Raportti: Ikäihmisten tulevaisuuden hoiva-asumista koskeva kysely 2013 Ympärivuorokautisen hoiva-asumispalvelun kilpailutus 2014

Transkriptio

1 Raportti: Ikäihmisten tulevaisuuden hoiva-asumista koskeva kysely 2013 Ympärivuorokautisen hoiva-asumispalvelun kilpailutus 2014 Espoon sosiaali- ja terveystoimi Vanhusten palvelut Pitkäaikaishoidon palvelualue Asumispalveluyksikkö

2 Sisällys TIIVISTELMÄ SUOMEKSI... 3 SAMMANFATTNING PÅ SVENSKA Johdanto Hoiva-asumisen kysely Kyselyn rakenne Kyselyn toteutus Hoiva-asumiskyselyn tulokset Asuinhuonetta ja yhteisiä tiloja koskevat vastaukset Hoiva-asumistoimintaa koskevat vastaukset Hoiva-asumisen sijaintia ja palveluja yleensä koskevat vastaukset Avoimet vastaukset Johtopäätökset ja pohdinta... 10

3 TIIVISTELMÄ SUOMEKSI Johdanto: Espoon kaupungin vanhusten palvelut kehittää toimintaansa saamansa palautteen perusteella. Systemaattisesti palautetta kerätään ympärivuorokautisessa asumisessa joka toinen vuosi, ja myös jatkuvaa spontaania palautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä entistä asiakaslähtöisempään suuntaan. Tämä hoiva-asumiskysely tehtiin osana ympärivuorokautisen asumispalvelun kilpailutuksen valmistelua. Kyselyn vastauksia hyödynnetään kilpailutuksen sisällön muotoilussa. Tarkoitus ja tavoitteet: Tarkoituksena oli selvittää kuntalaisten mielipiteitä siitä, millaiset asiat hoivaasumisessa ovat heille tärkeitä ja hyödyntää kyselyn vastauksia hoiva-asumisen asiakaslähtöisen laadun suunnittelussa. Menetelmät: Kyselyssä kysymysasetelmana oli mielipiteen valitseminen kahden asetelmaltaan erilaisen vaihtoehdon väliltä. Mitä lähemmäksi annettua vaihtoehtoa vastaaja asetti rastin, sitä lähempänä vastaajan mielipidettä on vaihtoehdon sisältämä asia. Taustatietoina kysyttiin vastaajan sukupuoli ja ikä (kysymykset 1 ja 2). Varsinaisen kyselyn kysymyksiä on 17. Lisäksi oli yksi avoin kysymys, jossa vastaajat saivat vapaasti kertoa hoiva-asumiseen liittyviä odotuksiaan ja toiveitaan. Kysely toteutettiin paperikyselynä ja sähköisesti webropol-kyselynä. Tulokset: Asuinhuonetta koskevissa vastauksissa arvostettiin yhden hengen huonetta, jossa on omat saniteettitilat. Toisaalta arvostettiin yksityisyyttä ja toisaalta yhteisöllisyyttä mahdollistavia tilaratkaisuja. Hoiva-asumistoimintaa koskevissa vastauksissa korostuivat henkilökunnan ihmisläheisyys, ystävällisyys ja osaaminen sekä toiminnan mielekkyys ja virikkeellisyys. Asukkaan asemaa koskevissa vastauksissa korostuivat mahdollisuus päättää omista asioista ja toive palveluiden ajantasaisesta saatavuudesta. Vastaajat toivoivat, että omaisilla on mahdollisuus osallistua toimintaan hoiva-asumisessa, mutta sitä ei pidetty välttämättömänä. Hoiva-asumisyksikön toivottiin sijoittuvan kotikunnan alueelle ja hyvien kulkuyhteyksien varrelle. Hoiva-asumisen yksikön valintamahdollisuutta arvostettiin. Johtopäätökset: Kuntalaisten odotukset hoiva-asumistoiminnalle vastaavat nykypäivän hoivaasumiselle asetettuja vaatimuksia. Kuntalaiset eivät vastauksissaan esittäneet hoiva-asumiselle mahdottomia vaateita. Enemmän huomiota saivat välilliset tekijät, kuten henkilökunnan ominaisuudet ja toiminnan sisältö.

4 Rapport: Enkät till invånarna år 2013 om framtidens vårdboende för äldre SAMMANFATTNING PÅ SVENSKA Inledning. Äldreomsorgen utvecklar sin verksamhet utifrån respons från kunderna. Vartannat år ordnas en enkät om kommunalt äldreboende med omsorg och vård dygnet runt, men all slags annan respons används också för att göra verksamheten mera kundorienterad. Denna enkät ingick i planeringen av upphandling av äldreboende med omsorg och vård dygnet runt. Resultatet av enkäten används vid formuleringen av upphandlingskriterierna. Avsikt och mål. Avsikten var att fråga Esbobor vad som är viktigt vid vårdboende. Svaren används vid planeringen av kundorienterat vårdboende. Metoder. I enkäten skulle man välja mellan två alternativ genom att sätta kryss i en ruta på varje rad nära det alternativ man föredrar eller mittemellan. Man skulle också ange kön och ålder. Det fanns 17 frågor med alternativ att välja. Slutligen kunde man beskriva sina förväntningar och önskemål om vårdboende med egna ord. Enkäten fanns både på papper och på webben. Resultat. Svararna värdesatte eget boningsrum med toalett och dusch. En del svarare värdesatte en rumsdisposition som ger mera rum för privatliv och en del värdesatte en rumsdisposition som ger mera rum för gemenskap. Många betonade att det är viktigt att personalen är mänskonära, vänlig och kunnig och att verksamheten är meningsfull och stimulerande. I svaren betonades vikten av att få bestämma om sin egna angelägenheter och av att det finns tillgång till tjänster när man behöver dem. Det är bra om anhöriga ges möjlighet att delta i verksamheten, men det är inte nödvändigt att de gör det. Vårdhemmet ska gärna ligga i Esbo på en plats med god kollektivtrafik. Svararna värdesatte att de får välja vårdhem. Slutsatser. Invånarnas förväntningar på vårdboende motsvarar de krav som ställs på modernt vårdboende. Svararna ställde inte orimliga krav på vårdboendet. Svararna betonade indirekta faktorer, såsom personalens egenskaper och verksamhetens innehåll.

5 1 Johdanto Espoon kaupungin, Kirkkonummen kunnan, Kauniaisten kaupungin ja Perusturvakuntayhtymä Karviaisen vanhusten ympärivuorokautisen hoiva-asumisen uutta kilpailutusta valmistellaan. Valmistelun yhteydessä kuntalaisten osallisuus on oleellisen tärkeää. Tämän vuoksi toteutettiin kuntalaiskysely, joka on ensimmäinen laatuaan. Espoo toteutti kyselylomakkeen, jota muut kunnat saivat hyödyntää ja muokata oman kuntansa formaattiin. Tässä raportissa tuodaan esille vain Espoon kaupungin kuntalaiskyselyn vastaukset. Muut kunnat raportoivat omat vastauksensa. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää kuntalaisten mielipiteitä siitä, millaiset asiat hoiva-asumisessa ovat heille tärkeitä ja hyödyntää kyselyn vastauksia hoiva-asumisen asiakaslähtöisen laadun suunnittelussa. Tavoitteena on hyödyntää kyselyssä saatuja vastauksia Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Perusturvakuntayhtymä Karviaisen ympärivuorokautisen hoiva-asumisen kilpailutuksen laatuvaatimuksien määrittämisessä, jotta kunnan ostopalveluna hankkima ikääntyneiden asumispalvelun laatu vastaisi mahdollisimman hyvin kuntalaisten toiveita. Kyselyn toteuttaminen tuki myös Espoo-tarinaa, jossa kuntalainen nähdään aktiivisena, palveluiden kehittämiseen osallistuvana toimijana. 2 Hoiva-asumisen kysely 2.1 Kyselyn rakenne Kyselyssä kysymysasetelma oli mielipiteen valitseminen kahden asetelmaltaan erilaisen vaihtoehdon välillä viisiportaisella asteikolla. Mitä lähemmäksi annettua vaihtoehtoa vastaaja asetti rastin, sitä lähempänä vastaajan mielipidettä on vaihtoehdon sisältämä asia. Kyselyä varten laadittiin kyselylomake, jossa oli yhteensä 20 hoiva-asumiseen liittyvää kysymystä. Taustatietoja selvittäviä kysymyksiä oli kaksi (2), asuinhuonetta ja yhteisiä tiloja koskevia kysymyksiä kolme (3), hoivayksikön toimintaan koskevia kysymyksiä kahdeksan (8) ja hoivayksikön sijaintia koskevia kysymyksiä viisi (5). Lisäksi kyselylomakkeessa oli yksi avoin hoiva-asumisen odotuksiin ja toiveisiin liittyvä kysymys. (LIITE 1 ja 2.) Kyselyn teemat: Asuinhuonetta ja yhteisiä tiloja koskevat kysymykset o kysymykset 3 4 Hoiva-asumistoimintaa koskevat kysymykset o kysymykset 7 14 Hoiva-asumisen sijaintia ja palveluja yleensä koskevat kysymykset o kysymykset Kyselyn toteutus Kyselylomake pilotoitiin ennen varsinaista kyselyä Espoon vanhusneuvostossa Kyselyyn ei pilotoinnin perusteella tullut sisällöllisiä muutoksia. Kysely toteutettiin sekä ruotsiksi että suomeksi. Kysely toteutettiin Espoossa Webropol-kyselynä ja lomakekyselynä. Paperisia lomakkeita toimitettiin jakoon 900 kpl Espoon yhteispalvelupisteisiin, palvelukeskuksiin sekä seniorineuvonnan toimipisteeseen. Lisäksi kyselyä jaettiin erilaisissa tapahtumissa. Toiveena oli, että mahdollisimman moni kuntalainen, iästä riippumatta, vastaisi kyselyyn. Kyselyn toteuttamista varten tehtiin viestintäsuunnitelma yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen viestinnän kanssa. Kyselystä tiedotettiin medialle, laajasti espoo.fi-sivuilla ja kaupungin sisäisten kanavien kautta. Vanhusneuvostolle ja eläkeläisjärjestöille toimitettiin tieto kyselystä. Kyselystä laadittiin mainoslehtinen, jossa mainostettiin kyselyn www-osoitetta ja jossa oli kyselyn QR-koodi.

6 3 Hoiva-asumiskyselyn tulokset Espoolaista taustatietoa: Espoon väkiluku vuonna 2012 oli asukasta, joista yli 65-vuotiaita oli 12,6 prosenttia ( Väestöennuste vuodelle 2014: kaikki espoolaiset (vuoden 2013 viimeisen päivän väestö) , joista vuotiaita oli ja 75 vuotta täyttäneitä oli eli yhteensä ikäihmisiä oli vuoden 2013 lopussa Vastaajien taustatietoja Espoossa kyselyyn vastasi yhteensä 399 henkilöä. Kyselyyn vastanneista kuntalaista naisia oli 80 % (n = 318) ja miehiä oli 20 % (n = 81). Suurin osa vastaajista (31 %) oli iältään vuotiaita. Muista vastanneista alle 50-vuotiaita oli 10 %, vuotiaita 17 %, vuotiaita 27 % ja 80 vuotta täyttäneitä oli 15 %. Paperikyselyitä palautettiin 187, ja webpropol-kyselyyn vastasi 212 espoolaista. Seuraavissa kappaleissa ( ) raportoidaan varsinaisen kyselyn vastauksia. Vastaukset esitetään taulukoissa 2, 3 ja 4 seuraavin värikoodein. Avoimet vastaukset luokiteltiin kyselyn teemojen mukaisesti, ja ne raportoidaan kunkin teeman yhteydessä. Strukturoitujen kysymysten vastausprosentit esitetään taulukoissa 2, 3 ja 4 seuraavin värikoodein (TAULUKKO 1): TAULUKKO 1. Värikoodit. Värikoodi Havainto eniten vastauksia (eniten kannatusta saanut mielipide) toiseksi eniten vastauksia, neutraali toiseksi vähiten vastauksia vähiten vastauksia (vähiten kannatusta saanut mielipide) 3.1 Asuinhuonetta ja yhteisiä tiloja koskevat vastaukset Seuraavassa taulukossa raportoidaan asuinhuonetta ja yhteisiä tiloja koskevat vastaukset. Yli puolet (64,6 %) vastaajista ilmoitti haluavansa, että heillä olisi omat huonekalut hoiva-asumisen asuinhuoneessa. Lähes kaikki vastaajat kannattivat asumismuotona yhden hengen huonetta (84,7 %), jonka yhteydessä on omaan käyttöön tarkoitetut saniteettitilat (91,6 %). Enemmän hajontaa esiintyi kysymyksessä, jossa asetelmana oli joko pieni asuinhuone/suuret yhteiset tilat vs. suuri oma huone ja pienet yhteiset tilat. 39,6 % vastaajista oli sitä mieltä, että asuinhuone/suuret yhteiset tilat olisi parempi ratkaisu kuin päinvastoin, tosin 22,3 % vastaajista valitsi neutraalin vastausvaihtoehdon. (TAULUKKO 2.) TAULUKKO 2. Asuinhuonetta ja yhteisiä tiloja koskevat vastaukset Vaihtoehto A Minulla on omat huonekalut asuinhuoneessani. Asun mieluiten yhden hengen huoneessa. Mitä lähemmäksi annettua vaihtoehtoa asetat rastin, sitä lähempänä mielipidettäsi on vaihtoehdon sisältämä asia. 64,6 % (n = 254) 84,7 % (n = 331) 17,3 % (n = 68) 7,2 % (n = 28) 8,9 % (n = 35) 2,6 % (n = 10) 5,1 % (n = 20) 1,8 % (n = 7) 4,1 % (n = 16) 3,8 % (n = 15) Vaihtoehto B Asuinhuone on valmiiksi kalustettu. Voin asua kahden hengen huoneessa, jos vuokra on selvästi edullisempi.

7 Asuinhuoneeni on pieni, hoivakodissa on suuri olohuone ja ruokailutila. 39,6 % (n = 155) 16,9 % (n = 66) 22,3 % (n = 87) 9,7 % (n = 38) 11,6 % (n = 45) Asuinhuoneeni on suuri, hoivakodissa on pieni olohuone ja ruokailutila. Asuinhuoneeni yhteydessä on omaan käyttööni tarkoitettu WC ja kylpyhuone. 91,6 % (n = 358) 4,3 % (n = 17) 2,6 % (n = 10) 0,8 % (n = 3) 0,8 % (n = 3) WC- ja suihkutilat ovat yhteiskäytössä naapuriasukkaan/asukkaiden kanssa. 3.2 Hoiva-asumistoimintaa koskevat vastaukset Seuraavassa raportoidaan hoiva-asumistoimintaa koskevat vastaukset. Yli puolet vastaajista piti hoivaasumisessa tärkeänä aktiivista kulttuuritarjontaa (59,2 %) ja mahdollisuutta jatkaa entisiä harrastuksia toimintakyvyn alenemasta huolimatta (57,7 %). Valtaosa (82 %) vastaajista piti tärkeänä saada ulkoilla useamman kerran viikossa. Noin puolet (49,7 %) vastaajista piti tärkeänä vaikuttamismahdollisuutta hoiva-asumisen toiminnan sisältöön. Omaisten vierailut milloin tahansa koettiin tärkeänä (75,2 %), samoin omaisten mahdollisuus avustamiseen hoiva-asumisessa koettiin tärkeänä (51,7 %). Enemmän hajontaa oli kysymyksessä ulkopuolista vierailijoista yhteisissä tiloissa, mutta vierailijoihin suhtauduttiin kuitenkin myönteisesti. Omaisten ja läheisten toimintaan osallistumiseen ja osallisuuteen liittyvissä kysymyksissä noin 1/5 valitsi keskimmäisen sarakkeen. (TAULUKKO 3.) TAULUKKO 3. Hoiva-asumistoimintaa koskevat vastaukset. Vaihtoehto A Koen tärkeänä, että hoivakodissa järjestetään aktiivista kulttuuritarjontaa. Koen tärkeänä, että pääsen vaikuttamaan hoivakodin toiminnan sisältöön. Koen tärkeänä, että saan mahdollisuuden jatkaa entisiä harrastuksiani, vaikka toimintakykyni olisi huomattavasti alentunut. Ulkoilu on minulle tärkeää. Haluan, että pääsen ulkoilemaan useamman kerran viikossa. Koen tärkeänä, että omaiseni/läheiseni voivat vierailla luonani milloin tahansa. Myös ulkopuoliset vierailijat voivat käyttää hoivakodin yhteisiä tiloja. Koen tärkeänä, että omaiset/läheiset voivat osallistua hoivakodin toimintaan. Koen tärkeänä, että omaisellani/läheiselläni olisi mahdollisuus osallistua minun avustamiseeni hoivakodissa asuessani. Mitä lähemmäksi annettua vaihtoehtoa asetat rastin, sitä lähempänä mielipidettäsi on vaihtoehdon sisältämä asia. 59,2 % (n = 234) 49,7 % (n = 194) 57,7 % (n = 228) 82 % (n = 324) 75,2 % (n = 294) 36,6 % (n = 142) 39,2 % (n = 150) 51,7 % (n = 200) 21 % (n = 83) 28,2 % (n = 110) 25,6 % (n = 101) 11,4 % (n = 45) 14,8 % (n = 58) 26,5 % (n = 103) 27,9 % (n = 107) 25,1 % (n = 98) 14,2 % (n = 56) 16,7 % (n = 65) 11,9 % (n = 47) 3,5 % (n = 14) 4,3 % (n = 17) 24,7 % (n = 96) 20,6 % (n = 79) 24,7 % (n = 45) 3,3 % (n = 13) 3,3 % (n = 13) 3,8 % (n = 15) 1,5 % (n = 6) 2,6 % (n = 10) 6,4 % (n = 25) 5,7 % (n = 22) 6,4 % (n = 22) 2,3 % (n = 9) 2,1 % (n = 8) 1 % (n = 4) 1,5 % (n = 6) 3,1 % (n = 12) 5,7 % (n = 22) 6,5 % (n = 25) 5,7 % (n = 22) Vaihtoehto B En koe tärkeänä, että hoivakodissa järjestetään aktiivista kulttuuritarjontaa. En koe tärkeänä, että pääsen vaikuttamaan hoivakodin toiminnan sisältöön. Harrastukset eivät ole minulle tärkeitä. Ulkoilu ei ole minulle tärkeää. Koen tärkeänä, että omaiseni/läheiseni vierailevat hoivakodissa vain silloin, kuin minä haluan. Ulkopuoliset vierailijat eivät voi käyttää hoivakodin yhteisiä tiloja. En koe tärkeänä, että omaiset/läheiset voivat osallistua hoivakodin toimintaan. En koe tärkeänä, että omaiseni/läheiseni osallistuu minun avustamiseen hoivakodissa asuessani.

8 3.3 Hoiva-asumisen sijaintia ja palveluja yleensä koskevat vastaukset Seuraavassa raportoidaan hoiva-asumisen sijaintia ja palveluja yleensä koskevia vastauksia. Noin puolet vastaajista arvostaa sitä, että heillä olisi mahdollisuus valita eri ateriavaihtoehdoista lounaalla ja päivällisellä. Yli puolet vastaajista haluaa, että hoivakoti sijaitsee Espoossa (58 %) sekä kaupunkiympäristössä ja hyvien kulkuyhteyksien varrella (54 %). Yli puolet vastaajista pitää tärkeänä myös sitä, että he saisivat päättää, missä hoivakodissa asuvat, ja olisivat valmiina odottamaan heille sopivaa hoivapaikkaa (56,5 %). Noin 40 % vastaajista valitsi neutraalin vastausvaihtoehdon koskien palvelusetelin valintaa asumisen järjestämismuotona, ja 27 % vastaajista valitsisi palvelusetelin. (TAULUKKO 4.) TAULUKKO 4. Hoiva-asumisen sijaintia ja palveluja yleensä koskevat vastaukset Vaihtoehto A Haluan valita eri ateriavaihtoehtoja lounaalla ja päivällisellä. Hoivakoti sijaitsee kaupunkiympäristössä, hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella. Mitä lähemmäksi annettua vaihtoehtoa asetat rastin, sitä lähempänä mielipidettäsi on vaihtoehdon sisältämä asia. 49,4 % (n = 192) 54 % (n = 207) Hoivakoti sijaitsee Espoossa. 58,5 % Valitsen palvelusetelin hoivaasumisen järjestämismuotona. Pidän tärkeänä, että saan päättää, missä hoivakodissa asun, ja tarvittaessa olen valmis odottamaan hoivakotipaikkaa. (n = 227) 27 % (n = 99) 56,5 % (n = 218) 20,3 % (n = 79) 19,6 % (n = 75) 11,1 % (n = 43) 18,8 % (n = 69) 22,5 % (n = 87) 15,4 % (n = 60) 14,9 % (n = 57) 18 % (n = 70) 36,8 % (n = 135) 9,6 % (n = 37) 5,4 % (n = 21) 6,5 % (n = 25) 5,7 % (n = 22) 6,3 % (n = 23) 4,4 % (n = 17) 9,5 % (n = 37) 5 % (n = 17) 6,7 % (n = 26) 11,2 % (n = 41) 7 % (n = 27) Vaihtoehto B En pidä tarpeellisena valita eri ateriavaihtoehtoja lounaalla ja päivällisellä. Hoivakodin sijainti on luonnon keskellä, jonne julkiset kulkuyhteydet eivät välttämättä ole hyvät. Hoivakoti voi sijaita naapurikunnan alueella. En valitse palveluseteliä hoivaasumisen järjestämismuotona. Pidän tärkeänä, että saan asua hoivakodissa, joka on minulle sen hetkisessä tilanteessa katsottu parhaiten soveltuvaksi ja josta saan paikan mahdollisimman nopeasti. 3.4 Avoimet vastaukset Seuraavassa raportoidaan avoimen kysymyksen vastaukset. Vastausten sisällöt on eritelty teemoittain. Vastausesimerkkejä ei tässä raportissa ole aukikirjoitettu, mutta tarvittaessa voidaan vastauksiin palata. Seuraavat taulukot (TAULUKKO 5 7) antavat kuvaa siitä, minkälaisia asioita kuntalaiset odottavat ja toivovat hoiva-asumiselta. TAULUKKO 5. Asuinhuonetta ja yhteisiä tiloja koskevat vastaukset. Asuinhuonetta ja yhteisiä tiloja koskevat vastaukset Toiveiden ja odotusten kohde Millaisia ovat hoiva-asumiseen kohdistuvat toiveet ja odotukset? kodinomaisuus rauhallinen, yksityinen ja viihtyisä ympäristö pienimuotoisuus, pienyhteisö kodin jatkumo oma huone ja omat tavarat oma kylpyhuone ja WC sauna, parveke, viherkasveja runsaasti mahdollisuus pitää lemmikkiä / hoivakodissa lemmikki

9 tilat tila mahdollistaa puolisoiden yhteisasumisen, puolison mahdollista yöpyä ja ruokailla yhdessä paikka, jossa yksinäiset voivat tavata toisiaan ja kokoontua seurustelemaan peseytymistilojen riittävä koko apuvälineiden määrään nähden riittävästi henkilökohtaista säilytystilaa ja yhteisiä tiloja asumisen laatu ei eritteiden hajuja, tehokas ilmanvaihto esteetön, siisti turvallinen ympäristö oma rauha nykypäiväinen sisustus, ei vanhoja ja vanhanaikaisia kalusteita nykyteknologian hyväksikäyttö luo turvallisuuden tunnetta, mahdollisuus oman tietokoneen ym. käytölle TAULUKKO 6. Hoiva-asumistoimintaa koskevat vastaukset. Hoiva-asumistoimintaa koskevat vastaukset Toiveiden ja odotusten kohde Millaisia hoiva-asumiseen kohdistuvat toiveet ja odotukset ovat? toiminnan eettisyys yleensä mahdollisuus säilyttää omanarvontunto ja yksityisyys mahdollisuus päättää itse omista asioistaan ja aikataulustaan toiminta on asukaslähtöistä, ihmisläheinen hoitofilosofia omia tottumuksia ja tapoja kunnioitetaan, pidetään huolta ainutlaatuisena ihmisenä, kiireettömyys, kuntouttava hoitotyö ihmisen läsnäolo ja lämpö eivät korvaannu hoivateknologialla aikuisen ihmisen suhtautuminen aikuiseen, ei alisteta puhumalla kuin lapselle elämän loppuvaiheessa saisi asua hoiva-asumisessa, ei sairaalassa, saattohoitomahdollisuus asukkaita ei lukita hoiva-asumisyksikköön eikä sidota hoitotestamenttia/hoitotahtoa kunnioitetaan kaikilta osin henkilökunnan ominaisuudet henkilökunnan ystävällisyys, empaattisuus, auttavaisuus, kuuliaisuus henkilökunnalla aikaa asukkaalle, huolehtiva henkilökunta, tarpeelliset avut henkilökunta saanut asianmukaisen koulutuksen, osaava henkilökunta henkilökuntaa riittävästi, pysyvä ja pätevä osaajajoukko, omahoitajuus, omalääkäri aktiviteetit virikkeellistä elämää, yhteisöllisyys, yhteiset hetket asukkaiden osallisuus arjen askareisiin, asukkaat nähdään aktiivisina toimijoina, ei hoivattavana objektina mahdollisuus ulkoilla päivittäin, saatavilla lukemista, musiikkia ja elokuvia, vapaaehtoistoimintaa runsaasti, retkiä elämänlaatu onnellisuus ja merkityksellinen elämä, mahdollisuus päättää omasta elämästään kunnioitus ja arvostus, itsenäistä elämää perushoidon taso oltava korkea oman vuorokausirytmin noudattamisen mahdollisuus ihmisarvoinen elämä, itsemääräämisoikeus puhtaus, puhtaat vaatteet, siisti ulkoisesti hengelliset tarpeet otetaan huomioon TAULUKKO 7. Hoiva-asumisen sijaintia ja palveluja yleensä koskevat vastaukset. Hoiva-asumisen sijaintia ja palveluita yleensä koskevat vastaukset Toiveiden ja odotusten kohde Millaisia hoiva-asumiseen kohdistuvat toiveet ja odotukset ovat? äidinkielen tärkeys, kommunikaatio palveluja halutaan omalla äidinkielellä kielen ymmärtäminen ja puhuminen välttämätöntä väärinkäsitysten välttämiseksi mahdollisuus itse keskustella lääkärin kanssa, ei hoitajan välityksellä avun tarve voisi valita itse, mitä apua tarvitsee apua saa heti, ei joutuisi odottamaan pitkiä aikoja, palvelua saa ympäri vuorokauden yksilölliset tarpeet otetaan huomioon ravitsemus ruoka valmistetaan paikan päällä, terveellinen ja maukas ruoka, toiveita kuunnellaan, tavallista hyvää kotiruokaa, ruoka vastaa vanhuksien

10 ruokatottumuksia, kunnioitetaan ravitsemistottumuksia (esim. kasvis) palvelut ja kulttuuri hoiva ja huolenpito perustuvat tieteelliseen näyttöön mahdollisuus osallistua kulttuuritarjontaan, vilkasta kulttuuri- ja virkistystoimintaa mahdollisuus saada kampaajan ja kauneudenhoitoalan palveluita juhlapyhien viettäminen arvokkaalla tavalla sijainti hyvät kulkuyhteydet, autottomalle mahdollinen kulkea lähellä kouluja ja päiväkoteja, mahdollistaa sukupolvien kohtaamista 4 Johtopäätökset ja pohdinta Kyselyllä pyrittiin vastaamaan kysymykseen: Millaista hoiva-asumista kuntalaiset odottavat pääsääntöisesti järjestettävän? Seuraavassa kuvaamme vastauksista esille tulleita asioita. Hoiva-asumisessa asuinhuone ja yhteiset tilat nähdään tärkeinä asioina. Tulokset viittaavat siihen, että hoiva-asumisessa arvostetaan pienehköä yhden hengen asuinhuonetta, jossa on saniteettitilat. Tilojen tulisi kuitenkin olla riittävät hoiva-asumiseen. Vaikuttaa siltä, että tilojen suhteen arvostetaan estettömyyttä ja turvallisuutta sekä kodinomaisuutta. Asumisessa arvostetaan pientä yhteisöä, yksityisyyttä ja omaa rauhaa. Omassa tilassa tulisi olla omia tavaroita ja huonekaluja. Myös mahdollisuutta käyttää omia tietoteknisiä välineitä arvostetaan. Tilojen tulisi olla esteettiset monille aisteille; siisti ympäristö, ei hajuja eikä melua. Tilojen tulisi olla hyvin soveltuvia kohtaamispaikaksi ja mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymisen. Hoiva-asumistoiminta tulisi olla eettistä, jolloin hoiva-asumisessa on oltava mahdollisuus säilyttää omanarvontunto ja yksityisyys, ja hoiva-asumisen tulisi perustua ihmisläheiseen hoitofilosofiaan. Toiminnan tulisi olla asukaslähtöistä, jolloin korostuu asukkaan mahdollisuus päättää itse omista asioistaan ja omasta aikataulustaan. Henkilökunnan ominaisuuksista tärkeiksi nousivat ystävällisyys ja lämminhenkisyys sekä henkilökunnan pysyvyys. Lisäksi korostui henkilökunnan hyvä ammatti- ja kielitaito. Hoiva-asumisen tulisi tarjota hyvän hoivan ja huolenpidon lisäksi aktiivista kulttuuritoimintaa, juhla- ja merkkipäivien asianmukaista juhlimista sekä ikäihmisille mielekästä ja asukaslähtöistä harrastustoimintaa. Riittävästi virikkeitä ja aktiviteetteja tulisi olla saatavilla. Myös hyvä elämän loppuvaiheen hoiva koettiin tärkeänä asiana. Hoiva-asumisen sisältöön liittyvää vaikuttamismahdollisuutta toivotaan, mutta tulosten perusteella voisi todeta, että sitä ei koettu ehdottomana asiana. Omaisten osallisuutta hoivaan ja huolenpitoon toivotaan, mutta sitä ei pidetä välttämättömänä. Pääsääntöisesti hoivakodin toivotaan sijaitsevan kotikunnassa, Espoossa. Kaupunkiympäristö ja hyvät kulkuyhteydet koettiin tärkeämpänä kuin luonnonläheisyys. Valinnanmahdollisuutta hoivaasumisyksiköiden välillä arvostetaan. Tulosten perusteella on nähtävissä, että palveluseteliä ei vielä tunneta niin hyvin, että se valittaisiin ensisijaiseksi hoiva-asumisen järjestämismuodoksi. Asiaan liittyvää kuntatason tiedottamista tulisi näin ollen lisätä. Useassa vastauksessa esille noussut palvelujen saaminen omalla äidinkielellä, niin suomen- kuin ruotsin kielellä, antaa signaalin siitä, että elämme ja asumme monikulttuurisessa ympäristössä. Tällöin hyvä suomen- ja/tai ruotsin kielen kielitaito ei ole itsestäänselvyys. Ravitsemukseen liittyvää aterioiden valinnanmahdollisuutta arvostetaan. Aterioiden tulisi vastata ikäihmisten ravitsemustottumuksia, ja vastauksissa toivotaan ruokalistoille tavallista kotiruokaa. Ajantasainen vastaaminen asukkaiden avuntarpeeseen koettiin tärkeänä asiana. Vastaajat toivovat, että avun tarpeeseen vastataan viivytyksettä vuorokauden ajasta riippumatta. Joistain vastauksista nousi esiin pelko, että hoiva-asumisessa joudutaan odottamaan fyysistä apua pitkiäkin aikoja. Hoivaasumisessa olisikin kiinnitettävä huomiota mielikuvan parantamiseen.