43. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 3/2006

Transkriptio

1 ANALYYSI 43. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 3/2006

2 Laboratorioalan näytteenottoseminaari Laadukas näytteenotto Hotelli Rantasipi, Aulanko, Hämeenlinna Maanantai Luento Luennoitsija Ilmoittautuminen ja aamupala 09:30 Tervetuloa Pauli Konttinen, koulutuspäällikkö, Toimihenkilö-unioni TU Tuula Kuusisto, puheenjohtaja, Suomen Laboratorioalan Liitto 10:00-10:45 Näytteennoton teoriaa ja perusteita professori Pentti Minkkinen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto. 11:00-11:45 Agreditoinnista professori Pentti Minkkinen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto :00 Lounas, Näyttely 13:15-13:45 Burklen näytteenottovälineistöä Heli Tuppurainen Tamro MedLab Oy 14:00 Kahvi, Näyttely 14:30-15:15 Kiinteän näytteen jakamisesta Anne Koskela, G.W. Berg tekniikkaa apuna käyttäen :15 luento avoin 16:30 Kylpyläosaston käyttö Tiistai Luento Luennoitsija :45 Näytteenotto Raisio Oyj:ssa, mm. Minna Eeva, hygieniavastaava, luminometrin hyötykäyttö Raisio Oyj :45 Mikrobiologisesta näytteenotosta Laadunvalvonnan esimies Lea Satama, Biovian Oy Turku :45 Tuotekohtaisista validoinneista Laadunvalvonnan esimies Lea Satama, Biovian Oy Turku 12:00-13:00 Lounas ja huoneiden luovuttaminen 13:00-13:45 Puhdastilan näytteenotoista käytännön Marjut Löppönen, tuotantohygieenikko, esimerkein, -miten ja miksi esim. vaate- Schering Oy, Turku ja sorminäytteet otetaan 14:00-15:00 Näytteenotto puhdastilassa Päätöskahvi ja kotiinlähtö 20:00 Iltapala Tiedustelut ja ilmoittautuminen mennessä: Pirjo Lehmus p. (09) Ilmoittautumisen yhteydessä mainitse osallistujan nimi, liiton jäsenyys, laskutusosoite ja mahdolliset ruoka-aineallergiat. Kurssin hinta on Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n tai Toimihenkilöunionin jäseniltä 350 c ja ei-jäseniltä 450 c. Hintaan sisältyy luentotiivistelmät, ohjelman mukaiset ateriat sekä majoitus kahden hengen huoneissa ja kylpyläosaston käyttö. Yhden hengen huoneen lisähinta 30 c. Osallistuminen on mahdollista myös yhteen koulutuspäivään, hinta on tällöin jäseniltä 200 c ja ei-jäseniltä 300 c. Mikäli osanotto peruutetaan ohjelmassa mainitun viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, veloitamme toimisto- ja varauskuluina 50 c. Järjestäjä pidättää oikeuden mahdollisiin muutoksiin. Tervetuloa Seminaariin! Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimihenkilöunioni TU ry 2 ANALYYSI 3/2006

3 Päätoimittaja Tilaukset Ilmoitukset Talous Anne Raille Valpuri Innanmaankatu 5 c 94, Turku GSM Työ (02) anne.raille@laborantti.net Sanna Nieminen Keonpellonkatu 7 as. 27, Raisio GSM sanna.nieminen@laborantti.net Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, Kuusisto Työ (02) GSM ann.hakulinen@laborantti.net Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, Turku Koti Työ (02) sinikka.kollanus@laborantti.net SISÄLLYSLUETTELO Laboratorioalan näytteenottoseminaari... 2 Laboratorioalan seminaari... 4 Päätoimittajalta... 5 Kantasolut -- tulevaisuuden terapiamuoto?... 6 Laatuseminaari HS-näytteenottotekniikoita Pankki Nordea Painatus Julkaisija Offset Ulonen Oy Puh. (03) Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimituksen Analyysi osoite Valpuri Innanmaankatu 5 c 94, Turku anne.raille@laborantti.net ISSN Osoitteenmuutokset Irja Hiekkamäki Hakatie 4, Toivala irja.hiekkamaki@laborantti.net Työ Koti Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2006 Numero Ilmestyy Aineisto toimitukselle Toiminnanjohtajalta Sudoku Ällätikku Tapahtumien ABC Kollegani Tuula Nieminen STTK-gallup Jumppa-Jaana ICP-Seminaari ISO 9000 yritysjohdon kielelle Yhdistykset toimivat Toimihenkilöt ja yhdistykset ANALYYSI 3/2006 3

4 Laboratorioalan seminaari Suunnattu kaikille laboratorioissa työskenteleville Hotelli Scandic, Itsenäisyydenkatu 41, Pori Torstai Luento Luennoitsija Ilmoittautuminen ja kahvi Kemian laskut Pirjo Wiksten FM, Porin Ammattiopisto Edellinen aihe jatkuu Lounas Laboratorioiden väliset vertailumittaukset Irma Mäkinen, Fil.lic. ja niiden tulosten hyödyntäminen Suomen ympäristökeskus Edellinen aihe jatkuu Kahvi Mittausepävarmuuden arviointi Ryhmäpäällikkö, FM Teemu Näykki, Suomen ympäristökeskus, laboratorio Edellinen aihe jatkuu saunominen Illallinen Perjantai Luento Luennoitsija Uuden laitteen hankinta ja käyttöönotto Elina Wiik, Research Metallurgist Outokumpu Research Oy REACH, yleistä asiaa REACH:sta, Elina Wiik, Research Metallurgist kemikaalien rekisteröinnistä, Outokumpu Research Oy arvioinnista ja lupamenettelystä Kiintoaineen ja rikkidioksidin Jarmo Saarenmaa, laboratorioinsinööri määritykset prosessikaasuista ja Outokumpu Research Oy menetelmien akkreditointi Lounas Työyhteisön ihmissuhteet Arja-Kaarina Kunttu, Mannerheimin lastensuojeluliiton kouluttaja Kahvi Edellinen aihe jatkuu... Tiedustelut ja ilmoittautumiset vielä mahdollisia: Anita Luonila p Briitta Perälä p Annina Lehti p Kurssin hinta on Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n jäseniltä 430 c ja ei jäseniltä 570 c. Hinta sisältää ohjelman mukaiset ateriat, saunan ja majoituksen kahden hengen huoneissa Hotelli Scandicissa Porissa. Kurssin hinta on ei majoittuvilta 350 c jäseniltä ja 490 c ei-jäseniltä. Yhden päivän kurssin hinta on 200 c/jäsen ja 270 c/ ei-jäsen. Suomen Bioanalyytikot ry:n jäsenet osallistuvat jäsenhintaan. Maksu yhdistyksen tilille Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, veloitamme toimisto- ja varauskuluina 85 c. Järjestäjä pidättää oikeuden mahdollisiin muutoksiin. Tervetuloa Kurssille! Suomen Laboratorioalan Liitto ry Satakunnan Laboratorioalan yhdistys ry 4 ANALYYSI 3/2006

5 Huippuosaavat henkilöstöt, erinomaiset tuotteet - mutta turvaton tulevaisuus On todella ikävää seurata Turun alueen jo jonkin aikaa kestäneitä lääke- ja bioalaa koskevia ikäviä talousuutisia. Alaa koskettavat uutiset kiinnostavat suuresti, sillä työskentelen itse lääkealan yrityksessä. Yrityksemme ajautui konkurssin partaalle, josta se yrityskauppojen myötä siirtyi ulkomaiseen (Kanadalaiseen) omistukseen. Kuulin juuri, että Turun bioala kokee taas uuden menetyksen, kun vuonna 1997 perustettu Juvantia Pharma lopettaa näillä näkymin toimintansa Turussa. Yhtiön omistajat yrittävät saada yhtiön kehittämälle Parkinsonin tautiin liittyviä liikehäiriöitä vähentävälle fipametsolille ostajan ulkomailta. Näin asiasta kertoi Turun Sanomat. Fipametsolin tutkimus on yhtiön kotisivujen mukaan edennyt jo toiseen faasiin. Kolmatta faasia varten yhtiö olisi joka tapauksessa tarvinnut rahakkaan kumppanin, koska kolmannessa faasissa lääkekehitystyön kustannukset kasvavat jyrkästi. Tämä 50 henkilöä työllistänyt yhtiö on vähentänyt henkilökuntaansa jo 20:een, ja hekin ovat olleet lomautettuna vuoden alusta. Juvantia ei ole kuitenkaan yksin rahahuolineen. Suomen rahoitusjärjestelmä on bioalan kannalta aivan liian kapea. Rahaa ei yksinkertaisesti ole rahoittamaan tämäntyyppistä riskiherkkää toimialaa. Varsinkin Turussa, näkyy rahoituskanavien suppeus ikävästi. Viime vuonna konkurssiin ajautuivat mm. Biofons ja Safety City. Parhaillaan selvitystilassa on myös immuunimaitolääkkeen kehityksen jo hyvin pitkälle saanut Novatreat. Myös BioTie jatkaa rahoitusvaihtoehtojen selvittämistä. Turku Science Parkissa toimiva lääkekehitysyhtiö BioTie Therapies Oyj:n arvion mukaan nykyiset varat riittävät vuoden 2007 helmikuuhun. Yhtiö jatkaa neuvotteluja uusista lisensointi- ja yhteistyösopimuksista. Huhtikuun lopussa BioTie ja englantilainen Britannia Pharmaceuticals Limited allekirjoittivat markkinointi- ja jakelusopimuksen koskien nalmefeenin oikeuksia Isossa-Britanniassa ja Irlannissa. Tätä suurta mielenkiintoa herättävä tuotetta käytetään alkoholismin, alkoholin liikakäytön ja mm. pelihimon hoidossa. Turussa on kaikkiaan n. 80 bioalan yritystä ja useiden näiden yritysten suurimpia suomalaisia rahoittajia ovat ovat Tekes ja Sitra. Valitettava tosiasia on kuitenkin myös se, ettei bioala suinkaan ole yksin ajautumassa ulkomaille. Myös elintarvikealalta suuri ja tunnettu makeistehdas, Leaf Oy, on tämän vuode loppuun menessä lopettamassa tuotantoaan Turussa. Kesän kynnyksellä ja sen aikana saimme kuulla uutisista toki paljon muitakin suuria irtisanomisia. Monet kemian- sekä puu- ja paperi- alalla tapahtuneet irtisanomiset ovat koskettaneet myös laboratorioalaa. Tuntuu kovin tuskalliselta sulatella ja yrittää ymmärtää näitä ikäviä pientä ihmistä kohtaavaa suurta muutosta. Haluankin nyt muistuttaa lukijoita eräästä tärkeästä asiasta. Vaikka työpaikoilla on kiirettä, ja epävarmuus tulevaisuudesta saa suurimmat motivaatiot joskus laantumaan, tulisi muistaa ylläpitää ja kehittää omaa ammattitaitoaan. Olemme taas koonneet tähän lehteen useita alan koulutustapahtumia. Toivottavasti niistä löytyy kiinnostavia aiheita. Hyvää Syksyä kaikille lukijoille, Anne Raille Päätoimittajalta ANALYYSI 3/2006 5

6 KANTASOLUT - TULEVAISUUDEN TERAPIAMUOTO? Tutkija Kristiina Rajala ja vastaava laboratorionhoitaja Outi Melin, Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea, Tampere Vastaava laboratorionhoitaja Outi Melin Tutkija Kristiina Rajala Kantasolumaljoja inkubaattorissa Kantasolututkimus on edennyt viime vuosina lupaavasti ja kiinnostus alaa kohtaan on kasvanut räjähdysmäisesti. Kantasolujen käyttömahdollisuudet lääketieteessä ovat hyvin m onipuoliset. Kantasolut saattavat tulevaisuudessa mahdollistaa lukuisten kudosvaurioiden pohjalta syntyvien tautien parantamisen soluhoitojen avulla, jossa vaurioitunut soluk ko korvataan uusilla kan tasoluista kasvatetuilla soluilla. Kantasolut ovat soluja, joilla on kyky uusiutua kantasoluina ja toisaalta kyky erilaistua sekä ulkoisten että sisäisten signaalien ohjaamina moniksi erilaisiksi solutyypeiksi ja edelleen kudoksiksi. Uusiutumis- ja erilaistumiskyvyn ansiosta kantasoluja voidaan käyttää tuottamaan uutta, erilaistunutta solukkoa vahingoittuneiden tai vanhenevien tilalle. Kantasoluja on alkiossa, sikiön kudoksissa, sekä aikuisen yksilön kudoksissa. Aikuisen kudosperäisiä kantasoluja on eristetty mm. verestä, luuytimestä, rasvakudoksesta, ihosta ja hermokudoksesta. Aikuisen kantasolujen tunnetuin lähde on luuydin, josta voidaan helposti eristää veren kantasoluja. Kantasolujen määrä vaihtelee eri kudoksissa ja myös yksilön iän suhteen: mitä nuorempi yksilö sitä enemmän on kantasoluja suhteessa muihin soluihin ja sitä parempi on myös kudosten uusiutumiskyky. Ihmisalkion kantasoluja saadaan eristettyä blastokystivaiheisen alkion sisäsolumassasta. Alkioperäisillä kantasoluilla on suurin erilaistumiskyky Kantasolujen erilaistumiskyky vaihtelee niiden alkuperän mukaan. Hedelmöityksestä muutaman päivän ikään asti alkion solut ovat kaikkikykyisiä. Noin viisipäiväisen alkion sisäsolumassasta voidaan eristää kantasoluja, jotka pystyvät erilaistumaan miksi tahansa aikuisen yksilön solutyypiksi. Myös sikiössä on suhteellisen runsaasti kantasoluja eri kudoksissa, mutta osa niistä on jo erilaistunut tietyn kudostyypin mukaiseksi. Aikuisen kudosperäisten kantasolujen erilaistumiskyky on rajallisempi kuin alkioperäisten kantasolujen. Joidenkin kudosten kantasolut pystyvät tuottamaan vain kyseisen kudoksen solu- 6 ANALYYSI 3/2006

7 tyyppejä. Useat aikuisen kantasolut ovat kuitenkin monikykyisiä ja esimerkiksi luuytimestä eristetyt solut voivat erilaistua ainakin sydän- tai maksasoluiksi. Alkioperäisen kantasolu viljelmän perustaminen Ihmisen alkioperäisiä kantasoluja onnistuttiin eristämään ja kasvattamaan laboratorio-olosuhteissa ensimmäistä kertaa vuonna Alkioperäisiä kantasoluja saadaan hedelmöityshoidoissa ylijääneiden blastokystivaiheisten alkioiden sisäsolumassasta. Sisäsolumassasta eristetyillä soluilla on kyky jakautua rajattomasti viljelyolosuhteissa. Lisäksi ne pystyvät erilaistumaan miksi tahansa solu- tai kudostyypiksi, mutta niistä ei voida enää saada aikaan alkiota eikä siten uutta yksilöä. Kantasoluviljelmä perustetaan hajottamalla blastokystivaiheisen alkion kuori entsyymien avulla, jolloin sisäsolumassa voidaan erottaa alkion muista soluista. Alkioperäiset solut asetetaan viljelynesteeseen viljelymaljalle, jossa ne tästä käsittelystä toivuttuaan alkavat jakaantua ja täyttävät viljelymaljan vähitellen. Osa eristetyistä sisä solumassan soluista ei lähde jakautumaan, osa taas erilaistuu niin, ettei voida enää puhua kantasoluviljelmästä. Alkioperäisten kantasolujen viljely Kantasolut pyritään kasvattamaan erilaistumattomina, jolloin ne säilyttävät kykynsä jakautua rajattomasti. Kantasoluilla on kuitenkin vahva taipumus erilaistua, ja niiden pitäminen erilaistumattomina vaatii erityisolosuhteita ja -osaamista. Kantasoluja kasvatetaan CO2-inkubaattorissa 37 o C:ssa, 5 %:n hiilidioksidipitoisuudessa pienillä viljelymaljoilla. Kantasolut eivät kasva yksisoluisina vaan kolonioina tuki solukon päällä. Tukisolukkona käytettiin aluksi hiiren sidekudoksen fibroblastisoluja. Nykyisin tukisolukkona käytetään yhä lisääntyvässä määrin ihmisperäisiä tukisoluja kuten esinahasta tai istukasta eristettyjä fibroblasteja. Fibroblastien jakautuminen estetään gamma sädetyksellä tai Mitomycin C käsittelyllä ennen kantasolujen viljelyä. Fibroblastit tarjoavat kantasoluille tarttumisalustan ja tuottavat viljelyliuokseen kasvutekijöitä, joiden avulla kantasolut säilyvät erilaistumattomina. Läheskään kaikkia fibroblastien erittämiä kantasolujen kasvuun ja erilaistumattomuuteen vaikuttavia tekijöitä ei vielä tunneta. Tutkijat ovat myös kehittäneet viljelymenetelmiä, joissa tukisolukko on korvattu soveltuvalla kasvualustalla ja kasvutekijöillä. Tukisolukkovapaat kasvatusmenetelmät eivät kuitenkaan vielä ole tarpeeksi tehokkaita, jotta ne voisivat korvata kokonaan tukisolukon päällä tapahtuvan kantasolujen kasvatuksen. Kantasolujen viljely on hy vin työlästä solut käyttävät nopeasti loppuun viljelymaljalla olevat ravintoaineet ja soluviljelyneste onkin vaihdettava päivittäin. Jokainen solumalja katsotaan päivittäin käänteisfaasimikroskoopilla ja havainnot kolonioiden morfologiasta kirjataan työpäiväkirjaan. Kantasoluviljelmät jaetaan uusille viljelymaljoille noin 5-7 päivän välein, koska solutiheyden kasvaessa koloniassa liian suureksi, alkavat kantasolut erilaistua ja menettää kantasoluominaisuutensa. Jakovaiheessa jaetaan vain erilaistumattomina pysyneet koloniat tai kolonian alueet. Jakaminen voidaan tehdä joko entsyymaattisesti tai mekaanisesti. Mekaanisessa jakomenetelmässä erilaistumattomat koloniat jaetaan stereomikroskoopin ja veitsen avulla pieniksi palasiksi, jotka irrotetaan maljalta neulalla. Kelluvat palaset siirretään pipetillä uudelle viljelymaljalle, jonka pohjalla on tukisolukko. Periaatteessa yhtä solulinjaa voidaan kasvattaa hyvin pitkään, mutta linjan vanhetessa sitä on vaikea pitää erilaistumattomana. Kantasolujen hallittu erilaistaminen Kantasolujen erilaistuessa, ne alkavat toimia kuten normaalit erilaistuneet solut: hermosolu välittää hermoimpulsseja, sydänlihassolu sykkii, lihassolu supistuu, hormonia tuottava solu tuottaa hormonia. Toimivat kudossolut eivät enää juurikaan jakaannu. Kantasolujen erilaistuminen on monen eri tekijän tulosta, eikä läheskään kaikkia tekijöitä Veitsellä jaettu kantasolu kolonian osa. Palaset irrotetaan neulalla ja siirretään uudelle viljelymaljalle. Palaset kiinnittyvät seuraavaan päivään mennessä viljelymaljan tukisolukkoon ja uuden kantasolukolonian kasvu alkaa. ANALYYSI 3/2006 7

8 KANTASOLUT - TULEVAISUUDEN TERAPIAMUOTO? vielä tunneta. Erilaistumista tietyiksi solutyypeiksi osataan kuitenkin jo säädellä kasvatusolosuhteilla ja kasvutekijöiden avulla. Alkion kantasoluja on saatu erilaistumaan laboratorio-olosuhteissa esimerkiksi hermo-,luu-, sydänlihas- ja lihassoluiksi. Kantasolujen hoidollinen käyttö Sekä alkion että aikuisen kantasoluihin liittyy hoitoja ajatellen erittäin suuria mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa kantasoluista odotetaan uusia mullistavia hoitokeinoja varsinkin kudos- ja soluvaurioista johtuvien sairauksien esimerkiksi hermosoluja rappeuttavien Alzheimerin, Parkinsonin tautien, haimasoluja tuhoavan diabeteksen, sydänlihaksen soluja vaurioittavan sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan, syöpätautien sekä selkäydinvammasta johtuvien erilaisten halvauksien hoitoon. Kantasoluja on maailmalla kokeiltu jo monien sairauksien hoidossa, pääosin kuitenkin vielä eläinmalleissa. Kliinisessä käytössä ovat luuytimestä saatavat veren kantasolut ja tukikudoksen kantasolut. Eniten ihmis- ja eläinkokeita on kuitenkin suoritettu hermostovaurioiden alueella. Elimistön tuhoutuneita soluja voidaan mahdollisesti korvata joko antamalla potilaalle kantasoluista erilaistettua solutyyppiä, aktivoimalla potilaan omia kantasoluja sopivalla kasvutekijällä tai antamalla potilaalle erilaistumattomia kantasoluja, jotka kulkeutuisivat elimistössä verenkierron mukana oikeaan kohteeseen ja erilaistuisivat siellä. Mitään näistä hoitomuodoista ei kuitenkaan aivan lähitulevaisuudessa saatane käyttöön, mutta esimerkiksi Parkinsonin taudin hoidossa on saatu jo lupaavia tuloksia. Tulevaisuuden haasteet Aikuisen kantasoluja on todennäköisesti pieniä määriä kaikissa aikuisen kudoksissa. Vielä on epäselvää onko aikuisen kudosperäisillä kantasoluilla riittävää jakautumispotentiaalia viljelyolosuhteissa ja ovatko ne tarpeeksi erilaistumiskykyisiä. Tällä hetkellä vaikuttaakin siltä, että eniten odotuksia kohdistuu alkioperäisten kantasolujen tutkimukseen ja käyttösovelluksiin, koska niillä on suurin erilaistumiskyky, eikä niihin ole kertynyt mutaatioita ja ympäristökemikaalien aiheuttamia vaurioita kuten aikuisen soluihin. Tällä hetkellä tutkijoiden tietämys kantasoluista on vielä vähäistä. Vielä ei tunneta tarkasti niitä mekanismeja, jotka vaikuttavat kantasolujen erilaistumattomuuteen. Tällä hetkellä maailmalla kasvatetut kantasolulinjat eivät laadultaan kelpaa suoraan solusiirteiksi ihmisille, koska linjat on viljelty eläinperäisiä materiaaleja käyttäen. Eläinperäiset materiaalit aiheuttavat riskin eläinpatogeenien siirtymisestä ja solujen hylkimisestä ihmisen elimistössä. Kantasoluja osataan jo kasvattaa ilman naudan seerumia, mutta kaikkia eläinperäisiä aineita ei toistaiseksi olla onnistuttu korvaamaan ilman merkittävää erilaistumattoman kasvun heikentymistä. Lisäksi alkion kantasolujen viljelyssä apuna tarvittavien tukisolujen tuottaminen sekä kantasolujen mekaaninen jakotapa tekevät kliinisiin sovelluksiin tarvittavien kantasolumäärien tuottamisesta haastavaa. Erilaistumista tietyksi solutyypiksi säätelevien monimutkaisten molekyylireittien selvittäminen on vasta alkutekijöissään. Kantasolujen erilaistuminen tarpeeksi tehokkaasti tiettyyn spesifiseen suuntaan puhtaan solupopulaation saavuttamiseksi on vielä rajallista. Erilaistuneiden solujen elinkyky ja toiminnallisuus in vivo ovat myös vielä puutteellista. Lisäksi tiettyjen solutyyppien kuten insuliinia erittävien haiman betasolujen erilaistaminen on osoittautunut erityisen haastavaksi. Kaikki kantasolulinjat ovat erilaisia pintaproteiiniensa suhteen ja vieraassa elimistössä aiheuttavat hylkimisreaktion. Jos muualta kuin potilaasta itsestään eristettyjä kantasoluja käytetään sairauden hoitoon, joudutaan tarkistamaan luovutetun ja vastaanottavan kudoksen yhteensopivuus. Tar vittaisiin tuhansia solulinjoja, joista voitaisiin valita hoitoa tarvitsevan potilaan kudostyyppiin parhaiten sopivia kantasolulinjoja. Terapeuttinen kloonaus on mahdollisesti ainoa keino tuottaa potilaalle kudostyypiltään identtistä kudosta hoitoja varten. Terapeuttisessa kloonauksessa potilaan tuma vaihdetaan kantasolulinjaan. Näin voitaisiin välttää kudosten hylkimisreaktioita ja siten kudos- ja elinsiirtojen epäonnistumisia. Kantasoluilla on kyky kasvaa rajattomasti kuten syöpäsoluillakin. Kantasolujen käyttöä rajoittaa pelko solujen mahdollisesta hallitsemattomasta kasvusta ja syövästä. Toisaalta, jos kantasolut saadaan erilaistumaan tietyksi solutyypiksi, niiden ei oleteta muuntuvan takaisin kantasoluiksi. Kantasoluihin perustuvat uudet hoitomuodot tulevat mahdollisiksi vain pitkäjänteisen perustutkimuksen kautta, jossa solu- ja molekyylibiologian keinoin selvitetään kantasolujen uusiutumista ja erilaistumista sääteleviä tekijöitä. Jutun pohjana on Aulangon luentopäivillä pidetyt luennot kantasoluista. 8 ANALYYSI 3/2006

9 LABORATORIO- ALAN KOULUTUSTA SYKSYLLÄ 2006 Biotekniikka ja mikrobiologia Geenitekniikka I: Yhdistelmä-DNA-tekniikat» Mikrobiologinen näytteenotto elintarviketuotannossa» Aktiivilietteen mikroskopointi ja rihmat, työpaja» Aseptinen työskentely» Geenitekniikan tietopaketti» Geenitekniikka 2: PCR-tekniikat» INSKO-SEMINAARI AIHEESTA Mikrobiologian teemapäivä» Laatu, luotettavuus ja turvallisuus Laboratorion tiedonhallintajärjestelmien (LIMS) kehittäminen» Excel laboratoriossa» Laboratorion sisäiset auditoinnit» Kemiallinen analytiikka Atomiabsorptiospektrometria, grafiittiuunitekniikka» Nestekromatografia» Aistinvaraisen arvioinnin menetelmät» Laboratoriotyön peruskurssi» INSKO-SEMINAARIT AIHEESTA Laboratorion turvallisuus» Tilastolliset menetelmät laboratoriossa» Plasmaemissiospektrometria (ICP-OES)» Näytteen esikäsittely ja valmistus kemiallisessa analytiikassa» Kapillaarielektroforeesi» LISÄTIETOJA Koulutussihteeri Anneli Mörsky, puh. (09) , Valmennusta laboratorion esimiestehtäviin - Tekniikan erikoisammattitutkinto Kesto noin 2 vuotta. Opiskelu työn ohella. Seuraava ryhmä aloittaa LISÄTIETOJA Kristiina Nummi, puh. (09) , kristiina.nummi@ael.fi Lisätietoa kotisivuiltamme AEL, KAARNATIE 4, HELSINKI, PUH (09) 53071, FAX (09) ILMOITTAUTUMINEN ASIAKASPALVELU@AEL.FI, ANALYYSI 3/2006 9

10 Laatuseminaari Laatuseminaari on tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Torstai Luento Luennoitsija Ilmoittautuminen Kurssin avaus Johdatus laatuun Jussi Laiho, AEL Laatujärjestelmän osatekijät Juha Lahti, TavastLab edellinen aihe jatkuu Juha Lahti, TavastLab Lounas Pätevyystestit Martina Kahila, Labema, Helsinki Laatukontrollit Martina Kahila, Labema, Helsinki kahvi Kalibrointistandardit: pipetit, annostelijat Maija Moilanen, Thermo Electro, Oulu kylpylä iltapala Luento Perjantai Luennoitsija :45 Auditointikoulutus Satu Mustalahti, LTK, Hämeenlinna edellinen aihe jatkuu Satu Mustalahti, LTK, Hämeenlinna ph-mittarin laadussapito Tiina Hellstedt, Oriola Oy Lounas Lämpötilan kalibrointi; mittarit, hauteet, Harri Pilz, Harrico PTE Oy dataloggerit. Kalibrointitodistus, jäljitettävyys Koulutusannin purku työpaikalla. Vinkkejä Ina Virkki-Ukeleghe, viestintään, esiintymistaito ja ilmaisu Retorina Oy, Espoo kahvi ja koulutustilaisuuden päätös Ilmoittautuminen mennessä: Elsi Saarenpää p Ohjelmatiedustelut: Irja Hiekkamäki p. (017) Auli Järvelä p Kurssin hinta täysihoitoineen (sisältäen kurssimateriaalin, ohjelman mukaiset ateriat, majoituksen 1 hh ja kylpylän käyttö) jäseniltä 440 c, ei-jäseniltä 590 c. Ei majoittuvilta jäseniltä 350 c, ei-jäseniltä 490 c. Yhden päivän hinta jäseniltä 200 c ja ei-jäseniltä 270 c. Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 c. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin. Tervetuloa Kurssille! Suomen Laboratorioalan Liitto ry/koulutus 10 ANALYYSI 3/2006

11 Tässä laboratorioalan ammattitaidon ylläpitämiseksi hieman uutta kemiantietoutta Mendelejevin jaksolliseen järjestelmään on ehdot tomasti lisättävä uusi alkuaine. Tähän mennessä tutkijat ovat saaneet siitää selville seuraavaa: Molekyylirakenne: Täydellinen: 90/60/90. USA:ssa esiintyy myös alaspäin levenevää rakennetta 60/90/120 ja pohjoismaissa kapeampaa rakennetta 50/50/50. Puheenjohtajalta Alkuaineen numero: 115 Nimi: Merkki: Löytäjä: Nainen Nn Aatami Atomipaino: Yleensä korkeintaan 80 kiloa, mutta tietyillä iso toopeilla vaihtelee jopa 40:stä 250 kiloon. Esiintyminen: Runsaasti koko maailmassa. Fyysiset ominaisuudet: Osaa kiehahtaa noin vain ja muuttua jäätävän kylmäksi aivan ilman syytä. Sulaa erityiskäsittelyssä. Väärä käsittely aiheuttaa happamuutta. Lämpötilaherkkyys: Heikko, etenkin sisäelimissä. Laajentuminen: Lisääntyy iän myötä. Pysähtyy riittävän fyysisen rasituksen alaisena. Kemialliset ominaisuudet: Muodostaa mielellään yhdisteitä kullan, hopean, platinan ja muiden jalometallien kanssa. Pystyy imeyttämään suuria määriä mitä tahansa kallista ainetta. Voi räjähtää äkkiä ja täysin varoittamatta. Ei ole vesiliukoinen, mutta kykenee liuottamaan alkoholia melko hyvin. Reaktioaika vaihtelee sekunnin murto-osasta vuorokauteen.suurta vaihtelua myös huumorintajussa ja mustasukkai suuden asteessa. Käyttö: Kaunis koriste erityisesti urheiluautoissa. Hyvä puhdistuskyky. Mainio apu ikävystymisen yllättäessä sekä haluttaessa rentoutua. Erityisominaisuudet: Muuttuu vihreäksi, jos asetetaan parempilaatuisen alkuaine-erän viereen. Varoituksia: Hengenvaarallinen muiden kuin asiantuntijoiden käsissä. On laitonta omistaa muuta kuin yksi kim pale, mutta on mahdollista hallita useampia kappaleita, kunhan niitä säilyttää eri paikoissa ja huolehtii siitä, etteivät ne kohtaa (räjähdysvaara). Laboratorioalan luentopäivät 2007 Seuraavat Laboratorioalan luentopäivät ovat Hämeenlinnassa, kylpylähotelli Rantasipi Aulangolla Luentoaiheina ovat mm. laatu ja tulosten oikeellisuus. Muita luentoaiheita päivitetään myöhemmin. Seuraa ilmoituksia Analyysi-lehdestä. Tervetuloa! ANALYYSI 2/

12 Laboranttipäivät HS -näytteenottotekniikoita kaasukromatografiassa Niina Viitala, rikoskemisti, Keskusrikospoliisi, Rikostekninen laboratorio Headspace näytteenottotekniikkaa käytetään usein kaasumaisten ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden analysointiin. Tällöin näytematriisina voi olla kaasu, neste tai kiinteä aine, joka sisältää edellä mainittuja yhdisteitä. Vaikeammin haihtuvista yhdisteistä voidaan derivatisoimalla, valmistaa helpommin haihtuvia yhdisteitä. Tekniikkaa voidaan käyttää esim. juomien ja ruuan aromiaineiden määrittämiseen tai hajuvesien tuoksujen analysointi. Teoriaa Suljetussa HS-systeemissä, vaikkapa pullossa, yhdisteet jakaantuvat kaasufaasin ja alempana olevan neste- tai kiinteäfaasin suhteen. Yhdisteen konsentraatiosuhteen faasienvälillä määrää niiden jakaantumiskerroin K. K = C l /C g, jossa C g = konsentraatio kaasufaasissa ja C l = konsentraatio neste- tai kiinteäfaasissa. Jakaantumiskerroin on alhainen niille yhdisteille, jotka siirtyvät helposti kaasufaasiin. Esimerkiksi heksaanin K = 0.1 (vesi ilma systeemissä 40 C). Korkean jakaantumiskertoimen omaavat yhdisteet siirtyvät hitaammin kaasufaasiin, esimerkiksi etanolin K = 1355 (vesi ilma systeemissä 40 C). Yhdisteiden siirtymistä kaasufaasiin voidaan helpottaa alentamalla jakaantumiskerrointa lämpötilan muutoksella. Esimerkiksi etanolin K-arvo alenee 1355:sta 328:aan lämpötilan muuttuessa 40 C:sta 80 C:een. Jakaantumiskerrointa voidaan pienentää myös lisäämällä epäorgaanista suolaa nestenäytteeseen. Korkea suolapitoisuus vesinäytteessä vähentää hahtuvien polaaristen orgaanisten yhdisteiden liukoisuutta näytematriisiin ja toisaalta edistää niiden siirtymistä kaasufaasiin pienentäen K-arvoa. Headspacen onnistumisen kannalta tärkeä asia on myös faasisuhde ß. ß = Vg / Vs, jossa Vg = kaasufaasin tilavuus ja Vs = näytefaasin tilavuus. Alhaisella ß -arvolla saadaan haituville yhdisteille korkea vaste. K- ja ß -arvot vaikuttavat yhdessä haihtuvien yhdisteiden loppukonsentraatioon HSastiassa. Staattisessa HS-tekniikassa näyte otetaan kaasufaasista esimerkiksi kaasutiiviillä ruikulla ja ruiskutetaan kaasukromatografiin. Dynaamisessa HStekniikassa näyte uutetaan jatkuvalla kaasuvirralla. Kerätyt komponentit voidaan konsentroida kylmäloukkuun tai adsorptioputkeen ja johtaa edelleen kaasukromatografiin. Staattisessa HS-tekniikassa annetaan näyteastiassa olevan näytematriisin ja kaasufaasin välille asettua tasapainon. Yhdisteiden siirtymistä kaasufaasiin voidaan siis edesauttaa lämmittämällä astiaa. Lämpötilan tulisi olla etsittävien yhdisteiden höyrystymislämpötilaa korkeampi, kuitenkin niin, etteivät halutut yhdisteet hajoa lämmityksen aikana. Näyte HS-astiasta otetaan kaasutiiviillä ruikulla, jonka lämpötilan tulee olla riittävä, etteivät analysoitavat yhdisteet nesteydy ruiskuun. Tavallisimmat HS-ruikut ovat 5 10 ml. Vakiopainesysteemissä (Balanced Pressure System) näyteastian annetaan muodostua tasapainotila. Astian septumin läpi pistetään ruisku, jolla puhalletaan kaasua astiaan. Tällöin näyteastia paineistuu. Näytteenotto tapahtuu muuttamalla kaasunvirtaus kulkemaan paineistetusta astiasta neulaa myöten kaasulinjaan, joka johtaa kaasugromatografiin. Injektiomäärään vaikuttavat kaasunvirtaus ja injektioaika. Injektiotilavuutta voidaan näin ollen helposti muuttaa. Näytteenotto tasapainottuneesta näyteastiasta voi tapahtua myös näytesilmukan avulla (Pressurised Loop System). Näyteastiasta kaasu johdetaan paineistettuun vakiotilavuuden omaavaan luuppiin ja edelleen kaasukromatografiin. Injektiotilavuutta on näin ollen hankala muuttaa. HS-näytepullot ovat tavallisesti tilavuudeltaan 6 20ml. Näytepullot voivat olla joko tasa- tai pyöreäpohjaisia ja niiden tulee olla painetta kestäviä. Pullojen sulkemiseen käytettävät korkit ja septumit tulee kestää vaadittavaa lämpötilaa ja painetta. Rikostutkinta Palojätenäytteet Palorikostutkinnassa näytteet otetaan palopaikalta, 12 ANALYYSI 3/2006

13 kun siihen epäillään liittyvän rikoksen. Tutkimusten perusteella pyritään saamaan tekninen näyttö sille, että palo on tahallaan sytytetty tai miksi palo on ollut epätavallisen voimakas palokuormaan nähden. Näyte otetaan oletetusta syttymiskohdasta. Näytteeksi otetaan palojätettä, esimerkiksi puuta, paperia, kangasta tai esineitä. Näytemateriaali voi siis olla mitä tahansa rakennuksissa, autoissa tai vaikkapa veneissä olevaa tavaraa. Näytekoko voi olla useita litroja ja näytteen homogenisointi mahdotonta (esim. kengät). Palojätenäytteet otetaan erikoisvalmisteisiin nylon-pusseihin. Pussimateriaalin tulee olla tutkittavia yhdisteitä läpäisemätön, näytematriisille sopivaa, vaadittavaa lämmityslämpötilaa ja painetta kestävä. Lisävaatimuksena voisi vielä esittää, että niiden tulee olla myös tasalaatuisia, helposti saatavia ja vielä edullisia. Palojätenäytettä lämmitetään 45 minuuttia 100 C:een lämpötilassa, jolloin kaikki etsittävät yhdisteet höyrystyvät kaasufaasiin. Kaasutiiviillä ruiskulla otetaan pussin seinämän läpi 1 ml:n näyte. Syntynyt reikä teipataan, jolloin pussi on jälleen ehjä mahdollista uutta lämmitystä varten. Näyte analysoidaan kaasukromatograsilla ja mikäli on tarpeen kaasukromatografi-massaspektrometrillä. Nestenäytteet Palo- ja ympäristörikoksiin liittyy usein tuntemattomat nestenäytteet. HS-menetelmällä voidaan tarkistaa sisältävätkö näytteet kevyitä, helposti haihtuvia yhdisteitä. Näytteiden välitön uuttamien saattaisi hävittää etsittäviä yhdisteitä käytettävän liuottimen peittäessä ne alleen. HS-astiana käytetään 10 ml:n lasipulloa, jossa on kierrekorkki ja septumi. Samoja pulloja voidaan käyttää myös kiinteille näytteille. Automatisoitava menetelmä Nykyinen menetelmä mahdollistaa 7 analyysiä päivässä yhdellä GC-laitteistolla. Koska injektio on manuaalinen, laitteistoja (GC, GC-MS) ei voida käyttää työajan ulkopuolella. Toisaalta menetelmä sitoo työntekijän 45 min sykliin päivän aikana. Vanhan menetelmän tilalle haluttiin automatisoitu menetelmä, joka mahdollistaisi laitteistojen käytön työajan ulkopuolella. Näytteenotolla voitaisiin myös rikastaa tutkittavia yhdisteitä keräämällä ne absorbenttiin. Työturvallisuuden takia haluttiin liuotin vapaa menetelmä, jossa tutkittava yhdisteet siirretään GC- tai GC/MS-laitteistoille HS-menetelmällä. Tutkittavien yhdisteiden keräämiseen näytematriisista päätettiin kokeilla hiililiuskaa ja Twisteriä (polydimetyyli-siloksaanilla (PDMS) päällystetty magneettisauva sekoitin (GERSTEL)). Hiililiuska ja Twisteri asetettiin palojätepussin sisään ja lämmitettiin 80 C:ssa 3 h. Hiililiuska ja Twisteri suljettiin HS-pulloon ja edelleen HS-automaattiseen näytteensyöttäjään. Lämmitysaika oli 10 min ja lämpötila 200 C, siirtolinjan virtaus ml/min ja injek tioaika 0.02 min (0.96 ml). Testinäytteitä olivat moottoribensiini, kaasuöljy ja alkoholiseos. Hiililiuska toimi hyvin moottoribensiinille ja alkoholiseokselle. Sen sijaan kaasuöljy ei tahtonut irrota hiililiuskasta raskaimpien komponenttien osalta. Uuttamalla hiililiuskasta saatiin raskaammat komponentit irti. Twisteri taasen toimi hyvin moottoribensiinille ja kaasuöljylle, mutta alkoholit eivät kiinnittyneet siihen riittävästi. Yritämme löytää uuden materiaalin näiden kahden testatun tilalle. On kuitenkin selvää, että automatisoidussa menetelmässä, jossa tapahtuu yhdisteiden kiinnittyminen materiaaliin ja edelleen irrottaminen siitä, tulee olemaan enemmän ongelmia yhdisteiden todellisten konsentraatiosuhteiden osalta kuin suora HS-menetelmässä. Lopuksi HS-tekniikat soveltuvat hyvin näytteenottoon kaasukromatografisille laitteistoille. Varsinkin kvalitatiivisessa työskentelyssä voidaan kevyet helposti haihtuvat yhdisteet erottaa taustamatriisista. Samalla päästään eroon mahdollisesti taustamatriisissa olevista raskaita yhdisteitä, jotka uutettuna joutuisivat laitteistoon ja aiheuttaisivat likaantumista. Kuva: Juha Koponen Palojätenäytteet otetaan erikoisvalmisteisiin nylon-pusseihin. Palokoira Ida avustaa palojätenäytteiden otossa osoittamalla oikean kohdan. Kuva: Niina Viitala ANALYYSI 3/

14 14 ANALYYSI 3/2006

15 Sadonkorjuun aika Takana on kesä, aurinkoinen loistava kesä. Nyt alkaa puuhastelun aika, myös täällä järjestö elämässä. Puheenjohtaja/toimihenkilö koulutusa sijoitettiin syksyyn. Nyt saamme vihjeitä olleesta kokoontumisesta, onko syksyn tapahtuma antamassa potkua yhdistystoimintaan. Motivointikampanja miksi kuulua liittoon onkin alkamassa. Puheenjohtajamme peräänkuuluttama jäsenhankinta saisi siitä potkua. Tulevaisuus ammatillisessa järjestössä on vakaa ja paikkansa pitävä. Lisääntyvä, ammattitaitoa lisäävän ja ylläpitävän kurssituksen tarve kasvaa entisestään ja asettaa liittomme kuntakoitoksiin. Yhtenä har joit teena ohjelmaan kuuluu sauvakävely/ juoksu suolla, siellä tarpoessa kunto nousee ja mieli seestyy. Monesti varmasti meistä kaikista joskus tuntuu järjestö aktiiveina, suolla tarpomiselta mutta aina on päästy suon reunalle ja ainakin näin kesän jälkeen on hyvä alkaa uusin voimin kohti uusia haasteita. Yhdistys ja kouluvierailujen suunnittelu olisi hyvä alkaa jo näin syksy aikaan. Mikäli haluatte liiton edustajaa koulukäyntinne tueksi, ottakaa yhteyttä. Matti j. Elämää voi ymmärtää vain taaksepäin, mutta sitä on elettävä eteenpäin. Toiminnanjohtajalta Sudoku Ruudukon jokainen vaakaja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1-9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Ratkaisun voi lähettää Analyysin toimitukseen mennessä: Anne Raille, Valpuri Innamaankatu 5 c 94, Turku Tehtävän ratkaisu ja Sudokun ratkaisun voittaja julkaistaan seuraavassa lehdessä 4/2006. Sudoku ANALYYSI 3/

16 DR 2800 VIS spektrofotometri VALVOO VEDENLAATUA HACH LANGEn uusi DR 2800 VIS -spektrofotometri perustuu viimeisimpään fotometriteknologiaan: erittäin tarkka optiikka, opastava käyttövalikko, hipaisunäyttö ja ergonominen muotoi - lu. Laitteeseen ohjelmoiduilla HACHin reagenssimenetelmillä ja Dr. Langen kyvettimenetelmillä saavutetaan poikkeuksellisen laaja analyysimenetelmävalikko eri mittausparametreille. DR spektrofotometrissä ovat kaikki laboratoriotyöskentelyominaisuudet. Korkeatasoinen optiikka takaa tarkat tulokset ja pitkän käyttöiän tutkimustyöstä rutiinimäärityksiin. Mittaustieto varastoituu CSV-formaatissa ja siirtyy PC:lle valon nopeudella USB-tikun välityksellä ulkopuolista tietokoneohjelmaa ei tarvita. DR 2800:n graafinen hipaisunäyttö taustavalolla tekee käytöstä erittäin helpon. Selkeä käyttövalikoiden ryhmittely opastaa käyttäjää, ja omat käyttäjämenetelmät saadaan nopeasti luotua laitteeseen. Kaikki HACH LANGEn testimenetelmät on valmiiksi esiohjelmoitu laitteeseen. Virhemahdollisuudet on eliminoitu jo alusta pitäen. Laite tunnistaa LANGEn mittauskyvetit automaattisesti viivakoodilukijalla (IBR). HACHin kyveteille on oma yleiskäyttöinen kyvettipidin, joka mahdollistaa erityyppisten kyvettien käytön. Lisäksi laitteeseen on saatavissa läpivirtauskyvetti. DR 2800 tunnistaa automaattisesti kaikki laitteessa käytettävät kyvettikoot. Laite soveltuu kuntien ja teollisuuden jäte- ja juomavesille, pintakäsittely- ja prosessivesille sekä laaduntarkkailuun. Lisätiedot: HyXo Oy, puh. (09) , tuote päällikkö Jarmo J. Nieminen, , tai tuotepäällikkö Raija Mäkinen, , raija.makinen@hyxo.fi 16 ANALYYSI 3/2006

17 MENNYTTÄ KESÄÄ LUISTELLEN! Kurikassa pidettiin käytettyjen äijälaboranttien eslai lukisat henkeen: Komiasti pihaan vaikka tiällä kontataas. Kisa käytiin ilman kypärää. Osallistujien oikeamman ja vasemman jalan vauhtia ylläpitävä potku koortinaatio testattiin silmämääräisesti ennen kilpailua. Jos kilpailija potkaisi tyhjää, hänet diskattiin armahduksetta. Kiitorata jossa kilpailu ajettiin, oli haasteellinen. Huusinkiertokurvi oli tosi kireä. G voimat tekivät oikeesti kipeää. Sauna suoralla nopeus nousi jonkin verran. Voittajan oli helppo hymyillä. Hän sai Sudokun 2/2006 voittajaksi arvottiin: Eija Juusola, Nastola. Analyysin toimitus onnittelee voittajaa. palkinnoksi aamupuuron kanssa punikkimaitoa ja ronningholmin mansikkahilloa. Se pelkää joka huutaa, sanoi sama äijä kun loman jälkeen kukkopillin kanssa motarin rampilta lentoon yritti. Pois alta köyhät ja kipiät! Täältä tulla han taas tyäelämä. Samassa suhahtelivat ohi, alta ja päältä parvi toisensa jälkeen nollasta sattaan sekunnissa 200 horsetta nokalla kulkijat. Ai ai millä äijä yritti? Sormi oli toruvasti pystyssä. No kukkopillillä minä, äijä yritti pitää oikeuksistaan kiinni. Oikein tämä on laillinen sisältä ajettava Tojo varis verso! Tyyppihyväksytty ihmisen ja tavaran kuljetin, joka vie ja tuo ilman vaihteita. On tässäkin kummi pyärät ja samaa pensaa se syä siinä kuin muutkin härvelit. Töihin sitä minäkin, äijällä oli selvästi jo huono itsetunto. Hän alkoi päästä oikeaan tyäfiilinkiin siinä parempiaan väistellessä. Ei sille mitään voi, että ylimmän sallitun nopeusrajoituksen alueella kukkopillin mittari falskaa ainakin 50 kilometriä tunnissa. Silloin kun sillä ajaa sataa ja risat niin se on vasta Sudokun 2/2006 ratkaisu viittäkymppiä oikealla autolla mitattuna. On se tiätty niinkin, ettei kukkopillin kanssa paranis nousukiitoa edes yrittää. Remunhan jokainen tuntee, sen hurrikaanin? Häneltä kysyttiin, että miksi hän tuli kirpputorille Cadillacilla eikä Tojolla? Hän sanoi huuliaan mutristellen: Mä en millään kukkopillillä aja. Äänikin semmoista pientä yninää: yyyyyyyyyy! Jaa a. Olen käyttänyt tässä yhteydessä Tojo merkkiä uhmaten sanomisen vapautta täysin tietoisena Seriffin olemassaolosta. Se valvoo merkkiuskollisten asennesidonnaisten ihmisten henkistä ja aineellista hyvää oloa kaikenkaltaisia provoja vastaa. Olen siis provo. Tämä Oskari Olemattoman kaltainen Seriffi noudattaa nollatoleranssia poistaen näkyviltä ja kuuluvilta kaikki asiattomat merkki ja lokovastais Hei äijät, me ei lennetä ilman siipii. Ei anneta muijille mahdollisuutta hihkua: Vapaurenpatsas, sano muija äijänsä hautakiveä. Tyän iloa vaan kaikille! Ällätikku Sudokun ratkaisu ANALYYSI 3/

18 HACH LANGEN KYVETTITESTIT JA LAITTEET VESIANALYTIIKKAAN HyXo Oy:stä Määritykset helposti, luotettavasti ja kustannustehokkkaasti kattilavesistä jätevesiin KYVETTITESTIT Perustuvat yleisesti hyväksyttyihin analyysimenetelmiin, esim. ISO, DIN, Koroleff... Soveltuvat vesien rutiinimäärityksiin, ja ne voidaan tarvittaessa akkreditoida. NÄYTTEENKÄSITTELYLAITTEET Kuivahauteista pikapolttolaitteisiin Esim. COD-, TNb- ja kokonaisfosforimääritykset tarvittaessa 45 minuutissa DR 5000 UV-VIS -spektrofotometri HT 200S -pikapolttolaite FOTOMETRIT Määritykset automaattisesti ilman näppäimen painallusta viivakoodeilla varustetuista HACH LANGEn kyveteistä VIS- tai UV-VIS-spektrofotometreillä Pyydä lisätietoja: (09) tai (09) tai Kaikki puhtaasta vedestä 18 ANALYYSI 3/2006

19 TAPAHTUMIEN ABC Järjestäjä, paikka ICP-Seminaari, Aulanko, Suomen Laboratorioalan Liitto ry ohjelma sivulla 26. Aulanko Hämeenlinna Laboratorioalan näytteenottoseminaari, Aulanko, Suomen Laboratorioalan Liitto ry ohjelma lehden sivulla 2 ja Toimihenkilöunioni TU ry, Aulanko Hämeenlinna Luontoretki Kuhankuonolle. Bussikuljetus Turusta. V-S Laboratorioalan yhdistys Lisätietoja/ilm. sanna.nieminen@laborantti.net tai puh Laboratorioalan Seminaari, Pori. Ilmoittautumisia Suomen Laboratorioalan Liitto ry otetaan vielä vastaan: anita.luonila@kemira.com, Satakunnan Laboratorioalan Yhdistys ry p , ohjelma lehden sivulla Matka Kädentaidot-messuille. Ilm. Päivi Setälä puh. V-S Laboratorioalan yhdistys työ Tapahtumien ABC 14., 21. ja Jouluaskartelu. Lisätietoja Annemari Österman, V-S Laboratorioalan yhdistys anosterman@hotmail.com, puh Laatuseminaari, Aulanko Suomen Laboratorioalan Liitto ry ohjelma sivulla 10 Aulanko Hämeenlinna Laboratorioalan luentopäivät 2007, Aulanko Suomen Laboratorioalan Liitto ry alustava ilmoitus sivulla 11 Aulanko Hämeenlinna ANALYYSI 3/

20 LOMALLA LAPPIIN Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuuhuone, parvi (jossa kaksi sänkyä) ja sauna. Hyvin varustellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astianpesukone, cd-soitin, televisio, pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Osake soveltuu parhaiten 2-4 henkilölle. Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneiston jäsenetuun oikeuttavat säännöt: - jäsenetu korvaus 50 c maksetaan vain joka kolmas vuosi/jäsen - jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä - jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille - viikot annetaan varausjärjestyksessä Muutamia ohjeita lapinlomalle lähtijälle: - vuokraaja suorittaa loppusiivouksen (korvausvastuu) - lemmikkejä ei allergoiden vuoksi saa viedä huoneistoon - solmion käyttö on ehdottomasti kielletty! Tiedustelut: Matti Mäkinen, puh Mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana, ilmoita siitä aina yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle. Viikkohinnat: Sesonkiviikot 450 c/vko - ruska: vkot 37, 38 - kaamos: vkot 47, 48, 52, 1 Sesongin reunat 400 c/vko - ruska: vkot 36, 39 - kaamos: 49, 51 Muut 300 c/vko Kesäviikot (26-31) 250 c/vko Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet. Takkapuita voit käyttää kopallisen/vko. Lisää puita voi ostaa tarvittaessa alueen kaupoista. TILAA AMMATTISI TUNNUSMERKIT Hinnat: sormus 106 c, merkki 9 c, merkki korurasiassa 10 c. Merkit ovat emaloitua hopeaa. Tilaukset: Martti Östring, , martti.ostring@pp.inet.fi tai Kosti Ollila, (016) (työ), (016) ANALYYSI 3/2006

21 Tällä palstalla Suomen Laboratorioalan Liiton toimihenkilöt vastaavat kysymyksiin Kollegani Tuula Nieminen Olen Tuula Nieminen, tutkimuslaborantti. Kokemusta on alalta yli 40 vuotta ja vielä olen innostunut työstäni, tai oikeastaan työelämässä tapahtuvasta muutoksesta. Ja siinä on auttanut ammattikoulusta saamani vahva pohja, jolle on ollut helppo hankkia lisäoppia. Myös liiton antamasta koulutuksesta on ollut hyötyä, sillä työympäristössä tapahtunut muutos on ollut melkoinen näinä vuosikymmeninä. Uskon muutoksen jatkuvan: kyllä tänäänkin työelämäänsä valmistuva uusi laborantti/analyytikko tarvitsee Suomen Laboratorioalan Liiton tarjoamia koulutustilaisuuksia myös tulevaisuudessa. Ja liitto ei järjestä koulutusta ilman tekijöitään. Minulla on ollut ilo toimia jo opiskeluaikanani Helsingin yhdistyksen virkistystoiminnassa, sitten pitkän tauon jälkeen Joensuun yhdistyksen edustajana liittohallituksessa ja liiton taloudenhoitajana 4 vuotta ja nyt, kun huomasin nettisivuilla tarvittavan taloudenhoitajaa, ilmoittauduin uudelleen. Tähän tehtävään ei tainnut olla paljon pyrkijöitä Oikeastaan kiinnosti nykytekniikan ja silloisen tekniikan eroavuus. Onhan tämä nyt osin helpompaa, laskujen maksaminen netissä on ihan huippua, mutta samalla tehdään mahdottomasti tilastoja mm. verottajaa varten, joka myös tietojenkäsittelyn ansiosta on entistä tarkempi. Mutta itse työ on edelleen kivaa, ja toiminnassa olevat ihmiset mukavia. Mitä Sinulle kuuluu? Kiitos hyvää, kesää odotellessa. Miten aamusi alkoi? Kahvilla ja tv:n aamulähetyksillä, niin tietää, mitä maailmalla on tapahtunut. Miten hemmottelet itseäsi? Jätskillä (aina löytyy syy). Paras lukemasi kirja? Albert Camusin Rutto. Ketä ihailet? Kaikkia arjen pyörittäjiä, jotka jaksavat tehdä vielä vapaaehtoistyötä. Salainen paheesi? Liioittelu. Miten selviät kotitöistä? Jättämällä ne huomiseen. Mikä Sinua ärsyttää? Oman edun tavoittelu. Milloin valehtelit viimeksi? En valehtele koskaan, korkeintaan vähän liioittelen. Tärkein ihmisesi? Minä itse. Hartain toiveesi? Maailmanrauha. Mottosi? Ei yhtä erityistä, joka tilanteeseen löytyy omansa. Mikä sinusta tulee isona? Aika näyttää. ANALYYSI 3/

22 MIELIPITEET PALKANSAAJIEN KESKUSJÄRJESTÖJEN YHDISTÄMISESTÄ TNS Gallup Oy on tutkinut Toimihenkilökeskusjärjestön-STTK:n toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista palkansaajien keskusjärjestöjen yhdistämiseen. Haastatteluja tehtiin kaikkiaan Tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Enemmistö säilyttäisi nykyisen kolmen keskusjärjestön mallin ennallaan. Tutkimuksessa vastaajille esitettiin viisi erilaista palkansaajien keskusjärjestöjen rakennetta koskevaa ehdotusta. Kuhunkin ehdotukseen tuli ottaa kantaa sen mukaan kannattaako ehdotusta vai ei. Ehdotukset rotatoitiin haastattelussa siten, että ne eivät tulleet kaikille samassa järjestyksessä. Kysymykset kuuluivat seuraavasti: Suomessa on tällä hetkellä kolme palkansaajien keskusjärjestöä, Akava, Toimihenkilökeskusjärjestö- STTK ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö - SAK. Aika ajoin esitetään vaatimuksia, että palkansaajien keskusjärjestöjen määrää vähennettäisiin maassamme. Miten Te suhtaudutte seuraaviin keskusjärjestöjä koskeviin ehdotuksiin; kannatatteko ehdotusta vai ette? Kaikki palkansaajien pitäisi kuulua yhteen keskusjärjestöön Kaikkien toimihenkilöiden pitäisi kuulua yhteen keskusjärjestöön Palkansaajien pitäisi jakaantua kahteen keskusjärjestöön periaatteen akateemiset ja muut mukaisesti Nykyinen kolmen keskusjärjestön malli pitäisi säilyttää ennallaan Kaikki nykyiset palkansaajien keskusjärjestöt lakkautetaan ja tilalle perustetaan toimialapohjaiset keskusjärjestöt erikseen yksityiselle sektorille ja julkiselle sektorille työnantajien järjestäytymisen mukaisesti Suurin hyväksyntä saavutettiin väitettäessä, että nykyinen kolmen keskusjärjestön malli pitäisi säilyttää ennallaan. Melkein kaksi kolmasosaa (65 %) kannatti nykyisen järjestömallin säilyttämistä. Eniten torjuntaa (68 %) kohdentui ehdotukseen, että kaikkien palkansaajien pitäisi kuulua yhteen keskusjärjestöön. Kolmannes väestöstä tukee toimihenkilöiden yhteistä keskusjärjestöä Ehdotus siitä, että kaikkien toimihenkilöiden pitäisi kuulua yhteen keskusjärjestöön, sai kolmasosan (34 %) tuen taakseen joka toisen asettuessa vastakkaiselle kannalle. Vain runsas neljäsosa, 26 prosenttia, kannattaa sitä, että palkansaajat jakautuisivat kahteen keskusjärjestöön siten, että toisessa olisivat akateemiset ja toisessa kaikki muut (57 % vastusti ajatusta). Vielä harvempi, 22 prosenttia, pitää hyvänä ajatuksena, että kaikki nykyiset palkansaajien keskusjärjestöt lakkautettaisiin ja niiden tilalle perustettaisiin toimialapohjaiset keskusjärjestöt erikseen yksityiselle ja julkiselle sektorille työnantajien järjestäytymisen mukaisesti. Lähemmin tarkasteltiin, kuinka väestöryhmien mielipiteet jakaantuivat kahdesta väittämästä, eniten myönteistä ja kielteistä palautetta saaneesta. Tutkittujen väestöryhmien enemmistöt vastustivat sitä, että kaikkien palkansaajien pitäisi kuulua yhteen keskusjärjestöön. Erityisesti vuotiaat ottivat tällaisen kannan. Samasta syystä joukosta erottuivat myös mm. vasemmistoliittolaiset ja vihreät. Melkein joka kolmas 65-vuotias ja iäkkäämpi piti ajatusta hyvänä. Nykyisen, kolmen keskusjärjestön mallin kannattaminen on tyypillistä oikeastaan kaikissa väestöryhmissä. Silti vasemmisto- 22 ANALYYSI 3/2006

23 Taulukko 1. AKAVA STTK SAK Ei mikään Kaikki palkansaajat yhteen keskusjärjestöön 8% 11% 22% 26% Kaikki toimihenkilöt yhteen keskusjärjestöön 28% 37% 36% 36% Kaksi järjestöä, akateemiset ja muut 28% 26% 29% 24% Säilytetään nykyinen malli ennallaan 72% 66% 76% 61% Kokonaan uudet toimialapohjaiset järjestöt 15% 25% 16% 26% liittolaiset sekä sosiaalidemokraatit olivat sen puolella keskimääräistä voimakkaammin. Vaikka noin neljäsosa keskustalaisista ja kokoomuslaisista ei pidä mallin säilyttämistä tärkeänä, näidenkin ryhmien selkeät enemmistöt ottivat voimakkaasti kantaa sen puolesta. Taulukosta 1 käyvät ilmi eri keskusjärjestöjen jäsenjärjestöihin kuuluvien käsitykset. Taulukon oikeanpuolimaiseen sarakkeeseen on merkitty niiden mielipiteet, jotka syystä tai toisesta eivät kuulu minkään palkansaajakeskusjärjestön jäsenjärjestöihin. Nykyinen kolmen keskusjärjestön malli saa tukea myös keskusjärjestöjen jäseniltä Nykyinen kolmen keskusjärjestön malli saavuttaa enemmistön kaikkien keskusjärjestöjen jäsenten keskuudessa. Eniten ennallaan säilyttäminen viehättää SAK-laisia (76 %). STTK-laisista kaksi kolmesta (66 %) kannattaa nykyisen mallin säilyttämistä ennallaan. Kaikkien palkansaajien kuuluminen samaan keskusjärjestöön saa muita enemmän kannatusta SAK:n leirissä. SAK-laisista kuitenkin vajaa neljännes (22 %) tukee tätä ratkaisua. STTK-laisista vain 11 prosenttia katsoo hyvällä yhden keskusjärjestön mallia. Toimihenkilöiden kuuluminen samaan keskusjärjestöön saa kannatusta SAK:n (36 %) ja STTK:n (37 %) jäsenten keskuudessa enemmän kuin AKAVA:n (28 %). Akavalaiset eivät innostu edes ajatuksesta, että synnytettäisiin kaksi keskusjärjestöä, periaatteen akateemiset ja muut mukaisesti. Nykyinen kolmen keskusjärjestön malli saavuttaa enemmistön kaikkien keskusjärjestöjen jäsenten keskuudessa. MIELIPITEET STTK:N YHTEISTYÖSTÄ MUIDEN KESKUSJÄRJESTÖJEN KANSSA Puolet väestöstä odottaa STTK:n tekevän tasapuolisesti yhteistyötä muiden keskusjärjestöjen kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, miten STTK:n pitäisi toimia yhteistyössä muiden palkansaajien keskusjärjestöjen kanssa. Kysymys kuului seuraavasti. Jos ajattelette Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ta, niin minkä seuraavien keskusjärjestöjen kanssa STTK:n pitäisi mielestänne lisätä yhteistyötä, jos yhtään minkään? Valtaosa, 48 prosenttia, toivoo STTK:n lisäävän yhteistyötä tasapuolisesti sekä SAK:n että Akavan kanssa. 18 prosentin mielestä yhteistyön voimistaminen ei ole välttämätöntä ja käytännössä yhtä moni (19 %) on vailla mielipidettä. Selkeä vähemmistö toivoo STTK:n kääntyvän ensisijaisesti pelkästään Akavan (9 %) tai SAK:n (7 %) puoleen yhteistyöasioissa. Yhteistyön suuntaaminen tasapuolisesti on tyypillinen toive kaikissa tutkituissa väestöryhmissä. Silti voi todeta, että keskimääräistä jonkin verran useampi kokoomuslainen (17 %) sekä akavalaiseen järjestöön kuuluva (20 %) toivoo STTK:n etsivän yhteistyökohteita erityisesti Akavan suunnasta. Keskimääräistä useampi SAK:lainen (17 %) näkisi mielellään, että STTK:n yhteistyö painottuisi enemmän SAK:ta kohti. Suurin osa sekä SAK:laisista että akavalaisista (heistä enemmistö 54 %) kuitenkin pitää tasapuolisuutta yhteistyön parhaana lähtökohtana. Sama pätee STTK:n jäsenjärjestöihin kuuluviin. Heistä 51 prosenttia edellyttää yhteistyötä molempien kanssa. STTK-laisissa on pelkästään Akavan tai SAK:n suuntaan kurkottavia suurin piirtein yhtä paljon, 14 ja 12 prosenttia. ANALYYSI 3/