Laskimokirurgian uudet tuulet. Aarno Lehtola, Mikko Tuuliranta ja Vesa Perhoniemi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laskimokirurgian uudet tuulet. Aarno Lehtola, Mikko Tuuliranta ja Vesa Perhoniemi"

Transkriptio

1 Katsaus Laskimokirurgian uudet tuulet Aarno Lehtola, Mikko Tuuliranta ja Vesa Perhoniemi Laskimotauteihin liittyvän patofysiologinen tieto lisääntyy sekä diagnostiset ja hoitomenetelmät kehittyvät. Esimerkkinä tästä kehityksestä ovat akuuttien laskimotukosten liuottaminen, kroonisten laskimoahtaumien angioradiologinen manipulointi, kroonisten laskimotautien tutkimis- ja diagnosoimisjärjestelmä, virtaushäiriön poistoon perustuva pintalaskimoiden mini-invasiivinen saneeraustekniikka sekä syviä laskimoläppiä korjaava kirurgia. Syvän laskimotukoksen liuotushoito sekä kroonisten laskimoahtaumien ja tukosten laajentaminen ja avaaminen vähentävät kroonisia laskimosairauksia tai niiden hoidon tarvetta. Leikkaus- ja hoitosuunnitelmat tulee laatia ja tehdä ainoastaan kroonisten laskimosairauksien kliinisten oireiden ja löydösten taustalla olevan laskimoverenkierron häiriön syyn, laajuuden ja vaikeusasteen tarkan kartoittamisen pohjalta. Uusi tervetullut»oikea diagnoosi oikea hoito» -järjestelmä on otettu erittäin tervetulleena käytäntöön, mutta se edellyttää muutoksia nykyiseen tutkimis- ja hoitojärjestelmään. Suomen laskimokirurgia on muutospaineiden edessä. Suonikohjuleikkausten uusimistaajuus on jopa 77 % (Royle 1986). Määrä on korvannut laadun. Diagnoosi ja leikkauspäätös tehdään usein pelkän vilkaisun perusteella. Lisäksi saatetaan teettää laskimoiden nouseva varjoainekuvaus»epäiltäessä» säären yhdyslaskimovikaa. Tällöin löydetään ja hoidetaan sitä, mitä halutaankin, ja usein huonoin tuloksin. Leikkaussuunnitelma ja leikkauksen suorittaminen ovat satunnainen sekoitus kaavamaista vena saphena magnan ja näkyvien suonikohjujen poistoa sekä säären yhdyslaskimoiden sulkua, yhdessä tai erikseen. Viimeaikaista keskustelua on leimannut tekniikkakeskeisyys, ja olennaisin asia eli virtaushäiriön diagnostiikka on jäänyt täysin huomiotta.»kohjukirurgian» uusia menetelmiä, joista osa on vielä kokeellisia, on mainostettu lehtien palstoilla käypinä menetelminä. Asiakaskunta on oppinut tiedustelemaan esteetti- sistä syistä mm. tähystysleikkauksia, joiden määrä onkin kasvanut huikeasti kysynnän myötä. Laskimokirurgian huonoja tuloksia on syytä tarkastella kriittisesti uuden taitotiedon pohjalta. Opetus ja koulutus on uudistettava. Oppikirjojen tulisi sisältää alan viimeisin tieto eikä kehitystä jarruttavaa, aikansa elänyttä, vanhaa ja virheellistä tietoa. On luotava uudet laatukriteerit täsmädiagnostiikalle ja -kirurgiallekin sekä käyvälle hoidolle, jonka tulisi perustua näyttöön. Leikkausaiheet on syytä rajata niin, että kirurgiseen hoitoon kuuluvat leikataan ja käytetään oikeita menetelmiä. Konservatiiviseen hoitoon kuuluville suositetaan lääketieteellistä hoitosukkaa. Vastuu laskimokirurgian uudelleenjärjestelystä ja kehittämisestä kuuluu paitsi verisuonikirurgeille (Ghauri ym. 1998, Lehtola 1997) ja muille laskimoita leikkaaville lääkäreille myös päättäjille. Duodecim 2000; 116:

2 Laskimoiden pitkäaikainen vajaatoiminta Kliininen tutkimus Dopplertutkimus Lisätutkimukset: Dupplextutkimus Ambulatorinen laskimopaine Nouseva ja laskeva varjoainekuvaus Syvien laskimoiden vajaatoiminta Pinnallisten laskimoiden vajaatoiminta Takaisinvirtaus Tukos Läpän kiristystä ja laskimon siirtoa harkittava Laskimon ohitusleikkausta harkittava Vena saphenojen viallisten osien poisto Paikalliset eksisiot Viallisten yhdyslaskimoiden sitominen Kuva 1. Alaraajojen kroonisen laskimovian tutkimus- ja hoitokaavio Seuraavassa katsauksessa keskitytään pääosin laskimoiden kroonisen takaisinvirtauksen patofysiologiaan, diagnosointiin ja leikkaushoitoon (kuva 1), koska takaisinvirtauksen poisto tai korjaus edustaa käytännössä miltei koko laskimokirurgiaa (Lehtola 1997, Lehtola ym. 1997), ja koska akuutin ja kroonisen laskimotukoksen operatiivinen hoito tulee erittäin harvoin kyseeseen (Eklof ja Kistner 1996, Eklof ym. 1998). Tukosten hoitoa (Mänttäri 1998) ja niihin liittyviä angioradiologisia interventioaspekteja (Rutherford 1996, Semba ja Dake 1996) käsitellään vain mikäli niillä on yhtymäkohtia käsiteltävään pääaiheeseen. Laskimoiden takaisinvirtauksen patofysiologia Laskimossa syntyy primaarista takaisinvirtausta, kun perinnöllisesti heikkorakenteisen suonen seinämä laajenee paineen vaikutuksesta, läppärengas venyttyy ja läppä alkaa vuotaa. Seurauksena on pystyasennossa tapahtuva alas- eli takaisinvirtaus. Pintalaskimoiden takaisinvirtaus on totunnaisesti rinnastettu suonikohjuihin, mutta dopplertutkimusten yleistyttyä on havaittu, että vaikeaa, jopa säärihaavaan johtavaa pintalaskimoiden takaisinvirtausta esiintyy ilman kohjuja (Tibbs 1992). Pelkkä syvien laskimoiden takaisinvirtaus saattaa ilmetä aluksi vain raajan turvotustaipumuksena, mutta vaikeammissa tapauksissa siihen kuten muuhunkin laskimoiden vajaatoimintaan liittyy aina säären ja nilkan pigmentoituminen sekä ihonalaiskudoksen kovettuminen. Pitkälle kehittyneeseen pintalaskimoiden takaisinvirtaukseen liittyy lähes aina vena saphena magnan tai parvan tai molempien vajaatoiminta, niiden tyviläppien vuoto ja sitä kautta takaisinvirtaus syvästä järjestelmästä pintarunkoja pitkin alas. Reiden, säären, nilkan ja jalkaterän yhdyslaskimot ottavat vastaan tämän patologisen virtauksen ohjaten sen takaisin syvään järjestelmään (Tibbs ja Fletcher 1983, Goren ja Yellin 1990)(kuva 2). Tilanne on päinvastainen syvien laskimoiden takaisinvirtauksessa, jos siihen liittyy jollakin tasolla yhden tai useamman yhdyslaskimon pettäminen. Tuolloin takaisinvirtaus voi kulkeutua pintalaskimoverkostoon minkä tahansa vajaatoimintaisen yhdyslaskimon kautta ja takaisin syvälle terveen yhdyslaskimon kautta taikka ylös tervettä pintajärjestelmää pitkin. Pelkkä 1358 A. Lehtola ym.

3 pintalaskimoiden vajaatoimintakin saattaa lisätä merkittävästi, jopa seitsenkertaisesti, alaraajan laskimovirtausta (Goren ja Yellin 1990). Pitkään jatkunut suurentunut virtaus kuormittaa tervettä laskimopuustoa ja johtaa sekundaarisen takaisinvirtauksen kehittymisen myötä alati laajenevaan vikaan ja vaikeaan laskimohypertensioon (Goren ja Yellin 1990, Ruckley ja Makhdooni 1996, Bergan 1998). Syvien tukosten jälkitiloissa laskimoiden takaisinvirtaus saattaa olla hyvinkin laaja-alaista. Alaraajan laskimojärjestelmän monimutkaisuuden ja yksilöllisen vaihtelun vuoksi voivat takaisinvirtausreitit laskimopuuston eri osien välillä vaihdella huomattavasti. Niinpä tuloksekas ja motivoiva laskimokirurgia ei voi perustua kaavamaisuuteen ja yliyksinkertaistamiseen, vaan siihen tarvitaan yksityiskohtaista ja tarkkaa tietoa (Lehtola ym. 1997). Laskimoiden takaisinvirtauksen diagnostiikka Kroonisten laskimosairauksien hoidon tulee perustua oikeaan diagnoosiin (Beebe ym. 1996, Kistner 1996, Lehtola 1997, Lehtola ym. 1997). Vena femoralis Vastaanottavat yhdyslaskimot Vena saphena magna Vena plantaris Taulukko 1. Alaraajojen kroonisen laskimosairauden luokitus (CEAP). C. Kliiniset löydökset (luokat C0 6, a=oireeton, s=oireinen) C0 Ei näkyviä tai palpoitavia laskimotaudin merkkejä C1 Teleangiektasioita, livedo reticularis C2 Suonikohjuja C3 Turvotusta ilman ihomuutoksia C4 Laskimotautiin liitettäviä ihomuutoksia C5 Ihomuutoksia ja parantunut säärihaava C6 Ihomuutoksia ja säärihaava E. Etiologinen luokitus Ec synnynnäinen Ep primaarinen Es sekundaarinen A. Anatominen jakautuminen eri laskimoissa Pinnalliset laskimot (As1 5) s1 Teleangiektasiat s2 Vena saphena magna, reisi s3 Vena saphena magna, sääri s4 Vena saphena parva s5 Pinnallisiin päärunkoihin liittymätön Syvät laskimot (Ad 6 16) d6 Alaonttolaskimo d7 Vena iliaca communis d8 Vena iliaca interna d9 Vena iliaca externa d10 Lantio: gonadit, ligamentum latum uteri d11 Vena femoralis communis d12 Vena femoralis profunda d13 Vena femoralis superficialis d14 Vena poplitea d15 Vena tibialis (anterior, posterior, vena fibularis) d16 Lihaslaskimot (m. gastrocnemius, soleus, muu) Yhdyslaskimot (Ap 17,18) p17 Reisi p18 Sääri P. Patofysiologinen häiriö (Pr=takaisinvirtaus, Po=tukos) Kuva 2. Vena saphena magnan ja sen sivuhaaran takaisinvirtaus ohjautuu säären alueen yhdyslaskimoiden kautta säären alueen syviin laskimoihin. Esimerkkejä: Oireeton, komplisoitumaton suonikohjutauti vena saphena magnan reisiosassa=c2a Ep As2 Pr; posttromboottinen oireinen säärihaava jalassa, jossa on kaikkien laskimoiden takaisinvirtaus=c6s Es As2-5, d11-16, p 17-18, Pr Laskimokirurgian uudet tuulet 1359

4 Perustana ovat taudin kliininen tila ja oireet, syntymekanismi, vian anatominen sijainti sekä verenkierron häiriön luonne ja laajuus (CEAPjärjestelmä, taulukko 1). Oireet ja paikallislöydökset voidaan haluttaessa pisteittää asteikolla 0 18 (taulukko 2), ja sairauden aiheuttaman haitan (asteikko 0 3, taulukko 3) perusteella voidaan arvioida leikkauksen tarvetta ja kiireellisyyttä. Tältä pohjalta tehty diagnoosi palvelee, ohjaa ja opettaa käyttäjäänsä parhaiten (Kistner 1996). Diagnostiikan kulmakivi on jatkuva-aaltoinen kynädoppler laite, joka on jokaisen ulottuvilla. Sen käyttö laskimoiden takaisinvirtauksen määrittämiseksi on helppo oppia, ja se soveltuu hyvin laskimovikojen seulontaan. Kynädopplerilla voidaan diagnosoida ja paikantaa noin 90 % tavallisista pintalaskimovioista (Mercer ym. 1998). Polvitaipeen laskimorefluksi on kuultavissa kynädopplerilla, mutta sen avulla ei pystytä erottamaan vena saphena parvaa, vena popliteaa eikä lihaslaskimoita. Valtimoääni voi olla häiritsevää. Väridoppler-dupleksitutkimus on välttämätön vena saphena parvan vajaatoiminnan varmistamiseksi, ja samalla saadaan useimmiten riittävä käsitys tämän suonen ja polvitaipeen laskimoiden vaihtelevasta anatomiasta. Polvitaipeen laskimoiden kulku on selvitettävä jo pelkästään leikkausviillon paikan määrittämiseksi (Hobbs 1980, Ruckley 1988)! Mikäli dupleksitutkimus ei anna riittävää informaatiota, on anatomia selvitettävä suonten varjoainetutkimuksella, varikografialla (kuva 3). Taulukko 3. Alaraajojen kroonisen laskimosairauden haittaluokitus. Luokka Oireiden vaikeus 0 Oireeton 1 Oireinen, voi työskennellä ilman hoitosukkaa tai tukisidettä 2 Oireinen, ei voi työskennellä ilman hoitosukkaa tai tukisidettä 8-tuntista päivää 3 Ei voi työskennellä edes hoitosukan tai tukisiteen kanssa Taulukko 2. Alaraajojen kroonisen laskimosairauden kliininen pisteitys. Jokainen oire tai löydös voi saada 0 2 pistettä. Oire tai löydös Kipu Turvotus Venoosinen klaudikaatio Pigmentaatio Lipodermatoskleroosi Säärihaavan koko (suurin) Säärihaavan kesto Säärihaavan uusiminen Säärihaavojen lukumäärä Kuva 3. Varikografia: poistamattoman vena saphena parvan yläosan takaisinvirtaus on aiheuttanut suuret laskimolaajentumat pohkeen alaosaan A. Lehtola ym.

5 Syvien laskimovikojen diagnostiikassa väridoppler-dupleksitutkimus on ensisijainen. Se antaa tietoa sekä anatomiasta että toiminnasta. Sillä nähdään tutkittava suoni ja verenvirtauksen suunta suonen sisällä: anturiin päin virtaava veri näkyy punaisena ja poispäin virtaava veri sinisenä (kuva 4 A,B). Tutkimus tehdään pystyasennossa jalan ollessa rentona; pohjelihasta komprimoidaan jaksoittain kädellä tai automaattisella painemansetilla. Kompression hellittämisen jälkeen jo yli sekunnin kestävää takaisinvirtausta pidetään patologisena (kuva 4 B) (Neglen ja Raju 1992, Grabs ym. 1996, Shami ym. 1997). Täydentävänä tutkimuksena tehdään harkinnan mukaan laskimoiden nouseva ja laskeva varjoainetutkimus tarvittaessa sekä nivus- että polvitasolta. Paras informaatio saadaan, jos tutkimus tehdään toiminnallisena kippipöydällä, kinekuvataan ja videoidaan. A B Kuva 4. A) Kaikukuva reisilaskimon läpästä. B) Syvän laskimon takaisinvirtauskäyrä väridupleksitutkimuksessa. Laskimoiden takaisinvirtauksen leikkaushoidon aiheet Leikkaaminen on aiheellista takaisinvirtauksesta johtuvan kohonneen laskimopaineen aiheuttaessa hoitosukasta huolimatta merkittäviä haitallisia oireita (taulukot 2 ja 3) tai johtaessa ihon tai sen alaisen kudoksen komplikaatioihin (taulukko 2) tai jos vaihtoehtoinen kompressiohoito ei onnistu tai on vasta-aiheinen. Samanaikaisen syvän laskimovian korjausta harkitaan yleensä vasta pintasaneerauksen jälkeen. Pintalaskimovikojen leikkaushoito Leikkaukseen kuuluu kolme vaihetta: 1) pohjelihaspumpun yläpuolisen yhdyslaskimon eli useimmiten safeenajunktion tai reiden yhdyslaskimoiden tai molempien sulku, 2) päälaskimorungon tai -runkojen viallisten osien poisto ja 3) viallisten sivuhaarojen poisto. Ensimmäinen vaihe on leikkaushoidon kulmakivi, jota ilman muut toimenpiteet ovat tehottomia. Ylivoimaisesti tavallisin pintalaskimoiden vajaatoiminnan ilmentymä on vena saphena magnan tyven ja reisiosan vika, jonka leikkaus edellyttää safenofemoraalisen junktion sekä reiden alueen magnan täydellistä saneerausta. Vena saphenan tyven lisäksi myös reisilaskimo on pystyttävä tunnistamaan varmasti ja paljastamaan, sillä magnarunkoja saattaa olla kaksikin ja toista voidaan erehtyä luulemaan reisilaskimoksi. Joskus osa vena saphenan tyven sidontaa vaativista sivuhaaroista laskee osittain reisilaskimon puolelle (Lefebvre-Vilardebo 1992, Tibbs 1992 ja 1997, Gillot 1994). Vena saphena magnasta stripataan vain viallinen segmentti, joka useimmiten rajoittuu reiteen (Perhoniemi 1991 ja 1999). Tavallinen oliivikärkinen Mayon stripperi aiheuttaa suuren kudosvaurion suonen kasaantuessa paksuksi sykkyräksi (kuva 5). Totunnainen strippaus nilkasta nivukseen johtaa usein terveenkin suonen osan poistoon ja aiheuttaa usein huomattavaa vuotoa, kipeitä verenpurkaumia, imutievaurioita ja safeenushermon jopa pysyvän, invalidisoivan neuralgian. Suosittelemme poistettavien päärunkojen ja sivuhaarojen nivustaipeesta alas- Laskimokirurgian uudet tuulet 1361

6 Kuva 5. Uusintaleikkauksessa reiden alueelta poistettu vena saphena magnan kahdentuma, joka oli jäänyt huomaamatta edellisessä leikkauksessa. Huomaa poistetun suonen ympärillä oleva runsas rasvakudos, joka tulee mukaan käytettäessä vaijeristripperiä. päin suuntautuvaa retrogradista poistoa ns. PIN-stripping-menetelmällä. Siinä työnnetään ohut metallipuikko poistettavaan laskimoon niin syvälle kuin puikko luontevasti menee viallisten läppien sitä estämättä ja sen jälkeen puikon kärki työnnetään sen kohdalle tehdyn haavan kautta ulos. Puikon yläpäässä oleva lanka sidotaan poistettavan laskimon yläpäähän, jolloin hidas veto invaginoi suonen, ja se luistaa siististi ulos puikon perässä vahingoittamatta ympäröiviä kudoksia. Invaginaatiopoiston epäonnistuessa voidaan käyttää»retreiver»-puikkoa, jonka päässä on litteä paksunnos (Oesch 1993). Vena saphena magnan kahdentumat on stripattava erikseen ja tehtävä tarvittaessa reiteen apuviiltoja (Tibbs 1992, Gillot 1994). Samaa periaatetta noudatetaan vena saphena parvan kirurgiassa, jonka tekevät selvästi vaikeammaksi ja komplikaatioherkemmäksi polvitaipeen hankala anatomia ja laskimon vaihteleva kulku, eikä tämän suonen leikkausta voida ajatellakaan ilman kuvauksia (Gillot 1997). Leikkaus aloitetaan sivuhaaravarikoosin poistolla, jonka jälkeen päärunko on helpompi stripata, ja verenvuoto vähäisempää. Strippaukseen soveltumattomat kiemurtelevat sivuhaarakohjut pyritään poistamaan varta vasten tähän tarkoitukseen suunnitelluilla koukuilla noin 2 mm:n pistorei istä, joita ei tarvitse ommella ja joiden arvet häviävät yleensä noin vuoden kuluessa. Reiden alaosan ja säären alueella on suurta apua rullamansettityhjiöstä (Perhoniemi 1991), varsinkin jos kohjuja on leikattu jo aikaisemmin. Säären alueen yhdyslaskimoiden primaarinen takaisinvirtaus on erittäin harvinaista ja se on lähes aina seurausta syvän tai pinnallisen laskimojärjestelmän takaisinvirtauksesta (Goren ja Yellin 1990, Ruckley ja Makhdooni 1996). Pintasaneerauksen yhteydessä monet yhdyslaskimot repeytyvät irti kohjujen mukana ja jäljelle jääneet tervehtyvät useimmiten, kun patologinen pintavirtaus on eliminoitu (Ruckley ja Makhdooni 1996). Tästä ja monesta muusta syystä on Cockett Lintonin -tyylisestä säären alueen yhdyslaskimoiden sulkuleikkauksesta luovuttu. Endoskooppisen kirurgian kehittymisen myötä toimenpide on herännyt uudelleen henkiin SEPSnimisenä (subfascial endoskopic perforator surgery) tähystysleikkauksena. Suositamme kriittistä suhtautumista tämän jo hylätyn leikkausmenetelmän uuteen käyttöönottoon. Menetelmä ei missään nimessä kuulu tavallisen suonikohjutaudin hoitoon, jossa suositus on paikallinen viilto viallisen yhdyslaskimon kohdalle ja sen sulku faskiatasossa. Usein potilaan tila on pahentunut, kun alas vuotavat pintalaskimot on jätetty poistamatta ja on tuhottu säären alueen yhdyslaskimot ja estetty pintasuonten normaali tyhjentyminen syviin laskimoihin. Syvien laskimoiden takaisinvirtaukseen liittyvässä yhdyslaskimoviassa SEPS:llä voi olla käyttöä, jos säären alueella on vaikea lipodermatoskleroosi (Bergan 1998, Gloviczki ym. 1999). Konservatiivinen ja muu hoito Puristusluokkien 1 ja 2 hoitosukat (EU-normien mukaisesti C Cl I.H (high) ja C Cl II) ovat vertaansa vailla turvotuksen hoidossa leikkauksen vaihtoehtona ja lisänä ennen leikkausta ja myös sen jälkeen. Ne asetetaan jalkaan heti leikkauksen jälkeen, kun haavat eivät enää eritä merkittävästi. Lääkinnälliset hoitosukat ovat miltei korvanneet sidonnan, jolla aikaansaatu kompressio on epätasaista (Perhoniemi ja Asp 1983). Ruiskutushoito on kirurgiaa täydentävää (Browse ym. 1999). Hemodynaamisesti merkittävät pintalaskimoviat on ensin diagnosoitava ja saneerattava. Useimmiten kyseessä ovat säären alueen jäännöskohjut. Potilaita on informoi A. Lehtola ym.

7 tava hoidon mahdollisista komplikaatioista. Jälkihoito edellyttää 2 4 viikon yhtäjaksoista kompressiohoitoa. Syvien laskimoiden takaisinvirtausta korjaava kirurgia Käsitys, jonka mukaan syvien laskimoiden takaisinvirtaukselle ei voida eikä kannata tehdä mitään, on vanhentunut (Kroese ym. 1999). Syvien laskimoiden leikkaushoidon aiheet ovat periaatteessa samoja kuin pintalaskimokirurgiassa, etenkin jos kysymyksessä on läppien primaarinen takaisinvirtaus. Pintalaskimoviat tulisi saneerata ensin. Jos potilas tämän jälkeen oireilee merkittävästi huolimatta hoitosukilla optimaalisesti toteutetusta kompressiohoidosta, on aihetta harkita syvien laskimoiden korjausta. Syvän laskimotukoksen jälkeisissä tiloissa on tärkeää seuloa tukokselle altistavat tekijät ja antaa suuren riskin potilaille tarvittaessa pysyvä antikoagulanttihoito. Usein tukos on avautunut spontaanisti tai tila kompensoitunut runsaan lateraalikierron avulla. Samalla näille potilaille on yleensä kehittynyt laaja-alainen laskimoiden takaisinvirtaus. Mikäli kroonisia tukoksia tai merkittäviä ahtaumia ei ole, tulee näillekin potilaille ensin tehdä kunnollinen pintasaneeraus ja viallisten yhdyslaskimoiden sulku ennen kuin ryhdytään korjaamaan syvien laskimoiden takaisinvirtausta. Jos potilaalla todetaan kroonisia tukoksia tai ahtaumia etenkin nivus-alaonttolaskimotasolla, on selvitettävä tukoksen syy ja mahdollisen virtausesteen merkitys laskimoiden tyhjenemiselle. Lisäksi on selvitettävä mahdollisuudet tukoksen uudelleen avaamiseen ja ahtauman laajentamiseen tai laajentavan metallisen verkkotuen eli stentin asentamiseen (Semba ja Dake 1996). Laskimoiden takaisinvirtauksen korjaus tulee tehdä vasta virtausesteen korjauksen jälkeen (Eklof ym. 1998). Syvien laskimoiden korjaus Korjaus voidaan tehdä nivus-, reisi- ja polvitasolle peräkkäisissä leikkauksissa tai jopa samalla kertaa. Usein tilanne korjattavien läppien osalta on mahdollista todeta vasta, kun kyseinen suoni on preparoitu esille ja avattu. Läppien primaarinen tai sekundaarinen takaisinvirtaus voidaan korjata läppien sisäisellä tai ulkoisella kiristyksellä (kuvat 6 a,b). Syvän tukoksen sairastaneilta löytyy tukoksessa tuhoutuneen laskimosegmentin yläpuolelta tai viereisestä rungosta tyypillisesti yllättäen, usein vasta leikkauksessa, korjattava läppä. Takaisinvirtaus voidaan korjata myös transponaatiolla (kuva 6 c). Nivustasolla tarkoitukseen voi soveltua myös vena saphena magna. Jos läppiä ei ole ollenkaan tai ne ovat kaikki tuhoutuneet tukoksen yhteydessä, voidaan viimeisenä keinona yrittää saada läpällinen siirre joko vena saphena magnasta tai vena axillariksesta, jos niissä on pitävät läpät (kuva 6 d) (Raju ym. 1996). Joskus pinnallinen reisilaskimo voidaan yksinkertaisesti vain sitoa (Masuda ym. 1992), koska laskimot tyhjenevät silloin kompensatorisesti pitkin laajentunutta syvää reisilaskimoa, jossa ei ole takaisinvirtausta. Syvien laskimoiden korjausmenetelmistä läpän kiristys on ylivoimaisesti varmin ja kestävin. Viiden eri julkaisun seuranta-aikana (1 13 vuotta) saavutettiin hyvä kliininen tulos 193 leikatussa raajassa (70 85 %:lla) ja laskimoverenkierto parani 109 raajassa 125:stä. Kymmenen vuoden seurannan aikana säärihaava pysyi parantuneena 73 %:ssa 51 raajasta. Transposition ja läppäsiirtojen tulokset ovat olleet noin puolta huonommat (Kroese ym. 1999). Tuloksia on pidettävä erittäin hyvinä ja toimintaa taloudellisesti varsin kannattavana verrattuna konservatiiviseen hoitoon, jossa haava uusiutuu %:lla jo vuoden kuluessa (Blair ja Hamsho 1999). HYKS:n verisuonikirurgian klinikassa saadut kokemukset kolmen viime vuoden ajalta noin 40 vastaavanlaisen potilaan leikkaushoidosta ovat niin ikään olleet rohkaisevia. Laskimosairauksista kärsiviä voidaan nykyisin auttaa, monia myös leikkauksella, kun vain olemassa olevat mahdollisuudet käytetään tarkoin hyväksi. Tästä on oivana esimerkkinä tuore potilastapaus. 46-vuotias nainen, oli kärsinyt vasemman jalan erittävästä ja infektoituneesta säärihaavasta 30 vuotta. Hoito oli ollut»konservatiivista». Suonikohjuja ei näkynyt eikä niitä ollut leikattu. Dupleksitutkimuksessa todet- Laskimokirurgian uudet tuulet 1363

8 A B Ulkoinen läppäkorjaus Siirretty pätkä laskimoa, jossa terve läppä. Ulkoisena tukena polyesterimuhvi C D Kuva 6. A) Sisäinen läppäkorjaus, B) ulkoinen läppäkorjaus angioskoopin avulla, C) laskimon transpositio, D) läppäsiirteen ulkopuolinen tuenta proteesimansetilla. tiin vena saphena magnan takaisinvirtaus. Leikkauksessa tämä suoni poistettiin ja tehtiin ihonsiirto, mutta siirre ei infektion vuoksi tarttunut. Leikkaus normaalisti raajan laskimopaineen, eikä haava enää erittänyt eikä turvonnut, ja se parani toisen ihonsiirron jälkeen. Voidaan vain arvailla, paljonko 30 vuoden konservatiivinen hoito tuli maksamaan siteineen, sairaalahoitoineen, työkyvyttömyyksineen jne. Tarvitaan koulutusta, opetusta, resurssien uudelleenjakoa ja käytön optimointia. Potilaiden kunnolliseen tutkimiseen on varattava totuttua pitempi vastaanottoaika, jotta jo ensikäynnillä päästäisiin toiminnalliseen täsmädiagnoosiin, jonka pohjalta hoito voidaan suunnitella ja toteuttaa oikein. Rajaamalla leikkausaiheet ja suhteuttamalla ne resursseihin vähennetään jonottamista ja taudin komplisoitumisvaaraa. Oikean diagnoosin ja kunnollisen valmistelun pohjalta tehty täsmäleikkaus vähentää uusintaoperaatioiden tarvetta. Ensileikkauksen kunnolliseen suorittamiseen tulisi panostaa. Olemassa olevaa tietoa ja taitoa on käytettävä potilaan parhaaksi A. Lehtola ym.

9 Kirjallisuutta Beebe H, ym. Consensus statement. Classification and grading of chronic venous disease in the lower limbs. A consensus statement. Eur J Vasc Endovasc Surg 1996;12: Bergan J J. Venous insufficiency and perforating veins. Br J Surg 1998; 85: Blair S, Hamsho A. Durability of healed venous ulcer. Kirjassa: Greenhalgh R M, toim. The durability of vascular and endovascular surgery. Philadelphia: W B Saunders Company, 1999, s Browse N, Burnand K, Irvine A, Wilson N. Injection screrotherapy. Kirjassa: Browse N L, Burnand K G, Irvine A T, Wilson N M. Diseases of the veins, s London, Sydney, Auckland: Arnold, Eklof B, Kistner R. Is there a role for thrombectomy in iliofemoral venous thrombosis? Rutherford R B, toim. Kirjassa: Seminars in vascular surgery. Management of venous thromboembolism: changing perspectives. Philadelphia: W B Saunders Company, 1996, s Eklof B, Kistner R, Masuda E. Venous bypass and valve reconstruction: long-term efficacy. Vasc Medi 1998;3: Ghauri A, Nyamekye I, Grabs A, Farndon J, Whyman M, Poskitt K. Influence of a specialised leg ulcer service and venous surgery on the outcome of venous leg ulcers. Eur J Vasc Endovasc Surg 1998;16: Gillot Cl. La crosse de la veine saphène interne. Bases anatomiques et techniques de la crossectomie. Phlébologie 1994;47: Gillot Cl. La petite veine saphène. Phlébologie 1997;50: Gloviczki P, Bergan J, Rhodes J, ym. Mid-term results of endoscopic perforator vein interruption for chronic venous insufficiency: lessons learned from the North American Subfascial Endoscopic Perforator Surgery registry. Vasc Surg 1999;29: Goren G, Yellin A E. Primary varicose veins: topography and hemodynamic correlations. J Cardiovasc Surg 1990;31: Grabs A, Wakely M, Nyamekye I, Ghauri A, Poskitt K. Colour duplex ultrasonography in the rational management of chronic venous leg ulcers. Br J Surg 1996;83: Hobbs J. Pre-operative venography to ensure accurate sapheno-popliteal ligation. BMJ 1980;1: Kistner R. Definitive diagnosis and definitive treatment in chronic venous disease: a consept whose time has come. J Vasc Surg 1996; Kroese A, Rosales A, Slagsvold. Is venous valve reconstruction durable? Kirjassa: Greenhalgh R M, toim. The durability of vascular and endovascular surgery. Philadelphia: W B Saunders Company, 1999, s Lefebvre-Vilardebo M. Étude anatomique du carrefour saphéno-fémoral. Plaidoyer pour la crossectomie élargie saphène interne. Kirjassa: Phlébologie 92. Paris: John Libbey Eurotext, 1992, s Lehtola A. Onko laskimokirurgia yleis- vai verisuonikirurgiaa? Duodecim 1997;113: Lehtola A. Asko-Seljavaara S, Laurikka J, Perhoniemi V. Laskimoiden kroonisen vajaatoiminnan ja säärihaavan kirurginen hoito. Duodecim 1997;113: Masuda E, Kistner R, Ferris E. Long-term effects of superficial femoral vein ligation: thirteen-year follow-up. J Vasc Surg 1992;16: Mercer K, Scott J, Berridge D. Preoperative duplex imaging is required before all operations for primary varicose veins. Br J Surg 1998;85: Mänttäri M. Syvän laskimotromboosin hoito. Duodecim 1998;114: Neglen P, Raju S. A comparison between descending phlebography and duplex doppler investigation in the evaluation of reflux in chronic venous insufficiency: a challenge to phlebography as the»gold standard». J Vasc Surg 1992;16: Oesch A. Pin-Stripping: a novel method of atraumatic stripping. Phlebology 1993;8: Perhoniemi V, Asp K. Sukka ja elastinen sidonta suonikohjuleikkauksen jälkihoidossa. Suom Lääkäril 1983;1 2:31 4. Perhoniemi V. Säästävä laskimokirurgia. Duodecim 1991;107: Perhoniemi V. Täsmäkirurgiaa sairaille laskimoille säästetään terveet suonet. Duodecim 1999;115: Raju S, Fredericks R, Neglen P, Bass D. Durability of venous valve reconstruction techniques for»primary» and postthrombotic reflux. J Vasc Surg 1996;23: Royle J. Recurrent varicose veins. World J Surg 1986;10: Ruckley C V. Saphenopopliteal ligation. Kirjassa: Ruckley C V, toim. A colour atlas of surgical management of venous disease. Wolfe Medical Publications Ltd, 1988, s.44. Ruckley C V, Makhdoomi K R. The venous perforator. Br J Surg 1996; 83: Rutherford R. Pathogenesis and pathophysiology of the post-thrombotic syndrome: Clinical implications. Rutherford R B, toim. Kirjassa: Seminars in vascular surgery. Management of venous thromboembolism: changing perspectives. Philadelphia: W B Saunders Company, 1996, s Semba C, Dake M. Catheter-directed thrombolysis for iliofemoral venous thrombosis. Rutherford R B, toim. Kirjassa: Seminars in vascular surgery. Management of venous thromboembolism: changing perstectives. Philadelphia: W B Saunders Company, 1996, s Shami S, Sarin S, Scurr J. Chronic venous insufficiency disease. Int J Angiol 1997;6: Tibbs D J, Fletcher E W L. Direction of flow in superficial veins as a guide to venous disorders of lower limbs. Surgery 1983;93:758. Tibbs D J. Complications of superficial vein incompetence and varicose veins. Kirjassa: Varicose veins and related disorders. Butterworth- Heinemann Ltd 1992, s AARNO LEHTOLA, dosentti, erikoislääkäri HYKS, Meilahden sairaala, verisuonikirurgian klinikka PL 340, HUS Aikakauskirjan pyytämä katsaus Jätetty toimitukselle MIKKO TUULIRANTA, erikoislääkäri Keski-Suomen keskussairaala työpuh VESA PERHONIEMI, dosentti, vastaava ylilääkäri HYKS, Marian sairaala PL 580, HUS Laskimokirurgian uudet tuulet 1365

10 Lääketieteellisen jatkokoulutuslehden tulee auttaa lääkäriä oppimaan ja muuttamaan toimintaansa. Mutta miten arvioida oppimaansa? Ikivanha tapa mitata tietoja on tehdä kysymyksiä. Aikakauskirja julkaisee sopivien artikkelien jälkeen kirjoituksen ydinsanomaan liittyviä kysymyksiä, joilla lukija voi arvioida muistiinsa tarttunutta. Oikeat vastaukset julkaistaan samassa numerossa. Mitä opin 1.»Suonikohjutauti» on a) pelkästään laskimoiden pullistuma ilman virtaushäiriötä b) seisomatyön väistämätön seuraus c) mahdollinen seuraus pitkäkestoisesta kohonneesta laskimopaineesta, joka johtuu läppien takaisinvirtauksesta d) aina havaittavissa inspektiolla e) aina väistämättömästi uusiutuva»luonnonvara» 2. Laskimotutkimusten kultainen standardi on a) kliininen tutkimus b) nouseva flebografia c) laskeva flebografia d) dupleksitutkimus 3. Pintalaskimoiden leikkaushoito toteutetaan yleensä a) poistamalla näkyvät kohjut b) tähystysleikkauksella c) poistamalla»leikkauskartan» mukaisesti doppler-dupleksitutkimuksen avulla merkityt laskimot, jossa esiintyy takaisinvirtausta Oikeat vastaukset sivulla

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä Päivitetty 11.3.2010 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta

Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta Käypä hoito -suositus Suomen Verisuonikirurgisen yhdistyksen asettama työryhmä Suosituksen keskeinen sisältö Suosituksen tarkoituksena on muuttaa laskimoiden vajaatoiminnan tutkimus- ja hoitokäytäntöä

Lisätiedot

Laskimokirurgian uudet hoidot

Laskimokirurgian uudet hoidot Elina Eskelinen ja Jukka Saarinen VERISUONIKIRURGIA Laskimokirurgian uudet hoidot Laskimoiden vajaatoiminnan nykyaikainen diagnostiikka ja kirurgiset hoidot tukeutuvat laskimoiden väridopplerkaikututkimukseen.

Lisätiedot

KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND.

KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND. KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND. ARVOISA ASIAKAS Arvioiden mukaan maailman länsiosassa aikuisista miehistä 40-50 % ja naisista 50-55

Lisätiedot

Laskimoiden vajaatoiminta on hyvin yleinen sairaus:

Laskimoiden vajaatoiminta on hyvin yleinen sairaus: Katsausartikkeli Anders Albäck, Jukka Saarinen, Antti Malmivaara, Pekka Kuukasjärvi Laskimonsisäinen laser suonikohjutaudin hoidossa Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus Tärkein tieto K Uuden teknologian

Lisätiedot

TURVOTUS Kuopio 27.4.2016

TURVOTUS Kuopio 27.4.2016 TURVOTUS Kuopio 27.4.2016 Sirpa Arvonen Auktorisoitu haavahoitaja, esh jh at Turvotus diagnoosi Konsultoi lääkäriä Alaraajaturvotus ja syitä turvotukseen: Lääkärin käsikirja 5.8.2010/ Ilkka Kunnamo Akuutti

Lisätiedot

Ultraääniohjattu vaahto sklero terapia on lupaava menetelmä pintalaskimorunkojen vajaatoiminnan hoidossa

Ultraääniohjattu vaahto sklero terapia on lupaava menetelmä pintalaskimorunkojen vajaatoiminnan hoidossa TIETEESSÄ ELINA ESKELINEN LT, ERIKOISLÄÄKÄRI TAYS, VERISUONIKIRURGIAN YKSIKKÖ ANDERS ALBÄCK DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI HYKS, VERISUONIKIRURGIAN KLINIKKA MAURI LEPÄNTALO PROFESSORI, YLILÄÄKÄRI HYKS, VERISUONIKIRURGIAN

Lisätiedot

Lääkinnällinen hoitosukka JOBST Lääkinnälliset hoitosukat jokaiseen tilanteeseen

Lääkinnällinen hoitosukka JOBST Lääkinnälliset hoitosukat jokaiseen tilanteeseen Lääkinnällinen hoitosukka JOBST Lääkinnälliset hoitosukat jokaiseen tilanteeseen saksalaisen RAL standardin mukaan Miksi juuri lääkinnälliset hoitosukat? Onko sinulla laskimovaivoja? Terveiden jalkojen

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri

Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Yleistä Mitään sairautta EI tule jättää hoidettavaksi varusmiespalveluksen aikana Leikkaushoitoja ei pääsääntöisesti

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT JOKAISEEN TILANTEESEEN

LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT JOKAISEEN TILANTEESEEN LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT JOKAISEEN TILANTEESEEN SAKSALAISEN RAL STANDARDIN MUKAAN THERAPIES. HAND IN HAND. MIKSI JUURI LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT? Jobstin lääkinnälliset hoitosukat auttavat jalkojen väsymiseen

Lisätiedot

Klippel-Trenaunay-oireyhtymä (KTO)

Klippel-Trenaunay-oireyhtymä (KTO) Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. Klippel-Trenaunay-oireyhtymä (KTO)

Lisätiedot

Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito

Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Toni-Karri Pakarinen 1, Piia Suomalainen 1, Hannu Kuokkanen 2, Minna Laitinen 1 1 Sarkoomayksikkö, Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuualue, TAYS

Lisätiedot

Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla. Esite potilaiden vanhemmille

Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla. Esite potilaiden vanhemmille Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla Esite potilaiden vanhemmille TM VUR:in ymmärtäminen Lapsellasionvesikouretraaliseksirefluksiksi (VUR:iksi)kutsuttusairaus.Sairauteenon olemassahoitoja.tässäesitteessäontietoa

Lisätiedot

On arvioitu, että alaraajan haavaa sairastaa

On arvioitu, että alaraajan haavaa sairastaa Näin tutkin Ken Malanin Alaraajahaavat Laskimoveren takaisinvirtaus on alaraajahaavojen yleisin syy. Sen hoidossa verisuonikirurgialla on keskeinen rooli ja dermatologian osuutena ovat diagnosointi, haavan

Lisätiedot

Ihopalasiirteet säärihaavan hoidossa

Ihopalasiirteet säärihaavan hoidossa Alkuperäistutkimus HELI MAJAMAA JA ANU MUSTAKARI Ihopalasiirteet säärihaavan hoidossa Satakunnan keskussairaalassa ihopalojen siirtoa on käytetty säärihaavapotilaiden hoidossa jo 1970-luvulta lähtien.

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Suonikohjut vai jotain muuta?

Suonikohjut vai jotain muuta? Katsaus E. Kalevi A. Laitinen, Aarno Lehtola ja Pekka Aho Suonikohjut vai jotain muuta? Olisiko kyseessä verisuoniston synnynnäinen rakennevika? Kuvaamme potilastapausten valossa harvinaisen Klippel Trénaunayn

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Yläraajan laskimoiden ultraäänitutkimus sonograaferin tekemänä

Yläraajan laskimoiden ultraäänitutkimus sonograaferin tekemänä iden ultraäänitutkimus sonograaferin tekemänä Mika Ojansivu Sonograferi HUS-Kuvantaminen Peijaksen sairaala YAMK Kliininen asiantuntija Yläraajan syvä laskimotukos? - Potilas hakeutuu hoitoon yleensä paikallisen

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi?

Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi? Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi? Jukka Saarinen LT, erikoislää ääkäri TAYS verisuonikirurgia Hatanpää ään sairaala, kirurgia 8.5.2006 Tampere Avainsanoja: oireettomuus, kumulatiivinen

Lisätiedot

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen

Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen h h Film säteet kulkevat lyhyemmän matkan kuvausaika lyhenee, liikehäiriö jää pois säteilyn hajonta vähenee sädeannos pienenee kuvan kontrasti paranee

Lisätiedot

TUKISIDOKSEN KÄYTTÖ ALARAAJALASKIMOTURVOTUKSESSA

TUKISIDOKSEN KÄYTTÖ ALARAAJALASKIMOTURVOTUKSESSA TUKISIDOKSEN KÄYTTÖ ALARAAJALASKIMOTURVOTUKSESSA Saara Kuivanen-Kalliomäki Opinnäytetyö Helmikuu 2013 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP - Taustoja Kohu vaginaalisiin verkkoleikkauksiin lii'yvistä riskeistä FDA:n varoitukset (2011) HALO- katsaus 2012 SHENIHR 2015 Miten meillä

Lisätiedot

Poikkeuksia em. rajoihin, jos

Poikkeuksia em. rajoihin, jos Harmaakaihin leikkaushoito Minna Sandberg-Lall, LT Silmätautiopin dosentti Silmäkirurgi Suomen Silmälääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja 1 Harmaakaihi Kehittyy useimmiten iän myötä ilman ulkoista syytä

Lisätiedot

NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN

NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka Ortopedian, traumatologian klinikka 1 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle... 3 Leikkaus... 3 Leikkauksen ja kipsauksen jälkeinen

Lisätiedot

Kasvainsairauksien kirurginen hoito

Kasvainsairauksien kirurginen hoito Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

KYYTIÄ JALKOJEN TURVOTUKSELLE!

KYYTIÄ JALKOJEN TURVOTUKSELLE! KYYTIÄ JALKOJEN TURVOTUKSELLE! POTILASOHJE LÄÄKINNÄLLISISTÄ HOITOSUKISTA Sisältö Hyvä lukija... 2 Miksi juuri Teille on määrätty lääkinnälliset hoitosukat?.. 3 Miten lääkinnällisiä hoitosukkia käytetään?...

Lisätiedot

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto

Lisätiedot

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Obsteriset embolisaatiot Tekniikka: potilasesimerkkejä Tulokset, komplikaatiot Säderasitus Embolisaatiot ja myöhemmät raskaudet

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

16.10.2011 HISTORIAA KINESIOTEIPPAUS TEIPIN OMINAISUUKSIA TEIPIN RAJOITUKSET FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET

16.10.2011 HISTORIAA KINESIOTEIPPAUS TEIPIN OMINAISUUKSIA TEIPIN RAJOITUKSET FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET KINESIOTEIPPAUS HISTORIAA Kinesioteippaus sai alkunsa Japanista 1970 luvulla josta se levisi urheilijoiden kautta Periaate on fiksaation sijasta aktivoida ja näin tukea kudosten paranemisprosessia ja liikemallien

Lisätiedot

Kirurgian runkovaiheen toimenpiteet

Kirurgian runkovaiheen toimenpiteet Gastroenterologinen kirurgia 6-12 kk - Vatsaontelon tavalliset avaustekniikat ja sulut - Sappirakon poisto - Tavalliset suoliresektiot ja vatsanpeitteiden tyrät - Endoskopiat:: prokto-, rekto- ja fiberosigmoideoskopia

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Raskauteen liittyvät laskimoperäiset alaraajavaivat ja omahoidon ohjaus äitiysneuvolassa

Raskauteen liittyvät laskimoperäiset alaraajavaivat ja omahoidon ohjaus äitiysneuvolassa Raskauteen liittyvät laskimoperäiset alaraajavaivat ja omahoidon ohjaus äitiysneuvolassa Jalkaterapian koulutusohjelma, jalkaterapeutti Opinnäytetyö Syksy 2008 Kristiina Mälkki Katja Pennanen Henna Salminen

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta

Lisätiedot

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 1 (11) Fysioterapia Sairaalantie 11, 42100 Jämsä puh: 040-482 6066 POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 2 (11) YLEISTÄ Polven tekonivelleikkauksessa polvinivelen kuluneet nivelpinnat korvataan

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytyskomplikaatioiden syitä Hypoteeseja altistumisesta neuropatialle: Vauvan koko ylittää

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen

Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot GKS 14.10.2011 GKS 14.10.2011 Jyrki Jalkanen Lymfadenektomia gynekologisissa syövissä Vulva-ca nivuset/ (lantio) Cervix-ca lantio/para-aortaalitila Endometrium-ca

Lisätiedot

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

Kehonhuoltoa FoamRollerilla

Kehonhuoltoa FoamRollerilla Kehonhuoltoa FoamRollerilla Foam rollerin käyttö on yksinkertaista. Rulla asetetaan lattialle ja lihasryhmiä hierotaan sen päällä omaa kehonpainoa apuna käyttäen. Rullauksen tarkoituksena on hieroa Faskioita

Lisätiedot

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää

Lisätiedot

POSTOPERATIIVINEN AKUUTTI VATSA GKS KOULUTUSPÄIVÄT 28.09.2006 HELSINKI HEIKKI AHTOLA GASTROKIRURGI JOENSUU PKKS postoperatiivinen akuutti vatsa leikkauksen jälkeen ilmenevä vatsan alueen äkillinen hätätilanne,

Lisätiedot

Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki

Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Lasten ja aikuisten laparoskopian ja torakoskopian eroja Vatsaontelon / rintaontelon pieni tilavuus pienet

Lisätiedot

Suurentunut D-dimeeripitoisuus ja epäily syvästä laskimotukoksesta päivystäjän päänsärky

Suurentunut D-dimeeripitoisuus ja epäily syvästä laskimotukoksesta päivystäjän päänsärky Alkuperäistutkimus Riitta Ponkilainen, Matti Mänttäri ja Juha Halavaara Suurentunut D-dimeeripitoisuus ja epäily syvästä laskimotukoksesta päivystäjän päänsärky Arvioimme lähetekäytäntöä ja Käypä hoito

Lisätiedot

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala gynekologisessa kirurgiassa Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala Tapausselostus no 1 : 35-v Operoitu kahdesti endometrioosin takia aikaisemmin resekoitu rektoktovaginaalista endometrioosia rakkoresektio

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Nuoren naisen lantiotuumori. GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS

Nuoren naisen lantiotuumori. GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS Nuoren naisen lantiotuumori GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS Yleisyydestä teini-iässä alle 6% lantiotuumoripotilasta teini-ikäisiä toiminnalliset ei-neoplastiset muutokset selvästi yleisimpiä

Lisätiedot

POTILASOHJE SUONIKOHJUJEN ULTRAÄÄNIOHJATUN VAAHTOHOIDON SAANEELLE POTILAALLE. Mäenpää Heidi Taka-Anttila Noora

POTILASOHJE SUONIKOHJUJEN ULTRAÄÄNIOHJATUN VAAHTOHOIDON SAANEELLE POTILAALLE. Mäenpää Heidi Taka-Anttila Noora POTILASOHJE SUONIKOHJUJEN ULTRAÄÄNIOHJATUN VAAHTOHOIDON SAANEELLE POTILAALLE Mäenpää Heidi Taka-Anttila Noora Opinnäytetyö Huhtikuu 2009 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Pirkanmaan

Lisätiedot

KLIINISEN TUTKIMUKSEN MERKITYS SAIRAANHOITOPIIREILLE. Heikki Huikuri Professori, MRC Oulun johtaja Oulun yliopisto OYS

KLIINISEN TUTKIMUKSEN MERKITYS SAIRAANHOITOPIIREILLE. Heikki Huikuri Professori, MRC Oulun johtaja Oulun yliopisto OYS KLIINISEN TUTKIMUKSEN MERKITYS SAIRAANHOITOPIIREILLE Heikki Huikuri Professori, MRC Oulun johtaja Oulun yliopisto OYS SISÄLTÖ Karman raportti v. 2012 (HUS) Oukan/Mäkiniemen selvitys v.2015 (OYS) Suomen

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio PÄIKI-LASKEUMALEIKKAUKSET ALKOIVAT KYS 2005 Aluksi... potilaille varattiin

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN

HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN Jokitalo Marjaana, Mäkitaavola Anna-Lena, Söderlund Sanna & Tervaniemi Satu SISÄLLYSLUETTELO KUNTOUTUMINEN... 3 KORJAUSMATERIAALIT...

Lisätiedot

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat Panu Hirvinen, Ortopedi Varhaisen kasvuiän apofysiitit Apo = kärki Fyysi = liitos; kasvupiste Iitti = höpölöpö LUUN KASVUPISTE, JOHON JÄNNE KIINNITTYY Ainoastaan

Lisätiedot

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön

Lisätiedot

ALARAAJATURVOTUS FAKTAA JA TYÖKALUJA

ALARAAJATURVOTUS FAKTAA JA TYÖKALUJA ALARAAJATURVOTUS FAKTAA JA TYÖKALUJA Vodder - lymfaterapeutti ja -kouluttaja Tarja Kokkonen 16.11.2014 Gynekologiset syövät, potilasverkoston viikonloppu Jyväskylä KELAN KORVAUKSET Lymfaterapiaa korvataan

Lisätiedot

Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa. Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius

Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa. Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius Aivoinfarkti Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius Kaulavaltimoahtauman leikkaushoidon hyödyllisyydestä aivohalvauksen ehkäisyssä lääkehoitoon

Lisätiedot

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti DRG -käyttäjäpäivät Tampere 12.12.2013 DRG:n perusteet ja logiikka 10.12.2013 Page 2

Lisätiedot

Jaakko Niinimäki, OYS

Jaakko Niinimäki, OYS Jaakko Niinimäki, OYS ASR recall toteaa: MRI, jos MARS-protokolla UÄ vaihtoehto CT ei suositella Natiivikuvat? Inklinaatio 40 ± 10 Anteversio 15 ± 10 Pinnoiteproteesi Anteversio 15-25 Valgus ~5-10 Abduktio/inklinaatio

Lisätiedot

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009 VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan

Lisätiedot

Tavoitteet. Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video. Eila Heiskanen 13.10.

Tavoitteet. Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video. Eila Heiskanen 13.10. Tavoitteet Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video 1 Anatomiaa Caspar Bartholin nuorempi löysi v. 1677 (Tanska) Bartholinin rauhanen on

Lisätiedot

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Vastaako kirurgikoulutus terveydenhuollon tarpeita?

Vastaako kirurgikoulutus terveydenhuollon tarpeita? Vastaako kirurgikoulutus terveydenhuollon tarpeita? Hannu Paajanen kir dos Mikkelin keskussairaala Kirurgian edistämissäätiön seminaari 17.10.2008/Sitra Kirurgikoulutus 2000-luvulla 6v lääkärin perustutkinto

Lisätiedot

Kiertävän erikoistuvan lääkärin opas

Kiertävän erikoistuvan lääkärin opas Päivitetty 2/2016 Kiertävän erikoistuvan lääkärin opas HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Sydän- ja rintaelinkirurgian jakso Meilahden sairaala 2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sydänkirurgian linja ja Yleisthoraxkirurgian

Lisätiedot

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI Virtsaamisen hallintajärjestelmä AMS 800 -virtsainkontinenssi implantti on virtsaamisen hallintajärjestelmä, jonka avulla voit

Lisätiedot

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen 20.5.2002 2845/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen LEIKKAUKSEN ODOTUSAJAN PITUUS, VOIMAVAROJEN VARAAMINEN PÄIVYSTYS- LEIKKAUKSIA

Lisätiedot

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäsairaudet Välilevytyrä Selkäydinkanavan ahtauma Nikamasiirtymä Välilevyrappeuma Tuumorit Muut L III - IV

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015. Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen

Lisätiedot

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Lihavuus Painoindeksi BMI (body mass index, kg/m

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita

Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita Tapani Pöyhönen TtT, ft, liikuntafysiologi Kuntoutus- ja kipupoliklinikka / Kymenlaakson keskussairaala, Kotka Testien

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot