RAY:n avustaman ehkäisevän päihdetyön nykytilan arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAY:n avustaman ehkäisevän päihdetyön nykytilan arviointi"

Transkriptio

1 Avustustoiminnan raportteja 17 Wennberg Mikko, Oosi Olli, Alavuotunki Kaisa, Soikkeli Markku RAY:n avustaman ehkäisevän päihdetyön nykytilan arviointi Yleisestä tiedon jakamisesta vuorovaikutukseen ja kokemuksellisuuteen 2007

2

3 RAY:n avustustoiminnan raportteja 17 Wennberg Mikko, Oosi Olli, Alavuotunki Kaisa, Soikkeli Markku RAY:n avustaman ehkäisevän päihdetyön nykytilan arviointi Yleisestä tiedon jakamisesta vuorovaikutukseen ja kokemuksellisuuteen Helsinki 2007

4 2 Kansi: Tarja Brola Frenckellin Kirjapaino Oy Helsinki 2007 ISBN

5 3 1 Johdanto Arvioinnin tausta ja arviointiprosessin toteutus Arvioinnin lähestymistapa ehkäisevään päihdetyöhön Arvioinnin lähtökohdat, toteutus ja aineistot Arvioinnin havainnot Ehkäisevän päihdetyön strategia Ehkäisevän päihdetyön strategia ja toimintasuunnitelma järjestöissä Ehkäisevän päihdetyön toimintaympäristöt ja kohderyhmät Ehkäisevän päihdetyön toteuttaminen Ehkäisevän päihdetyön organisointi Ehkäisevän päihdetyön työmuodot ja menetelmät Työmenetelmien taustateoriat Ehkäisevän päihdetyön tulokset Toimintamallien onnistumisen arviointi Onnistumisen kokemuksia Kumppanuuden ja resurssit Resurssit ja niiden riittävyys Yhteistyökumppanit ja yhteistyösuhteiden toimivuus Ehkäisevän päihdetyön tulevaisuus Johtopäätökset ja kehittämissuositukset Ehkäisevän päihdetyön strategia Ehkäisevän päihdetyön toteutus Ehkäisevän päihdetyön tuloksellisuus Ehkäisevän päihdetyön kumppanuudet & resursointi Liitteet Liite 1: Arvioinnin kohteena olleet järjestöt... 45

6 4 1 Johdanto Ehkäisevä päihdetyö on vaikutuksiltaan vähäistä. Sitä voi tehdä kuka tahansa, millä tavalla tahansa ja missä tahansa. Ei ole työn selvää kohdetta eikä kriteerejä kuntien valtuustoissa ehkäisevä päihdetyö on statukseltaan vähäisellä tasolla. Ehkäisevällä päihdetyöllä tarkoitetaan tällä hetkellä jotain toimintaa, mitä kukaan ei oikein osaa sanoa lyhyellä lauseella saatikka mitä sen sisältö tarkkaan ottaen on. Kuitenkin, absurdisti sitä arvioidaan tässäkin [kyselyssä], ikään kuin se olisi jotain konkreettista työtä kuten tulehduksen hoito tms. Olisi jo aika unohtaa koko sosiaalieetokseen pohjautuva kaikkia hyväilevä ehkäisevä päihdetyö ja siirryttävä terveydenhoidon kriteerein tehtävään ehkäisevään terveydenhuoltoon ja sen sisältömäärittelyihin. Herätkää jo! (Järjestön edustajan revisoitu vastaus sähköiseen kyselyyn) Ehkäisevän päihdetyön sisällöt, käsitteet ja toimintatavat ovat paitsi monipuolisia, myös monella tavalla jäsentymättömiä ja vakiintumattomia. Käsitykset ehkäisevästä päihdetyöstä ja sen tavoitteista järjestökentässä ovat hyvin erilaisia ja usein vaikeasti konkretisoitavissa: mistä ehkäisevässä päihdetyössä on kysymys, ja mikä tekee jostakin toiminnasta ehkäisevää päihdetyötä? Nämä ehkäisevän päihdetyön luonteeseen liittyvät seikat ovat olleet tämän arvioinnin lähtökohtana. Arvioinnin tavoitteena ei ole ollut tuottaa tietoa ehkäisevän päihdetyön tuloksellisuudesta tai vaikuttavuudesta vaan luodata kuudentoista Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittaman järjestön ehkäisevän päihdetyön nykytilaa painottuen yleiseen ehkäisevään työhön. Raportti on kirjoitettu siten, että siinä kuvaillaan järjestöissä tapahtuvaa ehkäisevän päihdetyön nykytilaa ja katsotaan arvioinnin kohteena olevia järjestöjä kokonaisuutena. Toisaalta arviointiaineistoon pohjautuen on myös esitetty arvioita, jotka koskevat yksittäisiä järjestöjä. Arviointiraportissa on nostettu esiin ns. oppimisen mahdollisuuksia asioita, jotka jossain järjestössä vastaavat yleisesti arviointiaineistosta esiin nouseviin haasteisiin. Nämä oppimisen mahdollisuudet ovat esimerkkejä ja niitä varmasti on tunnistettavissa myös muita järjestöistä. Näin ollen ne on syytä nähdä esimerkinomaisena. Arviointiraportin luvussa kaksi esitellään arvioinnin lähestymistapaa ja taustaa sekä kuvataan lyhyesti arviointiprosessin aineistot. Arvioinnin luku kolme esittää tiivistetysti arvioinnin keskeiset havainnot arvioinnin eri osa-alueilta. Arvioinnin luvussa neljä on pyritty mahdollisimman tiivistetysti esittämään arvioinnin johtopäätökset ja kehittämissuositukset. Kehittämissuosituksissa on kiinnitetty huomiota sekä järjestöjen ehkäisevän päihdetyön toteutuksiin liittyviin kehittämiskohteisiin että tarjottu näkökulmia Rahaautomaattiyhdistykselle tulevaisuudessa ehkäisevän päihdetyön rahoitusta suunnattaessa. Tiedostamme ne haasteet, mitä tämän tyyppisen toiminnan arviointiin sisältyy, toivomme, että arvioinnin johtopäätökset ja kehittämissuositukset aiheuttavat positiivista keskustelua ja pohdintaa ehkäisevän päihdetyöstä ja järjestöjen roolista tässä toimin-

7 5 nassa. On myös syytä muistaa, että kehittämissuositukset kertovat mihin suuntaan toimintaa voitaisiin kehittää, eikä täsmällisesti sitä, mitä ja miten pitäisi tehdä. Voi olla perusteltua sanoa, että jonkin järjestön tai Raha-automaattiyhdistyksen kohdalla jokin kehittämissuosituksista ei ole relevantti tällöin se ei aiheuta toimenpiteitä. Raportin lopussa on arviointiaineiston perusteella luonnehdittu kunkin järjestön ehkäisevää päihdetyötä arviointialueittain. Näiden lyhyiden luonnehdintojen tarkoitus on tarjota arviointiraportin lukijalle lyhyt katsaus järjestöjen ehkäisevän päihdetyön eri osaalueiden keskeisiin näkökulmiin. Arvioinnin ovat toteuttaneet PricewaterhouseCoopers Oy:stä Olli Oosi ja Mikko Wennberg. Arviointiimiä ovat avustaneet PricewaterhouseCoopers Oy:stä Kaisa Alavuotunki sekä Stakesista Markku Soikkeli. Soikkelin tehtävänä on ollut toimia ehkäisevän päihdetyön asiantuntijana sekä kiinnittää huomiota järjestöjen ehkäisevän päihdetyön työmenetelmiin ja teoriataustaan.

8 6 2 Arvioinnin tausta ja arviointiprosessin toteutus 2.1 Arvioinnin lähestymistapa ehkäisevään päihdetyöhön Yksi ehkäisevän päihdetyön arvioinnin keskeisistä haasteista liittyy palvelujen järjestämisvastuita koskevaan epäselvyyteen. Palvelujen järjestämisvastuu kunnille on määritelty pääosin puitelainsäädännön kautta ja on vaikea löytää selkeää rajaa kunnille kuuluvien tehtävien ja kolmannelle sektorille luontaisten toimintojen välille. Tämä on aiheuttanut sen, että niin ehkäisevän kuin korjaavan työn osalta lopullinen työn- ja vastuunjako on jäänyt epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi. Osaltaan tämä haaste aiheuttaa ehkäisevää päihdetyötä harjoittaville kolmannen sektorin toimijoille vaatimuksia yhteistyösuhteiden ja kumppanuuksien rakentamisesta ja hallinnasta. Kuntien järjestämien päihdepalvelujen ja samalla myös ehkäisevän päihdetyön tilaa ja laatua on analysoitu kattavasti viimeaikoina. Stakesin tuottama päihdepalvelujen tilaa käsittelevä raportti toteaakin, että ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan verkostomaisesti viranomaisten, järjestöjen, seurakuntien, elinkeinoelämän ja muiden paikallisten toimijoiden moninaisena yhteistyönä 1. Ehkäisevän päihdetyön käsite on uutena tulokkaana saanut hyvin erilaisia tulkintoja ja määritelmiä. Karlssonin ja Tigerstedtin (2004) mukaan järjestöt ovat päätyneet käyttämän käsitettä korostaakseen toimien paikallisuutta vastapainona kansallisen tason vaikuttamiselle. Toisien tulkintojen mukaan ehkäisevä päihdetyö taas nähdään aiemmin raittiustyön alle ryhmiteltyjen toimien uudeksi yhteen kokoavaksi nimittäjäksi. Suomessa ehkäisevän päihdetyön tulkinta ja se, mitä toiminta pitää sisällään, on siis ollut moninaista. Niinpä ehkäisevän päihdetyön arvioimiseksi on oleellista kiinnittää huomiota siihen, miten toiminta on suunniteltu ja organisoitu sekä millaisia menetelmiä ja toimintamalleja ehkäisevään päihdetyöhön on pyritty kehittämään siinä organisaatiossa (tai verkostossa), jossa toimintaa toteutetaan. Ehkäisevä päihdetyö on saanut avustusta vuonna 2006 Raha-automaattiyhdistykseltä noin 12 miljoonaa euroa. Yleistäen voi sanoa, että tämä rahoitus on kohdistunut toimintamallien kehittämiseen, kehitettyjen toimintamallien implementointiin, tietyille erityiskohderyhmille suunnattavaan työhön, monipuolisten ja innovatiivisten menetelmien kehittämiseen sekä vaikuttamistyöhön. Rahoituksen merkitys kolmannen sektorin toimintamallien kehittämisessä on nähty toimijoiden keskuudessa tärkeänä mahdollisuutena kehittää ehkäisevän päihdetyön toimintaa. Ehkäisevän päihdetyön merkitystä on korostettu voimakkaasti viime vuosina. Päihdeongelmien kärjistyessä ja kuntien resurssien heikentyessä järjestöjen ja kolmannen sektorin rooli kasvaa. Viime vuodet ovat tuoneet lisää päihdetyön organisoitumista sekä ehkäisevän päihdetyön tutkimusta esimerkiksi osana alkoholiohjelmaa. Terveyden edistämisen keskus (Tekry) on koonnut yhteen ehkäisevän päihdetyön toimijoita etsimään ja jakamaan näkemyksiä siitä, mitkä ovat järjestötyön keskeiset toiminta- 1 Inkeroinen, T. & Partanen, A. (2006). Päihdepalvelujen tila Työpapereita 7/2006. Stakes.

9 7 alueet päihdekentällä ja mihin suuntaan työtä pitäisi kehittää. Työn tuloksena syntyi "Järjestöjen päihdeohjelma vuosille ". Ohjelma on esimerkki siitä, miten järjestöjen tekemää ehkäisevää päihdetyötä pyritään jäsentämään ja luomaan uusia toimintamuotoja eri toimijoiden välillä. Ohjelman avulla käydään valtiovallan kanssa vuoropuhelua sekä rakennetaan yhteistyötä ja kumppanuutta. Järjestöt sitoutuvat toteuttamaan tässä ohjelmassa määrittelemiään toimia päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Ohjelmaa käytetään osana sosiaali- ja terveysministeriön kanssa solmittavaa kumppanuussopimusta, joka toimii eräänä alkoholiohjelman toteuttamisen välineenä. Ohjelmallinen lähestyminen kuvaa hyvin niitä jäsentämisen ja organisoinnin vaatimuksia, jota ehkäisevässä päihdetyössä pyritään toteuttamaan. Toimintaperiaatteet ja strategia Toiminnan toteutus ja organisointi (prosessit) Tuloksellisuus Toimintaympäristön analyysi Sisäisen suorituskyvyn analyysi Uudistaminen Toiminnan rakenteiden organisointi Asiakastarpeiden huomioiminen Toimintamallien ja menetelmien luominen Tavoitteiden asettaminen ja arviointi Tulosten mittaaminen Tulokset ja vaikutukset Osaaminen Onko toiminnan vaatima riittävä osaaminen tunnistettu strategiassa ja toiminnan suunnittelussa? Miten osaamista on hyödynnetty toiminnan toteutuksessa ja organisoinnissa? Miten osaaminen on näkynyt tuloksissa? Kumppanuudet ja resurssit Onko resurssien ja kumppanien riittävyys huomioitu strategisessa suunnittelussa? Ovatko resurssit ja kumppanuudet tukeneet toiminnan toteuttamista ja organisointia? Miten resurssit ovat riittäneet? Kuinka kumppanuussuhteet ovat toimineet? Johtaminen Onko toiminnan suunnittelu johdettua? viitekehys Onko toiminnan organisointi ja toteutus ollut johdettua? Onko toiminnan tuloksellisuutta mitattu? Kuvio 1: Arvioinnin viitekehys

10 8 2.2 Arvioinnin lähtökohdat, toteutus ja aineistot Lähestymistapa arviointiin perustuu Euroopan laatupalkintomallin (jatkossa EFQM) filosofiaan toiminnan, tässä tapauksessa ehkäisevän päihdetyön laadukkuudesta. EFQM-mallia sovelletaan laajasti eri laatupalkintokilpailuissa, itsearvioinneissa sekä organisaatioiden kehittämisessä. EFQM-malli toimii kuitenkin hyvin arvioinnin lähtökohtana tarkasteltaessa tiettyä rajatun organisaatiomäärän toteuttamaa toimintaa. EFQM-mallin arviointialueisiin pohjautuva arvioinnin viitekehys on esitetty kuviossa 1. Viitekehystä voidaan hyödyntää toiminnan tuloksellisuuden ja laadukkuuden arvioinnissa yhdessä arviointimalliin sisältyvien yksityiskohtaisempien kysymysten sekä ehkäisevän päihdetyön laatukriteerien kanssa. Lähtökohtaisesti arviointialueita on 6. (1) Toimintaperiaatteet ja strategia (EFQM) tarkastelee sitä kuinka suunnitelmallista tietty toiminta on ja miten hyvin toiminnan suunnittelu on perustunut toimintaympäristön, asiakkaiden ja sisäisen suorituskyvyn analyysiin. a. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 1: Työn kohdentaminen b. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 2: Työn kohdentaminen eri toteutustasoille c. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 3:Työn kohdentaminen määrittelylle ryhmälle (2) Toiminnan toteutus ja organisointi (EFQM-mallin arviointialue prosessit ) tarkastelee sitä, kuinka toiminta on organisoitu, kuinka toiminnan sisällöt eli palvelut ja tuotteet sekä niiden toteutus (työmenetelmät, metodit) on organisoitu. a. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 4: Työn tietoperusta on varmistettu b. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 5: Työn arvot ja etiikka on määritelty c. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 9: Työn toteutusprosessit on valittu (3) Tuloksellisuus (EFQM-mallin tulosalueet 6 9.) tarkastelevat sitä, miten toiminnan tavoitteet on asetettu, onko niiden saavuttamista mitattu / arvioitu ja millaisia tuloksia on saatu aikaan suhteessa toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin. a. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 7: Työlle on asetettu tavoite suhteessa ehkäisevän päihdetyön kohdentumiseen b. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 10: Seuranta ja arviointi on kiinteä osa työtä c. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 11: Työssä varmistetaan laadun osatekijöiden tasapaino d. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 12: Tulokset suhteutetaan alkutilanteeseen (4) Osaaminen (EFQM-mallin arviointialue henkilöstö ) tarkastelee sitä, miten arvioitavassa toiminnassa henkilöstön osaamista on hyödynnetty ja hallittu. (5) Kumppanuudet ja resurssit (EFQM) arviointialueella tarkastellaan millaisia kumppanuussuhteita ja resursseja toimintaan on osoitettu, miten niitä on hallittu ja miten ne ovat tukeneet tavoitteiden saavuttamista.

11 9 a. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 6: Työ on tavoitteellista yhteistoimintaa b. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeri 8: Työhön tarvittavat resurssit on määritelty (6) Johtaminen (EFQM) arviointialueella tarkastellaan sitä, kuinka toiminnan suunnittelua, toteutusta ja organisointia on johdettu sekä kuinka toimintaa on kehitetty tuloksellisuuden perusteella. Edellä esitetty toiminnan arvioinnin malli tarjoaa yleisen viitekehyksen eri toimintalohkojen arviointiin ja sitä voidaan tarkentaa perustuen EFQM-malliin tai eri toimintapolitiikkojen oleellisiin kysymyksiin. Arviointikysymykset ovat olleet: Millainen on järjestöjen ehkäisevän päihdetyön strategia ja toimintasuunnitelma vuonna 2005? o Miten toimintaympäristön muutospaineet ja asiakastarpeet on otettu huomioon strategiaa laadittaessa? o Miten ehkäisevän päihdetyön strategia laaditaan? o Millaisia tavoitteita on asetettu? Missä toimintaympäristössä työtä tehtiin ja mihin kohderyhmiin toiminta kohdistui? o Miten toimintaympäristöt ja kohderyhmät valittiin? Mikä on ehkäisevän päihdetyön rakenne? o Miten ehkäisevä päihdetyö on organisoitu? o Onko ehkäisevän päihdetyön asema selkeä suhteessa organisaation muuhun toimintaan? Mitkä ovat toiminnan työmuodot ja metodit? o Miten työmuodot ja metodit on valittu? o Miten asiakkaiden ja toimintaympäristön tarpeet otetaan huomioon työmuotoja ja metodeja valittaessa? Mitkä toimintamallit toimivat, kenen ehdoilla ja missä olosuhteissa? o Miten toimintamallien onnistumista arvioidaan? o Millaisia hyviä käytäntöjä löytyy? o Millaisia erityispiirteitä voidaan tunnistaa kouluympäristöön liittyvissä toimintamalleissa? o Miten toiminnalle asetetut tavoitteet on saavutettu? Resurssit ja niiden riittävyys o Ovatko olemassa olleet resurssit (henkilöstö, tilat, laitteet, taloudelliset resurssit) olleet riittäviä? o Miten resursseja on hallittu organisaatiossa ehkäisevän päihdetyön osalta? Yhteistyökumppanit ja yhteistyösuhteiden toimivuus o Ketkä olivat ehkäisevän päihdetyön yhteistyökumppanit? o Miten yhteistyötä hallittiin ja arviointiin? o Millaiset olivat kokemukset yhteistyön toimivuudesta?

12 10 Kuten kysymyksistä nähdään, osa niistä on kuvailevia ja ehkäisevän päihdetyön nykytilaa luotaavia. Arvioinnissa korostuu enemmänkin nykytilan kuvailu ja hyvien käytäntöjen ja haasteiden esiin nostaminen, kuin tilivelvollisuuden näkökulmasta ehkäisevän päihdetyön tuloksellisuuden tai vaikuttavuuden analysointi. Arvioinnin aineistona on käytetty järjestöjen edustajien sekä sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten haastatteluja, järjestöjen toimintakertomuksien ja ehkäisevän päihdetyön työmenetelmistä kertovien asiakirjojen analyysiä, sähköistä kyselyä, näitä aineistoja syventäviä tapaustutkimuksia sekä muuta täydentävää dokumenttiaineistoa. Arvioinnissa toteutettiin itsearvioinnin sekä tiedon keräämisen yhdistävä kysely, joka välitettiin järjestöjen yhteyshenkilöille. Kyselyä pyydettiin välittämään järjestössä eteenpäin niille henkilöille, jotka vastaavat / toteuttavat ehkäisevää päihdetyötä ko. organisaatiossa. Kyselyyn vastasi 53 henkilöä. Eniten vastauksia tuli Myllyhoitoyhdistys ry:ltä, Elämä on parasta huumetta ry:ltä ja Terveys-Hälsan ry:ltä. Kahdelta järjestöltä (Folkhälsan ja Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö) ei saatu vastauksia sähköiseen kyselyyn. Kyselyn profiilista voidaan todeta, että vastaajista viidennes on järjestöjen toiminnanjohtajia ja noin kolmannes projektityöntekijöitä. Lähes puolet työskentelee tietyille kohderyhmille suunnatussa kohdennetussa ehkäisevässä työssä ja noin 40 prosenttia yleisessä ehkäisevässä työssä. Arviointiprosessissa toteutettiin tapaustutkimuksia. Tutkimusten kohteena olivat Elämäntapaliitto ry, Elämä on parasta huumetta ry, Elämän Sankarit ry sekä FSN-MHN. Tapaustutkimukset perustuivat dokumentaatioon analyysiin sekä valiten haastatteluihin ja/tai osallistuvaan havainnointiin. Arviointiprosessin lopussa järjestettiin vuorovaikutteinen tuloskoulutus.

13 11 3 Arvioinnin havainnot 3.1 Ehkäisevän päihdetyön strategia Ehkäisevän päihdetyön strategia ja toimintasuunnitelma järjestöissä Osalla järjestöistä ehkäisevän päihdetyön strategia on dokumentti- ja haastatteluaineistojen valossa kiinteä osa järjestön perustehtävää (missiota). Toisilla järjestöillä ehkäisevä päihdetyö on vain toiminnan yksi osa-alue. Käytännössä kyselyaineistossa lähes kaikki vastaajat näkevät ehkäisevän päihdetyön kuitenkin tärkeässä roolissa organisaation perustehtävää suoritettaessa. Ehkäisevän päihdetyön strategia ja toimintasuunnitelma on arvioinnin kohteena olevissa järjestöissä: Järjestöt, joiden toiminta-ajatus perustuu ehkäisevään päihdetyöhön ja joille koko toimintasuunnitelma edustaa ehkäisevän päihdetyön strategiaa. Näille järjestöille ehkäisevä päihdetyö on keskeinen osa toiminta-ajatusta. (esim. Elämäntapaliitto, EOPH, Raittiuden ystävät, Elämän sankarit, Irti Huumeista Ry, Kran, Finlandssvenska nyhketersförbund) Ohjelmalliseen ja strategiseen suunnitteluun pohjautuvat järjestöt (yleensä suuremmat ja paremmin resursoidut). Näille järjestöille ehkäisevä päihdetyö on yksi toiminnan osa-alue. (esim. Elämäntapaliitto, Sininauhaliitto, Terveyden edistämisen keskus) Järjestöt, joiden ehkäisevän päihdetyön strategia on vain pieni osa muuta toimintaa (esim. A-klinikkasäätiö, Folkhälsan, Helsingin diakonissalaitoksen säätiö, Jyväskylän päihdepalvelusäätiö, Myllyhoitoyhdistys) Järjestöt, joilla ei ole tällä hetkellä varsinaista strategista otetta ehkäisevän päihdetyön toteutukseen. (KAN, Punainen risti, Terveys-Hälsan ry) Varsinaista ehkäisevän päihdetyön strategiaa tai toimintasuunnitelmaa ei kovinkaan monella järjestöllä ole. Keskeistä on se, miten ohjelmallista ja suunnitelmallista järjestöjen toiminta ylipäätään on ja miten sellainen haastava ja usein epämääräinen alue kuin ehkäisevä päihdetyö integroidaan mukaan tähän toiminnan suunnitteluun. Näin ollen myöskään varsinaista ehkäisevän päihdetyön strategian laadintaprosessia ei järjestöissä esiinny, vaan tämä tapahtuu osana järjestöjen omaa toiminnan suunnittelun prosessia. Ehkäisevän päihdetyön nykytilaa tarkasteltaessa myös yhteiskunnallisten tarpeiden ja muutospaineiden huomioiminen strategian laadinnassa on tärkeää. Kyselyyn vastanneiden henkilöiden mukaan järjestöt kartoittavat hyvin yhteiskunnalliset tarpeet ja suunnittelevat toimintansa vastaamaan näihin. Myös ehkäisevän päihdetyön suunnitteluun kiinnitetään vastaajien mielestä tarpeeksi huomiota. Asiakastarpeiden tunnistamisessa käytettyjä suosittuja toimintamuotoja ovat kansallisissa verkostoissa toimiminen poliittis-hallinnollisella tasolla ja esim. Stakesin, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen tutkimustiedon hyödyntäminen. Myös työntekijöiden hiljaista tietoa ja omaa havainnointia hyödynnetään. Alueellista verkostotyöskentelyä (sekä viranomaisverkostoa että muita verkostoja) käytetään myös tarpeiden tun-

14 12 nistamisessa, mutta suhteessa vähemmän kuin ensin mainittuja keinoja. Kaikkiaan järjestöjen mukana oleminen erilaisissa yhteiskunnallisissa prosesseissa takaa tarpeiden tunnistamisen. On kuitenkin syytä kiinnittää huomiota siihen, että järjestöjen perinne ja ajan kuluessa muodostuneet verkostot ja käsitykset muokkaavat sitä, mistä näkökulmasta asiakastarpeita tunnistetaan. Tämä nousee vahvasti esiin haastatteluaineistossa. Eräs keskeisimpiä kysymyksiä ehkäisevän päihdetyön strategian nykytilanteessa on se, millaisia tavoitteita ehkäisevälle päihdetyölle asetetaan? Muutamia esimerkkejä on jo siitä, että Stakesin ehkäisevän päihdetyön laatukriteerejä käytetään ehkäisevän päihdetyön jäsentämiseen ja myös tavoitteiden asettamiseen. Ehkäisevän päihdetyön tavoitteiden asettamisesta voidaan asiakirja- ja haastatteluaineiston perusteella tehdä seuraavia havaintoja. Tavoitteenasettelu on yleensä hyvin pitkälti toiminta-alueeseen ja toimintasektoriin sidottuja. Seuraavassa on tunnistettu kaikkien arvioinnin kohteena olleiden järjestöjen tapa asettaa tavoitteita. Näistä tavoitteista voidaan tunnistaa viisi kategoriaa, joiden alla on tarjottu konkreettisia esimerkkejä siitä, millaisia tavoitteita järjestöt toiminnalleen asettavat. Kategoria 1: Yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen liittyvät tavoitteet Esim. Päihdehaittojen vähentäminen yhteiskunnassa Päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä aseman parantaminen. Lasten suojelemisen näkökulman esiin nostaminen ehkäisevän päihdetyön tekemisessä Kohderyhmän päihteiden käytön ja muun ongelmakäyttäytymisen vähentäminen Valtakunnallisena mallina toimiminen Kohderyhmän kannalta relevanttien sidosryhmien (esim. aikuiset ja kasvattajat) tietotaidon lisääminen huume- ja päihdekysymyksissä o Tai esim. vanhemmuuden tukeminen kasvatustyössä Vaikuttaminen järjestön toiminnan kannalta oleellista päihdettä koskeviin tietoihin ja asenteisiin Päihteettömän elämäntavan esille nostaminen valtakunnallisella tasolla Vaikuttaminen päihteiden käyttöä synnyttäviin olosuhteisiin ja käyttöä tukevaan kulttuuriin Kategoria 2: Toiminnan kehittämiseen ja palvelujen tarjontaan liittyvien palvelujen tuottaminen Esim. monipuolisten päihdeongelmaisten ja heidän läheisten palvelujen tuottaminen valtakunnallisesti / alueellisesti Segmentoidun kohdennetun ehkäisevän päihdetyön toteuttaminen Uusien toimintamuotojen kehittäminen Mukana olevien tahojen kasvatusohjelmien kehittäminen

15 13 Ehkäisevän työn vaikuttavuuden lisääminen ja tehostaminen sekä laadun parantaminen Päihteettömien harrastus- ja toimintaympäristöjen luominen Kategoria 3: Operatiiviset ja toiminnalliset tavoitteet Perustyön ja käytössä olevan työmenetelmän toteuttaminen keskeisten kohderyhmien keskuudessa Uuden valistusmateriaalin tuottaminen Kategoria 4: Organisaatioiden kehittämiseen, verkostoitumiseen tai muuhun yhteistyöhön liittyvät tavoitteet Järjestöjen välisen yhteistyön vahvistaminen sekä uusien rakenteiden luominen paikallis- ja aluetason toiminnan tehostamiseksi Yhteistoiminnan syventäminen (jossakin substanssikysymyksessä) Toimia julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä sekä jossain tilanteissa myös seudullista ja alueellista toimintaa kehittävänä ja kokoavana tahona Kategoria 5: Toiminnalle asetetut taloudelliset tuottotavoitteet Palvelujen laskuttaminen siten, että voidaan kattaa vapaehtoisten matka- yms. kuluja Projektikohtaiset taloudelliset tavoitteet Kumppaneiden ja tilaajien maksutasot, joille on asetettu oma tavoite (esim. vuositasolla) Myynti- ja tulostavoitteet, jolloin palvelujen maksajina ovat lähinnä työyhteisöt Näistä erityisesti ensimmäiseen kategoriaan liittyviä tavoitteita on hyvin haastava mitata. Tästä huolimatta järjestöjen itsearvioinnin perusteella ehkäisevän päihdetyön tavoitteiden koetaan olevan selkeitä vastanneiden järjestöjen kohdalla ja toimintamallien valitsemiseenkin kiinnitetään riittävästi huomiota. Suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että tavoitteet on asetettu siten, että ne voidaan saavuttaa. Noin 80 % vastaajista on sitä mieltä, että asetetut tavoitteet ovat sellaisia, että niiden toteutumista voidaan mitata. Suunnilleen saman vastaajista myös sanoo, että toimenpiteet on suunniteltu tarkasti ja niiden toteutumista seurataan järjestelmällisesti. Tavoitteita koskevista kysymyksistä toiseksi eniten hajontaa aiheutti väite kohderyhmä on määritelty täsmällisesti ja sen tavoittamisessa onnistuminen on todennettavissa. Tätäkin väitettä puolsi 60 prosenttia vastaajista, mutta täysin tai jokseenkin eri mieltä oli 14 prosenttia. Noin puolet henkilöistä vastasi, ettei järjestön toiminnalle ole asetettu taloudellisia (tuotto)tavoitteita, kun taas noin 30 prosenttia ilmaisi, että sellaisia järjestöltä löytyy. Asetetut tuottotavoitteet liittyvät usein koulutuksista ja luennoista laskuttamiseen siten, että tilaisuuksien toivotaan tuottavan kouluttajien palkan. Lisäksi esimerkiksi materiaalin myyntitulojen odotetaan yleisesti kattavan materiaalin valmistuskustannukset. Voi-

16 14 ton tekeminen ei yhdellekään vastanneista järjestöistä ole itseisarvo vaan tilanteissa, joissa järjestöillä on tuloja tuottamistaan palveluista, nolla tuloksen tekeminen nähtiin järkevänä. Mielekkäinä tapoina muodostaa tavoitteita pidetään saavutettavia konkreettisia, paikallisia ja rajattuja tavoitteita. Ehkäisevän päihdetyön luonteen vuoksi tavoitteen asettelua projektimuotoiselle työlle nähdään vaikeana verrattuna pitkäjänteisen perustyön tavoitteen asetteluun. Vaikuttavuustavoitteet järjestöillä liittyvät usein laajoihin ilmiöihin, kuten kokonaiskulutuksen laskemiseen, tiedon lisääntymiseen, kokeilu- ja aloitusiän nousemiseen, asenteiden muuttumiseen ja riippuvuuden vähenemiseen. Lisäksi usein mainitaan julkisen keskustelun herättäminen sekä järjestön näkyvyyden lisääminen. Työn laadullisia tavoitteita pidetään tärkeänä, kuten myös työntekijöiden sitoutumista ja työn mielekkyyttä. Tavoitteenasetteluun liittyvät vastaukset kertovat myös teoria- ja menetelmätiedon tasosta: ovatko tavoitteenasettelut realistisia, konkreetteja ja todennettavia vai tyydytäänkö yleisiin ja abstrakteihin. Jälkimmäinen valinta viittaa siihen, ettei omalle työlle välttämättä ole asetettu perusteltuja vaikuttavuusodotuksia. Vastauksia tarkasteltiin kahdella ulottuvuudella: kuvataanko yleisiä ja yhteisiä ehkäisevän päihdetyön tavoitteita vai oman järjestön spesifejä tavoitteita. Edellinen valinta ei anna kuvaa työn tietopohjaisesta kohdistamisesta, jälkimmäinen kertoo siihen kiinnitettävän huomiota. Toinen ulottuvuus on tavoitteiden yleisyys ja abstraktius vs. täsmällisyys, realistisuus ja todennettavuus. yleinen spesifi konkreetti abstrakti Vastauksista valtaosa sijoittui nelikentässä alas oikealle: tavoitteita kuvattiin omalle järjestölle ominaisesta näkökulmasta, mutta niitä ei kuvattu muutoksina kohderyhmän tilanteessa vaan useimmiten kuvattiin omaa toimintaa tai omia pyrkimyksiä. Toiseksi yleisin vastaustyyppi sijoittui vasempaan yläruutuun: tavoitteenasettelut siellä ovat kyllä konkreetteja ja todennettavia (esimerkiksi alkoholin kulutuksen kääntäminen laskuun), mutta oman toiminnan vaikuttavuutta ei tämän tehtävänmäärittely pohjalta juuri voi arvioida. Kaikkiaan vastaukset osoittivat tarvetta kiinnittää enemmän huomiota työn kohdentamiseen ja tavoitteenasetteluun. Oppimisen mahdollisuus: Elämäntapaliitto on organisoinut tavoitteenasetteluaan pitkäjänteisesti. Huolimatta siitä, että järjestön toimintasuunnitelma on itse asiassa sen ehkäisevän päihdetyön strategia, on järjestöllä ollut tapana laatia kolmivuotiset suuntaviivat toiminnan toteuttamiselle. Tämänkaltainen tavoitteenasettelu tuo pitkäjäntei-

