Alustukset ja esitykset Suomen sos.-dem. Nuorisoliiton neljännelle edustajakokoukselle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alustukset ja esitykset Suomen sos.-dem. Nuorisoliiton neljännelle edustajakokoukselle"

Transkriptio

1 Alustukset ja esitykset Suomen sos.-dem. Nuorisoliiton neljännelle edustajakokoukselle Helsinki 1912 Suomen sos.-dem. Nuorisoliiton kustantama

2

3 »Työläisnuorison sanomalehtikoko muutettava vihkomuotoon.» Jyväskylän sos.-dem. nuoriso-osasto on yllä olevasta kysymyksestä keskustellut nykyisissä kokouksissaan, jonka perusteella olemme laatineet nuorisoliiton ed. kokoukselle seuraavan alustuksen: Kun silmällemme./työläisnuorison" eri numeroita, niin täytyy myöntää, että niissä on julkaistu useita hyviä kirjoituksia, joiden säilyttämisestä vastaisen varalle olisi tilaajalle hyötyä. Mutta lehden ko'on nykyisellään ollen on sen säilyttäminen vaikeata. Sanomattakin on selvää, että Työläisnuoriso" nykyään kun sitä sanomalehtikoossa julaistaan, katsotaan tavallisen jokapäiväisen lehden veroiseksi, s. o. luetaan kertaalleen lävitse, ja sitte siirretään käärepaperien joukkoon. Saattaa käydä, että lehdessä julaistaan jotakin jatkuvaa artikkelisarjaa, jonka tilaaja tahtoisi mieleensä painaa, ja näin ollen lehden säilyttää. Mutta kun lehden koiko on niinkin suuri, kuin se nykyään on, on sen säilyttäminen kovin vaikeata, pienten ahtaiden tilojen takia, joka epäkohta useallakin tilaajalla on. Senpä vuoksi olemmekin siinä käsityksessä, että Työläisnuoriso" muutettaisiin vuoden 1913 alusta vihkomuotoon. Kukin vihko voisi olla noin 8 s. laajuinen. Painokustannukset eivät sellaisesta vihkomuotoonladotusta lehdestä nousisi sanottavasti suuremmaksi, kuin mitä nykyäänkin on. Mutta vaikkapa niinkin olisi, että kustannukset jonkun verran kohoaisivat, niin on otettava huomioon se korvaamaton hyöty, minkä se silloin tilaajilleen tuottaa. Silloin kuin lehti on vihkamuodossa, voidaan se helposti nidoittaa ja säilyttää kuten esimerkiksi monessa- t.-y :n kirjastossa on Sosialistisen aikakauslehden" ja»tuohuksen" vuosikerrat nidottuna. Lehden kooksi olemme ajatelleet tekstin ladottavaksi n. 6]/ 2 cm levyiseksi taitettavaksi kahdelle palstalle, sivun pituus 20 cm. Tällöin tulisi lehdestä jotenkin saman kokoinen kuin sos.-dem. puolueen kevätjulkaisu Kevättervehdys" on. Kaiken ylläesitetyn perusteella ehdotamme kokouksen hyväksyttäväksi seuraavan ponsilauselman:

4 4 Jyväskylä 2 9 / että Työläisnuoriso ensi vuoden alusta muutettaisiin vihkomuotoon, käsittäen kukin kerta viikossa ilmestyvä vihko 8 sivua; että Työläisnuorisoa painettaisiin jonkun verran enempi kuin mitä sillä on tilaajia ja ylijäämät nidottaisiin kirjaksi,! joita sitte myydään valmiina vuosikertoina. Jyväskylän osasto. Liittotoimikanta ei ole voinut yhtyä Jyväskylän osaston ehdotukseen, sillä jos Työläisnuoriso muutetaan vihkomuotoon, nousee silloin sen painatus ja postikulut siksi paljon, eittä olisi aivan välttämätöntä lehden tilaus- ja yksityisnumeroiden hintaa korottaa ja kyseenalaista on, pysyykö silloin lehden tilausmäärä entisellään, puhumattakaan sen kohoamisesta. Mitä siihen lehden säilyttämiseen tulee, näin eiköhän tilaajat voisi tätä muuten järjestää, kuin vaatimalla kustannuksia kysyvää lehden muodon muuttamista. Ehdotamme 'kokouksen päätettäväksi: 1) että ehdotus Työläisnuorison sanomalehtiikoon muuttaminen vihikomuotoon" ei anna liittokokouksen puolelta aihetta mihinkään toimenpiteisiin. 2) Päätöksensä alistaa kokous Työläisnuorison Sanomalehti O. Y. yhtiökokouksen tarkistettavaksi. Muutosehdotuksia liiton sääntöihin. Ehdotus liiton sääntöjen 9 5:nen kohdan muuttamiseksi. Liittokokouksen edustajain matkakustannukset on jokainen osasto liiton sääntöjen mukaan saanut itse suorittaa, oli edustajakokous miten pitkän matkan takana hyvänsä. Tästä menettelystä on ollut seurauksena, etteivät pienemmät maaseutuosastot ole rahavarojen vähyyden ja matkan pituuden tähden voineet edustajaa liittokokoukseen lähettää, tai on parin kolmen osaston täytynyt sopia yhteisestä edustajasta. Liikkeen edun kannalta olisi kuitenkin suotavaa, että pienimmätkin osastot voisivat ilman suhteellisesti suurempia uhrauksia edustajansa työläisnuorison vai-

5 tiopäiville lähettää. Kaikilla suuremmilla neuvottelukokouksilla on innostava ja kasvattava puolensa ja varsinkin maalaisnuoriso voisi edustajakokoukseen osaaottamalla saada hyviä vaikutteita ja neuvoja sos,-dem. nuorisoliikkeen seutukunnallaan eteenpäin viemiseksi. Kaikissa edellisissä edustajakokouksissa on seuraavan liittokokouksen paikan määräämisestä ollut pientä kahnausta eri piirien kesken. Yhtenä tekijänä on tähänkin ollut epäsuhteellinen matkakulujen rasitus. Kun nyt pidettävässä neljännessä liittokokouksessa mahdollisesti tulee ratkaistavaksi seuraavien liittokokouksien pysyväisen paikan määrääminen samaan kaupunkiin, missä sijaitsee liittotoimikuntakin, olisi edellä esitetyistä syistä liiton vastaiselle toiminnalle eduksi, liiton sääntöjen 9 5:nen kohdan muuttaminen seuraavasti: 1) Edustajain matkakustannukset suorittaa liittotoimikumta, johon sisältyy matka II :ssa luokassa laivalla ja III :ssa luokassa rautatiellä. 2) Tästä johtuvat kulut peritään osastoilta ylimääräisenä veroituksena jäsenluvun mukaan. 3) Edustajain päiväpalkat suorittaa jokainen osasto itse. 4) Kaikki muut edustajakokouksesta koituvat kuilut suoritetaan liiton rahastosta. Helsingissä "V S. Allen. 5 Suomen sos.-dem. Nuorisoliiton sääntöjen 9 pykälän muutosehdotus. Jokainen kyllä käsittää ja ymmärtää sen suuren merkityksen, mikä on sos.-dem. nuorison liittokokouksella koko nuorisoliikkeen toimintaan ja sen tulevaisuuteen nähden. Siellähän pohditaan ja suunnitellaan eri ohjelmakysymyksiä ja toimintamuotoja tulevaa taistelu- eli toimintakautta varten, siellähän tapaavat toverit toisensa kautta maan, siellä lujitetaan yhdyssiteitä, lietsotaan intoa ja tarmoa kestämään ne vaikeudet, mitkä liikkeellä on voitettavanaan ennenkuin nuoriso on itsetietoista ja vapaata pääoman ja kirkon kahleista. Liittokokous myöskin osaksi virkistää osastojen toimintaa niihin aikoihin, kun liittokokousta valmistellaan ja pidetään. Mutta katsokaamme siihen, mitä tällainen liittokokous tulee maksamaan ja voivatko osastot, etenkin

6 6 pienemmät, ä edelleen joka toinen vuosi kustantaa edustajiaan liittokokoukseen, niin tarpeellista kun se olisikin, nousee epäilyksiä, tarvitaanko joka toinen vuosi liittokokousta. Liittokokous tulee nykyään maksamaan osastoille kolmatta tuhatta markkaa ja liittotoimikunnalle huoneen vuokran ynnä muiden tarpeellisuuksien hankkimisen kautta myös sievosen summan. Tämä saattaa meidät ajattelemaan, onko niinkään tarpeellista ja välttämätöntä pitää liittokokousta joka toinen vuosi, ja olisiko siitä liikkeellemme jotakin haittaa vaikka liittokokouksen väliä olisikin enemmän kuin kaksi vuotta. 1 Nuorisoliike meillä on järjestetty myöskin piirittäin. Jokaisessa piirissä on toimikunta ja joka vuosi pidetään piirin edustajakokous, joka myöskin maksaa osastoille rahaa. Piirikokouksessa myöskin suunnitellaan ja määritellään aina tulevan vuoden toiminta, huolehditaan agitatsionin järjestämisestä ynnä muista asioista. Kun piirikokouksiin kiinnitettäisiin enemmän huomiota, koetetttaisiin saada ne täydellisemmäksi ja tarkoitustaan vastaavammaksi ja kaikki toiminta järjestettäisiin ainoastaan piirittäin, niin mielestämme ei olisi tarpeellista pitää liittokokousta niin usein kuin nyt. Meillä on liittotoimikunta ja liittoneuvosto, joka ratkaisee tärkeimmät asiat ja vielä voidaan pahimmassa tapauksessa kutsua ylimääräinen liittokokous koolle jos tarve' sen välttämättömästi vaatii, mikä kuitenkin tapahtuu hyvin harvoin, sillä liittoneuvosto voi ratkaista tärkeimmätkin asiat. Näinollen liittokokousta ei mielestämme joka toinen vuosi tarvita, i Viittaamme vielä ammatillisiin järjestöihin ja liittoihin, jotka enimmäkseen pitävät edustajakokouksiaan joka kolmas vuosi, vaikkakin ammatillisten asiain seuraaminen ja taistelu- ja toimintamuotojen nopea vaihtelu ja kehittyminen ainakin vaatii yhtä tarkkaa ja nopeaa toiminnan seuraamista kuin nuorisoliikkeen toimintakin vaatii.. Koska ei siis mielestämme Suomen sos.-dem. nuorisoliikkeelle eikä sen toiminnan nopealle kehittymiselle ole mitään haittaa siitä, vaikka liittokokous pidetäänkin joka kolmas vuosi, niin ehdotamme, että liittokokous hyväksyisi 9 pykälän ensimäisen kohdan muutoksen seuraavaksi: Liittokokous, jolla on korkein päättämisvalta kaikissa liiton asioissa, kokoontuu joka kolmas vuosi paikassa, joka edellisessä liittokokouksessa on määrätty. Ajan, milloin kokous pidetään, määrää tarkemmin liittotoimikunta. Suomen Sos.-dem. Nuorisoliiton Turun osasto.

