JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Lukioiden työpajat Kimmo Vähäjylkkä Susanna Harvio

Transkriptio

1 JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Lukioiden työpajat Kimmo Vähäjylkkä Susanna Harvio

2 TYÖPAJAN SISÄLTÖ Mitä Järvi-Pohjanmaan yhteisellä maankäytöllä tavoitellaan? (kaavoituspäällikkö Heikki Joensuu) Alueidenkäytön suunnitelman sisältö ja toteutustapa (Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy) Järvi-Pohjanmaan kehittämisedellytykset, tilastot ja kartat (Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy) Työskentelyä teemaryhmissä: Pysyvä asuminen Vapaa-ajan asuminen Työpaikat Matkailutoiminta Julkiset palvelut Kauppa ja muut yksityiset palvelut Liikenne ja liikkuminen Harrastukset ja vapaa-aika Työryhmien tulosten esittäminen Yhteenveto tuloksista 2

3 JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Sisältö ja toteutustapa

4 Mistä alueidenkäytön suunnitelmassa on kyse? Tavoitteena muodostaa strateginen suunnitelma tulevan maankäytön raamiksi Hyväksytään kunkin kunnan valtuustossa Määritellään muuttuva maankäyttö, mm. taajamarakenne, sen laajenemisalueet, tiivistettävät alueet, työpaikka-, liikerakentamisen- ja asuntorakentamisen kasvualueet, uusiutuvan energiatuotannon mahdolliset tuotantoalueet, matkailun kehittämisalueet ja verkostot sekä keskeiset virkistys- ja suojelutarpeet Otetaan kantaa mm. kaupan suuryksiköiden sijoittumismahdollisuuksiin, liikennejärjestelmän periaatteisiin, matkailun kehittymisedellytyksiin, virkistysalueverkkoon sekä hajarakentamisen periaatteisiin Suunnitelma pohjautuu Järvi-Pohjanmaan kuntien yhteiseen visioon alueen kehittymisestä Tavoitteet, rakennemallivaihtoehdot ja toteuttamisohjelma laaditaan niin, että kaikki suunnitteluosapuolet voivat sitoutua siihen tuloksena muodostuu toimiva yhteistyön malli tuleviin kaavahankkeisiin ja muuhun alueen kehittämiseen Tavoitteena on tuottaa havainnollinen esitystapa maankäytön periaatteista ja tulevasta aluerakenteesta Avoin ja vuorovaikutteinen prosessi

5 Järvi-Pohjanmaan alueidenkäytön suunnitelma 2030 PROSESSI-, AIKATAULU- JA VUOROVAIKUTUSKAAVIO Väliraportti, vaihtoehdon valinta Loppuraportti Työvaihe LÄHTÖTIE- TOVAIHE VISIO- JA TAVOITE- VAIHE RAKENNEMALLIVAIHTO- EHDOT JA NIIDEN VERTAILU ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITELMAN LAATIMINEN HYVÄKSYMIS- VAIHE Sisältö ja tulokset - tiedonkeruu -analyysi - selvityskartat (paikkatieto) -kehitystrendit - alueen menestystekijät -visio ja tavoitekartta -tavoitepaneeli - vaihtoehtoisten mallien kuvaukset - rakennemallikartat - vertailumatriisi - rakennetarkastelu - suunnitelmaselostus - havainnollistaminen - vaikutusten arviointi - toimenpideohjelma -kuuleminen ja palaute - käsittely ja hyväksyminen Vuorovaikutus ohjausryhmän kokous seminaari (1), workshopit (2) haastattelut tiedotus- / esittelytilaisuus projektipankki Aikataulu Teemme parempaa huomista.

6 JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Lähtökohdat ja kehittämisedellytykset

7 Taustalla globaaleja muutosaaltoja, megatrendejä Ilmastonmuutos lämpeneminen / jäähtyminen Kiina-Intia -ilmiö (tuotannollisten työpaikkojen karkaaminen) Väestön voimakas ikääntyminen Uhkia vai mahdollisuuksia? Hyvinvointiyhteiskunnan mureneminen Teknologinen kehitys (biopolttoaineet ym.) ja innovaatiot Väestökato ja nuorten poismuutto Kansainväliset muuttovirrat ja monikulttuurisuus Pysyviä vai lyhytkestoisia? Tulo- ja hyvinvointierojen kasvu (menestyjät ja häviäjät) Turvattomuuden ja pahoinvoinnin lisääntyminen, riskiyhteiskunta Työvoiman saatavuus avaintoimialoilla Toimintojen keskittyminen ja kaupungistuminen Energian niukkuus ja hintojen nousu Voidaanko vaikuttaa paikallistasolla? Elämyskulttuuri, ei-materiaalisten henkisten arvojen korostuminen Tuotantoyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan, aineeton talous 7

8 Paikallisen tason muutostekijöistä paikallisia menestystekijöitä Ikärakenteen heikkeneminen nuorten työllistyminen Järvi- Pohjanmaalle Kuntatalouden heikkeneminen uudet investoinnit ja veronmaksajat, taloudellisempi rakenne Kilpailu investoinneista houkuttelevien sijoittumiskohteiden tarjoaminen pääväylien varrelta ja taajamista Järvi-Pohjanmaan tulevaisuus Seudun yhdyskuntarakenne Osaamisen korostuminen osaavan työvoiman saatavuus seudulta Imagon merkityksen kasvu vetovoimainen ja houkutteleva asuin- ja elinympäristö Ympäristötekijöiden merkityksen kasvu ekologinen ja kestävä toimintatapa ja rakenne Paikan merkityksen ja saavutettavuuden korostuminen tehokkaat valtatieyhteydet 8

9 Väestökehitys Järvi-Pohjanmaan väestö kasvoi vuoteen 1992 saakka, lähes asukkaaseen Vuonna 2009 Järvi- Pohjanmaan alueella asui asukasta. Trendiennusteen mukaan väestö vähenee reilulla tuhannella asukkaalla vuoteen 2020 mennessä ja vuoteen 2030 mennessä asukkaalla Omavaraislaskelman (kehitys, josta muuttoliike poistettu) perusteella väestö ei lähtisi vähenemään vaan hiukan jopa kasvamaan nykytilanteesta Järvi-Pohjanmaa: Väestön kehitys ja ennusteet Haasteena muuttoliikkeen kääntäminen positiiviseksi Mennyt, kaupunki ja mk yht. Trendiennuste Omavaraislaskelma Kohderyhmänä lapsiperheet ja parhaassa työiässä oleva väestö 9

10 Väestön sijoittuminen Vimpelissä (3302 asukasta v. 2009) väestö on keskittynyt keskustan alueelle sekä Lappajärven itärannalle ja Sääksjärven rannalle Soinissa (2 429 asukasta) aluerakenteen keskusverkoston muodostavat kuntakeskus sekä kylät, joista suurimpia ovat Vuorenmaa, Laasala, Parviainen, Kukonkylä ja Hautakylä Alajärvellä ( asukasta v. 2009) väestö on sijoittunut kaupungin keskusta-alueelle, Lehtimäen kuntakeskukseen sekä jokien varsille (Kuva: FCG, Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 selvitys, Tiedot YKR ) (Asutus ja peltoalueet. Kuva: Tampereen teknillinen yliopisto, Etelä-Pohjanmaan rakennemallin esiselvitys 2010) 10

11 Kokonaisnettomuutto Muuttoliike Vuosina 1989 ja 1990 Järvi- Pohjanmaan alueella tulomuutto oli suurempi kuin lähtömuutto, mutta sen jälkeen alue on kokenut muuttotappiota. Muuttotappio oli huipussaan luvun vaihteessa, erityisesti vuosina 2001 ja 2002 Vuonna 2004 muuttotappio oli ainoastaan 54 henkeä ja Vimpeli sai jopa muuttovoittoa Eniten muuttotappiota on kokenut Alajärven kaupunki, joka on menettänyt vuosien lähes 2000 asukasta (Soinissa hieman yli 500 asukasta ja Vimpelissä hieman yli 400 asukasta) Nettomuutto Järvi-Pohjanmaalla

12 Ikärakenne Ikärakenne muuttuu: lasten ja nuorten osuus säilyy ennallaan, työikäisten osuus vähenee ja vanhusten osuus koko väestöstä kasvaa Vuonna 2030 Järvi-Pohjanmaan väestöstä alle 15-vuotiaita ennustetaan olevan n. 300 vähemmän kuin nyt Yli 65-vuotiaita ennustetaan vuonna 2030 Järvi-Pohjanmaalla olevan lähes enemmän kuin tällä hetkellä Vuoteen 2030 mennessä työikäisen väestön (15-64-vuotiaiden) määrä vähenee n hengellä Tuloksena huoltosuhde (huoltajien ja huollettavien välinen suhde) heikkenee Tämä näkyy palvelujen käytön tarpeissa Järvi-Pohjanmaan väestöllisenä haasteena on muuttoliikkeen hallinta niin, että työikäisiä saataisiin jäämään tai muuttamaan alueelle Vanhuksille suunnattujen palvelujen kysyntä kasvaa Ikärakenne ja kehitysennuste Järvi-Pohjanmaalla

13 (työpaikkaomavaraisuus %) Työpaikat ja työttömyys Työpaikkaomavaraisuus kuvaa kunnassa tai muulla alueella sijaitsevien työpaikkojen lukumäärän suhdetta alueella asuvaan työlliseen työvoimaan Työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2008 Alajärvellä 88 % Soinissa 99 % Vimpelissä 84 % Järvi-Pohjanmaan alue on hyvin työpaikkaomavarainen, sillä Järvi- Pohjanmaan työllisistä vain 2,5 % kävi töissä Järvi-Pohjanmaan ulkopuolella Joulukuun 2010 lopussa Järviseudun seutukunnassa (ml. Lappajärvi ja Evijärvi) työttömyysaste oli 13,8 % (Alajärvi 14,5 %, Soini 16,9 % ja Vimpeli 13,3 %) Työpaikkaomavaraisuus Järvi-Pohjanmaalla Alajärvi Soini Vimpeli Järvi- Pohjanmaa Vähäinen pendelöinti, alentunut työttömyys ja negatiivinen muuttotase voivat aiheuttaa työvoiman saatavuuteen liittyviä ongelmia tulevaisuudessa (mistä jatkajat yrityksiin?) 13

14 Asuminen 7000 Asuntokunnat talotyypin mukaan Järvi-Pohjanmaalla vuosina Järvi-Pohjanmaalle ominaista on pien- ja rivitalovaltaisuus Pientalovaltaisin kunta oli Vimpeli, jossa 85 % asuntokunnista asui pientaloissa vuonna 2009 Soinin kunnassa pientaloissa asuvia oli 76,5 %, kerrostaloissa asuvia ei ole Alajärvellä pientaloissa asui 76 %, rivitaloissa 15 %, kerrostaloissa 5 % Kaikki talotyypit Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu tai tuntematon Haasteena monipuolisten ja houkuttelevien asuinmahdollisuuksien tarjoaminen asumista kaupunkiympäristöistä maaseudun rauhaan 14

15 Loma-asuminen Järvi-Pohjanmaalla on melko vähän kesämökkejä, vuonna 2007 kesämökkejä tilastoitiin olevan alueella Eniten kesämökkejä on Alajärvellä Syy kesämökkien vähyyteen on pysyvä asutus järvien rannoilla ja rannikon läheisyys Maaseudun tyhjät asunnot voidaan muuttaa myös kesämökeiksi (suurin osa edelleen talviasuttavia) Kesämökit Järvi-Pohjanmaalla vuosina Järvipohjanmaa Alajärvi Soini Vimpeli 15

