JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Lukioiden työpajat Kimmo Vähäjylkkä Susanna Harvio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Lukioiden työpajat 16.-17.3.2011. Kimmo Vähäjylkkä Susanna Harvio"

Transkriptio

1 JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Lukioiden työpajat Kimmo Vähäjylkkä Susanna Harvio

2 TYÖPAJAN SISÄLTÖ Mitä Järvi-Pohjanmaan yhteisellä maankäytöllä tavoitellaan? (kaavoituspäällikkö Heikki Joensuu) Alueidenkäytön suunnitelman sisältö ja toteutustapa (Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy) Järvi-Pohjanmaan kehittämisedellytykset, tilastot ja kartat (Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy) Työskentelyä teemaryhmissä: Pysyvä asuminen Vapaa-ajan asuminen Työpaikat Matkailutoiminta Julkiset palvelut Kauppa ja muut yksityiset palvelut Liikenne ja liikkuminen Harrastukset ja vapaa-aika Työryhmien tulosten esittäminen Yhteenveto tuloksista 2

3 JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Sisältö ja toteutustapa

4 Mistä alueidenkäytön suunnitelmassa on kyse? Tavoitteena muodostaa strateginen suunnitelma tulevan maankäytön raamiksi Hyväksytään kunkin kunnan valtuustossa Määritellään muuttuva maankäyttö, mm. taajamarakenne, sen laajenemisalueet, tiivistettävät alueet, työpaikka-, liikerakentamisen- ja asuntorakentamisen kasvualueet, uusiutuvan energiatuotannon mahdolliset tuotantoalueet, matkailun kehittämisalueet ja verkostot sekä keskeiset virkistys- ja suojelutarpeet Otetaan kantaa mm. kaupan suuryksiköiden sijoittumismahdollisuuksiin, liikennejärjestelmän periaatteisiin, matkailun kehittymisedellytyksiin, virkistysalueverkkoon sekä hajarakentamisen periaatteisiin Suunnitelma pohjautuu Järvi-Pohjanmaan kuntien yhteiseen visioon alueen kehittymisestä Tavoitteet, rakennemallivaihtoehdot ja toteuttamisohjelma laaditaan niin, että kaikki suunnitteluosapuolet voivat sitoutua siihen tuloksena muodostuu toimiva yhteistyön malli tuleviin kaavahankkeisiin ja muuhun alueen kehittämiseen Tavoitteena on tuottaa havainnollinen esitystapa maankäytön periaatteista ja tulevasta aluerakenteesta Avoin ja vuorovaikutteinen prosessi

5 Järvi-Pohjanmaan alueidenkäytön suunnitelma 2030 PROSESSI-, AIKATAULU- JA VUOROVAIKUTUSKAAVIO Väliraportti, vaihtoehdon valinta Loppuraportti Työvaihe LÄHTÖTIE- TOVAIHE VISIO- JA TAVOITE- VAIHE RAKENNEMALLIVAIHTO- EHDOT JA NIIDEN VERTAILU ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITELMAN LAATIMINEN HYVÄKSYMIS- VAIHE Sisältö ja tulokset - tiedonkeruu -analyysi - selvityskartat (paikkatieto) -kehitystrendit - alueen menestystekijät -visio ja tavoitekartta -tavoitepaneeli - vaihtoehtoisten mallien kuvaukset - rakennemallikartat - vertailumatriisi - rakennetarkastelu - suunnitelmaselostus - havainnollistaminen - vaikutusten arviointi - toimenpideohjelma -kuuleminen ja palaute - käsittely ja hyväksyminen Vuorovaikutus ohjausryhmän kokous seminaari (1), workshopit (2) haastattelut tiedotus- / esittelytilaisuus projektipankki Aikataulu Teemme parempaa huomista.

6 JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Lähtökohdat ja kehittämisedellytykset

7 Taustalla globaaleja muutosaaltoja, megatrendejä Ilmastonmuutos lämpeneminen / jäähtyminen Kiina-Intia -ilmiö (tuotannollisten työpaikkojen karkaaminen) Väestön voimakas ikääntyminen Uhkia vai mahdollisuuksia? Hyvinvointiyhteiskunnan mureneminen Teknologinen kehitys (biopolttoaineet ym.) ja innovaatiot Väestökato ja nuorten poismuutto Kansainväliset muuttovirrat ja monikulttuurisuus Pysyviä vai lyhytkestoisia? Tulo- ja hyvinvointierojen kasvu (menestyjät ja häviäjät) Turvattomuuden ja pahoinvoinnin lisääntyminen, riskiyhteiskunta Työvoiman saatavuus avaintoimialoilla Toimintojen keskittyminen ja kaupungistuminen Energian niukkuus ja hintojen nousu Voidaanko vaikuttaa paikallistasolla? Elämyskulttuuri, ei-materiaalisten henkisten arvojen korostuminen Tuotantoyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan, aineeton talous 7

8 Paikallisen tason muutostekijöistä paikallisia menestystekijöitä Ikärakenteen heikkeneminen nuorten työllistyminen Järvi- Pohjanmaalle Kuntatalouden heikkeneminen uudet investoinnit ja veronmaksajat, taloudellisempi rakenne Kilpailu investoinneista houkuttelevien sijoittumiskohteiden tarjoaminen pääväylien varrelta ja taajamista Järvi-Pohjanmaan tulevaisuus Seudun yhdyskuntarakenne Osaamisen korostuminen osaavan työvoiman saatavuus seudulta Imagon merkityksen kasvu vetovoimainen ja houkutteleva asuin- ja elinympäristö Ympäristötekijöiden merkityksen kasvu ekologinen ja kestävä toimintatapa ja rakenne Paikan merkityksen ja saavutettavuuden korostuminen tehokkaat valtatieyhteydet 8

9 Väestökehitys Järvi-Pohjanmaan väestö kasvoi vuoteen 1992 saakka, lähes asukkaaseen Vuonna 2009 Järvi- Pohjanmaan alueella asui asukasta. Trendiennusteen mukaan väestö vähenee reilulla tuhannella asukkaalla vuoteen 2020 mennessä ja vuoteen 2030 mennessä asukkaalla Omavaraislaskelman (kehitys, josta muuttoliike poistettu) perusteella väestö ei lähtisi vähenemään vaan hiukan jopa kasvamaan nykytilanteesta Järvi-Pohjanmaa: Väestön kehitys ja ennusteet Haasteena muuttoliikkeen kääntäminen positiiviseksi Mennyt, kaupunki ja mk yht. Trendiennuste Omavaraislaskelma Kohderyhmänä lapsiperheet ja parhaassa työiässä oleva väestö 9

10 Väestön sijoittuminen Vimpelissä (3302 asukasta v. 2009) väestö on keskittynyt keskustan alueelle sekä Lappajärven itärannalle ja Sääksjärven rannalle Soinissa (2 429 asukasta) aluerakenteen keskusverkoston muodostavat kuntakeskus sekä kylät, joista suurimpia ovat Vuorenmaa, Laasala, Parviainen, Kukonkylä ja Hautakylä Alajärvellä ( asukasta v. 2009) väestö on sijoittunut kaupungin keskusta-alueelle, Lehtimäen kuntakeskukseen sekä jokien varsille (Kuva: FCG, Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 selvitys, Tiedot YKR ) (Asutus ja peltoalueet. Kuva: Tampereen teknillinen yliopisto, Etelä-Pohjanmaan rakennemallin esiselvitys 2010) 10

11 Kokonaisnettomuutto Muuttoliike Vuosina 1989 ja 1990 Järvi- Pohjanmaan alueella tulomuutto oli suurempi kuin lähtömuutto, mutta sen jälkeen alue on kokenut muuttotappiota. Muuttotappio oli huipussaan luvun vaihteessa, erityisesti vuosina 2001 ja 2002 Vuonna 2004 muuttotappio oli ainoastaan 54 henkeä ja Vimpeli sai jopa muuttovoittoa Eniten muuttotappiota on kokenut Alajärven kaupunki, joka on menettänyt vuosien lähes 2000 asukasta (Soinissa hieman yli 500 asukasta ja Vimpelissä hieman yli 400 asukasta) Nettomuutto Järvi-Pohjanmaalla

12 Ikärakenne Ikärakenne muuttuu: lasten ja nuorten osuus säilyy ennallaan, työikäisten osuus vähenee ja vanhusten osuus koko väestöstä kasvaa Vuonna 2030 Järvi-Pohjanmaan väestöstä alle 15-vuotiaita ennustetaan olevan n. 300 vähemmän kuin nyt Yli 65-vuotiaita ennustetaan vuonna 2030 Järvi-Pohjanmaalla olevan lähes enemmän kuin tällä hetkellä Vuoteen 2030 mennessä työikäisen väestön (15-64-vuotiaiden) määrä vähenee n hengellä Tuloksena huoltosuhde (huoltajien ja huollettavien välinen suhde) heikkenee Tämä näkyy palvelujen käytön tarpeissa Järvi-Pohjanmaan väestöllisenä haasteena on muuttoliikkeen hallinta niin, että työikäisiä saataisiin jäämään tai muuttamaan alueelle Vanhuksille suunnattujen palvelujen kysyntä kasvaa Ikärakenne ja kehitysennuste Järvi-Pohjanmaalla

13 (työpaikkaomavaraisuus %) Työpaikat ja työttömyys Työpaikkaomavaraisuus kuvaa kunnassa tai muulla alueella sijaitsevien työpaikkojen lukumäärän suhdetta alueella asuvaan työlliseen työvoimaan Työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2008 Alajärvellä 88 % Soinissa 99 % Vimpelissä 84 % Järvi-Pohjanmaan alue on hyvin työpaikkaomavarainen, sillä Järvi- Pohjanmaan työllisistä vain 2,5 % kävi töissä Järvi-Pohjanmaan ulkopuolella Joulukuun 2010 lopussa Järviseudun seutukunnassa (ml. Lappajärvi ja Evijärvi) työttömyysaste oli 13,8 % (Alajärvi 14,5 %, Soini 16,9 % ja Vimpeli 13,3 %) Työpaikkaomavaraisuus Järvi-Pohjanmaalla Alajärvi Soini Vimpeli Järvi- Pohjanmaa Vähäinen pendelöinti, alentunut työttömyys ja negatiivinen muuttotase voivat aiheuttaa työvoiman saatavuuteen liittyviä ongelmia tulevaisuudessa (mistä jatkajat yrityksiin?) 13

14 Asuminen 7000 Asuntokunnat talotyypin mukaan Järvi-Pohjanmaalla vuosina Järvi-Pohjanmaalle ominaista on pien- ja rivitalovaltaisuus Pientalovaltaisin kunta oli Vimpeli, jossa 85 % asuntokunnista asui pientaloissa vuonna 2009 Soinin kunnassa pientaloissa asuvia oli 76,5 %, kerrostaloissa asuvia ei ole Alajärvellä pientaloissa asui 76 %, rivitaloissa 15 %, kerrostaloissa 5 % Kaikki talotyypit Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu tai tuntematon Haasteena monipuolisten ja houkuttelevien asuinmahdollisuuksien tarjoaminen asumista kaupunkiympäristöistä maaseudun rauhaan 14

15 Loma-asuminen Järvi-Pohjanmaalla on melko vähän kesämökkejä, vuonna 2007 kesämökkejä tilastoitiin olevan alueella Eniten kesämökkejä on Alajärvellä Syy kesämökkien vähyyteen on pysyvä asutus järvien rannoilla ja rannikon läheisyys Maaseudun tyhjät asunnot voidaan muuttaa myös kesämökeiksi (suurin osa edelleen talviasuttavia) Kesämökit Järvi-Pohjanmaalla vuosina Järvipohjanmaa Alajärvi Soini Vimpeli 15

16 Työpaikat ja niiden sijainti (Kuva: FCG, Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 selvitys, Tiedot YKR ) Alajärven kaupungin osaamiskeskittymät ovat alumiini- ja hirsitaloteollisuudessa. Suurimpia yrityksiä Honkarakenne Oyj, Finnlamelli Oy, Mäkelä Alu Oy, Rautaruukki Oyj ja Mylly-Ahon Saha Oy Vimpelin yrityselämän lippulaiva on Ruukin Vimpelin tehtaat, lukumäärällisesti suurin osa yrityksistä kuuluu henkilöstöltään ja liikevaihdoltaan pienyritysten luokkaan. Rannilanmäen teollisuusalueelle on muodostunut paikallinen teollisuuskeskittymä Soinin kunnan elinkeinotoiminnan rungon muodostaa puuteollisuus ja sitä tukeva toiminta. Kuninkaanjoen Yrityslaakson teollisuusalue on puualan yritystoiminnan keskus, jonne on sijoittunut myös kunnan suurin yritys Oy Kohiwood Ltd Teollisuusalueiden verkosto. enintään 30km:n säteellä toisistaan olevat kohteet yhdistetty viivalla. Maakuntakaavaan merkityt teollisuuden kehittämisalueet on ympyröity punaisella (Etelä- Pohjanmaan rakennemallin esiselvitys 2010) 16

17 Kaupan palvelut Järvi-Pohjanmaalta puuttuu ostosvirtoja laajasti keräävä, vetovoimainen kauppakeskus Alajärvellä on alueen keskuksena melko kattava päivittäis- ja erikoistavarakauppojen sekä muiden palvelujen verkosto. Lähialueen alakeskusten tarjonta on huomattavasti suppeampaa Erikoistavaran ostovirroista Alajärvi kilpailee Seinäjoen (68 km), Lapuan (46 km), Kyyjärven (42 km, kauppakeskus Paletti) ja Tuurin (70 km, Kyläkauppa Keskinen Oy) kanssa Kartta (Kuva ja PT-tiedot: FCG, Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 selvitys, Tiedot YKR ) 17

18 Julkiset palvelut Koulut Lukiot Alajärvellä ja Vimpelissä Ammatillista koulutusta Alajärvellä Perusopetus Alajärvellä: Alakylän, Hoiskon, Levijoen, Luoma-ahon, Menkijärven, Myllykankaan, Paalijärven, Paavolan, Taimelan, Uusikylän, Ylikylän koulut sekä Alajärven yläaste Perusopetus Soinissa: Hautakylän ja koulut Laasalan sekä Soinin yhtenäiskoulu Perusopetus Vimpelissä: Aapiskujan, Rantakylän ja Sääksjärven koulut sekä Vimpelin yhteiskoulu Terveyskeskukset, sairaalat Järviseudun terveyskeskus, toimipisteet Alajärvellä ja Vimpelissä, lääkärivastaanotto Soinissa ja Lehtimäellä Järviseudun sairaala Vimpeli Seinäjoen keskussairaala Kirjastot Alajärvellä, Lehtimäellä, Soinissa ja Vimpelissä Päiväkodit Alajärvi: 3 päiväkotia, 9 ryhmäperhepäiväkotia Soini: 1 päiväkoti, 1 ryhmäperhepäiväkoti Vimpeli: 1 päiväkoti, 1 ryhmäperhepäiväkoti perhepäivähoito Vanhusten huolto Asumispalveluyksiköt: Alajärvellä 4, Lehtimäellä 2, Soinissa 1 ja Vimpelissä 4 Väestön vähetessä ja keskittyessä haasteena on peruspalvelujen tarjoaminen keskusten ulkopuolella Sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä (myös yksityiset palvelut) kasvaa ikärakenteen muutoksen myötä Vimpeli Alajärvi Soini (Kuva Liidea Oy Etelä-Pohjanmaan palvelutasoselvitys

19 Liikenne Liikenneverkko ja -yhteydet Alajärvi sijaitsee Sinisen Tien (valtatie 16) ja kantatien 68 (Virrat - Pietarsaari) risteyskohdassa. Etäisyydet Alajärveltä Seinäjoelle 68 km Vaasaan 126 km Jyväskylään 161 km Lähin lentokenttä Seinäjoen lentoasema Lähin rautatieasema Seinäjoella Etäisyys maakuntakeskuksiin varsin suuri, yhteydet valtatieyhteyksiä myöten nopeat (Kuva SITO, Etelä-Pohjanmaan valta- ja kantateiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys 2010) 19

20 Liikenne Järvi-Pohjanmaalla suurimmat liikennevirrat keskittyvät Alajärven kaupungin alueelle valtatie 16 varrelle sekä valtatie 16 risteyksestä Kantatie 68:lle Alajärveltä Vimpelin keskustaan Työmatkaliikenne (pendelöinti) on Järvi-Pohjanmaan kuntien välillä vilkasta, mutta hyvin vähäistä alueen ulkopuolelle ja alueen ulkopuolelta Nykytilanteen liikennemäärät 2009 VIM PELI SOINI Päätieverkon hyvä välityskyky ja liikenneturvallisuus on tärkeää Risteysalueet tärkeitä elinkeinoelämän sijoittumiskohteita (niin ettei keskustojen elinvoimaisuus kärsi) (Kuva SITO, Etelä-Pohjanmaan valta- ja kantateiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys 2010, muutoksin) 20

21 Matkailu- ja virkistyskohteet Alajärvi: Alvar Aallon arkkitehtuuri Nelimarkka-museo Punaisen tuvan viinitila Tulivuorikeskus Valkealammen matkailualue SF-Caravan Koivulehto Vimpeli: Lappajärven meteoriittijärvi ja Lakeaharjun laskettelu- ja vapaa-ajankeskus Vimpelin pyöreä kirkko Suksitehdas- ja pesäpallomuseo Lakiksen loma-asunnot Soini: Monipuoliset ulkoilureitit, kuten Kuninkaanpolku Vuorenmaan hiihtokeskus Hankajärven leirintä ja majoitus (Kuva Vimpelin internetsivut) (Kuva Soinin internetsivut) Matkailukohteiden verkosto. Kartalla enintään 15km:n säteellä toisistaan olevat kohteet on yhdistetty vahvalla viivalla, heikommat yhteydet ohuella viivalla. Nämä voivat muodostaa matkailuklustereita. Ylimaakunnalliset kohteet on korostettu vaalean vihreällä (mm. Powerpark, Simpsiö, Kuortaneen urheiluopisto, Tuurin kyläkauppa, Ähtärin eläinpuisto, Kivitippu) (Asutus ja peltoalueet. Kuva ja teksti: Tampereen teknillinen yliopisto, Etelä-Pohjanmaan rakennemallin esiselvitys 2010) 21

22 Reitistöt Soini Kuninkaanpuisto 7 km Kuninkaanpolku 10 km Arpaisten reitti 27 km Motti-Milian lenkki 18 km Vimpeli Vatpakan hiihtomaja, josta hiihtoladut mm. Lakeaharjulle ja Alajärven puolelle Luoma-ahon kylään Matkailu on Järvi-Pohjanmaalla hyödyntämätön mahdollisuus Vetovoimaiset ja kansallisesti tunnetut kohteet puuttuvat, edellytyksiä kehittämiseen on Reitistöjen tulee palvella sekä matkailijoita että kuntien asukkaita Reitit matkailutoiminnan tukena Alajärvi Pyhävuori - Lakeaharju patikkareitti Keskustan valaistu kuntorata 2,8 km Ukonmäki 15 km Alajärven ympärilatu 18 km Kalliojärven hiihtolatu 13 km 22

23 Maakuntakaavan ohjaava vaikutus Maaseudun kehittämisen kohdealueet Virkistys ja matkailukohteita Maakuntakaava hyväksytty v Strategioilla luodaan sisältöä seuraaviin maakuntakaavoihin (niiden tavoitteisiin) Tieliikenteen yhteystarve Vähittäiskaupan suuryksikkö Merkittävästi parannettava tieosuus Matkailun vetovoima-alueet Taajamatoimintojen alueet Ohjeellinen ulkoilureitti 23

24 Suunnitteluun vaikuttavat keskeisesti alueen ja kuntien visiot sekä erilaiset kehittämisstrategiat Järvi-Pohjanmaan VISIO VETOVOIMAINEN Järvi-Pohjanmaa on tunnettu ja arvostettu yhteistoiminnastaan. MENESTYVÄT JA KASVAVAT YRITYKSET houkuttelevat alueelle UUTTA TYÖVOIMAA ja LISÄÄVÄT ELINVOIMAISUUTTA. Yhteistyö ja UUDET INNOVATIIVISET RATKAISUT mahdollistavat tulevaisuuden haasteista selviytymisen ja laadukkaat palvelut. Muut suunnitelmat: Alajärven seudun elinkeinostrategia 2013 Alajärven kaupungin palvelustrategia Etelä-Pohjanmaan liikenneselvitys Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 selvitys Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen strategia Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys 24

25 Yhteenveto ja tulevaisuuden haasteet Väestö ja sen muutokset Alajärvellä muodostunut yhtenäinen asumisen nauha, muuten pistemäisesti Väestö tulee ennusteen mukaan vähenemään vuoteen 2030 paljon (lähes asukasta) Haasteena muuttoliikkeen hallinta työikäisen väestön pysyminen alueella Vanhusväestön kasvava osuus palvelutarpeet otettava huomioon Työpaikat ja elinkeinoelämä Nykyisten työpaikka-alueiden kehittyminen ja laajeneminen Uusien yritysten sijoittuminen Järvi-Pohjanmaalle Työpaikka-alueiden riittävyys / yritystonttitarjonta Asuminen Keskustojen yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Monipuolisten asumismahdollisuuksien tarjoaminen Koko alueen säilyminen vetovoimaisena ja viihtyisänä 25

26 Yhteenveto ja tulevaisuuden haasteet Palvelujen saatavuus ja kattavuus Ostovoiman siirtymä pois alueelta Alajärvellä lähes puolet (43 %) Etäisyydet maakuntakeskuksiin pitkät pitää yllä monipuolista palvelutarjontaa Vetovoimainen kaupallinen kohde / keskusta? Liikenne Haasteena liikennepalvelujen järjestäminen kattavasti koko alueelta, työssäkäyntiyhteydet tärkeitä keskusten välillä Poikittainen liikenne vilkkaampaa läpikulkuliikennettä läpikulkuliikenteen tuomat mahdollisuudet Tärkeää kehittää yhteyksiä maakuntakeskuksiin (Seinäjoen rautatieasemalle) Matkailu ja virkistys Alueella on matkailullisesti kiinnostavia alueita (kulttuuriympäristöt, maisema) Haasteena alueiden matkailullinen hyödyntäminen, matkailuinfran puuttuminen Virkistys- ja matkailualueiden kehittäminen verkostona, kuntarajat ylittävästi Tulisi profiloitua selkeämmin Järvi-Pohjanmaan matkailualueena 26

27 JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Työryhmätyöskentely

28 Miksi nuoret mukaan? Ollaan rakentamassa tulevaisuutta Järvi-Pohjanmaan nuorille Missä olet ja millainen elämäntilanteesi on vajaan 20 vuoden kuluttua, tavoitevuonna 2030? Hyviä kokemuksia nuorten osallistumisesta ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisestä Rovaniemen alueidenkäytön strategia Lapuan alueidenkäytön strategia Jämsä Jyväskylä Äänekoski kehittämisvyöhyke Eri osapuolilla toisiaan täydentäviä näkemyksiä Päättäjät Yrittäjät, elinkeinoelämä Kuntalaiset, nuoret Oppimisprosessi Strategia / kehityskuva päätöksenteko kaavoitus päätöksenteko rakentaminen 28

29 Toteutus Kokoontuminen työryhmiin: 1. asuminen (pysyvä asuminen ja loma-asuminen) 2. maatalous 3. teollisuus 4. kuntien tarjoamat palvelut (kouluverkko, sosiaali- ja terveyspalvelut jne.) 5. kauppa ja muut yksityiset palvelut 6. matkailu- ja kulttuuripalvelut 7. liikenne (liikennepalvelut ja liikenneväylät) 8. virkistys, vapaa-aika ja harrastukset 9. energiatuotanto (turvetuotanto, tuulienergia ym.) Valitkaa työryhmälle puheenjohtaja ja sihteeri Tehkää valiten, keskustellen ja ideoiden TEHTÄVÄ 1 (Järvi-Pohjanmaan menestyksen avaimet ) Tehkää TEHTÄVÄ 2 (keskeisten teemaan liittyvien kehittämiskohteiden ideointi) Tehkää TEHTÄVÄ 3 (karttatehtävä, ideoitujen maankäytön kehittämiskohteiden sijoittaminen kartalle) Valitkaa työryhmistä henkilöt esittämään (ja perustelemaan) työryhmän tulokset 29

30 Työryhmätyöskentely Millä eväillä Järvi-Pohjanmaa menestyy tulevaisuudessa? Valitkaa työryhmässä seuraavista 3 tärkeintä menestyksen avainta : Ikääntyvän väestön hyvinvointi turvataan mm. lähipalvelut säilyttämällä Hyvinvointi- ja muita palveluja rakennetaan erityisesti nuorille Lapsiperheiden palvelut turvataan Liikkumistarve minimoidaan (asuminen, palvelut ja työpaikat lähekkäin, sekoittuneet toiminnot) Seudulla tarjotaan monipuolisia asumisen mahdollisuuksia eri elämäntilanteisiin Rakennetaan tehokkaasti toimiva, palveleva ja kannattava joukkoliikenne Seudun pääteitä kehitetään turvallisiksi ja nopeiksi suurempiin keskuksiin johtaviksi valtateiksi Yrityksille tarjotaan houkuttelevia sijoittumisalueita pääteiden liittymiin Yritystoimintaa ohjataan suurimpien taajamien palvelujen läheisyyteen Järvien rantoja hyödynnetään asumisessa nykyistä huomattavasti enemmän Keskusta- ja taajama-asumista kehittämällä turvataan hyvä palvelutaso Alajärven keskustaan tiivistetään ja rakennetaan kaupunkimaisena keskuksena Soinin ja Vimpelin keskustoja kehitetään monipuolisten palvelujen taajamina Kyliä kehitetään voimakkaasti ja niiden peruspalveluvarustus turvataan Järvi-Pohjanmaalla tarjotaan väljää maaseutuasumista ja suuria tontteja Kevyen liikenteen verkosto rakennetaan yhdistämään kaikki seudun keskukset Kaikilta asuinalueilta rakennetaan sujuvat yhteydet lähivirkistysalueille ja vesistöjen ääreen Muodostakaa työryhmässä edellisten lisäksi 2 uutta Järvi-Pohjanmaan menestyksen avainta 30

31 Työryhmätyöskentely Työryhmän teema: TEHTÄVÄ 1. Työryhmän valitsemat Järvi-Pohjanmaan menestyksen avaimet (1-3 listalta, 4-5 ryhmän ideoimaa):

32 Työryhmätyöskentely Työryhmän teema: TEHTÄVÄ 2. Ideoikaa valittujen menestystekijöiden pohjalta TAI niiden ulkopuolelta omaan teemaanne liittyviä konkreettisia kehittämistoimenpiteitä. Mitkä asiat Järvi-Pohjanmaalla tulisi laittaa kuntoon? Valitkaa ideoista kolme tärkeintä toimenpidettä (äänestäkää tarvittaessa) TOP 3 -kehittämistoimenpiteet

33 Työryhmätyöskentely TEHTÄVÄ 3. Merkitkää kartalle kehittämistoimenpiteet Mille alueille ne kohdistuvat? Mitä vaikutuksia toimenpiteillä on? Voitte kirjoittaa ja piirtää karttaan 33

JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITELMA TAVOITERAPORTTI 29.4.2010

JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITELMA TAVOITERAPORTTI 29.4.2010 JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITELMA TAVOITERAPORTTI 29.4.2010 Tavoiteraportin sisältö Valtakunnan tavoitteet A Tavoitteiden taustalla: megatrendit ja paikalliset muutostekijät Muut tavoitteet VAT

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN 1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen

Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen Laukaan kunta 3.11.2015 Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 18.5.2015 126 asettaa

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutufoorumi 4.5.2016 Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus 1 ESITYKSEN RAKENNE Yleiskaavan vaiheet, käsittely- ja päätöksentekoprosessi ja aikataulu

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Tietopalvelu Liiteri. Kari Oinonen, SYKE

Tietopalvelu Liiteri. Kari Oinonen, SYKE Tietopalvelu Liiteri Kari Oinonen, SYKE 29.10.2014 Mikä Liiteri on Tietopalvelu, jonka avulla viranomaiset ja yritykset voivat hoitaa maankäytön suunnitteluun ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tehtäviä

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Strategian toteutus

Strategian toteutus Strategian toteutus 2004-2006 PROSESSI Rovaniemen maalaiskunnan ja Rovaniemen kaupungin yhdistyessä toteutettu projekti Toteutus vuosina 2004 2006 Runsas vuorovaikutus mm. asukaskuulemisten kautta (kyläkierrokset)

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 ALOITUSVAIHEEN YLEISÖTILAISUUS 27.8.2014 STRATEGINEN YLEISKAAVA NÄYTTÄÄ KEHITYKSEN SUUNNAN MUTTA EI YKSITYISKOHTAISIA MAANKÄYTÖN RATKAISUJA = KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGISET

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II tilaa, valoa ja pohjoista voimaa Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava - tarkistaminen aloitettu 2011 Uuden Oulun yleiskaava - laatiminen aloitettu 2011 Oulun seudun kuntien yhteinen yleiskaava - lainvoima

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurilautakunnan lausunnosta Asukkaiden näkökulmasta Matotyön vaikutus heijastuu nopeimmin lakisääteisten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen

Lisätiedot

uhka vai mahdollisuus?

uhka vai mahdollisuus? ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIA

ROVANIEMEN ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIA ROVANIEMEN ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIA Strategian päivitys Rovaniemen valtuustoseminaari 19.-20.3.2012 Kimmo Vähäjylkkä AIRIX Ympäristö Oy 2 TAUSTA Strategian toteutus 2004-2006 PROSESSI Rovaniemen maalaiskunnan

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS. Rakenneyleiskaava 2016

ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS. Rakenneyleiskaava 2016 ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS Rakenneyleiskaava 2016 VALITTU RAKENNEMALLI Uuden Äänekosken tuleva aluerakenne rakenneyleiskaava 2016 on muodostettu vaihtoehtoisten rakennemallien ja niiden vertailun

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit 18.3.29 1 RAKENNEMALLIT 1.1 YLEISTÄ Rakennemalleilla tutkitaan aluerakenteen osien keskinäistä vuorovaikutusta, yhdistelmien toimintaa

Lisätiedot

17.00 tilaisuuden avaus, Anna Helminen, kaupunginhallituksen pj, Imatra

17.00 tilaisuuden avaus, Anna Helminen, kaupunginhallituksen pj, Imatra OHJELMA 16.30 kahvit ja suolapala 17.00 tilaisuuden avaus, Anna Helminen, kaupunginhallituksen pj, Imatra 17.10 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys, kuntajakoselvittäjät Aija Tuimala ja Taina Ketola 17.40

Lisätiedot

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestö ja työpaikat suunnitetyö. Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.

Lisätiedot

Asumisen suunnittelun työkalu, Kassu2. Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus, Yhdyskuntien uudistaminen -laivaseminaari, 5.11.

Asumisen suunnittelun työkalu, Kassu2. Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus, Yhdyskuntien uudistaminen -laivaseminaari, 5.11. Asumisen suunnittelun työkalu, Kassu2 Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus, Yhdyskuntien uudistaminen -laivaseminaari, 5.11.2015 Tausta ARAn kehitystyö 2010- Selvitys kuntien asumisen suunnittelusta

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1.

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1. 1/7 LIITE A Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 29.4.2014, 5.1.2015, 9.1.2016 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa 111-115, Ala-Ähtävä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599417201404 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun 20X0 sopimus

Jyväskylän seudun 20X0 sopimus Jyväskylän seudun 20X0 sopimus sopimusluonnos 3.11.2010 Sopimuksen tavoitteet ja sisältö Sopimus koskee Jyväskylän seudun kuntia: Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599414201601 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin

Lisätiedot

Rakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti

Rakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti Rakokiven liikekeskus Nastolan kaavailta 13.10.2016 Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti Rakokiven liikekeskuksen kehittäminen Kauppakaari Kirkonkylä Rakokivi VILLÄHTEEN ASEMA n. 15 000 asukasta Villähde,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina henkilöä 1 Sipoon väestönkasvu 1995-215 5 1995 2 25 21 215-5 -1-1 5-2 Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina VÄESTÖNKASVU Sipoossa asui 19 399 henkilöä 31.12.215. Väestö kasvoi 1,9 prosentilla

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot