43. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 3/2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "43. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 3/2006"

Transkriptio

1 ANALYYSI 43. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 3/2006

2 Laboratorioalan näytteenottoseminaari Laadukas näytteenotto Hotelli Rantasipi, Aulanko, Hämeenlinna Maanantai Luento Luennoitsija Ilmoittautuminen ja aamupala 09:30 Tervetuloa Pauli Konttinen, koulutuspäällikkö, Toimihenkilö-unioni TU Tuula Kuusisto, puheenjohtaja, Suomen Laboratorioalan Liitto 10:00-10:45 Näytteennoton teoriaa ja perusteita professori Pentti Minkkinen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto. 11:00-11:45 Agreditoinnista professori Pentti Minkkinen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto :00 Lounas, Näyttely 13:15-13:45 Burklen näytteenottovälineistöä Heli Tuppurainen Tamro MedLab Oy 14:00 Kahvi, Näyttely 14:30-15:15 Kiinteän näytteen jakamisesta Anne Koskela, G.W. Berg tekniikkaa apuna käyttäen :15 luento avoin 16:30 Kylpyläosaston käyttö Tiistai Luento Luennoitsija :45 Näytteenotto Raisio Oyj:ssa, mm. Minna Eeva, hygieniavastaava, luminometrin hyötykäyttö Raisio Oyj :45 Mikrobiologisesta näytteenotosta Laadunvalvonnan esimies Lea Satama, Biovian Oy Turku :45 Tuotekohtaisista validoinneista Laadunvalvonnan esimies Lea Satama, Biovian Oy Turku 12:00-13:00 Lounas ja huoneiden luovuttaminen 13:00-13:45 Puhdastilan näytteenotoista käytännön Marjut Löppönen, tuotantohygieenikko, esimerkein, -miten ja miksi esim. vaate- Schering Oy, Turku ja sorminäytteet otetaan 14:00-15:00 Näytteenotto puhdastilassa Päätöskahvi ja kotiinlähtö 20:00 Iltapala Tiedustelut ja ilmoittautuminen mennessä: Pirjo Lehmus p. (09) Ilmoittautumisen yhteydessä mainitse osallistujan nimi, liiton jäsenyys, laskutusosoite ja mahdolliset ruoka-aineallergiat. Kurssin hinta on Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n tai Toimihenkilöunionin jäseniltä 350 c ja ei-jäseniltä 450 c. Hintaan sisältyy luentotiivistelmät, ohjelman mukaiset ateriat sekä majoitus kahden hengen huoneissa ja kylpyläosaston käyttö. Yhden hengen huoneen lisähinta 30 c. Osallistuminen on mahdollista myös yhteen koulutuspäivään, hinta on tällöin jäseniltä 200 c ja ei-jäseniltä 300 c. Mikäli osanotto peruutetaan ohjelmassa mainitun viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, veloitamme toimisto- ja varauskuluina 50 c. Järjestäjä pidättää oikeuden mahdollisiin muutoksiin. Tervetuloa Seminaariin! Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimihenkilöunioni TU ry 2 ANALYYSI 3/2006

3 Päätoimittaja Tilaukset Ilmoitukset Talous Anne Raille Valpuri Innanmaankatu 5 c 94, Turku GSM Työ (02) Sanna Nieminen Keonpellonkatu 7 as. 27, Raisio GSM Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, Kuusisto Työ (02) GSM Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, Turku Koti Työ (02) SISÄLLYSLUETTELO Laboratorioalan näytteenottoseminaari... 2 Laboratorioalan seminaari... 4 Päätoimittajalta... 5 Kantasolut -- tulevaisuuden terapiamuoto?... 6 Laatuseminaari HS-näytteenottotekniikoita Pankki Nordea Painatus Julkaisija Offset Ulonen Oy Puh. (03) Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimituksen Analyysi osoite Valpuri Innanmaankatu 5 c 94, Turku ISSN Osoitteenmuutokset Irja Hiekkamäki Hakatie 4, Toivala Työ Koti Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2006 Numero Ilmestyy Aineisto toimitukselle Toiminnanjohtajalta Sudoku Ällätikku Tapahtumien ABC Kollegani Tuula Nieminen STTK-gallup Jumppa-Jaana ICP-Seminaari ISO 9000 yritysjohdon kielelle Yhdistykset toimivat Toimihenkilöt ja yhdistykset ANALYYSI 3/2006 3

4 Laboratorioalan seminaari Suunnattu kaikille laboratorioissa työskenteleville Hotelli Scandic, Itsenäisyydenkatu 41, Pori Torstai Luento Luennoitsija Ilmoittautuminen ja kahvi Kemian laskut Pirjo Wiksten FM, Porin Ammattiopisto Edellinen aihe jatkuu Lounas Laboratorioiden väliset vertailumittaukset Irma Mäkinen, Fil.lic. ja niiden tulosten hyödyntäminen Suomen ympäristökeskus Edellinen aihe jatkuu Kahvi Mittausepävarmuuden arviointi Ryhmäpäällikkö, FM Teemu Näykki, Suomen ympäristökeskus, laboratorio Edellinen aihe jatkuu saunominen Illallinen Perjantai Luento Luennoitsija Uuden laitteen hankinta ja käyttöönotto Elina Wiik, Research Metallurgist Outokumpu Research Oy REACH, yleistä asiaa REACH:sta, Elina Wiik, Research Metallurgist kemikaalien rekisteröinnistä, Outokumpu Research Oy arvioinnista ja lupamenettelystä Kiintoaineen ja rikkidioksidin Jarmo Saarenmaa, laboratorioinsinööri määritykset prosessikaasuista ja Outokumpu Research Oy menetelmien akkreditointi Lounas Työyhteisön ihmissuhteet Arja-Kaarina Kunttu, Mannerheimin lastensuojeluliiton kouluttaja Kahvi Edellinen aihe jatkuu... Tiedustelut ja ilmoittautumiset vielä mahdollisia: Anita Luonila p Briitta Perälä p Annina Lehti p Kurssin hinta on Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n jäseniltä 430 c ja ei jäseniltä 570 c. Hinta sisältää ohjelman mukaiset ateriat, saunan ja majoituksen kahden hengen huoneissa Hotelli Scandicissa Porissa. Kurssin hinta on ei majoittuvilta 350 c jäseniltä ja 490 c ei-jäseniltä. Yhden päivän kurssin hinta on 200 c/jäsen ja 270 c/ ei-jäsen. Suomen Bioanalyytikot ry:n jäsenet osallistuvat jäsenhintaan. Maksu yhdistyksen tilille Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, veloitamme toimisto- ja varauskuluina 85 c. Järjestäjä pidättää oikeuden mahdollisiin muutoksiin. Tervetuloa Kurssille! Suomen Laboratorioalan Liitto ry Satakunnan Laboratorioalan yhdistys ry 4 ANALYYSI 3/2006

5 Huippuosaavat henkilöstöt, erinomaiset tuotteet - mutta turvaton tulevaisuus On todella ikävää seurata Turun alueen jo jonkin aikaa kestäneitä lääke- ja bioalaa koskevia ikäviä talousuutisia. Alaa koskettavat uutiset kiinnostavat suuresti, sillä työskentelen itse lääkealan yrityksessä. Yrityksemme ajautui konkurssin partaalle, josta se yrityskauppojen myötä siirtyi ulkomaiseen (Kanadalaiseen) omistukseen. Kuulin juuri, että Turun bioala kokee taas uuden menetyksen, kun vuonna 1997 perustettu Juvantia Pharma lopettaa näillä näkymin toimintansa Turussa. Yhtiön omistajat yrittävät saada yhtiön kehittämälle Parkinsonin tautiin liittyviä liikehäiriöitä vähentävälle fipametsolille ostajan ulkomailta. Näin asiasta kertoi Turun Sanomat. Fipametsolin tutkimus on yhtiön kotisivujen mukaan edennyt jo toiseen faasiin. Kolmatta faasia varten yhtiö olisi joka tapauksessa tarvinnut rahakkaan kumppanin, koska kolmannessa faasissa lääkekehitystyön kustannukset kasvavat jyrkästi. Tämä 50 henkilöä työllistänyt yhtiö on vähentänyt henkilökuntaansa jo 20:een, ja hekin ovat olleet lomautettuna vuoden alusta. Juvantia ei ole kuitenkaan yksin rahahuolineen. Suomen rahoitusjärjestelmä on bioalan kannalta aivan liian kapea. Rahaa ei yksinkertaisesti ole rahoittamaan tämäntyyppistä riskiherkkää toimialaa. Varsinkin Turussa, näkyy rahoituskanavien suppeus ikävästi. Viime vuonna konkurssiin ajautuivat mm. Biofons ja Safety City. Parhaillaan selvitystilassa on myös immuunimaitolääkkeen kehityksen jo hyvin pitkälle saanut Novatreat. Myös BioTie jatkaa rahoitusvaihtoehtojen selvittämistä. Turku Science Parkissa toimiva lääkekehitysyhtiö BioTie Therapies Oyj:n arvion mukaan nykyiset varat riittävät vuoden 2007 helmikuuhun. Yhtiö jatkaa neuvotteluja uusista lisensointi- ja yhteistyösopimuksista. Huhtikuun lopussa BioTie ja englantilainen Britannia Pharmaceuticals Limited allekirjoittivat markkinointi- ja jakelusopimuksen koskien nalmefeenin oikeuksia Isossa-Britanniassa ja Irlannissa. Tätä suurta mielenkiintoa herättävä tuotetta käytetään alkoholismin, alkoholin liikakäytön ja mm. pelihimon hoidossa. Turussa on kaikkiaan n. 80 bioalan yritystä ja useiden näiden yritysten suurimpia suomalaisia rahoittajia ovat ovat Tekes ja Sitra. Valitettava tosiasia on kuitenkin myös se, ettei bioala suinkaan ole yksin ajautumassa ulkomaille. Myös elintarvikealalta suuri ja tunnettu makeistehdas, Leaf Oy, on tämän vuode loppuun menessä lopettamassa tuotantoaan Turussa. Kesän kynnyksellä ja sen aikana saimme kuulla uutisista toki paljon muitakin suuria irtisanomisia. Monet kemian- sekä puu- ja paperi- alalla tapahtuneet irtisanomiset ovat koskettaneet myös laboratorioalaa. Tuntuu kovin tuskalliselta sulatella ja yrittää ymmärtää näitä ikäviä pientä ihmistä kohtaavaa suurta muutosta. Haluankin nyt muistuttaa lukijoita eräästä tärkeästä asiasta. Vaikka työpaikoilla on kiirettä, ja epävarmuus tulevaisuudesta saa suurimmat motivaatiot joskus laantumaan, tulisi muistaa ylläpitää ja kehittää omaa ammattitaitoaan. Olemme taas koonneet tähän lehteen useita alan koulutustapahtumia. Toivottavasti niistä löytyy kiinnostavia aiheita. Hyvää Syksyä kaikille lukijoille, Anne Raille Päätoimittajalta ANALYYSI 3/2006 5

6 KANTASOLUT - TULEVAISUUDEN TERAPIAMUOTO? Tutkija Kristiina Rajala ja vastaava laboratorionhoitaja Outi Melin, Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea, Tampere Vastaava laboratorionhoitaja Outi Melin Tutkija Kristiina Rajala Kantasolumaljoja inkubaattorissa Kantasolututkimus on edennyt viime vuosina lupaavasti ja kiinnostus alaa kohtaan on kasvanut räjähdysmäisesti. Kantasolujen käyttömahdollisuudet lääketieteessä ovat hyvin m onipuoliset. Kantasolut saattavat tulevaisuudessa mahdollistaa lukuisten kudosvaurioiden pohjalta syntyvien tautien parantamisen soluhoitojen avulla, jossa vaurioitunut soluk ko korvataan uusilla kan tasoluista kasvatetuilla soluilla. Kantasolut ovat soluja, joilla on kyky uusiutua kantasoluina ja toisaalta kyky erilaistua sekä ulkoisten että sisäisten signaalien ohjaamina moniksi erilaisiksi solutyypeiksi ja edelleen kudoksiksi. Uusiutumis- ja erilaistumiskyvyn ansiosta kantasoluja voidaan käyttää tuottamaan uutta, erilaistunutta solukkoa vahingoittuneiden tai vanhenevien tilalle. Kantasoluja on alkiossa, sikiön kudoksissa, sekä aikuisen yksilön kudoksissa. Aikuisen kudosperäisiä kantasoluja on eristetty mm. verestä, luuytimestä, rasvakudoksesta, ihosta ja hermokudoksesta. Aikuisen kantasolujen tunnetuin lähde on luuydin, josta voidaan helposti eristää veren kantasoluja. Kantasolujen määrä vaihtelee eri kudoksissa ja myös yksilön iän suhteen: mitä nuorempi yksilö sitä enemmän on kantasoluja suhteessa muihin soluihin ja sitä parempi on myös kudosten uusiutumiskyky. Ihmisalkion kantasoluja saadaan eristettyä blastokystivaiheisen alkion sisäsolumassasta. Alkioperäisillä kantasoluilla on suurin erilaistumiskyky Kantasolujen erilaistumiskyky vaihtelee niiden alkuperän mukaan. Hedelmöityksestä muutaman päivän ikään asti alkion solut ovat kaikkikykyisiä. Noin viisipäiväisen alkion sisäsolumassasta voidaan eristää kantasoluja, jotka pystyvät erilaistumaan miksi tahansa aikuisen yksilön solutyypiksi. Myös sikiössä on suhteellisen runsaasti kantasoluja eri kudoksissa, mutta osa niistä on jo erilaistunut tietyn kudostyypin mukaiseksi. Aikuisen kudosperäisten kantasolujen erilaistumiskyky on rajallisempi kuin alkioperäisten kantasolujen. Joidenkin kudosten kantasolut pystyvät tuottamaan vain kyseisen kudoksen solu- 6 ANALYYSI 3/2006

7 tyyppejä. Useat aikuisen kantasolut ovat kuitenkin monikykyisiä ja esimerkiksi luuytimestä eristetyt solut voivat erilaistua ainakin sydän- tai maksasoluiksi. Alkioperäisen kantasolu viljelmän perustaminen Ihmisen alkioperäisiä kantasoluja onnistuttiin eristämään ja kasvattamaan laboratorio-olosuhteissa ensimmäistä kertaa vuonna Alkioperäisiä kantasoluja saadaan hedelmöityshoidoissa ylijääneiden blastokystivaiheisten alkioiden sisäsolumassasta. Sisäsolumassasta eristetyillä soluilla on kyky jakautua rajattomasti viljelyolosuhteissa. Lisäksi ne pystyvät erilaistumaan miksi tahansa solu- tai kudostyypiksi, mutta niistä ei voida enää saada aikaan alkiota eikä siten uutta yksilöä. Kantasoluviljelmä perustetaan hajottamalla blastokystivaiheisen alkion kuori entsyymien avulla, jolloin sisäsolumassa voidaan erottaa alkion muista soluista. Alkioperäiset solut asetetaan viljelynesteeseen viljelymaljalle, jossa ne tästä käsittelystä toivuttuaan alkavat jakaantua ja täyttävät viljelymaljan vähitellen. Osa eristetyistä sisä solumassan soluista ei lähde jakautumaan, osa taas erilaistuu niin, ettei voida enää puhua kantasoluviljelmästä. Alkioperäisten kantasolujen viljely Kantasolut pyritään kasvattamaan erilaistumattomina, jolloin ne säilyttävät kykynsä jakautua rajattomasti. Kantasoluilla on kuitenkin vahva taipumus erilaistua, ja niiden pitäminen erilaistumattomina vaatii erityisolosuhteita ja -osaamista. Kantasoluja kasvatetaan CO2-inkubaattorissa 37 o C:ssa, 5 %:n hiilidioksidipitoisuudessa pienillä viljelymaljoilla. Kantasolut eivät kasva yksisoluisina vaan kolonioina tuki solukon päällä. Tukisolukkona käytettiin aluksi hiiren sidekudoksen fibroblastisoluja. Nykyisin tukisolukkona käytetään yhä lisääntyvässä määrin ihmisperäisiä tukisoluja kuten esinahasta tai istukasta eristettyjä fibroblasteja. Fibroblastien jakautuminen estetään gamma sädetyksellä tai Mitomycin C käsittelyllä ennen kantasolujen viljelyä. Fibroblastit tarjoavat kantasoluille tarttumisalustan ja tuottavat viljelyliuokseen kasvutekijöitä, joiden avulla kantasolut säilyvät erilaistumattomina. Läheskään kaikkia fibroblastien erittämiä kantasolujen kasvuun ja erilaistumattomuuteen vaikuttavia tekijöitä ei vielä tunneta. Tutkijat ovat myös kehittäneet viljelymenetelmiä, joissa tukisolukko on korvattu soveltuvalla kasvualustalla ja kasvutekijöillä. Tukisolukkovapaat kasvatusmenetelmät eivät kuitenkaan vielä ole tarpeeksi tehokkaita, jotta ne voisivat korvata kokonaan tukisolukon päällä tapahtuvan kantasolujen kasvatuksen. Kantasolujen viljely on hy vin työlästä solut käyttävät nopeasti loppuun viljelymaljalla olevat ravintoaineet ja soluviljelyneste onkin vaihdettava päivittäin. Jokainen solumalja katsotaan päivittäin käänteisfaasimikroskoopilla ja havainnot kolonioiden morfologiasta kirjataan työpäiväkirjaan. Kantasoluviljelmät jaetaan uusille viljelymaljoille noin 5-7 päivän välein, koska solutiheyden kasvaessa koloniassa liian suureksi, alkavat kantasolut erilaistua ja menettää kantasoluominaisuutensa. Jakovaiheessa jaetaan vain erilaistumattomina pysyneet koloniat tai kolonian alueet. Jakaminen voidaan tehdä joko entsyymaattisesti tai mekaanisesti. Mekaanisessa jakomenetelmässä erilaistumattomat koloniat jaetaan stereomikroskoopin ja veitsen avulla pieniksi palasiksi, jotka irrotetaan maljalta neulalla. Kelluvat palaset siirretään pipetillä uudelle viljelymaljalle, jonka pohjalla on tukisolukko. Periaatteessa yhtä solulinjaa voidaan kasvattaa hyvin pitkään, mutta linjan vanhetessa sitä on vaikea pitää erilaistumattomana. Kantasolujen hallittu erilaistaminen Kantasolujen erilaistuessa, ne alkavat toimia kuten normaalit erilaistuneet solut: hermosolu välittää hermoimpulsseja, sydänlihassolu sykkii, lihassolu supistuu, hormonia tuottava solu tuottaa hormonia. Toimivat kudossolut eivät enää juurikaan jakaannu. Kantasolujen erilaistuminen on monen eri tekijän tulosta, eikä läheskään kaikkia tekijöitä Veitsellä jaettu kantasolu kolonian osa. Palaset irrotetaan neulalla ja siirretään uudelle viljelymaljalle. Palaset kiinnittyvät seuraavaan päivään mennessä viljelymaljan tukisolukkoon ja uuden kantasolukolonian kasvu alkaa. ANALYYSI 3/2006 7

8 KANTASOLUT - TULEVAISUUDEN TERAPIAMUOTO? vielä tunneta. Erilaistumista tietyiksi solutyypeiksi osataan kuitenkin jo säädellä kasvatusolosuhteilla ja kasvutekijöiden avulla. Alkion kantasoluja on saatu erilaistumaan laboratorio-olosuhteissa esimerkiksi hermo-,luu-, sydänlihas- ja lihassoluiksi. Kantasolujen hoidollinen käyttö Sekä alkion että aikuisen kantasoluihin liittyy hoitoja ajatellen erittäin suuria mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa kantasoluista odotetaan uusia mullistavia hoitokeinoja varsinkin kudos- ja soluvaurioista johtuvien sairauksien esimerkiksi hermosoluja rappeuttavien Alzheimerin, Parkinsonin tautien, haimasoluja tuhoavan diabeteksen, sydänlihaksen soluja vaurioittavan sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan, syöpätautien sekä selkäydinvammasta johtuvien erilaisten halvauksien hoitoon. Kantasoluja on maailmalla kokeiltu jo monien sairauksien hoidossa, pääosin kuitenkin vielä eläinmalleissa. Kliinisessä käytössä ovat luuytimestä saatavat veren kantasolut ja tukikudoksen kantasolut. Eniten ihmis- ja eläinkokeita on kuitenkin suoritettu hermostovaurioiden alueella. Elimistön tuhoutuneita soluja voidaan mahdollisesti korvata joko antamalla potilaalle kantasoluista erilaistettua solutyyppiä, aktivoimalla potilaan omia kantasoluja sopivalla kasvutekijällä tai antamalla potilaalle erilaistumattomia kantasoluja, jotka kulkeutuisivat elimistössä verenkierron mukana oikeaan kohteeseen ja erilaistuisivat siellä. Mitään näistä hoitomuodoista ei kuitenkaan aivan lähitulevaisuudessa saatane käyttöön, mutta esimerkiksi Parkinsonin taudin hoidossa on saatu jo lupaavia tuloksia. Tulevaisuuden haasteet Aikuisen kantasoluja on todennäköisesti pieniä määriä kaikissa aikuisen kudoksissa. Vielä on epäselvää onko aikuisen kudosperäisillä kantasoluilla riittävää jakautumispotentiaalia viljelyolosuhteissa ja ovatko ne tarpeeksi erilaistumiskykyisiä. Tällä hetkellä vaikuttaakin siltä, että eniten odotuksia kohdistuu alkioperäisten kantasolujen tutkimukseen ja käyttösovelluksiin, koska niillä on suurin erilaistumiskyky, eikä niihin ole kertynyt mutaatioita ja ympäristökemikaalien aiheuttamia vaurioita kuten aikuisen soluihin. Tällä hetkellä tutkijoiden tietämys kantasoluista on vielä vähäistä. Vielä ei tunneta tarkasti niitä mekanismeja, jotka vaikuttavat kantasolujen erilaistumattomuuteen. Tällä hetkellä maailmalla kasvatetut kantasolulinjat eivät laadultaan kelpaa suoraan solusiirteiksi ihmisille, koska linjat on viljelty eläinperäisiä materiaaleja käyttäen. Eläinperäiset materiaalit aiheuttavat riskin eläinpatogeenien siirtymisestä ja solujen hylkimisestä ihmisen elimistössä. Kantasoluja osataan jo kasvattaa ilman naudan seerumia, mutta kaikkia eläinperäisiä aineita ei toistaiseksi olla onnistuttu korvaamaan ilman merkittävää erilaistumattoman kasvun heikentymistä. Lisäksi alkion kantasolujen viljelyssä apuna tarvittavien tukisolujen tuottaminen sekä kantasolujen mekaaninen jakotapa tekevät kliinisiin sovelluksiin tarvittavien kantasolumäärien tuottamisesta haastavaa. Erilaistumista tietyksi solutyypiksi säätelevien monimutkaisten molekyylireittien selvittäminen on vasta alkutekijöissään. Kantasolujen erilaistuminen tarpeeksi tehokkaasti tiettyyn spesifiseen suuntaan puhtaan solupopulaation saavuttamiseksi on vielä rajallista. Erilaistuneiden solujen elinkyky ja toiminnallisuus in vivo ovat myös vielä puutteellista. Lisäksi tiettyjen solutyyppien kuten insuliinia erittävien haiman betasolujen erilaistaminen on osoittautunut erityisen haastavaksi. Kaikki kantasolulinjat ovat erilaisia pintaproteiiniensa suhteen ja vieraassa elimistössä aiheuttavat hylkimisreaktion. Jos muualta kuin potilaasta itsestään eristettyjä kantasoluja käytetään sairauden hoitoon, joudutaan tarkistamaan luovutetun ja vastaanottavan kudoksen yhteensopivuus. Tar vittaisiin tuhansia solulinjoja, joista voitaisiin valita hoitoa tarvitsevan potilaan kudostyyppiin parhaiten sopivia kantasolulinjoja. Terapeuttinen kloonaus on mahdollisesti ainoa keino tuottaa potilaalle kudostyypiltään identtistä kudosta hoitoja varten. Terapeuttisessa kloonauksessa potilaan tuma vaihdetaan kantasolulinjaan. Näin voitaisiin välttää kudosten hylkimisreaktioita ja siten kudos- ja elinsiirtojen epäonnistumisia. Kantasoluilla on kyky kasvaa rajattomasti kuten syöpäsoluillakin. Kantasolujen käyttöä rajoittaa pelko solujen mahdollisesta hallitsemattomasta kasvusta ja syövästä. Toisaalta, jos kantasolut saadaan erilaistumaan tietyksi solutyypiksi, niiden ei oleteta muuntuvan takaisin kantasoluiksi. Kantasoluihin perustuvat uudet hoitomuodot tulevat mahdollisiksi vain pitkäjänteisen perustutkimuksen kautta, jossa solu- ja molekyylibiologian keinoin selvitetään kantasolujen uusiutumista ja erilaistumista sääteleviä tekijöitä. Jutun pohjana on Aulangon luentopäivillä pidetyt luennot kantasoluista. 8 ANALYYSI 3/2006

9 LABORATORIO- ALAN KOULUTUSTA SYKSYLLÄ 2006 Biotekniikka ja mikrobiologia Geenitekniikka I: Yhdistelmä-DNA-tekniikat» Mikrobiologinen näytteenotto elintarviketuotannossa» Aktiivilietteen mikroskopointi ja rihmat, työpaja» Aseptinen työskentely» Geenitekniikan tietopaketti» Geenitekniikka 2: PCR-tekniikat» INSKO-SEMINAARI AIHEESTA Mikrobiologian teemapäivä» Laatu, luotettavuus ja turvallisuus Laboratorion tiedonhallintajärjestelmien (LIMS) kehittäminen» Excel laboratoriossa» Laboratorion sisäiset auditoinnit» Kemiallinen analytiikka Atomiabsorptiospektrometria, grafiittiuunitekniikka» Nestekromatografia» Aistinvaraisen arvioinnin menetelmät» Laboratoriotyön peruskurssi» INSKO-SEMINAARIT AIHEESTA Laboratorion turvallisuus» Tilastolliset menetelmät laboratoriossa» Plasmaemissiospektrometria (ICP-OES)» Näytteen esikäsittely ja valmistus kemiallisessa analytiikassa» Kapillaarielektroforeesi» LISÄTIETOJA Koulutussihteeri Anneli Mörsky, puh. (09) , Valmennusta laboratorion esimiestehtäviin - Tekniikan erikoisammattitutkinto Kesto noin 2 vuotta. Opiskelu työn ohella. Seuraava ryhmä aloittaa LISÄTIETOJA Kristiina Nummi, puh. (09) , Lisätietoa kotisivuiltamme AEL, KAARNATIE 4, HELSINKI, PUH (09) 53071, FAX (09) ILMOITTAUTUMINEN ANALYYSI 3/2006 9

10 Laatuseminaari Laatuseminaari on tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Torstai Luento Luennoitsija Ilmoittautuminen Kurssin avaus Johdatus laatuun Jussi Laiho, AEL Laatujärjestelmän osatekijät Juha Lahti, TavastLab edellinen aihe jatkuu Juha Lahti, TavastLab Lounas Pätevyystestit Martina Kahila, Labema, Helsinki Laatukontrollit Martina Kahila, Labema, Helsinki kahvi Kalibrointistandardit: pipetit, annostelijat Maija Moilanen, Thermo Electro, Oulu kylpylä iltapala Luento Perjantai Luennoitsija :45 Auditointikoulutus Satu Mustalahti, LTK, Hämeenlinna edellinen aihe jatkuu Satu Mustalahti, LTK, Hämeenlinna ph-mittarin laadussapito Tiina Hellstedt, Oriola Oy Lounas Lämpötilan kalibrointi; mittarit, hauteet, Harri Pilz, Harrico PTE Oy dataloggerit. Kalibrointitodistus, jäljitettävyys Koulutusannin purku työpaikalla. Vinkkejä Ina Virkki-Ukeleghe, viestintään, esiintymistaito ja ilmaisu Retorina Oy, Espoo kahvi ja koulutustilaisuuden päätös Ilmoittautuminen mennessä: Elsi Saarenpää p Ohjelmatiedustelut: Irja Hiekkamäki p. (017) Auli Järvelä p Kurssin hinta täysihoitoineen (sisältäen kurssimateriaalin, ohjelman mukaiset ateriat, majoituksen 1 hh ja kylpylän käyttö) jäseniltä 440 c, ei-jäseniltä 590 c. Ei majoittuvilta jäseniltä 350 c, ei-jäseniltä 490 c. Yhden päivän hinta jäseniltä 200 c ja ei-jäseniltä 270 c. Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 c. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin. Tervetuloa Kurssille! Suomen Laboratorioalan Liitto ry/koulutus 10 ANALYYSI 3/2006

11 Tässä laboratorioalan ammattitaidon ylläpitämiseksi hieman uutta kemiantietoutta Mendelejevin jaksolliseen järjestelmään on ehdot tomasti lisättävä uusi alkuaine. Tähän mennessä tutkijat ovat saaneet siitää selville seuraavaa: Molekyylirakenne: Täydellinen: 90/60/90. USA:ssa esiintyy myös alaspäin levenevää rakennetta 60/90/120 ja pohjoismaissa kapeampaa rakennetta 50/50/50. Puheenjohtajalta Alkuaineen numero: 115 Nimi: Merkki: Löytäjä: Nainen Nn Aatami Atomipaino: Yleensä korkeintaan 80 kiloa, mutta tietyillä iso toopeilla vaihtelee jopa 40:stä 250 kiloon. Esiintyminen: Runsaasti koko maailmassa. Fyysiset ominaisuudet: Osaa kiehahtaa noin vain ja muuttua jäätävän kylmäksi aivan ilman syytä. Sulaa erityiskäsittelyssä. Väärä käsittely aiheuttaa happamuutta. Lämpötilaherkkyys: Heikko, etenkin sisäelimissä. Laajentuminen: Lisääntyy iän myötä. Pysähtyy riittävän fyysisen rasituksen alaisena. Kemialliset ominaisuudet: Muodostaa mielellään yhdisteitä kullan, hopean, platinan ja muiden jalometallien kanssa. Pystyy imeyttämään suuria määriä mitä tahansa kallista ainetta. Voi räjähtää äkkiä ja täysin varoittamatta. Ei ole vesiliukoinen, mutta kykenee liuottamaan alkoholia melko hyvin. Reaktioaika vaihtelee sekunnin murto-osasta vuorokauteen.suurta vaihtelua myös huumorintajussa ja mustasukkai suuden asteessa. Käyttö: Kaunis koriste erityisesti urheiluautoissa. Hyvä puhdistuskyky. Mainio apu ikävystymisen yllättäessä sekä haluttaessa rentoutua. Erityisominaisuudet: Muuttuu vihreäksi, jos asetetaan parempilaatuisen alkuaine-erän viereen. Varoituksia: Hengenvaarallinen muiden kuin asiantuntijoiden käsissä. On laitonta omistaa muuta kuin yksi kim pale, mutta on mahdollista hallita useampia kappaleita, kunhan niitä säilyttää eri paikoissa ja huolehtii siitä, etteivät ne kohtaa (räjähdysvaara). Laboratorioalan luentopäivät 2007 Seuraavat Laboratorioalan luentopäivät ovat Hämeenlinnassa, kylpylähotelli Rantasipi Aulangolla Luentoaiheina ovat mm. laatu ja tulosten oikeellisuus. Muita luentoaiheita päivitetään myöhemmin. Seuraa ilmoituksia Analyysi-lehdestä. Tervetuloa! ANALYYSI 2/

12 Laboranttipäivät HS -näytteenottotekniikoita kaasukromatografiassa Niina Viitala, rikoskemisti, Keskusrikospoliisi, Rikostekninen laboratorio Headspace näytteenottotekniikkaa käytetään usein kaasumaisten ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden analysointiin. Tällöin näytematriisina voi olla kaasu, neste tai kiinteä aine, joka sisältää edellä mainittuja yhdisteitä. Vaikeammin haihtuvista yhdisteistä voidaan derivatisoimalla, valmistaa helpommin haihtuvia yhdisteitä. Tekniikkaa voidaan käyttää esim. juomien ja ruuan aromiaineiden määrittämiseen tai hajuvesien tuoksujen analysointi. Teoriaa Suljetussa HS-systeemissä, vaikkapa pullossa, yhdisteet jakaantuvat kaasufaasin ja alempana olevan neste- tai kiinteäfaasin suhteen. Yhdisteen konsentraatiosuhteen faasienvälillä määrää niiden jakaantumiskerroin K. K = C l /C g, jossa C g = konsentraatio kaasufaasissa ja C l = konsentraatio neste- tai kiinteäfaasissa. Jakaantumiskerroin on alhainen niille yhdisteille, jotka siirtyvät helposti kaasufaasiin. Esimerkiksi heksaanin K = 0.1 (vesi ilma systeemissä 40 C). Korkean jakaantumiskertoimen omaavat yhdisteet siirtyvät hitaammin kaasufaasiin, esimerkiksi etanolin K = 1355 (vesi ilma systeemissä 40 C). Yhdisteiden siirtymistä kaasufaasiin voidaan helpottaa alentamalla jakaantumiskerrointa lämpötilan muutoksella. Esimerkiksi etanolin K-arvo alenee 1355:sta 328:aan lämpötilan muuttuessa 40 C:sta 80 C:een. Jakaantumiskerrointa voidaan pienentää myös lisäämällä epäorgaanista suolaa nestenäytteeseen. Korkea suolapitoisuus vesinäytteessä vähentää hahtuvien polaaristen orgaanisten yhdisteiden liukoisuutta näytematriisiin ja toisaalta edistää niiden siirtymistä kaasufaasiin pienentäen K-arvoa. Headspacen onnistumisen kannalta tärkeä asia on myös faasisuhde ß. ß = Vg / Vs, jossa Vg = kaasufaasin tilavuus ja Vs = näytefaasin tilavuus. Alhaisella ß -arvolla saadaan haituville yhdisteille korkea vaste. K- ja ß -arvot vaikuttavat yhdessä haihtuvien yhdisteiden loppukonsentraatioon HSastiassa. Staattisessa HS-tekniikassa näyte otetaan kaasufaasista esimerkiksi kaasutiiviillä ruikulla ja ruiskutetaan kaasukromatografiin. Dynaamisessa HStekniikassa näyte uutetaan jatkuvalla kaasuvirralla. Kerätyt komponentit voidaan konsentroida kylmäloukkuun tai adsorptioputkeen ja johtaa edelleen kaasukromatografiin. Staattisessa HS-tekniikassa annetaan näyteastiassa olevan näytematriisin ja kaasufaasin välille asettua tasapainon. Yhdisteiden siirtymistä kaasufaasiin voidaan siis edesauttaa lämmittämällä astiaa. Lämpötilan tulisi olla etsittävien yhdisteiden höyrystymislämpötilaa korkeampi, kuitenkin niin, etteivät halutut yhdisteet hajoa lämmityksen aikana. Näyte HS-astiasta otetaan kaasutiiviillä ruikulla, jonka lämpötilan tulee olla riittävä, etteivät analysoitavat yhdisteet nesteydy ruiskuun. Tavallisimmat HS-ruikut ovat 5 10 ml. Vakiopainesysteemissä (Balanced Pressure System) näyteastian annetaan muodostua tasapainotila. Astian septumin läpi pistetään ruisku, jolla puhalletaan kaasua astiaan. Tällöin näyteastia paineistuu. Näytteenotto tapahtuu muuttamalla kaasunvirtaus kulkemaan paineistetusta astiasta neulaa myöten kaasulinjaan, joka johtaa kaasugromatografiin. Injektiomäärään vaikuttavat kaasunvirtaus ja injektioaika. Injektiotilavuutta voidaan näin ollen helposti muuttaa. Näytteenotto tasapainottuneesta näyteastiasta voi tapahtua myös näytesilmukan avulla (Pressurised Loop System). Näyteastiasta kaasu johdetaan paineistettuun vakiotilavuuden omaavaan luuppiin ja edelleen kaasukromatografiin. Injektiotilavuutta on näin ollen hankala muuttaa. HS-näytepullot ovat tavallisesti tilavuudeltaan 6 20ml. Näytepullot voivat olla joko tasa- tai pyöreäpohjaisia ja niiden tulee olla painetta kestäviä. Pullojen sulkemiseen käytettävät korkit ja septumit tulee kestää vaadittavaa lämpötilaa ja painetta. Rikostutkinta Palojätenäytteet Palorikostutkinnassa näytteet otetaan palopaikalta, 12 ANALYYSI 3/2006

13 kun siihen epäillään liittyvän rikoksen. Tutkimusten perusteella pyritään saamaan tekninen näyttö sille, että palo on tahallaan sytytetty tai miksi palo on ollut epätavallisen voimakas palokuormaan nähden. Näyte otetaan oletetusta syttymiskohdasta. Näytteeksi otetaan palojätettä, esimerkiksi puuta, paperia, kangasta tai esineitä. Näytemateriaali voi siis olla mitä tahansa rakennuksissa, autoissa tai vaikkapa veneissä olevaa tavaraa. Näytekoko voi olla useita litroja ja näytteen homogenisointi mahdotonta (esim. kengät). Palojätenäytteet otetaan erikoisvalmisteisiin nylon-pusseihin. Pussimateriaalin tulee olla tutkittavia yhdisteitä läpäisemätön, näytematriisille sopivaa, vaadittavaa lämmityslämpötilaa ja painetta kestävä. Lisävaatimuksena voisi vielä esittää, että niiden tulee olla myös tasalaatuisia, helposti saatavia ja vielä edullisia. Palojätenäytettä lämmitetään 45 minuuttia 100 C:een lämpötilassa, jolloin kaikki etsittävät yhdisteet höyrystyvät kaasufaasiin. Kaasutiiviillä ruiskulla otetaan pussin seinämän läpi 1 ml:n näyte. Syntynyt reikä teipataan, jolloin pussi on jälleen ehjä mahdollista uutta lämmitystä varten. Näyte analysoidaan kaasukromatograsilla ja mikäli on tarpeen kaasukromatografi-massaspektrometrillä. Nestenäytteet Palo- ja ympäristörikoksiin liittyy usein tuntemattomat nestenäytteet. HS-menetelmällä voidaan tarkistaa sisältävätkö näytteet kevyitä, helposti haihtuvia yhdisteitä. Näytteiden välitön uuttamien saattaisi hävittää etsittäviä yhdisteitä käytettävän liuottimen peittäessä ne alleen. HS-astiana käytetään 10 ml:n lasipulloa, jossa on kierrekorkki ja septumi. Samoja pulloja voidaan käyttää myös kiinteille näytteille. Automatisoitava menetelmä Nykyinen menetelmä mahdollistaa 7 analyysiä päivässä yhdellä GC-laitteistolla. Koska injektio on manuaalinen, laitteistoja (GC, GC-MS) ei voida käyttää työajan ulkopuolella. Toisaalta menetelmä sitoo työntekijän 45 min sykliin päivän aikana. Vanhan menetelmän tilalle haluttiin automatisoitu menetelmä, joka mahdollistaisi laitteistojen käytön työajan ulkopuolella. Näytteenotolla voitaisiin myös rikastaa tutkittavia yhdisteitä keräämällä ne absorbenttiin. Työturvallisuuden takia haluttiin liuotin vapaa menetelmä, jossa tutkittava yhdisteet siirretään GC- tai GC/MS-laitteistoille HS-menetelmällä. Tutkittavien yhdisteiden keräämiseen näytematriisista päätettiin kokeilla hiililiuskaa ja Twisteriä (polydimetyyli-siloksaanilla (PDMS) päällystetty magneettisauva sekoitin (GERSTEL)). Hiililiuska ja Twisteri asetettiin palojätepussin sisään ja lämmitettiin 80 C:ssa 3 h. Hiililiuska ja Twisteri suljettiin HS-pulloon ja edelleen HS-automaattiseen näytteensyöttäjään. Lämmitysaika oli 10 min ja lämpötila 200 C, siirtolinjan virtaus ml/min ja injek tioaika 0.02 min (0.96 ml). Testinäytteitä olivat moottoribensiini, kaasuöljy ja alkoholiseos. Hiililiuska toimi hyvin moottoribensiinille ja alkoholiseokselle. Sen sijaan kaasuöljy ei tahtonut irrota hiililiuskasta raskaimpien komponenttien osalta. Uuttamalla hiililiuskasta saatiin raskaammat komponentit irti. Twisteri taasen toimi hyvin moottoribensiinille ja kaasuöljylle, mutta alkoholit eivät kiinnittyneet siihen riittävästi. Yritämme löytää uuden materiaalin näiden kahden testatun tilalle. On kuitenkin selvää, että automatisoidussa menetelmässä, jossa tapahtuu yhdisteiden kiinnittyminen materiaaliin ja edelleen irrottaminen siitä, tulee olemaan enemmän ongelmia yhdisteiden todellisten konsentraatiosuhteiden osalta kuin suora HS-menetelmässä. Lopuksi HS-tekniikat soveltuvat hyvin näytteenottoon kaasukromatografisille laitteistoille. Varsinkin kvalitatiivisessa työskentelyssä voidaan kevyet helposti haihtuvat yhdisteet erottaa taustamatriisista. Samalla päästään eroon mahdollisesti taustamatriisissa olevista raskaita yhdisteitä, jotka uutettuna joutuisivat laitteistoon ja aiheuttaisivat likaantumista. Kuva: Juha Koponen Palojätenäytteet otetaan erikoisvalmisteisiin nylon-pusseihin. Palokoira Ida avustaa palojätenäytteiden otossa osoittamalla oikean kohdan. Kuva: Niina Viitala ANALYYSI 3/

14 14 ANALYYSI 3/2006

15 Sadonkorjuun aika Takana on kesä, aurinkoinen loistava kesä. Nyt alkaa puuhastelun aika, myös täällä järjestö elämässä. Puheenjohtaja/toimihenkilö koulutusa sijoitettiin syksyyn. Nyt saamme vihjeitä olleesta kokoontumisesta, onko syksyn tapahtuma antamassa potkua yhdistystoimintaan. Motivointikampanja miksi kuulua liittoon onkin alkamassa. Puheenjohtajamme peräänkuuluttama jäsenhankinta saisi siitä potkua. Tulevaisuus ammatillisessa järjestössä on vakaa ja paikkansa pitävä. Lisääntyvä, ammattitaitoa lisäävän ja ylläpitävän kurssituksen tarve kasvaa entisestään ja asettaa liittomme kuntakoitoksiin. Yhtenä har joit teena ohjelmaan kuuluu sauvakävely/ juoksu suolla, siellä tarpoessa kunto nousee ja mieli seestyy. Monesti varmasti meistä kaikista joskus tuntuu järjestö aktiiveina, suolla tarpomiselta mutta aina on päästy suon reunalle ja ainakin näin kesän jälkeen on hyvä alkaa uusin voimin kohti uusia haasteita. Yhdistys ja kouluvierailujen suunnittelu olisi hyvä alkaa jo näin syksy aikaan. Mikäli haluatte liiton edustajaa koulukäyntinne tueksi, ottakaa yhteyttä. Matti j. Elämää voi ymmärtää vain taaksepäin, mutta sitä on elettävä eteenpäin. Toiminnanjohtajalta Sudoku Ruudukon jokainen vaakaja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1-9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Ratkaisun voi lähettää Analyysin toimitukseen mennessä: Anne Raille, Valpuri Innamaankatu 5 c 94, Turku Tehtävän ratkaisu ja Sudokun ratkaisun voittaja julkaistaan seuraavassa lehdessä 4/2006. Sudoku ANALYYSI 3/

16 DR 2800 VIS spektrofotometri VALVOO VEDENLAATUA HACH LANGEn uusi DR 2800 VIS -spektrofotometri perustuu viimeisimpään fotometriteknologiaan: erittäin tarkka optiikka, opastava käyttövalikko, hipaisunäyttö ja ergonominen muotoi - lu. Laitteeseen ohjelmoiduilla HACHin reagenssimenetelmillä ja Dr. Langen kyvettimenetelmillä saavutetaan poikkeuksellisen laaja analyysimenetelmävalikko eri mittausparametreille. DR spektrofotometrissä ovat kaikki laboratoriotyöskentelyominaisuudet. Korkeatasoinen optiikka takaa tarkat tulokset ja pitkän käyttöiän tutkimustyöstä rutiinimäärityksiin. Mittaustieto varastoituu CSV-formaatissa ja siirtyy PC:lle valon nopeudella USB-tikun välityksellä ulkopuolista tietokoneohjelmaa ei tarvita. DR 2800:n graafinen hipaisunäyttö taustavalolla tekee käytöstä erittäin helpon. Selkeä käyttövalikoiden ryhmittely opastaa käyttäjää, ja omat käyttäjämenetelmät saadaan nopeasti luotua laitteeseen. Kaikki HACH LANGEn testimenetelmät on valmiiksi esiohjelmoitu laitteeseen. Virhemahdollisuudet on eliminoitu jo alusta pitäen. Laite tunnistaa LANGEn mittauskyvetit automaattisesti viivakoodilukijalla (IBR). HACHin kyveteille on oma yleiskäyttöinen kyvettipidin, joka mahdollistaa erityyppisten kyvettien käytön. Lisäksi laitteeseen on saatavissa läpivirtauskyvetti. DR 2800 tunnistaa automaattisesti kaikki laitteessa käytettävät kyvettikoot. Laite soveltuu kuntien ja teollisuuden jäte- ja juomavesille, pintakäsittely- ja prosessivesille sekä laaduntarkkailuun. Lisätiedot: HyXo Oy, puh. (09) , tuote päällikkö Jarmo J. Nieminen, , tai tuotepäällikkö Raija Mäkinen, , 16 ANALYYSI 3/2006

17 MENNYTTÄ KESÄÄ LUISTELLEN! Kurikassa pidettiin käytettyjen äijälaboranttien eslai lukisat henkeen: Komiasti pihaan vaikka tiällä kontataas. Kisa käytiin ilman kypärää. Osallistujien oikeamman ja vasemman jalan vauhtia ylläpitävä potku koortinaatio testattiin silmämääräisesti ennen kilpailua. Jos kilpailija potkaisi tyhjää, hänet diskattiin armahduksetta. Kiitorata jossa kilpailu ajettiin, oli haasteellinen. Huusinkiertokurvi oli tosi kireä. G voimat tekivät oikeesti kipeää. Sauna suoralla nopeus nousi jonkin verran. Voittajan oli helppo hymyillä. Hän sai Sudokun 2/2006 voittajaksi arvottiin: Eija Juusola, Nastola. Analyysin toimitus onnittelee voittajaa. palkinnoksi aamupuuron kanssa punikkimaitoa ja ronningholmin mansikkahilloa. Se pelkää joka huutaa, sanoi sama äijä kun loman jälkeen kukkopillin kanssa motarin rampilta lentoon yritti. Pois alta köyhät ja kipiät! Täältä tulla han taas tyäelämä. Samassa suhahtelivat ohi, alta ja päältä parvi toisensa jälkeen nollasta sattaan sekunnissa 200 horsetta nokalla kulkijat. Ai ai millä äijä yritti? Sormi oli toruvasti pystyssä. No kukkopillillä minä, äijä yritti pitää oikeuksistaan kiinni. Oikein tämä on laillinen sisältä ajettava Tojo varis verso! Tyyppihyväksytty ihmisen ja tavaran kuljetin, joka vie ja tuo ilman vaihteita. On tässäkin kummi pyärät ja samaa pensaa se syä siinä kuin muutkin härvelit. Töihin sitä minäkin, äijällä oli selvästi jo huono itsetunto. Hän alkoi päästä oikeaan tyäfiilinkiin siinä parempiaan väistellessä. Ei sille mitään voi, että ylimmän sallitun nopeusrajoituksen alueella kukkopillin mittari falskaa ainakin 50 kilometriä tunnissa. Silloin kun sillä ajaa sataa ja risat niin se on vasta Sudokun 2/2006 ratkaisu viittäkymppiä oikealla autolla mitattuna. On se tiätty niinkin, ettei kukkopillin kanssa paranis nousukiitoa edes yrittää. Remunhan jokainen tuntee, sen hurrikaanin? Häneltä kysyttiin, että miksi hän tuli kirpputorille Cadillacilla eikä Tojolla? Hän sanoi huuliaan mutristellen: Mä en millään kukkopillillä aja. Äänikin semmoista pientä yninää: yyyyyyyyyy! Jaa a. Olen käyttänyt tässä yhteydessä Tojo merkkiä uhmaten sanomisen vapautta täysin tietoisena Seriffin olemassaolosta. Se valvoo merkkiuskollisten asennesidonnaisten ihmisten henkistä ja aineellista hyvää oloa kaikenkaltaisia provoja vastaa. Olen siis provo. Tämä Oskari Olemattoman kaltainen Seriffi noudattaa nollatoleranssia poistaen näkyviltä ja kuuluvilta kaikki asiattomat merkki ja lokovastais Hei äijät, me ei lennetä ilman siipii. Ei anneta muijille mahdollisuutta hihkua: Vapaurenpatsas, sano muija äijänsä hautakiveä. Tyän iloa vaan kaikille! Ällätikku Sudokun ratkaisu ANALYYSI 3/

18 HACH LANGEN KYVETTITESTIT JA LAITTEET VESIANALYTIIKKAAN HyXo Oy:stä Määritykset helposti, luotettavasti ja kustannustehokkkaasti kattilavesistä jätevesiin KYVETTITESTIT Perustuvat yleisesti hyväksyttyihin analyysimenetelmiin, esim. ISO, DIN, Koroleff... Soveltuvat vesien rutiinimäärityksiin, ja ne voidaan tarvittaessa akkreditoida. NÄYTTEENKÄSITTELYLAITTEET Kuivahauteista pikapolttolaitteisiin Esim. COD-, TNb- ja kokonaisfosforimääritykset tarvittaessa 45 minuutissa DR 5000 UV-VIS -spektrofotometri HT 200S -pikapolttolaite FOTOMETRIT Määritykset automaattisesti ilman näppäimen painallusta viivakoodeilla varustetuista HACH LANGEn kyveteistä VIS- tai UV-VIS-spektrofotometreillä Pyydä lisätietoja: (09) tai (09) tai Kaikki puhtaasta vedestä 18 ANALYYSI 3/2006

19 TAPAHTUMIEN ABC Järjestäjä, paikka ICP-Seminaari, Aulanko, Suomen Laboratorioalan Liitto ry ohjelma sivulla 26. Aulanko Hämeenlinna Laboratorioalan näytteenottoseminaari, Aulanko, Suomen Laboratorioalan Liitto ry ohjelma lehden sivulla 2 ja Toimihenkilöunioni TU ry, Aulanko Hämeenlinna Luontoretki Kuhankuonolle. Bussikuljetus Turusta. V-S Laboratorioalan yhdistys Lisätietoja/ilm. tai puh Laboratorioalan Seminaari, Pori. Ilmoittautumisia Suomen Laboratorioalan Liitto ry otetaan vielä vastaan: Satakunnan Laboratorioalan Yhdistys ry p , ohjelma lehden sivulla Matka Kädentaidot-messuille. Ilm. Päivi Setälä puh. V-S Laboratorioalan yhdistys työ Tapahtumien ABC 14., 21. ja Jouluaskartelu. Lisätietoja Annemari Österman, V-S Laboratorioalan yhdistys puh Laatuseminaari, Aulanko Suomen Laboratorioalan Liitto ry ohjelma sivulla 10 Aulanko Hämeenlinna Laboratorioalan luentopäivät 2007, Aulanko Suomen Laboratorioalan Liitto ry alustava ilmoitus sivulla 11 Aulanko Hämeenlinna ANALYYSI 3/

20 LOMALLA LAPPIIN Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuuhuone, parvi (jossa kaksi sänkyä) ja sauna. Hyvin varustellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astianpesukone, cd-soitin, televisio, pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Osake soveltuu parhaiten 2-4 henkilölle. Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneiston jäsenetuun oikeuttavat säännöt: - jäsenetu korvaus 50 c maksetaan vain joka kolmas vuosi/jäsen - jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä - jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille - viikot annetaan varausjärjestyksessä Muutamia ohjeita lapinlomalle lähtijälle: - vuokraaja suorittaa loppusiivouksen (korvausvastuu) - lemmikkejä ei allergoiden vuoksi saa viedä huoneistoon - solmion käyttö on ehdottomasti kielletty! Tiedustelut: Matti Mäkinen, puh Mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana, ilmoita siitä aina yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle. Viikkohinnat: Sesonkiviikot 450 c/vko - ruska: vkot 37, 38 - kaamos: vkot 47, 48, 52, 1 Sesongin reunat 400 c/vko - ruska: vkot 36, 39 - kaamos: 49, 51 Muut 300 c/vko Kesäviikot (26-31) 250 c/vko Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet. Takkapuita voit käyttää kopallisen/vko. Lisää puita voi ostaa tarvittaessa alueen kaupoista. TILAA AMMATTISI TUNNUSMERKIT Hinnat: sormus 106 c, merkki 9 c, merkki korurasiassa 10 c. Merkit ovat emaloitua hopeaa. Tilaukset: Martti Östring, , tai Kosti Ollila, (016) (työ), (016) ANALYYSI 3/2006

21 Tällä palstalla Suomen Laboratorioalan Liiton toimihenkilöt vastaavat kysymyksiin Kollegani Tuula Nieminen Olen Tuula Nieminen, tutkimuslaborantti. Kokemusta on alalta yli 40 vuotta ja vielä olen innostunut työstäni, tai oikeastaan työelämässä tapahtuvasta muutoksesta. Ja siinä on auttanut ammattikoulusta saamani vahva pohja, jolle on ollut helppo hankkia lisäoppia. Myös liiton antamasta koulutuksesta on ollut hyötyä, sillä työympäristössä tapahtunut muutos on ollut melkoinen näinä vuosikymmeninä. Uskon muutoksen jatkuvan: kyllä tänäänkin työelämäänsä valmistuva uusi laborantti/analyytikko tarvitsee Suomen Laboratorioalan Liiton tarjoamia koulutustilaisuuksia myös tulevaisuudessa. Ja liitto ei järjestä koulutusta ilman tekijöitään. Minulla on ollut ilo toimia jo opiskeluaikanani Helsingin yhdistyksen virkistystoiminnassa, sitten pitkän tauon jälkeen Joensuun yhdistyksen edustajana liittohallituksessa ja liiton taloudenhoitajana 4 vuotta ja nyt, kun huomasin nettisivuilla tarvittavan taloudenhoitajaa, ilmoittauduin uudelleen. Tähän tehtävään ei tainnut olla paljon pyrkijöitä Oikeastaan kiinnosti nykytekniikan ja silloisen tekniikan eroavuus. Onhan tämä nyt osin helpompaa, laskujen maksaminen netissä on ihan huippua, mutta samalla tehdään mahdottomasti tilastoja mm. verottajaa varten, joka myös tietojenkäsittelyn ansiosta on entistä tarkempi. Mutta itse työ on edelleen kivaa, ja toiminnassa olevat ihmiset mukavia. Mitä Sinulle kuuluu? Kiitos hyvää, kesää odotellessa. Miten aamusi alkoi? Kahvilla ja tv:n aamulähetyksillä, niin tietää, mitä maailmalla on tapahtunut. Miten hemmottelet itseäsi? Jätskillä (aina löytyy syy). Paras lukemasi kirja? Albert Camusin Rutto. Ketä ihailet? Kaikkia arjen pyörittäjiä, jotka jaksavat tehdä vielä vapaaehtoistyötä. Salainen paheesi? Liioittelu. Miten selviät kotitöistä? Jättämällä ne huomiseen. Mikä Sinua ärsyttää? Oman edun tavoittelu. Milloin valehtelit viimeksi? En valehtele koskaan, korkeintaan vähän liioittelen. Tärkein ihmisesi? Minä itse. Hartain toiveesi? Maailmanrauha. Mottosi? Ei yhtä erityistä, joka tilanteeseen löytyy omansa. Mikä sinusta tulee isona? Aika näyttää. ANALYYSI 3/

22 MIELIPITEET PALKANSAAJIEN KESKUSJÄRJESTÖJEN YHDISTÄMISESTÄ TNS Gallup Oy on tutkinut Toimihenkilökeskusjärjestön-STTK:n toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista palkansaajien keskusjärjestöjen yhdistämiseen. Haastatteluja tehtiin kaikkiaan Tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Enemmistö säilyttäisi nykyisen kolmen keskusjärjestön mallin ennallaan. Tutkimuksessa vastaajille esitettiin viisi erilaista palkansaajien keskusjärjestöjen rakennetta koskevaa ehdotusta. Kuhunkin ehdotukseen tuli ottaa kantaa sen mukaan kannattaako ehdotusta vai ei. Ehdotukset rotatoitiin haastattelussa siten, että ne eivät tulleet kaikille samassa järjestyksessä. Kysymykset kuuluivat seuraavasti: Suomessa on tällä hetkellä kolme palkansaajien keskusjärjestöä, Akava, Toimihenkilökeskusjärjestö- STTK ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö - SAK. Aika ajoin esitetään vaatimuksia, että palkansaajien keskusjärjestöjen määrää vähennettäisiin maassamme. Miten Te suhtaudutte seuraaviin keskusjärjestöjä koskeviin ehdotuksiin; kannatatteko ehdotusta vai ette? Kaikki palkansaajien pitäisi kuulua yhteen keskusjärjestöön Kaikkien toimihenkilöiden pitäisi kuulua yhteen keskusjärjestöön Palkansaajien pitäisi jakaantua kahteen keskusjärjestöön periaatteen akateemiset ja muut mukaisesti Nykyinen kolmen keskusjärjestön malli pitäisi säilyttää ennallaan Kaikki nykyiset palkansaajien keskusjärjestöt lakkautetaan ja tilalle perustetaan toimialapohjaiset keskusjärjestöt erikseen yksityiselle sektorille ja julkiselle sektorille työnantajien järjestäytymisen mukaisesti Suurin hyväksyntä saavutettiin väitettäessä, että nykyinen kolmen keskusjärjestön malli pitäisi säilyttää ennallaan. Melkein kaksi kolmasosaa (65 %) kannatti nykyisen järjestömallin säilyttämistä. Eniten torjuntaa (68 %) kohdentui ehdotukseen, että kaikkien palkansaajien pitäisi kuulua yhteen keskusjärjestöön. Kolmannes väestöstä tukee toimihenkilöiden yhteistä keskusjärjestöä Ehdotus siitä, että kaikkien toimihenkilöiden pitäisi kuulua yhteen keskusjärjestöön, sai kolmasosan (34 %) tuen taakseen joka toisen asettuessa vastakkaiselle kannalle. Vain runsas neljäsosa, 26 prosenttia, kannattaa sitä, että palkansaajat jakautuisivat kahteen keskusjärjestöön siten, että toisessa olisivat akateemiset ja toisessa kaikki muut (57 % vastusti ajatusta). Vielä harvempi, 22 prosenttia, pitää hyvänä ajatuksena, että kaikki nykyiset palkansaajien keskusjärjestöt lakkautettaisiin ja niiden tilalle perustettaisiin toimialapohjaiset keskusjärjestöt erikseen yksityiselle ja julkiselle sektorille työnantajien järjestäytymisen mukaisesti. Lähemmin tarkasteltiin, kuinka väestöryhmien mielipiteet jakaantuivat kahdesta väittämästä, eniten myönteistä ja kielteistä palautetta saaneesta. Tutkittujen väestöryhmien enemmistöt vastustivat sitä, että kaikkien palkansaajien pitäisi kuulua yhteen keskusjärjestöön. Erityisesti vuotiaat ottivat tällaisen kannan. Samasta syystä joukosta erottuivat myös mm. vasemmistoliittolaiset ja vihreät. Melkein joka kolmas 65-vuotias ja iäkkäämpi piti ajatusta hyvänä. Nykyisen, kolmen keskusjärjestön mallin kannattaminen on tyypillistä oikeastaan kaikissa väestöryhmissä. Silti vasemmisto- 22 ANALYYSI 3/2006

23 Taulukko 1. AKAVA STTK SAK Ei mikään Kaikki palkansaajat yhteen keskusjärjestöön 8% 11% 22% 26% Kaikki toimihenkilöt yhteen keskusjärjestöön 28% 37% 36% 36% Kaksi järjestöä, akateemiset ja muut 28% 26% 29% 24% Säilytetään nykyinen malli ennallaan 72% 66% 76% 61% Kokonaan uudet toimialapohjaiset järjestöt 15% 25% 16% 26% liittolaiset sekä sosiaalidemokraatit olivat sen puolella keskimääräistä voimakkaammin. Vaikka noin neljäsosa keskustalaisista ja kokoomuslaisista ei pidä mallin säilyttämistä tärkeänä, näidenkin ryhmien selkeät enemmistöt ottivat voimakkaasti kantaa sen puolesta. Taulukosta 1 käyvät ilmi eri keskusjärjestöjen jäsenjärjestöihin kuuluvien käsitykset. Taulukon oikeanpuolimaiseen sarakkeeseen on merkitty niiden mielipiteet, jotka syystä tai toisesta eivät kuulu minkään palkansaajakeskusjärjestön jäsenjärjestöihin. Nykyinen kolmen keskusjärjestön malli saa tukea myös keskusjärjestöjen jäseniltä Nykyinen kolmen keskusjärjestön malli saavuttaa enemmistön kaikkien keskusjärjestöjen jäsenten keskuudessa. Eniten ennallaan säilyttäminen viehättää SAK-laisia (76 %). STTK-laisista kaksi kolmesta (66 %) kannattaa nykyisen mallin säilyttämistä ennallaan. Kaikkien palkansaajien kuuluminen samaan keskusjärjestöön saa muita enemmän kannatusta SAK:n leirissä. SAK-laisista kuitenkin vajaa neljännes (22 %) tukee tätä ratkaisua. STTK-laisista vain 11 prosenttia katsoo hyvällä yhden keskusjärjestön mallia. Toimihenkilöiden kuuluminen samaan keskusjärjestöön saa kannatusta SAK:n (36 %) ja STTK:n (37 %) jäsenten keskuudessa enemmän kuin AKAVA:n (28 %). Akavalaiset eivät innostu edes ajatuksesta, että synnytettäisiin kaksi keskusjärjestöä, periaatteen akateemiset ja muut mukaisesti. Nykyinen kolmen keskusjärjestön malli saavuttaa enemmistön kaikkien keskusjärjestöjen jäsenten keskuudessa. MIELIPITEET STTK:N YHTEISTYÖSTÄ MUIDEN KESKUSJÄRJESTÖJEN KANSSA Puolet väestöstä odottaa STTK:n tekevän tasapuolisesti yhteistyötä muiden keskusjärjestöjen kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, miten STTK:n pitäisi toimia yhteistyössä muiden palkansaajien keskusjärjestöjen kanssa. Kysymys kuului seuraavasti. Jos ajattelette Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ta, niin minkä seuraavien keskusjärjestöjen kanssa STTK:n pitäisi mielestänne lisätä yhteistyötä, jos yhtään minkään? Valtaosa, 48 prosenttia, toivoo STTK:n lisäävän yhteistyötä tasapuolisesti sekä SAK:n että Akavan kanssa. 18 prosentin mielestä yhteistyön voimistaminen ei ole välttämätöntä ja käytännössä yhtä moni (19 %) on vailla mielipidettä. Selkeä vähemmistö toivoo STTK:n kääntyvän ensisijaisesti pelkästään Akavan (9 %) tai SAK:n (7 %) puoleen yhteistyöasioissa. Yhteistyön suuntaaminen tasapuolisesti on tyypillinen toive kaikissa tutkituissa väestöryhmissä. Silti voi todeta, että keskimääräistä jonkin verran useampi kokoomuslainen (17 %) sekä akavalaiseen järjestöön kuuluva (20 %) toivoo STTK:n etsivän yhteistyökohteita erityisesti Akavan suunnasta. Keskimääräistä useampi SAK:lainen (17 %) näkisi mielellään, että STTK:n yhteistyö painottuisi enemmän SAK:ta kohti. Suurin osa sekä SAK:laisista että akavalaisista (heistä enemmistö 54 %) kuitenkin pitää tasapuolisuutta yhteistyön parhaana lähtökohtana. Sama pätee STTK:n jäsenjärjestöihin kuuluviin. Heistä 51 prosenttia edellyttää yhteistyötä molempien kanssa. STTK-laisissa on pelkästään Akavan tai SAK:n suuntaan kurkottavia suurin piirtein yhtä paljon, 14 ja 12 prosenttia. ANALYYSI 3/

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2016

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2016 LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2016 9. 10.5.2016 Tampere Cumulus Koskikatu Kuva: Tampereen kaupunki/susanna Lyly luentopäivien näytteilleasettajat Oy G.W.Berg & Co Ab HyXo Oy Miele Oy Merck Life Science

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2017

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2017 LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2017 24. 25.4.2017 Tampere Cumulus Koskikatu luentopäivien näytteilleasettajat Agilent Technologies Finland Oy Aquaflow Oy Fisher Scientific Oy Hyxo Oy Labema Oy Labo Line

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA TUTKIMUSOSIO KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, VEROJEN KOROTUKSIA KÄ LISÄÄ LAINAA Kuntien pitäisi olla riittävän suuria pärjätäkseen verotuloillaan ( %). Veroja ei saa korottaa ( %), eikä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Optima-päivä

Optima-päivä Optima-päivä 6.11.2014 Open Badge -konsepti yrityksen tuotekoulutuksissa mainio mahdollisuus vai hankala haaste? johan.boholm@raisoft.com Oy Raisoft Ltd www.raisoft.com PL 144, 67101 Kokkola Puh. 0207

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Julkaistavissa.. klo.00 jälkeen Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Suomessa on puoluerekisterissä kuusitoista puoluetta. Kaksi viidestä ( %) suomalaisesta yhtyy väittämään, että Suomessa on liikaa puolueita.

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT Antti Mäihäniemi opettaa kesäisin Master Golfissa ja talvisin Golfin Vermon House Prona. Hän on tutkinut golfsvingiä omatoimisesti yli kymmenen vuoden ajan. Hän on oppinut, että vain kyseenalaistamalla

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN

KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN Tiedote KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN Sivu 1 Suomalaisista kaksi kolmesta (2 %) suhtautuu myönteisesti (3 %) tai neutraalisti ( %) siihen, että julkiset sote-palvelut tuotetaan

Lisätiedot

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus Tutkimuksen toteuttaminen Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta. Malmin lentokenttää koskevat kysymykset esitettiin Uudellamaalla asuville. Yhteensä tehtiin 1.023 haastattelua.

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Lakeuden Bioanalyytikot

Lakeuden Bioanalyytikot Lakeuden Bioanalyytikot LaBit ry. järjestää jäsenilleen opintotapahtumia sekä vapaaajan virkistäytymistilaisuuksia. 1 Yhdistyksen historiaa Kaikki sai alkunsa ajatuksesta perustaa oma yhdistys Seinäjoen

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku KOKEMUKSENI HYVÄSTÄ PALVELUSTA Kerro tilanteesta, jossa Sinä olet ollut asiakkaana

Lisätiedot

Työsuojelun peruskurssi

Työsuojelun peruskurssi Työsuojelun peruskurssi 24. 28.4.2017, Oulu Työsuojelun peruskurssi antaa osallistujalle perustiedot työterveyden ja -turvallisuuden eri aihealueista sekä työturvallisuustoiminnan toteuttamisesta työpaikalla.

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

SÄÄNNÖT SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU 1 KILPAILUN TARKOITUS KILPAILUTEHTÄVÄ INFOTYÖPAJAT...

SÄÄNNÖT SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU 1 KILPAILUN TARKOITUS KILPAILUTEHTÄVÄ INFOTYÖPAJAT... SÄÄNNÖT Sujuva! Säännöt Sivu 2 (6) SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU SÄÄNNÖT 1 KILPAILUN TARKOITUS... 3 2 KILPAILUTEHTÄVÄ... 3 3 INFOTYÖPAJAT... 4 4 SARJAT JA OSALLISTUJAT... 4 5

Lisätiedot

Toimiva hallitus yrityksen kehittämisen kulmakivenä

Toimiva hallitus yrityksen kehittämisen kulmakivenä Toimiva hallitus yrityksen kehittämisen kulmakivenä Kimmo Rasila 18.6.2013 Kimmo Rasila for Kasvufoorumi Mihin hallitusta tarvitaan? 1. Strategisesta suunnasta päättäminen Missä on yhtiön tulevaisuus käytettävissä

Lisätiedot

CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC

CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Kemian tekniikan korkeakoulu 1.9.2015 Pia Lahti Työpajan tavoite Työpajan jälkeen opiskelija: Tietää mikä on Into, mistä sen löytää ja mitä hyötyä siitä on Tietää

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006 SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 00 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 0 A, 000 ESPOO, Finland, tel. int+35- (0)-3 500, Fax int+35-(0)-3 50 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Koulutusta 35 vuotta. Laboratorioalan teemapäivät 22. 23.9.2009. www.pohto.fi

Koulutusta 35 vuotta. Laboratorioalan teemapäivät 22. 23.9.2009. www.pohto.fi Koulutusta 35 vuotta. Laboratorioalan teemapäivät 22. 23.9.2009 www.pohto.fi Laboratorioalan teemapäivät Teemapäivistä on muodostunut laboratorioalan ammattilaisten alkusyksyn kohtaamispaikka, missä kuullaan,

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Elisa Yritysnumeropalvelun tavoitettavuuspalvelu Pääkäyttäjän ohjeet

Elisa Yritysnumeropalvelun tavoitettavuuspalvelu Pääkäyttäjän ohjeet Elisa Yritysnumeropalvelun tavoitettavuuspalvelu Pääkäyttäjän ohjeet Tavoitettavuusasetusten hallinta Oma Elisa -käyttöliittymällä Koska sovellusta kehitetään jatkuvasti, pidättää Elisa Oyj oikeudet muutoksiin.

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 www.helsinki.fi/avoin Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

ALKOHOLIEN TUNNISTUS KAASUKROMATOGRAFIAN AVULLA

ALKOHOLIEN TUNNISTUS KAASUKROMATOGRAFIAN AVULLA ALKOHOLIEN TUNNISTUS KAASUKROMATOGRAFIAN AVULLA Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille sekä ammattikoululaisille ja sopii hyvin erotus- ja tunnistusmenetelmien opetuksen yhteyteen. Työn teoriassa

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2013

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2013 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 25.6.2013 klo 9.00 Työttömyys laskenut edelleen Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Työsuojelun peruskurssi , Oulu

Työsuojelun peruskurssi , Oulu Tuotannon palvelut Koulutusta 35 vuotta. Työsuojelun peruskurssi 15. 19.3.2010, Oulu www.pohto.fi Työsuojelun peruskurssi 15.- 19.3.2010, Oulu Koulutuksen tavoite ja osallistujat Kurssin tavoitteena on

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014 Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 0/204 TNS 204 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen

Lisätiedot

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Yhteistyöpäivä 14.12.2016 Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Tehyn politiikat: Koulutus ja osaaminen Tätä tavoittelemme: Sosiaali- ja terveysalan koulutus vastaa työelämän tarpeita kaikilla

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM 1 13.03.2013 Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM KVALITATIIVISET ON LINE YHTEISÖT - tulevaisuuden mahdollisuuksia etsimässä - SMTS, Aamiaisseminaari 13.3.2013. - Kati Myrén Taloustutkimus 3 13.03.2013

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari 20. 21.10.2016 Jyväskylä Monta tarinaa yhteisillä poluilla 20-21.10.2016 Päihdetyön seminaari järjestetään jo neljättä kertaa. Olemme rakentaneet seminaarin

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa

Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa Ursan kerhoseminaari Artjärvi 2.-4.2.2007 Harri Haukka harri.haukka@pp.inet.fi Tämän esitelmän idea? Tarkoitus ei ole, että allekirjoittanut kertoo mitä

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

PIENTÄ LUKSUSTA VUOKATTI SUITES - HUONEISTOSSA

PIENTÄ LUKSUSTA VUOKATTI SUITES - HUONEISTOSSA PIENTÄ LUKSUSTA VUOKATTI SUITES - HUONEISTOSSA Julkaistu: 29.3.2016, http://www.lumipallo.fi/rinnepesue/2016/03/29/pienta-luksusta-vuokatti-suites-huoneistossa/ Vuoden 2015 Skiexpossa voitimme neljän vuorokauden

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2008

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2008 Kauppojen aukioloaikatutkimus Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 008 Tutkija: Pauli Minkkinen Työnro: 7556 TNS Gallup, Itätuulenkuja 10, 0100 Espoo, puh. (09) 61 0 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Kehnosti: 1 0 % % % % Hyvin: %

Kehnosti: 1 0 % % % % Hyvin: % Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot Postitse jäse1 Sähköpostin1 Savon Vasa1 Yhdistyksen i1 Kuulumalla W1 Postitse jäsenkirjeellä 11.8 % Sähköpostin kautta jäsenkirjeellä tai tiedotteella 1 % Savon

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot