Mielenterveys- ja päihdepalvelujen laadun kokemusarvioinnin käsikirja 1.0

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mielenterveys- ja päihdepalvelujen laadun kokemusarvioinnin käsikirja 1.0"

Transkriptio

1 HEINI KAPANEN, ANU-RIIKKA RANTANEN, PIA RAINIO, KIRSI SIROLA, ANNE LEINONEN Mielenterveys- ja päihdepalvelujen laadun kokemusarvioinnin käsikirja 1.0

2 Sisällys 1 Mikä on kokemusarvioinnin käsikirja? Kokemusarvioinnin lähtökohdat Vertaisuudesta kohti kokemusasiantuntijuutta Kokemuspohjaisen arviointitoiminnan lähtökohdat Kokemusarvioinnin käsitteet Kokemusarvioinnin välineet Tarvekartoitus Kokemusarviointisuunnitelma Kokemusarviointimenetelmät Rekrytoituminen koulutukseen Kokemusarviointikoulutus Kokemusarviointikoulutus Kokemusarviointikoulutuksen perusteet Kokemusarvioinnin kenttävaihe Arviointiaineiston analysointi ja työpajatyöskentely Palaute koulutus- ja kehittämisprosessista Kouluttajien ja kokemusarvioijien tehtävät Kouluttajien tehtävät ja ohjaus Kokemusarvioijien tehtävät Kokemusarviointikoulutuksen ja -arviointitoiminnan seuranta ja laatukriteerit Oheiskirjallisuutta ja linkkejä Lähteet LIITTEET Liite 1 Malli kokemusarviointikoulutuksen sisällöistä, vuosi Liite 2 Malli koulutukseen hakeutumisesta Liite 3 Sopimusmalli kokemusarvioinnin toteuttamisesta Liite 4 Malli koulutuksen lähijakson palautteen keruusta Liite 5 Malli vaitiolositoumuksesta Liite 6 Malli saatekirjeestä Liite 7 Malli suostumuskirjeestä... 39

3 1 Mikä on kokemusarvioinnin käsikirja? Kokemusarvioinnin käsikirja on tarkoitettu oppaaksi ja työvälineeksi Mielenterveyden keskusliiton kokemusarvioinnin ohjaajille ja kouluttajille, kokemusarvioijille, jäsenyhdistyksille sekä kaikille kokemusarvioinnin kehittämisestä kiinnostuneille. Kokemusarvioinnin käsikirja on laadittu kokemusarviointien ja koulutuskokemusten, arviointikohteista jäsennetyn kokemustiedon ja hyvien käytänteiden pohjalta. Tähän käsikirjaan on koottu kokemusarvioinnin toteuttamiseksi käytänteitä ja malleja, joista kokemusarvioinnin kehittäjä voi valita kulloistakin kokemusarviointitarvetta vastaavat työvälineet sekä kehittää niitä edelleen. Eri yhdistyksissä ja alueilla on erilaisia tapoja toteuttaa kokemusarviointikoulutusta ja arviointia. Kokemusarviointikoulutus ja arviointivälineet on suositeltavaa räätälöidä kulloisenkin tilaajan tarpeita, kokemustietoa ja paikallisia tarpeita vastaavaksi. Käsikirjasta löytyvät kokemusarvioinnin laatukriteerit (ks. Luku 7). Käsikirjaa päivitetään säännöllisesti jäsennettyjen kokemusten ja oivallusten perusteella. Kokemusarvioinnilla pyritään kokemustietoon ja käyttäjälähtöiseen mielenterveys- ja päihdepalveluiden laadun parantamiseen vuoropuhelussa palveluntuottajan kanssa. Kokemusarvioijilla on omaa kokemusta mielenterveyspalveluista ja niiden käyttämisestä. Hyödyntämällä heidän kokemuksellista asiantuntemustaan on tarkoituksena tuottaa uudenlaista kehittämistietoa. Kokemusarvioijat soveltavat aiempaa arviointi- ja tutkimustietoa sekä kollektiivista kokemustietoa arviointivälineitä suunniteltaessa ja arvioitaessa. Arviointitilanteessa he kohtaavat esimerkiksi asukkaat vertaisina ja oman elämänsä asiantuntijoina. Käsikirjan luvussa yksi pohditaan, kenelle käsikirja on tarkoitettu. Luvussa kaksi kuvataan kokemusarvioinnin lähihistoria ja juuret. Luvussa kolme kuvataan kokemusarvioinnin keskeiset käsitteet. Lukuun neljä on koottu kokemusarvioinnin erilaisia työvälineitä. Luvussa viisi kuvataan kokemusarvioinnin koulutus ja luvussa kuusi kerrotaan kouluttajien ja kokemusarvioijien tehtävistä. Luvussa seitsemän kuvataan kokemusarvioinnin ja kokemusarviointikoulutuksen laatukriteerit. Viimeisessä luvussa ja lähteissä on mainittu oheismateriaaleja ja linkkejä kokemusarvioinnin kehittämisen tueksi. 3

4 2 Kokemusarvioinnin lähtökohdat 2.1 Vertaisuudesta kohti kokemusasiantuntijuutta Vertaisuus ja vertaistuki ovat Mielenterveyden keskusliiton toiminnan lähtökohtia. Vertaistuki toiminnan juuret ovat Mielenterveyden keskusliiton 1990-luvun alusta alkaneen oma-aputoiminnan, myöhemmin vertaistuen ja vertaistukitoiminnan perinteessä 1. Mielenterveysongelmia kokeneet ja niistä selviytyneet ovat itse oman elämänsä parhaita asiantuntijoita ja he voivat tukea toisiaan. Mielenterveyden keskusliitossa vertaistuki määritellään omaehtoiseksi, yhteisölliseksi tueksi sellaisten ihmisten kesken, joita yhdistää samankaltainen elämäntilanne 2. Keskusliitossa aloitettiin oma-apuprojekti vuonna 1994, joka kesti 2000-luvun alkuun asti. Oma-apuprojektin tavoitteita olivat mielenterveyskuntoutujien itsehoidon ja selviytymiskeinojen tukeminen vertaistuen avulla ja kuntoutujien sosiaalisen tukiverkoston vahvistaminen. Projektia toteutettiin oma-aputoiminnan toimintamuotoja ja opintomateriaalia kehittämällä sekä tutkimustiedolla oma-aputoiminnan mahdollisuuksista ja vaikutuksista 3. Keskusliitto on kouluttanut mielenterveyspalveluiden käyttäjistä vertaistukihenkilöitä ja vertaisneuvojia järjestöjen kurssityöhön sekä ryhmänohjaaja- ja informaatiotehtäviin luvun alussa vertaisneuvojat aloittivat työnsä Mielenterveyden keskusliiton Tietopalvelu Propellissa, jonka neuvontapisteitä on Helsingissä, Kuopiossa ja Turussa. Propellista saa tietoa ja neuvontaa mielenterveyskuntoutuksesta ja -palveluista. Vertaisneuvojat työskentelevät ammattilaisneuvojien työpareina5. Lisätietoja vertaistuesta löydät www. vertaistuki.fi-sivustolta. 1 Vuorinen & Helasti 1999; Parviainen, Sykäri, Laitinen & Collin. 2 Vertaisuus ja vertaistuki; ks. Vuorinen 2003; ks. Vuorinen & Helasti 1999, Vuorinen & Helasti 1999, 10 11; Vertaistoiminnan historiaa. 4 Auranheimo 2008, 6. 5 Vertaistoiminnan historiaa. 4

5 1990-luvun lopussa Mielenterveyden keskusliitto aloitti yhteistyössä muiden tahojen kanssa kokemuskouluttajien kouluttamisen Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa Iso Käsi -projektissa. Kokemuskouluttajiksi kouluttautuvat mielenterveyskuntoutujat pitävät omaan kokemustietoonsa perustuvia alustuksia koulutustilaisuuksissa ja tuovat mielenterveyskuntoutujien hiljaista tietoa julki. Kokemuskoulutus toimintaa on kehitetty yhteistyössä kokemuskoulutuksen kehittämisverkostoon kuuluvien järjestöjen kanssa. Lisätietoja kokemuskoulutuksesta löydät Syksyllä 2011 Mielenterveysmessuilla perustettiin Mielenterveyden keskusliiton kokemusasiantuntijoiden ja kokemusarvioijien verkosto. Verkostoon voi liittyä yksityishenkilönä kokemusasiantuntijuudesta tai kokemusarvioinnista kiinnostunut henkilö tai ammattilainen. Liitto julkaisee uutiskirjettä, ja se on saatavissa sähköisesti ja postitse. Uutiskirjeellä tiedotetaan kokemustietoon liittyvistä ajankohtaisista asioista. Verkostoon kuuluu tätä käsikirjaa kirjoitettaessa syksyllä 2013 noin 70 henkilöä. Mielenterveysmessuilla järjestetään vuosittainen seminaari kokemusasiantuntijoille ja -arvioijille. 2.2 Kokemuspohjaisen arviointitoiminnan lähtökohdat Kokemusasiantuntemuksen roolin vahvistamista palveluissa ehdotetaan sekä Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa (Mieli 2009) että Ympäristöministeriön Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämisen työryhmän raportissa (2012). Kokemusarvioinnin vakiinnuttamisella edistetään kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman sekä mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämisen työryhmän raportin tavoitteita kokemusasiantuntijuuden ja -arviointitoiminnan osalta. Mielenterveyskuntoutujien kokemusarviointitoiminta käynnistettiin Mielenterveyden keskusliiton Yhteinen ymmärrys ja avunanto mielenterveystyössä YYA -projektissa 6. Projektin aikana toteutettiin kolme kokemustutkijakoulua ja kokemusarviointia Imatralla 2007, Kokkolassa 2008 ja Tampereella Imatralla arvioitiin psykiatrista sairaalaosastohoitoa. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla kokemustutkijat arvioivat kuusi eri palveluntuottajan yksikköä: kaksi psykiatrista osastoa, kolme asumispalveluyksikköä ja päihdekuntoutuksen yksikön 7. Tampereella arvioitiin Tampereen A-Kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö Härmälässä pitkäaikaisasunnottomille päihde- ja mielenterveysongelmaisille henkilöille 8. Kokemusarvioinnin vakiinnuttamista mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisessä toteutetaan vuosina Mielenterveydenkeskusliiton Raha-automaattiyhdistyksen kohdennetulla toiminta-avustuksella. Pääkaupunkiseudulla toteutettiin vuosien aikana kokemusarviointikoulutus ja kaksi kokemusarviointia. Kokemusarviointikoulutukseen osallistui 14 mielenterveyskuntoutujaa. Ensimmäinen kokemusarviointi 6 Salo & Hyväri Salo Salo & Hyväri

6 tehtiin pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa asumispalveluja tuottavan Lilinkotisäätiön kolmessa palvelutalossa. Kokemusarvioijat haastattelivat pareittain palvelutalojen asukkaita ja henkilökuntaa. Toisen kokemusarvioinnin toteuttivat viidestä kuuteen kokemusarvioijaa. Tässä kokemusarvioinnilla selvitettiin Alvi ry:n Laturin Tukiyhteisön jäsenten ja työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia Tukiyhteisön toiminnan laadusta ja kehittämistarpeista. Kokemusarvioijat ovat laatineet kohteisiin kehittämisehdotuksia. Arviointikohteissa esitettyjen toimenpide-ehdotusten jalkautumista seurataan aktiivisesti. Arviointikohteiden toiminnassa ja tiloissa on jo tehty muutoksia kokemusarvioijien ehdotusten pohjalta.kokemusarvioijien raportit löydät Mielenterveyden keskusliiton internet-sivuilta Vuonna 2013 kuuden kokemusarvioijan ryhmä on osallistunut palveluntuottajan tilaamaan sairaala-arvioinnin tekemiseen. Sairaala-arviointi toteutetaan tutustumisena arviointikohteeseen, ohjattuna työpajatyöskentelynä sekä haastatteluina arviointikohteessa. Syksyllä 2013 kolme kokemusarvioijaa osallistui psykiatrista hoitotyötä käsittävän hankkeen loppuarviointiin, joka toteutettiin käyttäjälähtöisesti ohjattuna työpajatyöskentelynä sekä loppuarviointiraportin tuottamisena arvioinnin tilaajalle. Vuoropuhelu vastaavantyyppisistä toimintaa kehittävien muiden asiantuntijaorganisaatioiden ja järjestöjen kanssa ovat edistäneet kokemustietoon pohjaavaa, käyttäjälähtöistä arviointitoimintaa. Koulutetut kokemusarvioijat ovat osallistuneet eri yhteistyökumppaneiden hankkeisiin ja työryhmiin (mm. ympäristöministeriö, Diakoniaopisto, Asumispalvelusäätiö Aspa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) sekä käyneet luennoimassa eri tilaisuuksissa, kuten toukokuussa 2013 järjestetyssä 2nd European Conference on Mental Health Nursing -seminaarissa Turussa sekä Hämeen kesäyliopiston Mielenterveysfoorumi-päivillä Hämeenlinnassa. 6

7 3 Kokemusarvioinnin käsitteet Mielenterveyden keskusliitossa kokemusarvioinnilla pyritään kokemukseen perustuvaan, käyttäjälähtöiseen mielenterveys- ja päihdepalveluiden vaikuttavuuden ja laadun parantamiseen. Kokemusasiantuntijalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on omaa kokemusta mielenterveyden häiriön kanssa elämisestä. Kokemusasiantuntija tai hänen lähiomaisensa on käyttänyt mielenterveys palveluita, joten hänellä on ensi käden tietoa siitä, miten palvelut toimivat ja mitä niissä olisi parannettavaa. Kokemusasiantuntija voi kouluttautua Mielenterveyden keskusliitossa kokemusarvioijaksi, joka toimii palveluiden suunnittelussa, arvioinnissa tai kehittämisessä. Mielenterveyskuntoutujan kokemustiedossa on kysymys laajemmasta kokemuksesta kuntoutujan arkielämässä 9. Kokemustietoon liittyy singulaarinen tieto omasta sairastamisesta ja kuntoutumisesta, yleistettävä tieto eli samankaltaisuus toisten kokemusten kanssa, välineellinen tieto neuvoista ja keinoista sekä arvioiva tietoa kaikista edellisistä mainituista tiedon osa-alueista 10. Kokemusarvioinnissa jäsennetään arvioijien yhteisöllinen yleistettävä kokemustieto ja asetetaan se vuoropuheluun aiemman tutkimus- ja arviointitiedon kanssa. Kokemusarvioijien erilaiset roolit palveluiden kehittämisessä Kokemusarvioinnissa on tarkastelunäkökulmana asiakas- tai käyttäjälähtöisyys ja asiakasymmärryksen edistäminen. Kokemusarvioijien roolit vaihtelevat sen mukaan, mitä arvioidaan, miten arvioidaan ja mihin kysymyksiin halutaan saada vastauksia. Asiakaslähtöisessä arvioinnissa voidaan esimerkiksi haluta tietää, mitä mieltä palvelun käyttäjät ovat palvelusta. Asiakas voi vaikuttaa siihen jo suunnitteluvaiheessa. Syvemmän asiakasymmärryksen saamiseksi palvelun käyttäjien kokemustieto halutaan mukaan jo suunniteltaessa palveluita. Keskeistä on palveluiden kehittäminen, testaaminen ja arviointi vuoropuheluna palveluiden käyttäjien kanssa. (ks. esim. Virtanen 2011, Miettinen 2011). 9 Auranheimo 2008, Auranheimo 2008, 15; ks. Niiniluoto 1996,

8 Kehittämisprosessi voidaannähdä syklinä, jonka jokaisessa vaiheessa annetaan palautetta, ja jonka pohjalta kehitetään uutta. Keskeistä on myös arviointivälineen tai palvelun testaaminen käyttäjillä, josta saadut kokemukset otetaan kehittämisprosessin aineksiksi (ks. kuva 1). Syvempään asiakasymmärrykseen tähtäävä kehittämismalli Palvelu ja sen kehittäminen keskiössä Asiakas tasavertaisena suunnittelussa ja rakentamassa Asiakas arvioi ja antaa palautetta Asiakas Palvelu Kunta/ kaupunki Palveluntuottaja Asiantuntijat Kuva 1. Syvempään asiakasymmärrykseen tähtäävä kehittämismalli Palvelujen käyttäjien erilaiset roolit voivat olla erilaisia. Jokaisella osallisuuden muodolla on vahvuuksia ja heikkouksia. Eri tilanteisiin voidaan räätälöidä erilaisia tapoja osallistua ja arvioida. Käyttäjien osallistumisen ja tasavertaisuuden lisääminen on kaikissa kehittämistyön vaiheissa kuitenkin keskeinen tavoite. 8

9 4 Kokemusarvioinnin välineet Kokemusarviointitoiminnan toteuttamisessa on hyödynnetty erilaisia menetelmiä, joista keskeisemmät on kuvattu seuraavaksi. 4.1 Tarvekartoitus Ennen kokemusarviointitutkimuksen ja koulutuksen aloittamista toteutetaan tarvekartoitus siitä, millä seudulla koulutus- ja kehittämisprosessi voidaan toteuttaa. On tärkeää kartoittaa arvioinnista kiinnostuneet palveluntuottajat ja kokemusarviointikohteeksi päätyneen arvioinnin tilaajan tarpeet ja odotukset. Mielenterveys- ja päihdealan tuottajia voi tiedustella Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistyksiltä (ks. ja alueen muilta toimijoilta. Palveluntuottajia voi kartoittaa myös esimerkiksi sairaanhoitopiirien internet-sivuilta. Tarvekartoitus toimii pohjana koulutuksen arviointitutkimuksen sisältöjen suunnittelulle ja varsinaiselle arviointityölle. On tärkeää kartoittaa myös koulutus- ja arviointiprosessissa mukana olevan yhdistyksen ja muiden yhteistyökumppaneiden tarpeet ja odotukset. Tarvekartoituksessa voit käyttää tukena seuraavia kysymyksiä: 1. Mitä odotuksia ja tarpeita arvioinnin tilaajalla on kokemusarvioinnille? 2. Miten käyttäjä- ja asiakaslähtöistä palautetta on tähän mennessä hyödynnetty arvioitavassa kohteessa? 3. Millainen laadun seurantajärjestelmä arvioinnin tilaajalla on käytössä? Miten sitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä? 4. Mitä hyötyä palvelun tilaajalle on kokemusarvioinnista? Mikä on kokemusarvioinnin tavoite? Mitä arvioinnin tuloksena pitäisi syntyä? Millä aikataululla edetään? 5. Millä arviointivälineillä arviointi toteutetaan? 6. Mitä sidosryhmiä arviointiin voi liittyä? 7. Työnjaosta sopiminen: mikä taho on vastuussa mistäkin ja mitkä ovat toimintamallit? 8. Millainen tutkimuslupamenettelyprosessi arvioinnin kohteella on? Millaisten hakemusten täyttämistä se vaatii ja millä aikataululla? 9. Millaisia kustannuksia arvioinnin tuottamisesta syntyy? 10. Laaditaan arvioitavan kohteen kanssa sopimus kokemusarvioinnin toteuttamisesta (ks. malli Liite 3). 9

10 4.2 Kokemusarviointisuunnitelma Kokemusarvioinnista tehdään kokemusarvioinnin suunnitelma tilaajan kanssa. Se toimii arvioinnin tutkimussuunnitelmana. Kokemusarviointisuunnitelma on tärkeä työväline, sillä se ohjaa arviointiprosessin etenemistä ja sillä anotaan tutkimuslupa arviointiaineiston keräämistä ja analysointia varten. Siinä kuvataan, mitä ja milloin arvioidaan, arvioitavan kohteen toimintaympäristö, tutkimus- tai arviointimenetelmät ja eettisyysnäkökulmat. Kokemusarvioinnin suunnitelmaan lisätään tarvittavat tiedotteet tutkittaville (= saatekirjeet), suostumusasiakirjat sekä vaitiolositoumus (ks. Liitteet 5, 6 ja 7). On hyvä selvittää, mikä taho hyväksyy kokemusarvioinnin tutkimussuunnitelman ja millaisia tutkimuslupia suunnitelmassa tarvitaan. Mikäli arviointisuunnitelma on hyväksytettävä sairaalan tai vastaavan tahon eettisellä toimikunnalla on tärkeää selvittää etukäteen, mitä asiakirjoja eettinen toimikunta edellyttää, ja missä aikataulussa käsittely etenee. Hyviä neuvoja saa vastaavan eettisen toimikunnan sihteeriltä. Arvioinnin tilaaja käsittelee, ehdottaa muutoksia ja hyväksyy suunnitelman sekä myöntää kokemusarviointisuunnitelmassa haettuihin tutkimusaineistoihin tutkimusluvan. Kokemusarviointisuunnitelmasta käy ilmi: 1. Tutkimuksen päämäärä ja alustava lähestymistapa tai teoreettinen viitekehys. Perustelut tutkimuksen toteuttamiselle. 2. Kokemusarvioinnin ja arvioitavan kohteen toimintaympäristö 3. Arviointikysymykset ja aihealue, jota halutaan arvioida 4. Arviointityövälineet eli tutkimusmenetelmät ja aineiston analyysi 5. Kokemusarvioinnin aikataulu 6. Mahdolliset riskit ja niihin varautuminen 7. Tutkimusetiikka ja tutkimusluvat, vaitiolositoumus 8. Lähteet 9. Liitteet: tutkimuksessa tarvittavat tiedotteet (suostumus- ja saatekirjeet), vaitiolositoumus ja muut tutkimusta varten tarvittavat liitteet kuten teemahaastattelu- tai havainnointirunko, kysely- tai haastattelulomake, fokusryhmähaastattelujen teemat. 10. Kokemusarvioinnin suunnitelmaan lisätään myös tutkimusrekisteriseloste. Hyviä ohjeita tutkimuslupa-asioihin saa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan internet-sivuilta (ks. Tutkimuseettinen neuvottelukunta). 4.3 Kokemusarviointimenetelmät Kokemusarviointimenetelmät eli -välineet suunnitellaan ja räätälöidään arvioinnin tilaajan ja kokemusarvioijien kanssa. Ei ole olemassa yhtä kokemusperäistä ja käyttäjälähtöistä kokemusarviointimallia, joka soveltuisi sellaisenaan kaikille. Arviointivälineen tai -välineiden valinta riippuu sitä, mitä halutaan arvioida, millaista ja mihin käyttötarkoitukseen tietoa halutaan kerätä ja mihin kerättyä arviointiaineistoa ja sen tuloksia halutaan hyödyntää myöhemmin. 10

11 Arvioinnista ja arviointivälineistä sovittaessa on suositeltavaa käydä vuoropuhelua arviointitoiminnan laatukriteereistä (Ks. luku 7), arvioinnin eettisyydestä ja luotettavuudesta. Keskustelussa on hyvä käydä lävitse myös sitä, miten arvioinnilla saatuja tuloksia ja kehittämisehdotuksia viedään käytäntöön. On tärkeää pohtia myös siitä, miten seurantaa toteutetaan varsinaisen arvioinnin jälkeen. Mielenterveyden keskusliiton kokemusarvioinnin Internet-sivustoille kootaan lisätietoa www. mtkl.fi / tutkimus kokemusarvioinnin laatukriteereistä. Seuraavaksi on kuvattu erilaisia arviointivälineitä, jotka sopivat erityyppisiin arviointeihin. Eri välineitä voi käyttää myös yhdessä arvioinnin luotettavuuden ja laadun varmistamiseksi (ns. menetelmätriangulaatio). Haastattelu lomakkeen avulla Haastattelulomaketta voidaan käyttää, kun halutaan saada palautetta suuremmalta joukolta palvelujen käyttäjiä. Haastattelulomake on lomakkeen muotoon rakennettu haastattelurunko, joka sisältää sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Haastattelututkimuksissa tutkija on suorassa vuorovaikutuksessa haastateltavan kanssa. Haastattelututkimukset lomakkeella suositellaan tehtäväksi arviointikohteessa siihen erikseen varatussa rauhallisessa tilassa tai esimerkiksi asumispalveluyksiköissä mahdollisuuksien mukaan haastateltavan omassa kodissa. Haastattelija esittää kysymykset ja kirjaa saadut vastaukset joko paperilomakkeeseen tai sähköisesti. Haastattelija voi myös esittää lisäkysymyksiä ja antaa lisätietoja sekä ohjeita haastattelun aikana. Haastateltavalla on mahdollisuus esittää kysymyksiä arvioinnista tai haastattelukysymyksistä. Haastattelu voidaan myös nauhoittaa haastateltavan luvalla (ks. Liitteet 6 ja 7 suostumus- ja saatekirjemallit). Haastattelulomakkeen toimivuus on tärkeää testata eli pilotoida ennen varsinaisia haastatteluja aidossa tilanteessa. Tällöin lomakkeeseen voidaan tehdä vielä tarvittavat muutokset. Haastattelulomakkeen aineisto voidaan analysoida suljettujen kysymysten osalta määrälliseen muotoon esimerkiksi prosentteina tai frekvensseinä ja esittää taulukoina tai kaavioina. Avointen kysymysten vastaukset voidaan analysoida sisällönanalyysillä esimerkiksi Atlas-ohjelman avulla tai teemoittelemalla tai tyypittelemällä aineisto. Lähijaksolla opitaan haastattelusta arviointi menetelmänä ja harjoitellaan haastattelemista ja lomakkeen täyttämistä haastatteluharjoitusten avulla ennen varsinaisia arviointikohteen haastatteluja. Haastatteluharjoituksissa on hyvä olla mukana kolme henkilöä, joista yksi toimii haastattelijan roolissa, yksi haastateltavan roolissa ja yksi havainnoijan roolissa. Haastatteluharjoituksen jälkeen on hyvä käydä keskustelu haastattelun sujumisesta ja siinä huomioitavista asioista. Varsinainen lomakehaastattelutilanne voidaan toteuttaa yksilö- tai parihaastatteluna. Mikäli lomakehaastattelu toteutetaan parihaastatteluna, toinen kokemusarvioija voi toimia haastattelijana ja toinen kokemusarvioija voi kirjata haastateltavan vastaukset lomakkeelle 11

12 tai kannettavalle tietokoneelle. Mikäli haastattelu tallennetaan tietokoneelle, tutkimusaineisto tallentuu jo itse haastattelutilanteessa aineiston myöhempää analyysiä varten. Kokemusarvioijilta saadun kokemustiedon pohjalta suositeltavaa on käyttää kokemusarvioijien parihaastattelua. Se mahdollistaa vertaistuen haastattelutilanteessa ja dialogisen vuoropuhelun haastattelukokemuksia jälkikäteen purettaessa. Teemahaastattelu Teemahaastattelu on menetelmä, jossa haastattelu etenee tiettyjen keskeisten teemojen eli aihealueiden varassa 11. Teemat perustuvat tutkittavasta ilmiöstä jo tiedettyyn 12 ja arvioijien yhteisölliseen kokemustietoon. Teemahaastattelussa kysymysten muoto ja esittämisjärjestys on vapaa. Haastattelija voi rohkaista haastateltavaa tarkentamaan vastaustaan. Keskeistä on teemahaastattelurungon työstäminen vuorovaikutuksessa kokemusarvioijakoulutettavien ja arvioinnin tilaajan kanssa. Tutustumiskäynti on hyvä tehdä arviointikohteeseen ennen teemahaastattelurungon tekemistä. Arviointikoulutuksen lähijaksoilla opitaan haastattelumenetelmästä ja tehdään haastatteluharjoituksia ennen varsinaisia arviointikohteen haastatteluja. Teemahaastattelurunko tai -rungot, on hyvä testata ennen varsinaisia tutkimushaastatteluja. Tällöin teemahaastattelurunkoon voidaan tehdä vielä tarvittavia täsmennyksiä. Hyviä vinkkejä kokemusarvioinnin teemahaastattelurunkoon saat aiemmista kokemusarviointiraporteista. Fokusryhmäkeskustelut Fokusryhmässä (engl. focus groups) keskitytään 5 7 henkilön ryhmissä yhteen teemaan noin tunnin tai puolentoista tunnin ajaksi. Ryhmän vetäjinä toimivat kokemusarvioijat esittelevät ryhmässä käsiteltävän teeman, josta on tiedotettu fokusryhmään osallistuville etukäteen esimerkiksi sähköpostitse. Valitusta aiheesta keskustellaan vapaasti ryhmässä. Vaihtoehtoisesti keskustelijoille voidaan antaa kokemusarvioinnin alustavia tuloksia keskustelun pohjaksi. Keskustelun aikana opitaan toisten näkemyksistä ja löydetään uusia näkökulmia käsiteltävään asiaan 13. Fokusryhmähaastattelut sopivat kun selvitetään palvelun käyttäjien näkemyksiä ja mielipiteitä ryhmässä kerätään käyttäjäpalautetta ja uusia näkökulmia palvelun kehittämiseksi tai ratkaisuehdotuksia uusien innovaatioiden pohjaksi halutaan testata yksilöhaastatteluilla kerättyjä näkökulmia isomman ryhmän keskustelun avulla 11 Hirsjärvi & Hurme 2010, Tuomi & Sarajärvi 2011, Stakes 2006, 24 25; ks. Turunen & Turtiainen

13 Fokusryhmähaastatteluja voidaan käyttää yhdessä määrällisen tai laadullisen arviointiaineiston kanssa. Eri tavoin kerätyllä arviointiaineistoilla voidaan saada tutkittavasta asiasta monipuolisempi kuva kuin yhdellä menetelmällä. Eri menetelmien punnittu käyttäminen lisää arviointitulosten luotettavuutta. Kokemustyöpajat Kokemustyöpajaa on suositeltavaa käyttää esimerkiksi kirjallisten raporttien tai videomateriaalien tai tilojen kokemusarvioinnissa. Kokemustyöpaja sopii silloin, kun halutaan saada uusia käyttäjälähtöisiä näkökulmia asiantuntijatietoon perustuvan näkemyksen tueksi tai sen haastajiksi. Ohjatussa kokemustyöpajassa kokemusarvioijat tutustuvat arvioitavaan kohteeseen tai materiaaliin, käyvät dialogista vuoropuhelua ja asettavat täsmennetyn arviointitavoitteen. Tämän jälkeen arvioijat laativat yhteiskeskustelun pohjalta kirjallisen arvioinnin arvioitavan kohteen tai materiaalin vahvuuksista, esteistä ja kehittämissuosituksista kokemusperäisestä ja käyttäjälähtöisestä näkökulmasta. Kokemustyöpajoja pidetään kolmesta viiteen kappaletta arvioitavan kohteen laajuudesta riippuen. Arvioinnin toteuttaminen tällä menetelmällä mahdollistuu lyhyelläkin aikataululla. Käyttäjätarinat Käyttäjätarinoita voi kerätä eri tavoin: seuraamalla ja havainnoimalla tai visualisoimalla käyttäjien arkitilanteita tai haastattelemalla. Tarkoituksena on kerätä palvelun käyttäjältä aitoa arkielämän tietoa. Käyttäjätarinat voidaan rakentaa narraatioina tai kuvata visuaalisesti. Käyttäjätarinoita on hyvä kuvata useampia erilaisia. Ne voivat olla realistisia tai tulevaisuuden käyttäjätarinoita. Realistinen käyttäjätarina kuvaa palvelun käyttäjän arkea sellaisena kuin se nyt on. Tulevaisuuden käyttäjätarinalla pyritään kuvaamaan sitä, millaista palvelun käyttökokemuksen tulisi olla. Käyttäjätarinoita voidaan hyödyntää arviointiaineistona haastattelujen ja havainnoinnin rinnalla. Käyttäjätarinat voidaan kerätä myös yhteissuunnittelun työpajoissa, jotka koostuvat palvelun käyttäjistä sekä palvelun suunnittelijoista ja toteuttajista. Käyttäjäraati Käyttäjä- tai kokemusraati on koottu mielenterveyspalveluista kokemusta omaavista käyttäjistä, jotka on koottu tiettyä tarkoitusta varten, ja jotka kokoontuvat useammin kuin kerran. Käyttäjäraadin tavoitteina voivat olla esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen laadun arviointi, asiakaspalautteen kerääminen ja hyödyntäminen, palveluiden testaaminen, ideoiden kerääminen, tiedottaminen, kokemusasiantuntemuksen kehittäminen, asiakkaiden välinen vertaisoppiminen ja parhaiden käytänteiden välittyminen. 13

14 Käyttäjäraateja eli asiakasraateja on toteutettu vanhusten palveluissa, päivähoitopalveluissa, yhdyskuntasuunnittelussa ja vammaisten asumispalveluissa. Käyttäjä- tai kokemusraadissa keskustellaan ko. palvelun laatuun ja sen kehittämiseen liittyvistä asioista sekä kootaan yhdessä parannusehdotuksia kehittämistyön pohjaksi palveluista vastaavalle johdolle ja työntekijöille 14. Käyttäjäraadin jäsen osaa kertoa omista käyttökokemuksistaan tai kuvitella, miltä tuntuisi käyttää ko. palvelua pohtia palvelun suhdetta omaan arkeensa ja tarpeisiinsa tunnistaa ongelmakohtia, antaa parannusehdotuksia Kysely Kysely tehdään stukturoidun kyselylomakkeen avulla, joka koostuu etukäteen rakennetuista, vakioiduista kysymyksistä. Kyselyssä voi olla myös avoimia kysymyksiä, joihin vastaaja voi kirjoittaa vapaasti mielipiteensä tai näkökulmansa. Kyselytutkimukset toteutetaan yleensä posti- tai internet-kyselynä. On hyvä huomioida, että internet-pohjaiset kyselyt (esim. webropol tai Surveypal) eivät ole kuitenkaan kaikkien vastaajien käytössä, eivätkä kaikki vastaajat halua käyttää niitä. Internet-pohjaisten kyselyjen vastausprosentti voi jäädä muutenkin alhaiseksi. On hyvä varautua myös vaihtoehtoiseen tapaan toteuttaa kysely esimerkiksi postitse tai puhelimitse. Kysely voi sopia, jos halutaan kerätä suurelta joukolta palvelujen käyttäjiä tai arvioitavia kohteita mitattavaa, määrällistä kartoittavaa tietoa. Kyselyjen tulosten mittaamisesta ja analysoinnista löytyy lisätietoa KvantiMOTV menetelmätietovarannosta (ks. ja kvantitatiivisesta tutkimusmenetelmäkirjallisuudesta sekä avoimien yliopistojen/yliopistojen kvantitatiivisten menetelmien kursseilta. 4.4 Rekrytoituminen koulutukseen Hyvä tapa toteuttaa kokemusarviointikoulutuksen rekrytointi on tehdä se yhdessä paikallisen jäsenyhdistyksen kanssa. Jäsenyhdistys tuntee paikalliset tarpeet ja kokemusarvioinnista mahdollisesti kiinnostuneet koulutettavat. Jäsenyhdistykseltä voi tiedustella koulutustilojen vuokrausta, ruokailumahdollisuutta koulutuksen aikana, tukea koulutuksesta tiedottamiseen ja rekrytointiin ja mahdollisia arviointikohteita. Jäsenyhdistyksestä on hyvä pyytää myös yhteyshenkilöä kokemusarviointikoulutuksen ja arvioinnin ajaksi. 14 ks. Heiskanen ym

15 Koulutukseen hakeutuvien on hyvä täyttää hakulomake (ks. Liite 2 Malli koulutukseen hakeutumisesta), joka lähetetään hakuajan päättymiseen mennessä kouluttajille postitse tai sähköpostitse. Hakuajan päättymisen jälkeen kouluttajat haastattelevat hakijat ja hakulomakkeet dokumentoidaan. On hyvä kiinnittää huomioita hakijoiden motivaatioon osallistua koulutukseen, kiinnostukseen kehittää mielenterveyspalveluita, jaksamiseen ja kuntoutumiseen, mahdollisuuteen varata aikaa osallistua koulutukseen ja tehtävien tekemiseen sekä työskentelyyn ryhmässä. Suositeltavaa on ottaa koulutukseen enintään koulutettavaa, jotta jää aikaa ja resursseja koulutettavien ryhmä- ja yksilöohjaukseen koulutuksen aikana. Valituille koulutettaville on hyvä tiedottaa puhelimitse ja sähköpostitse valituksi tulemisesta. Kokemusarviointikoulutuksesta voi tiedottaa Mielenterveyden keskusliiton Internet-sivuilla, jäsenille suunnatussa Revanssi-lehdessä, kokemusasiantuntijoiden verkostokirjeellä sekä keskusliiton jäsenyhdistyksille lähetettävällä jäsenkirjeellä. Tiedottamiseen saat lisäneuvoja ja tukea MTKL:n kokemusarvioinnin tutkimusassistentilta ks. tutkimus. 15

16 5 Kokemusarviointikoulutus 5.1 Kokemusarviointikoulutus Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia mielenterveyskuntoutujille osallistua mielenterveystyön tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Koulutuksessa kokemuksia sairastumisesta, palveluiden käytöstä ja kuntoutumisesta opitaan käyttämään arviointityön lähtökohtana ja tutkimus- ja kehittämisvälineenä. Kokemusarviointikoulutus on hyvä suunnitella vuoropuheluna kokemusarvioijien, kokemusarvioijakouluttajien, paikallisyhdistyksen ja arvioinnin tilaajan kanssa. Kokemusarviointikoulutus toteutuu vertaistoimintana ja yhteisöllisyyden periaatteella. Yhteisöllisyys tarkoittaa erilaisten kokemusten jakamista ja pohtimista ryhmässä, yhteistä tiedon rakentamista ja vuoropuhelua sekä vertaistukea sekä opintojen aikana että varsinaisessa arviointitoiminnassa. Keskeistä on myönteisen ajattelun, mahdollisuuksien sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeisyyden edistäminen. Voimavaroilla tarkoitetaan asioita, jotka antavat voimia ja tukevat selviytymisessä 15. Kokemusarviointikoulutuksessa pyritään kokemusarvioijan osallisuuden vahvistumiseen. Kokemustietoon pohjaava, käyttäjälähtöinen arviointitoiminta perustuu osallistuvan arvioinnin ajattelulle. Arviointitoiminnassa pyritään tutkimalla oppimisen ja toimintatutkimuksen keinoin arviointiaineiston keruuseen ja analysointiin. Varsinainen kokemusarviointikoulutus muodostuu lähi- ja etäjaksoista, mielenterveys- ja tai päihdepalveluiden arviointivaiheesta ja ohjatusta työpajatyöskentelystä. Koulutuksen aikana on suositeltavaa mahdollistaa kokemusarvioijille henkilökohtainen ohjaus ja rohkaista jokaista löytämään oma osaamisensa ja sen käyttöönotto arviointitoiminnassa. Oppimisen tukena voi käyttää Kokemusarvioinnin oppimisalustaa (esim. Moodle), johon opetusmateriaali ja oppimisprosessi voidaan dokumentoida. Oppimisalusta tarjoaa mahdollisuuden kokemusarvioijien väliseen keskusteluun ja oivalluksiin sekä kouluttajien ohjaukseen sähköisesti. 15 Ojansuu & Vuorinen 2002,

17 Kokemusarviointikoulutus jakautuu kolmeen toisiaan seuraavaan ajalliseen vaiheeseen: 1. kokemusarviointikoulutuksen perusteet (10 lähipäivää) 2. kenttävaihe (n. 1 2 kk) 3. työpajat (3 5 työpajaa) Koulutuksen ja kehittämisprosessin ensimmäinen vaihe on kokemusarviointikoulutus. Kokemusarviointikoulutuksen lähijaksot kestävät kaksi ja puoli kuukautta. Koulutus muodostuu lähijaksoista, etäjaksoista, mielenterveyspalveluiden arviointivaiheesta ja työpajatyöskentelystä. Etäjaksoilla oppimisen tukena on puhelimitse ja sähköpostitse tapahtuva ohjaus sekä kokemusarvioinnin oppimisalustalla tarjottava ohjaus. Koulutuksen toinen vaihe on mielenterveyspalvelujen arviointivaihe eli kenttävaihe. Kokemusarvioijiksi koulutettavat esimerkiksi haastattelevat pareittain arvioitavien kohteiden asukkaita/palveluiden käyttäjiä ja henkilökuntaa. Kolmas vaihe on kokemusarvioijien ohjattu työpajatyöskentely, jossa kokemusarvioijat pohtivat ja jäsentävät kerättyä arviointiaineistoa ja laativat kehittämisehdotuksia yhteisöllisesti ohjattuna työpajatyöskentelynä. Arvioinnin alustavat tulokset on tärkeää käsitellä ja testata arvioinnin kohteena olevilla henkilöillä siihen sopivassa foorumissa esimerkiksi asukkaiden yhteisökokouksessa. Arviointiaineisto on tärkeää asettaa myös arvioitavan kohteen johdon tai johtoryhmän kommentoitavaksi ja pohdittavaksi. Kommentoitua aineistoa on tärkeää käyttää varsinaisen arviointiaineiston luotettavuuden peilinä. Samalla saadaan palautetta arviointiprosessista, alustavasta raportista ja sen tuloksista. Kokemusarvioinnin raportit viimeistellään Mielenterveyden keskusliiton toimesta. Arviointiraporttien ensimmäisestä julkistamisesta päättää arvioitava taho. Arviointikohteiden tutkimusprosessista, tuloksista ja kehittämisehdotuksista järjestetään tiedotustilaisuus ja mahdollisuuksien mukaan kokemusperäistä arviointia edistäviä työpajoja ja seminaareja. Kokemusarviointitulosten jälkeen suunnitellaan arviointitulosten ja kehittämisehdotusten jalkautumisen seuranta yhdessä palveluntuottajan kanssa Kokemusarviointikoulutuksen perusteet Kokemusarviointikoulutus jaetaan kolmeen osaan, 1) kokemusarvioinnin perusteisiin, 2) kokemusarvioinnin kenttätyöhön eli varsinaiseen arviointityöhön ja 3) työpajoihin. Kokemusarvioinnin perusteet -koulutus kestää kenttätyövaihe mukaan lukien puolesta vuodesta vuoteen. Yhteen koulutusprosessiin valitaan enintään mielenterveys- tai päihdekuntoutujaa tai omaista tai läheistä hakemuksen ja haastattelujen perusteella. Mallin koulutukseen hakeutumisesta löydät Liitteestä 2. Koulutus- ja kehittämisprosessi perustuu vertaisuudelle, yhteisöllisyydelle ja voimavaroja tukevalle työotteelle Voimavaroja tukevasta työotteesta ks. Katajainen, Lipponen, Litovaara

18 Lähijaksot koostuvat viidestä tai kuudesta kahden päivän koulutuspäivästä. Lähipäivien sisällöt räätälöidään arvioitavan kohteen ja koulutettavien tarpeisiin sopiviksi. Koulutuspäivien sisällöt voivat koostua joistakin seuraavista teemoista: kokemuksellisuus arviointityön lähtökohtana, elämäntarinoiden reflektointi kehittävän työotteen näkökulmasta, aiemmat kokemukset kokemusarvioinnista ja niiden tuloksista, ihmisoikeudet mielenterveyden palveluissa, laadun määrittäminen mielenterveyspalveluissa, laadullisen ja/tai kvantitatiivisen arviointiotteen perusteet, arviointikohteeseen tutustuminen, arviointivälineen tai -välineiden työstäminen yhteisöllisesti, palvelumuotoilu ja kentälle valmistautuminen. Koulutuksessa voidaan hyödyntää esimerkiksi teoksia: Elämäntarinoista kokemustutkimukseen 17 ja Kokemuksen muodonmuutos 18 sekä aiempia kokemusarviointiraportteja (ks. Lähijaksojen aikana on tärkeää mahdollistaa koulutettaville ryhmä- ja yksilöohjaus. Ryhmätai yksilöohjauksessa on mahdollista saada tukea ja ohjausta tehtävien tekemiseen, tietokoneella työskentelyyn, arviointivälineiden käyttöönottoon tai jaksamisen tukemiseen liittyviin kysymyksiin. Koulutuksen aikana on mahdollista käyttää Kokemusarvioinnin työkirjaa 19 ja käsikirjaa, jotka ovat koulutuksen toteuttamisen apuvälineitä sekä kouluttajille että kokemusarvioijakoulutettaville. Oppimisen tukena voi käyttää myös Kokemusarvioinnin oppimisalustaa (esim. Moodle), johon opetusmateriaali ja oppimisprosessi voidaan dokumentoida. Oppimisalustaa voi siis hyödyntää koulutuksen aikana tuotettujen materiaalien säilytyspaikkana. Oppimisalusta tarjoaa mahdollisuuden kokemusarvioijien väliseen keskusteluun ja oivalluksiin sekä kouluttajien kokemusarvioijille antamaan ohjaukseen sähköisesti. Parhaimmillaan oppimisalusta tarjoaa foorumin kokemustiedon ja uusien näkökulmien, innovaatioiden ja hyvien käytänteiden välittämiseen. Kokemusarviointikoulutuksen perusteet -jakson yhden mallin löydät myös liitteestä 1. Kokemusarviointikoulutuksessa vuonna 2012 kokemusarvioijakoulutettaville pidettiin pareittain haastatteluharjoitustapaamisia ohjaavien kouluttajien kanssa. Koulutettavat harjoittelivat työstämäänsä haastattelurunkoa käyttämällä nauhuria ja haastattelemalla kouluttajaa. Haastatteluharjoitusten jälkeen pidettiin yhteinen palaute- ja reflektiokeskustelu koulutettavien ja ohjaavien kouluttajien kanssa haastattelukokemuksista ja huomioista 20. Kokemusten mukaan kunkin lähijakson jälkeen on hyvä olla viikon mittainen etäjakso. Etäjakson aikana koulutettavalla on mahdollisuus pohdiskella ja jäsentää lähijakson aikana keskusteltua ja opittua. Etäjakso tarjoaa mahdollisuuden myös lähijaksoilla yhdessä sovittujen tehtävien tekemiseen sekä henkilökohtaiseen ohjaukseen joko puhelimitse, 17 Hyväri, S. & Salo, M. (toim.) Elämäntarinoista kokemustutkimukseen. Pori: Mielenterveyden keskusliitto. 18 Beresford, P & Salo, M Kokemuksen muodonmuutos. Pori: Mielenterveyden keskusliitto. 19 Hyväri,S. & Kapanen, H. & Leinonen, A & Peltola, N Kapanen

19 sähköpostitse tai tapaamalla koulutettavaa. Henkilökohtaisen ohjauksen tarpeita voivat olla esimerkiksi tietokoneen käyttö, tehtävien sisältöjen ohjaus tai henkilökohtaisen jaksamisen tukeminen. Ennen tutustumiskäyntiä arviointikohteeseen kokemusarvioijien olisi hyvä paneutua arviointikohteesta saatavaan ennakkomateriaaliin (esitteet, arviointisuunnitelma, Internetsivut) lähijaksojen aikana. Kokemusarvioijat voivat laatia heitä askarruttavia kysymyksiä pareittain tutustumansa ennakkomateriaalin pohjalta. Kysymykset voidaan esittää tutustumiskäynnin aikana. Tutustumiskäyntiä varten on hyvä varata riittävästi aikaa (esim. yksi puolipäivää) matkoineen. On hyvä sopia, kuljetaanko tutustumiskäynnille yhtenä ryhmänä vai tavataanko arviointikohteessa. Tutustumiskäynnillä on hyvä olla ainakin toinen kouluttajista mukana. Tutustumiskäynnin anti on hyvä käydä lävitse yhteisöllisesti seuraavassa kokemusarvioijien työpajassa tai siihen varatussa koulutuspäivässä. Tutustumiskäynnistä ja sen jälkeisestä palautekeskustelusta on hyvä laatia yhteinen muistio, joka jaetaan kaikille kokemusarvioijille Kokemusarvioinnin kenttävaihe Kokemusarviointikoulutuksen perusteet -osion jälkeen seuraa kokemusarvioinnin kenttävaihe. Varsinaista kenttävaihetta edeltää informaatiokäynti arviointikohteeseen. Informaatiokäynnin voivat tehdä kouluttajat ja kokemusarvioijat yhdessä. Informaatiokäynnillä tavataan arvioitavan kohteen mahdollisia tutkittavia, kerrotaan tulevasta kokemusarvioinnista, sen etenemisestä, vapaaehtoisuudesta osallistua arviointitutkimukseen ja tutkimusluvista saate- ja suostumuskirjeineen. Samalla tutkittavia voidaan informoida siitä, miten arviointiaineistoa tullaan jäsentämään ja mihin sitä käytetään. Informaatiokäynnin aikana on potentiaalisilla tutkittavilla mahdollisuus kysyä ja tarkentaa heitä askarruttavia asioita. Samalla saadaan arvokasta lisätietoa arvioitavasta kohteesta, arviointitarpeista ja palvelun käyttäjien näkökulmista. Kenttävaiheen aikana kokemusarvioijakoulutettavat harjoittelevat keräämällä arviointiaineistoa aidossa arviointikohteessa kokemusarviointisuunnitelmassa sovitun mukaisesti. Koulutuksen kenttävaiheeseen on hyvä varata noin puolestatoista kahteen kuukautta. Ennen kenttävaihetta on suositeltavaa varata riittävästi aikaa pienryhmäohjaukseen arviointityövälineen harjoittelua varten. Ennen kentälle lähtöä osa koulutettavista toivoi ryhmätapaamista. Ryhmätapaamisessa käytiin yhdessä lävitse koulutettavien toivomuksen mukaan kenttävaiheeseen liittyviä käytäntöjä, suostumus- ja saatekirjettä sekä kenttävaiheesta ja arviointikohteesta nousseita muita kysymyksiä Kapanen

20 Kenttävaiheen onnistuminen edellyttää hyvää yhteistyötä myös arvioitavan kohteen kanssa, kun sovitaan tutustumis- ja informaatiokäynneistä, kenttävaiheen toteuttamisen ajankohdasta sekä alustavien tulosten esittelystä sekä raportin luovuttamisesta tai julkaisemisesta. Kentällä ohjaajalla on tarpeellista olla mukanaan seuraavia työvälineitä: matkaliput, kulkuvälineiden aikataulut ja reittiopas arviointikohteeseen käyttäjälähtöisen arvioinnin tiedotteet tutkittaville (= suostumus- ja saatekirjeet) arviointivälineet sekä arvioijlle että arvioitaville (esimerkiksi teemahaastattelun runko) nauhuri, USB tikut, läppäri(t), digikamera, mikäli niille on tarvetta tusseja, fläppipaperia, muistiinpanopaperia tilojen varmistus; ruoka, haastattelutilat, taukotila kokemusarvioijien reflektiota varten arviointikohteen yhdyshenkilön puhelinnumero kokemusarvioijien puhelinnumerot Haastattelutilanteessa kokemusarvioijakoulutettava kohtaa haastateltavan vertaisena ja oman elämänsä asiantuntijana. Haastattelija aluksi esittelee itsensä ja kertoo lyhyesti, että hänellä tai hänen lähiomaisellaan on kokemusta mielenterveyden häiriön kanssa elämisestä ja mielenterveyspalveluiden käyttämisestä. Tämä mahdollistaa vertaisuuden haastattelutilanteessa ja voi omalta osaltaan auttaa luomaan ilmapiirin, jossa vaikeistakin kokemuksista voi olla helpompi puhua. Haastateltavalla sekä haastattelijalla on oman kokemuksensa kautta ensi käden tietoa siitä, miten palvelut toimivat ja mitä niissä oman kokemuksensa perusteella olisi parannettavaa. Haastattelija pystyy myös käyttämään omaa kokemustaan, ns. hiljaista tietoa, avukseen tehdessään tarkentavia lisäkysymyksiä haastattelun edetessä. On hyvä varautua siihen, että yhdellä kouluttajalla on mahdollisuus olla läsnä haastattelujen aikana arviointikohteessa. Näin mahdollistuu tuen saaminen haastattelujen aikana. Arviointien jälkeen on tärkeää käydä palautekeskustelut koulutettavien kanssa. Kouluttaja kirjaa reflektiokeskustelujen pääkohdat myöhemmäksi tukiaineistoksi kenttävaiheen ja koulutettavien ohjaamisen kehittämiseksi. Koko kenttävaiheen jälkeen on vielä suositeltavaa käydä yksi yhteinen reflektiokeskustelu kokemusarvioijien kanssa, jossa käydään kenttävaiheen tunnelmat, arvioinnin toteuttaminen haasteineen ja onnistumisineen. Samalla opitaan arvioinnin kenttävaiheesta ja voidaan keskustella siitä, miten arvioinnin kenttävaihe olisi hyvä jatkossa tehdä toisin Arviointiaineiston analysointi ja työpajatyöskentely Kun kokemusarviointiaineisto on koottu kenttävaiheen aikana, seuraa arviointiaineiston käsittely, jäsentäminen ja analysointi. Aineiston analyysistä ja jäsentämisestä sekä työpajoista on hyvä sopia kokemusarvioijien kanssa. Kokemusarvioinnin alustavia tuloksia sekä kehittämisehdotuksia jäsennetään yhteisöllisesti kokemusarvioijien ohjatuissa työpajoissa. Valmis raportti asetetaan sekä kokemusarvioijien että arvioitavan kohteen kommentoitavaksi ennen taittoa ja julkaisua. 20

21 5.1.4 Palaute koulutus- ja kehittämisprosessista Koulutus- ja kehittämisprosessissa hyödynnetään aiemmista arviointiprosesseista kertynyttä kokemustietoa. Tärkeää on pyytää palautetta ja dokumentoida palaute koulutettavilta koulutus- ja kehittämisprosessia ennen, sen aikana ja sen jälkeen koulutuksen edelleen kehittämiseksi. Palautetta on hyvä saada myös kouluttajilta ja arvioinnin kohteena olevalta taholta ennen kehittämisprosessia, kehittämisprosessin aikana ja sen jälkeen. Palautteessa on hyvä kysyä sekä vahvuuksia että kehittämiskohteita. Palautteen voi analysoida sisällönanalyysillä tai esimerkiksi SWOT-analyysiä tai SWAT-analyysiä soveltamalla. Kun palautetta kerätään jo koulutuksen aikana, saatuja näkemyksiä voidaan käyttää ja koulutuksen sisältöjä suunnata jo koulutuksen aikana. Odotukset koulutuksesta on hyvä kerätä koulutuksen alussa ensimmäisellä lähijaksolla. Odotuksia voidaan pohtia ensin yksin, ja sitten pareittain. Kunkin koulutettavan odotukset voidaan kerätä esimerkiksi henkilökohtaisiksi odotuksiksi kunkin koulutettavan omalle fläpille. Fläpeille kirjattuihin odotuksiin voidaan palata kurssin viimeisellä lähijaksolla. Toinen tapa koota odotuksia on käyttää esimerkiksi kuvakortteja. Jokainen koulutettava ottaa kouluttajan esille laittamista kuvakorteista sellaisen kortin, joka kuvaa hänen odotuksiaan ja toiveitaan koulutuksesta. Istutaan ympyrämuodossa ja käydään keskustelukierros jokaisen koulutettavan odotuksista. Lisää erilaisista toiminnallisista menetelmistä löytyy esimerkiksi teoksesta Ryhmä toimimaan 22 tai Toiminnallisia harjoituksia ryhmän kehittämiseksi 23. Hyväksi käytänteeksi pääkaupunkiseudulla 2012 toteutetussa koulutuksissa muodostui lähijakson ensimmäisen päivän jälkeen yleisen tunnelmakierroksen ( fiilisten ) läpikäyminen ja lähijakson toisen päivän jälkeen palautteen kerääminen lomakkeella (ks. Liite 4). Koulutettavilta voi kysyä esimerkiksi palautetta joidenkin seuraavien kysymysten avulla: Mitä olen oppinut tähän mennessä? Mitä kokemus tai uudet ideat minulle merkitsevät? Mihin en vielä saanut vastausta? Mitä haluaisin oivaltaa seuraavaksi? Mistä tuon tiedon tai taidon voisin saada? Mitä opintojen aikana tapahtui? Mikä oppimisprosessissa on ollut antoisaa? Mikä oppimisprosessissa on ollut haasteellista? Miten kehittäisin koulutusta ja kehittämisprosessia? Miten ryhmä on tukenut oppimistani? Mitä vien kotiin/järjestöön, mitä otan käyttöön omassa toiminnassani? 24 Kenttätyövaiheen aikana on luonteva tapa pyytää palautetta aineiston keruun jälkeen yhteisissä kokemusarvioijien reflektiokeskusteluissa, joissa samalla käydään lävitse arvioinnin 22 Leskinen, E Ryhmä toimimaan. Juva: PS-kustannus. 23 Kataja, J.& Jaakkola, T. & Liukkonen, J Juva: PS-kustannus. 24 Mukaellusti Kansan Sivistyön Liitto KSL ry,

22 keruutilanne esimerkiksi haastattelu- tai havainnointitilanteet ja niihin liittyvät tunnelmat ja kokemukset. Kun palautekeskustelu dokumentoidaan, voidaan kirjattuja oivalluksia ja huomioita käyttää arviointiaineiston analyysin tukena. Hyväksi käytänteeksi pääkaupunkiseudulla toteutuneessa koulutuksessa muodostuivat lyhyet, pienet reflektiotuokiot kokemusarvioijien kanssa heti haastattelupäivien jälkeen ja yksi yhteinen kokemusarvioijien palautekeskustelu, kun koko kenttätyön aineisto oli kerätty. Koulutuksesta saadusta palautteesta on suositeltavaa laatia yhteenvetoraportti, joka toimii toiminnan kehittämisen dokumentaationa uusia koulutuksia suunniteltaessa ja toteutettaessa. Raportissa on hyvä käydä lävitse vahvuudet, heikkoudet sekä koulutettavilta ja kouluttajilta tulleet kehittämisehdotukset sekä se, mihin toimenpiteisiin kehittämisehdotusten pohjalta ryhdytään. 22

23 6 Kouluttajien ja kokemusarvioijien tehtävät 6.1 Kouluttajien tehtävät ja ohjaus Kokemusarviointikoulutuksen ohjaus on hyvä toteuttaa työparityöskentelynä, joka koostuu kouluttajasta ja kokemusarvioijakouluttajasta. Ohjaajan/kouluttajan tehtävät kokemusarvioijan työpari koulutuksen suunnittelu ja yhteydenpito arvioitavaan kohteeseen sekä yhteydenpito koulutukseen liittyviin muihin kouluttajiin tai yhteistyökumppaneihin kouluttaminen ja ohjaaminen palautteen antaminen tehtävistä koulutusprosessin palautteen suunnittelu, keruu ja arviointi koulutuksen käytännön järjestelyjen hoitaminen (kahvit, kurssitilat, koulutuksesta tiedottaminen, oppimismateriaalien päivittäminen ja monistaminen) ryhmä- ja yksilöohjaus koulutuksen lähijaksojen ja etäjaksojen aikana Koulutuksen aikana on tärkeää mahdollistaa sekä yksilö- että ryhmäohjaus aina tarvittaessa siihen erikseen varattuna ajankohtana. Kokemuksen mukaan erilliseen ryhmä- tai yksilöohjaukseen on hyvä varata toisen kouluttajan työajasta noin 10 tuntia/kuukaudessa. Kokemusten mukaan ryhmäohjaukselle on ollut tarvetta, kun on toivottu ohjausta tietokoneen käyttöön, tehtävien pohtimiseen ja tekemiseen tai on valmistauduttu tulossa olevaan seminaariesitykseen. Yksilöohjauksessa on käsitelty kokemusarvioijan elämäntilanteeseen ja jaksamisen tukemiseen liittyviä kysymyksiä sekä saatu tukea tietokoneen käyttöön ja aineiston litteroimiseen ja alustavaan analyysiin. Kokemusarvioijan tehtävät kouluttajana kouluttajan työpari kokemusarvioinnin ja arviointiprosessin kokemusasiantuntija koulutuksen toteuttaminen yhdessä kouluttajien kanssa koulutusprosessin palautteen suunnitteluun, keruuseen ja arviointiin osallistuminen ryhmä- ja yksilöohjaus koulutuksen lähijaksojen aikana 23

24 6.2 Kokemusarvioijien tehtävät Kokemusarvioijakoulutuksen käyneet kokemusarvioijat voivat toimia useissa tehtävissä kuten palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa kokemusasiantuntijoina erilaisissa työryhmissä luennoitsijoina oppilaitoksissa, seminaareissa, yleisötilaisuuksissa tiedotustapahtumissa työyhteisöjen toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä kirjallisten materiaalien tuottamisessa arviointiselvitysten tuottamisessa kokemusarvioijamentoreina. Kokemusarvioijilta on hyvä kysyä, millaista täydennyskoulutusta ja ohjausta he tarvitsevat. Tarpeet voivat liittyä ohjaus- ja työryhmien jäsenenä toimimiseen esiintymis- ja argumentaatiotaitoihin esitysten ja raporttien kirjoittamisen taitoihin arviointityövälineiden soveltamiseen ja arviointimenetelmiin kehittävän ja yhteistoiminnallisen työotteen hyödyntämiseen mielenterveyspalveluita suunniteltaessa, kehitettäessä ja /tai arvioitaessa kehittävän ja yhteistoiminnallisen työotteen hyödyntämiseen yhdistystoimintaa suunniteltaessa, kehitettäessä ja arvioitaessa 24

25 7 Kokemusarviointikoulutuksen ja -arviointitoiminnan seuranta ja laatukriteerit Kokemusarviointitoimintaa on tärkeää seurata ja arvioida systemaattisesti. Arviointitoiminnan laadun valvonta jakautuu kahteen osa-alueeseen; 1) kokemusarviointikoulutuksen laadun seurantaan ja arviointiin sekä 2) arviointitoiminnan laadun seurantaan ja arviointiin. Kokemusarvioinnin laatu Laadun seurannan ja arvioinnin tukena toimivat Kokemusarvioinnin käsikirja ja kokemusarviointikoulutuksen ja arviointitoiminnan laatukriteerit. Kokemusarvioinnin laatukriteereitä ovat: Arviointi perustuu aina kirjalliseen sopimukseen ja arviointisuunnitelmaan, jotka on hyväksytetty palveluntuottajan hallituksessa, vastaavassa päätöksentekoelimessä ja tai niille on saatu eettisen/tutkimustoimikunnan lupa. Malleja sopimuksesta ja arviointisuunnitelmasta on Kokemusarvioinnin käsikirjassa. Arviointiaineisto on kerätty, analysointi ja dokumentoitu laadullisen tutkimuksen kriteerit huomioonottavalla tavalla. Arviointitoiminnan on täytettävä tutkimuksen/ arvioinnin eettiset näkökulmat. Dokumentaatio käy ilmi arviointisuunnitelmasta ja arviointiraportista. Arviointiprosessin eri vaiheet on dokumentoitu selkeästi arviointiraportissa. Kehitettävät näkökulmat ja aineiston heikkoudet arviointiaineistossa on tuotu avoimesti esille. Arviointitoiminnan aikana on varmistettu kokemusarvioijien parityöskentely ja säännöllinen ryhmäohjaus ennen kenttätyövaihetta, sen aikana ja tarvittaessa jokaisen kenttävaiheen jälkeen. Dokumentaatiosta käy ilmi parityöskentelyn ja ryhmäohjauksen ja osallistujien määrät, ajankohta, sukupuoli ja keskusteltu teema. Kokemusarvioijille on varattu yksilöohjausta tarvittaessa henkilökohtaisen jaksamisen tukemiseksi 25

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE PÄMI-hanke kehittämisen lähtökohtana PÄMI Päihde- ja mielenterveys avokuntoutuksen

Lisätiedot

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi - Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms)

Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms) MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN KOKEMUSARVIOINTI JA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA Vöyri 8.9.2009 Anne-Marita Ruuska, Kaisa Saavalainen ja Markku Salo Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms) TAUSTAA: YaY-hanke: asukkaat

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin Yhteistyösuunnitelma n ja Jämsän kaupungin välillä Aspa -säätiö (ent. Asumispalvelusäätiö ASPA) on vuonna 1995 perustettu säätiö, jonka tehtävä yleishyödyllisenä toimijana on edistää vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011

Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011 Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011 Mikä on kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntija on henkilö jolla on pitkä historia hoitopalveluiden

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Omaistyön perustehtävä

Omaistyön perustehtävä Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaiset työnantajakäynnit työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaisten työnantajakäyntien opas julkaistu 6/2011 1 Sisältö Toimialakohtaisten työnantajakäyntien

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Kokijasta asiantuntijaksi

Kokijasta asiantuntijaksi Kokijasta asiantuntijaksi Kokemuskouluttaja Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Opastava hankkeen seminaari Työväenmuseo Werstas auditorio 29.5.2013 Kokija asiantuntija? Kuka on

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten

Lisätiedot

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Milla Ilonen 040 848 0909 milla.ilonen@aspa.fi Asiakkaat kokemuskehittäjinä! Vuonna 2008 kutsuttiin koolle eripuolilta Suomea 50 asumispalvelujen käyttäjää. Vertaisarviointi

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu 1 OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ Yläkoulu 2 OPINTOJEN OHJAUKSEN ARVIOINTI- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ SIDOSRYHMÄ- PALAUTE OPISKELIJA- PALAUTE OPPILAAN OHJAUKSEN POLKU HENKILÖSTÖ- PALAUTE MÄÄRÄLLISET

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaisuus ja kokemus = inhimillisen toiminnan perusasioita Hoito- ja kuntoutusjärjestelmissä

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 16.3.2005 2 SISÄLTÖ 1. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö 2. Opinnäytetyöprosessi 3. Opinnäytetyön arviointi 4. Opinnäytetyön julkaiseminen

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Miten järjestön kokoama koko toimintaa koskevaa seuranta- ja arviointitietoa eri tahot hyödyntävät? Tämä lomake sisältää kaikille

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot