LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON KOKONAISTURVALLISUUSSTRATEGIAN SEURANTA: HYVINVOINNIN JA TURVALLISUUDEN TILASTOLLINEN KATSAUS

Transkriptio

1 LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON KOKONAISTURVALLISUUSSTRATEGIAN SEURANTA: HYVINVOINNIN JA TURVALLISUUDEN TILASTOLLINEN KATSAUS

2 SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 SAATESANAT LUKIJALLE LSSAVIN ALUEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN YLEISIÄ TUNNUSLUKUJA Alueen väestö Väestömäärät, ikärakenne, muuttoliike sekä huoltosuhde Väestön koulutustasomittari sekä väestö koulutusasteittain Väestön äidinkieli ja ulkomaankansalaisten osuus alueella Alueen yleinen pienituloisuusaste Toimeentulon ja asumisentukemisen lukuja ja kustannuksia Länsi- ja Sisä-Suomen avin alueen hyvinvointi ja turvallisuus Alueen sairastavuus-indeksejä Sairaanhoidon kustannuksia Päihdehaittojen ja riippuvuuksien lukuja ja kustannuksia Muita turvallisuuteen liittyviä tilastoja 48 2 LAPSIEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS Perheet Asuntokuntien ja perheiden määrä Lasten ja lapsiperheiden palvelut Lapsiperheiden pienituloisuusaste ja asuminen Huostaanotto ja turvakoti-toiminta Lapset / Varhaisnuoret Peruskoulun luokkalaisten elinolot ja sosiaaliset ongelmat Peruskoulun luokkalaisten elintavat ja ravitsemus Peruskoulun luokkalaisten fyysinen ja henkinen terveys Peruskoulun luokkalaisten kouluolot Peruskoulun luokkalaisten oppilashuolto 11 1

3 2.2.6 Peruskoulun luokkalaisten keskuudessa esiintyvä väkivalta ja tapaturmat Peruskoulun luokkalaisten päihteiden käyttö ja riippuvuudet 17 3 NUORTEN HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS Ammatillisen oppilaitoksen ja lukion 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoiden kouluterveyskyselyn tuloksia Toisen asteen koulun 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoiden elinolot ja sosiaaliset ongelmat Toisen asteen koulun 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoiden elintavat ja ravitsemus Toisen asteen koulun 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoiden fyysinen ja henkinen terveys Toisen asteen koulun 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoiden kouluolot Toisen asteen koulun 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoiden opiskelijahuolto Toisen asteen koulun 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoiden keskuudessa esiintyvä väkivalta ja tapaturmat Toisen asteen koulun 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoiden päihteiden käyttö ja riippuvuudet Nuorten koulutus Nuorten työllisyys ja työttömyys Nuorten fyysinen ja henkinen terveys ja hyvinvointi Nuorten päihteidenkäyttö ja sen seuraukset Rikollisuus nuorten keskuudessa TYÖIKÄISTEN HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS Työttömyys ja toimeentulo Terveys Fyysinen terveys ja hyvinvointi Henkinen terveys ja hyvinvointi Päihteet ja riippuvuudet Turvallisuuden tunne IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS

4 5.1 Eläköityminen ja toimeentulo Terveys, asuminen Fyysinen terveys ja hyvinvointi Henkinen terveys ja hyvinvointi Asuminen Päihteet ja riippuvuudet Turvallisuuden tunne Tapaturmat 231 LOPUKSI LÄHTEET

5 SAATESANAT LUKIJALLE Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia valmistui vuonna 212. Se sisälsi myös toimialueen hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilanteen analyysin. Nyt valmistunut tilastollinen katsaus palvelee kokonaisturvallisuusstrategian seurantaa ja päivittäistä työtä. Tilastokatsaus on objektiivinen kuvaus hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilasta LSSAVIn toimialueella. Se on tarkoitettu kokonaisturvallisuuden yhteistoiminnassa mukana olevien tahojen käyttöön tarkempien analyysien pohja-aineistoksi. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on ollut luomassa ja osallistuu aktiivisesti sähköisen ja ajassa kiinni olevan hyvinvoinnin ja turvallisuuden toiminnanohjausjärjestelmän kehittämiseen. Nyt tehty tilastollinen katsaus palvelee myös tätä kehittämistyötä. Kiitämme n ja Sisä-Suomen poliisilaitoksia osallistumisesta tilastokatsauksen laadintaan. Suuri kiitos kuuluu assistentti Eeva-Maria Kaupille, jonka panos katsauksen luonnissa oli korvaamaton. Marja-Riitta Vest Kehitys- ja strategiapäällikkö Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 4

6 1 LSSAVIN ALUEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN YLEISIÄ TUNNUSLUKUJA 1.1 Alueen väestö Väestömäärät, ikärakenne, muuttoliike sekä huoltosuhde Tilastokeskuksen (214) väestörakennetilaston mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 213 lopussa henkilöä, joista miehiä oli ja naisia Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston toimialueella asukkaita oli , joista miehiä oli ja naisia Alueen maakunnista väkiluvullisesti suurin oli Pirkanmaan maakunta ja pienin Keski-n maakunta. (indikaattori 1) Pirkanmaan maakunta Keski-Suomen maakunta Etelä-n maakunta n maakunta Indikaattori 1. LSSAVIn toimialueen maakuntien väestö ja väestönmuutos Keski-n maakunta Ikärakenne indikaattorit 2 7 kuvaavat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen väestön ikärakennetta. Alueen suurin ikäryhmä ovat yli 75-vuotiaat naiset ja pienin on vuotiaat miehet. Erityisesti yli 75-vuotiaiden naisten verrattain suuri osuus väestöstä korostuu kaikissa alueen maakunnissa. 5

7 Miehet Naiset Indikaattori 2. Koko LSSAVIn toimialueen ikärakenne Miehet Naiset Indikaattori 3. Pirkanmaan maakunnan ikärakenne 6

8 Miehet Naiset Indikaattori 4. Keski-Suomen maakunnan ikärakenne Miehet Naiset Indikaattori 5. Etelä-n maakunnan ikärakenne 7

9 Miehet Naiset Indikaattori 6. n maakunnan ikärakenne Miehet Naiset Indikaattori 7. Keski-n maakunnan ikärakenne 8

10 Toimialueen väestömäärät ovat viime vuosina olleet laskusuuntaisia. Taulukko 1 osoittaa vuosien 212 ja 213 luonnollisen väestönlisääntymisen, kuntien välisen nettomuuton, nettosiirtolaisuuden sekä todellisen väestönlisääntymisen toimialueen maakunnissa. Indikaattori x. taas osoittaa väestönmuutokset koko toimialueen tasolla vuosien 21 ja 213 välillä. Luonnollisella väestönlisääntymisellä eli syntyneiden enemmyydellä tarkoitetaan elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotusta. Esimerkiksi vuonna 213 Pirkanmaan luonnollinen väestönlisäys oli 116 henkilöä. Kuntienvälinen nettomuutto taas on kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotus, joka saadaan vähentämällä alueelle muuttaneista henkilöistä alueelta poismuuttaneet. Esimerkiksi vuonna 213 n nettomuutto oli negatiivinen, sillä maakuntaan ei muuttanut niin paljon ihmisiä kun sieltä muutti pois. Nettosiirtolaisuudella tarkoitetaan maahanmuuton ja maastamuuton erotusta. Nettosiirtolaisuus oli kaikissa maakunnissa positiivinen, sillä maahanmuutto oli suurempaa kuin maastamuutto. Suomesta poismuuttaneiksi katsotaan pääasiassa henkilöt, jotka muuttavat ulkomaille asumaan yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi. Poikkeuksen muodostavat Suomen kansalaiset, jotka ovat diplomaatteja, kehitysyhteistyössä toimivia yms. Pohjoismaiden välisen sopimuksen mukaan tilapäistä oleskelua, joka kestää alle kuusi kuukautta, ei yleensä pidetä muuttona. Todellinen väestönlisäys saadaan laskemalla yhteen luonnollinen väestönlisäys ja nettomaahanmuutto. n maakunnassa. Pirkanmaa Keski-Suomi (Tilastokeskus 214.) Vuonna 213 todellinen väestönkasvu jäi negatiiviseksi ainoastaan Etelä- Etelä- Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Todellinen väestönlisäys Keski- Taulukko 1. Vuosien 212 ja 213 väestömuutokset maakunnissa. 9

11 Todellinen väestönlisäys Nettosiirtolaisuus Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönlisäys Indikaattori 8. Vuosien väestömuutokset LSSAVIn toimialueella. Myös muuttoliike toimialueen maakuntiin laski kaikissa maakunnissa vuodesta 212 (indikaattori 9) Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-n Keski Indikaattori 9. Muuttoliike LSSAVIn toimialueen maakuntiin. 1

12 ,4 56,9 58,5 4 3 Demografinen huoltosuhde LSSAVIn alueella Indikaattori 1. LSSAVIn toimialueen demografinen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja yli 65- vuotiaiden määrä sataa työikäistä (15-64-vuotiasta) kohti. Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Tietolähteenä käytetyn Työssäkäyntitilaston henkilöperusjoukon muodostaa alueella (esim. koko maa, maakunta, seutukunta) vakinaisesti asuva väestö. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla. Nykyään huoltosuhde on,5 eli kahta työikäistä kohti on yksi huollettavan ikäinen. Väestöennusteiden mukaan vuonna 23 suhde on jo yli,7 eli sataa työikäistä kohden huollettavan ikäisiä on (yli) 7. Suomen väestörakenne siis vanhenee. (Sotkanet 214.) Maakunnittain tarkasteltuna suurin huoltosuhde vuonna 213 oli Keski-n maakunnassa ja matalin huoltosuhde oli Keski-Suomen maakunnassa. Huoltosuhde on kohonnut kaikissa alueen maakunnissa tasaisesti viimeisen neljän vuoden aikana. 11

13 ,1 52,5 55,5 59,9 57,3 58,6 61, ,3 54,5 57,9 61,2 61,7 57,7 58,4 63,4 63,5 59, Pirkanmaa Keski-Suomi Keski- Etelä- Indikaattori 11. LSSAVIn alueen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrä sataa työikäistä (15-64-vuotiasta) kohti maakunnittain Väestön koulutustasomittari sekä väestö koulutusasteittain Koulutustasomittari-indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 2 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi, että alle 2 -vuotiaat ovat pääsääntöisesti vielä koulussa eivätkä näin ollen ole ehtineet suorittaa tutkintoa. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. (Sotkanet 214.) Viimeisten vuosien aikana koulutusmittain on noussut koko Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella (indikaattorit 12 14). 12

14 ,8 28,2 28,7 26,3 26,7 27,2 Korkeakoulutuksen saaneiden 15 vuotta täyttäneiden %-osuus LSSAVIn alueella Korkeakoulutuksen saaneiden 15 vuotta täyttäneiden %-osuus koko maassa Indikaattori 12. LSSAVIn toimialueen koulutustasomittari eli peruskoulun jälkeisen korkeimman koulutuksen pituus henkeä kohti verrattuna koko maan koulutusmittariin Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa Indikaattori 13. Koulutustasomittain eli peruskoulun jälkeisen korkeimman koulutuksen pituus henkeä kohti LSSAVIn alueella maakunnittain. 13

15 Jyväskylä Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Tampere Vaasa Indikaattori 14. Koulutusmittain eli peruskoulun jälkeisen korkeimman koulutuksen pituus henkeä kohti LSSAVIn keskuskaupungeissa. Keskiasteen koulutuksen sekä korkeakoulutuksen saaneiden prosentuaalinen osuus väestöstä LSSAVIn toimialueella on noussut viimeisten vuosien aikana. Keskiasteen koulutuksen saaneita ovat ylioppilastutkinnon suorittaneet ja ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet. Korkea-asteen koulutuksen saaneilla taas tarkoitetaan ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneita tai ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneita. (Indikaattorit 15 2.) 14

16 ,7 41,1 41,5 % Keskiasteen koulutuksen saaneiden 15 vuotta täyttäneiden %-osuus LSSAVIn alueella Indikaattori 15. Keskiasteen koulutuksen saaneiden 15 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä LSSAVIn alueella, % ,3 26,7 27,2 % Korkeakoulutuksen saaneiden 15 vuotta täyttäneiden %-osuus LSSAVIn alueella Indikaattori 16. Korkeakoulutuksen saaneiden 15 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä LSSAVIn alueella, %. Maakunnittain tarkasteltuna eniten keskiasteen koulutuksen saaneita on Etelä-lla ja vähiten lla. Keskuskaupungeittain mitattuna suurin keskiasteen koulutuksen saaneiden prosentuaalinen osuus on Seinäjoella ja matalin Pietarsaaressa. 15

17 % Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa 21 41,7 41,4 41,3 4,6 38, ,3 41,8 41,8 4, ,9 42,4 42,2 41,2 39,6 Indikaattori 17. Keskiasteen koulutuksen saaneiden 15 vuotta täyttäneiden osuus maakunnittain, % % Jyväskylä Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Tampere Vaasa 21 41, ,2 41,6 4,5 38, ,5 41,6 36,3 42,1 4,8 38, ,8 42,1 36,8 42,6 4,9 39,2 Indikaattori 18. Keskiasteen koulutuksen saaneiden 15 vuotta täyttäneiden osuus keskuskaupungeittain, %. Korkeakoulutuksen saaneita on prosentuaalisesti eniten Pirkanmaalla ja vähiten Keski- lla. Keskuskaupungeittain mitattuna suurin prosenttiosuus korkeakoulutuksen saaneille on Jyväskylässä ja matalin Kokkolassa. 16

18 % Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa 21 22, ,2 28,5 26, ,5 22,4 26,7 28, ,9 22,9 27,1 29,5 27,4 Indikaattori 19. Korkeakoulutuksen saaneiden, 15 vuotta täyttäneiden osuus LSSAVIn alueella, %. % Jyväskylä Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Tampere Vaasa 21 32,8 24,4 25,2 29,8 32, ,2 24,8 25,3 3,3 32,8 32, ,7 25,2 25,6 3,6 33,4 32,6 Indikaattori 2. Korkeakoulutuksen saaneiden, 15 vuotta täyttäneiden osuus keskuskaupungeittain, %. 17

19 1.1.3 Väestön äidinkieli ja ulkomaankansalaisten osuus alueella Tilastokeskuksen (214) mukaan äidinkielenään suomea toimialueen väestöstä puhuu enemmistö (noin 88,5 %). Ruotsinkielisiä alueen väestöstä on reilu 8 prosenttia, saamea äidinkielenään puhuu noin,5 prosenttia ja muita kieliä äidinkielenään puhuu noin 3,3 prosenttia väestöstä (Indikaattori 21). Kuten indikaattori osoittaa, muita kieliä kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä on noussut viimeisten vuosien aikana Indikaattori 21. Väestön äidinkieli Suomenkielisiä Ruotsinkielisiä Saamenkielisiä Muita kieli puhuvia yhteensä Suurin osa toimialueen muita kieliä kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvasta väestöstä on kotoisin muista Euroopan maista. Viimeisen neljän vuoden aikana ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut tasaisesti alueen lähes kaikissa maakunnissa. (Indikaattori 22.) 18

20 Eurooppa Afrikka Amerikka Aasia Osenia Tuntematon Indikaattori 22. Ulkomaalaistaustaisten kansalaisuus LSSAVIn alueella Tilastokeskuksen (214) mukaan LSSAVIn toimialueella oli vuonna 213 ulkomaan kansalaisia yhteensä 3913, joka on noin 2,54 prosenttia alueen väestöstä. Väkilukuun suhteutettuna eniten ulkomaankansalaisia on n maakunnassa, jossa ulkomaan kansalaisten osuus on lähes 4,6 prosenttia (Indikaattori 23.) % 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 1,8 1,9 1,5 4,6 2,7 2,5 3,8 213 Indikaattori 23. Ulkomaankansalaisten osuus maakuntien, LSSAVI:n toimialueen sekä koko maan väkiluvusta vuonna 213, %. 19

21 Maahanmuutto vähentyi lähes koko LSSAVIn alueella vuodesta 212. Maahanmuuttajien lukumäärä LSSAVIn maakunnissa vuosina indikaattori ilmaisee maahanmuuttajien lukumäärän maakunta tasolla vuosien 21 ja 213 välillä (Tilastokeskus 214). Maahanmuuttajalla tarkoitetaan Suomeen muuttanutta ulkomaan kansalaista, joka aikoo asua maassa pidempään (Väestöliitto 214) Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski Indikaattori 24. Maahanmuuttajien lukumäärä LSSAVIn maakunnissa vuosina Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määrä Suomessa -taulukko ja -indikaattori osoittavat edellä kuvattujen määrän koko Suomessa vuosina

22 Turvapaikanhakijat yhteensä Turvapaikkapäätökset 1) Turvapaikka myönnetty Oleskelulupa myönnetty 2) ) ) ) Kielteinen päätös Perheenyhdistäminen Myönteiset päätökset 3) Kielteiset päätökset 3) Kiintiöpakolaiset Vastaanotetut pakolaiset 4) 5) ) ) ) Pakolaisina maahan muuttaneet, vuodesta ) ) ) ) Taulukko 2. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määrä Suomessa 1) Maahanmuuttoviraston päätökset 2) Ml. humanitaarisen ja toissijaisen suojelun perusteella myönnetyt oleskeluluvat 3) Vuosina 2 21 yksi päätös voi koskea useampaa henkilöä, vuodesta 211 lähtien yhtä henkilöä 4) Kiintiöpakolaiset, myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat ja perheenyhdistämisohjelman kautta vastaanotetut 5) Pl. vastaanottokeskuksissa kuntiin sijoittumista odottavat pakolaiset Turvapaikanhakijat yhteensä, maahanmuuttoviraston päätökset 1) Turvapaikka myönnetty Oleskelulupa myönnetty 2) Turvapaikkaa ei myönnetty Myönteiset päätökset, perheen yhdistäminen 3) Kielteiset päätökset perheen yhdistäminen 3) Kiintiöpakolaiset Vastaanotetut pakolaiset 4) Indikaattori 25. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määrä Suomessa. 21

23 Taulukossa 2 ja indikaattorissa x mainituilla kiintiöpakolaisilla tarkoitetaan niitä pakolaisia, joita Suomen valtio on varautunut talousarviossaan vastaanottamaan vuoden aikana. Suurin osa viime vuosina Suomeen tulleista kiintiöpakolaisista on iranilaisia, irakilaisia ja entisen Jugoslavian kansalaisia. Turvapaikanhakija taas on henkilö, joka anoo kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Suomessa asuva pakolainen voi saada lähiomaisensa Suomeen perheenyhdistämissäännösten perusteella. Turvapaikoista päättää maahanmuuttovirasto. (Sotkanet 214.) Alueen yleinen pienituloisuusaste Tulojaon kokonaistilaston (Sotkanet 214) mukaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kuntien pienituloisuusaste laski hieman vuodesta 211 vuoteen 212. Pienituloisuusasteen indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 6 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECDskaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Indikaattorit kuvaavatkin, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Pienituloisuusaste mittaa suhteellisia tuloeroja ,5 15,6 14, Länsi- ja Sisä-Suomen AVIn alueen kuntien yleinen pienituloisuusaste Indikaattori 26. LSSAVIn toimialueen kuntien yleinen pienituloisuusaste eli henkilöiden, jotka kuuluvat pienituloisiin kotitalouksiin määrä prosentteina alueen koko väestöstä. 22

24 Maakuntatasolla tarkasteltuna matalin pienituloisuusaste on n maakunnassa, korkeimmat suhteelliset tuloerot taasen ovat Keski-Suomen maakunnassa. Keskuskaupungeittain tarkasteltuna korkeimmat suhteelliset tuloerot ovat Tampereella, matalimmat tuloerot taasen ovat Pietarsaaressa Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa 21 15,1 13,7 17,6 15,7 12, ,3 13,8 17,7 15,8 12, ,5 13, ,9 12,2 Indikaattori 27. LSSAVIn toimialueen kuntien yleinen pienituloisuusaste eli henkilöiden, jotka kuuluvat pienituloisiin kotitalouksiin määrä prosentteina alueen koko väestöstä maakunnittain Jyväskylä Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Tampere Vaasa 21 18,3 13,4 12,6 12, , ,5 13,5 13,1 13,1 19,2 15, ,8 12,6 12,6 18,3 15 Indikaattori 28. LSSAVIn toimialueen kuntien yleinen pienituloisuusaste eli henkilöiden, jotka kuuluvat pienituloisiin kotitalouksiin määrä prosentteina alueen koko väestöstä keskuskaupungeittain. 23

25 1.1.5 Toimeentulon ja asumisentukemisen lukuja ja kustannuksia Toimeentulotukea saaneet asuntokunnat yhteensä koko maan, LSSAVIn sekä maakuntatasolla - indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien lukumäärän yhteensä. Toimeentulotuen saamista käytetään yhtenä köyhyyttä osoittavista mittareista. Vaikka pitkäaikaisesti tukea saavia kotitalouksia on enemmän kuin 199-luvuin alussa, toimeentulotuki on kuitenkin edelleen suurimmalle osalle kotitalouksista elämänvaiheeseen liittyvä tilapäinen tukimuoto. (Sotkanet 214.) Pirkanmaa Keski-Suomi Keski- Etelä- LSSAVIn alue Koko maa Toimeentulotukea saaneiden asuntokuntien lukumäärä Indikaattori 29. Toimeentulotukea saaneet asuntokunnat yhteensä koko maan, LSSAVIn sekä maakuntatasolla. Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista -indikaattori kertoo toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuuden tarkasteltavan alueen väestöstä. Kotitalouden kaikki toimeentulotuen saajat on tähän tilastoon laskettu erikseen, eli myös lapset ovat mukana laskennassa. Toimeentulotuen saajien väestöosuudet ovat korkeita sekä pitkälle teollistuneissa 24

26 kunnissa että köyhissä maaseutukunnissa. Teollistuneen paikkakunnan kalliit elinkustannukset sekä toisaalta maaseutukuntien työelämän ulkopuolella oleva passiiviväestö nostavat toimeentulotuen saajien väestöosuutta. Indikaattori kertoo yhteiskunnallisesta syrjäytymisuhasta, sillä toimeentulotuki on viimesijaisin toimeentulon tukimuoto. Toimeentulotuen saaminen on läheisesti työttömyyteen liittyvä indikaattori. (Sotkanet 214.) 9 % ,9 6,8 6,7 6,6 6,5 6,4 6,3 6,3 4,9 5,1 4,7 7,9 7,7 7,6 7,1 7,1 7 5,1 4,9 4, Indikaattori 3. Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Toimeentulosta aiheutuvia kustannuksia osoittaa Toimeentulotuki, euroa / asukas -indikaattori. Indikaattori kertoo toimeentulotuen kustannukset tarkasteltavan alueen yhtä asukasta kohti. Toimeentulotuen bruttomenot asukasta kohti vaihtelevat kunnittain erittäin paljon. Kuntien työttömyysasteella ei tunnu olevan suurta vaikutusta toimeentulotuen menojen määrään. Sen sijaan kuntien kaupunkimaisuus nostaa toimeentulotuen kustannuksia. Myös kuntien toimeentulotuen myöntämiskäytännöt vaikuttavat maksetun toimeentulotuen määrään. (Sotkanet 214.) 25

27 Toimeentulotuki euro / asukas Indikaattori 31. Toimeentulotuki, euroa / asukas Asumistukea saaneita henkilöitä kuvastaa Yleistä asumistukea saaneet yhteensä, % asuntokunnista - indikaattori. Indikaattori ilmaisee kaikkien yleistä asumistukea saaneiden osuuden prosentteina alueen kaikista asuntokunnista. Yleinen asumistuki myönnetään asuntokohtaisena ,1 7 7,4 7,7 7, ,5 6,7 6,2 5 % 5,2 4,6 4,7 8,4 8, ,4 6,5 7,1 4,2 7,3 7,2 6,3 4,1 4, ,9 4,2 4,7 5,1 2 4,3 4, Indikaattori 32. Yleistä asumistukea saaneet yhteensä, % asuntokunnista 26

28 1.2 Länsi- ja Sisä-Suomen avin alueen hyvinvointi ja turvallisuus Alueen sairastavuus-indeksejä Alueen väestön yleistä terveydentilaa kuvataan indikaattoreilla THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu sekä THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioimaton. Indeksit kuvaavat kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon. Indekseissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, joista sairauksien merkitystä arvioidaan. Indeksien sisältämät sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indekseissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Alueen indeksi on näiden sairausryhmittäisten osaindeksien painotettu summa. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus alueella on. Indeksin arvo on aikasarjan viimeisenä vuotena koko maassa 1. Aikasarjoja tarkasteltaessa on huomioitava, että myös aiempien tarkasteluvuosien indeksin arvot muuttuvat uuden päivityksen myötä ,9 11,8 17,2 11,6 96,7 86, ,8 99,5 13,1 17,6 18, , Indikaattori 33. THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu 27

29 ,5 16,2 18,5 111,8 95, ,5 99,9 16,9 18,6 19,8 94,8 87, Indikaattori 34. THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioimaton THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi (indikaattori 33) on laadittu sairastavuuden alueellisen vaihtelun ja yksittäisten alueiden sairastavuuden muutosten mittariksi. Useimpien sairauksien yleisyys on hyvin erilainen eri ikäryhmissä, jolloin alueen ikärakenne vaikuttaa voimakkaasti sairastavuuden tasoon. Ikävakioitu indeksi kuvaa sitä osaa alueiden välisistä eroista, joka ei johdu ikärakenteiden erilaisuudesta. Ikävakioitu indeksi soveltuukin hyvin alueiden sairastavuuden vertailuun. THL:n ikävakioimaton sairastavuusindeksi (indikaattori 34) on myös laadittu sairastavuuden alueellisen vaihtelun ja yksittäisten alueiden sairastavuuden muutosten mittariksi. Alueen ikärakenne kuitenkin vaikuttaa siihen voimakkaasti, sillä monet sairaudet ovat sitä yleisempiä, mitä vanhemmista ikäryhmistä on kysymys. Ikävakioimaton sairastavuusindeksi heijastelee alueelle kohdentuvaa sairastavuustaakkaa ja esimerkiksi sen aiheuttamaa palvelujen tarvetta verrattuna koko maan tasoon. Väestön mielenterveyttä kuvaavat Mielenterveysindeksi, ikävakioitu (indikaattori 35) -sekä Mielenterveysindeksi, ikävakioimaton (indikaattori 36) -indikaattorit. Indikaattorit ovat jaettu kolmeen osioon ja ne pohjautuvat neljään eri tietolähteeseen ja aineistoon: 1) Itsemurhat ja sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset -indikaattori kuvaa itsemurhien tai sairaalahoitoon johtaneiden itsemurhayritysten määrän ikäryhmässä suhteutettuna samanikäiseen väestöön; 2) Psykoosiin liittyvät lääkkeiden erityiskorvausoikeudet -indikaattori kuvaa psykoosin hoitoon 28

30 myönnettyjen lääkekorvausoikeuksien määrän suhteutettuna väkilukuun; 3) Mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet -indikaattori ilmaisee mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden vuotiaiden määrän suhteutettuna samanikäiseen väestöön. Työkyvyttömyyseläkkeet käsittävät toistaiseksi myönnetyt eläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet. Indikaattorit kuvaavat kolmen ulottuvuuden avulla mielenterveyden ongelmia suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön. Kukin kolmesta osiosta muodostaa kolmanneksen sairausryhmän kokonaispainosta sairastavuusindeksissä. Itsemurhat ja niiden yritykset vaikuttavat yhtä suurella painolla osiossa ,1 1,5 99,4 99,5 97,9 112,4 111,3 113,6 123,5 95,4 97,8 82,5 8, Indikaattori 35. Mielenterveysindeksi, ikävakioitu 29

31 ,3 97,8 1,7 98,8 99, ,2 113, ,1 97,2 81,1 78, Indikaattori 36. Mielenterveysindeksi, ikävakioimaton Mielenterveysongelmien yleisyys on erilainen eri ikäryhmissä, jolloin alueen ikärakenne vaikuttaa sairastavuuden tasoon. Ikävakioitu indeksi (indikaattori 35) kuvaa sitä osaa alueiden välisistä eroista, joka ei johdu ikärakenteiden erilaisuudesta, jonka takia se soveltuu hyvin alueiden mielenterveyden ongelmien vertailuun. Ikävakioimaton indeksi (indikaattori 36) puolestaan heijastaa paremmin alueen mielenterveysongelmista johtuvaa sairastavuustaakkaa ja esimerkiksi sen aiheuttamaa palvelujen tarvetta verrattuna koko maan tasoon. Alueen sairaalahoitoon johtaneita tapaturmia kuvaavat ikävakioitu tapaturmaindeksi (indikaattori 37) -ja ikävakioimaton tapaturmaindeksi (indikaattori 38) -indikaattorit. Indikaattorit ilmaisevat vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset sairaalahoidossa olleiden -79-vuotiaiden potilaiden osuuden suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon koko maan tasoon. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Ikävakiointi on tehty epäsuoralla menetelmällä 5-vuotisikäryhmissä ikävälillä -79. Molemmat indikaattorit kuvaavat tapaturmien takia sairaalahoidossa olleiden osuutta -79-vuotiaasta väestöstä. Eri tapaturmien yleisyys on erilainen eri ikäryhmissä, jolloin alueen ikärakenne vaikuttaa sairastavuuden tasoon. Ikävakioitu indeksi (indikaattori 37) kuvaakin sitä osaa alueiden välisistä eroista, joka ei johdu ikärakenteiden erilaisuudesta. Ikävakioimaton indeksi (indikaattori 38) 3

32 puolestaan heijastaa paremmin alueen tapaturmista johtuvaa sairastavuustaakkaa ja muuta haittaa, ja esimerkiksi sen aiheuttamaa palvelujen tarvetta verrattuna koko maan tasoon ,4 94,5 15,6 113,4 99,6 94, , ,3 114,8 97,2 94, Indikaattori 37. Tapaturmaindeksi, ikävakioitu ,3 1 16,1 114,8 99,6 98, ,5 12,4 1 19,2 115,6 96,8 97, Indikaattori 38. Tapaturmaindeksi, ikävakioimaton. 31

33 Tapaturmaisia kuolemia osoittavat indikaattori Tapaturmakuolleisuus / 1 sekä indikaattori Kuolleisuus tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin / 1 asukasta. Tapaturmakuolleisuus / 1 -indikaattori ilmaisee tapaturmiin kuolleiden lukumäärän ja osuuden sataa tuhatta asukasta kohti. Kaatumis- ja putoamisonnettomuuksissa kuolleiden lukumäärää taas osoittaa Kuolleisuus tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin / 1 asukasta -indikaattori. Kaatumisissa ja putoamisissa tapaturmaisesti kuolleet on laskettu Tilastokeskuksen kuolemansyyt -tilaston perusteella. Väestötietona molemmissa indikaattoreissa käytetään keskiväkilukua ,1 54,3 55,7 48,8 54,4 51,3 54,8 57,8 48,1 38,1 44,1 33,6 7,6 63 7,2 67,5 51,1 5,7 38, ,2 49,2 44,8 35, Indikaattori 39. Tapaturmakuolleisuus / 1 asukasta ,3 22,1 2,2 2,5 19,6 17,6 33,4 32,9 19,4 24,4 16,4 19, Indikaattori 4. Kuolleisuus tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin / 1 asukasta. 32

34 Indikaattori 41 kuvaa syöpää sairastavien osuutta -79-vuotiaasta väestöstä. Eturauhassyöpä on poistettu syöpäindeksistä, koska sen seulonnassa on merkittävää alueellista vaihtelua, joka vaikuttaa aluevertailuihin. Ihon ei-melanoomat on poistettu niiden vähäisemmän kansanterveydellisen merkityksen vuoksi. Syövän yleisyys on erilainen eri ikäryhmissä, jolloin alueen ikärakenne vaikuttaa voimakkaasti sairastavuuden tasoon. Ikävakioitu syöpäindeksi kuvaa sitä osaa alueiden välisistä eroista, joka ei johdu ikärakenteiden erilaisuudesta. Ikävakioimaton syöpäindeksi puolestaan heijastaa paremmin alueen sairastavuustaakkaa ja esimerkiksi sen aiheuttamaa palvelujen tarvetta verrattuna koko maan tasoon. Pirkanmaa Keski-Suomi Keski- Etelä- LSSAVI:n alue Koko maa 94,5 94,3 11,7 99,8 86, ,7 94,1 1, , Syöpäindeksi, ikävakioitu Syöpäindeksi, ikävakioimaton Indikaattori 41. Syöpäindeksi vuodelta 21, ikävakioitu ja ikävakioimaton. Väestön ikääntyessä erityisesti etenevät ja pysyvät muistisairaudet aiheuttavat kunnissa lisääntyvää palveluntarvetta. Dementiaindeksi vuodelta 21, ikävakioitu ja ikävakioimaton -indikaattori ilmaisee Alzheimer-tautiin myönnettyjen reseptilääkekorvausoikeuksien määrän suhteutettuna väestöön ja edelleen koko maan tasoon. 33

35 Pirkanmaa Keski-Suomi Keski- Etelä- LSSAVIN:n alue Koko maa 79,9 87,3 96,3 97, ,1 113,9 117, ,3 12,1 16, Dementiaindeksi, ikävakioitu Dementiaindeksi, ikävakioimaton Indikaattori 42. Dementiaindeksi vuodelta 21, ikävakioitu ja ikävakioimaton Alueen ikärakenne vaikuttaa Dementiaindeksiin, sillä vaikeat muistisairaudet ovat sitä yleisempiä, mitä vanhemmista ikäryhmistä on kysymys. Alle 6-vuotiailla ne ovat harvinaisia. Ikävakioimaton dementiaindeksi heijastelee alueelle kohdentuvaa dementian aiheuttamaa sairastavuustaakkaa, ja esimerkiksi sen aiheuttamaa palvelujen tarvetta verrattuna koko maan tasoon. Sen sijaan alueiden sairastavuuden vertailuun soveltuu paremmin dementiaindeksin ikävakioitu versio, joka kuvaa sitä osaa alueiden välisistä eroista, joka ei johdu ikärakenteiden erilaisuudesta. 34

36 1.2.2 Sairaanhoidon kustannuksia Sairaanhoidon kustannuksia luvussa eritellään muutamia sairaanhoidosta aiheutuvia kustannuksia. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas -indikaattori (indikaattori 43) ilmaisee kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot ja poistot sekä arvonalentumiset ja vyörytyserät. Käyttötuottoihin lasketaan toimintatulot ja vyörytyserät. Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot Koko maa LSSAVI:n alue Etelä- Keski- Indikaattori 43. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas Keski-Suomi Pirkanmaa Sosiaalitoimen nettokustannukset, euroa / asukas -indikaattori (indikaattori 44) osoittaa pelkän sosiaalitoimen nettokustannukset. Indikaattori ilmaisee laskennallisen kuntien sosiaalitoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Pelkän terveystoimen nettokustannuksia ilmaistaan Terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas -indikaattorilla (indikaattori 45). Indikaattori ilmaisee laskennallisen kuntien terveystoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Terveystoimen nettokustannukset, 1 euroa -indikaattori (indikaattori 46) taas ilmaisee laskennallisen kuntien terveystoimen nettokustannukset tuhansina euroina. 35

37 Koko maa LSSAVI:n alue Etelä- Keski- Indikaattori 44. Sosiaalitoimen nettokustannukset, euroa / asukas. Keski-Suomi Pirkanmaa Koko maa LSSAVI:n alue Etelä- Keski- Indikaattori 45. Terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas. Keski-Suomi Pirkanmaa

38 Koko maa LSSAVI:n alue Etelä- Keski- Indikaattori 46. Terveystoimen nettokustannukset, 1 euroa. Keski-Suomi Pirkanmaa Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, 1 euroa -indikaattori (indikaattori 47) ilmaisee kuntien perusterveydenhuollon (sisältää myös hammashuollon) nettokustannukset tuhansina euroina. Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas -indikaattori (indikaattori 48) taas ilmaisee kuntien perusterveydenhuollon (sisältää myös hammashuollon) nettokustannukset euroina asukasta kohti. Tehtäväluokkaan "perusterveydenhuolto" sisältyy perusterveydenhuollon vuodeosastohoito ja avohoito ml. hammashuolto, kouluterveydenhuolto ja koulupsykologin toiminta, perusterveydenhuollon ylläpitämät mielenterveystoimistot tai vastaava toiminta. Jos terveyskeskuksessa toimii erikoissairaanhoidon yksiköitä, niin nämä toiminnot kuuluvat tehtäväluokkaan erikoissairaanhoito, samoin kuin psykiatrian puoliavoimet hoitomuodot. 37

39 Koko maa LSSAVI:n alue Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa Indikaattori 47. Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, 1 euroa Koko maa LSSAVI:n alue Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa Indikaattori 48. Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas 38

40 Erikoissairaanhoidon kustannuksia mittaavat Erikoissairaanhoidon käyttökustannukset yhteensä, 1 euroa (indikaattori 49) -sekä Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas - indikaattorit. (indikaattori 5) Käyttökustannukset yhteensä, 1 euroa -indikaattori ilmaisee kuntien erikoissairaanhoidon käyttökustannukset yhteensä tuhansina euroina. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas -indikaattori taas ilmaisee kuntien erikoissairaanhoidon nettokustannukset euroina asukasta kohti. Tehtäväluokkaan "erikoissairaanhoito" sisältyy erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito mukaan lukien terveyskeskusten erikoissairaanhoidon yksiköiden vuodeosastotoiminta, erikoissairaanhoidon avosairaanhoito mukaan lukien myös terveyskeskusten erikoissairaanhoidon avosairaanhoitotoiminta, erikoissairaanhoidon päivä- ja yösairaanhoito (kun läsnäoloaika enintään 15 h/vrk.), psykiatrian puoliavoimet hoitomuodot (asuntolat, kuntoutuskodit, pienkodit, perhehoito jne.). Mukaan lukeutuu myös erikoissairaanhoidon palvelujen osto kuntayhtymiltä Koko maa LSSAVI:n alue Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa Indikaattori 49. Erikoissairaanhoidon käyttökustannukset yhteensä, 1 euroa 39

41 Koko maa LSSAVI:n alue Päihteiden vuoksi laitoshoidossa olleiden lukumäärää kuvaa Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat asiakkaat vuoden aikana -indikaattori (indikaattori 51). Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden vuotiaiden asiakkaiden lukumäärän vuoden aikana. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden vuotiaiden lukumäärä vuoden aikana -indikaattori kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. On kuitenkin huomattava, että laitoshoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista (esim. onko alueella tarjolla ja miten paljon päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutuslaitosten palveluita) sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Etelä- Keski- Indikaattori 5. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Keski-Suomi Pirkanmaa Kaikissa edellä kuvatuissa sairaanhoidon kustannukset -indikaattoreissa käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot ja poistot sekä arvonalentumiset ja vyörytyserät. Käyttötuottoihin lasketaan toimintatulot ja vyörytyserät. Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot Päihdehaittojen ja riippuvuuksien lukuja ja kustannuksia 4

42 Koko maa LSSAVI:n alue Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa Indikaattori 51. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat asiakkaat vuoden aikana Laitoshoidossa olleiden hoitopäiviä kuvaa indikaattori Päihdehuollon laitosten vuotiaiden asiakkaiden hoitopäivät vuoden aikana (indikaattori 52). Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden vuotiaiden asiakkaiden hoitopäivien lukumäärän vuoden aikana. Hoitopäivät vuoden aikana sisältävät kalenterivuodelle osuvat hoitopäivät. Hoitopäivät saadaan lähtöpäivän (tai 31.12) ja tulopäivän (tai 1.1) erotuksena, joten lähtöpäivä ei tule mukaan. Jos lähtö- ja tulopäivä ovat samat, hoitopäivien lukumääräksi tulee yksi Koko maa LSSAVI:n alue Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa Indikaattori 52. Päihdehuollon laitosten vuotiaiden asiakkaiden hoitopäivät vuoden aikana 41

43 Molemmissa edellä kuvatuissa indikaattoreissa päihdehuollon laitoksiksi määritellään Kelan kuntoutusrahaan oikeuttavat laitokset ja kaikki katkaisuhoitoasemat. Alkoholin vuoksi kuolleita kuvaa Alkoholikuolleisuus / 1 asukasta -indikaattori (indikaattori 53). Indikaattori ilmaisee alkoholikuolleisuuden sataa tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Indikaattori ilmaisee alkoholikuolleisuuden ns. suppean määritelmän mukaan. Lukuun sisältyy niiden kuolleiden lukumäärä, joiden peruskuolemansyy liittyy alkoholiin (alkoholitaudit ja tapaturmaiset alkoholimyrkytykset) Koko maa LSSAVI:n alue Etelä- Keski- Indikaattori 53. Alkoholikuolleisuus / 1 asukasta Keski-Suomi Pirkanmaa 29 38,7 33,6 27,4 23,5 38,2 4, ,6 32,3 33,1 27,8 4,3 32,6 19, ,1 27,6 26,3 27,8 38,7 27,5 12, ,2 3,3 26,3 23,3 37,5 33,6 17,3 Yleensä alkoholin kulutuksen nousu on yhteydessä alkoholisairaus- ja alkoholimyrkytyskuolemien kasvuun. Alkoholisyyt nousivat työikäisten (15 64-vuotiaiden) miesten ja naisten yleisimmiksi kuolemansyiksi vuonna 25. Alkoholia kuolinsyynä voidaan kuvata myös muulla tavoin määriteltynä. Alkoholi voi vaikuttaa kuolemaan myötävaikuttavana tekijä päihtymyksenä ja/tai alkoholitautina. Esimerkiksi vuonna 24 SOTKAnetissä käytetyn suppean määritelmän mukaan alkoholisyihin kuoli kaikkiaan 186 henkeä ja laajan määritelmän mukaan alkoholiin liittyviin kuolemiin yhteensä 4271 henkeä. 42

44 Päihdehuollon kustannuksia kuvaavat indikaattorit Päihdehuollon käyttökustannukset yhteensä, 1 euroa sekä Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas (indikaattorit 54 ja 55). Päihdehuollon käyttökustannukset yhteensä, 1 euroa -indikaattori osoittaa kuntien päihdehuollon käyttökustannukset yhteensä tuhansina euroina. Tehtäväluokkaan "päihdehuolto" sisältyy A-klinikka- ja nuorisoasematoiminta, päihdeongelmaisten asuntola- ja asumispalvelut, ensisuojat ja selviämisasemat, pav-huoltolat ja muut päihdehuollon kuntoutuslaitokset sekä katkaisuhoitoasemat ym. päihdehuolto (ml. huumeklinikat, päihdeongelmaisten päiväkeskukset tms.) sekä raittiustyö, myös omassa perusterveydenhuollossa järjestetty edellä mainittu päihdehuoltotoiminta sekä vastaavien palvelujen osto. Päihdehuollon käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot + poistot ja arvonalentumiset + vyörytyserät Koko maa LSSAVI:n alue Etelä- Keski- Indikaattori 54. Päihdehuollon käyttökustannukset yhteensä, 1 euroa Keski-Suomi Pirkanmaa Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas -indikaattori ilmaisee kuntien kustantamien päihdehuollon erityispalveluihin sekä raittiustyöhön suunnattujen palveluiden nettokustannuksia asukasta kohden. Nettokustannukset lasketaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Väestötietona molemmissa päihdehuollon indikaattoreissa käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. 43

45 Koko maa LSSAVI:n alue Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa 29 29,9 25, ,7 23,6 34,4 21, ,7 25,6 13 1,3 22,3 35,8 22, ,2 26,9 14,2 15,8 23,8 35,7 25, ,9 27,8 16,7 18,8 25,5 35,1 26,6 Indikaattori 55. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Päihdehuollon nettokustannusten määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden yleisyyttä. On kuitenkin huomattava, että kuntien kustantamien palveluiden määrä riippuu myös kuntien käytettävissä olevista resursseista, rahavirtojen ohjauspainotuksista sekä vallitsevista käytännöistä. Päihdehuollon nettokustannukset voivatkin antaa vain viitteellisen kuvan päihdeongelmien laajuudesta, sillä päihdehuollon nettokustannukset näyttävät pienen osan päihdepalveluista aiheutuvista kustannuksista. Päihdehuollon nettokustannuksissa eivät näy esimerkiksi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa tehty päihdetyö, eivätkä päihde-ehtoiset asumispalvelut, mikäli ne on kunnassa kirjattu osaksi yleisiä asumispalveluita. Päihdehuollon erityispalveluiden käyttö voi painottua alkuvuodelle ja kustannussyistä vähetä loppuvuotta kohden. Tällöin indikaattori ei anna oikeaa kuvaa päihdepalvelujen tilasta, vaan kertoo talousarviossa määritellyn tarpeen päihdepalvelujen kysynnän sijaan. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas -indikaattori voi antaa vertailukelpoisen kuvan kunnan sisällä päihdehuollon nettokustannuksissa tapahtuvista muutoksista, kun samalla otetaan huomioon palvelujärjestelmässä tapahtuneet muutokset. Kuntien välinen vertailu edellyttää palvelurakenteeltaan ja väestöltään samantyyppisen kunnan löytämistä vertailukohdaksi. 44

46 LKM Huumausainerikokset LSSAVI:n toimialueen maakunnissa (indikaattori 56) sekä Huumausainerikokset LSSAVI:n toimialueen keskuskaupungeissa (indikaattori 57) -indikaattorit osoittavat kaikki poliisille vertailuvuosina ilmoitetut huumausainerikokset. Huumausainerikokseen syyllistyvällä henkilöllä tarkoitetaan ihmistä: Joka laittomasti 1) valmistaa tai yrittää valmistaa huumausainetta taikka viljelee tai yrittää viljellä kokapensasta, kat-kasvia (Catha edulis) tai Psilosybe-sieniä, 2) viljelee tai yrittää viljellä oopiumiunikkoa, hamppua tai meskaliinia sisältäviä kaktuskasveja käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena taikka käytettäväksi huumausaineen valmistuksessa tai tuotannossa, 3) tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta taikka kuljettaa tai kuljetuttaa tai yrittää kuljettaa tai kuljetuttaa huumausainetta, 4) myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää tai yrittää levittää huumausainetta, tai 5) pitää hallussaan tai yrittää hankkia huumausainetta, on tuomittava huumausainerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. (Suomen rikoslaki 5 luku 1.) Indikaattori 56. Huumausainerikokset LSSAVI:n toimialueen maakunnissa. 45

47 LKM Seinäjoki Vaasa Kokkola Jyväskylä Tampere Indikaattori 57. Huumausainerikokset LSSAVI:n toimialueen keskuskaupungeissa. Huumausaineen käyttörikokset LSSAVI:n maakunnittain (indikaattori 58) sekä Huumausaineen käyttörikokset LSSAVI:n keskuskaupungeittain (indikaattori 59) -indikaattorit osoittavat kaikki poliisille vertailuvuosina ilmoitetut huumausaineen käyttörikokset. Huumausaineen käyttörikoksella tarkoitetaan toimintaa, jossa henkilö laittomasti käyttää, taikka pitää hallussaan tai yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta omaa käyttöä varten. Käyttörikoksesta voidaan sakottaa tai tuomita vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. (Suomen rikoslaki 5 luku 2 a.) 46

48 LKM LKM Indikaattori 58. Huumausaineen käyttörikokset LSSAVI:n maakunnittain Seinäjoki Vaasa Kokkola Jyväskylä Tampere Indikaattori 59. Huumausaineen käyttörikokset LSSAVI:n keskuskaupungeittain

49 1.2.5 Muita turvallisuuteen liittyviä tilastoja Tässä luvussa esitellään tilastoja liikenneturvallisuudesta, omaisuusrikoksista, myymälävarkauksista ja näpistyksistä sekä poliisille tulleista kotihälytystehtävistä. Näiden lisäksi luvussa esitellään poliisin tilastoja väkivalta- ja seksuaalirikoksista sekä viharikoksista. Tilastot kuvaavat tilannetta LSSAVIn toimialueen, alueen maakuntien sekä alueen keskuskaupunkien (Seinäjoki, Vaasa, Kokkola, Jyväskylä ja Tampere) tasolla. Liikenneturvallisuuden vaarantaminen LSSAVI:n toimialueen maakunnissa (indikaattori 6) sekä Liikenneturvallisuuden vaarantaminen LSSAVI:n toimialueen keskuskaupungeissa (indikaattori 61) -indikaattorit ilmaisevat kaikki poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamistapaukset. Liikenneturvallisuuden vaarantamisella tarkoitetaan tienkäyttäjää, joka: - - tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tieliikennelakia (267/1981) tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle, on tuomittava liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomitaan myös se, joka 1 momentissa tarkoitetulla tavalla 1) ollessaan vastuussa aluksen ohjailusta tai aluksen kulun turvallisuuteen olennaisesti vaikuttavassa tehtävässä rikkoo vesiliikennelakia (463/1996) tai sen nojalla annettuja taikka alusten yhteentörmäämisen ehkäisemisestä merellä, sisäisillä kulkuvesillä tai kanavassa annettuja säännöksiä tai määräyksiä, 2) ohjatessaan ilma-alusta tai toimiessaan sen miehistön jäsenenä tai muussa lentoturvallisuustehtävässä tai muulla tavoin rikkoo ilmailulakia (281/1995) tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, tai 3) kuljettaessaan junaa tai toimiessaan muussa junaturvallisuuteen olennaisesti vaikuttavassa tehtävässä rikkoo junaturvallisuutta koskevia määräyksiä. Tätä pykälää ei sovelleta, jos 1 momentissa tai 2 momentin 1 tai 3 kohdassa tarkoitettu menettely on omiaan aiheuttamaan ainoastaan vähäisen vaaran. (Suomen rikoslaki 26 luku 1.) 48

50 LKM LKM Indikaattori 6. Liikenneturvallisuuden vaarantaminen LSSAVI:n toimialueen maakunnissa Seinäjoki Vaasa Kokkola Jyväskylä Tampere Indikaattori 61. Liikenneturvallisuuden vaarantaminen LSSAVI:n toimialueen keskuskaupungeissa. Liikennerikkomukset LSSAVI:n toimialueen maakunnissa (indikaattori 62) sekä Liikennerikkomukset LSSAVI:n toimialueen keskuskaupungeissa (indikaattori 63) -indikaattorit osoittavat kaikki poliisille ilmoitetut liikennerikkomukset. Liikennerikkomuksella tarkoitetaan toimintaa, jossa tahallaan tai huolimattomuudesta rikotaan tieliikennelakia. Liikennerikkomuksiin ei 49

51 LKM LKM kuitenkaan lasketa liikenneturvallisuuden vaarantamista, törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista, liikennejuopumusta, liikennepakoa tieliikenteessä tai kulkuneuvon kuljettamista oikeudetta. Liikennerikkomuksesta tuomitaan sakkoihin. (Tieliikennelaki 8 luku 13.) Indikaattori 62. Liikennerikkomukset LSSAVI:n toimialueen maakunnissa Seinäjoki Vaasa Kokkola Jyväskylä Tampere Indikaattori 63. Liikennerikkomukset LSSAVI:n toimialueen keskuskaupungeissa 5

52 LKM Toisen omaisuuden kunnioittamattomuutta kuvataan Poliisille ilmoitetut omaisuusrikokset LSSAVI:n maakunnissa kpl (indikaattori 64) ja Poliisille ilmoitetut omaisuusrikokset LSSAVI:n keskuskaupungeissa kpl (indikaattori 65) sekä Poliisille ilmoitetut myymälävarkaudet ja näpistykset LSSAVI:n maakunnissa kpl (indikaattori 66) ja Poliisille ilmoitetut myymälävarkaudet ja näpistykset LSSAVI:n keskuskaupungeissa kpl (indikaattori 67) -indikaattoreilla. Omaisuusrikoksia ovat muun muassa varkaudet, murrot ja ryöstöt sekä ilkivalta- ja vahingonteot. Ilkivaltaa on muun muassa kaikki hyviä tapoja loukkaava käyttäytyminen julkisella paikalla sekä aiheettoman hätäilmoituksen tekeminen. Poliisi voi ottaa kiinni ilkivallan tekijän, jos hän häiritsee muita ihmisiä kadulla, kiipeilee katolla tai häiritsee muuten ilkivaltaisesti lähiympäristön elämänmenoa. Vahingontekoa taas on kaikki yksityisen tai julkisen omaisuuden oikeudeton hävittäminen, vahingoittaminen, turmeleminen, likaaminen tai rikkominen. Vahingonteoksi katsotaan esimerkiksi seinien töhriminen ja autojen potkiminen Myös tietovahingon aiheuttaminen on vahingontekona rangaistavaa. Tällaisissa tapauksissa kohteena ovat esimerkiksi asiakirjat, filmit, valokuvat tai tietokoneella tallennetut tiedot. Rikoslaissa on säännökset erilaisista vahingonteoista, ja ne jaetaan tavallisiin, törkeisiin ja lieviin. Rangaistus määräytyy vahingonteon törkeysasteen mukaan. Jos vahingonteon tai lievän vahingonteon kohteena on ollut ainoastaan yksityinen omaisuus, poliisi ei voi tutkia asiaa, ellei asianomistaja eli vahinkoa kärsinyt ilmoita rikosta syytteen nostamiseksi. (ks. esim. Turva 214 & Poliisi 214a.) Indikaattori 64. Poliisille ilmoitetut omaisuusrikokset LSSAVI:n maakunnissa kpl 51

53 LKM LKM Seinäjoki Vaasa Kokkola Jyväskylä Tampere 213 Indikaattori 65. Poliisille ilmoitetut omaisuusrikokset LSSAVI:n keskuskaupungeissa kpl Indikaattori 66. Poliisille ilmoitetut myymälävarkaudet ja näpistykset LSSAVI:n maakunnissa kpl 52

54 LKM Seinäjoki Vaasa Kokkola Jyväskylä Tampere Indikaattori 67. Poliisille ilmoitetut myymälävarkaudet ja näpistykset LSSAVI:n keskuskaupungeissa kpl Henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia kuvaavat Poliisille tulleet kotihälytystehtävät LSSAVI:n maakunnittain (indikaattori 68) ja keskuskaupungeittain (indikaattori 69); Poliisille ilmoitetut henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset LSSAVI:n maakunnittain (indikaattori 7) ja keskuskaupungeittain (indikaattori 71); Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset LSSAVI:n maakunnittain (indikaattori 72) ja keskuskaupungeittain (indikaattori 73); Poliisin tietoon tulleet viharikokset / rasismi LSSAVI:n maakunnittain (indikaattori 74) ja keskuskaupungeittain (indikaattori 75) sekä Poliisille ilmoitetut seksuaalirikokset LSSAVI:n maakunnittain (indikaattori 81) ja keskuskaupungeittain (indikaattori 76) -indikaattorit. 53

55 LKM LKM Indikaattori 68. Poliisille tulleet kotihälytystehtävät LSSAVI:n maakunnittain Seinäjoki Vaasa Kokkola Jyväskylä Tampere Indikaattori 69. Poliisille tulleet kotihälytystehtävät LSSAVI:n keskuskaupungeittain. Poliisille ilmoitetut henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset maakunnittain (indikaattori 7) ja keskuskaupungeittain (indikaattori 71) sekä Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset LSSAVI:n maakunnittain (indikaattori 72) ja keskuskaupungeittain (indikaattori 73) -indikaattorit kuvaat rikoksia, joiden kriminalisointi pohjautuu ihmisten perustavanlaatuisiin oikeuksiin, oikeuteen 54

56 LKM LKM henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen sekä jokaisen oikeuteen elämään. Henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia ovat muun muassa heitteillepano, kuolemantuottamus, lapsensurma, pahoinpitely, murha, tappo ja surma sekä pelastustoimen laiminlyönti. (Nettilaki 214.) Indikaattori 7. Poliisille ilmoitetut henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset LSSAVI:n maakunnittain Seinäjoki Vaasa Kokkola Jyväskylä Tampere Indikaattori 71. Poliisille ilmoitetut henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset LSSAVI:n keskuskaupungeittain 55

57 LKM LKM Indikaattori 72. Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset LSSAVI:n maakunnittain Seinäjoki Vaasa Kokkola Jyväskylä Tampere Indikaattori 73. Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset LSSAVI:n keskuskaupungeittain Poliisin tietoon tulleet viharikokset / rasismi maakunnittain (indikaattori 74) ja keskuskaupungeittain (indikaattori 75) -indikaattorit kuvaavat muun muassa rikosnimikkeitä kiihottaminen kansanryhmää vastaan, kunnianloukkaus ja laiton uhkaus. Viharikosta tai 56

58 LKM vihapuhetta ei ole erikseen mainittu rikoslainsäädännössä, eikä niille ole olemassa kansainvälisesti hyväksyttyä määritelmää. Poliisiammattikorkeakoulu (29) määrittelee viharikoksen seuraavasti: Viharikos on henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehty rikos, jonka motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan. Edellä mainitun Poliisiammattikorkeakoulun tekemän tutkimuksen mukaan yleisimpiä viharikoksia ovat rasistisia piirteitä omaavat yleisillä paikoilla tapahtuneet pahoinpitelyt (myös lievät), laittomat uhkaukset ja kunnianloukkaukset. Kunnianloukkauksen ja laittoman uhkauksen osalta rasistinen motiivi voi koventaa rangaistusta. Kyseiset rikokset on käsitelty kiusaamista käsittelevässä kohdassa, joten niitä ei käsitellä tässä yhteydessä enempää. (Poliisi 214b.) Indikaattori 74. Poliisin tietoon tulleet viharikokset / rasismi maakunnittain 57

59 LKM Seinäjoki Vaasa Kokkola Jyväskylä Tampere Indikaattori 75. Poliisin tietoon tulleet viharikokset / rasismi maakunnittain Poliisille ilmoitetut seksuaalirikokset LSSAVI:n maakunnittain (indikaattori 76) ja keskuskaupungeittain (indikaattori 77) -indikaattoreissa seksuaalirikoksiksi lasketaan Suomen rikoslaissa määritellyt raiskaus, törkeä raiskaus, pakottaminen seksuaaliseen tekoon, seksuaalinen hyväksikäyttö, seksuaalinen ahdistelu, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö, seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta, lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraaminen, paritus sekä törkeä paritus. Edellisten lisäksi seksuaalirikoksiin lasketaan Internetissä tapahtuvat seksuaalirikokset, joita ovat muun muassa seksuaalissävytteiset viestit sekä web-kameran kautta tapahtuma hyväksikäyttö. Osa Internetin kautta liikkeille lähteneistä rikoksista johtavat myös fyysiseen tapaamiseen. Seksuaalissävytteinen viestittely täyttää lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistön. (ks. esim. Rikoslaki 2 luku & Poliisi 214c.) 58

60 LKM LKM Indikaattori 76. Poliisille ilmoitetut seksuaalirikokset LSSAVI:n maakunnittain Seinäjoki Vaasa Kokkola Jyväskylä Tampere Indikaattori 77. Poliisille ilmoitetut seksuaalirikokset LSSAVI:n keskuskaupungeittain. 59

61 LKM 2 LAPSIEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS 2.1 Perheet Asuntokuntien ja perheiden määrä Tilastokeskuksen (214) mukaan LSSAVIn toimialueen yleisin asuntokunta on yhden hengen talous. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella oli yhden hengen talouksia vuonna 21 yhteensä Luku on noussut tasaisesti ja vuonna 213 yhden hengen talouksia oli jo (Indikaattori 78.) hengen talous 2 hengen talous 3 hengen talous Indikaattori 78. Asuntokunnat LSSAVIn toimialueella. 4 hengen talous 5 hengen talous 6 hengen talous 7+ henkilö samassa taloudessa Maakuntatasolla tarkasteltuna Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnat erottuvat muista maakunnista yhden hengen talouksien määrällä, molemmissa maakunnissa yhden hengen talouksien osuus maakuntien asuntokunnista on noin 42 prosenttia. Yli seitsemän hengen asuntokuntia taasen on eniten Keski-lla, alueen asuntokunnista 1,43 prosenttia on yli seitsemän hengen asuntokuntia. (Indikaattorit 78 83). 6

62 LKM LKM henkilö henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä Indikaattori 79. Pirkanmaan asuntokunnat henkilö henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä Indikaattori 8. Keski-Suomen maakunnan asuntokunnat 61

63 LKM LKM henkilö henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä Indikaattori 81. Etelä-n asuntokunnat Indikaattori 82. n asuntokunnat henkilö henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä

64 LKM LKM henkilö henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä Indikaattori 83. Keski-n asuntokunnat. LSSAVIn toimialueen perheiden lukumäärä -sekä LSSAVIn toimialueen lapsiperheiden prosentuaalinen osuus kaikista perheistä -indikaattorit ilmaisevat perheiden osuuden LSSAVIn toimialueen asuntokunnista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (214) määrittelee perheen asuntokunnaksi, jonka muodostavat yhdessä asuvat avo- tai avioliitossa olevat henkilöt sekä heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avo- ja aviopuolisot ilman lapsia Perheitä yhteensä Indikaattori 84. LSSAVIn toimialueen perheiden lukumäärä. 63

65 Perheiden lukumäärä on viimeisen neljän vuoden aika noussut tasaisesti LSSAVIn toimialueella (ks. Indikaattori 84). Lapsiperheiden määrä on sen sijaan ollut pienessä laskussa. Vuonna 21 lapsiperheiden prosentuaalinen osuus perheistä oli 39,52 prosenttia, ja vuonna 213 luku oli 38,82 prosenttia. Lapsiperheeksi määritellään perheet, joissa on vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi (Sotkanet 214) ,52 39,27 39,8 38, % Lapsiperheiden prosentuaalinen 2 osuus alueen kaikista perheistä Indikaattori 85. LSSAVIn toimialueen lapsiperheiden prosentuaalinen osuus kaikista perheistä Yksihuoltajaperheiden prosentuaalinen osuus lapsiperheistä on noussut tasaisesti viimeisen neljän vuoden aikana. Indikaattorit ilmaisevat yhden huoltajan lapsiperheiden prosenttiosuuden kaikista lapsiperheistä. 64

66 , ,1 18,2 % Yksinhuoltajaperheiden %- osuus kaikista LSSAVIn toimialueen lapsiperheistä Indikaattori 86. Yksinhuoltajaperheiden prosentuaalinen osuus LSSAVIn toimialueen lapsiperheistä. Maakuntatasolla tarkasteltuna eniten yhden huoltajan lapsiperheitä oli vuonna 213 Pirkanmaan maakunnassa ja vähiten lla. Samana vuonna keskuskaupungeittain tarkasteltuna eniten yksinhuoltajaperheitä oli Tampereella ja vähiten Pietarsaaressa % Pirkanmaa Keski-Suomi Keski- Etelä ,9 15, ,1 19,3 14,8 15, ,1 13,9 19,3 15, , ,4 15,1 16,4 Indikaattori 87. Yksinhuoltajaperheiden prosentuaalinen osuus kaikista lapsiperheistä maakunnittain. 65

67 % Vaasa Tampere Pietarsaari Kokkola Jyväskylä Seinäjoki 21 19,3 25,3 15,8 15,3 2, ,3 25, , ,2 25,3 15,8 16,7 21,1 18, ,1 25,3 15,8 16,3 21,1 18,4 Indikaattori 88. Yksinhuoltajaperheiden prosentuaalinen osuus kaikista lapsiperheistä keskuskaupungeittain Lasten ja lapsiperheiden palvelut LSSAVIn toimialueen 1 2-vuotiaiden kunnan kustantaman kokopäivähoidon tarve on pääpiirteittäin laskenut viimeisen neljän vuoden aikana lähes kaikissa alueen maakunnissa (Sotkanet 214). Sen sijaan 3 5-vuotiaiden kunnan kustantama kokopäivähoito on hieman lisääntynyt (Indikaattori 92.). Seitsemän vuotta täyttäneiden päivähoidon tarve myös väheni vuoteen 213 tultaessa. Indikaattorit ilmaisevat kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleiden 1-2-vuotiaiden, 3-5-vuotiaiden ja 7 vuotta täyttäneiden lasten määrän koko alueella sekä alueen maakunnittain ja keskuskaupungeittain. Kokopäivähoidoksi katsotaan yli 5 tuntia kestävä päivittäinen päivähoito. Kunnan kustantamalla päivähoidolla tarkoitetaan niiden palveluiden määrää, jotka kunta on kustantanut asukkailleen. Kunnan kustantamissa palveluissa on omasta tuotannosta vähennetty myynnit ja lisätty ostot. (Sotkanet 214.) 66

68 LKM LKM Kunnan kustantamissa palveluissa kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet vuotiaat lapset Indikaattori 89. Kunnan kustantamissa palveluissa kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 1 2-vuotiaat lapset Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa Indikaattori 9. Kunnan kustantamissa palveluissa kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 1-2-vuotiaat lapset maakunnittain. 67

69 LKM LKM Jyväskylä Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Tampere Vaasa Indikaattori 91. Kunnan kustantamissa palveluissa kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 1-2-vuotiaat lapset keskuskaupungeittain Kunnan kustantamissa palveluissa kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet vuotiaat lapset Indikaattori 92. Kunnan kustantamissa palveluissa kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat lapset. 68

70 LKM LKM Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa Indikaattori 93. Kunnan kustantamissa palveluissa kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat lapset maakunnittain Jyväskylä Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Tampere Vaasa Indikaattori 94. Kunnan kustantamissa palveluissa kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat lapset keskuskaupungeittain. 69

71 LKM LKM Kunnan kustantamissa palveluissa kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 7 vuotta täyttäneet lapset Indikaattori 95. Kunnan kustantamissa palveluissa kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 7 vuotta täyttäneet lapset Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa Indikaattori 96. Kunnan kustantamissa palveluissa kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 7 vuotta täyttäneet lapset maakunnittain. 7

72 LKM Jyväskylä Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Tampere Vaasa Indikaattori 97. Kunnan kustantamissa palveluissa kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 7 vuotta täyttäneet lapset keskuskaupungeittain Lapsiperheiden pienituloisuusaste ja asuminen Lasten pienituloisuusaste -indikaattori (indikaattorit 98 1) ilmaisevat pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18- vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 6 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Tilastot kuvaavat, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Kyse on mittarista, joka kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumalla. Mikäli alle 18-vuotiaiden pienituloisuusaste on korkeampi kuin väestön yleinen pienituloisuusaste, lapsiperheiden suhteellinen tuloasema on keskimääräistä heikompi. LSSAVIn alueella lasten pienituloisuusaste on matalampi kuin yleinen pienituloisuusaste. 71

73 ,6 14,8 14,7 14, , Lasten pienituloisuusaste Länsi- ja Sisä-Suomen AVIn alueella Lasten pienituloisuusaste koko maan alueella Indikaattori 98. Lasten pienituloisuusaste LSSAVIn alueella sekä koko maassa Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa 21 14,3 14,8 16,3 14,8 11, ,5 14,6 16, ,9 14,1 15,6 14,1 11,2 Indikaattori 99. Lasten pienituloisuusaste LSSAVIn alueella maakunnittain 72

74 Jyväskylä Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Tampere Vaasa 21 15,7 14, , , ,2 14,2 11,7 19,9 15, ,5 13,9 13,7 11,4 18,9 14,5 Indikaattori 1. Lasten pienituloisuusaste LSSAVIn alueella keskuskaupungeittain Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat LSSAVIn alueella sekä koko maan alueella -indikaattorit (indikaattorit 11 13) ilmaisevat ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (määritelmä vuodesta 199 lähtien). Asuntokunnat ja asuinolot - tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa. 73

75 35 3 % ,329, ,3 28,929, ,3 Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien %-osuus kaikista lapsiasuntokunnista LSSAVIn alueella Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien %-osuus koko maassa Indikaattori 11. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat LSSAVIn alueella sekä koko maan alueella % Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa 21 28,3 29,9 31,2 28,9 28, ,1 29,6 3,5 28,6 28, ,8 29,4 3,3 28,6 28, ,8 3 3, ,9 Indikaattori 12. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat LSSAVIN alueella maakunnittain 74

76 % Jyväskylä Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Tampere Vaasa 21 29,5 28,4 27,8 22,4 3,6 28, ,6 28,2 27,3 22,2 3,4 28, ,6 28,2 28,1 22,2 3,9 28, ,1 28,8 26,6 22,7 31,5 28,3 Indikaattori 13. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat LSSAVIn alueella keskuskaupungeittain Huostaanotto ja turvakoti-toiminta Huostaanotonindikaattori (indikaattorit 14 16) ilmaisee huostassa viimeisimmän sijoitustiedon mukaan olleiden -17-vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole 75

77 täyttänyt 21 vuotta. Sisältää kiireellisesti sijoitetut, huostaan otetut, sekä tahdonvastaisesti huostaan otetut lapset. 1,2 % 1,8,6,4,2 1,1 1,1 1,1,9,9,9 Huostassa olleiden vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä viimeisimmän sijoitustiedon mukaan LSSAVIn alueella ostassa olleiden - 17-vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä viimeisimmän sijoitustiedon mukaan koko maan alueella Indikaattori 14. Huostaan otettujen lasten ja nuorten prosentuaalinen osuus LSSAVIn ja koko maan alueella 1,4 1,2 1 %,8,6,4,2 Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa 21,7,6 1,1 1,1,5 211,7,7 1,1 1,1,5 212,7,6 1,2 1,1,5 Indikaattori 15. Huostaan otettujen lasten ja nuorten prosentuaalinen osuus LSSAVIn alueella maakunnittain 76

78 1,6 1,4 1,2 1 %,8,6,4,2 Jyväskylä Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Tampere Vaasa 21 1,2,8 1,7 1,5, ,3,9 1,1,8 1,5, ,3,8 1,1,8 1,5,6 Indikaattori 16. Huostaan otettujen lasten ja nuorten prosentuaalinen osuus LSSAVIn alueella keskuskaupungeittain Turvakoti-toiminnan indikaattori (indikaattorit ) ilmaisee turvakodeissa vuoden aikana asuneiden lapsiasiakkaiden lukumäärää. Lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. Mikäli vanhemman ominaisuudessa oleva henkilö on alle 18-vuotias, luetaan hänet aikuiseksi. Kukin henkilö luetaan asiakkaaksi vain kerran riippumatta siitä, kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana. Palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu muihin palveluihin asiakkaiden tarpeista ja toiveista johtuen. 77

79 LKM LKM Kunnan kustantamien palveluiden kautta turvakodeissa vuoden aikana hoidossa olleet lapset LSSAVIn alueella Kunnan kustantamien palveluiden kautta turvakodeissa vuoden aikana hoidossa olleet lapset koko maan alueella Indikaattori 17. Turvakoti-palveluiden asiakkaina olleet lapset LSSAVIn ja koko maan alueella Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa Indikaattori 18. Turvakoti-palveluiden asiakkaina olleet lapset LSSAVIn alueella maakunnittain 78

80 LKM LKM Jyväskylä Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Tampere Vaasa Indikaattori 19. Turvakoti-palveluiden asiakkaina olleet lapset LSSAVIn alueella keskuskaupungeittain Kunnan kustantamien palveluiden kautta turvakodeissa vuoden aikana hoidossa olleet lapset, nuoret ja perheenjäsenet LSSAVIn alueella Kunnan kustantamien palveluiden kautta turvakodeissa vuoden aikana hoidossa olleet lapset, nuoret ja perheenjäsenet koko maan alueella Indikaattori 11. Turvakoti-palveluiden asiakkaina olleet lapset, nuoret ja perheenjäsenet LSSAVIn ja koko maan alueella 79

81 LKM LKM Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa Indikaattori 111. Turvakoti-palveluiden asiakkaina olleet lapset, nuoret ja perheenjäsenet LSSAVIn alueella maakunnittain Jyväskylä Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Tampere Vaasa Indikaattori 112. Turvakoti-palveluiden asiakkaina olleet lapset, nuoret ja perheenjäsenet LSSAVIn alueella keskuskaupungeittain 8

82 2.2 Lapset / Varhaisnuoret Lapsien hyvinvointia ja turvallisuutta tarkastellaan tässä selvityksessä kouluterveyskyselyn avulla. Kouluterveyskysely kokoaa tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kouluterveyskyselyn tulokset tukevat nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävää työtä oppilaitoksissa ja kunnissa. Kyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Vertailukelpoisia tietoja on kerätty peruskouluissa vuodesta 1996, lukioissa vuodesta 1999 ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 28 alkaen. Koko maasta kyselyyn vastaa noin 2 nuorta. Viimeksi kysely tehtiin vuonna 213 ja seuraava kysely pidetään vuonna 215. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 214.) Peruskoulun luokkalaisten elinolot ja sosiaaliset ongelmat Vuosina 28/29 kouluterveyskyselyn avulla selvitettiin niiden peruskoulun luokkalaisten prosenttiosuus, joiden Perherakenne on jokin muu kuin ydinperhe, % (indikaattori 124). Ydinperheeksi tässä selvityksessä lasketaan perhe, jossa molemmat vanhemmat asuvat laps(i)ensa kanssa samassa taloudessa. Vuonna 213 samaa asiaa tarkasteltiin hieman eri valossa ja kouluterveyskyselyssä kysyttiin, keiden aikuisten kanssa nuori asuu. Kouluterveyskyselyn mukaan yhdessä molempien vanhempiensa kanssa asui suurin osa luokkalaisista oppilaista vuosina 21/211 ja 213. Indikaattori 113 yhdistää molemmat kysymykset ja osoittaa niiden opiskelijoiden prosenttiosuuden, jotka eivät asu yhdessä molempien vanhempien kanssa eli keiden perherakenne on jokin muu kuin ydinperhe. 81

83 % / Indikaattori 113. Perherakenne on jokin muu kuin ydinperhe, % Peruskoulun luokan oppilaiden suhteita heidän perheisiinsä voidaan tarkastella kouluterveyskyselyn Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % (indikaattori 114) -sekä Vanhemmat eivät aina tiedä nuoren viikonloppuiltojen viettopaikkaa, % (indikaattori 115) - indikaattoreilla. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa kuvaava indikaattori 114 osoittaa tilannetta, jossa nuori kokee, että hän ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. 82

84 16 % /29 21/ Indikaattori 114. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % 45 % /29 21/ Indikaattori 115. Vanhemmat eivät aina tiedä nuoren viikonloppuiltojen viettopaikkaa, % Nuorten ystävyyssuhteita ja sosiaalisuutta mitataan Ei yhtään läheistä ystävää, % -indikaattorilla (indikaattori 116). Peruskoulun luokan oppilaista noin kymmenesosa kokee, ettei hänellä oli yhtäkään läheistä ystävää. 83

85 12 % /29 21/ Indikaattori 116. Ei yhtään läheistä ystävää, % Peruskoulun luokkalaisten elintavat ja ravitsemus Elintapojen ja ravitsemuksen indikaattorit mittaavat nuorten liikunnallista aktiivisuutta, lepoa sekä säännöllistä ja monipuolista ruokailua. Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajallaan vähintään tunnin viikossa, % -indikaattori ilmaisee niiden nuorten prosenttiosuuden, jotka harrastavat hengästyttävää ja hikoiluttavaa liikuntaa vapaa-ajalla tavallisesti korkeintaan tunnin viikossa. Indikaattori 117 osoittaa, että alle puolet luokkalaisista harrastaa hengästyttävää liikuntaa viikoittain vähintään tunnin. 84

86 45 % /29 21/ Indikaattori 117. Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajallaan vähintään tunnin viikossa, % Ruutuaika-indikaattori ilmaisee niiden nuorten prosenttiosuuden, jotka käyttävät opiskelupäivinä vähintään neljä tuntia television katseluun, tietokoneen käyttöön sekä kännykkä- ja konsolipeleihin 3 % / Indikaattori 118. Ruutuaika. 85

87 Riittävä lepo jää monella nuorella puutteelliseksi. Tutkimusten mukaan nuoret tarvitsevat unta noin 8-1 tuntia yössä, jotta henkinen virkeys ja hyvinvointi olisi taattua ja, jotta fyysinen kasvu pysyisi normaalina (Terve koululainen 214). Vuosina 28/29 ja 21/211 selvitettiin peruskoulun LSSAVIn alueen luokkalaisten nukkumaanmeno aikaa ja yli viidennes kertoi menevänsä nukkumaan arkisin klo 23 tai myöhemmin (indikaattori 119). Kysymysasettelua muutettiin vuonna 213, jolloin tarkasteltiin sitä, kuinka moni nuorista kertoo nukkuvansa arkisin alle kahdeksan tuntia yössä (indikaattori 12). LSSAVIN toimialueen peruskoulun luokkalaisista nuorista alle puolet kertoi nukkuvansa yli kahdeksan tuntia yössä (indikaattori 12). 35 % /29 21/211 Indikaattori 119. Prosenttiosuus nuorista, jotka menevät arkisin nukkumaan klo 23 tai myöhemmin 86

88 35 % Indikaattori 12. Prosenttiosuus nuorista, jotka nukkuvat alle kahdeksan tuntia yössä. Lasten ja nuorten säännölliseen ruokavalioon kuuluu päivittäin nautittu aamiainen ja koululounas. Peruskoulun luokan oppilaiden säännöllistä ruokailua kuvaavat indikaattorit, jotka kertovat aamiaisensyöntitottumuksista (indikaattori 121) sekä koululounaansyömisestä (indikaattori 122). Aamiaistottumuksia kuvaava Syö aamiaisen joka arkiaamu, % -indikaattori ilmaisee niiden nuorten prosenttiosuuden, jotka syövät aamiaisen jokaisena aamuna opiskeluviikon aikana. Kouluruokailua taasen kuvaa Ei syö koululounasta päivittäin, % -indikaattori, joka ilmaisee niiden nuorten prosenttiosuuden, jotka eivät syö koululounasta jokaisena koulupäivän. 87

89 5 % /29 21/ Indikaattori 121. Syö aamiaisen joka arkiaamu, % 4 % / Indikaattori 122. Ei syö koululounasta päivittäin, % 88

90 2.2.3 Peruskoulun luokkalaisten fyysinen ja henkinen terveys Nuorten fyysinen ja henkinen terveys -aihealueeseen on koottu kouluterveyskyselyn tulokset nuorten koetusta terveydentilasta (indikaattori 123), oireista ja ylipainosta sekä yleisestä mielialasta, masentuneisuudesta ja koulu-uupumuksesta. 25 % /29 21/ Indikaattori 123. Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi, melko huonoksi tai erittäin huonoksi, % Kouluterveyskysely selvittää myös nuorien terveydentilaan liittyvien yksittäisten oireiden prosenttiosuuksia. Niska- ja hartiakivusta lähes päivittäin kärsii noin kolmannes (indikaattori 124), päänsärystä lähes päivittäin kärsii niin ikään lähes kolmannes (indikaattori 125) ja väsymyksestä kärsii vajaa viidesosa (indikaattori 126) LSSAVIn alueen nuorista. 89

91 % / / Indikaattori 124. Vähintään kerran viikossa niska- tai hartiakipuja puolen vuoden aikana, % % /29 21/ Indikaattori 125. Vähintään kerran viikossa päänsärkyä puolen vuoden aikana, %. 9

92 18 % /29 21/ Indikaattori 126. Tuntee itsensä väsyneeksi lähes päivittäin, %. Vähintään kaksi oiretta lähes päivittäin -indikaattori ilmaisee niiden peruskoulun luokkalaisten prosentuaalisenosuuden, jotka kokevat lähes päivittäin kahta seuraavista oireista: niska- tai hartiakivut, selän alaosan kivut, vatsakivut, jännittyneisyys tai hermostuneisuus, ärtyneisyys tai kiukunpurkaukset, vaikeudet päästä uneen tai heräileminen öisin, päänsärky, väsymys tai heikotus. % /29 21/ Indikaattori 127. Vähintään kaksi oiretta lähes päivittäin. 91

93 Ylipainoisia, % -indikaattori kertoo niiden nuorten osuuden, joilla on painoindeksin (BMI) mukaan ylipainoa. Ylipainoisia peruskoulun luokkalaisista on alle viidesosa, prosentti osuus on tosin ollut noususuhdanteinen koko LSSAVIn alueella sekä koko maassa viimeisen viiden vuoden aikana. 25 % /29 21/ Indikaattori 128. Ylipainoisia, % Henkisen hyvinvoinnin indikaattorit kuvaavat peruskoulun luokan oppilaiden henkistä jaksamista arjessa. Mielialakyselyn mukaan keskivaikea tai vaikea masennus, % -indikaattori ilmaisee niiden nuorten osuuden, joilla on mielialakyselyn (R-BDI) mukaan keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta. R-BDI poistettiin kouluterveyskyselyn lomakkeesta vuonna 213, jolloin se korvattiin Tuntenut ahdistuneisuutta kahden viime viikon aikana, % -indikattoorilla, joka ilmaisee niiden nuorten osuuden, joilla on kahden viime viikon aikana ollut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Tuntenut koulu-uupumusta, % -indikaattori ilmaisee niiden nuorten osuuden, jotka kokevat uupumusasteista väsymystä, kyynistä asennetta työhön ja opintojen merkityksen vähentymistä sekä kyvyttömyyden ja riittämättömyyden tunnetta opiskelijana. 92

94 % /29 21/211 Indikaattori 129. Mielialakyselyn mukaan keskivaikea tai vaikea masennus, % % Indikaattori 13. Tuntenut ahdistuneisuutta kahden viime viikon aikana, % 93

95 % /29 21/ Indikaattori 131. Tuntenut koulu-uupumusta, % Peruskoulun luokkalaisten kouluolot Kouluolot-aihealueeseen on koottu kouluterveyskyselyn tulokset koulussa viihtymisestä, kouluympäristöstä, koulun työilmapiiristä, koulukiusaamisesta sekä oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuudesta, opiskelutaidoista ja poissaoloista. Kouluolot-indikaattorit selvittävät peruskoulun luokkalaisten yleisiä koulunkäyntiin liittyviä tuntemuksia. Peruskoululaiset viihtyvät koulussa pääsääntöisesti hyvin ja vuonna 29 vain pieni osuus peruskoulun luokkalaisista ilmoitti, ettei pidä yhtään koulunkäynnistä (indikaattori 132). Koulunkäynnin miellyttävyydestä kertoo myös lintsanneet ainakin kaksi kokonaista päivää lukukauden aikana -indikaattori. Lintsaaminen on hieman vähentynyt koko LSSAVIn alueella sekä koko maassa viimeisten vuosien aikana. 94

96 % 3 28/ Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- Indikaattori 132. Ei pidä yhtään koulunkäynnistä, % 12 % /29 21/ Indikaattori 133. Lintsanneet ainakin kaksi kokonaista päivää lukukauden aikana, % Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa -indikaattori on muodostettu kolmesta opettajien ja oppilaiden/opiskelijoiden vuorovaikutusta kuvaavasta tekijästä: mielipiteiden ilmaisuun 95

97 rohkaiseminen, mielipiteiden huomioiminen koulutyön/opiskelun kehittämisessä ja kiinnostus oppilaiden/opiskelijoiden kuulumisista. 35 % / / Indikaattori 134. Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa, % Indikaattori 134 osoittaakin, että opettajien ja oppilaiden vuorovaikutus on parantunut viimeisten vuosien aikana koko LSSAVIn alueella sekä koko maassa. Vaikka vuorovaikutus on parantunut, koko maan tasolla yli puolet oppilaista kokee kuitenkin vieläkin, että opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista (indikaattori 135). Kouluterveyskyselyn mukaan oppilaat eivät myöskään koe, että opettajat rohkaisevat mielipiteenilmaisuun (indikaattori 136). 96

98 % 4 3 Koko maa /29 21/ Indikaattori 135. Kokee, että opettajia ei kiinnosta oppilaiden kuulumiset, % 5 45 % /29 21/ Koko maa Indikaattori 136. Kokee, että opettajat eivät rohkaise mielipiteenilmaisuun oppitunneilla, %. Myös vaikuttaminen koulun asioihin koettiin haasteelliseksi, sillä lähes puolet luokkalaisista ilmoitti, ettei tiedä, miten voisi vaikuttaa koulun asioihin (indikaattori 137). 97

99 6 % /29 21/ Indikaattori 137. Ei tiedä, miten voi vaikuttaa koulun asioihin, %. Koulunkäynnin haasteellisuutta voidaan ilmaista Vaikeuksia opiskelussa -sekä Kokee koulutyöhön liittyvän työmäärä liian suureksi, % -indikaattoreilla (indikaattorit 138 ja 139). Vaikeuksia opiskelussa -indikaattori on muodostettu seitsemästä tekijästä: läksyjen tekeminen, kokeisiin valmistautuminen, parhaan opiskelutavan löytäminen, omatoimisuutta vaativien tehtävien hoitaminen, kirjoittamistehtävien tekeminen, lukemistehtävien tekeminen sekä opetuksen seuraaminen. Noin kolmannes peruskoulun luokkalaisista kokee, että heillä on vaikeuksia opiskelussa. Koulutehtävien työmäärän liiaksi kokee hieman isompi joukko oppilaita, muuta näiden oppilaiden prosentuaalinen osuus on laskenut lähes koko alueella viimeisten vuosien aikana. 98

100 % /29 21/ Indikaattori 138. Vaikeuksia opiskelussa % /29 21/ Indikaattori 139. Kokee koulutyöhön liittyvän työmäärä liian suureksi, %. Koulun työilmapiirissä ongelmia havaitsee vajaa kolmannes peruskoulun luokkalaisista (indikaattori 14). Kokee, että koulun työilmapiirissä on ongelmia, % -indikaattori on muodostettu yhdeksästä työilmapiiriin vaikuttavasta tekijästä: opettajien odotukset ja oikeudenmukaisuus, toimeen tuleminen oppilaiden/opiskelijoiden ja opettajien kanssa, työskentely ryhmissä, 99

101 työympäristön rauhattomuus, kiireisyys, luokan/ryhmän työrauha sekä oppilaiden/opiskelijoiden viihtyminen yhdessä. 35 % /29 21/ Indikaattori 14. Kokee, että koulun työilmapiirissä on ongelmia, %. Kokee koulun fyysiset olot puutteellisiksi, % -indikaattori ilmaisee niitä oppilaita, jotka kokevat koulunsa fyysiset olot puutteellisiksi. Indikaattori on muodostettu seuraavista työskentelyä haittaavista tekijöistä: opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. 7 % /29 21/ Indikaattori 141. Kokee koulun fyysiset olot puutteellisiksi, % 1

102 2.2.5 Peruskoulun luokkalaisten oppilashuolto Oppilashuollon -aihealue selvittää kouluterveyskyselyn tuloksia peruskoulun luokkalaisten kokemuksista oppilashuollosta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta ja avun saamisesta. Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun tarvetta -indikaattori ilmaisee niiden nuorten osuuden, jotka saavat harvoin tai ei juuri koskaan apua koulunkäynnin tai opiskelun vaikeuksiin koulusta/oppilaitoksesta tai kotoa. Tällaisia oppilaita on vastaajista noin kymmenesosa. 12 % /29 21/ Indikaattori 142. Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun tarvetta, % Kouluterveydenhuoltoa mitataan avunhakemisen ja hoitoon pääsyn -indikaattoreilla. On hakenut apua masennukseen ammattiauttajalta, % -indikaattori osoittaa niiden peruskoulun luokkalaisten prosentuaalisen osuuden, jotka ovat hakeneet joskus apua ammattiauttajalta masentuneen tai ahdistuneen mielialan takia (indikaattori 143). Indikaattorit ilmaisevat oppilaiden kokemuksia siitä, kuinka helposti koulukuraattorin (indikaattori 144), kouluterveydenhoitajan (indikaattori 145), koululääkärin (indikaattori 146) ja koulupsykologin (indikaattori 147) vastaanotoille pääsee. 11

103 % / Indikaattori 143. On hakenut apua masennukseen ammattiauttajalta, %. 35 % /29 21/ Indikaattori 144. Kokee koulukuraattorille pääsyn vaikeaksi, %. 12

104 16 % /29 21/ Indikaattori 145. Kokee kouluterveydenhoitajalle pääsyn vaikeaksi, %. 6 % /29 21/ Indikaattori 146. Kokee koululääkärille pääsyn vaikeaksi, %. 13

105 % / / Indikaattori 147. Kokee koulupsykologille pääsyn vaikeaksi, %. Peruskoulun luokan oppilaat kokevat koulukuraattorille ja kouluterveydenhoitajalle pääsyn verrattain helpoksi. Huomattavasti hankalammaksi koettiin pääseminen koululääkärille tai koulupsykologille. Luku on kuitenkin viime vuosina laskenut, ja hieman harvempi oppilas kokee vaikeaksi päästä tapaamaan koululääkäriä tai koulupsykologia Peruskoulun luokkalaisten keskuudessa esiintyvä väkivalta ja tapaturmat Peruskoulun luokkalaisten väkivalta ja tapaturmat -aihealueeseen on koottu kouluterveyskyselyn tulokset koulutapaturmista sekä nuorten koulussa ja vapaa-aikana kokemasta häirinnästä ja väkivallasta. Koulukiusattuna noin kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana, % -indikaattori kuvaa tilannetta, jossa oppilas on joutunut kiusaamisen kohteeksi koulussa/oppilaitoksessa noin kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana. 14

106 12 % /29 21/ Indikaattori 148. Koulukiusattuna noin kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana, %. Fyysistä uhkaa on kokenut peruskoulun luokan oppilasta huomattavasti suurempi osuus. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % -indikaattori ilmaisee niiden oppilaiden prosenttiosuuden, jotka ovat kokeneet fyysistä uhkaa vuoden aikana. Indikaattori on muodostettu kolmesta tekijästä: nuorelta on varastettu tai yritetty varastaa käyttämällä väkivaltaa tai uhkaamalla sillä, häntä on uhattu vahingoittaa tai hänen kimppuunsa on käyty fyysisesti vuoden aikana. 25 % / / Indikaattori 149. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, %. 15

107 Kokenut seksuaalista väkivaltaa -indikaattori ilmaisee niiden oppilaiden prosenttiosuuden, jotka ovat kokeneet seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti (indikaattori 15). Indikaattori on muodostettu kolmesta tekijästä: vastentahtoinen intiimi koskettelu, seksiin painostaminen tai pakottaminen, maksun tarjoaminen seksistä % / Indikaattori 15. Kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti, % Terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä vaativia tapaturmia koulussa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana kuvaa indikaattori 151 Lukuvuoden aikana sattunut tapaturma koulussa/ koulumatkalla, joka on vaatinut terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä, %. 16

108 3 % /29 21/ Indikaattori 151. Lukuvuoden aikana sattunut tapaturma koulussa/ koulumatkalla, joka on vaatinut terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä, % Peruskoulun luokkalaisten päihteiden käyttö ja riippuvuudet Päihteet ja riippuvuudet peruskoulun luokkalaisilla -aihealueeseen on koottu kouluterveyskyselyn tulokset nuorten tupakoinnista (indikaattori 152), alkoholinkäytöstä (indikaattori 153) sekä huumekokeiluista (indikaattori 154) % /29 21/ Indikaattori 152. Tupakoi päivittäin, % 17

109 2 % /29 21/ Indikaattori 153. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 1 % /29 21/ Indikaattori 154. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 18

110 3 NUORTEN HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS Tässä katsauksessa nuoriksi lasketaan kaikki alle 26-vuotiaat. Suurimmassa osassa tämän luvun tilastoista nuoruus alkaa ammatillisen oppilaitoksen ja lukion 1. ja 2. vuosikurssista (noin 16 vuotta) ja päättyy 25 ikävuoteen. Poikkeuksena toimii osa luvun 3.6 poliisin tilastoista, joissa nuoriksi on laskettu 15-vuotiaatkin. 3.1 Ammatillisen oppilaitoksen ja lukion 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoiden kouluterveyskyselyn tuloksia Kouluterveyskysely kokoaa tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kouluterveyskyselyn tulokset tukevat nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävää työtä oppilaitoksissa ja kunnissa. Kyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Vertailukelpoisia tietoja on kerätty peruskouluissa vuodesta 1996, lukioissa vuodesta 1999 ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 28 alkaen. Koko maasta kyselyyn vastaa noin 2 nuorta. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 214.) Toisen asteen koulun 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoiden elinolot ja sosiaaliset ongelmat Vuosina 28/29 kouluterveyskyselyn avulla selvitettiin niiden lukio- ja ammattikouluopiskelijoiden prosenttiosuus kaikista lukio- ja ammattikouluopiskelijoista, kenen Perherakenne on jokin muu kuin ydinperhe, %. Ydinperheeksi tässä selvityksessä lasketaan perhe, jossa molemmat vanhemmat asuvat laps(i)ensa kanssa samassa taloudessa. Vuonna 213 samaa asiaa tarkasteltiin hieman eri valossa ja kouluterveyskyselyssä kysyttiin, keiden aikuisten kanssa nuori asuu. Kyselyn mukaan yhdessä molempien vanhempiensa kanssa asui ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista vuonna prosenttia kyselyyn vastanneista. Saman ikäisistä lukio-opiskelijoista molempien vanhempien kanssa yhdessä asui 7 prosenttia. Indikaattori 167 yhdistää molemmat kysymykset ja osoittaa niiden opiskelijoiden prosenttiosuuden, jotka eivät asu yhdessä molempien vanhempien kanssa eli keiden perherakenne on jokin muu kuin ydinperhe. 19

111 Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu 28/ Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- Koko maa Indikaattori 155. Perherakenne muu kuin ydinperhe, % Lukion ja ammattikoulun vuosikurssin opiskelijoiden suhteita heidän perheisiin voidaan tarkastella kouluterveyskyselyn Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % -sekä vanhemmat eivät aina tiedä nuoren viikonloppuiltojen viettopaikkaa, % -indikaattoreilla. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % -indikaattori osoittaa tilannetta, jossa nuori kokee, että hän ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- Koko maa 28/29 21/ Indikaattori 156. Keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa, % 11

112 Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu 28/29 21/ Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- Koko maa Indikaattori 157. Vanhemmat eivät aina tiedä nuoren viikonloppuiltojen viettopaikkaa, % Nuorten ystävyyssuhteita ja sosiaalisuutta mitataan ei yhtään läheistä ystävää, % -indikaattorilla. Toisen asteen koulun vuosikurssin opiskelijoista alle kymmenesosa kokee, ettei hänellä oli yhtäkään läheistä ystävää Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- Koko maa 28/29 21/ Indikaattori 158. Ei yhtään läheistä ystävää, % 111

113 3.1.2 Toisen asteen koulun 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoiden elintavat ja ravitsemus Nuorten elintavat ja ravitsemus -aihealueisiin on koottu kouluterveyskyselyn tulokset nuorten vapaa-ajan liikunnasta, ruutuajan käytöstä, nukkumisesta sekä ruokailutottumuksista ja kokemuksista kouluruokailusta. Harrastaa vähintään tunnin hengästyttävää liikuntaa viikossa, % -indikaattori ilmaisee niiden nuorten osuuden, jotka harrastavat hengästyttävää ja hikoiluttavaa liikuntaa vapaa-ajalla tavallisesti korkeintaan tunnin viikossa Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- 1 Keski- Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu 21/ Indikaattori 159. Harrastaa vähintään tunnin hengästyttävää liikuntaa viikossa, %. Ruutuaika, % -indikaattori ilmaisee niiden nuorten prosenttiosuuden, jotka käyttävät opiskelupäivinä vähintään neljä tuntia television katseluun, tietokoneen käyttöön sekä kännykkä- ja konsolipeleihin. 112

114 Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- 5 Koko maa Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Indikaattori 16. Ruutuaika, % 21/ Toisen asteen vuosikurssin opiskelijoiden nukkumista selvitettiin vuosina 28/29 ja 21/211 selvittämällä niiden nuorten prosenttiosuuden, jotka menevät nukkumaan koulupäivinä/opiskelupäivinä tavallisesti noin kello 23 jälkeen (indikaattori 161). Kysymystä muutettiin vuonna 213, jolloin tarkasteltiin sitä, kuinka moni nuorista kertoo nukkuvansa arkisin alle kahdeksan tuntia yössä (indikaattori 162) Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu 28/29 21/211 Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- Indikaattori 161. Menee tavallisesti arkisin nukkumaan kello 23 jälkeen, %. 113

115 Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- 2 1 Keski- Koko maa Lukio Ammattikoulu 213 Indikaattori 162. Nukkuu alle 8 tuntia yössä, % Toisen asteen koulun 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden aamiaistottumuksia kuvaa Ei syö aamiaista jokaisena aamuna opiskeluviikon aikana, % -indikaattori, joka ilmaisee niiden nuorten osuuden, jotka eivät syö aamupalaa jokaisena aamuna opiskeluviikon aikana. Kokemuksia ja suhtautumista kouluruokailuun taasen kuvaa Ei syö koululounasta päivittäin, % -indikaattori, joka ilmaisee niiden nuorten osuuden, jotka eivät syö koululounasta jokaisena koulupäivänä/opiskelupäivänä Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- Koko maa 28/29 21/ Indikaattori 163. Ei syö aamiaista jokaisena aamuna opiskeluviikon aikana, %. 114

116 Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu 21/ Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- Koko maa Indikaattori 164. Ei syö koululounasta päivittäin, % Toisen asteen koulun 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoiden fyysinen ja henkinen terveys Nuorten fyysinen ja henkinen terveys -aihealueeseen on koottu kouluterveyskyselyn tulokset nuorten koetusta terveydentilasta (indikaattori 165), oireista ja ylipainosta sekä yleisestä mielialasta, masentuneisuudesta ja koulu-uupumuksesta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- Koko maa 28/29 21/ Indikaattori 165. Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi, melko huonoksi tai erittäin huonoksi. 115

117 Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Kouluterveyskyselyn mukaan niska- ja hartiakivusta lähes päivittäin kärsii yli kolmannes (indikaattori 166), päänsärystä lähes päivittäin kärsii niin ikään lähes kolmannes (indikaattori 167) ja väsymyksestä (indikaattori 168) kärsii reilu kymmenesosa LSSAVIn alueen nuorista Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- Koko maa 28/29 21/ Indikaattori 166. Vähintään kerran viikossa niska- tai hartiakipuja puolen vuoden aikana, % Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- 28/29 21/ Indikaattori 167. Vähintään kerran viikossa päänsärkyä puolen vuoden aikana, %. 116

118 Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- Koko maa 28/29 21/ Indikaattori 168. Väsymystä tai heikotusta puolen vuoden aikana lähes päivittäin, %. Vähintään kaksi oiretta päivittäin -indikaattori ilmaisee niiden nuorten osuuden, jotka kokevat lähes päivittäin kahta seuraavista oireista: niska- tai hartiakivut, selän alaosan kivut, vatsakivut, jännittyneisyys tai hermostuneisuus, ärtyneisyys tai kiukunpurkaukset, vaikeudet päästä uneen tai heräileminen öisin, päänsärky, väsymys tai heikotus Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- Koko maa 28/29 21/ Indikaattori 169. Vähintään kaksi oiretta päivittäin, %. 117

119 Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Ylipainoisia, % -indikaattori kertoo niiden nuorten osuuden, joilla on painoindeksin (BMI) mukaan ylipainoa Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- Koko maa 28/29 21/ Indikaattori 17. Ylipainoisia, %. Henkisen hyvinvoinnin indikaattorit kuvaavat toisen asteen koulun vuosikurssin opiskelijoiden henkistä jaksamista arjessa. Tuntee masentuneisuutta, % -indikaattori ilmaisee niiden nuorten osuuden, joilla on mielialakyselyn (R-BDI) mukaan keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta. R- BDI poistettiin kouluterveyskyselyn lomakkeesta vuonna 213, jolloin se korvattiin Tuntee ahdistuneisuutta -indikaattorilla, joka ilmaisee niiden nuorten osuuden, joilla on kahden viime viikon aikana ollut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Tuntee koulu-uupumusta -indikaattori ilmaisee niiden nuorten osuuden, jotka kokevat uupumusasteista väsymystä, kyynistä asennetta työhön ja opintojen merkityksen vähentymistä sekä kyvyttömyyden ja riittämättömyyden tunnetta opiskelijana. 118

120 Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- 4 2 Keski- Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu 28/29 21/211 Indikaattori 171. Tuntee masentuneisuutta, % Pirkanmaa Keski-Suomi 6 7 Etelä- 4 2 Keski- Koko maa Lukio Ammattikoulu 213 Indikaattori 172. Tuntee ahdistuneisuutta, % 119

121 Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- Koko maa 28/29 21/ Indikaattori 173. Tuntee koulu-uupumusta, % Toisen asteen koulun 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoiden kouluolot Kouluolot-aihealueeseen on koottu kouluterveyskyselyn tulokset koulussa viihtymisestä, kouluympäristöstä, koulun työilmapiiristä, koulukiusaamisesta sekä oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuudesta, opiskelutaidoista ja poissaoloista. Toisen asteen koulun vuosikurssin opiskelijat viihtyvät pääsääntöisesti hyvin koulussa. Tämä ilmenee kouluterveyskyselyn Ei pidä yhtään koulunkäynnistä, % -ja Lintsannut ainakin kaksi kokonaista päivää lukukauden aikana, % - indikaattoreista. 12