HIUKSETON, VÄSYNYT PÄÄ TYYNYLLÄ KUIN LINNUNPOIKA Pohdintoja rintasyövästä, biovallasta, kärsimyksestä ja häpeästä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HIUKSETON, VÄSYNYT PÄÄ TYYNYLLÄ KUIN LINNUNPOIKA Pohdintoja rintasyövästä, biovallasta, kärsimyksestä ja häpeästä"

Transkriptio

1 Turun yliopisto Asklepios-ohjelman lopputyö, kevät 2009 Kirsti Mesikämmen 1 HIUKSETON, VÄSYNYT PÄÄ TYYNYLLÄ KUIN LINNUNPOIKA Pohdintoja rintasyövästä, biovallasta, kärsimyksestä ja häpeästä 1. Johdanto sairauteen, valtaan ja mediaan Nykyään valta hallitsee nimenomaan elämää ja sen kulkua kokonaisuudessaan. Kuolema on vallan raja, hetki, joka karkaa sen käsistä (Foucault 1998b, 99.) Joulukuussa vuonna 2006 sain haastatella 1 neljää suomalaista naista, jotka olivat sairastuneet neljään erilaiseen rintasyöpään, kukin omaansa. Haastattelutilanteet muodostuivat myös tarinankerrontatilanteiksi, joissa niin kertoja kuin kuulijakin astelivat naisten kenties intiimeimmillä alueilla. Liikutaan elämässä, jolle äkkiarvaamatta esiin noussut kuoleman mahdollisuus nyt konkreettisena ja samanaikaisena tuo selvän kontrastin. Apu löytyy vain lääkäreiltä, joihin siis on uskallettava luottaa asiantuntijoina. Tietoa hoidoista tuli tipottelemalla. Koin todella olevani hoitojen kohde, ja oma persoona tuntui kutistuneen tosi pieneksi ja häviävän joskus kokonaan ties minne. (Marja, 2006.) Luotin vaan [lääkäreihin, KM], en päättänyt kyllä itse mitään, ei just selitetty mitään. Joskus sain neljännellä kerralla vastauksen esimerkiks haittavaikutuksista, mutta jotenkin sen ymmärtää, ettei ala oottaa niitä, ne sitte vaan sano, että toi kuuluu asiaan. (Päivi, 2006.) Minua vietiin kuin mollamaijaa (Kaisa, 2006). Lääkäri muuttui totiseksi, pian tuli Kotkaan kutsu, luottavainen mieli oli silti, usko auttoi. Lääkäreihin oli pakko luottaa. Pelkäsin, että joudun toisten armoille, lääke- ja hoitotieteen. Terveydenhoitajana tiedän ja entisenä leikkaussalihoitajana, miten riskaabeleja kaikki leikkaukset ovat. Ja asioista kerrottiin, kun kysyi. (Meiju, 2006.) Syntymässä olevan opinnäytteeni ja samalla tämän tutkielman lähtöajatuksena on Michel Foucault n (1998b) hahmottelema, ajatusmaailmaltaan monitoiminen biovalta ja sen sisällön soveltaminen pohdintaan rintasyövästä sairautena ja mediumin teemana. Ilpo Helén (1998, 496) pitää teosta Seksuaalisuuden historia Foucault n käytännöllisen filosofian 1 Haastattelin Marjaa, Päiviä, Kaisaa ja Meijua (nimet muutettu) Ruumis ja seksuaalisuus -kurssin esseetä varten joulukuussa Kolme naista tapasin henkilökohtaisesti, yksi heistä halusi lisäksi omien sanojensa mukaan kirjoittaa epikriisinsä tajunnanvirtatekniikalla paperille, yhden kanssa keskustelin puhelimitse.

2 2 kulmakivenä, jolle rakentuu punos tiedon ja vallan, tiedon ja politiikan sekä tiedon ja moraalin suhteista ja jolta Foucault esittää kysymyksen, mitä me nykyihmiset olemme. Foucault n (1998b, 97) mukaan suvereenin vallan rinnalle noussutta biovaltaa, kuoleman vallan kääntöpuolta käytetään elämän kannalta myönteisesti: tuolla vallalla pyritään ohjaamaan elämää, lisäämään sitä, moninkertaistamaan sitä, valvomaan sitä tarkasti ja laatimaan sille kaikenkattavia säännöksiä. Niinpä rintasyöpäkin on paitsi puhtaasti lääketieteellinen myös yhteiskunnallisin, poliittisin ja kulttuurisin ulottuvuuksin varustettu sairaus. Intiimin alueella syöpä merkityksiä kantavana ajatuksena ja sairautena koskettaa niin sielua ja mieltä kuin ruumista 2, joka on parantamaan pyrkivien, mutta samalla aggressiivisten ja sairastuttavien hoitojen ensisijainen kohde. 3 Mediatuotteista koostuvaan aineistoon valitsemassani dokumenttielokuvassa 4 rintasyöpään sairastuneen Minnan puoliso toteaa: Se että Suomessa terveydenhoito toimii älyttömän hyvin ja kun vakavaa löytyy niin lähtee kyllä sitte juna liikkeelle. Satu Hassi (2002, 15) miettii kirjassaan rintasyöpädiagnoosinsa saatuaan näin: Ilman modernia lääketiedettä eläisin ehkä enää vain pari vuotta. Anna -lehti 5 puolestaan kirjaa Susanne Grönroosin ajatuksia: Vasta toisen leikkauksen jälkeen ymmärsin, että minulla on sairaus, joka vaatii vakavan taudin hoidot. Tajusin, että vielä rankempaa on edessä. Edellä esitetyistä lausunnoista on autourheilun metaforin tulkittavissa ajatus kuljettajan muuttumisesta matkustajaksi. Päättävästä terveestä itsestä tulee tappavan taudin myötä avuton kohde, jolle yhteiskunta on rakentanut sairautta vastaan taistelevan automaation, parantavan mankelin. Tätä jännittävää ja kohtalokasta menoa media kullekin ominaisin strategioin sekä edustaa että esittää tirkistelevälle ja uteliaalle yleisölle kuin draamaa. Sekä intiimin alueella koettava että samalla yhteiskuntaruumiiseen kohdistuva, kollektiivinen ja kuolemanvakava rintasyöpä on ohimennen selailtavissa ja lukaistavissa naistenlehden sivuilla. Voidaan pohtia, ovatko median sisällöt viihdettä, kepeä tapa tutustua aiheeseen vai mahdollisesti pelkoa nostavia puheita. Voiko taudin huolettomasti lehteillä pois päiväjärjestyksestä toisen sairautena vai herättävätkö rintasyövästä toimitetut representaatiot lukijassaan emootioita, kuten myötätuntoa, häpeää, kenties toimintaakin? 2 Kartesiolainen mieli/ruumis-dikotomia voidaan myös kyseenalaistaa (ks. esim. Palin, Tutta Ruumis. Teoksessa Avainsanat). 3 Alun perin apuvälineeksi tekemässäni miellekartassa on pohdintoja rintasyöpään liittyvistä käsitekimpuista ja ulottuvuuksista sekä tämän sairauden suhteista intiimiin, biovaltaan ja mediaan. 4 Tosi tarina: Maratoonari. TV1 Asiaohjelmat. Esitetty ja YLE1. 5 Anna /40, sivu 43.

3 3 Tämän työn tavoite on yhtäältä olla dokumentti pohjustavasta aherruksesta opinnäytetyötä varten, toisaalta myös toimia autonomisena itsenään Asklepios -ohjelman lopputyönä sekä avainkäsitteitä rintasyöpää, biovaltaa ja häpeää määritellen että kohdennetusti sytostaattien aiheuttaman hiuksettomuuden mahdollisesti synnyttämää ja median välittämää häpeää tarkastellen. Syöpätilastollinen 6 luku muuttuu lihaksi : se on vuonna 2004 rintasyöpään sairastuneiden suomalaisten naisten kokonaismäärä. Tyystin epätieteellinen päättely ja pieni laskutoimitus paikantavat tätä työtä kirjoittavan järjestysnumeroksi 3 253, jota hoidettiin huoneessa 6: tämä on tutkijan paikka. Omakohtaisuuden karikot ovat eletyn kokemuksen hyödyntämisen avulla vältettävissä. Paula Saukko (2003, 20) lähestyy eletyn maailman käsitettä rehellisyyden, itserefleksiivisyyden ja moniäänisyyden kautta. Sara Heinämaa (1996, 47) esittää ruumiinfenomenologiaa käsittelevässä väitöksessään, ettei eletty maailma olekaan henkilökohtainen todellisuus, sillä sen esineet ja olennot koetaan samoina kaikille, jolloin ympäröivä maailma on meidän kaikkien havaittavissa ja käsitettävissä. Ajattelen, että lähellä olo voi yllättäen siirtää tarkkailijan sopivan matkan päähän. 2. Käsitekimppuja ja kimppujen kudelmia Minusta tuntuu kuitenkin siltä että lääkäri on luonnostaan yksilön puolustaja. Hän tapaa joka päivä ihmisen paljaana, näkee tämän kamppailevan äärimmäisessä yksinäisyydessä ja ahdistuksessa, säälittävänä ja rohkeana; hän tietää kouriintuntuvasta kokemuksestaan, että maan päällä ei ole kahta fyysisesti tai moraalisesti identtistä ihmistä. Silloin hänessä syntyy eräänlainen intohimo ihmiseen, pelkkään ihmiseen, ja jonkinlainen epäluulo kaikkeen mikä pyrkii ajamaan ihmistä riviin, latistamaan häntä, tuhoamaan hänen alkuperäisyytensä, hänen henkensä riippumattomuuden, hänen oikeutensa irrationaalisiin ratkaisuihin, sanalla sanoen hänen yksilöllisen arvokkuutensa. Lääkäristä, ihmisruumiin puolustajasta sairautta vastaan, tulee luonnollisen jatkuvuuden voimasta myös ihmisen persoonan puolestapuhuja. (Hamburger 1977, 134.) Ranskalaisen, lääketieteen professori Jean Hamburgerin ajatus on optimistinen: se on kuin tae sellaisen tulevaisuuden mahdollisuudesta, jossa valta, sairaus, ammatillinen etiikka, ihmisyys ja näiden sisarkäsitteet voidaan paitsi määritellä ehkä tavanomaista valoisammiksi myös ilmenevät sellaisina todellisuudessa. Hamburgerin humaanisuus asettuu kiintoisalla tavalla ristiriitaan haastattelemieni naisten kommenttien kanssa, joiden mukaan he kokivat olleensa hoitoa saavia objekteja. Esiin nousee ajatus, millaiseksi toimittajuus määrittyisi Hamburgerin lääkäriyteen liittämien arvojen rinnalla. Seija Ridell ja Pasi Väliaho (2006, 10) ovat mediaa käsittämässä lainaten Mieke Balia, jonka mielestä oleellisia eivät ole käsitteet sinällään vaan se, miten me ehdotamme niitä käsiteltävän. 6 sekä 0004i2.html sekä

4 2.1. Sairaus subjektina: rintasyövän historiaa, mystiikkaa ja biovaltaa 4 Sairaus kuuluu väistämättä niihin ilmiöihin, jotka jokaisen yhteisön ja kulttuurin on ratkaistava jotenkin. Juuri tässä kohdassa sairauden merkitys laajenee ohi niiden tahojen, jotka hoitavat sairautta lähinnä lääketieteellisenä tapauksena. [ ] Ihminen suhtautuu sairauteensa yksilöllisesti. Suhtautumistapaa kuitenkin jäsentävät kulttuurille ominaiset kollektiiviset mallit (Hyry 1994, 7 8.) Näin avaa Katja Hyry (1994) sairauden kulttuurisuutta toimittamansa teoksen Sairaus ja ihminen Lukijalle -osiossa. Samassa teoksessa uskontotieteilijä Lauri Honko (1994, 24) näkee sairauden paitsi patologisena ilmiönä myös kulttuurisena kommunikaationa ja koodina. Marjo Kaartinen 7 totesi luennollaan, että rintasyöpä on kulttuurisesti eri aikoina eri sairaus, mutta solutasolla kautta aikojen olemassa ollut sama tauti. Rintasyövän historiallinen matka on kiehtova. Menneisyyden naisista tulee nykypäivän maailmankylän rintasyöpäyhteisön jäseniä: historia ja nykyisyys sulautuvat toisiinsa sykliseksi ajaksi ja diasporiseksi muodostelmaksi tavalla, joka häivyttää vuosisadat eri aikakausina sairastaneiden naisten väliltä. Elizabeth Hopkinsin suurikokoinen rintasyöpä leikattiin vuonna Marjo Kaartisen (2006) teoksessa Arjesta ihmeisiin esitellyn kuvadokumentin 8 mukaan potilas parani kokonaan leikkauksen ansiosta. Operaatio on merkittävä ainakin kolmesta syystä: rintasyöpä ja sen leikkaushoito olivat tunnettuja jo uudella ajalla, jolloin anestesiaa 9 ei vielä ollut. Lisäksi hippokraattisen perinteen mukaisesti leikkausten katsottiin vain edesauttavan syövän leviämistä. Tuolloin uskottiin, että lihaisat ja sienimäiset rinnat olivat otollinen kasvupaikka syövälle, joskin kuuma ja kuiva kohtu palaneine verineen nähtiin mystisen rintasyövän pääsyynä. (Emt., ) Marjo Kaartinen näyttää luennollaan 10 maalauksen Ranskan kuningattaresta, Anna Itävaltalaisesta, joka havaitsi kyhmyn rinnassaan vuonna 1664 ja kuoli rintasyöpään raskaiden hoitojen ja kärsimysten jälkeen. Maalauksessa kuningattarelta poistetun rinnan paikalla on suuri avohaava; tuolloin ei tavattu ommella leikkaushaavoja kiinni. Merkittävää on, etteivät rintasyöpähoidot koskeneet vain ylhäisön naisia, vaan myös rahvaan varattomia naisia hoidettiin esimerkiksi leikkaushoidoin yhteiskunnan kustannuksella. Tunnistan Elizabeth Hopkinsin ja Anna Itävaltalaisen kohtaloissa nykynaisen kokemuksia, samoin Rembrandtin Bathshebassa ja Rubensin naishahmossa (maalauksessa The Three 7 Ks. alaviite Elizabeth Hopkins of Oxford (Kaartinen, Marjo Arjesta ihmeisiin, 179). 9 Suomessa ensimmäinen anestesia tehtiin eetterillä ei sanottavasti myöhemmin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa kirurgian professori Lars Henrik Törnrothin operoidessa aliluutnantti August Örnin suonikohjut (Finnanest 2006, 39 (5). 10 Kaartinen, Marjo. Luento Rintasyöpä ja kärsimys Asklepios-ohjelma. Turun yliopisto. Kaartinen kirjoittaa parhaillaan kulttuurihistoriallista tutkimusta rintasyövän historiasta aikakauden Britanniassa.

5 Graces), joiden malleina olleiden naisten rinnoissa nykyiset lääketieteilijät ovat nähneet rintasyövän merkkejä Edelleenkin syöpä on salaisuutensa säilyttäneenä, arvaamattomana ja säälimättömänä mystinen vihollinen, jota vastaan yhteiskunta metaforisesti on julistanut sodan sotaisin retoriikoin taistellen, hyökäten ja ristiretkiä tehden. Syöpäsolujen tunkeutuessa ja järjestäytyessä ryhtyäkseen rynnäkköön potilaita pommitetaan sädehoidoin tai siirrytään kemialliseen sodankäyntiin sytostaatein. Sodankäynnin kieli tuntuu ensilukemalta varsin pätevästi kuvaavan kaikkia syöpäpotilaan elämän vaalimiseksi tehtäviä ponnistuksia, mutta Susan Sontagin (1991) mielestä sairausmetaforat eivät helppohintaisina heittoinakaan ole viattomia syöpämetaforan ollessa pahin kaikista sen implisiittisesti sisältämän kansallissosialistien toisen maailmansodan aikana tekemän juutalaisten kansanmurhan vuoksi. Lisäksi pahuuden symboliksi asetettu sairauden nimi syöpä ei ainakaan sairaalle ole avuksi. (Emt., 61, 68 70, ) Foucault n (1998b, 98) ajatus sodan aloittamisesta ja lopettamisesta juuri henkiinjäämisen kysymyksenä on sovellettavissa myös sotaan biologista uhkaa tuottavaa syöpää vastaan: lääketieteen keinojen toivotaan voivan tappaa syöpäsolut, jotta potilas saisi elää Biovallan valoa ja varjoa rintasyöpäkokemuksessa Maailmankuva, tietomäärä ja ymmärrys ovat muuttaneet elämän ympäristöjä sitten luvun. Lääketieteen mahdollisuudet tuntuvat lähes rajattomilta. Yhä useampi sairastuu rintasyöpään, yhä useampi parantuu siitä kokonaan. Taudin syntyyn vaikuttavat tekijät eivät edelleenkään ole täysin tiedossa. Valitettavan yleinen rintasyöpä 12 potilaan kokonaisvaltaisena kriisinä on myös hänen läheistensä emotionaalinen koettelemus: sairaus on yksityisen ja henkilökohtaisen alueen tragedia niin vertikaalisesti kuin horisontaalisesti. Julkisessa yhteiskunnallisena, poliittisena ja kulttuurisena ongelmana rintasyövän olemassaolo paitsi synnyttää myös edellyttää eritoten sairaanhoidollisia päätöksiä, jolloin puututaan niin talouden kuin etiikan ja moraalin kysymyksiin. 11 Ks. esim. ja Myös hakusanoilla Rembrandt breast cancer ja Rubens breast cancer pääsee maalausten äärelle. 12 Vuosina keskimäärin 2103 suomalaista naista sairastui rintasyöpään, vuonna 2004 tehtiin 3903 ja vuonna rintasyöpädiagnoosia. Ennusteen mukaan määrät kasvavat n. 130 diagnoosilla vuosittain. Ks. alaviite 6 ja lähdeluettelo/elektroniset lähteet.

6 6 Rintasyöpään sairastuu Suomessa vuosittain alle 20 miestä ja yli naista. Näiden miesten kohtaloa yhtään vähättelemättä voidaan tämän vakavan sairauden todeta olevan mitä naisspesifisin. Eräs onkologi totesi juuri naiseuden olevan rintasyövän suurin ja ilmeisin syy, toinen vahvisti syöpään sairastumisen huonoksi tuuriksi : sairastuminen on mikroskooppisen pienestä kiinni. Tiedossani ei ole, millä tavalla naisen fyysiset ominaisuudet sairastuttavat. Naisen ajattelen tässä ongelmattomasti arveluttavastikin, myönnän biologiseksi eläväksi olennoksi, jolla on suuremmat ja syövälle alttiimmat rinnat kuin biologisella miehellä. Ilpo Helén (1997, ) pohtii biomedikaalisen sukupuolen käsitettä. 13 Ruumiin käsite on oleellinen tässä sairaudessa, jonka rankat hoidot ovat ikään kuin toimintatila elämän ja kuoleman välillä. Rintasyöpään sairastunut ruumis on konkreettisesti parantamaan pyrkivän biovallan kohteena. Foucault (1998b, 99) näkee ruumiin elämän mekaniikan läpäisemänä perustana biologisille prosesseille kuten syntymälle, kuolemalle ja terveydentilalle joita ohjaillaan väliintuloin ja sääntelymenetelmin. Tätä järjestelmää Foucault nimittää väestön biopolitiikaksi. Biovallalla, kuten vallalla yleensä, on käyttäjä ja kohde. Kiintoisaa on, ettei vallankäytön kohteena toimiminen tietyllä tavalla alistettuna ja vastaanottavana ruumiina olekaan pelkästään negatiivista, jollaisena se Foucault n pohdinnoissa pääosin ensin tuntuisi ilmenevän. Voidaan ajatella, että alistavuudessaankin hoitotilanne on ilmeisen toivottu, joskin monin tavoin vaikea ja raskas parantamiseen pyrkivä vaihe epäonnekkaassa tilanteessa, jonka toisessa ääripäässä on ennenaikaisesti päättyvän elämän vaihtoehto. Käytin edellä sanaa toimiminen, koska näen sytostaattitiputuksen jatkeena olemisessa myös subjektiuden, joka ilmenee potilaan aktiivisena haluna parantua voidakseen jatkaa elämäänsä. Pasi Väliahon (2007) mediatutkimukseen tekemä väitös The Moving Image, Gesture and Logos circa 1900 käsittelee biovaltaa ja kokeellista elämää, josta voi löytää yhtymäkohtia vaikkapa solunsalpaajaa suoneen annostelevan laitteen kanssa. Laitteesta tulee tietyksi ajaksi osa elävää ihmistä ikään kuin verenkierron lisäpalana. Tiputuslaite muistuttanee monia esimerkiksi Étienne-Jules Mareyn tai Jean-Martin Charcot n aikanaan kehittämiä mittalaitteita, joiden avulla kerättiin tietoa ihmiskehosta (Väliaho 2007, 78). Jean Hamburger (1977, 104) puhuu satunnaisesta kuolemasta, joka aiheutuu jostakin ylimääräisestä tapahtumasta ennenaikaisesti. Hänen mielestään taistelun on keskityttävä vain ennenaikaisen kuoleman lajiin, jollaisen aiheuttajana syöpäkin voidaan nähdä. Biovallan ydin, johon sisältyy oleellisesti ideaali kuoleman poissulkeminen ja sen huolellinen välttäminen, kiteytyy Foucault n (1998b, 98) ajatuksessa: Voitaisiin sanoa, että vanha oikeus ottaa elämä luvulla keskeiseksi tullut naiseus biomedikaalisena tosiasiana on keskeinen määriteltäessä muun muassa naisen yhteiskunnallista asemaa, oikeuksia ja paikkaa terveyspolitiikassa (Helén 1997, 88 93).

7 7 tai antaa elää on korvautunut oikeudella vaalia elämää tai hylätä kuoleman omaksi. Syövän parantamiseen tähtäävä kaikkinainen toiminta on elämän vaalimista, kuratiivista hoitoa. Kun lääkärin on pakko tehdä päätös palliatiiviseen, oireita helpottavaan hoitoon siirtymisestä, joka sekin on elämää vaalivaa, hänen voidaan myös katsoa joutuvan hylkäämään sairastava kuoleman omaksi. Näin toteutuu biovallan korkein tehtävä panostaa elämään sen kaikilta osin (Foucault 1998b, 99), toisin sanoen silloinkin, kun ennenaikainen kuolema ei enää lääketieteellisin keinoin ole vältettävissä Häpeää käsittämässä Jutussa rakennetaan naislukijaa, jonka tulee olla häpeissään ja huolissaan iän mukana tulevista muutoksista ruumiissa (Halonen 2005, 21 22). Psykoanalyytikot Pentti Ikonen ja Eero Rechardt (1994) näkevät häpeän kuvassa keskeisinä asioina olla havaittuna vastavuoroisuutta tavoiteltaessa, tuntea siinä itsensä kelpaamattomaksi ja kääntyä itseä ja häpeään liittyvää toista tai toisia vastaan, minkä mukaan häpeä ei liity vajavuuteen tai epäonnistumiseen yleensä, vaan vastavuoroisuuden tavoittamisen epäonnistumiseen (emt., ). Häpeätutkija, TM Ben Malisen (2004, 16 17) 14 näkemyksen mukaan häpeä on vaikeasti erotettavissa syyllisyyden tunteesta, samoin kuin viha, suru tai pelko toistensa sukulaisina. Kysymys on tunteiden nimeämisongelmasta: jonkin syyllisyytenä kokema tunne on toiselle noloa häpeää. Häpeä koskettaa suoraan ihmisen identiteettiä ja kokemusta itsestä; se riisuu, paljastaa ja mitätöi yksilön arvon. Malinen kirjoittaa voimakkaan ja elämää kahlitsevan häpeän syntyvän jo varhaislapsuudessa, mutta olevan suurimman osan elämää torjuttuna niin, ettei toiset sitä näe eikä yksilö/ihminen itsekään sitä tunnista. Häpeän olemassaolon piilevyys ja tunnistamattomuus ovat kiinnostavia asioita. Sairastuminen aiheuttaa voimakasta häpeää sekä syyllisyyttä, jos sairaus koetaan itse aiheutetuksi tai luokitellaan jokin tahon toimesta sellaiseksi. Psykologi Jari Jakola (2005, 94 99) 15 pohtii häpeää kulttuurisesta, psykoanalyyttisesta ja kognitiivisesta näkökulmasta. Kulttuurinen häpeä liittyy identiteetin käsitteeseen, psykoanalyyttinen näkökulma tarkastelee epäonnistumista ja kognitiivisesti keskeistä on hyväksyttävän itsekuvan saavuttaminen. Myös Jakola paikantaa häpeän varhaiseksi ja syvällä persoonallisuudessa piileväksi. Avuttomuudesta muodostuva tyhjiö on syvän häpeän, kelpaamattomuuden ja pelon tila ollen samalla myös ilon, toivon ja luovuuden alkulähde. 14 Malinen, Ben. Häpeä, syyllisyys ja sairaus. Niveltieto 2/ Tulostettu Jakola, Jari. Sisäinen häpeä ja kognitiivinen psykoterapia. Kognitiivisen psykoterapian verkkolehti 2005, 2, (2), Kognitiivisen psykoterapian yhdistys ry. Tulostettu

8 8 Jakola lainaa Ikosen ja Rechardtin (1994) ajatusta häpeän tunteen liittymisestä vastavuoroisuuden löytämisen epäonnistumiseen, jolloin koko olemus paljastuu. Olennainen osa häpeää on sen paljastumisluonne, joka johtaa itsen piilottamiseen ja korostuneeseen toisten tarkkailuun. 3. Häpeän muotoja paikantamassa Forget the literal-mindedness of mastectomy, chemically induced menopause, etc.: I would warmly encourage anyone interested in the social construction of gender to find some way of spending half a year or so as a totally bald woman (Kosofsky Sedgwick 1999, 153). Eve Kosofsky Sedgwick 16 (1999) sairastui omaan rintasyöpäänsä alkuvuodesta Diagnoosiin, leikkaukseen ja kemoterapiaan liittyvät asiat hän kertoo kokeneensa raskaina ja pelottavina, mutta myös sukupuoleen (gender), seksuaalisuuteen ja identiteettiin liittyen puhtaasti kiinnostavina. Sedgwick tuo mukaan oman eletyn maailmansa sekä johdattelee samalla osuvasti aiheeseen: hän näkee hiuksettomuudessa mielenkiintoisia sosiaalisia sukupuolirakenteita rohkaisten kiinnostuneita viettämään puoli vuotta täydellisen kaljuna naisena. (Emt., 153.) Helena Tapper (2000) antoi toimittamalleen identiteettiä ja mediaa käsittelevälle kirjalle nimen Me median maisemissa. Mieleeni johtui ajatus rintasyöpää sairastavista heistä median maisemissa vapaaehtoisesti kertomassa oman eletyn kokemuksen tarinaa, jossa alkuna on solunsalpaajahoitojen seurauksena asteittain lähtevät hiustupsut ja kulmakarvat, kriisin huipennuksena kalju ja uuteen seesteisyyteen viemässä varovainen sänki, uudet ripset ja lopulta uudet hiukset Silkkaa häpeää Pentti Ikosen ja Eero Rechardtin (1994, 131) mukaan häpeä on piilotettavissa olevaa, kätkettyä ja hankalasti tunnistettavissa. He näkevät häpeän niin jokapäiväisenä, ettei sen läsnäoloa tulla edes ajatelleeksi (emt., 159). Näen tässä selityksen siihen, että aineistossa 17 syöpäsisältöistä omaelämäkertaansa tilittävät ihmiset käyttivät sanaa häpeä eri sijamuodoissaan vain kuusi kertaa. Voidaan olettaa, että he eivät tiedä tuntevansa tai eivät halua tuntea epämieluisaa ja identiteettiäkin jäytävää häpeää, vaan nimeävät tuntemuksensa toisin. Haastatelluista naisista Kaisa ainoana käytti sanaa kerran tunnetilaa kysyttäessä: 16 Yhdysvaltalainen tutkija ja teoreetikko (mm. nais- ja queertutkimuksessa); Aineistona dokumenttielokuva Maratoonari, lokakuun 2007 aikakauslehdet Anna /40, Eeva 10 lokakuu 2007, Ilona (Iltalehti) /40, Kotiliesi /19, Me Naiset /40 sekä Eeva 7 heinäkuu 2005 ja Eeva 2 helmikuu 2008, Satu Hassin kirja ja naisten haastattelut

9 Se oli epäuskoa, kauhua ja pakokauhua, pelkoa ja häpeää, surua, ani harvoin jotain levollisuutta, että olis ollu siedettävä olo. (Kaisa) 9 Me Naiset -lehden (40, , 56) jutussa Mukaan auttamaan. Me Naiset ja Lindex haastoivat kolme tuttua julkkista rintasyöpäkampanjaan Kotikatu -sarjaa käsikirjoittaessaan rintasyöpään perehtynyt Risto Aution käytti häpeä -sanaa jutussa neljästi: Rintasyöpää ei tarvitse hävetä. [ ]Risto muistaa, miten monet tunsivat häpeää sairaudestaan. [ ] Rohkaisenkin ihmisiä puhumaan sairaudestaan: ei rintasyöpää tarvitse hävetä. Häpeän takia asiat jäävät perhepiirissä käsittelemättä. (Risto Autio) Eeva -lehden ( , 25) haastattelussa Maj-Len Grönholm perustelee uimapuvun ja rintaproteesin käyttöään: En häpeä, mutta en liioin halua herättää huomiota (Maj-Len Grönholm) Vaikka dokumenttielokuvassa itsenään esiintyneet Minna ja Timo eivät käyttäneet itse sanaa lainkaan, tuntuu häpeä monessakin kohtaa tihkuvan julki paitsi elokuvaa katsoessa myös sen litteroitua versiota tarkastellessa. Ikonen ja Rechardt (1994, 131) kirjoittavat kiinnostavista häpeän seurannaisista ja välttämismenetelmistä, joista he listaavat punastumisen, hikoilun, vapinan, lamaantumisen, apatian, liikapuheliaisuuden, liikaesiintymisen, häpeämättömyyden, piittaamattomuuden ja kyynisyyden. Dokumenttielokuvan maratoonari Minna sovittelee peruukkeja kampaamossa. Maratoonarin katkelmat ovat litteroidusta aineistosta peräisin. Istuu [Minna] peilin edessä, takana päätön kampaaja palvelee Minnaa tuoden eri mallisia ja värisiä peruukkeja koetettavaksi. Nauraa itsensä punaiseksi [ ] On-screen -keskustelua kampaajan kanssa: Polkkatukalla vauhtia elämään. Koetetaan vaaleaa. Minna on tikahtua nauruun. Sitten vakavasti: En kyllä taida oikein olla peruukkinaisia. (Dokumenttielokuva Maratoonari) Yllä olevassa katkelmassa tulee ilmi Minnan kyky komiikkaan tilanteessa, jonka taustalla on kuolemanvakava asia, mutta siinä on havaittavissa myös häpeän välttämiseksi syntyvää puheliaisuutta ja esiintymistä. Vakavoituva osuus antaa viitteitä pienestä lamaantumisesta tai apatian tyyppisestä tilasta, kun todellisuus muistuu mieleen. Seuraavassa otoksessa Minnan päätä parturoidaan kaljuksi. Tilanteessa on tiettyä esityksellistä, häpeällistä draamaa. Ajattelen, että Minnan identiteetin muutos on vaikea ja tietyllä tavalla häpeää synnyttävä, mutta kestettävissä ja helpotettavissa läheisten avulla ja huumorin suomin keinoin. Siilinteko edistyy ja valmistuu otoksen aikana. [ ] Minna vitsailee kaljuudesta kertoen työkaveristaan Pekasta, joka oli halunnut myötätunnosta ajaa tukkansa, mutta tämän vaimo ei ollut suostunut. Minna nauraa: Mitähän asiakkaat olisi sanoneet, jos diakoniatoimistossa olisi ollut kaksi kaljupäätä. Työ tulee valmiiksi. [ ] Kiitos, kiitos, olen kuin Kekkonen. (Maratoonari)

10 Yhtäältä uskon Päivin olevan seuraavien huumoripitoisten ilmaisujensa mittainen ja näköinen, toisaalta voidaan kysyä, onko niissä myös vakavassa tilanteessa eteenpäin kantanut häive häpeämättömyyttä, piittaamattomuutta, kenties kyynisyyttäkin. Ihmiset töllöttivät [ ] siellä [Turkissa rannalla, KM] oli paikallinen pariskunta ja ne pyöritti päätään ja minä niille että hähhähhää minäpäs olenkin hengissä! [ ] Nauratti kun tuttavat sanoi että se on sitte tukka pois ihan kun se olis ollu tärkeäkin asia! [ ] Ihminen nyt tekee tiettyjä asioita yksin, syntyy, kuolee ja käy paskalla. [ ] sanoin sitten [lääkäreille, KM] että tässä tää aviopuolison purulelu on [rintaproteesi, KM] ja niitä nauratti! [ ] Hyvin se ehtii vatkaamaan tätä yhtäkin. (Päivi, haastattelu 2006) 10 Satu Hassi (2002, ) korvaa häpeä -sanan sen lähes synonyymein tai häpeäntyyppisiä tunnetiloja kuvaavin ilmauksin, kuten vaatia luonnetta (lähteä Brysseliin), tuntua nöyryyttävältä (esiintyä huivi päässä ensimmäistä kertaa), vaatia kanttia (mennä ilmastoneuvotteluihin Haagiin), olla kehtaamatta (paljastaa kaljua eduskuntaryhmän saunassa), tuntua nololta (tiputella silmäripsiä papereiden päälle), tohtia (paljastaa kamala kalju, kamala pää) ja katsella lattiaa. Hassi liittää häpeänsä lähes aina julkisuuteen, ministerin ammattiin vääjäämättä kuuluvaan esiintymiseen julkisen areenoilla ja keinoihin olla ja toimia näissä tilanteissa oman kaljun päänsä kanssa. Satu Hassi painaa päänsä myös yksityisessä: Siellä [HYKS:ssä, KM] oli kuoleman haju, tai kuolemanpelon haju. Ihmisiä ei oikein tohdi katsoa, koska alkaa heti miettiä, kuinkahan paha tapaus tuollakin on ja tuolla. Niinpä katselen lähinnä lattiaa, kuten useimmat muutkin, mikä ei paranna tunnelmaa. (Hassi 2002, 196.) Pentti Ikonen ja Eero Rechardt (1994, ) liittävät häpeän tunteeseen piiloutumisen halun viitaten Silvan Tomkinsin 18 ajatukseen häpeän ilmeestä alaspainuneena päänä ja alasluotuna katseena sekä sen olemisesta vetäytymisenä, haluna painua maan alle. Nähdäkseni myös katseen kohdistumattomuus voitaisiin tulkita häpeän merkkinä, kuten Minnan kohdalla seuraavaksi kuvatussa kolmessa Maratoonarin otoksessa. Minna kertoo kameran edessä alkaneensa juosta hissukseen. Ei katso kameraan, ei tunnu katsovan kehenkään ihmiseenkään. Katsooko itseensä? (Maratoonari) Minnan rintasyöpä uusii. Se on levinnyt imusolmukkeisiin. Filmikamera ottaa Minnasta erikoislähikuvaa hänen puhuessaan. Silmien, nenän, suun ja yleensä kasvojen ilmeet korostuvat tässä erikoislähikuvassa. [...] Minna ei katso kameraan, vaan vain jonnekin, harhaillen, miettien. (Maratoonari) Minna kertoo suhteestaan Timoon. Minna katselee ympäriinsä, ei suoraan kameraan missään vaiheessa, joskus katse pieneksi osasekunniksi näyttäisi pysähtyvän johonkuhun. Timo on hyvä mies. Kun tää tuli tää diagnoosi... niin ei sun tarvii... Minna naurahtaa ja vakavoituu vuoronperään yrittäessään vähän 18 Tomkins, Silvan Shame. Teoksessa Nathanson, D.L. (toim.). The Many Faces of Shame. New York: Guilford Press,

11 häkeltyneenä kertoa kameran edessä, että on tarjonnut Timolle mahdollisuutta häipyä ja sanoi tämän vastanneen kysymällä ootsä ihan pimee. (Maratoonari) 11 On ajateltavissa, että Timon vastaus Minnalle ootsä ihan pimee on hänen tapansa vietellä lapsi elämään auttamalla häntä tässä keskeisessä tapahtumassa, auttamalla häntä löytämään elämisen muodot (Ikonen ja Rechardt 1994, ), jotka sairauden myötä hyvinkin voivat olla hukassa, häpeältäkin piilossa. Voidaan todeta, että aineiston mediatekstit sisältävät ja välittävät häpeän tunnetta sekä eksplisiittisesti että implisiittisesti, vaikka kertojat vain harvoin käyttävät itse tunteen nimeä. Yhtäältä on tulkittavissa, ettei välittynyt häpeä välttämättä liity hiuksettomuuteen, toisaalta voidaan ajatella, että tukattoman puhuvan pään vaeltava katse on häpeän merkki, vaikka puheenaihe ei mitenkään liity hiuksiin. Aivan kuin häpeilevä yrittäisi kiinnittää katsojan ja kuulijan huomion pois näkösällä olevasta kaljusta. Kenties media tahtomattaankin avaa silmiä tunnistamaan häpeää juuri häpeänä arkisissa tilanteissa, joissa sitä ei yleensä ajatella olevan. Kiinnostavaa onkin, miten tämä mediatekstin representoima tunne saavuttaa vastaanottajansa, kunkin lukijansa, jolle loppujen lopuksi halutessaan jää valtaa sekä vapaus ja nautinto lukea, tulkita ja ymmärtää esitettyä miten tahtoo tai ainakin oman kulttuurisen kompetenssinsa suomin keinoin Häpeää rivien välissä, ennen ja nyt Luetun ja koetun perusteella oletan lähtökohtaisesti rintasyövän yleisesti ottaen synnyttävän häpeää eri tasoilla. Tuula Kasasen otsikolla Hyvä rouva, teissä on leukemia toimittamassa tarinassa on jakson numeroiden 19 ainoa maininta solunsalpaajista, joilla ei tässä hoidettu aihepiirini rintasyöpää. Esimerkki on kuitenkin kiintoisa. Marianne alkoi saada solumyrkkyä, jolla pyrittiin estämään luuytimen valkosolujen liikatuotanto. [ ] Syöpälääkkeissä on kuitenkin haittapuolensa, suuret määrät saattavat aiheuttaa muun muassa hiustenlähtöä. Kyllä minulta on tukka ohentunut, mutta kun pidän sitä näin lyhyenä ei ohentumista niinkään huomaa, Marianne sanoo. (Eeva 4/1980, 71.) Seppo Konstigin jutun oheen ottamassa kuvassa lyhyttukkainen puheenopettaja ja rentoutuakseen lausuntaa harrastava Marianne hymyilee uteliaalle lukijalle: huomaan tarkastelevani, näkyykö hiusten ohuus. Yhtäältä tekstissä kuvattu Mariannen tapa elää näkösällä, hänestä otettu kuva sekä toisaalta pyrkimys pitää hiusten ohentuminen huomaamattomissa vastaavat Ulla Kososen (1997, 21, 31) pohdintaa nähdyksi tulemisen kaipuusta, kauhusta ja häpeästä. 20 Tietyissä tilanteissa on mahdollista säädellä, ollako esillä vai vetäytyäkö. Vaihtoehdottoman näkyvillä olon tilanteessa voi yrittää minimoida 19 Eeva-lehden vuosikerrat Ikonen ja Rechardt (1994, 132) puhuvat vastavuoroisuuden tavoittelusta. Häpeänkin uhalla, lisään loppuun.

12 12 esimerkiksi häpeää synnyttäviä tekijöitä. Mariannelle opettamisen ja lausumisen kautta nähdyksi tuleminen merkitsee olemassa olemista, jonka merkityksen näen tietyllä tavalla tihentyvän, korostuvan konkretisoituneen kuoleman läheisyydessä. Samalla Marianne asettaa ruumiinsa (joskin vain vähän puutteellisen ) vapaaehtoisesti muiden katseiden kohteeksi kyeten säätelemään ja helpottamaan näkyvillä oloansa pitämällä harvat hiuksensa lyhyinä. Satu Hassi (2002) heitti tukkansa hattuhyllylle ja hoiti ministerin tehtäviään mieluiten silkkihuivi päässään eliminoidakseen tai säädelläkseen häpeän tilanteita. Eeva (2/2008, 46) kirjoittaa haastateltuaan Niina Repoa näin: Moni hiuksensa menettänyt syöpäpotilas vierastaa peruukkia. Niina taas nauttii tilanteesta ja peruukkileikeistä. Kerrankin pääsi täysillä toteuttamaan groteskia ja humoristista puoltaan. Mietinkin, minkälaisella rajalla käsite olla olemassa tekee häpeän tunteen tyhjäksi. Oletan tämän rajan olevan olemassa kunkin ihmisen henkilökohtaisuudessa. Kun lehtien sivuilla kokemuksestansa kertova tämän vuosituhannen rintasyöpäpotilas varsin usein on kalju, näyttävät 1970-luvulla rintasyöpäänsä sairastaneet naiset saaneen pitää hiuksensa, koska solunsalpaajahoidot eivät aineiston esittämän mukaan olleet laajasti käytössä. Niinpä mediakin paikantaa sairauteen liittyvän mahdollisen häpeän muualle kuin hiuksettomuuteen, mistä on viitteitä esimerkiksi 1970-luvun Eevan jutuissa. Syyskuun 1975 Eeva (9/1975, 84 87) vieraili syöpää sairastavien lomapaikassa Kyyrönkaidassa Ristiinassa. Haastattelemiensa ihmisten kertomuksille Pirkko Koskiniemi oli antanut otsikon Elämästä ei saa hellittää vaikka kuinka väsyy. Lomalaiset kertovat: Täällä ovat kaikki samanarvoisia, sydämellisiä ja iloisia. [ ] Täällä saa olla niin vapaa. [ ] Täällä saa puhua vapaasti. Kotona pitää olla ihan hiljaa, kantaa mielessä vaan. Raskaat kotiympyrät, kun pitää vaieta. [ ] Aluksi oli sairaalassa paljon vieraita. Syövän kuulivat, niin erkanivat. Nytkin saa tuntea, että sä oot yks rutto pirulainen, mee pois. (Eeva 9/1975, ) Lehden juttuun valitsemat poiminnat viestinevät jotakin tuon ajan ilmapiiristä, sairaan ja sairauden hyväksymisestä ja hyväksymättömyydestä ja siten myös lamauttavasta, vaientavasta häpeästä, jota edellä olevan katkelman ihmiset ovat saaneet tuta kotonaankin. Lokakuussa 2007 media välittää kaiken vakavuuden keskeltä aikaisempaa valoisampia naisten ja heidän läheistensä kannanottoja, yhteisöllisyyden merkkejä: Sairauden kirjoittaminen julkiseksi [Arpi -kirja, KM] oli keino sysätä dramatiikkaa kauemmas. Se voi olla meidän selviytymiskeinomme, Niina ja hänen miehensä, näyttelijä Mikko Kouki uskovat. Vaimon kropan muutokset järkyttävät joitakin miehiä. Osa naisellisuudesta tuntuu puuttuvan. Mikolle sillä ei ole merkitystä. (Eeva 2/2008, 46.) Lähipiiri itki ja tsemppasi, ja hoitotiimi teki kaikkensa syövän selättämiseksi.[ ] Kun Minnalta lähti hiuksia, ajoin häneltä koko tukan partakoneella pois. Tukan ja rinnan lähteminen ei vaikuttanut minuun millään lailla. Ne ovat ulkoisia asioita. [ ] Peruukkikauppaan menimme yhdessä. (Me Naiset 40/ , )

13 Kuitenkin Eeva-lehti valikoi myös Miia Nuuttilan lausumasta osuuden, jossa tämä ei ole täysin vakuuttunut syöpään suhtautumisen avoimuudesta ja varauksettomuudesta vielä nykyisinkään: Jokainen tuntee jonkun sairastuneen. Vaikka sairaus saattaa liipata monia läheltä, siitä ei kuitenkaan ole helppo keskustella. Aina kannattaa vähentää tabuja ja puhua vaikeistakin aiheista. Asioiden jakaminen muiden kanssa on tärkeää. (Eeva 40/ , 56.) 13 On kiinnostavaa selvittää opinnäytetyön yhteydessä milloin tehtiin biovallallisia päätöksiä solunsalpaajien ottamisesta rintasyöpähoitojen arkipäivään ja miten nämä päätökset mahdollisesti näkyvät mediateksteissä. Puhtaasti omakohtaisen tuntuman mukaan ani harva rintasyöpään sairastuva nainen nykyisin välttyy parantavalta, mutta rankalta ja tahollaan sairastuttavalta solunsalpaajahoidolta. Asetelma on jokseenkin ambivalentti, kuin sanapari välttyä hoidolta. Tietääkseni myös yhä useampi säilyy hengissä vuosikymmen(iä) sitten sairastaneita sisariaan kauemmin tai parantuu rintasyövästään kokonaan Häpeämätöntä paljautta vastakarvainen nainen Tajusin kirkkaasti, että voin kuolla. Se heitti asiat uuteen järjestykseen. Oivalsin, että tämä on se matka, joka johtaa johonkin uuteen. [ ] Älä häpeä ja peittele kehoasi syövän jäljiltä, vaan mene rohkeasti ihmisten joukkoon uimahallia myöten. (Viva , ) Näen toimittaja Kaija-Kristina Törmän (Viva, , 40 43) olevan onnekas löytäessään haastateltavakseen rintasyövän sairastaneen Pia Langen, jonka ajatukset taudista kautta jutun tuntuvat mietityiltä, perustelluilta ja tavasta poikkeavina aivan uusia uria luovilta. Otsikko Matka uuteen elämään kumpuaa Langen uudesta naiseudesta ja vie sekä häntä että lukijaa uudenlaiseen tulevaisuuteen. Ajattelen Pia Langen tavallaan tehneen genealogisen analyysin elämästään, jonka pohjalta hän subjektina kykenee tekemään tavallisuudesta poikkeavia, ruumistaan ja mieltään koskevia päätöksiä. Foucault ta (1998a, 64) mukaillen Langella on sairastuttuaan ollut sitkeyttä ja kärsivällisyyttä koota itseään koskeva pikkutarkka ja valtaisa lähdemateriaali elämänsä genealogiseksi ymmärrykseksi viemään kohti tulevaisuutta. Voitaisiin ajatella Langen toimivan biovallan vastavoimana, haastavan parantavan mankelin tarjoamat hoitokeinot ja kyseenalaistavan niiden käytön pelkästään varmuuden vuoksi. Mielestäni hänen tapansa toimia on paitsi epätavanomainen myös suurta rohkeutta osoittava, johon itsestäni ei kenties olisi ollut: halusin kaiken hoidon, joka minulle määrättiin. Pia Lange osoittaa urhoollisuutensa seuraavalla tavalla: Matka eteenpäin alkaa siitä, että tekee ensin matkan sisäänpäin, sanoo rintasyövästä selviytynyt Pia Lange. [ ] Niinpä Pia päätti jättää sytostaattikuurin kesken [ ] Lääkäritkin ymmärsivät, että tämä oli hänen valintansa. [ ] Ajatukset, sanat ja tunteet ovat niitä välineitä, joilla vaikutamme omaan todellisuuteemme. [ ] Menetetyn rintansa tilalle hän ei halunnut vatsanpeitteistä rakennettua rintaa. [ ] Liiveihin sujautettu silikoni-irtorintakaan ei tuntunut

14 hyvältä vaihtoehdolta. [Toinenkin rinta poistettiin Pian pyynnöstä, KM.] Rinnattomuuttaan hän ei sen paremmin peittele kuin korostakaan. Se tuntuu totuttelun jälkeen ihan luonnolliselta. (Viva , ) 14 Pia Langesta jutun oheen otetussa koko sivun tummataustaisessa kuvassa 21 alaston nainen istuu risti-istunnassa valkoinen liina alaruumiin yli vedettynä, rinnaton yläruumis paljaana kohti kameraa katseen kanssa samansuuntaisesti. Raivoisa syöpä on hyvin visuaalinen. Kuvan nainen on kuin sellissään, näkyvissä ja valvojan katseen tavoitettavissa kuitenkin näkemättä itse kaikkia tarkastelijoitaan, lehden lukijoita. Hän on foucault laisittain informaation kohde, mutta mielestäni myös viestinnän subjekti toisin kuin panoptikonin asukit yleensä. (Foucault 2005, 274.) Kuvan katsoja on tornissaan oleva valvoja, jolla ei nyt näyttäisi olevankaan kurinpidollista funktiota tai kontrollitehtävää, koskapa valvonnan kohde on paitsi asettunut vapaaehtoisesti visuaaliseksi objektiksi ja tirkisteltäväksi myös haraamaan annettuja käsityksiä ja itsestäänselvyyksiä vastaan. Lange on muokannut panoptikonistaan tilan, jossa hän voi itse käyttää valtaa huolimatta sairaudestaan tai sen tuomista visuaalisista muutoksista, kun yksi vaihtoehto sairaalle on sulkeutua panoptikonin kaltaiseen tilaan valvottavaksi ja alistuvaksi, vallattomaksi ja tietämättömäksi objektiksi. Katsojan valvojuus voidaan toki nähdä mahdollisessa ihmettelyssä ja arvostelussa siinä, ettei Pia Lange itsestäänselvyytenä suostunut tavanomaisiin hoitoihin. Foucault (2005, 282) kirjoittaa lähes kaikkivoipaisesta panoptisesta rakennelmasta, ettei se ole pelkästään liitoskohta ja muuntaja valtamekanismin ja tehtävän välillä, vaan se on keino, jonka avulla valtasuhteet saadaan toimimaan määrätehtävässä ja tehtävä suoritetuksi näiden valtasuhteiden avulla. Tämän periaatteen mukaan toimii esimerkiksi sytostaattiosasto, jossa määrätehtävänä toimiva solunsalpaajalääkkeiden annostelu ehditään päivittäin kaikille tarvitseville toimittaa. Voidaan ajatella Pia Langen valjastaneen panoptikonia muistuttavan järjestelmän omien ajatustensa julkituomiseksi sekä olemalla niiden kanssa julkisuudessa että elämällä niitä todeksi päivittäin, itselleen. Ajattelen tästä syntyvän yksittäisten ihmisten omaelämäkertaa, jolla on samalla dokumentaarisia ulottuvuuksia. Tämän hetken ja tulevaisuuden tapahtumat ovat pian menneisyyden dokumentteja, myöhemmin historiallisia tosiasioita, milloin annettuja ja ilmiöitä piilottavia, milloin näitä avoimempia. Kuten Ilona Hongisto (2006, 47, 66) toteaa, katsoo dokumentaarisuus paitsi taaksepäin myös eteenpäin huomioiden sekä tutun että tuntemattoman, joka voi olla vaikkapa uusia todellisuuksia luova uusi ajatusmalli. Viva -lehden juttu Pia Langesta sekä samassa lehdessä Saa katsoa! -otsikon alla esitellyt kuusi naista kauniit, retusoimattomat, 21 Kuvannut Patrik Raski

15 15 alastomat, rinnattomat naiset eri pituisin hiuksin, oman ikäisinään kertomassa kuutta tarinaa rintasyövän voittamisesta näen lehden tulevaisuuden valintoina representoida asioita annettujen totuuksien ja itsestäänselvyyksien ohi, niistä piittaamatta. 4. Loppu jatkoksi ja uudeksi aluksi Vakava sairaus lääketieteellisenä tosiasiana ja sen kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja poliittiset ulottuvuudet johtavat aukomaan monia ovia monella tieteenalalla. Jokaisen oven takaa tuntuu avautuvan uusi maailma, jonka avulla voi alkaa käsittää maailmaa; tuoda tolkkua sairauden kaoottiseen maailmaan. Rintasyöpä on paitsi julkinen ilmiö ja yhteiskunnallinen ongelma myös ja ensisijaisesti ihmisen intiimin alueen kriisi, osa elämää. Matka tämänkin kirjoitustyön syntymiseen on ollut raskas, mutta myös antoisa, vapauttava ja tulevaisuutta rakentava, jollainen tulossa oleva opinnäytekin on. Sairaus on elämän yöpuoli, ihmisen raskaampi osa, kirjoittaa Susan Sontag (1991, 9). LÄHTEET Aineistolähteet: Dokumenttielokuva: Tosi tarina: Maratoonari. Dokumenttielokuva Minna Aartomaan maratoniharrastuksesta ja sairastumisesta rintasyöpään. Suomi 2007, TV1 Asiaohjelmat. Tuotanto Illume Oy Yhteistyössä: Meilahden sairaalan syöpäklinikan henkilökunta, Suomen syöpäyhdistys. Haastattelut: Kaisa, Marja, Meiju ja Päivi Kirja: Hassi, Satu Tukka hattuhyllyllä. Helsinki: WSOY. Lehdet: Roosa nauha -kampanjakuukauden, lokakuun 2007 lehdet: Anna /40, Eeva 10 lokakuu 2007, Ilona (Iltalehti) /40, Kotiliesi /19, Me Naiset /40.

16 16 Lisäksi seuraavat lehdet: Eeva 9 syyskuu 1975, Eeva 4 huhtikuu 1980, Eeva 7 heinäkuu 2005, Eeva 2 helmikuu 2008, Viva /3. Elektroniset lähteet: Finnanest 2006, 39 (5). Anestesian käyttöönotto. Tapani Tammisto ja Christine Tammisto. Tulostettu Finnish Cancer Registry 2006 Finland. sekä ooo4i2.html Tulostettu Jakola, Jari. Sisäinen häpeä ja kognitiivinen psykoterapia. Kognitiivisen psykoterapian verkkolehti 2005, 2, (2), Kognitiivisen psykoterapian yhdistys ry. Tulostettu Malinen, Ben. Häpeä, syyllisyys ja sairaus. Niveltieto 2/ Tulostettu Suomen Syöpärekisteri. Tulostettu Kirjallisuus: Foucault,Micehl 1998a. Foucault/Nietzsche. Suom. Lehtonen, Turo-Kimmo; Vähämäki, Jussi. Helsinki: Tutkijaliitto. Alk. Teoksessa Cahiers de Royaumont, VI, Éditions de Minuit, Paris 1967 (Colloque de Royamont, juillet 1964). Foucault, Michel 1998b. Seksuaalisuuden historia. Tiedontahto. Nautintojen käyttö. Huoli itsestä. Suom. Sivenius, Kaisa. Helsinki: Gaudeamus. Alk. La volonté de savoir (Histoire de la sexualité 1) L usage des plaisirs (Histoire de la sexualité II) Le souci de soi (Histoire de la sexualité III) Éditions Gallimard. Foucault, Michel Tarkkailla ja rangaista. Suom. Nivanka, Eevi. Helsinki: Otava. Alk. Surveiller et punir. Naissance de la prison. Éditions Gallimard 1975.

17 17 Halonen, Irma Kaarina Uhkaava ikä ja naistenlehden kurittava katse. Teoksessa Laiho, Marianna; Ruoho, Iiris (toim.). Median merkitsemät. Ruumis ja sukupuoli kuvassa. Jyväskylä: PS-kustannus. Hamburger, Jean Ihmisen mahti ja hauraus. Tutkielma lääketieteen ja ihmisen muodonmuutoksista. Suom. Leikola, Anto. Tark. LL Lappi, Risto. Porvoo-Helsinki-Juva: WSOY. Alk. La puissance et la fragilité. Essai sur les métamorphoses de lamédecine et de l homme. Flammarion, Heinämaa, Sara Ele, tyyli ja sukupuoli. Merleau-Pontyn ja Beauvoirin ruumiinfenomenologia ja sen merkitys sukupuolikysymykselle. Helsinki: Gaudeamus. Helén, Ilpo Äidin elämän politiikka. Naissukupuolisuus, valta ja itsesuhde Suomessa 1880-luvulta 1960-luvulle. Helsinki: Gaudeamus. Hélen, Ilpo Jälkisanat. Elämä seksuaalisuudessa. Teoksessa Foucault, Michel. Seksuaalisuuden historia. Tiedontahto. Nautintojen käyttö. Huoli itsestä. Suom. Sivenius, Kaisa. Helsinki: Gaudeamus. Alk. La volonté de savoir (Histoire de la sexualité 1) L usage des plaisirs (Histoire de la sexualité II) Le souci de soi (Histoire de la sexualité III) Éditions Gallimard. Hongisto, Ilona Dokumentaarisuus. Todellisuuden tallentamisesta todellisuuden kohtaamiseen. Teoksessa Ridell, Seija; Väliaho, Pasi; Sihvonen, Tanja (toim.). Mediaa käsittämässä. Tampere: Vastapaino. Honko, Lauri Kulttuuri ja sairaus. Teoksessa Hyry, Katja (toim.). Sairaus ja ihminen. Kirjoituksia parantamisen perusteista. Helsinki: SKS. Hyry, Katja Lukijalle. Teoksessa Hyry, Katja (toim.). Sairaus ja ihminen. Kirjoituksia parantamisen perusteista. Helsinki: SKS. Ikonen, Pentti ja Eero Rechardt Thanatos, häpeä ja muita tutkielmia. Helsinki: Nuorisopsykoterapia-säätiö.

18 Kaartinen, Marjo Arjesta ihmeisiin. Eliitin kulttuurihistoriaa luvun Euroopassa. Helsinki: Tammi. 18 Kosofsky Sedgwick, Eve Breast cancer: an adventure in applied deconstruction. Teoksessa Price, Janet and Shildrick, Margit (edit.). Feminist Theory and The Body. A Reader. Edinburgh: Edinburgh University Press. Kosonen, Ulla Nähdyksi tulemisen kaipuu ja häpeä. Teoksessa Jokinen, Eeva (toim.). Ruumiin siteet. Kirjoituksia eroista, järjestyksistä ja sukupuolesta. Tampere: Vastapaino. Palin, Tutta Ruumis. Teoksessa Koivunen, Anu; Liljeström, Marianne (toim.). Avainsanat. 10 askelta feministiseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. Alk Ridell, Seija ja Pasi Väliaho Mediatutkimus käsitteiden kudelmana. Teoksessa Ridell, Seija; Väliaho, Pasi; Sihvonen, Tanja (toim.). Mediaa käsittämässä. Tampere: Vastapaino. Saukko, Paula Doing Research in Cultural Studies. An Introduction to Classical and New Methodological Approaches. London-Thousand Oaks-New Delhi: SAGE Publications. Sontag, Susan Sairaus vertauskuvana & Aids ja sen vertauskuvat. Suom. Saarinen, Osmo. Helsinki: Love kirjat. Alk. Illness as Metaphor (1978) & AIDS and Its Metaphors (1989). New York: Farrar, Strauss and Giroux, Inc. Tapper, Helena (toim.) Me median maisemissa. Reflektioita identiteettiin ja mediaan. Helsinki: Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia. Palmenia-kustannus. Väliaho. Pasi The Moving Image. Gesture and Logos circa Turku: Turun yliopisto. Luento: Kaartinen, Marjo. Luento Rintasyöpä ja kärsimys Asklepios-ohjelma. Turun yliopisto.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio 8.10.2010 ARVOT JA IHANTEET Mikä on minun mielestäni itseni arvo? TUNNE-ELÄMÄN TARPEET Ihmisellä on kaksi tunne-elämän perustarvetta rakastaa ja

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Mediatutkimuksen päivät, Turku 4.2.2011 Esa Reunanen Perustiedot Käynnistyi syksyllä 2010 Valmistuu vuodenvaihteessa 2011 / 2012 Tutkijat: Esa Reunanen, Auli Harju,

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8. 9. 2015 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimusta (elämäkerta- ja sukupolvitutkimusta) yhteiskuntapolitiikan oppiaineessa Helsingin yliopistossa

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987)

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8.11.2016 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) toi sukupolvet suomalaiseen yhteiskuntatutkimukseen Aineistona

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Vakavasti sairas potilas ja toivo

Vakavasti sairas potilas ja toivo Vakavasti sairas potilas ja toivo Pohjolan lääketiedepäivät 2/2016 Päivi Hietanen, syöpätautien dos., psykoterapeutti Suomen Lääkärilehti Sidonnaisuudet Kolmen viime vuoden aikana palkkioita vuorovaikutusopetuksista

Lisätiedot

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto:

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: 1 DES Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: / 200 Ohjeet: Tässä kyselylomakkeessa on 28 kysymystä kokemuksista, joita Sinulla saattaa ilmetä arkielämässäsi. Me olemme kiinnostuneita siitä, onko Sinulla,

Lisätiedot

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa:

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: I II III IV Novellianalyysi Perinnetekstin analyysi Kuva-aineiston analyysi Populaarimusiikkiaineiston

Lisätiedot

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Jussi Onnismaa HY Palmenia i

Jussi Onnismaa HY Palmenia i Miten ohjausvuorovaikutus tehdään? Jussi Onnismaa, dos., HY, Palmenia Asiantuntijaksi kasvu korkea-asteen asteen täydennyskoulutuksessa - löytöretki osaamisen kehittämisen ilmiökenttään 26.10.2010, Futurex

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti

Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti Vuorovaikutus: tieto ja tunne Potilaan kohtaaminen Potilaan tulosyyn/tarpeen tunnistaminen Tiedon kerääminen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.3 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Onneksi on omaishoitajaonnen avaimia 17.4.2012 Imatran kylpylä Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö Onnen avaimia? Etsimme onnen avaimia Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Päiväkirjamerkintä Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa

Päiväkirjamerkintä Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa 1 2 3 Päiväkirjamerkintä 21.1.2014 Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa aina järkeistää, mutta mikä ohjaa valintoja sen

Lisätiedot

TUNNELMAMUOTOILU. Marjo Rantanen. Yritys, joka ei arvosta ihmistä, ei ansaitse menestyä.

TUNNELMAMUOTOILU. Marjo Rantanen. Yritys, joka ei arvosta ihmistä, ei ansaitse menestyä. TUNNELMAMUOTOILU Marjo Rantanen Yritys, joka ei arvosta ihmistä, ei ansaitse menestyä. Talentum Pro Helsinki 2016 Talentum Media Oy ja Marjo Rantanen Kansi: Marjo Rantanen ja Ile s Workshop, Ile Suni Taitto:

Lisätiedot

Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia. Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä

Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia. Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä www.poikientalo.fi Tuki- ja neuvontapalvelu www.sinuiksi.fi Neuvontatyöntekijät Jussi

Lisätiedot

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua. TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua. TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:

Lisätiedot

Naisten terveys ja hormonien käyttö

Naisten terveys ja hormonien käyttö Helsingin yliopiston Kansanterveystieteen laitoksen tutkimus: Naisten terveys ja hormonien käyttö Tutkimusryhmämme selvittää HORMONIVALMISTEIDEN KÄYTÖN ja NAISTEN TERVEYDEN SUHDETTA. Tässä kyselylomakkeessa

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot