GLADIOLUS. Sleyn teologinen verkkojulkaisu TÄRKEÄT KIRJAT 1/ 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GLADIOLUS. Sleyn teologinen verkkojulkaisu TÄRKEÄT KIRJAT 1/ 2014"

Transkriptio

1 GLADIOLUS Sleyn teologinen verkkojulkaisu 1/ 2014 L atinankielinen nimi Gladiolus tarkoittaa pikku miekkaa. Nimi muistuttaa Jumalan sanan miekasta. Jumalan sana luo Kirkon ja pitää sitä yllä. Gladiolus nostaa esiin tärkeitä teologisia aiheita kansanomaisessa muodossa. Lehti on ilmestynyt vuodesta TÄRKEÄT KIRJAT Pääkirjoitus: Kirja on tärkeä 2 Olavi Rimpiläinen: Alleviivatuin kirjani 4 Pekka Särkiö: Aleksander Solzenitsyn: Syöpäosasto 9 Jouko Talonen: Kansankodin kirkon juuret 13 Lauri Thurén: Vertaustutkijan raamattu 18 TOIMITUS Ville Auvinen, Gladioluksen päätoimittaja, TT, STI:n pääsihteeri Pekka Lindqvist, Gladioluksen toimitussihteeri, TT, yliopistonopettaja Ida Heikkilä, TM, tohtoriopiskelija Lauri Vaahtoranta, MuM, TK, fil. yo. Timo Eskola: Pitren oiva teos ja Jeesus-tutkimuksen uusi paradigma 21 Hanna Rissanen: Jerusalem ei jätä ketään kylmäksi 28 Hannu Lehtonen: Rautainen kirja 31 Ida Heikkilä: Laki ja evankeliumi ja niiden herkkä tasapaino 34 Ville Auvinen: Luterilainen usko tänään. Augsburgin tunnustuksen selityksiä. 38 Juho Sankamo: Antioch & Rome 39 1

2 Pääkirjoitus Ville Auvinen, TT Kirja on tärkeä Kirjan merkitystä tuskin voidaan yliarvioida. Erilaiset aatteet ovat levinneet kirjojen välityksellä ja muovanneet ihmiskunnan historiaa. Yhä edelleen luetaan antiikin ajan klassikkoja, ja niin vuosituhansia sitten kuolleet ajattelijat vaikuttavat vieläkin. Kun jotain aatetta on fanaattisesti vastustettu, ovat kirjat joutuneet roviolle. Kirjoihin on talletettu kansakuntien sivistys ja myös niiden harhapolut. Ihmisestä voi oppia paljon, kun katsoo, millaisia kirjoja hän lukee, ja kodin henkisen ilmapiirin näkee kirjahyllystä. Huolestuttava on nykyinen kehitys, jossa kirjan arvostus vähenee ja sen korvaa sosiaalinen media ja internetin tarjoama sirpaletieto. Onko kasvamassa lyhytjännitteinen ja keskittymiskyvytön sukupolvi, jolle kirjat ja samalla niiden tarjoama sivistys on vain historiallinen muistomerkki? Kirjoista puhuttaessa ei voi unohtaa Kirjojen kirjaa. Raamattu on maailman myydyin kirja ja se on muuttanut miljoonien ja taas miljoonien ihmisten elämän. Raamattu on maailman rakastetuin ja vihatuin kirja. Joissain yhteiskunnissa Raamatun hallussapitokin on rikos, ja siitä huolimatta on ihmisiä, jotka eivät suostu luopumaan siitä mistään hinnasta. Oma lukunsa on hengellinen kirjallisuus. Uskonpuhdistusta tuskin olisi voinut tapahtua ilman kirjapainotaitoa ja Lutherin ajatusten leviämistä kirjojen välityksellä Saksan kansan keskuuteen. Erilaiset hartaus- ja saarnakirjat ovat ylläpitäneet kansanhurskautta ja saaneet aikaan herätyksiä. Kuuluisa on vaikkapa kalantilaisen piikatytön Liisa Erkintyttären tapaus. Paimenessa ollessaan hän luki Artur Dentin kirjaa Totisen kääntymisen harjoitus ja tuli sen johdosta syvään herätykseen, ja pian herätys levisi Satakunnassa ja syntyi Länsi-Suomen rukoilevaisuus. 2

3 Tässä Gladioluksen numerossa muutama teologi kertoo itselleen tärkeästä kirjasta. Tehtävänanto oli hyvin avoin. Kirjoittajia pyydettiin kirjoittamaan mistä tahansa itselleen tärkeästä kirjasta, paitsi Raamatusta. Niinpä kirjoitukset ovat hyvin henkilökohtaisia ja esiteltävät kirjat edustavat värikästä kirjoa. Kirjoitukset ovat yhtä aikaa suositeltavien kirjojen esittelyjä ja ikkunoita niiden esittelijöiden sielunmaisemaan. Ville Auvinen 3

4 Olavi Rimpiläinen TT, piispa emeritus, Oulu Alleviivatuin kirjani Alleviivatuin kirjani on Jonas Lagus: Evankeliumin ääni (WSOY 1961, 3. painos). Alleviivauksia on niin runsaasti, että tavallaan ne ovat menettäneet merkityksensä. Silti vielä nyt tein muutaman lisää. Kirjalla on oma esihistoriansa. Laguksen kuoleman (1857) jälkeen julkaistiin 1860 joukko hänen kirjeitään ruotsiksi ( Evangelii röst till kallade själar ) ja 1861 suomeksi ( Evankeliumin ääni kutsutuille sieluille ). Vuonna 1907 julkaistuun uuteen suomalaiseen painokseen lisättiin ennen julkaisemattomia kirjeitä. Jatkomuokkauksessa sitten kieliasua tarkistettiin ja joitakin kirjeitä jätettiin pois, joitakin lyhennettiin. Näin syntyi Anna-Liisa Väinölän toimittama suomennos Evankeliumin ääni, jonka kolmatta painosta olen käyttänyt. Ilokseni ja ihmeeksenikin Suomen Raamattuopisto julkaisi kirjan uudelleen (Perussanoma 2010). Laguksen uuteen tulemiseen kuuluu myös Jorma Pitkäsen väitöskirja Jonas Laguksen käsityksestä vanhurskauttavasta uskosta Totta kai Pitkäsen kuvaus aiheesta on paljon nyansoidumpi kuin se, mitä itse alleviivauksistani olen saanut irti. Annettakoon minulle subjektiivinen kapeuteni anteeksi, sillä minä kerron siitä, mikä kulloisessakin tilanteessani on minua puhutellut. Kuinka sitten olen päätynyt uudelleen ja uudelleen alleviivailemaan Evankeliumin ääntä? Kaiken juuret ovat koulupojan kriiseissä. Kirkollinen rauhani rikkoontui pahasti, kun jouduin tekemisiin uudentyyppisen hengellisyyden kanssa. Sille keskeistä oli uudestisyntyminen kokemuksena, ehyt ja kokonainen antautuminen ja velvoite todistaa uskosta pelastumisen ehtona. En saanut tuota uudestisyntymisen kokemusta, vaikka kuinka koetin. Antautuminen jäi pahasti kesken. Todistaminen johti painajaismaisiin tapahtumiin. Hyvän uskonnonopettajani ja hyvän nuorisopappini kärsivällisessä ohjauksessa vähitellen perehdyin herännäisyyden elämänmalliin. Sitten tultiin 60-luvun alkuun ja työn aloittamiseen pappina Pohjois-Karjalassa. Tuolloin siellä elettiin voimakkaan herätyskristillisen ekspansion aikaa, ja uudelleen kohtasin samantapaisina nuo koulupojan kysymykset. Miten minun itseni oli uskottava ja miten opetettava? Käsiini sattui 4

5 Evankeliumin ääni ja siitä tuli ja on sellaisena pysynyt minun alleviivatuin kirjani. Tietysti minun oli vähän perusteellisemmin yritettävä selvittää itselleni, mikä mies oli tämä Jonas Lagus. Aivan tuntematon hän ei toki ollut. Kuitenkin ensimmäinen kerta, jolloin jouduin tiedoistani tiliä tekemään, ei ollut mitenkään imarteleva. Istuin professori Kauko Pirisen huoneessa kirkkohistorian suullisessa lopputentissä. Pidin (ja pidän) häntä sekä tiedemiehenä ja opettajana että ihmisenä suuressa arvossa ja olisin todella halunnut kaiken osata. Juttelimme Laguksesta. Sitten hän ohimennen kysäisi, missä virassa Lagus oli loppuvuotensa. En tiennyt, mutta en halunnut antaa periksi ja veikkasin väärin. Pirinen ei siihen takertunut, mutta selitti, että eivät kaikki herännäispapit voineet edetä kirkollisessa hierarkiassa, ei edes kappalaisiksi niin kuin Lagus. En ole vieläkään toipunut. No, nyt tiedän, että Lagus oli tavattoman lahjakas, tuli ylioppilaaksi neljätoistavuotiaana, vihittiin papiksi erivapaudella ennen säädettyä ikää Hän aloitti apupappina Vöyrissä, pääsi 1828 kappalaiseksi Ylivieskaan ja 1845 Pyhäjärvelle (O.l.), missä virassa kuolikin Niilo Kustaa Malmbergin ja Ukko-Paavon kanssa hän muodosti nousevan herännäisyyden kärkikolmikon. Ulkonaisesti ei aina ollut helppoa. Muistamme Kalajoen käräjät, ja viranhautkaan eivät onnistuneet. Ei pidä valittaa maailmalle, jos maailma puree, Lagus kuittasi, kun tuomiokapituli ei antanut vaalisijaa jossakin vaalissa. Henkilökohtaisessa elämässäkin oli vaikeita vastoinkäymisiä. Oli sairautta, ja kuolema vieraili perheessä usein. Pyhäjärvellä hän oli jo niin sairas, että harvoin jaksoi saarnata. Hän kuitenkin toimi loppuun asti sekä kävijöiden että kirjeissä neuvoa kysyneiden ihmisten sielunhoitajana. Aurum igne probatur, se minusta näkyy myös alleviivausteni kirjassa. Mutta sitten itse kirjaan ja sen alleviivauksiin. Kirjan 155 kirjettä ovat pääosin ukkopaavomaista kuvausta kutsuttujen sielujen hengellisyydestä. Yksinkertaisen uskon omistava ihminen asettuu joka hetki alimmalle portaalle tuntien olevansa poissa kaidalta tieltä ja pyytää kylminkin sydämin kerran toisensa jälkeen, että Herra Kristus tahtoisi antaa taitoa ja halua parannuksen tekoon ja auttaisi elämän tielle. Tämän pyytämisen hän uudistaa alituisesti, kun se lukemattomat kerrat keskeytyy, ja palaa tähän ainoaan parannuksen harjoitukseen alinomaa. Tätä sisäistä työtä on pitkitettävä kuoleman hetkeen asti. Olkoonpa elämäsi kuinka kuivaa, kuollutta tai hengetöntä tahansa, niin harjoittele elämään yksin hänestä. Sinun täytyy nostaa silmäsi ja kylmä sydämesi ylemmäs ja katsoa ristillä riippuvaan sekä Isän oikealle puolelle korotettuun Kristukseen. Hän katselee Aadamin langenneita lapsia, tuli- 5

6 siko joku heistä hänen tykönsä saamaan elämää ja kaikkea, mtä autuuteen tarvitaan. Minun asiani on vain tulla hänen tykönsä ja anoa, että hän muistaisi minua. Kun alinomaa näin teet, saat nähdä, että Kristus antaa sinun tuntea vakuutuksen lapsenoikeudestasi, milloin hyväksi näkee. Lapsenoikeuden armo ilmenee hiljaisena, rauhallisena ilona, kun ihminen huomaa voivansa uskoa, että Kristus on hänen Vapahtajansa. Syntisen ei edes pidä etsiä korkeita armonvoimia ja tunteita. Laguksen kuvaus vastasi omaa todellisuuttani ja ajattelin sen olevan totta monelle muullekin. Sen väärinkäsityksille altis kohta on tuo tunnettava vakuutus lapsenoikeudesta. Entäs jos se antaa odottaa itseään? Onko niin, kuten herännäisyydessä joskus saatettiin opettaa (mm. J. F. ja J. I. Bergh), että tuosta kokemuksesta osattomana on armon ulkopuolella? Näin lapsen oikeuden evankeliumista on pahimmillaan tullut epätoivoon johtava laki. Lagus toki tiedosti tämän vaaran ja asetti vastattavaksi kysymyksen: Saatko armoa tuntematta uskoa, että Kristus on sinulle armollinen, vai tuleeko sinun odottaa tuntuvaa todistusta ja sitten vasta uskoa saaneesi Kristuksen armon. Laguksen vastaus oli selkeä: Ei armon tunteminen ole edestäsi kuolemaa kärsinyt! Jo tuo armon ikävöiminen on uskoa. Se ei ole jokin uskon esitila. Usko ei ole jokin sielun ikävöinnin jälkeen tuleva tila. Koettuna todellisuutena usko on sitä, että autuudestaan huolehtiva sielu ikävöi Kristusta. Kristusta kuolleesta ja kylmästä sydämestä lähtevällä köyhällä rukouksella puhutelleelle kyselijälle Lagus kirjoittaa: Kun näin menettelet, s i n ä u s k o t K r i s t u k s e e n (harvennus alkutekstin) ja tulet hänen kauttaan autuaaksi. Tyynnytä, tyynnytä levottomuutesi ja käännä se yksin Herraa kohden. Ole tyytyväinen, vaikka et saa eikä sinulla ole tuntuvaa armoa. Opi uskomaan näkemättä! Ja juuri tässä evankeliumin ääni oli minulle kirkkaimmillaan ja uskoin sen olevan monelle muullekin. Koettava lapsenoikeus on ylimääräinen lahja sielun virvoittamiseksi, jonka Jumala antaa milloin hyväksi näkee, ei autuuden ehto. Linjassa sanotun kanssa on se, että Ukko-Paavon tapaan (Paavo Suonenjoella eväitten puutetta valittavalle kuolemansairaalle: Sinne männään talon ruokiin! ) Lagus opetti, että kuolema ikävöivän uskon tilassa on autuaallinen kuolema: Jos tässä sodassa kuolema sinua kohtaisi ollessasi Kristusta etsimässä, niin sanotaanhan niistä, jotka ajan sodasta ja vaivoista taivaaseen pääsevät: nämä ovat niitä, jotka tulevat suuresta ahdistuksesta. Oi, kuinka sydämestäni toivoisin, että tässä harjoituksessa viettäisitte viimeiset hetkenne, jotta kuolisitte autuaallisen kuoleman. Jos kuolema kohtaa sinut ollessasi tässä hiljaisessa sisäisessä työssäsi, niin kuolet autuaallisen kuoleman, sillä sinä 6

7 olet silloin se palvelija, jonka Herra tapaa tullessaan valvomassa. Ikävöivä usko on Kristuksen puhuttelua, mutta on se muutakin. Lagus neuvoo lukijoitaan lukemaan hengellistä kirjallisuutta, varsinkin Kallista Hunajan Pisaraa, ja ennen kaikkea itseään Raamattua, jonka lupauksiin saa tukeutua. Ei ole muuta neuvoa kuin kilvoitella ja hiljaisuudessa odottaa Herran apua, pitää kiinni lupauksista ja niihin nojautuen katsoa iankaikkista Kuningasta, joka ei petä. Onnellinen se, joka kääntyy elämän Herran puoleen, tarttuu hänen lupauksiinsa ja elää niistä, kunnes saa tuntea lapsen oikeutta. Älä aina odota tuntuvaa rauhaa Kristuksen tykönä käynnistäsi. Häneen ja hänen sanaansa saa kyllä luottaa tuntematta tuota makeata tunne-elämää, jota me kaikki niin mielellämme nauttisimme. Sinun tulee ainoastaan lähettää heikko rukouksesi ja ikävöimisesi armoistuimen eteen nojautuen evankeliumin rikkaisiin lupauksiin, jotka tekevät tiettäväksi ympäri maailmaa, että eräs on tullut auttamaan Aadamin kadonneita lapsia. Odotamme kärsivällisesti ja toivoen armon auringon nousua, lohdutamme itseämme Herran sanalla ja runsailla lupauksilla ja tyydymme niihin, sillä ne eivät koskaan petä. Älä sinä myöskään vaadi tunteilla koettavaa armonvakuutusta, vaan kun kannat kelvottoman asiasi Herran eteen, niin tyydy sanan vakuutukseen, että Herra pitää sinusta huolen ja hoitaa asiasi. Nyt on tarpeen lujasti ja uskollisesti pitää kiinni Jumalan sanan armolupauksista ja samalla ahkerasti katsoa Herraan Kristukseen semmoisena, kuin hän ristillä kärsi ja sovitti meidän kaikkien syntimme. Asiaan kuuluu myös kasteen siunauksen muistaminen ja ehtoollisen nauttitminen. Ehtoollista nautit ilman järjen juonitteluja niin usein, kuin sitä tarvitset vahvistuaksesi suuressa heikkoudessasi ja puutteissasi. Näin täytyy pimeydessä ja kurjuudessa odottaa Herraa hetkestä hetkeen eikä antaa minkään viedä itseään epäuskoisena pois Herran kasvojen edestä. Laguksen kokonaisnäkemykseen sopii huonosti klassinen armonjärjestys. Ukko-Paavon tapaan (muistinvaraisesti Heitä hiiteen nuo tikapuut! ) hän sen tilalle panee lyhyen armonjärjestyksen. Lagus palaa hämmästyttävän usein tähän asiaan ja aina lähes samoilla sanoilla. Lyhyt sinun armonjärjestyksesi saisi olla. Sinä olet kadotettu syntinen. Kristus on kadotettujen syntisten auttaja. Sen tähden ikävöit häntä köyhyydessäsi ja anot, että hän ottaisi sinut parannuksen tielle, opettaisi sinua parannusta tekemään, vieläpä vaikuttaisikin sen sinussa. Tämä on lyhyin ja varmin kaikista armonjärjestyksistä. Lagus torjuu kaikki valmistelut. Siinä on tien alku ja tie, että syntinen sellaisena kuin on, kääntyy Herran puoleen. Tältä taustalta nousee saarnaohjekin: Julista suruttomalle maailmalle, 7

8 että se voi tulla autuaaksi. Kehota ihmisiä puhuttelemaan ja katsomaan Jumalan Poikaa. Jatka näin nöyränä kuin lapsi, niin Herra voi silloin, kun vähimmin arvaat, antaa sinulle jonkun, joka sinua ymmärtää ja seuraa. Tällä Laguksen reseptillä olen yrittänyt itseäni ja virkaa hoitaa. Olematta mikään asiantuntija, rohkenen ajatella, että Lagus ehjimmin Ukko-Paavon aikalaisista säilytti hänen hengellistä perintöään. Joka tapauksessa hän loppuun asti säilyi Ukko-Paavon ystävänä. Pian sammuu tämä kirkkaasti loistava valo, ja elämämme ja kuolemamme näyttävät, kuinka olemme käyttäneet hänen meille antamiaan elämää ja voimaa uhkuvia opetuksia. Tälle maailmalle hän on kummitus ja hulluus, mutta sinä päivänä, jolloin totuus ja oikeus ovat määräämässä, hän on oleva niitä harvoja, jotka ovat kilvoitelleet hyvän uskon kilvoituksen, ja hän on saava kruununsa. Minusta niin Paavo kuin Laguskin ovat temppelissä rukoilleen publikaanin perillisiä. Häneen sovellettiin lyhyttä armonjärjestystä. Oli vain rukous alimmalta rapulta Jumala, ole minulle syntiselle armollinen ja sen Jeesus vanhurskaudeksi kelpuutti ja sellaisena sai publikaani kotiinsa lähteä. (Luuk. 18: 10-14) Uskaltaisiko sanoa, että Lagus oli johdon-mukaisempi kuin Paavo. vaiheessa nivoutui tiukasti yhteen, oli Fredrik Gabriel Hedberg. Lagus kuului Hedbergin mielestä herännäisyyden evankeliseen siipeen. Yhdessä he arvostelivat lainomaista opetusta lapsenoikeudesta. Hedberg nimitti häntä isäkseen uskossa. Kun Hedberg oli vankina (vankilasaarnaajana) Oulussa, hän piti yhteyttä Lagukseen, ja vastaavasti Lagus monin tavoin tuki ystäväänsä. Ystävyyttä ja uskonyhteyttä riitti kirjan Uskonoppi autuuteen ensimmäisen painoksen julkaisemisen (1844) jälkeiseen aikaan asti. Myöhempi surkea välirikko jää minulle pimeäksi arvoitukseksi. Näin jälkikäteen tuumaillen tuntuu siltä, että niitä eväitä, joita kummallakin Herran palvelijalla oli, olisi voinut syödä saman pöydän ääressä. Kumpikin korosti tukeutumista Jumalan sanan lupauksiin. Kummankin armonjärjestys oli lyhyt. Molemmat torjuivat kaikki valmistelut armon vastaanottamiseen. Hedbergin kritiikki tuntuvaa lapsenoikeutta vastaan ei Laguksen osalta osunut maaliin. Hedbergin heti -uskosta voi todeta, että oikeastaan Lagus oli vielä enemmän heti : Jo ikävöivä usko oli oikeaa uskoa, vanhurskauttavaa uskoa. Toinen mies, jonka kanssa Laguksen elämänkulku ja elämänmalli jossakin 8

9 Pekka Särkiö kenttäpiispa, dosentti Aleksander Solzenitsyn: Syöpäosasto Minun on vaikea sanoa lempikirjaani, mutta venäläiset klassikot ovat pitkään olleet lempilukemistani. Parhaillaan luen Tsehovin kuvausta Sahalinin vankisiirtoloista, joka on täynnä inhimillistä välittämistä. Solzenitsyn jatkaa venäläisten klassikoiden kerronnan syvän inhimillistä perinnettä. Hänen tuotannostaan olen palannut useasti Syöpäosastoon (1968). Se on tarkkanäköinen ja eläytyvä kuvaus syöpäsairaalan ihmiskohtaloihin. Solzenitsyn piirtää suuren määrän koskettavia ihmispersoonia, joita syöpäsairaus on jotenkin koskettanut. Kymmenet henkilöt jakautuvat kolmeen ryhmään, potilaisiin, hoitajiin ja sairaalan ulkopuolisiin. Tapahtuma-aika on 50-luvun puoliväli Stalinin kuoleman jälkeen. Stalinin ajan terrori on saanut oikeutettua arvostelua. Ihmisryhmien mielivaltaista sortoa, aiheettomia karkotuksia ja vankileirien saaristoa on alettu tarkastella kasvavalla kritiikillä. Syöpäosasto on pienoiskuva yhteiskunnasta. Sairaus riisuu konkreettisesti Kuva: Puolustusvoimat siviilivaatteista ja pakottaa sairaalan raidalliseen pyjamaan. Sairaus tekee kaikista saman arvoisia ja hävittää yhteiskunnalliset erot. Syöpä osoittaa elämän arvon ja muiden asioiden suhteellisuuden. Hoitajien ja lääkärien suhtautumisessa potilaisiin on eroja. Osa tekee kaikkensa pyyteettömästi potilaiden hyväksi ja kärsii kohtuuttomasta kritiikistä. Jotkut taas eivät kanna vastuutaan vaan siirtävät tehtävänsä niille, jotka valmiiksi ovat eniten kuormitettuja. Potilaista Rusanov edustaa omahyväistä puolue-eliittiä, joka hyötyi Stalinin ajan suomista etuoikeuksista ja muiden ihmisten sortamisesta. Kostoglotov taas on mielivaltaisen vääryyden kohde, aiheettomasti eliniäkseen karkotettu isänmaallisen sodan veteraani. Rusanov ja Kostoglotov muodostavat vastaparin. Kirjan sisältämä kritiikki kommunistista yhteiskuntaa kohtaan on vaikuttanut 9

10 sen vastaanottoon 1970-luvun Suomessa. _ Pavel Nikolajevits Rusanov etuoikeutettu puoleen jäsen teki perättömiä ilmiantoja ja hyötyi muiden kustannuksella. Stalin oli kuollut ja aika oli muuttumassa. Voisiko tapahtua se epäoikeudenmukaisuus, että hänen syyttöminä ilmiantamat saattaisivatkin palata vankileireiltä vaatimaan oikeuksiaan? Solzenitsyn näyttää osaston ihmisiä eri henkilöiden näkökulmista. Rusanov vähättelee muita. Hän epäilee Kostoglotovia eli Kaluajaa tekosairaaksi, joka on hankkiutunut valtion leipiin, kun sairaalassa ruokitaan ilmaiseksi. Tuo hamppari olisi pitänyt 20 minuutissa poistaa sairaalan kirjoista ja lähettää työhön! Rusanovia harmittaa, kun hänen kohdallaan ei ollut ryhdytty heti hoitotoimenpiteisiin. Hän epäili tehtyä virhettä ja laiminlyöntiä, josta aikoi suhteillaan valittaa. Rusanov yritti saada suhteilla ja sairaalan henkilökuntaa pelottelemalla itselleen etuoikeutetun aseman. Syöpä tekee hänet kuitenkin pian samanarvoiseksi muiden kanssa, vaikka hän ensin yritti kieltää koko sairauden. _ Toinen ihmiskohtalo osastolla on vahva työmies, joka on ollut aina terve. Jefrem Poddujev ei mennyt lääkärille ajoissa. Lääkärit murahtelivat toisilleen vieraalla kielellä ja käärivät Jefermin kaulaa yhä tiukemmin ja ylempää, juurruttaen pään sidekääröllä vartaloon kiinni. Hänen päähänsä pisti yhä kipeämmin. Mitäpä sitä kannatti teeskennellä? Hänen oli nähtävä vielä syöpääkin kauemmas, se jolta hän oli sulkenut silmänsä ja jolle hän oli kääntänyt selkänsä jo kahden vuoden ajan: että oli tullut aika Jefremin heittää henkensä. Ihmiset ansaitsivat suuria rahoja ja tuhlasivat ne sitten. Ja kun he sairastuivat heidän ammattinsa ja otteensa elämään, sekä asema että palkka, menettivät merkityksensä. Ja heidän nyt paljastunut avuttomuutensa ja halunsa viimeiseen asti valehdella itselleen, että heissä ei ollut syöpää, osoittivat että kaikki he olivat heikkoja raukkoja ja jääneet elämässään jotakin paitsi. Mutta mitä? Jefrem muisteli miten vanhukset heillä päin olivat kuolleet. He eivät röyhistelleet, eivät reuhtoneet vastaan, he eivät kerskuneet etteivät kuolisi kaikki he kohtasivat kuoleman rauhallisesti. He eivät lykkäilleet tilintekoa vaan valmistautuivat pikku hiljaa ja hyvissä ajoin määräsivät, kenelle tuli tamma, kenelle varsa, kenelle viitta ja kenelle saappaat. Ja he lähtivät helpottuneina, ikään kuin vain olisivat muuttaneet toiseen majaan. Eikä ketään heistä olisi voinut säikytellä syövällä. 10

11 Jefrem keskittyi elämänsä ensimmäisen kerran Kostoglotovin tarjoamaan kirjaa ja sen lyhyihin kertomuksiin. Terveeseen ne eivät olisi samalla tavoin vaikuttaneet. Hän luki kertomuksen Mistä ihmiset elävät. Ensimmäisen karkean lastun oli Jefremistä vuolaissut sairaala. Ja nyt kaikki oli pelkkää höyläämistä vain. Jefrem kysyi osaston muilta miehiltä, mistä ihmiset elävät ja sai erilaisia vastauksia. Hän kertoi omin sanoin ja kosketettuna kirjassa olevan Leo Tolstoin kertomuksen. Ihmiset eivät elä omista huolistaan vaan rakkaudesta toisiaan kohtaan. Tämä avasi hänelle elämän tarkoitusta ennen lähestyvää kuolemaa. _ Syöpäsairaalassa on monia vähemmistökansojen ihmisiä, jotka kuvataan kärsivällisinä. Saraf Sibgatov, nuori tataari, on sairastanut kolme vuotta ja asettunut vapaaehtoisesti käytävälle, koska selän haavasta levisi paha haju. Hänen kärsimyksensä oli kestänyt niin kauan että aikaisemmasta elämästä ei enää tuntunut jääneen mitään jäljelle. Mutta kolmen vuoden yhtämittaisen masentavan sairauden jälkeen tämä nuori tataari oli kaikkein sävyisin, kohteliain ihminen koko klinikassa. Usein hän hymyili heikosti, ikään kuin pyytäen anteeksi aiheuttamaansa pitkäaikaista vaivannäköä Sibgatov oli kerran parannettu, mutta runsas sädehoito oli vienyt vastustuskyvyn. Uutta kasvainta ei voitu parantaa, vain pidätellä. Lääkärille tämä merkitsi voimattomuuden tunnetta, tietoa menetelmien epätäydellisyydestä, sydämelle sääliä. Tuossa on sävyisä, kohtelias, surumielinen tataari Sibgatov, niin kovin kiitollinen, mutta kaikki mitä hänen hyväkseen voidaan tehdä, on pidentää hänen kärsimyksiään. Lämpimästi kuvataan Kostoglotovin ja Demkan keskusteluja. Demka on 16- vuotias orpo, lahjakas opiskelija, jolta pitkän taistelun jälkeen amputoidaan jalka. Kostoglotov rohkaiseen Demkaa ja käy tämän puolesta eläintarhassa päästyään sairaalasta. Demka kysyi, miksi Kostoglotov oli sodassa kersantti? jos kaikki rupeavat kenraaleiksi, ketään ei liikene voittamaan sotaa. _ Kostoglotov ihastui Zojaan, keimailevaan lääkäriopiskelijaan. Yöllä he kohtasivat toisensa lihallisen rakkauden hetkissä. Kostoglotov sai Zojalta lainaksi anatomian oppikirjan. Hän halusi tietää, mitä hoidolla haluttiin saada aikaan. Rakkaus ei kuitenkaan syvene heidän välillään. Kostoglotovin ihanteelinen rakkaus kohdistuu nuoreen naislääkäriin Vera Gankartiin, joka on omistautunut työlleen ja sodassa kaatuneen nuoren rakastettunsa muistolle. Heidän ensim- 11

12 mäinen tapaamisensa oli Kostoglotovin tullessa kuoleman kielissä klinikalle. Hän makasi lattialla sateen kastelemana ja lopen uupuneena sotilassaappaissaan ja manttelissaan. Kuka te olette, tohtori kysyi. Ih-mi-nen, mies vastasi hiljaa välinpitämättömästi. Miehen laihoilla kasvoilla oli jo kuolevan ihmisen välinpitämättömyys. Vastaava lääkäri Ljudmila Afanasjevna Dontsova ja Vera Korniljevna Gankart saivat hoidettua Kostoglotovin 12 päivässä elävien kirjoihin, mitä pidettiin lähes ihmeenä. Hänellä on jännitteinen suhde häntä hoitaviin lääkäreihin, koska hän tunsi epäluuloa hoidon sivuvaikutuksista. Vera Gankart tunsi myös rakkautta Kostoglotoviin, mutta suuttui ja masentui kuultuaan hänen ja Zojan suhteesta. Kostoglotovin ja Vera Gankartan täyttymättömän rakkauden kuvaus on herkin ja kaunein, jonka olen lukenut. Siinä on arkaa toivoa, joka erilaisten sattumusten vuoksi ei kuitenkaan johda heitä yhteen. Sairaalasta vapautumisen päivänä Vera Gankart lupaa Kostoglotoville yösijan luonaan pienessä asunnossaan. Eri syistä Kostoglotov ei kohtaakaan Vera Korniljevnaa, vaan ostaa lipun karkotuspaikkaansa, Uz Terekin junaan. Kostoglotov kuvailee olojaan uudismailla, Uz Terekissä. ihmisillä on nurinkuriset käsitykset siitä mikä on hyvää ja mikä huonoa. Asua viisikerroksisessa häkissä niin että yläpuolella jytistellään ja kävellään ja radio soi joka puolella sitä pidetään hyvänä. Mutta elää työteliäiden ahkerien maanviljelijöiden keskuudessa savimajassa aron laitamilla sitä pidetään surkeimpana onnettomuutena. Kostoglotov ei pilaillut hiukkaakaan. Hänellä on siellä hyvät ystävät, iäkäs karkotuksessa elävä Kadminien pariskunta, joka kokee iloa pienistä asioista. Silkaksi kukoistavien riemujen köynnökseksi heidän elämänsä muuttuu sinä päivänä, jona he ostavat ikioman savimajan, kasvimaan ympäröimän röttelön heidän elämänsä viimeisen suojan, jossa heidän on vanhuutensa elettävä ja viimein kuoltava. Lapsuutta lukuun ottamatta tämä on elämäni onnellisin vaihe! Sillä eihän hyvinvoinnin aste ratkaise ihmisten onnea vaan sydänten keskinäinen suhde ja oma näkökulmamme elämään. Kadminien kuvauksen yhteydessä on koskettava kertomus näiden koiraystävistä. Mistäpä saisi ostaa koiran uskollisuutta? Rahallako saisi luppakorvaisen musta-valkokirjavan karhun kokoisen Zukin hyppimään tällä lailla isäntää vasten Eläinrakkautta emme ihmisissä nykyään arvosta pennin vertaa, kiintymystä kissoihin jopa pilkkaamme. Mutta eikö ole niin, että unohdettuamme rakkauden eläimiä kohtaan lakkaamme myös rakastamasta ihmisiä. 12

13 Jouko Talonen kirkkohistorian HY professori, Kansankodin kirkon juuret. Kirja, jota suosittelen luettavaksi. URBAN CLAESSON Folkhemmets kyrka. Harald Hallén och folkkyrkans genombrott. En studie av socialdemokrati, kyrka och nationsbygge med särskild hänsyn till perioden Diss. Acta Universitatis Upsaliensis. Studia Historico-Ecclesiastica Upsaliensia 42. Uppsala: Uppsala Universitet Historia selittää monia tämän päivän ilmiöitä ja asioita. Myös kristillisen kirkon historia avaa sellaisia näköaloja menneisyyteen, jotka antavat meille selitysmalleja tämän päivän asioihin. Historiallisessa tapahtumakentässä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kristillinen kirkko on yksi tekijä tässä kaikkeen vaikuttamisessa. Ruotsin kirkon (Svenska kyrkan) kehitys toisen maailmansodan jälkeen on herättänyt epäilemättä monia kysymyksiä asioista ja ilmiöistä, joiden taustoista on hyvä olla selvillä. Siksi tarvitsemme pätevää ja arkistolähteisiin perustavaa tutkimusta. Suosittelemani Urban Claessonin väitöskirja ilmestyi kymmenisen vuotta sitten, mutta se on edelleen ajankohtainen. Olen kirjoittanut siitä resension Teologiseen Aikakauskirjaan 5 / Seuraava katsaukseni nousee tuosta kirja-arvostelusta. Kysymyksessä on siis Upsalan yliopistossa 2004 hyväksytty kirkkohistorian väitöskirja. Claesson selvittää Ruotsin kirkon kehitystä 1900 luvun alkupuoliskolla nimenomaan maan johtavaksi poliittiseksi puolueeksi vähitellen nousevan sosiaalidemokraattisen puolueen kirkkopoliittisten tavoitteiden näkökulmasta. Keskiössä on puolueen poliitikko pappi Harald Hallén ( ). Juuri hänen elämäntyönsä ja toimintansa tutkija valottaa prosessia, jonka seurauksena Ruotsin sosiaalidemokraattinen puolue muuttui kirkon vastustajasta sen keskeiseksi ideologiseksi sisällön- 13

14 tuottajaksi. Claessen pitää sosialidemokraattisen puolueen kirkkopolitiikan avainhenkilönä juuri Hallénia. Toki tässä kehityksessä oli muitakin vaikuttajia. Teos on 474-sivuinen tietopaketti. Tutkimuksen lähdepohja on laaja. Tutkija on kolunnut Ruotsin valtionarkiston, Kungliga Biblioteket-kirjaston, Upsalan ja Lundin yliopistojen kirjastojen kokoelmat sekä Ruotsin sosiaalidemokraattisen puolueen arkiston, joka sijaitsee Työväenliikkeen arkiston kokoelmissa Tukholmassa. Näiden tärkeimpien arkistojen lisäksi hän on kerännyt tutkimuksen lähteitä myös Eskilstunasta, Falunista, Göteborgista, Karlstadista, Linköpingistä ja Sigtunasta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on vahva. Claesson tukeutuu Jürgen Habermasin ja Miroslav Hrochin teorioihin sekä vertailee Tanskan ja Ruotsin valtiokirkko (kansankirkko) malleja historiallisessa ja teologisessa syvyysulottuvuudessa. Ahkera lähdetyöskentely voi siis kulkea rinnan teoriapohjaisen tutkimusotteen kanssa. Claesson ei ole siis yrittänyt löytää modernin historiantutkimuksen metodien tarjoamia tekosyitä väistääkseen aidon tutkijan elämään luonnollisena osana kuuluvan perusteellisen lähdetyöskentelyn. Itse painotan ahkeran ja perinpohjaisen lähdetyöskentelyn merkitystä vanhan, hyvän ajan tyyliin, koska se luo vahvan pohjan myös johtopäätöksille. Pelkät mielipiteet ja tunnepohjaiset miekkailut eivät edusta pitkäkestoista kantavuutta tutkimuksellisessa mielessä. Arvikan kirkkoherrana Värmlandissa toiminut Hallén opiskeli Lundin yliopiston teologisessa tiedekunnassa Juuri tuona aikana Ritschlin koulukunta eli nousujohteista kauttaan Ruotsin teologipiireissä. Kuten tunnettua ritschliläisyys välittyi muualle protestanttiseen Eurooppaan juuri Adolf [von] Harnackin ( ) ja Wilhelm Herrmannin ( ) välityksellä. Lundin teologeista erityisesti juuri Magnus Pfannenstill ( ) edusti ritschliläisyttä. Hallén omaksui juuri häneltä klassisen liberaaliteologian ja immanenttisen Jumalan valtakunnnan ideaalit. Lundista saadut teologiset vaikutteet määrittivät hänen myöhempää uskonnollisyhteiskunnallista asennoitumistaan ratkaisevasti. Ruotsin nuorisoliikkeessä toiminut nuori teologi omaksui vahvan vision ruotsalaisesta kansankirkosta. Pastori Hallén liittyi vanhan työväenliikkeen ihanteisiin sisulla ja sydämellä. Hallén ei vaivannut päätään soteriologisilla pohdiskeluilla, luterilaisen tunnustuksen uskonartikloilla tai liturgian hienouksilla. Hän oli teologisia oppiisiään seuraten suurpiirteinen dogmatiikassa, mutta sitäkin valveutuneempi 14

15 poliittis-yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Hallén liittyi Ruotsin sosiaalidemokraattiseen puolueeseen jo Hän oli Ruotsin valtiopäivien toisen kamarin jäsen lähes yhtäjaksoisesti Hänestä tuli vähitellen linkki kirkon ja poliittisen työväenliikkeen välille. Tässä asemassa hän oli tärkeä henkilö myös arkkipiispa Nathan Söderblomille. Hallén kuului niihin sosiaalidemokraatteihin, jotka maailmansotien välisenä aikana saivat torjuttua puolueen vasemman laidan kirkonvastaiset linjaukset. Puolue luopui Per Albin Hanssonin (ja myöhemmin Tage Erlanderin) johdolla luokkataistelusta ja omaksui tavoitteekseen ruotsalaisen kansankodin (folkhemmet) luomisen. Ratkaisevaa sysäystä tässä kehityksessä merkitsivät vuoden 1928 valtiopäivävaalit, joissa harjoitettu yhteistyö kommunistien kanssa ei onnistunut. Työväenpuolue pyrki nyt olemaan yhä enemmän koko kansan puolue. Hallén tuki tätä poliittista prosessia. Hän oli puolueensa keskushallituksen jäsen ratkaisevina vuosina Ruotsin hyvinvointivaltion luomisen näkökulmasta tämä vaihe on kiintoisa luvun ensimmäisellä puoliskolla vielä varsin vaikutusvaltainen ja nuorkirkollisten ideaalien voimistama Ruotsin luterilainen kirkko oli siinä määrin keskeinen osa Ruotsin kansaa, kulttuuria ja yhteiskuntaelämää, ettei sitä olisi voitu marxilaisten luokkataisteluoppien mukaisesti tuhota. Parempi oli siis hyväksyä valtiokirkko realiteettina ja pyrkiä vaikuttamaan sen kehitykseen. Hallén oli merkittävä sosiaalidemokraattien kirkkopoliittinen strategi. Hän pyrki edistämään yhteiskunnallisille vaikutteille avoimen koko kansan kirkon luomista. Hallénin kansankirkkoohjelma niveltyi hyvin myös hänen nuoruutensa teologisten vaikutteiden ja immanenttista Jumalan valtakuntaa koskevan työnäyn kanssa. Mitä asioita hän halusi edistää Ruotsin kirkossa? Ensiksikin Hallén toimi demokratian laajentamiseksi seurakuntahallinnossa. Hän kannatti uskonnonvapauslakia, joka täydessä laajuudessaan saatiin viimein Ruotsiin Hallén oli voimakkaasti naispappeuden kannalla. Jo 1957 hän kutsui Arvikan seurakunnnan jumalanpalvelukseen tanskalaisen naispapin Helga Jensenin, jonka kanssa hän oli yhdessä alttarilla. Kirkon uskonnollisen toiminnan kannalta hänen merkittävin aikaansaannoksensa oli epäilemättä marraskuussa vietettävän kirkollisen pyhäinpäivän (Allhelgondagen) popularisointi luvulla alkanut perinne viedä omaisten haudoille kynttilöitä laajeni kansanliikkeeksi. Vuosina Ruotsin radio välitti säännöllisesti juuri Arvikan hautausmaalta pyhäinpäivän 15

16 sanomaa, jota kirkkoherra Hallén julisti. Kaikki nämä kirkkopoliittiset tavoitteet edistivät epäilemättä sitä, että tavalliset ruotsalaiset myös sosiaalidemokraatit - kokivat kirkon omakseen. Tohtori Urban Claesson on väitöskirjassaan selvittänyt myös niitä kirkollisuskonnollisia piirejä, jotka olivat Hallénin kanssa rintaman eri puolella. Länsi-Ruotsin herätysväki ja korkeakirkolliset tahot (esimerkiksi piispa Bo Giertz) olivatkin yhä enemmän oppositiossa valtiokirkon yleiskehitystä vastaan luvun taitteesta alkaen. Todettakoon, että Hallén ei erityisesti digannut myöskään vapaakirkollisia, vaikka hänen teologiansa olisi saattanut löytää instituutioista ja sakramenttipainotteisesta uskonkäsityksestä vapaan kristillisyyden kanssa leikkauspisteitä. Hallén vieroksui vapaakirkollisten herätyskristillisyyttä ja soteriologista (pelastusopillista) tavoitetta. Hänelle oli tärkeätä pelastaa ihminen tässä ajassa materiaalisesti ja kulttuuris-henkisesti hyvinvoivaksi kansankodin jäseneksi. Hallén ei välttämättä edustanut Ruotsin sosiaalidemokraattien kristillisen siiven kaikkia virtauksia, mutta hänen keskeinen poliittinen asemansa ja määrätietoisuutensa nosti hänen puolueensa kirkkopolitiikan ykkösketjuun. Miten Hallénin visiot ja tavoitteet toteutuivat Ruotsissa? Miten hänen elämäntyötään voisi arvioida 2014? Näihin kysymyksiin voi vastata lyhyesti: napakymppi. Sosiaalidemokraatit onnistuivat luomaan hyvinvointivaltion, jota porvarillisetkaan puolueet eivät tosipaikan tullen halua ajaa alas. Puolue pystyi myös upottamaan maailmansisäisen humanismin ja oman ideologiansa valtiokirkon sisään. Uskonnolliset herätysliikkeet on marginalisoitu. Uusi valistusteologia tukee ihmisten arjen hyvinvointia. Poliittisilla puolueilla on pitkään ollut merkittävä vaikutusvalta kirkollisessa päätöksenteossa. Vuoden 2004 seurakuntavaalien alla esimerkiksi Norrbottenin alueen sosialidemokraatit aktivoivat väkeään vaaliuurnille, jotta lestadiolaisten vaikutusvaltaa voitaisiin heikentää Kiirunan seurakuntahallinnossa. Hallén ja hänen kannattajansa onnistuivat siis luomaan kansankodin kirkon. Tulevat vuodet ja vuosikymmenet luovat toki tällekin kirkolle suuria haasteita. Kiintoisaa on siksi seurata, miten kansankodin kirkko tulevaisuudessa vastaa islamin ja eurooppalaisen kyynisen uusateismin haasteisiin. Onko pohjoismaisten kirkkojen yleiselle mukautumiskehitykselle jossakin olemassa joku raja, jossa pysähdytään? Uusin suomeksi julkaistu Dietrich Boehoefferin ( )elämäkerta, siis Eric Metaxasin massiivinen teos Bonhoeffer. Pastori, marttyyri, näkijä, vakooja, 16

17 tarjoaa tässä suhteessa mielenkiintoista vertailuaineistoa keskieurooppalaisen kirkkohistorian juonteista. Mutta in any case: Jos siis haluat perehtyä Ruotsin uusimpaan kirkkohistoriaan ja siihen, miksi Ruotsin kirkko on tänään sen näköinen kuin se on, lue Claessenin väikkäri. Historia antaa perspektiiviä. 17

18 Lauri Thurén, professori, Itä-Suomen yliopisto Vertaustutkijan raamattu Ken on kiinnostunut Jeesuksen vertauksista, hän ei tule toimeen ilman Klyne R. Snodgrassin massiivista teosta Stories with Intent: A Comprehensive Guide to the Parables of Jesus (Grand Rapids: Eerdmans 2008, 846 s.) Snodgrass aloittaa teoksensa tunnustuksella: Tämä kirja syntyi itsekkäistä syistä. Juuri tätä itse tarvitsen, kun haluan opettaa tai saarnata jostakin vertauksesta. Totta onkin, että kirja tarjoaa kätevän ja ajantasaisen materiaalipaketin useimmista Jeesuksen suurista vertauksista. Tämän paketin läpikäytyään ei saarnamiehen tai tutkijan tarvitse lähteä keksimään pyörää uudelleen. Jokaisesta vertauksesta tarjoillaan samat tiedot kätevässä muodossa: 1) Yleisluonnehdinta 2) Kipukohdat: Mistä asioista tutkijat ovat tämän vertauksen kohdalla eniten vääntäneet kättä? Mitä ongelmia tulkitsijan pitäisi ratkaista? 3) Lähdeaineistoa antiikista: Vertauksen tausta VT:ssa ja UT:ssa, muissa varhaisjuutalaisissa kirjoituksissa, kreikkalaisissa ja roomalaisissa teksteissä, myöhemmässä juutalaisuudessa 4) Vertailu muiden evankelistojen versioihin samasta kertomuksesta 5) Tekstin erityispiirteitä 6) Sosiaali- ja kulttuurihistoriallinen tausta 7) Snodgrassin omat ratkaisut vertauksen kipukohtiin ja vertauksen selitys niiden pohjalta 8) Vertauksen soveltaminen nykyaikana 9) Kirjallisuutta: olennaisia tutkimuksia tästä vertauksesta Materiaalipaketin lisäksi Snodgrass pohtii johdannossa syvällisesti ja sujuvaan tyyliin laajempia kysymyksiä: Miten vertaus pitäisi määritellä? Onko allegorisessa tulkinnassa järkeä? Miten Jeesuksen vertaukset pitäisi luokitella? Mitä metodeja tutkijalle on tarjolla? Alaviitteet ja kirjallisuusluettelo osoittavat, miten teos perustuu laajaan keskusteluun aiemman tutkimuksen kanssa; niiden pohjalta tuota keskustelua on hyvä jatkaa. Leipätekstiä voi lukea sujuvasti ilman viitteitäkin. 18

19 Kun näin kattava ja luotettava aineistokooste Jeesuksen useimmista vertauksista on saatavilla helppokäyttöisessä paketissa, sitä ei kannata jättää avaamatta. Tuotevastuun nimissä tähän mainokseen on liitettävä muutama varoitus: Vaikka tausta-aineisto on hyvin koottu, osa siitä ei ole vertauksen ymmärtämisen kannalta relevanttia. Suositellut tulkintatavat ovat osin kyseenalaisia. Ennen muuta: Useimmissa omissa tulkinnoissaan Snodgrass on hakoteillä. Tämä ei vähennä teoksen arvoa, päinvastoin. Suomessakin on kirjoitettu maailmanluokan eksegeettisiä tutkimuksia, joissa kysymykset ovat hyviä mutta ratkaisut virheellisiä. Juuri sellainen haastaa lukijan ajattelemaan itse. Snodgrassin tarjoamat selitykset ovat yleensä perinteisiä, mutta sellaisina ne kuuluvat luokkaan te olette kuulleet sanotuksi vanhoille Vertaustutkimuksen kaksi perisyntiä, allegoria ja historiallisten kysymysten korostus asiayhteyden kustannuksella, ovat vahvasti esillä. Jo kirkkoisillä oli kyseenalainen tapa tehdä vertauksista dogmatiikkaa allegorisoinnin avulla; tiede puolestaan on etsinyt niiden pohjalta historiallisen Jeesuksen sanomaa. On yllättävää, että juuri kukaan ei lue vertauksia niin kuin ne on kirjoitettu, vaan niihin lisätään aina sellaista opillista ainesta tai historiallista tietoa, jota evankelistan yleisöllä ei ollut. Lisäksi niitä saatetaan muokata omaan tulkintaan sopiviksi sensuroimalla hankalia jakeita historiallisuuden nimissä. Tähän kaikkeen myös Snodgrass sortuu. Raamatussa Jeesus tapasi kertoa vertauksensa vastauksena joillekin ihmisille tai johonkin tilanteeseen. Jos hänelle sanottiin päivää, ei hän vastannut kirvesvartta. Siksi vertauksia pitäisi ymmärtää niin kuin evankeliumissa esiintyvän Jeesuksen kuulijat ne tajuavat ja niin kuin evankeliumin kirjoittaja tarkoitti ne omille lukijoilleen. Nuo alkuperäiset yleisöt eivät juuri tunteneet myöhempien aikojen uskonnollisia oppeja tai edes Palestiinan olosuhteita. Evankelistojen täytyy selittää heille jopa se, keitä olivat saddukeukset. Siksi yksityiskohtaisen historiallisen tiedon lisääminen vertaukseen tulkintaa helpottamaan on perin arveluttavaa. Ne kirjoitettiin ymmärrettäviksi ilmankin. Nykyaikainen kielen ja kirjallisuuden tutkimus, argumentaatioanalyysi, narratologia ja monet muut tekstiin keskittyvät metodit muuttavat olennaisesti käsitystämme useimpien vertausten sanomasta ja tarkoituksesta. Niiden todellinen viesti kuoriutuu esiin perinnetulkintojen alta. Tätä tietä viitoittavat esimerkiksi Charles W. Hedrickin Parables as Poetic Fictions: The Creative Voice of Jesus (Eugene: Wipf and Stock, 2005, 320 s.), saksalaistutkijoiden järeä Kompendium der Gleichnisse Jesu (toim. Ruben Zimmermann, 19

20 Gütersloh: Gütersloher, 2007, 1101 s.) ja allekirjoittaneen Parables Unplugged Reading the Lukan Parables in Their Rhetorical Context (Minneapolis: Fortress Press, tulossa). Snodgrassin mainiota perusteosta ne eivät kuitenkaan korvaa. 20

21 Timo Eskola, STI:n tutkija, dosentti Pakkosiirtolaisuuden päättyminen, ahdistuksen aika ja uudistus Pitren oiva teos ja Jeesus tutkimuksen uusi paradigma Jeesus-tutkimus on täydellisesti uudistunut 2000-luvulla. Nykyään voidaan puhua kokonaan uudesta paradigmasta, jossa pakkosiirtolaisuuden ja uudistuksen (exile and restoration) tematiikka on noussut keskeiseksi tekijäksi selitettäessä Jeesuksen ohjelmaa ja päämääriä. Tämä tutkimuksen suunta on saanut sysäyksiä monelta taholta. Ensinnäkin tietysti judaistiikan vahva esillenousu vaikuttaa jatkuvasti Uuden testamentin tutkimukseen. Toiseksi evankeliumitutkimus on lähtenyt uusille urille erityisesti Jeesuksen ja temppelin välisen suhteen tarkastelusta. Aiheeseen suuntasi jo E.P. Sanders (Jesus and Judaism), joka lienee saanut virikkeitä kanadalaiselta opettajaltaan Meyeriltä (Aims of Jesus). Varsinaiseksi avainhahmoksi nousi myöhemmin N.T. Wright (Jesus and the Victory of God). Tärkeän sijan keskustelussa on saanut välikohtaus temppelin pihalla. Siinä Jeesus näyttää asettavan temppelin toiminnan ja itse temppelin asemankin kyseenalaiseksi (Ådna). Uuden selityksen mukaan Jeesus pyrkii tuomaan esille sanoman eskatologisesta temppelistä, jonka Daavidin poika rakentaa. Tämä temppeli on pakkosiirtolaisille luvattu uudistuksen paikka ja pelastuksen seurakunta. Monet varsin erilaiset kirjat ovat vieneet tulkintaa eteenpäin luvulla. Mielenkiintoinen seikka uuden paradigman kehkeytymisessä on se, että kirjoittajat tulevat monista eri yliopistoista ja kirkkokunnista. Tutkijoilla ei ole aina ollut yhteyttä toisiinsa. Sen sijaan tilanne näyttää olevan sellainen, että sodanjälkeisen uuden tutkimuksen aika on kypsä uuden kokonaistulkinnan kehittelylle. Pitre ja ahdistuksen aika Uuden tutkimusparadigman keskeltä haluan nostaa esille yhden hieman 21

22 harvinaisemman teoksen. Yhdysvalloissa nuori katolinen tutkija Brant Pitre keskittyi väitöskirjassaan aiheeseen, joka on Uuden testamentin tutkimuksessa jäänyt pitkään sivuraiteelle, nimittäin Johannes Kastajan ja Jeesuksen väliseen suhteeseen. Kirjassaan Jesus, the Tribulation, and the End of the Exile: Restoration Eschatology and the origin of the Atonement (Grand Rapids: Baker. 2005) Pitre avaa Uuden testamentin teologian syntyä kuten kirjan otsikkokin toteaa pakkosiirtolaisuuden päättymisen ja siihen liittyvän ahdistuksen kauden näkökulmasta. Nykyään Pitre on Notre Damen Uuden testamentin professori New Orleansissa. Tutkimuksellaan ahdistuksen ajasta Pitre nosti Johannes Kastajan henkilön tärkeälle sijalle myös Jeesuksen julistuksen kannalta. Näin hän laajensi sitä tutkimuksen alaa, jota tutkijat C.H. Doddista Meyeriin ja Bryaniin olivat jo lyhyesti käsitelleet. Johannes ei ole pelkästään edelläjuoksija, vaan Elian roolilla on aikaisempaa suurempi merkitys itse sanomalle. Samalla käsityksen Johanneksesta Eliana hieman muuttuvat. Elia ei aseta vielä mitään kohdalleen, vaikka perinteisen juutalaisen näkemyksen ja saarnojenkin tasolla näin on yleensä opetettu. Sen sijaan teksteistä avautuu ensimmäisen Elian uhkaava tilanne: langennut maailma vaanii hänen henkeään. Olennaista tulkinnalle on varsinaisesti Johanneksen kuolema. Se nimittäin osoitti Jeesukselle, että kansa elää henkisesti erossa Jumalasta. Ilmeisesti talvikauteen 29/30 sijoittunut teloitus oli varma todiste siitä, että langenneet juutalaiset hallitsijat elävät yhä Jumalan vastustajina. Herodes Suuren jälkeläiset rinnastuivat näin pakkosiirtolaisuutta edeltäneisiin lankeemuksen kuninkaisiin, jotka surmasivat profeetat. Yhä vain Jeesuksen aikana kansan asenne on sama ja Israel tappaa yhä profeettansa (Matt. 23). Israel elää vieläkin todeksi vihollisuuden aikaa. Tämä saattoi tarkoittaa vain yhtä asiaa. Suuret profeetat olivat oikeassa: Israelin pakkosiirtolaisuus ei ole pelkästään maantieteellinen asia. Henkinen pakkosiirtolaisuus on yhä kesken, eikä se pääty ennen kuin viimeinen ahdistuksen aika on kärsitty. Johanneksen elämällä ja kuolemalla oli siten ratkaiseva merkitys Jeesuksen toiminnalle. Hän uskoi elävänsä maailmankausien viimeistä vaihetta, jossa eskatologiset ahdistukset laskeutuvat raskaina Jumalan sanansaattajien päälle. Eskatologian lähtökohta saatiin Danielin kirjasta. Pelastus tulee vasta ahdistuksen ajan jälkeen. Tämä vakaumus antaa uuden näkökulman myös Jeesuksen identiteetin arvioimiselle. Tuo kausi ei pääty Jeesuksen kannalta hyvin, sillä 22

23 myös Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin (Mark. 9:11-13). Samalla tämän sanoman kääntöpuolena on kuitenkin pelastuksen evankeliumi. Nämä kauhistuttavat tapahtumat ovat juuri niitä eskatologian piirteitä, joista suuret profeetat ovat edeltä käsin puhuneet. Juuri tällä tavalla Jumala vastaa kansan huutoon. Pääsiäisen tapahtumat johtavat siten lopullisen restauraation, Israelin uudistumisen alkamiseen. Sen teologisiin tunnuspiirteisiin kuuluvat sovitus ja anteeksiantamus. Uuden tutkimussuunnan kehyksiä Uuden paradigman taustat löytyvät N.T. Wrightin kirjasta Jesus and the Victory of God (osa 2 hänen laajassa Uuden testamentin teologian sarjassaan). Wright toi tutkimukseen ajatuksen jatkuvasta pakko-siirtolaisuudesta. Tosin eksiilin aihe oli tuohon aikaan muussakin tutkimuksessa mielenkiinnon kohteena (kuten Scottin kokoelma Exile osoittaa). Wrightin mukaan Jeesus astui esiin julistaen tietoisesti pakko-siirtolaisuuden päättymistä ja Israelin uudistusta: one of the main kindgom-themes informing Jesus retelling of Israel s story was his belief that the real return from exile, and the real return of YHWH to Zion, were happening in and through his own work. Monet Jeesuksen opetuksen piirteet saavat Wrightin mukaan selityksensä juuri tästä lähtökohdasta. Esimerkiksi anteeksiantamuksen julistus kuultiin toisen temppelin ajan juutalaisuuden keskellä suurena lupauksena: pakkosiirtolaisuus on päättynyt. Wrightin kirjan jälkeen Newmanin kokoamassa artikkelikokoelmassa Jesus & the Restauration of Israel: A Critical Assessment of N.T. Wright s Jesus and the Victory of God tarkastellaan kriittisesti restauraation tematiikkaa Jeesus-tutkimuksessa. Etenkin Craig A. Evans on kirjoittanut jatkuvan eksiilin aiheesta niin tässä kuin muuallakin laajoja arvioita. Hänen mukaansa pakkosiirtolaisuus ei ollut ohi edes juutalaisten teologien mielestä. Vaikka temppeli rakennettiin, se ei ollut vanhassa loistossaan. Israel ei ollut itsenäinen, vaan miehitetty maa. Kaikki heimot eivät myöskään olleet palanneet, vaan elivät diasporassa. Jerusalemin temppeli ei edustanut sitä lopun aikojen riemun paikkaa, jossa syntinen kansa löytää Jumalan ilosanoman/evankeliumin. Kun Jeesus astui esiin ja julisti pakkosiirtolaisuuden päättyvän Daavidin pojan noustessa Jerusalemiin ja perustaessa uuden, eskatologisen temppelin, hänen sanomansa osui aikakauden uskonnollisuuden ytimeen. Wrightin tulkinnan lähtökohdat ovat siis varsin perusteltuja. Pitre on jatkanut tällaista tutkimussuuntaa varsin itsenäisesti. 23

24 Hän ei ole Wrightin oppilas, vaan kirjoittaa Yhdysvaltojen kontekstissa lähinnä Scott Hahnia seuraten. Hänen ennakkoluuloton väitöskirjansa tarttuu moniin sellaisiin aiheisiin, joita evankeliumitutkimuksessa on vuosikymmeniä väistelty. Pidän aivan ratkaisevana sitä, että Pitre on antanut keskeisen merkityksen juuri Johannes Kastajan roolille. Akateemisessa mielessä tällä aiheella on kahdenlaista arvoa. Ensinnäkin historiallisen tutkimuksen näkökulmasta katsottuna juuri Johanneksen hahmo on Uuden testamentin henkilöistä vahvimmin sidottu historiaan (erityisesti Josefus). Toiseksi Johanneksen hahmo on puhtaasti eskatologinen. Hänen parannussaarnansa jo itsessään julistaa keskeneräistä pakkosiirtolaisuutta ja vaatii maassa asuvia sekä temppelissä käyviä juutalaisia parrannukseen. Ilman sitä Israelin restauraatio ei voi toteutua. Eskatologisen temppelin ajatus Hyvä teoria saa seurakseen monia lisäjuonteita. Pitre on kirjoittanut myös mainion tutkimusartikkelin temppelin tematiikasta Jeesuksen eskatologiassa ( Jesus, the New Temple, and the New priesthood, Letter & Spirit 4, 2008, 47-83). Suurena metanarratiivina on edelleen tässäkin eksiilin päättyminen ja Israelin restauraation ajatus. Kun Jumala lähettää palvelijansa, uuden Daavidin, tämä astuu esille eskatologisen temppelin rakentajana (2. Sam. 7; Sak. 6). Pitre arvioi artikkelissaan sitä, millaisia piirteitä uuden temppelin näkökulma saa restauraation teologiassa. Pitre lähtee liikkeelle siitä, että temppeli Jumalan asuinpaikkana on tärkein ja pyhin paikka juutalaisille. Kun Jeesus viittaa omaan toimintaansa suurempana kuin temppeli, lause esittää huikean eskatologisen väitteen. Israelin uudistus toteutuu messiaanisessa temppelissä, jonka Daavidin poika rakentaa. Samanlaista toivoa viestii hänen vastauksensa Natanaelille: tämä saa uudessa yhteisössä nähdä Jumalan asumuksen eli taivaat avoinna ja enkelit tikapuilla, koska Jeesuksen yhteisö on uusi Bet-el, Jumalan huone (Joh. 1:51). Lisäksi Pitre kertaa sitä, miten Jerusalemin temppeliä kuvataan Vanhassa testamentissa luomis-teologian ja paratiisi-ihanteen avulla. Temppeli kuvataan mikrokosmokseksi, jossa dekoraatioissa toistuvat luontoaiheet, väliverhon taivaalliset kuvat ja pihalla oleva meri symboloivat koko luomakuntaa. Väliverho puolestaan toimii rajana tämän maailman ja tuonpuoleisen välillä. Tämän kuvan ansiosta Vanhan testamentin temppelistä tulee esikuva lopullisesta paratiisista. Se on paikka, jossa sapatinlevosta saa pienen esimerkin langenneen maailman keskellä. Käsiteltyään välissä temppeliä mikrokosmoksena Pitre jatkaa temppelivä- 24

25 likohtaukseen. Jeesus demonstroi uhritoimitusten lakkauttamisen ja viittaa näin uuden, täydellisen uhrin antamiseen. Hän on valmis kuluttamaan itsensä, jotta uusi armon valtakunta voi syntyä. Pitren avaama teologinen yhteys on kiinnostava. Restauraation eskatologia johtaa näkemykseen eskatologisesta temppelistä, ja tämä puolestaan implikoi käsityksen siitä, että vanhan temppelin funktio tulee täyttää täydellisen uhrin antamisella. Näin voidaan siis päätellä, että kansan hengellisen pakkosiirtolaisuuden päättyminen ahdistuksen kauden kautta edellyttää Jumalan lähettilään, Daavidin pojan, kuolemaa. Eskatologisen temppelin rakentamisessa tämä kuolema tulkitaan kuitenkin Jumalan itsensä antamaksi uhriksi ja uuden temppelin lopulliseksi sovitusuhriksi. Juuri siksi pelastuksen seurakunta perustuu restauraatioon, anteeksiantamiseen ja yhteyteen Jumalan kanssa. Uudessa luomisessa eksiilin kansa palaa paratiisiin ja saa syödä elämän puusta. Tribulaation näkökulmia Hyödyllisen eksegeettisen teoksen ja teorian tunnusmerkkeihin kuuluu lisäksi se, että uusi näkökulma auttaa selventämään monia aiemmin varsin vaikeina pidettyjä kohtia. Näin käy myös Pitren kirjan kohdalla. Tekijä on kyennyt tuomaan valoa perin monimutkaisiin teksteihin, joita ei ole joko osattu tai uskallettu tulkita ahdistuksen kauden ja pakkosiirtolaisuuden päättymisen näkökulmasta (kuten tribulaatio Herran rukouksessa, ja valtakunnan kohtaama väkivalta, Matt. 11:12). Evankeliumeissa Jeesus puhuu Johannes Kastajan surmaamisesta monessa eri yhteydessä. Hän itse nimeää Johanneksen Eliaksi, joka astuu esiin viimeisen ahdistuksen aikana. Esimerkiksi käy tuttu keskustelu Jeesuksen ja opetuslasten välillä. Ensinnäkin Markuksen traditiossa opetuslapset kysyvät Jeesukselta: Eivätkö lainopettajat sano, että Elian pitää tulla ensin? (Mark. 9:11). Käännöksissä Jeesuksen vastaus tulkitaan yleensä myönteiseksi: Elia tuleekin ensin, hän vastasi, ja panee kaiken taas kohdalleen. Kohta on hieman vaikea, koska jakson loppu ei tunnu vastaavan alun kysymyksiä. Suomalainen käännöksemme ei kuitenkaan kykene selittämään, miksi Jeesus jatkaa lausetta antiteettisesti. Juuri tähän Pitre kiinnittää huomiota. Jos kaikki on jo kohdallaan, miksi vielä olisi kärsimystä. Siksi onkin ehdotettu, että alkuperäinen lause pitäisi tulkita eri tavalla. Joel Marcusta seuraten Pitre huomauttaa, että jakso edustaa vääräksi osoittamisen retoriikkaa (refutational form), jonka kohteena ovat näennäisesti ristiriitaiset kirjoitusten kohdat. Marcus ehdottaa, että Jeesus ilmeisesti aloitti oman vastauksensa kysymyksellä. Sekin on 25

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Kaldean maassa (eli Babyloniassa) Kebar-joen varrella. b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA 1. Kertomuksen taustatietoja Nyt meillä on poikkeuksellisesti kaksi eri kertomusta. Ne eivät

Lisätiedot

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Loisto yllättää Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Matt. 17:1-3 1 Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen.

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Vertaus tuhlaajapojasta on Luukkaan evankeliumissa

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Luuk.24:13-35, Pääsiäinen

Luuk.24:13-35, Pääsiäinen Luuk.24:13-35, Pääsiäinen Luuk.24:13-35: Samana päivänä oli kaksi opetuslasta menossa Emmaus-nimiseen kylään, jonne on Jerusalemista noin kahden tunnin kävelymatka*. 14. He keskustelivat kaikesta siitä,

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

SYNTIINLANKEEMUS JA LUPAUS VAPAHTAJASTA

SYNTIINLANKEEMUS JA LUPAUS VAPAHTAJASTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(8) SYNTIINLANKEEMUS JA LUPAUS VAPAHTAJASTA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Eedenin paratiisissa

Lisätiedot

Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on?

Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on? Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola i I V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on? Jeesuksen profetiat : Matteus 24 - Jesaja 2:1-4 62:6-7 (Jerusalem) - Hesekiel 36:19 ja 24 ja 28 - Sakarja 8:

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Story 36 of 60. www.m1914.org

Story 36 of 60. www.m1914.org Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot Kääntäjä: Kati Hämäläinen Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Suomi Story 36 of 60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box 3, Winnipeg, MB R3C 2G1 Canada

Lisätiedot

1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta,

1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, Syntiinlankeemus 1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä, jona

Lisätiedot

MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007)

MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007) Ryttylä 29. 09.2007 Matti Väisänen 1/6 MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007) Kristuksessa rakas veljemme, Markku Sumiala ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin teitä tämän

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com 1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 2. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 2. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 2. osa 1 opettaja Isak Penzev 08.03.2013 Shalom ystävät, me jatkamme oppitunteja ja tutkimme apostolien kirjeitä. Messiaan lähettiläät todistavat omasta uskostaan. Ja apostolien

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Uudesti syntyminen. Jeshua ja Nikodemus.( Joh. 3: 1-21.)

Uudesti syntyminen. Jeshua ja Nikodemus.( Joh. 3: 1-21.) 1 Uudesti syntyminen. Jeshua ja Nikodemus.( Joh. 3: 1-21.) rabbi J.Melamed Israelista. Mikkeli 19.04.2012 Olen hyvin iloinen, että pääsin tulemaan tänne. Meillä Israelissa on nyt todella kuuma. Kun lähdin,

Lisätiedot

opettaja Isak Penzev 4.10.2012

opettaja Isak Penzev 4.10.2012 1 Herran juhlat 4: Shemini Atzeret - Simchat Toora opettaja Isak Penzev 4.10.2012 Shalom, hyvät ystävät. Jatkamme oppituntia, jonka aiheena haluan käsitellä Herran juhlia. Olemme edelleen 3. Mooseksenkirjassa

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Vainoajan tie saarnaajaksi

Vainoajan tie saarnaajaksi Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen. MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS:

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Vainoista herätykseen. Ap t. 8:1-17

Vainoista herätykseen. Ap t. 8:1-17 Vainoista herätykseen Ap t. 8:1-17 Jumalan sanallinen ilmoitus on lisääntyvää ja se huipentuu Jeesuksen ihmiseksi tulemiseen. Pelastusilmoitus loppuu apostolien ajan päättyessä. Jeesuksen antaessa lähetyskäskyn

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle Havaintomateriaalia - avuksi sinulle - lapsi ja nuorisotyöhön - taide- ja leirikoulutyöhön - lähetyskasvatukseen - teemapäiviin - kirkollisiin tapahtumiin - ystävyysseurakunta- työhön - erityisryhmille

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jerusalemissa, temppelin lähellä, Ylimmäisen papin palatsin pihalla.

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto Matka Raamatun kastetilanteisiin Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto I Kristillinen kaste ja muut puhdistautumisrituaalit Puhdistautumisriitit tavallisia uskonnoissa Puhdistautumisriitti Ganges- virrassa

Lisätiedot

Elämä Jumalan lapsena

Elämä Jumalan lapsena 1 Roomalaiskirjeen selitys 18 Room. 8:14 17 Savonlinnan Tuomiokirkko, 13.3.2013 Elämä Jumalan lapsena Kertausta Tähän mennessä Paavali on Roomalaiskirjeessään esittänyt pääasiat siitä, kuinka ihmisestä

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Miten puhua Jumalasta muslimien kanssa?

Miten puhua Jumalasta muslimien kanssa? 114 Iustitia 15 (2002) 114 119 Miten puhua Jumalasta muslimien kanssa? Miten Jumalasta on ylipäätänsä puhuttava? Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Hänen kasvojensa edestä

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Jeesus-tutkimuksen uusi eskatologinen paradigma: Jeesus temppelin rakentajana dosentti Timo Eskola/STI 30.10.2013

Jeesus-tutkimuksen uusi eskatologinen paradigma: Jeesus temppelin rakentajana dosentti Timo Eskola/STI 30.10.2013 Jeesus-tutkimuksen uusi eskatologinen paradigma: Jeesus temppelin rakentajana dosentti Timo Eskola/STI 30.10.2013 Jeesus-tutkimusta on vuosikymmenten varrella ohjannut koko joukko tulkintoja, joista kukin

Lisätiedot

Reijo Telaranta. Israel ja seurakunta. Jumalan kaksi suunnitelmaa

Reijo Telaranta. Israel ja seurakunta. Jumalan kaksi suunnitelmaa Reijo Telaranta Israel ja seurakunta Jumalan kaksi suunnitelmaa Ja minä teen liiton sinun kanssasi ja sinun jälkeläistesi kanssa, sukupolvesta sukupolveen, iankaikkisen liiton, ollakseni sinun ja sinun

Lisätiedot

SYNTINEN NAINEN FARISEUKSEN TALOSSA

SYNTINEN NAINEN FARISEUKSEN TALOSSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) SYNTINEN NAINEN FARISEUKSEN TALOSSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Jeesuksen seuraaminen maksaa

Jeesuksen seuraaminen maksaa Jeesuksen seuraaminen maksaa Mt 8:18-34 18. Seuraa minua! Kun Jeesus näki, miten paljon väkeä hänen ympärillään oli, hän käski lähteä vastarannalle. 19. Muuan lainopettaja tuli silloin hänen luokseen ja

Lisätiedot

Roomalaiskirje. 20.7.2014, Eura. Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia

Roomalaiskirje. 20.7.2014, Eura. Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia 20.7.2014, Eura Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia - Rm 1:1 Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Nehemia rakentaa muurin

Nehemia rakentaa muurin Nettiraamattu lapsille Nehemia rakentaa muurin Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Sitten kuulimme, kuinka Jumala on valinnut Jeesukseen uskovat omikseen jo oikeastaan ennen maailman luomista.

Sitten kuulimme, kuinka Jumala on valinnut Jeesukseen uskovat omikseen jo oikeastaan ennen maailman luomista. 1 Efesolaiskirjeen selitys 4 Ef. 1:10-14 Pyhän Hengen sinetti Tämä on neljäs luento Paavalin Efesolaiskirjettä käsittelevässä luentosarjassa. Tähän mennessä olemme kuulleet siitä, kuinka meidät kristityt

Lisätiedot

Hepreankielessä valasta käytetään kahta nimeä: shebuu aa ja aalaa. Tuo jälkimmäinen taas on yhdistetty sanaa eel, joka tarkoittaa itseään Jumalaa.

Hepreankielessä valasta käytetään kahta nimeä: shebuu aa ja aalaa. Tuo jälkimmäinen taas on yhdistetty sanaa eel, joka tarkoittaa itseään Jumalaa. Raamattutunti 8.9.2009 VALA Vala on meille arkipäivässä vähän outo asia. Tuskin me kovin usein vannomme mitään valoja. Avioliiton solmimisesta käytetään joskus sitä nimeä, että he vannoivat toisilleen

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

Abrahamin tapaus. Roomalaiskirjeen selitys 9 Room. 4:1-8 Savonlinnan Tuomiokirkko, 28.11.2012

Abrahamin tapaus. Roomalaiskirjeen selitys 9 Room. 4:1-8 Savonlinnan Tuomiokirkko, 28.11.2012 1 Roomalaiskirjeen selitys 9 Room. 4:1-8 Savonlinnan Tuomiokirkko, 28.11.2012 Abrahamin tapaus Olemme edellä käsitelleet Paavalin Roomalaiskirjeen selityksessä sitä, kuinka ihmisestä tulee Jumalalle kelpaava.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

KANAANILAISEN NAISEN USKO JA RUKOUS

KANAANILAISEN NAISEN USKO JA RUKOUS Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KANAANILAISEN NAISEN USKO JA RUKOUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jeesus siirtyi Galileasta Tyron ja Siidonin alueelle, joka

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot