Aikuisten näyttötutkintojärjestelmän toimivuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aikuisten näyttötutkintojärjestelmän toimivuus"

Transkriptio

1 Arvioinnin tiivistelmä Aikuiskoulutuksen ajankohtaisseminaari Opetusministeriö Aikuisten näyttötutkintojärjestelmän toimivuus Arviointiryhmä: Reijo Raivola (pj.) Anja Heikkinen Antti Kauppi Pirjo Nuotio Lasse Oulasvirta Risto Rinne

2 1 Arviointitehtävä Opetusministeriö antoi 29. kesäkuuta 2004 Koulutuksen arviointineuvostolle toimeksiannon ammatillisen aikuiskoulutuksen arvioinnin organisoimiseksi. Kaksivaiheisen arviointihankkeen ensimmäisessä vaiheessa arviointikohteena olivat aikuisten opiskelumahdollisuudet ja järjestäjäverkko toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Arviointi toteutettiin pääasiassa olemassa oleviin aineistoihin ja lähteisiin (selvitykset ja tutkimukset, tilastot ja erilaiset dokumentit sekä haastattelut) perustuen. Toteutusotetta voidaan luonnehtia arviointitutkimukselliseksi. Arviointiraportti luovutettiin opetusministeriölle 30. maaliskuuta 2006 pidetyssä julkistamistilaisuudessa. Hankkeen toisen vaiheen arviointikohteeksi sovittiin aikuisten näyttötutkintojärjestelmän toimivuus ja tuloksellisuus. Arviointikohteena on ollut aikuisten näyttötutkintojärjestelmän toimivuus ja tuloksellisuus. Toimeksiannon mukaiset arviointitehtävät ovat: 1) miten näyttötutkintojärjestelmän toimintamuodot ja -tavat, erityisesti kolmikantainen valmistelu ja tutkintotoimikuntajärjestelmä kykenevät ottamaan työelämän tarpeet huomioon ja millaisia kehittämistarpeita on olemassa; ja 2) mitkä tekijät (esim. lainsäädäntö, rahoitusjärjestelmä, näyttötutkintojen järjestämistavat) vaikuttavat näyttötutkintojärjestelmän tuotokseen / tuloksiin (tutkintojen suorittaminen, opiskeluajat, henkilökohtaistaminen). Keskeinen arviointitehtävä liittyi työelämän tarpeiden ja suoritettujen tutkintojen suhteeseen: miten tutkintotoimikuntajärjestelmä ja kolmikantainen valmistelu ovat onnistuneet ottamaan huomioon työelämän tarpeet järjestelmän eri vaiheissa lähtien tutkinnon perusteiden laatimisesta ja päätyen yksittäisen henkilön näyttötutkintotilaisuuteen (ks. kuvio). Kolmikantaisuuden toteutuminen näyttötutkinnon eri vaiheissa näyttöjen järjestäminen kolmikantaisuus valmistava koulutus näyttöaineistot tutkinnon perusteet

3 2 Näyttötutkinnon suorittaneen tosiasiallinen osaaminen ja sijoittuminen työelämään on järjestelmän toimivuuden tärkeitä mittareita. Osaamista voidaan tarkastella oheisen kuvion jäsentämään tapaan kysymällä, miten hyvin tutkinnon perusteet toteutuvat näytön suorittajan osaamisessa; miten hyvin osaaminen vastaa työelämän tarpeita (ja odotuksia); miten hyvin työelämän tarpeet välittyvät tutkinnon perusteisiin? Koulutuspoliittisen selonteossa on näyttöjärjestelmän tuloksellisuuteen kiinnitetty edelleen huomiota muun muassa seuraavasti (2006, 24, 25): Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa aloittaneista opiskelijoista vain noin puolet on suorittanut koko tutkinnon kolmen vuoden kuluttua. Tilannetta ei voida pitää tyydyttävänä. Asiaan voidaan vaikuttaa paitsi koulutusorganisaatioille suunnattavalla informaatio-ohjauksella myös selvittämällä vaihtoehdot kannustavien elementtien lisäämisestä rahoitusjärjestelmään. Yksi vaihtoehto voisi olla kiinnittää osa rahoituksesta suoritettujen tutkintojen määrään. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisella voidaan lyhentää opiskeluaikoja ja joustavoittaa koulutusta. Koulutuksen ulkopuolella tai toisessa koulutuksessa aiemmin hankittu osaaminen tulee voida tunnustaa nykyistä tehokkaammin kaikissa perusopetuksen jälkeisissä koulutusmuodoissa ja tutkinnoissa. Selonteossa ratkaisukeinoja haetaan informaatio-ohjauksesta ja rahoitusjärjestelmän muuttamisesta sekä hyväksi lukemisen tehostamisesta. Arvioinnin aineistot Näyttötutkintojärjestelmän toimivuuden arvioimiseksi hankkeessa kerättiin useita aineistoja, jotta kohteesta ja järjestelmän kehittämistarpeista saadaan mahdollisimman monipuolinen ja ajantasainen kuva. Kyselyjen kohdejoukkona olivat tutkintotoimikuntien jäsenet sekä näyttöjen ja näyttöön valmistavan koulutuksen järjestäjät. Lisäksi haastateltiin näyttötutkintojärjestelmän kehittäjiä (esim. Opetushallitus, Alvar). Arvioinnin aineistot ovat: (1) Opetusministeriön aikuiskoulutusyksikön hankkeen käyttöön toimittamat tilastoaineistot valmistavaan koulutukseen osallistuneista, oppisopimuskoulutukseen osallistuneista ja näyttötutkinnon suorittaneista, (2) Opetushallituksen kokoamat tilastoaineistot, (3) kysely tutkintotoimikuntien jäsenille (ositettu otanta, jäsenten edustus huomioon ottaen), (4) kyselyt näyttöjä järjestäville koulutuksen järjestäjille (5) kyselyjä täydentävät haastattelut (Alvar, Oph). Koulutuksen järjestäjille lähetettiin marraskuussa 2006 kyselylomake, joka koostui avokysymyksistä sekä Likert-asteikollisista kysymyksistä (LIITE). Kyselylomake tallennettiin Peda.net -verkkoympäristöön, jonne vastaajat pääsivät käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Osa vastaajista palautti kyselyn suoraan Peda.net -ympäristöön, osa sähköpostin välityksellä. Kysely lähetettiin yhteensä 162 koulutuksen järjestäjälle, joista kahden muistutuskierroksen jälkeen vastaus saatiin joulukuun loppuun mennessä 144 koulutuksen järjestäjältä, vastausprosentin ollessa 89. Vastanneista oppilaitoksista ruotsinkielisiä on kahdeksan.

4 3 Toinen kyselyaineisto kerättiin otokselta tutkintotoimikuntien jäseniä. Tutkintotoimikuntien edustajat, joille lähetettiin kysely, valittiin ositetulla otannalla siten, että jokaisen koulutusalan tutkintotoimikunnista puolet (yhteensä 90 tutkintotoimikuntaa) valittiin mukaan. Jokaisesta valitusta tutkintotoimikunnasta kysely lähetettiin kolmikantaedustuksen mukaisesti vähintään kolmelle toimikunnan jäsenelle niin, että tutkintotoimikunnan puheenjohtaja oli yksi valituista. Työnantajatyöntekijä- ja opettajaedustajien lisäksi kysely lähetettiin itsenäisille ammatinharjoittaja- ja asiantuntijajäsenille, jos tutkintotoimikuntaan kuului jompikumpi. Suoritetut tutkinnot ja sijoittuminen Näyttötutkintona on mahdollisuus suorittaa noin 350 eri tutkintoa. Aikuiskoulutuksen vuosikirjaan koottujen tilastojen mukaan näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuneiden määrä lisääntyi viidessä vuodessa runsaasta :sta lähes :een. Erityisesti perustutkintoon valmistavassa koulutuksessa opiskelevien määrä kasvoi runsaasti. Taulukko. Näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen peruskoulutuksen, ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat vuosina Vuosi Peruskoulutus Ammattitutkintoon valmistava Erikoisammattitutkintoon valmistava Yhteensä Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Lähde: Tilastokeskus, Aikuiskoulutuksen vuosikirja Vuonna 2005 näyttötutkintotilaisuuksiin osallistui yli henkilöä. Heistä runsas suoritti koko tutkinnon ja vajaa osatutkinnon. Taulukko. Näyttötutkintotilaisuuksiin osallistuneet ja tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaneet tutkintotyypin mukaan vuonna 2005 Tutkintotilaisuuksiin osallistuneet Koko tutkinnon suorittaneet Osatutkinnon suorittaneet Ammatilliset perustutkinnot Ammattitutkinnot Erikoisammattitutkinnot Yhteensä Lähde: Tilastokeskus, Aikuiskoulutuksen vuosikirja Ilman valmistavaa koulutusta, työkokemuksen tai vastaavan osaamisen perusteella näyttötutkinnon suorittavien osuus on vuosittain muuta prosentti kaikista koko näyttötutkinnon suorittaneista. Esimerkiksi vuonna 2003 ilman valmistavaa koulutusta näyttötutkinnon suorittaneita oli 623 henkilöä eli 3 prosenttia kaikista näyttötutkinnon suorittaneista.

5 4 Seuraava taulukko osoittaa kuinka eri koulutusaloilla tutkintojen suorittajien määrä valmistavassa koulutuksessa olleista vaihtelee. Samoin erot koulutuksen järjestäjien välillä ovat suuria. Taulukko. Vuonna 2000 valmistavassa koulutuksessa opiskelleista ennen vuotta 2005 tutkinnon suorittaneet (%) (tiedot: Tilastokeskus) sukupuoli ja koulutusala perustutkinto ammattitutkinto erikoisammattitutkinto miehistä naisista hum. ja kasvatusala kulttuuriala yht.tiet., liiketal., ja hallinnon ala luonnontieteiden ala tekniikan ja liikenteen ala luonnonvara- ja ympäristöala sos., terveys- ja liikunta-ala matk., ravitsemis- ja talousala yhteensä (%) yhteensä (n) Niistä, jotka vuonna 2000 osallistuivat valmistavan koulutukseen, vain noin puolet oli suorittanut koko tutkinnon neljä vuotta myöhemmin. Toisen puolen voi katsoa keskeyttäneen opintonsa. Ainakin herää kysymys, kuinka kauan valmistavan koulutuksen suoritukset ovat ilman päivitystä voimassa. Huoli siitä, että aikuisten ammatillinen koulutus ei tuota tutkintoja odotetulla tavalla, näyttää olevan oikeutettu. Erityisen vähän tutkintoja suoritetaan miesvaltaisilla tekniikan ja liikenteen sekä luonnonvara- ja ympäristöalalla. Ero on erittäin selvä naisvaltaiseen sosiaali-, terveys- ja liikunta-alaan verrattuna. Luvut itsessään eivät paljasta, soveltuvatko jotkut alat muita paremmin näyttötutkintojärjestelmässä toteutettaviksi, sovelletaanko menestyneillä aloilla järjestelmää tehokkaammin vai vaativatko toiset ammatit muita useammin tutkintoa työllistymiseen. Eri aloille valmistuneiden työttömyysasteet vaihtelevat melko paljon. Aikuisten ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työttömyys on suurimmillaan kulttuurialalla (27 %), luonnontieteiden alalla (24 %), tekniikan ja liikenteen alalla (23 %) ja luonnonvara- ja ympäristöalalla (22 %). Vähäisintä aikuisten ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työttömyys on yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla (9 %) sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla (12 %). Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneiden työttömyys on keskimäärin 12 %, mikä on vähäisempää kuin ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työttömyys (joka on 16 %). Sen lisäksi ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneiden työttömyyden aloittainen vaihtelu poikkeaa ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työttömyyden aloittaisesta vaihtelusta. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneiden työttömyys on jopa yleisempää kuin ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työttömyys.

6 5 Taulukko. Aikuisten ammatillisen perustutkinnon (perus) sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnon (at ja eat) vuosina suorittaneiden työttömyysaste vuoden 2004 lopussa tutkinnon alan ja koulutusmuodon mukaan (%) Tutkinnon ala työttömyysaste (%) ja koulutusmuoto perus at ja eat Yleissivistävä 10 Oppilaitosmuotoinen 10 Oppisopimusmuotoinen Humanistinen ja kasvatusala Oppilaitosmuotoinen Oppisopimusmuotoinen 10 1 Kulttuuriala Oppilaitosmuotoinen Oppisopimusmuotoinen 10 9 Yhteiskuntatieteiden, liiketal. ja hallinnon ala 9 13 Oppilaitosmuotoinen Oppisopimusmuotoinen 4 5 Luonnontieteiden ala Oppilaitosmuotoinen Oppisopimusmuotoinen 3 4 Tekniikan ja liikenteen ala 23 8 Oppilaitosmuotoinen Oppisopimusmuotoinen 7 3 Luonnonvara- ja ympäristöala 22 9 Oppilaitosmuotoinen 11 Oppisopimusmuotoinen 16 3 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Oppilaitosmuotoinen Oppisopimusmuotoinen 3 6 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Oppilaitosmuotoinen Oppisopimusmuotoinen 8 3 YHTEENSÄ kaikki alat Oppilaitosmuotoinen Oppisopimusmuotoinen 6 4 Lähde: Tilstokeskus, OPH:n Wera-tietokanta Suurimmillaan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneiden työttömyys on luonnontieteiden alalla (20 %) ja kulttuurialalla (17 %). Ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneiden pienimmät työttömyysasteet ovat tekniikan ja liikenteen alalla (8 %) ja luonnonvara- ja ympäristöalalla (9 %). Niin aikuisten ammatillisten perustutkinnon kuin ammatti- ja erikoistutkinnon suorittaneiden työttömyys on kaikilla koulutusaloilla selvästi vähäisempää oppisopimuksen kautta tutkinnon hankkineiden joukossa kuin oppilaitoksen kautta tutkinnon hankkineilla. Joillakin aloilla oppisopimusteitse tutkinnon suorittaneiden työttömyys on vain parin, kolmen prosentin luokkaa. Toisaalla taas esimerkiksi kulttuurialalla, luonnontieteiden alalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla aikuisten ammatillisen perustutkinnon oppilaitosmuotoisesti suorittaneiden työttömyysaste on noin 30 prosentin luokkaa. Suoritettujen näyttötutkintojen määrä on kasvanut vajaassa kymmenessä vuodessa vauhdilla. Järjestelmästä on tullut aikuisille merkittävä tutkintoväylä. Tutkintosuorituksiakin enemmän on

7 6 laajentunut näyttötutkintoon valmistava koulutus. Ero näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa opiskelevien aikuisten ja näyttötutkinnon suorittajien määrissä on kasvanut suureksi. Monien tutkintojen kohdalla on tilastotietojen perusteella aiheellista kysyä, toteuttaako järjestelmä nykyisellään riittävän hyvin niitä tavoitteita, noiden saavuttamiseksi se perustettiin. Näyttöön valmistavasta koulutuksesta on tullut monien tutkintojen kohdalla itse tutkintoa selvästi tärkeämpi, kun vain pieni osa tutkintoon tähtäävän valmistavan koulutuksen opiskelijoista lopulta suorittaa näyttötutkinnon. Tutkintokohtaisten erojen lisäksi koulutuksen järjestäjin väliset erot ovat hämmentävän suuret. Näyttöjärjestelmä on hyvin vahvasti sukupuolittunut. Monet määrällisesti suuret näyttötutkinnot ovat lähes kokonaan vain joko miesten tai vain naisten tutkintoja. Tässä suhteessa järjestelmä on hyvin konservatiivinen ja ylläpitää työelämän sukupuolijakoja. Näyttötutkinnon voi suorittaa sekä oppilaitosväylän että oppisopimusväylän kautta. Oppilaitoksen kautta tutkinnon suorittaneiden ja oppisopimuksen kautta valmistuneiden väliset työllistymiserot ovat huomattavan suuret. Oppilaitoksen kautta näyttötutkinnon suorittaneet työllistyvät oppisopimusteitse valmistuneita selvästi huonommin. Tämä viittaa siihen, että työmarkkinoiden näkökulmasta järjestelmä toimii parhaiten jo työssä olevien koulutusväylänä. Sen sijaan työn saaminen näyttötutkinnon avulla on vaikeampaa. Yleisiä johtopäätöksiä Opetussuunnitelmaperusteisen järjestelmän ja näyttötutkintojärjestelmän ja toisaalta dynaamisen elinkeinoelämäntarpeiden välillä on jännitteitä ja epätasapainoa ainakin seuraavissa kohdissa. 120 opintoviikon ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on yleinen korkeakoulukelpoisuus. Sen sijaan sen näyttötutkintona suorittaneella on yleinen jatkoopintokelpoisuus vain ammattikorkeakouluun. Ammatti- ja erikoisammattitutkinto eivät anna hakukelpoisuutta yliopistoon, eikä eat sellaisenaan ammattikorkeakouluunkaan. At tuottaa hakukelpoisuuden vastaavalle alalle ammattikorkeakouluun. Järjestelmä ei ole looginen eikä oikeudenmukainen. Se tekee osaltaan tyhjäksi hankintatavasta riippumattoman osaamisen validoinnin tutkinnolla. Yleisen korkeakoulukelpoisuuden turvaamiseksi tarvitaan oppilaitosmuotoista koulutusta. Kansainvälisen ja Tilastokeskuksenkin käyttämän koulutustasoluokittelun (ISCED) ammatillinen perustutkinto ja ammattitutkinto sekä lukiokoulutus vastaavat koulutustasoa 3 (ylempi keskiaste), erikoisammattitutkinto tasoa 4 (toisen asteen jälkeinen, ei kolmannen asteen koulutus). Alemman asteen koulutus avaa jatko-opintomahdollisuuden, mitä ylemmän asteen koulutus ei tee. Koulutusohjelman opetussuunnitelman perusteiden osa 1 sisältää monia sellaisia tavoitteita ja arviointiperusteita, joita on vaikea, ellei mahdoton todeta ilman valmistavaa koulutusta suoritetussa näyttötutkinnossa. Valmistavassa koulutuksessakaan ei ole pakko järjestää perustutkinnon yhteisiä opintoja, mutta niiden tavoitteet tulee ottaa huomioon opetuksen järjestelyissä. Tavoitteiden saavuttamisen toteaminen on vaikeaa ilman valmistavaa koulutusta tutkintoa suuoritavalla. Osaamispainotteinen terminologia ja ammattitaidon näkeminen painotetusti teknisinä hallintataitoina kaventaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain tavoitteenasettelua. Ammatillisen koulutuksenkin tulisi tukea kehittymistä tasapainoiseksi ihmiseksi ja kansalaiseksi, antaa jatko-opintokelpoisuus, tukea harrastusten ja persoonallisuuden kehittämistä sekä edistää elinikäiistä oppimista ts. oppimaan oppimista.

8 7 Opetussuunnitelmaperusteinen tai valmistava koulutus antaa näiden tavoitteiden edistämiseen ja saavuttamisen toteamiseen aivan toisenlaiset mahdollisuudet kuin ilman niitä lyhyenä validointiprosessina suoritettu näyttötutkinto. Näyttötutkintoina suoritettujen perustutkintojen arvioinnissa noudatetaan ammatillisen peruskoulutuksen arviointiasteikkoa 1 5. Vasta kiitettävän (5) suoriutumisen katsotaan tuottaneen osaamista, jota työelämässä toimiminen ja sen kehittäminen edellyttävät. Tyydyttävä taso (1 2) vastaa tasoa, joka on hankittava työllistyäkseen. Viesti työelämään on kummallinen: tutkintotodistus osoittaa, että työhön tulisi ottaa, mutta viestii samalla työnantajalle, että pyrkijä ei työtänsä hallitse. Arvioinnin logiikka ja ilman selvää kumulatiivista jatkumoa ammatillisten tutkintotasojen välillä johtaa tarkastelemaan perustutkintoja ainoastaan työelämään orientoivana koulutuksena. Työsuhteiden epävakaus ja pitkät työttömyyskaudet eivät tarjoa mahdollisuutta työssä ja työstä oppimiseen. Opinnollisesti haasteelliset ryhmät, jotka tarvitseva erityistukea koulutuksessaan, joutuvat turvautumaan pitkään valmistavaan koulutukseen, joka alkaa muistuttaa perinteistä oppilaitoskeskeistä koulutusta. Juuri he, usein negatiivisten koulutuskokemusten vuoksi, tarvitsisivat työkokemuksen lyhentämää formaalia kolutusta. Kotouttamiskoulutuksessa olevista maahanmuuttajista lähes viidennes on luku- ja kirjoitustaidotonta. Heidän tiensä suomalaiseen työelämään on pitkä, joka ei näyttötutkintojärjestelmällä lyhene (OPM 2006). Varsinkin pienissä yrityksissä työskennelleiden työnkuva on epäselvä. He ovat tehneet hyvinkin monenlaisia tehtäviä, joita ei voi sisällyttää mihinkään tiettyyn ammattiin. Mistä he saavat perusteen tiettyyn ammattikoulutukseen hakeutumiseen ja miten määritellään näyttötutkinnon perusteista heidän käytännön kautta hankkimansa osaaminen. Yritysten odotukset saman ammattinimikkeen haltijalle vaihtelevat yritysten sangen heterogeenisen toiminnan vuoksi Suuremmissakin yrityksissä tarvitaan yhä useammin moniammatillista yleisosaajaa. Tutkintotavoitteiseen henkilöstökoulutukseen työntekijänsä lähettävä työnantaja odottaa saavansa yhden koulutusohjelman tai yhden tutkinnon sisällöt hallitsevaa laajemman strategisen osaajan. Ammatilliset siirtymät ja ammatinvaihdot käyvät yhä yleisemmiksi. Jäykkä tutkintorakenne, jossa tutkinnon perusteet uudistetaan harvoin kokonaisuuksina eikä moduuleittain ei pysy työelämän muutoksen tahdissa. Järjestelmä ei kykene tehokkaasti toiminnassaan tekemään eroa uudelleen koulutettavien, täydennyskoulutettavien ja jatkokoulutettavien tarpeiden välillä. Henkilöstökoulutuksen ja tutkintotavoitteisen formaaliin koulutuksen yhteensovittamisessa on vielä paljon tehtävää. Näyttötutkintojärjestelmä, varsinkin suoraan näyttökokeisiin tulevien osalta, on konservatiivinen. Valmistautuminen työn vaatimusten kohtaamiseen edellyttää proaktiivista, tulevaisuuteen tähtäävää, strategista osaamisen ennakointia koulutushetken taktisen osaamistarpeen tyydyttämisen ohella. Jokainen näyttötutkinto on myös uniikki, mikä vaikeuttaa paikallisten innovaatioiden leviämistä. Valmiit, pysyvät rakenteet luokituksineen jatkavat ekspansiivisen ja tarjontakeskeisen koulutuspolitiikan aikaa. Kohonnut koulutustaso, joka näkyy mm. siinä, että yhä harvempi on jättänyt koulutuksensa oppivelvollisuuskoulun varaan, tuottaa järjestelmälle yhä vaativampia asiakkaita, jotka etsivät koulutuksesta juuri omien tarpeittensa tyydyttäjää. Yrityksetkään eivät halua passiivisina jäädä odottamaan koulutuksen lopputuotetta, tutkinnon suorittanutta yksilöä. Ne haluavat kytkeä tiivisti yhteen henkilöstön kehittämisensä ja yhteiskunnan tarjoaman formaalin koulutuksen. Aina niiden näkökulmasta paras ratkaisu ei ole kokonainen tutkinto. Yritykselle saattaa olla virheinvestointi osallistua usean työntekijän monien vuosien koulutusjärjestelyihin ja -kustannuksiin. Työntekijä on vapaa hyödyntämään lisääntyneen inhimillisen pääomansa toisen työnantajan palveluksessa.

9 8 Järjestelmä ei voi luottaa pelkästään valistuneiden yksilöiden hyväntahtoisuuteen vaan sen on tarjottava kannusteita ja sekä välittömiä että pitkän tähtäyksen hyötyjä kaikille osapuolille sitoutumisesta. Ammatillinen koulutus on osa työelämän yleistä kehittämistä. Näyttötutkintojärjestelmä antaa siihen todennäköisesti paremmat mahdollisuudet kuin puhtaasti oppilaitoskeskeinen järjestelmä. Kysymys lieneekin tasapainosta ja vastuunjaosta oppilaitosten ja yritysten välillä: miten käyttää oppilaitosten suurta henkilöstökapasiteettia optimaalisesti työelämän kokonaisvaltaiseen kehittämiseen niin, että näkökulma on koko ajan yritysten ja kansantaloudentarpeissa. Julkisen valinnan teoria näkee toimiryhmät oman intressin ajajana, mikä tuo tehottomuutta toimintaan ja vähentää toivottujen vaikutusten aikaansaantia. Johtopäätökset kyselyistä Valtiovallalta odotetaan pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista aikuiskoulutuspolitiikkaa ja tutkintojärjestelmän kehittämistä. Erityisesti on otettava huomioon osaamisen nopeasti uusiutuvat ajantasaistamistarpeet, mitä tutkintokeskeinen järjestelmä ei riittävästi ota huomioon. Rahoitusjärjestelmä tukee oppilaitoskeskeistä toimintaa, mikä vaikeuttaa työelämälähtöisyyden ja hankkimistavasta riippumattoman osaamisen tavoitteiden saavuttamista. Vaihtoehtona on osan rahoituksesta suuntaaminen työelämän organisaatiolle. Näyttöjen järjestämisessä kustannusten vaihtelu koulutusaloittain tulisi ottaa huomioon rahoituksessa ja näyttöjen rahoitus tulisi erottaa valmistavan koulutuksen rahoituksesta ja joka tapauksessa näyttöjen perusteella määräytyvää rahoitusta tulisi lisätä jotta näyttöjen henkilökohtaistaminen toteutuisi tavoitteiden mukaisesti. Rahoitusjärjestelmää tulisi yksinkertaistaa, mutta silti ottaa huomioon rahoituksessa erityisopetuksen ja maahanmuuttajien koulutuksen tarpeet. Osaavien arvioijien tarve on jatkuva. On systematisoitava tapa, jolla heitä koulutetaan ja rekrytoidaan. Samoin on parannettava edellytyksiä työelämästä tulevien arvioijien toimintaan. Tutkintotoimikuntien edellytyksiä seurata käytännössä tutkinnon suorittamisprosessia on parannettava. Työelämän nopean muutosprosessin näkökulmasta siihen voisi liittyä myös selkeä velvoite. Järjestelmän byrokraattisuutta ja raskautta on syytä vähentää esimerkiksi toimivaltasuhteiden uudelleen määrittelyllä, dokumentaatiotarvetta vähentämällä ja päällekkäisiä toimintoja purkamalla. Tutkinnon perusteiden kehittämistyön on oltava joustavaa ja nopeammin kuin nyt reagoivaa. Eri ministeriöiden ja virastojen yhteistyössä on tehostamisen varaa. Eri osapuolten yhteistyötä ja toistensa ymmärtämistä on lisättävä. Toimikuntien toiminnan yhdenmukaistamiseen ja johdonmukaistamiseen eri koulutusalojen sisällä ja niiden välillä on kiinnitettävä huomiota. Koulutuksen järjestäjien on syytä yhteistyöllä edistää hyvien käytäntöjen leviämistä. Kouluttajat ovat vielä usein kiinni oppilaitoskeskeisessä ajattelussa ja mallissa, josta on vapauduttava, jotta näyttötutkintojärjestelmän tavoitteet voidaan saavuttaa. Ruotsinkielisen koulutuksen osalta näyttötutkinnon kehittämisen haasteet ovat pääosin samansuuntaisia kuin kansakunnassa muuten. Erityisongelmana nousee kuitenkin esille suppea ja viivästynyt ruotsinkielinen informaatio sekä muodollisesti kaksikielisten näyttötutkintotoimikuntien puutteellinen kyky palvella ruotsinkielellä. Näyttötutkintojärjestelmä on julkiselle taloudelle edullisempi vaihtoehto kuin puhtaasti oppilaitoksissa tapahtuva tutkintokoulutus. Sen teoreettinen pohja ja perustelu eivät

10 9 kuitenkaan ole aukottomia. Voimakkaasti nykyhetkeen (tämän päivän tarpeet) ja menneisyyteen (aikaisemman osaamisen tunnustaminen) sitoutuminen tekee järjestelmästä haavoittuvan nopeassa globaalitaloudessa. Tutkintokeskeisyys ei tunnista osaamisen päivittämistarpeita. Dynaaminen työelämä ei voi jättää sitä yritysten henkilöstökoulutuksen varaan. Järjestelmää on kehitettävä selkeämmin moduulirakeiseksi ja myös tulevaisuuden tarpeita ennakoivaksi.

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi?

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä 23.10.2015 Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta 8509 Soila Osaamisen

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 88 400 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm Sivu 1/3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 913 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998,

Lisätiedot

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti. Minna Bálint Opetushallitus AMPA

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti. Minna Bálint Opetushallitus AMPA Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Minna Bálint Opetushallitus AMPA Henkilökohtaistaminen A 794/2015 voimaan 1.8.2015 Laatu Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Sivu /3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 93 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien laskenta

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 21.11.2016 1 Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Reformi 2018?: Ammatillisen toisen asteen koulutuksen yhtenäistäminen Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA 25.11.2013 Hki, Paasitorni Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksen kehittämispäivät opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillinen aikuiskoulutus Opetushallitus

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö Yleiset periaatteet

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioinnin opas

Näyttötutkinnon arvioinnin opas Näyttötutkinnon arvioinnin opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan kehittämispäivät 20.-21.11.2014 Axxell Överby Anne Liimatainen, Opetushallitus Aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan tutkintojen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Perhepäivähoidon tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä Tredu, Tampere 20.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA. VANHUSTYÖN TUTKINTOTOIMIKUNNAN YHTEISTYÖPÄIVÄ Anne Mårtensson Opetushallitus

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA. VANHUSTYÖN TUTKINTOTOIMIKUNNAN YHTEISTYÖPÄIVÄ Anne Mårtensson Opetushallitus AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA VANHUSTYÖN TUTKINTOTOIMIKUNNAN YHTEISTYÖPÄIVÄ 23.5.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen kehittäminen TUTKE2-säädösten toimeenpano

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 19.3.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

VST. Osaamisen ja sivistyksen asialla

VST.  Osaamisen ja sivistyksen asialla VST www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Näyttötutkinnot Ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia tutkintoja Työkokemuksella, opinnoissa tai muun toiminnan kautta hankittu osaaminen osoitetaan

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2016 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAJAN OHJAUS henkilökohtaistamis -prosessin aikana

TUTKINNON SUORITTAJAN OHJAUS henkilökohtaistamis -prosessin aikana TUTKINNON SUORITTAJAN OHJAUS henkilökohtaistamis -prosessin aikana Mitä on aikuisohjaus? Miten poikkeaa muiden opiskelijoiden ohjauksesta? TUTKINNON SUORITTAJAN OHJAUS. Näyttötutkintotoiminnassa ohjaustehtävää

Lisätiedot

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus 4. Vapaasti

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 18.11.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintorakenteen

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN KEHITTÄMISEN PERIAATTEET OPM:n päätös (drno 2/502/2008)

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN KEHITTÄMISEN PERIAATTEET OPM:n päätös (drno 2/502/2008) AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN KEHITTÄMISEN PERIAATTEET OPM:n päätös 25.2.2008 (drno 2/502/2008) Sirkka-Liisa Kärki Opetusneuvos Asiantuntijayksikön päällikkö Sirkka-Liisa.Karki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat 8476 TIEDOTE 1/2015 1 (6) AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat Metsäalan perustutkinto, metsätalouden osaamisala Näyttötutkinnot 1.8.2015 alkaen Uudet metsäalan perustutkinnon perusteet

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

4 Luonnontieteiden ala. 5 Tekniikan ja liikenteen. 6 Luonnonvara- ja ympäristöala

4 Luonnontieteiden ala. 5 Tekniikan ja liikenteen. 6 Luonnonvara- ja ympäristöala PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.1.2017 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset

Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset Opetusneuvos Tarja Riihimäki KEHYSPÄÄTÖS 2015-2018 Keskeiset sopeutustoimet Ammatillinen

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa

Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa Helsinki 19.3.2015 Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 Kirje OKM/62/592/2015 16.09.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten

Lisätiedot

JOENSUU KITEE LIEKSA OUTOKUMPU. Henkilökohtaistaminen ja osaamisen tunnustaminen Aino Rikkinen

JOENSUU KITEE LIEKSA OUTOKUMPU. Henkilökohtaistaminen ja osaamisen tunnustaminen Aino Rikkinen JOENSUU KITEE LIEKSA OUTOKUMPU Henkilökohtaistaminen ja osaamisen tunnustaminen 20.9.2007 Tehokkuutta ja joustavuutta periaatteena toiminnan joustavuus ja luotettavuus aikaa, huomiota ja kunnioitusta asiakkaalle

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2)

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistyön eteneminen Aiemmat ammatillisten tutkintojen asemointia ja tutkinto-järjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista 9.11.2012 Anne Mårtensson Opetushallitus VAMPO 2010-2015 Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot