Aikuisten näyttötutkintojärjestelmän toimivuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aikuisten näyttötutkintojärjestelmän toimivuus"

Transkriptio

1 Arvioinnin tiivistelmä Aikuiskoulutuksen ajankohtaisseminaari Opetusministeriö Aikuisten näyttötutkintojärjestelmän toimivuus Arviointiryhmä: Reijo Raivola (pj.) Anja Heikkinen Antti Kauppi Pirjo Nuotio Lasse Oulasvirta Risto Rinne

2 1 Arviointitehtävä Opetusministeriö antoi 29. kesäkuuta 2004 Koulutuksen arviointineuvostolle toimeksiannon ammatillisen aikuiskoulutuksen arvioinnin organisoimiseksi. Kaksivaiheisen arviointihankkeen ensimmäisessä vaiheessa arviointikohteena olivat aikuisten opiskelumahdollisuudet ja järjestäjäverkko toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Arviointi toteutettiin pääasiassa olemassa oleviin aineistoihin ja lähteisiin (selvitykset ja tutkimukset, tilastot ja erilaiset dokumentit sekä haastattelut) perustuen. Toteutusotetta voidaan luonnehtia arviointitutkimukselliseksi. Arviointiraportti luovutettiin opetusministeriölle 30. maaliskuuta 2006 pidetyssä julkistamistilaisuudessa. Hankkeen toisen vaiheen arviointikohteeksi sovittiin aikuisten näyttötutkintojärjestelmän toimivuus ja tuloksellisuus. Arviointikohteena on ollut aikuisten näyttötutkintojärjestelmän toimivuus ja tuloksellisuus. Toimeksiannon mukaiset arviointitehtävät ovat: 1) miten näyttötutkintojärjestelmän toimintamuodot ja -tavat, erityisesti kolmikantainen valmistelu ja tutkintotoimikuntajärjestelmä kykenevät ottamaan työelämän tarpeet huomioon ja millaisia kehittämistarpeita on olemassa; ja 2) mitkä tekijät (esim. lainsäädäntö, rahoitusjärjestelmä, näyttötutkintojen järjestämistavat) vaikuttavat näyttötutkintojärjestelmän tuotokseen / tuloksiin (tutkintojen suorittaminen, opiskeluajat, henkilökohtaistaminen). Keskeinen arviointitehtävä liittyi työelämän tarpeiden ja suoritettujen tutkintojen suhteeseen: miten tutkintotoimikuntajärjestelmä ja kolmikantainen valmistelu ovat onnistuneet ottamaan huomioon työelämän tarpeet järjestelmän eri vaiheissa lähtien tutkinnon perusteiden laatimisesta ja päätyen yksittäisen henkilön näyttötutkintotilaisuuteen (ks. kuvio). Kolmikantaisuuden toteutuminen näyttötutkinnon eri vaiheissa näyttöjen järjestäminen kolmikantaisuus valmistava koulutus näyttöaineistot tutkinnon perusteet

3 2 Näyttötutkinnon suorittaneen tosiasiallinen osaaminen ja sijoittuminen työelämään on järjestelmän toimivuuden tärkeitä mittareita. Osaamista voidaan tarkastella oheisen kuvion jäsentämään tapaan kysymällä, miten hyvin tutkinnon perusteet toteutuvat näytön suorittajan osaamisessa; miten hyvin osaaminen vastaa työelämän tarpeita (ja odotuksia); miten hyvin työelämän tarpeet välittyvät tutkinnon perusteisiin? Koulutuspoliittisen selonteossa on näyttöjärjestelmän tuloksellisuuteen kiinnitetty edelleen huomiota muun muassa seuraavasti (2006, 24, 25): Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa aloittaneista opiskelijoista vain noin puolet on suorittanut koko tutkinnon kolmen vuoden kuluttua. Tilannetta ei voida pitää tyydyttävänä. Asiaan voidaan vaikuttaa paitsi koulutusorganisaatioille suunnattavalla informaatio-ohjauksella myös selvittämällä vaihtoehdot kannustavien elementtien lisäämisestä rahoitusjärjestelmään. Yksi vaihtoehto voisi olla kiinnittää osa rahoituksesta suoritettujen tutkintojen määrään. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisella voidaan lyhentää opiskeluaikoja ja joustavoittaa koulutusta. Koulutuksen ulkopuolella tai toisessa koulutuksessa aiemmin hankittu osaaminen tulee voida tunnustaa nykyistä tehokkaammin kaikissa perusopetuksen jälkeisissä koulutusmuodoissa ja tutkinnoissa. Selonteossa ratkaisukeinoja haetaan informaatio-ohjauksesta ja rahoitusjärjestelmän muuttamisesta sekä hyväksi lukemisen tehostamisesta. Arvioinnin aineistot Näyttötutkintojärjestelmän toimivuuden arvioimiseksi hankkeessa kerättiin useita aineistoja, jotta kohteesta ja järjestelmän kehittämistarpeista saadaan mahdollisimman monipuolinen ja ajantasainen kuva. Kyselyjen kohdejoukkona olivat tutkintotoimikuntien jäsenet sekä näyttöjen ja näyttöön valmistavan koulutuksen järjestäjät. Lisäksi haastateltiin näyttötutkintojärjestelmän kehittäjiä (esim. Opetushallitus, Alvar). Arvioinnin aineistot ovat: (1) Opetusministeriön aikuiskoulutusyksikön hankkeen käyttöön toimittamat tilastoaineistot valmistavaan koulutukseen osallistuneista, oppisopimuskoulutukseen osallistuneista ja näyttötutkinnon suorittaneista, (2) Opetushallituksen kokoamat tilastoaineistot, (3) kysely tutkintotoimikuntien jäsenille (ositettu otanta, jäsenten edustus huomioon ottaen), (4) kyselyt näyttöjä järjestäville koulutuksen järjestäjille (5) kyselyjä täydentävät haastattelut (Alvar, Oph). Koulutuksen järjestäjille lähetettiin marraskuussa 2006 kyselylomake, joka koostui avokysymyksistä sekä Likert-asteikollisista kysymyksistä (LIITE). Kyselylomake tallennettiin Peda.net -verkkoympäristöön, jonne vastaajat pääsivät käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Osa vastaajista palautti kyselyn suoraan Peda.net -ympäristöön, osa sähköpostin välityksellä. Kysely lähetettiin yhteensä 162 koulutuksen järjestäjälle, joista kahden muistutuskierroksen jälkeen vastaus saatiin joulukuun loppuun mennessä 144 koulutuksen järjestäjältä, vastausprosentin ollessa 89. Vastanneista oppilaitoksista ruotsinkielisiä on kahdeksan.

4 3 Toinen kyselyaineisto kerättiin otokselta tutkintotoimikuntien jäseniä. Tutkintotoimikuntien edustajat, joille lähetettiin kysely, valittiin ositetulla otannalla siten, että jokaisen koulutusalan tutkintotoimikunnista puolet (yhteensä 90 tutkintotoimikuntaa) valittiin mukaan. Jokaisesta valitusta tutkintotoimikunnasta kysely lähetettiin kolmikantaedustuksen mukaisesti vähintään kolmelle toimikunnan jäsenelle niin, että tutkintotoimikunnan puheenjohtaja oli yksi valituista. Työnantajatyöntekijä- ja opettajaedustajien lisäksi kysely lähetettiin itsenäisille ammatinharjoittaja- ja asiantuntijajäsenille, jos tutkintotoimikuntaan kuului jompikumpi. Suoritetut tutkinnot ja sijoittuminen Näyttötutkintona on mahdollisuus suorittaa noin 350 eri tutkintoa. Aikuiskoulutuksen vuosikirjaan koottujen tilastojen mukaan näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuneiden määrä lisääntyi viidessä vuodessa runsaasta :sta lähes :een. Erityisesti perustutkintoon valmistavassa koulutuksessa opiskelevien määrä kasvoi runsaasti. Taulukko. Näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen peruskoulutuksen, ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat vuosina Vuosi Peruskoulutus Ammattitutkintoon valmistava Erikoisammattitutkintoon valmistava Yhteensä Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Lähde: Tilastokeskus, Aikuiskoulutuksen vuosikirja Vuonna 2005 näyttötutkintotilaisuuksiin osallistui yli henkilöä. Heistä runsas suoritti koko tutkinnon ja vajaa osatutkinnon. Taulukko. Näyttötutkintotilaisuuksiin osallistuneet ja tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaneet tutkintotyypin mukaan vuonna 2005 Tutkintotilaisuuksiin osallistuneet Koko tutkinnon suorittaneet Osatutkinnon suorittaneet Ammatilliset perustutkinnot Ammattitutkinnot Erikoisammattitutkinnot Yhteensä Lähde: Tilastokeskus, Aikuiskoulutuksen vuosikirja Ilman valmistavaa koulutusta, työkokemuksen tai vastaavan osaamisen perusteella näyttötutkinnon suorittavien osuus on vuosittain muuta prosentti kaikista koko näyttötutkinnon suorittaneista. Esimerkiksi vuonna 2003 ilman valmistavaa koulutusta näyttötutkinnon suorittaneita oli 623 henkilöä eli 3 prosenttia kaikista näyttötutkinnon suorittaneista.

5 4 Seuraava taulukko osoittaa kuinka eri koulutusaloilla tutkintojen suorittajien määrä valmistavassa koulutuksessa olleista vaihtelee. Samoin erot koulutuksen järjestäjien välillä ovat suuria. Taulukko. Vuonna 2000 valmistavassa koulutuksessa opiskelleista ennen vuotta 2005 tutkinnon suorittaneet (%) (tiedot: Tilastokeskus) sukupuoli ja koulutusala perustutkinto ammattitutkinto erikoisammattitutkinto miehistä naisista hum. ja kasvatusala kulttuuriala yht.tiet., liiketal., ja hallinnon ala luonnontieteiden ala tekniikan ja liikenteen ala luonnonvara- ja ympäristöala sos., terveys- ja liikunta-ala matk., ravitsemis- ja talousala yhteensä (%) yhteensä (n) Niistä, jotka vuonna 2000 osallistuivat valmistavan koulutukseen, vain noin puolet oli suorittanut koko tutkinnon neljä vuotta myöhemmin. Toisen puolen voi katsoa keskeyttäneen opintonsa. Ainakin herää kysymys, kuinka kauan valmistavan koulutuksen suoritukset ovat ilman päivitystä voimassa. Huoli siitä, että aikuisten ammatillinen koulutus ei tuota tutkintoja odotetulla tavalla, näyttää olevan oikeutettu. Erityisen vähän tutkintoja suoritetaan miesvaltaisilla tekniikan ja liikenteen sekä luonnonvara- ja ympäristöalalla. Ero on erittäin selvä naisvaltaiseen sosiaali-, terveys- ja liikunta-alaan verrattuna. Luvut itsessään eivät paljasta, soveltuvatko jotkut alat muita paremmin näyttötutkintojärjestelmässä toteutettaviksi, sovelletaanko menestyneillä aloilla järjestelmää tehokkaammin vai vaativatko toiset ammatit muita useammin tutkintoa työllistymiseen. Eri aloille valmistuneiden työttömyysasteet vaihtelevat melko paljon. Aikuisten ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työttömyys on suurimmillaan kulttuurialalla (27 %), luonnontieteiden alalla (24 %), tekniikan ja liikenteen alalla (23 %) ja luonnonvara- ja ympäristöalalla (22 %). Vähäisintä aikuisten ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työttömyys on yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla (9 %) sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla (12 %). Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneiden työttömyys on keskimäärin 12 %, mikä on vähäisempää kuin ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työttömyys (joka on 16 %). Sen lisäksi ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneiden työttömyyden aloittainen vaihtelu poikkeaa ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työttömyyden aloittaisesta vaihtelusta. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneiden työttömyys on jopa yleisempää kuin ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työttömyys.

6 5 Taulukko. Aikuisten ammatillisen perustutkinnon (perus) sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnon (at ja eat) vuosina suorittaneiden työttömyysaste vuoden 2004 lopussa tutkinnon alan ja koulutusmuodon mukaan (%) Tutkinnon ala työttömyysaste (%) ja koulutusmuoto perus at ja eat Yleissivistävä 10 Oppilaitosmuotoinen 10 Oppisopimusmuotoinen Humanistinen ja kasvatusala Oppilaitosmuotoinen Oppisopimusmuotoinen 10 1 Kulttuuriala Oppilaitosmuotoinen Oppisopimusmuotoinen 10 9 Yhteiskuntatieteiden, liiketal. ja hallinnon ala 9 13 Oppilaitosmuotoinen Oppisopimusmuotoinen 4 5 Luonnontieteiden ala Oppilaitosmuotoinen Oppisopimusmuotoinen 3 4 Tekniikan ja liikenteen ala 23 8 Oppilaitosmuotoinen Oppisopimusmuotoinen 7 3 Luonnonvara- ja ympäristöala 22 9 Oppilaitosmuotoinen 11 Oppisopimusmuotoinen 16 3 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Oppilaitosmuotoinen Oppisopimusmuotoinen 3 6 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Oppilaitosmuotoinen Oppisopimusmuotoinen 8 3 YHTEENSÄ kaikki alat Oppilaitosmuotoinen Oppisopimusmuotoinen 6 4 Lähde: Tilstokeskus, OPH:n Wera-tietokanta Suurimmillaan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneiden työttömyys on luonnontieteiden alalla (20 %) ja kulttuurialalla (17 %). Ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneiden pienimmät työttömyysasteet ovat tekniikan ja liikenteen alalla (8 %) ja luonnonvara- ja ympäristöalalla (9 %). Niin aikuisten ammatillisten perustutkinnon kuin ammatti- ja erikoistutkinnon suorittaneiden työttömyys on kaikilla koulutusaloilla selvästi vähäisempää oppisopimuksen kautta tutkinnon hankkineiden joukossa kuin oppilaitoksen kautta tutkinnon hankkineilla. Joillakin aloilla oppisopimusteitse tutkinnon suorittaneiden työttömyys on vain parin, kolmen prosentin luokkaa. Toisaalla taas esimerkiksi kulttuurialalla, luonnontieteiden alalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla aikuisten ammatillisen perustutkinnon oppilaitosmuotoisesti suorittaneiden työttömyysaste on noin 30 prosentin luokkaa. Suoritettujen näyttötutkintojen määrä on kasvanut vajaassa kymmenessä vuodessa vauhdilla. Järjestelmästä on tullut aikuisille merkittävä tutkintoväylä. Tutkintosuorituksiakin enemmän on

7 6 laajentunut näyttötutkintoon valmistava koulutus. Ero näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa opiskelevien aikuisten ja näyttötutkinnon suorittajien määrissä on kasvanut suureksi. Monien tutkintojen kohdalla on tilastotietojen perusteella aiheellista kysyä, toteuttaako järjestelmä nykyisellään riittävän hyvin niitä tavoitteita, noiden saavuttamiseksi se perustettiin. Näyttöön valmistavasta koulutuksesta on tullut monien tutkintojen kohdalla itse tutkintoa selvästi tärkeämpi, kun vain pieni osa tutkintoon tähtäävän valmistavan koulutuksen opiskelijoista lopulta suorittaa näyttötutkinnon. Tutkintokohtaisten erojen lisäksi koulutuksen järjestäjin väliset erot ovat hämmentävän suuret. Näyttöjärjestelmä on hyvin vahvasti sukupuolittunut. Monet määrällisesti suuret näyttötutkinnot ovat lähes kokonaan vain joko miesten tai vain naisten tutkintoja. Tässä suhteessa järjestelmä on hyvin konservatiivinen ja ylläpitää työelämän sukupuolijakoja. Näyttötutkinnon voi suorittaa sekä oppilaitosväylän että oppisopimusväylän kautta. Oppilaitoksen kautta tutkinnon suorittaneiden ja oppisopimuksen kautta valmistuneiden väliset työllistymiserot ovat huomattavan suuret. Oppilaitoksen kautta näyttötutkinnon suorittaneet työllistyvät oppisopimusteitse valmistuneita selvästi huonommin. Tämä viittaa siihen, että työmarkkinoiden näkökulmasta järjestelmä toimii parhaiten jo työssä olevien koulutusväylänä. Sen sijaan työn saaminen näyttötutkinnon avulla on vaikeampaa. Yleisiä johtopäätöksiä Opetussuunnitelmaperusteisen järjestelmän ja näyttötutkintojärjestelmän ja toisaalta dynaamisen elinkeinoelämäntarpeiden välillä on jännitteitä ja epätasapainoa ainakin seuraavissa kohdissa. 120 opintoviikon ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on yleinen korkeakoulukelpoisuus. Sen sijaan sen näyttötutkintona suorittaneella on yleinen jatkoopintokelpoisuus vain ammattikorkeakouluun. Ammatti- ja erikoisammattitutkinto eivät anna hakukelpoisuutta yliopistoon, eikä eat sellaisenaan ammattikorkeakouluunkaan. At tuottaa hakukelpoisuuden vastaavalle alalle ammattikorkeakouluun. Järjestelmä ei ole looginen eikä oikeudenmukainen. Se tekee osaltaan tyhjäksi hankintatavasta riippumattoman osaamisen validoinnin tutkinnolla. Yleisen korkeakoulukelpoisuuden turvaamiseksi tarvitaan oppilaitosmuotoista koulutusta. Kansainvälisen ja Tilastokeskuksenkin käyttämän koulutustasoluokittelun (ISCED) ammatillinen perustutkinto ja ammattitutkinto sekä lukiokoulutus vastaavat koulutustasoa 3 (ylempi keskiaste), erikoisammattitutkinto tasoa 4 (toisen asteen jälkeinen, ei kolmannen asteen koulutus). Alemman asteen koulutus avaa jatko-opintomahdollisuuden, mitä ylemmän asteen koulutus ei tee. Koulutusohjelman opetussuunnitelman perusteiden osa 1 sisältää monia sellaisia tavoitteita ja arviointiperusteita, joita on vaikea, ellei mahdoton todeta ilman valmistavaa koulutusta suoritetussa näyttötutkinnossa. Valmistavassa koulutuksessakaan ei ole pakko järjestää perustutkinnon yhteisiä opintoja, mutta niiden tavoitteet tulee ottaa huomioon opetuksen järjestelyissä. Tavoitteiden saavuttamisen toteaminen on vaikeaa ilman valmistavaa koulutusta tutkintoa suuoritavalla. Osaamispainotteinen terminologia ja ammattitaidon näkeminen painotetusti teknisinä hallintataitoina kaventaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain tavoitteenasettelua. Ammatillisen koulutuksenkin tulisi tukea kehittymistä tasapainoiseksi ihmiseksi ja kansalaiseksi, antaa jatko-opintokelpoisuus, tukea harrastusten ja persoonallisuuden kehittämistä sekä edistää elinikäiistä oppimista ts. oppimaan oppimista.

8 7 Opetussuunnitelmaperusteinen tai valmistava koulutus antaa näiden tavoitteiden edistämiseen ja saavuttamisen toteamiseen aivan toisenlaiset mahdollisuudet kuin ilman niitä lyhyenä validointiprosessina suoritettu näyttötutkinto. Näyttötutkintoina suoritettujen perustutkintojen arvioinnissa noudatetaan ammatillisen peruskoulutuksen arviointiasteikkoa 1 5. Vasta kiitettävän (5) suoriutumisen katsotaan tuottaneen osaamista, jota työelämässä toimiminen ja sen kehittäminen edellyttävät. Tyydyttävä taso (1 2) vastaa tasoa, joka on hankittava työllistyäkseen. Viesti työelämään on kummallinen: tutkintotodistus osoittaa, että työhön tulisi ottaa, mutta viestii samalla työnantajalle, että pyrkijä ei työtänsä hallitse. Arvioinnin logiikka ja ilman selvää kumulatiivista jatkumoa ammatillisten tutkintotasojen välillä johtaa tarkastelemaan perustutkintoja ainoastaan työelämään orientoivana koulutuksena. Työsuhteiden epävakaus ja pitkät työttömyyskaudet eivät tarjoa mahdollisuutta työssä ja työstä oppimiseen. Opinnollisesti haasteelliset ryhmät, jotka tarvitseva erityistukea koulutuksessaan, joutuvat turvautumaan pitkään valmistavaan koulutukseen, joka alkaa muistuttaa perinteistä oppilaitoskeskeistä koulutusta. Juuri he, usein negatiivisten koulutuskokemusten vuoksi, tarvitsisivat työkokemuksen lyhentämää formaalia kolutusta. Kotouttamiskoulutuksessa olevista maahanmuuttajista lähes viidennes on luku- ja kirjoitustaidotonta. Heidän tiensä suomalaiseen työelämään on pitkä, joka ei näyttötutkintojärjestelmällä lyhene (OPM 2006). Varsinkin pienissä yrityksissä työskennelleiden työnkuva on epäselvä. He ovat tehneet hyvinkin monenlaisia tehtäviä, joita ei voi sisällyttää mihinkään tiettyyn ammattiin. Mistä he saavat perusteen tiettyyn ammattikoulutukseen hakeutumiseen ja miten määritellään näyttötutkinnon perusteista heidän käytännön kautta hankkimansa osaaminen. Yritysten odotukset saman ammattinimikkeen haltijalle vaihtelevat yritysten sangen heterogeenisen toiminnan vuoksi Suuremmissakin yrityksissä tarvitaan yhä useammin moniammatillista yleisosaajaa. Tutkintotavoitteiseen henkilöstökoulutukseen työntekijänsä lähettävä työnantaja odottaa saavansa yhden koulutusohjelman tai yhden tutkinnon sisällöt hallitsevaa laajemman strategisen osaajan. Ammatilliset siirtymät ja ammatinvaihdot käyvät yhä yleisemmiksi. Jäykkä tutkintorakenne, jossa tutkinnon perusteet uudistetaan harvoin kokonaisuuksina eikä moduuleittain ei pysy työelämän muutoksen tahdissa. Järjestelmä ei kykene tehokkaasti toiminnassaan tekemään eroa uudelleen koulutettavien, täydennyskoulutettavien ja jatkokoulutettavien tarpeiden välillä. Henkilöstökoulutuksen ja tutkintotavoitteisen formaaliin koulutuksen yhteensovittamisessa on vielä paljon tehtävää. Näyttötutkintojärjestelmä, varsinkin suoraan näyttökokeisiin tulevien osalta, on konservatiivinen. Valmistautuminen työn vaatimusten kohtaamiseen edellyttää proaktiivista, tulevaisuuteen tähtäävää, strategista osaamisen ennakointia koulutushetken taktisen osaamistarpeen tyydyttämisen ohella. Jokainen näyttötutkinto on myös uniikki, mikä vaikeuttaa paikallisten innovaatioiden leviämistä. Valmiit, pysyvät rakenteet luokituksineen jatkavat ekspansiivisen ja tarjontakeskeisen koulutuspolitiikan aikaa. Kohonnut koulutustaso, joka näkyy mm. siinä, että yhä harvempi on jättänyt koulutuksensa oppivelvollisuuskoulun varaan, tuottaa järjestelmälle yhä vaativampia asiakkaita, jotka etsivät koulutuksesta juuri omien tarpeittensa tyydyttäjää. Yrityksetkään eivät halua passiivisina jäädä odottamaan koulutuksen lopputuotetta, tutkinnon suorittanutta yksilöä. Ne haluavat kytkeä tiivisti yhteen henkilöstön kehittämisensä ja yhteiskunnan tarjoaman formaalin koulutuksen. Aina niiden näkökulmasta paras ratkaisu ei ole kokonainen tutkinto. Yritykselle saattaa olla virheinvestointi osallistua usean työntekijän monien vuosien koulutusjärjestelyihin ja -kustannuksiin. Työntekijä on vapaa hyödyntämään lisääntyneen inhimillisen pääomansa toisen työnantajan palveluksessa.

9 8 Järjestelmä ei voi luottaa pelkästään valistuneiden yksilöiden hyväntahtoisuuteen vaan sen on tarjottava kannusteita ja sekä välittömiä että pitkän tähtäyksen hyötyjä kaikille osapuolille sitoutumisesta. Ammatillinen koulutus on osa työelämän yleistä kehittämistä. Näyttötutkintojärjestelmä antaa siihen todennäköisesti paremmat mahdollisuudet kuin puhtaasti oppilaitoskeskeinen järjestelmä. Kysymys lieneekin tasapainosta ja vastuunjaosta oppilaitosten ja yritysten välillä: miten käyttää oppilaitosten suurta henkilöstökapasiteettia optimaalisesti työelämän kokonaisvaltaiseen kehittämiseen niin, että näkökulma on koko ajan yritysten ja kansantaloudentarpeissa. Julkisen valinnan teoria näkee toimiryhmät oman intressin ajajana, mikä tuo tehottomuutta toimintaan ja vähentää toivottujen vaikutusten aikaansaantia. Johtopäätökset kyselyistä Valtiovallalta odotetaan pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista aikuiskoulutuspolitiikkaa ja tutkintojärjestelmän kehittämistä. Erityisesti on otettava huomioon osaamisen nopeasti uusiutuvat ajantasaistamistarpeet, mitä tutkintokeskeinen järjestelmä ei riittävästi ota huomioon. Rahoitusjärjestelmä tukee oppilaitoskeskeistä toimintaa, mikä vaikeuttaa työelämälähtöisyyden ja hankkimistavasta riippumattoman osaamisen tavoitteiden saavuttamista. Vaihtoehtona on osan rahoituksesta suuntaaminen työelämän organisaatiolle. Näyttöjen järjestämisessä kustannusten vaihtelu koulutusaloittain tulisi ottaa huomioon rahoituksessa ja näyttöjen rahoitus tulisi erottaa valmistavan koulutuksen rahoituksesta ja joka tapauksessa näyttöjen perusteella määräytyvää rahoitusta tulisi lisätä jotta näyttöjen henkilökohtaistaminen toteutuisi tavoitteiden mukaisesti. Rahoitusjärjestelmää tulisi yksinkertaistaa, mutta silti ottaa huomioon rahoituksessa erityisopetuksen ja maahanmuuttajien koulutuksen tarpeet. Osaavien arvioijien tarve on jatkuva. On systematisoitava tapa, jolla heitä koulutetaan ja rekrytoidaan. Samoin on parannettava edellytyksiä työelämästä tulevien arvioijien toimintaan. Tutkintotoimikuntien edellytyksiä seurata käytännössä tutkinnon suorittamisprosessia on parannettava. Työelämän nopean muutosprosessin näkökulmasta siihen voisi liittyä myös selkeä velvoite. Järjestelmän byrokraattisuutta ja raskautta on syytä vähentää esimerkiksi toimivaltasuhteiden uudelleen määrittelyllä, dokumentaatiotarvetta vähentämällä ja päällekkäisiä toimintoja purkamalla. Tutkinnon perusteiden kehittämistyön on oltava joustavaa ja nopeammin kuin nyt reagoivaa. Eri ministeriöiden ja virastojen yhteistyössä on tehostamisen varaa. Eri osapuolten yhteistyötä ja toistensa ymmärtämistä on lisättävä. Toimikuntien toiminnan yhdenmukaistamiseen ja johdonmukaistamiseen eri koulutusalojen sisällä ja niiden välillä on kiinnitettävä huomiota. Koulutuksen järjestäjien on syytä yhteistyöllä edistää hyvien käytäntöjen leviämistä. Kouluttajat ovat vielä usein kiinni oppilaitoskeskeisessä ajattelussa ja mallissa, josta on vapauduttava, jotta näyttötutkintojärjestelmän tavoitteet voidaan saavuttaa. Ruotsinkielisen koulutuksen osalta näyttötutkinnon kehittämisen haasteet ovat pääosin samansuuntaisia kuin kansakunnassa muuten. Erityisongelmana nousee kuitenkin esille suppea ja viivästynyt ruotsinkielinen informaatio sekä muodollisesti kaksikielisten näyttötutkintotoimikuntien puutteellinen kyky palvella ruotsinkielellä. Näyttötutkintojärjestelmä on julkiselle taloudelle edullisempi vaihtoehto kuin puhtaasti oppilaitoksissa tapahtuva tutkintokoulutus. Sen teoreettinen pohja ja perustelu eivät

10 9 kuitenkaan ole aukottomia. Voimakkaasti nykyhetkeen (tämän päivän tarpeet) ja menneisyyteen (aikaisemman osaamisen tunnustaminen) sitoutuminen tekee järjestelmästä haavoittuvan nopeassa globaalitaloudessa. Tutkintokeskeisyys ei tunnista osaamisen päivittämistarpeita. Dynaaminen työelämä ei voi jättää sitä yritysten henkilöstökoulutuksen varaan. Järjestelmää on kehitettävä selkeämmin moduulirakeiseksi ja myös tulevaisuuden tarpeita ennakoivaksi.

Miten näyttötutkintojärjestelmä (kolmikanta ja tutkintotoimikunnat) kykenevät ottamaan huomioon työelämän tarpeet ja millaisia

Miten näyttötutkintojärjestelmä (kolmikanta ja tutkintotoimikunnat) kykenevät ottamaan huomioon työelämän tarpeet ja millaisia Arviointitehtävä Miten näyttötutkintojärjestelmä (kolmikanta ja tutkintotoimikunnat) kykenevät ottamaan huomioon työelämän tarpeet ja millaisia kehittämistarpeita on olemassa? Mitkä tekijät (lainsäädäntö,

Lisätiedot

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Sanna Penttinen Ammatillinen aikuiskoulutus Ohjauksen ja tukitoimien tarve Lähtökohtaisesti kaikki tutkinnon

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 5.8. 2008 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2013 Koulutus 2014 Ammatillinen 2013 Ammatillisessa koulutuksessa 313 600 opiskelijaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 56 900 osallistujaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2014

Ammatillinen koulutus 2014 Koulutus 2015 Ammatillinen 2014 Ammatillisessa koulutuksessa 120 700 uutta opiskelijaa vuonna 2014 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi?

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä 23.10.2015 Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta 8509 Soila Osaamisen

Lisätiedot

Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen

Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen (1) Opiskelijalle tulee järjestää mahdollisuus näytön tai muun osaamisen osoittamisen uusintaan tai hyväksytyn

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja/tai tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 84 400 osallistujaa vuonna 2009

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTO- TOIMINNAN KEHITTÄMISSEMINAARI. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

NÄYTTÖTUTKINTO- TOIMINNAN KEHITTÄMISSEMINAARI. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos NÄYTTÖTUTKINTO- TOIMINNAN KEHITTÄMISSEMINAARI Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Opiskelijat näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa v. 2012 oppilaitos

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus Säädökset ja ohjeet Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 7 ) Koulutuksen järjestäjä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 88 400 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Sivu 1/3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 913 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina 1995 2013 suoritettu yhteensä 153 486 ammatillista

Lisätiedot

Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus

Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus Laadun itsearviointi eperusteet tutkinnon perusteisiin Ammatillisen koulutuksen kehittäminen Opetushallituksessa Perustutkintojen

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat

Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Näyttötutkinnot: tilastotietoja

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 131 200 vuonna 2009 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

AMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA. Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala

AMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA. Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala AMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala KYSELYN TAUSTATIEDOT Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm Sivu 1/3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 913 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 133 800 vuonna 2011 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Markku Kokkonen Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon järjestämisedellytysten

Markku Kokkonen Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon järjestämisedellytysten Markku Kokkonen Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen kehittämispäivät 25-26.11.2009 www.oph.fi Näyttötutkinnon järjestämisedellytysten arviointi Lainsäädäntö ja tutkinnon perusteet Asetus ammatillisesta

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen

Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Näyttötutkintojen järjestämissopimukset (1) Näyttötutkinto-opas

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 16.4.2015 Näyttötutkintojärjestelmä 20 vuotta Historia

Lisätiedot

Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi

Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät 24.-25.3.2010 Henkilökohtaistamista ohjaavat säädökset ja ohjeet 1/2 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

Ajankohtaista Opetushallituksesta ja yhteenvetoa Oppisopimuskoulutuksen alueellisista laatupäivistä

Ajankohtaista Opetushallituksesta ja yhteenvetoa Oppisopimuskoulutuksen alueellisista laatupäivistä Ajankohtaista Opetushallituksesta ja yhteenvetoa Oppisopimuskoulutuksen alueellisista laatupäivistä Opso ry:n syyspäivät 19.11.2013 Riikka Vacker, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutuksen

Lisätiedot

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti. Minna Bálint Opetushallitus AMPA

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti. Minna Bálint Opetushallitus AMPA Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Minna Bálint Opetushallitus AMPA Henkilökohtaistaminen A 794/2015 voimaan 1.8.2015 Laatu Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestäminen ja tutkintotoimikuntien tehtävät

Näyttötutkintojen järjestäminen ja tutkintotoimikuntien tehtävät Näyttötutkintojen järjestäminen ja tutkintotoimikuntien tehtävät Markku Kokkonen, Opetushallitus Luonnonvara- ja ympäristöalan kehittämispäivät 13-14.11.2012 Näyttötutkintojen järjestämissopimus (1) Näyttötutkintoina

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus. Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus. Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 2 Tarkoitus Lain tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön

Lisätiedot

Näyttötutkintojen ja tutkintotoimikuntien tilannekatsaus

Näyttötutkintojen ja tutkintotoimikuntien tilannekatsaus Näyttötutkintojen ja tutkintotoimikuntien tilannekatsaus Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivä 3.-4.11.2015 Anne Liimatainen Esityksen aiheet Ajankohtaiset säädösmuutokset

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: 1 of 8 21/03/2011 11:28 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1998» 6.11.1998/811 6.11.1998/811 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Asetus ammatillisesta

Lisätiedot

Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset

Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset Verkostotapaaminen 25.4.2013 Tampere Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos

Lisätiedot

Tutkintojen kehittäminen ja Ammatillinen koulutus valtionosuusrahoituksella, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo

Tutkintojen kehittäminen ja Ammatillinen koulutus valtionosuusrahoituksella, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo Tutkintojen kehittäminen ja Ammatillinen koulutus valtionosuusrahoituksella, kuljetusala Yli-insinööri Timo Repo A m m a t t i t a i t o Perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto Työkokemus

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

Vieraskieliset opiskelijat ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa

Vieraskieliset opiskelijat ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa 29.11.2010 Vieraskieliset opiskelijat ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa Koulutukseen pääsy ja läpäisy tilastokatsaus 2010 Sanna Penttinen 13.4.2011 Maahanmuuttajien koulutus Normaalit koulutusväylät

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA 25.11.2013 Hki, Paasitorni Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksen kehittämispäivät opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillinen aikuiskoulutus Opetushallitus

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta

Lisätiedot

PUHE- JA NÄKÖVAMMAISPALVELUJEN TUTKINTOTOIMIKUNNAN JA TUTKINNON JÄRJESTÄJIEN YHTEISTYÖPÄIVÄ

PUHE- JA NÄKÖVAMMAISPALVELUJEN TUTKINTOTOIMIKUNNAN JA TUTKINNON JÄRJESTÄJIEN YHTEISTYÖPÄIVÄ PUHE- JA NÄKÖVAMMAISPALVELUJEN TUTKINTOTOIMIKUNNAN JA TUTKINNON JÄRJESTÄJIEN YHTEISTYÖPÄIVÄ 10.4.2013 Kuopio Anne Mårtensson Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Aira Rajamäki Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Syyskuu 2015

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Aira Rajamäki Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Syyskuu 2015 Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Aira Rajamäki Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Syyskuu 2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina 1995 2013 suoritettu yhteensä 153 486 ammatillista

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä HDO, Helsinki 21.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2016

Ammatillinen koulutus 2016 Koulutus 2017 Ammatillinen 2016 Ammatillisessa koulutuksessa 125 600 uutta opiskelijaa vuonna 2016 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Koulutus 2010 Opintojen kulku 2008 Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Tilastokeskuksen mukaan yliopistotutkinnon läpäisi viidessä ja puolessa vuodessa 44 prosenttia, kun viime

Lisätiedot

AmKesu-aluetilaisuus Helsinki. Minna Bálint Ammatillinen aikuiskoulutus opetusneuvos

AmKesu-aluetilaisuus Helsinki. Minna Bálint Ammatillinen aikuiskoulutus opetusneuvos AmKesu-aluetilaisuus 26.11.2014 Helsinki Minna Bálint Ammatillinen aikuiskoulutus opetusneuvos Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto Kaikki

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 21.11.2016 1 Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Reformi 2018?: Ammatillisen toisen asteen koulutuksen yhtenäistäminen Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinto järjestämissopimus ja järjestämissuunnitelma Tuula Karhumäki Välinehuollon tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO

Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO 30.1.2013 yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus Sisältö Tutkinnon perusteiden toimeenpano ammatillisena peruskoulutuksena

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

UUDISTETUT AMMATILLISTEN

UUDISTETUT AMMATILLISTEN UUDISTETUT AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET PAASITORNI 19.11.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla LAKI AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot