Laskimokirurgian uudet tuulet. Aarno Lehtola, Mikko Tuuliranta ja Vesa Perhoniemi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laskimokirurgian uudet tuulet. Aarno Lehtola, Mikko Tuuliranta ja Vesa Perhoniemi"

Transkriptio

1 Katsaus Laskimokirurgian uudet tuulet Aarno Lehtola, Mikko Tuuliranta ja Vesa Perhoniemi Laskimotauteihin liittyvän patofysiologinen tieto lisääntyy sekä diagnostiset ja hoitomenetelmät kehittyvät. Esimerkkinä tästä kehityksestä ovat akuuttien laskimotukosten liuottaminen, kroonisten laskimoahtaumien angioradiologinen manipulointi, kroonisten laskimotautien tutkimis- ja diagnosoimisjärjestelmä, virtaushäiriön poistoon perustuva pintalaskimoiden mini-invasiivinen saneeraustekniikka sekä syviä laskimoläppiä korjaava kirurgia. Syvän laskimotukoksen liuotushoito sekä kroonisten laskimoahtaumien ja tukosten laajentaminen ja avaaminen vähentävät kroonisia laskimosairauksia tai niiden hoidon tarvetta. Leikkaus- ja hoitosuunnitelmat tulee laatia ja tehdä ainoastaan kroonisten laskimosairauksien kliinisten oireiden ja löydösten taustalla olevan laskimoverenkierron häiriön syyn, laajuuden ja vaikeusasteen tarkan kartoittamisen pohjalta. Uusi tervetullut»oikea diagnoosi oikea hoito» -järjestelmä on otettu erittäin tervetulleena käytäntöön, mutta se edellyttää muutoksia nykyiseen tutkimis- ja hoitojärjestelmään. Suomen laskimokirurgia on muutospaineiden edessä. Suonikohjuleikkausten uusimistaajuus on jopa 77 % (Royle 1986). Määrä on korvannut laadun. Diagnoosi ja leikkauspäätös tehdään usein pelkän vilkaisun perusteella. Lisäksi saatetaan teettää laskimoiden nouseva varjoainekuvaus»epäiltäessä» säären yhdyslaskimovikaa. Tällöin löydetään ja hoidetaan sitä, mitä halutaankin, ja usein huonoin tuloksin. Leikkaussuunnitelma ja leikkauksen suorittaminen ovat satunnainen sekoitus kaavamaista vena saphena magnan ja näkyvien suonikohjujen poistoa sekä säären yhdyslaskimoiden sulkua, yhdessä tai erikseen. Viimeaikaista keskustelua on leimannut tekniikkakeskeisyys, ja olennaisin asia eli virtaushäiriön diagnostiikka on jäänyt täysin huomiotta.»kohjukirurgian» uusia menetelmiä, joista osa on vielä kokeellisia, on mainostettu lehtien palstoilla käypinä menetelminä. Asiakaskunta on oppinut tiedustelemaan esteetti- sistä syistä mm. tähystysleikkauksia, joiden määrä onkin kasvanut huikeasti kysynnän myötä. Laskimokirurgian huonoja tuloksia on syytä tarkastella kriittisesti uuden taitotiedon pohjalta. Opetus ja koulutus on uudistettava. Oppikirjojen tulisi sisältää alan viimeisin tieto eikä kehitystä jarruttavaa, aikansa elänyttä, vanhaa ja virheellistä tietoa. On luotava uudet laatukriteerit täsmädiagnostiikalle ja -kirurgiallekin sekä käyvälle hoidolle, jonka tulisi perustua näyttöön. Leikkausaiheet on syytä rajata niin, että kirurgiseen hoitoon kuuluvat leikataan ja käytetään oikeita menetelmiä. Konservatiiviseen hoitoon kuuluville suositetaan lääketieteellistä hoitosukkaa. Vastuu laskimokirurgian uudelleenjärjestelystä ja kehittämisestä kuuluu paitsi verisuonikirurgeille (Ghauri ym. 1998, Lehtola 1997) ja muille laskimoita leikkaaville lääkäreille myös päättäjille. Duodecim 2000; 116:

2 Laskimoiden pitkäaikainen vajaatoiminta Kliininen tutkimus Dopplertutkimus Lisätutkimukset: Dupplextutkimus Ambulatorinen laskimopaine Nouseva ja laskeva varjoainekuvaus Syvien laskimoiden vajaatoiminta Pinnallisten laskimoiden vajaatoiminta Takaisinvirtaus Tukos Läpän kiristystä ja laskimon siirtoa harkittava Laskimon ohitusleikkausta harkittava Vena saphenojen viallisten osien poisto Paikalliset eksisiot Viallisten yhdyslaskimoiden sitominen Kuva 1. Alaraajojen kroonisen laskimovian tutkimus- ja hoitokaavio Seuraavassa katsauksessa keskitytään pääosin laskimoiden kroonisen takaisinvirtauksen patofysiologiaan, diagnosointiin ja leikkaushoitoon (kuva 1), koska takaisinvirtauksen poisto tai korjaus edustaa käytännössä miltei koko laskimokirurgiaa (Lehtola 1997, Lehtola ym. 1997), ja koska akuutin ja kroonisen laskimotukoksen operatiivinen hoito tulee erittäin harvoin kyseeseen (Eklof ja Kistner 1996, Eklof ym. 1998). Tukosten hoitoa (Mänttäri 1998) ja niihin liittyviä angioradiologisia interventioaspekteja (Rutherford 1996, Semba ja Dake 1996) käsitellään vain mikäli niillä on yhtymäkohtia käsiteltävään pääaiheeseen. Laskimoiden takaisinvirtauksen patofysiologia Laskimossa syntyy primaarista takaisinvirtausta, kun perinnöllisesti heikkorakenteisen suonen seinämä laajenee paineen vaikutuksesta, läppärengas venyttyy ja läppä alkaa vuotaa. Seurauksena on pystyasennossa tapahtuva alas- eli takaisinvirtaus. Pintalaskimoiden takaisinvirtaus on totunnaisesti rinnastettu suonikohjuihin, mutta dopplertutkimusten yleistyttyä on havaittu, että vaikeaa, jopa säärihaavaan johtavaa pintalaskimoiden takaisinvirtausta esiintyy ilman kohjuja (Tibbs 1992). Pelkkä syvien laskimoiden takaisinvirtaus saattaa ilmetä aluksi vain raajan turvotustaipumuksena, mutta vaikeammissa tapauksissa siihen kuten muuhunkin laskimoiden vajaatoimintaan liittyy aina säären ja nilkan pigmentoituminen sekä ihonalaiskudoksen kovettuminen. Pitkälle kehittyneeseen pintalaskimoiden takaisinvirtaukseen liittyy lähes aina vena saphena magnan tai parvan tai molempien vajaatoiminta, niiden tyviläppien vuoto ja sitä kautta takaisinvirtaus syvästä järjestelmästä pintarunkoja pitkin alas. Reiden, säären, nilkan ja jalkaterän yhdyslaskimot ottavat vastaan tämän patologisen virtauksen ohjaten sen takaisin syvään järjestelmään (Tibbs ja Fletcher 1983, Goren ja Yellin 1990)(kuva 2). Tilanne on päinvastainen syvien laskimoiden takaisinvirtauksessa, jos siihen liittyy jollakin tasolla yhden tai useamman yhdyslaskimon pettäminen. Tuolloin takaisinvirtaus voi kulkeutua pintalaskimoverkostoon minkä tahansa vajaatoimintaisen yhdyslaskimon kautta ja takaisin syvälle terveen yhdyslaskimon kautta taikka ylös tervettä pintajärjestelmää pitkin. Pelkkä 1358 A. Lehtola ym.

