MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Ensimmäinen maksatushakemus

Transkriptio

1 MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI Ensimmäinen maksatushakemus Päivi Lepistö Niina Sinkkonen Marjo Kurki 1

2 Sisällys 1. Mielen avain -hankkeen siirtymäkausi Tavoitteiden etenemisen arviointi Osahankkeiden itsearviointi Hyvinkään Nuorisoaseman kriisin jälkihoitotyö Hyvien käytäntöjen kuvaaminen ja mallintaminen Kokemusasiantuntijakoulutusmallin levittäminen Koulutusmallin tausta Kokemusasiantuntijakoulutusmallin alueellinen levittäminen Hankehallinnon ohjauksen tehostaminen Palvelulinjauudistus sekä ohjausryhmät Osahankkeiden välinen yhteistyö Mielen avain -hankkeen kustannukset toiminnan seuranta-ajalla Kustannusten ja asiantuntijapalkkioiden erittely Henkilöstökulut

3 1. Mielen avain -hankkeen siirtymäkausi Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Mielen avain on Sosiaali- ja terveysministeriön ohjaama Kaste I -ohjelmaan perustuva hanke. Mielen avain -hanke sai ensimmäisen kolmen vuoden ( ) valtionavustuksen ( ) heinäkuussa 2010, ja helmikuussa 2012 sille myönnettiin ns. siirtymäkausivaltionavustus ajalle ( ) Kaste I-rahoituksesta. Tämän lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Hyvinkään Miepäs -osahankkeelle lisää valtionavustusta tekemällään päätöksellä euroa toimintamallin luomiseen Hyvinkään ampumistragedian aiheuttamaan kriisihoidon tarpeeseen. Mielen avain -hanke oli hakenut suoraan Kaste II - ohjelmakaudelta kolmen vuoden jatkorahoitusta, jota sille ei kuitenkaan myönnetty. Mielen avain -hankkeen tarkennettu hankesuunnitelma siirtymäkausirahoitusajalle hyväksyttiin Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM/4667/2011). Siirtymäkauden rahoitusaika on , ja sen tavoitteena on turvata siirtymäkausi Kaste II ohjelmakaudelle sekä Mielen avain -hankkeessa kehitettyjen hyvien käytäntöjen juurruttaminen ja levittäminen. Siirtymäkausi on suora jatkumo lähes kolmen vuoden Mielen avain -hankekauden jälkeen, ja siinä jatkaa yhdeksän osahanketta sekä Mielen avain -hankehallinto. Alueellisesti siirtymäkauden hankealue kattaa laajasti Etelä-Suomen ja Kymenlaakson sekä Etelä-Karjalan: hankealue ulottuu Lohjalta Parikkalaan kattaen 20 kaupunkia (huomioitu vuoden 2013 alusta tulevat kuntaliitokset) ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Hyks-alueen. Mielen avain -hanketta hallinnoi ja koordinoi Vantaan kaupunki, jonka alaisuudessa toimii Mielen avain -hankehallinto. Sosiaali- ja terveysministeriö vaati siirtymäkausirahoituspäätöksessä Mielen avain -hankkeen hankehallinnon ohjauksen tehostamista ja hyvien käytäntöjen mallintamista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään Innokylään ennen Kaste II -ohjelmakauden rahoituksen hakemista. Ennen siirtymäkausirahoituskauden alkua Mielen avain -hankehallinto suunnitteli uuden organisaatiomallin, jossa keskeisenä uudistuksena on ns. palvelulinjatyöskentely, jonka tavoitteena on hankkeen koheesion lisääminen sekä Kaste -hankkeisiin liittyvän ohjauksen tehostaminen. Lisäksi hankehallinto on koordinoinut ensimmäisen hankekauden hyvien käytäntöjen mallintamisen Innokylään, mikä myös jatkuu keskeisenä toimintona siirtymäkaudella. Tässä toiminnan seurantaraportissa kuvataan kahdeksan kuukauden siirtymäkauden kahden ensimmäisen kuukauden toimintaa ja valtionavustusrahoituksen käyttöä ajalla Jokainen osahanke on vastannut Webropol -seurantakyselyyn ja toimittanut maksatushakemuksensa hankehallintoon. Hyvinkään Miepäs -hanke kuvaa tavoitteiden etenemistä alkaen, koska silloin myönnettiin lisärahoitus ampumistapahtuman jälkihoitoon. 3

4 2. Tavoitteiden etenemisen arviointi 2.1 Osahankkeiden itsearviointi Osahankkeet raportoivat siirtymäkaudelle 48 eri tavoitetta. Kahden ensimmäisen kuukauden aikana 73% (n=35) tavoitteista toteutus on joko aloitettu tai toteutunut osittain. Taulukossa 1. on kuvattu osahankkeiden määrittelemien alueellisten kehittämistavoitteiden eteneminen itse arvioituina. Taulukko 1. Alueellisten kehittämistavoitteiden eteneminen ajalla osahankkeiden itse arvioimina Toteutunut täysin Toteutunut lähes kokonaan Toteutunut osittain Toteutus aloitettu Toteutusta ei ole vielä aloitettu Yhteensä Keskiarvo Tavoite ,1 Tavoite ,38 Tavoite ,5 Tavoite ,17 Tavoite ,5 Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite Yhteensä , Hyvinkään Nuorisoaseman kriisin jälkihoitotyö Hyvinkäällä tapahtuneen ampumavälikohtauksen seurauksena kaksi nuorta ihmistä kuoli ja useita haavoittui. Ampumatragedian kriisihoito käynnistyi heti, ja jälkihoito organisoitiin , jolloin välittömästä psyykkisestä ensiavusta alettiin siirtyä kohti lisääntyvää koordinaatiota varhaisen kriisiavun ja jälkihoidon järjestämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi kriisin jälkihoitoon lisärahoituksen ja Mielen avain -hankkeen osahanke Miepäs oli luonteva valinta paikalliseksi toimijaksi kehittämään ja toteuttamaan kriisin jälkihoitoa yhdessä Hyvinkään kaupungin eri toimijoiden kanssa. Vastuu kriisin jälkihoitotyön toteuttamisesta alle 23- vuotiaiden osalta siirtyi nuorisoasemalle ensimmäisen kriisityöntekijän aloitettua työskentelynsä. 4

5 Kriisirahoituksen toiminnan tavoite Matalan kynnyksen kliinisen työryhmän perustaminen osaksi nuorisoaseman toimintaa, kriisihoitomallin kehittäminen, kriisitilanteiden psykososiaaliseen tukeen ja palveluihin liittyvän palvelujärjestelmän selkiyttäminen, perustason osaamisen lisääminen ja rajapintatyöskentelyn tehostaminen sekä arviointitiedon kerääminen yhteistyössä THL:n kanssa. Nuorisoaseman saama lisärahoitus kriisityöhön liittyen vaikutti siihen, että koko nuorisoaseman ikäryhmää nostettiin 23-vuoteen asti. Saadun lisärahoituksen myötä nuorisoaseman hanketiimi ja moniammatillinen työryhmä laajeni ja ns. kliinisellä työryhmällä psykiatrinen sairaanhoitaja, kriisityöntekijä ( alkaen) erikoissairaanhoitaja, kriisityöntekijä ( alkaen) psykologi, kriisityöntekijä ( alkaen) Psykiatrin palvelut toteutetaan ostopalveluna PSY-keskuksen yksityispsykiatrilta Syksystä 2012 alkaen Nuorisoaseman tarjoamasta kriisituesta on tiedotettu nuoria ja nuorten kanssa työskentelevää verkostoa mm. kouluinfojen ja sähköisten tiedotteiden kautta. Kaupungin organisoima kriisityön johtoryhmä tiedottaa jälkihoitotyöstä myös paikallislehdissä ja kaupungin nettisivuilla. Kriisityöntekijät ovat tehneet aktiivisesti asiakastyötä hoitaen kriisin vuoksi oireilevia nuoria. Kriisiasiakkaita on Nuorisoasemalla noin 20. Suuri osa kriisiasiakkaista kokee kriisin lisäksi muita mielenterveydenongelmia, jotka on huomioitu asiakastyössä (esim. perheristiriidat, aiemmat käsittelemättömät kriisit, päihdeongelmat). Kaikki kriisiasioissa Nuorisoasemalle yhteyttä ottaneet asiakkaat ovat päässeet hoidon piiriin ja yhteistyö ohjaavien tahojen kanssa perustuu ns. saattaen vaihtamiseen palvelusta toiseen. Nuorisoaseman toimintatapaan kuuluu konsultaatio ja työparituki perustason työntekijöille ja jalkautuminen esimerkiksi kouluille nuorten omaan kehitysympäristöön, näin myös kriisityön osalta. Koska kriisityön kohderyhmänä ovat pääasiassa nuoret aikuiset, on yhteistyötä tiivistetty erityisesti toisen asteen oppilaitosten kanssa, esimerkiksi nuorisoaseman työntekijät osallistuvat säännöllisesti lukioiden oppilashuoltoryhmien toimintaan. Yhteistyötä on tiivistetty myös erikoissairaanhoidon kanssa ja tehostettu rajapintatyöskentelyä. Näin pyritään varmistamaan se, että apua tarvitseva nuori ei jää hoidon ulkopuolella ja saa oikea-aikaisesti ja oikeasta paikasta hoitoa (esim. nuorisoasema vs. erikoissairaanhoito). Kriisityöntekijät ovat ottaneet osaa ampumiseen liittyvää oikeudenkäyntiin avustamalla omia asiakkaitaan ja tarjoamalla tietoa Nuorisoasemasta myös muille oikeudenkäyntiin osallistuneille nuorille. 5

6 Kehittämistyönä kriisimalli Nuorisoasemalla työstetään yhteistyönä THL:n kanssa kriisin jälkihoitotyöhön soveltuvaa työskentelymallia. THL:n asiantuntijalääkärinä toimii Henna Haravuori. Manuaali Skills for psychological recovery on ollut käytössä mm. Norjan joukkosurman jälkihoitotyössä. Manuaali koostuu kuudesta taidosta, jotka ohjaavat kriisityöskentelyä. Manuaali on tällä hetkellä siinä vaiheessa, että sen suomennos valmistuu Tämän jälkeen manuaalia sovelletaan ja testataan Nuorisoaseman asiakastyössä. 3 Hyvien käytäntöjen kuvaaminen ja mallintaminen Mielen avain -hanke on kuvannut ja mallintanut kehitettyjä hyviä käytäntöjä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään Innokylään. Tähän toiminnan seurannanraporttiin pyydettiin osahankkeilta hyvien käytäntöjen kuvaamisen ajankohtainen tilanne. Osaltaan kuvaamiseen on vaikuttanut Innokylän REA-työkalun päivittäminen, jonka vuoksi Innokylässä ei ole voinut työskennellä loppuvuodesta Taulukossa 2. on esitelty siirtymäkaudella mukana olevien hankkeiden hyvien käytäntöjen kuvaamisen ja mallintamisen tilanne. Tämä lisäksi Mielen avain -hankkeessa on mallinnettu neljä kuvausta hankkeissa, jotka eivät ole mukana siirtymäkaudella: 1) Etelä-Kymenlaakson mielenterveys- ja päihdestrategia (Mietippä hanke), 2) Arviointi- ja kuntoutumisyksikkö Neppari (Mietippä hanke), 3) Mielenterveys- ja päihdepalvelukartta (Mosaik hanke) ja 4) Päihde- ja mielenterveysosaamista kuntien aikuissosiaalityöhön (Avomieli hanke). 6

7 Hanke ja hallinnoiva kunta Kuvaus Innokylään valmis / lähes valmis Valo hanke, HUS, Hykspsykiatria Videokonsultaatio Varhaisen tuen ja prevention malli Pitkäaikaisen masennuspotilaan hoitomalli Psykoosipotilaan hoidon ja kuntoutuksen malli Nuorten mielenterveystalo Itsetuhoisuuden arvio ja lyhyt interventio Transcranial magnetic stimulation Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä Terveysaseman sosiaalineuvojamalli hanke, Helsinki Terveysaseman päihdetyöntekijämalli Vantaalaisen hyvä mieli hanke, Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Vantaa Pitkäaikaisesti masentuneen potilaan hoitopolku esh:n ja perusterveydenhuollon yhteistyönä Aikuispsykiatria lastensuojelussa Mt- ja päihdetyöntekijöiden jalkautuminen alla kouluikäisten lasten kasvu- ja kehitysympäristöihin Masentunut isä neuvolan asiakkaana Miten lapsi kokee vanhemman mt- ja päihdeongelman koulutus Maestro nuorten stressinhallintakurssien ohjaajakoulutus Mielen hallinta ohjaajakoulutus Kokemusasiantuntija terveysasemalla Terveysaseman päihdetyön toimintamalli Kertakäynnin mt- ja päihdeinterventio Mielenterveys- ja päihdetyön strategian laatimisprosessi Sauma hanke, Kerava Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistämisprosessi Yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke Selviämisyksikkö katkaisuhoitoaseman yhteydessä hanke, Kouvola Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotona asu- misen tuki Kouvolassa Sosiaali- ja kriisipäivystys terveydenhuollon päivystyksessä Koho hanke, Lohja IPT masennuksen hoidon välineenä perusterveydenhuollossa Koulutuksellinen ryhmäkonsultaatio Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Asumispalvelukoordinaattorimalli Kannatellen hanke, Eksote Case management malli / Kannatellen liikkuva ja täydentävä toiminta Koko case management malli osa-alueineen Prosessien ohjaustyökalu Roce Miepäs hanke, Hyvinkää Nuorisoasema Nuorisohelpin hoitoprosessi Kriisihoitomalli Kokemuksesta voimaa hanke, Kynnyksettömien päihde- ja mt-kuntoutujille vertaistukiryhmätoimintojen Porvoo käynnistäminen Kokemusasiantuntijakoulutus Kokemusasiantuntijakoulutusmalli sekä kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen Mielen avain -hankehallinto Mielen avain -hanke Perustason mielenterveys- ja päihdeosaamisen suositus kesken Taulukko 2. Siirtymäkauden hyvien käytäntöjen kuvausten ja mallinnusten tilanne Innokylässä suunnitteilla Kuluvana toiminnan seuranta-aikana ilmestyi Mielen avain -hankkeen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisema Paremman palvelun avaimia -raportti. Raportissa kuvataan kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanoa Mielen avain -hankkeessa. Raporttiin on valittu sellaisia kehittämistyön tuloksia, jotka parhaiten tukevat kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanoa hankealueella. Raportti on jaoteltu neljään osaan 7

8 Mieli-suunnitelmaa mukaillen: asiakkaan aseman vahvistaminen, palvelut yhden oven takaa, mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen sekä ohjauskeinojen kehittäminen. 4 Kokemusasiantuntijakoulutusmallin levittäminen 4.1 Koulutusmallin tausta Mielen avain -hanke pilotoi Kaste 1 -kaudella kokemusasiantuntijakoulutusmallin ajalla Koulutus suunniteltiin Välittäjä hankkeen pilotoiman koulutusmallin pohjalta. Koulutukseen valittiin 23 hankealueen mielenterveys- ja päihdekuntoutujaa sekä omaista. Kesäkuussa 2012 valmistui 19 kokemusasiantuntijaa, joista osa on ollut mukana mielenterveys- ja päihdetyön kentällä erilaisissa tehtävissä, kuten palvelujen kehittämisessä, suunnittelussa sekä ammattilaisten ja alan opiskelijoiden koulutuksessa. Kokemusasiantuntijakoulutuksen tarkoituksena on lisäksi tarjota opiskelijoille valmiuksia toimia yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa mielenterveys- ja päihdepalvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja toteutuksessa. Ryhmän vertaistuellinen voima tukee opiskelijoita heidän omassa kuntoutumisprosessissaan ja jaksamisessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan yhteistyötä lähdettiin mallintamaan ja todentamaan siten, että koulutusten ohjaajiksi valittiin Mielen avain -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuksesta valmistuneita kokemusasiantuntijoita hanketyöntekijöiden rinnalle. Siirtymäkaudella toteutettava uusi moduulimuotoinen kokemusasiantuntijakoulutusmalli järjestetään monimuoto-opetuksena, joka sisältää lähiopetusta, luentoja, pienryhmätyöskentelyä, verkoston yhteisiä seminaareja ja verkko-opiskelua. Moduulimuotoinen kokemusasiantuntijakoulutus koostuu neljästä erisisältöisestä opintojaksoista, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden, joka tukee opiskelijan prosessia omakohtaisten kokemusten työstämisessä kokemusasiantuntijuudeksi. 4.2 Kokemusasiantuntijakoulutusmallin alueellinen levittäminen Mielen avain -hanke on siirtymävaiheen aikana suunnitellut ja toteuttanut moduulimuotoisen kokemusasiantuntijakoulutusmallin, jota on levitetty osahankkeiden alueille perustamalla yhteistyössä osa-hankkeiden kanssa alueellisia koulutuksia. Alueellisten koulutusten perustamisen on toivottu mahdollistavan kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisen leviäminen koko Etelä-Suomen alueelle. 8

9 Mielen avain -hankkeen hankehallinnon järjestämä, Metropoli-alueen mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä omaisille tarkoitettu kokemusasiantuntijakoulutus käynnistyi Helsingissä Marraskuussa 2012 käynnistyi myös Kokemuksesta voimaa -hankkeen koulutus Porvoon alueen kuntoutujille ja omaisille. Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke aloitti oman kokemusasiantuntijakoulutuksensa tammikuussa Lisäksi yhteistyössä Mielen avain -hankkeen kanssa Raaseporin alueella Karjaalla ammatillisessa oppilaitoksessa Aellissa aloitettiin ruotsinkielisille kuntoutujille ja omaisille tarkoitettu kokemusasiantuntijakoulutus marraskuussa Aell -oppilaitos pilotoi oppilaitosyhteistyötä kokemusasiantuntijoiden kouluttamisessa ja kääntää kokemusasiantuntijakoulutukseen liittyvän sisällön ja materiaalit ruotsinkielelle. Kaikkien koulutusten opiskelijat valmistuvat kokemusasiantuntijoiksi kesäkuussa Mielen avain -hanke on järjestänyt kokemusasiantuntijakoulutusmallin leviämisen turvaamiseksi yhteisen projektikonsultaation kaikille alueellisten koulutusten vastaaville ryhmänohjaajille ja heidän kanssaan työskenteleville kokemusasiantuntijaohjaajille. Lisäksi kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämistä ohjaa ohjausryhmä. Taulukko 3. Alueellisiin kokemusasiantuntijakoulutuksiin hakeneet ja valituksi tullet opiskelijat Koulutus ja koulutuksen toteuttaja Koulutuksen aloituspäivä Hakeneet Valitut Metropoli-alue ja Länsi-Uusimaa: Mielen avain hankehallinto Kymenlaakso: YPK hanke Itä-Uusimaa Kokemuksesta voimaa -hanke Länsi-Uusimaa: Aell AKK (ruotsinkielinen) Hankehallinnon ohjauksen tehostaminen 5.1 Palvelulinjauudistus sekä ohjausryhmät Mielen avain -hankkeen hallinnon uudistuksessa on keskitytty sekä hankkeen sisällöllisen koheesion luomiseen että hankkeen hallinnoinnin tehostamiseen. Sisällöllistä yhtenäisyyttä ja eri osahankkeiden yhteistyötä on pyritty lisäämään palvelulinjauudistuksella. Palvelulinjoja on perustettu kolme: nuorten palvelulinja, aikuisten palvelulinja sekä mielenterveys- ja päihdestrategiatyön palvelulinja. Kaikki osahankkeet kuuluvat joko yhteen tai useampaan palvelulinjaan osahankkeiden tavoitteiden mukaisesti. Kuluvalla toiminnan seuranta-ajalla jokainen palvelulinja on kokoontunut kerran. Hankkeen hallinnointia on tehostettu määrittelemällä Mielen avain -ohjausryhmän tehtävät (ohjausryhmän kokous ) ja jäsenyydet sekä perustamalla hankehallinnon oma ohjausryhmä. 9

10 Mielen avain -ohjausryhmän tehtävät mukana olevien kuntien sitouttaminen ja käytäntöjen levittäminen muualle hankealueella hankkeen tavoitteiden etenemisen seuraaminen ja valtionavustuksen ohjeiden mukaisen käytön valvonta toiminnan seurantaraporttien sekä maksatushakemusten hyväksyminen poikkeustilanteiden läpikäynti (esim. budjetin muutokset) Jatkossa Mielen avain -hankkeen ohjausryhmään osallistuu yksi henkilö jokaisesta osahankkeesta ja tämä henkilö on osahankkeen vastuuhenkilö. Hänen varajäsenenään toimii osahankkeen projektipäällikkö/projektikoordinaattori. Tällä määrittelyllä on pyritty lisäämään ohjausryhmän päätäntävaltaa sekä saamaan ohjausryhmän kokoa pienemmäksi. Lisäksi ohjausryhmään kuuluu hankkeen valvoja Sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä THL:n edustaja kuten tähänkin asti. Tämän lisäksi ohjausryhmään kutsutaan kokemusasiantuntija. Hankehallinnon ohjausryhmään kuuluu Vantaan kaupungin talouspäällikkö, Vantaan kaupungin lakimies, Vantaan kaupungin mielenterveyspalvelujen palvelupäällikkö sekä hankehallinnosta hankejohtaja ja hankekoordinaattori. Hankehallinnon ohjausryhmän tarkoituksena on sitouttaa Vantaan kaupunkia vielä tehokkaammin hallinnoijan rooliin sekä estää hankkeen mahdollisia laillisuus-, talous- yms. ongelmia. Päätös hallinnon ohjausryhmästä on tehty ja se kokoontuu seuraavalla toiminnan seuranta-ajalla. Seuraava kuva (Kuva 1) hahmottaa Mielen avain - hankkeen uudistettua organisaatiota. Kuva 1. Mielen avain -hankkeen organisaatiokaavio 10

11 Palvelulinjojen puheenjohtajien ja hankehallinnon ensimmäinen työpajapäivä pidettiin Sen tavoitteena oli määritellä palvelulinjojen sisällöllisiä tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi, määritellä tavoitteita palvelulinjojen puheenjohtajille ja siellä sovittiin yhteisistä toimintatavoista ja rakenteista. Työpajapäivällä pohdittiin myös palvelulinjojen suhdetta hankehallintoon ja ohjausryhmiin. Palvelulinjojen puheenjohtajat esittelevät palvelulinjojen toimintaa ja tavoitteiden etenemistä jokaisessa Mielen avain -ohjausryhmän kokouksessa. Tätä toiminnan seurantaraporttia varten osahankkeilta kysyttiin kommentteja palvelulinjauudistuksesta: Palvelulinjauudistus on tuntunut hyvälle muutokselle. Nyt samoihin asiasisältöihin keskittyvät hankkeet ja hanketyöntekijät ovat saaneet yhdessä pohtien tehdä yhteisiä suunnitelmia ja linjauksia. Selkeästi tällä mallilla päästään paremmin yhteiseen fokukseen. Uusi toimintamalli on selkeästi tiivistänyt yhteistä kehittämistyötä ja antanut ideoita oman alueen kehittämistyön jatkoon. Tehostaa, tiivistää, selkeyttää, tehostaa koko Mielen avain -kokonaisuutta. Erittäin onnistunut uudistus. Hyvä. Yhteistyö muiden hankkeiden kanssa on tiivistynyt ja tiedonkulku parantunut. Verkostoitumismahdollisuuksia avaava. Hyvää tukea strategiatyöskentelyyn. Palvelulinjauudistus on otettu osahankkeissa erittäin hyvin vastaan ja se on koettu tarpeelliseksi vastaukseksi sisällöllisen kehittämisen yhtenäistämiseen. 5.2 Osahankkeiden välinen yhteistyö Palvelulinjauudistuksen tavoitteena oli lisätä osahankkeiden välistä yhteistyötä ja koko hankkeen koheesiota. Lisääntyneen yhteistyön myötä on ollut mahdollisuus konkreettisesti levittää hankkeissa kehitettyjä uusia toimintamalleja. Hankerajojen yli on levinnyt kokemusasiantuntijakoulutusmallin lisäksi mm. nuorten Maestro, nuorten masennuksen ennaltaehkäisevä ryhmämalli ja mielenterveys- ja päihdestrategiatyön osaaminen. Yhteistyötä on edistetty konkreettisin toimenpitein, joista keskeisiä on ollut palvelulinjojen kokoukset, Innotyöpajat ja säännölliset hankepäivät, joiden toteutumisesta hankehallinto on vastannut. Tällä toiminnan seuranta-ajalla hankepäivät olivat Vantaalla. Hankepäivillä tutustuttiin siirtymäkausihankeajan kehittämistavoitteisiin ja keskusteltiin hankehallinnon tehostamisesta. Hankepäivillä kerrottiin Kaste II -hakutilanteesta sekä hankehallinnon ulkoisesta arvioinnista. Lisäksi pohdittiin ideoita preventiivisten menetelmien vahvistamiseen. Hankepäivät ovat olleet hyvä tapa verkostoitua hankeväen kanssa ja sitä kautta myös saadaan lisättyä osahankkeiden välistä yhteistyötä ja yhtenäistä sisällöllistä kehittämistä. Jatkossa hankepäiville kutsutaan mukaan kokemusasiantuntijaopiskelijoita. 11

12 6 Mielen avain -hankkeen kustannukset toiminnan seuranta-ajalla 6.1 Kustannusten ja asiantuntijapalkkioiden erittely Kaikki Mielen avain- hankkeen osahankkeet sekä hankehallinto tekivät maksatushakemuksensa tällä toiminnan seuranta-ajalla. Mielen avain -hankkeen kokonaiskustannukset ovat olleet ajalla yhteensä ,5 euroa (Taulukko 4). Taulukko 4. Kokonaiskustannusten jakautuminen osahankkeittain Vantaalaisen hyvä mieli 72424,50 Terveyskeskus kuntalaisen käyttöliittymänä 19863,24 Yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke 25604,45 Sauma 22780,74 Miepäs 58733,95 Miepäs kriisiraha 30202,79 Kannatellen 26166,84 Koho 38342,96 Kokemuksesta voimaa 9763,35 Valo Hallinto ,73 yhteensä ,5 euroa Mielen avain -hankkeen kustannuksista eniten on mennyt henkilöstöön. Henkilöstökustannukset hankkeessa ovat olleet euroa eli noin 82 % kokonaiskustannuksista (Taulukko 5) Hankkeen laaja maantieteellinen alue vaatii osaajia eri puolille hankealuetta ja tämä näkyy henkilöstön määrässä ja näin ollen myös kustannuksissa. Taulukko 5. Kokonaiskustannusten jakautuminen kululajeittain Henkilöstö ,5 Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4875 Vuokrat Investointimenot 509 Muut menot 218 Yhteensä ,5 euroa Mielen avain -hankkeessa on käytetty asiantuntijapalkkioita mm. koulutusten toteuttamiseen ja erityisesti kokemusasiantuntijakoulutukseen (Taulukko 6). Kokemusasiantuntijakoulutuksessa keskeisessä osassa on Viope -oppimisalusta, joka mahdollistaa kokemusasiantuntijaopiskelijoiden verkostoitumisen ja yhteydenpidon koko hankealueella. Viope-oppimisalusta toimii myös kokemusasiantuntijaopiskelijoiden materiaalipankkina. Nuorten palvelulinjan puheenjohtajuus on ostettu Työnohjaus A&H Hakalistolta. Hannu Hakalisto on toiminut koko Mielen avain -hankkeen ajan Eksoten Kannatellen -osahankkeen hankekoordinaattorina ja nyt myös nuorten palvelulinjan puheenjohtajana. Muina asiantuntijapalkki- 12

13 oina on ostettu muun muassa graafisen suunnittelijan palveluita, hankekonsultaatiota ja IPTkoulutusta. Hyvinkäällä sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä erillisellä kriisirahoituksella on ostettu muun muassa kriisityön koulutusta sekä työstetty kriisimanuaalia. Yhteensä koko hankkeessa on tällä toiminnan seuranta-ajalla käytetty asiantuntijapalveluita 16479,25 euroa (summa ei sisällä Hyvinkään kustannuksia). Taulukko 6. Hankkeen asiantuntijapalvelut HANKE YRITYS TEKIJÄ AIKA TYÖ YPK / Kouvola Graforma Tiina Kuoppala Marraskuu 2012 Koho Solvum Oy Psykiatri IPT Tuija Saloheimo / Psyko Pro Kokemuksesta voimaa / Porvoo Miepäs / Hyvinkää Kokemusasiantuntija Sharleena Lahtinen Esitteiden suunnittelu 50 Kokemusasiantuntijakoulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen Kriisityönohjaus /koulutus Psykologi Tuija Turunen Henna Haravuori Kriisimanuaalin /nuorten jälkihoitomallin työstäminen VHM / Vantaa Marjo Kankkonen Hankekonsultaatio Kari Piirainen Hankekonsultaatio TKK/Hki Diakonia Projektikonsultaatio 320 ammattikor- keakoulu Oy Hallinto Viope Sähköinen oppimisalusta 5184 Solutions Oy KAT- koulutus S-Pankki Oy Lahjakortti kokemusasiantuntijalle 50 Graforma Tiina Kuoppala Esitteiden suunnittelu 250 Graforma Tiina Kuoppala Esitteiden kuvat 50 Babysteps Consulting Pia Store Hankkeen tiedotustyöt 710 Työnohjaus A&H Hakalisto Hannu Hakalisto Palvelulinjan puheenjohtajan työt Missionline Raisa Jalo Kokemusasiantuntija 40,65 ohryn palkkio Net Effect Oy Hankekonsultaatio 1650 Työnohjaus Hannu Hakalisto Palvelulinjan puheenjohtajan 1550,6 A&H Hakalisto työt Yhteensä:

14 6.2 Henkilöstökulut Jokaisen osahankkeen maksatushakemuksen liitteenä on henkilöstökuluselvitys, josta näkee osahankkeiden palkkaaman henkilöstön määrän ja palkkakustannukset. Mielen avain - hankehallinnon henkilöstökuluja on lisännyt kokemusasiantuntijakoulutusten ja siihen liittyvän asiantuntijatyön kuuluminen hankehallintoon. Mielen avain -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuksissa työskentelee kokemusasiantuntijaohjaajia ja heiltä on ostettu mm. hankkeen tiedottamiseen liittyviä palveluita. Lisäksi Mielen avain -hankkeessa työskentelee kokemusasiantuntija tärkeässä asiantuntijaroolissa tehtävänään kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen valtakunnallisella tasolla. 14