Jälleenrakennetaan hyvinvointivaltio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jälleenrakennetaan hyvinvointivaltio"

Transkriptio

1 1 Jälleenrakennetaan hyvinvointivaltio Vasemmiston vaaliohjelma Vähennetään työttömyyttä paremmalla talouspolitiikalla 2. Pienennetään tulo- ja varallisuuseroja sekä tukitaan verovuodot 3. Veroparatiisitaloudesta aitoon kansainvälisyyteen 4. Ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikasta kestävää 5. Inhimillistetään työelämä 6. Monimutkaisesta sosiaaliturvasta riittävään perustuloon 7. Terveyserot pienemmiksi tasa-arvoisilla ja laadukkailla palveluilla 8. Sivistystä yhteisellä koulutuksella 9. Taide ja kulttuuri ovat perusoikeuksia 10. Kaikille mahdollisuus mielekkääseen liikuntaan 11. Liikennepolitiikalla parempi ympäristö ja arki 12. Kohtuullistetaan asumisen hintaa 13. Vastakkainasettelusta rauhan rakentamiseen 14. Demokratiaa vahvistetaan paremmalla hallinnolla Vasemmisto liikkeenä tavoittelee tasa-arvoista, oikeudenmukaista ja vapaata yhteiskuntaa, jossa ihmiset ja ympäristö ovat etusijalla. Tasa-arvoinen rasismista ja syrjinnästä vapaa yhteiskunta on paras niin ihmisten hyvinvoinnin, ympäristön kuin taloudenkin kannalta. Tuloerojen kaventaminen ja palveluiden tasaarvoistaminen vähentävät pahoinvointia ja ohjaavat talouskasvua kriisejä luovasta finanssikeinottelusta työllistävään reaalitalouteen. Demokraattinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta edellyttävät kaikkien yhtäläistä ja yhdenvertaista osallistumismahdollisuutta kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Varallisuus, etninen tausta, sukupuoli tai seksuaalisuus eivät saa rajoittaa ihmisten mahdollisuutta osallistumiseen. Poliittisen ja taloudellisen vallan kasautuminen harvoille ei ole enemmistön tai yhteiskunnan etu. Menestyvissä yhteiskunnissa demokraattisella valtiolla on keskeinen rooli myös mahdollisuuksien ja hyvinvoinnin lisääjänä sekä jakajana. Palveluiden kannalta oleellista on turvata kuntien talous kaikkialla harvaanasuttuja alueita unohtamatta. Julkisista palveluista leikkaaminen ja niiden yksityistäminen vievät hyvinvoinnilta pohjan. Ne ovat myös sukupuolten ja perheiden tasa-arvon kysymys. Julkiset palvelut mahdollistavat perheellisten työssäkäynnin, arjen sujuvuuden ja yhteiskunnallisen osallistumisen. Viime vuosina toteutettu talouspolitiikka ei ole lisännyt työllisyyttä tai talouskasvua. Hyvinvointivaltion jälleenrakentaminen edellyttääkin talouspolitiikan suunnanmuutosta. Tulevina vuosina tarvitaan mittavia satsauksia tuotantorakenteen uudistamiseen. Tarvitaan myös työllisyyttä tukevia investointeja ja ostovoimaa parantavaa sekä tuloeroja pienentävää työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa. Veroparatiisitaloudet sekä valtioiden kilpailu palkkojen, eläkkeiden, palveluiden ja muun hyvinvointivaltion alasajolla on lopetettava kotimaiset verovuodot tukkimalla ja Euroopan-laajuisilla sopimuksilla.

2 2 Tärkeimmät haasteet vaativat talouden suhdanteista riippumattomia ratkaisuja. Vasemmiston punavihreys on kestävä kokonaisuus, jossa samanaikaisesti ajetaan monia toisiaan tukevia asioita - ihmisoikeuksia ja ympäristöarvoja vahvistava politiikka on lopulta kaikkien hyvinvoinnin, turvallisuuden, työllisyyden ja talouden kannalta parasta. Vähennetään työttömyyttä paremmalla talouspolitiikalla Valtion tehtävänä on huolehtia yhteiskunnan kokonaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta, sillä markkinatalous jakaa työtä ja vaurautta epätasaisesti. Valtion tulee harjoittaa kysynnän sääntelyä siten, ettei taloutta ja työllisyyttä päästetä romahtamaan laskukaudella tai ylikuumenemaan nousukaudella. Suomen ja Euroopan ongelmat eivät johdu hyvinvointivaltiosta, päinvastoin, pahiten ovat kriisiytyneet maat, joissa on heikko julkinen sektori. Nokia ei palaa huipulle eikä teollisuus ryhdy investoimaan hoitajia irtisanomalla, palkkoja polkemalla, palveluita karsimalla tai yhteistä omaisuutta pois myymällä. Suomi on kansainvälisessä vertailussa kilpailukykyinen maa. Suomalaiset yritykset ovat kilpailukykyisiä kuitenkin vain jos ne valmistavat tuotteita ja palveluita, joille on kysyntää. Suomi ei voi kilpailla halpatuotannolla nousevien talouksien kanssa. Meidän on parannettava vahvuuksiamme ja mahdollistettava uusien kasvualojen ja -yritysten mukana uusi, kestävä kasvu. Hyvän kierre ei synny itsestään, vaan valtion on oltava mukana synnyttämässä työpaikkoja. Eurooppalainen talouskriisi on osoittanut oikeiston ratkaisujen vain pahentavan tilannetta. Julkisen sektorin leikkaukset ovat heikentäneet myös yksityisen sektorin tilannetta kysynnän vähentyessä. Työttömiä on todellisuudessa melkein puoli miljoonaa ja lisää tulee julkisten menojen leikkausten myötä. Leikkausten sijaan tarvitaan lähivuosina vuosittain useiden miljardien julkisia lisäpanostuksia ekologisesti kestävän tuotannon edistämiseen ja hyvinvointipalvelujen sekä perusturvan rakennemuutokseen. Julkiset investoinnit kertautuvat yksityisten investointien kasvuna. Palveluiden työntekijät, homekoulujen korjaajat ja rautateiden rakentajat käyttävät saamiaan rahoja edelleen ja työllistävät muita. Investointi tuottaa itseään enemmän taloudellista toimintaa ja jopa vähentää julkisen talouden velka-astetta. Tämä kerroinvaikutus on nyt Suomessa korkea, koska maassa on paljon työttömyyttä ja muita käyttämättömiä voimavaroja ja pelkoa korkeasta inflaatiosta ei ole. Suomen tulee kaikin voimin edistää elvytystä myös EU:n mitassa. Se parantaa samalla kotimaisen elvytyksen tuloksellisuutta. Jos muut maat jatkavat leikkauspolitiikkaa, valuu suomalaisen elvytyksen hyödyistä suurempi osa ulkomaille. Julkista taloutta koskevat sopimukset on neuvoteltava uudelleen. Talouspolitiikan suunnan muuttamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi Vasemmisto ehdottaa: Talouden elvyttämiseksi ja työllisyyden nostamiseksi toteutetaan laaja julkisten investointien ohjelma, joka kohdennetaan infrastruktuurin parantamiseen, kansalaisten palvelujen ja ostovoiman turvaamiseen sekä uuden teollisuuden perustan kehittämiseen. Investoinnit maksavat itsensä takaisin talouskasvun kautta muutamassa vuodessa. Julkisen talouden tulot ja palveluiden rahoitus vahvistuvat, sekä pitkän aikavälin velkaantuminen voidaan taittaa. Julkisia talouksia koskevat sopimukset on neuvoteltava uudelleen. Liikkumavaraa tulokselliseen talouspolitiikkaan ei tule kaventaa meno- tai velkarajoitteilla.

3 3 Rakennetaan tutkimuksella ja kehityksellä uutta teollista perustaa ja edesautetaan siirtymistä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään talouteen. Kehitetään uusia hyväkatteisia tuotteita vientiin. ICT:n ja vihreän teknologian puolella on jo nyt eniten kasvua, lähivuosina on odotettavissa lisää. Korjataan homekoulut, rapistuneet raiteet, tiet ja sillat, sekä aikaistetaan tärkeitä liikenneinvestointeja. Rakennetaan kipeästi kaivattuja kohtuuhintaisia asuntoja. Hankkeet on käynnistettävä nyt, kun on paljon työtöntä työvoimaa ja rakentaminen on nousukautta edullisempaa. Korjataan kuntien työntekijävajetta ja parannetaan palveluiden laatua valtion tukea kasvattamalla. Kouluihin, päiväkoteihin, vanhainkoteihin, lastensuojeluun sekä muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan lisää työntekijöitä. Julkisissa hankinnoissa otetaan huomioon ympäristö- sekä sosiaaliset näkökohdat ja vaikeassa tai haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä tuetaan. On käytettävä toimintamalleja, joilla julkisiin hankintoihin käytettävät resurssit jäävät tukemaan paikallistaloutta ja työllisyyttä. Parannetaan pienituloisten toimeentuloa. Pienituloisiin kohdistuvat veronkorotukset ja tukien leikkaukset heikentävät ostovoimaa ja pahentavat työttömyyttä. Muutetaan valtion omistajapolitiikka aktiiviseksi ja työllisyyttä tukevaksi. Valtion maksamat velan korot ovat valtion omistusten tuottoja pienempiä. Lopetetaan kansallisomaisuuden myynti ja varmistetaan, että keskeiset teollisuusyritykset pitävät tuotantonsa ja pääkonttorinsa Suomessa. Tarvittaessa voidaan myös ostaa ja perustaa uusia valtionyhtiöitä. Pienennetään tulo- ja varallisuuseroja sekä tukitaan verovuodot Pienten tuloerojen valtioissa yleistä turvattomuutta on vähemmän ja ihmiset ovat terveempiä sekä koulutetumpia. Pienet tuloerot ovat kansantalouden toiminnan kannalta hyödyllisiä, tuloerojen kasvu vähentää talouskasvua vaurauden kasautuessa harvoille. Vauraissa teollisuusmaissa on tuloeroja ihmisten välillä pienennetty progressiivisella tuloverolla. Suomessa palkka- ja pääomatuloverotuksen eriyttäminen, tuloverojen alentaminen ja välillisten verojen korottaminen yhdessä markkinatilanteen kanssa johtivat vuosituhannen vaihteessa ajoittain jopa maailman mittakaavassa ennätyksellisen nopeaan tuloerojen kasvuun. On siirryttävä yhtenäiseen verotukseen, jossa kaikkia tuloja verotetaan yhdessä progressiivisessa verotaulukossa. Suurten pääomatulojen ja varallisuuden verottamisella vahvistetaan palveluiden rahoitusta ilman suuria haittoja reaalitalouden kysyntään. Suurten perintöjen korkeammalla verottamisella sekä varallisuuden verottamisella pienennetään varallisuuseroja ja lisätään talouden dynamiikkaa. Tuloerojen kaventamiseksi ja paremman veropolitiikan luomiseksi Vasemmisto ehdottaa: Kaikkia tuloja on verotettava samassa progressiivisessa verotaulukossa. Pienituloisten verotusta on kevennettävä nostamalla tuloveron alaraja euroon vuodessa. Suurituloisten verotusta on nostettava etenkin isoista pääomatuloista osinkojen verohelpotukset poistamalla. Pienyrittäjiä on tuettava nostamalla arvonlisäveron tilittämisen alaraja euroon.

4 4 Ruoan arvonlisäveroa on laskettava. Alv nostaa myös työvoimavaltaisten palvelualojen hinnoittelua ja työnhintaa, eikä niiden verotusta pidä kiristää. Varallisuusvero on palautettava. Ylisuurten eläkkeiden ns. solidaarisuusveroa on korotettava, kunnes saadaan voimaan yhtenäinen progressiivinen verotaulukko. Perintöveroa ei saa korvata luovutusvoittoverolla ja siten huonontaa tavallisten asuntojen perijöiden asemaa. Ei ole myöskään yritysten ja työntekijöiden etu, että perijöitä ohjataan omistamaan yritys, vaikka osaamista ja halua yrittämiseen ei olisi. Säädetään 30 % lähdevero hallintarekisteröityjen osakkeiden osingoille. Ulkomainen omistaja voi vaatia jälkikäteen veronpalautusta kotimaansa verotason tai verosopimuksen ylittävältä osalta. Nykyinen tilaajavastuu laajennetaan koko alihankintaketjun kattavaksi ketjuvastuuksi verotuksesta. Ydinvoimaloiden omistajien ansaitsemattomat päästökauppavoitot on verotettava windfall-verolla. Hintoja nostavia välillisiä veroja ja maksuja ei pidä nostaa kuin poikkeustapauksissa esimerkiksi paremman ympäristöohjauksen vuoksi. Silloin ne on aina kompensoitava pienituloisille. Otetaan käyttöön tyyppihyväksytyt kassat, joista verotarkastus voi tarkastaa myynnin ja kirjanpidon vastaavuuden. Tämä on olennainen osa harmaan talouden torjuntaa. Veroparatiisitaloudesta aitoon kansainvälisyyteen Globalisaation aikakaudella on luotu vaurautta ja rauhan edellytyksiä, mutta myös eriarvoisuus ja maailmanlaajuiset riskit ovat hälyttävästi lisääntyneet. Koska yhteistä globaalia hallintaa ei ole juuri ollut, ovat globalisaation hyödyt jakautuneet epätasa-arvoisesti. Vauraat maat ovat suojanneet omaa talouttaan samalla kun ovat vaatineet muita avaamaan omaansa. Köyhimpien maiden sisällä hyödyt ovat keskittyneet pienilukuiselle eliitille, joka on kerännyt voitot ympäristön ja työvoiman riistosta. Samalla kun teollinen työ on siirtynyt halpatuotantomaihin, on vauraiden maiden talouskasvu suuntautunut reaalitalouden sijaan kriisejä ja eriarvoisuutta luovaan finanssitalouteen. Finanssimarkkinoille on syntynyt jo uusi kupla, vaikka edellisen seurauksistakaan ei ole toivuttu. Varakkaiden yksityishenkilöiden ja suurten yhtiöiden harjoittama kansainvälinen veronkierto on ongelma hyvinvointivaltioiden rahoitukselle. Vasemmiston jo edelliseen hallitusohjelmaan saama velvoite Suomelle ajaa yritysten maakohtaista kirjanpitoa on otettava Suomen kärkitavoitteeksi. Myös muihin globaaleihin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, on kehitettävä globaaleja ratkaisuja, kuten globaali kasvihuonepäästövero. Kehitysmaista virtaa veroparatiiseihin pääomia arviolta kymmenen kertaa enemmän kuin ne saavat kehitysapua. Köyhät maat eivät voi kestävästi nousta jaloilleen, mikäli verovuotoa ei tukita kansainvälisin sopimuksin mm. yritysten maakohtaisen kirjanpidon avulla. Globalisaatio on myös lisännyt ihmisten mahdollisuuksia halutessaan muuttaa maasta toiseen. Säännöt ovat kuitenkin täysin erilaiset rikkaille ja köyhille, koulutetuille ja lukutaidottomille tai miehille ja naisille. Halpatyö ei rajoitu kehittyviin maanosiin, vaan sitä siirretään vauraiden maiden sisään käyttämällä paperittomien ja vuokratyöntekijöiden olematonta oikeudellista suojaa.

5 5 Osa maahanmuutosta on myös vastentahtoista, kun ihmiset pakenevat köyhyyttä, sotia, vainoa tai nälkää. Kansainvälisen yhteisön pitää puuttua nykyistä tehokkaammin näihin syihin, mutta samalla kantaa vastuunsa pakenemaan joutuvien ihmisten auttamisesta. Suomeen eri syistä muuttaneet ihmiset tarvitsevat alkuvaiheessa nykyistä parempia ja nopeammin saatavia erityispalveluita ja kielikoulutusta päästäkseen osaksi yhteiskuntaa. Suomeen muuttaneet on otettava yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi, yhdenvertaisin oikeuksin ja velvollisuuksin. On myös tunnistettava maahanmuuttoon liittyvä ihmiskauppa nykyistä paremmin ja parannettava auttamisjärjestelmiä. Oikeudenmukaisemman kansainvälisen järjestelmän rakentamiseksi Vasemmisto ehdottaa: Suomen on liityttävä rahoitusmarkkinaveroa valmistelevien maiden joukkoon. Verosta on tehtävä mahdollisimman kattava, mutta alkuvaiheessa riittää pienempikin joukko maita. Yritysten maakohtainen kirjanpito on otettava Suomen kärkitavoitteeksi. Markkinoiden vapauttamisen ja investoijien oikeuksien suojelun sijasta tarvitaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää talouden hallintaa. EU:n ja Yhdysvaltain TTIP-vapaakauppaneuvotteluista on luovuttava ja EU:n ja Kanadan CETA-sopimus hylättävä. Pankkisektoria ja rahoitusmarkkinoita on säänneltävä nykyistä tiukemmin. Investointi- ja talletuspankit erottamalla vältytään isolta määrältä byrokratiaa ja ongelmia. Pankkeihin pitää myös ulottaa konkurssiriski. Omistusten piilottamista hallintarekistereihin ei saa hyväksyä, vaan arvopaperien omistaminen on rekisteröitävä todellisen omistajan nimiin. Velkakriisin kestävä ratkaisu edellyttää velkasovittelua ja uudelleenjärjestelyjä. Suomen kehitysyhteistyömäärärahat on nostettava 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Ihmiskaupan uhrien on saatava oleskelulupa ilman ehtoja. Epäilys seksin myymisestä on poistettava käännytyksen perusteista. Säilöönottojärjestelmä on purettava, vain rikollisia voidaan vangita. Paperittomien siirtolaisten on saatava terveydenhuoltoa ja oikeus äitiysneuvolapalveluihin. Paperittomille lapsille on kuuluttava samat oikeudet kuin muillakin, kuten oikeus perusopetukseen. Ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikasta kestävää Kestävän talouden perustana on luonnon monimuotoisuudesta, ihmisten hyvinvoinnista ja tulevista sukupolvista vastuuta ottava omavaraisuus, joka luo uusia työpaikkoja. Energiatuotannossa on panostettava uusiutuviin energianlähteisiin ja energian säästöön. Keskitetyistä suurvoimaloista on siirryttävä hajautettuun, työllistävään ja huoltovarmuutta tukevaan pientuotantoon. Materiaaleja on parempi kierrättää kuin kaivaa maasta, kierrätys on työllistävämpää kuin uusien kaivosten avaaminen. Toisaalta malmivarojen arvo nousee ja niitä kannattaa säästää tuleville sukupolville. Ympäristöveroilla sekä ympäristölle haitallisien tukien purkamisella helpotetaan myös valtiontaloutta. Kun uusia kaivannaisia louhitaan, pitää riittävän valvonnan ja lupien avulla varmistaa, että kaivostoiminta on kestävää eikä tuhoa lähialueen ympäristöä.

6 6 Biotalous tuo Suomelle paljon uusia mahdollisuuksia ja uusien työpaikkojen on oltava kestäviä. Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuus on huomioitava biomassan tuotannossa. Kannot ja vanha metsä eivät kuulu energiateollisuuden biomassaan. Turpeen nosto heikentää soiden ja vesistöjen luonnon monimuotoisuutta. Kasvis- ja lähiruokapainotteista ruokavaliota on edistettävä koulu- ja muussa joukkoruokailussa ja otettava huomioon kaudenmukainen raaka-aineiden saanti. Tukijärjestelmillä on ohjattava eettisesti ja ekologisesti kestävään eläintenpitoon ja kohti luopumista karjatalouden tehotuotannosta ja turkistarhauksesta. Lajisuojelun on pohjauduttava tutkittuun tietoon esimerkiksi suden, karhun, ilveksen ja myös merimetson kohdalla. Saimaannorpan suojelu vaatii tehostamista, laji on täysin suomalaisten suojelutoimista riippuvainen. Suomella on vastuu myös globaalista luonnonsuojelusta. Suomen on aktivoiduttava YK:ssa ja Euroopan unionissa globaalin ylikalastuksen estämisessä ja kaasun ja öljyn poraamisen vastustamisessa arktisella alueella. Suomen on toimittava aktiivisesti YK:n ilmastonmuutossopimuksen aikaansaamiseksi ja edistettävä globaalia kasvihuonekaasuveroa. YK:n luonnon monimuotoisuussopimuksen ja ilmastonmuutossopimuksen keskinäistä yhteyttä on vahvistettava. Samalla on jatkettava nykyisellään suunnittelulakina toimivan ilmastolain kehittämistä vaikuttavammaksi. Kestävän ympäristö- ja ilmastopolitiikan edistämiseksi Vasemmisto ehdottaa: Kotimaista ja kestävästi tuotettua bio- ja aurinkoenergiaa, tuulivoimaa sekä maalämpöä on tuettava. Valtion on sitouduttava energiastrategialla pitkäjänteiseen tukipolitiikkaan. Uusiutuvaa energiantuotantoa kahlitsevat ympäristölle haitalliset tuet sekä puuhakkeen ja turpeen välinen tukirakenne on poistettava. Säädetään vero kaivosten maa-aineksille ja lannoitteille. Energian kulutuksen yleinen taso on pudotettava elinkeinoelämän, kuntien ja valtiovallan ponnistuksin vuoteen 2030 mennessä noin 60 prosenttiin nykyisestä, jotta pääosa energiasta voidaan tuottaa uusiutuvilla energiamuodoilla. Keskeinen tekijä energiankulutuksen laskussa on energiatehokkuuden lisääminen kotitalouksissa ja teollisuudessa. Suomen on oltava hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Ilmastolakiin on kirjattava sitovat päästövähennystavoitteet ja se on laajennettava kattamaan kaikki sektorit. Kivihiilen käytöstä on luovuttava pikaisesti. Turpeen käytön vähentäminen ja siitä vaiheittainen luopuminen on tehtävä polttokattilatekniikkaan panostamalla ja ohjaamalla turpeenotto jo ojitetuille soille. Uusia ydinreaktoreita ei pidä rakentaa. Tuotteiden ennenaikaisen vanhentamisen lopettamiseksi on luotava EU:n sisämarkkinoille lakisääteiset takuuajat kodinkoneille ja elektroniikkalaitteille. Kotimaisen ekologisesti kestävän kalankasvatuksen ja kalatalouden on oltava yhdistyvän Luonnonvarakeskuksen (RKTL, Metla, MTT ja Tike) kärkihanke. Metsähallituksen luontopalvelu on säilytettävä riippumattomana Metsähallituksen liiketoiminnasta. Metsähallitusta ei saa yhtiöittää. Vanhojen metsien ja soiden suojeluun on saatava lisäresursseja etenkin Etelä-Suomessa. Kansallispuisto-ohjelmaa on jatkettava.

7 7 Itämeren ja erityisesti saaristomeren suojelemiseksi on päästösäädöksiä ja valvontaa tarkistettava uusimman tutkimuksen mukaiseksi. Maataloustuet on muutettava tukemaan päästöjen vähentämistä. Ympäristöministeriön ja ELY - keskusten ympäristövastuualueiden toimintaedellytykset on taattava sekä tarjoamalla riittävät henkilöstöresurssit että tehostamalla pakkokeinojen käyttöä. Eläinkokeista on luovuttava mahdollisimman laajasti korvaten kokeet esimerkiksi kudosviljelmillä ja tietokonemallinnuksilla. Jokaisella tulee olla mahdollisuus uuden älykkään sähköverkon myötä myydä oman sähköntuoton ylijäämäenergia takaisin verkkoon ottamalla käyttöön ns. nettolaskutus. Vesivoiman lisärakentaminen pitää suunnata jo rakennettujen voimaloiden tehon ja käyttöasteen lisäämiseen. Samalla on turvattava vaelluskalojen nousu. Inhimillistetään työelämä Globalisaatio on muuttanut työehdoista sopimista. Kunkin maan työnantajat tähtäävät kilpailijamaita pienempiin palkankorotuksiin tai jopa palkanalennuksiin. Tämä heikentää työntekijöiden ostovoimaa ja siten myös kokonaiskysyntää ja kasvua. Epäterve kilpailu työehdoilla on lopetettava yhteiseurooppalaisilla säännöillä. Pelkkä työllisyyden tilastollinen parantuminen ei riitä. On satsattava myös työn laatuun, työehtosopimusten noudattamiseen, sukupuolten palkkatasa-arvon toteuttamiseen, työhyvinvointiin sekä riittävään toimeentuloon. Euroopan laajuista nuorisotyöttömyyttä ei pidä ratkaista tekemällä nuorista heikompien työehtojen matalapalkkareserviä, vaan edistämällä oikeiden työpaikkojen ja koulutusmahdollisuuksien syntymistä. On myös estettävä etenkin naisvaltaisten alojen matalapalkkatyön lisääminen. Jokaisella on oltava halutessaan oikeus kokoaikaiseen ja vakituiseen työhön. Työtä on jaettava myös työaikaa lyhentämällä, ansiotaso turvaten ja tuottavuuden kasvu huomioiden. Pitkän aikavälin tavoitteena on 30 tunnin työviikkoon siirtyminen. Työajan lyhentäminen ja työaikajoustot tulee toteuttaa työntekijän lähtökohdista. Ammattiyhdistysliikkeen asemaa työntekijöiden etujen valvomisessa on vahvistettava Euroopan laajuisesti, työntekijöiden järjestäytymistä ja lakko-oikeutta on tuettava kaikkialla. Kollektiivinen neuvotteluoikeus on ulotettava myös itsensä työllistäviin ja freelancereihin. Naisten, ikääntyvien, opiskelijoiden tai maahanmuuttajien syrjintä heikentää työsuhteita ja palkkoja. Työelämässä tapahtuvaan syrjintään on puututtava tehokkaasti, eikä ongelmista selviytyminen saa jäädä yksittäisen työntekijän harteille. Syrjinnän moniperusteisuus on huomioitava syrjinnän syyt kuten sukupuoli, etninen tausta tai vammaisuus voivat kietoutua toisiinsa. Ikääntyneiden työntekijöiden syrjintä on myös vakava ongelma, jonka laajuus saattaa kasvaa eläkeiän noustessa. Syrjinnästä on säädettävä riittävät sanktiot. Työ ja perhe-elämä on voitava sovittaa yhteen. Työelämää ja vanhemmuutta on tuettava myös ihmisten tarpeisiin vastaavilla julkisilla palveluilla. Työn ja omaishoivan yhdistämistä pitää kehittää samaan tapaan kuin pienten lasten hoivassa, kuitenkin siten että vastuu ei kaadu perheiden ja naisten harteille. Työelämän laadun parantamiseksi Vasemmisto ehdottaa: Pätkä-, silppu- ja vuokratyöntekijöille on annettava samat oikeudet kuin vakituisissa työsuhteissa ja turvattava myös niiden toteutuminen.

8 8 Vuokratyöntekijöiden käyttäminen muuten kuin toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa vuokratyötä välittävissä yrityksissä on kiellettävä lailla. Työntekijöille on maksettava takuupalkka ja nollasopimukset on kiellettävä. Muissa kuin vakituisissa ja kokoaikaisissa työsuhteissa työskenteleville on maksettava silpputyölisää. Osa-aikatyöhön tulee olla perusteltu syy, joka kirjataan työehtosopimukseen. Muutosturvaa on parannettava yli 50-vuotiaille työntekijöille ja irtisanovan yrityksen vastuuta irtisanottavien eläkekustannuksista on kasvatettava. Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneille mutta takaisin työelämään haluaville on räätälöitävä polkuja takaisin työelämään. Luodaan Eurooppaan yhtenäinen irtisanomissuojan vähimmäis- ja korvaustaso. Palkkatasa-arvon saavuttamiseksi luottamusmiesten tiedonsaantioikeutta palkkatietoihin on laajennettava ja naisvaltaisten ammattien palkkoja korotettava. Nykyinen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa pitää yhdistää malliksi, jossa molemmille vanhemmille on varattu yksi 6 kuukauden jakso ja yhden jakson vanhemmat saavat käyttää haluamallaan tavalla. Vanhemmuudesta aiheutuvat kulut on tasattava kaikkien työnantajien kesken. Työehtosopimusten yleissitovaa asemaa vahvistetaan ja niiden rinnalle säädetään lakiin perustuva vähimmäispalkka. Samalla ratifioidaan Euroopan sosiaalisen peruskirjan artikla 4.1. jonka mukaan palkan on oltava vähintään 60 % maan nettokeskipalkasta. Työntekijöiden alipalkkaus on säädettävä laissa petokseksi ja työnantajan työehtosopimus-shoppailu estettävä lainsäädännöllä. Ammattiliitoille on säädettävä kanneoikeus, jotta ne voivat puuttua painostukseen ja syrjintään. Nuorten työelämään siirtymistä pitää helpottaa esimerkiksi panostamalla oppisopimuskoulutukseen, laadukkaaseen ja riittävään työharjoitteluun sekä riittäviin koulutuspaikkamääriin. Työntekijöille on annettava oikeus osallistua yhtiöiden hallitusten valintaan. Terveyserot pienemmiksi tasa-arvoisilla ja laadukkailla palveluilla Suomalaisten väliset terveyserot ja erot elinajanodotteessa ovat kasvaneet hälyttävän suuriksi. Julkinen sektori hoitaa kaikille laadukkaan erikoissairaanhoidon, mutta rahalla on saanut ohituskaistan yhteiskunnan tukemiin yksityisiin terveyspalveluihin. Järjestelmän pirstaleisuus aiheuttaa tehottomuutta ja ongelmia. Suomessa maksetaan poikkeuksellisen suuri osa terveydenhuollon kustannuksista itse. Terveyspalveluiden tulee olla tasa-arvoisia, verovaroin rahoitettuja ja julkisesti tuotettuja. Byrokraattisten raja-aitojen poistaminen palveluiden integraatiolla on ollut Vasemmiston tavoite, jonka syntymässä oleva sote-ratkaisu toteuttaa. Vahvoilla väestö- ja rahoituspohjilla on taattava riittävät voimavarat pientenkin kuntien asukkaiden laadukkaisiin palveluihin. Palveluiden keskittäminen pelkillä säästösyillä on estettävä

9 9 pitämällä kiinni säädöksestä, joka vaatii tuottamaan palvelut lähellä asukasta. Tärkeintä sote-ratkaisussa on, että järjestämis- ja tuottamisvastuuta vahvistetaan julkisen sektorin tehtävänä. On varmistettava, että lain hyvät tavoitteet toteutuvat myös uudistuksen käytännön toimeenpanossa. On panostettava erityisesti tuottamisvastuualueiden toiminnan järjestämiseen, lähipalveluiden kuten perusterveydenhuollon ja perussosiaalihuollon kehittämiseen sekä demokratian ja asukkaiden osallisuuden vahvistamiseen. Lainsäädännön seuraavassa vaiheessa sote-alueiden edustajistot tulee valita suorilla vaaleilla ja antaa sote-alueille verotusoikeus. Varhaiskasvatusta tulee kehittää monipuolistamalla niitä ja tarjoamalla ympärivuorokautisia palveluja. Lasten päivähoitoon pääsyä ei saa rajoittaa vanhempien ollessa työttöminä tai vanhempainvapaalla, vaan jokaisella lapsella tulee olla subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen. Päivähoitomaksujen nollaluokkaa on laajennettava ja päivähoitomaksuja on porrastettava progressiivisemmin. Vanhustyössä on oltava riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä. Vanhusten itsemääräämisoikeus ja oikeus arvokkaaseen vanhuuteen on turvattava ja hoivan on vastattava tarpeisiin. On kehitettävä rinnakkain uudentyyppisiä yhteisasumisen muotoja, palveluasumista sekä pitkäaikaishoivaa ja -hoitoa sekä omais- ja kotihoitoa. Yksinasuvien vanhusten palvelutarvetta on arvioitava ja seurattava säännöllisesti. Mielenterveysongelmiin on saatava nopeammin apua. Kun mielenterveysongelmasta kärsivä hakee apua, hänen tulee päästä hoidon tarpeen arviointiin vuorokauden kuluessa ja tarvittaessa suoraan luomaan hoitosuhdetta. Mielenterveyspalveluiden avohoidon resursseja on vahvistettava huomattavasti, sillä tällä hetkellä järjestelmä ei pysty tarjoamaan riittävää tukea kaikille sitä tarvitseville. Terveyserojen kaventamiseksi ja laadukkaiden palveluiden turvaamiseksi Vasemmisto esittää: Sote-palveluille ei aseteta leikkausautomaattina toimivaa budjettikehysjärjestelmää, vaan niiden on kerättävä oma rahoituksensa kuntaveroa korvaavalla sote-verolla. Sote-alueiden päätöksenteko on järjestettävä demokraattisesti suorilla vaaleilla. Terveyskeskusten asiakasmaksuista on luovuttava. Terveydenhuollon kustannukset on katettava verovaroin yksikanavaisella rahoituksella. Yksityisten terveyspalveluiden subventointi Kelan sairausvakuutuksen kautta on lopetettava. Lääkkeiden korvausjärjestelmää tulee muuttaa helpottamaan pitkäaikaissairaiden ja paljon lääkkeitä tarvitsevien potilaiden kustannuksia. Neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon voimavaroja ja ohjausta on vahvistettava määrittelemällä riittävä lakisääteinen palvelutaso. Päivähoidon ryhmäkoot on säädettävä lailla. Jokaisella lapsella on oltava oikeus varhaiskasvatukseen. Lastensuojelun rahoitus on turvattava sekä ennaltaehkäisevien että korjaavien palveluiden osalta. Lastensuojelun toimivuus on ihmisoikeuskysymys. Vanhuspalvelulakiin on säädettävä sitovat henkilöstömitoitukset ja vähimmäismitoitus on nostettava 0,7 hoitohenkilöön hoidettavaa kohden. Omaishoidontuen on oltava riittävä ja se on siirrettävä Kelan maksettavaksi. Mielenterveysongelmiin on saatava nopeammin apua.

10 10 Kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa on huomioitava ihmisten moninaisuus. On parannettava henkilökunnan koulutuksella palveluiden valmiuksia kohdata esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia kunnioittavasti. Lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille on oltava tarjolla matalan kynnyksen apua ja turvakotiin pääsemisestä on tehtävä subjektiivinen oikeus. Monimutkaisesta sosiaaliturvasta riittävään perustuloon Sosiaaliturva koetaan usein monimutkaiseksi ja lannistavaksi, eikä se usein vastaa yllättäviin vaikeuksiin joutuneiden eikä heikoimmassa asemassa olevien syrjäytettyjen tarpeisiin. Sosiaaliturvan tason nostamista on jatkettava ja siirryttävä kohti perustuloa alueellisten kokeilujen kautta. Se helpottaisi niin työttömien ja osaaikatyötä tekevien kuin itsensä työllistäjien ja freelancereidenkin toimeentuloa. Työttömien mahdollisuutta siirtyä työhön ja ottaa vastaan töitä on parannettava ja byrokratiaa vähennettävä. Lakien on vastattava palvelutarpeeseen. Turhaa ihmisten juoksuttamista luukulta toiselle vähennettäessä sosiaalityöntekijöille jää aikaa varsinaiseen sosiaalityöhön. Asiakkaan ja hänen läheistensä osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen toteuttamiseen tulee varmistaa. Paremman sosiaaliturvajärjestelmän rakentamiseksi Vasemmisto ehdottaa: Työttömyysajan perusturva, kansaneläke, pienimmät sairaus-, isyys- äitiys- ja vanhempainrahat, kotihoidontuki, opintoraha, sekä yrittäjien starttiraha tulee korottaa 800 euroon kuukaudessa, jonka jälkeen yhtenäistetty perusturva tulee sitoa ansioindeksiin. Tukien hakeminen on siirrettävä yhdelle luukulle. Työn vastaanottamisen suojaosuuksia, eli oikeutta ansaita pieniä tuloja menettämättä työttömyysetuutta, on nostettava. Yrittäjien pitää saada työttömyysturvaa jo kuukauden kuluttua siitä kun yritystoiminta on todistettavasti loppunut. Niin sanottu Lex Soininvaara eli nuorten toimeentulotuen 20 ja 40 prosentin leikkurit on poistettava. Osallistavan sosiaaliturvan varjolla ei saa hyväksyä pakkotyötä. Vasemmiston tavoitteena on siirtyä perustuloon. Sivistystä yhteisellä koulutuksella Vasemmistolaisen koulutuspolitiikan tavoitteena on kasvattaa osaavia, ajattelevia kansalaisia, jotka tuntevat oikeutensa ja velvollisuutensa. Varhaiskasvatus rakentaa sosiaalisten taitojen pohjan, peruskoulu valmistaa oppimaan ja opettaa ajattelemaan, toinen aste yleissivistää ja antaa perusvalmiudet työelämään, korkeakouluissa kasvaa asiantuntijoita. Oppiminen ei lopu tai rajoitu tähän koulutuspolkuun tai instituutioihin. Ihminen oppii koko ikänsä ja hyvä koulutus antaa siihen eväät. Ajattelun ja aktiivisen kansalaisuuden kannalta on keskeistä, että jokainen osaa lukea eri viestinnän välineitä ja ymmärtää pinnallisen sisällön lisäksi viestin motiiveja ja syvämerkityksiä. Kriittinen ajattelu ja uudet

11 11 lukutaidot pitää ottaa keskeiseksi koko koulutuspolun läpileikkaavaksi tavoitteeksi. Kontrollijärjestelmien luomisesta ja opettajavetoisesta työskentelystä on kouluissa siirryttävä luottamusta rakentavaan kulttuuriin ja vertaisuuteen perustuvaan oppimiseen. Koulutuksen on oltava kaikkien saatavilla. Uusi yliopistolaki, tulosajattelun leviäminen koulu- ja tiedemaailmaan, koulujen pisteyttäminen ja leikkaukset ovat asettaneet suomalaisen koulutuksen tasaarvoisuuden vaaraan. Vasemmisto tavoittelee uutta yliopistolakia, joka perustuu tieteen ja taiteen vapauden, demokratian ja sivistyksen arvoille nykyisen markkinalogiikan ja yhtiöhierarkian sijaan. Suomalaista menestystarinaa, yhtenäistä peruskoulua, on korjattava sen omista vahvuuksista lähtien. Ruotsin mallin mukainen yksityistäminen on torjuttava kalliina ja oppimistulokset romuttavana. Peruskoulun on kasvatettava tasa-arvoon ja moninaisuuteen. Oppimateriaaleja, opetusta ja koulujen käytäntöjä on kehitettävä siten, että ne purkavat kaavamaisia sukupuolirooleja ja tukevat kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta. Koulujen seksuaalikasvatuksen on tuettava seksuaalista itsemääräämisoikeutta sekä seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta. Vuonna 2010 voimaan tullut yliopistolaki ja uusi ammattikorkeakoululaki ovat saattaneet korkeakoulut myllerrykseen. Tieteen ja opetuksen rahoitus on yhä tiiviimmin riippuvainen markkinoiden lainalaisuuksista. Tieteenalan julkinen rahoitus ei saa riippua tuotantotavoitteista tai teollisuuden sen hetkisistä kansallisista kärjistä. Koulutuksen parantamiseksi Vasemmisto esittää: Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen maksimiryhmäkoot on säädettävä lailla kohtuullisiksi, jotta voidaan turvata lasten yksilöllinen kohtaaminen ja hyvä oppimisympäristö. Erityisopetus on huomioitava kaikilla asteilla päivähoidosta aikuiskoulutukseen. Kaikilla tulee olla oikeus oppimiseen vammasta, sairaudesta, työkyvyttömyydestä ym. taustoista huolimatta. Pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielipesien toiminta on turvattava. Koulujen yhteiskunnallista opetusta ja demokratiakasvatusta on vahvistettava. Lisäksi koulujen opintosuunnitelmiin pitää sisällyttää 2000-luvun kansalaistaitojen opetusta, kuten ohjelmointia, tietoturvakasvatusta ja sosiaalisen median lukutaitoa. Koulujen eriytetty uskonnonopetus korvataan yhteisellä etiikan, uskontotiedon ja elämänkatsomustiedon opetuksella. Uskontokasvatus poistetaan päiväkodeista. Nykyisellään viidesosa ikäluokasta jää ilman toisen asteen koulutusta. Kaikille nuorille on taattava kolmivuotinen toisen asteen koulutus. Toisen asteen oppimateriaalien tulee olla maksuttomia. Yhdistelmätutkinto ja lukio pitää jatkossakin voida suorittaa neljässä vuodessa ilman, että siitä koituu taloudellista haittaa oppilaitokselle tai opiskelijalle. Korkeakouluopiskelun maksuttomuus tulee säilyttää myös ulkomaalaisille opiskelijoille, kaikissa koulutusohjelmissa, toista tutkintoaan suorittaville sekä koko opiskeluaikana. Korkeakouluverkkoa ei tule karsia eikä korkeakouluja yhdistellä tai lakkauttaa itsetarkoituksellisen erikoistumisen tai säästämisen vuoksi. Opintotukea on vahvistettava mahdollistamaan päätoiminen opiskelu koko maassa. Opintorahan on riitettävä elämiseen ja sen vastikkeellisuutta on lievennettävä. Työharjoittelijoita ei saa käyttää ilmaistyövoimana. Kansalaisopistojen rahoitus on turvattava ja verkosto täytyy säilyttää kattavana koko maassa. Yliopisto-opiskelijoiden kouluttaminen maistereiksi asti on vahvuus, josta ei pidä tinkiä.

12 12 Yliopistojen on oltava nykyistä parempia työnantajia ja vakinaistettava perusteettomasti määräaikaiset työsuhteet. On alettava valmistella uutta yliopistolakia. On perustettava julkisesti rahoitettuja asiantuntijayhteisöjä oppimateriaalia tuottamaan. Uuden oppimateriaalin on oltava maksuttomasti kaikkien saatavilla. Koulut ja opettajat voivat vapaasti koota materiaaleista opetussuunnitelman mukaisia kokonaisuuksia. Valtion tutkimusrahoitusta on siirrettävä strategisesta tutkimuksesta ja valtioneuvoston selvityksistä tutkimuslaitosten ja yliopistojen perusrahoitukseen. Strategisen tutkimuksen rahoitusta ja selvitysrahoitusta myönnetään vain voittoa tavoittelemattomille tutkimusyhteisöille. Liikennepolitiikalla parempi ympäristö ja arki Liikenneyhteyksien toimivuus vaikuttaa elinkeinoelämän kuljetusten ja ihmisten arkiliikkumisen sujuvuuteen. Toimiva infrastruktuuri on kilpailukyvyn perusta. Suomen liikenneväylät ovat rapautumassa, niiden korjausvelka on 2,3 miljardia ja kasvuvauhti kiihtyy. Ruotsi investoi liikenneinfraan kuusi kertaa enemmän kuin Suomi ja käyttää väylien ylläpitoon kaksi ja puoli kertaa enemmän. Kaupunkien ulkopuolella tärkeää on nykyisen liikenneverkon parempi ylläpito perusväylänpidon rahoitusta nostamalla. Kaupungistuminen edellyttää uusien liikenneinvestointien kohdentamista erityisesti kasvukeskuksiin. Julkisen liikenteen palvelutarjonta on turvattava tasolle, jossa kenenkään pääsy kouluun, töihin tai peruspalvelujen piiriin ei esty. Sen palvelutasoa houkuttelevuutta ja kulkutapaosuutta on kasvatettava. Erityisesti haja-asutusalueilla on kehitettävä uusia palvelumuotoja, kuten yhdistettyjä henkilökuljetuksia ja kutsuohjattua joukkoliikennettä. Liikennesuunnittelun tärkeysjärjestyksen on kaupunkiseuduilla oltava: kävely, pyöräily, julkinen liikenne ja yksityisautoilu. Julkinen liikenne on yhdistettävä yhdeksi helppokäyttöiseksi matkaketjuksi, joka mahdollistaa matkalipun oston, matkojen yhdistelyn ja maksamisen yhdellä palvelulla. Julkisesti tuotetut tietovarannot on avattava kaikkien käyttöön, avoin data mahdollistaa liikenteen kehittämisen älysovellusten avulla palveluksi. Älyliikenteen kehittämisen on oltava liikennepolitiikan kärkihankkeita. Älyliikenteellä tarkoitetaan liikenteen sujuvuuden, turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamista tieto- ja viestintätekniikan avulla. Älyliikenteen avulla voidaan vähentää yksityisautojen määrää, parantaa joukkoliikenteen sujuvuutta ja vähentää liikenteen päästöjä. Älyliikenne voi myös avata suomalaisille yrityksille merkittäviä globaaleja markkinoita. Paremman liikenteen puolesta Vasemmisto esittää: Uusiin liikennehankkeisiin on varattava useita miljardeja seuraavalle hallituskaudelle ja niiden painotuksen tulee olla raidehankkeissa. Perusväylänpidon määrärahoja on lisättävä vähintään 100 miljoonaa euroa vuodessa. Julkisesti tuotetut tietovarannot on avattava kaikkien käyttöön. Kasvukeskukset pitää linkittää paremmin yhteen investoimalla ratayhteyksiin. Tavara- ja henkilöliikenteen tehokkuuden takaamiseksi on käynnistettävä ratapihojen modernisointiohjelma. Joukkoliikennekäytäviä luodaan ja vahvistetaan kaikella kaavoittamisella ja rakentamisella Julkisen liikenteen tason nostoa on rahoitettava suurissa kaupungeissa ruuhkamaksuilla. Tukholmassa ne vähensivät yksityisautoilua sekä päästöjä ja suurin osa kulkee työmatkat muualla

13 13 kuin yksityisautolla. Autoilijatkin ovat tyytyväisiä, kun liikenne on sujuvampaa eikä kaupunki ole täynnä tyhjäkäynnillä seisovia puolityhjiä autoja. Valtion on turvattava kaupunkien joukkoliikennetuet ja nostettava harvaan asuttujen alueiden joukkoliikenteen perustasoa. Valtion on tuettava älyliikenteen kehittämistä ja purettava esteitä sen kehittymisen tieltä. Kohtuullistetaan asumisen hintaa Asuntopolitiikan tulee taata kohtuuhintainen ja laadukas asuminen kaikille. Asukkaiden edusta lähtevä politiikka mahdollistaa sijainniltaan toimivan asumisen suhteessa työpaikkaan ja tarvittaviin palveluihin. Asumisen kalleuden suurimpia syitä on kuntien riittämätön tonttituotanto. Kuntien hyvän asuntopolitiikan varmistamiseksi valtion ja kaupunkiseutujen on solmittava sitova sopimus maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä (MAL), jossa varmistetaan riittävää tonttituotanto, alueiden monipuolinen asukasrakenne, rakentaminen joukkoliikenneyhteyksien varrelle ja alueiden palvelut. MAL-sopimuksen rikkomisen sanktioimisella taataan, että kunnat ovat aktiivisia tonttimaan hankinnassa ja käyttävät tarpeen mukaan kaikkia maapolitiikan välineitä: vapaaehtoisia maakauppoja, etuosto-oikeutta ja pakkolunastuksia. Vuokra-asuntotuotannon määrää on lisättävä tuntuvasti etenkin pääkaupunkiseudulla, vain riittävä tarjonta alentaa kestävästi asumisen hintaa. Suurimpien kaupunkiseutujen maa-, kaavoitus- asunto- ja liikennepolitiikka on saatava yhtenäisen ja poliittisesti toimivan hallinnon alaiseksi. Kohtuuhintaisen ja hyvän asumisen edistämiseksi Vasemmisto esittää: Valtion ja kaupunkien on solmittava sitova sopimus maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä, jolla varmistetaan määrältään riittävä, laadultaan oikea ja sijainniltaan sopiva asuntotuotanto. Rakennuttajan ja rakennusliikkeen vastuuta asuntojen kunnosta ja terveellisyydestä on pidennettävä rakennusten elinkaaren ajalle. Asumisen hintaa nostavista nykyisistä autopaikka- ja väestösuojanormeista on luovuttava. On rakennettava riittävästi pieniä kohtuuhintaisia vuokra- ja omistusasuntoja yksinasuville. Asukkaita ja taloyhtiöitä on kannustettava hajautettuun kiinteistökohtaiseen energiantuotantoon, kuten aurinkopaneelien hankintaan tai maalämmön hyödyntämiseen. Uusien asuinalueiden on koostuttava monipuolisesta asuntokannasta. Näin estetään asuinalueiden sosiaalinen eriytyminen ja varmistetaan myös palveluiden toimivuutta ja tasa-arvoa. Myyntiin tulevissa vuokrataloissa on asukkaille säädettävä etuosto-oikeus. Asumisneuvontaa ja sosiaalitalkkaritoimintaa on lisättävä syrjäytymisen ja asunnottomuuden ehkäisemiseksi. Valtion on tuettava kuntia asumisneuvonnan järjestämisessä. Asumisen on oltava perusoikeus. Asukkaiden päätösvaltaa vuokra- ja asumisoikeustaloissa on lisättävä.

14 14 Vastakkainasettelusta rauhan rakentamiseen Vasemmisto toimii rauhan, hyvinvoinnin ja edistyksen puolesta kansallismielisyyttä, rasismia, asevarustelua ja militarismia vastaan. Epävakautta lisäävän asevarustelun sijaan on vahvistettava yhteistyövaraista turvallisuutta. Turvallisuuden on oltava ennen kaikkea inhimillistä turvallisuutta, vapautta inhimilliseen ja sosiaaliseen edistykseen ilman puutetta, sortoa ja pelkoa. Kaikkien maiden kansallinen turvallisuus on sidoksissa kansainväliseen turvallisuuteen, joka perustuu sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävään kehitykseen. Suomen on voimakkaasti tuettava YKjärjestelmää ja sille pohjautuvaa kansainvälistä oikeusjärjestystä. Taloudellinen ja yhteiskunnallinen toiminta on tietoliikenteestä riippuvaista. Yhteiskunnan haavoittuvuuden uhkaa ei missään oloissa saa käyttää siviiliväestöä ja sen perustarpeita vastaan. Kyberturvallisuutta kehitettäessä ei kuitenkaan saa loukata ihmisten demokraattisia oikeuksia eikä valtioiden suvereniteettia. Sotilasliitto Nato on Yhdysvaltojen voimapolitiikan väline, joka lisää vastakkainasetteluja maailmassa ja haaskaa resurssit asevarusteluun ja ydinaseisiin. Nato-jäsenyys heikentäisi Suomen turvallisuutta, itsenäistä päätösvaltaa sekä mahdollisuuksia toimia kansainvälisen rauhan rakenteiden vahvistamiseksi. Rauhaa ja turvallisuutta edistävä pohjoismainen yhteistyö on kannatettavaa. Pohjoismaista yhteistyötä ei kuitenkaan saa ymmärtää kiertotieksi Suomen Nato-jäsenyydelle. Turvallisuuspolitiikassa Suomi paitsi pysyy sotilaallisesti liittoutumattomana niin soveltaa tarvittaessa puolueettomuuden ihanteita konfliktien ja sotien ratkaisemiseksi. Suomi on EU:n jäsenmaa, pitäen samalla yllä omaa liikkumatilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Suomen tulee edistää sellaista Euroopan unionia, joka toimii rauhan edistämiseksi. EU:ta ei saa käyttää etupiiripolitiikkaan ja vastakkainasetteluun. Globaalin rauhan rakentamiseksi ja Suomen turvallisuuden varmistamiseksi Vasemmisto esittää: Asevelvollisuutta tulee kehittää nykyajan tarpeiden mukaan valinnanvapautta ja tasa-arvoa lisäten Vasemmiston valmiusvelvollisuusmallilla, ei siirtyä kohti palkka-armeijaa. Siviilipalveluksen kestoa on lyhennettävä ja julkisen sekä kolmannen sektorin toimijoita kannustettava hakeutumaan siviilipalveluspaikoiksi. Totaalikieltäytyjien rangaistuksista on luovuttava. Puolustusmäärärahoille ei pidä luoda kasvuautomaattia. Määrärahat on mitoitettava todellisen tarpeen mukaan ja muu yhteiskunta huomioon ottaen. Suomen on osallistuttava YK-johtoiseen rauhanturvaamiseen. Kaikissa operaatioissa on oltava YK:n mandaatti. Suomi ei saa ajautua minkään konfliktin tai sisällissodan osapuoleksi. Suomen ei tule hakea eikä valmistella Nato-jäsenyyttä eikä kehittää Nato-suhteita sellaiseksi, että ne käytännössä kytkevät Suomen osaksi Nato-järjestelmiä. Suomen ei tule käydä asekauppaa maiden kanssa, jotka ovat sodassa, konfliktin uhkaamia tai rikkovat ihmisoikeuksia. Suomen on toimittava EU:ssa asekaupan rajoittamisen puolesta ja tuettava YK:n toimia asekaupan rajoittamiseksi. Asekaupan valvonnan tulee olla avointa. Suomen on tunnustettava Palestiinan valtio ja toimittava tunnustamisen puolesta kansainvälisesti.

15 15 Taide ja kulttuuri ovat perusoikeuksia Taiteen ja kulttuurin avulla ihmiset voivat ilmaista itseään, kommunikoida muiden kanssa, tulla osaksi yhteisöä ja hahmottaa maailmaa laajasti ja kriittisesti. Taide ja kulttuuri ovat inhimillisen elämän ja sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeita ja niiden pitää olla ihmisen perusoikeuksia. Omaehtoinen kulttuuritoiminta vahvistaa ja luo uusia tapoja elää. Taide ja kulttuuri tuovat yhteiskuntaan aineetonta hyvinvointia. Siirtymällä kulutuskeskeisyydestä kohti aineettoman hyvinvoinnin lisäämistä luodaan kotimaista työtä, joka on myös ympäristön kannalta kestävää. Taide ja kulttuuri kuuluvat kaikille asuinpaikasta, varallisuudesta, iästä ja taustasta riippumatta. Taidetta ja kulttuuria pitää viedä entistä enemmän sinne, missä ihmiset asuvat ja liikkuvat: myös lähiöihin ja pienille paikkakunnille. Kaikilla lapsilla ja nuorilla tulee olla tasa-arvoinen mahdollisuus päästä taiteen ja kulttuurin piiriin. Osallistumisen edellytykset eivät saa olla kiinni perheen taloudellisesta tilanteesta tai asuinpaikasta. Peruskoululla on keskeinen rooli tarjota monipuolisia taide- ja kulttuurielämyksiä lapsille ja nuorille. Näin heillä on mahdollisuus innostua ja löytää omia kiinnostuksen kohteita. Jokaiselle lapselle pitää taata pääsy hänen niin halutessaan taiteen perusopetuksen piiriin: kuvataidekouluihin, konservatorioihin ja muihin taideoppilaitoksiin. Valtiolla ja kunnilla on keskeinen rooli tuottaa kulttuuripalveluja. Kirjasto on ylivoimaisesti suosituin kulttuuripalvelumme. Lähikirjastojen asema on turvattava ja kirjastojen riittävistä hankintamäärärahoista on huolehdittava. Teattereille, museoille ja orkestereille on taattava riittävät valtionosuudet, jotta alueellisesti kattavasti voidaan tarjota kulttuuripalveluita kaikkialla Suomessa. Vapaan kentän toimintamahdollisuuksia on vahvistettava ja ns. kulttuurilaitoksia on kannustettava tiiviimpään yhteistyöhön vapaan kentän kanssa. Taiteilijoille, kulttuurityöläisille ja luovien alojen ammattilaisille on maksettava työstään elämiseen riittävä toimeentulo. Kulttuuriväen sosiaali- ja eläketurva on nostettava työelämän yleiselle tasolle. Taiteilijoiden mahdollisuuksia pitkäjänteiseen taiteelliseen työskentelyyn on parannettava. Tekijänoikeuksien pitää turvata taiteilijoiden ja luovien alojen työntekijöiden mahdollisuus saada toimeentulo tekemästään taiteellisesta työstä ja oikeus päättää omien teostensa käytöstä. Tekijänoikeudet pitää säilyttää opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Kulttuurin ja taiteen tukemiseksi Vasemmisto ehdottaa: Kulttuuripalveluiden ALV on säilytettävä alennetussa ALV-luokassa. Digikirjojen ja -lehtien ALV on alennettava samalle alennetulle tasolle muiden kulttuuripalvelujen kanssa. Taiteilijoiden sosiaali- ja eläketurvaa on parannettava. Työttömyysturvan ehtoja on kohtuullistettava niin, että taiteilijat tulevat lähtökohtaisesti tulkituksi kohdelluksi muuna kuin yrittäjänä. Taiteilija-apurahojen ja taiteilijaeläkkeiden määrää on lisättävä. Kulttuurilaitosten valtionosuuksia ja vapaan kentän toiminta-avustuksia on lisättävä.

16 16 Lainauskorvaukset on nostettava vastaamaan muiden Pohjoismaiden tasoa ja lainauskorvaus ulotetaan koskemaan myös tutkimus- ja opetuskirjastoja. Kulttuurilaitosten ja vapaan kentän ryhmien kiertuetoimintaa on tuettava. Uusien taiteenalojen mahdollisuuksia päästä tukien piiriin on helpotettava. On tähdättävä siihen, että museoihin on maksuton sisäänpääsy. Kaikille mahdollisuus mielekkääseen liikuntaan Liikkumattomuus aiheuttaa yhteiskunnalle arviolta vuosittain kahden miljardin euron kustannukset. Vaikka liikkuminen on jokaisen oma valinta, ei yhteiskunta saa sulkea silmiään liikunnan ja urheilun eriarvoistumisesta. Terveyserot ovat kasvaneet tuloerojen kanssa käsi kädessä. Tutkimukset osoittavat, että köyhän terveysvalinnat eivät aina ole omaehtoisia, vaan varallisuuden sanelemia. Teoreettinen vapaus harrastaa ei riitä. Valtion ja kuntien on luotava mielekkäitä ja edullisia liikuntamahdollisuuksia ja siten innostettava aktiivisuuteen. Liikkumattomuus on monien positiivisten asioiden seurausta. Digitalisaation luomat mahdollisuudet vapaaajalla, kehittyneet liikennevälineet tai fyysistä työtä vähentävät koneet ovat omalta osaltaan lisänneet hyvinvointia. Samalla ne luovat yhden suurimmista tulevaisuudenuhista, kun tulevaisuudessa yhä nuoremmat voivat fyysisesti huonosti, sairastuvat ja kuolevat tarpeettoman aikaisin. Harrasteliikunnan on oltava laaja-alaisesti kaikkien ulottuvilla ja jo aloitettu liikunnan rahoitusuudistus on nostettava seuraavan hallituksen yhteiseksi hankkeeksi. Järjestäytyneen urheilun suurin ongelma nuorten syrjäyttäminen liikunnasta on torjuttava tukemalla harrastemuotoja joita nuoret itse haluavat harrastaa. Nykyisin Suomi romahtaa tilastoissa lasten harrasteliikkumisen määrän kärkipaikoilta nuorten liikunnan pohjalle johtuen järjestäytyneen urheilun nousevista kustannuksista sekä liiasta tavoitteellisuudesta. Rahoituksen tulee myös ohjata kuntia ja liikuntajärjestöjä toimimaan naisten ja vähemmistöjen aseman parantamiseksi liikunnassa ja urheilussa. Liikunnan tukemiseksi Vasemmisto ehdottaa: Hyvällä kaavoituksella on mahdollistettava sujuva liikunta ihmisten arjessa. Joukkoliikenteeseen yhdistetyn kävelyn ja pyöräilyn pitää aina olla ensisijainen liikkumismuoto. Koulu- ja päiväkotipäivät on liikunnallistettava. Liikkuva Koulu käytännöt on ulotettava kaikkiin kouluihin. Koulupäivän aikana on liikuttava vähintään tunti. Liikkumisen on otettava huomioon lasten ja nuorten erilaiset tarpeet ja liikuntatuntien kaavamaisesta sukupuolijaosta on luovuttava. Valtion urheilulle antaman tuen on mentävä erityisesti sellaiseen lasten ja nuorten toimintaan johon kaikki voivat osallistua varallisuuteen, kunnianhimoon tai osaamiseen katsomatta. Valtion kunnille liikuntaan antaman tuen on oltava vastikkeellista, jotta se kannustaa kuntia panostamaan sekä erityisryhmien että massojen liikuntaan. Demokratiaa vahvistetaan myös paremmalla hallinnolla

17 17 Hyvinvointi- ja oikeusvaltio edellyttävät hyvää hallintoa. Valtion työntekijöiden vähentäminen tuottavuusohjelmalla säästi vuosina arviolta 216 miljoonaa, mutta samaan aikaan palveluiden osto yksityisiltä lisääntyi yli 500 miljoonaa. Työntekijävaje aluehallinnossa ja valtiolla johtaa kalliiden konsulttipalveluiden lisäksi esimerkiksi oikeusturvan huononemiseen, työnvälityspalveluiden rapautumiseen ja huonoon ympäristövalvontaan. Henkilöstön vähentämiseen tähdännyttä tuottavuusohjelmaa ei pidä aloittaa uudelleen. Sitä seurannutta tuloksellisuusohjelma on korjattava kokonaisvaltaisemmaksi siten, että henkilöstöä voidaan tarvittaessa lisätäkin silloin, kun se takaa paremman lopputuloksen. Hidas ja monimutkainen byrokratia vaikeuttaa niin yksilöiden, yritysten kuin kuntienkin toimintaa. Toimivaa demokratiaa vahvistetaan toimivalla hallinnolla. Valtion keskushallintoa ja sen ohjausta ei tule keskittää tukitoimintojen yhdistämistä enempää. Ministeriöitä ei tule sulauttaa yhdeksi virastoksi ja siten keskittää yhä lisää valtaa pääministerille. Toimiva hallinto on myös yhdenvertaisuuden edellytys. Syrjintäsuojaa on parannettava ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutetuille on taattava riittävät resurssit. Syrjivät lait on korjattava: avioliitto on avattava myös samaa sukupuolta oleville pareille ja translaki on uudistettava ihmisten sukupuolista itsemääräämisoikeutta kunnioittavalla tavalla. Useiden hallitusten ajan jatkunut sekava kuntarakenteiden uudistaminen ei johda mihinkään ilman selvää päämäärää. Monimutkainen isäntäkuntiin, mitä erilaisimpiin kuntayhtymiin, maakuntiin sekä aveihin ja elyihin perustuva hallinto on korvattava selkeällä ja demokraattisella kolmiportaisella hallinnolla, jossa jokainen taso paitsi päättää palveluista, myös huolehtii niiden rahoituksesta verotuksella. Tehokkaamman ja kansanvaltaisemman hallinnon rakentamiseksi Vasemmisto ehdottaa: Valtionhallinnon henkilöstön mekaaninen vähentäminen on lopetettava ja panostettava tuloksellisuuteen. Valtaa ei saa keskittää pääministerille keskushallintoa yhdistämällä. Päällekkäisestä ja vastuiltaan epäselvästä hallinnosta on luovuttava. Ylikunnallisesti järjestettävät palvelut on hallinnoitava demokraattisten vaalien kautta.

Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015

Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015 Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015 1 Suomen Keskusta Yhteiskuntasopimus poikkeuksellisen vahvaa ja sitoutuvaa yhteistyötä hallituksen, eduskunnan, työmarkkinajärjestöjen,

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus 8.1.2013

Tiedotustilaisuus 8.1.2013 Tiedotustilaisuus 8.1.2013 Suomen ongelma ei ole ensisijaisesti liian korkea kustannustaso Ongelma on todellisen kilpailukyvyn heikentyminen Ei tehdä tuotteita, joita halutaan ostaa Ei tehdä tuotteita,

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta KULTTUURILLA ON KESKEINEN ASEMA yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Talouden uudistaminen älyllä ja ympäristöteknologialla Yrittäjyyden ja työelämään pääsyn helpottaminen työllisyyden lisäämiseksi

Talouden uudistaminen älyllä ja ympäristöteknologialla Yrittäjyyden ja työelämään pääsyn helpottaminen työllisyyden lisäämiseksi Talouden uudistaminen älyllä ja ympäristöteknologialla Yrittäjyyden ja työelämään pääsyn helpottaminen työllisyyden lisäämiseksi Julkinen sektori tekemään Suomesta edelläkävijäyhteiskuntaa Talouden uudistaminen

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011

STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 27.2.2011 Tavoitteet 1. Julkisen talouden kestävyyttä on parannettava 2. Verouudistus on tarpeellinen 2 3. Jokaisella on oikeus koulutukseen 4.

Lisätiedot

Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia

Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia Aluehallinto käännekohdassaseminaari 10.9.2014 Ari Saarinen Korkeakouluneuvos OKM miksi olemme? Hallinnonalan tehtävänä on huolehtia yhteiskunnan sivistys- ja osaamisperustasta

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan.

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 1 ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 2 YKSILÖ 3 Opiskelijan toimeentulo 4 Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon. 5 6 Opintotuki

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA 2015. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 1(7) LIITE 8/15

TAVOITEOHJELMA 2015. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 1(7) LIITE 8/15 1(7) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 JOHDANTO ottaa aktiivisesti kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun nuorten oikeuksien

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Suomen musiikkineuvoston MUSIIKKIPOLIITTISET HALLITUSOHJELMATAVOITTEET MUSIIKKI TYÖNÄ AMMATTIMUUSIKKOJEN JA MUSIIKIN TEKIJÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA RESURSSIT TURVATTAVA Suomalaiset muusikot ja musiikin

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN

VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN Valtionvarainministeriön luvut ns. kestävyysvajeesta ovat liioiteltuja. Todellinen vaje on todennäköisesti puolet ministeriön laskelmista, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011

Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011 Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011 Vuoden 2003 hallitusohjelmassa ympäristökasvatuksen aseman vahvistaminen mainittiin ensimmäisen kerran: yhden kerran ympäristöpolitiikkaluvussa

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Vaalipiiritutkimus 2014

Vaalipiiritutkimus 2014 Vaalipiiritutkimus 2014 Uusimaa Varsinais-Suomi Vaikuttaa HALUKKUUTEEN äänestää eduskuntavaaleissa sellaista puoluetta, joka ajaa seuraavia asioita tosissaan: Ankarammat rangaistukset

Lisätiedot

1. Vanhempien pitää maksaa lastensa päivähoidosta nykyistä enemmän

1. Vanhempien pitää maksaa lastensa päivähoidosta nykyistä enemmän 1 / 10 27.9.2012 9:06 Helsingin Uutiset - Helsingin vaalikone Vastaa ohjeiden mukaan. Voit myös kommentoida vastaustasi. Vastauksien muokkaus Vastauksien esikatselu Valmis Marko Ekqvist Ehdokastiedot Ikä

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN Talous tutuksi -koulutus Syksy 2014 Piritta Poikonen Asiantuntija 1 HENKILÖRISKIT UHKAAVAT HYVINVOINTIA Tapaturma Työttömyys Työkyvyttömyys Sairastuminen Puolison tai huoltajan

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta

Lisätiedot

Vasemmistoliiton eduskuntavaalien 2011 vaaliohjelma

Vasemmistoliiton eduskuntavaalien 2011 vaaliohjelma Vasemmistoliiton eduskuntavaalien 2011 vaaliohjelma Hyväksytty puoluevaltuustossa 31.10.2010. 1 Vasemmistoliiton eduskuntavaalien 2011 vaaliohjelma. Vasemmisto haluaa yhdessä ihmisten kanssa osoittaa vaihtoehdon

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 2015 ja tavoitteita tulevaan hallitusohjelmaan

Eduskuntavaalit 2015 ja tavoitteita tulevaan hallitusohjelmaan Eduskuntavaalit 2015 ja tavoitteita tulevaan hallitusohjelmaan Hyvinvointi omissa käsissä 1 Pääteesit Julkiset palvelut. Hyvät ja kattavat julkiset palvelut pitävät yhteiskunnan eheänä ja turvallisena.

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen Lähtökohtana hyvinvoinnin ja talouden tasapainoinen kehittäminen Edistyksellinen teollisuus- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot