Mielenterveys- ja päihdepalvelujen laadun kokemusarvioinnin käsikirja 1.0

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mielenterveys- ja päihdepalvelujen laadun kokemusarvioinnin käsikirja 1.0"

Transkriptio

1 HEINI KAPANEN, ANU-RIIKKA RANTANEN, PIA RAINIO, KIRSI SIROLA, ANNE LEINONEN Mielenterveys- ja päihdepalvelujen laadun kokemusarvioinnin käsikirja 1.0

2 Sisällys 1 Mikä on kokemusarvioinnin käsikirja? Kokemusarvioinnin lähtökohdat Vertaisuudesta kohti kokemusasiantuntijuutta Kokemuspohjaisen arviointitoiminnan lähtökohdat Kokemusarvioinnin käsitteet Kokemusarvioinnin välineet Tarvekartoitus Kokemusarviointisuunnitelma Kokemusarviointimenetelmät Rekrytoituminen koulutukseen Kokemusarviointikoulutus Kokemusarviointikoulutus Kokemusarviointikoulutuksen perusteet Kokemusarvioinnin kenttävaihe Arviointiaineiston analysointi ja työpajatyöskentely Palaute koulutus- ja kehittämisprosessista Kouluttajien ja kokemusarvioijien tehtävät Kouluttajien tehtävät ja ohjaus Kokemusarvioijien tehtävät Kokemusarviointikoulutuksen ja -arviointitoiminnan seuranta ja laatukriteerit Oheiskirjallisuutta ja linkkejä Lähteet LIITTEET Liite 1 Malli kokemusarviointikoulutuksen sisällöistä, vuosi Liite 2 Malli koulutukseen hakeutumisesta Liite 3 Sopimusmalli kokemusarvioinnin toteuttamisesta Liite 4 Malli koulutuksen lähijakson palautteen keruusta Liite 5 Malli vaitiolositoumuksesta Liite 6 Malli saatekirjeestä Liite 7 Malli suostumuskirjeestä... 39

3 1 Mikä on kokemusarvioinnin käsikirja? Kokemusarvioinnin käsikirja on tarkoitettu oppaaksi ja työvälineeksi Mielenterveyden keskusliiton kokemusarvioinnin ohjaajille ja kouluttajille, kokemusarvioijille, jäsenyhdistyksille sekä kaikille kokemusarvioinnin kehittämisestä kiinnostuneille. Kokemusarvioinnin käsikirja on laadittu kokemusarviointien ja koulutuskokemusten, arviointikohteista jäsennetyn kokemustiedon ja hyvien käytänteiden pohjalta. Tähän käsikirjaan on koottu kokemusarvioinnin toteuttamiseksi käytänteitä ja malleja, joista kokemusarvioinnin kehittäjä voi valita kulloistakin kokemusarviointitarvetta vastaavat työvälineet sekä kehittää niitä edelleen. Eri yhdistyksissä ja alueilla on erilaisia tapoja toteuttaa kokemusarviointikoulutusta ja arviointia. Kokemusarviointikoulutus ja arviointivälineet on suositeltavaa räätälöidä kulloisenkin tilaajan tarpeita, kokemustietoa ja paikallisia tarpeita vastaavaksi. Käsikirjasta löytyvät kokemusarvioinnin laatukriteerit (ks. Luku 7). Käsikirjaa päivitetään säännöllisesti jäsennettyjen kokemusten ja oivallusten perusteella. Kokemusarvioinnilla pyritään kokemustietoon ja käyttäjälähtöiseen mielenterveys- ja päihdepalveluiden laadun parantamiseen vuoropuhelussa palveluntuottajan kanssa. Kokemusarvioijilla on omaa kokemusta mielenterveyspalveluista ja niiden käyttämisestä. Hyödyntämällä heidän kokemuksellista asiantuntemustaan on tarkoituksena tuottaa uudenlaista kehittämistietoa. Kokemusarvioijat soveltavat aiempaa arviointi- ja tutkimustietoa sekä kollektiivista kokemustietoa arviointivälineitä suunniteltaessa ja arvioitaessa. Arviointitilanteessa he kohtaavat esimerkiksi asukkaat vertaisina ja oman elämänsä asiantuntijoina. Käsikirjan luvussa yksi pohditaan, kenelle käsikirja on tarkoitettu. Luvussa kaksi kuvataan kokemusarvioinnin lähihistoria ja juuret. Luvussa kolme kuvataan kokemusarvioinnin keskeiset käsitteet. Lukuun neljä on koottu kokemusarvioinnin erilaisia työvälineitä. Luvussa viisi kuvataan kokemusarvioinnin koulutus ja luvussa kuusi kerrotaan kouluttajien ja kokemusarvioijien tehtävistä. Luvussa seitsemän kuvataan kokemusarvioinnin ja kokemusarviointikoulutuksen laatukriteerit. Viimeisessä luvussa ja lähteissä on mainittu oheismateriaaleja ja linkkejä kokemusarvioinnin kehittämisen tueksi. 3

4 2 Kokemusarvioinnin lähtökohdat 2.1 Vertaisuudesta kohti kokemusasiantuntijuutta Vertaisuus ja vertaistuki ovat Mielenterveyden keskusliiton toiminnan lähtökohtia. Vertaistuki toiminnan juuret ovat Mielenterveyden keskusliiton 1990-luvun alusta alkaneen oma-aputoiminnan, myöhemmin vertaistuen ja vertaistukitoiminnan perinteessä 1. Mielenterveysongelmia kokeneet ja niistä selviytyneet ovat itse oman elämänsä parhaita asiantuntijoita ja he voivat tukea toisiaan. Mielenterveyden keskusliitossa vertaistuki määritellään omaehtoiseksi, yhteisölliseksi tueksi sellaisten ihmisten kesken, joita yhdistää samankaltainen elämäntilanne 2. Keskusliitossa aloitettiin oma-apuprojekti vuonna 1994, joka kesti 2000-luvun alkuun asti. Oma-apuprojektin tavoitteita olivat mielenterveyskuntoutujien itsehoidon ja selviytymiskeinojen tukeminen vertaistuen avulla ja kuntoutujien sosiaalisen tukiverkoston vahvistaminen. Projektia toteutettiin oma-aputoiminnan toimintamuotoja ja opintomateriaalia kehittämällä sekä tutkimustiedolla oma-aputoiminnan mahdollisuuksista ja vaikutuksista 3. Keskusliitto on kouluttanut mielenterveyspalveluiden käyttäjistä vertaistukihenkilöitä ja vertaisneuvojia järjestöjen kurssityöhön sekä ryhmänohjaaja- ja informaatiotehtäviin luvun alussa vertaisneuvojat aloittivat työnsä Mielenterveyden keskusliiton Tietopalvelu Propellissa, jonka neuvontapisteitä on Helsingissä, Kuopiossa ja Turussa. Propellista saa tietoa ja neuvontaa mielenterveyskuntoutuksesta ja -palveluista. Vertaisneuvojat työskentelevät ammattilaisneuvojien työpareina5. Lisätietoja vertaistuesta löydät www. vertaistuki.fi-sivustolta. 1 Vuorinen & Helasti 1999; Parviainen, Sykäri, Laitinen & Collin. 2 Vertaisuus ja vertaistuki; ks. Vuorinen 2003; ks. Vuorinen & Helasti 1999, Vuorinen & Helasti 1999, 10 11; Vertaistoiminnan historiaa. 4 Auranheimo 2008, 6. 5 Vertaistoiminnan historiaa. 4

5 1990-luvun lopussa Mielenterveyden keskusliitto aloitti yhteistyössä muiden tahojen kanssa kokemuskouluttajien kouluttamisen Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa Iso Käsi -projektissa. Kokemuskouluttajiksi kouluttautuvat mielenterveyskuntoutujat pitävät omaan kokemustietoonsa perustuvia alustuksia koulutustilaisuuksissa ja tuovat mielenterveyskuntoutujien hiljaista tietoa julki. Kokemuskoulutus toimintaa on kehitetty yhteistyössä kokemuskoulutuksen kehittämisverkostoon kuuluvien järjestöjen kanssa. Lisätietoja kokemuskoulutuksesta löydät Syksyllä 2011 Mielenterveysmessuilla perustettiin Mielenterveyden keskusliiton kokemusasiantuntijoiden ja kokemusarvioijien verkosto. Verkostoon voi liittyä yksityishenkilönä kokemusasiantuntijuudesta tai kokemusarvioinnista kiinnostunut henkilö tai ammattilainen. Liitto julkaisee uutiskirjettä, ja se on saatavissa sähköisesti ja postitse. Uutiskirjeellä tiedotetaan kokemustietoon liittyvistä ajankohtaisista asioista. Verkostoon kuuluu tätä käsikirjaa kirjoitettaessa syksyllä 2013 noin 70 henkilöä. Mielenterveysmessuilla järjestetään vuosittainen seminaari kokemusasiantuntijoille ja -arvioijille. 2.2 Kokemuspohjaisen arviointitoiminnan lähtökohdat Kokemusasiantuntemuksen roolin vahvistamista palveluissa ehdotetaan sekä Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa (Mieli 2009) että Ympäristöministeriön Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämisen työryhmän raportissa (2012). Kokemusarvioinnin vakiinnuttamisella edistetään kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman sekä mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämisen työryhmän raportin tavoitteita kokemusasiantuntijuuden ja -arviointitoiminnan osalta. Mielenterveyskuntoutujien kokemusarviointitoiminta käynnistettiin Mielenterveyden keskusliiton Yhteinen ymmärrys ja avunanto mielenterveystyössä YYA -projektissa 6. Projektin aikana toteutettiin kolme kokemustutkijakoulua ja kokemusarviointia Imatralla 2007, Kokkolassa 2008 ja Tampereella Imatralla arvioitiin psykiatrista sairaalaosastohoitoa. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla kokemustutkijat arvioivat kuusi eri palveluntuottajan yksikköä: kaksi psykiatrista osastoa, kolme asumispalveluyksikköä ja päihdekuntoutuksen yksikön 7. Tampereella arvioitiin Tampereen A-Kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö Härmälässä pitkäaikaisasunnottomille päihde- ja mielenterveysongelmaisille henkilöille 8. Kokemusarvioinnin vakiinnuttamista mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisessä toteutetaan vuosina Mielenterveydenkeskusliiton Raha-automaattiyhdistyksen kohdennetulla toiminta-avustuksella. Pääkaupunkiseudulla toteutettiin vuosien aikana kokemusarviointikoulutus ja kaksi kokemusarviointia. Kokemusarviointikoulutukseen osallistui 14 mielenterveyskuntoutujaa. Ensimmäinen kokemusarviointi 6 Salo & Hyväri Salo Salo & Hyväri

6 tehtiin pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa asumispalveluja tuottavan Lilinkotisäätiön kolmessa palvelutalossa. Kokemusarvioijat haastattelivat pareittain palvelutalojen asukkaita ja henkilökuntaa. Toisen kokemusarvioinnin toteuttivat viidestä kuuteen kokemusarvioijaa. Tässä kokemusarvioinnilla selvitettiin Alvi ry:n Laturin Tukiyhteisön jäsenten ja työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia Tukiyhteisön toiminnan laadusta ja kehittämistarpeista. Kokemusarvioijat ovat laatineet kohteisiin kehittämisehdotuksia. Arviointikohteissa esitettyjen toimenpide-ehdotusten jalkautumista seurataan aktiivisesti. Arviointikohteiden toiminnassa ja tiloissa on jo tehty muutoksia kokemusarvioijien ehdotusten pohjalta.kokemusarvioijien raportit löydät Mielenterveyden keskusliiton internet-sivuilta Vuonna 2013 kuuden kokemusarvioijan ryhmä on osallistunut palveluntuottajan tilaamaan sairaala-arvioinnin tekemiseen. Sairaala-arviointi toteutetaan tutustumisena arviointikohteeseen, ohjattuna työpajatyöskentelynä sekä haastatteluina arviointikohteessa. Syksyllä 2013 kolme kokemusarvioijaa osallistui psykiatrista hoitotyötä käsittävän hankkeen loppuarviointiin, joka toteutettiin käyttäjälähtöisesti ohjattuna työpajatyöskentelynä sekä loppuarviointiraportin tuottamisena arvioinnin tilaajalle. Vuoropuhelu vastaavantyyppisistä toimintaa kehittävien muiden asiantuntijaorganisaatioiden ja järjestöjen kanssa ovat edistäneet kokemustietoon pohjaavaa, käyttäjälähtöistä arviointitoimintaa. Koulutetut kokemusarvioijat ovat osallistuneet eri yhteistyökumppaneiden hankkeisiin ja työryhmiin (mm. ympäristöministeriö, Diakoniaopisto, Asumispalvelusäätiö Aspa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) sekä käyneet luennoimassa eri tilaisuuksissa, kuten toukokuussa 2013 järjestetyssä 2nd European Conference on Mental Health Nursing -seminaarissa Turussa sekä Hämeen kesäyliopiston Mielenterveysfoorumi-päivillä Hämeenlinnassa. 6

7 3 Kokemusarvioinnin käsitteet Mielenterveyden keskusliitossa kokemusarvioinnilla pyritään kokemukseen perustuvaan, käyttäjälähtöiseen mielenterveys- ja päihdepalveluiden vaikuttavuuden ja laadun parantamiseen. Kokemusasiantuntijalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on omaa kokemusta mielenterveyden häiriön kanssa elämisestä. Kokemusasiantuntija tai hänen lähiomaisensa on käyttänyt mielenterveys palveluita, joten hänellä on ensi käden tietoa siitä, miten palvelut toimivat ja mitä niissä olisi parannettavaa. Kokemusasiantuntija voi kouluttautua Mielenterveyden keskusliitossa kokemusarvioijaksi, joka toimii palveluiden suunnittelussa, arvioinnissa tai kehittämisessä. Mielenterveyskuntoutujan kokemustiedossa on kysymys laajemmasta kokemuksesta kuntoutujan arkielämässä 9. Kokemustietoon liittyy singulaarinen tieto omasta sairastamisesta ja kuntoutumisesta, yleistettävä tieto eli samankaltaisuus toisten kokemusten kanssa, välineellinen tieto neuvoista ja keinoista sekä arvioiva tietoa kaikista edellisistä mainituista tiedon osa-alueista 10. Kokemusarvioinnissa jäsennetään arvioijien yhteisöllinen yleistettävä kokemustieto ja asetetaan se vuoropuheluun aiemman tutkimus- ja arviointitiedon kanssa. Kokemusarvioijien erilaiset roolit palveluiden kehittämisessä Kokemusarvioinnissa on tarkastelunäkökulmana asiakas- tai käyttäjälähtöisyys ja asiakasymmärryksen edistäminen. Kokemusarvioijien roolit vaihtelevat sen mukaan, mitä arvioidaan, miten arvioidaan ja mihin kysymyksiin halutaan saada vastauksia. Asiakaslähtöisessä arvioinnissa voidaan esimerkiksi haluta tietää, mitä mieltä palvelun käyttäjät ovat palvelusta. Asiakas voi vaikuttaa siihen jo suunnitteluvaiheessa. Syvemmän asiakasymmärryksen saamiseksi palvelun käyttäjien kokemustieto halutaan mukaan jo suunniteltaessa palveluita. Keskeistä on palveluiden kehittäminen, testaaminen ja arviointi vuoropuheluna palveluiden käyttäjien kanssa. (ks. esim. Virtanen 2011, Miettinen 2011). 9 Auranheimo 2008, Auranheimo 2008, 15; ks. Niiniluoto 1996,

8 Kehittämisprosessi voidaannähdä syklinä, jonka jokaisessa vaiheessa annetaan palautetta, ja jonka pohjalta kehitetään uutta. Keskeistä on myös arviointivälineen tai palvelun testaaminen käyttäjillä, josta saadut kokemukset otetaan kehittämisprosessin aineksiksi (ks. kuva 1). Syvempään asiakasymmärrykseen tähtäävä kehittämismalli Palvelu ja sen kehittäminen keskiössä Asiakas tasavertaisena suunnittelussa ja rakentamassa Asiakas arvioi ja antaa palautetta Asiakas Palvelu Kunta/ kaupunki Palveluntuottaja Asiantuntijat Kuva 1. Syvempään asiakasymmärrykseen tähtäävä kehittämismalli Palvelujen käyttäjien erilaiset roolit voivat olla erilaisia. Jokaisella osallisuuden muodolla on vahvuuksia ja heikkouksia. Eri tilanteisiin voidaan räätälöidä erilaisia tapoja osallistua ja arvioida. Käyttäjien osallistumisen ja tasavertaisuuden lisääminen on kaikissa kehittämistyön vaiheissa kuitenkin keskeinen tavoite. 8

9 4 Kokemusarvioinnin välineet Kokemusarviointitoiminnan toteuttamisessa on hyödynnetty erilaisia menetelmiä, joista keskeisemmät on kuvattu seuraavaksi. 4.1 Tarvekartoitus Ennen kokemusarviointitutkimuksen ja koulutuksen aloittamista toteutetaan tarvekartoitus siitä, millä seudulla koulutus- ja kehittämisprosessi voidaan toteuttaa. On tärkeää kartoittaa arvioinnista kiinnostuneet palveluntuottajat ja kokemusarviointikohteeksi päätyneen arvioinnin tilaajan tarpeet ja odotukset. Mielenterveys- ja päihdealan tuottajia voi tiedustella Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistyksiltä (ks. ja alueen muilta toimijoilta. Palveluntuottajia voi kartoittaa myös esimerkiksi sairaanhoitopiirien internet-sivuilta. Tarvekartoitus toimii pohjana koulutuksen arviointitutkimuksen sisältöjen suunnittelulle ja varsinaiselle arviointityölle. On tärkeää kartoittaa myös koulutus- ja arviointiprosessissa mukana olevan yhdistyksen ja muiden yhteistyökumppaneiden tarpeet ja odotukset. Tarvekartoituksessa voit käyttää tukena seuraavia kysymyksiä: 1. Mitä odotuksia ja tarpeita arvioinnin tilaajalla on kokemusarvioinnille? 2. Miten käyttäjä- ja asiakaslähtöistä palautetta on tähän mennessä hyödynnetty arvioitavassa kohteessa? 3. Millainen laadun seurantajärjestelmä arvioinnin tilaajalla on käytössä? Miten sitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä? 4. Mitä hyötyä palvelun tilaajalle on kokemusarvioinnista? Mikä on kokemusarvioinnin tavoite? Mitä arvioinnin tuloksena pitäisi syntyä? Millä aikataululla edetään? 5. Millä arviointivälineillä arviointi toteutetaan? 6. Mitä sidosryhmiä arviointiin voi liittyä? 7. Työnjaosta sopiminen: mikä taho on vastuussa mistäkin ja mitkä ovat toimintamallit? 8. Millainen tutkimuslupamenettelyprosessi arvioinnin kohteella on? Millaisten hakemusten täyttämistä se vaatii ja millä aikataululla? 9. Millaisia kustannuksia arvioinnin tuottamisesta syntyy? 10. Laaditaan arvioitavan kohteen kanssa sopimus kokemusarvioinnin toteuttamisesta (ks. malli Liite 3). 9

10 4.2 Kokemusarviointisuunnitelma Kokemusarvioinnista tehdään kokemusarvioinnin suunnitelma tilaajan kanssa. Se toimii arvioinnin tutkimussuunnitelmana. Kokemusarviointisuunnitelma on tärkeä työväline, sillä se ohjaa arviointiprosessin etenemistä ja sillä anotaan tutkimuslupa arviointiaineiston keräämistä ja analysointia varten. Siinä kuvataan, mitä ja milloin arvioidaan, arvioitavan kohteen toimintaympäristö, tutkimus- tai arviointimenetelmät ja eettisyysnäkökulmat. Kokemusarvioinnin suunnitelmaan lisätään tarvittavat tiedotteet tutkittaville (= saatekirjeet), suostumusasiakirjat sekä vaitiolositoumus (ks. Liitteet 5, 6 ja 7). On hyvä selvittää, mikä taho hyväksyy kokemusarvioinnin tutkimussuunnitelman ja millaisia tutkimuslupia suunnitelmassa tarvitaan. Mikäli arviointisuunnitelma on hyväksytettävä sairaalan tai vastaavan tahon eettisellä toimikunnalla on tärkeää selvittää etukäteen, mitä asiakirjoja eettinen toimikunta edellyttää, ja missä aikataulussa käsittely etenee. Hyviä neuvoja saa vastaavan eettisen toimikunnan sihteeriltä. Arvioinnin tilaaja käsittelee, ehdottaa muutoksia ja hyväksyy suunnitelman sekä myöntää kokemusarviointisuunnitelmassa haettuihin tutkimusaineistoihin tutkimusluvan. Kokemusarviointisuunnitelmasta käy ilmi: 1. Tutkimuksen päämäärä ja alustava lähestymistapa tai teoreettinen viitekehys. Perustelut tutkimuksen toteuttamiselle. 2. Kokemusarvioinnin ja arvioitavan kohteen toimintaympäristö 3. Arviointikysymykset ja aihealue, jota halutaan arvioida 4. Arviointityövälineet eli tutkimusmenetelmät ja aineiston analyysi 5. Kokemusarvioinnin aikataulu 6. Mahdolliset riskit ja niihin varautuminen 7. Tutkimusetiikka ja tutkimusluvat, vaitiolositoumus 8. Lähteet 9. Liitteet: tutkimuksessa tarvittavat tiedotteet (suostumus- ja saatekirjeet), vaitiolositoumus ja muut tutkimusta varten tarvittavat liitteet kuten teemahaastattelu- tai havainnointirunko, kysely- tai haastattelulomake, fokusryhmähaastattelujen teemat. 10. Kokemusarvioinnin suunnitelmaan lisätään myös tutkimusrekisteriseloste. Hyviä ohjeita tutkimuslupa-asioihin saa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan internet-sivuilta (ks. Tutkimuseettinen neuvottelukunta). 4.3 Kokemusarviointimenetelmät Kokemusarviointimenetelmät eli -välineet suunnitellaan ja räätälöidään arvioinnin tilaajan ja kokemusarvioijien kanssa. Ei ole olemassa yhtä kokemusperäistä ja käyttäjälähtöistä kokemusarviointimallia, joka soveltuisi sellaisenaan kaikille. Arviointivälineen tai -välineiden valinta riippuu sitä, mitä halutaan arvioida, millaista ja mihin käyttötarkoitukseen tietoa halutaan kerätä ja mihin kerättyä arviointiaineistoa ja sen tuloksia halutaan hyödyntää myöhemmin. 10

11 Arvioinnista ja arviointivälineistä sovittaessa on suositeltavaa käydä vuoropuhelua arviointitoiminnan laatukriteereistä (Ks. luku 7), arvioinnin eettisyydestä ja luotettavuudesta. Keskustelussa on hyvä käydä lävitse myös sitä, miten arvioinnilla saatuja tuloksia ja kehittämisehdotuksia viedään käytäntöön. On tärkeää pohtia myös siitä, miten seurantaa toteutetaan varsinaisen arvioinnin jälkeen. Mielenterveyden keskusliiton kokemusarvioinnin Internet-sivustoille kootaan lisätietoa www. mtkl.fi / tutkimus kokemusarvioinnin laatukriteereistä. Seuraavaksi on kuvattu erilaisia arviointivälineitä, jotka sopivat erityyppisiin arviointeihin. Eri välineitä voi käyttää myös yhdessä arvioinnin luotettavuuden ja laadun varmistamiseksi (ns. menetelmätriangulaatio). Haastattelu lomakkeen avulla Haastattelulomaketta voidaan käyttää, kun halutaan saada palautetta suuremmalta joukolta palvelujen käyttäjiä. Haastattelulomake on lomakkeen muotoon rakennettu haastattelurunko, joka sisältää sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Haastattelututkimuksissa tutkija on suorassa vuorovaikutuksessa haastateltavan kanssa. Haastattelututkimukset lomakkeella suositellaan tehtäväksi arviointikohteessa siihen erikseen varatussa rauhallisessa tilassa tai esimerkiksi asumispalveluyksiköissä mahdollisuuksien mukaan haastateltavan omassa kodissa. Haastattelija esittää kysymykset ja kirjaa saadut vastaukset joko paperilomakkeeseen tai sähköisesti. Haastattelija voi myös esittää lisäkysymyksiä ja antaa lisätietoja sekä ohjeita haastattelun aikana. Haastateltavalla on mahdollisuus esittää kysymyksiä arvioinnista tai haastattelukysymyksistä. Haastattelu voidaan myös nauhoittaa haastateltavan luvalla (ks. Liitteet 6 ja 7 suostumus- ja saatekirjemallit). Haastattelulomakkeen toimivuus on tärkeää testata eli pilotoida ennen varsinaisia haastatteluja aidossa tilanteessa. Tällöin lomakkeeseen voidaan tehdä vielä tarvittavat muutokset. Haastattelulomakkeen aineisto voidaan analysoida suljettujen kysymysten osalta määrälliseen muotoon esimerkiksi prosentteina tai frekvensseinä ja esittää taulukoina tai kaavioina. Avointen kysymysten vastaukset voidaan analysoida sisällönanalyysillä esimerkiksi Atlas-ohjelman avulla tai teemoittelemalla tai tyypittelemällä aineisto. Lähijaksolla opitaan haastattelusta arviointi menetelmänä ja harjoitellaan haastattelemista ja lomakkeen täyttämistä haastatteluharjoitusten avulla ennen varsinaisia arviointikohteen haastatteluja. Haastatteluharjoituksissa on hyvä olla mukana kolme henkilöä, joista yksi toimii haastattelijan roolissa, yksi haastateltavan roolissa ja yksi havainnoijan roolissa. Haastatteluharjoituksen jälkeen on hyvä käydä keskustelu haastattelun sujumisesta ja siinä huomioitavista asioista. Varsinainen lomakehaastattelutilanne voidaan toteuttaa yksilö- tai parihaastatteluna. Mikäli lomakehaastattelu toteutetaan parihaastatteluna, toinen kokemusarvioija voi toimia haastattelijana ja toinen kokemusarvioija voi kirjata haastateltavan vastaukset lomakkeelle 11

12 tai kannettavalle tietokoneelle. Mikäli haastattelu tallennetaan tietokoneelle, tutkimusaineisto tallentuu jo itse haastattelutilanteessa aineiston myöhempää analyysiä varten. Kokemusarvioijilta saadun kokemustiedon pohjalta suositeltavaa on käyttää kokemusarvioijien parihaastattelua. Se mahdollistaa vertaistuen haastattelutilanteessa ja dialogisen vuoropuhelun haastattelukokemuksia jälkikäteen purettaessa. Teemahaastattelu Teemahaastattelu on menetelmä, jossa haastattelu etenee tiettyjen keskeisten teemojen eli aihealueiden varassa 11. Teemat perustuvat tutkittavasta ilmiöstä jo tiedettyyn 12 ja arvioijien yhteisölliseen kokemustietoon. Teemahaastattelussa kysymysten muoto ja esittämisjärjestys on vapaa. Haastattelija voi rohkaista haastateltavaa tarkentamaan vastaustaan. Keskeistä on teemahaastattelurungon työstäminen vuorovaikutuksessa kokemusarvioijakoulutettavien ja arvioinnin tilaajan kanssa. Tutustumiskäynti on hyvä tehdä arviointikohteeseen ennen teemahaastattelurungon tekemistä. Arviointikoulutuksen lähijaksoilla opitaan haastattelumenetelmästä ja tehdään haastatteluharjoituksia ennen varsinaisia arviointikohteen haastatteluja. Teemahaastattelurunko tai -rungot, on hyvä testata ennen varsinaisia tutkimushaastatteluja. Tällöin teemahaastattelurunkoon voidaan tehdä vielä tarvittavia täsmennyksiä. Hyviä vinkkejä kokemusarvioinnin teemahaastattelurunkoon saat aiemmista kokemusarviointiraporteista. Fokusryhmäkeskustelut Fokusryhmässä (engl. focus groups) keskitytään 5 7 henkilön ryhmissä yhteen teemaan noin tunnin tai puolentoista tunnin ajaksi. Ryhmän vetäjinä toimivat kokemusarvioijat esittelevät ryhmässä käsiteltävän teeman, josta on tiedotettu fokusryhmään osallistuville etukäteen esimerkiksi sähköpostitse. Valitusta aiheesta keskustellaan vapaasti ryhmässä. Vaihtoehtoisesti keskustelijoille voidaan antaa kokemusarvioinnin alustavia tuloksia keskustelun pohjaksi. Keskustelun aikana opitaan toisten näkemyksistä ja löydetään uusia näkökulmia käsiteltävään asiaan 13. Fokusryhmähaastattelut sopivat kun selvitetään palvelun käyttäjien näkemyksiä ja mielipiteitä ryhmässä kerätään käyttäjäpalautetta ja uusia näkökulmia palvelun kehittämiseksi tai ratkaisuehdotuksia uusien innovaatioiden pohjaksi halutaan testata yksilöhaastatteluilla kerättyjä näkökulmia isomman ryhmän keskustelun avulla 11 Hirsjärvi & Hurme 2010, Tuomi & Sarajärvi 2011, Stakes 2006, 24 25; ks. Turunen & Turtiainen

13 Fokusryhmähaastatteluja voidaan käyttää yhdessä määrällisen tai laadullisen arviointiaineiston kanssa. Eri tavoin kerätyllä arviointiaineistoilla voidaan saada tutkittavasta asiasta monipuolisempi kuva kuin yhdellä menetelmällä. Eri menetelmien punnittu käyttäminen lisää arviointitulosten luotettavuutta. Kokemustyöpajat Kokemustyöpajaa on suositeltavaa käyttää esimerkiksi kirjallisten raporttien tai videomateriaalien tai tilojen kokemusarvioinnissa. Kokemustyöpaja sopii silloin, kun halutaan saada uusia käyttäjälähtöisiä näkökulmia asiantuntijatietoon perustuvan näkemyksen tueksi tai sen haastajiksi. Ohjatussa kokemustyöpajassa kokemusarvioijat tutustuvat arvioitavaan kohteeseen tai materiaaliin, käyvät dialogista vuoropuhelua ja asettavat täsmennetyn arviointitavoitteen. Tämän jälkeen arvioijat laativat yhteiskeskustelun pohjalta kirjallisen arvioinnin arvioitavan kohteen tai materiaalin vahvuuksista, esteistä ja kehittämissuosituksista kokemusperäisestä ja käyttäjälähtöisestä näkökulmasta. Kokemustyöpajoja pidetään kolmesta viiteen kappaletta arvioitavan kohteen laajuudesta riippuen. Arvioinnin toteuttaminen tällä menetelmällä mahdollistuu lyhyelläkin aikataululla. Käyttäjätarinat Käyttäjätarinoita voi kerätä eri tavoin: seuraamalla ja havainnoimalla tai visualisoimalla käyttäjien arkitilanteita tai haastattelemalla. Tarkoituksena on kerätä palvelun käyttäjältä aitoa arkielämän tietoa. Käyttäjätarinat voidaan rakentaa narraatioina tai kuvata visuaalisesti. Käyttäjätarinoita on hyvä kuvata useampia erilaisia. Ne voivat olla realistisia tai tulevaisuuden käyttäjätarinoita. Realistinen käyttäjätarina kuvaa palvelun käyttäjän arkea sellaisena kuin se nyt on. Tulevaisuuden käyttäjätarinalla pyritään kuvaamaan sitä, millaista palvelun käyttökokemuksen tulisi olla. Käyttäjätarinoita voidaan hyödyntää arviointiaineistona haastattelujen ja havainnoinnin rinnalla. Käyttäjätarinat voidaan kerätä myös yhteissuunnittelun työpajoissa, jotka koostuvat palvelun käyttäjistä sekä palvelun suunnittelijoista ja toteuttajista. Käyttäjäraati Käyttäjä- tai kokemusraati on koottu mielenterveyspalveluista kokemusta omaavista käyttäjistä, jotka on koottu tiettyä tarkoitusta varten, ja jotka kokoontuvat useammin kuin kerran. Käyttäjäraadin tavoitteina voivat olla esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen laadun arviointi, asiakaspalautteen kerääminen ja hyödyntäminen, palveluiden testaaminen, ideoiden kerääminen, tiedottaminen, kokemusasiantuntemuksen kehittäminen, asiakkaiden välinen vertaisoppiminen ja parhaiden käytänteiden välittyminen. 13

14 Käyttäjäraateja eli asiakasraateja on toteutettu vanhusten palveluissa, päivähoitopalveluissa, yhdyskuntasuunnittelussa ja vammaisten asumispalveluissa. Käyttäjä- tai kokemusraadissa keskustellaan ko. palvelun laatuun ja sen kehittämiseen liittyvistä asioista sekä kootaan yhdessä parannusehdotuksia kehittämistyön pohjaksi palveluista vastaavalle johdolle ja työntekijöille 14. Käyttäjäraadin jäsen osaa kertoa omista käyttökokemuksistaan tai kuvitella, miltä tuntuisi käyttää ko. palvelua pohtia palvelun suhdetta omaan arkeensa ja tarpeisiinsa tunnistaa ongelmakohtia, antaa parannusehdotuksia Kysely Kysely tehdään stukturoidun kyselylomakkeen avulla, joka koostuu etukäteen rakennetuista, vakioiduista kysymyksistä. Kyselyssä voi olla myös avoimia kysymyksiä, joihin vastaaja voi kirjoittaa vapaasti mielipiteensä tai näkökulmansa. Kyselytutkimukset toteutetaan yleensä posti- tai internet-kyselynä. On hyvä huomioida, että internet-pohjaiset kyselyt (esim. webropol tai Surveypal) eivät ole kuitenkaan kaikkien vastaajien käytössä, eivätkä kaikki vastaajat halua käyttää niitä. Internet-pohjaisten kyselyjen vastausprosentti voi jäädä muutenkin alhaiseksi. On hyvä varautua myös vaihtoehtoiseen tapaan toteuttaa kysely esimerkiksi postitse tai puhelimitse. Kysely voi sopia, jos halutaan kerätä suurelta joukolta palvelujen käyttäjiä tai arvioitavia kohteita mitattavaa, määrällistä kartoittavaa tietoa. Kyselyjen tulosten mittaamisesta ja analysoinnista löytyy lisätietoa KvantiMOTV menetelmätietovarannosta (ks. ja kvantitatiivisesta tutkimusmenetelmäkirjallisuudesta sekä avoimien yliopistojen/yliopistojen kvantitatiivisten menetelmien kursseilta. 4.4 Rekrytoituminen koulutukseen Hyvä tapa toteuttaa kokemusarviointikoulutuksen rekrytointi on tehdä se yhdessä paikallisen jäsenyhdistyksen kanssa. Jäsenyhdistys tuntee paikalliset tarpeet ja kokemusarvioinnista mahdollisesti kiinnostuneet koulutettavat. Jäsenyhdistykseltä voi tiedustella koulutustilojen vuokrausta, ruokailumahdollisuutta koulutuksen aikana, tukea koulutuksesta tiedottamiseen ja rekrytointiin ja mahdollisia arviointikohteita. Jäsenyhdistyksestä on hyvä pyytää myös yhteyshenkilöä kokemusarviointikoulutuksen ja arvioinnin ajaksi. 14 ks. Heiskanen ym

15 Koulutukseen hakeutuvien on hyvä täyttää hakulomake (ks. Liite 2 Malli koulutukseen hakeutumisesta), joka lähetetään hakuajan päättymiseen mennessä kouluttajille postitse tai sähköpostitse. Hakuajan päättymisen jälkeen kouluttajat haastattelevat hakijat ja hakulomakkeet dokumentoidaan. On hyvä kiinnittää huomioita hakijoiden motivaatioon osallistua koulutukseen, kiinnostukseen kehittää mielenterveyspalveluita, jaksamiseen ja kuntoutumiseen, mahdollisuuteen varata aikaa osallistua koulutukseen ja tehtävien tekemiseen sekä työskentelyyn ryhmässä. Suositeltavaa on ottaa koulutukseen enintään koulutettavaa, jotta jää aikaa ja resursseja koulutettavien ryhmä- ja yksilöohjaukseen koulutuksen aikana. Valituille koulutettaville on hyvä tiedottaa puhelimitse ja sähköpostitse valituksi tulemisesta. Kokemusarviointikoulutuksesta voi tiedottaa Mielenterveyden keskusliiton Internet-sivuilla, jäsenille suunnatussa Revanssi-lehdessä, kokemusasiantuntijoiden verkostokirjeellä sekä keskusliiton jäsenyhdistyksille lähetettävällä jäsenkirjeellä. Tiedottamiseen saat lisäneuvoja ja tukea MTKL:n kokemusarvioinnin tutkimusassistentilta ks. tutkimus. 15

16 5 Kokemusarviointikoulutus 5.1 Kokemusarviointikoulutus Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia mielenterveyskuntoutujille osallistua mielenterveystyön tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Koulutuksessa kokemuksia sairastumisesta, palveluiden käytöstä ja kuntoutumisesta opitaan käyttämään arviointityön lähtökohtana ja tutkimus- ja kehittämisvälineenä. Kokemusarviointikoulutus on hyvä suunnitella vuoropuheluna kokemusarvioijien, kokemusarvioijakouluttajien, paikallisyhdistyksen ja arvioinnin tilaajan kanssa. Kokemusarviointikoulutus toteutuu vertaistoimintana ja yhteisöllisyyden periaatteella. Yhteisöllisyys tarkoittaa erilaisten kokemusten jakamista ja pohtimista ryhmässä, yhteistä tiedon rakentamista ja vuoropuhelua sekä vertaistukea sekä opintojen aikana että varsinaisessa arviointitoiminnassa. Keskeistä on myönteisen ajattelun, mahdollisuuksien sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeisyyden edistäminen. Voimavaroilla tarkoitetaan asioita, jotka antavat voimia ja tukevat selviytymisessä 15. Kokemusarviointikoulutuksessa pyritään kokemusarvioijan osallisuuden vahvistumiseen. Kokemustietoon pohjaava, käyttäjälähtöinen arviointitoiminta perustuu osallistuvan arvioinnin ajattelulle. Arviointitoiminnassa pyritään tutkimalla oppimisen ja toimintatutkimuksen keinoin arviointiaineiston keruuseen ja analysointiin. Varsinainen kokemusarviointikoulutus muodostuu lähi- ja etäjaksoista, mielenterveys- ja tai päihdepalveluiden arviointivaiheesta ja ohjatusta työpajatyöskentelystä. Koulutuksen aikana on suositeltavaa mahdollistaa kokemusarvioijille henkilökohtainen ohjaus ja rohkaista jokaista löytämään oma osaamisensa ja sen käyttöönotto arviointitoiminnassa. Oppimisen tukena voi käyttää Kokemusarvioinnin oppimisalustaa (esim. Moodle), johon opetusmateriaali ja oppimisprosessi voidaan dokumentoida. Oppimisalusta tarjoaa mahdollisuuden kokemusarvioijien väliseen keskusteluun ja oivalluksiin sekä kouluttajien ohjaukseen sähköisesti. 15 Ojansuu & Vuorinen 2002,

17 Kokemusarviointikoulutus jakautuu kolmeen toisiaan seuraavaan ajalliseen vaiheeseen: 1. kokemusarviointikoulutuksen perusteet (10 lähipäivää) 2. kenttävaihe (n. 1 2 kk) 3. työpajat (3 5 työpajaa) Koulutuksen ja kehittämisprosessin ensimmäinen vaihe on kokemusarviointikoulutus. Kokemusarviointikoulutuksen lähijaksot kestävät kaksi ja puoli kuukautta. Koulutus muodostuu lähijaksoista, etäjaksoista, mielenterveyspalveluiden arviointivaiheesta ja työpajatyöskentelystä. Etäjaksoilla oppimisen tukena on puhelimitse ja sähköpostitse tapahtuva ohjaus sekä kokemusarvioinnin oppimisalustalla tarjottava ohjaus. Koulutuksen toinen vaihe on mielenterveyspalvelujen arviointivaihe eli kenttävaihe. Kokemusarvioijiksi koulutettavat esimerkiksi haastattelevat pareittain arvioitavien kohteiden asukkaita/palveluiden käyttäjiä ja henkilökuntaa. Kolmas vaihe on kokemusarvioijien ohjattu työpajatyöskentely, jossa kokemusarvioijat pohtivat ja jäsentävät kerättyä arviointiaineistoa ja laativat kehittämisehdotuksia yhteisöllisesti ohjattuna työpajatyöskentelynä. Arvioinnin alustavat tulokset on tärkeää käsitellä ja testata arvioinnin kohteena olevilla henkilöillä siihen sopivassa foorumissa esimerkiksi asukkaiden yhteisökokouksessa. Arviointiaineisto on tärkeää asettaa myös arvioitavan kohteen johdon tai johtoryhmän kommentoitavaksi ja pohdittavaksi. Kommentoitua aineistoa on tärkeää käyttää varsinaisen arviointiaineiston luotettavuuden peilinä. Samalla saadaan palautetta arviointiprosessista, alustavasta raportista ja sen tuloksista. Kokemusarvioinnin raportit viimeistellään Mielenterveyden keskusliiton toimesta. Arviointiraporttien ensimmäisestä julkistamisesta päättää arvioitava taho. Arviointikohteiden tutkimusprosessista, tuloksista ja kehittämisehdotuksista järjestetään tiedotustilaisuus ja mahdollisuuksien mukaan kokemusperäistä arviointia edistäviä työpajoja ja seminaareja. Kokemusarviointitulosten jälkeen suunnitellaan arviointitulosten ja kehittämisehdotusten jalkautumisen seuranta yhdessä palveluntuottajan kanssa Kokemusarviointikoulutuksen perusteet Kokemusarviointikoulutus jaetaan kolmeen osaan, 1) kokemusarvioinnin perusteisiin, 2) kokemusarvioinnin kenttätyöhön eli varsinaiseen arviointityöhön ja 3) työpajoihin. Kokemusarvioinnin perusteet -koulutus kestää kenttätyövaihe mukaan lukien puolesta vuodesta vuoteen. Yhteen koulutusprosessiin valitaan enintään mielenterveys- tai päihdekuntoutujaa tai omaista tai läheistä hakemuksen ja haastattelujen perusteella. Mallin koulutukseen hakeutumisesta löydät Liitteestä 2. Koulutus- ja kehittämisprosessi perustuu vertaisuudelle, yhteisöllisyydelle ja voimavaroja tukevalle työotteelle Voimavaroja tukevasta työotteesta ks. Katajainen, Lipponen, Litovaara

18 Lähijaksot koostuvat viidestä tai kuudesta kahden päivän koulutuspäivästä. Lähipäivien sisällöt räätälöidään arvioitavan kohteen ja koulutettavien tarpeisiin sopiviksi. Koulutuspäivien sisällöt voivat koostua joistakin seuraavista teemoista: kokemuksellisuus arviointityön lähtökohtana, elämäntarinoiden reflektointi kehittävän työotteen näkökulmasta, aiemmat kokemukset kokemusarvioinnista ja niiden tuloksista, ihmisoikeudet mielenterveyden palveluissa, laadun määrittäminen mielenterveyspalveluissa, laadullisen ja/tai kvantitatiivisen arviointiotteen perusteet, arviointikohteeseen tutustuminen, arviointivälineen tai -välineiden työstäminen yhteisöllisesti, palvelumuotoilu ja kentälle valmistautuminen. Koulutuksessa voidaan hyödyntää esimerkiksi teoksia: Elämäntarinoista kokemustutkimukseen 17 ja Kokemuksen muodonmuutos 18 sekä aiempia kokemusarviointiraportteja (ks. Lähijaksojen aikana on tärkeää mahdollistaa koulutettaville ryhmä- ja yksilöohjaus. Ryhmätai yksilöohjauksessa on mahdollista saada tukea ja ohjausta tehtävien tekemiseen, tietokoneella työskentelyyn, arviointivälineiden käyttöönottoon tai jaksamisen tukemiseen liittyviin kysymyksiin. Koulutuksen aikana on mahdollista käyttää Kokemusarvioinnin työkirjaa 19 ja käsikirjaa, jotka ovat koulutuksen toteuttamisen apuvälineitä sekä kouluttajille että kokemusarvioijakoulutettaville. Oppimisen tukena voi käyttää myös Kokemusarvioinnin oppimisalustaa (esim. Moodle), johon opetusmateriaali ja oppimisprosessi voidaan dokumentoida. Oppimisalustaa voi siis hyödyntää koulutuksen aikana tuotettujen materiaalien säilytyspaikkana. Oppimisalusta tarjoaa mahdollisuuden kokemusarvioijien väliseen keskusteluun ja oivalluksiin sekä kouluttajien kokemusarvioijille antamaan ohjaukseen sähköisesti. Parhaimmillaan oppimisalusta tarjoaa foorumin kokemustiedon ja uusien näkökulmien, innovaatioiden ja hyvien käytänteiden välittämiseen. Kokemusarviointikoulutuksen perusteet -jakson yhden mallin löydät myös liitteestä 1. Kokemusarviointikoulutuksessa vuonna 2012 kokemusarvioijakoulutettaville pidettiin pareittain haastatteluharjoitustapaamisia ohjaavien kouluttajien kanssa. Koulutettavat harjoittelivat työstämäänsä haastattelurunkoa käyttämällä nauhuria ja haastattelemalla kouluttajaa. Haastatteluharjoitusten jälkeen pidettiin yhteinen palaute- ja reflektiokeskustelu koulutettavien ja ohjaavien kouluttajien kanssa haastattelukokemuksista ja huomioista 20. Kokemusten mukaan kunkin lähijakson jälkeen on hyvä olla viikon mittainen etäjakso. Etäjakson aikana koulutettavalla on mahdollisuus pohdiskella ja jäsentää lähijakson aikana keskusteltua ja opittua. Etäjakso tarjoaa mahdollisuuden myös lähijaksoilla yhdessä sovittujen tehtävien tekemiseen sekä henkilökohtaiseen ohjaukseen joko puhelimitse, 17 Hyväri, S. & Salo, M. (toim.) Elämäntarinoista kokemustutkimukseen. Pori: Mielenterveyden keskusliitto. 18 Beresford, P & Salo, M Kokemuksen muodonmuutos. Pori: Mielenterveyden keskusliitto. 19 Hyväri,S. & Kapanen, H. & Leinonen, A & Peltola, N Kapanen

19 sähköpostitse tai tapaamalla koulutettavaa. Henkilökohtaisen ohjauksen tarpeita voivat olla esimerkiksi tietokoneen käyttö, tehtävien sisältöjen ohjaus tai henkilökohtaisen jaksamisen tukeminen. Ennen tutustumiskäyntiä arviointikohteeseen kokemusarvioijien olisi hyvä paneutua arviointikohteesta saatavaan ennakkomateriaaliin (esitteet, arviointisuunnitelma, Internetsivut) lähijaksojen aikana. Kokemusarvioijat voivat laatia heitä askarruttavia kysymyksiä pareittain tutustumansa ennakkomateriaalin pohjalta. Kysymykset voidaan esittää tutustumiskäynnin aikana. Tutustumiskäyntiä varten on hyvä varata riittävästi aikaa (esim. yksi puolipäivää) matkoineen. On hyvä sopia, kuljetaanko tutustumiskäynnille yhtenä ryhmänä vai tavataanko arviointikohteessa. Tutustumiskäynnillä on hyvä olla ainakin toinen kouluttajista mukana. Tutustumiskäynnin anti on hyvä käydä lävitse yhteisöllisesti seuraavassa kokemusarvioijien työpajassa tai siihen varatussa koulutuspäivässä. Tutustumiskäynnistä ja sen jälkeisestä palautekeskustelusta on hyvä laatia yhteinen muistio, joka jaetaan kaikille kokemusarvioijille Kokemusarvioinnin kenttävaihe Kokemusarviointikoulutuksen perusteet -osion jälkeen seuraa kokemusarvioinnin kenttävaihe. Varsinaista kenttävaihetta edeltää informaatiokäynti arviointikohteeseen. Informaatiokäynnin voivat tehdä kouluttajat ja kokemusarvioijat yhdessä. Informaatiokäynnillä tavataan arvioitavan kohteen mahdollisia tutkittavia, kerrotaan tulevasta kokemusarvioinnista, sen etenemisestä, vapaaehtoisuudesta osallistua arviointitutkimukseen ja tutkimusluvista saate- ja suostumuskirjeineen. Samalla tutkittavia voidaan informoida siitä, miten arviointiaineistoa tullaan jäsentämään ja mihin sitä käytetään. Informaatiokäynnin aikana on potentiaalisilla tutkittavilla mahdollisuus kysyä ja tarkentaa heitä askarruttavia asioita. Samalla saadaan arvokasta lisätietoa arvioitavasta kohteesta, arviointitarpeista ja palvelun käyttäjien näkökulmista. Kenttävaiheen aikana kokemusarvioijakoulutettavat harjoittelevat keräämällä arviointiaineistoa aidossa arviointikohteessa kokemusarviointisuunnitelmassa sovitun mukaisesti. Koulutuksen kenttävaiheeseen on hyvä varata noin puolestatoista kahteen kuukautta. Ennen kenttävaihetta on suositeltavaa varata riittävästi aikaa pienryhmäohjaukseen arviointityövälineen harjoittelua varten. Ennen kentälle lähtöä osa koulutettavista toivoi ryhmätapaamista. Ryhmätapaamisessa käytiin yhdessä lävitse koulutettavien toivomuksen mukaan kenttävaiheeseen liittyviä käytäntöjä, suostumus- ja saatekirjettä sekä kenttävaiheesta ja arviointikohteesta nousseita muita kysymyksiä Kapanen

20 Kenttävaiheen onnistuminen edellyttää hyvää yhteistyötä myös arvioitavan kohteen kanssa, kun sovitaan tutustumis- ja informaatiokäynneistä, kenttävaiheen toteuttamisen ajankohdasta sekä alustavien tulosten esittelystä sekä raportin luovuttamisesta tai julkaisemisesta. Kentällä ohjaajalla on tarpeellista olla mukanaan seuraavia työvälineitä: matkaliput, kulkuvälineiden aikataulut ja reittiopas arviointikohteeseen käyttäjälähtöisen arvioinnin tiedotteet tutkittaville (= suostumus- ja saatekirjeet) arviointivälineet sekä arvioijlle että arvioitaville (esimerkiksi teemahaastattelun runko) nauhuri, USB tikut, läppäri(t), digikamera, mikäli niille on tarvetta tusseja, fläppipaperia, muistiinpanopaperia tilojen varmistus; ruoka, haastattelutilat, taukotila kokemusarvioijien reflektiota varten arviointikohteen yhdyshenkilön puhelinnumero kokemusarvioijien puhelinnumerot Haastattelutilanteessa kokemusarvioijakoulutettava kohtaa haastateltavan vertaisena ja oman elämänsä asiantuntijana. Haastattelija aluksi esittelee itsensä ja kertoo lyhyesti, että hänellä tai hänen lähiomaisellaan on kokemusta mielenterveyden häiriön kanssa elämisestä ja mielenterveyspalveluiden käyttämisestä. Tämä mahdollistaa vertaisuuden haastattelutilanteessa ja voi omalta osaltaan auttaa luomaan ilmapiirin, jossa vaikeistakin kokemuksista voi olla helpompi puhua. Haastateltavalla sekä haastattelijalla on oman kokemuksensa kautta ensi käden tietoa siitä, miten palvelut toimivat ja mitä niissä oman kokemuksensa perusteella olisi parannettavaa. Haastattelija pystyy myös käyttämään omaa kokemustaan, ns. hiljaista tietoa, avukseen tehdessään tarkentavia lisäkysymyksiä haastattelun edetessä. On hyvä varautua siihen, että yhdellä kouluttajalla on mahdollisuus olla läsnä haastattelujen aikana arviointikohteessa. Näin mahdollistuu tuen saaminen haastattelujen aikana. Arviointien jälkeen on tärkeää käydä palautekeskustelut koulutettavien kanssa. Kouluttaja kirjaa reflektiokeskustelujen pääkohdat myöhemmäksi tukiaineistoksi kenttävaiheen ja koulutettavien ohjaamisen kehittämiseksi. Koko kenttävaiheen jälkeen on vielä suositeltavaa käydä yksi yhteinen reflektiokeskustelu kokemusarvioijien kanssa, jossa käydään kenttävaiheen tunnelmat, arvioinnin toteuttaminen haasteineen ja onnistumisineen. Samalla opitaan arvioinnin kenttävaiheesta ja voidaan keskustella siitä, miten arvioinnin kenttävaihe olisi hyvä jatkossa tehdä toisin Arviointiaineiston analysointi ja työpajatyöskentely Kun kokemusarviointiaineisto on koottu kenttävaiheen aikana, seuraa arviointiaineiston käsittely, jäsentäminen ja analysointi. Aineiston analyysistä ja jäsentämisestä sekä työpajoista on hyvä sopia kokemusarvioijien kanssa. Kokemusarvioinnin alustavia tuloksia sekä kehittämisehdotuksia jäsennetään yhteisöllisesti kokemusarvioijien ohjatuissa työpajoissa. Valmis raportti asetetaan sekä kokemusarvioijien että arvioitavan kohteen kommentoitavaksi ennen taittoa ja julkaisua. 20

21 5.1.4 Palaute koulutus- ja kehittämisprosessista Koulutus- ja kehittämisprosessissa hyödynnetään aiemmista arviointiprosesseista kertynyttä kokemustietoa. Tärkeää on pyytää palautetta ja dokumentoida palaute koulutettavilta koulutus- ja kehittämisprosessia ennen, sen aikana ja sen jälkeen koulutuksen edelleen kehittämiseksi. Palautetta on hyvä saada myös kouluttajilta ja arvioinnin kohteena olevalta taholta ennen kehittämisprosessia, kehittämisprosessin aikana ja sen jälkeen. Palautteessa on hyvä kysyä sekä vahvuuksia että kehittämiskohteita. Palautteen voi analysoida sisällönanalyysillä tai esimerkiksi SWOT-analyysiä tai SWAT-analyysiä soveltamalla. Kun palautetta kerätään jo koulutuksen aikana, saatuja näkemyksiä voidaan käyttää ja koulutuksen sisältöjä suunnata jo koulutuksen aikana. Odotukset koulutuksesta on hyvä kerätä koulutuksen alussa ensimmäisellä lähijaksolla. Odotuksia voidaan pohtia ensin yksin, ja sitten pareittain. Kunkin koulutettavan odotukset voidaan kerätä esimerkiksi henkilökohtaisiksi odotuksiksi kunkin koulutettavan omalle fläpille. Fläpeille kirjattuihin odotuksiin voidaan palata kurssin viimeisellä lähijaksolla. Toinen tapa koota odotuksia on käyttää esimerkiksi kuvakortteja. Jokainen koulutettava ottaa kouluttajan esille laittamista kuvakorteista sellaisen kortin, joka kuvaa hänen odotuksiaan ja toiveitaan koulutuksesta. Istutaan ympyrämuodossa ja käydään keskustelukierros jokaisen koulutettavan odotuksista. Lisää erilaisista toiminnallisista menetelmistä löytyy esimerkiksi teoksesta Ryhmä toimimaan 22 tai Toiminnallisia harjoituksia ryhmän kehittämiseksi 23. Hyväksi käytänteeksi pääkaupunkiseudulla 2012 toteutetussa koulutuksissa muodostui lähijakson ensimmäisen päivän jälkeen yleisen tunnelmakierroksen ( fiilisten ) läpikäyminen ja lähijakson toisen päivän jälkeen palautteen kerääminen lomakkeella (ks. Liite 4). Koulutettavilta voi kysyä esimerkiksi palautetta joidenkin seuraavien kysymysten avulla: Mitä olen oppinut tähän mennessä? Mitä kokemus tai uudet ideat minulle merkitsevät? Mihin en vielä saanut vastausta? Mitä haluaisin oivaltaa seuraavaksi? Mistä tuon tiedon tai taidon voisin saada? Mitä opintojen aikana tapahtui? Mikä oppimisprosessissa on ollut antoisaa? Mikä oppimisprosessissa on ollut haasteellista? Miten kehittäisin koulutusta ja kehittämisprosessia? Miten ryhmä on tukenut oppimistani? Mitä vien kotiin/järjestöön, mitä otan käyttöön omassa toiminnassani? 24 Kenttätyövaiheen aikana on luonteva tapa pyytää palautetta aineiston keruun jälkeen yhteisissä kokemusarvioijien reflektiokeskusteluissa, joissa samalla käydään lävitse arvioinnin 22 Leskinen, E Ryhmä toimimaan. Juva: PS-kustannus. 23 Kataja, J.& Jaakkola, T. & Liukkonen, J Juva: PS-kustannus. 24 Mukaellusti Kansan Sivistyön Liitto KSL ry,

22 keruutilanne esimerkiksi haastattelu- tai havainnointitilanteet ja niihin liittyvät tunnelmat ja kokemukset. Kun palautekeskustelu dokumentoidaan, voidaan kirjattuja oivalluksia ja huomioita käyttää arviointiaineiston analyysin tukena. Hyväksi käytänteeksi pääkaupunkiseudulla toteutuneessa koulutuksessa muodostuivat lyhyet, pienet reflektiotuokiot kokemusarvioijien kanssa heti haastattelupäivien jälkeen ja yksi yhteinen kokemusarvioijien palautekeskustelu, kun koko kenttätyön aineisto oli kerätty. Koulutuksesta saadusta palautteesta on suositeltavaa laatia yhteenvetoraportti, joka toimii toiminnan kehittämisen dokumentaationa uusia koulutuksia suunniteltaessa ja toteutettaessa. Raportissa on hyvä käydä lävitse vahvuudet, heikkoudet sekä koulutettavilta ja kouluttajilta tulleet kehittämisehdotukset sekä se, mihin toimenpiteisiin kehittämisehdotusten pohjalta ryhdytään. 22

23 6 Kouluttajien ja kokemusarvioijien tehtävät 6.1 Kouluttajien tehtävät ja ohjaus Kokemusarviointikoulutuksen ohjaus on hyvä toteuttaa työparityöskentelynä, joka koostuu kouluttajasta ja kokemusarvioijakouluttajasta. Ohjaajan/kouluttajan tehtävät kokemusarvioijan työpari koulutuksen suunnittelu ja yhteydenpito arvioitavaan kohteeseen sekä yhteydenpito koulutukseen liittyviin muihin kouluttajiin tai yhteistyökumppaneihin kouluttaminen ja ohjaaminen palautteen antaminen tehtävistä koulutusprosessin palautteen suunnittelu, keruu ja arviointi koulutuksen käytännön järjestelyjen hoitaminen (kahvit, kurssitilat, koulutuksesta tiedottaminen, oppimismateriaalien päivittäminen ja monistaminen) ryhmä- ja yksilöohjaus koulutuksen lähijaksojen ja etäjaksojen aikana Koulutuksen aikana on tärkeää mahdollistaa sekä yksilö- että ryhmäohjaus aina tarvittaessa siihen erikseen varattuna ajankohtana. Kokemuksen mukaan erilliseen ryhmä- tai yksilöohjaukseen on hyvä varata toisen kouluttajan työajasta noin 10 tuntia/kuukaudessa. Kokemusten mukaan ryhmäohjaukselle on ollut tarvetta, kun on toivottu ohjausta tietokoneen käyttöön, tehtävien pohtimiseen ja tekemiseen tai on valmistauduttu tulossa olevaan seminaariesitykseen. Yksilöohjauksessa on käsitelty kokemusarvioijan elämäntilanteeseen ja jaksamisen tukemiseen liittyviä kysymyksiä sekä saatu tukea tietokoneen käyttöön ja aineiston litteroimiseen ja alustavaan analyysiin. Kokemusarvioijan tehtävät kouluttajana kouluttajan työpari kokemusarvioinnin ja arviointiprosessin kokemusasiantuntija koulutuksen toteuttaminen yhdessä kouluttajien kanssa koulutusprosessin palautteen suunnitteluun, keruuseen ja arviointiin osallistuminen ryhmä- ja yksilöohjaus koulutuksen lähijaksojen aikana 23

24 6.2 Kokemusarvioijien tehtävät Kokemusarvioijakoulutuksen käyneet kokemusarvioijat voivat toimia useissa tehtävissä kuten palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa kokemusasiantuntijoina erilaisissa työryhmissä luennoitsijoina oppilaitoksissa, seminaareissa, yleisötilaisuuksissa tiedotustapahtumissa työyhteisöjen toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä kirjallisten materiaalien tuottamisessa arviointiselvitysten tuottamisessa kokemusarvioijamentoreina. Kokemusarvioijilta on hyvä kysyä, millaista täydennyskoulutusta ja ohjausta he tarvitsevat. Tarpeet voivat liittyä ohjaus- ja työryhmien jäsenenä toimimiseen esiintymis- ja argumentaatiotaitoihin esitysten ja raporttien kirjoittamisen taitoihin arviointityövälineiden soveltamiseen ja arviointimenetelmiin kehittävän ja yhteistoiminnallisen työotteen hyödyntämiseen mielenterveyspalveluita suunniteltaessa, kehitettäessä ja /tai arvioitaessa kehittävän ja yhteistoiminnallisen työotteen hyödyntämiseen yhdistystoimintaa suunniteltaessa, kehitettäessä ja arvioitaessa 24

25 7 Kokemusarviointikoulutuksen ja -arviointitoiminnan seuranta ja laatukriteerit Kokemusarviointitoimintaa on tärkeää seurata ja arvioida systemaattisesti. Arviointitoiminnan laadun valvonta jakautuu kahteen osa-alueeseen; 1) kokemusarviointikoulutuksen laadun seurantaan ja arviointiin sekä 2) arviointitoiminnan laadun seurantaan ja arviointiin. Kokemusarvioinnin laatu Laadun seurannan ja arvioinnin tukena toimivat Kokemusarvioinnin käsikirja ja kokemusarviointikoulutuksen ja arviointitoiminnan laatukriteerit. Kokemusarvioinnin laatukriteereitä ovat: Arviointi perustuu aina kirjalliseen sopimukseen ja arviointisuunnitelmaan, jotka on hyväksytetty palveluntuottajan hallituksessa, vastaavassa päätöksentekoelimessä ja tai niille on saatu eettisen/tutkimustoimikunnan lupa. Malleja sopimuksesta ja arviointisuunnitelmasta on Kokemusarvioinnin käsikirjassa. Arviointiaineisto on kerätty, analysointi ja dokumentoitu laadullisen tutkimuksen kriteerit huomioonottavalla tavalla. Arviointitoiminnan on täytettävä tutkimuksen/ arvioinnin eettiset näkökulmat. Dokumentaatio käy ilmi arviointisuunnitelmasta ja arviointiraportista. Arviointiprosessin eri vaiheet on dokumentoitu selkeästi arviointiraportissa. Kehitettävät näkökulmat ja aineiston heikkoudet arviointiaineistossa on tuotu avoimesti esille. Arviointitoiminnan aikana on varmistettu kokemusarvioijien parityöskentely ja säännöllinen ryhmäohjaus ennen kenttätyövaihetta, sen aikana ja tarvittaessa jokaisen kenttävaiheen jälkeen. Dokumentaatiosta käy ilmi parityöskentelyn ja ryhmäohjauksen ja osallistujien määrät, ajankohta, sukupuoli ja keskusteltu teema. Kokemusarvioijille on varattu yksilöohjausta tarvittaessa henkilökohtaisen jaksamisen tukemiseksi 25

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaiset työnantajakäynnit työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaisten työnantajakäyntien opas julkaistu 6/2011 1 Sisältö Toimialakohtaisten työnantajakäyntien

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto 9.11.2016 Ville Kujanpää Tavoite Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkoston tavoitteena on tukea sosiaalisen arvioinnin menetelmän käyttöönottoa setlementtien

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Sosiaalisen vahvistumisen mittaaminen. Kristiina Lehmuskoski, TPY Työpajapäivät Tampereella

Sosiaalisen vahvistumisen mittaaminen. Kristiina Lehmuskoski, TPY Työpajapäivät Tampereella Sosiaalisen vahvistumisen mittaaminen Kristiina Lehmuskoski, TPY Työpajapäivät Tampereella 11.-12.6.2014 Mittarin tarkoitus Vaikutusten arviointi pelkästään sijoittumisena koulutukseen tai työelämään tuo

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus Yhteenveto 1 Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset 1. Helsingin jatkokoulutus 20.9.2016 Vertaisohjaajien tukeminen työnohjauksellisin keinoin Kouluttaja: Riitta Mykkänen-Hänninen Paikka: Haaga Helia

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Mielen avain Kokemusasiantuntijakoulutus Kokemusasiantuntija 1) Käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen 2) Kokemusta mielenterveys- ja/tai

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 2.11.2011 - MML Paikkatietomarkkinat 2011 Helsinki Region Infoshare Kehitetään tiedontuottajien

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

URHEILIJOIDEN OHJAUS. Jonna Miettinen

URHEILIJOIDEN OHJAUS. Jonna Miettinen URHEILIJOIDEN OHJAUS Jonna Miettinen URHEILIJOIDEN OHJAUKSEN ERITYISPIIRTEIDEN KARTOITTAMINEN Urheilijoiden ohjaus käsitteenä vieras tutkimuskohde Akatemiaoppilaitoksissa syntynyt tarve tutkimustiedolle

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke 23.4.2013 Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry OPASTAVA-hanke pähkinänkuoressa Omaishoitajat ja läheiset -liiton ja Mielenterveysomaisten keskusliitto

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Metodologinen asiantuntijuus ja ohjausprosessi

Metodologinen asiantuntijuus ja ohjausprosessi Metodologinen asiantuntijuus ja ohjausprosessi dos. Pirjo Nikander Ihmistieteiden metodikeskus IHME Kolme tulokulmaa aiheeseen: 1. Näköalapaikka IHMEen menetelmäkursseilla 2. Oma kokemus ohjaajana 3. Osallistuminen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

erityisohjauksen kehittämiseen

erityisohjauksen kehittämiseen Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea

LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea LAADUKAS 2015 Hankkeen yhteiset toimenpiteet 1. Vakiinnuttaa oppilaitoksiin jatkuva laadunhallintajärjestelmä

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 16.3.2005 2 SISÄLTÖ 1. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö 2. Opinnäytetyöprosessi 3. Opinnäytetyön arviointi 4. Opinnäytetyön julkaiseminen

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015 2018 a-klinikka.fi/mipa A-klinikkasäätiö A-Kiltojen Liitto ry Diakonia-ammattikorkeakoulu EHYT ry FinFami Uusimaa ry Irti Huumeista ry Kuntoutussäätiö

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Laura Huhtinen-Hildén, FT, MuM 6/2/15 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Kulttuurinen vanhustyö on näkökulma,

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma 17.11.2016 Isosti ja kovaa liikuntaseminaari Päivi Virtanen Liikkuminen varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuslaki Varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kati Multanen, Kokemustoimintaverkoston ohjausryhmän varapuheenjohtaja (Järjestösuunnittelija, Suomen Diabetesliitto ry) Kokemustoimintaverkostossa

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. MDM-työpaja -esittely. Luonnos (08/2011) Luonnos - CxO Mentor Oy 2011

CxO Mentor Oy. MDM-työpaja -esittely. Luonnos (08/2011) Luonnos - CxO Mentor Oy 2011 CxO Mentor Oy CxO Mentor Oy MDM-työpaja -esittely Luonnos (08/2011) Miksi? IT/ICT, IT-palvelut ja niillä käsiteltävä tieto ovat nykyään tuottavuuden lisäämisen, innovaatioiden ja kasvun tärkein lähde.

Lisätiedot

LasSe-hankkeen raportointisuunnitelma

LasSe-hankkeen raportointisuunnitelma LasSe-hankkeen raportointisuunnitelma Minna Niemi, Pikassos Hankkeessa tuotettavat aineistot: A) kuntien yhteyshenkilöille: lastensuojelutarpeen selvitysten nykytila ja kehittämistarpeet kunnissa (kevät-syksy

Lisätiedot

Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen:

Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen: Liite S2: Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen: Narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssia koskeva arviointitutkimus

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Teknologinen muutos verkkojakso

Teknologinen muutos verkkojakso Teknologinen muutos verkkojakso 25.8. - 26.9.2003. Teknologinen muutos -jakson tarkoituksena on kartoittaa ajatuksia yliopistojen tulevaisuuden toimintakentästä ja luoda kuvaa edessämme olevista teknologisista

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ Kiitos osallistumisestasi Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toista vaihetta (TK2) koskevaan arviointitutkimukseen kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

18. TET työelämään tutustuminen

18. TET työelämään tutustuminen 18. TET työelämään tutustuminen Keskeiset sisällöt työelämään tutustumisen käytännöt omassa koulussa TET-jaksoon valmistautuminen TET-paikan valinta ja hankkiminen TET-jakson merkityksen ymmärtäminen Tuntitehtäviä

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus. Palveluntuottajan näkökulma

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus. Palveluntuottajan näkökulma Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus Palveluntuottajan näkökulma 21.5.2012 1 Taustaa Arviointi pohjautuu arviointihankkeen yleissuunnitelmaan Millaisiin tarpeisiin kokeiltava

Lisätiedot

Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä

Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus 14.-15.5. ja 27.5.2013 Rovaniemellä Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista Kehittämistyöryhmän kokous 13.3.2008 Heli Saarikoski, 13.3.2008 Tarkastelunäkökulma Mitä kehittämistarpeita AMO-prosessissa

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet

Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tammikuu 29 Mistä tiedot on saatu? Kysely lähetettiin kaikille johto-

Lisätiedot