Oppimisalustan valintaprosessi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppimisalustan valintaprosessi"

Transkriptio

1 Oppimisalustan valintaprosessi Harjoitustyö Satu Huusko Koulutusteknologia Kokkolan yliopistokeskus Chydenius TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt Tentaattori: Leena Hiltunen, Jaana Markkanen

2 Tiivistelmä Tällä hetkellä markkinoilla on runsaasti erilaisia oppimisalustoja, joista valitseminen on hankalaa. Oppimisalustan valinta on monimutkainen päätöksentekoprosessi, jota ei kannata tehdä huolimattomasti. Oppimisalustan valinnassa kannattaa kiinnittää huomioita sekä pedagogisiin että teknisiin ominaisuuksiin. Valinnassa on huomioitava organisaation oppimisnäkemys ja tavoitteet sekä kaikkien sidosryhmien tarpeet. Harjoitustyössä esitellään yksi mahdollinen valintaprosessi oppimisalustan valinnan tueksi. Valintaprosessin vaiheisiin kuuluvat suunnittelu, sidosryhmien tunnistaminen, arviointikriteerien tunnistaminen, tiedon keruu, tiedon analysointi lopuksi oppimisalustan valinta. Myös aiemmin tehtyjä vertailuja voidaan käyttää arvioinnin apuna, mutta niitä käytettäessä kannattaa muistaa, että ne vanhenevat todella nopeasti uusien alustaversioiden tullessa markkinoille nopealla tahdilla. Kun oppimisalustojen kehitys saavuttaa hieman seesteisemmän vaiheen, tulevat alustojen erot ja määrä vähenemään kilpailun takia. Sopivan oppimisalustan valitseminen on tällöin varmasti helpompaa. 2

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä Johdanto Virtuaalinen oppimisympäristö Oppimisalusta Valintaprosessi Suunnittelu Arviointitavan valinta, kerätyn tiedon analysointi ja arviointi Päätöksenteko-ohjelmistot Asiantuntijoiden käyttö Aiemmin tehtyjen vertailujen käyttö Sidosryhmien tunnistaminen Arviointikriteerien ja vaatimusten tunnistaminen Tiedon keruumenetelmien valinta ja tiedon hankinta Oppimisalustan valinta ja loppuraportti Pohdinta Lähteet

4 1. Johdanto Virtuaalisia oppimisympäristöjä käytetään entistä enemmän opetuksen tukena tai pääasiallisena opetuskanavana. Yhä useammat koulut, yliopistot ja yritykset tai organisaatiot yrittävät siirtyä perinteisistä opetuksen ja koulutuksen tavoista innovatiivisempiin koulutusmateriaalien jakamisen tekniikoihin verkkojen välityksellä (Moussiades & Iliopolou, 2006). Vaikka virtuaalisia oppimisympäristöjä voidaan nykyään rakentaa monenlaisten sosiaalisen median ja muiden kaikkien käytössä olevien työkalujen ympärille, esimerkiksi Wikipedian, Twitterin, YouTuben, GoogleDocsin tai Skypen, päädytään koulumaailmassa usein käyttämään jotain oppimisalustaa, joka toimii virtuaalisen oppimisympäristön luomisen pohjana. Oppimisalustoja on tarjolla monenlaisia moneen eri tarkoitukseen. Esimerkiksi englanninkielisestä Wikipediasta löytyi Virtual learning environment kategorian alta 103 sivua, jotka ovat pääosin erilaisten oppimisalustojen sivuja (Wikipedia, 2013). Tästä runsaasta valikoimasta voi olla hankalaa löytää juuri sopivin kutakin organisaatiota varten (Moussiades & Iliopolou, 2006). Oppimisalustoja myös syntyy uusia tiheään ja samoin jotkut poistuvat käytöstä. Internetistä löytää hakukoneen avulla helposti paljon eri oppimisalustojen vertailuja, mutta niiden ongelmana on se, että ne vanhenevat äkkiä uusien alustaversioiden myötä. Valmiit vertailut eivät myöskään voi ottaa huomioon yksilöllisiä tarpeita tai painotuksia. Oppimisalustan valinta on moniulotteinen ongelma, johon kannattaa perehtyä huolella. Usein oppimisalustan valinnan tekee kuitenkin vain joku osa organisaatiosta huomioimatta kaikkien sidosryhmien tarpeita tai todellisia hankinnan ja ylläpidon aiheuttamia kustannuksia (Hälinen, 2011). Valinnassa käytetään yleensä arviointitaulukoita, joiden avulla yritetään löytää oppimisalustojen eroja (Colace & Santo, 2011). Tämän lähestymistavan heikkoutena on monesti arvioiden subjektiivisuus ja vain muutaman valintakriteerin käyttäminen (Colace & Santo, 2011, Hälinen, 2011). Tässä harjoitustyössä kuvaillaan oppimisalustan valintaprosessi. 1.1 Virtuaalinen oppimisympäristö Virtuaalisella oppimisympäristöllä tarkoitetaan eri asiayhteyksissä hieman eri asioita. Pääsääntöisesti sillä kuitenkin tarkoitetaan tietoverkkoon toteutettua web-pohjaista 4

5 ympäristöä, jonka avulla voidaan jakaa oppimateriaalia ja kommunikoida opettajan ja opiskelijoiden kesken. Dillenbourg, Schneider ja Synteta (2002) määrittelevät virtuaalisen oppimisympäristön seuraavasti; Virtuaalinen oppimisympäristö on suunniteltu informaatiotila. Virtuaalinen oppimisympäristö on sosiaalinen tila, jossa tapahtuu koulutuksellista vuorovaikutusta. Virtuaalinen oppimisympäristö on virtuaalinen tila, joka on täsmällisesti esitetty, mutta sen muoto voi vaihdella tekstistä aina kolmiulotteiseen virtuaaliseen maailmaan. Opiskelijat osallistuvat aktiivisina toimijoina virtuaalisen tilan rakentamiseen. Virtuaalisia oppimisympäristöjä voidaan käyttää niin etäopetuksessa kuin perinteisen luokkaopetuksen rikastuttajana. Virtuaaliset oppimisympäristöt integroivat heterogeenisia teknologioita ja monia pedagogisia lähestymistapoja. Useimmat virtuaaliset oppimisympäristöt limittyvät fyysiseen ympäristöön. Joskus virtuaalisella oppimisympäristöllä viitataan myös ympäristön pelkkään tekniseen toteutukseen, jota tässä harjoitustyössä kutsutaan nimellä oppimisalusta. 1.2 Oppimisalusta Oppimisalusta tarkoittaa ohjelmistopakettia, jonka avulla kouluttajat voivat luoda ja jakaa kursseja tietoverkossa. Oppimisalusta mahdollistaa opiskeluresurssien luomisen nopeasti vähäisillä teknisillä taidoilla. Tyypillisesti oppimisalusta on toteutettu web-pohjaisena ja siihen on integroitu työkaluja mm. kurssin helppoon rakentamiseen, materiaalin helppoon lataamiseen, kommunikointiin ja kurssin ulkonäön muokkaamiseen. Näitä verkkoopiskelujärjestelmiä voidaan kutsua myös kurssinhallintajärjestelmiksi. (Hodhod ym., 2010) Oppimisalustoja ovat esimerkiksi Moodle ja Discendum Optima. Moodle on monipuolinen ja suosittu oppimisalusta, joka on luotu kokonaan avoimen lähdekoodin projektina (Moodle, 2013). Sitä voi käyttää ilmaiseksi GPL-lisenssin antamissa puitteissa (Moodle, 2013). Discendum Optima on Suomessa tehty maksullinen, joustava oppimisalusta (Discendum, 2013). 5

6 2. Valintaprosessi Oppimisalustan valintaan kannattaa uhrata aikaa ja vaivaa, jotta saataisiin kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Valintaprosessi kannattaa miettiä etukäteen. Valintaprosesseja on kuvattu kirjallisuudessa erilaisia ja erivaiheisia. Erilaisista prosesseista on kuitenkin helposti löydettävissä yhtäläisyyksiä, yleensä niistä löytyy ainakin seuraavat vaiheet; sidosryhmien tunnistaminen, arviointikriteerien valinta, arvioinnin suorittaminen ja oppimisalustan valinta. Tässä harjoitustyössä esitellään valintaprosessi Moussieadesin ja Iliopoloun (2006) esittelemää prosessia mukaillen. Prosessin vaiheet ovat; suunnittelu, sidosryhmien tunnistaminen, evaluointikriteerien tunnistaminen, tiedon keruu, tiedon analysointi ja valinnan tekeminen ja raportointi. Vaiheet on esitetty myös kuvassa 1. Suunnittelu Sidosryhmien tunnistaminen Arviointikriteerien tunnistaminen Tiedon keruu Tiedon analysointi Valinnan tekeminen ja loppuraportti Kuva 1. Oppimisalustan valintaprosessi. 2.1 Suunnittelu Oppimisalustan valinta on projekti, joka kannattaa aikatauluttaa, jakaa tehtäviin ja suunnitella kuten mikä tahansa muukin projekti. Suunnittelussa kartoitetaan käytettävissä olevat resurssit, oppimisalustan käyttökonteksti ja tavoitteet, joihin oppimisalustan käyttämisellä pyritään ja huomioidaan organisaation oppimisnäkemys (Hälinen, 2011). Suunnitteluvaiheessa selvitetään mm. minkälaisia arviointitapoja käytetään, käytetäänkö ulkopuolisia arvioijia, mitä tiedon keruumenetelmiä ja analysointitapoja käytetään ja käytetäänkö valmiita päätöksenteko-ohjelmistoja. Myös aiemmin tehtyjä vertailuja voidaan käyttää hyväksi arvioinnissa, kunhan muistetaan, että ne vanhenevat nopeasti. 6

7 2.2 Arviointitavan valinta, kerätyn tiedon analysointi ja arviointi On suositeltavaa yhdistellä erilaisia arviointitapoja. Oppimisalustojen arvioinnissa voidaan käyttää esimerkiksi formatiivista ja summatiivista arviointia. Esimerkiksi opettaja voi tehdä formatiivista arviointia koko ajan kurssin luomisen aikana. Summatiivista arviointia tehdään opiskelijoiden näkemälle lopputulokselle. Käyttökelpoisia arviointitapoja voisivat olla myös havainnollistava (engl. illuminative) arviointi, integroiva (engl. integrative) arviointi tai toimintotutkimus (engl. Action Research). (Moussiades & Iliopolou, 2006) Arvioinnissa on huomioitava sekä pedagogiset että tekniset ominaisuudet. Pedagogiset tekijät ovat tärkeitä oppimisalustan valinnassa. Pedagogista arviointia varten on kehitetty omia arviointimenetelmiä. Esimerkiksi Britain ja Liber (1999) ovat kehitelleet pedagogisen arviointimallin virtuaalisten oppimisympäristöjen arviointiin yhdistelemällä aiemmin eri tarkoituksiin kehitettyjä malleja. Heidän arviointimallinsa huomioi pedagogisen monipuolisuuden ja innovatiivisuuden opettamisessa ja oppimisessa, verkko-oppimisen hallinnan ja opiskelijoiden oman oppimisen hallinnan (Britain & Liber, 1999). Myös tekniseen arviointiin on kehitelty monenlaisia erilaisia menetelmiä ja standardeja tietokoneohjelmistojen arvioinnin näkökulmasta (Hälinen, 2011). Tällaisia standardeja ovat esimerkiksi ISO/IEC 25010, jonka avulla voitaisiin verrata oppimisalustoja ohjelmistotuotteena toisiinsa. Tämä standardi ei kuitenkaan riitä yksin oppimisalustan arvioimiseen, koska siitä puuttuu pedagoginen näkemys. Standardeja voidaan käyttää myös esimerkiksi yksittäisten arviointikriteerien vertailuun. Esimerkiksi käytettävyyttä voitaisiin arvioida erikseen käytettävyyteen keskittyvän ISO standardin avulla. Oppimisalustan valinta on luonteeltaan monimutkaista päätöksentekoa, jonka apuna voidaan käyttää monikriteerisiä päätöksentekomenetelmiä (Arh & Balzic, 2007, Shee & Wang, 2008, Colace & De Santo, 2011). Oppimisalustojen arvioinnissa on huomioitava monia toistensa kanssa ristiriidassa olevia tavoitteita kuten sosiaalisia, ympäristöllisiä ja taloudellisia tekijöitä (Arh & Balzic, 2007). Yksi useassa tieteellisessä oppimisalustan valintaan keskittyvässä artikkelissa hyväksikäytetty monikriteerinen päätöksentekomenetelmä on AHP (Analytic Hierarchy Process). AHP on hierarkkinen attribuuttipuu, jossa ensin päätökseen vaikuttavat attribuutit jaetaan 7

8 hierarkkisesti omiin ryhmiin, aliongelmiin. Kun hierarkia on rakennettu, vertaillaan sen elementtejä toisiinsa. Vertailut muutetaan numeerisiksi arvoiksi, joissa huomioidaan myös eri elementtien prioriteetit. Numeerisia arvoja voidaan käyttää päätöksenteon apuna. Esimerkiksi Hälinen (2011) on käyttänyt AHP:tä oppimisalustojen vertailuun, jossa huomioidaan sekä pedagogisia että teknisiä ominaisuuksia. 2.3 Päätöksenteko-ohjelmistot Tietokoneiden käyttö helpottaa suurenkin tietomäärän analysoinnin rutiinitehtävissä (Moussiades & Iliopolou, 2006). Rutiinitehtäviin voidaan käyttää erilaisia ohjelmistoja taulukkolaskenta-ohjelmistoista päätöksenteko-ohjelmistoihin. Yleisiä päätöksentekoohjelmistoja löytyy minkä tahansa päätöksen tekemiseen myös web-pohjaisina ja ilmaisina. Päätöksenteko-ohjelmien avulla voidaan arvioida oppimisalustoista haluttuja attribuutteja ja antaa niille omia painotuksia. Pelkästään oppimisalustojen valintaa varten on toteutettu myös omia päätöksentekoohjelmistoja. Esimerkkinä voidaan mainita EduTools Summative Decision Tool (EduTools, 2013b), joka löytyy web-pohjaisena internetistä. EduTools summatiivinen päätöksentekotyökalu on käyttökelpoinen työkalu siinä vaiheessa, kun jo tunnetaan oppimisalustoja ja ollaan tietoisia mitä ominaisuuksia halutaan vertailla. Työkalun tavoitteena on auttaa alustan valinnan päätöksessä. Työkalun avulla voidaan valita vertailtavat tuotteet, niiden ominaisuudet ja ominaisuuksien painotusarvot. Jokaiselle ominaisuudelle annetaan itse oma arvosana. Annettujen tietojen perusteella päätöksentekotyökalu laskee tulokset ja ehdottaa sopivinta alustaa. (EduTools, 2013b) 2.4 Asiantuntijoiden käyttö Oppimisalustojen arvioinnin ja valintapäätöksen apuna voidaan käyttää ulkopuolista asiantuntijaa. Ulkopuolisen asiantuntijan käytöstä voi olla hyötyä tai haittaa. Ulkopuolinen arvioija voi suorittaa puolueettoman tutkimuksen ja hänellä voi olla vankka kokemus arviontien tekemisestä, kun taas sisäiset arvioijat tuntevat organisaation ja sen tarpeet hyvin, mutta heiltä voi puuttua arvioimiseen tarvittava kokemus. Ongelmat voidaan ratkaista käyttämällä kussakin tilanteessa parhainta asiantuntemusta. Sisäistä arviointia voidaan käyttää sellaisten osien arvioimiseen, josta tietämystä on eniten ja ulkopuolista arvioijaa, kun oma 8

9 tietämys ja osaaminen loppuvat. Arviointitavaksi kannattaa valita sellainen, joka sopii myös ulkopuolisen arvioijan suoritettavaksi. (Moussiades & Iliopolou, 2006) 2.5 Aiemmin tehtyjen vertailujen käyttö Valmiita vertailutaulukoita voidaan käyttää hyväksi arviointia tehtäessä, mutta niitä ei pelkästään kannata käyttää valinnan perustana. Taulukoita on mahdotonta pitää ajan tasalla jatkuvien päivitysten ja muutosten takia. Suurista taulukoista on myös vaikeaa löytää itselle tärkeä tieto ja laadullisten ominaisuuksien vertailu taulukoista on vaikeaa esimerkiksi sisällön lataamisen helppoudesta. Lisäksi taulukot keskittyvät pääosin teknisiin ominaisuuksiin unohtaen pedagogiset ominaisuudet. (van den Brink & Dirckx, 2006) Valmiita vertailutaulukoita löytyy esimerkiksi EduTools-webbisivulta (EduTools, 2013a). EduTools on yhteisön ylläpitämä sivusto, jossa esitellään eri oppimisalustoja ja niiden arvioita. Sivulla annetaan myös mahdollisuus vertailla esimerkiksi kahta oppimisalustaa vierekkäin. Kuka tahansa voi lähettää oman arviointina jostain oppimisalustasta sivustolle. (EduTools, 2013a) Aiemmin tehdyistä vertailuista löytyy myös useita tieteellisiä artikkeleita, joita voi käyttää oman arvioinnin pohjana. Vertailu on tosin näissäkin tapauksissa saattanut olla vanhentunutta tietoa jo artikkelin ilmestymisen aikoihin. Esimerkiksi Al-Ajlan (2012) on vertaillut kymmentä eri oppimisalustaa Saudi-Arabiassa olevan Qassimin Yliopiston tarpeisiin. Hän päätyi valinnassaan Moodleen ja listaa kirjassaan monia Moodlen etuja. Myös toisessa tutkimuksessa on päädytty valitsemaan Moodle, kun vertailussa on ollut kolme virtuaalista oppimisalustaa (Hodhod ym., 2010). Dyson ja Campello (2003) ovat tutkineet tapoja arvioida virtuaalisia oppimisympäristöjä. Heidän metodinsa huomioivat sekä kvantitatiiviset että kvalitatiiviset arviot ja eri näkökulmat virtuaalisiin oppimisympäristöihin. Tutkimuksessaan he pilotoivat kahta oppimisalustaa, kaupallista BlackBoardia ja sisäisesti toteutettua VirtusClassia ja vertailivat niitä sitoutuneisuuden, osallistumisen ja tavoitteiden saavuttamisen näkökulmista. Clements (2003) on vertaillut kolmea oppimisalustaa, Moodlea, Clarolinea ja ATutoria. Hän on tehnyt vertailun webbisivujen ominaisuusluettelojen perusteella ja kehottaa ennen päätöstä 9

10 demonstroimaan kutakin valinnan kohteena olevaa oppimisympäristöä. Clementsin suosikki näistä kolmesta vertaillusta oli ATutor. (Clements, 2003) 2.6 Sidosryhmien tunnistaminen On tärkeää tunnistaa kaikki sidosryhmät, joihin oppimisalustan valinta vaikuttaa jollain tavalla, jotta kakkien sidosryhmien tarpeet tulevat huomioiduksi valinnassa (Moussiades & Iliopolou, 2006). Sidosryhmiä voivat olla esimerkiksi johtajat, opettajat, ICT-henkilöstö ja opiskelijat (Hälinen, 2011). Jokainen ryhmä haluaa valinnan tukevan omia tavoitteitaan. Esimerkiksi johto voi olla kiinnostunut kustannuksista ja tehokkuudesta, opiskelijat puolestaan ajankäytöstä ja helppokäyttöisyydestä. 2.7 Arviointikriteerien ja vaatimusten tunnistaminen Oppimisalustojen vaatimukset tai ominaisuudet on kirjallisuudessa ryhmitelty niitä kuvaaviin ryhmiin vertailujen tekemisen helpottamiseksi. Yksinkertaisimmillaan vaatimukset voidaan jakaa pedagogisiin ja teknisiin. Nämä molemmat näkökulmat täytyy huomioida oppimisalustaa valittaessa (Colace & Santo, 2011). Tsinakos (2004) on jakanut virtuaalisten oppimisympäristöjen ominaisuudet kuuteen ryhmään; teknisiin ominaisuuksiin, opettajan työkaluihin, oppijan työkaluihin, kommunikointityökaluihin, järjestelmän ylläpito-ominaisuuksiin ja yleisiin ominaisuuksiin. Ryhmittely on edelleen ajankohtainen, vaikkakin esimerkiksi tekniset ratkaisut ovat muuttuneet paljon raportin kirjoittamisen jälkeen. Chin (2003) puolestaan jakaa ominaisuudet neljään ryhmään; teknisiin ominaisuuksiin, pedagogisiin ominaisuuksiin, helppokäyttöisyyteen ja instituutioiden välistä kommunikaatiota edistäviin ominaisuuksiin. Van den Brink ja Dirckx (2006) taas ovat jakaneet attribuutit viiteen kategoriaan; 1) koulutukselliseen näkemykseen (päätavoite, kohderyhmä), 2) didaktisiin toimintoihin (yhteistyömahdollisuuksiin, viestintälomakkeisiin, valmennus- ja tukimahdollisuuksiin, testaus- ja kyselyjärjestelmiin, kompetenssien ja taitojen hallintamahdollisuuksiin, sisällönlisäämismahdollisuuksiin) 3) koulutusorganisatorisiin tekijöihin (porftolio, opiskelijoiden tarkkailujärjestelmä) 4) toiminnalliseen rakenteeseen (käyttöliittymä, helppokäyttöisyys) ja 5) tekniseen infrastruktuuriin (tiedon vaihto, sisällönlisäämiskeinot, standardit, jne). 10

11 Oppimisalustan valintaan vaikuttavia kriteerejä voivat olla esimerkiksi; organisaation oppimisnäkemys ja työkalun pedagogiset ominaisuudet, modulaarisuus, kielivaihtoehdot, yleiset ominaisuudet (kuten käyttöliittymä, opettajan ja oppilaan työkalut, kommunikointityökalut, interaktiivisuus, reflektiivisyys, adaptiivisuus), tiedon säilytysmuodot, käytettävyys, kotimainen tuki ja kehitystyö, ylläpito, koulutus, yhteistyökumppanit, tekniset ominaisuudet (kuten suojaus, käyttäjähallinta, tietoturva, tekninen tuki) ja hinta. (Kalliala, 2002, Britain & Liber, 2004, Tsinakos, 2004) 2.8 Tiedon keruumenetelmien valinta ja tiedon hankinta Riippuen valitusta arviointimenetelmästä valitaan sopivia tiedon keruumenetelmiä. Tiedon keruumenetelmän valitsemiseen vaikuttaa käytössä oleva aika, tavoitteet ja arvioitava kohde. Tietoa voidaan kerätä haastattelemalla kaikkia sidosryhmiä, pyytämällä heitä täyttämään kyselylomakkeita, tarkkailemalla käyttäjiä, arvioimalla opiskelijoiden menestystä, lukemalla opiskelijoiden oppimispäiväkirjoja, ryhmähaastattelulla, vertaisarvioinnilla, vertailevilla tutkimuksilla, demonstroimalla tai pilotoimalla vaihtoehtoisia alustoja. Tiedon keruulle kannattaa asettaa selkeä aikataulu ja kommunikoida se myös arvioijille. Arviointi kannattaa tehdä arvioijille mahdollisimman helpoksi tai jopa huomaamattomaksi toimenpiteeksi. Arviointi kannattaa jättää sellaiselle taholle, joka parhaiten tuntee arvioitavan kohteen. (Moussiades & Iliopolou, 2006) Kaikkia oppimisalustoja ei voida valita arvioitaviksi runsaan määrän takia. On hyvä kartoittaa mitä vaihtoehtoisia oppimisalustoja on markkinoilla (van den Brink & Dirckx, 2006). Listoja eri oppimisalustoista löytyy esimerkiksi EduTools-sivustolta (EduTools, 2013c). Näistä arvioitavaksi kannattaa valita sellaiset, joista tiedetään ennestään jo jotain (van den Brink & Dirckx, 2006). 2.9 Oppimisalustan valinta ja loppuraportti Oppimisalustan valinta tehdään analyysin perusteella. Arviointiprosessin tuloksella ja oppimisalustan valinnalla on yleensä suuri merkitys muun muassa koulutusympäristöön, sisältöjen esitysmuotoihin ja sidosryhmien asenteisiin. Loppuraportin luominen ja esittely on tärkeää, jotta tehty päätös on läpinäkyvää kaikille sidosryhmille ja he pääsevät toteuttamaan seuraavia vaiheita tehdyn valinnan mukaisesti. Loppuraportissa pitäisi esitellä tutkimustulokset perusteellisesti. Se voidaan esitellä esimerkiksi suullisesti PowerPoint- 11

12 kalvojen avulla, erilaisilla taulukoilla, tutkimusraporttina ja valintaa seuraavien vaiheiden kuvauksella. Loppuraportin tavoitteena on saada kaikki sidosryhmät sitoutumaan tehtyyn valintaan ja toimimaan valinnan toteutumiseksi. (Moussiades & Iliopolou, 2006) 3. Pohdinta Sopivan oppimisalustan valinta organisaatiolle ja kurssille riippuu monista eri tekijöistä, kuten organisaation ja kurssien tavoitteista, tarpeista ja toimintatavoista. Olennaista olisikin tunnistaa ensin kaikki sidosryhmät ja niiden tarpeet ja vaatimukset oppimisalustalle. Alustan valintaan kannattaa käyttää aikaa ja sekin kannattaa muistaa, että halvin ei aina loppujen lopuksi ole edullisin vaihtoehto. Oppimisalustan valintaan kannattaa siis perehtyä huolella ja käyttää siihen aikaa ja vaivaa. Oppimisalustat ovat melko tuore tuote markkinoilla, niissä on vielä menossa vilkas kehittelyaika. Jossain vaiheessa ominaisuuksien lisääminen alustoihin tulee vähenemään ja tuotteiden kehitysnopeus hidastumaan. Kun tämä tasaantumisvaihe saavutetaan, voisi olettaa, että oppimisalustojen tarjonta tulee pienenemään. Luulisin, että muutaman vuoden kuluttua tarjolla on muutama selvä markkinajohtajatuote. Nämä tuotteet ovat monipuolisia järjestelmiä, jotka täyttävät suurimman osan asiakkaiden tarpeet hyvin. Muutaman järjestelmän välillä valinnan tekeminen on jo helpompaa. 12

13 Lähteet Al-Ajlan, A. S. (2012). A Comparative Study Between E-Learning Features. Teoksessa Pontes E. (toim.), Methodologies, Tools and New Developments for E-Learning (s ). InTech. Haettu osoitteesta Arh, T., & Blazic, B. J. (2007). A multi-attribute decision support model for learning management systems evaluation. Teoksessa First International Conference on the Digital Society (ICDS'07). IEEE. van den Brink, A., Dirckx, P. (2006). Suggestions for choosing a VLE. Teoksessa Pentelényi, P. (toim.), Virtual Learning Environments training material. Ligatura Ltd., Budapest, (s ). Haettu osoitteesta Britain, S. & Liber, O. (2004). A Framework for Pedagogical Evaluation of Virtual Learning Environments. Educational Cybernetics: Reports. Haettu osoitteesta Chin, P. (2003). Virtual Learning Environments. Learning and Teaching Support Network Physical Science Centre. Clements, I. (2003). Virtual Learning Environment Comparison. Progress Through Training. Haettu osoitteesta Colace, F., & De Santo, M. (2011). Evaluation models for e-learning platforms and the AHP approach: a case study. The IPSI BgD Transactions on Internet Research, 7(1), Dillenbourg, P., Schneider, D., & Synteta, P. (2002). Virtual learning environments. Teoksessa 3rd Hellenic Conference'Information & Communication Technologies in Education (s. 3-18). 13

14 Discendum (2013). Optima joustava verkko-oppimisympäristö. Haettu osoitteesta Dyson, M. C., & Campello, S. B. (2003). Evaluating virtual learning environments: what are we measuring. Electronic Journal of E-learning, 1(1), EduTools (2013a). CMS: CMS Home. Haettu osoitteesta EduTools (2013b). CMS: Decision Tool. Haettu osoitteesta EduTools (2013c). ArchiveCMS: Product List. Haettu osoitteesta Hodhod, R., Ibrahim, M., Khafagy, M., & Abdel-Wahab, M. S. (2010). Issues of Choosing the Suitable Virtual Learning Environment. Research Journal of Information Technology, 2 (1), Hälinen, R. (2011). An Evaluation Method for Virtual Learning Applications. Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print. Tampere. Kalliala, E. (2002). Verkko-opettamisen käsikirja. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä. Moodle (2013). About Moodle. Haettu osoitteesta Moussiades, L., & Iliopolou, A. (2006). Guidelines for evaluating e-learning environments. Interactive Technology and Smart Education, 3(3), Shee, D. Y., & Wang, Y. S. (2008). Multi-criteria evaluation of the web-based e-learning system: A methodology based on learner satisfaction and its applications. Computers & Education, 50(3), Tsinakos, A. (2004). The puzzle of Virtual Learning Environments: what criteria should be present in the ideal VLE?. Turkish Online Journal of Distance Education-TOJDE, 5(2),

15 Wikipedia (2013). Category:Virtual learning environments. Haettu osoitteesta 15

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Heidi Krzywacki, Jari Lavonen, Tiina Korhonen 12.2.2010 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Monimuotoisen video-opetuksen kehittäminen ( MOVIE ) Peda-forum Ilkka Kukkonen Timo Tossavainen

Monimuotoisen video-opetuksen kehittäminen ( MOVIE ) Peda-forum Ilkka Kukkonen Timo Tossavainen Monimuotoisen video-opetuksen kehittäminen ( MOVIE ) Peda-forum 24.8.2011 Ilkka Kukkonen Timo Tossavainen 24.8.2011 Opettajankoulutuksen haasteellinen toimintakenttä Tarve laadun, sitoutumisen ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista

Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Miten arviointi suuntaa oppimista? Viivi Virtanen 28.2.2011 1/10 Millä keinoin opiskelijan saisi oppimaan sen mitä opetan? 2/10 Miten arviointi vaikuttaa siihen, miten

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta?

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? TieVie-juhlaseminaari 20.3.2007 Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? Olli-Pekka Heinonen YLE Tietotekniikan 6. sukupolvea Tietotekniikka-ajan lyhyt historia 1. sukupolvi, suurkoneet

Lisätiedot

TVT-Menetelmiä esteettömään oppimisympäristöön. Antti Peltoniemi Pedagoginen asiantuntija Oppimis - ja ohjauskeskus Valteri

TVT-Menetelmiä esteettömään oppimisympäristöön. Antti Peltoniemi Pedagoginen asiantuntija Oppimis - ja ohjauskeskus Valteri 19.9.16 TVT-Menetelmiä esteettömään oppimisympäristöön Antti Peltoniemi Pedagoginen asiantuntija Oppimis - ja ohjauskeskus Valteri 23.9.2016 1 Pekka Mertala (2014): Nykyaikaisessa oppimistutkimuksessa

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm

How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm (Valmiin työn esittely) 13.9.2010 Ohjaaja: Prof. Mats Danielson Valvoja: Prof. Ahti Salo Tausta -Tukholman ohikulkutien suunnittelu

Lisätiedot

Sähköinen oppikirja ja sähköinen vihko.

Sähköinen oppikirja ja sähköinen vihko. Sähköinen oppikirja ja sähköinen vihko Teesit tulevaisuuden trendeistä opetuksessa tvt:tä hyödyntäen Kuratointi (arvioi lukemasi ja tarjoa muille) Kustomointi (tuunaa oma kirjasi, personoi) Kehittäminen

Lisätiedot

Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren

Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren Kumpulantie 1 A, 6. krs, 00520 Helsinki 050 3415 966 Hankkeen taustaa Sopeutumisvalmennuskurssit ovat keskeinen

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Käytettävyys - laatukortti 0.5

Käytettävyys - laatukortti 0.5 Uutta avointa energiaa-hanke Käytettävyys - laatukortti 0.5 AgileAMK-tuotannon laatukriteeristö Päivi Aarreniemi-Jokipelto, Haaga-Helia AMK Irja Leppisaari, Centria AMK Päivi Rajaorko, Haaga-Helia AMK

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Virtuaalimaailmat. Oppimispelit ja virtuaaliset ympäristöt koordinointihanke Anna Linnakylä, Minna Kytölä, Petri Lounaskorpi

Virtuaalimaailmat. Oppimispelit ja virtuaaliset ympäristöt koordinointihanke Anna Linnakylä, Minna Kytölä, Petri Lounaskorpi Virtuaalimaailmat Oppimispelit ja virtuaaliset ympäristöt koordinointihanke Anna Linnakylä, Minna Kytölä, Petri Lounaskorpi OVI-hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoite on edistää virtuaalisten oppimisympäristöjen

Lisätiedot

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2012 2015 LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 OP (TUNNISTE 61640) Biämnesstudier i fysisk fostrans didaktik

Lisätiedot

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kannattaako vaivautua? Lisää Töitä Uusia välineitä opeteltavaksi Aikaa palaa opetuksen suunnitteluun Omien kokemusteni mukaan sosiaalisen median

Lisätiedot

Oppimisaihiot opetuksessa Tomi Jaakkola, Sami Nurmi & Lassi Nirhamo Opetusteknologiayksikkö Turun yliopisto

Oppimisaihiot opetuksessa Tomi Jaakkola, Sami Nurmi & Lassi Nirhamo Opetusteknologiayksikkö Turun yliopisto Oppimisaihiot opetuksessa Tomi Jaakkola, Sami Nurmi & Lassi Nirhamo Turun yliopisto Oppimisaihiot (Learning Object, LO) Opetusteknologian kansainvälisen standardointikomitean määritelmän mukaan oppimisaihio

Lisätiedot

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki 8.11.2002 Pirjo Ståhle Organisaation tieto- ja toimintaympäristöt Suhteet avoin tiedonvaihto mekaaninen orgaaninen

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke

Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke 2004-2007 Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto VirtuaaliAMK-seminaari 11.11. 2004 Ulla Ritvanen, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Uusi opiskelukokemus

Uusi opiskelukokemus Uusi opiskelukokemus Mikä on elukio? 19 kunnan välinen verkosto = nettikoulu toiminnassa mukana 100 opettajaa mahdollisuus koulun hallinnolle, opettajille ja opiskelijoille Oulun aikuislukion OPS ja oppikirjat

Lisätiedot

ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA. Johda tiedolla

ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA. Johda tiedolla ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA Johda tiedolla Tervetuloa tutustumaan työvälineisiimme, jotka mahdollistavat tiedolla johtamisen ja auttavat päätöksenteossa. Seuraa oppijoiden etenemistä, selvitä

Lisätiedot

INNOCASE projekti Transfer of innovative case study approach in business education Leonardo da Vinci Programme

INNOCASE projekti Transfer of innovative case study approach in business education Leonardo da Vinci Programme INNOCASE projekti Transfer of innovative case study approach in business education Leonardo da Vinci Programme INNOCASE projekti no. 2012-1-PL1-LEO05-27456 Projektin rahoittaa Euroopan Kommissio/ Lifelong

Lisätiedot

Tohtorixi. Pasi Tyrväinen , Päivitetty Prof. Digital media

Tohtorixi. Pasi Tyrväinen , Päivitetty Prof. Digital media Tohtorixi 9.2. 2004, Päivitetty 9.1. 2005 http://www.jyu.fi/~pttyrvai/papers/tohtorixi.pdf Pasi Tyrväinen Prof. Digital media email: Pasi.Tyrvainen@jyu.fi Tutkinnon sisältö Tohtori Väitöskirja Lisensiaattityö

Lisätiedot

Tehtävä 4 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg

Tehtävä 4 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Tehtävä 4 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Niilo Korhonen eoppimaisterikoulutus Joensuun yliopisto/sokl Kesä 2003 Sisällys: 1. Instructional Design...2 2. designing student-centered

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta. Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus

10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta. Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus 10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus Leena.r.k.Hiltunen@jyu.fi Teesi 1: Suunnittele! Aloita pienillä parannuksilla Mieti mikä on

Lisätiedot

Pasi Mattila Jukka Miettunen

Pasi Mattila Jukka Miettunen Pasi Mattila Jukka Miettunen Tulevaisuuden koulu -ohjelma Future School Of Finland City of Oulu Sir Ken Robinson Youngsters and modern learning environments Two Learning Environments: past and present

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Sulautuvan linjakkaan opetuksen kurssisuunnittelun avaimet. Työpaja. Sulautuvan linjakkaan opetuksen suunnittelu. Taina Joutsenvirta 12.3.

Sulautuvan linjakkaan opetuksen kurssisuunnittelun avaimet. Työpaja. Sulautuvan linjakkaan opetuksen suunnittelu. Taina Joutsenvirta 12.3. Sulautuvan linjakkaan opetuksen kurssisuunnittelun avaimet Taina Joutsenvirta 12.3.2010 Työpaja Työpajassa tutustutaan sulautuvan opetuksen suunnittelun avaintekijöihin Käytetään ryhmässä tapahtuvassa

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

VBE II, vaihe 1:

VBE II, vaihe 1: VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VBE Kansainvälinen verkosto

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa?

Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa? Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa? Prof. Sanna Järvelä Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Oulun yliopisto

Lisätiedot

AADA, AARON JA ONNI: MITOITUS, AJANKÄYTÖN HALLINTA, HENKILÖKOHTAISEN OPPIMISEN SEURANTA. Opiskelun seurannan työkaluja

AADA, AARON JA ONNI: MITOITUS, AJANKÄYTÖN HALLINTA, HENKILÖKOHTAISEN OPPIMISEN SEURANTA. Opiskelun seurannan työkaluja AADA, AARON JA ONNI: MITOITUS, AJANKÄYTÖN HALLINTA, HENKILÖKOHTAISEN OPPIMISEN SEURANTA Opiskelun seurannan työkaluja Aada & Aaron Kehitetty Kuopion yliopiston oppimiskeskuksen, Turun yliopiston ja Tritonia

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Mitä tarkoittaa, että oppilas ymmärtää suureiden vuorovaikutussuhteet?

Lisätiedot

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,

Lisätiedot

Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma

Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma Marja Haapaniemi Johtava informaatikko, lähipalvelut Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Vaikuttavuuden käsite Vaikuttavuus käsitteenä

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

Optima-päivä

Optima-päivä Optima-päivä 6.11.2014 Open Badge -konsepti yrityksen tuotekoulutuksissa mainio mahdollisuus vai hankala haaste? johan.boholm@raisoft.com Oy Raisoft Ltd www.raisoft.com PL 144, 67101 Kokkola Puh. 0207

Lisätiedot

Yliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa

Yliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa Yliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa SVY:n opettajien palvelukokonaisuutta varten syksyllä 2002 tehdyn tutkimus- ja selvitysprojektin tuloksia ITK 03 Areena 10.4.2003 klo 12.30 Anne Nevgi & Annukka

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang

Lisätiedot

Software engineering

Software engineering Software engineering Alkuperäinen määritelmä: Naur P., Randell B. (eds.): Software Engineering: A Report on A Conference Sponsored by the NATO Science Committee, NATO, 1968: The establishment and use of

Lisätiedot

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila Konstruktiivisesti linjakas opetus Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 17.11.2014 Opetuksen linjakkuus (Biggs & Tang 2007) Seuraavat opetuksen osat tukevat toisiaan oppimistavoitteet sisällöt

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

KURSSIESITE. qlikview.com

KURSSIESITE. qlikview.com KURSSIESITE qlikview.com Tietoja tästä esitteestä Tässä esitteessä on kaikki tarvittavat tiedot QlikView n koulutustarjonnasta. Esite on jaettu kolmeen osaan: ohjaajan reaaliaikaisesti vetämät kurssit

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka DILAPORT Digital Language Portfolio -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon Minna Scheinin, Turun ammattikorkeakoulu Teemat kielisalkkutyöskentelystä pedagogisia lähtökohtia kielisalkkutyöskentelyn

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Projektipäällikkö/lehtori Paula Poikela, Rovaniemi Ammattikorkeakoulu (RAMK)

Projektipäällikkö/lehtori Paula Poikela, Rovaniemi Ammattikorkeakoulu (RAMK) Projektipäällikkö/lehtori Paula Poikela, Rovaniemi Ammattikorkeakoulu (RAMK) Vuorovaikutuksen Menetelmien Prosessien turvallisuus turvallisuus turvallisuus Paula, Poikela & Paula Yliniemi 1 Kompetenssiperusteinen

Lisätiedot

Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö)

Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Miika Nurminen (minurmin@jyu.fi) Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kalvot ja seminaarityö verkossa: http://users.jyu.fi/~minurmin/gradusem/

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Tarjouspyyntö Liite 5.3: Järjestelmän ylläpidettävyden arviointi 1 / 5 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 22.4.15 3.01 Poistettu kotihoito

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Panoraamakuvat ja -video koulutuksessa. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kimmo Turtiainen, www.diak.fi www.panoraama.fi

Panoraamakuvat ja -video koulutuksessa. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kimmo Turtiainen, www.diak.fi www.panoraama.fi 360 Panoraamakuvat ja -video koulutuksessa 360 panoraamakuvat ja video 360 panoraamatyypit 360 panoraamakuvat valmiit panoraamat tuotetut panoraamat käyttö koulutuksessa - soveltaminen - esimerkkejä 360

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT Heli Ruokamo, KT Varadekaani, Professori, Kasvatustieteiden tiedekunta Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus Lapin yliopisto Sairaalakirjastopäivät,

Lisätiedot

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

Digitaalisista oppimisen ja viestinnän apuvälineistä

Digitaalisista oppimisen ja viestinnän apuvälineistä Digitaalisista oppimisen ja viestinnän apuvälineistä Leena Hiltunen ITKY100 / 30.9.2009 Luennon sisältö Millaisia ohjelmistoja, ympäristöjä ja työkaluja yliopistolla on käytössä? Miten niitä käytetään;

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Alpo Karila Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Tutkimus sairaanhoitopiirien ohjausjärjestelmien toiminnasta, taloudellisista kannusteista ja kustannushallinnasta Alpo Karila 1 Miksi? - Kunnat

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden hallinta: palautejärjestelmän vaatimukset ja toteutustavat. Diplomityöesitelmä Juha Kalander

Tietoturvallisuuden hallinta: palautejärjestelmän vaatimukset ja toteutustavat. Diplomityöesitelmä Juha Kalander Tietoturvallisuuden hallinta: palautejärjestelmän vaatimukset ja toteutustavat Diplomityöesitelmä 29.1.2008 Juha Kalander Sisältö Esittely Tutkimusongelma Käytetyt metodit Työn sisällysluettelo Normiohjaus

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (5) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot