Oppimisalustan valintaprosessi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppimisalustan valintaprosessi"

Transkriptio

1 Oppimisalustan valintaprosessi Harjoitustyö Satu Huusko Koulutusteknologia Kokkolan yliopistokeskus Chydenius TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt Tentaattori: Leena Hiltunen, Jaana Markkanen

2 Tiivistelmä Tällä hetkellä markkinoilla on runsaasti erilaisia oppimisalustoja, joista valitseminen on hankalaa. Oppimisalustan valinta on monimutkainen päätöksentekoprosessi, jota ei kannata tehdä huolimattomasti. Oppimisalustan valinnassa kannattaa kiinnittää huomioita sekä pedagogisiin että teknisiin ominaisuuksiin. Valinnassa on huomioitava organisaation oppimisnäkemys ja tavoitteet sekä kaikkien sidosryhmien tarpeet. Harjoitustyössä esitellään yksi mahdollinen valintaprosessi oppimisalustan valinnan tueksi. Valintaprosessin vaiheisiin kuuluvat suunnittelu, sidosryhmien tunnistaminen, arviointikriteerien tunnistaminen, tiedon keruu, tiedon analysointi lopuksi oppimisalustan valinta. Myös aiemmin tehtyjä vertailuja voidaan käyttää arvioinnin apuna, mutta niitä käytettäessä kannattaa muistaa, että ne vanhenevat todella nopeasti uusien alustaversioiden tullessa markkinoille nopealla tahdilla. Kun oppimisalustojen kehitys saavuttaa hieman seesteisemmän vaiheen, tulevat alustojen erot ja määrä vähenemään kilpailun takia. Sopivan oppimisalustan valitseminen on tällöin varmasti helpompaa. 2

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä Johdanto Virtuaalinen oppimisympäristö Oppimisalusta Valintaprosessi Suunnittelu Arviointitavan valinta, kerätyn tiedon analysointi ja arviointi Päätöksenteko-ohjelmistot Asiantuntijoiden käyttö Aiemmin tehtyjen vertailujen käyttö Sidosryhmien tunnistaminen Arviointikriteerien ja vaatimusten tunnistaminen Tiedon keruumenetelmien valinta ja tiedon hankinta Oppimisalustan valinta ja loppuraportti Pohdinta Lähteet

4 1. Johdanto Virtuaalisia oppimisympäristöjä käytetään entistä enemmän opetuksen tukena tai pääasiallisena opetuskanavana. Yhä useammat koulut, yliopistot ja yritykset tai organisaatiot yrittävät siirtyä perinteisistä opetuksen ja koulutuksen tavoista innovatiivisempiin koulutusmateriaalien jakamisen tekniikoihin verkkojen välityksellä (Moussiades & Iliopolou, 2006). Vaikka virtuaalisia oppimisympäristöjä voidaan nykyään rakentaa monenlaisten sosiaalisen median ja muiden kaikkien käytössä olevien työkalujen ympärille, esimerkiksi Wikipedian, Twitterin, YouTuben, GoogleDocsin tai Skypen, päädytään koulumaailmassa usein käyttämään jotain oppimisalustaa, joka toimii virtuaalisen oppimisympäristön luomisen pohjana. Oppimisalustoja on tarjolla monenlaisia moneen eri tarkoitukseen. Esimerkiksi englanninkielisestä Wikipediasta löytyi Virtual learning environment kategorian alta 103 sivua, jotka ovat pääosin erilaisten oppimisalustojen sivuja (Wikipedia, 2013). Tästä runsaasta valikoimasta voi olla hankalaa löytää juuri sopivin kutakin organisaatiota varten (Moussiades & Iliopolou, 2006). Oppimisalustoja myös syntyy uusia tiheään ja samoin jotkut poistuvat käytöstä. Internetistä löytää hakukoneen avulla helposti paljon eri oppimisalustojen vertailuja, mutta niiden ongelmana on se, että ne vanhenevat äkkiä uusien alustaversioiden myötä. Valmiit vertailut eivät myöskään voi ottaa huomioon yksilöllisiä tarpeita tai painotuksia. Oppimisalustan valinta on moniulotteinen ongelma, johon kannattaa perehtyä huolella. Usein oppimisalustan valinnan tekee kuitenkin vain joku osa organisaatiosta huomioimatta kaikkien sidosryhmien tarpeita tai todellisia hankinnan ja ylläpidon aiheuttamia kustannuksia (Hälinen, 2011). Valinnassa käytetään yleensä arviointitaulukoita, joiden avulla yritetään löytää oppimisalustojen eroja (Colace & Santo, 2011). Tämän lähestymistavan heikkoutena on monesti arvioiden subjektiivisuus ja vain muutaman valintakriteerin käyttäminen (Colace & Santo, 2011, Hälinen, 2011). Tässä harjoitustyössä kuvaillaan oppimisalustan valintaprosessi. 1.1 Virtuaalinen oppimisympäristö Virtuaalisella oppimisympäristöllä tarkoitetaan eri asiayhteyksissä hieman eri asioita. Pääsääntöisesti sillä kuitenkin tarkoitetaan tietoverkkoon toteutettua web-pohjaista 4

5 ympäristöä, jonka avulla voidaan jakaa oppimateriaalia ja kommunikoida opettajan ja opiskelijoiden kesken. Dillenbourg, Schneider ja Synteta (2002) määrittelevät virtuaalisen oppimisympäristön seuraavasti; Virtuaalinen oppimisympäristö on suunniteltu informaatiotila. Virtuaalinen oppimisympäristö on sosiaalinen tila, jossa tapahtuu koulutuksellista vuorovaikutusta. Virtuaalinen oppimisympäristö on virtuaalinen tila, joka on täsmällisesti esitetty, mutta sen muoto voi vaihdella tekstistä aina kolmiulotteiseen virtuaaliseen maailmaan. Opiskelijat osallistuvat aktiivisina toimijoina virtuaalisen tilan rakentamiseen. Virtuaalisia oppimisympäristöjä voidaan käyttää niin etäopetuksessa kuin perinteisen luokkaopetuksen rikastuttajana. Virtuaaliset oppimisympäristöt integroivat heterogeenisia teknologioita ja monia pedagogisia lähestymistapoja. Useimmat virtuaaliset oppimisympäristöt limittyvät fyysiseen ympäristöön. Joskus virtuaalisella oppimisympäristöllä viitataan myös ympäristön pelkkään tekniseen toteutukseen, jota tässä harjoitustyössä kutsutaan nimellä oppimisalusta. 1.2 Oppimisalusta Oppimisalusta tarkoittaa ohjelmistopakettia, jonka avulla kouluttajat voivat luoda ja jakaa kursseja tietoverkossa. Oppimisalusta mahdollistaa opiskeluresurssien luomisen nopeasti vähäisillä teknisillä taidoilla. Tyypillisesti oppimisalusta on toteutettu web-pohjaisena ja siihen on integroitu työkaluja mm. kurssin helppoon rakentamiseen, materiaalin helppoon lataamiseen, kommunikointiin ja kurssin ulkonäön muokkaamiseen. Näitä verkkoopiskelujärjestelmiä voidaan kutsua myös kurssinhallintajärjestelmiksi. (Hodhod ym., 2010) Oppimisalustoja ovat esimerkiksi Moodle ja Discendum Optima. Moodle on monipuolinen ja suosittu oppimisalusta, joka on luotu kokonaan avoimen lähdekoodin projektina (Moodle, 2013). Sitä voi käyttää ilmaiseksi GPL-lisenssin antamissa puitteissa (Moodle, 2013). Discendum Optima on Suomessa tehty maksullinen, joustava oppimisalusta (Discendum, 2013). 5

6 2. Valintaprosessi Oppimisalustan valintaan kannattaa uhrata aikaa ja vaivaa, jotta saataisiin kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Valintaprosessi kannattaa miettiä etukäteen. Valintaprosesseja on kuvattu kirjallisuudessa erilaisia ja erivaiheisia. Erilaisista prosesseista on kuitenkin helposti löydettävissä yhtäläisyyksiä, yleensä niistä löytyy ainakin seuraavat vaiheet; sidosryhmien tunnistaminen, arviointikriteerien valinta, arvioinnin suorittaminen ja oppimisalustan valinta. Tässä harjoitustyössä esitellään valintaprosessi Moussieadesin ja Iliopoloun (2006) esittelemää prosessia mukaillen. Prosessin vaiheet ovat; suunnittelu, sidosryhmien tunnistaminen, evaluointikriteerien tunnistaminen, tiedon keruu, tiedon analysointi ja valinnan tekeminen ja raportointi. Vaiheet on esitetty myös kuvassa 1. Suunnittelu Sidosryhmien tunnistaminen Arviointikriteerien tunnistaminen Tiedon keruu Tiedon analysointi Valinnan tekeminen ja loppuraportti Kuva 1. Oppimisalustan valintaprosessi. 2.1 Suunnittelu Oppimisalustan valinta on projekti, joka kannattaa aikatauluttaa, jakaa tehtäviin ja suunnitella kuten mikä tahansa muukin projekti. Suunnittelussa kartoitetaan käytettävissä olevat resurssit, oppimisalustan käyttökonteksti ja tavoitteet, joihin oppimisalustan käyttämisellä pyritään ja huomioidaan organisaation oppimisnäkemys (Hälinen, 2011). Suunnitteluvaiheessa selvitetään mm. minkälaisia arviointitapoja käytetään, käytetäänkö ulkopuolisia arvioijia, mitä tiedon keruumenetelmiä ja analysointitapoja käytetään ja käytetäänkö valmiita päätöksenteko-ohjelmistoja. Myös aiemmin tehtyjä vertailuja voidaan käyttää hyväksi arvioinnissa, kunhan muistetaan, että ne vanhenevat nopeasti. 6

7 2.2 Arviointitavan valinta, kerätyn tiedon analysointi ja arviointi On suositeltavaa yhdistellä erilaisia arviointitapoja. Oppimisalustojen arvioinnissa voidaan käyttää esimerkiksi formatiivista ja summatiivista arviointia. Esimerkiksi opettaja voi tehdä formatiivista arviointia koko ajan kurssin luomisen aikana. Summatiivista arviointia tehdään opiskelijoiden näkemälle lopputulokselle. Käyttökelpoisia arviointitapoja voisivat olla myös havainnollistava (engl. illuminative) arviointi, integroiva (engl. integrative) arviointi tai toimintotutkimus (engl. Action Research). (Moussiades & Iliopolou, 2006) Arvioinnissa on huomioitava sekä pedagogiset että tekniset ominaisuudet. Pedagogiset tekijät ovat tärkeitä oppimisalustan valinnassa. Pedagogista arviointia varten on kehitetty omia arviointimenetelmiä. Esimerkiksi Britain ja Liber (1999) ovat kehitelleet pedagogisen arviointimallin virtuaalisten oppimisympäristöjen arviointiin yhdistelemällä aiemmin eri tarkoituksiin kehitettyjä malleja. Heidän arviointimallinsa huomioi pedagogisen monipuolisuuden ja innovatiivisuuden opettamisessa ja oppimisessa, verkko-oppimisen hallinnan ja opiskelijoiden oman oppimisen hallinnan (Britain & Liber, 1999). Myös tekniseen arviointiin on kehitelty monenlaisia erilaisia menetelmiä ja standardeja tietokoneohjelmistojen arvioinnin näkökulmasta (Hälinen, 2011). Tällaisia standardeja ovat esimerkiksi ISO/IEC 25010, jonka avulla voitaisiin verrata oppimisalustoja ohjelmistotuotteena toisiinsa. Tämä standardi ei kuitenkaan riitä yksin oppimisalustan arvioimiseen, koska siitä puuttuu pedagoginen näkemys. Standardeja voidaan käyttää myös esimerkiksi yksittäisten arviointikriteerien vertailuun. Esimerkiksi käytettävyyttä voitaisiin arvioida erikseen käytettävyyteen keskittyvän ISO standardin avulla. Oppimisalustan valinta on luonteeltaan monimutkaista päätöksentekoa, jonka apuna voidaan käyttää monikriteerisiä päätöksentekomenetelmiä (Arh & Balzic, 2007, Shee & Wang, 2008, Colace & De Santo, 2011). Oppimisalustojen arvioinnissa on huomioitava monia toistensa kanssa ristiriidassa olevia tavoitteita kuten sosiaalisia, ympäristöllisiä ja taloudellisia tekijöitä (Arh & Balzic, 2007). Yksi useassa tieteellisessä oppimisalustan valintaan keskittyvässä artikkelissa hyväksikäytetty monikriteerinen päätöksentekomenetelmä on AHP (Analytic Hierarchy Process). AHP on hierarkkinen attribuuttipuu, jossa ensin päätökseen vaikuttavat attribuutit jaetaan 7

8 hierarkkisesti omiin ryhmiin, aliongelmiin. Kun hierarkia on rakennettu, vertaillaan sen elementtejä toisiinsa. Vertailut muutetaan numeerisiksi arvoiksi, joissa huomioidaan myös eri elementtien prioriteetit. Numeerisia arvoja voidaan käyttää päätöksenteon apuna. Esimerkiksi Hälinen (2011) on käyttänyt AHP:tä oppimisalustojen vertailuun, jossa huomioidaan sekä pedagogisia että teknisiä ominaisuuksia. 2.3 Päätöksenteko-ohjelmistot Tietokoneiden käyttö helpottaa suurenkin tietomäärän analysoinnin rutiinitehtävissä (Moussiades & Iliopolou, 2006). Rutiinitehtäviin voidaan käyttää erilaisia ohjelmistoja taulukkolaskenta-ohjelmistoista päätöksenteko-ohjelmistoihin. Yleisiä päätöksentekoohjelmistoja löytyy minkä tahansa päätöksen tekemiseen myös web-pohjaisina ja ilmaisina. Päätöksenteko-ohjelmien avulla voidaan arvioida oppimisalustoista haluttuja attribuutteja ja antaa niille omia painotuksia. Pelkästään oppimisalustojen valintaa varten on toteutettu myös omia päätöksentekoohjelmistoja. Esimerkkinä voidaan mainita EduTools Summative Decision Tool (EduTools, 2013b), joka löytyy web-pohjaisena internetistä. EduTools summatiivinen päätöksentekotyökalu on käyttökelpoinen työkalu siinä vaiheessa, kun jo tunnetaan oppimisalustoja ja ollaan tietoisia mitä ominaisuuksia halutaan vertailla. Työkalun tavoitteena on auttaa alustan valinnan päätöksessä. Työkalun avulla voidaan valita vertailtavat tuotteet, niiden ominaisuudet ja ominaisuuksien painotusarvot. Jokaiselle ominaisuudelle annetaan itse oma arvosana. Annettujen tietojen perusteella päätöksentekotyökalu laskee tulokset ja ehdottaa sopivinta alustaa. (EduTools, 2013b) 2.4 Asiantuntijoiden käyttö Oppimisalustojen arvioinnin ja valintapäätöksen apuna voidaan käyttää ulkopuolista asiantuntijaa. Ulkopuolisen asiantuntijan käytöstä voi olla hyötyä tai haittaa. Ulkopuolinen arvioija voi suorittaa puolueettoman tutkimuksen ja hänellä voi olla vankka kokemus arviontien tekemisestä, kun taas sisäiset arvioijat tuntevat organisaation ja sen tarpeet hyvin, mutta heiltä voi puuttua arvioimiseen tarvittava kokemus. Ongelmat voidaan ratkaista käyttämällä kussakin tilanteessa parhainta asiantuntemusta. Sisäistä arviointia voidaan käyttää sellaisten osien arvioimiseen, josta tietämystä on eniten ja ulkopuolista arvioijaa, kun oma 8

9 tietämys ja osaaminen loppuvat. Arviointitavaksi kannattaa valita sellainen, joka sopii myös ulkopuolisen arvioijan suoritettavaksi. (Moussiades & Iliopolou, 2006) 2.5 Aiemmin tehtyjen vertailujen käyttö Valmiita vertailutaulukoita voidaan käyttää hyväksi arviointia tehtäessä, mutta niitä ei pelkästään kannata käyttää valinnan perustana. Taulukoita on mahdotonta pitää ajan tasalla jatkuvien päivitysten ja muutosten takia. Suurista taulukoista on myös vaikeaa löytää itselle tärkeä tieto ja laadullisten ominaisuuksien vertailu taulukoista on vaikeaa esimerkiksi sisällön lataamisen helppoudesta. Lisäksi taulukot keskittyvät pääosin teknisiin ominaisuuksiin unohtaen pedagogiset ominaisuudet. (van den Brink & Dirckx, 2006) Valmiita vertailutaulukoita löytyy esimerkiksi EduTools-webbisivulta (EduTools, 2013a). EduTools on yhteisön ylläpitämä sivusto, jossa esitellään eri oppimisalustoja ja niiden arvioita. Sivulla annetaan myös mahdollisuus vertailla esimerkiksi kahta oppimisalustaa vierekkäin. Kuka tahansa voi lähettää oman arviointina jostain oppimisalustasta sivustolle. (EduTools, 2013a) Aiemmin tehdyistä vertailuista löytyy myös useita tieteellisiä artikkeleita, joita voi käyttää oman arvioinnin pohjana. Vertailu on tosin näissäkin tapauksissa saattanut olla vanhentunutta tietoa jo artikkelin ilmestymisen aikoihin. Esimerkiksi Al-Ajlan (2012) on vertaillut kymmentä eri oppimisalustaa Saudi-Arabiassa olevan Qassimin Yliopiston tarpeisiin. Hän päätyi valinnassaan Moodleen ja listaa kirjassaan monia Moodlen etuja. Myös toisessa tutkimuksessa on päädytty valitsemaan Moodle, kun vertailussa on ollut kolme virtuaalista oppimisalustaa (Hodhod ym., 2010). Dyson ja Campello (2003) ovat tutkineet tapoja arvioida virtuaalisia oppimisympäristöjä. Heidän metodinsa huomioivat sekä kvantitatiiviset että kvalitatiiviset arviot ja eri näkökulmat virtuaalisiin oppimisympäristöihin. Tutkimuksessaan he pilotoivat kahta oppimisalustaa, kaupallista BlackBoardia ja sisäisesti toteutettua VirtusClassia ja vertailivat niitä sitoutuneisuuden, osallistumisen ja tavoitteiden saavuttamisen näkökulmista. Clements (2003) on vertaillut kolmea oppimisalustaa, Moodlea, Clarolinea ja ATutoria. Hän on tehnyt vertailun webbisivujen ominaisuusluettelojen perusteella ja kehottaa ennen päätöstä 9

10 demonstroimaan kutakin valinnan kohteena olevaa oppimisympäristöä. Clementsin suosikki näistä kolmesta vertaillusta oli ATutor. (Clements, 2003) 2.6 Sidosryhmien tunnistaminen On tärkeää tunnistaa kaikki sidosryhmät, joihin oppimisalustan valinta vaikuttaa jollain tavalla, jotta kakkien sidosryhmien tarpeet tulevat huomioiduksi valinnassa (Moussiades & Iliopolou, 2006). Sidosryhmiä voivat olla esimerkiksi johtajat, opettajat, ICT-henkilöstö ja opiskelijat (Hälinen, 2011). Jokainen ryhmä haluaa valinnan tukevan omia tavoitteitaan. Esimerkiksi johto voi olla kiinnostunut kustannuksista ja tehokkuudesta, opiskelijat puolestaan ajankäytöstä ja helppokäyttöisyydestä. 2.7 Arviointikriteerien ja vaatimusten tunnistaminen Oppimisalustojen vaatimukset tai ominaisuudet on kirjallisuudessa ryhmitelty niitä kuvaaviin ryhmiin vertailujen tekemisen helpottamiseksi. Yksinkertaisimmillaan vaatimukset voidaan jakaa pedagogisiin ja teknisiin. Nämä molemmat näkökulmat täytyy huomioida oppimisalustaa valittaessa (Colace & Santo, 2011). Tsinakos (2004) on jakanut virtuaalisten oppimisympäristöjen ominaisuudet kuuteen ryhmään; teknisiin ominaisuuksiin, opettajan työkaluihin, oppijan työkaluihin, kommunikointityökaluihin, järjestelmän ylläpito-ominaisuuksiin ja yleisiin ominaisuuksiin. Ryhmittely on edelleen ajankohtainen, vaikkakin esimerkiksi tekniset ratkaisut ovat muuttuneet paljon raportin kirjoittamisen jälkeen. Chin (2003) puolestaan jakaa ominaisuudet neljään ryhmään; teknisiin ominaisuuksiin, pedagogisiin ominaisuuksiin, helppokäyttöisyyteen ja instituutioiden välistä kommunikaatiota edistäviin ominaisuuksiin. Van den Brink ja Dirckx (2006) taas ovat jakaneet attribuutit viiteen kategoriaan; 1) koulutukselliseen näkemykseen (päätavoite, kohderyhmä), 2) didaktisiin toimintoihin (yhteistyömahdollisuuksiin, viestintälomakkeisiin, valmennus- ja tukimahdollisuuksiin, testaus- ja kyselyjärjestelmiin, kompetenssien ja taitojen hallintamahdollisuuksiin, sisällönlisäämismahdollisuuksiin) 3) koulutusorganisatorisiin tekijöihin (porftolio, opiskelijoiden tarkkailujärjestelmä) 4) toiminnalliseen rakenteeseen (käyttöliittymä, helppokäyttöisyys) ja 5) tekniseen infrastruktuuriin (tiedon vaihto, sisällönlisäämiskeinot, standardit, jne). 10

11 Oppimisalustan valintaan vaikuttavia kriteerejä voivat olla esimerkiksi; organisaation oppimisnäkemys ja työkalun pedagogiset ominaisuudet, modulaarisuus, kielivaihtoehdot, yleiset ominaisuudet (kuten käyttöliittymä, opettajan ja oppilaan työkalut, kommunikointityökalut, interaktiivisuus, reflektiivisyys, adaptiivisuus), tiedon säilytysmuodot, käytettävyys, kotimainen tuki ja kehitystyö, ylläpito, koulutus, yhteistyökumppanit, tekniset ominaisuudet (kuten suojaus, käyttäjähallinta, tietoturva, tekninen tuki) ja hinta. (Kalliala, 2002, Britain & Liber, 2004, Tsinakos, 2004) 2.8 Tiedon keruumenetelmien valinta ja tiedon hankinta Riippuen valitusta arviointimenetelmästä valitaan sopivia tiedon keruumenetelmiä. Tiedon keruumenetelmän valitsemiseen vaikuttaa käytössä oleva aika, tavoitteet ja arvioitava kohde. Tietoa voidaan kerätä haastattelemalla kaikkia sidosryhmiä, pyytämällä heitä täyttämään kyselylomakkeita, tarkkailemalla käyttäjiä, arvioimalla opiskelijoiden menestystä, lukemalla opiskelijoiden oppimispäiväkirjoja, ryhmähaastattelulla, vertaisarvioinnilla, vertailevilla tutkimuksilla, demonstroimalla tai pilotoimalla vaihtoehtoisia alustoja. Tiedon keruulle kannattaa asettaa selkeä aikataulu ja kommunikoida se myös arvioijille. Arviointi kannattaa tehdä arvioijille mahdollisimman helpoksi tai jopa huomaamattomaksi toimenpiteeksi. Arviointi kannattaa jättää sellaiselle taholle, joka parhaiten tuntee arvioitavan kohteen. (Moussiades & Iliopolou, 2006) Kaikkia oppimisalustoja ei voida valita arvioitaviksi runsaan määrän takia. On hyvä kartoittaa mitä vaihtoehtoisia oppimisalustoja on markkinoilla (van den Brink & Dirckx, 2006). Listoja eri oppimisalustoista löytyy esimerkiksi EduTools-sivustolta (EduTools, 2013c). Näistä arvioitavaksi kannattaa valita sellaiset, joista tiedetään ennestään jo jotain (van den Brink & Dirckx, 2006). 2.9 Oppimisalustan valinta ja loppuraportti Oppimisalustan valinta tehdään analyysin perusteella. Arviointiprosessin tuloksella ja oppimisalustan valinnalla on yleensä suuri merkitys muun muassa koulutusympäristöön, sisältöjen esitysmuotoihin ja sidosryhmien asenteisiin. Loppuraportin luominen ja esittely on tärkeää, jotta tehty päätös on läpinäkyvää kaikille sidosryhmille ja he pääsevät toteuttamaan seuraavia vaiheita tehdyn valinnan mukaisesti. Loppuraportissa pitäisi esitellä tutkimustulokset perusteellisesti. Se voidaan esitellä esimerkiksi suullisesti PowerPoint- 11

12 kalvojen avulla, erilaisilla taulukoilla, tutkimusraporttina ja valintaa seuraavien vaiheiden kuvauksella. Loppuraportin tavoitteena on saada kaikki sidosryhmät sitoutumaan tehtyyn valintaan ja toimimaan valinnan toteutumiseksi. (Moussiades & Iliopolou, 2006) 3. Pohdinta Sopivan oppimisalustan valinta organisaatiolle ja kurssille riippuu monista eri tekijöistä, kuten organisaation ja kurssien tavoitteista, tarpeista ja toimintatavoista. Olennaista olisikin tunnistaa ensin kaikki sidosryhmät ja niiden tarpeet ja vaatimukset oppimisalustalle. Alustan valintaan kannattaa käyttää aikaa ja sekin kannattaa muistaa, että halvin ei aina loppujen lopuksi ole edullisin vaihtoehto. Oppimisalustan valintaan kannattaa siis perehtyä huolella ja käyttää siihen aikaa ja vaivaa. Oppimisalustat ovat melko tuore tuote markkinoilla, niissä on vielä menossa vilkas kehittelyaika. Jossain vaiheessa ominaisuuksien lisääminen alustoihin tulee vähenemään ja tuotteiden kehitysnopeus hidastumaan. Kun tämä tasaantumisvaihe saavutetaan, voisi olettaa, että oppimisalustojen tarjonta tulee pienenemään. Luulisin, että muutaman vuoden kuluttua tarjolla on muutama selvä markkinajohtajatuote. Nämä tuotteet ovat monipuolisia järjestelmiä, jotka täyttävät suurimman osan asiakkaiden tarpeet hyvin. Muutaman järjestelmän välillä valinnan tekeminen on jo helpompaa. 12

13 Lähteet Al-Ajlan, A. S. (2012). A Comparative Study Between E-Learning Features. Teoksessa Pontes E. (toim.), Methodologies, Tools and New Developments for E-Learning (s ). InTech. Haettu osoitteesta Arh, T., & Blazic, B. J. (2007). A multi-attribute decision support model for learning management systems evaluation. Teoksessa First International Conference on the Digital Society (ICDS'07). IEEE. van den Brink, A., Dirckx, P. (2006). Suggestions for choosing a VLE. Teoksessa Pentelényi, P. (toim.), Virtual Learning Environments training material. Ligatura Ltd., Budapest, (s ). Haettu osoitteesta Britain, S. & Liber, O. (2004). A Framework for Pedagogical Evaluation of Virtual Learning Environments. Educational Cybernetics: Reports. Haettu osoitteesta Chin, P. (2003). Virtual Learning Environments. Learning and Teaching Support Network Physical Science Centre. Clements, I. (2003). Virtual Learning Environment Comparison. Progress Through Training. Haettu osoitteesta Colace, F., & De Santo, M. (2011). Evaluation models for e-learning platforms and the AHP approach: a case study. The IPSI BgD Transactions on Internet Research, 7(1), Dillenbourg, P., Schneider, D., & Synteta, P. (2002). Virtual learning environments. Teoksessa 3rd Hellenic Conference'Information & Communication Technologies in Education (s. 3-18). 13

14 Discendum (2013). Optima joustava verkko-oppimisympäristö. Haettu osoitteesta Dyson, M. C., & Campello, S. B. (2003). Evaluating virtual learning environments: what are we measuring. Electronic Journal of E-learning, 1(1), EduTools (2013a). CMS: CMS Home. Haettu osoitteesta EduTools (2013b). CMS: Decision Tool. Haettu osoitteesta EduTools (2013c). ArchiveCMS: Product List. Haettu osoitteesta Hodhod, R., Ibrahim, M., Khafagy, M., & Abdel-Wahab, M. S. (2010). Issues of Choosing the Suitable Virtual Learning Environment. Research Journal of Information Technology, 2 (1), Hälinen, R. (2011). An Evaluation Method for Virtual Learning Applications. Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print. Tampere. Kalliala, E. (2002). Verkko-opettamisen käsikirja. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä. Moodle (2013). About Moodle. Haettu osoitteesta Moussiades, L., & Iliopolou, A. (2006). Guidelines for evaluating e-learning environments. Interactive Technology and Smart Education, 3(3), Shee, D. Y., & Wang, Y. S. (2008). Multi-criteria evaluation of the web-based e-learning system: A methodology based on learner satisfaction and its applications. Computers & Education, 50(3), Tsinakos, A. (2004). The puzzle of Virtual Learning Environments: what criteria should be present in the ideal VLE?. Turkish Online Journal of Distance Education-TOJDE, 5(2),

15 Wikipedia (2013). Category:Virtual learning environments. Haettu osoitteesta 15

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Nelli-portaali ja verkko-oppimisympäristöt

Nelli-portaali ja verkko-oppimisympäristöt Nelli-portaali ja verkko-oppimisympäristöt Triangelipäivät 29.10.2008 Erkki Tolonen Kansalliskirjasto Kirjastoverkkopalvelut Miksi kurssiaineistoja Nellistä? Monihaku l. yhden luukun periaate Virtuaalioppimisympäristöjen

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

Verkko-opettaminen, vuosien kokemuksia monen ammattikorkeakoulun Tietieyhteistyön

Verkko-opettaminen, vuosien kokemuksia monen ammattikorkeakoulun Tietieyhteistyön Verkko-opettaminen, vuosien kokemuksia monen ammattikorkeakoulun Tietieyhteistyön verkkokursseilta Eija Kalliala sähköposti: eija.kalliala@helia.fi kotisivu: http://myy.helia.fi/~kalei Tietie-yhteistyö

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Kaikki koulutus verkossa - tekniikka ja pedagogiikka kouluttajan apuna. Case MKFC

Kaikki koulutus verkossa - tekniikka ja pedagogiikka kouluttajan apuna. Case MKFC Kaikki koulutus verkossa - tekniikka ja pedagogiikka kouluttajan apuna Case MKFC Maarit Alppiranta Edusolutions Oy MKFC Stockholms folkhögskola Monikulttuurinen oppilaitos Tukholmassa Perustettu v. 1991

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

Kokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa

Kokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa Kokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa Terho Lassila Harri Eskelinen Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,

Lisätiedot

TVT-kurssimoduulin mitat

TVT-kurssimoduulin mitat Teemu Kerola & Teija Kujala TVT-kurssimoduulin mitat Turun lähiseminaari Kurssin moduulit Moduulien kustannukset 1 Kurssimoduulit Perinteiset kurssimoduulit (esim.) luentokalvot luento oppimismoduuli harjoitustehtävät

Lisätiedot

Verkko-opetuksen suunnittelumalli

Verkko-opetuksen suunnittelumalli Verkko-opetuksen suunnittelumalli Leena Hiltunen Yliassistentti Jyväskylän yliopisto laitos Leena.Hiltunen@mit.jyu.fi Esityksen sisältö Aihetapauslähtöisen verkko-opetuksen suunnittelumallin esittely perustuu

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

» Tekstin alkuperäisyyden varmistaminen. » Plagioinnin ehkäiseminen. » Tieteellisen kirjoittamisen opettaminen

» Tekstin alkuperäisyyden varmistaminen. » Plagioinnin ehkäiseminen. » Tieteellisen kirjoittamisen opettaminen » Tekstin alkuperäisyyden varmistaminen» Plagioinnin ehkäiseminen» Tieteellisen kirjoittamisen opettaminen» Kirjallisten tehtävien arviointijärjestelmä» = Yhdessä oppimista - oppija - ohjaaja - opiskelukaverit

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

Monitavoitearvioinnin räätälöidyt YVA-työkalut

Monitavoitearvioinnin räätälöidyt YVA-työkalut Monitavoitearvioinnin räätälöidyt YVA-työkalut Jyri Mustajoki ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskus Pohjoiset suurhankkeet ja ympäristövaikutusten arviointi -symposium, Oulu, 27.11.2013 Monitavoitearviointi

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn päätös

Lisätiedot

8 tapaa hyödyntää sosiaalista mediaa

8 tapaa hyödyntää sosiaalista mediaa 8 tapaa hyödyntää sosiaalista mediaa Liinamaaria Hakola Tekesin Liideri Aktivaattori Mkhmarketing CC BY 2.0 Asiakasrajapinnassa Yrityskuvan rakentaminen Sisäinen hyödyntäminen Fiksumpaa kommunikointia

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50

Lisätiedot

Tehokas monimuotokoulutus verkko- ja mobiilioppimisratkaisuja hyödyntäen. Virpi Slotte, FT Corporate e-learning 26.9.2007

Tehokas monimuotokoulutus verkko- ja mobiilioppimisratkaisuja hyödyntäen. Virpi Slotte, FT Corporate e-learning 26.9.2007 Tehokas monimuotokoulutus verkko- ja mobiilioppimisratkaisuja hyödyntäen Virpi Slotte, FT Corporate e-learning 26.9.2007 Monimuotokoulutuksesta tehokkuutta Vanhasta uutta kehittämisen kulttuuria Miten

Lisätiedot

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen

Lisätiedot

Neoxen Systems on suomalainen ohjelmistotalo. Olemme erikoistuneet tiedon- ja oppimisen hallinnan ratkaisuihin.

Neoxen Systems on suomalainen ohjelmistotalo. Olemme erikoistuneet tiedon- ja oppimisen hallinnan ratkaisuihin. Neoxen Systems Tietoja meistä Neoxen Systems on suomalainen ohjelmistotalo. Olemme erikoistuneet tiedon- ja oppimisen hallinnan ratkaisuihin. Perustettu 2002 Turku Science Parkissa Toiminta kansainvälistä

Lisätiedot

Jutta Kosola, suomen kielen kouluttaja, Axxell MKK, Testipiste

Jutta Kosola, suomen kielen kouluttaja, Axxell MKK, Testipiste Jutta Kosola, suomen kielen kouluttaja, Axxell MKK, Testipiste aloitti toimintansa 1.4.2010 pääkaupunkiseudulla rahoittajat: Euroopan Sosiaalirahasto (Uudenmaan ELY-keskus), Helsingin kaupunki sekä projektiin

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS

ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS MATHM-47300 Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 1.10.2012 Ryhmä: Kipinä Sari Herrala, 228850 2 SISÄLLYS Arvioitava verkkopalvelu... 3 Arvioinnin tavoitteet...

Lisätiedot

Marko Björn Bioanalytiikan lehtori, TtM, Savonia- ammattikorkeakoulu, (jatkoopiskelija. Kasvatustiede)

Marko Björn Bioanalytiikan lehtori, TtM, Savonia- ammattikorkeakoulu, (jatkoopiskelija. Kasvatustiede) Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä 29.8.2014 Virtuaaliset oppimisympäristöt Marko Björn Bioanalytiikan lehtori, TtM, Savonia- ammattikorkeakoulu, (jatkoopiskelija Itä-Suomen yliopisto, Kasvatustiede)

Lisätiedot

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Osallisuus ja tarinat kehitysyhteistyön arvioinnissa. Laura Lager 5/6/2013

Osallisuus ja tarinat kehitysyhteistyön arvioinnissa. Laura Lager 5/6/2013 Osallisuus ja tarinat kehitysyhteistyön arvioinnissa Laura Lager 5/6/2013 Miksi arvioidaan? Tili- ja vastuuvelvollisuus oppiminen ja toiminnan kehittäminen Rahoittajaan kohdistuvan tili- ja vastuuvelvollisuuden

Lisätiedot

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun

Lisätiedot

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Miksipä Benchmarking?

Miksipä Benchmarking? Esityksen sisälmykset Miksipä Benchmarking? 1. yleistä (so. korkealentoista) benchmarkingista 2. kokemuksia yhdestä yritelmästä TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari 18.3.2005 Markku Ihonen Benchmarking

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen

Lisätiedot

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Digitaalisten oppimisympäristöjen tulo kouluihin on nopeutunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä on johtanut opettajien tieto- ja viestintäteknisten

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto- Juhlakulttuuri-verkkokurssi - Marika Dufva

Elämänkatsomustieto- Juhlakulttuuri-verkkokurssi - Marika Dufva Elämänkatsomustieto- Juhlakulttuuri-verkkokurssi - Marika Dufva Tämä verkkokurssi toteutetaan Verkkokurssin tuotantoprosessi kurssin TIES463 harjoitustyönä Milloin? Verkkokurssi valmistuu kevään 2014 aikana

Lisätiedot

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015!

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OMA TAUSTA! Matematiikan opetukseen liittyvä FL-tutkielma tietojenkäsittelyopissa 90-luvun alussa! Jatko-opiskelija "Mobile

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Verkko-oppimateriaalin oppimateriaalin laatu näkyviin

Verkko-oppimateriaalin oppimateriaalin laatu näkyviin Verkko-oppimateriaalin oppimateriaalin laatu näkyviin www.vy.fi/vomyke Kristiina Karjalainen ja Annikka Nurkka Lappeenrannan teknillinen yliopisto etunimi.sukunimi@lut.fi VOPLAn sadonkorjuujuhla 24.10.2007

Lisätiedot

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat

Lisätiedot

Virtuaalikoulutusta Second Lifessa. Irma Mänty Kehityspäällikkö, eoppiminen 17.10.2008

Virtuaalikoulutusta Second Lifessa. Irma Mänty Kehityspäällikkö, eoppiminen 17.10.2008 Virtuaalikoulutusta Second Lifessa Irma Mänty Kehityspäällikkö, eoppiminen 17.10.2008 Verkko-oppimisympäristöt I Mänty 17.10.2008 2 Avoimet virtuaaliset oppimisympäristöt Second Life http://www.secondlife.com

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja

Lisätiedot

Virtual Instrumentation in Science Education

Virtual Instrumentation in Science Education A. Tutorin opas Tämän dokumentin tarkoitus on auttaa kurssin ohjaajaa työskenneltäessä Moodle oppimisympäristössä opiskelijoiden kanssa A. Johdanto Arvoisa tutor, Kurssi on tehty osana EU-rahoitteista

Lisätiedot

Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä

Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä Leena Kärkkäinen Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa Tikkurila, 23.4.2008 http://www.metla.fi/tapahtumat/2008/metsasuunnitelu/ Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-mallin rakenne: Viisi arviointialuetta 1. Oppilaat - oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa 2. Opettajat - Opettajien

Lisätiedot

Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu

Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu Johanna Lahti Pauliina Nurkka www.laurea.fi Työn opinnollistaminen

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

3.11.2010. Web-sisällönhallintajärjestelmät. Sisältö. Mitä on web-sisällönhallinta?

3.11.2010. Web-sisällönhallintajärjestelmät. Sisältö. Mitä on web-sisällönhallinta? Sisältö Mitä on web-sisällönhallinta? Tausta ja tavoitteet Käytännön prosessi Yleisesti Keskeiset ominaisuudet Sisällönhallintajärjestelmän valitseminen ja käyttöönotto Wordpress Joomla! Drupal Yhteenveto

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot

Sosiaalinen media Valion viestinnässä

Sosiaalinen media Valion viestinnässä Sosiaalinen media Valion viestinnässä Pia Kontunen, viestintäjohtaja 28.3.2011 Sosiaalinen media uudistaa liiketoimintaa Esityksen sisältö Pia Kontunen Minkälainen yritys on Valio ja mitä se haluaa viestiä?

Lisätiedot

SR307 Tietoturvatekniikat ISO/IEC JTC 1/SC 27 IT Security Techniques. Tietoturvallisuuden hallinta ISO/IEC 27000. Reijo Savola Johtava tutkija VTT

SR307 Tietoturvatekniikat ISO/IEC JTC 1/SC 27 IT Security Techniques. Tietoturvallisuuden hallinta ISO/IEC 27000. Reijo Savola Johtava tutkija VTT SR307 Tietoturvatekniikat ISO/IEC JTC 1/SC 27 IT Security Techniques Tietoturvallisuuden hallinta ISO/IEC 27000 Reijo Savola Johtava tutkija VTT FORUM 2013, 30.10.2013 SISÄLTÖ Työohjelma ja organisaatio

Lisätiedot

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op)

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Harto Pönkä, Essi Vuopala Tavoitteet ja toteutus Osaamistavoitteet Kurssin jälkeen opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa digitaalisen portfolion blogi ympäristöön,

Lisätiedot

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Dosentti Atso Raasmaja Farmakologian & toksikologian osasto Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto atso.raasmaja@helsinki.fi

Lisätiedot

Työelämän asiantuntijoiden suorittama arviointi. w w w. h a m k. f i. Marjatta Kariniemi 25.2.2013

Työelämän asiantuntijoiden suorittama arviointi. w w w. h a m k. f i. Marjatta Kariniemi 25.2.2013 Koulutuksen työelämävastaavuus ja TKI-toiminnan hyödyntäminen opetuksessa Hämeen ammattikorkeakoulussa Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen laatuvastaavien tapaaminen 25.2.2014 Työelämän asiantuntijoiden

Lisätiedot

Web-sisällönhallintajärjestelmät

Web-sisällönhallintajärjestelmät Web-sisällönhallintajärjestelmät Sisältö Mitä on web-sisällönhallinta? Tausta ja tavoitteet Käytännön prosessi Web-sisällönhallintajärjestelmät Yleisesti Keskeiset ominaisuudet Sisällönhallintajärjestelmän

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012 KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä

Lisätiedot

Näkökulmia sosiaalisen median hyödyntämiseen Lions-toiminnassa

Näkökulmia sosiaalisen median hyödyntämiseen Lions-toiminnassa Näkökulmia sosiaalisen median hyödyntämiseen Lions-toiminnassa Tausta Viestintätoimikunnan pj. MD-PRC Auvo Mäkinen ilmoitti puhelimessa 20.2.2011 LC Jyväskylä/Harjun Jouni Huotarille, että Lions-liitto

Lisätiedot

Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun

Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun l Yrityksen kumppanien yhteydenpidon lisääminen Janne Ohtonen, Enterprise Architect, Affecto Finland Oy Yit Yrityksen kumppaniverkosto

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Miten Time to Profit on toteutettu yritysten tuotekehitysprojekteissa?

Miten Time to Profit on toteutettu yritysten tuotekehitysprojekteissa? Miten Time to Profit on toteutettu yritysten tuotekehitysprojekteissa? Väitän että puutteellisesti. Tuotekehityksen tavoite on harvoin Time to Profit. Tomi Kankainen M.Sc. (Konetekniikka / TTY) M.A. (Teollinen

Lisätiedot

KURSSIESITE. qlikview.com

KURSSIESITE. qlikview.com KURSSIESITE qlikview.com Tietoja tästä esitteestä Tässä esitteessä on kaikki tarvittavat tiedot QlikView n koulutustarjonnasta. Esite on jaettu kolmeen osaan: ohjaajan reaaliaikaisesti vetämät kurssit

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

MATO-hankkeen tuloksia

MATO-hankkeen tuloksia MATO-hankkeen tuloksia 2009-2013 Juho Airola Hankkeen haaste Pitkän matematiikan valitsevien lukiolaisten määrä vähenee Opiskelijoilla on käytettävissään paljon tietoteknisiä välineitä, mutta niitä käytetään

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma Vaatimusten muutostenhallinta Ongelma Muutostenhallinta on usein vaatimustenhallinnan Akilleen kantapää. Projektien alkaessa ensimmäiset vaatimukset kootaan ja dokumentoidaan, mutta usein vaatimuksia ei

Lisätiedot

Wikipediaan kirjoittaminen oppimistehtävänä toimiiko? Eero Sormunen - Tampereen yliopisto Heidi Eriksson - Tampereen lukiokoulutus. Esityksen jäsennys

Wikipediaan kirjoittaminen oppimistehtävänä toimiiko? Eero Sormunen - Tampereen yliopisto Heidi Eriksson - Tampereen lukiokoulutus. Esityksen jäsennys Wikipediaan kirjoittaminen oppimistehtävänä toimiiko? Eero Sormunen - Tampereen yliopisto Heidi Eriksson - Tampereen lukiokoulutus ITK 2012 20.4.2012 Esityksen jäsennys Tieto haltuun hankkeen esittely

Lisätiedot