Projekteista prosesseihin, liekeistä roihuihin. Määrätietoista aluekehittämistä Pirkanmaalla

Transkriptio

1 Projekteista prosesseihin, liekeistä roihuihin Määrätietoista aluekehittämistä Pirkanmaalla

2 Lukijalle Käsissäsi oleva esite kertoo muutamin esimerkein, mitä Pirkanmaalla on rahoittajien yhteisellä hanketoiminnalla saatu aikaan. Hyvät ideat ovat hankerahoituksen avulla ja innostuneiden ihmisten työllä muuttuneet eläväksi osaksi toimintaympäristöämme. Pirkanmaalla ei tueta vain erillisiä hankkeita, vaan johdonmukaisia hankekokonaisuuksia, joilla on vaikutusta elinympäristöömme. Maakunnan kehittäminen on vuorovaikutteista yhteistyötä, jossa toimijat yhdessä määrittelevät tavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi. Pirkanmaan kehittämisen painopisteet kirjataan maakuntaohjelmaan ja toimijat sitoutuvat yhdessä tavoitteiden toteuttamiseen. Aluekehitys on lakisääteistä toimintaa, jota rahoittavat valtio, EU, kunnat ja yksityiset toimijat. Hanketoimintaa rahoitetaan muun muassa Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). 2 Kannen kuvat: Suomalaisen kirjan museo, BioMediTech: Sami Helenius ja Gösta Serlachiuksen taidesäätiö

3 Pienistä liekeistä suuriin roihuihin Pirkanmaalla on johdonmukaisesti tuettu pitkäaikaisia hankekokonaisuuksia. Hankekokonaisuuksissa yksi hanke on polku seuraavaan. Kuva: Paula Toukonen Kyse ei ole vain Pirkanmaan liiton hankkeista, vaan koko maakunnan kehittämisestä. Hankkeet ovat liekki toiminnan ytimessä, mutta palon ylläpitämiseksi tarvitaan ympäristön sitoutumista ja paljon toimintaa hankkeiden ympärillä, Pirkanmaan liiton aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie kuvailee. Seuraavilla sivuilla kerromme muutamasta pirkanmaalaisesta kärkihankkeesta. Tervetuloa kierrokselle BioMediTechiin, Uuteen Tehtaaseen, Sastamalan kirjan kaupunkiin ja Mänttä-Vilppulan taidekaupunkiin! Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla arvostetaan omaehtoisuutta ja monikulttuurisuutta. Yhtenäinen Pirkanmaa toimii ihmiskeskeisesti, kansainvälisesti, yhteistyöhakuisesti ja ympäristövastuullisesti. 3 Pirkanmaa 2025, Pirkanmaan maakuntasuunnitelma

4 Kuva: BioMediTech/Sami Helenius Biolääketieteellä ja -teknologialla huimat näkymät 4 Tampereen seutu on profiloitunut biotieteiden ja -teknologian keskukseksi. Alan pirkanmaalainen osaaminen tunnetaan jo maailmalla. Bio-osaamisalaa on kehitetty useilla hankkeilla ja ohjelmilla. Vuonna 2011 saatiin toimintaan BioMediTechinstituutti, joka yhdistää Tampereen yliopiston biolääketieteen ja Tampereen teknillisen yliopiston bioteknologian osaamisen. Alan kehityskohteita ovat erityisesti immunologia, kudosteknologia, biomateriaalit ja bio-ict. Ihmisen Varaosat - konseptissa on tarkoitus tuottaa uutta kudosta biomateriaalista ja kantasoluista. Uusia kudoksia voitaisiin hyödyntää esimerkiksi nivelrikossa, osteoporoosissa, luuvaurioissa tai selkäydinvaurioissa. BioMediTechin johtaja Hannu Hanhijärvi kertoo hankkeiden saaneen hyvin rahoitusta ja henkilökuntaa, mutta työtä riittää. Alan kehittäminen on kallista. Meidän ei kannata kehittää mitään, mikä ei ole maailman parasta. Ajan tasalla pysyminen vaatii tutkimusosaamisen lisäksi muun muassa patentti- ja bisnesosaamista. Tutkimustulosten muuttaminen kannattavaksi liiketoiminnaksi on haaste, Hanhijärvi toteaa.

5 Uusi Tehdas tuottaa ideoita ja tuotteita Kilpailukyky ja työllisyys ovat aluekehittämisen tärkeitä tavoitteita. Tamperelainen Uusi Tehdas on uudenlainen avoin innovaatioympäristö. Finlaysonin tehdashalleissa opiskelijat, vapaat ammattilaiset, tutkijat ja kehittäjät jalostavat yhteistyössä ideoista prototyyppejä, tuotteita ja palveluja. Myös tavalliset kansalaiset pääsevät mukaan ideointiin ja tuotteiden testaukseen. Uuden Tehtaan konehuoneissa on kehitetty muun muassa digitaalisia sovelluksia, uusia palveluja ja testauksia. Onnistuneita esimerkkejä ovat kansainvälisesti palkittu kitaransoiton opettelun ja pelaamisen yhdistävä ohjelma WildChords ja karttapohjainen mobiiliopas Zonear. Samassa paikassa on tuotettu myös älykästä teknologiaa poraukseen ja tekniikkaa teollisten prosessien valvontaan. Kuva: Uusi Tehdas Tehtaan tavoite on synnyttää uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja. Toiminnalla kehitetään avoimia innovaatioalustoja tilan ja toimintamallien yhdistelmiä. Yhteisössä pääsee helposti uudentyyppisen osaamisen äärelle ja valmiiseen verkostoon. Siellä voi luoda omaa liiketoimintaa tukevaa ekosysteemiä ja rekrytoida lahjakkaita ihmisiä, summaa Pirkanmaan liiton tulevaisuus- ja innovaatiotyöstä vastaava johtaja Petri Räsänen, joka työskenteli aiemmin Uuden Tehtaan johtajana. 5

6 Kuva: Gösta Serlachiuksen taidesäätiö Teollisuuspaikkakunnasta taidekaupungiksi 6 Kulttuuri luo vetovoimaa ja viihtyisyyttä. Sillä on tärkeä merkitys identiteetin ja imagon luomisessa. Rakennemuutoksessa kamppaileville paikkakunnille se tuo uutta vireyttä. Mäntällä, sittemmin Mänttä-Vilppulalla, on ollut vahva teollisuuskaupungin imago. Rakennemuutos johti yli 1000 työpaikan häviämiseen 1990-luvulla, ja tulevaisuus oli haasteellinen. Mänttä-Vilppulan nostaminen johtavaksi kuvataidekaupungiksi aloitettiin kaupungin toimin ja tätä kehittämistä on jatkettu määrätietoisella hankeyhteistyöllä. Hankkeilla on muun muassa lisätty Mäntän kuvataideviikkojen ja Mäntän musiikkijuhlien yhteistyötä ja yhteismarkkinointia, kunnostettu näyttelytiloja, kehitetty matkailun palveluita ja muutettu keskustaa viihtyisämmäksi. Julkisen rahoituksen lisäksi kaupungissa on tehty suuria yksityisiä investointeja tapahtumiin, tiloihin ja muuhun kulttuuri-imagon kehittämiseen. Nykyään Mänttä-Vilppula tunnetaan kulttuurikaupunkina. Rohkea osoitus sen asemasta taidekaupunkina oli hakemus vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.

7 Sastamalasta kirjan kaupunki Sastamalasta on luotu määrätietoisella yhteistyöllä kirjan kaupunkia. Kirjamuseohanke lähti liikkeelle esiselvityksellä luvun lopussa. Suomen kirjainstituutin säätiö perustettiin vuonna Kaupunki osti kulttuurihistoriallisesti arvokkaan apteekkari Bäckmanin talon peruskorjattavaksi kirjakulttuurikeskuksen ja museon tarpeisiin. Toiminnan ja näyttelyiden suunnitteleminen käynnistyi. Kesällä 2011 juhlittiin Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin avajaisia. Toiminnallisen museon tavoite on tuoda kirjakulttuuri kaikkien ulottuville iästä, koulutuksesta ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Pukstaavi on Suomen ainoa kirjan kulttuurihistoriaan erikoistunut museo. Pukstaavi syntyi juuri sopivaan aikaan kirja-alan voimakkaassa muutoksessa ja kirjan saadessa uusia muotoja, toteaa Pukstaavin johtaja Leena Aaltonen. Maakunnalliset linjaukset ovat olleet elinehto sille, että Sastamala on pystynyt profiloitumaan kirjan kaupunkina. On tärkeää, että ammennamme omasta kulttuurihistoriastamme ja osaamisestamme. Aaltonen toteaa yhteistyön olleen kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittävää ja lisänneen paikkakunnan tunnettuutta sekä suosiota matkailukohteena. Kuva: Suomalaisen kirjan museo 7

8 Pirkanmaalaisista kehittämishankkeista koostettu laajempi raportti: Henrika Ruokonen: Projekteista prosesseihin pitkäjänteistä aluekehittämistä Pirkanmaalla on ilmestynyt Pirkanmaan liiton julkaisuna toukokuussa Pirkanmaalla maakunnallista aluekehittämistä koordinoivat yhteistyössä: Pirkanmaan liitto Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tietoa Pirkanmaan EU-rahoituksesta: Taitto: Mainoskenttä Oy Paino: PK-Paino Oy, Tampere, 2012