3 pintalaskimoiden vajaatoimintakin saattaa lisätä merkittävästi, jopa seitsenkertaisesti, alaraajan laskimovirtausta (Goren ja Yellin 1990). Pitkään jatkunut suurentunut virtaus kuormittaa tervettä laskimopuustoa ja johtaa sekundaarisen takaisinvirtauksen kehittymisen myötä alati laajenevaan vikaan ja vaikeaan laskimohypertensioon (Goren ja Yellin 1990, Ruckley ja Makhdooni 1996, Bergan 1998). Syvien tukosten jälkitiloissa laskimoiden takaisinvirtaus saattaa olla hyvinkin laaja-alaista. Alaraajan laskimojärjestelmän monimutkaisuuden ja yksilöllisen vaihtelun vuoksi voivat takaisinvirtausreitit laskimopuuston eri osien välillä vaihdella huomattavasti. Niinpä tuloksekas ja motivoiva laskimokirurgia ei voi perustua kaavamaisuuteen ja yliyksinkertaistamiseen, vaan siihen tarvitaan yksityiskohtaista ja tarkkaa tietoa (Lehtola ym. 1997). Laskimoiden takaisinvirtauksen diagnostiikka Kroonisten laskimosairauksien hoidon tulee perustua oikeaan diagnoosiin (Beebe ym. 1996, Kistner 1996, Lehtola 1997, Lehtola ym. 1997). Vena femoralis Vastaanottavat yhdyslaskimot Vena saphena magna Vena plantaris Taulukko 1. Alaraajojen kroonisen laskimosairauden luokitus (CEAP). C. Kliiniset löydökset (luokat C0 6, a=oireeton, s=oireinen) C0 Ei näkyviä tai palpoitavia laskimotaudin merkkejä C1 Teleangiektasioita, livedo reticularis C2 Suonikohjuja C3 Turvotusta ilman ihomuutoksia C4 Laskimotautiin liitettäviä ihomuutoksia C5 Ihomuutoksia ja parantunut säärihaava C6 Ihomuutoksia ja säärihaava E. Etiologinen luokitus Ec synnynnäinen Ep primaarinen Es sekundaarinen A. Anatominen jakautuminen eri laskimoissa Pinnalliset laskimot (As1 5) s1 Teleangiektasiat s2 Vena saphena magna, reisi s3 Vena saphena magna, sääri s4 Vena saphena parva s5 Pinnallisiin päärunkoihin liittymätön Syvät laskimot (Ad 6 16) d6 Alaonttolaskimo d7 Vena iliaca communis d8 Vena iliaca interna d9 Vena iliaca externa d10 Lantio: gonadit, ligamentum latum uteri d11 Vena femoralis communis d12 Vena femoralis profunda d13 Vena femoralis superficialis d14 Vena poplitea d15 Vena tibialis (anterior, posterior, vena fibularis) d16 Lihaslaskimot (m. gastrocnemius, soleus, muu) Yhdyslaskimot (Ap 17,18) p17 Reisi p18 Sääri P. Patofysiologinen häiriö (Pr=takaisinvirtaus, Po=tukos) Kuva 2. Vena saphena magnan ja sen sivuhaaran takaisinvirtaus ohjautuu säären alueen yhdyslaskimoiden kautta säären alueen syviin laskimoihin. Esimerkkejä: Oireeton, komplisoitumaton suonikohjutauti vena saphena magnan reisiosassa=c2a Ep As2 Pr; posttromboottinen oireinen säärihaava jalassa, jossa on kaikkien laskimoiden takaisinvirtaus=c6s Es As2-5, d11-16, p 17-18, Pr Laskimokirurgian uudet tuulet 1359

4 Perustana ovat taudin kliininen tila ja oireet, syntymekanismi, vian anatominen sijainti sekä verenkierron häiriön luonne ja laajuus (CEAPjärjestelmä, taulukko 1). Oireet ja paikallislöydökset voidaan haluttaessa pisteittää asteikolla 0 18 (taulukko 2), ja sairauden aiheuttaman haitan (asteikko 0 3, taulukko 3) perusteella voidaan arvioida leikkauksen tarvetta ja kiireellisyyttä. Tältä pohjalta tehty diagnoosi palvelee, ohjaa ja opettaa käyttäjäänsä parhaiten (Kistner 1996). Diagnostiikan kulmakivi on jatkuva-aaltoinen kynädoppler laite, joka on jokaisen ulottuvilla. Sen käyttö laskimoiden takaisinvirtauksen määrittämiseksi on helppo oppia, ja se soveltuu hyvin laskimovikojen seulontaan. Kynädopplerilla voidaan diagnosoida ja paikantaa noin 90 % tavallisista pintalaskimovioista (Mercer ym. 1998). Polvitaipeen laskimorefluksi on kuultavissa kynädopplerilla, mutta sen avulla ei pystytä erottamaan vena saphena parvaa, vena popliteaa eikä lihaslaskimoita. Valtimoääni voi olla häiritsevää. Väridoppler-dupleksitutkimus on välttämätön vena saphena parvan vajaatoiminnan varmistamiseksi, ja samalla saadaan useimmiten riittävä käsitys tämän suonen ja polvitaipeen laskimoiden vaihtelevasta anatomiasta. Polvitaipeen laskimoiden kulku on selvitettävä jo pelkästään leikkausviillon paikan määrittämiseksi (Hobbs 1980, Ruckley 1988)! Mikäli dupleksitutkimus ei anna riittävää informaatiota, on anatomia selvitettävä suonten varjoainetutkimuksella, varikografialla (kuva 3). Taulukko 3. Alaraajojen kroonisen laskimosairauden haittaluokitus. Luokka Oireiden vaikeus 0 Oireeton 1 Oireinen, voi työskennellä ilman hoitosukkaa tai tukisidettä 2 Oireinen, ei voi työskennellä ilman hoitosukkaa tai tukisidettä 8-tuntista päivää 3 Ei voi työskennellä edes hoitosukan tai tukisiteen kanssa Taulukko 2. Alaraajojen kroonisen laskimosairauden kliininen pisteitys. Jokainen oire tai löydös voi saada 0 2 pistettä. Oire tai löydös Kipu Turvotus Venoosinen klaudikaatio Pigmentaatio Lipodermatoskleroosi Säärihaavan koko (suurin) Säärihaavan kesto Säärihaavan uusiminen Säärihaavojen lukumäärä Kuva 3. Varikografia: poistamattoman vena saphena parvan yläosan takaisinvirtaus on aiheuttanut suuret laskimolaajentumat pohkeen alaosaan A. Lehtola ym.

5 Syvien laskimovikojen diagnostiikassa väridoppler-dupleksitutkimus on ensisijainen. Se antaa tietoa sekä anatomiasta että toiminnasta. Sillä nähdään tutkittava suoni ja verenvirtauksen suunta suonen sisällä: anturiin päin virtaava veri näkyy punaisena ja poispäin virtaava veri sinisenä (kuva 4 A,B). Tutkimus tehdään pystyasennossa jalan ollessa rentona; pohjelihasta komprimoidaan jaksoittain kädellä tai automaattisella painemansetilla. Kompression hellittämisen jälkeen jo yli sekunnin kestävää takaisinvirtausta pidetään patologisena (kuva 4 B) (Neglen ja Raju 1992, Grabs ym. 1996, Shami ym. 1997). Täydentävänä tutkimuksena tehdään harkinnan mukaan laskimoiden nouseva ja laskeva varjoainetutkimus tarvittaessa sekä nivus- että polvitasolta. Paras informaatio saadaan, jos tutkimus tehdään toiminnallisena kippipöydällä, kinekuvataan ja videoidaan. A B Kuva 4. A) Kaikukuva reisilaskimon läpästä. B) Syvän laskimon takaisinvirtauskäyrä väridupleksitutkimuksessa. Laskimoiden takaisinvirtauksen leikkaushoidon aiheet Leikkaaminen on aiheellista takaisinvirtauksesta johtuvan kohonneen laskimopaineen aiheuttaessa hoitosukasta huolimatta merkittäviä haitallisia oireita (taulukot 2 ja 3) tai johtaessa ihon tai sen alaisen kudoksen komplikaatioihin (taulukko 2) tai jos vaihtoehtoinen kompressiohoito ei onnistu tai on vasta-aiheinen. Samanaikaisen syvän laskimovian korjausta harkitaan yleensä vasta pintasaneerauksen jälkeen. Pintalaskimovikojen leikkaushoito Leikkaukseen kuuluu kolme vaihetta: 1) pohjelihaspumpun yläpuolisen yhdyslaskimon eli useimmiten safeenajunktion tai reiden yhdyslaskimoiden tai molempien sulku, 2) päälaskimorungon tai -runkojen viallisten osien poisto ja 3) viallisten sivuhaarojen poisto. Ensimmäinen vaihe on leikkaushoidon kulmakivi, jota ilman muut toimenpiteet ovat tehottomia. Ylivoimaisesti tavallisin pintalaskimoiden vajaatoiminnan ilmentymä on vena saphena magnan tyven ja reisiosan vika, jonka leikkaus edellyttää safenofemoraalisen junktion sekä reiden alueen magnan täydellistä saneerausta. Vena saphenan tyven lisäksi myös reisilaskimo on pystyttävä tunnistamaan varmasti ja paljastamaan, sillä magnarunkoja saattaa olla kaksikin ja toista voidaan erehtyä luulemaan reisilaskimoksi. Joskus osa vena saphenan tyven sidontaa vaativista sivuhaaroista laskee osittain reisilaskimon puolelle (Lefebvre-Vilardebo 1992, Tibbs 1992 ja 1997, Gillot 1994). Vena saphena magnasta stripataan vain viallinen segmentti, joka useimmiten rajoittuu reiteen (Perhoniemi 1991 ja 1999). Tavallinen oliivikärkinen Mayon stripperi aiheuttaa suuren kudosvaurion suonen kasaantuessa paksuksi sykkyräksi (kuva 5). Totunnainen strippaus nilkasta nivukseen johtaa usein terveenkin suonen osan poistoon ja aiheuttaa usein huomattavaa vuotoa, kipeitä verenpurkaumia, imutievaurioita ja safeenushermon jopa pysyvän, invalidisoivan neuralgian. Suosittelemme poistettavien päärunkojen ja sivuhaarojen nivustaipeesta alas- Laskimokirurgian uudet tuulet 1361

6 Kuva 5. Uusintaleikkauksessa reiden alueelta poistettu vena saphena magnan kahdentuma, joka oli jäänyt huomaamatta edellisessä leikkauksessa. Huomaa poistetun suonen ympärillä oleva runsas rasvakudos, joka tulee mukaan käytettäessä vaijeristripperiä. päin suuntautuvaa retrogradista poistoa ns. PIN-stripping-menetelmällä. Siinä työnnetään ohut metallipuikko poistettavaan laskimoon niin syvälle kuin puikko luontevasti menee viallisten läppien sitä estämättä ja sen jälkeen puikon kärki työnnetään sen kohdalle tehdyn haavan kautta ulos. Puikon yläpäässä oleva lanka sidotaan poistettavan laskimon yläpäähän, jolloin hidas veto invaginoi suonen, ja se luistaa siististi ulos puikon perässä vahingoittamatta ympäröiviä kudoksia. Invaginaatiopoiston epäonnistuessa voidaan käyttää»retreiver»-puikkoa, jonka päässä on litteä paksunnos (Oesch 1993). Vena saphena magnan kahdentumat on stripattava erikseen ja tehtävä tarvittaessa reiteen apuviiltoja (Tibbs 1992, Gillot 1994). Samaa periaatetta noudatetaan vena saphena parvan kirurgiassa, jonka tekevät selvästi vaikeammaksi ja komplikaatioherkemmäksi polvitaipeen hankala anatomia ja laskimon vaihteleva kulku, eikä tämän suonen leikkausta voida ajatellakaan ilman kuvauksia (Gillot 1997). Leikkaus aloitetaan sivuhaaravarikoosin poistolla, jonka jälkeen päärunko on helpompi stripata, ja verenvuoto vähäisempää. Strippaukseen soveltumattomat kiemurtelevat sivuhaarakohjut pyritään poistamaan varta vasten tähän tarkoitukseen suunnitelluilla koukuilla noin 2 mm:n pistorei istä, joita ei tarvitse ommella ja joiden arvet häviävät yleensä noin vuoden kuluessa. Reiden alaosan ja säären alueella on suurta apua rullamansettityhjiöstä (Perhoniemi 1991), varsinkin jos kohjuja on leikattu jo aikaisemmin. Säären alueen yhdyslaskimoiden primaarinen takaisinvirtaus on erittäin harvinaista ja se on lähes aina seurausta syvän tai pinnallisen laskimojärjestelmän takaisinvirtauksesta (Goren ja Yellin 1990, Ruckley ja Makhdooni 1996). Pintasaneerauksen yhteydessä monet yhdyslaskimot repeytyvät irti kohjujen mukana ja jäljelle jääneet tervehtyvät useimmiten, kun patologinen pintavirtaus on eliminoitu (Ruckley ja Makhdooni 1996). Tästä ja monesta muusta syystä on Cockett Lintonin -tyylisestä säären alueen yhdyslaskimoiden sulkuleikkauksesta luovuttu. Endoskooppisen kirurgian kehittymisen myötä toimenpide on herännyt uudelleen henkiin SEPSnimisenä (subfascial endoskopic perforator surgery) tähystysleikkauksena. Suositamme kriittistä suhtautumista tämän jo hylätyn leikkausmenetelmän uuteen käyttöönottoon. Menetelmä ei missään nimessä kuulu tavallisen suonikohjutaudin hoitoon, jossa suositus on paikallinen viilto viallisen yhdyslaskimon kohdalle ja sen sulku faskiatasossa. Usein potilaan tila on pahentunut, kun alas vuotavat pintalaskimot on jätetty poistamatta ja on tuhottu säären alueen yhdyslaskimot ja estetty pintasuonten normaali tyhjentyminen syviin laskimoihin. Syvien laskimoiden takaisinvirtaukseen liittyvässä yhdyslaskimoviassa SEPS:llä voi olla käyttöä, jos säären alueella on vaikea lipodermatoskleroosi (Bergan 1998, Gloviczki ym. 1999). Konservatiivinen ja muu hoito Puristusluokkien 1 ja 2 hoitosukat (EU-normien mukaisesti C Cl I.H (high) ja C Cl II) ovat vertaansa vailla turvotuksen hoidossa leikkauksen vaihtoehtona ja lisänä ennen leikkausta ja myös sen jälkeen. Ne asetetaan jalkaan heti leikkauksen jälkeen, kun haavat eivät enää eritä merkittävästi. Lääkinnälliset hoitosukat ovat miltei korvanneet sidonnan, jolla aikaansaatu kompressio on epätasaista (Perhoniemi ja Asp 1983). Ruiskutushoito on kirurgiaa täydentävää (Browse ym. 1999). Hemodynaamisesti merkittävät pintalaskimoviat on ensin diagnosoitava ja saneerattava. Useimmiten kyseessä ovat säären alueen jäännöskohjut. Potilaita on informoi A. Lehtola ym.

7 tava hoidon mahdollisista komplikaatioista. Jälkihoito edellyttää 2 4 viikon yhtäjaksoista kompressiohoitoa. Syvien laskimoiden takaisinvirtausta korjaava kirurgia Käsitys, jonka mukaan syvien laskimoiden takaisinvirtaukselle ei voida eikä kannata tehdä mitään, on vanhentunut (Kroese ym. 1999). Syvien laskimoiden leikkaushoidon aiheet ovat periaatteessa samoja kuin pintalaskimokirurgiassa, etenkin jos kysymyksessä on läppien primaarinen takaisinvirtaus. Pintalaskimoviat tulisi saneerata ensin. Jos potilas tämän jälkeen oireilee merkittävästi huolimatta hoitosukilla optimaalisesti toteutetusta kompressiohoidosta, on aihetta harkita syvien laskimoiden korjausta. Syvän laskimotukoksen jälkeisissä tiloissa on tärkeää seuloa tukokselle altistavat tekijät ja antaa suuren riskin potilaille tarvittaessa pysyvä antikoagulanttihoito. Usein tukos on avautunut spontaanisti tai tila kompensoitunut runsaan lateraalikierron avulla. Samalla näille potilaille on yleensä kehittynyt laaja-alainen laskimoiden takaisinvirtaus. Mikäli kroonisia tukoksia tai merkittäviä ahtaumia ei ole, tulee näillekin potilaille ensin tehdä kunnollinen pintasaneeraus ja viallisten yhdyslaskimoiden sulku ennen kuin ryhdytään korjaamaan syvien laskimoiden takaisinvirtausta. Jos potilaalla todetaan kroonisia tukoksia tai ahtaumia etenkin nivus-alaonttolaskimotasolla, on selvitettävä tukoksen syy ja mahdollisen virtausesteen merkitys laskimoiden tyhjenemiselle. Lisäksi on selvitettävä mahdollisuudet tukoksen uudelleen avaamiseen ja ahtauman laajentamiseen tai laajentavan metallisen verkkotuen eli stentin asentamiseen (Semba ja Dake 1996). Laskimoiden takaisinvirtauksen korjaus tulee tehdä vasta virtausesteen korjauksen jälkeen (Eklof ym. 1998). Syvien laskimoiden korjaus Korjaus voidaan tehdä nivus-, reisi- ja polvitasolle peräkkäisissä leikkauksissa tai jopa samalla kertaa. Usein tilanne korjattavien läppien osalta on mahdollista todeta vasta, kun kyseinen suoni on preparoitu esille ja avattu. Läppien primaarinen tai sekundaarinen takaisinvirtaus voidaan korjata läppien sisäisellä tai ulkoisella kiristyksellä (kuvat 6 a,b). Syvän tukoksen sairastaneilta löytyy tukoksessa tuhoutuneen laskimosegmentin yläpuolelta tai viereisestä rungosta tyypillisesti yllättäen, usein vasta leikkauksessa, korjattava läppä. Takaisinvirtaus voidaan korjata myös transponaatiolla (kuva 6 c). Nivustasolla tarkoitukseen voi soveltua myös vena saphena magna. Jos läppiä ei ole ollenkaan tai ne ovat kaikki tuhoutuneet tukoksen yhteydessä, voidaan viimeisenä keinona yrittää saada läpällinen siirre joko vena saphena magnasta tai vena axillariksesta, jos niissä on pitävät läpät (kuva 6 d) (Raju ym. 1996). Joskus pinnallinen reisilaskimo voidaan yksinkertaisesti vain sitoa (Masuda ym. 1992), koska laskimot tyhjenevät silloin kompensatorisesti pitkin laajentunutta syvää reisilaskimoa, jossa ei ole takaisinvirtausta. Syvien laskimoiden korjausmenetelmistä läpän kiristys on ylivoimaisesti varmin ja kestävin. Viiden eri julkaisun seuranta-aikana (1 13 vuotta) saavutettiin hyvä kliininen tulos 193 leikatussa raajassa (70 85 %:lla) ja laskimoverenkierto parani 109 raajassa 125:stä. Kymmenen vuoden seurannan aikana säärihaava pysyi parantuneena 73 %:ssa 51 raajasta. Transposition ja läppäsiirtojen tulokset ovat olleet noin puolta huonommat (Kroese ym. 1999). Tuloksia on pidettävä erittäin hyvinä ja toimintaa taloudellisesti varsin kannattavana verrattuna konservatiiviseen hoitoon, jossa haava uusiutuu %:lla jo vuoden kuluessa (Blair ja Hamsho 1999). HYKS:n verisuonikirurgian klinikassa saadut kokemukset kolmen viime vuoden ajalta noin 40 vastaavanlaisen potilaan leikkaushoidosta ovat niin ikään olleet rohkaisevia. Laskimosairauksista kärsiviä voidaan nykyisin auttaa, monia myös leikkauksella, kun vain olemassa olevat mahdollisuudet käytetään tarkoin hyväksi. Tästä on oivana esimerkkinä tuore potilastapaus. 46-vuotias nainen, oli kärsinyt vasemman jalan erittävästä ja infektoituneesta säärihaavasta 30 vuotta. Hoito oli ollut»konservatiivista». Suonikohjuja ei näkynyt eikä niitä ollut leikattu. Dupleksitutkimuksessa todet- Laskimokirurgian uudet tuulet 1363

8 A B Ulkoinen läppäkorjaus Siirretty pätkä laskimoa, jossa terve läppä. Ulkoisena tukena polyesterimuhvi C D Kuva 6. A) Sisäinen läppäkorjaus, B) ulkoinen läppäkorjaus angioskoopin avulla, C) laskimon transpositio, D) läppäsiirteen ulkopuolinen tuenta proteesimansetilla. tiin vena saphena magnan takaisinvirtaus. Leikkauksessa tämä suoni poistettiin ja tehtiin ihonsiirto, mutta siirre ei infektion vuoksi tarttunut. Leikkaus normaalisti raajan laskimopaineen, eikä haava enää erittänyt eikä turvonnut, ja se parani toisen ihonsiirron jälkeen. Voidaan vain arvailla, paljonko 30 vuoden konservatiivinen hoito tuli maksamaan siteineen, sairaalahoitoineen, työkyvyttömyyksineen jne. Tarvitaan koulutusta, opetusta, resurssien uudelleenjakoa ja käytön optimointia. Potilaiden kunnolliseen tutkimiseen on varattava totuttua pitempi vastaanottoaika, jotta jo ensikäynnillä päästäisiin toiminnalliseen täsmädiagnoosiin, jonka pohjalta hoito voidaan suunnitella ja toteuttaa oikein. Rajaamalla leikkausaiheet ja suhteuttamalla ne resursseihin vähennetään jonottamista ja taudin komplisoitumisvaaraa. Oikean diagnoosin ja kunnollisen valmistelun pohjalta tehty täsmäleikkaus vähentää uusintaoperaatioiden tarvetta. Ensileikkauksen kunnolliseen suorittamiseen tulisi panostaa. Olemassa olevaa tietoa ja taitoa on käytettävä potilaan parhaaksi A. Lehtola ym.

9 Kirjallisuutta Beebe H, ym. Consensus statement. Classification and grading of chronic venous disease in the lower limbs. A consensus statement. Eur J Vasc Endovasc Surg 1996;12: Bergan J J. Venous insufficiency and perforating veins. Br J Surg 1998; 85: Blair S, Hamsho A. Durability of healed venous ulcer. Kirjassa: Greenhalgh R M, toim. The durability of vascular and endovascular surgery. Philadelphia: W B Saunders Company, 1999, s Browse N, Burnand K, Irvine A, Wilson N. Injection screrotherapy. Kirjassa: Browse N L, Burnand K G, Irvine A T, Wilson N M. Diseases of the veins, s London, Sydney, Auckland: Arnold, Eklof B, Kistner R. Is there a role for thrombectomy in iliofemoral venous thrombosis? Rutherford R B, toim. Kirjassa: Seminars in vascular surgery. Management of venous thromboembolism: changing perspectives. Philadelphia: W B Saunders Company, 1996, s Eklof B, Kistner R, Masuda E. Venous bypass and valve reconstruction: long-term efficacy. Vasc Medi 1998;3: Ghauri A, Nyamekye I, Grabs A, Farndon J, Whyman M, Poskitt K. Influence of a specialised leg ulcer service and venous surgery on the outcome of venous leg ulcers. Eur J Vasc Endovasc Surg 1998;16: Gillot Cl. La crosse de la veine saphène interne. Bases anatomiques et techniques de la crossectomie. Phlébologie 1994;47: Gillot Cl. La petite veine saphène. Phlébologie 1997;50: Gloviczki P, Bergan J, Rhodes J, ym. Mid-term results of endoscopic perforator vein interruption for chronic venous insufficiency: lessons learned from the North American Subfascial Endoscopic Perforator Surgery registry. Vasc Surg 1999;29: Goren G, Yellin A E. Primary varicose veins: topography and hemodynamic correlations. J Cardiovasc Surg 1990;31: Grabs A, Wakely M, Nyamekye I, Ghauri A, Poskitt K. Colour duplex ultrasonography in the rational management of chronic venous leg ulcers. Br J Surg 1996;83: Hobbs J. Pre-operative venography to ensure accurate sapheno-popliteal ligation. BMJ 1980;1: Kistner R. Definitive diagnosis and definitive treatment in chronic venous disease: a consept whose time has come. J Vasc Surg 1996; Kroese A, Rosales A, Slagsvold. Is venous valve reconstruction durable? Kirjassa: Greenhalgh R M, toim. The durability of vascular and endovascular surgery. Philadelphia: W B Saunders Company, 1999, s Lefebvre-Vilardebo M. Étude anatomique du carrefour saphéno-fémoral. Plaidoyer pour la crossectomie élargie saphène interne. Kirjassa: Phlébologie 92. Paris: John Libbey Eurotext, 1992, s Lehtola A. Onko laskimokirurgia yleis- vai verisuonikirurgiaa? Duodecim 1997;113: Lehtola A. Asko-Seljavaara S, Laurikka J, Perhoniemi V. Laskimoiden kroonisen vajaatoiminnan ja säärihaavan kirurginen hoito. Duodecim 1997;113: Masuda E, Kistner R, Ferris E. Long-term effects of superficial femoral vein ligation: thirteen-year follow-up. J Vasc Surg 1992;16: Mercer K, Scott J, Berridge D. Preoperative duplex imaging is required before all operations for primary varicose veins. Br J Surg 1998;85: Mänttäri M. Syvän laskimotromboosin hoito. Duodecim 1998;114: Neglen P, Raju S. A comparison between descending phlebography and duplex doppler investigation in the evaluation of reflux in chronic venous insufficiency: a challenge to phlebography as the»gold standard». J Vasc Surg 1992;16: Oesch A. Pin-Stripping: a novel method of atraumatic stripping. Phlebology 1993;8: Perhoniemi V, Asp K. Sukka ja elastinen sidonta suonikohjuleikkauksen jälkihoidossa. Suom Lääkäril 1983;1 2:31 4. Perhoniemi V. Säästävä laskimokirurgia. Duodecim 1991;107: Perhoniemi V. Täsmäkirurgiaa sairaille laskimoille säästetään terveet suonet. Duodecim 1999;115: Raju S, Fredericks R, Neglen P, Bass D. Durability of venous valve reconstruction techniques for»primary» and postthrombotic reflux. J Vasc Surg 1996;23: Royle J. Recurrent varicose veins. World J Surg 1986;10: Ruckley C V. Saphenopopliteal ligation. Kirjassa: Ruckley C V, toim. A colour atlas of surgical management of venous disease. Wolfe Medical Publications Ltd, 1988, s.44. Ruckley C V, Makhdoomi K R. The venous perforator. Br J Surg 1996; 83: Rutherford R. Pathogenesis and pathophysiology of the post-thrombotic syndrome: Clinical implications. Rutherford R B, toim. Kirjassa: Seminars in vascular surgery. Management of venous thromboembolism: changing perspectives. Philadelphia: W B Saunders Company, 1996, s Semba C, Dake M. Catheter-directed thrombolysis for iliofemoral venous thrombosis. Rutherford R B, toim. Kirjassa: Seminars in vascular surgery. Management of venous thromboembolism: changing perstectives. Philadelphia: W B Saunders Company, 1996, s Shami S, Sarin S, Scurr J. Chronic venous insufficiency disease. Int J Angiol 1997;6: Tibbs D J, Fletcher E W L. Direction of flow in superficial veins as a guide to venous disorders of lower limbs. Surgery 1983;93:758. Tibbs D J. Complications of superficial vein incompetence and varicose veins. Kirjassa: Varicose veins and related disorders. Butterworth- Heinemann Ltd 1992, s AARNO LEHTOLA, dosentti, erikoislääkäri HYKS, Meilahden sairaala, verisuonikirurgian klinikka PL 340, HUS Aikakauskirjan pyytämä katsaus Jätetty toimitukselle MIKKO TUULIRANTA, erikoislääkäri Keski-Suomen keskussairaala työpuh VESA PERHONIEMI, dosentti, vastaava ylilääkäri HYKS, Marian sairaala PL 580, HUS Laskimokirurgian uudet tuulet 1365

10 Lääketieteellisen jatkokoulutuslehden tulee auttaa lääkäriä oppimaan ja muuttamaan toimintaansa. Mutta miten arvioida oppimaansa? Ikivanha tapa mitata tietoja on tehdä kysymyksiä. Aikakauskirja julkaisee sopivien artikkelien jälkeen kirjoituksen ydinsanomaan liittyviä kysymyksiä, joilla lukija voi arvioida muistiinsa tarttunutta. Oikeat vastaukset julkaistaan samassa numerossa. Mitä opin 1.»Suonikohjutauti» on a) pelkästään laskimoiden pullistuma ilman virtaushäiriötä b) seisomatyön väistämätön seuraus c) mahdollinen seuraus pitkäkestoisesta kohonneesta laskimopaineesta, joka johtuu läppien takaisinvirtauksesta d) aina havaittavissa inspektiolla e) aina väistämättömästi uusiutuva»luonnonvara» 2. Laskimotutkimusten kultainen standardi on a) kliininen tutkimus b) nouseva flebografia c) laskeva flebografia d) dupleksitutkimus 3. Pintalaskimoiden leikkaushoito toteutetaan yleensä a) poistamalla näkyvät kohjut b) tähystysleikkauksella c) poistamalla»leikkauskartan» mukaisesti doppler-dupleksitutkimuksen avulla merkityt laskimot, jossa esiintyy takaisinvirtausta Oikeat vastaukset sivulla

Verisuoniperäiset alaraajahaavat

Verisuoniperäiset alaraajahaavat Verisuoniperäiset alaraajahaavat Jukka Palokangas Haavalla tarkoitetaan väkivallan aiheuttamaa ihon tai sen alaisen kudoksen äkillistä vioittumaa tai kudososien puutosta tai irtoamista toisistaan ( mukaan

Lisätiedot

KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND.

KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND. KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND. ARVOISA ASIAKAS Arvioiden mukaan maailman länsiosassa aikuisista miehistä 40-50 % ja naisista 50-55

Lisätiedot

Laskimokirurgian uudet hoidot

Laskimokirurgian uudet hoidot Elina Eskelinen ja Jukka Saarinen VERISUONIKIRURGIA Laskimokirurgian uudet hoidot Laskimoiden vajaatoiminnan nykyaikainen diagnostiikka ja kirurgiset hoidot tukeutuvat laskimoiden väridopplerkaikututkimukseen.

Lisätiedot

TURVOTUS Kuopio 27.4.2016

TURVOTUS Kuopio 27.4.2016 TURVOTUS Kuopio 27.4.2016 Sirpa Arvonen Auktorisoitu haavahoitaja, esh jh at Turvotus diagnoosi Konsultoi lääkäriä Alaraajaturvotus ja syitä turvotukseen: Lääkärin käsikirja 5.8.2010/ Ilkka Kunnamo Akuutti

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

TEHOKKAASEEN TURVOTUKSEN HOITOON. HELPPOKÄYTTÖINEN

TEHOKKAASEEN TURVOTUKSEN HOITOON. HELPPOKÄYTTÖINEN TEHOKKAASEEN TURVOTUKSEN HOITOON. HELPPOKÄYTTÖINEN JOBST COMPRI 2 UUSI 2-KERROSSIDOSJÄRJESTELMÄ THERAPIES. HAND IN HAND. OIKEAN KOMPRESSION SAAVUTTAMINEN ON AVAIN ONNISTUNEISIIN TULOKSIIN Turvotuksen laskeminen

Lisätiedot

Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito

Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Toni-Karri Pakarinen 1, Piia Suomalainen 1, Hannu Kuokkanen 2, Minna Laitinen 1 1 Sarkoomayksikkö, Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuualue, TAYS

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti. Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan

Lisätiedot

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT JOKAISEEN TILANTEESEEN

LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT JOKAISEEN TILANTEESEEN LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT JOKAISEEN TILANTEESEEN SAKSALAISEN RAL STANDARDIN MUKAAN THERAPIES. HAND IN HAND. MIKSI JUURI LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT? Jobstin lääkinnälliset hoitosukat auttavat jalkojen väsymiseen

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Painehaavojen kirurginen hoito

Painehaavojen kirurginen hoito Painehaavojen kirurginen hoito Kristiina Hietanen Plastiikkakirurgi 21.11.2016 Määritelmä Ihon tai ihonalaisen kudoksen vaurio, jonka on aiheuttanut paine ja/tai ihon venyttyminen ja hankaus yhdessä tai

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

KIRURGISEN HAAVAPOTILAAN LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN HOITO

KIRURGISEN HAAVAPOTILAAN LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN HOITO KIRURGISEN HAAVAPOTILAAN LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN HOITO TYÖKALUJA HAAVANHOIDON HAASTEISIIN HYVINKÄÄ 27.10.2016 PÄIVI SALMINEN-PELTOLA PLASTIIKKAKIRURGI OSASTONYLILÄÄKÄRI HAAVAN LEIKKAUS Infektoituneen/nekroottisen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

KLIINISEN TUTKIMUKSEN MERKITYS SAIRAANHOITOPIIREILLE. Heikki Huikuri Professori, MRC Oulun johtaja Oulun yliopisto OYS

KLIINISEN TUTKIMUKSEN MERKITYS SAIRAANHOITOPIIREILLE. Heikki Huikuri Professori, MRC Oulun johtaja Oulun yliopisto OYS KLIINISEN TUTKIMUKSEN MERKITYS SAIRAANHOITOPIIREILLE Heikki Huikuri Professori, MRC Oulun johtaja Oulun yliopisto OYS SISÄLTÖ Karman raportti v. 2012 (HUS) Oukan/Mäkiniemen selvitys v.2015 (OYS) Suomen

Lisätiedot

LÄÄKINNÄLLINEN HOITOSUKKA

LÄÄKINNÄLLINEN HOITOSUKKA LÄÄKINNÄLLINEN HOITOSUKKA HYVINVOINTIA JALOILLESI THERAPIES. HAND IN HAND. MIKSI JUURI LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT? JOBSTIN LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT AUTTAVAT JALKOJEN VÄSYMISEEN JA SÄRKYYN. LASKIMO- JA

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille Eevi Jacksen 2016 Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille pinnallisia syviä munasarjakystia = endometrioomia Video erinäköisistä

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

Alaraajojen laskimovajaatoiminta

Alaraajojen laskimovajaatoiminta Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä Päivitetty 15.11.2016 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015. Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen

Lisätiedot

TT-kuvantulkinnan perusteita - Miten radiologi katsoo kuvia? Tiina E Lehtimäki radiologian erikoislääkäri, LT HUS-Kuvantaminen, Meilahti

TT-kuvantulkinnan perusteita - Miten radiologi katsoo kuvia? Tiina E Lehtimäki radiologian erikoislääkäri, LT HUS-Kuvantaminen, Meilahti TT-kuvantulkinnan perusteita - Miten radiologi katsoo kuvia? Tiina E Lehtimäki radiologian erikoislääkäri, LT HUS-Kuvantaminen, Meilahti Hyvä lähete! TT-tutkimus Varjoaineen käyttötarve Varjoaineen vaiheistus

Lisätiedot

Kiertävän erikoistuvan lääkärin opas

Kiertävän erikoistuvan lääkärin opas Päivitetty 2/2016 Kiertävän erikoistuvan lääkärin opas HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Sydän- ja rintaelinkirurgian jakso Meilahden sairaala 2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sydänkirurgian linja ja Yleisthoraxkirurgian

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

MILLAINEN ON HYVÄ ASIANTUNTIJALAUSUNTO JA MITEN SE LAADITAAN - KOKEMUKSIA ASIANTUNTIJAN STÄ

MILLAINEN ON HYVÄ ASIANTUNTIJALAUSUNTO JA MITEN SE LAADITAAN - KOKEMUKSIA ASIANTUNTIJAN STÄ MILLAINEN ON HYVÄ ASIANTUNTIJALAUSUNTO JA MITEN SE LAADITAAN - KOKEMUKSIA ASIANTUNTIJAN TYÖST STÄ Heikki J. JärvinenJ HYKS, kirurgian klinikka Valviran asiantuntijasymposium, Biomedicum 16.4. 2013 VALVIRA:lle

Lisätiedot

Bariatrisista ja kirurgisista haavoista yleisesti

Bariatrisista ja kirurgisista haavoista yleisesti Bariatrisista ja kirurgisista haavoista yleisesti Antti Rahko Vatsaelinkir. EL 20.9.2016 LSHP:n haavakoulutuspäivä Kirurgian ala, jossa ruoansulatuskanavaa muokkaamalla, pyritään ehkäisemään tai hoitamaan

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP } KENELLE? } Potilaille joilla toistuvia ja hankalaoireisia takykardioita Lääkehoito ei tehoa Potilas ei halua pitkäaikaista lääkehoitoa } Presynkopee tai

Lisätiedot

Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella. Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa

Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella. Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa Puhdistusleikkaukset Osteotomiat Niveljäykistykset Tekonivelleikkaukset tutkimustieto ei tue vaikutuksen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen 20.5.2002 2845/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen LEIKKAUKSEN ODOTUSAJAN PITUUS, VOIMAVAROJEN VARAAMINEN PÄIVYSTYS- LEIKKAUKSIA

Lisätiedot

Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN.

Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN. Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN. Tukisukat eli kompressiosukat ovat tutkittu ja dokumentoitu menetelmä jalkojen verenkierron parantamiseen. Useimmat yhdistävät tukisukat ikääntyneiden ihmisten

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

LT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka

LT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka LT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka Episiotomia Kuvannut ensimmäisenä Sir Fielding Ould v. 1742 -yleisin naisille tehtävä kirurginen toimenpide -tarkoituksena lyhentää synnytyksen II vaiheen kulkua -estää

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Erivedge 150 mg kovat kapselit RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lokakuu 2013, v. 8.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ihon tyvisolusyöpä on yleisin

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin

Lisätiedot

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011 HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Nuoren kipeä kives miten toimin Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Yleistä Kiveksen kiertymä on äkillisen kiveskivun yleinen syy lapsuus-

Lisätiedot

Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen. Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto

Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen. Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Lääkäreiden peruskoulutus Opintojen laajuus 360 op Syventävät

Lisätiedot

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella systolinen verenpaine VERENPAINE korkein verenpaine suurissa valtimoissa

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Selkäydinkanavan ahtaus spinaalistenoosi. Potilasohje. www.eksote.fi

Selkäydinkanavan ahtaus spinaalistenoosi. Potilasohje. www.eksote.fi Selkäydinkanavan ahtaus spinaalistenoosi Potilasohje www.eksote.fi Selkäydinkanavan ahtaus spinaalistenoosi Teillä on todettu selkäydinkanavan ahtaus eli spinaalistenoosi. Tässä ohjeessa annamme Teille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien

Lisätiedot

Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö

Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö Ohje henkilökunnalle 1 Virtsakatetri on vierasesine ja muodostaa aina infektioriskin, joten katetrin laittamisella tulee

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1 POLVI KUNTOON OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

ARVOISA VASTAANOTTAJA,

ARVOISA VASTAANOTTAJA, ARVOISA VASTAANOTTAJA, Pyydämme Teitä osallistumaan tutkimukseen, jossa kartoitetaan gynekologisten laskeumaleikkausten menetelmiä, komplikaatioita ja vaikutusta elämänlaatuun Suomessa vuonna 2015. Tiedote

Lisätiedot

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

1. Arvoketjumetodiikka soveltuu terveydenhuollon arvoketjujen analysointiin 2. Metodi toimii erinomaisesti organisaatiotasolla tuotetasolla työläs 3.

1. Arvoketjumetodiikka soveltuu terveydenhuollon arvoketjujen analysointiin 2. Metodi toimii erinomaisesti organisaatiotasolla tuotetasolla työläs 3. 8.6.2016 1. Arvoketjumetodiikka soveltuu terveydenhuollon arvoketjujen analysointiin 2. Metodi toimii erinomaisesti organisaatiotasolla tuotetasolla työläs 3. Organisaation rakenteelliset ratkaisut vaikuttavat

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Potilastapaus -28, 1 synnytys, -93 hysterectomia adn.que 1/2010 rectoenterocele naisen nyrkin

Lisätiedot

ALARAAJATURVOTUKSEN HOITO TUKISIDOKSILLA. Anatomisen, vähäelastisen tukisidoksen sidontaohje

ALARAAJATURVOTUKSEN HOITO TUKISIDOKSILLA. Anatomisen, vähäelastisen tukisidoksen sidontaohje ALARAAJATURVOTUKSEN HOITO TUKISIDOKSILLA Anatomisen, vähäelastisen tukisidoksen sidontaohje Julia Tiura Krista Vähäkyttä Opinnäytetyö Lokakuu 2016 Sairaanhoitajakoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS. Kustannuslaskenta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS. Kustannuslaskenta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS Kustannuslaskenta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander Kustannusyhteyshenkilöiden työkokous 5.5.2010 HUS:n organisaatio Konsernihallinnon tulosalue

Lisätiedot

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Perätila ja -tarjonta 3-4 % täysaikaisista sikiöistä KSKS v. 2015 17 perätilan ulosauttoa Perätarjonnan syyt Ei selkeää syytä Laskeutumista estävät syyt

Lisätiedot

Apuvälineet Teidän tulee ennen leikkaukseen tuloa hakea itsellenne kyynärsauvat omasta terveyskeskuksesta / apuvälineyksiköstä.

Apuvälineet Teidän tulee ennen leikkaukseen tuloa hakea itsellenne kyynärsauvat omasta terveyskeskuksesta / apuvälineyksiköstä. TYKS POTILASOHJE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko eli polven kuluma. Nivelrikko kehittyy tavallisesti ikääntymisen myötä ilman erityistä syytä.

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5

Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5 Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5 Erikoissairaanhoidon palvelusetelien hinnat 1.7.2015 alkaen Erikoissairaanhoidon toimenpiteiden hankkimisessa rekisteröidyiltä palveluntuottajilta noudatetaan

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan mittaaminen ja

Selkäkipupotilaan mittaaminen ja Selkäkipupotilaan mittaaminen ja PTA-mittauksen esittely Vesa Lehtola ftomt, TtM / Kotkan OMT-Fysio Jatko-opiskelija / Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö Selkävaivan taustatekijät Mittausten yleisesittely

Lisätiedot

Kliiniset laitetutkimukset: säädökset ja menettelytavat. Kimmo Linnavuori Ylilääkäri

Kliiniset laitetutkimukset: säädökset ja menettelytavat. Kimmo Linnavuori Ylilääkäri Kliiniset laitetutkimukset: säädökset ja menettelytavat Kimmo Linnavuori Ylilääkäri Valviran tehtävä lääkinnällisten laitteiden valvonnassa Laki 629/2010 terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista: 53

Lisätiedot

SANS Internet Storm Center WMF-haavoittuvuuden tiedotus

SANS Internet Storm Center WMF-haavoittuvuuden tiedotus SANS Internet Storm Center WMF-haavoittuvuuden tiedotus http://isc.sans.org Käännös: http://je.org Alustus Mitä ovat WMF-tiedostot ja mitä vikaa niissä on? Kuinka haavoittuvuutta käytetään tällä hetkellä?

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Diabeetikon jalkahaava. Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016

Diabeetikon jalkahaava. Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016 Diabeetikon jalkahaava Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016 diabetes on vakava pienten suonten tauti FAKTOJA Diabeteksen Käypä hoito suositus 15-25%:lle diabetikoista jossain elämänvaiheessa

Lisätiedot