7 7 Lisäehdötus liiton sääntöjen 3 %:lään. Liitto velvoittaa jokaisen kaksi vuotta liitossa olleen 20 vuotta täyttäneen jäsenen liittymään jäseneksi ammattiosastoon eli työväenyhdistykseen. Savonlinnan osasto. Muutosehdotus liiton sääntöjen 5 :lään. Koska nykyisten sääntöjen mukaan asetetaan maalaisosastojen jäsenet kaupunkilaisosastojen kanssa saman liittoveron alaiseksi ja kuitenkin teihdasseuduilla sijaitseviin osastoihin kuuluu suuri joukko tehdasseutujen ympäristöstä maalaisnuorisoa. Tämän tähden ehdotamme liittokokouksen päätettäväksi, että liittovero on 10 p. kaupunki- ja 5 p. maaseutuosastoilta jäsentä kohti kuukaudessa. Sorsakosken osasto. Muutosehdotus liiton sääntöjen 5:teen :lään. Edustajain matkakustannukset II :ssa luokassa laivassa ja III :ssa luokassa junassa, sekä 3: 50 päivärahaa, samoin liittokokouksen muut menot suoritetaan liiton rahastosta, joka summa sitte jaetaan osastojen jäsenluvun mukaan ja kannetaan ylimääräisenä verona osastoilta. Osastot voivat lisäksi suorittaa edustajilleen lisäpalkkiota, jos tarvis vaatii. Iisalmen osasto. Miten Suonien Sos.-dem. Nuorisoliitto paraiten voisi työskennellä uhkaavan taantumuksen vastustamiseksi? Jo viimeisessä liittomme edustajakokouksessa Kotkassa, astui tämä kysymys esiin yhtenä tärkeimpänä kysymyksenä. Ei siis liene epäilyksen alaista, etteikö kysymys nyt olisi ainakin yhtä tärkeä ja välttämätön kuin silloinkin, sillä nythän tapahtuneet asiat ovat kumoamattomasti osoittaneet, missä määrin tänä liittomme ed. kokousten välisenä aikana mustan taantumuk-

8 8 sen peikot ovat kyenneet tuhoamaan ennen saavuttamiamme oikeuksia ja vapauttamme, sekä myöskin sen, missä määrin me olemme kyenneet tässä kamppailussa puolustautumaan. Vielä sen lisäksi olemme nuorisoliikkeamme alalla siirtyneet melkolailla toisenlaisiin suhteisiin sos.-dem. puolueeseen nähden. Näinollen on tälläkin kysymyksellä nyt kokolailla painavammat syyt pakottamassa liittomme edustajakokousta pyrkimään tässä kysymyksessä niin selvään päätöslauselmaan kuin mahdollista. Viimeisen edustajakokouksen tässä kysymyksessä synnyttäneissä ponsissa jo 1 :ssä kohdassa lausutaan periaatteellinen kanta, jolle liittomme olisi asettuminen ryssäläistä taantumusta vastustaessaan. Mutta samoissa ponsissa jo 2:ssa kohdassa asettui kokous, ellei suoraan edellisessä kohdassa ilmaistua periaatetta vastustavalle kannalle, niin ainakin siirtyi sellaiselle pohjalle, jotta ei pätevästi voida käytännössä ponnistella uhkaavaa taantumusta vastaan, sillä yleensä kaikissa köyhälistön luokkatoimintaa koskevissa kysymyksissä ja varsinkin tässä on aina aivan välttämätön koko työväen järjestyneen rintaman eheä yksimielisyys, sekä ennen kaikkea sellainen menettelytapa, jossa ei ilmene pienintäkään aukkoa, joka ehkäisee tällaisen vastustustoiminnan käytännössä toteuttamista. Se seikka, että viime ed. kokouksen ponsissa niin ankarasti ryhdyttiin polemiseeraamaan sos.-dem. puolueemme toiminnassa ilmeneviä puutteellisuuksia vastaan, ilman että tarkemmin otimme huomioon kaikkia siihen vaikuttavia seikkoja, oli ehdottomasti syynä siihen, että olemme hyvinkin usein ollut pakoitettuja torjumaan puolueemme vanhempain ainesten taholta tehtyjä hyökkäyksiä, että toisinaan heidän taholtaan on nuorisoliikkeelle annettu vallan toisarvoinen merkitys, ja ennen kaikkea on se johtanut siihen, että paikalliset nuorisojärjestömme ovat saaneet hyvinkin kiivaasti otella varsinaisten pueluejärj estojen kanssa (ainakin täällä Kyminlaaksossa). Näin ollen olemme olleet pakoitettuja menettämään melkoisesti voimia aivan hukkaan. Toimintamme kehittyvän taantumuksen vastustamisessa on näinollen supistunut varsin vähäiseksi, supistunut melkein kokonaan siihen valistustyöhön, mitä tässä kysymyksessä ollaan liittomme äänenkannattajan kautta voitu ulospäin esittää. Tähänkään ei liene vanhamman aineksen" taholta kovinkaan suurta huomiota kiinnitetty. Siis saavutetut kokemukset selvästi osoittavat, että nuorisotyömme on etupäässä suunnattava mitä tarmokkaampaan siveelliseen mutta jyrkkään agitatsioonityöhön tässäkin kysymyksessä, eikä pyrittävä määräilemään asemaa puolueemme menettelytapakysymyksissä. Ainakin on meillä olemassa se varmuus, että köyhälistön luokkatoiminta ollakseen tehokasta, ehdottomasti

9 vaatii tarkoin harkittua ja täydellistä voimain keskittämistä kaikkiin kysymyksiin nähden. Ja näin ollen on meidän tällaisena voimain keskityspisteenä pidettävä juuri sos.-dem. puoluettamme sekä tunnustettava sen kulloinkin hyväksymät menettelytavat. Siten parhaiten säilytämme sen eheyden, joka on tuiki välttämätön köyhälistön luokkataistelussa. Siis kokemukset velvoittavat nuorisoliilkkeemmekin tässä kysymyksessä aivan kiinteästi suhtautumaan puolueemme hyväksymiin menettelytapoihin. Siten parhaiten, voidaan nuorisoliikkeenkin kautta köyhälistön etujen mukaisesti taistella uhkaavaa taantumusta vastaan. Ylläesitettyjen lyhyitten pääpiirteitten perusteella ehdotamme Suomen Sos.-dem. Nuorisoliiton neljännen edustajakokouksen hyväksyttäväksi seuraavan päätöslauselman: 1) Katsoen siihen, että yhä etenevä venäläinen taantumus oman maamme porvariston tukemana pakoittaa maamme järjestyneen köyhälistön yhä lujempaan vastarintaan, oikeuksiensa ja vapautensa puolesta, päättää Suomen Sos.-dem. Nuorisoliiton edustajakokous taistellessaan kehittyvää taantumusta vastaan asettua tarkoin noudattamaan Suomen sos.-dem. puolueen viimeisen puoluekokouksen tekemiä päätöksiä tässä suhteessa. 2) Edustajakokous kehoittaa kaikkia sos.-dem. nuorisojärjestöjä maassamme kiinnittämään suurempaa huomioita yhä kehittyvään venäläiseen sortopolitiikkaan sekä tarmokkaasti ulospäin selostelemaan sen syitä ja turmiollisia seurauksia, kuin myöskin kasvattamaan jäseniänsä tietoisiksi tämän kysymyksen periaatteellisesta merkityksestä. 3) Kokous velvoittaa liittotoimikunnao ryhtymään päteviin toimenpiteisiin perinpohjaisten ja täysin tarkoitustaan vastaavien, tätä kysymystä koskevien alustusten aikaansaamiseksi sekä osastoille toimitettaviksi kasvattavia keskustelukysymyksiä varten sekä myöskin velvoittaa liittotoknikunnan ryhtymään toimittamaan kysymystä valaisevia ulospäin levitettäviä lentokirjasia. 4) Kokous lausuu mitä syvimmän inhonsa niitten maamme porvarispuolueitten menettelyä vastaan, jotka ovat antautuneet venäläisen taantumuksen tukijoiksi sekä päättää kaikissa esiintyvissä kysymyksissä asettua täysin itsenäiselle köyhälistön luokkataisteluperiaatteen kannalle. Suomen Sos.-dem. Nuorisoliiton Voikaan osaston puolesta: Osk. Sundman. g

10 10 Valistustyön järjestäminen maalaisnuorison keskuudessa. Vaikkakin tämä kysymys on kaikkein lähinnä varsinaista agitatsiortikysymystä, niin lienee kuitenkin tarpeellista lainata huomiota muutamille seikoille maalaisnuorison kasvatus- ja valistustyön järjestämisessä erikoisesti. Koska kaupunkilais- ja suurempain tehdaspaikkain nuorisolle on parhaiat mahdollisuudet ulotuttaa toimintansa varsinaisen maalaisnuorison keskuuteen valistavaksi ja kasvattavaksi sekä yleisesti että yksityisesti saattaa näiden tietoon ne epäkohdat ja vastukset, jotka meikäläisillä on vastassamme kaikkialla kuin on kysymys nykyisen nurinkurisen järjestelmän selvittäminen sekä sen kumoaminen, lienee tarpeellista vieläkin saattaa tämä kysymys erityisen harkinnan alaiseksi, jotta tulisi määriteltyä jonkinlaiset toimenpiteet kysymyksen käytännöllisen puolen ratkaisemiseksi. Kun käytettävänämme olevat varat, jotka helpoittaisivat asian käytännöllistä ratkaisua, ovat sangen niukat, täytyy turvautua itsetietoisempien ryhmien ja yksilöiden velvollisuudentuntoon ja uhraavaisuuteen. Ne vastukset, jotka ovat suurimpana tekijänä valistustyön järjestämisessä maaseuduilla, johtuvat monesta eri seikasta. Huomattavimmat ovat pimitystyötään tekevät porvarilliset nuorisoseurat, joitten toiminta komealta näyttävän isänmaallisuuskuorensa tähden on vetänyt työläisnuorisonkin mukaansa, saattaen heidät karttamaan omia taistelujärjestöjään, tehden heistä nykyisen hyväksikehutun järjestelmän puoltajia ja omien etujensa alas huutajia. Myöskin huutavana esteenä on ollut meikäläisten vanhempain tovereitten ennakkoluuloisuus sos.-dem. nuorisoliikkeestä, ijosta jo on monin ottein ollut puhetta ja joka on herättänyt paheksumista nuorison keskuudessa. Merkittävänä ja samalla lähinnä nuorisoa olevana vastuksena on ollut sen oma velttous. Ne mahdollisuudet mitkä työläisnuorisolla ovat toistensa henkisen sekä aineellisen tason kohottamiseksi on käytetty liian pienessä piirissä ulottamatta niitä edes sellaisiin paikkoihin, jotka jo hyvän maaperänsä kautta luulisi itsekutakin innostavan. Se valistustyö mitä nykyisin on maalaisnuorison keskuudessa tehty on perustunut miltei yksinomaan uusien osastojen perustamiseen. Tätä toimenpidettä ovat toteuttaneet viime aikoina etupäässä piiritoimikunnat lähettälmäinsä puhujain kautta. Tällä tavalla perustettu osasto on jäänyt oman onnensa nojaan saamatta toiminnalleen jatkuvaa tietoisuuteen perustuvaa ohjausta.

11 Edellä mainittujen seikkain perusteella ehdotetaan liittokokouksen päätettäväksi, että kaupunkilais- ja suurempien tehdaspaikkojen sos.-dem. nuoriso-osastot toteuttaisivat toiminnassaan seuraavaa: 11 1 :ksi. Pitää huolta ympäristössään lähiseuduilla olevain osastojen toiminnan virkistämisestä, ollen vuorovaikutuksessa ottamalla osaa toimihenkilöistä puutetta kärsiväin osastojen toiminnan järjestämiseen. 2:ksi. Paikkakunnalla, missä nuoriso-osasto ei itse kykene juhla-, iltama- y. m. huvien ohjelman suorittamiseen, pyytäköön siihen avustusta lähimmältä siihen mahdollisesti kykenevältä osastolta. 3:ksi. Osastojen on vointinsa mukaan toimeenpantava valistavia tilaisuuksia, joissa esitetään mahdollisimman monipuolista sosialidemokratiseen maailmankatsomukseen perustuvaa ohjelmaa. 4 rksi. Toimia kokouksia y. m. nuorison tietoisuutta kartuttavia tilaisuuksia, varsinkin siihen aikaan, jolloin maalaisväestöllä on niihin osanottoon parhaat mahdollisuudet, kuten vapaaviikolla sekä olla vilkkaassa yhteydessä piirijärjestönsä toimikunnan kanssa. Piiritoimikunnat velvoitetaan valvomaan alaistensa osastojen toimintaa: järjestämällä näiden agitatsioni, lähettämällä pyydettäissä puhujia, sekä osoittamalla ennen kaikkea nuorisolle sosialidemokratisen kirjallisuuden tarpeellisuutta. Helsingissä heinäkuulla Söörnäisten osaston puolesta: Antti Kiviranta. Työläisnuorison suojeluksesta. Yksi nykyaikaisen yhteiskuntajärjestelmän ominaisempia tunnusmerkkejä on nuorten työntekijäin työllä rääkkääminen. Kehittyvä konetekniikka tekee tämän suuremmassa määrin kuin koskaan ennen mahdolliseksi. Onhan nykyään aivan kuumeentapainen kilpailu käymässä yhä uusien ja täydellisempien tuotantotapojen keksimiseksi. Kone sysää syrjään ruumiillisen työntekijän.

12 12 Ja mitä enemmän koneita otetaan käytäntöön sitä suurempi on silloin mahdollisuus käyttää työssä alaikäisiä työläisiä. Kapitalistit tietävät kaiken tämän ja sen vuoksi he haluavat nuorta työvoimaa työpaikoilleen. Heille on tästä ensiksikin se etu, että nuoret työläiset ovat järjestymättöminä nöyrempiä kuin vanhat järjestyneet työläiset, ja mikä tärkein, saavat he näitä pienemmillä palkoilla kuin aikuisia työmiehiä. Tämä kaikki johtaa siihen, että sitä mukaa kuin suurteollisuus kehittyy, lisääntyy myöskin nuorten työläisten lukumäärä kaikilla ammattialoilla. Eikä ainoastaan teollisuuden palveluksessa, vaan myöskin maanviljelystiloilla käytetään entistä suuremmassa määrin nuorta työvoimaa. Onhan aivan tavallista, että tiloilla, joissa vuosikymmen takaperin pidettiin työssä useita aikuisia miehiä kautta vuoden, pidetään nyt pari kolme alaikäistä poikasta. Koneteknikan kehitys on siis luonut meidänkin maassamme, samalla kun se on syrjäyttänyt inhimillistä työvoimaa ja tehnyt työntekijän aseman epävarmaksi, pohjan nuorten työläisten riistolle. Nuoreen työläisten käyttäminen kapitalistisessa teollisuudessa tulee halvemmaksi, joten suur-teollisuudenharjottaja niittää siitä suuremman lisäarvon kuin täysikasvuisen työläisen työstä. Samoin harjotetaan nuorten työläisten riistoa käsi- ja verstasammattikasvatuksen nimellä, jonka avulla pikkukapitalistit koettavat tulla kilpailussa suurteollisuuden kanssa toimeen. Näistä syistä onkin porvaristo kaikissa maissa ruvennut vastustamaan teollisuustyöhön osaaottavien nuorten työläisten ikärajan korottamista 12 vuodesta 16 vuoteen. Vastustuksensa he verhoavat: 1) sillä, että jos ei lapsia saa käyttää teollisuuden palveluksessa, niin yleinen kätevyys siitä kärsisi ja teollisuus menettäisi kilpailukykynsä; he eivät ota huomioon ollenkaan sitä seikkaa, että kouluissa olisi yleinen kätevyyden opetus otettava kasvatusohjelmaan eikä korvattava sitä sillä, että käytetään lapsia ansiotyössä koulunkäynnin ohella; toiseksi he verhoavat vastustuksensa siihen, että työmiesperheet, joissa on paljon lapsia, eivät tulisi toimeen ilman näiden hankkimaa ansiota: tässä kohden he eivät ota huomioon sitä, että silloin suuremmassa määrässä tarjoutuisi tilaisuus täysikasvuisille työn saantiin, joten palkat siten kohoaisivat ja puute olisi vältetty; kolmanneksi sitten he väittävät, että teollisuus ei ole kilpailukykyinen silloin, kun tuotantokustannukset tämän kautta kohoaisivat, että halvan työvoiman käyttö kiellettäisiin. Täten kapitalistit katsovat nuorten työläisten työn kiellon vaan hyväntekeväisyystyöksi työväenluokkaa kohtaan. He eivät ota huomioon sitä, että työntekijät uhraavat siinä yhtä paljon kun kapitalistitkin, joten se on koko yhteiskunnan etua sil-

13 mällä pitävä reformi, jonka kautta suurimman työkyvyn saavuttanut nuoriso pystyy kohottamaan tuotantoa. Tämä nuorten työläisten riisto on mennyt niin pitkälle, että lakiasäätävän porvaristonkin on ollut pakko ryhtyä jonkun verran rajoittamaan lainsäädännöllä kaikkein äärimmäisintä riistämistä. Mutta näitä vähäisiäkin suojelusmääräyksiä rikotaan hyvin usein työnantajien taholta. Onhan meilläkin aivan tavallista, että käytetään alle 12-vuotisia lapsia työssä, vaikkakaan se lain mukaan ei olisi sallittua. Jos sitten sattuu niin, että tällainen lapsi loukkaantuu, puolustelevat työnantajat itseään sillä, että eivät he muka ole tienneet ensinkään sitä, että heillä käytetään työssä niin nuoria lapsia. Työpäivän pituus on meidän lainsäädännöllämme määritelty 7 tuntia pitkäksi lapsilla vuoteen, mutta ei ole ensin* kään harvinaista, että he saavat tehdä 10 ja 11 tuntia päivässä. Viisitoista vuotta vanhempien työaika on määrätty 14 tunniksi. On siinä tosiaan mittaa! Eduskunta on tosin hyväksynyt lain, joka tarjoaa jonkun verran parannuksia entisiin oloihin verraten, mutta tämänkään vähäisen korjauksen saamisesta ei ole nykyoloissa paljon toivoa. Sitäpaitsi tämäkään tekele, jos se tulisi hyväksytyksikin, ei täytä lähimainkaan niitä vaatimuksia, joita kunnolliselta suojeluslailta vaaditaan, jos sen avulla aijotaan suojata eikä kuristaa työläisiä. Järjestyneen työläisnuorison onkin senvuoksi ryhdyttävä entistä pontevammin vaatimaan korjausta näihin epäkohtiin, paljastamalla näitä kaikessa alastomuudessaan, sekä tekemällä, valistustyötä entistä tarmokkaammin iärjestymättö- N män työläisnuorison keskuudessa, että siten saadaan yhä suuremmat joukot tukemaan tehtyjä vaatimuksia. Ehdotammekin senvuoksi kokouksen päätettäväksi: 13 1) että nuorisojärjestöjen, joiden tehtävänä on taistella kapitalistista riistämistä vastaan, on asetettava suojeluskomiteoita, joiden tehtävänä on armotta vetää julkisuuteen jokainen rikkomus voimassa olevia suojelusmääräyksiä vastaan, ja siten pakoittaa työnantajat niitä noudattamaan, sekä täten julkisuuden avulla kasvattaa* yleistä mielipidettä tukemaan vaatimusta, että nuorten työläisten riisto on ehdottomasti lopetettava; 2) Samalla on nuorisojärjestöjen tehtävä entistä tarmokkaammin valistustyötä järjestymättömän työläisnuorison keskuudessa, koettamalla saada työläisnuorisoa järjestöihin ja siten tukemaan vaatimusta nuorten työläisten työvoiman riiston lopettamista;

14 14 3) Sen lisäksi päätti kokous, että sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän on koetettava saada lainsäädännön avulla ehkäistyä kapitalistiluokan harj ottamaa työläisnuorison riistoa, jonka uhriksi joutuvat nuoret keskenkasvuiset työläiset; 4) ilainsäädännön avulla olisi saatava määritellyksi : 1) että nuorta työläistä ei ole sallittava käyttää työssä ennenkuin hän on täyttänyt 16 vuotta; 2) alle 18 vuotiaitten niin mies- kuin naispuolistenkin työntekijäin työpäivä ei saa olla pitempi kun 6 tuntia ja on työskentelemisen tapahduttava klo 6 aamulla klo 6 illalla välisellä ajalla. Samoin on heille annettava 40 tuntia kestävä yhtämittainen sunnuntailepo; 3) koulunkäyntivelvollisuus 16 ikävuoteen asti on saatava, pakollinen ammattikehitys- ja yleissivistysopetus jo toimivissa tai sitävarten perustettavissa oppilaitoksissa vapaitten ammattien alalla on saatava jatkumaan aina siihen asti, kun työläinen on täyttänyt 18 vuotta; 4) lainsäädännöllä on määriteltävä oppiajan pituus, joka ei missään tapauksessa saa olla 2 vuotta pitempi, koeaikakin siihen luettuna ja on oppilaan sallittava suorittaa oppinsa useammassakin kuin yhdessä paikassa ilman, että oppiaikaa siitä pidennettäisi; älköön myöskään oppilaalla teetettäkö ammattiin kuulumatonta työtä; sen lisäksi on vallalla oleva kurinpito ja ruumiillinen rangaistus sekä ruoka- ja asuntopakko järjestelmä poistettava; 5) ammattitarkastus on saatava entistä tehokkaammaksi erikoisesti huomioon ottaen nuoria työläisiä koskevat suojelusmääräykset; ja 6) koska sos.-dem. nuorisoliiton suhde ammattijärjestön kanssa on saatu järjestettyä ja jotta rintama pysyisi ehyenä taistelussa, olisi ammattiliittojen työsopimuksia tehdessään otettava aina huomioon edellä esitetyt vaatimukset. Helsinki, Uudenmaan sos.-dem. Nuoriso-osasto/en Piiritoimikunnan puolesta Oskari Rauhala.

15 15 Liiton ja piirijärjestöjen suhde. Viimeinen Kotkassa pidetty liittokokous määritteli piirijärjestöjen tehtäväksi nuorisoagitatsionin ja nuorisotyön hoidon. Sen vuoksi ja jotta tämä tehtävä tulisi perinpohjin täytettyä, olisi piirijärjestöjä perustettava jokaiseen, tarkotukseen sopivaan vaalipiiriin, lääniin tai maantieteelliselle alueelle, riippuen liittotoimikunnan sekä ympärillä olevien piirijärjestötoimikuntien mielipiteestä. Tätä ohjelmaa on seurattukin, joten piiri toimikuntien yhteenlaskettu lukumäärä on jo 12:ta. Kokemus on myöskin osottaniut nämä olemassa olevat piirijärjestöt tehokkaiksi agitatsionin ja nuorisotyön ylläpitäjiksi, jos ne saadaan mallikelpoiseen kuntoon. Sentähden olisi keksittävä keino, miten saataisiin, kun piirijärjestö on perustettu, kaikki paikallisosastot siihen liittymään ja edelleen siinä pysymään, jotta sen ei tarvitsisi viettää kituvaa elämää 2 :den tai 3 :men osaston varassa, jolloin ei se voisi täyttää sille asetettuja vaatimuksia, vaan päinvastoin olisi rasituksena paikalliselle nuo risotyölle. Samalla keinolla olisi autettu myös se seikka, että piiritoimikuntien toiminta ei jäisi yksinomaan järjestämiensä iltamien ja juhlien varaan ja täten piiritoimikunta muodostuisi, vaan piirin huvitoimikunnaksi, vaan että toiminta tulisi riippumaan etupäässä suoritetuista veroista ja juhlilla olisi suurempi agitaattorinen merkitys. Näin pitkälle ei meillä vielä olla päästy verojen pienuuden, osastojen heikkouden, ymmärtämättömyyden ja laiminlyöntien takia. Mutta siihen meidän kuitenkin olisi pyrittävä, koska toimintamme muutenkin on joka suhteessa varmistunut ja jäsenmäärä samoinkun osastojenkin luku on liitossamme kasvanut. Nykyisin kuuluu liittoomme 180 täysinmaksavaa osastoa, kun piirijärjestöihin kuuluu vaan noin 100 osastoa. Jotain olisi tehtävä, jotta toiminta saataisiin suhteellisemmaksi, verojen suoritukset täsmällisemmiksi ja samallaisen järjestelmän mukaan tapahtuviksi kuin liitto verojenkin suoritus tapahtuu, jotta voitaisiin niitä keskenänsä vertailla. Mutta kuten yllä on sanottu, ei meidän toimintamme vielä ole ollut tarpeeksi järjestettyä eikä järjestynyttä. Siitä myöskin johtuu, että agitatsioni sitä ei ole ollut. Siksi olisi nyt liittokokouksen piiritoimikuntien ja liittotoimikunnan hoitamaan agitatsioniin nähden lausuttava kantansa ja annettava ohjeita sen johdosta tulevan toiminnan varalle. Siis sentähden, koska piirijärjestöt ovat välttämättömiä nuorisotyön ja agitatsionin hoidossa, ne kun pitävät toimintaa kokonaisempana ja agitatsionin hoitoa voimaperäisempänä, niin liittokokous päättää:

16 16 1) että piirijärjestöjä on perustettava niihin vaalipiireihin, niissä niitä ei vielä ole ja että jokaisen liittoon liittyneen osaston on vähintäin 3 ;men kuukauden kuluttua liittoon yhtymisestänsä yhdyttävä myöskin paikalliseen piirijärjestöönsä; samoan ei piirijärjestöön liittynyt osasto saa olla 3 :mea kuukautta enempää liiton ulkopuolella; jos toisin tapahtuu, on asianomainen osasto jommasta kummasta järjestöstä erotettava; 2) että osastot suorittavat veronsa piirijärjestölle samanlaisten liittou'mikunnan hyväksymien [kaavakkeiden mukana ja saman jäsenmäärän perusteella kun suoritus liite He tapahtuu; jotta tähän tarpeellinen tarkkailu voidaan suorittaa, on osastojen verosuoritukset julkisesti tilitettävät Työläisnuorisossa", jonka tilityksen mukaisesti piiritoimikuntien rahastonhoitajat myös ovat oikeutetut vaatimaan osastoilta 1 piiriveroja; 3) että liitto ei ota palvelukseensa vakinaista puhujaa vaan jättää suullisen agitatsionin harijottamisen piireille jakaen agitatsioniavun piiritoimikuntien kesken ja valvoo, että ne käyttävät saamansa avun oikeaan tarkotukseen. Uudenmaan sos.-dem. Nuoriso-osastojen Piiritoimikunnan puolesta /. T. Viitasaari. Mille kannalle työläisnuorison on asetuttava alkoholismin suhteen? Tarkastakaamme aluksi alkoholismin historiaa lyhyvin piirtein vanhalta ajalta meidän ajallemme, niin huomaamme, miten alkoholismi on muodostunut sellaiseksi yhteiskunnalliseksi mätäpaiseeksi, kuin se meidän ajallamme esiintyy. Alkoholin käyttö on tunnettu jo ammoisista ajoista, joka seikka ilmenee eri kansojen sankari- ja jumaluustaruista. Sitä on koetettu jo ammoin vastustaakin. Raittiusliikettä on jo tavallaan aikaisin ajettu uskonnollista tietä. Esim. muhamedinoppi kieltää päihdyttävien juomien nauttimisen. Samoin on myöskin raamatussakin toisin paikoin raittiuden puolesta puhuvia kohtia.

17 Keskiajalla oli alkoholin käyttö jo jonkun verran yleisempää kuin vanhalla ajalla, mutta siitä huolimatta nähtiin varsin harvoin juopuneita kaduilla hoipertelemassa. Alemman ja keskiluokan henkilöt joivat harvoin itsensä juovuksiin. Tämä tapahtui korkeintaan pidoissa. Heidän aikansa muuten kului talous- ja perhe-elämässä. Yläluokan keskuudessa sitä vastoin oli juoppous yleisempi. Alkoholi heidän eläessään toimettomuudessa oli muodostunut heille huvitteluvälineeksi pidoissa kortinlyönnin ja noppapelin ohella. Tämä kaikki edisti alkoholin käyttöä, ja tältä aijalta, varsinkin keskiajan lopusta ja uuden ajan alusta, tapaammekin nykyaikaisen alkoholismin juuret, ajalta, jolloin keskiajan yhteiskunnalliset.siteet murtuivat kehittyvän kapitalismin vaikutuksesta. Keskiajan yhteiskunnallisten olojen muututtua kapitalistisemmiksi, kasvoi maanomistajien rahanhimo. Rahaa tarvitsivat he loistavaan elämäänsä. Sitä saivat he alaisiltansa talonpojilta, riistämällä sen heiltä. Talonpoikien asema kävi epävarmaksi, heidän elämänsä tuli kurjaa kurjemmaksi yhä enenevän riiston alla. Peittääksensä kurjan elämänsä todellisuutta itseltänsä, turvautuivat he olueensa, joka tuotti heille joksikin aikaa unhotusta. Samoin kun taloudellisen elämän alalta on alkoholismin juuria löydettävissä myöskin uuden ajan alussa ja myöhemminkin raivonneista sodista, jotka suuressa määrin ovat levittäneet alkoholin käyttöä kansojen keskuuteen. Yllä esitetty alkoholismi on ollut kuitenkin vain pientä verrattuna meidän aikamme suurteollisuuden synnyttämään alkoholismiin. Suurteollisuus on saattanut työntekijäin työehdot epävarmoiksi. Koskaan työläiset eivät tiedä, milloin heitä työttömyys kohtaa. Suurteollisuus on pidentänyt työpäivän, se on painanut palkat alhaisiksi, minkä johdosta työntekijäin perheolot ovat käyneet kurjiksi: huono ravinto, huonot asunto-olot ja yksitoikkoinen raskas työ, nämä kaikki johtavat työntekijän hankkimaan kurjuuten unhotusta alkoholista. Työväen luokka ei kuitenkaan yksin ole vaipunut tähän onnettomuuteen, vaan myöskin keski- ja ylempiluokka. Pikkuliikkeenharjoittajien ja pikkukauppiaiden alinomainen kilpailu suurteollisuuden kanssa johtaa heidät hakemaan lohdutusta alkoholista. Samoin myös on laita toimettomuudessa elävän yläluokan suurliikemiesten, pörssikeinottelijain y. m., joiden toiminta riippuu päivän liikesuhteista, jolloin he voivat joko voittaa tai menettää. Huomaamme siis, että suurteollisuus on tehnyt alkoholismin yleiseksi kaikille kansanluokille. Siitä huolimatta, että useat tietävätkin tämän myrkyn turmiolliset vaikutukset elimistöönsä ja tulevaan sukupolveen, jota se myös heikontaa ja riuduttaa, eivät he voi pidättäytyä sitä käyttämästä, joten se on tyyten Alustukset. 2 17

18 18 poistettava ja se poistuu täydellisesti vasta silloin, kun sen syytkin ovat poistetut. Erittäinkin työläisluokan nuorisoon alkoholismin seuraukset kohdistuvat suuremmassa' määrässä, kuin yläluokan nuorisoon, koska työläisnuoriso kärsii eniten kapitalistisen talousjärjestelmän painosta), joka on luonut nykyajan alkoholismin. Alkoholin perinnölliset vaikutukset heikontavat ihmissukua vuosi vuodelta. Se on aina nuoriso, joka tämän perinnön vastaan ottaa vanhemmiltansa, kärsien jo lapsena sen seurauksista, taudeista, suuresta kuolevaisuudesta ja puutteesta. On todettu, että maissa, missä alkoholin käyttö on yleinen, on lasten kuolevaisuus suurempi, ihmiset yleensä taudeille alttiimpia ja heidän keski-ikänsä alhaisempi kuin maissa, missä alkoholia vähemmän käytetään. Samoin kun alkoholismin perinnölliset seuraukset vaikuttavat nuorison fyysillisiin kykyihin, samoin ne vaikuttavat myöskin sen henkisiin kykyihin lamauttaen ja heikon* taen niitä. Alkoholismin seuraukset kuitenkaan eivät jää perinnöllisyyteensä, vaan on sillä toisenkinlainen vaikutuksensa kasvavaan nuorisoon. Alituinen kurjuus ja puute, kuten edellä on sanottu, edistää alkoholin käyttöä työläisluokan keskuudessa. Lapset tottuvat jo pienuudestansa asti näkemään alkoholin käyttöä ja kun heille ei voida antaa oikeaa selitystä ja oikeaa kasvatusta, niin pitävät ne 'juoppoutta aivan luonnollisena. Heille muodostuu käsitys sen välttämättömyydestä. Kun työläisnuoriso vartuttuansa tulee vedettyä tuotannon palvelukseen, joutuen tekemään raskasta työtä, pitkiä työpäiviä, saaden huonoa palkkaa ja huonoa ravintoa, niin silloin sitä ovat johdattamassa alkoholin käyttöön samat syyt kuin vanhempiakin työläisiä. Koska siis alkoholismin syyt sekä seuraukset ovat samat niin nuorille kuin vanhoillekin työläisille, niin tulee myöskin taistelukeinojen olla yhteisiä ja päämäärän saman, nimittäin kukistaa alkoholismi poistamalla sen syyt. Samallainen historia, kun yllä on esitetty, on suomalaistenkin takana. Luokaamme silmäys siihen. Kansalla oli ennen itsellä viinan poltto- ja myyntioikeus, mutta kun suurteollisuus alkoi kurjistuttaa oloja, saattaa juoppouden yleiseksi, otti hallitus v viinan poltto- ja myyntioikeuden kansalta pois ja antoi sen suurtilallisille, josta alkoi kantamaan veroa. Näin on muodostunut maahamme iviinaporvaristo, joka harjottaa viinan valmistus- ja myyntiliikettä. Hallituksen tarkoituksena Himotettiin olevan edistää raittiutta kansan keskuuteen ja hyvin se on siinä tehtävässään onnistunutkin. Tarkastakaamme siitä selville tullaksemme virallisia numeroita väkijuomaliikkeestä myöhemmiltä vuosilta.

19 vuonna oli maassa polttimoa joissa valmistettiin henkeä kohti ,844,499 litr. 2,3 litr ,249,887» 2,1» ,361,766» 2,i» ,979,932» 2.6» Oluttehtaita on samalla ajalla ollut: v tuotantomäärä 20,708,186 litr. henkeä köhii 7,i litr.» ,930,394»» 9,4» « » 18,054,580.» 6,0»» ,552,901»» 9,3 i Näin suuri oli väkijuomien kotimainen valmistus, mutta siitä huolimatta tuodaan vielä kotimaisen valmistuksen lisäksi ulkomailta väkijuomia seuraavasti: V , 5 milj. mk. arvosta , , 3» , ,i Valtio on saanut tuloja kotimaisen väkijuomaliikkeen verotuksesta : 1906 Smk. 8,440, ,399, ,606, ,192, ,093,000 Ulkomaalta tuoduista väkijuomista on valtio saanut v tullia: konjakista ja rommista 2,155,528 mk. viinistä 971,509 likööreistä 164,268 Yht. 3,291,305 mk. Kuten yllä esitetystä selviää, näyttää sekä valmistus että tuonti lisääntyvän vuosi vuodelta ja myöskin samassa- mittakaavassa kasvavat valtion tulot. Siksi ei ole ihmettelemistä, miksi kotimainen hallitus on jättänyt kansan tahdon kieltolakiasiassa huomioon ottamatta. Kun alkoholin tuottama turmiollisuus ja kurjuus alkoi näkyä 19

20 20 huomattavammin kansan syvien rivien keskuudessa, syntyi noin 30 vuotta takaperin meidän maassamme porvarillinen raittiusliike. Tämän liikkeen tarkotus ei ollut alunpitäinkään vallankumouksellista laatua. Se syntyi vain poistamaan juoppoutta eikä väkijuomia. Se alkoi kokoamalla raittiit tai raittiuslupauksen antaneet yhdistyksiinsä ja niin lähdettiin agitatsionilla ja persoonallisella raittiustyöllä poistamaan juoppoutta kansasta. Ja koska liike ei tahtonut poistaa väkijuomia, niin ei se myöskään tutkinut alkoholismin syitä, vaan koetti parantaa seurauksia puoskaroimalla. Se väitti, että ihmisillä on vapaa tahto ja kun heille saadaan alkoholismin turmiolliset vaikutukset selvitettyä, niin he lakkaavat juomasta ja heidän ei tarvitse juoda vaikka väkijuomia on saatavissa ja näin ollen väkijuomaliike ei kannata, vaan se häviää itsestänsä. Siis varsin yksinkertainen keino ja helppo uskoa sen, joka ei ole syistä selvillä. Tämän lisäksi ei liike nähnyt, kun ei se tutkinut syitä, oloissa mitään korjattavaa, vaan vieritti syyn yksinomaan yksityisten päälle, joten sen liikkeen raittiustyökin on etupäässä ollut personallista eikä yhteiskunnallista raittiustyötä. Kaikki, mitä ne omasta alotteestansa ovat yhteiskunnalta pyytäneet raittiuden nimessä, on siinä, että väkijuomäkaupat ovat jonakuna määrättynä päivänä tai määrättyinä aikoina vuodesta pidettävät suljettuina, mihin kaupungin osaan ja mille kadulle saa väkijuomaliikkeen avata ja mistä se on poistettava. Lyhyesti sanoen on porvarillinen raittiusliike tyytynyt tappamaan kärmettä hännästä kun se olisi päähän iskettynä kuollut helpommin. Tämän laatuista on ollut porvarillinen raittiustyö vuosikymmeniä. Vasta muutamia vuosia ennen suurlakon otti liike ohjelmaansa kunnallisen kieltolain, jota säätyvaltiopäivillä koetettiin ajaa läpi, mutta turhaan. Suurlakko muodosti tässäkin, kuten yleensä kaikessa polittisessakin elämässä käänteen. Siinä tuli kansan tahto näkyviin ja se pakotti raittiusväenkin samoin kuin muidenkin porvaripuolueitten ottamaan kieltolain ohjelmaansa. Tarkastakaamme sitten, millä kannalla työväestö on raittiuskysymykseen nähden. Karl Kautsky sanoo, että alkoholismi on ensisijassa kapitalistisen talousjärjestelmän tulos, ja että se vasta tykkänään häviää sen mukana, joka on sen synnyttänytkin ja yhä uudelleen synnyttää, mutta niin kuin jokaista muutakin kapitalistisen tuotantotavan varjopuolta, voidaan alkoholismiakin ehkäistä luokkataistelulla vissiin määrään. Suomen sos.-dem. puolue on ottanut ohjelmaansa yleisen kieltolain ensimäisenä maamme valtiollisista puolueista. Se on tahtonut näyttää, että yhteiskunnallinen, syihin ja seurauksiin suunnattu raittiustyö on kappale luokkataistelua. Työväen luokka kärsii enemmän kun muut luokat alkoholismin tuottamaa kurjuutta ja sentähden on se huomannutkin, että taistelu ei riitä

21 yksinomaan alkoholismia vastaan, vaan että on taisteltava sen yhteiskunnallisia syitä, etupäässä taloudellista kurjuutta vastaan. Alkoholismin yhteiskunnallisia syitä vastaan taistellessaan tarvitsee työväestö joukkotoimintaa ja siinä on sosialidemokratia työläisille apuna. Kun työläiset tekevät yhteiskunnallista raittiustyötä, tekevät he samalla persoonallistakin raittiustyötä, levittämällä tietoisuutta kansalle näyttävät he sen, kuinka kaikki työväen yhteiskunnalliset pyrinnöt kärsivät alkoholismista. Kuten edellä on sanottu, on Suomen työväestö ensimmäisenä maassamme taistellut kieltolain puolesta ja saanut säädetyksi eduskunnassa kieltolain, joka kuitenkaan ei lopullisesti ole laiksi päässyt kotoisten porvariemme ja ulkoisen taantumuksen yhteisen jarrutuksen takia. Sitä ei ole esitetty vahvistettavaksi, muka syistä, että hiivan valmistus siitä kärsisi, samoin Suomen kauppa ja valtiontulot pienenisivät niin paljon, että niitä ei voitaisi muilla välillisillä veroilla täyttää. Hallitus ei ota huomioon sitä seikkaa, että jos kieltolaki vahvistettaisiin, niin silloin myöskin, kun se olisi pantu täytäntöön, valtion menot pienenisivät miltei samalla summalla, joka on käytetty poliisien, vankiloiden ja houruinhoitolaitosten kustannuksiin. Sitten väittää viinapor varisto, että heidän elinkeinoansa ei voida ottaa pois heiltä ilman, ettei hallitus korvaisi polttimojen, oluttehtaiden ja väkijuomakauppiaiden tappioita muutamilla kymmenillä miljooneilla. Tälle väitelmälle hallitus kääntää korvansa huomaamatta lainkaan, että ei ennenkään kun väkijuomien valmistus otettiin kansalta pois, hallitus korvannut siitä johtuvia tappioita kansalle. Kieltolakimme tulevaisuus näyttää näinollen synkältä, mutta työväki ei tule peräytymään ohjelmansa takaa, vaan jatkaa hellittämättä sitä taistelua, jonka se on alkanut kieltolain puolesta. Suomen sos.-dem. työväki ei saa peräytyä kuten teki Suomen porvarillinen raittiusväki viimeisessä kokouksessaan Lahdessa, hyväksyen siirtymisen yleisen kieltolain kannalta kunnallisen kieltolain kannalle, vaikka jättikin vielä ohjelmaansa yleisen kieltolain ikäänkuin silmien lummeksi. Tällä teollansa on raittiusväki näyttänyt, että he eivät todellisesti ajakaan raittiusasiaa, se on, sitä asiaa jonka puolesta ne esiintyvät. Tarkastakaamme lopuksi yleisen kieltolain ja kunnallisen kieltolain suhdetta. Ajatelkaamme jos me saisimme kunnallislain hyväksyttyä ja sen suomien määräysten ja kunnallisen itsehallinnon avulla voisimme muutamissa kunnissa ja kaupungeissa toteuttaa kunnallisen kieltolain, nimittäin estää väkijuomien myynnin ja valmistuksen niissä, niin mitä merkitsee sellainen kielto, kun maassa siitä huolimatta on väkijuomaliike laillinen, eikä tuontia voida kieltää niihin kuntiin, joissa väkijuomain valmistus ja myynti ovat kielletyt. Tämä kunnallinen kieltolaki 21

22 22 osottautuisi aivan tehottomaksi käytännössä, jota vastoin, jos saataisiin yleinen sosialidemokraattien vaatima kieltolaki, joka kieltäisi väkijuomien valmistuksen, kaupan ja maahan tuonnin^ niin silloin olisi saatu väkijuomaliike laittomaksi ja sitä lakia jonka kansan tahto määrää on aina helpompi valvoa ja noudattaa. Esitän senvuoksi kokoukselle: «Koska alkoholinkäyttö heikontaa kansan terveyttä, turmelee sen hyvinvointia ja erittäinkin lamauttaa työväenluokan henkistä ja ruumiillista taistelukykyä ja -tarmoa, josta johtuu välinpitämättömyys sosialidemokratista luokkataistelutyötä kohtaan, ja hidastuttaa siten kaikkia työläisten järjestäytymispyrintöjä, ei ole jätettävä mitään mahdollista, työväen liikkeen periaatteisiin soveltuvaa keinoa käyttämättä, jotta saataisiin alkoholismin tuottamat haitat poistettua; ja koska juuri työväenluokan nuorisoon alkoholismin aikaansaama kurjuus vaikuttaa mitä suurimmassa määrässä sitä sekä ruumiillisesti että henkisesti kuin myös taloudellisesti rappeuttavasti, on tämän nuorison itsensä ryhdyttävä tarmokkaaseen taisteluun sitä rappeuttavan alkoholismin poistamiseksi sen perimmäisen syyn ja synnyttäjän kapitalistisen yhteiskuntajärjestelmän poistamisella; Senvuoksi lausuu kokous: 1) että työläisnuorison on tehtävä yhteiskunnallista raittiustyötä, yhdessä sos.-dem. puolueen kanssa ja etenkin koska yleinen kieltolaki asian nykyisellä kannalla ollen näyttää olevan määräämättömässä tulevaisuudessa, on työläisnuorison koetettava voimiensa mukaan ehkäistä alkoholin käyttöä yhä tarmokkaammin taistelemalla sen yhteiskunnallista syytä, taloudellista kurjuutta vastaan siihen asti kunnes alkoholismin lopullinen kukistuminen kapitalismin kukistuessa tapahtuu; 2) että edellisessä ponnessa lausuttu päämäärä saavutettaisiin, on vaadittava, että hallitus esittää eduskunnan hyväksymän kieltolain mitä pikemmin vahvistettavaksi; 3) että työläisnuoriso olisi tietoinen taistelustaan alkoholismia ja sen syitä va'staan, on sen turmiollista vaikutusta terotettava nuorisolle keskustelujen, puheiden, esitelmien sekä personallisen agitatsionin avulla; 4) että kukaan työväen luofckataistelujärjestö-

23 23 jen luottamustoimissa oleva henkilö ei henkilökohtaisen väkijuomien käytön kautta saa tuottaa vaurioita työväen ludkkataisteluliikkeelle, pitää kokous itsestään selvänä ja katsoo luottamushenkilöjen velvollisuudeksi pitää tätä käsitystä kunniassa. Helsinki 30 p. heinäk Uudenmaan sos.-dem. Nuoriso-osastojen Piiritoimikunnan puolesta: /. T. Viitasaari. Liiton toiminnan uudelleen järjestäminen. Liittomme toiminta ei riipu yksinomaan liittokokouksen hyvistä ja viisaista päätöksistä siitä huolimatta, että ne ovatkin kaiken järjestelmällisen toiminnan perusedellytykset. Täytyy myös se koneisto, joka noiden päätösten mukaan pannaan toimimaan, olla järjestetty siten, ettei siinä synny hankauksia. Siten vain päästään hyviin tuloksiin. Liittokokous liittokokoukselta onkin liittomme toimintakoneistonsa järjestämisessä päässyt eteenpäin. Aina edellisellä toimintakaudella saavutetut tulokset on otettu arvosteltaviksi ja huomattujen puutteiden mukaan koneistojaniestystä täydennetty. Siten saatiin Vaasan ja Kotkan liittokokouksissa suuria parannuksia aikaan paperille. Käytännössä ei niitä kaikkia parannuksia monista eri syistä, joihin jo eri toimintakertomuksissa on viitattu, ole vieläkään voitu toteuttaa. Toimintakertomuksissa olemme myös viitanneet eräisiin seikkoihin, ijoissa olemme suurimpia epäkohtia huomanneet Edustajain tehtävä on liittokokouksessa huomauttaa niistä epäkohdista, jotka syystä tai toisesta ovat meiltä joko huomaamatta tai mainitsematta jääneet. Nämä epäkohdat sitten olisi poistettava toimintakoneiston uudelleen järjestämisellä, sillä ei se seikka ettemme tähän mennessä ole kaikkia päätöksiämme toteuttamaan kyenneet, saa pelottaa meitä pyrkimästä toimintakoneistomme yhä täydellisemmäksi saattamiseen. Alkakaamme siis. Mainittavimmat niistä epäkohdista, jotka kuluneen toimintakauden avulla on havaittu, ovat seuraavat: 1. Epätäsmällisyys Iiittotoimikunnan asiain suorituksessa. 2. Epäsäännöllisyys taloudenhoidossa, tilikertotnusten myöhästyminen ja julkisten tilitysten puute y. m.

24 24 3. Kirjallisuuden kustannus-, välitys- ja levitystoiminnan laimeus. 4.! Luentokurssien ja luku- sekä opintorenkastoiminnan kokonaan unohduksiin jääminen. 5. : Porvarillisen nuorisoliikkeen ja yleensä porvarillisten. nuorisoipotitikoitsijain puuhien liian tarmoton vastustaminen. 6. j Kansainvälisen yhteyden höltyminen ja epäsäännöllistyminen. 7. Riittävän kiinteän yhteyden puute omien piirijärjestöjen kera. 8. Täysin kiinteän yhteyden puute joidenkin osastojen kera. 9. Liian irralliset ja kylmät suhteet muiden työväen järjestöjen kera. 10. Puuttuva äänenkannattajan tukeminen, On se koko pitkä epäkohtien luettelo. Eikä kuitenkaan voitane tehdä syytöstä, tosiasioihin perustuvaa syytöstä, että olisi puuttunut hyvää tahtoa kaikkien mainittujen epäkohtien korjaamiseen. Muut syyt ovat aiheuttaneet, että nuo epäkohdat ovat jatkuvasti toimintaamme häirinneet. Liittotoimikunta. Lähinnä olisi luonnollisesti mainitunlaiset epäkohdat saatava liittotoimikunnan korjatuksi. Ennenkuin se kuitenkaan käy päinsä on kaksi ehtoa täytettävä. Ne ovat: liittotoimikunnan jäsenluvun lisääminen ja liiton vakinaisten toimitsijain luvun lisääminen. Liittotoimikunnan jäsenluvun lisäämiseen on kaksi syytä. Ensiksi tulee useampijäseninen liittotoimikunta valituksi useamman helsinkiläisen osaston jäsenistä emme nimittäin näe mitään syytä olevan olettaa, että liittotoimikunnan kotipaikaksi määrättäisiin joku muu paikka kuin Helsinki ja silloin olisi se liiton osastojen kanssa suoranaisemmassa, välittömämmässä yhteydessä kuin on tähän asti ollut asianlaita. Epäilemättä tällainen välittömämpi suhde verestäisi ja hedelmöittäisi liittotoimikunnan työskentelyä. Toiseksi on tällainen liittotoimikunnan jäsenluvun lisääminen välttämätön toimikunnan työskentelyn kannalta katsottuna. Jo entisten sääntöjenkin perusteella kuuluivat liittotoimikunnalle seuraavat tehtävät: 1) liiton talouden ja rahaston hoito, 2) nuoriso-ägitatsionin järjestäminen, hoito ja valvonta, 3) uusien osastojen 'perustaminen, 4) osastotoiminnan neuvominen ja ohjaus, 5) luentokurssien toimeenpano ja luku ja opintorenkaitten sekä kirjastojen järjestely,

25 6) nuorisokirjallisuuden kustannus, levitys ja yleinen työväenkirjallisuuden välitys, 7) liiton äänenkannattajan kannan ja toimitustavan valvominen. Ja todenmukaista on, että tämä määrä ja vielä paljon muutakin työtä tulee liittotoimikunnalla edelleenkin säilymään. Sillä liiton laajetessa lisääntyy ja monipuolistuu liittotoimikunnankin työ eikä suinkaan vähene, kuten jotkut tahtovat väittää. Kun tähän asti on liittotoimikunnassa ollut 7 varsinaista jäsentä, olisi, jos liittotoimikunnan jäsenten kesken työ olisi jaettu tasan, tullut jokaiselle jäsenelle yksi tuollainen tehtävä-osasto hoidettavaksi kuin edellä on lueteltu. Sihteerille olisi sen lisäksi vielä jäänyt työtä yllin kyllin. Mutta jos tuollaista järjestystä tai työjakoa olisi liittotoimikunnan 7 jäsenen kesken yritetty toteuttaa, niin ei se olisi sanottaviin tuloksiin käytännössä vienyt. Yksi henkilö, joka ruumiillisella työllä hankkii leipänsä, ei kykene seuraamaan sivutyönään, mitä mainituilla nuorisotyön eri aloilla maassa tapahtuu eikä ennätä syventymään ajattelemaan, miten noilla eri toimialoilla olisi työtä temävä. jotta hyviin tuloksiin päästäisiin. Ei riitä aikaa siihen liittotoimikunnan jäsenillä, joilla useasti on vielä muitakin toimia harrastusta ja mielenkiintoa vaatimassa. Täten onkin meidän liitossamme, kuten muissakin maamme työväenjärjestöissä asiain hoito todellisuudessa muodostunut sellaiseksi, että liiton palveluksessa oleva palkattu luottamusmies, niin paljon kuin hän kykenee ja joutuu, hoitaa kaikki tehtävät yksin. Tällöin tulee tavaton työnpaljous yhden henkilön hartioille. Eikä se työnpaljous meidän liitossamme suinkaan ole vähäisempi kuin muissakaan maamme työväenjärjestöissä, päinvastoin monessa suhteessa suurempi ja vaativaisempikin. Nuorisoliiton sihteerin tehtäviin on tullut siten seuraava työmäärä kuulumaan: 1. Osastojen toiminnan seuraaminen sanomalehdistön avulla ja samoin tarkkaaminen, miten puoluejärjestöt ja ammattiosastot nuorisojärjestymiseen suhtautuvat sekä kaikki tästä johtuvat toimet. 2. Porvarillisen sanomalehdistön avulla herraspuolueitten nuorisopolitiikan seuraaminen sekä sen vastustaminen ja porvariston nuorisopetosyritysten paljastaminen sanomalehtikirjotuksilla liiton äänenkannattajassa ja puoluelehdissä. 3. Ulkomaiden työläisnuorison järjestymispyrkimysten ja toimintamuotojen seuraaminen ja selostaminen liiton äänenkannattajassa ja puoluelehdissä. 4. Tilapäispuheiden pito aina kun osastot vaativat. 5. Neuvontakurssien johto ja järjestely. 6. Piirijärjestöjen toiminnan hoito. 25

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914.

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN SÄÄNNÖT. HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNA 1914 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSELRAN SÄÄNNÖT HÄMEENLINNA

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Partiolippukunta Kulman Kiertäjät ry PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Hyväksytty perustavassa kokouksessa 13.12.1982 Muutokset hyväksytty lpk:n kokouksessa 22.10.1985, 28.2.1986

Lisätiedot

Tampereen Naisyhdistyksen

Tampereen Naisyhdistyksen Tampereen Naisyhdistyksen Säännöt. i. Tampereen Naisyhdistyksen tarkoitus on työskennellä naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa

Lisätiedot

1907. V. Liitemlet. Esit. n;o 19.

1907. V. Liitemlet. Esit. n;o 19. 1907. V. Liitemlet. Esit. n;o 19. Talousvaliokunnan mietintö n:o 4 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta. Valtiovarainvaliokunta,

Lisätiedot

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010)

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) GrIFK Salibandy ry SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) 1 Nimi, kotipaikka, perustamisajankohta ja kieli Yhdistyksen nimi on GrIFK Salibandy ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauniaisten kaupunki Uudenmaan

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt Karkkilan vapaa-ajattelijat ry Säännöt Rekisteröity ja hyväksytty PRH:ssa 08.11.2006 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Karkkilan vapaa-ajattelijat ry ja sen kotipaikka on Karkkila 2

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Liitto voi ohjata kristillistä työtä ortodoksisen koulunuorison keskuudessa.

Liitto voi ohjata kristillistä työtä ortodoksisen koulunuorison keskuudessa. ORTODOKSINEN OPISKELIJALIITTO ORTODOXA STUDENTFÖRBUNDET ry:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Ortodoksinen Opiskelijaliitto - Ortodoxa Studentförbundet ry. Liiton

Lisätiedot

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008 Sisällysluettelo Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Tarkoitus ja sen toteuttaminen 2 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt Lakeuden Tokoilijat ry yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lakeuden Tokoilijat ry ja sen kotipaikka on Ilmajoki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliiton Hämeen piiri ry.

1 Yhdistyksen nimi on Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliiton Hämeen piiri ry. Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliiton Hämeen piiri ry. THHL ry SÄÄNNÖT I LUKU TARKOITUS JA TOIMINTA Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliiton Hämeen piiri

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys - Finnish Greenkeepers Association r.y. ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus ja tehtävät Yhdistyksen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. - valvoo kunnallistekniikkaa ja palvelujen järjestämistä sekä tekee niitä koskevia ehdotuksia

SÄÄNNÖT. - valvoo kunnallistekniikkaa ja palvelujen järjestämistä sekä tekee niitä koskevia ehdotuksia SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vaasan Purolan kyläyhdistys ry Vasa Bobäck byaförening rf ja kotipaikka Vaasan kaupunki. Yhdistyksen toimialue on Purolan kaupunginosa Vaasassa. 2 Tarkoitus

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Jyväskylän historiallisen miekkailun seura ja siitä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä JHMS. Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola.

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoitus on taloudellista voittoa tavoittelematta toimia

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

LAHDEN PYÖRÄILIJÄIN SÄÄNNÖT

LAHDEN PYÖRÄILIJÄIN SÄÄNNÖT LAHDEN PYÖRÄILIJÄIN SÄÄNNÖT LAHDEN PYÖRÄILIJÄIN SÄÄNNÖT LAHTI 1928 Aug. Kanervan Kirjapaino. LAHDEN PYÖRÄILIJÄIN SÄÄNNÖT. 1. Seuran nimi on Lahden Pyöräilijät ja on sen kotipaikka Lahden kaupunki. Seura

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Väst Esitys N:o 14. Suomen Eduskunnan alamainen vastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka koskee lakia työstä leipomoissa. Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Lisätiedot

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT:

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: 1. Yhdistyksen nimenä on Oulun Lentopalloerotuomarikerho r.y., ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on lentopalloerotuomareiden

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

SUOMEN BORDERCOLLIET JA AUSTRALIANKELPIET RY SÄÄNNÖT

SUOMEN BORDERCOLLIET JA AUSTRALIANKELPIET RY SÄÄNNÖT SUOMEN BORDERCOLLIET JA AUSTRALIANKELPIET RY SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI Yhdistyksen nimi on Suomen bordercolliet & australiankelpiet ry, Finska Border Collies & Australiska Kelpies rf ja sen kotipaikka

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin.

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Vantaan Reserviläiset ry ja kotipaikka Vantaa. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. 2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna.

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. Aulangon Golfklubi ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää golfpelin

Lisätiedot

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoitus on vastustaa

Lisätiedot

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY Hyväksytty TUL:n 25. liittokokouksessa 24. 25.5.2003 Tampereella Hyväksytty Turun Jyryn Vuosikokouksessa 10.2.2004 2 SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL RY:N J ÄSENSEURAN

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

VARKAUDEN RESERVIUPSEERIKERHO RY 1

VARKAUDEN RESERVIUPSEERIKERHO RY 1 VARKAUDEN RESERVIUPSEERIKERHO RY 1 SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Varkauden Reserviupseerikerho ry. Sen kotipaikka on Varkaus. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on herättää harrastusta paikkakunnalla ja sen ympäristössä

Yhdistyksen tarkoituksena on herättää harrastusta paikkakunnalla ja sen ympäristössä KESKI-SUOMEN PALVELUSKOIRAYHDISTYS RY 1 Yhdistyksen nimi KESKI-SUOMEN PALVELUSKOIRAYHDISTYS RY 2 Kotipaikka Jyväskylän kaupunki 3 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on herättää harrastusta paikkakunnalla

Lisätiedot

1 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Nimi, kotipaikka ja kieli 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 3 Jäsenet 3 Jäsenet

1 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Nimi, kotipaikka ja kieli 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 3 Jäsenet 3 Jäsenet Uudet säännöt Vanhat säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Partiolippukunta Susiveikot ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki, ja yhdistyksen kielenä on suomi. Jäljempänä näissä

Lisätiedot

Suomen Varsijousiampujat ry. TOIMINTASÄÄNNÖT

Suomen Varsijousiampujat ry. TOIMINTASÄÄNNÖT Suomen Varsijousiampujat ry. 1 TOIMINTASÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Varsijousiampujat ry. Yhdistyksestä voidaan epävirallisesti käyttää kansainvälisissä yhteyksissä nimitystä Finnish Crossbowmen.

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5

KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5 KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5 1 Yhdistyksen nimi KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY 2 Kotipaikka Jyväskylä 3 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on herättää pelastuskoiratoimintaa Keski- Suomen

Lisätiedot

Piiri kuuluu jäsenenä Suomen jousiampujain Liitto ry:een ja toimii sen liittokokouksen määräämällä alueella.

Piiri kuuluu jäsenenä Suomen jousiampujain Liitto ry:een ja toimii sen liittokokouksen määräämällä alueella. Helsingin Jousiammuntapiiri Helsingfors Bågskyttedistrikt r.y. SÄÄNNÖT NIMI, KOTIPAIKKA, ALUE JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä nimitetään piiriksi, nimi on Helsingin Jousiammuntapiiri

Lisätiedot

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036 Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.2014 Säännöt 1. Nimi, kotipaikka, toimialue Yhdistyksen

Lisätiedot

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola.

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola. SÄÄNNÖT Nordic Power ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola. 2 Seuran tarkoitus ja toiminnan laatu Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO ry SÄÄNNÖT

YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO ry SÄÄNNÖT YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO ry SÄÄNNÖT Liitto merkitty yhdistysrekisteriin 23.11.1956 Sääntömuutos 11.2.2014 1 Liiton nimi ja kotipaikka Yleinen Teollisuusliitto ry, jota näissä säännöissä kutsutaan Liitoksi,

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti. SUOMEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJAT SEKLI RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 9/2013 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat potilas- ja omaisjäsenet. Lisäksi yhdistyksellä voi olla kannattajajäseniä.

Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat potilas- ja omaisjäsenet. Lisäksi yhdistyksellä voi olla kannattajajäseniä. Etelä-Karjalan neuroyhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, kieli ja toiminta-alue Yhdistyksen nimi on Etelä-Karjalan neuroyhdistys. Sen kotipaikka on Lappeenranta. Pöytäkirja- ja rekisteröimiskielenä

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1 16.8.03 INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1. PIIRIN NIMI on Piiri Inner Wheel, Suomi. Nimen vahvistaa International Inner Wheelin hallitus, joka myös vahvistaa piirin rajat. Piirin jäseniä ovat kaikki piirissä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

I kohottaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa sekä vaikuttaa yleisten maanpuolustusedellytysten parantumiseen toiminta-alueella

I kohottaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa sekä vaikuttaa yleisten maanpuolustusedellytysten parantumiseen toiminta-alueella Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1$ Yhdistyksen nimi on Joensuun Reserviläiset ry ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Joensuun kaupungin alue. Yhdistys kuuluu jäsenenä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys

SÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys SÄÄNNÖT Satakissa ry Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Satakissa ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä yhdistys ja sen kotipaikka on Porin kaupunki ja toimialueena koko Suomi. Yhdistyksen

Lisätiedot

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on PESÄPUU ry, kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja toimialueena koko maa. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on BMX Helsinki ry ja sen kotipaikka on Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää pyöräilyä ja levittää pyöräilyn harrastusta,

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on Sinebrychoffin taidemuseon ystävät r.y., ruotsiksi Konstmuseet Sinebrychoffs vänner r.f. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

PAPERILIITON OSASTOJEN TYÖHUONEKUNNAN SÄÄNNÖT

PAPERILIITON OSASTOJEN TYÖHUONEKUNNAN SÄÄNNÖT PAPERILIITON OSASTOJEN TYÖHUONEKUNNAN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja muodostaminen Työhuonekunnan nimi on:... ja sen muodostavat... työskentelevät... kuuluvat jäsenet. 2 Työhuonekunnan perustaminen, tarkoitus ja toimintamuodot

Lisätiedot

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa. Kokouksen järjestyssääntö Edustajakokouksen esityslistan 4. kohdassa tehdyn päätöksen mukaisesti kokouksessa noudatetaan järjestäytymismuotojen ja menettelytapojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä: 1

Lisätiedot

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 SUOMEN MOPSIKERHO RY:N SÄÄNNÖT Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Mopsikerho ry ja sen tarkoituksena on kaikin

Lisätiedot

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on European Law Students Association ELSA Turku ry. 2 Kielet Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi, mutta rekisteröimis-

Lisätiedot

POHJOLA-NORDENIN HÄMEEN PIIRI RY:N SÄÄNNÖT

POHJOLA-NORDENIN HÄMEEN PIIRI RY:N SÄÄNNÖT POHJOLA-NORDENIN HÄMEEN PIIRI RY POHJOLA-NORDENS DISTRIKT I TAVASTLAND RF POHJOLA-NORDENIN HÄMEEN PIIRI RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Pohjola-Nordenin Hämeen piiri

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654))

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654)) Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tukiyhdistyksen mallisäännöt 1 - yksi (1) sääntömääräinen kokous vuodessa (Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on

Lisätiedot

1/5. TAMPEREEN KIRKKOMUSIIKKIPIIRI ry: n SÄÄNNÖT

1/5. TAMPEREEN KIRKKOMUSIIKKIPIIRI ry: n SÄÄNNÖT 1/5 TAMPEREEN KIRKKOMUSIIKKIPIIRI ry: n SÄÄNNÖT l Yhdistyksen nimi on TAMPEREEN KIRKKOMUSIIKKIPIIRI ry ja se kuuluu alueyhdistyksenä SUOMEN KIRKKOMUSIIKKILIITTO ry:een, josta näissä säännöissä käytetään

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN PUHALLINORKESTERI RY SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN PUHALLINORKESTERI RY SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN PUHALLINORKESTERI RY SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Puhallinorkesteri. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen läänissä. Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. KUMITEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 20.9.1961 Sääntöjen muutokset 15.1.2002, 29.4.2004 ja 14.1.2008 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja

Lisätiedot

- toimii jäsenyhdistystensä ja liiton yhdyssiteenä. - toimii liiton hyväksymiä arvoja noudattaen.

- toimii jäsenyhdistystensä ja liiton yhdyssiteenä. - toimii liiton hyväksymiä arvoja noudattaen. Senioripiiri Säännöt 1 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 2 Tarkoitus 3 Toiminta 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on kansallinen senioripiiri ry. Yhdistys kuuluu piirijärjestönä Kansallinen senioriliitto

Lisätiedot

JSA-Tekniset ry:n säännöt

JSA-Tekniset ry:n säännöt JSA-Tekniset ry:n säännöt Vuosikokouksen 23.03.2001 hyväksymät säännöt. Säännöt on merkitty yhdistysrekisteriin 06.09.2001 numerolla 138924. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on JSA-tekniset ry, josta

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

SUOMEN TANSKALAIS-RUOTSALAISET KOKOUSKUTSU PIHAKOIRAT RY LIITE 2 Syyskokous. Sääntömääräinen kevätkokous

SUOMEN TANSKALAIS-RUOTSALAISET KOKOUSKUTSU PIHAKOIRAT RY LIITE 2 Syyskokous. Sääntömääräinen kevätkokous Hallituksen tekemä ehdotus yhdistyksen sääntöjen muuttamiseksi. Vasemmalla ovat säännöt nykyisessä muodossaan. Oikealla ne pykälät kokonaisuudessaan, joihin hallitus esittää muutoksia. Suomen Tanskalais-ruotsalaiset

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

Akateemisen Sitsiseuran säännöt

Akateemisen Sitsiseuran säännöt Akateemisen Sitsiseuran säännöt Sisältö 1 luku: Yhdistyksen nimi, kotipaikka, tarkoitus ja kielet 2 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka.................... 2 2 Yhdistyksen tarkoitus.........................

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN URHEILUKALASTAJAT r.y. SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kieli 1

KESKI-SUOMEN URHEILUKALASTAJAT r.y. SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kieli 1 Keski-Suomen LIITE 4 Urheilukalastajat ry Hallituksen kokous 4/2015 Hallituksen esitys vuosikokoukselle KESKI-SUOMEN URHEILUKALASTAJAT r.y. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue.

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue. Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin ennakkotarkastus suoritettu 16.4.2007 hyväksyntä 5.6.2009 Yhdistysrekisterin ennakkotarkastuksessa tehdyt 2 pientä muutosta on lihavoitu. JÄSENYHDISTYSTEN

Lisätiedot

HELSINGIN TAKSIAUTOILIJAT r.y.:n SÄÄNNÖT

HELSINGIN TAKSIAUTOILIJAT r.y.:n SÄÄNNÖT HELSINGIN TAKSIAUTOILIJAT r.y.:n SÄÄNNÖT Vahvistettu 29.2.2012 Helsingin Taksiautoilijat r.y.:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Taksiautoilijat r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistys

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5)

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5) 1(5) SUOMEN KETTUTERRIERIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Kettuterrierit ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Yhdistys on Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry:n jäsen ja

Lisätiedot

1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lieksan Taitoluistelijat ry ja sen kotipaikka on Lieksa.

1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lieksan Taitoluistelijat ry ja sen kotipaikka on Lieksa. Lieksan taitoluistelijat ry SÄÄNNÖT 20.3.1998 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lieksan Taitoluistelijat ry ja sen kotipaikka on Lieksa. 2. Toiminnan tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot