RAY:n avustaman ehkäisevän päihdetyön nykytilan arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAY:n avustaman ehkäisevän päihdetyön nykytilan arviointi"

Transkriptio

1 Avustustoiminnan raportteja 17 Wennberg Mikko, Oosi Olli, Alavuotunki Kaisa, Soikkeli Markku RAY:n avustaman ehkäisevän päihdetyön nykytilan arviointi Yleisestä tiedon jakamisesta vuorovaikutukseen ja kokemuksellisuuteen 2007

2

3 RAY:n avustustoiminnan raportteja 17 Wennberg Mikko, Oosi Olli, Alavuotunki Kaisa, Soikkeli Markku RAY:n avustaman ehkäisevän päihdetyön nykytilan arviointi Yleisestä tiedon jakamisesta vuorovaikutukseen ja kokemuksellisuuteen Helsinki 2007

4 2 Kansi: Tarja Brola Frenckellin Kirjapaino Oy Helsinki 2007 ISBN

5 3 1 Johdanto Arvioinnin tausta ja arviointiprosessin toteutus Arvioinnin lähestymistapa ehkäisevään päihdetyöhön Arvioinnin lähtökohdat, toteutus ja aineistot Arvioinnin havainnot Ehkäisevän päihdetyön strategia Ehkäisevän päihdetyön strategia ja toimintasuunnitelma järjestöissä Ehkäisevän päihdetyön toimintaympäristöt ja kohderyhmät Ehkäisevän päihdetyön toteuttaminen Ehkäisevän päihdetyön organisointi Ehkäisevän päihdetyön työmuodot ja menetelmät Työmenetelmien taustateoriat Ehkäisevän päihdetyön tulokset Toimintamallien onnistumisen arviointi Onnistumisen kokemuksia Kumppanuuden ja resurssit Resurssit ja niiden riittävyys Yhteistyökumppanit ja yhteistyösuhteiden toimivuus Ehkäisevän päihdetyön tulevaisuus Johtopäätökset ja kehittämissuositukset Ehkäisevän päihdetyön strategia Ehkäisevän päihdetyön toteutus Ehkäisevän päihdetyön tuloksellisuus Ehkäisevän päihdetyön kumppanuudet & resursointi Liitteet Liite 1: Arvioinnin kohteena olleet järjestöt... 45

6 4 1 Johdanto Ehkäisevä päihdetyö on vaikutuksiltaan vähäistä. Sitä voi tehdä kuka tahansa, millä tavalla tahansa ja missä tahansa. Ei ole työn selvää kohdetta eikä kriteerejä kuntien valtuustoissa ehkäisevä päihdetyö on statukseltaan vähäisellä tasolla. Ehkäisevällä päihdetyöllä tarkoitetaan tällä hetkellä jotain toimintaa, mitä kukaan ei oikein osaa sanoa lyhyellä lauseella saatikka mitä sen sisältö tarkkaan ottaen on. Kuitenkin, absurdisti sitä arvioidaan tässäkin [kyselyssä], ikään kuin se olisi jotain konkreettista työtä kuten tulehduksen hoito tms. Olisi jo aika unohtaa koko sosiaalieetokseen pohjautuva kaikkia hyväilevä ehkäisevä päihdetyö ja siirryttävä terveydenhoidon kriteerein tehtävään ehkäisevään terveydenhuoltoon ja sen sisältömäärittelyihin. Herätkää jo! (Järjestön edustajan revisoitu vastaus sähköiseen kyselyyn) Ehkäisevän päihdetyön sisällöt, käsitteet ja toimintatavat ovat paitsi monipuolisia, myös monella tavalla jäsentymättömiä ja vakiintumattomia. Käsitykset ehkäisevästä päihdetyöstä ja sen tavoitteista järjestökentässä ovat hyvin erilaisia ja usein vaikeasti konkretisoitavissa: mistä ehkäisevässä päihdetyössä on kysymys, ja mikä tekee jostakin toiminnasta ehkäisevää päihdetyötä? Nämä ehkäisevän päihdetyön luonteeseen liittyvät seikat ovat olleet tämän arvioinnin lähtökohtana. Arvioinnin tavoitteena ei ole ollut tuottaa tietoa ehkäisevän päihdetyön tuloksellisuudesta tai vaikuttavuudesta vaan luodata kuudentoista Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittaman järjestön ehkäisevän päihdetyön nykytilaa painottuen yleiseen ehkäisevään työhön. Raportti on kirjoitettu siten, että siinä kuvaillaan järjestöissä tapahtuvaa ehkäisevän päihdetyön nykytilaa ja katsotaan arvioinnin kohteena olevia järjestöjä kokonaisuutena. Toisaalta arviointiaineistoon pohjautuen on myös esitetty arvioita, jotka koskevat yksittäisiä järjestöjä. Arviointiraportissa on nostettu esiin ns. oppimisen mahdollisuuksia asioita, jotka jossain järjestössä vastaavat yleisesti arviointiaineistosta esiin nouseviin haasteisiin. Nämä oppimisen mahdollisuudet ovat esimerkkejä ja niitä varmasti on tunnistettavissa myös muita järjestöistä. Näin ollen ne on syytä nähdä esimerkinomaisena. Arviointiraportin luvussa kaksi esitellään arvioinnin lähestymistapaa ja taustaa sekä kuvataan lyhyesti arviointiprosessin aineistot. Arvioinnin luku kolme esittää tiivistetysti arvioinnin keskeiset havainnot arvioinnin eri osa-alueilta. Arvioinnin luvussa neljä on pyritty mahdollisimman tiivistetysti esittämään arvioinnin johtopäätökset ja kehittämissuositukset. Kehittämissuosituksissa on kiinnitetty huomiota sekä järjestöjen ehkäisevän päihdetyön toteutuksiin liittyviin kehittämiskohteisiin että tarjottu näkökulmia Rahaautomaattiyhdistykselle tulevaisuudessa ehkäisevän päihdetyön rahoitusta suunnattaessa. Tiedostamme ne haasteet, mitä tämän tyyppisen toiminnan arviointiin sisältyy, toivomme, että arvioinnin johtopäätökset ja kehittämissuositukset aiheuttavat positiivista keskustelua ja pohdintaa ehkäisevän päihdetyöstä ja järjestöjen roolista tässä toimin-

7 5 nassa. On myös syytä muistaa, että kehittämissuositukset kertovat mihin suuntaan toimintaa voitaisiin kehittää, eikä täsmällisesti sitä, mitä ja miten pitäisi tehdä. Voi olla perusteltua sanoa, että jonkin järjestön tai Raha-automaattiyhdistyksen kohdalla jokin kehittämissuosituksista ei ole relevantti tällöin se ei aiheuta toimenpiteitä. Raportin lopussa on arviointiaineiston perusteella luonnehdittu kunkin järjestön ehkäisevää päihdetyötä arviointialueittain. Näiden lyhyiden luonnehdintojen tarkoitus on tarjota arviointiraportin lukijalle lyhyt katsaus järjestöjen ehkäisevän päihdetyön eri osaalueiden keskeisiin näkökulmiin. Arvioinnin ovat toteuttaneet PricewaterhouseCoopers Oy:stä Olli Oosi ja Mikko Wennberg. Arviointiimiä ovat avustaneet PricewaterhouseCoopers Oy:stä Kaisa Alavuotunki sekä Stakesista Markku Soikkeli. Soikkelin tehtävänä on ollut toimia ehkäisevän päihdetyön asiantuntijana sekä kiinnittää huomiota järjestöjen ehkäisevän päihdetyön työmenetelmiin ja teoriataustaan.

8 6 2 Arvioinnin tausta ja arviointiprosessin toteutus 2.1 Arvioinnin lähestymistapa ehkäisevään päihdetyöhön Yksi ehkäisevän päihdetyön arvioinnin keskeisistä haasteista liittyy palvelujen järjestämisvastuita koskevaan epäselvyyteen. Palvelujen järjestämisvastuu kunnille on määritelty pääosin puitelainsäädännön kautta ja on vaikea löytää selkeää rajaa kunnille kuuluvien tehtävien ja kolmannelle sektorille luontaisten toimintojen välille. Tämä on aiheuttanut sen, että niin ehkäisevän kuin korjaavan työn osalta lopullinen työn- ja vastuunjako on jäänyt epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi. Osaltaan tämä haaste aiheuttaa ehkäisevää päihdetyötä harjoittaville kolmannen sektorin toimijoille vaatimuksia yhteistyösuhteiden ja kumppanuuksien rakentamisesta ja hallinnasta. Kuntien järjestämien päihdepalvelujen ja samalla myös ehkäisevän päihdetyön tilaa ja laatua on analysoitu kattavasti viimeaikoina. Stakesin tuottama päihdepalvelujen tilaa käsittelevä raportti toteaakin, että ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan verkostomaisesti viranomaisten, järjestöjen, seurakuntien, elinkeinoelämän ja muiden paikallisten toimijoiden moninaisena yhteistyönä 1. Ehkäisevän päihdetyön käsite on uutena tulokkaana saanut hyvin erilaisia tulkintoja ja määritelmiä. Karlssonin ja Tigerstedtin (2004) mukaan järjestöt ovat päätyneet käyttämän käsitettä korostaakseen toimien paikallisuutta vastapainona kansallisen tason vaikuttamiselle. Toisien tulkintojen mukaan ehkäisevä päihdetyö taas nähdään aiemmin raittiustyön alle ryhmiteltyjen toimien uudeksi yhteen kokoavaksi nimittäjäksi. Suomessa ehkäisevän päihdetyön tulkinta ja se, mitä toiminta pitää sisällään, on siis ollut moninaista. Niinpä ehkäisevän päihdetyön arvioimiseksi on oleellista kiinnittää huomiota siihen, miten toiminta on suunniteltu ja organisoitu sekä millaisia menetelmiä ja toimintamalleja ehkäisevään päihdetyöhön on pyritty kehittämään siinä organisaatiossa (tai verkostossa), jossa toimintaa toteutetaan. Ehkäisevä päihdetyö on saanut avustusta vuonna 2006 Raha-automaattiyhdistykseltä noin 12 miljoonaa euroa. Yleistäen voi sanoa, että tämä rahoitus on kohdistunut toimintamallien kehittämiseen, kehitettyjen toimintamallien implementointiin, tietyille erityiskohderyhmille suunnattavaan työhön, monipuolisten ja innovatiivisten menetelmien kehittämiseen sekä vaikuttamistyöhön. Rahoituksen merkitys kolmannen sektorin toimintamallien kehittämisessä on nähty toimijoiden keskuudessa tärkeänä mahdollisuutena kehittää ehkäisevän päihdetyön toimintaa. Ehkäisevän päihdetyön merkitystä on korostettu voimakkaasti viime vuosina. Päihdeongelmien kärjistyessä ja kuntien resurssien heikentyessä järjestöjen ja kolmannen sektorin rooli kasvaa. Viime vuodet ovat tuoneet lisää päihdetyön organisoitumista sekä ehkäisevän päihdetyön tutkimusta esimerkiksi osana alkoholiohjelmaa. Terveyden edistämisen keskus (Tekry) on koonnut yhteen ehkäisevän päihdetyön toimijoita etsimään ja jakamaan näkemyksiä siitä, mitkä ovat järjestötyön keskeiset toiminta- 1 Inkeroinen, T. & Partanen, A. (2006). Päihdepalvelujen tila Työpapereita 7/2006. Stakes.

9 7 alueet päihdekentällä ja mihin suuntaan työtä pitäisi kehittää. Työn tuloksena syntyi "Järjestöjen päihdeohjelma vuosille ". Ohjelma on esimerkki siitä, miten järjestöjen tekemää ehkäisevää päihdetyötä pyritään jäsentämään ja luomaan uusia toimintamuotoja eri toimijoiden välillä. Ohjelman avulla käydään valtiovallan kanssa vuoropuhelua sekä rakennetaan yhteistyötä ja kumppanuutta. Järjestöt sitoutuvat toteuttamaan tässä ohjelmassa määrittelemiään toimia päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Ohjelmaa käytetään osana sosiaali- ja terveysministeriön kanssa solmittavaa kumppanuussopimusta, joka toimii eräänä alkoholiohjelman toteuttamisen välineenä. Ohjelmallinen lähestyminen kuvaa hyvin niitä jäsentämisen ja organisoinnin vaatimuksia, jota ehkäisevässä päihdetyössä pyritään toteuttamaan. Toimintaperiaatteet ja strategia Toiminnan toteutus ja organisointi (prosessit) Tuloksellisuus Toimintaympäristön analyysi Sisäisen suorituskyvyn analyysi Uudistaminen Toiminnan rakenteiden organisointi Asiakastarpeiden huomioiminen Toimintamallien ja menetelmien luominen Tavoitteiden asettaminen ja arviointi Tulosten mittaaminen Tulokset ja vaikutukset Osaaminen Onko toiminnan vaatima riittävä osaaminen tunnistettu strategiassa ja toiminnan suunnittelussa? Miten osaamista on hyödynnetty toiminnan toteutuksessa ja organisoinnissa? Miten osaaminen on näkynyt tuloksissa? Kumppanuudet ja resurssit Onko resurssien ja kumppanien riittävyys huomioitu strategisessa suunnittelussa? Ovatko resurssit ja kumppanuudet tukeneet toiminnan toteuttamista ja organisointia? Miten resurssit ovat riittäneet? Kuinka kumppanuussuhteet ovat toimineet? Johtaminen Onko toiminnan suunnittelu johdettua? viitekehys Onko toiminnan organisointi ja toteutus ollut johdettua? Onko toiminnan tuloksellisuutta mitattu? Kuvio 1: Arvioinnin viitekehys

10 8 2.2 Arvioinnin lähtökohdat, toteutus ja aineistot Lähestymistapa arviointiin perustuu Euroopan laatupalkintomallin (jatkossa EFQM) filosofiaan toiminnan, tässä tapauksessa ehkäisevän päihdetyön laadukkuudesta. EFQM-mallia sovelletaan laajasti eri laatupalkintokilpailuissa, itsearvioinneissa sekä organisaatioiden kehittämisessä. EFQM-malli toimii kuitenkin hyvin arvioinnin lähtökohtana tarkasteltaessa tiettyä rajatun organisaatiomäärän toteuttamaa toimintaa. EFQM-mallin arviointialueisiin pohjautuva arvioinnin viitekehys on esitetty kuviossa 1. Viitekehystä voidaan hyödyntää toiminnan tuloksellisuuden ja laadukkuuden arvioinnissa yhdessä arviointimalliin sisältyvien yksityiskohtaisempien kysymysten sekä ehkäisevän päihdetyön laatukriteerien kanssa. Lähtökohtaisesti arviointialueita on 6. (1) Toimintaperiaatteet ja strategia (EFQM) tarkastelee sitä kuinka suunnitelmallista tietty toiminta on ja miten hyvin toiminnan suunnittelu on perustunut toimintaympäristön, asiakkaiden ja sisäisen suorituskyvyn analyysiin. a. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 1: Työn kohdentaminen b. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 2: Työn kohdentaminen eri toteutustasoille c. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 3:Työn kohdentaminen määrittelylle ryhmälle (2) Toiminnan toteutus ja organisointi (EFQM-mallin arviointialue prosessit ) tarkastelee sitä, kuinka toiminta on organisoitu, kuinka toiminnan sisällöt eli palvelut ja tuotteet sekä niiden toteutus (työmenetelmät, metodit) on organisoitu. a. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 4: Työn tietoperusta on varmistettu b. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 5: Työn arvot ja etiikka on määritelty c. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 9: Työn toteutusprosessit on valittu (3) Tuloksellisuus (EFQM-mallin tulosalueet 6 9.) tarkastelevat sitä, miten toiminnan tavoitteet on asetettu, onko niiden saavuttamista mitattu / arvioitu ja millaisia tuloksia on saatu aikaan suhteessa toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin. a. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 7: Työlle on asetettu tavoite suhteessa ehkäisevän päihdetyön kohdentumiseen b. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 10: Seuranta ja arviointi on kiinteä osa työtä c. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 11: Työssä varmistetaan laadun osatekijöiden tasapaino d. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 12: Tulokset suhteutetaan alkutilanteeseen (4) Osaaminen (EFQM-mallin arviointialue henkilöstö ) tarkastelee sitä, miten arvioitavassa toiminnassa henkilöstön osaamista on hyödynnetty ja hallittu. (5) Kumppanuudet ja resurssit (EFQM) arviointialueella tarkastellaan millaisia kumppanuussuhteita ja resursseja toimintaan on osoitettu, miten niitä on hallittu ja miten ne ovat tukeneet tavoitteiden saavuttamista.

11 9 a. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 6: Työ on tavoitteellista yhteistoimintaa b. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 8: Työhön tarvittavat resurssit on määritelty (6) Johtaminen (EFQM) arviointialueella tarkastellaan sitä, kuinka toiminnan suunnittelua, toteutusta ja organisointia on johdettu sekä kuinka toimintaa on kehitetty tuloksellisuuden perusteella. Edellä esitetty toiminnan arvioinnin malli tarjoaa yleisen viitekehyksen eri toimintalohkojen arviointiin ja sitä voidaan tarkentaa perustuen EFQM-malliin tai eri toimintapolitiikkojen oleellisiin kysymyksiin. Arviointikysymykset ovat olleet: Millainen on järjestöjen ehkäisevän päihdetyön strategia ja toimintasuunnitelma vuonna 2005? o Miten toimintaympäristön muutospaineet ja asiakastarpeet on otettu huomioon strategiaa laadittaessa? o Miten ehkäisevän päihdetyön strategia laaditaan? o Millaisia tavoitteita on asetettu? Missä toimintaympäristössä työtä tehtiin ja mihin kohderyhmiin toiminta kohdistui? o Miten toimintaympäristöt ja kohderyhmät valittiin? Mikä on ehkäisevän päihdetyön rakenne? o Miten ehkäisevä päihdetyö on organisoitu? o Onko ehkäisevän päihdetyön asema selkeä suhteessa organisaation muuhun toimintaan? Mitkä ovat toiminnan työmuodot ja metodit? o Miten työmuodot ja metodit on valittu? o Miten asiakkaiden ja toimintaympäristön tarpeet otetaan huomioon työmuotoja ja metodeja valittaessa? Mitkä toimintamallit toimivat, kenen ehdoilla ja missä olosuhteissa? o Miten toimintamallien onnistumista arvioidaan? o Millaisia hyviä käytäntöjä löytyy? o Millaisia erityispiirteitä voidaan tunnistaa kouluympäristöön liittyvissä toimintamalleissa? o Miten toiminnalle asetetut tavoitteet on saavutettu? Resurssit ja niiden riittävyys o Ovatko olemassa olleet resurssit (henkilöstö, tilat, laitteet, taloudelliset resurssit) olleet riittäviä? o Miten resursseja on hallittu organisaatiossa ehkäisevän päihdetyön osalta? Yhteistyökumppanit ja yhteistyösuhteiden toimivuus o Ketkä olivat ehkäisevän päihdetyön yhteistyökumppanit? o Miten yhteistyötä hallittiin ja arviointiin? o Millaiset olivat kokemukset yhteistyön toimivuudesta?

12 10 Kuten kysymyksistä nähdään, osa niistä on kuvailevia ja ehkäisevän päihdetyön nykytilaa luotaavia. Arvioinnissa korostuu enemmänkin nykytilan kuvailu ja hyvien käytäntöjen ja haasteiden esiin nostaminen, kuin tilivelvollisuuden näkökulmasta ehkäisevän päihdetyön tuloksellisuuden tai vaikuttavuuden analysointi. Arvioinnin aineistona on käytetty järjestöjen edustajien sekä sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten haastatteluja, järjestöjen toimintakertomuksien ja ehkäisevän päihdetyön työmenetelmistä kertovien asiakirjojen analyysiä, sähköistä kyselyä, näitä aineistoja syventäviä tapaustutkimuksia sekä muuta täydentävää dokumenttiaineistoa. Arvioinnissa toteutettiin itsearvioinnin sekä tiedon keräämisen yhdistävä kysely, joka välitettiin järjestöjen yhteyshenkilöille. Kyselyä pyydettiin välittämään järjestössä eteenpäin niille henkilöille, jotka vastaavat / toteuttavat ehkäisevää päihdetyötä ko. organisaatiossa. Kyselyyn vastasi 53 henkilöä. Eniten vastauksia tuli Myllyhoitoyhdistys ry:ltä, Elämä on parasta huumetta ry:ltä ja Terveys-Hälsan ry:ltä. Kahdelta järjestöltä (Folkhälsan ja Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö) ei saatu vastauksia sähköiseen kyselyyn. Kyselyn profiilista voidaan todeta, että vastaajista viidennes on järjestöjen toiminnanjohtajia ja noin kolmannes projektityöntekijöitä. Lähes puolet työskentelee tietyille kohderyhmille suunnatussa kohdennetussa ehkäisevässä työssä ja noin 40 prosenttia yleisessä ehkäisevässä työssä. Arviointiprosessissa toteutettiin tapaustutkimuksia. Tutkimusten kohteena olivat Elämäntapaliitto ry, Elämä on parasta huumetta ry, Elämän Sankarit ry sekä FSN-MHN. Tapaustutkimukset perustuivat dokumentaatioon analyysiin sekä valiten haastatteluihin ja/tai osallistuvaan havainnointiin. Arviointiprosessin lopussa järjestettiin vuorovaikutteinen tuloskoulutus.

13 11 3 Arvioinnin havainnot 3.1 Ehkäisevän päihdetyön strategia Ehkäisevän päihdetyön strategia ja toimintasuunnitelma järjestöissä Osalla järjestöistä ehkäisevän päihdetyön strategia on dokumentti- ja haastatteluaineistojen valossa kiinteä osa järjestön perustehtävää (missiota). Toisilla järjestöillä ehkäisevä päihdetyö on vain toiminnan yksi osa-alue. Käytännössä kyselyaineistossa lähes kaikki vastaajat näkevät ehkäisevän päihdetyön kuitenkin tärkeässä roolissa organisaation perustehtävää suoritettaessa. Ehkäisevän päihdetyön strategia ja toimintasuunnitelma on arvioinnin kohteena olevissa järjestöissä: Järjestöt, joiden toiminta-ajatus perustuu ehkäisevään päihdetyöhön ja joille koko toimintasuunnitelma edustaa ehkäisevän päihdetyön strategiaa. Näille järjestöille ehkäisevä päihdetyö on keskeinen osa toiminta-ajatusta. (esim. Elämäntapaliitto, EOPH, Raittiuden ystävät, Elämän sankarit, Irti Huumeista Ry, Kran, Finlandssvenska nyhketersförbund) Ohjelmalliseen ja strategiseen suunnitteluun pohjautuvat järjestöt (yleensä suuremmat ja paremmin resursoidut). Näille järjestöille ehkäisevä päihdetyö on yksi toiminnan osa-alue. (esim. Elämäntapaliitto, Sininauhaliitto, Terveyden edistämisen keskus) Järjestöt, joiden ehkäisevän päihdetyön strategia on vain pieni osa muuta toimintaa (esim. A-klinikkasäätiö, Folkhälsan, Helsingin diakonissalaitoksen säätiö, Jyväskylän päihdepalvelusäätiö, Myllyhoitoyhdistys) Järjestöt, joilla ei ole tällä hetkellä varsinaista strategista otetta ehkäisevän päihdetyön toteutukseen. (KAN, Punainen risti, Terveys-Hälsan ry) Varsinaista ehkäisevän päihdetyön strategiaa tai toimintasuunnitelmaa ei kovinkaan monella järjestöllä ole. Keskeistä on se, miten ohjelmallista ja suunnitelmallista järjestöjen toiminta ylipäätään on ja miten sellainen haastava ja usein epämääräinen alue kuin ehkäisevä päihdetyö integroidaan mukaan tähän toiminnan suunnitteluun. Näin ollen myöskään varsinaista ehkäisevän päihdetyön strategian laadintaprosessia ei järjestöissä esiinny, vaan tämä tapahtuu osana järjestöjen omaa toiminnan suunnittelun prosessia. Ehkäisevän päihdetyön nykytilaa tarkasteltaessa myös yhteiskunnallisten tarpeiden ja muutospaineiden huomioiminen strategian laadinnassa on tärkeää. Kyselyyn vastanneiden henkilöiden mukaan järjestöt kartoittavat hyvin yhteiskunnalliset tarpeet ja suunnittelevat toimintansa vastaamaan näihin. Myös ehkäisevän päihdetyön suunnitteluun kiinnitetään vastaajien mielestä tarpeeksi huomiota. Asiakastarpeiden tunnistamisessa käytettyjä suosittuja toimintamuotoja ovat kansallisissa verkostoissa toimiminen poliittis-hallinnollisella tasolla ja esim. Stakesin, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen tutkimustiedon hyödyntäminen. Myös työntekijöiden hiljaista tietoa ja omaa havainnointia hyödynnetään. Alueellista verkostotyöskentelyä (sekä viranomaisverkostoa että muita verkostoja) käytetään myös tarpeiden tun-

14 12 nistamisessa, mutta suhteessa vähemmän kuin ensin mainittuja keinoja. Kaikkiaan järjestöjen mukana oleminen erilaisissa yhteiskunnallisissa prosesseissa takaa tarpeiden tunnistamisen. On kuitenkin syytä kiinnittää huomiota siihen, että järjestöjen perinne ja ajan kuluessa muodostuneet verkostot ja käsitykset muokkaavat sitä, mistä näkökulmasta asiakastarpeita tunnistetaan. Tämä nousee vahvasti esiin haastatteluaineistossa. Eräs keskeisimpiä kysymyksiä ehkäisevän päihdetyön strategian nykytilanteessa on se, millaisia tavoitteita ehkäisevälle päihdetyölle asetetaan? Muutamia esimerkkejä on jo siitä, että Stakesin ehkäisevän päihdetyön laatukriteerejä käytetään ehkäisevän päihdetyön jäsentämiseen ja myös tavoitteiden asettamiseen. Ehkäisevän päihdetyön tavoitteiden asettamisesta voidaan asiakirja- ja haastatteluaineiston perusteella tehdä seuraavia havaintoja. Tavoitteenasettelu on yleensä hyvin pitkälti toiminta-alueeseen ja toimintasektoriin sidottuja. Seuraavassa on tunnistettu kaikkien arvioinnin kohteena olleiden järjestöjen tapa asettaa tavoitteita. Näistä tavoitteista voidaan tunnistaa viisi kategoriaa, joiden alla on tarjottu konkreettisia esimerkkejä siitä, millaisia tavoitteita järjestöt toiminnalleen asettavat. Kategoria 1: Yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen liittyvät tavoitteet Esim. Päihdehaittojen vähentäminen yhteiskunnassa Päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä aseman parantaminen. Lasten suojelemisen näkökulman esiin nostaminen ehkäisevän päihdetyön tekemisessä Kohderyhmän päihteiden käytön ja muun ongelmakäyttäytymisen vähentäminen Valtakunnallisena mallina toimiminen Kohderyhmän kannalta relevanttien sidosryhmien (esim. aikuiset ja kasvattajat) tietotaidon lisääminen huume- ja päihdekysymyksissä o Tai esim. vanhemmuuden tukeminen kasvatustyössä Vaikuttaminen järjestön toiminnan kannalta oleellista päihdettä koskeviin tietoihin ja asenteisiin Päihteettömän elämäntavan esille nostaminen valtakunnallisella tasolla Vaikuttaminen päihteiden käyttöä synnyttäviin olosuhteisiin ja käyttöä tukevaan kulttuuriin Kategoria 2: Toiminnan kehittämiseen ja palvelujen tarjontaan liittyvien palvelujen tuottaminen Esim. monipuolisten päihdeongelmaisten ja heidän läheisten palvelujen tuottaminen valtakunnallisesti / alueellisesti Segmentoidun kohdennetun ehkäisevän päihdetyön toteuttaminen Uusien toimintamuotojen kehittäminen Mukana olevien tahojen kasvatusohjelmien kehittäminen

15 13 Ehkäisevän työn vaikuttavuuden lisääminen ja tehostaminen sekä laadun parantaminen Päihteettömien harrastus- ja toimintaympäristöjen luominen Kategoria 3: Operatiiviset ja toiminnalliset tavoitteet Perustyön ja käytössä olevan työmenetelmän toteuttaminen keskeisten kohderyhmien keskuudessa Uuden valistusmateriaalin tuottaminen Kategoria 4: Organisaatioiden kehittämiseen, verkostoitumiseen tai muuhun yhteistyöhön liittyvät tavoitteet Järjestöjen välisen yhteistyön vahvistaminen sekä uusien rakenteiden luominen paikallis- ja aluetason toiminnan tehostamiseksi Yhteistoiminnan syventäminen (jossakin substanssikysymyksessä) Toimia julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä sekä jossain tilanteissa myös seudullista ja alueellista toimintaa kehittävänä ja kokoavana tahona Kategoria 5: Toiminnalle asetetut taloudelliset tuottotavoitteet Palvelujen laskuttaminen siten, että voidaan kattaa vapaehtoisten matka- yms. kuluja Projektikohtaiset taloudelliset tavoitteet Kumppaneiden ja tilaajien maksutasot, joille on asetettu oma tavoite (esim. vuositasolla) Myynti- ja tulostavoitteet, jolloin palvelujen maksajina ovat lähinnä työyhteisöt Näistä erityisesti ensimmäiseen kategoriaan liittyviä tavoitteita on hyvin haastava mitata. Tästä huolimatta järjestöjen itsearvioinnin perusteella ehkäisevän päihdetyön tavoitteiden koetaan olevan selkeitä vastanneiden järjestöjen kohdalla ja toimintamallien valitsemiseenkin kiinnitetään riittävästi huomiota. Suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että tavoitteet on asetettu siten, että ne voidaan saavuttaa. Noin 80 % vastaajista on sitä mieltä, että asetetut tavoitteet ovat sellaisia, että niiden toteutumista voidaan mitata. Suunnilleen saman vastaajista myös sanoo, että toimenpiteet on suunniteltu tarkasti ja niiden toteutumista seurataan järjestelmällisesti. Tavoitteita koskevista kysymyksistä toiseksi eniten hajontaa aiheutti väite kohderyhmä on määritelty täsmällisesti ja sen tavoittamisessa onnistuminen on todennettavissa. Tätäkin väitettä puolsi 60 prosenttia vastaajista, mutta täysin tai jokseenkin eri mieltä oli 14 prosenttia. Noin puolet henkilöistä vastasi, ettei järjestön toiminnalle ole asetettu taloudellisia (tuotto)tavoitteita, kun taas noin 30 prosenttia ilmaisi, että sellaisia järjestöltä löytyy. Asetetut tuottotavoitteet liittyvät usein koulutuksista ja luennoista laskuttamiseen siten, että tilaisuuksien toivotaan tuottavan kouluttajien palkan. Lisäksi esimerkiksi materiaalin myyntitulojen odotetaan yleisesti kattavan materiaalin valmistuskustannukset. Voi-

16 14 ton tekeminen ei yhdellekään vastanneista järjestöistä ole itseisarvo vaan tilanteissa, joissa järjestöillä on tuloja tuottamistaan palveluista, nolla tuloksen tekeminen nähtiin järkevänä. Mielekkäinä tapoina muodostaa tavoitteita pidetään saavutettavia konkreettisia, paikallisia ja rajattuja tavoitteita. Ehkäisevän päihdetyön luonteen vuoksi tavoitteen asettelua projektimuotoiselle työlle nähdään vaikeana verrattuna pitkäjänteisen perustyön tavoitteen asetteluun. Vaikuttavuustavoitteet järjestöillä liittyvät usein laajoihin ilmiöihin, kuten kokonaiskulutuksen laskemiseen, tiedon lisääntymiseen, kokeilu- ja aloitusiän nousemiseen, asenteiden muuttumiseen ja riippuvuuden vähenemiseen. Lisäksi usein mainitaan julkisen keskustelun herättäminen sekä järjestön näkyvyyden lisääminen. Työn laadullisia tavoitteita pidetään tärkeänä, kuten myös työntekijöiden sitoutumista ja työn mielekkyyttä. Tavoitteenasetteluun liittyvät vastaukset kertovat myös teoria- ja menetelmätiedon tasosta: ovatko tavoitteenasettelut realistisia, konkreetteja ja todennettavia vai tyydytäänkö yleisiin ja abstrakteihin. Jälkimmäinen valinta viittaa siihen, ettei omalle työlle välttämättä ole asetettu perusteltuja vaikuttavuusodotuksia. Vastauksia tarkasteltiin kahdella ulottuvuudella: kuvataanko yleisiä ja yhteisiä ehkäisevän päihdetyön tavoitteita vai oman järjestön spesifejä tavoitteita. Edellinen valinta ei anna kuvaa työn tietopohjaisesta kohdistamisesta, jälkimmäinen kertoo siihen kiinnitettävän huomiota. Toinen ulottuvuus on tavoitteiden yleisyys ja abstraktius vs. täsmällisyys, realistisuus ja todennettavuus. yleinen spesifi konkreetti abstrakti Vastauksista valtaosa sijoittui nelikentässä alas oikealle: tavoitteita kuvattiin omalle järjestölle ominaisesta näkökulmasta, mutta niitä ei kuvattu muutoksina kohderyhmän tilanteessa vaan useimmiten kuvattiin omaa toimintaa tai omia pyrkimyksiä. Toiseksi yleisin vastaustyyppi sijoittui vasempaan yläruutuun: tavoitteenasettelut siellä ovat kyllä konkreetteja ja todennettavia (esimerkiksi alkoholin kulutuksen kääntäminen laskuun), mutta oman toiminnan vaikuttavuutta ei tämän tehtävänmäärittely pohjalta juuri voi arvioida. Kaikkiaan vastaukset osoittivat tarvetta kiinnittää enemmän huomiota työn kohdentamiseen ja tavoitteenasetteluun. Oppimisen mahdollisuus: Elämäntapaliitto on organisoinut tavoitteenasetteluaan pitkäjänteisesti. Huolimatta siitä, että järjestön toimintasuunnitelma on itse asiassa sen ehkäisevän päihdetyön strategia, on järjestöllä ollut tapana laatia kolmivuotiset suuntaviivat toiminnan toteuttamiselle. Tämänkaltainen tavoitteenasettelu tuo pitkäjäntei-

17 15 syyttä ehkäisevän päihdetyön kehittämiseen. Linjat valmistellaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja niiden valmistelusta vastaa järjestön kesäkuun vuosikokous. Toisaalta vuoden tasolla toteutetaan toiminnan suunnitteluprosessia joka tukeutuu suuntaviivoihin. Vuositasolla jokaiselle tiimille asetetaan myös omia tavoitteitaan ja näitä konkretisoidaan tavoiteasettelulla. Järjestöllä on käytössään kannustava palkkausjärjestelmä, joka perustaa arvioitaan myös edellä mainittuihin pitkän tähtäimen suuntaviivoihin. Elämäntapaliiton pitkän tähtäimen ehkäisevän päihdetyön tavoitteet ovat samansuuntaisia laajoja yhteiskunnallisia tavoitteita, kuin esimerkiksi alkoholiohjelmassa, mutta niiden vuosittainen konkretisointi tiimitasolla on tärkeää. Ehkäisevän päihdetyön organisoinnissa noudatetaan järjestössä tiimirakennetta ja näin ollen toiminnan suunnittelu on ehkäisevän päihdetyön organisointia Ehkäisevän päihdetyön toimintaympäristöt ja kohderyhmät Ehkäisevän päihdetyön strategian ja nykytilan hahmottamiseksi arvioinnissa tarkasteltiin myös sitä, millaisessa toimintaympäristössä ehkäisevää päihdetyötä tehdään ja mitkä ovat toiminnan kohderyhmät. Kaikkiaan kohderyhmät ovat hyvin monipuoliset ja tulevat kattaneeksi pääasiassa elämän koko kirjon. Seuraavan sivun kuviossa on kuvattu sitä, millaisia kohderyhmiä ehkäisevän päihdetyön järjestöillä on ja aikovatko järjestöt panostaa näihin kohderyhmiin. Kuviossa vasen akseli kuvaa sitä, kuinka järjestöt arvioivat oman panostuksensa kasvattamisen tärkeyttä. Arvo 3 tarkoittaa, että roolia tulisi entisestään kasvattaa. Vastaavasti y-akseli kuvaa sitä, onko ko. kohderyhmä järjestön toiminnan kannalta relevantti. Kuten kuviosta nähdään, kohderyhmien ulkopuolelle yleensä jäävät ainoastaan alle kouluikäiset, eläkeläiset ja korkeakoulujen opiskelijat. Näistä jälkimmäiseen kategoriaan aiotaan kuitenkin jatkossa panostaa. Oppimisen mahdollisuus: Korkeakouluopiskelijoiden suhteen ehkäisevä päihdetyö on jäänyt vähäisemmälle huomiolle. Mäyräkoirasta Sikspäkkiin -hankkeessa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja Elämäntapaliitto toimivat yhdessä, jotta opiskelijoiden alkoholinkäyttö muuttuisi haitattomampaan suuntaan. Tavoite on herättää kriittistä keskustelua alkoholinkäytöstä opiskelijakulttuurissa ja vähentää alkoholinkäytöstä aiheutuvia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. Hanke on osa alkoholiohjelmaa ja esimerkki vähemmälle huomiolle jääneeseen kohderyhmään kohdistuvasta työstä. Haastattelujen kautta välittyy kuitenkin näkemys siitä, ettei kaikkia kohderyhmiä aina tavoiteta. Erittäin paljon toimintaa tuntuu kohdistuvan nuoriin. Ylipäätään painopiste tuntuu tällöin olevan ensimmäisen kokeilun ehkäisemisessä ja erityisesti nuorten päihteiden käytön ehkäisemisessä. Tälle työlle on olemassa luonnolliset perustelut. Haastattelujen kautta välittyy kuitenkin kuva, ettei huomiota välttämättä riittävissä määrin kiinnitetä esimerkiksi työssä olevien ihmisten (erit. miesten) ehkäisevään päihdetyöhön tai vanhempien, työelämästä eläköityvien ihmisten ehkäisevään työhön.

18 Ehkäisevän päihdetyön toteuttaminen Ehkäisevän päihdetyön organisointi Ehkäisevää päihdetyötä toteuttavien henkilöiden näkökulmasta ehkäisevän päihdetyön roolia suhteessa muuhun järjestön toimintaan pidettiin kaiken kaikkiaan hyvinkin selkeänä. Sellaisissa järjestöissä, jotka tekevät päihdealalla myös korjaavaa hoitotyötä, muutama vastannut koki roolin jonkin verran epäselvempänä. Ehkäisevä päihdetyö nähtiin kaiken kaikkiaan tärkeässä roolissa kaikissa kyselyyn osallistuneissa järjestöissä [keskiarvopisteet. 4.83/5]. Vain kahden järjestön edustajat sanovat, että väite ehkäisevä päihdetyö on keskeinen osa koko järjestön toimintaa ei kuvaa järjestöä lainkaan tai hyvin vähän. Muuten väitteen kanssa ollaan samaa mieltä. Noin 15 prosenttia henkilöistä vastaa, että väite ehkäisevä päihdetyö on selkeä osa koko järjestön toimintaa kuvaa järjestöä hyvin vähän tai ei lainkaan. N. 80 % oli väitteen kanssa samaa mieltä. Kiintoisaa on huomata, että hajonta on joidenkin järjestöjen kohdalla suhteellisen suuri. Tämä kuvastaa jossain määrin tietyissä organisaatiossa ehkäisevän päihdetyön epäselvyyttä. Suunnilleen saman verran kuin edellä oli

19 17 kannattajia ja vastustajia väitteellä ehkäisevä päihdetyö on selkeä osa organisaatiomme funktionaalista rakennetta. Tarkasteltaessa ehkäisevän päihdetyön organisoitumista voidaan hahmottaa yleisesti seuraavia toimintamalleja / organisoitumistapoja Keskustoimistojen tehtävänä on koordinoida ja tukea alueorganisaatioiden / jäsenyhdistysten toimintaa (laadun kehitys; toimintaympäristö; arviointi; ohjaaminen) Palvelualueittainen organisointi, joissa substanssipalvelut voivat olla joko kokonaan tai osittain ehkäisevää työtä Ehkäisevä päihdetyö on löyhästi integroitu osaksi korjaavan työn toimintamuotoja (päivystysklinikat, kuntokeskukset, päihdepisteet etc.) Hyödyntäen vapaaehtoistyötä aluetasolla Ehkäisevän päihdetyön organisointiin liittyvä keskeinen haaste on se, missä määrin sitä organisoidaan omaksi näkökulmakseen tai integroidaan osaksi muita prosesseja (esim. korjaava toiminta, koulutus, valistus yms.). Tähän liittyy läheisesti se, millaisia työmuotoja ja työmenetelmiä kukin järjestö käyttää Ehkäisevän päihdetyön työmuodot ja menetelmät Oheisessa taulukossa on kuvattu järjestöjen ehkäisevän päihdetyön toimintatapoja. Tiedotus- ja koulutus/konsultointitoiminta johtavat ylivoimaisesti. Taulukon ulkopuolelta esille nousseita menetelmiä ovat vertaistukiryhmätoiminta, neuvontapistetoiminta, puhelin- ja sähköpostineuvonta, interaktiiviset verkkopalvelut, vaikuttamistoiminta, pelit, verkostoyhteistyö, kurssitoiminta sekä riskiryhmien ja päihteiden käyttäjien kohtaaminen (varhainen puuttuminen). Ehkäisevässä päihdetyössä käytetyt toimintatavat Vastaus lkm %i 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1. Tiedotustoiminta (julkaisut, mediakampanjat, internet) 48 90,57% 2. Koulutus- ja konsultointi 49 92,45% 3. Seminaarit 34 64,15% 4. Koulutyöskentely 40 75,47%

20 18 5. Tutkimus- ja kehitystoiminta 32 60,38% 6. Tapahtumien ja/tai leirien järjestäminen 37 69,81% 7. Kohtaamispaikat 16 30,19% 8. Keskustelutilaisuudet 27 50,94% 9. Hoito- ja kuntoutuspalvelut 12 22,64% 10. Kampanjat ja kilpailut 20 37,74% 11. Tukihenkilötoiminta 8 15,09% 12. Muu, mikä 16 30,19% Menetelmien valinta, valintojen perusteleminen ja vaikuttavuuden osoittaminen Julkisin varoin rahoitetulta ehkäisevältä päihdetyöltä edellytetään vaikuttavuutta: sen on konkreetilla ja todennettavalla tavalla synnytettävä yksilöiden käyttäytymisessä tai heidän elinympäristössään työn tavoitteiden mukaisia muutoksia. Vaikuttavan työn yksi edellytys on tutkimuspohjainen tieto työn menetelmistä ja taustateorioista sekä arviointitutkimuksen tuloksista. Ehkäisevältä päihdetyöltä ei voi edellyttää täydellistä näyttöön perustuvuutta, jolloin työtä olisi lupa pitää vaikuttavana vain, jos muutokset pystyttäisiin osoittamaan toteen ennen jälkeen-mittausten ja kontrolliryhmän avulla. Ensinnäkin kustannus- ja resurssivaatimukset olisivat liian korkeat suurelle osalle toimijoista; toiseksi koeasetelmaa on vaikeaa soveltaa mutkikkaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen mittaamiseen; ja kolmanneksi tällainen vaatimus saattaisi vinouttaa itse työtä: valittaisiin helposti mitattavia interventioita sivuuttaen muut, työn yhteiskunnallista hyödyllisyyttä ehkä paremmin kuvaavat kriteerit. Vaikuttavuus on perusteltavissa väljemmin: tieteellisen näytön sijasta on vaadittava perusteltua, tutkimustietoon nojautuvaa odotusta vaikuttavuudesta. Evidence-based prevention on kaavamaisesti sovellettuna epätarkoituksenmukainen vaatimus. Vaadittavan tasoista perusteltua vaikuttavuuden odotusta voivat paremmin kuvata termit theory-based ja research-informed. On hallittava ja hyödynnettävä tutkimus- ja teoria-

21 19 tietoa sekä muuta tarpeellista taustatietoa (toimintaympäristöstä, päihdetilanteesta jne.) niin, että pystyy perustelemaan hankkeensa: miksi juuri kyseinen interventio on valittu kaikista mahdollisista ja millä perusteella odottaa sen vaikuttavan. Tärkeimmät perusteltavat asiat ovat 1. Intervention tarve ja kohdentaminen: millä perusteilla on valittu se riski, ongelma, tilanne sekä kohderyhmä, johon on päätetty puuttua, sekä 2. Menetelmien valinta: millä perusteella on syytä uskoa, että juuri valituilla keinoilla pystytään parhaiten vaikuttamaan nimettyyn riskiin tai ongelmaan Olemassa oleva tutkimustieto tarjoaa keinoja perustella uskottavasti intervention vaikuttavuus ja suunnitella arviointi niin, että vaikuttavuus voidaan tyydyttävästi todentaa. Kysymys on usein puuttumisesta niin sanottuihin välittäviin tekijöihin (suojaaviin tekijöihin ja riskitekijöihin) ja sen osoittamisesta, että niihin on pystytty vaikuttamaan. Oppimisen mahdollisuus. Eräässä valtakunnallisessa huumetiedotuskampanjassa asetettiin yhdeksi osatavoitteeksi tukea ja rohkaista vanhempia keskustelemaan huumeista kotona lastensa kanssa. Taustaoletuksina oli useista lähteistä saatu tieto siitä, että vanhemmat kokevat tämän vaikeaksi tiedon puutteen takia ja toisaalta tutkimustieto siitä, että tällainen keskustelu omien vanhempien kanssa on huumeiden käytöltä ja ongelmakäytöltä suojaava tekijä. Hankkeen arvioinnissa voitiin todeta, että vanhemmat olivat tutustuneet kampanja-aineistoon ja sen rohkaisemina aloittaneet lastensa kanssa keskustelun huumeista. Tämä empiirinen tieto yhdistettynä aiempaan tutkimustietoon tällaisen keskustelun vaikutuksista antoi perustelun uskoa, että kampanja vaikutti myös lopulliseen tavoitteeseensa, huumeiden käytön ja huumeongelmien vähentämiseen, vaikka tuon lopputuloksen osoittaminen tutkimuksin ehkä olisikin metodisesti mahdotonta. Tutkimustiedon rinnalla on arvoa annettava myös asiantuntijoiden ja kokeneiden toimijoiden kokemustiedolle, sillä kaikista kysymykseen tulevista ja hyödyllisistä menetelmistä ja lähestymistavoista ei aina ole olemassakaan relevanttia tutkimustietoa. Tutkimustieto ei myöskään aina tavoita sellaisia tilanne- ja paikallisia muuttujia, joilla voi olla suuri merkitys toiminnan vaikuttavuudelle. Ja erityisesti huumetyössä tutkimus ei aina riittävän nopeasti heijasta ilmiökentän muutoksia, joihin kuitenkin on voitava usein reagoida nopeasti. Ehkäisevässä päihdetyössä on joukko vakiintuneita menetelmiä ja lähestymistapoja. Näiden vaikuttavuudesta ja sen ehdoista eri kohderyhmissä ja oloissa on runsaasti tutkimustietoa. Menetelmillä puolestaan on omat taustateoriansa ja -oletuksensa. Käytännön työssä valittavana on siis joko tietty tunnettu ja vakiintunut tai itse kehitetty lähestymistapa tai menetelmä. Etenkin jälkimmäisessä tapauksessa teoriatiedon merkitys korostuu: on kyettävä selittämään, mihin taustaoletuksiin oma menetelmä perustuu ja millä perusteella uskoo sen vaikuttavuuteen. Käytännössä ei siis pidä vaatia vaikuttavuuden tieteellistä todistamista vaan vakuuttavia argumentteja. Ehkäisevän päihdetyön tulevaisuuden sekä osaltaan myös järjestöjen ehkäisevän päihdetyön menetelmien kuvaamiseen liittyy ehkäisevän päihdetyön määritelmän pohtiminen. Arvioinnin aineistossa nousee vahvasti esiin ehkäisevän päihdetyön laatukriteerien, laatutähden mahdollinen ja potentiaalinen merkitys ehkäisevää päihdetyötä jäsennettäessä. Ehkäisevä päihdetyö hahmottuu arvioitavissa järjestöissä kuitenkin varsin moniulotteisena. Näitä käsitteellisiä ulottuvuuksia ovat ainakin seuraavat:

22 20 Ehkäisevä päihdetyö toimintana, jolla toivotaan voitavan vaikuttaa päihteiden käytön ja kokeilujen aloittamiseen ja asenteisiin mutta myös haittojen ehkäisyyn. Tässä näkökulmassa hoitotyö ei ole ehkäisevää työtä, mutta ehkäisevä työ sisältyy myös varsinaiseen hoitotyöhön Päihteisiin liittyvän tiedon antaminen eri kohderyhmille eri muodoissa Ihmisten saaminen itse toimimaan ennaltaehkäisevästi lähinnä tiedon lisääntymisen kautta Ehkäisevä päihdetyö näyttäytyy toiminnan päämääränä ja vaikuttamisena Vuorovaikutuksellinen yhteys kohderyhmien kanssa Vaihtoehtoisen toiminnan, toimintamuotojen ja toimintaympäristöjen tarjoaminen Pitkäkestoinen kumppanuus eri sidosryhmien kanssa eri toteutuksissa Ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöä vaikuttamalla päihteiden saatavuuteen, päihteitä koskeviin asenteisiin Toimintaa, jonka tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia Lähes kaikki työ, mitä tehdään korjaavan työn lisäksi Ehkäisevä päihdetyö nähdään tavoitteiden kautta: tavoitteena on asioita x, y z. Esim. kokonaiskulutuksen sekä niihin liittyvien haittojen vähentäminen, nuorten päihteidenkäytön aloitusiän myöhentäminen etc. Yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttaminen Sekundäärinen ja tertiäärinen ehkäisy Edellä mainitut ulottuvuudet ovat vain ylätasolle viety kategorisointi siitä kirjosta, jota kyselyyn vastanneet ja haastatellut järjestöt mainitsevat ehkäisevästä päihdetyöstä. Ne järjestöt, joilla ehkäisevä päihdetyö on keskeisessä osassa järjestön toimintaa, hahmottavat ehkäisevän päihdetyön selkeästi tietyn tyyppiseksi toiminnaksi ja työmuodoksi tai strategisiksi tavoitteiksi. Käytännössä ehkäisevän päihdetyön rakenne vaikuttaa myös olevan jäsentyneempää (esim. rooli suhteessa organisaation selkeämpi), jotka näkevät ehkäisevän päihdetyön selkeinä tavoitteina tai erilaisina menetelminä. Vastausten voi tulkita antavan viitettä siitä, toimitaanko ajanmukaisessa, tiedollisesti perustellussa ehkäisevän päihdetyön kehyksessä vai pikemmin perinteen ohjaamana, vakiintuneita ja itsestään selviksi muuttuneita työtapoja jatkamalla. Edellistä osoittavat viittaukset työn olennaisiin ulottuvuuksiin (esimerkiksi täsmennettyihin tavoitteisiin, työmenetelmiin, kohderyhmiin, vaikutuskohteisiin ja toteutustasoihin, kysynnän, tarjonnan tai haittojen ehkäisemiseen tai suoraan ja epäsuoraan vaikuttamiseen), kun taas jälkimmäistä asennoitumista heijastaa vastauksen rajoittuminen hyvin yleisiin luonnehdintoihin tai vastaaminen nimeämällä yksi tai muutama toiminto. Avovastaukset voi tässä suhteessa jakaa kolmeen ryhmään seuraavasti:

23 21 Luonnehdinta Kriteeri lkm % ajanmukainen kokonaisnäkemys monipuolinen, tietoisia valintoja sisältävä näkemys perinteeseen nojaava kapea näkemys erotettavissa vähintään kolme ehkäisevän päihdetyön olennaista ulottuvuutta erotettavissa joitakin ulottuvuuksia, mutta vähemmän kuin kolme; lisäksi viitattu kohderyhmään, menetelmään tai tavoitteeseen. erotettavissa tai ylivertaisena vain yksi ulottuvuus Yhteensä Perinteistä näkemystä edustavista vastauksista valtaosassa ehkäisevä päihdetyö ymmärrettiin vain valistukseksi. Ehkäisevän päihdetyön tulevaisuutta luodattiin myös kysymällä ehkäisevän päihdetyön kentän muutoksia avovastauksin. Vastauksista voi päätellä, millaiseen tietoon ja mihin tietolähteisiin vastaajien käsitykset päihdetilanteesta, päihteiden riskeistä ja ominaisuuksista sekä kohderyhmistä perustuvat. Päätelmiä: Valtakunnallista tutkimustietoa päihdetilanteen kehityksestä hyödynnetään laajalti. Päihdepolitiikan muutoksia ja muutosten seurauksia seurataan ja eritellään osassa järjestöjä tarkasti (esimerkiksi alkoholin hinnan vaikutukset ja laajat yhteiskunnalliset kehitystrendit). Omaa havaintotietoa hyödynnetään siinä rinnalla, mutta tämän tiedon laatu vaihtelee tarkkaan dokumentointiin perustuvista analyyseistä epäkriittisesti omaksuttuihin tuntemuksiin. Yksittäiset viittaukset kansallisiin strategioihin ja EU-tason menetelmätyöhön kertovat oman toiminnan ymmärtämisestä osana laajoja strategioita. Näitä aineistossa kuitenkin oli vähän. Oppimisen mahdollisuus: Elämä on parasta huumetta ry on panostanut vuorovaikutuksellisten menetelmien kehittämiseen. EOPH:n ehkäisevän päihdetyön toimintamalli perustuu vuorovaikutukselliseen toimintaan lasten ja nuorten sekä heidän kanssaan toimivien aikuisten kanssa. Hyvänä käytäntönä tässä nostetaan erityisesti esille Hubu -menetelmään eli vuorovaikutteinen ja kohtaava toimintatapa, jonka pyrkimyksenä on olla siellä, missä nuorten arki on. Hubu -menetelmän tueksi EOPH tarjoaa erilaisia keskustelu ja tiedonsaantimahdollisuuksia internetin, puhelimen ja mobiilipalveluiden (mhubu) kautta. Erityisesti suosiotaan on kasvattanut virtuaali-hubu, jossa Hubu menetelmää käytetään nuorten suosimassa internetin Habbo-hotellissa. Kohderyhmät & Prosessi Kohderyhmänä toiminalle ovat lapset ja nuoret. Pääsääntöisesti Hubu -menetelmän

24 22 mini-interventiota käytetään ylä- ja alakouluissa keskustelun helpottajana. Menetelmässä osallistujat voivat tuoda mielipiteensä esille anonyymisti, mikä mahdollistaa avoimen keskustelun ja ryhmäpaineesta riippumattoman rehellisen tiedonkeruun. Menetelmän myötä on mahdollista kerätä ja vertailla ryhmäkohtaista tietoa lasten ja nuorten päihdetietämyksestä ja asenteista. Tietoa käytetään vanhempainilloissa, joissa voidaan myös käyttää Hubu -menetelmää keskustelun jäsentämisessä. Hubu menetelmään liittyy olennaisesti myös Hubu & YleX -kiertueen hyvinvointikysely, joka toteutetaan usealla paikkakunnalla kiertueen aikana. Hubu -menetelmässä käytetään tietokonetta, videotykkiä ja äänestysjärjestelmää, jossa osallistujat saavat anonyyminä vastata seinälle heijastettaviin kysymyksiin. EOPH:n työntekijät käyvät heti läpi kysymykseen tulleet vastaukset ja niiden antamasta tiedosta keskustellaan ryhmän kanssa. Vastaukset tallennetaan koneelle, joten niistä voidaan myöhemmin kerätä kooste tietyn ryhmän tai luokkatason tiedoista ja asenteista päihteitä koskevissa asioissa. Kerätyn tiedon hyödyntäminen vanhempainilloissa ja päihdetyön konkreettisten toimenpiteiden kehittämisessä on tärkeä osa menetelmää. Prosessin kulku 1. Hankekokonaisuuden suunnittelu 2. Sovitaan käytettävistä menetelmistä ja palveluista: interventio ja/tai tiedonkeruu, analysointi, raportointi, tiedottaminen, seuranta jne. 3. Toteutetaan sovittu työskentely ja tuotetaan raportti 4. Hyödynnetään työskentelyn tuloksia: järjestetään aluefoorumi, vanhempainilta, opettajien kokous tai vaikkapa nuorille suunnattu konsertti osana hanketta. 5. Rakennetaan paikallisten toimijoiden kanssa suunnitelma hankkeen jatkosta ja tarjotaan konkreettisia toimintamalleja ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen ja osallistutaan siihen kumppanin tarpeen mukaan. 6. Toteutetaan uusi interventio lasten parissa tai tehdään ed. toimien arviointi tiedonkeruuna. Esimerkki samantyyppisistä menetelmistä: Elämä on parasta huumetta ry ja Elämän sankarit ry: Järjestöt käyttävät samaa vuorovaikutteista äänestysmenetelmää lasten ja nuorten parissa pitämissään koulutuksissa. Menetelmän käyttäminen vaikuttaa pohjautuvan samanlaisiin huomioihin keskusteluiden vetämisestä lasten ja nuorten parissa. Interaktiivinen koulutus vastaa seuraaviin tarpeisiin Kaikkien ryhmän jäsenten osallistuminen keskusteluihin - erityisesti auttaa hiljaisempien äänen kuulumista sekä isommissa ryhmissä kaikkien ajatusten huomioimista Anonyymius mahdollistaa ryhmänpaineesta riippumattoman vastaamisen Ryhmän äänestystiedot jatkokäyttöä varten (vanhempainillat, päihdevalistusohjelman luominen, vuosittainen vertailu) Hyvinvointikyselyt luovat taustatietoa alueen nuorten päihdetietämyksestä ja asenteista. Hyvinvointikyselyiden tekotavat poikkeavat hieman toisistaan. Pyrkimykset alueen eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön sekä pidempiaikaisten ja kokonaisvaltaisempien ohjelmien rakentamiseen. Kumpikin järjestö kerää systemaattisesti asiakaspalautetta

25 Työmenetelmien taustateoriat Ehkäisevän päihdetyön menetelmät jakautuvat vastauksissa yleisesti tunnettuihin ja vakiintuneisiin (usein kansainvälisesti käytettyihin) sekä järjestön itsensä kehittämiin. Molemman tyyppiset menetelmät voivat olla tietopohjaltaan ja taustaoletuksiltaan tiukemmin tai löyhemmin tutkimus- ja teoriaperusteisia tai enemmänkin uskomuksiin nojautuvia. Ensimmäisen tyypin menetelmien vaikuttavuutta arvioitaessa on mahdollista löytää tutkimus- ja arviointitietoa alkuperäisen mallin vaikuttavuudesta. Lisäksi on etsittävä tutkimustietoa mallin siirrettävyydestä, toisin sanoen siitä, missä määrin mallin osoitettu vaikuttavuus rajoittuu alkuperäisen kaltaiseen kohderyhmään ja toimintaympäristöön. Suomalaisen sovelluksen osalta on selvitettävä toteutuksen uskollisuus alkuperäiselle mallille, ja näiden tietojen pohjalta voi tehdä päätelmiä olemassa olevan tutkimustiedon merkityksestä suomalaisen sovellutuksen vaikuttavuuden todistelussa. Mikäli kyseessä on itse kehitetty malli tai menetelmä, tulee sen teoreettinen perusteleminen erityisen tärkeäksi, koska kansainvälistä tutkimus- ja arviointitietoa ei ole saatavilla. Taustateorioiden ja -oletusten pätevyyttä voi arvioida tutkimuskirjallisuuden avulla vain jos ne voi tunnistaa. Mitä moniaineksisempi ja omaperäisempi oma menetelmä on, sitä vaikeampaa sen vaikuttavuudesta on tehdä päätelmiä taustateorioiden perusteella ja sitä suurempi merkitys siksi on tulosten arvioinnilla. Voi kuitenkin kyseenalaistaa sellaisten taustaoletusten pätevyyden, joita hyvin laajalti tutkijoiden ja asiantuntijoiden piirissä pidetään vanhentuneina tai kumottuina. On myös taustateorioita, jotka eivät perustu tutkimustietoon vaan ovat pikemmin ideologisia luonteeltaan. Taustaoletusten ja -teorioiden pätevyyttä ei läheskään aina voi arvioida yksiselitteisesti ja objektiivisesti, sillä mielipiteet niistä vaihtelevat myös tutkimuskirjallisuudessa, ja tietty erityisesti kansalaistoimintaan liittyvä moniarvoisuus on sallittava. Jälleen kysymys on argumentoinnista eikä todistamisesta mistä seuraa myös, ettei teoriapohjan epäselvyys tai tuntemattomuus itsessään ole näyttöä vaikuttamattomuudesta. Vaikuttavuus on niissä tapauksissa vain osoitettava toisin, esimerkiksi arvioinnin keinoin. Kyselyn vastauksista ja haastatteluista voi muodostaa seuraavat kategoriat: lkm % Kansainvälisesti tunnettu menetelmä vakiintuneessa muodossaan 8 17 Kansainvälisesti tunnetun menetelmän kotoperäinen sovellus/ muunnelma Oma menetelmä, jonka teoreettiset lähtökohdat ovat tutkimuskirjallisuudesta tunnistettavissa Oma menetelmä, jonka taustateorioita ja -oletuksia ei voi tunnistaa tutkimuksen perustuviksi Ei tietoa menetelmästä Yhteensä

26 24 Arvioinnin aineisto antaa kokonaiskuvan nopeasta mutta vielä keskeneräisestä muutoksesta perinteen ja kansalaistoiminnalle ominaisten arvojen pohjalta syntyneistä työmuodoista ja menetelmistä kohti ajanmukaisin menetelmin tehtävää, tutkimusperustaista työtä, jolta voi perustellusti odottaa tuloksia. Tähän viittaavat erityisesti menetelmä- ja teoriakysymyksiin annetut vastaukset sekä tiedonhaluinen ja älyllinen asenne työhön, mistä yksi esimerkki on Stakesin "Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerien" omaksuminen työvälineeksi laajalti ja nopeasti. Toisaalta vastauksista piirtyy uhka, että osa järjestöistä voi jäädä tästä kehityksestä jälkeen. Aineisto ei anna aihetta olettaa, että kysymys olisi asenteista tai muutosvastarinnasta vaan todennäköisesti suurelta osin resursseista. Uuden tiedon ja ajanmukaisten menetelmien omaksuminen vaatii aikaa ja paneutumista ja muodostuu siksi pienimmille ja heikoimmin resursoiduille järjestöille erityisen vaativaksi. 3.3 Ehkäisevän päihdetyön tulokset Toimintamallien onnistumisen arviointi Ehkäisevän päihdetyön tuloksellisuudesta on erittäin vaikea puhua. Ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuuden mittaaminen koetaan yleensäkin erittäin haasteelliseksi. Noin 70 prosenttia arvioinnissa toteutettuun kyselyyn vastaajista kokee, että järjestö kiinnittää tarpeeksi huomiota ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuuden arviointiin. Väitteen kanssa erimieltä on vajaa viidesosa. Alla olevassa taulukossa on kyselyyn vastanneiden näkemyksiä siitä, miten ehkäisevää päihdetyötä arvioidaan. Kuten kuviosta nähdään, erittäin suuri joukko kerää työn onnistumista asiakaspalautteen avulla. Kysymys ei kuitenkaan kerro, missä määrin palaute sisältää välitöntä palautetta työn toimivuudesta tai sen vaikutuksista. Toisaalta toimintakertomuksen laatiminen mainitaan haastatteluissa usein keskeiseksi arvioinnin menetelmäksi. Haastattelujen perusteella epäselväksi kuitenkin jää, kuinka kattava tuo arviointiprosessi on. Miten ehkäisevää päihdetyötä arvioidaan organisaatiossanne? Vastaus Lkm Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Toimintakertomuksen laatimisen yhteydessä 39 75,00% 2. Arvioimme yhteisesti toimintamme tuloksia käytännön työn lomassa 44 84,62% 3. Arvioimme työn onnistumista asiakaspalautteen avulla 48 92,31%

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi - purkua

Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi - purkua Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi - purkua Arviointiverkoston tapaaminen.9.01 Folkhälsan Mervi Aalto-Kallio ja Niina Haake, erityisasiantuntijat Verkostotapaaminen aloitettiin täydennettävillä lauseilla.

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto 9.11.2016 Ville Kujanpää Tavoite Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkoston tavoitteena on tukea sosiaalisen arvioinnin menetelmän käyttöönottoa setlementtien

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Johdatus projektitoimintaan Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Projektin määritelmä Projekti on 1) määräaikainen, tavoitteellinen ja toimintavalikoimaltaan rajattu, 2) suunnitelmallinen, 3) yhden

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi Pakka-toimintamalli pähkinänkuoressa Pakka-toimintamallin erityispiirre on

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010

VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010 VOK-arviointiseminaari 30.11.2010 Outi Aarresola www.kihu.fi

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Taustaselvitysten suunnittelussa voidaan käyttää apuna työpohjaa 1.

Taustaselvitysten suunnittelussa voidaan käyttää apuna työpohjaa 1. 1 Liite A PROJEKTISUUNNITELMAN TYÖSTÄMISOHJEITA JA IDEOINNIN TYÖKALUJA 1. SUUNNITTELUN KULKU Tärkeimmät sidosryhmät kannattaa vetää mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon projektin alusta lähtien. Yhteissuunnittelulla

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Arvioijan kolme huoneentaulua Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Henkilöstöön kuuluvat arvioinnin kannalta Organisaation toiminnan ylläpitäjää (valtio, kunta, kuntayhtymä,

Lisätiedot

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot