.5 Tukisukat POHDINTA LÄHTEET... 24

4 1 JOHDANTO Osana innovaatioprojektia tehtävänämme oli innovoida mahdollisia toimintoja Mobivision liikkuvaan tutkimusyksikköön. Tavoitteena oli moniammatillisessa työryhmässä luoda liikkuvaan tutkimusyksikköön monipuolisia palveluita erilaisille asiakkaille. Moniammatillinen ryhmä koostui kolmesta optometristiopiskelijasta, sairaanhoitajaopiskelijasta ja fysioterapeuttiopiskelijasta. Työ on osa Mobivision projektia. Muut projektiin osallistuvat ryhmät pohtivat rahoitusta, markkinointia, välineistöä ja toiminta-aluetta. Saimme projektissa mahdollisuuden innovoida vapaasti ja käyttää luovuutta sekä hyödyntää koulutuksemme aikana opittuja taitoja. Yhtenä osa-alueena Mobivision tarjoaa näönhuoltoon liittyviä palveluita kuten näöntarkastuksia, silmänpaineen mittauksia sekä silmänpohjakuvauksia. Asiakkaiden ollessa usein monisairaita huolehtii näöntutkimuspalveluiden ohella Mobivision myös kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista tarjoamalla sairaanhoidollisia sekä fysioterapeuttisia palveluita. Kaikki palvelut ovat luonteeltaan seulovia, kartoittavia tai sairauksia ennaltaehkäiseviä. Liikkuvaan tutkimusyksikköön suunniteltiin myös pienimuotoisen myyntitoiminnan toteuttamista muiden palveluiden ohella. Näin saadaan terveyden seurantaan, kehittämiseen tai ylläpitoon tarkoitetut välineet tuotua helposti asiakkaiden saataville.

5 2 NÄÖNTARKASTUS Mobivision -liikkuvaan tutkimusyksikköön olisi helppoa ja edullista hankkia välineet näöntarkastusta varten. Oikean tyyppisillä välineillä, näöntarkastuksen voi tehdä myös pienessä tilassa. Mobivisioniin tutkimusvälineiksi kävisi hyvin taulu, joka vaatii tutkimusetäisyydeksi vain 1-3 metriä. Koekehykset ja -linssit ovat helppoja kuljettaa ja mahtuvat salkun kokoiseen tilaan. Myöskään skiaskooppi ja lukutaulut eivät vie paljoa tilaa. Valaistuksen täytyy olla riittävä ja hyvin säädettävissä. Näöntutkimusta varten Mobivisionissa pitäisi olla asiakkaalle säädettävä tuoli. Työvoimaksi näöntarkastusta varten riittää yksi optikko. Mobivision yksi tärkein ajatus on, että palvelu voidaan viedä sinne missä asiakkaat ovat. Esimerkiksi liikuntarajoitteisten, vanhusten tai muuten syrjäseudulla hankalien liikenneyhteyksien päässä asuvien ei siis tarvitsisi matkustaa hurjia matkoja näöntarkastukseen. Liikkuvan tutkimusyksikön etu on myös kustannustehokkuus. Esimerkiksi vanhainkotiin tuotuna palveluna säästetään huimasti kuluja, kun huonosti liikkuvia vanhuksia ei tarvitse lähteä kuljettamaan ja saattamaan tutkimuksiin. Näöntarkastus on mahdollista suorittaa liikkuvassa yksikössä aivan yhtä hyvin kuin optikkoliikkeen näöntutkimushuoneessa. Seuraavassa käymme läpi yhden tavan tehdä näöntarkastus ja kuinka se liikkuvassa yksikössä onnistuu. Näöntarkastuksen ensimmäistä ja hyvin tärkeää vaihetta, esitietojen kirjaamista varten on oltava asiakaskortisto. Seuraavaksi näöntarkastuksessa mitataan konvergenssin lähipiste, eli silmien kyky kääntyä sisäänpäin lähelle katsottaessa. Tähän mittaukseen tarvitaan vain riittävä valaistus ja kynä, jonka terävään kärkeen tutkittava kohdistaa katseensa sekä mittanauha tai -tikku. Peittokoe antaa arviota mahdollisesta karsastuksesta ja sen suunnasta. Tutkittava katsoo kauas tai lähelle, kun tutkija peittää hänen silmiä vuorotellen peittolapulla. Peittokokeessa kauas etäisyydeksi riittää kolmekin metriä. Ns. vapaa visus, eli näöntarkkuus ilman silmälaseja määritellään testitaulun avulla. Tutkimustuloksessa on otettava huomioon tutkimusetäisyys. Skiaskopointia varten tutkimustilan valaistusta voi hieman vähentää, jotta heijaste silmässä erottuu selkeästi. Tässä tutkimuksessa tutkittava katselee kohdetta testitaululta. Tarvittavat välineet ovat koekehykset ja -linssit, skiaskooppi sekä testitaulu. Refraktio määritetään kellokuvion, ristisylinterin ja puna-vihertestin avulla. Näihin jokaiseen on omat testitaulunsa. (Näöntutkimus 2010)

6 2.1 Vanhukset Yksi kohderyhmä liikkuvalle näöntarkastusyksikölle on siis vanhukset. Mobivision voisi kiertää esimerkiksi vanhusten palvelukodeissa tai muissa laitoksissa tekemässä näöntarkastuksia seulontamielessä. Optikon tutkimusmenetelmiä vanhuksille on kaukoja lähinäöntarkkuuden määrittäminen, taittovirheen tutkiminen, silmien yhteistoiminnan tutkiminen sekä kontrastiherkkyyden ja näkökentän mittaaminen. Optikko voisi kirjoittaa myös silmälasimääräyksen ja silmälasien hankkimiseen suositella jotain yhteistyöoptikkoliikettä. Havaitessaan silmäsairauksia, optikko tietenkin ohjaa potilaan eteenpäin silmälääkärin vastaanotolle. Palvelukeskuksissa ja muissa laitoksissa, joissa vanhukset asuvat avustetusti mutta itsenäisesti voitaisiin tutkimuksiin liittää myös toimintaympäristön tutkiminen näkemisen kannalta. Ikääntymisen ja näön heikentymisen myötä valontarve kasvaa. Valon määrä sekä laatu vaikuttavat näöntarkkuuteen sekä värien ja kontrastien erotuskykyyn. Mobivisionissa työskentelevä optikko tekisi mittauksia valon määrästä ja valon lähteiden sijoittelusta vanhusten asuintiloissa. Tarvittaessa optikko kirjoittaisi ohjeistuksen muutoksiin. 2.2 Koululaiset Seulontanäöntarkastuksia voisi tehdä myös kouluissa. Pienillä paikkakunnilla terveydenhoitaja saattaa olla tavoitettavissa vain kerran viikossa muutaman tunnin ajan. Näkemisen ongelmat vaikuttavat lapsen koulumenestykseen. Siksi on tärkeää havaita nämä ongelmat ajoissa. Koululaisten näönseulonnan tarkoitus on löytää mahdolliset taittovirheet ja näkemisen ongelmat, jotka saattaisivat haitata koulutyöskentelyä. (Lea-Test Lts 2004) Suomessa terveydenhoitajat seulovat koululaisten näkökykyä yleensä 2-3 kertaa peruskoulun aikana. Terveydenhoitajalla ei ole kuitenkaan pätevyyttä tutkia varsinaista taittovirhettä tai määrätä silmälaseja vaan hän mittaa ainoastaan näöntarkkuuden. Terveydenhoitajan seulontamenetelmät voivat vaihdella suuresti ympäri maata. Terveydenhoitajan huoneessa voi olla hankalaa järjestää oikeaa tutkimusetäisyyttä ja

7 vanhat testitaulut voivat olla kuluneita ja haalistuneita. Myös valaistuksen laatu ja määrä voivat vaihdella suuresti. Testaajien työnohjaus ei ole systemaattista ja ohjeet mittauksesta vaihtelevat kunnasta toiseen. Mobivisionin avulla olisi mahdollista kehittää maanlaajuinen yhteinen toimintatapa, jossa seulontakriteerit olisivat joka paikassa samat. Yli 8-vuotiaat myös saisivat seulonnan yhteydessä kattavamman tutkimuksen ja tarvittaessa silmälasireseptin heti mukaan. Nykyisessä menetelmässä terveydenhoitaja lähettää lapsen jatkotutkimuksiin optikolle tai silmälääkärille, jos lapsi ei saavuta riittävää näöntarkkuutta. Lain mukaan optikko saa määrätä silmälasit vain yli 8- vuotiaalle. (Lea-Test Lts 2004) 3 SILMÄNPAINEEN MITTAUS JA SILMÄNPOHJAKUVAUS 3.1 Kohderyhmä ja seulontaväli Silmänpohjakuvauksien ja silmänpainemittauksien kohderyhmänä olisivat pääosin diabetes- sekä glaukoomapotilaat. Molemmissa taudeissa seuranta on hyvin tärkeää. Diabeetikkojen silmänpohjat tulisi kuvata joka toinen vuosi, sillä pahimmillaan tauti voi aiheuttaa näkövaurion. Myös glaukoomapotilaiden silmänpohjat kuvataan keskimäärin joka toinen vuosi, mutta silmänpaine mitataan puolivuosittain. Suurimmalla osalla glaukoomapotilaista tauti ei ole kovin paha, mutta osalla potilaista on vaara sokeutua. Silmänpohjakameralla otettujen kuvien avulla voidaan seurata edellä mainittujen tautien etenemistä ja reagoida mahdollisimman nopeasti silmänpohjassa näkyviin muutoksiin. Liikkuvan yksikön avulla seurantaa voitaisiin tehostaa entisestään ja poimia riskipotilaat. Liikkuva yksikkö säästäisi myös potilaiden matkakustannuksia ja aikaa ja näin ollen potilaiden tulisi ehkä helpommin käytyä seurannoissa. 3.2 Silmänpohjakuvaus Silmänpohjakuvaus tapahtuu silmänpohjakameralla, jolla voidaan ottaa yleiskuvat silmänpohjista tai erillisistä kohteista, kuten esimerkiksi näköhermosta sekä verkkokalvon eri kerroksista. Kuvaus voidaan tehdä myös ilman laajennustippoja,

8 mutta diabeetikon silmiä tutkittaessa kannattaa mustuainen laajentaa ennen tutkimusta. Itse kuvaus kestää noin kymmenen minuuttia. Silmänpohjakamera on melko isokokoinen ja vaatii jonkin verran käyttötilaa ympärilleen. Kameran käyttö vaatii myös kuvausosaamista/sen opettamista eli kuka tahansa ei voi silmänpohjakameraa käyttää. 3.3 Silmänpaineen mittaus Silmänpaineen mittaus voidaan suorittaa esimerkiksi Icare- silmänpainemittarilla. Laitteen mittausanturi muistuttaa nuppineulaa, jonka terävä pää pudotetaan mittarin anturipesään. Anturipesän sähkömagneettinen kenttä lukitsee mitta-anturin paikalleen ja mittari on käyttövalmis. Anturin tylppä pää koskee kevyesti sarveiskalvon pintaa ja mittari rekisteröi anturin takaisinponnahtamisen voimakkuuden ja näyttää painelukeman elohopeamillimetreissä. Mittarilla otetaan kuusi mittaustulosta, koska silmänsisäinen paine vaihtelee esimerkiksi pulssin mukaan, ja mittari laskee mittaustulosten keskiarvon. Silmänpaineen mittaaminen Icare- mittarilla on nopeaa ja kivutonta, joten puudutustippoja ei tarvita. Kun silmänpainetta mahdollisesti alentavia puudutustippoja ei tarvitse käyttää, saadaan mittaustuloksista tarkempia. Icaresilmänpainemittari ja mittausanturit ovat pienikokoisia ja kevyitä, joten ne on helppo pitää mukana. Vaihdettavien ja yksittäispakattujen mittausanturien ansiosta laite on myös erittäin hygieeninen eikä erillisiä puhdistusvälineitä tarvita. Laite on helppokäyttöinen, joten mittauksen voi suorittaa periaatteessa kuka tahansa.

9 4 SAIRAANHOITAJAN TEHTÄVÄT MOBIVISIONISSA Sairaanhoitajan tehtävät Mobivisionissa olisi lähinnä seulovia ja valistavia. Mobivision auto on liikkuva ja sen aikatauluista riippuu monen mahdollisen toiminnan toteuttaminen. Tässä vaiheessa olen suunnitellut toteutettavia toimintoja ajatuksen mukaan, että auto käy samalla pysäkillä kerran viikossa. Tämä aikataulu pois sulkee akuutteja toimintoja ja toimintoja joita täytyy tehdä useamman kerran viikossa. Oulun keskussairaalan silmäntutkimus autossa silmäpohjakuvia otetaan erityisesti diabetes- ja glaukoomapotilailta, ja osa toiminnoista on suunniteltu sen mukaan, mitä heille voitaisiin tarjota samalla sen pohjalta mitä muita terveysongelmia näillä potilailla yleisimmin on (Määttä 2006). 4.1 Verenpaineen mittaus Optimaalinen verenpaine on 120/80 mmhg ja kohonneen verenpaineen arvot ovat 140/90mmHg. Uudella verenpainepotilaalla verenpaine mitataan molemmista käsistä ja seuranta kädeksi valitaan se, kummasta saadaan korkeampi arvo. Verenpainetta mitattaessa potilas on istualteen. Diabeetikoilla ja iäkkäillä verenpaine mitataan ortostaattisen hypotension toteamiseksi myös makuulla ja 1-3 minuutin kuluttua makuulta seisten noususta. (Nikkilä 2010.) Verenpainetaso määritetään laskemalla vähintään neljänä eri päivänä tehdyn kaksoismittauksen keskiarvo. Jos verenpainetaso määritellään korkeaksi, harkitsee lääkäri hoidon aloittamista jotta verenpaine saadaan halutulle hoitotasolle ja korkeasta verenpaineesta aiheutuvat elinvauriot pystytään välttämään. Ennen lääkehoitoa korkean verenpaineen hoito aloitetaan elintapamuutoksilla. Tärkeinä tekijöinä ovat terveellinen ruokavalio, riittävä liikunta ja alkoholin käytön välttäminen. (Nikkilä 2010.) Retinopatian ehkäisyssä ja hoidossa yhtenä tärkeänä tekijänä on verenpaineen optimointi. Verkkokalvosairaus on diabeetikkojen yleinen vaiva. Verkkokalvon muutoksia tapahtuu lähes jokaisella 1. tyypin diabeetikoilla ja 60% 2. tyypin

10 diabeetikoista. Hoitamattomana silmäpohjamuutokset aiheuttavat retinopatiaa joka on merkittävä tekijä näkövammaisuuden aiheuttajana työikäisten keskuudessa. (Hautala Ebeling Palosaari 2009.) Diabeetikon optimaalista verenpainetta silmä vaurioiden ehkäisemiselle ei tiedetä. Hoidossa pyritään kuitenkin, että verenpaine olisi alle 130/80 mmhg. (Hautala Ebeling Palosaari 2009.) Mobivision autossa sairaanhoitajan tehtävänä voisi olla verenpaineiden seuranta ja korkeita arvoja saataessa tulisi sairaanhoitajan ohjata potilas lääkärille. Sairaanhoitajan tulisi myös motivoida terveisiin elämäntapoihin kertomalla niiden hyödyistä sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä ja jakamalla esitteitä tukemaan potilasta pitämään elintavoistaan huolta. 4.2 Näytteiden otto Heidi Sallisen opinnäytetyössä on tutkittu liikkuvan näytteidenoton etuja ja haittoja, sekä mitä näytteitä pystytään sairaalan ulkopuolella luotettavasti ottamaan. Näytteiden ottaminen Mobivision autossa merkitsisi sitä, että potilas saisi näytteen oton lähemmäs kotia, jolloin hänen ei tarvitse matkustaa terveyskeskukseen. Liikkuvan näytteenoton etuna säästetään tilakustannuksissa ja hoitopaikoissa (Sallinen 2011). Vuonna 2010 HUSLABin alueella otettiin 454 erilaista tutkimusnäytettä liikkuvalla näytteiden otolla. Eniten otettuja näytteitä vuonna 2010 oli PVKT, INR, CRP ja paastoglukoosi. (Sallinen 2011: 41.) Liikkuva näytteenotto ei voi ottaa näytteitä jotka tarvitsevat kylmäsäilytystä tai välitöntä sentrifugointia näytteenoton jälkeen (Sallinen 2011: 35). Mikäli Mobivision autoon saadaan jääkaappi, voidaan siellä ottaa myös näytteitä jotka vaativat kylmäsäilytyksen. Näin mahdollistetaan useampien erilaisten näytteiden oton mahdollisuus, kuin mitä kotihoidolla tai muilla liikkuvilla näytteiden ottajilla on.

11 Erityisesti diabeteksen hoitoon liittyviä näytteitä on HbA 1c ja paasto verensokeri. Kerran vuodessa tulisi ottaa myös EKG, LDL-Kol, HDL-Kol, Trigly, PLV, S-Krea ja nu-alb. Potilaan painoa tulisi seurata säännöllisesti. (Yki-Järvinen.) 4.3 Ravitsemusneuvonta Ravitsemusneuvontaan kuuluu neuvominen ja tukeminen terveelliseen ruokavalioon. Neuvoa tulee antaa ravintoarvoista ja millaisia määriä eri ravinteita ihminen päivässä tarvitsee. Tukemisen tulee olla yhdessä oivaltamista ankaran valistamisen sijaan. Saadessaan tietoa terveyshaitoista, joita huono ruokavalio usein tuo mukanaan, on asiakas usein halukkaampi muuttamaan elintapojaan. Ravitsemusneuvonta ei saa kuitenkaan olla tuomitsevaa tai pelottelevaa, vaan halun muuttaa ravitsemustapojaan tulee tulla asiakkaalta itse. Osana hyvää ohjeistusta terveelliseen ruokavalioon kuuluu lautasmalli. Kuvassa esimerkki lautasmallin toteuttamisesta. Kuva: Valtion ravitsemusneuvottelukunta Lautasmalliin kuuluu, että puolet lautasesta täytetään kasviksilla, neljännes perunalla, riisillä tai pastalla ja viimeinen neljännes lihalla, kalalla, munalla tai palkokasveilla. Juomana suositaan lasia vettä tai rasvatonta maitoa tai piimää. Lisukkeena voi olla pala täysjyväleipää jolla on sipaisu pehmeää kasvirasvalevitettä. Jälkiruokana suositaan marjoja ja hedelmiä. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta.) Terveellinen ruokavalio on maukasta, monipuolista ja värikästä ja se sisältää runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita.

12 Viisaita neuvoja: Syö runsaasti kasviksia, hedelmiä ja hedelmiä Syö täysjyvätuotteita Suosi kasvirasvalevitteitä ja pehmeitä öljyjä Syö kalaa ainakin kahdesti viikossa Nauti rasvattomia maitotuotteita, mutta juo janoon vettä Valitse vähäsuolaisia tuotteita Liiku joka päivä vähintään puolituntia (Valtion ravitsemusneuvottelukunta) 4.4 Tupakattomuuteen tukeminen Tupakointi on valtava terveysriski ja terveydenhoitohenkilökunnan tulee tukea asiakkaita tupakoimattomuuteen. Tupakointi kasvattaa riskiä sairastua moneen sairauteen muun muassa trombiriski, rytmihäiriöt, sepelvaltimotauti, ja erityisesti tyypin 2 diabeetikoilla muuttaa insuliiniaineenvaihduntaa (Sydän liitto). Tupakoimattomuuteen tulisi tukea erityisesti henkilöitä joilla on jokin tupakoinnin liitännäissairaus, sekä henkilöitä jotka polttavat, mutta eivät vielä ole sairastuneet. Tupakoimattomuuteen tulee tukea kertomalla haitoista, mutta kuitenkin välttäen liiallista valistamista. Halun lopettaa tulee olla lopettajan oma päätös, mutta hoitaja voi tukea päätöstä kannustamalla ja kertomalla tupakoinnin terveyshaitoista. Tupakoimattomuuteen tukemiseen olisi hyvä varata kuvallista materiaalia ja esitteitä joihin asiakas voisi kotona palata miettiessään lopettamispäätöstä tai yrittäessään pysyä irti tupakasta. 4.5 Masennus mittarit ja audit Masennusta voidaan arvioida erilaisin mittarein. Tunnetuin näistä on BDI jota käytetään työikäisten masennuksen mittaamiseen. Muita mittareita ovat GDS (vanhuksille), EPDS (odottaville ja pikkulasten äideille) ja BDI-13 nuorille. Hoitaja voi myös itse täyttää tapaamisen perusteella MADRS-kaavakkeen potilaan voinnin arviointia varten. Potilaan tilaa voidaan arvioida mittareiden kanssa, jos hänen oireet

13 ovat kestäneet kahden viikon ajan. Potilaan tulee myös vastata myönteisesti kahteen seuraavasta kolmesta kysymyksestä. Oletko alakuloinen? Oletko menettänyt kiinnostuksen ja mielihyvän kokemisen tunteen? Oletko tavallista väsyneempi etkä saa aikaan asioita? (Rouvinen 2008.) Mittareita ei tule antaa siis automaattisesti jokaiselle autoon tulevalle potilaalle vaan vaaditaan sairaanhoitajan osaamista ja taitoa arvioida, keille mittareiden täytöstä voisi olla hyötyä. Masennusta diagnosoidessa on tärkeä pois sulkea päihdeongelma. Potilaan päihteiden käytön puheeksi ottaminen on jokaisen terveydenhuollossa työskentelevän henkilön tehtävä aina potilasta tavattaessa, ainakin ensimmäisellä kerralla. AUDIT lomakkeen avulla kartoitetaan potilaan alkoholin kulutusta, kuinka paljon alkoholia kulutetaan ja onko alkoholin käytöllä lieveilmiöitä. Mikäli jokin mittari antaa arvon, jonka mukaan potilaalla on masennus tai alkoholiongelma, tulee potilas ohjata jatkohoitoon omalle terveysasemalle tai muulle vastaavalle hoitotaholle. Mittareita täytettäessä tulee potilaalla olla riittävästi aikaa vastata ja vastaamisen tulisi tapahtua rauhallisessa ympäristössä, jotta kysymyksiin voi riittävästi perehtyä. 4.6 Haavanhoito Haavahoito toteutetaan usein 2-3 päivän välein. Tämä tarkoittaa sitä, että järkevää ja tehokasta haavahoitopalvelua annettaessa tulisi auton reitin olla sellainen että samassa paikassa käydään 2-3 päivän välein. Kun potilaalla on hoitoa vaativa haava, on järkevintä keskittää sen hoito yhteen paikkaan, jotta haavan parantumista tai huonommaksi menemistä saadaan järkevästi arvioitua. Eli ei ole kannattavaa, että auton sairaanhoitaja hoitaisi haavan silloin kun on menossa potilaan luo ja muina haavanhoitopäivinä haavan hoitaisi kotihoito tai joku muu hoitotaho. Haavahoito Mobivisionissa voidaan toteuttaa arvioivana toimintana. Sairaanhoitaja voi arvioida esimerkiksi diabeetikon säärihaavoja ja kehottaa potilasta hakeutumaan hoitoon, jos

14 tarve vaatii. Mobivisionissa voidaan myös toimittaa potilaalle haavanhoito tuotteita ja mitata ja tilata tukisukkia. Insuliinihoitoisen diabeetikon pistopaikat tulisi tarkistaa vähintään kerran vuodessa. Diabeetikon jalat tulee tarkistaa, jos potilaalla on aikaisempia amputaatioita, neuropatiaa, virheasentoja, kovettumia tai alaraajavaltimotauti. (Yki-Järvinen 2010.) Kotihoidossa voidaan haavoja hoitaa epähygienisemmissä olosuhteissa kuin sairaalassa, sillä kotona on potilaan omat tutu bakteerikannat. Autossa on kaikkien potilaiden tuomat omat bakteerikannat, joten toiminnan tulisi aseptisesti olla tarkempaa kuin kotihoidossa. 4.7 Kuulonmittaus Kansainvälisten standardien mukaisen kuulomittauksen edellytyksenä on äänieristeinen tila. Laitteena käytetään diagnostiikka- tai klinikka-audiometri. (Kokkonen 2010.) Onko autossa mahdollisuutta riittävään hiljaisuuteen kuulon mittaamiseksi? Mikäli kuulonmittaus halutaan ottaa osaksi sairaanhoitajan toimintoja, tulee silloin itse auton suunnittelussa ottaa huomioon auton äänieristysten tekeminen. 4.8 Lääkkeiden jakaminen Helsingin kotihoidon palveluihin kuuluu lääkehoidon tarpeen arviointi, lääkehoidon toteutuksessa avustaminen, resepteistä huolehtiminen, apteekkiyhteistyö, apteekin annosjakelun aloituksessa avustaminen ja tarvittaessa lääkkeiden jako dosettiin, erilaisten injektioiden anto ja lääkehoidon ohjaus ja neuvonta (Apua kotiin 2010). Samoja palveluita voidaan myös Mobivisionissa toteuttaa. Lääkkeitä voidaan toimittaa lähemmäs ihmisiä, joiden on vaikea kulkea apteekkiin. 5 Fysioterapia

15 Mobivision voisi toteuttaa fysioterapeuttisia palveluita kuten liikuntaneuvontaa eriikäisille, erityisesti iäkkäille ihmisille, kotiharjoitteluvälineiden myyntiä sekä seurannan näkökulmasta kädenpuristusvoiman mittauksia. 5.1 Liikuntaneuvonta ja terveyden edistäminen Liikuntaneuvonnassa kartoitetaan asiakkaan liikuntatottumukset sekä tehdään yksilöllinen liikuntasuunnitelma. Neuvonnan lähtökohtana ovat asiakkaan omat kiinnostuksen kohteet ja mahdollisuudet liikunnan lisäämiseen. Liikuntaneuvontaan tullaan sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai lääkärin ohjaamana. Yhteyttä voi ottaa myös itse, jos oma fyysinen kunto mietityttää. (Liikuntaneuvonta 2011). Liikuntaneuvonta on suunnattu ihmisille, jotka liikkuvat terveytensä kannalta riittämättömästi tai eivät ole löytäneet sopivaa liikuntamuotoa itselleen. Liikuntaneuvontakäynnillä keskustellaan liikunnan yhteydestä oman terveyden parantamisessa. Fysioterapeutti antaa neuvoja liikunnan aloittamiseen ja oman lajin löytämiseen sekä tietoa lähialueen liikuntamahdollisuuksista ja -paikoista. (Liikuntaneuvonta 2011). Mobivision voisi tehdä yhteistyötä UKK-instituutin kanssa liikuntaneuvonnassa ja terveyden edistämisessä. 5.2 Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin laatima liikuntapiirakka kiteyttää (18 64 v) viikoittaisen terveysliikuntasuosituksen. Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin kaksi tuntia 30 minuuttia reippaasti tai tunti 15 minuuttia rasittavasti. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin kaksi kertaa viikossa.

16 (UKK-instituutti2011). 5.3 Liikuntaneuvonta edistää ikäihmisten liikunta-aktiivisuutta Liikunta-aktiivisuudella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia ikäihmisten terveyteen, toiminta- ja liikkumiskyyn sekä itsenäiseen kotona selviytymiseen. Liikuntaharrastuksen tiedetyistä hyödyistä huolimatta suuri osa ikäihmisistä ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Koska ikäihmiset käyttävät säännöllisesti terveydenhuollon palveluja, on terveydenhuollonhenkilöstö tärkeässä asemassa liikunta-aktiivisuuden edistämistä ajatellen. Mirja Hirvensalon (Hirvensalo 2001) väitöskirjaan liittyvässä tutkimuksessa (Hirvensalo ym. 2003) haluttiin tarkastella, vaikuttaako terveydenhuoltohenkilökunnalta saatu liikuntaneuvonta iäkkäiden henkilöiden liikunta-aktiivisuuteen. Tutkimukseen osallistui 611 itsenäisesti asuvaa vuotiasta keskisuomalaista miestä ja naista. Tutkittavien liikunta-aktiivisuus kartoitettiin tutkimuksen alussa ja kahdeksan vuoden seurannan jälkeen. Seurantahaastattelussa tiedusteltiin lisäksi, olivatko he seurannan aikana olleet yhteydessä terveydenhuoltohenkilökuntaan ja olivatko he saaneet heiltä liikuntaan liittyviä ohjeita. (Hirvensalo ym. 2001). Seurannan aikana 92 % tutkittavista raportoi olleensa yhteydessä terveydenhuoltohenkilökuntaan ja heistä 58 % kertoi saaneensa käynnin yhteydessä liikuntaan liittyviä ohjeita. Liikuntaneuvontaa saaneista 51 % raportoi saaneensa

17 neuvontaa lääkäriltä, 64 % fysioterapeutilta ja 26 % muulta henkilökunnalta, kuten sairaanhoitajalta tai kotihoidon henkilökunnalta. Neuvontaa saaneet olivat nuorempia (p<.05) ja heillä oli enemmän sydän- ja verenkiertoelimistöön (p<.05) sekä tuki- ja liikuntaelimistöön (p<.05) liittyviä sairauksia verrattuna ikäihmisiin jotka eivät olleet saaneet neuvontaa. (Hirvensalo ym. 2001). Miehet, jotka raportoivat saaneensa neuvontaa aloittivat seurannan aikana 12 kertaa (OR 12.5, p<.05) todennäköisemmin kotivoimistelun ja 6 kertaa (OR 6.3, p<.05) todennäköisemmin ohjatun liikunnan harrastamisen verrattuna miehiin, jotka eivät olleet saaneet neuvontaa. Vastaavasti liikuntaneuvontaa saaneet naiset aloittivat 5 kertaa (OR 5.3, p<.05) todennäköisemmin ohjatun liikunnan harrastamisen verrattuna naisiin, jotka eivät raportoineet saaneensa neuvontaa. Heillä liikuntaneuvonnan saaminen ei ollut yhteydessä kotivoimistelun aloittamiseen. (Hirvensalo ym. 2003). Uuden liikuntaharrastuksen aloittaminen oli tutkimustulosten mukaan vahvasti yhteydessä terveydenhuoltohenkilökunnalta saatuun liikuntaneuvontaan. Tutkijoiden mukaan terveydenhuoltohenkilökuntaa tulisi kannustaa ja ohjeistaa liikuntaneuvonnan antamiseen ikäihmisille. (Hirvensalo ym. 2001) 5.4 Yksilöllisen liikuntaneuvonnan hyödyt Iäkkäiden ihmisten liikunnan harrastamisen edistämiseksi on tärkeää tuntea ne tekijät, jotka motivoivat tai ovat esteenä liikunnan harrastamiselle. Tutkimuksissa on havaittu, että liikunnan harrastaminen edistää iäkkäiden ihmisten terveyttä ja toimintakykyä huolimatta siitä, onko heillä muita toimintakykyyn liittyviä riskitekijöitä, kuten esimerkiksi liikkumisongelmia. (Rasinaho ym. 2007) Rasinahon ym. (2007) tutkimukseen osallistui 645 iältään vuotiasta jyväskyläläistä henkilöä. Tutkimus oli osa laajempaa Liikuntaneuvonta iäkkäiden henkilöiden fyysisen aktiivisuuden edistäjänä -tutkimusta, joka toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän kaupungin kanssa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ne iäkkäät henkilöt, joiden liikkumiskyky oli vaikeasti rajoittunut, olisivat halunneet lisätä liikunnallista aktiivisuuttaan, jos se olisi heille mahdollista. (Rasinaho ym. 2007) Tyypillisiä liikunnan harrastamisen koettuja esteitä olivat sairaudet, kaatumisen pelko ja negatiiviset liikuntakokemukset, seuran puute sekä sopimaton lähiympäristö. Ne

18 iäkkäät henkilöt, joilla ei ollut liikkumisvaikeuksia, korostivat liikuntaharrastuksen motiiveina terveyden edistämistä sekä positiivisia liikuntakokemuksia useammin kuin henkilöt, joilla oli vaikeasti rajoittunut liikkumiskyky. Suurin osa iäkkäistä ihmisistä koki, etteivät tiedon puute liikunnan eduista tai liikuntapaikoista eikä ajan tai kiinnostuksen puute olleet esteitä liikunnan harrastamiselle. (Rasinaho ym. 2007) Liikunnan edut terveydelle näyttivät siis olevan hyvin tiedossa ja pelkästään näiden etujen tiedottaminen ei tämän tutkimuksen valossa ole riittävä keino fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. Sen sijaan tieto motiiveiden ja esteiden yksilöllisistä eroista auttaa suunnittelemaan sellaisia keinoja, joilla on mahdollista tukea ikääntyneiden ihmisten fyysistä aktiivisuutta. (Rasinaho ym. 2007). Erityisesti ne iäkkäät henkilöt, joilla on havaittavissa liikuntarajoittuneisuuden ensimmäisiä merkkejä, voisivat erityisesti hyötyä yksilöllisestä liikuntaneuvonnasta sekä sellaista interventioista joiden avulla on mahdollista vähentää koettuja liikunnan esteitä. Tällaisia helposti korjattavissa olevia keinoja ovat esimerkiksi kaatumisen pelon vähentäminen ja seuralaisten järjestäminen. (Rasinaho ym. 2007). 5.5 Työkaluja liikuntaneuvontaan ja jaettavat materiaalit UKK-instituutti tuottaa asiakasmateriaalia käytettäväksi terveydenhuollon ja liikuntaalan liikuntaneuvonnassa. Aineistoa voi tilata verkkokaupasta ja osa aineistosta on myös tulostettavissa suoraan verkosta. UKK-instituutin tuottamaa aineistoa voi maksutta tulostaa UKK-instituutin nettisivuilta PDF-tiedostoista mm. liikuntasuosituskuvat, liikuntapiirakka ja sen sovelletut muodot, liikuntasuositus nuorille ja liikunta raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen sekä terveydentilan kartoituskyselyt. (UKK-instituutti 2011) Aineistoja: enkieliset Täytettävän liikuntapiirakan avulla voidaan selvittää asiakkaan tämänhetkisiä liikuntatottumuksia, minkä pohjalta voi asettaa tavoitteita liikkumisen lisäämiseksi. Soveltava liikuntapiirakka sopii aikuisille, joilla sairaus, toimintakyvyn aleneminen tai

19 apuvälineen käyttö vaikeuttaa liikkumista jonkin verran. Terveysseulakyselyn avulla voi selvittää asiakkaan terveydentilan ennen terveyskunnon testaamista tai uudenlaisen liikunnan aloittamista. 6 MYYNTI Pohdimme ryhmässä olisiko Mobivision- autossa mahdollisuus myydä terveydenhuoltoon liittyviä oheistuotteita kuten esimerkiksi silmien kostutustippoja tai verenpainemittareita. Auton tilat ovat rajalliset, joten laajan tuotevalikoiman järjestäminen tiloihin ei käytännössä ole mahdollista ja tämän pohjalta lähdimme pohtimaan miten myyntitoiminta saataisi järjestettyä. Pohdimme myös, olisiko myyntitoimintaa mahdollista tehdä erilaisten tuotekuvastojen pohjalta. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi fysioterapeutti voisi suositella asiakkaalle jotain harjoittelua tukevaa apuvälinettä, joka tilattaisiin kyseiselle henkilölle ja toimitettaisiin joko seuraavalla käyntikerralla tai mahdollisesti vaikka postitse. Vähän tilaa vieviä tuotteita voisi myös myydä suoraan autosta ja valikoima vaihtelisi senhetkisen käyttövalmiuden mukaan. Auton toimiessa optikon työpisteenä valikoimassa voisi olla kostutustippoja ja vaikkapa suurennuslaseja. Sairaanhoitajan ollessa työvuorossa valikoimassa voisi olla esimerkiksi verenpainemittareita tai verensokerin mittauksessa käytettäviä mittareita ja niihin kuuluvia liuskoja. Myytävänä voisi olla siis samoja tuotteita kuin apteekista voi tällä hetkellä ostaa reseptivapaasti, mutta autossa suoritettava myynti toisi etenkin syrjäseuduilla tuotteet asiakasta lähemmäs ja nopeammin saataville, jos hoitaja toteaa tuotteesta olevan asiakkaalle hyötyä arjessa. Optikon työnkuvaan liittyen pohdimme olisiko autossa mahdollisuutta ylläpitää myös pienimuotoista silmälasien myyntitoimintaa, lähinnä käsittäen suppean valikoiman valmislukulaseja. Autosta voisi löytyä myös muutaman kehyksen valikoima, joista valittaisiin tarpeen mukaan asiakkaalle sopiva kehys, mitoitettaisiin se ja toimitettaisiin tiedot johonkin tiettyyn optikkoliikkeeseen joka valmistaisi lasit ja ne toimitettaisiin asiakkaalle. Tätä ideaa mietittiin toteutettavaksi lähinnä pääkaupunkiseudun ulkopuolella syrjäisemmillä seuduilla, missä välimatkat lähimpään optikkoliikkeeseen

20 voivat olla pitkiä. Tästä hyötyisivät erityisesti asiakkaat, joiden on vaikeaa tai mahdotonta liikkua ilman avustajaa. Silmälasimyynnin toteuttamisessa kohtasimme kuitenkin monia kysymyksiä: Tehdäänkö autossa näöntarkastuksia vai onko toiminta pääosin silmänpohjien kuvausta? Miten lasit toimitettaisiin asiakkaalle kohtuullisessa ajassa? Lähtevätkö paikalliset optikkoliikkeet mukaan tämäntyyppiseen toimintaan? Idean fysioterapisten tuotteiden ja apuvälineiden myymisestä koimme huomattavasti helpommaksi kuin silmälasien myynnin. Tällaisia apuvälineitä voisi olla esimerkiksi jumppaamisessa apuna käytettävät kuminauhat, jumppapallot ja painot. Toimimalla yhteistyössä vaikka jonkin kyseisiä apuvälineitä toimittavan nettikaupan kanssa, Mobivision- projektille ei välttämättä edes tulisi kustannuksia tuotteiden toimituksesta. 6.1 Tasapainotyyny Tasapainotyyny on ilmatäytteinen istumatyyny, joka soveltuu mainiosti tasapaino-, koordinaatio- ja lihasvoimaharjoituksiin. Sen avulla voidaan parantaa työergonomiaa ja ryhtiä, vahvistaa syviä vatsa- ja selkälihaksia ja harjoittaa tasapainoa. Hinta olisi euron luokkaa. 6.2 Terapiapallo/jumppapallo Terapiapallo on erittäin mukava ja hauska väline ja lisäksi erittäin tehokas. Pallon avulla voidaan kehittää sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa, lihaskuntoa, tehdä liikkuvuusharjoituksia ja samalla harjoittaa tasapainoa. Se auttaa kehon hahmotuksessa tuntoaistimuksia aktivoimalla sekä on mainio rentoutusväline. Pallon päällä istuessa aktivoituvat vartalon alueen syvät lihakset, joita vahvistamalla koko kehon hallinta ja -hahmotus paranevat.

21 6.3 Vastusnauha/jumppakuminauha Vastusnauha on edullinen ja tehokas harjoitteluväline yksilölliseen lihaksien vahvistamiseen. Sitä käytetään sekä kuntoutuksen että urheilun alueilla. Vastusnauhoja on eri vahvuisia 6.4 Verenpainemittari Verenpainemittarin avulla pystyy asiakas itsenäisesti kotona mittaamaan verenpainearvojaan. Tällöin saadaan nopeasti useita mittaus arvoja ja vältytään vääriltä korkeilta arvoilta, joita terveydenhuoltohenkilökunnan mitatessa valkotakkipelko toisinaan aiheuttaa terveydenhuoltohenkilökunnan mitatessa verenpainetta. 6.5 Tukisukat Tukisukkia käytetään säärihaavojen, suonikohjujen ja jalkojen turvotuksen hoitoon. Hyvässä tukisukassa on oikean verran painetta, jotta sukasta on hoidollista hyötyä, eli jalka tulee mitata jotta saadaan valittua oikea sukka. 7 POHDINTA Toiminta: Fysioterapiaa on hyvin vaikeaa lähteä toteuttamaan liikkuvassa tutkimusyksikössä, sillä jo pelkästään toimintakyvyn arviointiin tarvitaan paljon tilaa. Asiakkaat voivat tulla fysioterapiaan itsenäisesti mutta pääasiassa lääkärin lähetteellä. Kuka lähettää asiakkaat mobivisioniin? Fysioterapeuttiset toiminnot Mobivisionissa ovat suunnattu ikääntyneelle asiakaskunnalle, perustuen ehkä suurempaan tarpeeseen -> yksikkö tulee asiakkaiden luokse (liikkumisen ongelmat eivät ole esteenä) ja terveyden edistämisen näkökulmasta: liikunnan harrastaminen edistää iäkkäiden ihmisten terveyttä ja toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä.

22 Jos yksikkö toimii isommalla alueella (enemmän kuin yksi kaupunki/kunta) hallinnolliset rajat? -miten asiakkaat löytävät mobivision? -kohderyhmät? Henkilöstö? kuinka monta töissä kerrallaan?

23

24 LÄHTEET Amundsen LR. Muscle Strength Testing. Instrumented and Non-Instrumented Systems. New York: Churchill Livingstone Inc,1990. Apua kotiin. Helsingin kotihoidon palvelupaletti Helsingin kaupunki terveyskeskus 2/2011. Verkkodokumentti. n+2_2011.pdf?mod=ajperes&lmod= &cacheid=d416e b8e6 be3ce15fc85f. Luettu Hautala, Nina Ebeling, Tapani Palosaari, Tapani Verenpaineen hoito keskeistä diabeettisen retinopatian ehkäisyssä. Duodecim. Hirvensalo M, Heikkinen E, Lintunen T, Rantanen T. The Effect of Advice by Health Care Professionals on Increasing Physical Activity of Older People. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 2003,13: Hirvensalo Mirja. Liikuntaharrastus iäkkäänä. Yhteys kuolleisuuteen ja avuntarpeeseen sekä terveydenhuolto liikunnan edistäjänä. Studies in Sport, Physical Education and Health 87. Jyväskylä: University of Jyväskylä, Härkönen R, Piirtomaa M, Alaranta H. Käden puristusvoiman normaaliarvot suomalaisille. Fysioterapia 1993b; 5:26-27 Jamar hydraulic hand dynamometer. Owner s manual. The recognized standard for themeasurement of hand grip strength. Mathiowetz V. Grip and pinch strenght measurements. Muscle strenght testing 1985; 7: Mathiowetz V, Kashman N, Volland G, Weber K, Dowe M, Rogers S. Grip and pinch strength. Määttä, Olavi OYS:n liikkuva silmäklinikka kulkee lähelle potilaita. Pohjan piiri 5/2006. Nikkilä, Matti Kohonneen verenpaineen diagnostiikka, alkututkimukset ja hoidon aloitus. Lääkärin käsikirja.

25 Normative data for adults. Arch Phys Med Rehab 1985;66: Rasinaho, M., Hirvensalo, M., Leinonen, R., Lintunen, T. & Rantanen, T. Motives for and barriers to physical activity among older adults with mobility limitations. Journal of Aging and Physical Activity, 2007, 15, Sallinen, Heidi Liikkuvan näytteenottotoiminnan kartoitus ja kehittäminen. Opinnäytetyö. Verkkodokumentti. https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/30007/opinnayths.pdf?sequen e=1. Luettu Suomen sydänliitto ry. Verkkodokumentti. < Luettu UKK-instituutti. Työkaluja liikuntaneuvontaan. Verkkodokumentti. Päivitetty enkieliset. Luettu UKK-instituutti. Terveysliikuntasuositukset. Verkkodokumentti. Päivitetty Luettu Yki-Järvinen, Hannele Tyypin 2 diabeteksen hoito ja seuranta. Lääkärin käsikirja. Duadecim. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Verkkodokumentti. Luettu Vilponen M. Jamar-puristusvoimamittarin käyttö. Tyks. Fysiatrian poliklinikka, 1989.

26 SESSID=782ae9a0c5110bff3eb6e5c95e (http://www.lea-test.fi/su/neuvola/nkth/nkth1.html) Toim. Saari K.M. Silmätautioppi, 2001, eets%20letter/icare_ta01i_product_sheet_letter_fi_lowres.pdf

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi..

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi.. Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA Nimi.. Ilomantsin kunta, terveyskeskus 1.8.2011 Johdanto Tämä opintokirja on tarkoitettu sairaanhoitajan/terveydenhoitajan

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 (Käännös) Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 IKINÄ-TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS PARAISTEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTOLLA 1. Tausta Terveydenhuoltoyksikössä

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA Tiina Pekkala, liikuntakoordinaattori 11.11.2015 Pohjois-Suomen AVI Muutosta liikkeellä! Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu LINJAUS 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

VoiTas-projekti Nurmijärvellä

VoiTas-projekti Nurmijärvellä VoiTas-projekti 2003-2006 Nurmijärvellä Liikuntapalvelut oma tulosalue sosiaali- ja terveystoimen toimialalla asukkaita: vuonna 2003 36 000 vuonna 2011 40 000 kolme isoa päätaajamaa: Kirkonkylä Klaukkala

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Lapsen näön tutkimisen haasteet. Arto Hartikainen BSc Optom, optikko

Lapsen näön tutkimisen haasteet. Arto Hartikainen BSc Optom, optikko Lapsen näön tutkimisen haasteet Arto Hartikainen BSc Optom, optikko Lapsi näöntutkimuksessa Kuka on lapsi? alle 18v., alle 16v., alle 10v.? Mitä nuoremmasta henkilöstä on kysymys, sen tarkemmin on mietittävä,

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? -testi on verikoe, joka otetaan yleensä laboratoriossa tai lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. -testi mittaa keskimääräisiä verensokeritasojasi

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen 8.12.2016, Jyväskylä Saku Rikala, LTS Liikuntatieteen julkaisumäärän kehitys Lähde: Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakka ja terveys päivät 29.11.2016 EHL, HLT Anna Maria Heikkinen, yliopistonlehtori, HY, erikoishammaslääkäri, HUS Sidonnaisuudet: Pfizerin asiantuntijana

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET

KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET TULOKSET Saija Karinkanta FT, ft erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Tanja Kulmala TtM, ft KaatumisSeula-hankkeen projektityöntekijä

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA. Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori

KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA. Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN Hankekoordinaattori 50% aloitti työn huhtikuussa 2015 Alkukartoitus 1. Paikalliset yhdistykset, järjestöt,

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Kuntoavustaja valmennus

Kuntoavustaja valmennus Kuntoavustajan toimintamalli Kolarissa 2015-16 Kuntoavustaja valmennus Mistä valmennus sai alkunsa? Kaivattiin apukäsiä vanhusten ulkoiluttamiseen. Haluttiin antaa mahdollisuus työttömille tutustua hoiva-alaan

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste TerveysInfo työmatkat KKI työmatkaliikkumis KKI työmatkaliikkumis kannustaa työmatkojen kulkemiseen pyörällä ja kävellen. Työmatkojen kulkeminen fyysisesti aktiivisesti kannattaa, koska työmatka toistuu

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Community Paramedic. Sami Länkimäki

Community Paramedic. Sami Länkimäki Community Paramedic Sami Länkimäki Ongelmakohtia ratkottavaksi Miten päivystyskäyntejä voidaan vähentää? Ei päivystykseen ilman vakioitua hoidontarpeen arviota Ei päivystykseen ennen kevyiden palvelumallien

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta TerveysInfo hyötyliikunta Arviointi avuksi : vahvista tervysliikunnan yhteistyötä Liikuntaneuvonnan ja terveysliikuntapalvelujen yhteisen arvioinnin avulla voidaan edistää saumattoman palveluketjun toimintaa.

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA

LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA Erikoislääkäri Anna- Liisa Kautio ja sairaanhoitaja Elina Rinkineva TAYS Syöpätautien poliklinikka 1 9.6.2014 9.5.2014 TYÖPARITYÖSKENTELY Omat vierekkäiset

Lisätiedot

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Pohjoinen hyvinvointialue Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Mitä hyvää on nykyisissä palveluissa? Hyvä palvelu; ammattitaitoiset työntekijät; kaikki palvelut pelaavat Haukiputaalla

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen abc. Satu Autio, optometristi yamk, lehtori Metropolia AMK

Rakenteisen kirjaamisen abc. Satu Autio, optometristi yamk, lehtori Metropolia AMK Rakenteisen kirjaamisen abc Satu Autio, optometristi yamk, lehtori Metropolia AMK Julkaisut aiheesta abc potilastiedon rakenteet tietoa, joka kirjataan ja tallennetaan etukäteen sovitun rakenteen avulla

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Vapaa-aikapalvelut 19.10.2015 PL 50 21531 PAIMIO LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä Väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyys aiheuttaa merkittäviä ja yhä kasvavia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2012 1 (5) historia 23.04.2012 423 Pöydälle 23.04.2012 päätti panna asian pöydälle. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot