MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Ensimmäinen maksatushakemus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Ensimmäinen maksatushakemus 1.11.2012-31.12.2012"

Transkriptio

1 MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI Ensimmäinen maksatushakemus Päivi Lepistö Niina Sinkkonen Marjo Kurki 1

2 Sisällys 1. Mielen avain -hankkeen siirtymäkausi Tavoitteiden etenemisen arviointi Osahankkeiden itsearviointi Hyvinkään Nuorisoaseman kriisin jälkihoitotyö Hyvien käytäntöjen kuvaaminen ja mallintaminen Kokemusasiantuntijakoulutusmallin levittäminen Koulutusmallin tausta Kokemusasiantuntijakoulutusmallin alueellinen levittäminen Hankehallinnon ohjauksen tehostaminen Palvelulinjauudistus sekä ohjausryhmät Osahankkeiden välinen yhteistyö Mielen avain -hankkeen kustannukset toiminnan seuranta-ajalla Kustannusten ja asiantuntijapalkkioiden erittely Henkilöstökulut

3 1. Mielen avain -hankkeen siirtymäkausi Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Mielen avain on Sosiaali- ja terveysministeriön ohjaama Kaste I -ohjelmaan perustuva hanke. Mielen avain -hanke sai ensimmäisen kolmen vuoden ( ) valtionavustuksen ( ) heinäkuussa 2010, ja helmikuussa 2012 sille myönnettiin ns. siirtymäkausivaltionavustus ajalle ( ) Kaste I-rahoituksesta. Tämän lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Hyvinkään Miepäs -osahankkeelle lisää valtionavustusta tekemällään päätöksellä euroa toimintamallin luomiseen Hyvinkään ampumistragedian aiheuttamaan kriisihoidon tarpeeseen. Mielen avain -hanke oli hakenut suoraan Kaste II - ohjelmakaudelta kolmen vuoden jatkorahoitusta, jota sille ei kuitenkaan myönnetty. Mielen avain -hankkeen tarkennettu hankesuunnitelma siirtymäkausirahoitusajalle hyväksyttiin Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM/4667/2011). Siirtymäkauden rahoitusaika on , ja sen tavoitteena on turvata siirtymäkausi Kaste II ohjelmakaudelle sekä Mielen avain -hankkeessa kehitettyjen hyvien käytäntöjen juurruttaminen ja levittäminen. Siirtymäkausi on suora jatkumo lähes kolmen vuoden Mielen avain -hankekauden jälkeen, ja siinä jatkaa yhdeksän osahanketta sekä Mielen avain -hankehallinto. Alueellisesti siirtymäkauden hankealue kattaa laajasti Etelä-Suomen ja Kymenlaakson sekä Etelä-Karjalan: hankealue ulottuu Lohjalta Parikkalaan kattaen 20 kaupunkia (huomioitu vuoden 2013 alusta tulevat kuntaliitokset) ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Hyks-alueen. Mielen avain -hanketta hallinnoi ja koordinoi Vantaan kaupunki, jonka alaisuudessa toimii Mielen avain -hankehallinto. Sosiaali- ja terveysministeriö vaati siirtymäkausirahoituspäätöksessä Mielen avain -hankkeen hankehallinnon ohjauksen tehostamista ja hyvien käytäntöjen mallintamista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään Innokylään ennen Kaste II -ohjelmakauden rahoituksen hakemista. Ennen siirtymäkausirahoituskauden alkua Mielen avain -hankehallinto suunnitteli uuden organisaatiomallin, jossa keskeisenä uudistuksena on ns. palvelulinjatyöskentely, jonka tavoitteena on hankkeen koheesion lisääminen sekä Kaste -hankkeisiin liittyvän ohjauksen tehostaminen. Lisäksi hankehallinto on koordinoinut ensimmäisen hankekauden hyvien käytäntöjen mallintamisen Innokylään, mikä myös jatkuu keskeisenä toimintona siirtymäkaudella. Tässä toiminnan seurantaraportissa kuvataan kahdeksan kuukauden siirtymäkauden kahden ensimmäisen kuukauden toimintaa ja valtionavustusrahoituksen käyttöä ajalla Jokainen osahanke on vastannut Webropol -seurantakyselyyn ja toimittanut maksatushakemuksensa hankehallintoon. Hyvinkään Miepäs -hanke kuvaa tavoitteiden etenemistä alkaen, koska silloin myönnettiin lisärahoitus ampumistapahtuman jälkihoitoon. 3

4 2. Tavoitteiden etenemisen arviointi 2.1 Osahankkeiden itsearviointi Osahankkeet raportoivat siirtymäkaudelle 48 eri tavoitetta. Kahden ensimmäisen kuukauden aikana 73% (n=35) tavoitteista toteutus on joko aloitettu tai toteutunut osittain. Taulukossa 1. on kuvattu osahankkeiden määrittelemien alueellisten kehittämistavoitteiden eteneminen itse arvioituina. Taulukko 1. Alueellisten kehittämistavoitteiden eteneminen ajalla osahankkeiden itse arvioimina Toteutunut täysin Toteutunut lähes kokonaan Toteutunut osittain Toteutus aloitettu Toteutusta ei ole vielä aloitettu Yhteensä Keskiarvo Tavoite ,1 Tavoite ,38 Tavoite ,5 Tavoite ,17 Tavoite ,5 Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite Yhteensä , Hyvinkään Nuorisoaseman kriisin jälkihoitotyö Hyvinkäällä tapahtuneen ampumavälikohtauksen seurauksena kaksi nuorta ihmistä kuoli ja useita haavoittui. Ampumatragedian kriisihoito käynnistyi heti, ja jälkihoito organisoitiin , jolloin välittömästä psyykkisestä ensiavusta alettiin siirtyä kohti lisääntyvää koordinaatiota varhaisen kriisiavun ja jälkihoidon järjestämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi kriisin jälkihoitoon lisärahoituksen ja Mielen avain -hankkeen osahanke Miepäs oli luonteva valinta paikalliseksi toimijaksi kehittämään ja toteuttamaan kriisin jälkihoitoa yhdessä Hyvinkään kaupungin eri toimijoiden kanssa. Vastuu kriisin jälkihoitotyön toteuttamisesta alle 23- vuotiaiden osalta siirtyi nuorisoasemalle ensimmäisen kriisityöntekijän aloitettua työskentelynsä. 4

5 Kriisirahoituksen toiminnan tavoite Matalan kynnyksen kliinisen työryhmän perustaminen osaksi nuorisoaseman toimintaa, kriisihoitomallin kehittäminen, kriisitilanteiden psykososiaaliseen tukeen ja palveluihin liittyvän palvelujärjestelmän selkiyttäminen, perustason osaamisen lisääminen ja rajapintatyöskentelyn tehostaminen sekä arviointitiedon kerääminen yhteistyössä THL:n kanssa. Nuorisoaseman saama lisärahoitus kriisityöhön liittyen vaikutti siihen, että koko nuorisoaseman ikäryhmää nostettiin 23-vuoteen asti. Saadun lisärahoituksen myötä nuorisoaseman hanketiimi ja moniammatillinen työryhmä laajeni ja ns. kliinisellä työryhmällä psykiatrinen sairaanhoitaja, kriisityöntekijä ( alkaen) erikoissairaanhoitaja, kriisityöntekijä ( alkaen) psykologi, kriisityöntekijä ( alkaen) Psykiatrin palvelut toteutetaan ostopalveluna PSY-keskuksen yksityispsykiatrilta Syksystä 2012 alkaen Nuorisoaseman tarjoamasta kriisituesta on tiedotettu nuoria ja nuorten kanssa työskentelevää verkostoa mm. kouluinfojen ja sähköisten tiedotteiden kautta. Kaupungin organisoima kriisityön johtoryhmä tiedottaa jälkihoitotyöstä myös paikallislehdissä ja kaupungin nettisivuilla. Kriisityöntekijät ovat tehneet aktiivisesti asiakastyötä hoitaen kriisin vuoksi oireilevia nuoria. Kriisiasiakkaita on Nuorisoasemalla noin 20. Suuri osa kriisiasiakkaista kokee kriisin lisäksi muita mielenterveydenongelmia, jotka on huomioitu asiakastyössä (esim. perheristiriidat, aiemmat käsittelemättömät kriisit, päihdeongelmat). Kaikki kriisiasioissa Nuorisoasemalle yhteyttä ottaneet asiakkaat ovat päässeet hoidon piiriin ja yhteistyö ohjaavien tahojen kanssa perustuu ns. saattaen vaihtamiseen palvelusta toiseen. Nuorisoaseman toimintatapaan kuuluu konsultaatio ja työparituki perustason työntekijöille ja jalkautuminen esimerkiksi kouluille nuorten omaan kehitysympäristöön, näin myös kriisityön osalta. Koska kriisityön kohderyhmänä ovat pääasiassa nuoret aikuiset, on yhteistyötä tiivistetty erityisesti toisen asteen oppilaitosten kanssa, esimerkiksi nuorisoaseman työntekijät osallistuvat säännöllisesti lukioiden oppilashuoltoryhmien toimintaan. Yhteistyötä on tiivistetty myös erikoissairaanhoidon kanssa ja tehostettu rajapintatyöskentelyä. Näin pyritään varmistamaan se, että apua tarvitseva nuori ei jää hoidon ulkopuolella ja saa oikea-aikaisesti ja oikeasta paikasta hoitoa (esim. nuorisoasema vs. erikoissairaanhoito). Kriisityöntekijät ovat ottaneet osaa ampumiseen liittyvää oikeudenkäyntiin avustamalla omia asiakkaitaan ja tarjoamalla tietoa Nuorisoasemasta myös muille oikeudenkäyntiin osallistuneille nuorille. 5

6 Kehittämistyönä kriisimalli Nuorisoasemalla työstetään yhteistyönä THL:n kanssa kriisin jälkihoitotyöhön soveltuvaa työskentelymallia. THL:n asiantuntijalääkärinä toimii Henna Haravuori. Manuaali Skills for psychological recovery on ollut käytössä mm. Norjan joukkosurman jälkihoitotyössä. Manuaali koostuu kuudesta taidosta, jotka ohjaavat kriisityöskentelyä. Manuaali on tällä hetkellä siinä vaiheessa, että sen suomennos valmistuu Tämän jälkeen manuaalia sovelletaan ja testataan Nuorisoaseman asiakastyössä. 3 Hyvien käytäntöjen kuvaaminen ja mallintaminen Mielen avain -hanke on kuvannut ja mallintanut kehitettyjä hyviä käytäntöjä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään Innokylään. Tähän toiminnan seurannanraporttiin pyydettiin osahankkeilta hyvien käytäntöjen kuvaamisen ajankohtainen tilanne. Osaltaan kuvaamiseen on vaikuttanut Innokylän REA-työkalun päivittäminen, jonka vuoksi Innokylässä ei ole voinut työskennellä loppuvuodesta Taulukossa 2. on esitelty siirtymäkaudella mukana olevien hankkeiden hyvien käytäntöjen kuvaamisen ja mallintamisen tilanne. Tämä lisäksi Mielen avain -hankkeessa on mallinnettu neljä kuvausta hankkeissa, jotka eivät ole mukana siirtymäkaudella: 1) Etelä-Kymenlaakson mielenterveys- ja päihdestrategia (Mietippä hanke), 2) Arviointi- ja kuntoutumisyksikkö Neppari (Mietippä hanke), 3) Mielenterveys- ja päihdepalvelukartta (Mosaik hanke) ja 4) Päihde- ja mielenterveysosaamista kuntien aikuissosiaalityöhön (Avomieli hanke). 6

7 Hanke ja hallinnoiva kunta Kuvaus Innokylään valmis / lähes valmis Valo hanke, HUS, Hykspsykiatria Videokonsultaatio Varhaisen tuen ja prevention malli Pitkäaikaisen masennuspotilaan hoitomalli Psykoosipotilaan hoidon ja kuntoutuksen malli Nuorten mielenterveystalo Itsetuhoisuuden arvio ja lyhyt interventio Transcranial magnetic stimulation Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä Terveysaseman sosiaalineuvojamalli hanke, Helsinki Terveysaseman päihdetyöntekijämalli Vantaalaisen hyvä mieli hanke, Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Vantaa Pitkäaikaisesti masentuneen potilaan hoitopolku esh:n ja perusterveydenhuollon yhteistyönä Aikuispsykiatria lastensuojelussa Mt- ja päihdetyöntekijöiden jalkautuminen alla kouluikäisten lasten kasvu- ja kehitysympäristöihin Masentunut isä neuvolan asiakkaana Miten lapsi kokee vanhemman mt- ja päihdeongelman koulutus Maestro nuorten stressinhallintakurssien ohjaajakoulutus Mielen hallinta ohjaajakoulutus Kokemusasiantuntija terveysasemalla Terveysaseman päihdetyön toimintamalli Kertakäynnin mt- ja päihdeinterventio Mielenterveys- ja päihdetyön strategian laatimisprosessi Sauma hanke, Kerava Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistämisprosessi Yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke Selviämisyksikkö katkaisuhoitoaseman yhteydessä hanke, Kouvola Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotona asu- misen tuki Kouvolassa Sosiaali- ja kriisipäivystys terveydenhuollon päivystyksessä Koho hanke, Lohja IPT masennuksen hoidon välineenä perusterveydenhuollossa Koulutuksellinen ryhmäkonsultaatio Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Asumispalvelukoordinaattorimalli Kannatellen hanke, Eksote Case management malli / Kannatellen liikkuva ja täydentävä toiminta Koko case management malli osa-alueineen Prosessien ohjaustyökalu Roce Miepäs hanke, Hyvinkää Nuorisoasema Nuorisohelpin hoitoprosessi Kriisihoitomalli Kokemuksesta voimaa hanke, Kynnyksettömien päihde- ja mt-kuntoutujille vertaistukiryhmätoimintojen Porvoo käynnistäminen Kokemusasiantuntijakoulutus Kokemusasiantuntijakoulutusmalli sekä kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen Mielen avain -hankehallinto Mielen avain -hanke Perustason mielenterveys- ja päihdeosaamisen suositus kesken Taulukko 2. Siirtymäkauden hyvien käytäntöjen kuvausten ja mallinnusten tilanne Innokylässä suunnitteilla Kuluvana toiminnan seuranta-aikana ilmestyi Mielen avain -hankkeen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisema Paremman palvelun avaimia -raportti. Raportissa kuvataan kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanoa Mielen avain -hankkeessa. Raporttiin on valittu sellaisia kehittämistyön tuloksia, jotka parhaiten tukevat kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanoa hankealueella. Raportti on jaoteltu neljään osaan 7

8 Mieli-suunnitelmaa mukaillen: asiakkaan aseman vahvistaminen, palvelut yhden oven takaa, mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen sekä ohjauskeinojen kehittäminen. 4 Kokemusasiantuntijakoulutusmallin levittäminen 4.1 Koulutusmallin tausta Mielen avain -hanke pilotoi Kaste 1 -kaudella kokemusasiantuntijakoulutusmallin ajalla Koulutus suunniteltiin Välittäjä hankkeen pilotoiman koulutusmallin pohjalta. Koulutukseen valittiin 23 hankealueen mielenterveys- ja päihdekuntoutujaa sekä omaista. Kesäkuussa 2012 valmistui 19 kokemusasiantuntijaa, joista osa on ollut mukana mielenterveys- ja päihdetyön kentällä erilaisissa tehtävissä, kuten palvelujen kehittämisessä, suunnittelussa sekä ammattilaisten ja alan opiskelijoiden koulutuksessa. Kokemusasiantuntijakoulutuksen tarkoituksena on lisäksi tarjota opiskelijoille valmiuksia toimia yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa mielenterveys- ja päihdepalvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja toteutuksessa. Ryhmän vertaistuellinen voima tukee opiskelijoita heidän omassa kuntoutumisprosessissaan ja jaksamisessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan yhteistyötä lähdettiin mallintamaan ja todentamaan siten, että koulutusten ohjaajiksi valittiin Mielen avain -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuksesta valmistuneita kokemusasiantuntijoita hanketyöntekijöiden rinnalle. Siirtymäkaudella toteutettava uusi moduulimuotoinen kokemusasiantuntijakoulutusmalli järjestetään monimuoto-opetuksena, joka sisältää lähiopetusta, luentoja, pienryhmätyöskentelyä, verkoston yhteisiä seminaareja ja verkko-opiskelua. Moduulimuotoinen kokemusasiantuntijakoulutus koostuu neljästä erisisältöisestä opintojaksoista, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden, joka tukee opiskelijan prosessia omakohtaisten kokemusten työstämisessä kokemusasiantuntijuudeksi. 4.2 Kokemusasiantuntijakoulutusmallin alueellinen levittäminen Mielen avain -hanke on siirtymävaiheen aikana suunnitellut ja toteuttanut moduulimuotoisen kokemusasiantuntijakoulutusmallin, jota on levitetty osahankkeiden alueille perustamalla yhteistyössä osa-hankkeiden kanssa alueellisia koulutuksia. Alueellisten koulutusten perustamisen on toivottu mahdollistavan kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisen leviäminen koko Etelä-Suomen alueelle. 8

9 Mielen avain -hankkeen hankehallinnon järjestämä, Metropoli-alueen mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä omaisille tarkoitettu kokemusasiantuntijakoulutus käynnistyi Helsingissä Marraskuussa 2012 käynnistyi myös Kokemuksesta voimaa -hankkeen koulutus Porvoon alueen kuntoutujille ja omaisille. Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke aloitti oman kokemusasiantuntijakoulutuksensa tammikuussa Lisäksi yhteistyössä Mielen avain -hankkeen kanssa Raaseporin alueella Karjaalla ammatillisessa oppilaitoksessa Aellissa aloitettiin ruotsinkielisille kuntoutujille ja omaisille tarkoitettu kokemusasiantuntijakoulutus marraskuussa Aell -oppilaitos pilotoi oppilaitosyhteistyötä kokemusasiantuntijoiden kouluttamisessa ja kääntää kokemusasiantuntijakoulutukseen liittyvän sisällön ja materiaalit ruotsinkielelle. Kaikkien koulutusten opiskelijat valmistuvat kokemusasiantuntijoiksi kesäkuussa Mielen avain -hanke on järjestänyt kokemusasiantuntijakoulutusmallin leviämisen turvaamiseksi yhteisen projektikonsultaation kaikille alueellisten koulutusten vastaaville ryhmänohjaajille ja heidän kanssaan työskenteleville kokemusasiantuntijaohjaajille. Lisäksi kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämistä ohjaa ohjausryhmä. Taulukko 3. Alueellisiin kokemusasiantuntijakoulutuksiin hakeneet ja valituksi tullet opiskelijat Koulutus ja koulutuksen toteuttaja Koulutuksen aloituspäivä Hakeneet Valitut Metropoli-alue ja Länsi-Uusimaa: Mielen avain hankehallinto Kymenlaakso: YPK hanke Itä-Uusimaa Kokemuksesta voimaa -hanke Länsi-Uusimaa: Aell AKK (ruotsinkielinen) Hankehallinnon ohjauksen tehostaminen 5.1 Palvelulinjauudistus sekä ohjausryhmät Mielen avain -hankkeen hallinnon uudistuksessa on keskitytty sekä hankkeen sisällöllisen koheesion luomiseen että hankkeen hallinnoinnin tehostamiseen. Sisällöllistä yhtenäisyyttä ja eri osahankkeiden yhteistyötä on pyritty lisäämään palvelulinjauudistuksella. Palvelulinjoja on perustettu kolme: nuorten palvelulinja, aikuisten palvelulinja sekä mielenterveys- ja päihdestrategiatyön palvelulinja. Kaikki osahankkeet kuuluvat joko yhteen tai useampaan palvelulinjaan osahankkeiden tavoitteiden mukaisesti. Kuluvalla toiminnan seuranta-ajalla jokainen palvelulinja on kokoontunut kerran. Hankkeen hallinnointia on tehostettu määrittelemällä Mielen avain -ohjausryhmän tehtävät (ohjausryhmän kokous ) ja jäsenyydet sekä perustamalla hankehallinnon oma ohjausryhmä. 9

10 Mielen avain -ohjausryhmän tehtävät mukana olevien kuntien sitouttaminen ja käytäntöjen levittäminen muualle hankealueella hankkeen tavoitteiden etenemisen seuraaminen ja valtionavustuksen ohjeiden mukaisen käytön valvonta toiminnan seurantaraporttien sekä maksatushakemusten hyväksyminen poikkeustilanteiden läpikäynti (esim. budjetin muutokset) Jatkossa Mielen avain -hankkeen ohjausryhmään osallistuu yksi henkilö jokaisesta osahankkeesta ja tämä henkilö on osahankkeen vastuuhenkilö. Hänen varajäsenenään toimii osahankkeen projektipäällikkö/projektikoordinaattori. Tällä määrittelyllä on pyritty lisäämään ohjausryhmän päätäntävaltaa sekä saamaan ohjausryhmän kokoa pienemmäksi. Lisäksi ohjausryhmään kuuluu hankkeen valvoja Sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä THL:n edustaja kuten tähänkin asti. Tämän lisäksi ohjausryhmään kutsutaan kokemusasiantuntija. Hankehallinnon ohjausryhmään kuuluu Vantaan kaupungin talouspäällikkö, Vantaan kaupungin lakimies, Vantaan kaupungin mielenterveyspalvelujen palvelupäällikkö sekä hankehallinnosta hankejohtaja ja hankekoordinaattori. Hankehallinnon ohjausryhmän tarkoituksena on sitouttaa Vantaan kaupunkia vielä tehokkaammin hallinnoijan rooliin sekä estää hankkeen mahdollisia laillisuus-, talous- yms. ongelmia. Päätös hallinnon ohjausryhmästä on tehty ja se kokoontuu seuraavalla toiminnan seuranta-ajalla. Seuraava kuva (Kuva 1) hahmottaa Mielen avain - hankkeen uudistettua organisaatiota. Kuva 1. Mielen avain -hankkeen organisaatiokaavio 10

11 Palvelulinjojen puheenjohtajien ja hankehallinnon ensimmäinen työpajapäivä pidettiin Sen tavoitteena oli määritellä palvelulinjojen sisällöllisiä tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi, määritellä tavoitteita palvelulinjojen puheenjohtajille ja siellä sovittiin yhteisistä toimintatavoista ja rakenteista. Työpajapäivällä pohdittiin myös palvelulinjojen suhdetta hankehallintoon ja ohjausryhmiin. Palvelulinjojen puheenjohtajat esittelevät palvelulinjojen toimintaa ja tavoitteiden etenemistä jokaisessa Mielen avain -ohjausryhmän kokouksessa. Tätä toiminnan seurantaraporttia varten osahankkeilta kysyttiin kommentteja palvelulinjauudistuksesta: Palvelulinjauudistus on tuntunut hyvälle muutokselle. Nyt samoihin asiasisältöihin keskittyvät hankkeet ja hanketyöntekijät ovat saaneet yhdessä pohtien tehdä yhteisiä suunnitelmia ja linjauksia. Selkeästi tällä mallilla päästään paremmin yhteiseen fokukseen. Uusi toimintamalli on selkeästi tiivistänyt yhteistä kehittämistyötä ja antanut ideoita oman alueen kehittämistyön jatkoon. Tehostaa, tiivistää, selkeyttää, tehostaa koko Mielen avain -kokonaisuutta. Erittäin onnistunut uudistus. Hyvä. Yhteistyö muiden hankkeiden kanssa on tiivistynyt ja tiedonkulku parantunut. Verkostoitumismahdollisuuksia avaava. Hyvää tukea strategiatyöskentelyyn. Palvelulinjauudistus on otettu osahankkeissa erittäin hyvin vastaan ja se on koettu tarpeelliseksi vastaukseksi sisällöllisen kehittämisen yhtenäistämiseen. 5.2 Osahankkeiden välinen yhteistyö Palvelulinjauudistuksen tavoitteena oli lisätä osahankkeiden välistä yhteistyötä ja koko hankkeen koheesiota. Lisääntyneen yhteistyön myötä on ollut mahdollisuus konkreettisesti levittää hankkeissa kehitettyjä uusia toimintamalleja. Hankerajojen yli on levinnyt kokemusasiantuntijakoulutusmallin lisäksi mm. nuorten Maestro, nuorten masennuksen ennaltaehkäisevä ryhmämalli ja mielenterveys- ja päihdestrategiatyön osaaminen. Yhteistyötä on edistetty konkreettisin toimenpitein, joista keskeisiä on ollut palvelulinjojen kokoukset, Innotyöpajat ja säännölliset hankepäivät, joiden toteutumisesta hankehallinto on vastannut. Tällä toiminnan seuranta-ajalla hankepäivät olivat Vantaalla. Hankepäivillä tutustuttiin siirtymäkausihankeajan kehittämistavoitteisiin ja keskusteltiin hankehallinnon tehostamisesta. Hankepäivillä kerrottiin Kaste II -hakutilanteesta sekä hankehallinnon ulkoisesta arvioinnista. Lisäksi pohdittiin ideoita preventiivisten menetelmien vahvistamiseen. Hankepäivät ovat olleet hyvä tapa verkostoitua hankeväen kanssa ja sitä kautta myös saadaan lisättyä osahankkeiden välistä yhteistyötä ja yhtenäistä sisällöllistä kehittämistä. Jatkossa hankepäiville kutsutaan mukaan kokemusasiantuntijaopiskelijoita. 11

12 6 Mielen avain -hankkeen kustannukset toiminnan seuranta-ajalla 6.1 Kustannusten ja asiantuntijapalkkioiden erittely Kaikki Mielen avain- hankkeen osahankkeet sekä hankehallinto tekivät maksatushakemuksensa tällä toiminnan seuranta-ajalla. Mielen avain -hankkeen kokonaiskustannukset ovat olleet ajalla yhteensä ,5 euroa (Taulukko 4). Taulukko 4. Kokonaiskustannusten jakautuminen osahankkeittain Vantaalaisen hyvä mieli 72424,50 Terveyskeskus kuntalaisen käyttöliittymänä 19863,24 Yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke 25604,45 Sauma 22780,74 Miepäs 58733,95 Miepäs kriisiraha 30202,79 Kannatellen 26166,84 Koho 38342,96 Kokemuksesta voimaa 9763,35 Valo Hallinto ,73 yhteensä ,5 euroa Mielen avain -hankkeen kustannuksista eniten on mennyt henkilöstöön. Henkilöstökustannukset hankkeessa ovat olleet euroa eli noin 82 % kokonaiskustannuksista (Taulukko 5) Hankkeen laaja maantieteellinen alue vaatii osaajia eri puolille hankealuetta ja tämä näkyy henkilöstön määrässä ja näin ollen myös kustannuksissa. Taulukko 5. Kokonaiskustannusten jakautuminen kululajeittain Henkilöstö ,5 Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4875 Vuokrat Investointimenot 509 Muut menot 218 Yhteensä ,5 euroa Mielen avain -hankkeessa on käytetty asiantuntijapalkkioita mm. koulutusten toteuttamiseen ja erityisesti kokemusasiantuntijakoulutukseen (Taulukko 6). Kokemusasiantuntijakoulutuksessa keskeisessä osassa on Viope -oppimisalusta, joka mahdollistaa kokemusasiantuntijaopiskelijoiden verkostoitumisen ja yhteydenpidon koko hankealueella. Viope-oppimisalusta toimii myös kokemusasiantuntijaopiskelijoiden materiaalipankkina. Nuorten palvelulinjan puheenjohtajuus on ostettu Työnohjaus A&H Hakalistolta. Hannu Hakalisto on toiminut koko Mielen avain -hankkeen ajan Eksoten Kannatellen -osahankkeen hankekoordinaattorina ja nyt myös nuorten palvelulinjan puheenjohtajana. Muina asiantuntijapalkki- 12

13 oina on ostettu muun muassa graafisen suunnittelijan palveluita, hankekonsultaatiota ja IPTkoulutusta. Hyvinkäällä sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä erillisellä kriisirahoituksella on ostettu muun muassa kriisityön koulutusta sekä työstetty kriisimanuaalia. Yhteensä koko hankkeessa on tällä toiminnan seuranta-ajalla käytetty asiantuntijapalveluita 16479,25 euroa (summa ei sisällä Hyvinkään kustannuksia). Taulukko 6. Hankkeen asiantuntijapalvelut HANKE YRITYS TEKIJÄ AIKA TYÖ YPK / Kouvola Graforma Tiina Kuoppala Marraskuu 2012 Koho Solvum Oy Psykiatri IPT Tuija Saloheimo / Psyko Pro Kokemuksesta voimaa / Porvoo Miepäs / Hyvinkää Kokemusasiantuntija Sharleena Lahtinen Esitteiden suunnittelu 50 Kokemusasiantuntijakoulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen Kriisityönohjaus /koulutus Psykologi Tuija Turunen Henna Haravuori Kriisimanuaalin /nuorten jälkihoitomallin työstäminen VHM / Vantaa Marjo Kankkonen Hankekonsultaatio Kari Piirainen Hankekonsultaatio TKK/Hki Diakonia Projektikonsultaatio 320 ammattikor- keakoulu Oy Hallinto Viope Sähköinen oppimisalusta 5184 Solutions Oy KAT- koulutus S-Pankki Oy Lahjakortti kokemusasiantuntijalle 50 Graforma Tiina Kuoppala Esitteiden suunnittelu 250 Graforma Tiina Kuoppala Esitteiden kuvat 50 Babysteps Consulting Pia Store Hankkeen tiedotustyöt 710 Työnohjaus A&H Hakalisto Hannu Hakalisto Palvelulinjan puheenjohtajan työt Missionline Raisa Jalo Kokemusasiantuntija 40,65 ohryn palkkio Net Effect Oy Hankekonsultaatio 1650 Työnohjaus Hannu Hakalisto Palvelulinjan puheenjohtajan 1550,6 A&H Hakalisto työt Yhteensä:

14 6.2 Henkilöstökulut Jokaisen osahankkeen maksatushakemuksen liitteenä on henkilöstökuluselvitys, josta näkee osahankkeiden palkkaaman henkilöstön määrän ja palkkakustannukset. Mielen avain - hankehallinnon henkilöstökuluja on lisännyt kokemusasiantuntijakoulutusten ja siihen liittyvän asiantuntijatyön kuuluminen hankehallintoon. Mielen avain -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuksissa työskentelee kokemusasiantuntijaohjaajia ja heiltä on ostettu mm. hankkeen tiedottamiseen liittyviä palveluita. Lisäksi Mielen avain -hankkeessa työskentelee kokemusasiantuntija tärkeässä asiantuntijaroolissa tehtävänään kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen valtakunnallisella tasolla. 14

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Mielen avain Kokemusasiantuntijakoulutus Kokemusasiantuntija 1) Käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen 2) Kokemusta mielenterveys- ja/tai

Lisätiedot

Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely

Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely 1.11.2010-31.3.2011 Hyvät Mielen avain -hankkeen osahankkeen edustajat! Tämän Webropol -kyselyn tarkoituksena on seurata hankkeessanne tapahtunutta toimintaa

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Mielen avain mitä aukeaa? Airi Partanen, kehittämispäällikkö, THL

Mielen avain mitä aukeaa? Airi Partanen, kehittämispäällikkö, THL Mielen avain mitä aukeaa? Airi Partanen, kehittämispäällikkö, THL Miten mielenterveys- ja päihdesuunnitelma näkyy hallitusohjelmassa ja Kaste II:n suunnitelmissa? Mitä Mielen avaimella aukeaa? Miten Mielen

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmän kokous 10.11.2008 klo 9 12 Nummelassa LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli L A S T A - h a n k e 2014 16 LASTA- hankkeen organisaatiokaavio 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Sisäasiainministeriö (SM)/Poliisihallitus

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ

kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ Osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen 4.11.2008 klo 13 15.30 HYVINKÄÄ LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO Kehittämishankkeeseen osallistuvat Helsingin, Espoon ja Vantaan koulupsykologit ja koulukuraattorit. Koordinoiva kaupunki on Vantaa. Ohjausryhmä: Vantaa

Lisätiedot

POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle. POTKU -ohjausryhmä 15.2.2011 hankejohtaja Erja Oksman hankesuunnittelija Mari Sisso

POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle. POTKU -ohjausryhmä 15.2.2011 hankejohtaja Erja Oksman hankesuunnittelija Mari Sisso POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle POTKU -ohjausryhmä 15.2.2011 hankejohtaja Erja Oksman hankesuunnittelija Mari Sisso Väliraportointi katsaus osahankkeittain Lakeus: Resurssit: 100 % projektipäällikkö,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö - hanke Länsi- ja Keski-Uudellamaalla barndomen projekt i Västra och Mellersta Nyland

Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö - hanke Länsi- ja Keski-Uudellamaalla barndomen projekt i Västra och Mellersta Nyland Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö - hanke Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2007-2009 Utvecklingsenheten för välfärd i barndomen projekt i Västra och Mellersta Nyland 2007-2009 Keski-Uusimaa Hiiden

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke

KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke Ohjausryhmän kokous Muistio 3/2012 AIKA: 7.9.2012 klo 9.15-12.05 PAIKKA: Kokouskeskus Juvenes, Åkerlundinkatu 1, Kokoustila

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pohjoisessa Pyhätunturilla

Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pohjoisessa Pyhätunturilla Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pohjoisessa Pyhätunturilla 26.-27.8.2009 Onko sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan suunta muutoksessa? Eija Koivuranta ja Martti Lähteinen, sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Muu, mikä? Mikä? * Laatustrategian

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Alueellisen laatuverkoston (LAMPPU-hanke) ensimmäinen tapaaminen 16.1.2012 Rovaniemellä

Alueellisen laatuverkoston (LAMPPU-hanke) ensimmäinen tapaaminen 16.1.2012 Rovaniemellä 1 MUISTIO 1 Alueellisen laatuverkoston () ensimmäinen tapaaminen 16.1.2012 Rovaniemellä Aika Maanantai 16.1.2012 klo 10:00 16:00 Paikka Lapin ammattiopisto Porokatu 35, Neuvotteluhuone 121 96400 ROVANIEMI

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi Mikä

Lisätiedot

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015.

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015. Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Vantaan Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille 2016 2017 Toteutussuunnitelma Johdanto Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen merkittävä toimintamuoto on liikkuvat kuntoutuspalvelut. Ne muodostavat sisällöllisesti

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke Hankkeen arviointi, itsearviointina 19.9.2008 A. DILLI- hankeen prosessin arviointi 1. Olivatko tavoitteet realistisia ja oikeista lähtökodista

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Saara Pikkarainen, projektipäällikkö

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi

Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi Sosiaali- ja terveyslautakunta 24 24.05.2016 Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi SOSTER 24 Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Helsinki 14.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Tuula Ekholm ( LKU) Osallistava kehittämistyö Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistaa kaikkia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Makkonen Keijo Yhtymäjohtaja

Makkonen Keijo Yhtymäjohtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen 15.3.2010 Aija Rinkinen opetusneuvos Opetushallitus Valtioavustuksen jakautuminen ja toimijat, tehostettu ja erityinen tuki I Aalto ( 2008 2009) - Kuntia mukana

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJAKOULUTUS Mielen avain -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuspilotti PROJEKTISUUNNITELMA

KOKEMUSASIANTUNTIJAKOULUTUS Mielen avain -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuspilotti PROJEKTISUUNNITELMA 1 (11) KOKEMUSASIANTUNTIJAKOULUTUS Mielen avain -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuspilotti PROJEKTISUUNNITELMA Tekijät: Niina Sinkkonen, vastaava ryhmänohjaaja Päivi Rissanen, kouluttaja ja kokemusasiantuntija

Lisätiedot

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Ajankohtaiset asiat: Järjestämislaki Lapin sote-selvitykset Kasterahoitukset Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä 28.2.2014 Kemissä Järjestämislain kommentointi 13.3.2014

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

LAPE tilannekatsaus. Työvaliokunta

LAPE tilannekatsaus. Työvaliokunta LAPE tilannekatsaus Työvaliokunta 13.1.2017 LAPE kärkihankkeen toimeenpano 2017 2018 kehittämistyön painopiste siirtyy maakuntiin; maakunnalliset Lape kehittämishankkeet käynnistyvät 2/ 2017 Keskitetty

Lisätiedot

LASTEN KASTE / Rovaniemi pilotti

LASTEN KASTE / Rovaniemi pilotti LASTEN KASTE / Rovaniemi pilotti Kuntakysely puhelinhaastattelu marras/joulu2014 -synnytys- ja perhevalmennus LSHP:n alueella alueellisen äitiyshuollon työryhmän kuntaedustajille (n 15) puhelinhaastattelu

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja

Lisätiedot

LOP lapsen huomioiminen aikuisten palveluissa. Osaprojektin loppuarviointi

LOP lapsen huomioiminen aikuisten palveluissa. Osaprojektin loppuarviointi LOP lapsen huomioiminen aikuisten palveluissa Osaprojektin loppuarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015 Raportointi jäsenkunnille Tammi-maaliskuu 2015 Eksoten tulos Q1 2015 Kausi Jäsenkuntien maksuosuudet Toimintakate Tulos Alijäämä Raportointikokous BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN 3/2014

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

suomi Organisaation puhelin * +358 10 395 9000 Organisaation sähköpostiosoite kirjaamo@ekami.fi Omistajatyyppi * kuntayhtymä Yritysmuoto

suomi Organisaation puhelin * +358 10 395 9000 Organisaation sähköpostiosoite kirjaamo@ekami.fi Omistajatyyppi * kuntayhtymä Yritysmuoto Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Lisätiedot

Uusi Osaaja 2 Hankkeen tavoitteet

Uusi Osaaja 2 Hankkeen tavoitteet Uusi Osaaja 2 Hankkeen tavoitteet 16.11.2011 Uusi Osaaja 2 TAUSTA: Alun perin (v. 2010) haettiin yhtä isoa hanketta, mutta sai vain osan rahoituksesta Uusi Osaaja 6/2010 12/2011 Uusi hakukierros 2/2011

Lisätiedot

Ajankohtaisia kuulumisia, talousasioita ja hankkeen loppuajan toimintaa KASPERI II hankejohdolta

Ajankohtaisia kuulumisia, talousasioita ja hankkeen loppuajan toimintaa KASPERI II hankejohdolta Ajankohtaisia kuulumisia, talousasioita ja hankkeen loppuajan toimintaa KASPERI II hankejohdolta Ohjausryhmän kokous 29.4.2013 Ajankohtaisia kuulumisia Projektisuunnittelija Ulriika Kannas-Honkaniemi on

Lisätiedot

TOIMIALA YHTEENSÄ TP 2015 TA 2016 Kj TAe2017 TS 2018 TS 2019 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI. Tehtäväalueet TP 2015 TA 2016 Kj TAe2017

TOIMIALA YHTEENSÄ TP 2015 TA 2016 Kj TAe2017 TS 2018 TS 2019 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI. Tehtäväalueet TP 2015 TA 2016 Kj TAe2017 TOIMIALA YHTEENSÄ TP 2015 TA 2016 Kj TAe2017 TS 2018 TS 2019 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Toimintatuotot 18 061 797 18 489 000 17 599 200 17 049 200 17 049 200 Myyntituotot 5 896 589 6 763 900 6 379 100 6

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset 21.6.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITTEET Tavoitteena on nykyisen palvelurakenteen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke, Mielen Aske, vuosina ja pilottikuntatyö

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke, Mielen Aske, vuosina ja pilottikuntatyö Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke, Mielen Aske, vuosina 2012 2015 ja pilottikuntatyö 13.5.2013 ja 22.5.2013 Tuula Tiainen Raija Mansikkamäki Esa Nordling Kehittämishankkeen taustaa Mielenterveyskuntoutujien

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva

Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva Selvityshenkilöt: Aki Lindén Kati Myllymäki Riitta Särkelä Sihteeristö: Kristiina Poikajärvi, STM 19.03.2013 Teija Mikkola, KL Samuli Saarni, THL HYKS -erva-alue

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot