MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Ensimmäinen maksatushakemus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Ensimmäinen maksatushakemus 1.11.2012-31.12.2012"

Transkriptio

1 MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI Ensimmäinen maksatushakemus Päivi Lepistö Niina Sinkkonen Marjo Kurki 1

2 Sisällys 1. Mielen avain -hankkeen siirtymäkausi Tavoitteiden etenemisen arviointi Osahankkeiden itsearviointi Hyvinkään Nuorisoaseman kriisin jälkihoitotyö Hyvien käytäntöjen kuvaaminen ja mallintaminen Kokemusasiantuntijakoulutusmallin levittäminen Koulutusmallin tausta Kokemusasiantuntijakoulutusmallin alueellinen levittäminen Hankehallinnon ohjauksen tehostaminen Palvelulinjauudistus sekä ohjausryhmät Osahankkeiden välinen yhteistyö Mielen avain -hankkeen kustannukset toiminnan seuranta-ajalla Kustannusten ja asiantuntijapalkkioiden erittely Henkilöstökulut

3 1. Mielen avain -hankkeen siirtymäkausi Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Mielen avain on Sosiaali- ja terveysministeriön ohjaama Kaste I -ohjelmaan perustuva hanke. Mielen avain -hanke sai ensimmäisen kolmen vuoden ( ) valtionavustuksen ( ) heinäkuussa 2010, ja helmikuussa 2012 sille myönnettiin ns. siirtymäkausivaltionavustus ajalle ( ) Kaste I-rahoituksesta. Tämän lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Hyvinkään Miepäs -osahankkeelle lisää valtionavustusta tekemällään päätöksellä euroa toimintamallin luomiseen Hyvinkään ampumistragedian aiheuttamaan kriisihoidon tarpeeseen. Mielen avain -hanke oli hakenut suoraan Kaste II - ohjelmakaudelta kolmen vuoden jatkorahoitusta, jota sille ei kuitenkaan myönnetty. Mielen avain -hankkeen tarkennettu hankesuunnitelma siirtymäkausirahoitusajalle hyväksyttiin Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM/4667/2011). Siirtymäkauden rahoitusaika on , ja sen tavoitteena on turvata siirtymäkausi Kaste II ohjelmakaudelle sekä Mielen avain -hankkeessa kehitettyjen hyvien käytäntöjen juurruttaminen ja levittäminen. Siirtymäkausi on suora jatkumo lähes kolmen vuoden Mielen avain -hankekauden jälkeen, ja siinä jatkaa yhdeksän osahanketta sekä Mielen avain -hankehallinto. Alueellisesti siirtymäkauden hankealue kattaa laajasti Etelä-Suomen ja Kymenlaakson sekä Etelä-Karjalan: hankealue ulottuu Lohjalta Parikkalaan kattaen 20 kaupunkia (huomioitu vuoden 2013 alusta tulevat kuntaliitokset) ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Hyks-alueen. Mielen avain -hanketta hallinnoi ja koordinoi Vantaan kaupunki, jonka alaisuudessa toimii Mielen avain -hankehallinto. Sosiaali- ja terveysministeriö vaati siirtymäkausirahoituspäätöksessä Mielen avain -hankkeen hankehallinnon ohjauksen tehostamista ja hyvien käytäntöjen mallintamista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään Innokylään ennen Kaste II -ohjelmakauden rahoituksen hakemista. Ennen siirtymäkausirahoituskauden alkua Mielen avain -hankehallinto suunnitteli uuden organisaatiomallin, jossa keskeisenä uudistuksena on ns. palvelulinjatyöskentely, jonka tavoitteena on hankkeen koheesion lisääminen sekä Kaste -hankkeisiin liittyvän ohjauksen tehostaminen. Lisäksi hankehallinto on koordinoinut ensimmäisen hankekauden hyvien käytäntöjen mallintamisen Innokylään, mikä myös jatkuu keskeisenä toimintona siirtymäkaudella. Tässä toiminnan seurantaraportissa kuvataan kahdeksan kuukauden siirtymäkauden kahden ensimmäisen kuukauden toimintaa ja valtionavustusrahoituksen käyttöä ajalla Jokainen osahanke on vastannut Webropol -seurantakyselyyn ja toimittanut maksatushakemuksensa hankehallintoon. Hyvinkään Miepäs -hanke kuvaa tavoitteiden etenemistä alkaen, koska silloin myönnettiin lisärahoitus ampumistapahtuman jälkihoitoon. 3

4 2. Tavoitteiden etenemisen arviointi 2.1 Osahankkeiden itsearviointi Osahankkeet raportoivat siirtymäkaudelle 48 eri tavoitetta. Kahden ensimmäisen kuukauden aikana 73% (n=35) tavoitteista toteutus on joko aloitettu tai toteutunut osittain. Taulukossa 1. on kuvattu osahankkeiden määrittelemien alueellisten kehittämistavoitteiden eteneminen itse arvioituina. Taulukko 1. Alueellisten kehittämistavoitteiden eteneminen ajalla osahankkeiden itse arvioimina Toteutunut täysin Toteutunut lähes kokonaan Toteutunut osittain Toteutus aloitettu Toteutusta ei ole vielä aloitettu Yhteensä Keskiarvo Tavoite ,1 Tavoite ,38 Tavoite ,5 Tavoite ,17 Tavoite ,5 Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite Yhteensä , Hyvinkään Nuorisoaseman kriisin jälkihoitotyö Hyvinkäällä tapahtuneen ampumavälikohtauksen seurauksena kaksi nuorta ihmistä kuoli ja useita haavoittui. Ampumatragedian kriisihoito käynnistyi heti, ja jälkihoito organisoitiin , jolloin välittömästä psyykkisestä ensiavusta alettiin siirtyä kohti lisääntyvää koordinaatiota varhaisen kriisiavun ja jälkihoidon järjestämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi kriisin jälkihoitoon lisärahoituksen ja Mielen avain -hankkeen osahanke Miepäs oli luonteva valinta paikalliseksi toimijaksi kehittämään ja toteuttamaan kriisin jälkihoitoa yhdessä Hyvinkään kaupungin eri toimijoiden kanssa. Vastuu kriisin jälkihoitotyön toteuttamisesta alle 23- vuotiaiden osalta siirtyi nuorisoasemalle ensimmäisen kriisityöntekijän aloitettua työskentelynsä. 4

5 Kriisirahoituksen toiminnan tavoite Matalan kynnyksen kliinisen työryhmän perustaminen osaksi nuorisoaseman toimintaa, kriisihoitomallin kehittäminen, kriisitilanteiden psykososiaaliseen tukeen ja palveluihin liittyvän palvelujärjestelmän selkiyttäminen, perustason osaamisen lisääminen ja rajapintatyöskentelyn tehostaminen sekä arviointitiedon kerääminen yhteistyössä THL:n kanssa. Nuorisoaseman saama lisärahoitus kriisityöhön liittyen vaikutti siihen, että koko nuorisoaseman ikäryhmää nostettiin 23-vuoteen asti. Saadun lisärahoituksen myötä nuorisoaseman hanketiimi ja moniammatillinen työryhmä laajeni ja ns. kliinisellä työryhmällä psykiatrinen sairaanhoitaja, kriisityöntekijä ( alkaen) erikoissairaanhoitaja, kriisityöntekijä ( alkaen) psykologi, kriisityöntekijä ( alkaen) Psykiatrin palvelut toteutetaan ostopalveluna PSY-keskuksen yksityispsykiatrilta Syksystä 2012 alkaen Nuorisoaseman tarjoamasta kriisituesta on tiedotettu nuoria ja nuorten kanssa työskentelevää verkostoa mm. kouluinfojen ja sähköisten tiedotteiden kautta. Kaupungin organisoima kriisityön johtoryhmä tiedottaa jälkihoitotyöstä myös paikallislehdissä ja kaupungin nettisivuilla. Kriisityöntekijät ovat tehneet aktiivisesti asiakastyötä hoitaen kriisin vuoksi oireilevia nuoria. Kriisiasiakkaita on Nuorisoasemalla noin 20. Suuri osa kriisiasiakkaista kokee kriisin lisäksi muita mielenterveydenongelmia, jotka on huomioitu asiakastyössä (esim. perheristiriidat, aiemmat käsittelemättömät kriisit, päihdeongelmat). Kaikki kriisiasioissa Nuorisoasemalle yhteyttä ottaneet asiakkaat ovat päässeet hoidon piiriin ja yhteistyö ohjaavien tahojen kanssa perustuu ns. saattaen vaihtamiseen palvelusta toiseen. Nuorisoaseman toimintatapaan kuuluu konsultaatio ja työparituki perustason työntekijöille ja jalkautuminen esimerkiksi kouluille nuorten omaan kehitysympäristöön, näin myös kriisityön osalta. Koska kriisityön kohderyhmänä ovat pääasiassa nuoret aikuiset, on yhteistyötä tiivistetty erityisesti toisen asteen oppilaitosten kanssa, esimerkiksi nuorisoaseman työntekijät osallistuvat säännöllisesti lukioiden oppilashuoltoryhmien toimintaan. Yhteistyötä on tiivistetty myös erikoissairaanhoidon kanssa ja tehostettu rajapintatyöskentelyä. Näin pyritään varmistamaan se, että apua tarvitseva nuori ei jää hoidon ulkopuolella ja saa oikea-aikaisesti ja oikeasta paikasta hoitoa (esim. nuorisoasema vs. erikoissairaanhoito). Kriisityöntekijät ovat ottaneet osaa ampumiseen liittyvää oikeudenkäyntiin avustamalla omia asiakkaitaan ja tarjoamalla tietoa Nuorisoasemasta myös muille oikeudenkäyntiin osallistuneille nuorille. 5

6 Kehittämistyönä kriisimalli Nuorisoasemalla työstetään yhteistyönä THL:n kanssa kriisin jälkihoitotyöhön soveltuvaa työskentelymallia. THL:n asiantuntijalääkärinä toimii Henna Haravuori. Manuaali Skills for psychological recovery on ollut käytössä mm. Norjan joukkosurman jälkihoitotyössä. Manuaali koostuu kuudesta taidosta, jotka ohjaavat kriisityöskentelyä. Manuaali on tällä hetkellä siinä vaiheessa, että sen suomennos valmistuu Tämän jälkeen manuaalia sovelletaan ja testataan Nuorisoaseman asiakastyössä. 3 Hyvien käytäntöjen kuvaaminen ja mallintaminen Mielen avain -hanke on kuvannut ja mallintanut kehitettyjä hyviä käytäntöjä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään Innokylään. Tähän toiminnan seurannanraporttiin pyydettiin osahankkeilta hyvien käytäntöjen kuvaamisen ajankohtainen tilanne. Osaltaan kuvaamiseen on vaikuttanut Innokylän REA-työkalun päivittäminen, jonka vuoksi Innokylässä ei ole voinut työskennellä loppuvuodesta Taulukossa 2. on esitelty siirtymäkaudella mukana olevien hankkeiden hyvien käytäntöjen kuvaamisen ja mallintamisen tilanne. Tämä lisäksi Mielen avain -hankkeessa on mallinnettu neljä kuvausta hankkeissa, jotka eivät ole mukana siirtymäkaudella: 1) Etelä-Kymenlaakson mielenterveys- ja päihdestrategia (Mietippä hanke), 2) Arviointi- ja kuntoutumisyksikkö Neppari (Mietippä hanke), 3) Mielenterveys- ja päihdepalvelukartta (Mosaik hanke) ja 4) Päihde- ja mielenterveysosaamista kuntien aikuissosiaalityöhön (Avomieli hanke). 6

7 Hanke ja hallinnoiva kunta Kuvaus Innokylään valmis / lähes valmis Valo hanke, HUS, Hykspsykiatria Videokonsultaatio Varhaisen tuen ja prevention malli Pitkäaikaisen masennuspotilaan hoitomalli Psykoosipotilaan hoidon ja kuntoutuksen malli Nuorten mielenterveystalo Itsetuhoisuuden arvio ja lyhyt interventio Transcranial magnetic stimulation Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä Terveysaseman sosiaalineuvojamalli hanke, Helsinki Terveysaseman päihdetyöntekijämalli Vantaalaisen hyvä mieli hanke, Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Vantaa Pitkäaikaisesti masentuneen potilaan hoitopolku esh:n ja perusterveydenhuollon yhteistyönä Aikuispsykiatria lastensuojelussa Mt- ja päihdetyöntekijöiden jalkautuminen alla kouluikäisten lasten kasvu- ja kehitysympäristöihin Masentunut isä neuvolan asiakkaana Miten lapsi kokee vanhemman mt- ja päihdeongelman koulutus Maestro nuorten stressinhallintakurssien ohjaajakoulutus Mielen hallinta ohjaajakoulutus Kokemusasiantuntija terveysasemalla Terveysaseman päihdetyön toimintamalli Kertakäynnin mt- ja päihdeinterventio Mielenterveys- ja päihdetyön strategian laatimisprosessi Sauma hanke, Kerava Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistämisprosessi Yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke Selviämisyksikkö katkaisuhoitoaseman yhteydessä hanke, Kouvola Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotona asu- misen tuki Kouvolassa Sosiaali- ja kriisipäivystys terveydenhuollon päivystyksessä Koho hanke, Lohja IPT masennuksen hoidon välineenä perusterveydenhuollossa Koulutuksellinen ryhmäkonsultaatio Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Asumispalvelukoordinaattorimalli Kannatellen hanke, Eksote Case management malli / Kannatellen liikkuva ja täydentävä toiminta Koko case management malli osa-alueineen Prosessien ohjaustyökalu Roce Miepäs hanke, Hyvinkää Nuorisoasema Nuorisohelpin hoitoprosessi Kriisihoitomalli Kokemuksesta voimaa hanke, Kynnyksettömien päihde- ja mt-kuntoutujille vertaistukiryhmätoimintojen Porvoo käynnistäminen Kokemusasiantuntijakoulutus Kokemusasiantuntijakoulutusmalli sekä kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen Mielen avain -hankehallinto Mielen avain -hanke Perustason mielenterveys- ja päihdeosaamisen suositus kesken Taulukko 2. Siirtymäkauden hyvien käytäntöjen kuvausten ja mallinnusten tilanne Innokylässä suunnitteilla Kuluvana toiminnan seuranta-aikana ilmestyi Mielen avain -hankkeen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisema Paremman palvelun avaimia -raportti. Raportissa kuvataan kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanoa Mielen avain -hankkeessa. Raporttiin on valittu sellaisia kehittämistyön tuloksia, jotka parhaiten tukevat kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanoa hankealueella. Raportti on jaoteltu neljään osaan 7

8 Mieli-suunnitelmaa mukaillen: asiakkaan aseman vahvistaminen, palvelut yhden oven takaa, mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen sekä ohjauskeinojen kehittäminen. 4 Kokemusasiantuntijakoulutusmallin levittäminen 4.1 Koulutusmallin tausta Mielen avain -hanke pilotoi Kaste 1 -kaudella kokemusasiantuntijakoulutusmallin ajalla Koulutus suunniteltiin Välittäjä hankkeen pilotoiman koulutusmallin pohjalta. Koulutukseen valittiin 23 hankealueen mielenterveys- ja päihdekuntoutujaa sekä omaista. Kesäkuussa 2012 valmistui 19 kokemusasiantuntijaa, joista osa on ollut mukana mielenterveys- ja päihdetyön kentällä erilaisissa tehtävissä, kuten palvelujen kehittämisessä, suunnittelussa sekä ammattilaisten ja alan opiskelijoiden koulutuksessa. Kokemusasiantuntijakoulutuksen tarkoituksena on lisäksi tarjota opiskelijoille valmiuksia toimia yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa mielenterveys- ja päihdepalvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja toteutuksessa. Ryhmän vertaistuellinen voima tukee opiskelijoita heidän omassa kuntoutumisprosessissaan ja jaksamisessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan yhteistyötä lähdettiin mallintamaan ja todentamaan siten, että koulutusten ohjaajiksi valittiin Mielen avain -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuksesta valmistuneita kokemusasiantuntijoita hanketyöntekijöiden rinnalle. Siirtymäkaudella toteutettava uusi moduulimuotoinen kokemusasiantuntijakoulutusmalli järjestetään monimuoto-opetuksena, joka sisältää lähiopetusta, luentoja, pienryhmätyöskentelyä, verkoston yhteisiä seminaareja ja verkko-opiskelua. Moduulimuotoinen kokemusasiantuntijakoulutus koostuu neljästä erisisältöisestä opintojaksoista, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden, joka tukee opiskelijan prosessia omakohtaisten kokemusten työstämisessä kokemusasiantuntijuudeksi. 4.2 Kokemusasiantuntijakoulutusmallin alueellinen levittäminen Mielen avain -hanke on siirtymävaiheen aikana suunnitellut ja toteuttanut moduulimuotoisen kokemusasiantuntijakoulutusmallin, jota on levitetty osahankkeiden alueille perustamalla yhteistyössä osa-hankkeiden kanssa alueellisia koulutuksia. Alueellisten koulutusten perustamisen on toivottu mahdollistavan kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisen leviäminen koko Etelä-Suomen alueelle. 8

9 Mielen avain -hankkeen hankehallinnon järjestämä, Metropoli-alueen mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä omaisille tarkoitettu kokemusasiantuntijakoulutus käynnistyi Helsingissä Marraskuussa 2012 käynnistyi myös Kokemuksesta voimaa -hankkeen koulutus Porvoon alueen kuntoutujille ja omaisille. Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke aloitti oman kokemusasiantuntijakoulutuksensa tammikuussa Lisäksi yhteistyössä Mielen avain -hankkeen kanssa Raaseporin alueella Karjaalla ammatillisessa oppilaitoksessa Aellissa aloitettiin ruotsinkielisille kuntoutujille ja omaisille tarkoitettu kokemusasiantuntijakoulutus marraskuussa Aell -oppilaitos pilotoi oppilaitosyhteistyötä kokemusasiantuntijoiden kouluttamisessa ja kääntää kokemusasiantuntijakoulutukseen liittyvän sisällön ja materiaalit ruotsinkielelle. Kaikkien koulutusten opiskelijat valmistuvat kokemusasiantuntijoiksi kesäkuussa Mielen avain -hanke on järjestänyt kokemusasiantuntijakoulutusmallin leviämisen turvaamiseksi yhteisen projektikonsultaation kaikille alueellisten koulutusten vastaaville ryhmänohjaajille ja heidän kanssaan työskenteleville kokemusasiantuntijaohjaajille. Lisäksi kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämistä ohjaa ohjausryhmä. Taulukko 3. Alueellisiin kokemusasiantuntijakoulutuksiin hakeneet ja valituksi tullet opiskelijat Koulutus ja koulutuksen toteuttaja Koulutuksen aloituspäivä Hakeneet Valitut Metropoli-alue ja Länsi-Uusimaa: Mielen avain hankehallinto Kymenlaakso: YPK hanke Itä-Uusimaa Kokemuksesta voimaa -hanke Länsi-Uusimaa: Aell AKK (ruotsinkielinen) Hankehallinnon ohjauksen tehostaminen 5.1 Palvelulinjauudistus sekä ohjausryhmät Mielen avain -hankkeen hallinnon uudistuksessa on keskitytty sekä hankkeen sisällöllisen koheesion luomiseen että hankkeen hallinnoinnin tehostamiseen. Sisällöllistä yhtenäisyyttä ja eri osahankkeiden yhteistyötä on pyritty lisäämään palvelulinjauudistuksella. Palvelulinjoja on perustettu kolme: nuorten palvelulinja, aikuisten palvelulinja sekä mielenterveys- ja päihdestrategiatyön palvelulinja. Kaikki osahankkeet kuuluvat joko yhteen tai useampaan palvelulinjaan osahankkeiden tavoitteiden mukaisesti. Kuluvalla toiminnan seuranta-ajalla jokainen palvelulinja on kokoontunut kerran. Hankkeen hallinnointia on tehostettu määrittelemällä Mielen avain -ohjausryhmän tehtävät (ohjausryhmän kokous ) ja jäsenyydet sekä perustamalla hankehallinnon oma ohjausryhmä. 9

10 Mielen avain -ohjausryhmän tehtävät mukana olevien kuntien sitouttaminen ja käytäntöjen levittäminen muualle hankealueella hankkeen tavoitteiden etenemisen seuraaminen ja valtionavustuksen ohjeiden mukaisen käytön valvonta toiminnan seurantaraporttien sekä maksatushakemusten hyväksyminen poikkeustilanteiden läpikäynti (esim. budjetin muutokset) Jatkossa Mielen avain -hankkeen ohjausryhmään osallistuu yksi henkilö jokaisesta osahankkeesta ja tämä henkilö on osahankkeen vastuuhenkilö. Hänen varajäsenenään toimii osahankkeen projektipäällikkö/projektikoordinaattori. Tällä määrittelyllä on pyritty lisäämään ohjausryhmän päätäntävaltaa sekä saamaan ohjausryhmän kokoa pienemmäksi. Lisäksi ohjausryhmään kuuluu hankkeen valvoja Sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä THL:n edustaja kuten tähänkin asti. Tämän lisäksi ohjausryhmään kutsutaan kokemusasiantuntija. Hankehallinnon ohjausryhmään kuuluu Vantaan kaupungin talouspäällikkö, Vantaan kaupungin lakimies, Vantaan kaupungin mielenterveyspalvelujen palvelupäällikkö sekä hankehallinnosta hankejohtaja ja hankekoordinaattori. Hankehallinnon ohjausryhmän tarkoituksena on sitouttaa Vantaan kaupunkia vielä tehokkaammin hallinnoijan rooliin sekä estää hankkeen mahdollisia laillisuus-, talous- yms. ongelmia. Päätös hallinnon ohjausryhmästä on tehty ja se kokoontuu seuraavalla toiminnan seuranta-ajalla. Seuraava kuva (Kuva 1) hahmottaa Mielen avain - hankkeen uudistettua organisaatiota. Kuva 1. Mielen avain -hankkeen organisaatiokaavio 10

11 Palvelulinjojen puheenjohtajien ja hankehallinnon ensimmäinen työpajapäivä pidettiin Sen tavoitteena oli määritellä palvelulinjojen sisällöllisiä tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi, määritellä tavoitteita palvelulinjojen puheenjohtajille ja siellä sovittiin yhteisistä toimintatavoista ja rakenteista. Työpajapäivällä pohdittiin myös palvelulinjojen suhdetta hankehallintoon ja ohjausryhmiin. Palvelulinjojen puheenjohtajat esittelevät palvelulinjojen toimintaa ja tavoitteiden etenemistä jokaisessa Mielen avain -ohjausryhmän kokouksessa. Tätä toiminnan seurantaraporttia varten osahankkeilta kysyttiin kommentteja palvelulinjauudistuksesta: Palvelulinjauudistus on tuntunut hyvälle muutokselle. Nyt samoihin asiasisältöihin keskittyvät hankkeet ja hanketyöntekijät ovat saaneet yhdessä pohtien tehdä yhteisiä suunnitelmia ja linjauksia. Selkeästi tällä mallilla päästään paremmin yhteiseen fokukseen. Uusi toimintamalli on selkeästi tiivistänyt yhteistä kehittämistyötä ja antanut ideoita oman alueen kehittämistyön jatkoon. Tehostaa, tiivistää, selkeyttää, tehostaa koko Mielen avain -kokonaisuutta. Erittäin onnistunut uudistus. Hyvä. Yhteistyö muiden hankkeiden kanssa on tiivistynyt ja tiedonkulku parantunut. Verkostoitumismahdollisuuksia avaava. Hyvää tukea strategiatyöskentelyyn. Palvelulinjauudistus on otettu osahankkeissa erittäin hyvin vastaan ja se on koettu tarpeelliseksi vastaukseksi sisällöllisen kehittämisen yhtenäistämiseen. 5.2 Osahankkeiden välinen yhteistyö Palvelulinjauudistuksen tavoitteena oli lisätä osahankkeiden välistä yhteistyötä ja koko hankkeen koheesiota. Lisääntyneen yhteistyön myötä on ollut mahdollisuus konkreettisesti levittää hankkeissa kehitettyjä uusia toimintamalleja. Hankerajojen yli on levinnyt kokemusasiantuntijakoulutusmallin lisäksi mm. nuorten Maestro, nuorten masennuksen ennaltaehkäisevä ryhmämalli ja mielenterveys- ja päihdestrategiatyön osaaminen. Yhteistyötä on edistetty konkreettisin toimenpitein, joista keskeisiä on ollut palvelulinjojen kokoukset, Innotyöpajat ja säännölliset hankepäivät, joiden toteutumisesta hankehallinto on vastannut. Tällä toiminnan seuranta-ajalla hankepäivät olivat Vantaalla. Hankepäivillä tutustuttiin siirtymäkausihankeajan kehittämistavoitteisiin ja keskusteltiin hankehallinnon tehostamisesta. Hankepäivillä kerrottiin Kaste II -hakutilanteesta sekä hankehallinnon ulkoisesta arvioinnista. Lisäksi pohdittiin ideoita preventiivisten menetelmien vahvistamiseen. Hankepäivät ovat olleet hyvä tapa verkostoitua hankeväen kanssa ja sitä kautta myös saadaan lisättyä osahankkeiden välistä yhteistyötä ja yhtenäistä sisällöllistä kehittämistä. Jatkossa hankepäiville kutsutaan mukaan kokemusasiantuntijaopiskelijoita. 11

12 6 Mielen avain -hankkeen kustannukset toiminnan seuranta-ajalla 6.1 Kustannusten ja asiantuntijapalkkioiden erittely Kaikki Mielen avain- hankkeen osahankkeet sekä hankehallinto tekivät maksatushakemuksensa tällä toiminnan seuranta-ajalla. Mielen avain -hankkeen kokonaiskustannukset ovat olleet ajalla yhteensä ,5 euroa (Taulukko 4). Taulukko 4. Kokonaiskustannusten jakautuminen osahankkeittain Vantaalaisen hyvä mieli 72424,50 Terveyskeskus kuntalaisen käyttöliittymänä 19863,24 Yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke 25604,45 Sauma 22780,74 Miepäs 58733,95 Miepäs kriisiraha 30202,79 Kannatellen 26166,84 Koho 38342,96 Kokemuksesta voimaa 9763,35 Valo Hallinto ,73 yhteensä ,5 euroa Mielen avain -hankkeen kustannuksista eniten on mennyt henkilöstöön. Henkilöstökustannukset hankkeessa ovat olleet euroa eli noin 82 % kokonaiskustannuksista (Taulukko 5) Hankkeen laaja maantieteellinen alue vaatii osaajia eri puolille hankealuetta ja tämä näkyy henkilöstön määrässä ja näin ollen myös kustannuksissa. Taulukko 5. Kokonaiskustannusten jakautuminen kululajeittain Henkilöstö ,5 Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4875 Vuokrat Investointimenot 509 Muut menot 218 Yhteensä ,5 euroa Mielen avain -hankkeessa on käytetty asiantuntijapalkkioita mm. koulutusten toteuttamiseen ja erityisesti kokemusasiantuntijakoulutukseen (Taulukko 6). Kokemusasiantuntijakoulutuksessa keskeisessä osassa on Viope -oppimisalusta, joka mahdollistaa kokemusasiantuntijaopiskelijoiden verkostoitumisen ja yhteydenpidon koko hankealueella. Viope-oppimisalusta toimii myös kokemusasiantuntijaopiskelijoiden materiaalipankkina. Nuorten palvelulinjan puheenjohtajuus on ostettu Työnohjaus A&H Hakalistolta. Hannu Hakalisto on toiminut koko Mielen avain -hankkeen ajan Eksoten Kannatellen -osahankkeen hankekoordinaattorina ja nyt myös nuorten palvelulinjan puheenjohtajana. Muina asiantuntijapalkki- 12

13 oina on ostettu muun muassa graafisen suunnittelijan palveluita, hankekonsultaatiota ja IPTkoulutusta. Hyvinkäällä sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä erillisellä kriisirahoituksella on ostettu muun muassa kriisityön koulutusta sekä työstetty kriisimanuaalia. Yhteensä koko hankkeessa on tällä toiminnan seuranta-ajalla käytetty asiantuntijapalveluita 16479,25 euroa (summa ei sisällä Hyvinkään kustannuksia). Taulukko 6. Hankkeen asiantuntijapalvelut HANKE YRITYS TEKIJÄ AIKA TYÖ YPK / Kouvola Graforma Tiina Kuoppala Marraskuu 2012 Koho Solvum Oy Psykiatri IPT Tuija Saloheimo / Psyko Pro Kokemuksesta voimaa / Porvoo Miepäs / Hyvinkää Kokemusasiantuntija Sharleena Lahtinen Esitteiden suunnittelu 50 Kokemusasiantuntijakoulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen Kriisityönohjaus /koulutus Psykologi Tuija Turunen Henna Haravuori Kriisimanuaalin /nuorten jälkihoitomallin työstäminen VHM / Vantaa Marjo Kankkonen Hankekonsultaatio Kari Piirainen Hankekonsultaatio TKK/Hki Diakonia Projektikonsultaatio 320 ammattikor- keakoulu Oy Hallinto Viope Sähköinen oppimisalusta 5184 Solutions Oy KAT- koulutus S-Pankki Oy Lahjakortti kokemusasiantuntijalle 50 Graforma Tiina Kuoppala Esitteiden suunnittelu 250 Graforma Tiina Kuoppala Esitteiden kuvat 50 Babysteps Consulting Pia Store Hankkeen tiedotustyöt 710 Työnohjaus A&H Hakalisto Hannu Hakalisto Palvelulinjan puheenjohtajan työt Missionline Raisa Jalo Kokemusasiantuntija 40,65 ohryn palkkio Net Effect Oy Hankekonsultaatio 1650 Työnohjaus Hannu Hakalisto Palvelulinjan puheenjohtajan 1550,6 A&H Hakalisto työt Yhteensä:

14 6.2 Henkilöstökulut Jokaisen osahankkeen maksatushakemuksen liitteenä on henkilöstökuluselvitys, josta näkee osahankkeiden palkkaaman henkilöstön määrän ja palkkakustannukset. Mielen avain - hankehallinnon henkilöstökuluja on lisännyt kokemusasiantuntijakoulutusten ja siihen liittyvän asiantuntijatyön kuuluminen hankehallintoon. Mielen avain -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuksissa työskentelee kokemusasiantuntijaohjaajia ja heiltä on ostettu mm. hankkeen tiedottamiseen liittyviä palveluita. Lisäksi Mielen avain -hankkeessa työskentelee kokemusasiantuntija tärkeässä asiantuntijaroolissa tehtävänään kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen valtakunnallisella tasolla. 14

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012. Marjo Kurki 16.11.2012

Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012. Marjo Kurki 16.11.2012 Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012 Marjo Kurki 16.11.2012 Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Otso hanke lapsiperheiden tukemiseen Maestro kurssien levittäminen Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli

Lisätiedot

MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Viides maksatushakemus 1.4.2012-31.10.2012

MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Viides maksatushakemus 1.4.2012-31.10.2012 MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI Viides maksatushakemus 1.4.2012-31.10.2012 30.10.2012 Marjo Kurki Päivi Lepistö Lauri Kuosmanen Sisällys 1. Mielen avain: Etelä-Suomen mielenterveys-

Lisätiedot

Mielen avain -hanke. Sopeutettu hankesuunnitelma ajalle 1.11.2012-30.6.2013

Mielen avain -hanke. Sopeutettu hankesuunnitelma ajalle 1.11.2012-30.6.2013 Mielen avain -hanke Sopeutettu hankesuunnitelma ajalle 1.11.2012-30.6.2013 Lauri Kuosmanen Marjo Kurki Päivi Lepistö Yhteyshenkilö: Lauri Kuosmanen lauri.kuosmanen@vantaa.fi 040 574 1005 www.mielenavain.fi

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Neljäs maksatushakemus 1.10.2011-31.3.2012

MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Neljäs maksatushakemus 1.10.2011-31.3.2012 MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI Neljäs maksatushakemus 1.10.2011-31.3.2012 14.5.2012 Marjo Kurki Päivi Lepistö Lauri Kuosmanen Sisällys 1. Mielen avain: Etelä-Suomen mielenterveys-

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015. Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015. Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015 Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria Lastenpsykiatristen palvelujen kysyntä Hyks 2500 lähetteet hyks koko vuosi lähetteet hyks lps

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

KoKoA - Koulutetut kokemusasiantuntijat ry. 17.10.2014 Helsinki, Rajapinnalla Mikael Söderström KoKoa Koulutetut kokemusasiantuntijat ry

KoKoA - Koulutetut kokemusasiantuntijat ry. 17.10.2014 Helsinki, Rajapinnalla Mikael Söderström KoKoa Koulutetut kokemusasiantuntijat ry KoKoA - Koulutetut kokemusasiantuntijat ry 17.10.2014 Helsinki, Rajapinnalla Mikael Söderström KoKoa Koulutetut kokemusasiantuntijat ry KoKoA ry:n taustaa Mielen avain hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuksessa

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Kolmas maksatushakemus 1.4.2011-30.9.2011

MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Kolmas maksatushakemus 1.4.2011-30.9.2011 MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI Kolmas maksatushakemus 1.4.2011-30.9.2011 26.10.2011 Marjo Kurki Päivi Lepistö Lauri Kuosmanen Sisällys 1. Mielen avain: Etelä-Suomen mielenterveys-

Lisätiedot

MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Toinen maksatushakemus 1.11.2010-31.3.2011

MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Toinen maksatushakemus 1.11.2010-31.3.2011 MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI Toinen maksatushakemus 1.11.2010-31.3.2011 20.5.2011 Lauri Kuosmanen Marjo Kurki Päivi Lepistö Hankejohtajan alkusanat Kuluneen viiden kuukauden

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin

Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin 20.5.2011 Vva ry Osallisuusryhmän verkostotapaaminen Pop Valo hankkeen kokemusasiantuntija

Lisätiedot

POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle. POTKU -ohjausryhmä 15.2.2011 hankejohtaja Erja Oksman hankesuunnittelija Mari Sisso

POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle. POTKU -ohjausryhmä 15.2.2011 hankejohtaja Erja Oksman hankesuunnittelija Mari Sisso POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle POTKU -ohjausryhmä 15.2.2011 hankejohtaja Erja Oksman hankesuunnittelija Mari Sisso Väliraportointi katsaus osahankkeittain Lakeus: Resurssit: 100 % projektipäällikkö,

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 Pohtimolampi 25.9.2008 Marja-Sisko Tallavaara 1 Tavoitteiden toteutuminen 1. IP-videoneuvottelukokeiluja

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi ESITTELYVIDEO Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi 10.11.2014 Mielenterveystalon esittely 2 MIELENTERVEYSTALO PÄHKINÄNKUORESSA LUOTETTAVAA JA AJANTASAISTA TIETOA OIRENAVIGAATTORI

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Ensimmäinen maksatushakemus 1.1.2010-31.10.2010

MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Ensimmäinen maksatushakemus 1.1.2010-31.10.2010 MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI Ensimmäinen maksatushakemus 1.1.21-31.1.21 1.2.211 Lauri Kuosmanen Marjo Kurki Päivi Lepistö 1 Tiivistelmä Mielen avain -kehittämishanke sai myönteisen

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Johtavien lääkäreiden Pohtimolampiseminaari 8.6.2007 Jorma Posio 1 Hankkeet ja hankkeiden hierarkia ja toiminnan painopisteet Strategiat Koulutus

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Alueellisen laatuverkoston (LAMPPU-hanke) ensimmäinen tapaaminen 16.1.2012 Rovaniemellä

Alueellisen laatuverkoston (LAMPPU-hanke) ensimmäinen tapaaminen 16.1.2012 Rovaniemellä 1 MUISTIO 1 Alueellisen laatuverkoston () ensimmäinen tapaaminen 16.1.2012 Rovaniemellä Aika Maanantai 16.1.2012 klo 10:00 16:00 Paikka Lapin ammattiopisto Porokatu 35, Neuvotteluhuone 121 96400 ROVANIEMI

Lisätiedot

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus 1. Millaista yhteistyötä alueellanne tehdään tietohallinnossa erva-laajuisesti (perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto, erikoissairaanhoito)? 2. Entä muilla sote:n osa-alueilla

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA 2007 2011 VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA Valtakunnallinen PULINAPAJA -hanke kehittää ehkäisevää kriisityötä perusopetuksen 7. 9. luokkalaisten sekä lukiossa ja ammatillisissa

Lisätiedot

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016

Lisätiedot

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat - Missä suunnitelman laatimisen suhteen mennään? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - taustaa Suomen suurin kuntaliitos toteutui 1.1.2009, kun kymmenen kuntaa Halikko,

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA

2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA YLEISKATSAUS eterveys on täällä nyt Terveys/hyvinvointiteknologian hurja kasvu (Suomi on kärkimaita) Netin käyttö on arkipäivää, myös ikäihmisillä : Yli neljännes 75-89-vuotiaista suomalaisista käyttää

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 5.11.2015

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 5.11.2015 Nuorten Ohjaamot Kohtaamo-hanke NUORTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISKOKOKONAISUUS ESR- OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 (Felt 24.3.2015) ESR-Nuorisotakuu TEM, toimintalinja 3: Ohjaamo-toiminnan ja nettiohjauksen kehittäminen

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden mahdollisuudet työn kehittämisen välineenä. Päivi Rissanen, kokemusasiantuntija, kouluttaja, VTL 8.11.

Kokemusasiantuntijuuden mahdollisuudet työn kehittämisen välineenä. Päivi Rissanen, kokemusasiantuntija, kouluttaja, VTL 8.11. Kokemusasiantuntijuuden mahdollisuudet työn kehittämisen välineenä Päivi Rissanen, kokemusasiantuntija, kouluttaja, VTL 8.11.2012 Vantaa Kokemusasiantuntija Omakohtaista kokemusta mielenterveys- ja/tai

Lisätiedot

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TOIMINTAMALLIN TAUSTAA Toimintamallin kehittäminen alkoi Rotterdamissa, Hollannissa vuonna

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015.

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015. Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Vantaan Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan

Lisätiedot

VANTAALAISEN HYVÄ MIELI

VANTAALAISEN HYVÄ MIELI VANTAALAISEN HYVÄ MIELI 6.9.2011 Kirsi Riihimäki ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri hankepäällikkö www.vantaa.fi/hyvamieli kirsi.riihimaki@vantaa.fi 050 3121716 K Riihimäki 2 23.8.2011 PERUSTERVEYDENHUOLTO

Lisätiedot

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla Maksatushakemus flat rate -hankkeissa Osaamisen ja sivistyksen asialla Flat rate: maksatusprosessi Tuensaaja tekee maksatushakemuksen toteutuneista projektisuunnitelman mukaisista välittömistä kustannuksista.

Lisätiedot

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011 Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA Vertaisarviointiprosessi Koordinoiva hanke Osaaminen käyttöön! -työvoimaa uudesta suunnasta

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen KOULUTUSSUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 29.9.2014 tarkennettu 23.6.2015 Pois syrjästä -hankkeen

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset

HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset Alueellisesta palvelusta kansalliseksi palveluksi! Jani Kariniemi 10.9.2013 MEDI-IT LYHYESTI Toiminta on alkanut Kotkassa 1.1.2002 Medi-IT Oy:llä on 8 omistajapiiriä

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi - Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Muu, mikä? Mikä? * Laatustrategian

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010 30.9.2012 Marjo Virtanen 28.09.2012 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 PILOTIN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot