KAAVASELOSTUS

Transkriptio

1 KAAVASELOSTUS LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA LUONNOS

2

3 Pöyry Finland Oy

4

5 1 Sisältö 1 TIIVISTELMÄ 3 2 JOHDANTO Osayleiskaavatyön tausta, tarkoitus ja ohjausvaikutus Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 5 3 LÄHTÖTIEDOT Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Lemlahden tuulipuiston kuvaus Maankäytön suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaavat ja asemakaavat Rakennusjärjestys Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Voimansiirtolinjaa koskevat selvitykset Lähialueiden muut tuulivoimahankkeet Maisema ja luonnonympäristö Kallioperä ja maaperä Pinta- ja pohjavedet Ilmasto ja ilmanlaatu Kasvillisuus Merkittävät luontokohteet Eläimet ja linnusto Muinaisjäännökset Rakennettu ympäristö Väestö ja työpaikat Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Liikenne ja tiestö Maanomistus Pohjakartta Osalliset ja vuorovaikutus 21 4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Suunnittelun yleistavoitteet Viranomaisten tavoitteet ja viranomaisyhteistyö Kaavan tavoitteet 23 5 OSAYLEISKAAVALUONNOS Kaavan rakenne Aluevaraukset Muut merkinnät Suojelu Kaavaluonnoksen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavaluonnoksen suhde maakuntakaavaan 26

6 6 KAAVAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Yleistä Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön Vaikutukset kallio- ja maaperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 35 7 TOTEUTTAMINEN Osayleiskaava-aluetta koskevat luvat Jatkosuunnittelu 36 8 SUUNNITTELUVAIHEET 36 2 Liitteet - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , päivitetty Luonnonolojen esiarviointi / Enviro Oy Luvian Lemlahden tuulipuistoalueen liito-orava- ja pesimälinnustoselvitys / Enviro Oy, Luvian Lemlahden tuulipuistoalue Lintujen syysmuuton tarkkailu 2011 / Enviro Oy, Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2011 / Bathouse, Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 / Ahlman Group Oy, raportteja 19/ Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava Luontoselvitys / Pöyry Finland Oy Luvia Lemlahti, Tuulipuistoalueen ja voimajohtoreitin arkeologinen inventointi / Museovirasto - Lemlahden tuulipuisto, Luvia Asukaskysely, Raportti / wpd Finland Oy - Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava kaavaluonnoksen maisemaselvitys / Pöyry Finland Oy Luvia Eurajoki Lemlahden tuulipuiston kaavaluonnosvaiheen melumallinnus / wpd Finland Oy Muu osayleiskaavan laadintaan liittyvä tausta-aineisto: - YVA-menettelyn soveltaminen Lemlahden tuulipuistohankkeessa / wpd Finland Oy, Päätös Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen / ELY-keskus, Varsinais- Suomi,

7 1 TIIVISTELMÄ Osayleiskaava-alue Lähtökohdat Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava Lemlahden tuulipuiston suunniteltu sijoituspaikka on Luvian ja Eurajoen kuntien rajalla noin 6 kilometriä Luvian keskustaajamasta etelään ja noin 11 km Eurajoen keskustaajamasta luoteeseen. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 4,7 neliökilometriä, josta Luvian puolella sijaitsee noin 3,5 km 2 ja Eurajoen puolella noin 1,2 km 2. wpd Finland Oy suunnittelee kahdeksan tuulivoimalan rakentamista Luvian ja Eurajoen rajamaastossa sijaitsevalle Lemlahden alueelle. Tuulivoimalaitokset sijoittuisivat alueelle noin metrin etäisyydelle toisistaan kuitenkin siten, että tuulipuiston kaikki rakenteet sijoittuvat Luvian puolelle ja Eurajoen puolelle sijoittuu voimaloiden suojavyöhykealuetta. Tuulivoimapuistoa varten laadittavan osayleiskaava-alueen sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa. Tuulipuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. 3 Kuva 1. Lemlahden tuulipuiston sijainti ja osayleiskaava-alueen rajaus. Tavoitteet Kaavoitusprosessi käsittää sekä Luvian että Eurajoen kuntien alueelle kohdentuvan osayleiskaavan laadinnan kuitenkin siten, että kumpikin kunnista hoitaa kaavoituksen edellyttämät lakisääteiset toimenpiteet ja päätökset itsenäisesti oman kuntansa käsittävältä osayleiskaava-alueelta. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa kahdeksan tuulivoimalan laajuisen tuulipuiston sijoittaminen suunnittelun kohteena olevalle alueelle.

8 Osayleiskaavan sisältö 2 JOHDANTO Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava Kaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Vuonna 2011 maankäyttö- ja rakennuslakiin tulleen muutoksen myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a ). Laadittaessa 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Kaavaratkaisu on kuvattu tämän selostuksen kohdassa 5. Valtioneuvosto hyväksyi Suomen ilmasto- ja energiastrategian, joka pohjautuu EU:n ilmasto- ja energiapoliittisiin linjauksiin ja velvoitteisiin. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta 38 prosenttiin vuonna Strategiassa asetetaan tavoitteeksi nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho noin 2000 megawattiin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 terawattituntia. Tuulivoimaloiden sijoittamisessa tulee ottaa huomioon myös teknistaloudelliset tekijät sekä muu alueidenkäyttö. Tuulisuudeltaan parhaita alueita Suomessa ovat rannikko- ja merialueet sekä Lapin tunturit. Tuulivoimarakentamiseen sovelletaan pääsääntöisesti samoja säännöksiä kuin muuhunkin rakentamiseen. Suurten tuulivoimaloiden toteutuksen tulee lähtökohtaisesti perustua maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) mukaiseen kaavoitukseen, jossa määritellään tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet. Tuulivoimalan rakentaminen edellyttää aina rakennuslupaa tai toimenpidelupaa. Tuulivoimarakentamisen suunnittelun kokonaisuuteen kuuluvat olennaisena osan sähkönsiirtoon tarvittavat voimajohdot sekä tuulivoimaloiden osien kuljettamiseen tarvittavat liikenneväylät kullekin sijoituspaikalle. Tuulivoimarakentamista koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos (134/2011) tuli voimaan Muutoksen myötä yleiskaavaa on mahdollista käyttää aikaisempaa useammin tuulivoimarakentamisen suunnitteluvälineenä. Lakimuutos mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen tuulivoimaloille tietyin edellytyksin suoraan yleiskaavan perusteella. Tuulivoimaloiden sijainnin suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon ympäristön ominaisuudet sekä muu alueiden käyttö kuten asutus ja esimerkiksi lentoliikenteen ja puolustusvoimien alueet. (lähde: Tuulivoimarakentamisen suunnittelu / Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012, Ympäristöministeriö, Helsinki 2012). 4 Yleiskaavan tehtävänä on ensisijaisesti kuvastaa taajaman tai suunnittelun kohteena olevan alueen kehittämisen yleisiä suuntaviivoja sekä kytkeä toiminnallistaloudellinen suunnittelu maankäytön suunnitteluun. Yleiskaava on mahdollisuuksien mukaan sopeutettava myös lähialueiden ja naapurikuntien maankäyttöön. Huomioon otettavia tekijöitä kaavan laadinnassa ovat myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maa-

9 kuntakaava sekä valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät kysymykset ja kestävän kehityksen periaatteen toteutuminen. Lemlahden tuulivoimapuiston hankevastaava on wpd Finland Oy. Osayleiskaava on laadittu maankäytön suunnittelua ohjaavien Luvian kunnan keskeisten viranhaltijoiden, hankevastaavan ja kaavaa laativan konsultin yhteistyönä. Työn keskeiset vaiheet käsitellään Luvian kunnanhallituksessa ja valtuustossa. Luvian kunnasta kaavan valmistelua on ohjannut kunnanjohtaja Kari Ojalahti. Hankevastaavan edustajana työhön on osallistunut wpd Finland Oy:stä projektipäällikkö Tero Elo. Konsulttina on toiminut Pöyry Finland Oy (Kaupunki- ja aluesuunnittelu), jossa suunnittelutyöstä on vastannut arkkitehti SAFA, johtava asiantuntija Jarmo Lukka. Kaavan laadinnassa ovat olleet mukana FM, suunnittelija Minna Lehtonen, maisema-arkkitehti MARK Kaisa Rantee ja arkk. yo Mikko Peltonen. Projektiin ovat osallistuneet myös FM, biologi Ismo Yli-Tuomi ja FM, biologi Soile Turkulainen. Linnuston kevätmuuttoselvityksen laadinnasta on alikonsulttina vastannut Ahlman Group Oy. Osayleiskaavatyöstä on raportoitu vaiheittain työn edetessä sekä hankevastaavalle että Luvian kunnalle. Tuulipuiston osayleiskaavojen laadinnassa on hyödynnetty wpd Finland Oy:n laatimia hankekuvausta ja sen tueksi laadittuja alustavia asiantuntijaselvityksiä alueen luonnosta ja maisemasta. Kaavoituksen yhteydessä selvityksiä on täydennetty tarvittavilta osin. Kaikki selvitykset ovat mukana kaavan liiteaineistoina. Kaavan valmistelussa on huomioitu myös käynnissä olevan Satakuntaliiton tuulivoimatuotantoa koskevan vaihemaakuntakaavan laadinta. 2.1 Osayleiskaavatyön tausta, tarkoitus ja ohjausvaikutus Maankäyttö- ja rakennuslain 35 :n mukaan: Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Lemlahden tuulivoimapuiston osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. 2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Vuorovaikutuksesta kaavaa laadittaessa säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä seuraavaa: Kaavoitusmenettely tulee järjestää suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus vaikuttaa kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Kaavoitusprosessi käynnistyi loppuvuodesta 2012 wpd Finland Oy:n aloitteesta. Luvian kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan toukokuussa 2013 tuulivoimapuistoa koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kuulutti kaavahankkeen vireille. Eurajoella kunnanhallitus teki vastaavan päätöksen huhtikuussa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville Luvian ja Eurajoen kunnanvirastoille ja kuntien 5

10 3 LÄHTÖTIEDOT Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava www-sivuille. OAS on nähtävillä koko kaavoitusprosessin ajan. Osallisilla ja kuntalaisilla on mahdollisuus antaa kirjallista tai suullista palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja vaikuttaa kaavan valmisteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavaselostuksen liitteenä. Osayleiskaava asetetaan julkisesti nähtäville molemmissa kunnissa sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa, jolloin osallisilla on mahdollisuus jättää palautetta kaavan valmistelusta. Viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Kaavaehdotus valmistellaan luonnosvaiheessa saadun palautteen perusteella ja se on tarkoitus asettaa nähtäville kevättalvella Kumpikin kunta hyväksyy osayleiskaavan oman alueensa osalta kunnanvaltuuston hyväksymiskäsittelyssä. Osayleiskaavan on tarkoitus valmistua loppukeväällä Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Lemlahden tuulipuiston suunnittelualue sijoittuu Luvian ja Eurajoen kuntien rajamaastoon Lemlahden kylän kaakkoispuolelle. Eurajoen puolelta Kuivalahti sijoittuu tuulipuistoon nähden etelälounaaseen. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 4,7 neliökilometriä, josta Luvian puolella sijaitsee noin 3,5 km 2 ja Eurajoen puolella noin 1,2 km 2. Osayleiskaava-alueen rajausperusteena on voimaloiden 1,5 kertainen kaatumavaraetäisyys mutta useamman voimalan kohdalla etäisyys kaava-alueen rajaan on huomattavasti suurempi eli noin metriä. Tuulipuisto sijoittuu lännestä tarkasteltuna Kuivalahdentien itäpuolelle ja pohjoisreunalta alue rajautuu Kuivalahdentiestä itään suuntautuvan Alinentien eteläpuolelle. Tuulipuiston läpi kulkee Alinentiestä erkaantuva kapea metsätie. Idässä alueen rajana on Meiskantie ja eteläraja puolestaan kulkee noin kuntarajasta etelään Eurajoen puolella. 3.2 Lemlahden tuulipuiston kuvaus wpd Finland Oy suunnittelee enintään kahdeksasta tuulivoimalasta muodostuvaa tuulipuistoa Lemlahdelle Eurajoen ja Luvian kuntien välisen rajan välittömään läheisyyteen kuitenkin siten, että tuulipuiston kaikki rakenteet sijoittuvat Luvian puolelle. Eurajoen puolelle sijoittuu voimaloiden suojavyöhykealuetta. Suunnittelualue sijoittuu yksityisille ja kunnan omistamille maa-alueille, joihin wpd Finland Oy:llä on hallintaoikeudet pitkäaikaisten vuokrasopimusten nojalla. Vuokrasopimukset kattavat tuulipuiston varsinaiset rakentamisalueet täysimääräisesti. Lisäksi wpd Finland Oy neuvottelee parhaillaan ns. suojavyöhykesopimuksia lähimpien rajanaapureiden kanssa. Hankealueelle olisi pelkästään teknisistä lähtökohdista mahdollista sijoitta voimalaa, mikä on ollut lähtötietona hanketta koskeneissa esiselvityksissä vuonna Tarkemman layout-suunnittelun sekä melu- ja varjostusmallinnusten perusteella on kuitenkin päädytty enintään 8 voimalan suunnitelmaan, jolloin etäisyydet lähimpiin asuinja loma-asuinrakennuksiin on ollut mahdollista pitää jokaisessa suunnassa riittävänä ohje- ja suositusarvojen alittamiseksi. Yksi tuulivoimalaitos muodostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, 3-lapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. Torni olisi korkeudeltaan noin metriä ja lavan pituus olisi noin metriä. Kokonaiskorkeus (torni + lapa) olisi yhteensä enintään 210 metriä. Tuulivoimalaitokset varusteltaisiin ns. lentoestevaloin, joita koskevat tarkemmat vaatimukset määritellään ilmailuhallinnolta haettavassa lentoesteluvassa.

11 7 Kuva 2. Havainnekuva tuulivoimalasta (malli Nordex). Tuulipuisto on tarkoitus liittää alueelliseen sähköverkkoon lähimmässä mahdollisessa liittymispisteessä, joka on Fortum Sähkönsiirto Oy:n omistama Luvian sähköasema. Luvian sähköasema sijaitsee noin 6 km tuulipuistoalueesta pohjoiseen. Liittymisvaihtoehdoista on keskusteltu Fortum Sähkönsiirto Oy:n kanssa ja mahdollisia liittymisjännitteitä on kaksi: 20 kv ja 110 kv. Mikäli liittymisjännite olisi 20 kv, toteutetaan liittymisjohto maakaapelina. 110 kv liittymisjännitteen vaihtoehto on puolestaan toteutukseltaan ilmajohto. Suunnittelun lähtökohtana on nykytilanteessa 20 kv:n vaihtoehto. Alustavan suunnitelman mukaan kaapeli sijoitettaisiin teiden yhteyteen. Pääosa kaapelireitistä seuraisi tällöin valtatietä 8 Luvian sähköasemalle asti. Kaapelireitin kokonaispituus olisi 7 8 km, josta noin 6 km valtatien 8 yhteydessä. 3.3 Maankäytön suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: - varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa - auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys - toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta a yhtenäisyyttä - edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa - luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa.

12 3.3.2 Maakuntakaava Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Lemlahden tuulipuiston osayleiskaavan laadinnassa huomioidaan yllämainituista alueidenkäyttötavoitekokonaisuuksista erityisesti kohdat 2, 3 ja 4. Luvialla ja Eurajoella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Satakunnan maakuntakaava. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu aluevarauksia Lemlahden tuulipuistoalueelle - alue on ns. valkoista aluetta, jonka maankäytöstä päättäminen tapahtuu kuntatasolla. Osalle tuulipuistoaluetta sijoittuu Satakunnan maakuntakaavassa osa EO2-merkinnällä osoitetusta kallionottoalueesta. Kallionottotoiminnan käynnistämisestä ei ole tiedossa suunnitelmia. Lisäksi maakuntakaavassa kulkee tuulipuistoalueen halki mv3 merkinnällä viiva, jolla rajataan Satakunnan koko rannikkoseutua osoittaen matkailun kehittämisvyöhyke. Numero 3 viittaa luontomatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeisiin. Lemlahden kylä, joka on maakuntakaavassa osoitettu kh-1 merkinnällä, sijoittuu tuulipuiston luoteispuolelle. 8 Kuva 3. Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Lemlahden tuulipuistoalueen osayleiskaavan rajaus on lisätty kuvaan sinisellä katkoviivalla.

13 Maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoima-alueita, mutta tuulivoimantuotantoalueet sisältyvät tekeillä olevaan Satakunnan vaihemaakuntakaavaan 1. Vaihemaakuntakaava 1:n lähtökohtana toimii vuonna 2011 julkaistu Mannertuulialueet Satakunnassa raportti. Vaihemaakuntakaava 1:n ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä välisenä aikana. Palautteesta johtuvien muutosten määrän jälkeen maakuntaliitto valmisteli ehdotuksen 2 ja siihen liittyvät lisäselvitykset ja aineisto asetettiin maankäyttöja rakennuslain 65 :n ja -asetuksen 12 :n mukaisesti julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Lemlahden tuulipuisto on mukana Satakunnan vaihemaakuntakaava 1:ssä kohteena 19, Eurajoki Luvia, Meiska. 9 Kuva 4. Ote Satakunnan vaihemaakuntakaava 1:n ehdotuksesta 2. Lemlahden tuulipuistoalueen osayleiskaava-alueen rajaus on lisätty kuvaan punaisella viivarajauksella. Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 on tarkoitus saattaa maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittelyyn loppuvuodesta 2013 ja vahvistettavaksi ympäristöministeriöön alkuvuodesta Yleiskaavat ja asemakaavat Lemlahden tuulipuistoalueella ei Luvian eikä Eurajoen kunnan puolella ole voimassa olevia yleis- eikä asemakaavoja. Lähimmät kaavoitetut alueet ovat sekä Luvialla että Eurajoella rantayleiskaavojen alueet (Luvialla rantaosayleiskaava). Tuulipuistosta koilliseen sijaitsevien kylien alueella on voimassa kunnanvaltuuston vuonna 1985 hyväksymä Peränkylän Mikolan oikeusvaikutukseton osayleiskaava.

14 10 Kuva 5. Luvian ja Eurajoen rantayleiskaavakaavatilanne Lemlahden tuulipuiston lähialueilla Rakennusjärjestys Luvian kunnan alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset wpd Finland Oy on laatinut Lemlahden tuulipuistohankkeesta hankekuvauksen ja alustavan ympäristövaikutusten arvioinnin. Aineisto on toimitettu Varsinais-Suomen ELYkeskukselle tiedusteluna ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisen tarpeesta Lemlahden hankkeessa. Varsinais-Suomen ELY-keskus on antamassaan päätöksessä todennut, että Lemlahden hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Suunniteltu hanke kokonaisuutena arvioiden ja ottaen huomioon sen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne, hankkeen toteuttaminen ei aiheuta laajuudeltaan ja laadultaan YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Arviointimenettelyä ei siten ole tarpeen soveltaa hankkeeseen. wpd Finland Oy on laatinut hankkeesta omaa käyttöään palvelevan hanke-esiarvion, johon yhtiön omien asiantuntijoiden laatimien selvitysten ja teknisen suunnittelun ohella sisältyy ulkopuolisilla asiantuntijoilla (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy ja BatHouse) teetettyjä luontoselvityksiä seuraavasti: Lemlahden tuulipuistoalue luonnonolojen esiarviointi; Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Lemlahden tuulipuistoalueen liito-orava- ja pesimälinnustoselvitys; Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Lemlahden tuulipuistoalue, Lintujen syysmuuton tarkkailu 2011; Ympäristösuunnittelu Enviro Oy

15 Lemlahden tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2011, BatHouse wpd Finland Oy:n itse laatimia selvityksiä ovat: Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava maisematarkastelu, mukaan lukien havainnekuvat ja näkemäalueanalyysi melumallinnus vilkkumismallinnus Oiva-tarkastelu, jossa selvitettiin ympäristöhallinnon Oiva Ympäristö- ja paikkatietopalveluun perustuen kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat kohteet sekä luonnonarvoiltaan merkittävimmät kohteet tuulipuistoalueen läheisyydessä (Valtion ympäristöhallinto 2011). Tuulipuiston osayleiskaavojen laadinnassa on hyödynnetty wpd Finland Oy:n laatimia selvityksiä ja hankekuvausta. Kesän 2013 aikana on laadittu osayleiskaavoituksen ja vaikutusten arvioinnin kannalta oleelliset, luontoa, maisemaa ja kulttuuriympäristöä koskevat täydentävät selvitykset. Näitä selvityksiä ovat linnuston kevätmuuton tarkkailu, kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys, liito-oravakartoitus, arkeologinen selvitys ja asukaskysely. Kaikki selvitykset ovat kaavaselostuksen liiteaineistoina Voimansiirtolinjaa koskevat selvitykset Tuulipuisto on tarkoitus liittää alueelliseen sähköverkkoon lähimmässä mahdollisessa liittymispisteessä, joka on Fortum Sähkönsiirto Oy:n omistama Luvian sähköasema. Luvian sähköasema sijaitsee noin 6 km tuulipuistoalueesta pohjoiseen. Mahdollisia liittymisjännitteitä on kaksi: 20 kv ja 110 kv. Mikäli liittymisjännite olisi 20 kv, toteutetaan liittymisjohto maakaapelina. 110 kv liittymisjännitteen vaihtoehto on puolestaan toteutukseltaan ilmajohto. Suunnittelun lähtökohtana on nykytilanteessa 20 kv:n vaihtoehto. Alustavan suunnitelman mukaan kaapeli sijoitettaisiin teiden yhteyteen. Pääosa kaapelireitistä seuraisi tällöin valtatietä 8 Luvian sähköasemalle asti. Kaapelireitin kokonaispituus olisi 7 8 km, josta noin 6 km valtatien 8:n yhteydessä Lähialueiden muut tuulivoimahankkeet Luvian kunnan alueella on wpd Finland Oy:n Lemlahden tuulipuistohankkeen lisäksi suunnitteilla TuuliWatti Oy:n ja Porin Energia Oy:n Oosinselän 31 voimalan tuulipuisto, joka sijaitsee keskuksen pohjoispuolella. Oosinselälle suunnitellut voimalat sijaitsevat kilometrin etäisyydellä lähimmästä Lemlahdelle suunnitellusta voimalasta. Oosinselän tuulipuistohanke on edennyt yleiskaavan luonnosvaiheeseen. Oosinselän ja Lemlahden tuulipuistohankkeet saatetaan mahdollisesti liittää samaan Luvian sähköasemaan. Muita liittymäkohtia hankkeilla ei toisiinsa nähden ole. 11

16 12 Kuva 6. Lemlahden tuulipuiston sijainti suhteessa Oosinselän tuulipuistohankkeeseen. Eurajoen kunnan puolelle ei kunnasta saatujen tietojen mukaan ole suunnitteilla tuulipuistohankkeita 15 kilometrin vyöhykkeellä Lemlahden hankkeesta. 3.4 Maisema ja luonnonympäristö Lemlahden tuulipuiston alue on maastoltaan tasaista ja korkeuserot pieniä. Tuulipuistoalueen korkeus merenpinnasta vaihtelee pääsääntöisesti välillä metriä ja sen etäisyys rantaviivasta (Kurkkarinsalmesta) on välillä 1,5-4 km. Suunnittelualue on lähes kokonaisuudessaan tavanomaista varsin tasaista metsätalouskäytössä olevaa metsämaata. Kivennäismaiden väleihin sijoittuu jonkin verran luonnontilansa menettäneitä suopainanteita. Talousmetsien lisäksi alueella sijaitsee Kolinummen pienipiirteinen kallioalue, jolla ei ole erityisiä luontoarvoja. Kohde sisältyy maakuntakaavassa osoitettuun kallionoton alueeseen (EO2). 3.5 Kallioperä ja maaperä Suunnittelualueen kallioperän pääkivilajeja ovat oliviinidiabaasi, kiilleliuske sekä granodioriitti. Pinnanmuodoiltaan alue on varsin tasaista ja avokallioita alueella on varsin vähän. Alueen päämaalaji on moreeni. Paikoitellen alueella esiintyy pienialaisia ojitettuja turvemaita.

17 3.6 Pinta- ja pohjavedet Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava Lemlahden tuulipuiston suunnittelualueella ei ole järviä eikä lampia, paikoitellen maastossa on ainoastaan pieniä pintaojia. Alueen itäpuolella noin kolmen kilometrin päässä sijaitsee kaksi järveä, Pinkijärvi ja Rekojärvi. Luvian rannikkoalueelle on suunnittelualueelta matkaa vajaa kaksi kilometriä. Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita (OIVA 2011). Lähin arvokas pohjavesialue on tuulipuistosta noin 6 km koilliseen sijaitseva Juvamäen pohjavesialue. Se sijaitsee noin 400 metriä valtatiestä 8 kohdassa, jossa tuulipuiston liityntäkaapelin on alustavasti suunniteltu sijoittuvan valtatien kupeeseen. Kaapelin asentaminen suunnitellaan siten, että sen sijoittaminen ei vaaranna eikä heikennä pohjavesialueen arvoa. 3.7 Ilmasto ja ilmanlaatu 3.8 Kasvillisuus Satakunnan maakunta kuuluu suurelta osin eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Suunnittelualueen paikallisilmastoon antaa vahvasti leimansa meren läheisyys, koska Luvia sijoittuu rannikkovyöhykkeelle Vallitseva tuulensuunta alueella on etelästä ja lounaasta. Tuulennopeus suunnittelualueella 100 metrin korkeudella on noin 6,5 7,5 m/s. Tuulen nopeudet kasvavat liikuttaessa rannikon suuntaan. (Suomen tuuliatlas 2011). Alueella on käynnistetty 6/2013 tuulimittaus kaikuluotaavalla sodar mittalaitteella. Lisäksi alueelle on pystytetty 11/2013 tuulimittaustorni. Suunnittelualue on suurelta osin maa- ja metsätalouskäytössä. Alueen kasvillisuutta on kartoitettu tuulipuiston esiselvitysvaiheessa vuonna 2011 sekä osayleiskaavan laadintaa varten keväällä ja kesällä Suunnittelualue on eteläboreaalista kasvillisuusvyöhykettä (alajako Vuokkovyöhyke eli lounaismaa 2a) ja kuuluu Satakunnan eliömaakuntaan. Suovyöhyke on kilpi- eli konsentriset kermikeitaat (alajako Etelä-Suomen kilpikeitaat 1b). Maisemamaakunta on Satakunnan rannikkoseutu, joka kuuluu maisemamaakuntien pääjaossa Lounaismaahan (Valtion ympäristöhallinto 2013). Metsämaastossa vuorottelevat tuoreet, lehtomaiset ja kuivahkot kangasmaat sekä niiden välisissä painanteissa sijaitsevat suojuotit. Suurin osa puustosta on nuorta tai varttunutta kasvatusmetsää, mutta erityisesti selvitysalueen reunaosissa on myös hakkuuaukkoa ja taimikkoa. Varttunutta puustoa on suhteellisen vähän. Laajimmat varttuneen puuston alueet sijoittuvat selvitysalueen keskiosaan, missä on myös varttunutta kuusikkoa ja sen joukossa paikoitellen suhteellisen runsaasti koivua ja haapaa sekapuuna. Lähes kaikki suoalueet ovat luonnontilansa menettäneitä korpijuotteja tai pienialaisia rämepainanteita. Alueella ei myöskään ole luonnontilaisia puroja, lampia tai lähteitä. Metsäalueilla esiintyy runsaasti mm. mustikkaa, puolukkaa, oravanmarjaa, metsälauhaa, metsätähteä, käenkaalia ja kevätpiippoa. Luonnontilansa menettäneissä puronvarsikorvissa kasvaa mm. käenkaalia, metsäimarretta, isoalvejuurta, hiirenporrasta, korpi-imarretta, suo-orvokkia ja sudenmarjaa. Mahdollisia metsälain (10 ) mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä ovat Kolinummen alueella sijaitseva kallioalue sekä suunnittelualueen lounaiskulmassa Luvian ja Eurajoen rajalla olevat rämesuot (vähäpuustoiset suot). 13

18 Muiksi paikallisesti arvokkaiksi kohteiksi arvioitiin pienialaiset luonnontilaiset korpisuot sekä kaksi ojitetun puron varteen sijoittuvaa luonnontilaansa menettänyttä rehevää korpea. Kohteet eivät täytä metsälain erityisen arvokkaan elinympäristön kriteerejä, mutta paikallisesti arvokkaina ja lajistollisesti ympäristöstään erottuvina luontokohteina ne olisi suositeltavaa huomioida maankäytön suunnittelussa. Suunnittelualueelta ei todettu kohteita, jotka voisivat täyttää luonnonsuojelulain (29 ) suojeltujen luontotyyppien kriteerit. Suomen luontotyyppien uhanalaisarvioinnissa (Raunio ym. 2008) alueella todetuista luontotyypeistä Etelä-Suomen alueella uhanalaisia ovat vaarantuneet (VU) korpiräme ja mustikkakorpi. Tupasvillaräme, isovarpuräme ja luhtaneva ovat Etelä-Suomen alueella silmälläpidettäviä (NT). 14 Kuvat 7 ja 8. Vasemman puoleisessa kuvassa korpipainanne ja oikean puoleisessa kuivahkoa männikkökangasta Kolinummen alueelta (kuvat: Pöyry Finland Oy, 2013). 3.9 Merkittävät luontokohteet Valtion ympäristöhallinnon Oiva-tietokannan (2012) mukaan osayleiskaava-alueella ei ole Natura 2000-alueverkkoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita tai kansallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Kaavoitettavan tuulipuiston lähialueella sijaitsee kaksi Natura 2000 verkostoon kuuluvaa aluetta. Lähin näistä on Pinkjärven Natura 2000 alue, joka sijaitsee lähimmillään noin 3,5 kilometrin päässä tuulipuistoalueesta. Kohde on suojeltu luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena. Osa Natura alueesta kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja suuri osa siitä on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Toinen, Vuonajärven Natura alue sijaitsee noin 4,5 kilometrin päässä suunnitellusta tuulipuistoalueesta. Se on pieni metsäkohde, joka on suojeltu luontodirektiivin mukaisena SCIalueena. Suojeluperusteina ovat puustoiset suot ja luonnonmetsät -luontotyypit. Luvian ulkosaaristo kuuluu lähes kokonaan Luvian saaristo -nimiseen Natura alueeseen. Alue on suojeltu sekä lintudirektiivin (aluetyyppi SPA) ja luontodirektiivin perusteella. Alueella suojellaan saaristoluontoa. Natura-alue sijaitsee lähimmillään yli viiden kilometrin päässä tuulipuiston suunnittelualueelta. Suunnitellun tuulipuiston alueelta tai sen läheltä (etäisyys enintään yksi kilometri) ei ole tiedossa uhanalaisten tai muiden huomionarvoisten eliölajien esiintymiä (Eliölajit-tietojärjestelmä).

19 15 Kuva 9. Lemlahden tuulipuiston lähialueella sijaitsevat Natura 2000 verkoston alueet ja muut suojelualueet. Pinkjärven rantojensuojelualueen ohella tuulipuistoaluetta lähimmät muut kuin Natura 2000 verkostoon kuuluvat suojelualueet ovat Luvian saariston rantojensuojelualue noin 2,5 km tuulipuistoalueesta länteen ja Leppäkarin yksityinen luonnonsuojelualue noin 3,5 km tuulipuistoalueesta länteen Eläimet ja linnusto Lemlahden tuulipuiston suunnittelualueen eläimistö edustaa talousmetsille ja peltoalueille tyypillistä lajistoa. Tuulipuiston suunnittelussa huomioon otettavin lajien osalta alueelta on laadittu keväällä 2012 liito-orava- ja pesimälinnustoselvitys (Ympäristönsuunnittelu Enviro Oy). Lepakkoselvitys on laadittu vuonna 2012 (Bathouse). Alueelta on laadittu linnuston osalta sekä syysmuuton seuranta (Ympäristönsuunnittelu Enviro Oy, 2011) että kevätmuuton seuranta (Ahlman Group Oy, 2013). Liito-orava Selvityksien tulosten mukaan suunnittelualueelta ei löydetty merkkejä liito-oravan esiintymisestä. Liito-oravalle erityisen hyvin sopivaa metsää (varttunutta kuusivaltaista sekametsää, jossa on kookkaita haapoja) alueella on varsin vähän. Huomattava osa alueesta on nuorta, liito-oravalle huonosti sopivaa metsää. Liito-oravalle paremmin sopivaa metsää on alueen länsireunalla ja luoteisosassa, mutta sielläkin on lajin suosimia kookkaita haapoja ja kolopuita varsin niukasti. Liito-oravat voivat kuitenkin liikkua suunnittelualueella ja saattavat käyttää länsi- ja pohjoisreunan metsiä ruokailupaikkoinaan, mutta maastokäynneillä ei löytynyt merkkejä liito-oravasta. Lepakko Lepakoita havainnoitiin öisin ultraäänidetektorin avulla, kävellen selvitysalueella mahdollisimman kattavasti ja lähiympäristössä ajamalla autolla hitaasti metsäteitä pitkin sa-

20 malla kuunnellen detektorilla. Selvityksessä käytettiin lisäksi automaattisia AnaBat SD2 passiiviseurantadetektoreja, jotka nauhoittavat lepakoiden ultraääniä muistikortille, ja on mahdollista jättää maastoon pitkiksikin ajoiksi. Kolme detektoria sijoitettiin suunnittelualueelle ja yksi sen ulkopuolelle neljän kuukauden ajaksi toukokuun puolesta välistä syyskuun puoleen väliin. Näillä pyrittiin saamaan tietoa lepakoiden muuttoreiteistä alueella sekä vertailukohtia selvitysalueen lähiympäristöstä. Kartoituksen yhteydessä suunnittelualueella tavattiin kuusi lepakkolajia (mukaan laskettu viiksi- ja isoviiksisiippa erikseen). Havaintoja saatiin käsidetektorilla yhteensä 21, joista 10 suunnittelualueelta. Havaituista siipoista suurin osa oli viiksi-/ isoviiksisiippoja. Elokuun kartoituksen yhteydessä auton tuulilasiin törmännyt lepakko määritettiin isoviiksisiipaksi, ja osaa ääninäytteistä epäiltiin vahvasti viiksisiipoiksi. Kesä- ja syyskuun kartoituksissa lepakkohavaintoja ei saatu lainkaan. Heinä- ja elokuussa, jolloin lepakot yleensä aktiivisimmin liikkuvat, saatiin odotetusti jonkin verran havaintoja. Havaintojen vähäinen määrä ja melko tasainen jakautuminen ajallisesti (myös passiiviseurantadatassa) viittaa siihen, ettei lähialueella ole ainakaan merkittävää lepakoiden lisääntymisyhdyskuntaa, josta poikaset lähtisivät loppukesällä levittäytymään ympäristöön. Kiinteät passiiviseurantadetektorit tuottivat havaintoja melko runsaasti, tosin yli 60 % havainnoista tuli rannassa olleesta vertailulaitteesta. Yleisin muuttava lajimme, pikkulepakko, oli runsas rannassa (vertailulaite; 42 havaintoa), mutta lajista saatiin vain 2 havaintoa varsinaiselta suunnittelualueelta. Lajin esiintymisen huippuaika oli elo-syyskuun vaihteessa, mikä sopii yhteen sen tunnetun muuttoajan kanssa. Lisäksi havaittiin 5 isolepakkoa (12.5. laite 2 suunnittelualueella; 4.8., 11.8., ja laite 4 merenrannassa) sekä yksi vaivaislepakko merenrannassa Nämä lajit ovat Suomessa harvalukuisia, ja niiden esiintyminen on satunnaista. Paikallisia lajeja esiintyy selvitysalueella jonkin verran, mutta luultavasti vähemmän kuin sen ympäristössä. Kolmen muuttavan lajin (pikku-, iso- ja vaivaislepakko) esiintyminen kertoo, että Luvian rannikolla on merkitystä muuttoreittinä. Havaintojen suuri määrä rannassa verrattuna selvitysalueeseen kertoo selvästi, että muuttoreitti ei kulje selvitysalueen kautta. Selvityksen tärkein johtopäätös on, että muuttavia lepakoita esiintyy lähes pelkästään rannikon läheisyydessä, ja huomattavasti vähemmän itse selvitysalueella. (Luvian Lemlahden tuulipuiston lepakkoselvitys 2011, BatHouse ). Pesimälinnusto Lemlahden suunnittelualueen pesimälinnusto selvitettiin lintujen reviirikäyttäytymiseen perustuvaa kartoituslaskentamenetelmää (Koskimies & Väisänen 1988) soveltaen. Pesimälinnustoselvitys kohdistettiin huomionarvoisiin lintulajeihin, joita ovat luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltaviksi ja uhanalaisiksi säädetyt lajit, muut uusimmassa uhanalaisuusarvioinnissa (Rassi ym. 2010) vaarantuneeksi (VU) tai silmälläpidettäväksi (NT) arvioidut lajit sekä alueellisesti uhanalaiset lajit. Lisäksi kiinnitettiin huomiota EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeihin, Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin, petolintuihin sekä tiettyjä arvokkaita elinympäristöjä (esim. lehdot, vanhat metsät) ilmentäviin tai suosiviin lajeihin. Yleisten metsälintulajien reviirejä ei kartoitettu, mutta jokaisella laskentakerralla kirjattiin muistiin kaikki mahdollisilla pesimäreviireillään havaitut lintulajit. Lintulaskennoissa tavattiin 38 lintulajia pesintään viittaavissa oloissa. Pääosa alueen linnuista on Suomessa yleisiä ja runsaita metsälintuja, jotka tulevat toimeen monenlaisissa metsissä. Alueella tavattiin seitsemän huomionarvoisen lajin reviiri (metso, palokärki, idänuunilintu, peukaloinen, pikkusieppo, pyy, sirittäjä ja tiltaltti) Lisäksi tavattiin kolme huomionarvoista lintulajia, jotka tulkittiin selvitysalueen ulkopuolella pesiviksi. Useimmat alueelta tavatut huomionarvoiset lintulajit ovat seudun havumetsille tyypillisiä ja melko yleisiä lintuja. Näiden lajien esiintyminen kuvastaa lähinnä alueen pinta-alasta johtuvaa metsien monipuolisuutta, ei niinkään erityisen edustavien metsäkuvioiden 16

21 esiintymistä. (Luvian Lemlahden tuulipuistoalueen liito-orava- ja pesimälinnustoselvitys, Enviro ). Lintujen syys- ja kevätmuuttoselvitykset Sekä syys- että kevätmuuton tarkkailua suoritettiin molempia kahdeksana päivänä Lemlahden suunnittelualueella. Koska suunnittelualue ja lähialueet ovat pitkälti metsäisiä, pystytettiin paikalle korkea rakennusteline havainnointitorniksi sekä syys- että kevätmuuton tarkkailua varten. Kevätmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä ja toiseksi havaintopisteeksi kontrollipisteeksi valikoitui Luvian Laitakari, jossa havaintopaikkana oli aallonmurtaja aivan meren rannalla. Lemlahden ja Laitakarin havaintopaikkojen välinen etäisyys on noin 5,4 kilometriä. Laitakari sijaitsee tuulipuistoon nähden luoteessa. Syysmuutto: Syysmuuton seurannassa lintuja havainnoitiin kiikarilla ja kaukoputkella. Havaitut lajit määritettiin ja niistä kirjattiin ylös yksilömäärät, ohituspuoli ja arvioitu etäisyys tarkkailupaikkaan nähden sekä muuttosuunta ja arvioitu lentokorkeus. Seurannan pääpaino oli petolinnuissa, muissa isokokoisissa linnuissa sekä muuttolintuparvissa. Petolinnuista, joutsenista, hanhista, kurjista, lokeista ja muista kookkaista linnuista kirjattiin muistiin lentokorkeus seuraavien luokkien mukaisesti: <50 m, m, m, m ja >200 m. Lokakuun loppupuolen ja marraskuun neljän muutonseurantakerran jälkeen tarkistettiin joutsenten esiintyminen lähipelloilla. Syksyllä 2011 tehdyn muutontarkkailun perusteella Lemlahden tuulipuisto ei todennäköisesti sijoitu erityisen tärkeälle lintujen syysmuuton aikaiselle muuttoreitille. Kertyneiden havaintojen perusteella näyttää siltä, että runsaimmat lintutarkkailussa havaitut lintulajit (peippo, järripeippo, urpiainen) sekä päiväpetolinnut muuttavat alueen yli leveänä rannikon suuntaisena rintamana, eivätkä keskity suunnitellulle tuulipuistoalueelle. Lintujen lentokorkeudet vaihtelivat sääolojen mukaan: pilvisellä säällä ja vastatuulessa linnut lensivät matalammalla kuin kirkkaalla säällä ja myötätuulessa. Useimpina aamuina varpuslinnut muuttivat niin matalalla, ettei niillä olisi ollut suurta riskiä törmätä tuulivoimaloiden pyöriviin lapoihin. Muista runsaista lajeista sepelkyyhky, naakka ja muuttavat varikset seurasivat merenrantaa ja niiden muutto keskittyi tuulipuistoalueen länsipuolelle, osittain meren ylle. Lentokorkeus oli myös melko suuri. Lokakuun loppupuolella ja marraskuussa Luvianlahdella oleskeli parisensataa joutsenta. Liikehtiviä joutsenia nähtiin kuitenkin erittäin vähän: joutsenmuuton aikaan ajoittuneiden neljän havainnointikerran aikana Lemlahdessa nähtiin ainoastaan tuulipuistoalueen yli lentänyttä laulujoutsenta. Havainnot viittaavat siihen, että tuulipuistoalue ei sijoitu ainakaan paikallisten ruokailu- tai lepäilypaikkaa vaihtavien joutsenten lentoreitille. Hanhia nähtiin muutontarkkailussa joutsenia enemmän. Kaikki tuulipuistoalueen yli tai sen läheltä lentäneet hanhet olivat merihanhia, jotka liikehtivät rannikon ja sisämaan pelloilla sijaitsevien ruokailualueiden välillä. Lentosuunnista päätelleen merihanhet ehkä yöpyivät Kuivalahdelta. Merihanhien määrä oli pieni (parisenkymmentä aamun aikana), eikä hanhilla ollut säännöllisiä lentoreittejä. Myös lentokorkeus vaihteli. Muut kuin merihanhiksi tunnistetut hanhet muuttivat tuulipuistoalueen länsipuolella rannikkoa noudattaen. Syksyn aikana toteutetut kahdeksan tarkkailukertaa eivät anna mahdollisuuksia pitävien johtopäätösten tekemiseen varsikin, kun otetaan huomioon se, että lintujen muuttokorkeudet ja muuttoreitit vaihtelevat sääolojen mukaan ja voivat vaihdella myös syksystä toiseen. Poikkeuksellisen lauha ja pitkään jatkunut loppusyksy vaikeuttaa myös tulosten tulkintaa, sillä havainnointipäiviin ei sattunut hyviä joutsenten muuttopäiviä. Kertyneen aineiston perusteella näyttää kuitenkin siltä, että Lemlahden suunnittelualue 17

22 ei sijoitu erityisen tärkeälle lintujen syysmuuttoreitille, eivätkä ympäristön tärkeillä lintualueilla ruokailevat ja levähtävät linnut liiku säännöllisesti alueen yli. Vesilintujen ja useimpien merenrannikkoa seuraavien lintulajien muutto ohjautuu merelle tai rannikolle suunnittelualeen länsipuolelle. (Luvian Lemlahden tuulipuistoalue Lintujen syysmuuton tarkkailu 2011, Enviro ). Kevätmuutto: Havaintopisteistä arvioitiin lintujen lentokorkeudet neljän portaan asteikolla ja seurattiin suunnittelualueen poikki lentäviä sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Kaikki havainnot liikehtivistä linnuista eli lennoista kirjattiin työtä varten räätälöidylle havaintolomakkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekä kellonaika tunnin jaksoissa siten, että esimerkiksi lomakkeella merkintä klo 7 tarkoittaa aikaväliä 7 8. Lentokorkeus merkittiin neljäasteisesti suunniteltujen voimalayksiköiden korkeuksien mukaan siten, että ensimmäinen aste oli 0 80 metriä, toinen metriä, kolmas ja neljäs yli 210 metriä. Näistä toisen ja kolmannen asteen lennot olivat ns. riskilentoja. Seurantajaksoilla havaittiin niukasti lentoja, jotka olivat yli 210 metrin korkeudella. Etäisyyksiä havaintopisteen ja linnun välillä ei kirjattu, sillä se koettiin sinänsä turhaksi tiedoksi, jota ei voida hankkeessa hyödyntää. Lemlahden lomakkeille kirjattiin erillistä koodia käyttäen linnut, jotka liikehtivät ainoastaan suunnittelualueen ulkopuolella, eivätkä lainkaan tuulivoimapuistoalueella. Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen korkeuden sekä kokemuksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 100 metrin korkeudella, mikä helpotti korkeuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin ja GPS-vastaanottimen avulla. Seurannan perusteella Lemlahden tuulivoimapuiston voidaan katsoa olevan tavanomaista paremman muuttoreitin varrella, mutta isojen lintujen osuus on varsin pieni. Kookkaita lintuja kuten hanhia, kurkia ja petolintuja havaittiin kahdeksan päivän aikana varsin vähän suhteessa havainnointiaikaan. Laulujoutsenia kirjattiin runsaasti, 467 yksilöä, mutta niistä vain kolme yksilöä lensi Lemlahdella riskikorkeudella. Metsähanhien muutto oli hyvin haastava poikkeuksellisen myöhäisen kevään aikana; käytännössä iso osa ohimuuttavasta populaatiosta matkasi koilliseen sellaisena päivänä, jolloin Lemlahdella ja Laitakarissa ei ollut havainnointia. Metsähanhia kirjattiin yhteensä vain 168 yksilöä, mikä ei todennäköisesti vastaa havaintopisteiden keskimääräistä kevätmuuttajamäärää. Joinakin vuosina metsähanhien muuttajamäärät ovat todennäköisesti varsin suuria. Kurkien muutto painottui puolestaan useiden sade- ja sumuaamujen jälkeen myöhäiseen iltapäivään tai jopa iltaan, jolloin havainnointia ei ollut. Siitä huolimatta kokonaissummaksi kertyi 764 lentoa. Toisaalta kurjet lentävät usein hyvin korkealla, joten törmäysriski on pieni. Molempien havaintopaikkojen yhteislentomäärä oli 96 havaintotunnin aikana noin yksilöä. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin 217, mikä on kohtalainen lukema keväällä. Pelkästään Lemlahden tuloksia tarkastellessa lentomäärä oli kuitenkin vain 158 yksilöä tunnissa, mikä on tavanomainen lukema. (Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys Ahlman Group Oy) Muinaisjäännökset Museoviraston arkeologiset kenttäpalvelut suorittivat toukokuussa 2013 maastoinventoinnin Lemlahden tuulivoimapuiston suunnittelualueella sekä suunnitellun voimajohtoreitin alueella. Tuulipuiston alueelta ei löydetty muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Noin 8 kilometrin pituisen yhdyskaapelin reitin läheisyydeltä löydettiin kolme viljelyröykkiötä Raumantien (vt 8) ja Hormintontien (mt 2177) risteysalueen eteläpuolelta. 18

23 Arkeologinen inventointiraportti on kaavaselostuksen liitteenä. Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava Rakennettu ympäristö Asutus suunnittelualueen ympäristössä on kylämäistä ja se on sijoittunut hieman hajanaisesti lähiseudun peltoalueiden reunoille Lemlahden, Pohirannankulman ja Peränkylän alueilla. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin metrin päässä suunnittelualueen luoteispuolella Tuomossa. Kahden kilometrin vyöhykkeen sisäpuolelle sijoittuvat pienet Lemlahden ja Pohirannankulman kylät. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat Viikissä ja nauhamaisesti sijoittuneena meren rantavyöhykkeelle. Tuulivoimaloita lähimmän merenrannan (Santalahdensalmi) lomaasutuksen etäisyys lähimmästä tuulivoimalasta on noin metriä. Loma-asutusta on myös suunnittelualueen itäpuolella Pinkjärven Luvian kunnan puoleisille rannoille. Pinkjärven ranta on lähimmillään 2,3 kilometrin etäisyydellä voimalasta. Luvian keskustaan Lemlahden tuulipuiston alueelta on matkaa noin 6 kilometriä ja Eurajoen keskustaan noin 11 kilometriä. Kuva 10. Lähimpien asuttujen alueiden sijoittuminen Lemlahden tuulipuistoon nähden yhden ja kahden kilometrin etäisyysvyöhykkeiden avulla kuvattuna. Merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä lähialueilla ovat Luvianlahden ja Lemlahden kylän kulttuurimaisemat, Peränkylä sekä Luvian sisäsaariston kalastustilat. Eurajoen puolella Kuivalahti on vanhan rantatien tuntumassa eheänä säilynyt kylämiljöö. Kohteilla on sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti arvoja, joista on tarkemmat kuvaukset kaavaselostuksen liitteenä olevassa maisemaselvityksessä.

24 20 Kuva 11. Maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteet. Kartalle yhdistetty etäisyysvyöhykkeet 1, 3, 5 ja 12 kilometriä hankealueesta (lähde: Maisemaselvitys Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava /Pöyry Finland Oy).

25 3.13 Väestö ja työpaikat 3.14 Palvelut Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava Lemlahden tuulipuiston suunnittelualueella ei ole asutusta eikä työpaikkatoimintoja. Lähimmät asutusalueet sijaitsevat luoteeseen Tuomon alueella, jonne etäisyyttä tuulipuiston alueelta on reilun kilometrin verran. Suunnittelualueen ja se lähiympäristön metsä- ja peltoalueet ovat pääasiallisesti maaja metsätalouskäytössä. Suunnittelualueella ei sijaitse mitään palvelutoimintoja Yhdyskuntatekninen huolto 3.16 Liikenne ja tiestö 3.17 Maanomistus 3.18 Pohjakartta Suunnittelualueella ei ole olemassa olevia sähkölinjoja eikä vesi- tai viemäröintiverkostoja. Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava-alue sijoittuu Luviantie/Kuivalahdentie yhdystien itäpuolelle (tie nro 12853, Liikennevirasto). Osayleiskaava-alueella sijaitsee muutamia metsäautoteitä. Suunnittelualue sijoittuu yksityisille ja kunnan omistamille maa-alueille, joihin wpd Finland Oy:llä on hallintaoikeudet pitkäaikaisten vuokrasopimusten nojalla. Vuokrasopimukset kattavat tuulipuiston varsinaiset rakentamisalueet täysimääräisesti. Lisäksi wpd Finland Oy neuvottelee parhaillaan ns. suojavyöhykesopimuksia lähimpien rajanaapureiden kanssa. Osayleiskaavan laadintaa varten on hankittu pohjakartta-aineisto ja tiedot kiinteistörajoista Maanmittauslaitokselta. Kaavakartta on tehty ETRS89-TM35 koordinaatistoon Osalliset ja vuorovaikutus Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti kaavan yhteydessä on laadittava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Tässä suunnitelmassa määritellään ne osalliset, joiden mahdollisuus vaikuttaa kaavaan tulee turvata ja joille kaavan etenemisestä erityisesti tulee tiedottaa. Tämän yleiskaavan osallisiksi on alustavasti katsottu seuraavat tahot: Kaavoitettavan alueen maanomistajat 2. Julkishallinnon ja yrityselämän osalliset: Luvian ja Eurajoen kunnat Varsinais-Suomen ELY-keskus (Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue ja Ympäristö ja luonnonvarat -vastuu-alue) Satakuntaliitto Satakunnan museo

26 Satakunnan pelastuslaitos Puolustusvoimat Pääesikunta Ilmavoimien esikunta Merivoimien esikunta LSSLE Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Finavia Fortum Viestintävirasto MTK - Satakunta Metsähallitus 3. Muut osalliset lähialueiden maanomistajat ja asukkaat kylätoimikunnat ja asukasyhdistykset aluetta käyttävät tahot Länsi-Satakunnan metsänhoitoyhdistys Satakunnan luonnonsuojelupiiri ry Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava Kaavahankkeen osallisiksi voi lisäksi ilmoittautua sellainen, jonka katsotaan täyttävän MRL 62 :n osallisen määritelmän. Sen mukaan osallisiksi katsotaan alueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Suunnittelun yleistavoitteet Osayleiskaavasuunnittelun tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava Lemlahden tuulipuiston alueelle. Osayleiskaava ohjaa hankkeen yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja mahdollistaa sen toteuttamisen. Vuonna 2011 maankäyttö- ja rakennuslakiin tulleen muutoksen myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a )., Eurajoen kunta ja hankevastaava wpd Finland Oy ovat käyneet tarvittavat neuvottelut enintään kahdeksan tuulivoimalan sijoittamisesta Lemlahden alueelle. Kunnat ovat käynnistäneet kaavanlaadinnan vireille tulon yhteydessä. wpd Finland Oy on neuvotellut myös alueen maanomistajien kanssa ja tehnyt tuulipuistolle tarvittavista maa-alueista vuokrasopimukset. 4.2 Viranomaisten tavoitteet ja viranomaisyhteistyö Kaavoituksen alkuvaiheessa maaliskuussa 2013 on järjestetty lakisääteinen viranomaisneuvottelu niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa asia koskee. Neuvottelun tarkoituksena oli arvioida osayleiskaavalle asetettavia sisältövaatimuksia ja selvittää mitä vaikutuksia osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tulee arvioida. Lokakuussa 2013 pidettiin epävirallinen työneuvottelu ennen kaavaluonnoksen viimeistelyä. Viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa myös ehdotusvaiheessa. Sekä luonnosettä ehdotusvaiheessa kaavasta pyydetään lausunnot viranomaisilta.