TALOUDELLISET JULKAISUT

Transkriptio

1 SISÄLTÖ Aamulehti-yhtymä Tietoja osakkeista Yhtymä tänään Toimitusjohtajan katsaus Journalistin puheenvuoro Lehtiryhmä Alprint (Graafinen ryhmä) Aldata-ryhmä Alexpress - Sähköinen jakelu Tilinpäätös 1994 Tunnusluvut ja laskentaperusteet Konsernin hallinto Organisaatio Yhteystiedot KOKOUSKUTSU Aamulehti-yhtymä Oy:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina huhtikuun 20. päivänä 1995 kello yhtiön pääkonttorissa, osoite Patamäenkatu 7, Tampere. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka viimeistään on merkitty osakkeenomistajaksi Suomen Osakekeskusrekisterin pitämään Aamulehti-yhtymä Oy:n osakasluetteloon. Myös osakkeenomistajalla, jonka osakkeita ei ole siirretty arvo-osuusjärjestelmään, on oikeus osallistua yhtiökokoukseen edellyttäen, että osakkeenomistaja oli rekisteröity yhtiön osakerekisteriin ennen Tässä tapauksessa osakkeenomistajan on esitettävä yhtiökokouksessa osakekirjansa tai muu selvitys siitä, että osakkeiden omistusoikeutta ei ole siirretty arvo-osuustilille. Saadakseen osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajan ilmoittauduttava yhtiölle kirjallisesti osoitteella Aamulehti-yhtymä Oy, Osakerekisteri, PL 327, Tampere tai puhelimitse numeroon (931) tai viimeistään tiistaina huhtikuun 18. päivänä 1995 klo mennessä. OSINGONMAKSU Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1994 jaetaan osinkoa 0,50 markkaa osaketta kohden. Osingonmaksun täsmäytyspäivä on 26. huhtikuuta 1995 ja osingonmaksupäivä 2. toukokuuta 1995, mikäli hallituksen ehdotus hyväksytään. Osakkeenomistajille, jotka eivät ole siirtäneet osakkeitaan arvo-osuusjärjestelmään täsmäytyspäivään mennessä, osinko maksetaan, kun heidän osakkeensa on siirretty arvo-osuusjärjestelmään. TALOUDELLISET JULKAISUT Aamulehti-yhtymä julkaisee vuonna 1995 kaksi osavuosikatsausta: neljän kuukauden toiminnasta viikolla 24 ja kahdeksan kuukauden toiminnasta viikolla 42. Yhtiön taloudellinen informaatio julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Julkaisuja voi tilata osoitteella: Aamulehti-yhtymä Oy, Konserniviestintä, PL 327, Tampere. 1

2 AAMULEHTI-YHTYMÄ KÄYTTÖKATE Mmk Aamulehti-yhtymä on julkisesti noteerattu sanomalehtien kustantamiseen, painotoimintaan ja informaation sähköiseen jakeluun erikoistunut joukkoviestintäyritys. Konserniin kuuluu lisäksi tietotekniikkayrityksistä koostuva liiketoimintaryhmä VUOSI 1994 LYHYESTI Ilmoitustulot kääntyivät nousuun, levikkien lasku taittui. VOITTO/TAPPIO ENNEN SATUNNAISERIÄ Mmk Graafisen alan kysyntä kääntyi nousuun, vienti Venäjälle kasvoi merkittävästi. Käyttökate parani 25 % ja oli 210 Mmk (168 Mmk), liikevoitto nousi 103 Mmk:aan (65 Mmk). Voitto ennen satunnaiseriä oli 62 Mmk (tappio 21 Mmk), tulos/osake oli 7,03 mk (- 3,75 mk). Lehtitehdas -94 käynnistyi suunnitelman mukaan ja sen leasingrahoitus muutettiin pitkäaikaiseksi luottorahoitukseksi Omavaraisuusaste nousi 31 %:iin (25 %). II-sarjan osakkeiden noteeraus pörssissä aloitettiin , osakkeen vaihto oli vuoden aikana vilkasta. HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN kpl TUNNUSLUKUJA Liikevaihto, Mmk Käyttökate, Mmk % liikevaihdosta Liikevoitto/tappio, Mmk % liikevaihdosta Voitto/tappio ennen satunnaiseriä, Mmk Tulos/osake, mk 7,03-3,75-17,78 Investoinnit, Mmk Henkilökunnan määrä

3 TIETOJA OSAKKEISTA Aamulehti-yhtymä Oy:n II-sarjan osakkeet on noteerattu alkaen Helsingin Arvopaperipörssissä ja I-sarjan osakkeet noteerataan Arvopaperivälittäjien Yhdistys ry:n ylläpitämällä meklarilistalla. I-sarjan osakkeen omistajalla on yhtiökokouksessa yksi ääni kutakin osaketta kohti ja II-sarjan osakkeen omistajalla yksi ääni kutakin alkavaa 10 osaketta kohden. Ylimääräinen yhtiökokous poisti yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeen, joka koski I-sarjan osakkeita. Samalla lisättiin lunastusvelvollisuuspykälä. Sen mukaan osakkeenomistajan, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista tai äänimäärästä saavuttaa tai ylittää 33 1/3 tai 50 %, on lunastettava muiden osakkaiden vaatimuksesta näiden osakkeet yhtiöjärjestyksessä määrätyllä tavalla. Osakesarjoilla ei ole muita eroja kuin äänioikeusero. Osakkeen nimellisarvo on 10 mk. Yhtiöjärjestyksen mukaan vähimmäisosakepääoma on 48 Mmk ja enimmäisosakepääoma 192 Mmk, joissa rajoissa yhtiön osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma on 68,9 Mmk. KURSSIKEHITYS mk OSAKKEIDEN SUHTEELLINEN VAIHTO % KURSSIKEHITYS 1994 mk OSAKKEIDEN SUHTEELLINEN VAIHTO 1994 % I-SARJA I-SARJA II-SARJA II-SARJA 3

4 OSAKEPÄÄOMA Osakepääoma Osakkeita Osuus osake- Osuus ääni- (1.000 mk) (1.000 kpl) pääomasta, % määrästä, % I-sarja ,3 93,8 II-sarja ,7 6, ,0 100,0 Kaupparekisterissä osakelukumäärä on kpl. OSAKEOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN * Osakkeiden määrä Osakkaita, kpl Osakelukumäärä Osuus osakkeista, % , , , , , ,5 Siirtämättä arvo-osuusjärjestelmään ,4 Yhteensä ,0 * Osakasluettelon mukaan OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN OMISTAJARYHMITTÄIN * Omistajatyyppi Omistajia Osakelukumäärä Julkisyhteisöt Kotitaloudet ja yksityishenkilöt Rahoituslaitokset Rahoituslaitokset, hallintarekisteri Ulkomaiset omistajat Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Yhtiöt Yhtiöt, hallintarekisteri Siirtämättä arvo-osuusjärjestelmään Yhteensä * Osakasluettelon mukaan OSAKEKOHTAISIA TUNNUSLUKUJA Tulos/osake, mk 7,03-3,75-17,78-23,54-8,04 Oma pääoma/osake, mk 64,52 54,37 62,59 87,26 121,70 Osakkeiden oikaistu lukumäärä keskimäärin kpl kpl OSAKEPÄÄOMAN KOROTUKSET Konsernin henkilökunnalle 1989 suunnatun optiolainan yhteydessä annetut optiotodistukset oikeuttivat uusien osakkeiden merkintään välisenä aikana. Optiotodistusten perusteella merkittiin yhteensä uutta osaketta, jolloin osakepääomaa korotettiin yhteensä 5,1 Mmk:lla. Vuonna 1993 laskettiin liikkeelle 128,9 Mmk:n vaihtovelkakirjalaina, jonka laina-aika on viisi vuotta ja korko 6 %. Velkakirjan haltijalla on oikeus vaihtaa yksi tuhannen markan velkakirja 25:een II-sarjan osakkeeseen, jolloin osakkeen laskennallinen vaihtohinta on 40 mk. Lainan vaihto kokonaan osakkeiksi lisää osakkeiden määrää yhteensä enintään 3,2 miljoonaa kappaletta, jolloin osakepääoma voi nousta enintään 32,2 Mmk. Vaihtoaika on Lainan ehtojen mukaisesti velkakirjoja oli vaihdettu osakkeiksi vuoden 1994 aikana yhteensä kappaletta, mikä korotti osakepääomaa yhteensä 5,2 Mmk. Vaihtovelkakirjalainaa oli jäljellä yhteensä 108 Mmk. Voimassaolevia käyttämättömiä valtuuksia osakepääoman korottamisesta ei ole. JOHDON OMISTUS Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajien omistamien I- sarjan osakkeiden yhteenlaskettu määrä on kappaletta ja IIsarjan osakkeiden yhteenlaskettu määrä kappaletta. Omistukset oikeuttavat 1,4 %:n osuuteen yhtymän äänivallasta. 4

5 SUURIMMAT OSAKKAAT * I-sarja II-sarja Yhteensä %-osuus Äänimäärä %-osuus Pohjola-yhtiöt , ,4 Unicarta Oy , ,1 Aamukaste Oy , ,8 Kunnallisneuvos C V Åkerlundin säätiö , ,0 Suomen Yhdyspankki Oy , ,7 Cittaducale Oy , ,6 Tekstiiliteollisuusliitto , ,0 Kansallis-Osake-Pankin Eläkesäätiö , ,0 Kansallis-Osake-Pankki/hallintarekisteri , ,8 Suomen Yhdyspankki Oy/hallintarekisteri , ,6 10 suurinta yhteensä , ,0 Kaikki yhteensä * Osakasluettelon mukaan OMISTUSRAKENNE Tidnings Ab Marieberg ilmoitti ostaneensa yhtymän osakkeita määrän, joka vastaa 1,5 % äänimäärästä ja 6,7 % osakkeiden määrästä (vuoden lopun osakemäärästä 6,1 %). Lisäksi Marieberg ilmoitti hankkineensa vaihtovelkakirjalainaa määrän, joka kokonaan konvertoituna nostaisi osuuden äänimäärästä 3,9 %:iin ja osakemäärästä 17,6 %:iin (16,7 %). Osakasluettelon mukaan hallintarekistetöityjä ja ulkomaalaisten omistuksessa olevia osakkeita oli vuoden lopussa yhteensä 1,9 miljoonaa kappaletta, mikä vastaa 28 % osuutta osakkeiden määrästä ja 4,5 % äänistä. TIETOJA OSAKKEISTA Vaihto I-sarja, kpl Vaihto II-sarja, kpl I-Sarja Ylin kurssi, mk 110,00 51,00 Alin kurssi, mk 50,00 35,00 Keskikurssi, mk 68,81 41,80 Kurssi , mk 88,00 49,00 II-Sarja Ylin kurssi, mk 110,00 46,00 Alin kurssi, mk 46,00 17,50 Keskikurssi, mk 67,86 27,38 Kurssi , mk 84,00 46,00 Osakekannan markkina-arvo I-sarja, Mmk Osakekannan markkina-arvo II-sarja, Mmk Osakekannan markkina-arvo yhteensä, Mmk ARVO-OSUUS- JÄRJESTELMÄÄN SIIRTYMINEN Aamulehti-yhtymän osakkeet siirrettiin arvo-osuusjärjestelmään lokakuussa Ilmoittautumispäivä oli

6 YHTYMÄ TÄNÄÄN LEHTIRYHMÄ ALPRINT Lehtiryhmä kustantaa Aamulehteä, Iltalehteä, Kauppalehteä sekä seitsemää paikallislehteä ja yhtä kaupunkilehteä. Kustannettujen lehtien yhteenlasketttu levikki on lähes ja lehtien lukijakuntana on noin 1,5 miljoonaa suomalaista. Aamulehti on 132 tuhannen levikillään Pirkanmaan talousalueen ykköslehti ja Suomen toiseksi suurin 7-päiväinen sanomalehti. Liike-elämän tarpeisiin kohdistettu Kauppalehti on pohjoismaiden toiseksi suurin talouslehti ja alallaan selvä ykköslehti Suomessa. Runsaan sadantuhannen levikillään Iltalehti on Suomen viidenneksi suurin lehti, mutta lukijoiden määrällä mitattuna Iltalehti on Suomen kolmanneksi suurin lehti. Yhtymän julkaisemat paikallislehdet ovat kaikki alueidensa ykköslehtiä. Alprintin (graafinen ryhmä) eri puolilla Suomea sijaitsevat kymmenen painotaloa hallitsevat kattavasti painotuotannon eri osaalueet. Yhtymän kustantamien lehtien lisäksi Alprint painaa vuosittain yli sataa muuta lehteä. Sanoma-, aikakausi- ja sarjakuvalehtien lisäksi painetaan mainospainotuotteita, tarroja ja lomakkeita. Kaiken painotoiminnan keskittäminen yhdeksi kokonaisuudeksi on mahdollistanut tehokkaan tuotannonohjauksen. Useat Alprintin tuotantoyksiköistä ovat aloittaneet menestyksellisesti painotuotteiden viennin Venäjälle. ALDATA ALEXPRESS SÄHKÖINEN JAKELU Aamulehti-yhtymän tietotekniikkayritykset muodostavat Aldataryhmän. Ryhmään kuuluvat vähittäiskaupan tieto- ja turvajärjestelmiä toimittava Data Check Oy, hotelli- ja ravintola-alan atkjärjestelmiä toimittava Nordic Team -ryhmä ja Tietovoima Oy. Tietovoima Oy:n liiketoiminta-alueita ovat viivakoodeihin perustuvat tunnistinjärjestelmät, erilaiset tulostimet ja oheislaitteet sekä toimialoista riippumattomat verkosto- ja hallinnointijärjestelmät. Aldata-ryhmän yritykset ovat toimialojensa markkinajohtajia Suomessa. Aamulehti-yhtymässä on erääksi keskeiseksi kehitysalueeksi määritelty sähköinen viestintä, joka käsittää informaation tuottamisen, tallettamisen ja jakelun kuluttajille sähköisessä muodossa. Osana valittua strategiaa muodostettiin vuoden 1995 alussa Aamulehti-yhtymään uusi liiketoiminto: Alexpress - Sähköinen jakelu. Tähän liiketoimintaryhmään on koottu yhtymässä jo toimineet sähköiseen jakeluun liittyvät toiminnot sekä uudet kehityskohteet. 6

7 TUOTTEET JA PALVELUT KESKEISET KEHITYS- KOHTEET OSUUS KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA Yhtymä julkaisee Aamulehteä, Iltalehteä ja Kauppalehteä sekä kahdeksaa paikallislehteä, jotka on organisoitu Suomen Paikallissanomiksi. Yhtymän julkaisemat paikallislehdet ovat Koillis-Häme, Koillis-Lappi, Kurun Sanomat, Nokian Uutiset, Pyhäjokiseutu, kaupunkilehti Raahelainen, Raahen Seutu ja Suur-Keuruu. Vuoden 1994 aikana lehtiryhmän vastuualueeseen kuului lisäksi tamperelainen paikallisradio Sataplus. Paikallisradiotoiminta siirrettiin Aamulehti-yhtymän sisäisessä organisoinnissa vuoden 1995 alussa osaksi yhtymän sähköisestä jakelusta vastaavaa liiketoimintaryhmää. Alprintin tuotevalikoimaan kuuluvat sanoma-, aikakausi- ja sarjakuvalehdet, mainospaino- ja arkkituotteet sekä lomakkeet, tarrat ja erilaiset suorapostitus eli direct mail -tuotteet. Yhtymän julkaisemat kolme suurta lehteä ovat siirtyneet käyttämään viimeisimmän tekniikan mukaista sähköistä toimitus- ja sivuntaittojärjestelmää. Vuoden 1995 ensimmäisen puoliskon aikana yhtymän päälehdet ja seitsemän paikallislehteä ottavat ensimmäisenä Suomessa käyttöön yhteisen elektronisen kuva- ja tekstiarkistointijärjestelmän. Uuden painokoneen ja uuden postitusjärjestelmän muodostama Lehtitehdas -94 otettiin kokonaisuudessaan käyttöön Tampereella. Uusi painokone mahdollistaa jopa 64-sivuisen sanomalehden painamisen kokonaan nelivärisenä. Uudistunut tekniikka näkyy jo Aamulehden ulkoasussa. Alprintin toiminnassa painopiste on vuonna 1995 tuotevalikoiman kehittämisessä ja volyymien kasvattamisessa. Venäjälle hyvin käynnistynyttä graafisen alan tuotteiden vientiä jatketaan. 44 % 46 % Data Checkin tuotteita ovat kassapäätejärjestelmät ja vähittäiskaupan videokontrollijärjestelmät sekä IBM-kassapäätteet. Nordic Team -ryhmän tuotteita ovat hotellivarauspalvelu- sekä muut hotelli- ja ravintola-alan atk-järjestelmät. Tietovoima Oy:n tuotteita ovat viivakoodeihin perustuvat tunnistinjärjestelmät, lasertulostimet ja muut oheislaitteet, ASAP-asiakaspalvelujärjestelmät ja Dynatech-tietoliikennetuotteet sekä erilaisten maksu- ja luottokorttien kokonaishallinta. Data Check solmi kesällä 1994 laajan kassapäätteiden myyntiä ja huoltoa koskevan yhteistyösopimuksen IBM:n kanssa. Yhteistyön odotetaan lisäävän Data Checkin markkinaosuutta alalla. Nordic Team on ryhtynyt uudistamaan alueellista keskuvaraamojärjestelmäänsä sekä teknisesti että toiminnallisesti. Tietovoima Oy:n kehittämispanostukset kohdistuvat tiedonkeruujärjestelmän uudistamiseen ja sisäisen laadun kehittämiseen. 10 % Alexpressin nykyisiä liiketoiminta-alueita ovat paikallisradiotoiminta ja sähkeuutiset. Uusia liiketoiminta-alueita ja kehitystyön kohteita ovat mm. Infovil-multimediakioskit, digitaalisen median toimitus ja sähköisten jakelujärjestelmien palvelukeskus. Aamulehti-yhtymä on mukana yliopistojen ja korkeakoulujen eri kehityshankkeissa. Meneillään olevia hankkeita ovat mm. Kansallinen Multimediaohjelma, Suomen ensimmäinen verkkomedia Ota Online ja MIT:n kanssa yhteistyössä toteutettava News in the Future -projekti. 7

8 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TAVOITTEENA VAHVA TASE Aamulehti-yhtymän viime vuosikymmen oli voimakkaan kasvun ja suurten investointien aikaa. Mittavan investointiohjelman seurauksena tuotantokoneisto on tärkeimmiltä osiltaan kunnossa, mutta vastapainona on suuri vieraan pääoman osuus taseessa. Läpikäydyn laman aikana yhtymän omavaraisuus laski 50 %:n tasolta alimmillaan 25 %:iin. Parantuneen kannattavuuden, vahvistuneen kassavirran, realisointien ja toteutettujen pääoman hankintaoperaatioiden ansiosta omavaraisuus oli vuoden 1994 lopussa 31 %. Laskusuhdanne osoitti erittäin konkreettisesti vahvan taseen merkityksen. Yhtymän tavoitteeksi onkin asetettu omavaraisuuden nostaminen lähivuosien aikana lamaa edeltäneelle tasolle. Tämä toteutetaan tehokkaalla myyntityöllä, ylläpitämällä kustannuskuria ja velkoja maksamalla. Vahva omavaraisuus on mediayritykselle myös keskeinen uskottavuustekijä. TOIMITUSJOHTAJA MATTI PACKALÉN MERKITTÄVÄ TULOSKÄÄNNE Aamulehti-yhtymälle vuosi 1994 oli käänteentekevä. Vuoden 1994 tulos oli ensimmäinen voitollinen tulos sitten vuoden Tulos oli samalla yhtymän historian paras. Tulos mahdollistaa osingonjaon osakkeenomistajille kolmen vuoden tauon jälkeen. Yhtymä kehitti vuoden aikana merkittävästi sekä perinteisiä tuotteitaan että tuotantoprosessejaan. Lisäksi yhtymä julkisti ensimmäiset digitaalisen median kokeilutuotteensa. Merkittäväksi yhtymän tuloskäänteen tekee se, että se toteutettiin syvän taantuman aikana pääsääntöisesti laskevilla markkinoilla. Lisäksi pääasiassa kotimarkkinoilla toimivana yrityksenä Aamulehti-yhtymä ei saanut ylimääräistä vetoapua markan ulkoisen arvon alentumisesta. Tulosparannuksen tärkeimmät tekijät ovat olleet kustannusrakenteen parantaminen, tuotantotehokkuuden lisääminen ja ratkaisut rahoituskustannusten alentamiseksi. Yhtymän tuloksen kääntäminen vallinneessa suhdannetilanteessa ja samanaikaisesti tehty kehitystyö ovat osoitus yhtymän koko henkilöstön osaamisesta, voimakkaasta sitoutumisesta ja venymiskyvystä, mikä antaa hyvän pohjan tulokselliselle toiminnalle myös tulevaisuuden muuttuvassa kiristyvän kilpailun ympäristössä. PÖRSSIYHTIÖN ENSIMMÄINEN OSINGONJAKO Kesäkuussa Aamulehti-yhtymän II-sarjan osakkeen noteeraus alkoi Helsingin Arvopaperipörssissä. Listautuminen lisäsi selvästi sijoittajien kiinnostusta yhtymän osakkeita kohtaan myös maan rajojen ulkopuolella. Vuoden vaihteessa yhtymän osakkeista 28 % oli ulkomaisten omistajien hallussa. Aamulehti-yhtymän parantunut taloudellinen asema sallii kolmen vuoden tauon jälkeen osinkojen maksamisen osakkeenomistajille. Yhtymä tulee mahdollisuuksiensa mukaan toteuttamaan jatkossa aktiivista osingonjakopolitiikkaa. LIIKETOIMINTA Aamulehti-yhtymän liiketoiminta on jaettu neljään liiketoimintaryhmään. Lehtien kustantamisesta vastaa Lehtiryhmä, Alprint eli entinen Graafinen ryhmä vastaa painotoiminnasta, yhtymän tietotekniikkayritykset muodostavat Aldatan ja vuoden 1995 alusta lähtien informaation sähköiseen jakeluun liittyvät toiminnot on keskitetty Alexpressiin. Sanomalehtien levikit laskivat Suomessa edelleen vuonna Vuoden jälkipuoliskolla Aamulehti-yhtymän suurten lehtien levikkien pieneneminen pysähtyi ja kääntyi osin jopa nousuun. Ilmoitusmarkkinoilla elpyminen oli selkeämpää. Ilmoitustilan myynti lisääntyi edellisvuodesta 4 % ja ilmoitustuotot 6 %. Molemmat kasvuluvut olivat alan keskimääräistä tasoa parempia. 8

9 Vuoden aikana yhtymän lehdet uudistuivat. Sisällön kehittämisen ohella lehtien rakennetta selkeytettiin, värien ja grafiikan käyttöä lisättiin, rytmitystä uudistettiin ja taittoa selkeytettiin. Tällainen uudistustyö on välttämätöntä kilpailuaseman säilyttämiseksi. Muutoksista saatu palaute on ollut positiivista. Lehtiryhmä on viime vuosina panostanut voimakkaasti uuden tekniikan hyväksikäyttöön. Yhtenäiseen tekniseen ratkaisuun perustuva järjestelmäuudistus on sivunvalmistuksen ja toimitusjärjestelmien osalta loppusuoralla ja viimeisenä vaiheena toteutetaan vuoden 1995 kuluessa arkistointijärjestelmien uudistus. Alprint on offsetpainajana 711 Mmk:n liikevaihdollaan eurooppalaisessa mittakaavassa suuri yritys. Vuoden aikana Alprint nosti kustannustehokkuuttaan ja paransi merkittävästi tuotantolaitostensa käyttöastetta. Elpyvän kotimaan toiminnan ja lisääntyvän viennin ansiosta Alprintin liikevaihto kasvoi 5 % edellisvuodesta. Ryhmän ja yhtymän viime vuosien suurin yksittäinen investointi, Tampereen Kirjapaino Oy:n Lehtitehdas -94, aloitti tuotannon syyskuun alussa. Tehdas painaa päätuotteenaan Aamulehteä ja tätä kirjoitettaessa ensimmäiset merkittävät vientitilaukset on saatu. Aldata-ryhmän liiketoiminta ei ole yhtymän varsinaista ydinaluetta ja aikoinaan kannattamaton toiminta on kokenut suhteellisesti voimakkaimmin yhtymän saneeraustoimet. Aldataa kehitettäessä linjana on ollut keskittyminen niihin liiketoimintoihin, joiden markkinaasema on suhteellisesti vahvin. Vuodesta 1993 lähtien ryhmän liiketoiminta on ollut kaikilta osin voitollista. Alan kilpailutilanne edellyttää jatkuvaa tuotekehitystä. Kustannusleikkausten keskelläkin on Aldatan yksiköissä tehty merkittäviä tuoteuudistuksia, jotka ovat vahvistaneet yksiköiden asemaa markkinoilla. Yhteistyökumppaneiden lisääntyneestä luottamuksesta esimerkki on Data Checkin IBM:n kanssa solmima sopimus, jonka puitteissa IBM siirsi kassapäätteittensä myynti- ja huoltotoiminnot Suomessa Data Checkille. NÄKYMÄT VUODELLE 1995 Lehtien kustantamisen kannalta vuosi 1995 näyttää positiiviselta. Ilmoitusvolyyymit seuraavat normaalisti kansantalouden kasvulukuja, joten ilmoitustuottojen odotetaan kasvavan edellisvuodesta. Myös levikkien odotetaan kääntyvän hienoiseen nousuun. Graafisella alalla lisääntynyt kysyntä on rauhoittanut kapasiteettitilannetta. Kustannusten karsimisen ohella Alprint pyrkii saamaan lisätuottoja kasvattamalla volyymeja. Kasvuun pyritään olemassa olevan kapasiteetin puitteissa toimintaa järkeistämällä ja käyttöasteita edelleen parantamalla. Alprintin liikevaihdon odotetaan kasvavan lisääntyvän viennin myötä. Yhtymä odottaa Data Checkin ja IBM:n yhteistyösopimuksen nostavan selkeästi Data Checkin liiketoiminnan volyymiä jo kuluvan vuoden aikana. Sähköisen viestinnän alueella yhtymän kehitystyö on keskittynyt ns. digitaaliseen mediaan, hyper- ja multimediaan sekä verkkoviestimiin. Osaamisen pohjaa näillä alueilla on hankittu ja hankitaan yhteistyöstä koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Keskeistä tässä työssä on viestinnän sisällön kehittäminen uusia mahdollisuuksia vastaavaksi sekä digitaalisen median kuluttajien käyttäytymisen tutkiminen. Alan kehitysvaiheesta johtuen toiminta tapahtuu pääosin yritys-erehdys-pohjalla. Ensimmäiset kokeilutuotteet käynnistettiin vuoden jälkipuoliskolla. Paikallisradiotoiminnan suunta näyttää Suomessa menevän toisaalta kohti radioiden erikoistumista ja toisaalta kohti varsinkin markkinoinnillista yhteistyötä. Tällä alalla on yhtymässä parhaillaan menossa selvitystyö. Tarkan tulosennakoinnin antamista koko kuluvalle vuodelle vaikeuttavat monet vielä avoinna olevat kysymykset. Raaka-aineiden, eli lähinnä paperin, hintakehitys on vielä loppuvuoden osalta avoinna. Se on kuitenkin selvää, että hinnat ovat nousussa. Työvoimavaltaisena yrityksenä Aamulehti-yhtymän kokonaiskannattavuuteen vaikuttaa merkittävästi myös se, millaiseksi kevään palkkaratkaisut muodostuvat. Kolmas oleellisesti yhtymän kannattavuuteen vaikuttava tekijä on markkinakorkotaso. Yhtymän koko lainanotosta noin 40 % on lyhyisiin markkinakorkoihin sidottua vaihtuvakorkoista lainaa. Kansantalouden kasvuarviot ovat tätä kirjoitettaessa noin viiden prosentin tasolla, ja mikäli kustannustekijöiden hinnoissa ei tapahdu dramaattisia muutoksia, Aamulehti-yhtymä odottaa myönteisen tuloskehityksen jatkuvan myös kuluvan vuoden aikana. Matti Packalén toimitusjohtaja 9

10 JOURNALISTIN PUHEENVUORO Ihminen lienee aina etsinyt vastausta peruskysymykseen: kuka minä olen? Ei ainakaan entistä vähempää nyt, kun maailma katastrofeineen, uskonnollisine ja yhteiskunnallisine kirjavuuksineen ja arvoristiriitoineen rynnii reaaliajassa koteihin. Mediat ja huippunopeat kulkuneuvot ovat kutistaneet maailman. Arkiympäristömme kysymyksineen on kuitenkin täsmälleen saman kokoinen kuin ennenkin. Suomalainen saa valistusta roppakaupalla. Hän saa kosolti vastauksia niihinkin kysymyksiin, joita ei ole ehtinyt edes tehdä, mutta identiteettinsä hänen on etsittävä itse. 50- ja 60-luvuilla perustettiin kotiseutuhengessä paikallislehtien verkosto. Se auttoi identiteetin rakentamisessa. MARJAANA KNUUTILA PÄÄTOIMITTAJA PYHÄJOKISEUTU Paikallislehtien on pyrittävä olemaan seutukuntiensa kehittämisessä ideoijina, edelläkävijöinä ja suuntaviittoina, kunnallisten ja alueellisten päättäjien yhteistyön kannustajana. Se aika on kuitenkin ollut ja mennyt. Kotiseutuhenki korisee yhteiskunnallisten muutosten jaloissa, ja pitää pinnalla enää muutaman harvan lehden. Henki ei elätä, huolimatta siitä, että aatteiden ajan ennustetaan koittavan pian uudelleen. Jotkut paikallislehdet ovat sortuneet pelkiksi mainosmarkkojen metsästäjiksi ja madaltaneet toimituksellisesti aikoinaan niin ylevän linjansa lähemmäksi tekstimainontaa kuin journalismia. Paikallislehdet, jotka eivät ymmärrä tai rohkene ajoissa korjata toimintaideaansa, hautautuvat yhä muutosvyöryn ja kustannuspaineiden alle. Ja haasteita riittää. Suomi-neidon osittaminen uusiksi aluepoliittisiksi suureiksi, seutukunniksi, on asettanut niistä monet aivan 10

11 uuteen tilanteeseen: perinteinen levikkialue hajoaa tai ainakin muuttuu. Se ei tunnu arkielämässä ehkä vielä tänä eikä ensi vuonnakaan, mutta viiden vuoden kuluttua virka-, kauppa- ym. asiointisuunnat, ehkä pienoismaantieteellinen indetiteettikin, ovat aivan toiset kuin nyt. Tämä on haaste, joka kohdistuu erityisesti paikallislehdistöön. Sille on elämän ja kuoleman kysymys, vastaako se haasteeseen, ja miten. Mitäänsanomattomille kaiken toistajille ei riitä lukijoita. On uskallettava taas ottaa selvästi kantaa, asettua aatteiden ja alueellisten hankkeiden puolestapuhujiksi tai vastustajiksi, pantava toimituksellinen osaaminen ja hoksottimet täyteen käyttöön. Paikallislehtien on pyrittävä olemaan seutukuntiensa kehittämisessä ideoijina, edelläkävijöinä ja suuntaviittoina, kunnallisten ja alueellisten päättäjien yhteistyön kannustajana. Ylivarovainen puolueettomuus on aika unohtaa, samoin nappikauppakritiikki. Se ei pakota lehtiä sitoutumaan poliittisesti. Se tarkoittaa, että lehti sitoutuu ihmisten asialle entistäkin täydemmin, ja kantaa vastuuta muiden vastuullisten rinnalla. Paikallislehtien merkitys seutukunnittaisessa yhteistyössä voi olla todella suuri. Sitä ei ole vielä tajuttu kaikissa lehdissä, eikä kunnissakaan. Lehtien edustajia ei ole huomattu ainakaan vielä kutsua muiden yhteistyötahojen mukana esimerkiksi seutukuntasuunnitelmien ideointiin, jossa niillä varmasti olisi paljon annettavaa. Toimittajien silmät näkevät ja korvat kuulevat paljon sellaista, mitä muut eivät näe ja kuule, ja jolla olisi merkitystä alueelliselle kehitykselle. EU:n ja seutukuntien Suomi, ajallisilta etäisyyksiltään kutistunut maailma, on paikallislehdille uusi mahdollisuus. Paikallislehtiemme asemaa tuskin uhkaavat nopeat sähköiset mediat, jos me vain itse huomaamme vastata ajan vaatimuksiin. Yhtymän paikallislehtiryhmä on jo tarttunut toimeen. Paikallissanomien lehdissä toteutetaan seuraavan vuoden aikana mittava imagokampanja tunnuksella Meidän elämää, joka sanoin, kuvin ja teoin todistaa paikallislehtien merkitystä levikkialueensa ihmisille ja elinkeinoelämälle. Paikallislehtiä tarvitaan. Suomalainen haluaa aamukahvipöydässään lukea, mitä kuuluu hänen lähiympäristöönsä ennen kuin tarttuu maailman katastrofeista kertoviin muihin medioihin. Marjaana Knuutila 11

12 Lehtiryhmän julkaisemien lehtien levikkien aleneminen taittui vuoden aikana. Ilmoitustulot kääntyivät selvään nousuun. 12

13 LEHTIRYHMÄ TOIMITUSJOHTAJA PEKKA JUNNILA LEHTIRYHMÄ MUUTOS % LIIKEVAIHTO, MMK LIIKEVOITTO, MMK HENKILÖSTÖ ALY-LEHDET OY TOIMITUSJOHTAJA PEKKA JUNNILA KUSTANNUS OY AAMULEHTI KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ ILTALEHTI KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ KAUPPALEHTI SUOMEN PAIKALLISSANOMAT OY KOILLIS-HÄME KOILLIS-LAPPI KURUN SANOMAT NOKIAN UUTISET PYHÄJOKISEUTU RAAHELAINEN RAAHEN SEUTU SUUR-KEURUU VIRALLINEN LEVIKKI (kpl) MUUTOS % AAMULEHTI ,4 KAUPPALEHTI ,4 ILTALEHTI ,8 PAIKALLISLEHDET * - 10,7 * VERTAILUVUOSI 1992 Lehtien julkaisutoiminta on Aamulehti-yhtymässä keskitetty Lehtiryhmään. Lehtiryhmä julkaisee Aamulehteä, Iltalehteä, Kauppalehteä sekä seitsemää paikallislehteä ja yhtä kaupunkilehteä, jotka on organisoitu Suomen Paikallissanomat Oy:ksi. Vuonna 1994 lehtiryhmään kuului vielä paikallisradio Sataplus. Vuoden 1995 alusta lukien paikallisradiotoiminta kuuluu yhtymän sisäisessä organisoinnissa Alexpress- Sähköinen jakelu -liiketoimintaryhmään. Suomessa jo usean vuoden ajan vallinnut päivälehtien aleneva levikkikehitys jatkui vuoden 1994 aikana. Vähintään neljänä päivänä ilmestyvien lehtien levikit laskivat Suomessa keskimäärin 3 %. Sanomalehtimainonta ei enää vähentynyt vuoden 1994 aikana. Ilmoitusmäärät pysyivät vuoden 1993 tasolla, kun ne vielä vuotta aiemmin alenivat runsaat 4 %. Ilmoitustulot kasvoivat vuonna 1994 keskimäärin 3 %, kun ne vielä vuotta aiemmin pienenivät yli 9 %. 13 Ryhmän suurten lehtien levikintarkastuksen mukaiset levikit laskivat keskimäärin 4 % ja paikallislehtien levikit laskivat 7 % edellisvuoteen verrattuna. Yleisen laskusuhdanteen lisäksi levikkien pienenemiseen vaikutti se, että ryhmän lehdissä jatkettiin huonotuottoisesta levikistä luopumista. Huonotuottoisella levikillä tarkoitetaan levikkiä, jonka jakelukustannukset ovat huomattavan korkeat suhteessa vuosikerroista saatavaan tilaushintaan. Maltillisten hinnankorotusten ja kannattavuutta parantavien toimenpiteiden ansiosta ryhmän levikkitulot kasvoivat vajaan prosentin edellisvuoteen verrattuna. Ilmoitustilan myynti kasvoi ryhmän lehdissä 4 %, mikä oli hieman alan keskimääräistä tasoa enemmän. Ilmoitustulot vuonna 1994 olivat 6 % suuuremmat kuin vuotta aiemmin. Kaikki lehtiryhmän suuret lehdet sekä Suomen Paikallissanomat Oy tekivät vuodelta 1994 voitollisen tuloksen. KUSTANNUS OY AAMULEHTI Kustannus Oy Aamulehti julkaisee Tampereella ilmestyvää Aamulehteä. Aamulehti on Pirkanmaan talousalueen ehdoton ykköslehti. Runsaan levikillään se on Suomen toiseksi suurin aamukannossa oleva viikon jokaisena päivänä ilmestyvä sanomalehti. Aamulehden levikin lasku pysähtyi vuoden aikana. Aamulehden ilmoitustuotot kääntyivät vuoden aikana nousuun usean vuoden ajan jatkuneen vähenemisen jälkeen. Aamulehden ulkoasu uudistui vuoden 1994 aikana. Uudistuksen mahdollisti Tampereen Kirjapainossa syksyllä 1994 käyttöönotettu uusi painokone, mikä mahdollistaa neliväripainatuksen lehden jokaiselle sivulle. Aamulehden tulos oli ennakoitua parempi. Lehtitehdas -94:n rahoituksen uudelleenjärjestely alentaa investoinnin kokonaisrahoituskustannuksia ja jakaa kustannukset useamman vuoden ajalle. Aamulehden hallitus kutsui Kauppalehden päätoimittaja Hannu Olkinuoran Aamulehden vastaavaksi päätoimittajaksi alkaen. Olkinuora seuraa tehtävässä eläkkeelle jäävää päätoimittaja Raimo Seppälää.

14 KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ ILTALEHTI Kustannusosakeyhtiö Iltalehti julkaisee toista Suomessa ilmestyvää iltapäivälehteä, Iltalehteä. Iltalehti on runsaan sadan tuhannen arkilevikillään ja numeron viikonvaihdelevikillään Suomen viidenneksi suurin sanomalehti. Lukijamäärältään Iltalehti on Suomen kolmanneksi suurin sanomalehti. Aamulehti -yhtymän hallitus kutsui viestintäjohtaja Pekka Karhuvaaran Iltalehden vastaavaksi päätoimittajaksi alkaen. Karhuvaara seurasi tehtävässä päätoimittaja Veli-Antti Savolaista. Iltalehti menestyi ilmoitustilan myynnissä erityisen hyvin. Iltalehden ilmoitusmäärä kasvoi 20 % ja ilmoitustuotot lisääntyivät 32 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden aikana levikin aleneminen pysähtyi ja kääntyi lievään nousuun vuoden toisella puoliskolla. Kustannustehokkuutta parantaneiden toimenpiteiden ja kasvaneen liikevaihdon ansiosta Iltalehti saavutti historiansa parhaan ja selvästi voitollisen tuloksen. KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ KAUPPALEHTI Kustannusosakeyhtiö Kauppalehti julkaisee viisi kertaa viikossa ilmestyvää Kauppalehteä ja kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyvää Kauppalehti Optiota. Kauppalehti Optio on Kauppalehden tilaajille lähetettävä talousaikakausilehti. Kauppalehti on levikillään pohjoismaiden toiseksi suurin talouslehti. Kauppalehden markkina-asema on erittäin vahva, sillä se on Suomen ainoa viitenä päivänä viikossa ilmestyvä talouden erikoissanomalehti. Kauppalehden ilmoitustuotot tulevat lähinnä business to business -mainonnasta. Liike-elämän elpyminen näkyi selkeästi jo vuonna 1994 Kauppalehden ilmoitusmyynnissä. Kauppalehden ilmoitusmäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 10 % ja ilmoitustuotot lisääntyivät 13 %. Molemmat luvut ovat alan keskimääräistä kehitystä selkeästi parempia. Ennakoitua nopeammin kasvaneiden ilmoitustuottojen ja hyvän kustannushallinnan ansiosta Kauppalehti teki hyvän ja ennakoitua paremman tuloksen. SUOMEN PAIKALLISSANOMAT OY Suomen Paikallissanomat Oy julkaisi vuoden aikana kahdeksaa lehteä: seitsemää paikallislehteä ja yhtä kaupunkilehteä. Vuoden aikana Kemijärvellä ilmestyvä Koillisetlehti sulautettiin Koillis-Lappiin. Paikallissanomat Oy:n julkaisemat paikallislehdet ovat Jämsässä ilmestyvä Koillis-Häme, Kemijärvellä ilmestyvä Koillis-Lappi, Kurun Sanomat, Nokian Uutiset, Raahen Seutu, Suur-Keuruu ja Oulaisissa ilmestyvä Pyhäjokiseutu. Raahessa ilmestyvä Raahelainen on kaupunkilehti. Paikallislehdet ovat omien alueidensa ykköslehtiä. Niiden yhteinen levikki on Suomen Paikallissanomat Oy:n lehdet ovat onnistuneet nopeasti reagoimaan paikallislehtien muuttuvaan toimintaympäristöön. Lehdet ovat rationoineet toimintaansa ja ne ovat ottaneet jo aiemmin käyttöön sähköisen tuotantojärjestelmän ja muutenkin sopeuttaneet kustannustasoaan toimintaympäristöä vastaavaksi. Paikallislehtien pienenevästä levikistä ja ilmoitustuottojen alenemisesta huolimatta Paikallisanomat Oy:n tulos oli positiivinen ja parempi kuin vuonna

15 LIIKEVAIHDON KASVU PARANSI TULOSTA Lehtiryhmän kokonaisliikevaihto kasvoi 3 % vuoteen 1993 verrattuna ja se oli 680 Mmk (657 Mmk). Liikevaihdosta ilmoitusliikevaihdon osuus oli 52 % ja levikkiliikevaihdon osuus 48 %. Vuoden aikana markkinoille tuotiin kaksi Kauppalehti-perheeseen kuuluvaa sähköisessä muodossa olevaa tuotetta. Kauppalehti-Dime on sähköinen markkinapaikka tilojen vuokraustoiminnalle ja Kauppapaikka on yhteistyössä KT-Tietokeskuksen kanssa toteutettu kanava eri organisaatioiden väliseen kaupankäyntiin. Kauppapaikka toteutetaan sekä sähköisessä että painetussa muodossa. Molempien uusien tuotteiden tulos oli jo ensimmäisenä toimintavuotena positiivinen, vaikkakin tuotteiden vaikutus Lehtiryhmän liikevaihtoon oli vähäinen. Aamulehti, Kauppalehti ja Iltalehti aloittivat vuonna 1993 yhteisprojektin uusimman tietotekniikan mukaisten taitto- ja toimitusjärjestelmien käyttöönotosta. Vuoden 1994 lopussa kaikki lehdet käyttivät jo uutta taittojärjestelmää. Kauppalehdessä ja Iltalehdessä oli käytössä myös uusi toimitusjärjestelmä. Aamulehdessä uusi toimitusjärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 1995 alkupuolella. Lehtiryhmän kokonaisinvestoinnit vuonna 1994 olivat 26 Mmk (16 Mmk). Investoinneista pääosa kohdistui toimitusten tietotekniikkaan. Lehtiryhmän liikevoitto kasvoi 33 % edellisvuoteen verrrattuna. Liikevoittoa kertyi 65 Mmk (49 Mmk), mikä oli 10 % liikevaihdosta (7 %). Tuloksen parantuminen johtui lähinnä liikevaihdon positiivisestä kehityksestä ja henkilöstön vähentymisestä. Lehtiryhmään kuuluvan henkilöstön kirjavahvuus oli vuoden lopussa 1.420, josta jakajia oli 559. Edellisen vuoden lopussa vastaavat henkilömäärät olivat ja 677. Vuoden keskimääräiset henkilöstövahvuudet olivat ja 615. VUOSI 1995 Vuoden 1995 alkupuoliskolla Aamulehti, Iltalehti, Kauppalehti ja seitsemän Suomen Paikallisanomien lehteä ottavat käyttöön yhteisen sähköisen arkistointijärjestelmän. Järjestelmään voidaan tallentaa sekä kuva- että tekstimateriaalia siten, että se on toimittajien käytössä omilta työasemilta. Mikäli myönteiset ennusteet laman taittumisesta ja kansantalouden kasvusta toteutuvat vuoden 1995 aikana, lisääntyvät myös mainontaan käytettävät varat. Tällä perusteella Lehtiryhmä odottaa positiivisen tuloskehityksen jatkuvan myös vuoden 1995 aikana. Myös levikkien odotetaan kääntyvän kasvuun. Levikkien kasvun toteutumista tukee se, että Kauppalehden ja Iltalehden levikit kääntyivät muutaman laskuvuoden jälkeen nousuun vuoden 1994 loppupuolella. Kansantalouden kokonaiskasvua varjostaa kuitenkin ennätysmäisen korkeana säilynyt työttömyys. Lehtiryhmän kannattavuuden odotetaan parantuvan edelleen vuoden 1995 aikana. Kannattavuuden parantumista hidastavat odotettavissa olevat paperin hinnankorotukset ja palkkaratkaisujen myötä kohoavat henkilöstökustannukset sekä Lehtitehdas -94 -investoinnin vaikutukset kokonaiskustannuksiin. Tampereen Kirjapainon uusi moderni painokone mahdollistaa 64-sivuisen sanomalehden neliväripainatuksen joka sivulle. Iltalehti saavutti historiansa parhaan tuloksen. Talouden nousu näkyi jo business to business -mainonnan lisääntymisenä, mikä edesauttoi Kauppalehden hyvää tuloskehitystä. Mikäli talouden positiivinen kehitys leviää vientialoilta myös kansantalouden kotimarkkinasektorille, vaikuttaa se positiivisesti Lehtiryhmän tuotteiden kysyntään. Positiivista kehitystä uhkaavia tekijöitä ovat odotettavissa olevat paperin hinnankorotukset ja korkeana pysyttelevä työttömyysaste. LIIKEVAIHDON JAKAUMA Mmk AAMULEHTI 41 % KAUPPALEHTI 25 % ILTALEHTI 23 % PAIKALLISSANOMAT 7 % MUUT 4 % 15

16 Kapasiteetin käyttöaste nousi erityisesti Venäjän hyvän kysyntätilanteen ansiosta. Tampereen Kirjapaino Oy:n uusi suuri painokone käynnistyi elokuussa. 16

17 ALPRINT (GRAAFINEN RYHMÄ) TOIMITUSJOHTAJA RISTO TAKALA ALPRINT MUUTOS % LIIKEVAIHTO, MMK LIIKEVOITTO, MMK HENKILÖSTÖ ALPRINT OY TOIMITUSJOHTAJA RISTO TAKALA ALGRAPHICS OY TAMPEREEN ARPATEHDAS TENPRINT HYVINKÄÄN KIRJAPAINO TAMPRINT REPROTALO SUOMALAINEN LEHTIPAINO OY KAIVOKSELA JÄMSÄ OULAINEN TAMPEREEN KIRJAPAINO OY PARAGON OY MYLLYPURO PARAPRINT AS Alprint on Aamulehti-yhtymän graafista teollisuutta harjoittava liiketoimintaryhmä. Aikaisemmin käytössä ollut Graafinen ryhmä -nimi muutettiin vuoden 1995 alusta Alprintiksi. Alprint muodostaa yhtymässä alakonsernin, jonka emoyhtiö on Alprint Oy. Alakonserniin kuuluvat yhtiöt ovat Algraphics Oy, Suomalainen Lehtipaino Oy, Tampereen Kirjapaino Oy ja Paragon Oy. Alprintin sisäiseen organisointiin liittyen yhdistettiin vuoden 1994 alussa Oulaisissa toimiva sanomalehtirotaatio Suomalainen Lehtipaino Oy:öön ja Raahessa toimiva arkkipaino myytiin MBO -kaupalla yhtymän ulkopuolelle. Edellä mainitut yksiköt muodostivat aiemmin Pyhäjokiseudun Kirjapaino Oy:n. Alprintin tuotantokalustoon kuuluu kuusi sanomalehtirotaatiota, kahdeksan aikakausilehtirotaatiota ja kymmenen arkkipainokonetta. Paragon Oy:llä on lomaketuotannossa 20 painokonetta, Direct Mail -toiminnassa kaksi 8-väristä painokonetta ja tarratuotannossa seitsemän erikoisrotaatiota. Alprint käytti vuonna 1994 noin tonnia paperia. ALGRAPHICS OY Algraphichs Oy:n tuotteita ovat aikakausi- ja sarjakuvalehdet sekä mainospaino- ja arkkituotteet. Vuonna 1994 Algraphics Oy:n painamien aikakausilehtien yhteenlaskettu kappalemäärä oli yli 75 miljoonaa. Algraphics Oy:öön kuuluu viisi erillistä tuotantolaitosta. Tampereen Arpatehdas ja Vantaalla sijaitseva Tenprint ovat erikoistuneet aikakausilehtien painamiseen. Hyvinkään Kirjapaino on erikoistunut sarjakuvalehtien painamiseen. Tampereella sijaitseva Tamprint ja Helsingissä sijaitseva Reprotalo ovat arkkipainoja. SUOMALAINEN LEHTI- PAINO OY Suomalainen Lehtipaino Oy on erikoistunut euro-tabloid -kokoisten sanomalehtien painamiseen. Sen tuotantolaitokset sijaitsevat Vantaan Kaivokselassa, Jämsässä ja Oulaisissa. Yhtymän päälehdistä Iltalehti ja Kauppalehti painetaan Kaivokselassa sijaitsevassa painossa. Jämsän ja Oulaisten painot painavat seitsemää yhtymän paikallislehteä. Vantaan ja Jämsän painojen erikoisuutena on se, että ne pystyvät yhdistämään samaan lehteen sekä aikakausi- että sanomalehtipainolaatua. Yhtymän omien lehtien lisäksi Suomalainen Lehtipaino Oy:n rotaatioissa painetaan noin 80 muuta jatkuvasti ilmestyvää lehteä. TAMPEREEN KIRJAPAINO OY Tampereen Kirjapaino Oy on erikoistunut painamaan suurina painoksina broad-sheet- ja tabloidkokoisia sanomalehtiä. Tampereen Kirjapaino painaa mm. Aamulehden. Tampereen Kirjapaino Oy:n mittava investointi, Lehtitehdas -94, valmistui vuoden 1994 aikana. Uusi painokone painaa 64-sivuisen sanomalehden nelivärisenä. Uusi postitus ja lähettämö liitevarastoineen vastaanotettiin Vanha postituslaitteisto irrotettiin tuotannosta

18 VIENTI MAITTAIN 185 Mmk RUOTSI 43 % VENÄJÄ 28 % NORJA 11 % TANSKA 4 % SAKSA 4 % ENGLANTI 4 % MUUT MAAT 6 % Aamulehden painaminen uusilla MAN Colorman A painokoneilla käynnistyi parin kuukauden tuotantokokeiden jälkeen kesäkuun lopulla. Lehtitehdas -94:n vihkiäiset olivat Tampereen Kirjapaino Oy:n toimitusjohtajaksi nimitettiin syyskuussa Juha Punnonen. Tampereen Kirjapainon vanhat painokoneet on myyty Israeliin. Koneiden toimitus tapahtuu vuonna PARAGON OY Paragon Oy on keskittynyt lomakkeiden, tarrojen ja erilaisten direct mail -tuotteiden suunnitteluun ja valmistamiseen. Paragon Oy:ssä on käynnissä tuotekehitysprojekti, joka tähtää uuden sukupolven ratkaisuihin vähittäiskaupan tuotemerkinnässä. Tavoitteena on tuoda markkinoille uusi tuotetarra, joka toimii sekä perinteisenä tuotetarrana että osana hävikinestoon kuuluvaa kokonaisuutta. PAINOTUOTTEIDEN KYSYN- TÄ KÄÄNTYI NOUSUUN Koko 90-luvun alun jatkunut graafisen teollisuuden kotimaisen kysynnän lasku taittui. Kasvun merkit voimistuivat vuoden loppua lähestyttäessä. Muutoksen taustalla on yleisen taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymisen myötä kasvaneet mainosinvestoinnit. Etenkin business to business -tuotteiden ja erikoislehtien kysyntä kasvoi. Skandinaviassa tuotteiden kysynnässä ei tapahtunut oleellista muutosta. Markan devalvoitumisen kautta syntynyt suomalaisen graafisen teollisuuden kilpailuetu eliminoitui valuuttakurssimuutosten takia. Merkittävimmin alan kilpailukykyyn vaikuttivat markan vahvistuminen muita valuuttoja vastaan sekä Ruotsin kruunun heikentyminen. Kustannustoiminnan kasvu ja monipuolistuminen on ollut viime vuosina Venäjällä niin nopeaa, ettei paikallinen graafinen teollisuus ole pystynyt vastaamaan syntyneeseen kysyntäpaineeseen. Tilanne on avannut suomalaiselle alan teollisuudelle uuden merkittävän markkina-alueen. Käytännössä laajamittainen graafisen alan tuotteiden vienti Suomesta Venäjälle käynnistyi vuoden 1994 aikana. Alprintryhmän yksiköt olivat menestyksellisesti mukana tässä toiminnassa. LIIKEVOITTO KASVOI 65 % Alprint-ryhmän liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 5 % ja se oli 711 Mmk (678 Mmk). Viennin osuus liikevaihdosta oli 26 % (24 %). Viennin kasvu johtui lisääntyneestä Venäjän kaupasta. Vienti Puolaan tyrehtyi lähes kokonaan. Kotimaan myynnin osuus ryhmän liikevaihdosta oli 43 % (44 %). Yhtymän sisäinen myynti oli 31 % liikevaihdosta (32 %) Alprint-ryhmän liikevoitto oli 51 Mmk (31 Mmk), eli 65 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Liikevoiton kehittymiseen vaikutti myönteisesti se, että palkkakustannusten supistuminen jatkui edelleen. Myös raaka-aineen hintakehitys oli eräitä poikkeuksia lukuunottamatta rauhallinen. Kaikkien ryhmän yhtiöiden kannattavuus parani edelliseen vuoteen verrattuna. 18

19 Ryhmän investoinnit olivat yhteensä 207 Mmk, josta Tampereen Kirjapaino Oy:n Lehtitehdas -94:n osuus oli 194 Mmk. Muut investoinnit olivat pääasiassa pienehköjä rationalisointi- ja ylläpitoinvestointeja. Lehtitehdas -94:n rahoitus järjestettiin vuoden aikana uudelleen. Projektin alkuperäinen leasing-rahoitukseen perustunut järjestely purettiin ja rahoitus muutettiin osittain pitkäaikaiseksi luotoksi ja osittain se rahoitetaan tulorahoituksella. Rahoituksen uudelleenjärjestelyssä leasing-vastuut pienenivät 254 Mmk:lla ja pitkäaikaiset velat lisääntyivät 135 Mmk. Henkilömäärä oli vuoden lopussa 1.036, mikä oli 33 vähemmän kuin vuoden alussa. Keskimäärin henkilöstöä oli vuoden aikana (1.148). VUOSI 1995 Alprint-ryhmän toiminnan painopiste on ollut ryhmän perustamisesta lähtien tuottavuuden parantamisessa ja kustannusrakenteiden keventämisessä. Tehdyillä toimenpiteillä on turvattu myönteinen tuloskehitys laskevilla markkinoilla. Vuonna 1995 painopiste siirtyy vähittäin tuotevalikoiman kehittämisen ja volyymin kasvattamisen suuntaan. Alprintin tuotteiden kysyntänäkymät vuodelle 1995 ovat positiiviset. Alprintin kannalta keskeisiä tekijöitä toimintaympäristössä ovat Venäjän taloudellisen ja poliittisen tilanteen säilyminen rauhallisena sekä raaka-ainetoimittajien hinnoittelupolitiikka. Lehtitehdas -94 -investointi valmistui Tampereella. Investoinnin leasing-rahoitusjärjestely purettiin. Lehtitehdas -94 rahoitetaan tulorahoituksella ja pitkäaikaisella luotolla. Alprintin liikevoitto kasvoi 65 % ja vienti kohosi 26 %:iin liikevaihdosta. Venäjä nousi merkittäväksi vientikohteeksi. LIIKEVAIHDON JAKAUMA Mmk ALGRAPHICS OY 41 % SUOMALAINEN LEHTIPAINO OY 22 % PARAGON OY 22 % TAMPEREEN KIRJAPAINO OY 13 % ALPRINT OY 2 % 19

20 Aldatan toimintarakennetta on kehitetty vastaamaan markkinoiden kysyntätilannetta. Data Check ja IBM solmivat laajan yhteistyösopimuksen. 20

21 ALDATA TIETOTEKNIIKKARYHMÄ TOIMITUSJOHTAJA ESA NORHOMAA ALDATA MUUTOS % LIIKEVAIHTO, MMK LIIKEVOITTO, MMK HENKILÖSTÖ SUOMEN ALDATA OY TOIMITUSJOHTAJA ESA NORHOMAA DATA CHECK OY NORDIC TEAM HOTEL AND TRAVEL SYSTEMS OY TIETOVOIMA OY NORDIC TEAM FINLAND OY NORDIC TEAM SVERIGE AB NORDIC TEAM NORGE AS Aamulehti-yhtymän tietotekniikkayritykset muodostavat Aldataryhmän, johon kuuluvat vähittäiskaupan kassa-, ketjunohjaus- ja turvallisuusjärjestelmiä toimittava Data Check Oy, hotelli- ja ravintolatoiminnan atk-järjestelmiä toimittava Nordic Team -ryhmä sekä viivakoodi-, tulostus- ja tietoliikennejärjestelmiin keskittynyt Tietovoima Oy. Ryhmän emoyhtiönä toimii Suomen Aldata Oy. Aldata-ryhmään kuului vielä vuoden 1994 ajan pienille ja keskisuurille yrityksille valmisohjelmia tuottanut Optimi- Ohjelmistot Oy, jonka liiketoiminta myytiin vuoden 1995 alussa KT- Tietokeskukselle. Aldata-ryhmään kuulunut maksupäätejärjestelmiä maahantuova Systek Oy myytiin huhtikuussa 1994 Telecom Finland Oy:lle. Aldata-ryhmään vuoden 1995 alusta kuuluvat yhtiöt ovat toimialojensa markkinajohtajia Suomessa. Kaikkien Aldata-ryhmässä jatkavien yritysten liikevaihto ja markkinaosuudet kohosivat vuoden 1994 aikana. Aldata-ryhmän liikevaihto vuodelta 1994 oli 157 Mmk (165 Mmk). Liikevaihdon noin 5 %:n aleneminen johtui huhtikuussa tapahtuneesta Systek Oy:n osakkeiden myynnistä. Aldata-ryhmän liikevoitto oli 11 Mmk (4 Mmk). Vuoden lopussa Aldataryhmän henkilöstön määrä oli 237 henkilöä (266). DATA CHECK OY Data Check on vähittäiskaupan tietojärjestelmien toimittajana markkinajohtaja Suomessa. Sen markkinaosuus kokonaisjärjestelmäkannasta on 35 % ja kahden viimeisen vuoden uusasennuksista yli 80 %. Yhtiö vastaa itse ohjelmistojensa kehittämisestä. Vuoden 1994 aikana yhtiössä saatiin päätökseen IBM:n OS/2-teknologiaan perustuvan uuden kassapäätejärjestelmän tuotekehitys sekä DOS-pohjaisen kassajärjestelmän modernisointi. Uusilla tuotteilla täydennetty tuotevalikoima kattaa nyt kaikki kaupan kokoluokat. Yhtiö toi vuoden 1994 alussa markkinoille uuden POS/EM videokontrollijärjestelmän, jolla tehostetaan myymälöiden hävikinehkäisyä ja henkilökunnan turvallisuutta. Uuden tuotteen kysyntä oli hyvä. Kesäkuuussa Data Check solmi merkittävän yhteistyösopimuksen Suomen IBM:n kanssa. Tehdyllä sopimuksella IBM siirsi Suomessa kaikkien kassapäätteidensä myyntija huoltotoiminnot Data Checkille. Suomessa vallitsevasta vähittäiskaupan lamasta huolimatta yhtiö pystyi kasvattamaan liikevaihtoaan edelliseen vuoteen verrattuna. Voimakkaasta tuotekehityspanoksesta johtuen yhtiön kannattavuus heikkeni, mutta oli edelleen tyydyttävä. 21

22 Systek Oy ja Optimi- Ohjelmistot Oy:n liiketoiminta myytiin. Data Check solmi IBM:n kanssa yhteistyösopimuksen, jonka perusteella kaikkien IBM:n kassapäätteiden myynti ja huoltotoiminnot Suomessa siirtyivät Data Checkille. Aldata-ryhmän kannattavuuden odotetaan edelleen parantuvan vuoden 1995 aikana. LIIKEVAIHDON JAKAUMA Mmk TIETOVOIMA OY 37 % NORDIC TEAM 29 % DATA CHECK OY 17 % OPTIMI-OHJELMISTOT OY 12 % SUOMEN ALDATA OY 3 % SYSTEK OY 2 % NORDIC TEAM -RYHMÄ Nordic Team -ryhmä on Aldataan kuuluva alakonserni, jonka emoyhtiönä toimii Nordic Team Hotel and Travel Systems Oy. Nordic Team on Pohjoismaiden markkinajohtaja hotellialan tietojärjestelmätoimittajana yli 50 %:n markkinaosuudella. Vuoden 1994 aikana Ruotsissa toimivat tytäryhtiöt Nordic Team Sverige Ab ja Nordic Team Computer Services Ab fuusioitiin ja Suomen tytäryhtiön, Nordic Team Finlandin, toiminta keskitettiin Turkuun. Vuoden lopulla päätettiin emoyhtiön fuusioimisesta Suomen Aldata Oy:öön. Vuoden aikana yhtiö myi Suomessa Hosys-järjestelmien ylläpitotoiminnan ja luopui osakkuudestaan Jakelutiet Oy:ssä. Nordic Teamin edustaman saksalaisen Fidelio-hotellijärjestelmän sisäänajo toteutettiin suunnitelmien mukaisesti ja Fidelio-asennusten määrä oli vuoden lopussa jo lähes 100. Hotellivarausjärjestelmä HotelBanken liitettiin kansainvälisiin varausverkkoihin ja sen markkinointi Pohjois- ja Keski-Euroopassa käynnistettiin yhteistyössä saksalaisen Fidelio Software GmbH:n kanssa. Nordic Team vahvisti vuoden aikana markkina-asemaansa kaikissa Pohjoismaissa kannattavuuden säilyessä entisellä tasolla. TIETOVOIMA OY Tietovoiman liiketoimintayksiköitä on fuusioitu, karsittu ja niiden toimintaa on suunnattu uudelleen. Nykyisiä pääliiketoimintoja ovat Barcode-, Top-Memo- sekä verkosto- ja rahoitusjärjestelmäpalvelujen yksiköt. Barcode-liiketoiminta on yli 40 %:n markkinaosuudellaan Suomen johtava viivakoodeihin perustuvien tiedontunnistusjärjestelmien toimittaja, jonka asema on erityisen vahva metsäteollisuudessa. IBM-yhteensopivia oheislaitteita ja tulostimia markkinoivan Oy Top- Memo Ab:n liiketoiminta liitettiin Tietovoima Oy:öön vuoden 1994 alusta. Verkostojärjestelmien tärkeimmät tuotteet ovat ASAP-asiakaspalvelujärjestelmät ja Dynatechin tietoliikennetuotteet. Vuoden aikana yksikkö toimitti ASAP-asiakaspalvelujärjestelmän mm. Keskolle, joka hyödyntää sitä elektronisiin tavarantilauksiin. Rahoitusjärjestelmät-yksikön perustuote on maksu- ja luottokorttien maksutapahtumien hallinta. Yksikkö toimii yhteistyössä Suomen Tililuotto Oy:n kanssa, joka vastaa hoidettavien luottokorttiyhtiöiden rahoitusriskistä. Vuoden aikana Rahoitusjärjestelmät-yksikön markkina-asema vahvistui, kun Neste Liikennepalvelu Oy antoi merkittävän osan luottokorttilogistiikkaansa liittyvistä toiminnoista Tietovoiman hoidettavaksi. Tietovoima ylitti liikevaihto- ja tulostavoitteensa vuonna VUOSI 1995 Kaikkien Aldata-ryhmään kuuluvien yhtiöiden liikevaihdon odotetaan kasvavan ja kannattavuuden parantuvan vuoden 1995 aikana. Erikoisesti Data Checkin yhteistyösopimus IBM:n kanssa vahvistaa yhtiön markkina-asemaa Suomessa ja parantaa ohjelmistojen vientimahdollisuuksia. 22