17 15 syyttä ehkäisevän päihdetyön kehittämiseen. Linjat valmistellaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja niiden valmistelusta vastaa järjestön kesäkuun vuosikokous. Toisaalta vuoden tasolla toteutetaan toiminnan suunnitteluprosessia joka tukeutuu suuntaviivoihin. Vuositasolla jokaiselle tiimille asetetaan myös omia tavoitteitaan ja näitä konkretisoidaan tavoiteasettelulla. Järjestöllä on käytössään kannustava palkkausjärjestelmä, joka perustaa arvioitaan myös edellä mainittuihin pitkän tähtäimen suuntaviivoihin. Elämäntapaliiton pitkän tähtäimen ehkäisevän päihdetyön tavoitteet ovat samansuuntaisia laajoja yhteiskunnallisia tavoitteita, kuin esimerkiksi alkoholiohjelmassa, mutta niiden vuosittainen konkretisointi tiimitasolla on tärkeää. Ehkäisevän päihdetyön organisoinnissa noudatetaan järjestössä tiimirakennetta ja näin ollen toiminnan suunnittelu on ehkäisevän päihdetyön organisointia Ehkäisevän päihdetyön toimintaympäristöt ja kohderyhmät Ehkäisevän päihdetyön strategian ja nykytilan hahmottamiseksi arvioinnissa tarkasteltiin myös sitä, millaisessa toimintaympäristössä ehkäisevää päihdetyötä tehdään ja mitkä ovat toiminnan kohderyhmät. Kaikkiaan kohderyhmät ovat hyvin monipuoliset ja tulevat kattaneeksi pääasiassa elämän koko kirjon. Seuraavan sivun kuviossa on kuvattu sitä, millaisia kohderyhmiä ehkäisevän päihdetyön järjestöillä on ja aikovatko järjestöt panostaa näihin kohderyhmiin. Kuviossa vasen akseli kuvaa sitä, kuinka järjestöt arvioivat oman panostuksensa kasvattamisen tärkeyttä. Arvo 3 tarkoittaa, että roolia tulisi entisestään kasvattaa. Vastaavasti y-akseli kuvaa sitä, onko ko. kohderyhmä järjestön toiminnan kannalta relevantti. Kuten kuviosta nähdään, kohderyhmien ulkopuolelle yleensä jäävät ainoastaan alle kouluikäiset, eläkeläiset ja korkeakoulujen opiskelijat. Näistä jälkimmäiseen kategoriaan aiotaan kuitenkin jatkossa panostaa. Oppimisen mahdollisuus: Korkeakouluopiskelijoiden suhteen ehkäisevä päihdetyö on jäänyt vähäisemmälle huomiolle. Mäyräkoirasta Sikspäkkiin -hankkeessa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja Elämäntapaliitto toimivat yhdessä, jotta opiskelijoiden alkoholinkäyttö muuttuisi haitattomampaan suuntaan. Tavoite on herättää kriittistä keskustelua alkoholinkäytöstä opiskelijakulttuurissa ja vähentää alkoholinkäytöstä aiheutuvia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. Hanke on osa alkoholiohjelmaa ja esimerkki vähemmälle huomiolle jääneeseen kohderyhmään kohdistuvasta työstä. Haastattelujen kautta välittyy kuitenkin näkemys siitä, ettei kaikkia kohderyhmiä aina tavoiteta. Erittäin paljon toimintaa tuntuu kohdistuvan nuoriin. Ylipäätään painopiste tuntuu tällöin olevan ensimmäisen kokeilun ehkäisemisessä ja erityisesti nuorten päihteiden käytön ehkäisemisessä. Tälle työlle on olemassa luonnolliset perustelut. Haastattelujen kautta välittyy kuitenkin kuva, ettei huomiota välttämättä riittävissä määrin kiinnitetä esimerkiksi työssä olevien ihmisten (erit. miesten) ehkäisevään päihdetyöhön tai vanhempien, työelämästä eläköityvien ihmisten ehkäisevään työhön.

18 Ehkäisevän päihdetyön toteuttaminen Ehkäisevän päihdetyön organisointi Ehkäisevää päihdetyötä toteuttavien henkilöiden näkökulmasta ehkäisevän päihdetyön roolia suhteessa muuhun järjestön toimintaan pidettiin kaiken kaikkiaan hyvinkin selkeänä. Sellaisissa järjestöissä, jotka tekevät päihdealalla myös korjaavaa hoitotyötä, muutama vastannut koki roolin jonkin verran epäselvempänä. Ehkäisevä päihdetyö nähtiin kaiken kaikkiaan tärkeässä roolissa kaikissa kyselyyn osallistuneissa järjestöissä [keskiarvopisteet. 4.83/5]. Vain kahden järjestön edustajat sanovat, että väite ehkäisevä päihdetyö on keskeinen osa koko järjestön toimintaa ei kuvaa järjestöä lainkaan tai hyvin vähän. Muuten väitteen kanssa ollaan samaa mieltä. Noin 15 prosenttia henkilöistä vastaa, että väite ehkäisevä päihdetyö on selkeä osa koko järjestön toimintaa kuvaa järjestöä hyvin vähän tai ei lainkaan. N. 80 % oli väitteen kanssa samaa mieltä. Kiintoisaa on huomata, että hajonta on joidenkin järjestöjen kohdalla suhteellisen suuri. Tämä kuvastaa jossain määrin tietyissä organisaatiossa ehkäisevän päihdetyön epäselvyyttä. Suunnilleen saman verran kuin edellä oli

19 17 kannattajia ja vastustajia väitteellä ehkäisevä päihdetyö on selkeä osa organisaatiomme funktionaalista rakennetta. Tarkasteltaessa ehkäisevän päihdetyön organisoitumista voidaan hahmottaa yleisesti seuraavia toimintamalleja / organisoitumistapoja Keskustoimistojen tehtävänä on koordinoida ja tukea alueorganisaatioiden / jäsenyhdistysten toimintaa (laadun kehitys; toimintaympäristö; arviointi; ohjaaminen) Palvelualueittainen organisointi, joissa substanssipalvelut voivat olla joko kokonaan tai osittain ehkäisevää työtä Ehkäisevä päihdetyö on löyhästi integroitu osaksi korjaavan työn toimintamuotoja (päivystysklinikat, kuntokeskukset, päihdepisteet etc.) Hyödyntäen vapaaehtoistyötä aluetasolla Ehkäisevän päihdetyön organisointiin liittyvä keskeinen haaste on se, missä määrin sitä organisoidaan omaksi näkökulmakseen tai integroidaan osaksi muita prosesseja (esim. korjaava toiminta, koulutus, valistus yms.). Tähän liittyy läheisesti se, millaisia työmuotoja ja työmenetelmiä kukin järjestö käyttää Ehkäisevän päihdetyön työmuodot ja menetelmät Oheisessa taulukossa on kuvattu järjestöjen ehkäisevän päihdetyön toimintatapoja. Tiedotus- ja koulutus/konsultointitoiminta johtavat ylivoimaisesti. Taulukon ulkopuolelta esille nousseita menetelmiä ovat vertaistukiryhmätoiminta, neuvontapistetoiminta, puhelin- ja sähköpostineuvonta, interaktiiviset verkkopalvelut, vaikuttamistoiminta, pelit, verkostoyhteistyö, kurssitoiminta sekä riskiryhmien ja päihteiden käyttäjien kohtaaminen (varhainen puuttuminen). Ehkäisevässä päihdetyössä käytetyt toimintatavat Vastaus lkm %i 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1. Tiedotustoiminta (julkaisut, mediakampanjat, internet) 48 90,57% 2. Koulutus- ja konsultointi 49 92,45% 3. Seminaarit 34 64,15% 4. Koulutyöskentely 40 75,47%

20 18 5. Tutkimus- ja kehitystoiminta 32 60,38% 6. Tapahtumien ja/tai leirien järjestäminen 37 69,81% 7. Kohtaamispaikat 16 30,19% 8. Keskustelutilaisuudet 27 50,94% 9. Hoito- ja kuntoutuspalvelut 12 22,64% 10. Kampanjat ja kilpailut 20 37,74% 11. Tukihenkilötoiminta 8 15,09% 12. Muu, mikä 16 30,19% Menetelmien valinta, valintojen perusteleminen ja vaikuttavuuden osoittaminen Julkisin varoin rahoitetulta ehkäisevältä päihdetyöltä edellytetään vaikuttavuutta: sen on konkreetilla ja todennettavalla tavalla synnytettävä yksilöiden käyttäytymisessä tai heidän elinympäristössään työn tavoitteiden mukaisia muutoksia. Vaikuttavan työn yksi edellytys on tutkimuspohjainen tieto työn menetelmistä ja taustateorioista sekä arviointitutkimuksen tuloksista. Ehkäisevältä päihdetyöltä ei voi edellyttää täydellistä näyttöön perustuvuutta, jolloin työtä olisi lupa pitää vaikuttavana vain, jos muutokset pystyttäisiin osoittamaan toteen ennen jälkeen-mittausten ja kontrolliryhmän avulla. Ensinnäkin kustannus- ja resurssivaatimukset olisivat liian korkeat suurelle osalle toimijoista; toiseksi koeasetelmaa on vaikeaa soveltaa mutkikkaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen mittaamiseen; ja kolmanneksi tällainen vaatimus saattaisi vinouttaa itse työtä: valittaisiin helposti mitattavia interventioita sivuuttaen muut, työn yhteiskunnallista hyödyllisyyttä ehkä paremmin kuvaavat kriteerit. Vaikuttavuus on perusteltavissa väljemmin: tieteellisen näytön sijasta on vaadittava perusteltua, tutkimustietoon nojautuvaa odotusta vaikuttavuudesta. Evidence-based prevention on kaavamaisesti sovellettuna epätarkoituksenmukainen vaatimus. Vaadittavan tasoista perusteltua vaikuttavuuden odotusta voivat paremmin kuvata termit theory-based ja research-informed. On hallittava ja hyödynnettävä tutkimus- ja teoria-

21 19 tietoa sekä muuta tarpeellista taustatietoa (toimintaympäristöstä, päihdetilanteesta jne.) niin, että pystyy perustelemaan hankkeensa: miksi juuri kyseinen interventio on valittu kaikista mahdollisista ja millä perusteella odottaa sen vaikuttavan. Tärkeimmät perusteltavat asiat ovat 1. Intervention tarve ja kohdentaminen: millä perusteilla on valittu se riski, ongelma, tilanne sekä kohderyhmä, johon on päätetty puuttua, sekä 2. Menetelmien valinta: millä perusteella on syytä uskoa, että juuri valituilla keinoilla pystytään parhaiten vaikuttamaan nimettyyn riskiin tai ongelmaan Olemassa oleva tutkimustieto tarjoaa keinoja perustella uskottavasti intervention vaikuttavuus ja suunnitella arviointi niin, että vaikuttavuus voidaan tyydyttävästi todentaa. Kysymys on usein puuttumisesta niin sanottuihin välittäviin tekijöihin (suojaaviin tekijöihin ja riskitekijöihin) ja sen osoittamisesta, että niihin on pystytty vaikuttamaan. Oppimisen mahdollisuus. Eräässä valtakunnallisessa huumetiedotuskampanjassa asetettiin yhdeksi osatavoitteeksi tukea ja rohkaista vanhempia keskustelemaan huumeista kotona lastensa kanssa. Taustaoletuksina oli useista lähteistä saatu tieto siitä, että vanhemmat kokevat tämän vaikeaksi tiedon puutteen takia ja toisaalta tutkimustieto siitä, että tällainen keskustelu omien vanhempien kanssa on huumeiden käytöltä ja ongelmakäytöltä suojaava tekijä. Hankkeen arvioinnissa voitiin todeta, että vanhemmat olivat tutustuneet kampanja-aineistoon ja sen rohkaisemina aloittaneet lastensa kanssa keskustelun huumeista. Tämä empiirinen tieto yhdistettynä aiempaan tutkimustietoon tällaisen keskustelun vaikutuksista antoi perustelun uskoa, että kampanja vaikutti myös lopulliseen tavoitteeseensa, huumeiden käytön ja huumeongelmien vähentämiseen, vaikka tuon lopputuloksen osoittaminen tutkimuksin ehkä olisikin metodisesti mahdotonta. Tutkimustiedon rinnalla on arvoa annettava myös asiantuntijoiden ja kokeneiden toimijoiden kokemustiedolle, sillä kaikista kysymykseen tulevista ja hyödyllisistä menetelmistä ja lähestymistavoista ei aina ole olemassakaan relevanttia tutkimustietoa. Tutkimustieto ei myöskään aina tavoita sellaisia tilanne- ja paikallisia muuttujia, joilla voi olla suuri merkitys toiminnan vaikuttavuudelle. Ja erityisesti huumetyössä tutkimus ei aina riittävän nopeasti heijasta ilmiökentän muutoksia, joihin kuitenkin on voitava usein reagoida nopeasti. Ehkäisevässä päihdetyössä on joukko vakiintuneita menetelmiä ja lähestymistapoja. Näiden vaikuttavuudesta ja sen ehdoista eri kohderyhmissä ja oloissa on runsaasti tutkimustietoa. Menetelmillä puolestaan on omat taustateoriansa ja -oletuksensa. Käytännön työssä valittavana on siis joko tietty tunnettu ja vakiintunut tai itse kehitetty lähestymistapa tai menetelmä. Etenkin jälkimmäisessä tapauksessa teoriatiedon merkitys korostuu: on kyettävä selittämään, mihin taustaoletuksiin oma menetelmä perustuu ja millä perusteella uskoo sen vaikuttavuuteen. Käytännössä ei siis pidä vaatia vaikuttavuuden tieteellistä todistamista vaan vakuuttavia argumentteja. Ehkäisevän päihdetyön tulevaisuuden sekä osaltaan myös järjestöjen ehkäisevän päihdetyön menetelmien kuvaamiseen liittyy ehkäisevän päihdetyön määritelmän pohtiminen. Arvioinnin aineistossa nousee vahvasti esiin ehkäisevän päihdetyön laatukriteerien, laatutähden mahdollinen ja potentiaalinen merkitys ehkäisevää päihdetyötä jäsennettäessä. Ehkäisevä päihdetyö hahmottuu arvioitavissa järjestöissä kuitenkin varsin moniulotteisena. Näitä käsitteellisiä ulottuvuuksia ovat ainakin seuraavat:

22 20 Ehkäisevä päihdetyö toimintana, jolla toivotaan voitavan vaikuttaa päihteiden käytön ja kokeilujen aloittamiseen ja asenteisiin mutta myös haittojen ehkäisyyn. Tässä näkökulmassa hoitotyö ei ole ehkäisevää työtä, mutta ehkäisevä työ sisältyy myös varsinaiseen hoitotyöhön Päihteisiin liittyvän tiedon antaminen eri kohderyhmille eri muodoissa Ihmisten saaminen itse toimimaan ennaltaehkäisevästi lähinnä tiedon lisääntymisen kautta Ehkäisevä päihdetyö näyttäytyy toiminnan päämääränä ja vaikuttamisena Vuorovaikutuksellinen yhteys kohderyhmien kanssa Vaihtoehtoisen toiminnan, toimintamuotojen ja toimintaympäristöjen tarjoaminen Pitkäkestoinen kumppanuus eri sidosryhmien kanssa eri toteutuksissa Ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöä vaikuttamalla päihteiden saatavuuteen, päihteitä koskeviin asenteisiin Toimintaa, jonka tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia Lähes kaikki työ, mitä tehdään korjaavan työn lisäksi Ehkäisevä päihdetyö nähdään tavoitteiden kautta: tavoitteena on asioita x, y z. Esim. kokonaiskulutuksen sekä niihin liittyvien haittojen vähentäminen, nuorten päihteidenkäytön aloitusiän myöhentäminen etc. Yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttaminen Sekundäärinen ja tertiäärinen ehkäisy Edellä mainitut ulottuvuudet ovat vain ylätasolle viety kategorisointi siitä kirjosta, jota kyselyyn vastanneet ja haastatellut järjestöt mainitsevat ehkäisevästä päihdetyöstä. Ne järjestöt, joilla ehkäisevä päihdetyö on keskeisessä osassa järjestön toimintaa, hahmottavat ehkäisevän päihdetyön selkeästi tietyn tyyppiseksi toiminnaksi ja työmuodoksi tai strategisiksi tavoitteiksi. Käytännössä ehkäisevän päihdetyön rakenne vaikuttaa myös olevan jäsentyneempää (esim. rooli suhteessa organisaation selkeämpi), jotka näkevät ehkäisevän päihdetyön selkeinä tavoitteina tai erilaisina menetelminä. Vastausten voi tulkita antavan viitettä siitä, toimitaanko ajanmukaisessa, tiedollisesti perustellussa ehkäisevän päihdetyön kehyksessä vai pikemmin perinteen ohjaamana, vakiintuneita ja itsestään selviksi muuttuneita työtapoja jatkamalla. Edellistä osoittavat viittaukset työn olennaisiin ulottuvuuksiin (esimerkiksi täsmennettyihin tavoitteisiin, työmenetelmiin, kohderyhmiin, vaikutuskohteisiin ja toteutustasoihin, kysynnän, tarjonnan tai haittojen ehkäisemiseen tai suoraan ja epäsuoraan vaikuttamiseen), kun taas jälkimmäistä asennoitumista heijastaa vastauksen rajoittuminen hyvin yleisiin luonnehdintoihin tai vastaaminen nimeämällä yksi tai muutama toiminto. Avovastaukset voi tässä suhteessa jakaa kolmeen ryhmään seuraavasti:

23 21 Luonnehdinta Kriteeri lkm % ajanmukainen kokonaisnäkemys monipuolinen, tietoisia valintoja sisältävä näkemys perinteeseen nojaava kapea näkemys erotettavissa vähintään kolme ehkäisevän päihdetyön olennaista ulottuvuutta erotettavissa joitakin ulottuvuuksia, mutta vähemmän kuin kolme; lisäksi viitattu kohderyhmään, menetelmään tai tavoitteeseen. erotettavissa tai ylivertaisena vain yksi ulottuvuus Yhteensä Perinteistä näkemystä edustavista vastauksista valtaosassa ehkäisevä päihdetyö ymmärrettiin vain valistukseksi. Ehkäisevän päihdetyön tulevaisuutta luodattiin myös kysymällä ehkäisevän päihdetyön kentän muutoksia avovastauksin. Vastauksista voi päätellä, millaiseen tietoon ja mihin tietolähteisiin vastaajien käsitykset päihdetilanteesta, päihteiden riskeistä ja ominaisuuksista sekä kohderyhmistä perustuvat. Päätelmiä: Valtakunnallista tutkimustietoa päihdetilanteen kehityksestä hyödynnetään laajalti. Päihdepolitiikan muutoksia ja muutosten seurauksia seurataan ja eritellään osassa järjestöjä tarkasti (esimerkiksi alkoholin hinnan vaikutukset ja laajat yhteiskunnalliset kehitystrendit). Omaa havaintotietoa hyödynnetään siinä rinnalla, mutta tämän tiedon laatu vaihtelee tarkkaan dokumentointiin perustuvista analyyseistä epäkriittisesti omaksuttuihin tuntemuksiin. Yksittäiset viittaukset kansallisiin strategioihin ja EU-tason menetelmätyöhön kertovat oman toiminnan ymmärtämisestä osana laajoja strategioita. Näitä aineistossa kuitenkin oli vähän. Oppimisen mahdollisuus: Elämä on parasta huumetta ry on panostanut vuorovaikutuksellisten menetelmien kehittämiseen. EOPH:n ehkäisevän päihdetyön toimintamalli perustuu vuorovaikutukselliseen toimintaan lasten ja nuorten sekä heidän kanssaan toimivien aikuisten kanssa. Hyvänä käytäntönä tässä nostetaan erityisesti esille Hubu -menetelmään eli vuorovaikutteinen ja kohtaava toimintatapa, jonka pyrkimyksenä on olla siellä, missä nuorten arki on. Hubu -menetelmän tueksi EOPH tarjoaa erilaisia keskustelu ja tiedonsaantimahdollisuuksia internetin, puhelimen ja mobiilipalveluiden (mhubu) kautta. Erityisesti suosiotaan on kasvattanut virtuaali-hubu, jossa Hubu menetelmää käytetään nuorten suosimassa internetin Habbo-hotellissa. Kohderyhmät & Prosessi Kohderyhmänä toiminalle ovat lapset ja nuoret. Pääsääntöisesti Hubu -menetelmän

24 22 mini-interventiota käytetään ylä- ja alakouluissa keskustelun helpottajana. Menetelmässä osallistujat voivat tuoda mielipiteensä esille anonyymisti, mikä mahdollistaa avoimen keskustelun ja ryhmäpaineesta riippumattoman rehellisen tiedonkeruun. Menetelmän myötä on mahdollista kerätä ja vertailla ryhmäkohtaista tietoa lasten ja nuorten päihdetietämyksestä ja asenteista. Tietoa käytetään vanhempainilloissa, joissa voidaan myös käyttää Hubu -menetelmää keskustelun jäsentämisessä. Hubu menetelmään liittyy olennaisesti myös Hubu & YleX -kiertueen hyvinvointikysely, joka toteutetaan usealla paikkakunnalla kiertueen aikana. Hubu -menetelmässä käytetään tietokonetta, videotykkiä ja äänestysjärjestelmää, jossa osallistujat saavat anonyyminä vastata seinälle heijastettaviin kysymyksiin. EOPH:n työntekijät käyvät heti läpi kysymykseen tulleet vastaukset ja niiden antamasta tiedosta keskustellaan ryhmän kanssa. Vastaukset tallennetaan koneelle, joten niistä voidaan myöhemmin kerätä kooste tietyn ryhmän tai luokkatason tiedoista ja asenteista päihteitä koskevissa asioissa. Kerätyn tiedon hyödyntäminen vanhempainilloissa ja päihdetyön konkreettisten toimenpiteiden kehittämisessä on tärkeä osa menetelmää. Prosessin kulku 1. Hankekokonaisuuden suunnittelu 2. Sovitaan käytettävistä menetelmistä ja palveluista: interventio ja/tai tiedonkeruu, analysointi, raportointi, tiedottaminen, seuranta jne. 3. Toteutetaan sovittu työskentely ja tuotetaan raportti 4. Hyödynnetään työskentelyn tuloksia: järjestetään aluefoorumi, vanhempainilta, opettajien kokous tai vaikkapa nuorille suunnattu konsertti osana hanketta. 5. Rakennetaan paikallisten toimijoiden kanssa suunnitelma hankkeen jatkosta ja tarjotaan konkreettisia toimintamalleja ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen ja osallistutaan siihen kumppanin tarpeen mukaan. 6. Toteutetaan uusi interventio lasten parissa tai tehdään ed. toimien arviointi tiedonkeruuna. Esimerkki samantyyppisistä menetelmistä: Elämä on parasta huumetta ry ja Elämän sankarit ry: Järjestöt käyttävät samaa vuorovaikutteista äänestysmenetelmää lasten ja nuorten parissa pitämissään koulutuksissa. Menetelmän käyttäminen vaikuttaa pohjautuvan samanlaisiin huomioihin keskusteluiden vetämisestä lasten ja nuorten parissa. Interaktiivinen koulutus vastaa seuraaviin tarpeisiin Kaikkien ryhmän jäsenten osallistuminen keskusteluihin - erityisesti auttaa hiljaisempien äänen kuulumista sekä isommissa ryhmissä kaikkien ajatusten huomioimista Anonyymius mahdollistaa ryhmänpaineesta riippumattoman vastaamisen Ryhmän äänestystiedot jatkokäyttöä varten (vanhempainillat, päihdevalistusohjelman luominen, vuosittainen vertailu) Hyvinvointikyselyt luovat taustatietoa alueen nuorten päihdetietämyksestä ja asenteista. Hyvinvointikyselyiden tekotavat poikkeavat hieman toisistaan. Pyrkimykset alueen eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön sekä pidempiaikaisten ja kokonaisvaltaisempien ohjelmien rakentamiseen. Kumpikin järjestö kerää systemaattisesti asiakaspalautetta

25 Työmenetelmien taustateoriat Ehkäisevän päihdetyön menetelmät jakautuvat vastauksissa yleisesti tunnettuihin ja vakiintuneisiin (usein kansainvälisesti käytettyihin) sekä järjestön itsensä kehittämiin. Molemman tyyppiset menetelmät voivat olla tietopohjaltaan ja taustaoletuksiltaan tiukemmin tai löyhemmin tutkimus- ja teoriaperusteisia tai enemmänkin uskomuksiin nojautuvia. Ensimmäisen tyypin menetelmien vaikuttavuutta arvioitaessa on mahdollista löytää tutkimus- ja arviointitietoa alkuperäisen mallin vaikuttavuudesta. Lisäksi on etsittävä tutkimustietoa mallin siirrettävyydestä, toisin sanoen siitä, missä määrin mallin osoitettu vaikuttavuus rajoittuu alkuperäisen kaltaiseen kohderyhmään ja toimintaympäristöön. Suomalaisen sovelluksen osalta on selvitettävä toteutuksen uskollisuus alkuperäiselle mallille, ja näiden tietojen pohjalta voi tehdä päätelmiä olemassa olevan tutkimustiedon merkityksestä suomalaisen sovellutuksen vaikuttavuuden todistelussa. Mikäli kyseessä on itse kehitetty malli tai menetelmä, tulee sen teoreettinen perusteleminen erityisen tärkeäksi, koska kansainvälistä tutkimus- ja arviointitietoa ei ole saatavilla. Taustateorioiden ja -oletusten pätevyyttä voi arvioida tutkimuskirjallisuuden avulla vain jos ne voi tunnistaa. Mitä moniaineksisempi ja omaperäisempi oma menetelmä on, sitä vaikeampaa sen vaikuttavuudesta on tehdä päätelmiä taustateorioiden perusteella ja sitä suurempi merkitys siksi on tulosten arvioinnilla. Voi kuitenkin kyseenalaistaa sellaisten taustaoletusten pätevyyden, joita hyvin laajalti tutkijoiden ja asiantuntijoiden piirissä pidetään vanhentuneina tai kumottuina. On myös taustateorioita, jotka eivät perustu tutkimustietoon vaan ovat pikemmin ideologisia luonteeltaan. Taustaoletusten ja -teorioiden pätevyyttä ei läheskään aina voi arvioida yksiselitteisesti ja objektiivisesti, sillä mielipiteet niistä vaihtelevat myös tutkimuskirjallisuudessa, ja tietty erityisesti kansalaistoimintaan liittyvä moniarvoisuus on sallittava. Jälleen kysymys on argumentoinnista eikä todistamisesta mistä seuraa myös, ettei teoriapohjan epäselvyys tai tuntemattomuus itsessään ole näyttöä vaikuttamattomuudesta. Vaikuttavuus on niissä tapauksissa vain osoitettava toisin, esimerkiksi arvioinnin keinoin. Kyselyn vastauksista ja haastatteluista voi muodostaa seuraavat kategoriat: lkm % Kansainvälisesti tunnettu menetelmä vakiintuneessa muodossaan 8 17 Kansainvälisesti tunnetun menetelmän kotoperäinen sovellus/ muunnelma Oma menetelmä, jonka teoreettiset lähtökohdat ovat tutkimuskirjallisuudesta tunnistettavissa Oma menetelmä, jonka taustateorioita ja -oletuksia ei voi tunnistaa tutkimuksen perustuviksi Ei tietoa menetelmästä Yhteensä

26 24 Arvioinnin aineisto antaa kokonaiskuvan nopeasta mutta vielä keskeneräisestä muutoksesta perinteen ja kansalaistoiminnalle ominaisten arvojen pohjalta syntyneistä työmuodoista ja menetelmistä kohti ajanmukaisin menetelmin tehtävää, tutkimusperustaista työtä, jolta voi perustellusti odottaa tuloksia. Tähän viittaavat erityisesti menetelmä- ja teoriakysymyksiin annetut vastaukset sekä tiedonhaluinen ja älyllinen asenne työhön, mistä yksi esimerkki on Stakesin "Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerien" omaksuminen työvälineeksi laajalti ja nopeasti. Toisaalta vastauksista piirtyy uhka, että osa järjestöistä voi jäädä tästä kehityksestä jälkeen. Aineisto ei anna aihetta olettaa, että kysymys olisi asenteista tai muutosvastarinnasta vaan todennäköisesti suurelta osin resursseista. Uuden tiedon ja ajanmukaisten menetelmien omaksuminen vaatii aikaa ja paneutumista ja muodostuu siksi pienimmille ja heikoimmin resursoiduille järjestöille erityisen vaativaksi. 3.3 Ehkäisevän päihdetyön tulokset Toimintamallien onnistumisen arviointi Ehkäisevän päihdetyön tuloksellisuudesta on erittäin vaikea puhua. Ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuuden mittaaminen koetaan yleensäkin erittäin haasteelliseksi. Noin 70 prosenttia arvioinnissa toteutettuun kyselyyn vastaajista kokee, että järjestö kiinnittää tarpeeksi huomiota ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuuden arviointiin. Väitteen kanssa erimieltä on vajaa viidesosa. Alla olevassa taulukossa on kyselyyn vastanneiden näkemyksiä siitä, miten ehkäisevää päihdetyötä arvioidaan. Kuten kuviosta nähdään, erittäin suuri joukko kerää työn onnistumista asiakaspalautteen avulla. Kysymys ei kuitenkaan kerro, missä määrin palaute sisältää välitöntä palautetta työn toimivuudesta tai sen vaikutuksista. Toisaalta toimintakertomuksen laatiminen mainitaan haastatteluissa usein keskeiseksi arvioinnin menetelmäksi. Haastattelujen perusteella epäselväksi kuitenkin jää, kuinka kattava tuo arviointiprosessi on. Miten ehkäisevää päihdetyötä arvioidaan organisaatiossanne? Vastaus Lkm Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Toimintakertomuksen laatimisen yhteydessä 39 75,00% 2. Arvioimme yhteisesti toimintamme tuloksia käytännön työn lomassa 44 84,62% 3. Arvioimme työn onnistumista asiakaspalautteen avulla 48 92,31%

RAY:n avustaman ehkäisevän päihdetyön nykytilan arviointi

RAY:n avustaman ehkäisevän päihdetyön nykytilan arviointi Avustustoiminnan raportteja 17 Wennberg Mikko, Oosi Olli, Alavuotunki Kaisa, Soikkeli Markku RAY:n avustaman ehkäisevän päihdetyön nykytilan arviointi Yleisestä tiedon jakamisesta vuorovaikutukseen ja

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät

Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät Sanna Pylkkänen Preventiimi/HUMAK Sivu 1 Aikataulu 12.00 aloitus - esittäytymiskierros: nimi, titteli, organisaatio, laatuarviointi

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kuntakumppanuus Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Mitä arviointi on? Miksi pitää arvioida?

Mitä arviointi on? Miksi pitää arvioida? Mitä arviointi on? Arviointi on prosessi, jossa tehdään todistusaineistoon pohjautuen ja tiettyjä perusteita käyttäen päätelmiä projektin / toiminnan arvosta. Perusteet ovat arviointikriteerejä, joiden

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

EFQM Excellence malli

EFQM Excellence malli Laatukeskus EFQM Excellence malli 10.10.2012 Heikki Niemi p. 040 536 6001 heikki.niemi(at)laatukeskus.fi Copyright 2012 Laatukeskus ja EFQM EFQM Excellence -malli Erinomaisuuden tunnuspiirteet Huipputulosten

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Mihin tarvitaan toiminnan suunnittelua? Onhan sitä ennenkin selvitty. Jokainen etenee omaan tahtiinsa.

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-mallin rakenne: Viisi arviointialuetta 1. Oppilaat - oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa 2. Opettajat - Opettajien

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi 12.3.2012 Tilannekatsaus Arja Häggman-Laitila 25/4/12 Helsinki

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta Tikkurilassa ja Myllypurossa Kirjoittajat: Raija Ahtola Kari Haavisto Jaana Jaatinen Saini Mustalampi Pirjo Pennanen

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 2 Suomen MS liitto ry:n strategian toimeenpano ohjelma vuosille 2012 2014 Strategiakauden 2009 2014 tärkeimmät päämäärät: Vahvat jäsenyhdistykset

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Arviointivallan demokratisoituminen kuka, mitä ja missä? Arviointifoorumi 5.6.2013 Ville Valovirta

Arviointivallan demokratisoituminen kuka, mitä ja missä? Arviointifoorumi 5.6.2013 Ville Valovirta Arviointivallan demokratisoituminen kuka, mitä ja missä? Arviointifoorumi 5.6.2013 Ville Valovirta Alustuksen teemoja Mitä arviointivallan demokratisoituminen tarkoittaa? Mitä merkityksiä sillä on, että

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi TURVALLINEN HUOMINEN RAKENNETAAN TÄNÄÄN Rikoksentorjuntaseminaari turvallisesta kaupunkiympäristöstä ja syrjäytymisen ehkäisemisestä Avustusosasto, Tuomas

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot