KAAVASELOSTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAAVASELOSTUS 8.1.2014"

Transkriptio

1 KAAVASELOSTUS LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA LUONNOS

2

3 Pöyry Finland Oy

4

5 1 Sisältö 1 TIIVISTELMÄ 3 2 JOHDANTO Osayleiskaavatyön tausta, tarkoitus ja ohjausvaikutus Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 5 3 LÄHTÖTIEDOT Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Lemlahden tuulipuiston kuvaus Maankäytön suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaavat ja asemakaavat Rakennusjärjestys Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Voimansiirtolinjaa koskevat selvitykset Lähialueiden muut tuulivoimahankkeet Maisema ja luonnonympäristö Kallioperä ja maaperä Pinta- ja pohjavedet Ilmasto ja ilmanlaatu Kasvillisuus Merkittävät luontokohteet Eläimet ja linnusto Muinaisjäännökset Rakennettu ympäristö Väestö ja työpaikat Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Liikenne ja tiestö Maanomistus Pohjakartta Osalliset ja vuorovaikutus 21 4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Suunnittelun yleistavoitteet Viranomaisten tavoitteet ja viranomaisyhteistyö Kaavan tavoitteet 23 5 OSAYLEISKAAVALUONNOS Kaavan rakenne Aluevaraukset Muut merkinnät Suojelu Kaavaluonnoksen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavaluonnoksen suhde maakuntakaavaan 26

6 6 KAAVAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Yleistä Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön Vaikutukset kallio- ja maaperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 35 7 TOTEUTTAMINEN Osayleiskaava-aluetta koskevat luvat Jatkosuunnittelu 36 8 SUUNNITTELUVAIHEET 36 2 Liitteet - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , päivitetty Luonnonolojen esiarviointi / Enviro Oy Luvian Lemlahden tuulipuistoalueen liito-orava- ja pesimälinnustoselvitys / Enviro Oy, Luvian Lemlahden tuulipuistoalue Lintujen syysmuuton tarkkailu 2011 / Enviro Oy, Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2011 / Bathouse, Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 / Ahlman Group Oy, raportteja 19/ Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava Luontoselvitys / Pöyry Finland Oy Luvia Lemlahti, Tuulipuistoalueen ja voimajohtoreitin arkeologinen inventointi / Museovirasto - Lemlahden tuulipuisto, Luvia Asukaskysely, Raportti / wpd Finland Oy - Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava kaavaluonnoksen maisemaselvitys / Pöyry Finland Oy Luvia Eurajoki Lemlahden tuulipuiston kaavaluonnosvaiheen melumallinnus / wpd Finland Oy Muu osayleiskaavan laadintaan liittyvä tausta-aineisto: - YVA-menettelyn soveltaminen Lemlahden tuulipuistohankkeessa / wpd Finland Oy, Päätös Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen / ELY-keskus, Varsinais- Suomi,

7 1 TIIVISTELMÄ Osayleiskaava-alue Lähtökohdat Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava Lemlahden tuulipuiston suunniteltu sijoituspaikka on Luvian ja Eurajoen kuntien rajalla noin 6 kilometriä Luvian keskustaajamasta etelään ja noin 11 km Eurajoen keskustaajamasta luoteeseen. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 4,7 neliökilometriä, josta Luvian puolella sijaitsee noin 3,5 km 2 ja Eurajoen puolella noin 1,2 km 2. wpd Finland Oy suunnittelee kahdeksan tuulivoimalan rakentamista Luvian ja Eurajoen rajamaastossa sijaitsevalle Lemlahden alueelle. Tuulivoimalaitokset sijoittuisivat alueelle noin metrin etäisyydelle toisistaan kuitenkin siten, että tuulipuiston kaikki rakenteet sijoittuvat Luvian puolelle ja Eurajoen puolelle sijoittuu voimaloiden suojavyöhykealuetta. Tuulivoimapuistoa varten laadittavan osayleiskaava-alueen sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa. Tuulipuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. 3 Kuva 1. Lemlahden tuulipuiston sijainti ja osayleiskaava-alueen rajaus. Tavoitteet Kaavoitusprosessi käsittää sekä Luvian että Eurajoen kuntien alueelle kohdentuvan osayleiskaavan laadinnan kuitenkin siten, että kumpikin kunnista hoitaa kaavoituksen edellyttämät lakisääteiset toimenpiteet ja päätökset itsenäisesti oman kuntansa käsittävältä osayleiskaava-alueelta. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa kahdeksan tuulivoimalan laajuisen tuulipuiston sijoittaminen suunnittelun kohteena olevalle alueelle.

8 Osayleiskaavan sisältö 2 JOHDANTO Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava Kaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Vuonna 2011 maankäyttö- ja rakennuslakiin tulleen muutoksen myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a ). Laadittaessa 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Kaavaratkaisu on kuvattu tämän selostuksen kohdassa 5. Valtioneuvosto hyväksyi Suomen ilmasto- ja energiastrategian, joka pohjautuu EU:n ilmasto- ja energiapoliittisiin linjauksiin ja velvoitteisiin. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta 38 prosenttiin vuonna Strategiassa asetetaan tavoitteeksi nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho noin 2000 megawattiin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 terawattituntia. Tuulivoimaloiden sijoittamisessa tulee ottaa huomioon myös teknistaloudelliset tekijät sekä muu alueidenkäyttö. Tuulisuudeltaan parhaita alueita Suomessa ovat rannikko- ja merialueet sekä Lapin tunturit. Tuulivoimarakentamiseen sovelletaan pääsääntöisesti samoja säännöksiä kuin muuhunkin rakentamiseen. Suurten tuulivoimaloiden toteutuksen tulee lähtökohtaisesti perustua maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) mukaiseen kaavoitukseen, jossa määritellään tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet. Tuulivoimalan rakentaminen edellyttää aina rakennuslupaa tai toimenpidelupaa. Tuulivoimarakentamisen suunnittelun kokonaisuuteen kuuluvat olennaisena osan sähkönsiirtoon tarvittavat voimajohdot sekä tuulivoimaloiden osien kuljettamiseen tarvittavat liikenneväylät kullekin sijoituspaikalle. Tuulivoimarakentamista koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos (134/2011) tuli voimaan Muutoksen myötä yleiskaavaa on mahdollista käyttää aikaisempaa useammin tuulivoimarakentamisen suunnitteluvälineenä. Lakimuutos mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen tuulivoimaloille tietyin edellytyksin suoraan yleiskaavan perusteella. Tuulivoimaloiden sijainnin suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon ympäristön ominaisuudet sekä muu alueiden käyttö kuten asutus ja esimerkiksi lentoliikenteen ja puolustusvoimien alueet. (lähde: Tuulivoimarakentamisen suunnittelu / Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012, Ympäristöministeriö, Helsinki 2012). 4 Yleiskaavan tehtävänä on ensisijaisesti kuvastaa taajaman tai suunnittelun kohteena olevan alueen kehittämisen yleisiä suuntaviivoja sekä kytkeä toiminnallistaloudellinen suunnittelu maankäytön suunnitteluun. Yleiskaava on mahdollisuuksien mukaan sopeutettava myös lähialueiden ja naapurikuntien maankäyttöön. Huomioon otettavia tekijöitä kaavan laadinnassa ovat myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maa-

9 kuntakaava sekä valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät kysymykset ja kestävän kehityksen periaatteen toteutuminen. Lemlahden tuulivoimapuiston hankevastaava on wpd Finland Oy. Osayleiskaava on laadittu maankäytön suunnittelua ohjaavien Luvian kunnan keskeisten viranhaltijoiden, hankevastaavan ja kaavaa laativan konsultin yhteistyönä. Työn keskeiset vaiheet käsitellään Luvian kunnanhallituksessa ja valtuustossa. Luvian kunnasta kaavan valmistelua on ohjannut kunnanjohtaja Kari Ojalahti. Hankevastaavan edustajana työhön on osallistunut wpd Finland Oy:stä projektipäällikkö Tero Elo. Konsulttina on toiminut Pöyry Finland Oy (Kaupunki- ja aluesuunnittelu), jossa suunnittelutyöstä on vastannut arkkitehti SAFA, johtava asiantuntija Jarmo Lukka. Kaavan laadinnassa ovat olleet mukana FM, suunnittelija Minna Lehtonen, maisema-arkkitehti MARK Kaisa Rantee ja arkk. yo Mikko Peltonen. Projektiin ovat osallistuneet myös FM, biologi Ismo Yli-Tuomi ja FM, biologi Soile Turkulainen. Linnuston kevätmuuttoselvityksen laadinnasta on alikonsulttina vastannut Ahlman Group Oy. Osayleiskaavatyöstä on raportoitu vaiheittain työn edetessä sekä hankevastaavalle että Luvian kunnalle. Tuulipuiston osayleiskaavojen laadinnassa on hyödynnetty wpd Finland Oy:n laatimia hankekuvausta ja sen tueksi laadittuja alustavia asiantuntijaselvityksiä alueen luonnosta ja maisemasta. Kaavoituksen yhteydessä selvityksiä on täydennetty tarvittavilta osin. Kaikki selvitykset ovat mukana kaavan liiteaineistoina. Kaavan valmistelussa on huomioitu myös käynnissä olevan Satakuntaliiton tuulivoimatuotantoa koskevan vaihemaakuntakaavan laadinta. 2.1 Osayleiskaavatyön tausta, tarkoitus ja ohjausvaikutus Maankäyttö- ja rakennuslain 35 :n mukaan: Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Lemlahden tuulivoimapuiston osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. 2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Vuorovaikutuksesta kaavaa laadittaessa säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä seuraavaa: Kaavoitusmenettely tulee järjestää suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus vaikuttaa kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Kaavoitusprosessi käynnistyi loppuvuodesta 2012 wpd Finland Oy:n aloitteesta. Luvian kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan toukokuussa 2013 tuulivoimapuistoa koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kuulutti kaavahankkeen vireille. Eurajoella kunnanhallitus teki vastaavan päätöksen huhtikuussa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville Luvian ja Eurajoen kunnanvirastoille ja kuntien 5

10 3 LÄHTÖTIEDOT Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava www-sivuille. OAS on nähtävillä koko kaavoitusprosessin ajan. Osallisilla ja kuntalaisilla on mahdollisuus antaa kirjallista tai suullista palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja vaikuttaa kaavan valmisteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavaselostuksen liitteenä. Osayleiskaava asetetaan julkisesti nähtäville molemmissa kunnissa sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa, jolloin osallisilla on mahdollisuus jättää palautetta kaavan valmistelusta. Viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Kaavaehdotus valmistellaan luonnosvaiheessa saadun palautteen perusteella ja se on tarkoitus asettaa nähtäville kevättalvella Kumpikin kunta hyväksyy osayleiskaavan oman alueensa osalta kunnanvaltuuston hyväksymiskäsittelyssä. Osayleiskaavan on tarkoitus valmistua loppukeväällä Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Lemlahden tuulipuiston suunnittelualue sijoittuu Luvian ja Eurajoen kuntien rajamaastoon Lemlahden kylän kaakkoispuolelle. Eurajoen puolelta Kuivalahti sijoittuu tuulipuistoon nähden etelälounaaseen. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 4,7 neliökilometriä, josta Luvian puolella sijaitsee noin 3,5 km 2 ja Eurajoen puolella noin 1,2 km 2. Osayleiskaava-alueen rajausperusteena on voimaloiden 1,5 kertainen kaatumavaraetäisyys mutta useamman voimalan kohdalla etäisyys kaava-alueen rajaan on huomattavasti suurempi eli noin metriä. Tuulipuisto sijoittuu lännestä tarkasteltuna Kuivalahdentien itäpuolelle ja pohjoisreunalta alue rajautuu Kuivalahdentiestä itään suuntautuvan Alinentien eteläpuolelle. Tuulipuiston läpi kulkee Alinentiestä erkaantuva kapea metsätie. Idässä alueen rajana on Meiskantie ja eteläraja puolestaan kulkee noin kuntarajasta etelään Eurajoen puolella. 3.2 Lemlahden tuulipuiston kuvaus wpd Finland Oy suunnittelee enintään kahdeksasta tuulivoimalasta muodostuvaa tuulipuistoa Lemlahdelle Eurajoen ja Luvian kuntien välisen rajan välittömään läheisyyteen kuitenkin siten, että tuulipuiston kaikki rakenteet sijoittuvat Luvian puolelle. Eurajoen puolelle sijoittuu voimaloiden suojavyöhykealuetta. Suunnittelualue sijoittuu yksityisille ja kunnan omistamille maa-alueille, joihin wpd Finland Oy:llä on hallintaoikeudet pitkäaikaisten vuokrasopimusten nojalla. Vuokrasopimukset kattavat tuulipuiston varsinaiset rakentamisalueet täysimääräisesti. Lisäksi wpd Finland Oy neuvottelee parhaillaan ns. suojavyöhykesopimuksia lähimpien rajanaapureiden kanssa. Hankealueelle olisi pelkästään teknisistä lähtökohdista mahdollista sijoitta voimalaa, mikä on ollut lähtötietona hanketta koskeneissa esiselvityksissä vuonna Tarkemman layout-suunnittelun sekä melu- ja varjostusmallinnusten perusteella on kuitenkin päädytty enintään 8 voimalan suunnitelmaan, jolloin etäisyydet lähimpiin asuinja loma-asuinrakennuksiin on ollut mahdollista pitää jokaisessa suunnassa riittävänä ohje- ja suositusarvojen alittamiseksi. Yksi tuulivoimalaitos muodostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, 3-lapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. Torni olisi korkeudeltaan noin metriä ja lavan pituus olisi noin metriä. Kokonaiskorkeus (torni + lapa) olisi yhteensä enintään 210 metriä. Tuulivoimalaitokset varusteltaisiin ns. lentoestevaloin, joita koskevat tarkemmat vaatimukset määritellään ilmailuhallinnolta haettavassa lentoesteluvassa.

11 7 Kuva 2. Havainnekuva tuulivoimalasta (malli Nordex). Tuulipuisto on tarkoitus liittää alueelliseen sähköverkkoon lähimmässä mahdollisessa liittymispisteessä, joka on Fortum Sähkönsiirto Oy:n omistama Luvian sähköasema. Luvian sähköasema sijaitsee noin 6 km tuulipuistoalueesta pohjoiseen. Liittymisvaihtoehdoista on keskusteltu Fortum Sähkönsiirto Oy:n kanssa ja mahdollisia liittymisjännitteitä on kaksi: 20 kv ja 110 kv. Mikäli liittymisjännite olisi 20 kv, toteutetaan liittymisjohto maakaapelina. 110 kv liittymisjännitteen vaihtoehto on puolestaan toteutukseltaan ilmajohto. Suunnittelun lähtökohtana on nykytilanteessa 20 kv:n vaihtoehto. Alustavan suunnitelman mukaan kaapeli sijoitettaisiin teiden yhteyteen. Pääosa kaapelireitistä seuraisi tällöin valtatietä 8 Luvian sähköasemalle asti. Kaapelireitin kokonaispituus olisi 7 8 km, josta noin 6 km valtatien 8 yhteydessä. 3.3 Maankäytön suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: - varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa - auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys - toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta a yhtenäisyyttä - edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa - luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa.

12 3.3.2 Maakuntakaava Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Lemlahden tuulipuiston osayleiskaavan laadinnassa huomioidaan yllämainituista alueidenkäyttötavoitekokonaisuuksista erityisesti kohdat 2, 3 ja 4. Luvialla ja Eurajoella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Satakunnan maakuntakaava. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu aluevarauksia Lemlahden tuulipuistoalueelle - alue on ns. valkoista aluetta, jonka maankäytöstä päättäminen tapahtuu kuntatasolla. Osalle tuulipuistoaluetta sijoittuu Satakunnan maakuntakaavassa osa EO2-merkinnällä osoitetusta kallionottoalueesta. Kallionottotoiminnan käynnistämisestä ei ole tiedossa suunnitelmia. Lisäksi maakuntakaavassa kulkee tuulipuistoalueen halki mv3 merkinnällä viiva, jolla rajataan Satakunnan koko rannikkoseutua osoittaen matkailun kehittämisvyöhyke. Numero 3 viittaa luontomatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeisiin. Lemlahden kylä, joka on maakuntakaavassa osoitettu kh-1 merkinnällä, sijoittuu tuulipuiston luoteispuolelle. 8 Kuva 3. Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Lemlahden tuulipuistoalueen osayleiskaavan rajaus on lisätty kuvaan sinisellä katkoviivalla.

13 Maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoima-alueita, mutta tuulivoimantuotantoalueet sisältyvät tekeillä olevaan Satakunnan vaihemaakuntakaavaan 1. Vaihemaakuntakaava 1:n lähtökohtana toimii vuonna 2011 julkaistu Mannertuulialueet Satakunnassa raportti. Vaihemaakuntakaava 1:n ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä välisenä aikana. Palautteesta johtuvien muutosten määrän jälkeen maakuntaliitto valmisteli ehdotuksen 2 ja siihen liittyvät lisäselvitykset ja aineisto asetettiin maankäyttöja rakennuslain 65 :n ja -asetuksen 12 :n mukaisesti julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Lemlahden tuulipuisto on mukana Satakunnan vaihemaakuntakaava 1:ssä kohteena 19, Eurajoki Luvia, Meiska. 9 Kuva 4. Ote Satakunnan vaihemaakuntakaava 1:n ehdotuksesta 2. Lemlahden tuulipuistoalueen osayleiskaava-alueen rajaus on lisätty kuvaan punaisella viivarajauksella. Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 on tarkoitus saattaa maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittelyyn loppuvuodesta 2013 ja vahvistettavaksi ympäristöministeriöön alkuvuodesta Yleiskaavat ja asemakaavat Lemlahden tuulipuistoalueella ei Luvian eikä Eurajoen kunnan puolella ole voimassa olevia yleis- eikä asemakaavoja. Lähimmät kaavoitetut alueet ovat sekä Luvialla että Eurajoella rantayleiskaavojen alueet (Luvialla rantaosayleiskaava). Tuulipuistosta koilliseen sijaitsevien kylien alueella on voimassa kunnanvaltuuston vuonna 1985 hyväksymä Peränkylän Mikolan oikeusvaikutukseton osayleiskaava.

14 10 Kuva 5. Luvian ja Eurajoen rantayleiskaavakaavatilanne Lemlahden tuulipuiston lähialueilla Rakennusjärjestys Luvian kunnan alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset wpd Finland Oy on laatinut Lemlahden tuulipuistohankkeesta hankekuvauksen ja alustavan ympäristövaikutusten arvioinnin. Aineisto on toimitettu Varsinais-Suomen ELYkeskukselle tiedusteluna ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisen tarpeesta Lemlahden hankkeessa. Varsinais-Suomen ELY-keskus on antamassaan päätöksessä todennut, että Lemlahden hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Suunniteltu hanke kokonaisuutena arvioiden ja ottaen huomioon sen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne, hankkeen toteuttaminen ei aiheuta laajuudeltaan ja laadultaan YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Arviointimenettelyä ei siten ole tarpeen soveltaa hankkeeseen. wpd Finland Oy on laatinut hankkeesta omaa käyttöään palvelevan hanke-esiarvion, johon yhtiön omien asiantuntijoiden laatimien selvitysten ja teknisen suunnittelun ohella sisältyy ulkopuolisilla asiantuntijoilla (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy ja BatHouse) teetettyjä luontoselvityksiä seuraavasti: Lemlahden tuulipuistoalue luonnonolojen esiarviointi; Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Lemlahden tuulipuistoalueen liito-orava- ja pesimälinnustoselvitys; Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Lemlahden tuulipuistoalue, Lintujen syysmuuton tarkkailu 2011; Ympäristösuunnittelu Enviro Oy

15 Lemlahden tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2011, BatHouse wpd Finland Oy:n itse laatimia selvityksiä ovat: Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava maisematarkastelu, mukaan lukien havainnekuvat ja näkemäalueanalyysi melumallinnus vilkkumismallinnus Oiva-tarkastelu, jossa selvitettiin ympäristöhallinnon Oiva Ympäristö- ja paikkatietopalveluun perustuen kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat kohteet sekä luonnonarvoiltaan merkittävimmät kohteet tuulipuistoalueen läheisyydessä (Valtion ympäristöhallinto 2011). Tuulipuiston osayleiskaavojen laadinnassa on hyödynnetty wpd Finland Oy:n laatimia selvityksiä ja hankekuvausta. Kesän 2013 aikana on laadittu osayleiskaavoituksen ja vaikutusten arvioinnin kannalta oleelliset, luontoa, maisemaa ja kulttuuriympäristöä koskevat täydentävät selvitykset. Näitä selvityksiä ovat linnuston kevätmuuton tarkkailu, kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys, liito-oravakartoitus, arkeologinen selvitys ja asukaskysely. Kaikki selvitykset ovat kaavaselostuksen liiteaineistoina Voimansiirtolinjaa koskevat selvitykset Tuulipuisto on tarkoitus liittää alueelliseen sähköverkkoon lähimmässä mahdollisessa liittymispisteessä, joka on Fortum Sähkönsiirto Oy:n omistama Luvian sähköasema. Luvian sähköasema sijaitsee noin 6 km tuulipuistoalueesta pohjoiseen. Mahdollisia liittymisjännitteitä on kaksi: 20 kv ja 110 kv. Mikäli liittymisjännite olisi 20 kv, toteutetaan liittymisjohto maakaapelina. 110 kv liittymisjännitteen vaihtoehto on puolestaan toteutukseltaan ilmajohto. Suunnittelun lähtökohtana on nykytilanteessa 20 kv:n vaihtoehto. Alustavan suunnitelman mukaan kaapeli sijoitettaisiin teiden yhteyteen. Pääosa kaapelireitistä seuraisi tällöin valtatietä 8 Luvian sähköasemalle asti. Kaapelireitin kokonaispituus olisi 7 8 km, josta noin 6 km valtatien 8:n yhteydessä Lähialueiden muut tuulivoimahankkeet Luvian kunnan alueella on wpd Finland Oy:n Lemlahden tuulipuistohankkeen lisäksi suunnitteilla TuuliWatti Oy:n ja Porin Energia Oy:n Oosinselän 31 voimalan tuulipuisto, joka sijaitsee keskuksen pohjoispuolella. Oosinselälle suunnitellut voimalat sijaitsevat kilometrin etäisyydellä lähimmästä Lemlahdelle suunnitellusta voimalasta. Oosinselän tuulipuistohanke on edennyt yleiskaavan luonnosvaiheeseen. Oosinselän ja Lemlahden tuulipuistohankkeet saatetaan mahdollisesti liittää samaan Luvian sähköasemaan. Muita liittymäkohtia hankkeilla ei toisiinsa nähden ole. 11

16 12 Kuva 6. Lemlahden tuulipuiston sijainti suhteessa Oosinselän tuulipuistohankkeeseen. Eurajoen kunnan puolelle ei kunnasta saatujen tietojen mukaan ole suunnitteilla tuulipuistohankkeita 15 kilometrin vyöhykkeellä Lemlahden hankkeesta. 3.4 Maisema ja luonnonympäristö Lemlahden tuulipuiston alue on maastoltaan tasaista ja korkeuserot pieniä. Tuulipuistoalueen korkeus merenpinnasta vaihtelee pääsääntöisesti välillä metriä ja sen etäisyys rantaviivasta (Kurkkarinsalmesta) on välillä 1,5-4 km. Suunnittelualue on lähes kokonaisuudessaan tavanomaista varsin tasaista metsätalouskäytössä olevaa metsämaata. Kivennäismaiden väleihin sijoittuu jonkin verran luonnontilansa menettäneitä suopainanteita. Talousmetsien lisäksi alueella sijaitsee Kolinummen pienipiirteinen kallioalue, jolla ei ole erityisiä luontoarvoja. Kohde sisältyy maakuntakaavassa osoitettuun kallionoton alueeseen (EO2). 3.5 Kallioperä ja maaperä Suunnittelualueen kallioperän pääkivilajeja ovat oliviinidiabaasi, kiilleliuske sekä granodioriitti. Pinnanmuodoiltaan alue on varsin tasaista ja avokallioita alueella on varsin vähän. Alueen päämaalaji on moreeni. Paikoitellen alueella esiintyy pienialaisia ojitettuja turvemaita.

17 3.6 Pinta- ja pohjavedet Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava Lemlahden tuulipuiston suunnittelualueella ei ole järviä eikä lampia, paikoitellen maastossa on ainoastaan pieniä pintaojia. Alueen itäpuolella noin kolmen kilometrin päässä sijaitsee kaksi järveä, Pinkijärvi ja Rekojärvi. Luvian rannikkoalueelle on suunnittelualueelta matkaa vajaa kaksi kilometriä. Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita (OIVA 2011). Lähin arvokas pohjavesialue on tuulipuistosta noin 6 km koilliseen sijaitseva Juvamäen pohjavesialue. Se sijaitsee noin 400 metriä valtatiestä 8 kohdassa, jossa tuulipuiston liityntäkaapelin on alustavasti suunniteltu sijoittuvan valtatien kupeeseen. Kaapelin asentaminen suunnitellaan siten, että sen sijoittaminen ei vaaranna eikä heikennä pohjavesialueen arvoa. 3.7 Ilmasto ja ilmanlaatu 3.8 Kasvillisuus Satakunnan maakunta kuuluu suurelta osin eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Suunnittelualueen paikallisilmastoon antaa vahvasti leimansa meren läheisyys, koska Luvia sijoittuu rannikkovyöhykkeelle Vallitseva tuulensuunta alueella on etelästä ja lounaasta. Tuulennopeus suunnittelualueella 100 metrin korkeudella on noin 6,5 7,5 m/s. Tuulen nopeudet kasvavat liikuttaessa rannikon suuntaan. (Suomen tuuliatlas 2011). Alueella on käynnistetty 6/2013 tuulimittaus kaikuluotaavalla sodar mittalaitteella. Lisäksi alueelle on pystytetty 11/2013 tuulimittaustorni. Suunnittelualue on suurelta osin maa- ja metsätalouskäytössä. Alueen kasvillisuutta on kartoitettu tuulipuiston esiselvitysvaiheessa vuonna 2011 sekä osayleiskaavan laadintaa varten keväällä ja kesällä Suunnittelualue on eteläboreaalista kasvillisuusvyöhykettä (alajako Vuokkovyöhyke eli lounaismaa 2a) ja kuuluu Satakunnan eliömaakuntaan. Suovyöhyke on kilpi- eli konsentriset kermikeitaat (alajako Etelä-Suomen kilpikeitaat 1b). Maisemamaakunta on Satakunnan rannikkoseutu, joka kuuluu maisemamaakuntien pääjaossa Lounaismaahan (Valtion ympäristöhallinto 2013). Metsämaastossa vuorottelevat tuoreet, lehtomaiset ja kuivahkot kangasmaat sekä niiden välisissä painanteissa sijaitsevat suojuotit. Suurin osa puustosta on nuorta tai varttunutta kasvatusmetsää, mutta erityisesti selvitysalueen reunaosissa on myös hakkuuaukkoa ja taimikkoa. Varttunutta puustoa on suhteellisen vähän. Laajimmat varttuneen puuston alueet sijoittuvat selvitysalueen keskiosaan, missä on myös varttunutta kuusikkoa ja sen joukossa paikoitellen suhteellisen runsaasti koivua ja haapaa sekapuuna. Lähes kaikki suoalueet ovat luonnontilansa menettäneitä korpijuotteja tai pienialaisia rämepainanteita. Alueella ei myöskään ole luonnontilaisia puroja, lampia tai lähteitä. Metsäalueilla esiintyy runsaasti mm. mustikkaa, puolukkaa, oravanmarjaa, metsälauhaa, metsätähteä, käenkaalia ja kevätpiippoa. Luonnontilansa menettäneissä puronvarsikorvissa kasvaa mm. käenkaalia, metsäimarretta, isoalvejuurta, hiirenporrasta, korpi-imarretta, suo-orvokkia ja sudenmarjaa. Mahdollisia metsälain (10 ) mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä ovat Kolinummen alueella sijaitseva kallioalue sekä suunnittelualueen lounaiskulmassa Luvian ja Eurajoen rajalla olevat rämesuot (vähäpuustoiset suot). 13

18 Muiksi paikallisesti arvokkaiksi kohteiksi arvioitiin pienialaiset luonnontilaiset korpisuot sekä kaksi ojitetun puron varteen sijoittuvaa luonnontilaansa menettänyttä rehevää korpea. Kohteet eivät täytä metsälain erityisen arvokkaan elinympäristön kriteerejä, mutta paikallisesti arvokkaina ja lajistollisesti ympäristöstään erottuvina luontokohteina ne olisi suositeltavaa huomioida maankäytön suunnittelussa. Suunnittelualueelta ei todettu kohteita, jotka voisivat täyttää luonnonsuojelulain (29 ) suojeltujen luontotyyppien kriteerit. Suomen luontotyyppien uhanalaisarvioinnissa (Raunio ym. 2008) alueella todetuista luontotyypeistä Etelä-Suomen alueella uhanalaisia ovat vaarantuneet (VU) korpiräme ja mustikkakorpi. Tupasvillaräme, isovarpuräme ja luhtaneva ovat Etelä-Suomen alueella silmälläpidettäviä (NT). 14 Kuvat 7 ja 8. Vasemman puoleisessa kuvassa korpipainanne ja oikean puoleisessa kuivahkoa männikkökangasta Kolinummen alueelta (kuvat: Pöyry Finland Oy, 2013). 3.9 Merkittävät luontokohteet Valtion ympäristöhallinnon Oiva-tietokannan (2012) mukaan osayleiskaava-alueella ei ole Natura 2000-alueverkkoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita tai kansallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Kaavoitettavan tuulipuiston lähialueella sijaitsee kaksi Natura 2000 verkostoon kuuluvaa aluetta. Lähin näistä on Pinkjärven Natura 2000 alue, joka sijaitsee lähimmillään noin 3,5 kilometrin päässä tuulipuistoalueesta. Kohde on suojeltu luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena. Osa Natura alueesta kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja suuri osa siitä on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Toinen, Vuonajärven Natura alue sijaitsee noin 4,5 kilometrin päässä suunnitellusta tuulipuistoalueesta. Se on pieni metsäkohde, joka on suojeltu luontodirektiivin mukaisena SCIalueena. Suojeluperusteina ovat puustoiset suot ja luonnonmetsät -luontotyypit. Luvian ulkosaaristo kuuluu lähes kokonaan Luvian saaristo -nimiseen Natura alueeseen. Alue on suojeltu sekä lintudirektiivin (aluetyyppi SPA) ja luontodirektiivin perusteella. Alueella suojellaan saaristoluontoa. Natura-alue sijaitsee lähimmillään yli viiden kilometrin päässä tuulipuiston suunnittelualueelta. Suunnitellun tuulipuiston alueelta tai sen läheltä (etäisyys enintään yksi kilometri) ei ole tiedossa uhanalaisten tai muiden huomionarvoisten eliölajien esiintymiä (Eliölajit-tietojärjestelmä).

19 15 Kuva 9. Lemlahden tuulipuiston lähialueella sijaitsevat Natura 2000 verkoston alueet ja muut suojelualueet. Pinkjärven rantojensuojelualueen ohella tuulipuistoaluetta lähimmät muut kuin Natura 2000 verkostoon kuuluvat suojelualueet ovat Luvian saariston rantojensuojelualue noin 2,5 km tuulipuistoalueesta länteen ja Leppäkarin yksityinen luonnonsuojelualue noin 3,5 km tuulipuistoalueesta länteen Eläimet ja linnusto Lemlahden tuulipuiston suunnittelualueen eläimistö edustaa talousmetsille ja peltoalueille tyypillistä lajistoa. Tuulipuiston suunnittelussa huomioon otettavin lajien osalta alueelta on laadittu keväällä 2012 liito-orava- ja pesimälinnustoselvitys (Ympäristönsuunnittelu Enviro Oy). Lepakkoselvitys on laadittu vuonna 2012 (Bathouse). Alueelta on laadittu linnuston osalta sekä syysmuuton seuranta (Ympäristönsuunnittelu Enviro Oy, 2011) että kevätmuuton seuranta (Ahlman Group Oy, 2013). Liito-orava Selvityksien tulosten mukaan suunnittelualueelta ei löydetty merkkejä liito-oravan esiintymisestä. Liito-oravalle erityisen hyvin sopivaa metsää (varttunutta kuusivaltaista sekametsää, jossa on kookkaita haapoja) alueella on varsin vähän. Huomattava osa alueesta on nuorta, liito-oravalle huonosti sopivaa metsää. Liito-oravalle paremmin sopivaa metsää on alueen länsireunalla ja luoteisosassa, mutta sielläkin on lajin suosimia kookkaita haapoja ja kolopuita varsin niukasti. Liito-oravat voivat kuitenkin liikkua suunnittelualueella ja saattavat käyttää länsi- ja pohjoisreunan metsiä ruokailupaikkoinaan, mutta maastokäynneillä ei löytynyt merkkejä liito-oravasta. Lepakko Lepakoita havainnoitiin öisin ultraäänidetektorin avulla, kävellen selvitysalueella mahdollisimman kattavasti ja lähiympäristössä ajamalla autolla hitaasti metsäteitä pitkin sa-

20 malla kuunnellen detektorilla. Selvityksessä käytettiin lisäksi automaattisia AnaBat SD2 passiiviseurantadetektoreja, jotka nauhoittavat lepakoiden ultraääniä muistikortille, ja on mahdollista jättää maastoon pitkiksikin ajoiksi. Kolme detektoria sijoitettiin suunnittelualueelle ja yksi sen ulkopuolelle neljän kuukauden ajaksi toukokuun puolesta välistä syyskuun puoleen väliin. Näillä pyrittiin saamaan tietoa lepakoiden muuttoreiteistä alueella sekä vertailukohtia selvitysalueen lähiympäristöstä. Kartoituksen yhteydessä suunnittelualueella tavattiin kuusi lepakkolajia (mukaan laskettu viiksi- ja isoviiksisiippa erikseen). Havaintoja saatiin käsidetektorilla yhteensä 21, joista 10 suunnittelualueelta. Havaituista siipoista suurin osa oli viiksi-/ isoviiksisiippoja. Elokuun kartoituksen yhteydessä auton tuulilasiin törmännyt lepakko määritettiin isoviiksisiipaksi, ja osaa ääninäytteistä epäiltiin vahvasti viiksisiipoiksi. Kesä- ja syyskuun kartoituksissa lepakkohavaintoja ei saatu lainkaan. Heinä- ja elokuussa, jolloin lepakot yleensä aktiivisimmin liikkuvat, saatiin odotetusti jonkin verran havaintoja. Havaintojen vähäinen määrä ja melko tasainen jakautuminen ajallisesti (myös passiiviseurantadatassa) viittaa siihen, ettei lähialueella ole ainakaan merkittävää lepakoiden lisääntymisyhdyskuntaa, josta poikaset lähtisivät loppukesällä levittäytymään ympäristöön. Kiinteät passiiviseurantadetektorit tuottivat havaintoja melko runsaasti, tosin yli 60 % havainnoista tuli rannassa olleesta vertailulaitteesta. Yleisin muuttava lajimme, pikkulepakko, oli runsas rannassa (vertailulaite; 42 havaintoa), mutta lajista saatiin vain 2 havaintoa varsinaiselta suunnittelualueelta. Lajin esiintymisen huippuaika oli elo-syyskuun vaihteessa, mikä sopii yhteen sen tunnetun muuttoajan kanssa. Lisäksi havaittiin 5 isolepakkoa (12.5. laite 2 suunnittelualueella; 4.8., 11.8., ja laite 4 merenrannassa) sekä yksi vaivaislepakko merenrannassa Nämä lajit ovat Suomessa harvalukuisia, ja niiden esiintyminen on satunnaista. Paikallisia lajeja esiintyy selvitysalueella jonkin verran, mutta luultavasti vähemmän kuin sen ympäristössä. Kolmen muuttavan lajin (pikku-, iso- ja vaivaislepakko) esiintyminen kertoo, että Luvian rannikolla on merkitystä muuttoreittinä. Havaintojen suuri määrä rannassa verrattuna selvitysalueeseen kertoo selvästi, että muuttoreitti ei kulje selvitysalueen kautta. Selvityksen tärkein johtopäätös on, että muuttavia lepakoita esiintyy lähes pelkästään rannikon läheisyydessä, ja huomattavasti vähemmän itse selvitysalueella. (Luvian Lemlahden tuulipuiston lepakkoselvitys 2011, BatHouse ). Pesimälinnusto Lemlahden suunnittelualueen pesimälinnusto selvitettiin lintujen reviirikäyttäytymiseen perustuvaa kartoituslaskentamenetelmää (Koskimies & Väisänen 1988) soveltaen. Pesimälinnustoselvitys kohdistettiin huomionarvoisiin lintulajeihin, joita ovat luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltaviksi ja uhanalaisiksi säädetyt lajit, muut uusimmassa uhanalaisuusarvioinnissa (Rassi ym. 2010) vaarantuneeksi (VU) tai silmälläpidettäväksi (NT) arvioidut lajit sekä alueellisesti uhanalaiset lajit. Lisäksi kiinnitettiin huomiota EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeihin, Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin, petolintuihin sekä tiettyjä arvokkaita elinympäristöjä (esim. lehdot, vanhat metsät) ilmentäviin tai suosiviin lajeihin. Yleisten metsälintulajien reviirejä ei kartoitettu, mutta jokaisella laskentakerralla kirjattiin muistiin kaikki mahdollisilla pesimäreviireillään havaitut lintulajit. Lintulaskennoissa tavattiin 38 lintulajia pesintään viittaavissa oloissa. Pääosa alueen linnuista on Suomessa yleisiä ja runsaita metsälintuja, jotka tulevat toimeen monenlaisissa metsissä. Alueella tavattiin seitsemän huomionarvoisen lajin reviiri (metso, palokärki, idänuunilintu, peukaloinen, pikkusieppo, pyy, sirittäjä ja tiltaltti) Lisäksi tavattiin kolme huomionarvoista lintulajia, jotka tulkittiin selvitysalueen ulkopuolella pesiviksi. Useimmat alueelta tavatut huomionarvoiset lintulajit ovat seudun havumetsille tyypillisiä ja melko yleisiä lintuja. Näiden lajien esiintyminen kuvastaa lähinnä alueen pinta-alasta johtuvaa metsien monipuolisuutta, ei niinkään erityisen edustavien metsäkuvioiden 16

21 esiintymistä. (Luvian Lemlahden tuulipuistoalueen liito-orava- ja pesimälinnustoselvitys, Enviro ). Lintujen syys- ja kevätmuuttoselvitykset Sekä syys- että kevätmuuton tarkkailua suoritettiin molempia kahdeksana päivänä Lemlahden suunnittelualueella. Koska suunnittelualue ja lähialueet ovat pitkälti metsäisiä, pystytettiin paikalle korkea rakennusteline havainnointitorniksi sekä syys- että kevätmuuton tarkkailua varten. Kevätmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä ja toiseksi havaintopisteeksi kontrollipisteeksi valikoitui Luvian Laitakari, jossa havaintopaikkana oli aallonmurtaja aivan meren rannalla. Lemlahden ja Laitakarin havaintopaikkojen välinen etäisyys on noin 5,4 kilometriä. Laitakari sijaitsee tuulipuistoon nähden luoteessa. Syysmuutto: Syysmuuton seurannassa lintuja havainnoitiin kiikarilla ja kaukoputkella. Havaitut lajit määritettiin ja niistä kirjattiin ylös yksilömäärät, ohituspuoli ja arvioitu etäisyys tarkkailupaikkaan nähden sekä muuttosuunta ja arvioitu lentokorkeus. Seurannan pääpaino oli petolinnuissa, muissa isokokoisissa linnuissa sekä muuttolintuparvissa. Petolinnuista, joutsenista, hanhista, kurjista, lokeista ja muista kookkaista linnuista kirjattiin muistiin lentokorkeus seuraavien luokkien mukaisesti: <50 m, m, m, m ja >200 m. Lokakuun loppupuolen ja marraskuun neljän muutonseurantakerran jälkeen tarkistettiin joutsenten esiintyminen lähipelloilla. Syksyllä 2011 tehdyn muutontarkkailun perusteella Lemlahden tuulipuisto ei todennäköisesti sijoitu erityisen tärkeälle lintujen syysmuuton aikaiselle muuttoreitille. Kertyneiden havaintojen perusteella näyttää siltä, että runsaimmat lintutarkkailussa havaitut lintulajit (peippo, järripeippo, urpiainen) sekä päiväpetolinnut muuttavat alueen yli leveänä rannikon suuntaisena rintamana, eivätkä keskity suunnitellulle tuulipuistoalueelle. Lintujen lentokorkeudet vaihtelivat sääolojen mukaan: pilvisellä säällä ja vastatuulessa linnut lensivät matalammalla kuin kirkkaalla säällä ja myötätuulessa. Useimpina aamuina varpuslinnut muuttivat niin matalalla, ettei niillä olisi ollut suurta riskiä törmätä tuulivoimaloiden pyöriviin lapoihin. Muista runsaista lajeista sepelkyyhky, naakka ja muuttavat varikset seurasivat merenrantaa ja niiden muutto keskittyi tuulipuistoalueen länsipuolelle, osittain meren ylle. Lentokorkeus oli myös melko suuri. Lokakuun loppupuolella ja marraskuussa Luvianlahdella oleskeli parisensataa joutsenta. Liikehtiviä joutsenia nähtiin kuitenkin erittäin vähän: joutsenmuuton aikaan ajoittuneiden neljän havainnointikerran aikana Lemlahdessa nähtiin ainoastaan tuulipuistoalueen yli lentänyttä laulujoutsenta. Havainnot viittaavat siihen, että tuulipuistoalue ei sijoitu ainakaan paikallisten ruokailu- tai lepäilypaikkaa vaihtavien joutsenten lentoreitille. Hanhia nähtiin muutontarkkailussa joutsenia enemmän. Kaikki tuulipuistoalueen yli tai sen läheltä lentäneet hanhet olivat merihanhia, jotka liikehtivät rannikon ja sisämaan pelloilla sijaitsevien ruokailualueiden välillä. Lentosuunnista päätelleen merihanhet ehkä yöpyivät Kuivalahdelta. Merihanhien määrä oli pieni (parisenkymmentä aamun aikana), eikä hanhilla ollut säännöllisiä lentoreittejä. Myös lentokorkeus vaihteli. Muut kuin merihanhiksi tunnistetut hanhet muuttivat tuulipuistoalueen länsipuolella rannikkoa noudattaen. Syksyn aikana toteutetut kahdeksan tarkkailukertaa eivät anna mahdollisuuksia pitävien johtopäätösten tekemiseen varsikin, kun otetaan huomioon se, että lintujen muuttokorkeudet ja muuttoreitit vaihtelevat sääolojen mukaan ja voivat vaihdella myös syksystä toiseen. Poikkeuksellisen lauha ja pitkään jatkunut loppusyksy vaikeuttaa myös tulosten tulkintaa, sillä havainnointipäiviin ei sattunut hyviä joutsenten muuttopäiviä. Kertyneen aineiston perusteella näyttää kuitenkin siltä, että Lemlahden suunnittelualue 17

22 ei sijoitu erityisen tärkeälle lintujen syysmuuttoreitille, eivätkä ympäristön tärkeillä lintualueilla ruokailevat ja levähtävät linnut liiku säännöllisesti alueen yli. Vesilintujen ja useimpien merenrannikkoa seuraavien lintulajien muutto ohjautuu merelle tai rannikolle suunnittelualeen länsipuolelle. (Luvian Lemlahden tuulipuistoalue Lintujen syysmuuton tarkkailu 2011, Enviro ). Kevätmuutto: Havaintopisteistä arvioitiin lintujen lentokorkeudet neljän portaan asteikolla ja seurattiin suunnittelualueen poikki lentäviä sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Kaikki havainnot liikehtivistä linnuista eli lennoista kirjattiin työtä varten räätälöidylle havaintolomakkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekä kellonaika tunnin jaksoissa siten, että esimerkiksi lomakkeella merkintä klo 7 tarkoittaa aikaväliä 7 8. Lentokorkeus merkittiin neljäasteisesti suunniteltujen voimalayksiköiden korkeuksien mukaan siten, että ensimmäinen aste oli 0 80 metriä, toinen metriä, kolmas ja neljäs yli 210 metriä. Näistä toisen ja kolmannen asteen lennot olivat ns. riskilentoja. Seurantajaksoilla havaittiin niukasti lentoja, jotka olivat yli 210 metrin korkeudella. Etäisyyksiä havaintopisteen ja linnun välillä ei kirjattu, sillä se koettiin sinänsä turhaksi tiedoksi, jota ei voida hankkeessa hyödyntää. Lemlahden lomakkeille kirjattiin erillistä koodia käyttäen linnut, jotka liikehtivät ainoastaan suunnittelualueen ulkopuolella, eivätkä lainkaan tuulivoimapuistoalueella. Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen korkeuden sekä kokemuksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 100 metrin korkeudella, mikä helpotti korkeuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin ja GPS-vastaanottimen avulla. Seurannan perusteella Lemlahden tuulivoimapuiston voidaan katsoa olevan tavanomaista paremman muuttoreitin varrella, mutta isojen lintujen osuus on varsin pieni. Kookkaita lintuja kuten hanhia, kurkia ja petolintuja havaittiin kahdeksan päivän aikana varsin vähän suhteessa havainnointiaikaan. Laulujoutsenia kirjattiin runsaasti, 467 yksilöä, mutta niistä vain kolme yksilöä lensi Lemlahdella riskikorkeudella. Metsähanhien muutto oli hyvin haastava poikkeuksellisen myöhäisen kevään aikana; käytännössä iso osa ohimuuttavasta populaatiosta matkasi koilliseen sellaisena päivänä, jolloin Lemlahdella ja Laitakarissa ei ollut havainnointia. Metsähanhia kirjattiin yhteensä vain 168 yksilöä, mikä ei todennäköisesti vastaa havaintopisteiden keskimääräistä kevätmuuttajamäärää. Joinakin vuosina metsähanhien muuttajamäärät ovat todennäköisesti varsin suuria. Kurkien muutto painottui puolestaan useiden sade- ja sumuaamujen jälkeen myöhäiseen iltapäivään tai jopa iltaan, jolloin havainnointia ei ollut. Siitä huolimatta kokonaissummaksi kertyi 764 lentoa. Toisaalta kurjet lentävät usein hyvin korkealla, joten törmäysriski on pieni. Molempien havaintopaikkojen yhteislentomäärä oli 96 havaintotunnin aikana noin yksilöä. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin 217, mikä on kohtalainen lukema keväällä. Pelkästään Lemlahden tuloksia tarkastellessa lentomäärä oli kuitenkin vain 158 yksilöä tunnissa, mikä on tavanomainen lukema. (Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys Ahlman Group Oy) Muinaisjäännökset Museoviraston arkeologiset kenttäpalvelut suorittivat toukokuussa 2013 maastoinventoinnin Lemlahden tuulivoimapuiston suunnittelualueella sekä suunnitellun voimajohtoreitin alueella. Tuulipuiston alueelta ei löydetty muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Noin 8 kilometrin pituisen yhdyskaapelin reitin läheisyydeltä löydettiin kolme viljelyröykkiötä Raumantien (vt 8) ja Hormintontien (mt 2177) risteysalueen eteläpuolelta. 18

23 Arkeologinen inventointiraportti on kaavaselostuksen liitteenä. Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava Rakennettu ympäristö Asutus suunnittelualueen ympäristössä on kylämäistä ja se on sijoittunut hieman hajanaisesti lähiseudun peltoalueiden reunoille Lemlahden, Pohirannankulman ja Peränkylän alueilla. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin metrin päässä suunnittelualueen luoteispuolella Tuomossa. Kahden kilometrin vyöhykkeen sisäpuolelle sijoittuvat pienet Lemlahden ja Pohirannankulman kylät. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat Viikissä ja nauhamaisesti sijoittuneena meren rantavyöhykkeelle. Tuulivoimaloita lähimmän merenrannan (Santalahdensalmi) lomaasutuksen etäisyys lähimmästä tuulivoimalasta on noin metriä. Loma-asutusta on myös suunnittelualueen itäpuolella Pinkjärven Luvian kunnan puoleisille rannoille. Pinkjärven ranta on lähimmillään 2,3 kilometrin etäisyydellä voimalasta. Luvian keskustaan Lemlahden tuulipuiston alueelta on matkaa noin 6 kilometriä ja Eurajoen keskustaan noin 11 kilometriä. Kuva 10. Lähimpien asuttujen alueiden sijoittuminen Lemlahden tuulipuistoon nähden yhden ja kahden kilometrin etäisyysvyöhykkeiden avulla kuvattuna. Merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä lähialueilla ovat Luvianlahden ja Lemlahden kylän kulttuurimaisemat, Peränkylä sekä Luvian sisäsaariston kalastustilat. Eurajoen puolella Kuivalahti on vanhan rantatien tuntumassa eheänä säilynyt kylämiljöö. Kohteilla on sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti arvoja, joista on tarkemmat kuvaukset kaavaselostuksen liitteenä olevassa maisemaselvityksessä.

24 20 Kuva 11. Maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteet. Kartalle yhdistetty etäisyysvyöhykkeet 1, 3, 5 ja 12 kilometriä hankealueesta (lähde: Maisemaselvitys Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava /Pöyry Finland Oy).

25 3.13 Väestö ja työpaikat 3.14 Palvelut Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava Lemlahden tuulipuiston suunnittelualueella ei ole asutusta eikä työpaikkatoimintoja. Lähimmät asutusalueet sijaitsevat luoteeseen Tuomon alueella, jonne etäisyyttä tuulipuiston alueelta on reilun kilometrin verran. Suunnittelualueen ja se lähiympäristön metsä- ja peltoalueet ovat pääasiallisesti maaja metsätalouskäytössä. Suunnittelualueella ei sijaitse mitään palvelutoimintoja Yhdyskuntatekninen huolto 3.16 Liikenne ja tiestö 3.17 Maanomistus 3.18 Pohjakartta Suunnittelualueella ei ole olemassa olevia sähkölinjoja eikä vesi- tai viemäröintiverkostoja. Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava-alue sijoittuu Luviantie/Kuivalahdentie yhdystien itäpuolelle (tie nro 12853, Liikennevirasto). Osayleiskaava-alueella sijaitsee muutamia metsäautoteitä. Suunnittelualue sijoittuu yksityisille ja kunnan omistamille maa-alueille, joihin wpd Finland Oy:llä on hallintaoikeudet pitkäaikaisten vuokrasopimusten nojalla. Vuokrasopimukset kattavat tuulipuiston varsinaiset rakentamisalueet täysimääräisesti. Lisäksi wpd Finland Oy neuvottelee parhaillaan ns. suojavyöhykesopimuksia lähimpien rajanaapureiden kanssa. Osayleiskaavan laadintaa varten on hankittu pohjakartta-aineisto ja tiedot kiinteistörajoista Maanmittauslaitokselta. Kaavakartta on tehty ETRS89-TM35 koordinaatistoon Osalliset ja vuorovaikutus Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti kaavan yhteydessä on laadittava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Tässä suunnitelmassa määritellään ne osalliset, joiden mahdollisuus vaikuttaa kaavaan tulee turvata ja joille kaavan etenemisestä erityisesti tulee tiedottaa. Tämän yleiskaavan osallisiksi on alustavasti katsottu seuraavat tahot: Kaavoitettavan alueen maanomistajat 2. Julkishallinnon ja yrityselämän osalliset: Luvian ja Eurajoen kunnat Varsinais-Suomen ELY-keskus (Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue ja Ympäristö ja luonnonvarat -vastuu-alue) Satakuntaliitto Satakunnan museo

26 Satakunnan pelastuslaitos Puolustusvoimat Pääesikunta Ilmavoimien esikunta Merivoimien esikunta LSSLE Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Finavia Fortum Viestintävirasto MTK - Satakunta Metsähallitus 3. Muut osalliset lähialueiden maanomistajat ja asukkaat kylätoimikunnat ja asukasyhdistykset aluetta käyttävät tahot Länsi-Satakunnan metsänhoitoyhdistys Satakunnan luonnonsuojelupiiri ry Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava Kaavahankkeen osallisiksi voi lisäksi ilmoittautua sellainen, jonka katsotaan täyttävän MRL 62 :n osallisen määritelmän. Sen mukaan osallisiksi katsotaan alueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Suunnittelun yleistavoitteet Osayleiskaavasuunnittelun tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava Lemlahden tuulipuiston alueelle. Osayleiskaava ohjaa hankkeen yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja mahdollistaa sen toteuttamisen. Vuonna 2011 maankäyttö- ja rakennuslakiin tulleen muutoksen myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a )., Eurajoen kunta ja hankevastaava wpd Finland Oy ovat käyneet tarvittavat neuvottelut enintään kahdeksan tuulivoimalan sijoittamisesta Lemlahden alueelle. Kunnat ovat käynnistäneet kaavanlaadinnan vireille tulon yhteydessä. wpd Finland Oy on neuvotellut myös alueen maanomistajien kanssa ja tehnyt tuulipuistolle tarvittavista maa-alueista vuokrasopimukset. 4.2 Viranomaisten tavoitteet ja viranomaisyhteistyö Kaavoituksen alkuvaiheessa maaliskuussa 2013 on järjestetty lakisääteinen viranomaisneuvottelu niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa asia koskee. Neuvottelun tarkoituksena oli arvioida osayleiskaavalle asetettavia sisältövaatimuksia ja selvittää mitä vaikutuksia osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tulee arvioida. Lokakuussa 2013 pidettiin epävirallinen työneuvottelu ennen kaavaluonnoksen viimeistelyä. Viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa myös ehdotusvaiheessa. Sekä luonnosettä ehdotusvaiheessa kaavasta pyydetään lausunnot viranomaisilta.

LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA

LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.4.2013 päivitetty 8.1.2014 Luvian kunta / Eurajoen kunta LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 2 Sisältö 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 1.1 Suunnittelualue ja sen vaikutusalue

Lisätiedot

LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA

LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.4.2013 Luvian kunta / Eurajoen kunta LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Sisältö 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 1.1 Suunnittelualue ja sen vaikutusalue 3 1.2 Suunnitelman

Lisätiedot

Merikarvian Köörtilan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Merikarvian Köörtilan tuulivoimapuiston osayleiskaava 19.12.2011 päivitetty 6.2.2012, 27.2.2012, 30.10.2012, Merikarvian kunta Merikarvian Köörtilan tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 Sisältö 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2 1.1 Suunnittelualue ja sen vaikutusalue

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA. Kaavaselostus 31.8.2015 KV 21.9.2015, KH 8.9.2015, Hyväksymispäivämäärät ja pykälät

EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA. Kaavaselostus 31.8.2015 KV 21.9.2015, KH 8.9.2015, Hyväksymispäivämäärät ja pykälät EURAJOEN KUNTA Kaavaselostus 31.8.2015 Hyväksymispäivämäärät ja pykälät KV 21.9.2015, KH 8.9.2015, Päivämäärä Laatija Kuvaus 31.8.2015 Kaavaselostus Jarmo Lukka ja Minna Lehtonen Kaavaselostus Osayleiskaavan

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA. Kaavaselostus Ehdotusvaihe 2 29.4.2015. KV XX.XX.xxxx. KHXX.XX.xxxx

EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA. Kaavaselostus Ehdotusvaihe 2 29.4.2015. KV XX.XX.xxxx. KHXX.XX.xxxx EURAJOEN KUNTA Kaavaselostus Ehdotusvaihe 2 29.4.2015 Hyväksymispäivämäärät ja pykälät KV XX.XX.xxxx KHXX.XX.xxxx Päivämäärä 29.4.2015 Ehdotus 2 Laatija Jarmo Lukka ja Minna Lehtonen Kaavaselostus Kuvaus

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS 2013 16X143078 17.10.2013. LUVIA JA EURAJOKI Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava Luontoselvitys

LUONTOSELVITYS 2013 16X143078 17.10.2013. LUVIA JA EURAJOKI Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava Luontoselvitys LUONTOSELVITYS 2013 16X143078 17.10.2013 LUVIA JA EURAJOKI Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava Luontoselvitys wpd Finland Oy Luontoselvitys Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET...

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA SIEVIN KUNTA JAKOSTENKALLIOIDEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAA OSALLISTUMIS- JA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

Hämeenkyrön kunta. Kyröskosken sahan alueen asemakaava

Hämeenkyrön kunta. Kyröskosken sahan alueen asemakaava 7.3.2011 Hämeenkyrön kunta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Sisältö 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 1.1 Suunnittelualue ja sen vaikutusalue 3 1.2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet 3 1.3

Lisätiedot

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SÄKYLÄN KUNTA Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21555 1 (8) Seppänen Pekka Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.10.2015 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Eurakoski 428 KIINTEISTÖT 6:40, 6:84 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija

Lisätiedot

VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA

VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Päivitetty 29.11.2012, 5.6.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TYÖNUMERO: E26963. HÄMEENKOSKEN KUNTA OJASTENMÄKI III ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Tampere Muutoslista TRYS TRYS MKIR EHDOTUS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 (OAS)...

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KIINTEISTÖJÄ KARUHEIKKI 635-432-8-63, VANHA-KYLÄ 635-432-5-85, SAP- PEEN LOMAMÖKIT 5 635-432-5-5 JA (NIMETÖN)

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 EURAJOEN KUNTA Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26026 Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 2.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy SUSIVUOREN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma P18551 FCG Finnish Consulting Group Oy Susivuoren Ranta-asemakaava 2.6.2012 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.08.2010/päivitetty 13.12.2010 16WWE0693 Joutsa UPM-Kymmene Oyj Joutsa 2 SISÄLTÖ: MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? 3 MISSÄ JA MITÄ ON SUUNNITTEILLA? 3 MITKÄ OVAT SUUNNITTELUN TAVOITTEET?

Lisätiedot

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 Östensön osayleiskaavan tarkistus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 2 Sisällysluettelo: 1. KAAVA-ALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 3. TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 Kaavaselostus, ehdotus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11.12.2012

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Klaukkalassa Ropakkotien eteläpuolella, rajoittuen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KUHMOISTEN KUNTA AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.1.2015 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ja rajaus. Rajausta voidaan tarkistaa hankkeen aikana. OSALLISTUMIS-JA

Lisätiedot

05/2013. Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä. K Tahkoniemi

05/2013. Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä. K Tahkoniemi 05/2013 Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä K Tahkoniemi 1 Hanketiedot 2 Kehittäjä TM Voima OY / TM Voima Kytölä Oy Tavoitteena rakentaa Alavieskan Kytölän alueelle 4-9 tuulivoimalaa. Tavoitteena on, että

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.2.2009

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.2.2009 HÄMEENKYRÖN KUNTA Asemakaava koskee Hämeenkyrön kunnan Järvenkylän kylä kiinteistöjä Heiskala (2:137), Rantakoivisto (2:213) ja Kotiranta I (2:214). HÄMEENKYRÖN KUNTA HÄMEENKYRÖN KUNTA 2(7) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015 LAPPAJÄRVEN KUNTA Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa. SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot