MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Ensimmäinen maksatushakemus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Ensimmäinen maksatushakemus 1.11.2012-31.12.2012"

Transkriptio

1 MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI Ensimmäinen maksatushakemus Päivi Lepistö Niina Sinkkonen Marjo Kurki 1

2 Sisällys 1. Mielen avain -hankkeen siirtymäkausi Tavoitteiden etenemisen arviointi Osahankkeiden itsearviointi Hyvinkään Nuorisoaseman kriisin jälkihoitotyö Hyvien käytäntöjen kuvaaminen ja mallintaminen Kokemusasiantuntijakoulutusmallin levittäminen Koulutusmallin tausta Kokemusasiantuntijakoulutusmallin alueellinen levittäminen Hankehallinnon ohjauksen tehostaminen Palvelulinjauudistus sekä ohjausryhmät Osahankkeiden välinen yhteistyö Mielen avain -hankkeen kustannukset toiminnan seuranta-ajalla Kustannusten ja asiantuntijapalkkioiden erittely Henkilöstökulut

3 1. Mielen avain -hankkeen siirtymäkausi Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Mielen avain on Sosiaali- ja terveysministeriön ohjaama Kaste I -ohjelmaan perustuva hanke. Mielen avain -hanke sai ensimmäisen kolmen vuoden ( ) valtionavustuksen ( ) heinäkuussa 2010, ja helmikuussa 2012 sille myönnettiin ns. siirtymäkausivaltionavustus ajalle ( ) Kaste I-rahoituksesta. Tämän lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Hyvinkään Miepäs -osahankkeelle lisää valtionavustusta tekemällään päätöksellä euroa toimintamallin luomiseen Hyvinkään ampumistragedian aiheuttamaan kriisihoidon tarpeeseen. Mielen avain -hanke oli hakenut suoraan Kaste II - ohjelmakaudelta kolmen vuoden jatkorahoitusta, jota sille ei kuitenkaan myönnetty. Mielen avain -hankkeen tarkennettu hankesuunnitelma siirtymäkausirahoitusajalle hyväksyttiin Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM/4667/2011). Siirtymäkauden rahoitusaika on , ja sen tavoitteena on turvata siirtymäkausi Kaste II ohjelmakaudelle sekä Mielen avain -hankkeessa kehitettyjen hyvien käytäntöjen juurruttaminen ja levittäminen. Siirtymäkausi on suora jatkumo lähes kolmen vuoden Mielen avain -hankekauden jälkeen, ja siinä jatkaa yhdeksän osahanketta sekä Mielen avain -hankehallinto. Alueellisesti siirtymäkauden hankealue kattaa laajasti Etelä-Suomen ja Kymenlaakson sekä Etelä-Karjalan: hankealue ulottuu Lohjalta Parikkalaan kattaen 20 kaupunkia (huomioitu vuoden 2013 alusta tulevat kuntaliitokset) ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Hyks-alueen. Mielen avain -hanketta hallinnoi ja koordinoi Vantaan kaupunki, jonka alaisuudessa toimii Mielen avain -hankehallinto. Sosiaali- ja terveysministeriö vaati siirtymäkausirahoituspäätöksessä Mielen avain -hankkeen hankehallinnon ohjauksen tehostamista ja hyvien käytäntöjen mallintamista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään Innokylään ennen Kaste II -ohjelmakauden rahoituksen hakemista. Ennen siirtymäkausirahoituskauden alkua Mielen avain -hankehallinto suunnitteli uuden organisaatiomallin, jossa keskeisenä uudistuksena on ns. palvelulinjatyöskentely, jonka tavoitteena on hankkeen koheesion lisääminen sekä Kaste -hankkeisiin liittyvän ohjauksen tehostaminen. Lisäksi hankehallinto on koordinoinut ensimmäisen hankekauden hyvien käytäntöjen mallintamisen Innokylään, mikä myös jatkuu keskeisenä toimintona siirtymäkaudella. Tässä toiminnan seurantaraportissa kuvataan kahdeksan kuukauden siirtymäkauden kahden ensimmäisen kuukauden toimintaa ja valtionavustusrahoituksen käyttöä ajalla Jokainen osahanke on vastannut Webropol -seurantakyselyyn ja toimittanut maksatushakemuksensa hankehallintoon. Hyvinkään Miepäs -hanke kuvaa tavoitteiden etenemistä alkaen, koska silloin myönnettiin lisärahoitus ampumistapahtuman jälkihoitoon. 3

4 2. Tavoitteiden etenemisen arviointi 2.1 Osahankkeiden itsearviointi Osahankkeet raportoivat siirtymäkaudelle 48 eri tavoitetta. Kahden ensimmäisen kuukauden aikana 73% (n=35) tavoitteista toteutus on joko aloitettu tai toteutunut osittain. Taulukossa 1. on kuvattu osahankkeiden määrittelemien alueellisten kehittämistavoitteiden eteneminen itse arvioituina. Taulukko 1. Alueellisten kehittämistavoitteiden eteneminen ajalla osahankkeiden itse arvioimina Toteutunut täysin Toteutunut lähes kokonaan Toteutunut osittain Toteutus aloitettu Toteutusta ei ole vielä aloitettu Yhteensä Keskiarvo Tavoite ,1 Tavoite ,38 Tavoite ,5 Tavoite ,17 Tavoite ,5 Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite Yhteensä , Hyvinkään Nuorisoaseman kriisin jälkihoitotyö Hyvinkäällä tapahtuneen ampumavälikohtauksen seurauksena kaksi nuorta ihmistä kuoli ja useita haavoittui. Ampumatragedian kriisihoito käynnistyi heti, ja jälkihoito organisoitiin , jolloin välittömästä psyykkisestä ensiavusta alettiin siirtyä kohti lisääntyvää koordinaatiota varhaisen kriisiavun ja jälkihoidon järjestämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi kriisin jälkihoitoon lisärahoituksen ja Mielen avain -hankkeen osahanke Miepäs oli luonteva valinta paikalliseksi toimijaksi kehittämään ja toteuttamaan kriisin jälkihoitoa yhdessä Hyvinkään kaupungin eri toimijoiden kanssa. Vastuu kriisin jälkihoitotyön toteuttamisesta alle 23- vuotiaiden osalta siirtyi nuorisoasemalle ensimmäisen kriisityöntekijän aloitettua työskentelynsä. 4

5 Kriisirahoituksen toiminnan tavoite Matalan kynnyksen kliinisen työryhmän perustaminen osaksi nuorisoaseman toimintaa, kriisihoitomallin kehittäminen, kriisitilanteiden psykososiaaliseen tukeen ja palveluihin liittyvän palvelujärjestelmän selkiyttäminen, perustason osaamisen lisääminen ja rajapintatyöskentelyn tehostaminen sekä arviointitiedon kerääminen yhteistyössä THL:n kanssa. Nuorisoaseman saama lisärahoitus kriisityöhön liittyen vaikutti siihen, että koko nuorisoaseman ikäryhmää nostettiin 23-vuoteen asti. Saadun lisärahoituksen myötä nuorisoaseman hanketiimi ja moniammatillinen työryhmä laajeni ja ns. kliinisellä työryhmällä psykiatrinen sairaanhoitaja, kriisityöntekijä ( alkaen) erikoissairaanhoitaja, kriisityöntekijä ( alkaen) psykologi, kriisityöntekijä ( alkaen) Psykiatrin palvelut toteutetaan ostopalveluna PSY-keskuksen yksityispsykiatrilta Syksystä 2012 alkaen Nuorisoaseman tarjoamasta kriisituesta on tiedotettu nuoria ja nuorten kanssa työskentelevää verkostoa mm. kouluinfojen ja sähköisten tiedotteiden kautta. Kaupungin organisoima kriisityön johtoryhmä tiedottaa jälkihoitotyöstä myös paikallislehdissä ja kaupungin nettisivuilla. Kriisityöntekijät ovat tehneet aktiivisesti asiakastyötä hoitaen kriisin vuoksi oireilevia nuoria. Kriisiasiakkaita on Nuorisoasemalla noin 20. Suuri osa kriisiasiakkaista kokee kriisin lisäksi muita mielenterveydenongelmia, jotka on huomioitu asiakastyössä (esim. perheristiriidat, aiemmat käsittelemättömät kriisit, päihdeongelmat). Kaikki kriisiasioissa Nuorisoasemalle yhteyttä ottaneet asiakkaat ovat päässeet hoidon piiriin ja yhteistyö ohjaavien tahojen kanssa perustuu ns. saattaen vaihtamiseen palvelusta toiseen. Nuorisoaseman toimintatapaan kuuluu konsultaatio ja työparituki perustason työntekijöille ja jalkautuminen esimerkiksi kouluille nuorten omaan kehitysympäristöön, näin myös kriisityön osalta. Koska kriisityön kohderyhmänä ovat pääasiassa nuoret aikuiset, on yhteistyötä tiivistetty erityisesti toisen asteen oppilaitosten kanssa, esimerkiksi nuorisoaseman työntekijät osallistuvat säännöllisesti lukioiden oppilashuoltoryhmien toimintaan. Yhteistyötä on tiivistetty myös erikoissairaanhoidon kanssa ja tehostettu rajapintatyöskentelyä. Näin pyritään varmistamaan se, että apua tarvitseva nuori ei jää hoidon ulkopuolella ja saa oikea-aikaisesti ja oikeasta paikasta hoitoa (esim. nuorisoasema vs. erikoissairaanhoito). Kriisityöntekijät ovat ottaneet osaa ampumiseen liittyvää oikeudenkäyntiin avustamalla omia asiakkaitaan ja tarjoamalla tietoa Nuorisoasemasta myös muille oikeudenkäyntiin osallistuneille nuorille. 5

6 Kehittämistyönä kriisimalli Nuorisoasemalla työstetään yhteistyönä THL:n kanssa kriisin jälkihoitotyöhön soveltuvaa työskentelymallia. THL:n asiantuntijalääkärinä toimii Henna Haravuori. Manuaali Skills for psychological recovery on ollut käytössä mm. Norjan joukkosurman jälkihoitotyössä. Manuaali koostuu kuudesta taidosta, jotka ohjaavat kriisityöskentelyä. Manuaali on tällä hetkellä siinä vaiheessa, että sen suomennos valmistuu Tämän jälkeen manuaalia sovelletaan ja testataan Nuorisoaseman asiakastyössä. 3 Hyvien käytäntöjen kuvaaminen ja mallintaminen Mielen avain -hanke on kuvannut ja mallintanut kehitettyjä hyviä käytäntöjä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään Innokylään. Tähän toiminnan seurannanraporttiin pyydettiin osahankkeilta hyvien käytäntöjen kuvaamisen ajankohtainen tilanne. Osaltaan kuvaamiseen on vaikuttanut Innokylän REA-työkalun päivittäminen, jonka vuoksi Innokylässä ei ole voinut työskennellä loppuvuodesta Taulukossa 2. on esitelty siirtymäkaudella mukana olevien hankkeiden hyvien käytäntöjen kuvaamisen ja mallintamisen tilanne. Tämä lisäksi Mielen avain -hankkeessa on mallinnettu neljä kuvausta hankkeissa, jotka eivät ole mukana siirtymäkaudella: 1) Etelä-Kymenlaakson mielenterveys- ja päihdestrategia (Mietippä hanke), 2) Arviointi- ja kuntoutumisyksikkö Neppari (Mietippä hanke), 3) Mielenterveys- ja päihdepalvelukartta (Mosaik hanke) ja 4) Päihde- ja mielenterveysosaamista kuntien aikuissosiaalityöhön (Avomieli hanke). 6

7 Hanke ja hallinnoiva kunta Kuvaus Innokylään valmis / lähes valmis Valo hanke, HUS, Hykspsykiatria Videokonsultaatio Varhaisen tuen ja prevention malli Pitkäaikaisen masennuspotilaan hoitomalli Psykoosipotilaan hoidon ja kuntoutuksen malli Nuorten mielenterveystalo Itsetuhoisuuden arvio ja lyhyt interventio Transcranial magnetic stimulation Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä Terveysaseman sosiaalineuvojamalli hanke, Helsinki Terveysaseman päihdetyöntekijämalli Vantaalaisen hyvä mieli hanke, Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Vantaa Pitkäaikaisesti masentuneen potilaan hoitopolku esh:n ja perusterveydenhuollon yhteistyönä Aikuispsykiatria lastensuojelussa Mt- ja päihdetyöntekijöiden jalkautuminen alla kouluikäisten lasten kasvu- ja kehitysympäristöihin Masentunut isä neuvolan asiakkaana Miten lapsi kokee vanhemman mt- ja päihdeongelman koulutus Maestro nuorten stressinhallintakurssien ohjaajakoulutus Mielen hallinta ohjaajakoulutus Kokemusasiantuntija terveysasemalla Terveysaseman päihdetyön toimintamalli Kertakäynnin mt- ja päihdeinterventio Mielenterveys- ja päihdetyön strategian laatimisprosessi Sauma hanke, Kerava Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistämisprosessi Yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke Selviämisyksikkö katkaisuhoitoaseman yhteydessä hanke, Kouvola Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotona asu- misen tuki Kouvolassa Sosiaali- ja kriisipäivystys terveydenhuollon päivystyksessä Koho hanke, Lohja IPT masennuksen hoidon välineenä perusterveydenhuollossa Koulutuksellinen ryhmäkonsultaatio Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Asumispalvelukoordinaattorimalli Kannatellen hanke, Eksote Case management malli / Kannatellen liikkuva ja täydentävä toiminta Koko case management malli osa-alueineen Prosessien ohjaustyökalu Roce Miepäs hanke, Hyvinkää Nuorisoasema Nuorisohelpin hoitoprosessi Kriisihoitomalli Kokemuksesta voimaa hanke, Kynnyksettömien päihde- ja mt-kuntoutujille vertaistukiryhmätoimintojen Porvoo käynnistäminen Kokemusasiantuntijakoulutus Kokemusasiantuntijakoulutusmalli sekä kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen Mielen avain -hankehallinto Mielen avain -hanke Perustason mielenterveys- ja päihdeosaamisen suositus kesken Taulukko 2. Siirtymäkauden hyvien käytäntöjen kuvausten ja mallinnusten tilanne Innokylässä suunnitteilla Kuluvana toiminnan seuranta-aikana ilmestyi Mielen avain -hankkeen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisema Paremman palvelun avaimia -raportti. Raportissa kuvataan kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanoa Mielen avain -hankkeessa. Raporttiin on valittu sellaisia kehittämistyön tuloksia, jotka parhaiten tukevat kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanoa hankealueella. Raportti on jaoteltu neljään osaan 7

8 Mieli-suunnitelmaa mukaillen: asiakkaan aseman vahvistaminen, palvelut yhden oven takaa, mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen sekä ohjauskeinojen kehittäminen. 4 Kokemusasiantuntijakoulutusmallin levittäminen 4.1 Koulutusmallin tausta Mielen avain -hanke pilotoi Kaste 1 -kaudella kokemusasiantuntijakoulutusmallin ajalla Koulutus suunniteltiin Välittäjä hankkeen pilotoiman koulutusmallin pohjalta. Koulutukseen valittiin 23 hankealueen mielenterveys- ja päihdekuntoutujaa sekä omaista. Kesäkuussa 2012 valmistui 19 kokemusasiantuntijaa, joista osa on ollut mukana mielenterveys- ja päihdetyön kentällä erilaisissa tehtävissä, kuten palvelujen kehittämisessä, suunnittelussa sekä ammattilaisten ja alan opiskelijoiden koulutuksessa. Kokemusasiantuntijakoulutuksen tarkoituksena on lisäksi tarjota opiskelijoille valmiuksia toimia yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa mielenterveys- ja päihdepalvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja toteutuksessa. Ryhmän vertaistuellinen voima tukee opiskelijoita heidän omassa kuntoutumisprosessissaan ja jaksamisessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan yhteistyötä lähdettiin mallintamaan ja todentamaan siten, että koulutusten ohjaajiksi valittiin Mielen avain -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuksesta valmistuneita kokemusasiantuntijoita hanketyöntekijöiden rinnalle. Siirtymäkaudella toteutettava uusi moduulimuotoinen kokemusasiantuntijakoulutusmalli järjestetään monimuoto-opetuksena, joka sisältää lähiopetusta, luentoja, pienryhmätyöskentelyä, verkoston yhteisiä seminaareja ja verkko-opiskelua. Moduulimuotoinen kokemusasiantuntijakoulutus koostuu neljästä erisisältöisestä opintojaksoista, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden, joka tukee opiskelijan prosessia omakohtaisten kokemusten työstämisessä kokemusasiantuntijuudeksi. 4.2 Kokemusasiantuntijakoulutusmallin alueellinen levittäminen Mielen avain -hanke on siirtymävaiheen aikana suunnitellut ja toteuttanut moduulimuotoisen kokemusasiantuntijakoulutusmallin, jota on levitetty osahankkeiden alueille perustamalla yhteistyössä osa-hankkeiden kanssa alueellisia koulutuksia. Alueellisten koulutusten perustamisen on toivottu mahdollistavan kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisen leviäminen koko Etelä-Suomen alueelle. 8

9 Mielen avain -hankkeen hankehallinnon järjestämä, Metropoli-alueen mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä omaisille tarkoitettu kokemusasiantuntijakoulutus käynnistyi Helsingissä Marraskuussa 2012 käynnistyi myös Kokemuksesta voimaa -hankkeen koulutus Porvoon alueen kuntoutujille ja omaisille. Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke aloitti oman kokemusasiantuntijakoulutuksensa tammikuussa Lisäksi yhteistyössä Mielen avain -hankkeen kanssa Raaseporin alueella Karjaalla ammatillisessa oppilaitoksessa Aellissa aloitettiin ruotsinkielisille kuntoutujille ja omaisille tarkoitettu kokemusasiantuntijakoulutus marraskuussa Aell -oppilaitos pilotoi oppilaitosyhteistyötä kokemusasiantuntijoiden kouluttamisessa ja kääntää kokemusasiantuntijakoulutukseen liittyvän sisällön ja materiaalit ruotsinkielelle. Kaikkien koulutusten opiskelijat valmistuvat kokemusasiantuntijoiksi kesäkuussa Mielen avain -hanke on järjestänyt kokemusasiantuntijakoulutusmallin leviämisen turvaamiseksi yhteisen projektikonsultaation kaikille alueellisten koulutusten vastaaville ryhmänohjaajille ja heidän kanssaan työskenteleville kokemusasiantuntijaohjaajille. Lisäksi kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämistä ohjaa ohjausryhmä. Taulukko 3. Alueellisiin kokemusasiantuntijakoulutuksiin hakeneet ja valituksi tullet opiskelijat Koulutus ja koulutuksen toteuttaja Koulutuksen aloituspäivä Hakeneet Valitut Metropoli-alue ja Länsi-Uusimaa: Mielen avain hankehallinto Kymenlaakso: YPK hanke Itä-Uusimaa Kokemuksesta voimaa -hanke Länsi-Uusimaa: Aell AKK (ruotsinkielinen) Hankehallinnon ohjauksen tehostaminen 5.1 Palvelulinjauudistus sekä ohjausryhmät Mielen avain -hankkeen hallinnon uudistuksessa on keskitytty sekä hankkeen sisällöllisen koheesion luomiseen että hankkeen hallinnoinnin tehostamiseen. Sisällöllistä yhtenäisyyttä ja eri osahankkeiden yhteistyötä on pyritty lisäämään palvelulinjauudistuksella. Palvelulinjoja on perustettu kolme: nuorten palvelulinja, aikuisten palvelulinja sekä mielenterveys- ja päihdestrategiatyön palvelulinja. Kaikki osahankkeet kuuluvat joko yhteen tai useampaan palvelulinjaan osahankkeiden tavoitteiden mukaisesti. Kuluvalla toiminnan seuranta-ajalla jokainen palvelulinja on kokoontunut kerran. Hankkeen hallinnointia on tehostettu määrittelemällä Mielen avain -ohjausryhmän tehtävät (ohjausryhmän kokous ) ja jäsenyydet sekä perustamalla hankehallinnon oma ohjausryhmä. 9

10 Mielen avain -ohjausryhmän tehtävät mukana olevien kuntien sitouttaminen ja käytäntöjen levittäminen muualle hankealueella hankkeen tavoitteiden etenemisen seuraaminen ja valtionavustuksen ohjeiden mukaisen käytön valvonta toiminnan seurantaraporttien sekä maksatushakemusten hyväksyminen poikkeustilanteiden läpikäynti (esim. budjetin muutokset) Jatkossa Mielen avain -hankkeen ohjausryhmään osallistuu yksi henkilö jokaisesta osahankkeesta ja tämä henkilö on osahankkeen vastuuhenkilö. Hänen varajäsenenään toimii osahankkeen projektipäällikkö/projektikoordinaattori. Tällä määrittelyllä on pyritty lisäämään ohjausryhmän päätäntävaltaa sekä saamaan ohjausryhmän kokoa pienemmäksi. Lisäksi ohjausryhmään kuuluu hankkeen valvoja Sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä THL:n edustaja kuten tähänkin asti. Tämän lisäksi ohjausryhmään kutsutaan kokemusasiantuntija. Hankehallinnon ohjausryhmään kuuluu Vantaan kaupungin talouspäällikkö, Vantaan kaupungin lakimies, Vantaan kaupungin mielenterveyspalvelujen palvelupäällikkö sekä hankehallinnosta hankejohtaja ja hankekoordinaattori. Hankehallinnon ohjausryhmän tarkoituksena on sitouttaa Vantaan kaupunkia vielä tehokkaammin hallinnoijan rooliin sekä estää hankkeen mahdollisia laillisuus-, talous- yms. ongelmia. Päätös hallinnon ohjausryhmästä on tehty ja se kokoontuu seuraavalla toiminnan seuranta-ajalla. Seuraava kuva (Kuva 1) hahmottaa Mielen avain - hankkeen uudistettua organisaatiota. Kuva 1. Mielen avain -hankkeen organisaatiokaavio 10

11 Palvelulinjojen puheenjohtajien ja hankehallinnon ensimmäinen työpajapäivä pidettiin Sen tavoitteena oli määritellä palvelulinjojen sisällöllisiä tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi, määritellä tavoitteita palvelulinjojen puheenjohtajille ja siellä sovittiin yhteisistä toimintatavoista ja rakenteista. Työpajapäivällä pohdittiin myös palvelulinjojen suhdetta hankehallintoon ja ohjausryhmiin. Palvelulinjojen puheenjohtajat esittelevät palvelulinjojen toimintaa ja tavoitteiden etenemistä jokaisessa Mielen avain -ohjausryhmän kokouksessa. Tätä toiminnan seurantaraporttia varten osahankkeilta kysyttiin kommentteja palvelulinjauudistuksesta: Palvelulinjauudistus on tuntunut hyvälle muutokselle. Nyt samoihin asiasisältöihin keskittyvät hankkeet ja hanketyöntekijät ovat saaneet yhdessä pohtien tehdä yhteisiä suunnitelmia ja linjauksia. Selkeästi tällä mallilla päästään paremmin yhteiseen fokukseen. Uusi toimintamalli on selkeästi tiivistänyt yhteistä kehittämistyötä ja antanut ideoita oman alueen kehittämistyön jatkoon. Tehostaa, tiivistää, selkeyttää, tehostaa koko Mielen avain -kokonaisuutta. Erittäin onnistunut uudistus. Hyvä. Yhteistyö muiden hankkeiden kanssa on tiivistynyt ja tiedonkulku parantunut. Verkostoitumismahdollisuuksia avaava. Hyvää tukea strategiatyöskentelyyn. Palvelulinjauudistus on otettu osahankkeissa erittäin hyvin vastaan ja se on koettu tarpeelliseksi vastaukseksi sisällöllisen kehittämisen yhtenäistämiseen. 5.2 Osahankkeiden välinen yhteistyö Palvelulinjauudistuksen tavoitteena oli lisätä osahankkeiden välistä yhteistyötä ja koko hankkeen koheesiota. Lisääntyneen yhteistyön myötä on ollut mahdollisuus konkreettisesti levittää hankkeissa kehitettyjä uusia toimintamalleja. Hankerajojen yli on levinnyt kokemusasiantuntijakoulutusmallin lisäksi mm. nuorten Maestro, nuorten masennuksen ennaltaehkäisevä ryhmämalli ja mielenterveys- ja päihdestrategiatyön osaaminen. Yhteistyötä on edistetty konkreettisin toimenpitein, joista keskeisiä on ollut palvelulinjojen kokoukset, Innotyöpajat ja säännölliset hankepäivät, joiden toteutumisesta hankehallinto on vastannut. Tällä toiminnan seuranta-ajalla hankepäivät olivat Vantaalla. Hankepäivillä tutustuttiin siirtymäkausihankeajan kehittämistavoitteisiin ja keskusteltiin hankehallinnon tehostamisesta. Hankepäivillä kerrottiin Kaste II -hakutilanteesta sekä hankehallinnon ulkoisesta arvioinnista. Lisäksi pohdittiin ideoita preventiivisten menetelmien vahvistamiseen. Hankepäivät ovat olleet hyvä tapa verkostoitua hankeväen kanssa ja sitä kautta myös saadaan lisättyä osahankkeiden välistä yhteistyötä ja yhtenäistä sisällöllistä kehittämistä. Jatkossa hankepäiville kutsutaan mukaan kokemusasiantuntijaopiskelijoita. 11

12 6 Mielen avain -hankkeen kustannukset toiminnan seuranta-ajalla 6.1 Kustannusten ja asiantuntijapalkkioiden erittely Kaikki Mielen avain- hankkeen osahankkeet sekä hankehallinto tekivät maksatushakemuksensa tällä toiminnan seuranta-ajalla. Mielen avain -hankkeen kokonaiskustannukset ovat olleet ajalla yhteensä ,5 euroa (Taulukko 4). Taulukko 4. Kokonaiskustannusten jakautuminen osahankkeittain Vantaalaisen hyvä mieli 72424,50 Terveyskeskus kuntalaisen käyttöliittymänä 19863,24 Yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke 25604,45 Sauma 22780,74 Miepäs 58733,95 Miepäs kriisiraha 30202,79 Kannatellen 26166,84 Koho 38342,96 Kokemuksesta voimaa 9763,35 Valo Hallinto ,73 yhteensä ,5 euroa Mielen avain -hankkeen kustannuksista eniten on mennyt henkilöstöön. Henkilöstökustannukset hankkeessa ovat olleet euroa eli noin 82 % kokonaiskustannuksista (Taulukko 5) Hankkeen laaja maantieteellinen alue vaatii osaajia eri puolille hankealuetta ja tämä näkyy henkilöstön määrässä ja näin ollen myös kustannuksissa. Taulukko 5. Kokonaiskustannusten jakautuminen kululajeittain Henkilöstö ,5 Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4875 Vuokrat Investointimenot 509 Muut menot 218 Yhteensä ,5 euroa Mielen avain -hankkeessa on käytetty asiantuntijapalkkioita mm. koulutusten toteuttamiseen ja erityisesti kokemusasiantuntijakoulutukseen (Taulukko 6). Kokemusasiantuntijakoulutuksessa keskeisessä osassa on Viope -oppimisalusta, joka mahdollistaa kokemusasiantuntijaopiskelijoiden verkostoitumisen ja yhteydenpidon koko hankealueella. Viope-oppimisalusta toimii myös kokemusasiantuntijaopiskelijoiden materiaalipankkina. Nuorten palvelulinjan puheenjohtajuus on ostettu Työnohjaus A&H Hakalistolta. Hannu Hakalisto on toiminut koko Mielen avain -hankkeen ajan Eksoten Kannatellen -osahankkeen hankekoordinaattorina ja nyt myös nuorten palvelulinjan puheenjohtajana. Muina asiantuntijapalkki- 12

13 oina on ostettu muun muassa graafisen suunnittelijan palveluita, hankekonsultaatiota ja IPTkoulutusta. Hyvinkäällä sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä erillisellä kriisirahoituksella on ostettu muun muassa kriisityön koulutusta sekä työstetty kriisimanuaalia. Yhteensä koko hankkeessa on tällä toiminnan seuranta-ajalla käytetty asiantuntijapalveluita 16479,25 euroa (summa ei sisällä Hyvinkään kustannuksia). Taulukko 6. Hankkeen asiantuntijapalvelut HANKE YRITYS TEKIJÄ AIKA TYÖ YPK / Kouvola Graforma Tiina Kuoppala Marraskuu 2012 Koho Solvum Oy Psykiatri IPT Tuija Saloheimo / Psyko Pro Kokemuksesta voimaa / Porvoo Miepäs / Hyvinkää Kokemusasiantuntija Sharleena Lahtinen Esitteiden suunnittelu 50 Kokemusasiantuntijakoulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen Kriisityönohjaus /koulutus Psykologi Tuija Turunen Henna Haravuori Kriisimanuaalin /nuorten jälkihoitomallin työstäminen VHM / Vantaa Marjo Kankkonen Hankekonsultaatio Kari Piirainen Hankekonsultaatio TKK/Hki Diakonia Projektikonsultaatio 320 ammattikor- keakoulu Oy Hallinto Viope Sähköinen oppimisalusta 5184 Solutions Oy KAT- koulutus S-Pankki Oy Lahjakortti kokemusasiantuntijalle 50 Graforma Tiina Kuoppala Esitteiden suunnittelu 250 Graforma Tiina Kuoppala Esitteiden kuvat 50 Babysteps Consulting Pia Store Hankkeen tiedotustyöt 710 Työnohjaus A&H Hakalisto Hannu Hakalisto Palvelulinjan puheenjohtajan työt Missionline Raisa Jalo Kokemusasiantuntija 40,65 ohryn palkkio Net Effect Oy Hankekonsultaatio 1650 Työnohjaus Hannu Hakalisto Palvelulinjan puheenjohtajan 1550,6 A&H Hakalisto työt Yhteensä:

14 6.2 Henkilöstökulut Jokaisen osahankkeen maksatushakemuksen liitteenä on henkilöstökuluselvitys, josta näkee osahankkeiden palkkaaman henkilöstön määrän ja palkkakustannukset. Mielen avain - hankehallinnon henkilöstökuluja on lisännyt kokemusasiantuntijakoulutusten ja siihen liittyvän asiantuntijatyön kuuluminen hankehallintoon. Mielen avain -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuksissa työskentelee kokemusasiantuntijaohjaajia ja heiltä on ostettu mm. hankkeen tiedottamiseen liittyviä palveluita. Lisäksi Mielen avain -hankkeessa työskentelee kokemusasiantuntija tärkeässä asiantuntijaroolissa tehtävänään kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen valtakunnallisella tasolla. 14

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012. Marjo Kurki 16.11.2012

Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012. Marjo Kurki 16.11.2012 Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012 Marjo Kurki 16.11.2012 Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Otso hanke lapsiperheiden tukemiseen Maestro kurssien levittäminen Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Mielen avain Kokemusasiantuntijakoulutus Kokemusasiantuntija 1) Käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen 2) Kokemusta mielenterveys- ja/tai

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Viides maksatushakemus 1.4.2012-31.10.2012

MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Viides maksatushakemus 1.4.2012-31.10.2012 MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI Viides maksatushakemus 1.4.2012-31.10.2012 30.10.2012 Marjo Kurki Päivi Lepistö Lauri Kuosmanen Sisällys 1. Mielen avain: Etelä-Suomen mielenterveys-

Lisätiedot

Mielen avain -hanke. Sopeutettu hankesuunnitelma ajalle 1.11.2012-30.6.2013

Mielen avain -hanke. Sopeutettu hankesuunnitelma ajalle 1.11.2012-30.6.2013 Mielen avain -hanke Sopeutettu hankesuunnitelma ajalle 1.11.2012-30.6.2013 Lauri Kuosmanen Marjo Kurki Päivi Lepistö Yhteyshenkilö: Lauri Kuosmanen lauri.kuosmanen@vantaa.fi 040 574 1005 www.mielenavain.fi

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Neljäs maksatushakemus 1.10.2011-31.3.2012

MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Neljäs maksatushakemus 1.10.2011-31.3.2012 MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI Neljäs maksatushakemus 1.10.2011-31.3.2012 14.5.2012 Marjo Kurki Päivi Lepistö Lauri Kuosmanen Sisällys 1. Mielen avain: Etelä-Suomen mielenterveys-

Lisätiedot

Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely

Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely 1.11.2010-31.3.2011 Hyvät Mielen avain -hankkeen osahankkeen edustajat! Tämän Webropol -kyselyn tarkoituksena on seurata hankkeessanne tapahtunutta toimintaa

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Mielen avain mitä aukeaa? Airi Partanen, kehittämispäällikkö, THL

Mielen avain mitä aukeaa? Airi Partanen, kehittämispäällikkö, THL Mielen avain mitä aukeaa? Airi Partanen, kehittämispäällikkö, THL Miten mielenterveys- ja päihdesuunnitelma näkyy hallitusohjelmassa ja Kaste II:n suunnitelmissa? Mitä Mielen avaimella aukeaa? Miten Mielen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015. Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015. Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015 Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria Lastenpsykiatristen palvelujen kysyntä Hyks 2500 lähetteet hyks koko vuosi lähetteet hyks lps

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

KoKoA - Koulutetut kokemusasiantuntijat ry. 17.10.2014 Helsinki, Rajapinnalla Mikael Söderström KoKoa Koulutetut kokemusasiantuntijat ry

KoKoA - Koulutetut kokemusasiantuntijat ry. 17.10.2014 Helsinki, Rajapinnalla Mikael Söderström KoKoa Koulutetut kokemusasiantuntijat ry KoKoA - Koulutetut kokemusasiantuntijat ry 17.10.2014 Helsinki, Rajapinnalla Mikael Söderström KoKoa Koulutetut kokemusasiantuntijat ry KoKoA ry:n taustaa Mielen avain hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuksessa

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Kolmas maksatushakemus 1.4.2011-30.9.2011

MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Kolmas maksatushakemus 1.4.2011-30.9.2011 MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI Kolmas maksatushakemus 1.4.2011-30.9.2011 26.10.2011 Marjo Kurki Päivi Lepistö Lauri Kuosmanen Sisällys 1. Mielen avain: Etelä-Suomen mielenterveys-

Lisätiedot

MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Toinen maksatushakemus 1.11.2010-31.3.2011

MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Toinen maksatushakemus 1.11.2010-31.3.2011 MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI Toinen maksatushakemus 1.11.2010-31.3.2011 20.5.2011 Lauri Kuosmanen Marjo Kurki Päivi Lepistö Hankejohtajan alkusanat Kuluneen viiden kuukauden

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmän kokous 10.11.2008 klo 9 12 Nummelassa LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 Pohtimolampi 25.9.2008 Marja-Sisko Tallavaara 1 Tavoitteiden toteutuminen 1. IP-videoneuvottelukokeiluja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle. POTKU -ohjausryhmä 15.2.2011 hankejohtaja Erja Oksman hankesuunnittelija Mari Sisso

POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle. POTKU -ohjausryhmä 15.2.2011 hankejohtaja Erja Oksman hankesuunnittelija Mari Sisso POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle POTKU -ohjausryhmä 15.2.2011 hankejohtaja Erja Oksman hankesuunnittelija Mari Sisso Väliraportointi katsaus osahankkeittain Lakeus: Resurssit: 100 % projektipäällikkö,

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin

Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin 20.5.2011 Vva ry Osallisuusryhmän verkostotapaaminen Pop Valo hankkeen kokemusasiantuntija

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 31.5.2017 Martta October 1 Työpaja 8: Väkivallan ehkäisy Klo 11 12 työpajan

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli L A S T A - h a n k e 2014 16 LASTA- hankkeen organisaatiokaavio 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Sisäasiainministeriö (SM)/Poliisihallitus

Lisätiedot

Pirkanmaan Lapen eteneminen. Ohjausryhmän kokous

Pirkanmaan Lapen eteneminen. Ohjausryhmän kokous Pirkanmaan Lapen eteneminen Ohjausryhmän kokous 3.4.2017 1 18.5.2017 Hankkeen etenemisen tilanne Täydennetty ja saatuun valtionavustukseen sopeutettu hankehakemus toimitettu Sosiaali- ja terveysministeriöön

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti

Lisätiedot

SOTE IHMISEN KOKOISEKSI KESKI-UUDENMAAN ALUEELLISEN SOTE-MALLIN SUUNNITTELUN HANKE JÄRVENPÄÄ, HYVINKÄÄ, MÄNTSÄLÄ, NURMIJÄRVI, PORNAINEN JA TUUSULA

SOTE IHMISEN KOKOISEKSI KESKI-UUDENMAAN ALUEELLISEN SOTE-MALLIN SUUNNITTELUN HANKE JÄRVENPÄÄ, HYVINKÄÄ, MÄNTSÄLÄ, NURMIJÄRVI, PORNAINEN JA TUUSULA SOTE IHMISEN KOKOISEKSI KESKI-UUDENMAAN ALUEELLISEN SOTE-MALLIN SUUNNITTELUN HANKE JÄRVENPÄÄ, HYVINKÄÄ, MÄNTSÄLÄ, NURMIJÄRVI, PORNAINEN JA TUUSULA FAKTAT Keski-Uudenmaan sote valmistelee sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJAKOULUTUS Mielen avain -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuspilotti PROJEKTISUUNNITELMA

KOKEMUSASIANTUNTIJAKOULUTUS Mielen avain -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuspilotti PROJEKTISUUNNITELMA 1 (11) KOKEMUSASIANTUNTIJAKOULUTUS Mielen avain -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuspilotti PROJEKTISUUNNITELMA Tekijät: Niina Sinkkonen, vastaava ryhmänohjaaja Päivi Rissanen, kouluttaja ja kokemusasiantuntija

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Liikunta ja osallisuus -hanke. Tukiryhmän kokous

Liikunta ja osallisuus -hanke. Tukiryhmän kokous Liikunta ja osallisuus -hanke Tukiryhmän kokous 16.12.2016 Kuulumiskierros Hankkeen keskeisimmät toimenpiteet tukiryhmän kokouksen 7.6. jälkeen Liikunta ja osallisuus -hankkeen keskeisimmät toimenpiteet

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO Kehittämishankkeeseen osallistuvat Helsingin, Espoon ja Vantaan koulupsykologit ja koulukuraattorit. Koordinoiva kaupunki on Vantaa. Ohjausryhmä: Vantaa

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ

kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ Osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen 4.11.2008 klo 13 15.30 HYVINKÄÄ LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Pilotointi- ja kehittämishanke Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010 2015 14.11.2013 Reetta Siukola 1 Päihde- ja mielenterveyspalveluissa

Lisätiedot

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi ESITTELYVIDEO Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi 10.11.2014 Mielenterveystalon esittely 2 MIELENTERVEYSTALO PÄHKINÄNKUORESSA LUOTETTAVAA JA AJANTASAISTA TIETOA OIRENAVIGAATTORI

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Ensimmäinen maksatushakemus 1.1.2010-31.10.2010

MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Ensimmäinen maksatushakemus 1.1.2010-31.10.2010 MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI Ensimmäinen maksatushakemus 1.1.21-31.1.21 1.2.211 Lauri Kuosmanen Marjo Kurki Päivi Lepistö 1 Tiivistelmä Mielen avain -kehittämishanke sai myönteisen

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke

KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke Ohjausryhmän kokous Muistio 3/2012 AIKA: 7.9.2012 klo 9.15-12.05 PAIKKA: Kokouskeskus Juvenes, Åkerlundinkatu 1, Kokoustila

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKKEEN ARVIOINTI VUOSINA 2011 JA 2012

ETELÄ-SUOMEN MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKKEEN ARVIOINTI VUOSINA 2011 JA 2012 ETELÄ-SUOMEN MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKKEEN ARVIOINTI VUOSINA 2011 JA 2012 Arvioinnin ohjeistus osahankkeille sekä katsaus kehittämishankkeen arviointiin Marjo Kurki Päivi Lepistö Lauri Kuosmanen Toukokuu

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona

Kokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona Kokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017, Lahti Vastaava kokemusohjaaja, YTL Mervi Piiroinen 1. Mitä kokemusohjaus on? - Uusi mielenterveys-

Lisätiedot

Hankkeen viestintäsuunnitelma

Hankkeen viestintäsuunnitelma Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 15. elokuuta 2016 / 1 Hankkeen viestintäsuunnitelma 1. Hankkeen kuvaus Ydinosaajat-hankkeessa luodaan malli koulutusorganisaatioiden

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA 2007 2011 VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA Valtakunnallinen PULINAPAJA -hanke kehittää ehkäisevää kriisityötä perusopetuksen 7. 9. luokkalaisten sekä lukiossa ja ammatillisissa

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden mahdollisuudet työn kehittämisen välineenä. Päivi Rissanen, kokemusasiantuntija, kouluttaja, VTL 8.11.

Kokemusasiantuntijuuden mahdollisuudet työn kehittämisen välineenä. Päivi Rissanen, kokemusasiantuntija, kouluttaja, VTL 8.11. Kokemusasiantuntijuuden mahdollisuudet työn kehittämisen välineenä Päivi Rissanen, kokemusasiantuntija, kouluttaja, VTL 8.11.2012 Vantaa Kokemusasiantuntija Omakohtaista kokemusta mielenterveys- ja/tai

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

VANTAALAISEN HYVÄ MIELI

VANTAALAISEN HYVÄ MIELI VANTAALAISEN HYVÄ MIELI 6.9.2011 Kirsi Riihimäki ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri hankepäällikkö www.vantaa.fi/hyvamieli kirsi.riihimaki@vantaa.fi 050 3121716 K Riihimäki 2 23.8.2011 PERUSTERVEYDENHUOLTO

Lisätiedot

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla Maksatushakemus flat rate -hankkeissa Osaamisen ja sivistyksen asialla Flat rate: maksatusprosessi Tuensaaja tekee maksatushakemuksen toteutuneista projektisuunnitelman mukaisista välittömistä kustannuksista.

Lisätiedot