16 Työpaikat ja niiden sijainti (Kuva: FCG, Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 selvitys, Tiedot YKR ) Alajärven kaupungin osaamiskeskittymät ovat alumiini- ja hirsitaloteollisuudessa. Suurimpia yrityksiä Honkarakenne Oyj, Finnlamelli Oy, Mäkelä Alu Oy, Rautaruukki Oyj ja Mylly-Ahon Saha Oy Vimpelin yrityselämän lippulaiva on Ruukin Vimpelin tehtaat, lukumäärällisesti suurin osa yrityksistä kuuluu henkilöstöltään ja liikevaihdoltaan pienyritysten luokkaan. Rannilanmäen teollisuusalueelle on muodostunut paikallinen teollisuuskeskittymä Soinin kunnan elinkeinotoiminnan rungon muodostaa puuteollisuus ja sitä tukeva toiminta. Kuninkaanjoen Yrityslaakson teollisuusalue on puualan yritystoiminnan keskus, jonne on sijoittunut myös kunnan suurin yritys Oy Kohiwood Ltd Teollisuusalueiden verkosto. enintään 30km:n säteellä toisistaan olevat kohteet yhdistetty viivalla. Maakuntakaavaan merkityt teollisuuden kehittämisalueet on ympyröity punaisella (Etelä- Pohjanmaan rakennemallin esiselvitys 2010) 16

17 Kaupan palvelut Järvi-Pohjanmaalta puuttuu ostosvirtoja laajasti keräävä, vetovoimainen kauppakeskus Alajärvellä on alueen keskuksena melko kattava päivittäis- ja erikoistavarakauppojen sekä muiden palvelujen verkosto. Lähialueen alakeskusten tarjonta on huomattavasti suppeampaa Erikoistavaran ostovirroista Alajärvi kilpailee Seinäjoen (68 km), Lapuan (46 km), Kyyjärven (42 km, kauppakeskus Paletti) ja Tuurin (70 km, Kyläkauppa Keskinen Oy) kanssa Kartta (Kuva ja PT-tiedot: FCG, Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 selvitys, Tiedot YKR ) 17

18 Julkiset palvelut Koulut Lukiot Alajärvellä ja Vimpelissä Ammatillista koulutusta Alajärvellä Perusopetus Alajärvellä: Alakylän, Hoiskon, Levijoen, Luoma-ahon, Menkijärven, Myllykankaan, Paalijärven, Paavolan, Taimelan, Uusikylän, Ylikylän koulut sekä Alajärven yläaste Perusopetus Soinissa: Hautakylän ja koulut Laasalan sekä Soinin yhtenäiskoulu Perusopetus Vimpelissä: Aapiskujan, Rantakylän ja Sääksjärven koulut sekä Vimpelin yhteiskoulu Terveyskeskukset, sairaalat Järviseudun terveyskeskus, toimipisteet Alajärvellä ja Vimpelissä, lääkärivastaanotto Soinissa ja Lehtimäellä Järviseudun sairaala Vimpeli Seinäjoen keskussairaala Kirjastot Alajärvellä, Lehtimäellä, Soinissa ja Vimpelissä Päiväkodit Alajärvi: 3 päiväkotia, 9 ryhmäperhepäiväkotia Soini: 1 päiväkoti, 1 ryhmäperhepäiväkoti Vimpeli: 1 päiväkoti, 1 ryhmäperhepäiväkoti perhepäivähoito Vanhusten huolto Asumispalveluyksiköt: Alajärvellä 4, Lehtimäellä 2, Soinissa 1 ja Vimpelissä 4 Väestön vähetessä ja keskittyessä haasteena on peruspalvelujen tarjoaminen keskusten ulkopuolella Sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä (myös yksityiset palvelut) kasvaa ikärakenteen muutoksen myötä Vimpeli Alajärvi Soini (Kuva Liidea Oy Etelä-Pohjanmaan palvelutasoselvitys

19 Liikenne Liikenneverkko ja -yhteydet Alajärvi sijaitsee Sinisen Tien (valtatie 16) ja kantatien 68 (Virrat - Pietarsaari) risteyskohdassa. Etäisyydet Alajärveltä Seinäjoelle 68 km Vaasaan 126 km Jyväskylään 161 km Lähin lentokenttä Seinäjoen lentoasema Lähin rautatieasema Seinäjoella Etäisyys maakuntakeskuksiin varsin suuri, yhteydet valtatieyhteyksiä myöten nopeat (Kuva SITO, Etelä-Pohjanmaan valta- ja kantateiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys 2010) 19

20 Liikenne Järvi-Pohjanmaalla suurimmat liikennevirrat keskittyvät Alajärven kaupungin alueelle valtatie 16 varrelle sekä valtatie 16 risteyksestä Kantatie 68:lle Alajärveltä Vimpelin keskustaan Työmatkaliikenne (pendelöinti) on Järvi-Pohjanmaan kuntien välillä vilkasta, mutta hyvin vähäistä alueen ulkopuolelle ja alueen ulkopuolelta Nykytilanteen liikennemäärät 2009 VIM PELI SOINI Päätieverkon hyvä välityskyky ja liikenneturvallisuus on tärkeää Risteysalueet tärkeitä elinkeinoelämän sijoittumiskohteita (niin ettei keskustojen elinvoimaisuus kärsi) (Kuva SITO, Etelä-Pohjanmaan valta- ja kantateiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys 2010, muutoksin) 20

21 Matkailu- ja virkistyskohteet Alajärvi: Alvar Aallon arkkitehtuuri Nelimarkka-museo Punaisen tuvan viinitila Tulivuorikeskus Valkealammen matkailualue SF-Caravan Koivulehto Vimpeli: Lappajärven meteoriittijärvi ja Lakeaharjun laskettelu- ja vapaa-ajankeskus Vimpelin pyöreä kirkko Suksitehdas- ja pesäpallomuseo Lakiksen loma-asunnot Soini: Monipuoliset ulkoilureitit, kuten Kuninkaanpolku Vuorenmaan hiihtokeskus Hankajärven leirintä ja majoitus (Kuva Vimpelin internetsivut) (Kuva Soinin internetsivut) Matkailukohteiden verkosto. Kartalla enintään 15km:n säteellä toisistaan olevat kohteet on yhdistetty vahvalla viivalla, heikommat yhteydet ohuella viivalla. Nämä voivat muodostaa matkailuklustereita. Ylimaakunnalliset kohteet on korostettu vaalean vihreällä (mm. Powerpark, Simpsiö, Kuortaneen urheiluopisto, Tuurin kyläkauppa, Ähtärin eläinpuisto, Kivitippu) (Asutus ja peltoalueet. Kuva ja teksti: Tampereen teknillinen yliopisto, Etelä-Pohjanmaan rakennemallin esiselvitys 2010) 21

22 Reitistöt Soini Kuninkaanpuisto 7 km Kuninkaanpolku 10 km Arpaisten reitti 27 km Motti-Milian lenkki 18 km Vimpeli Vatpakan hiihtomaja, josta hiihtoladut mm. Lakeaharjulle ja Alajärven puolelle Luoma-ahon kylään Matkailu on Järvi-Pohjanmaalla hyödyntämätön mahdollisuus Vetovoimaiset ja kansallisesti tunnetut kohteet puuttuvat, edellytyksiä kehittämiseen on Reitistöjen tulee palvella sekä matkailijoita että kuntien asukkaita Reitit matkailutoiminnan tukena Alajärvi Pyhävuori - Lakeaharju patikkareitti Keskustan valaistu kuntorata 2,8 km Ukonmäki 15 km Alajärven ympärilatu 18 km Kalliojärven hiihtolatu 13 km 22

23 Maakuntakaavan ohjaava vaikutus Maaseudun kehittämisen kohdealueet Virkistys ja matkailukohteita Maakuntakaava hyväksytty v Strategioilla luodaan sisältöä seuraaviin maakuntakaavoihin (niiden tavoitteisiin) Tieliikenteen yhteystarve Vähittäiskaupan suuryksikkö Merkittävästi parannettava tieosuus Matkailun vetovoima-alueet Taajamatoimintojen alueet Ohjeellinen ulkoilureitti 23

24 Suunnitteluun vaikuttavat keskeisesti alueen ja kuntien visiot sekä erilaiset kehittämisstrategiat Järvi-Pohjanmaan VISIO VETOVOIMAINEN Järvi-Pohjanmaa on tunnettu ja arvostettu yhteistoiminnastaan. MENESTYVÄT JA KASVAVAT YRITYKSET houkuttelevat alueelle UUTTA TYÖVOIMAA ja LISÄÄVÄT ELINVOIMAISUUTTA. Yhteistyö ja UUDET INNOVATIIVISET RATKAISUT mahdollistavat tulevaisuuden haasteista selviytymisen ja laadukkaat palvelut. Muut suunnitelmat: Alajärven seudun elinkeinostrategia 2013 Alajärven kaupungin palvelustrategia Etelä-Pohjanmaan liikenneselvitys Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 selvitys Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen strategia Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys 24

25 Yhteenveto ja tulevaisuuden haasteet Väestö ja sen muutokset Alajärvellä muodostunut yhtenäinen asumisen nauha, muuten pistemäisesti Väestö tulee ennusteen mukaan vähenemään vuoteen 2030 paljon (lähes asukasta) Haasteena muuttoliikkeen hallinta työikäisen väestön pysyminen alueella Vanhusväestön kasvava osuus palvelutarpeet otettava huomioon Työpaikat ja elinkeinoelämä Nykyisten työpaikka-alueiden kehittyminen ja laajeneminen Uusien yritysten sijoittuminen Järvi-Pohjanmaalle Työpaikka-alueiden riittävyys / yritystonttitarjonta Asuminen Keskustojen yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Monipuolisten asumismahdollisuuksien tarjoaminen Koko alueen säilyminen vetovoimaisena ja viihtyisänä 25

26 Yhteenveto ja tulevaisuuden haasteet Palvelujen saatavuus ja kattavuus Ostovoiman siirtymä pois alueelta Alajärvellä lähes puolet (43 %) Etäisyydet maakuntakeskuksiin pitkät pitää yllä monipuolista palvelutarjontaa Vetovoimainen kaupallinen kohde / keskusta? Liikenne Haasteena liikennepalvelujen järjestäminen kattavasti koko alueelta, työssäkäyntiyhteydet tärkeitä keskusten välillä Poikittainen liikenne vilkkaampaa läpikulkuliikennettä läpikulkuliikenteen tuomat mahdollisuudet Tärkeää kehittää yhteyksiä maakuntakeskuksiin (Seinäjoen rautatieasemalle) Matkailu ja virkistys Alueella on matkailullisesti kiinnostavia alueita (kulttuuriympäristöt, maisema) Haasteena alueiden matkailullinen hyödyntäminen, matkailuinfran puuttuminen Virkistys- ja matkailualueiden kehittäminen verkostona, kuntarajat ylittävästi Tulisi profiloitua selkeämmin Järvi-Pohjanmaan matkailualueena 26

27 JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Työryhmätyöskentely

28 Miksi nuoret mukaan? Ollaan rakentamassa tulevaisuutta Järvi-Pohjanmaan nuorille Missä olet ja millainen elämäntilanteesi on vajaan 20 vuoden kuluttua, tavoitevuonna 2030? Hyviä kokemuksia nuorten osallistumisesta ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisestä Rovaniemen alueidenkäytön strategia Lapuan alueidenkäytön strategia Jämsä Jyväskylä Äänekoski kehittämisvyöhyke Eri osapuolilla toisiaan täydentäviä näkemyksiä Päättäjät Yrittäjät, elinkeinoelämä Kuntalaiset, nuoret Oppimisprosessi Strategia / kehityskuva päätöksenteko kaavoitus päätöksenteko rakentaminen 28

29 Toteutus Kokoontuminen työryhmiin: 1. asuminen (pysyvä asuminen ja loma-asuminen) 2. maatalous 3. teollisuus 4. kuntien tarjoamat palvelut (kouluverkko, sosiaali- ja terveyspalvelut jne.) 5. kauppa ja muut yksityiset palvelut 6. matkailu- ja kulttuuripalvelut 7. liikenne (liikennepalvelut ja liikenneväylät) 8. virkistys, vapaa-aika ja harrastukset 9. energiatuotanto (turvetuotanto, tuulienergia ym.) Valitkaa työryhmälle puheenjohtaja ja sihteeri Tehkää valiten, keskustellen ja ideoiden TEHTÄVÄ 1 (Järvi-Pohjanmaan menestyksen avaimet ) Tehkää TEHTÄVÄ 2 (keskeisten teemaan liittyvien kehittämiskohteiden ideointi) Tehkää TEHTÄVÄ 3 (karttatehtävä, ideoitujen maankäytön kehittämiskohteiden sijoittaminen kartalle) Valitkaa työryhmistä henkilöt esittämään (ja perustelemaan) työryhmän tulokset 29

30 Työryhmätyöskentely Millä eväillä Järvi-Pohjanmaa menestyy tulevaisuudessa? Valitkaa työryhmässä seuraavista 3 tärkeintä menestyksen avainta : Ikääntyvän väestön hyvinvointi turvataan mm. lähipalvelut säilyttämällä Hyvinvointi- ja muita palveluja rakennetaan erityisesti nuorille Lapsiperheiden palvelut turvataan Liikkumistarve minimoidaan (asuminen, palvelut ja työpaikat lähekkäin, sekoittuneet toiminnot) Seudulla tarjotaan monipuolisia asumisen mahdollisuuksia eri elämäntilanteisiin Rakennetaan tehokkaasti toimiva, palveleva ja kannattava joukkoliikenne Seudun pääteitä kehitetään turvallisiksi ja nopeiksi suurempiin keskuksiin johtaviksi valtateiksi Yrityksille tarjotaan houkuttelevia sijoittumisalueita pääteiden liittymiin Yritystoimintaa ohjataan suurimpien taajamien palvelujen läheisyyteen Järvien rantoja hyödynnetään asumisessa nykyistä huomattavasti enemmän Keskusta- ja taajama-asumista kehittämällä turvataan hyvä palvelutaso Alajärven keskustaan tiivistetään ja rakennetaan kaupunkimaisena keskuksena Soinin ja Vimpelin keskustoja kehitetään monipuolisten palvelujen taajamina Kyliä kehitetään voimakkaasti ja niiden peruspalveluvarustus turvataan Järvi-Pohjanmaalla tarjotaan väljää maaseutuasumista ja suuria tontteja Kevyen liikenteen verkosto rakennetaan yhdistämään kaikki seudun keskukset Kaikilta asuinalueilta rakennetaan sujuvat yhteydet lähivirkistysalueille ja vesistöjen ääreen Muodostakaa työryhmässä edellisten lisäksi 2 uutta Järvi-Pohjanmaan menestyksen avainta 30

31 Työryhmätyöskentely Työryhmän teema: TEHTÄVÄ 1. Työryhmän valitsemat Järvi-Pohjanmaan menestyksen avaimet (1-3 listalta, 4-5 ryhmän ideoimaa):

32 Työryhmätyöskentely Työryhmän teema: TEHTÄVÄ 2. Ideoikaa valittujen menestystekijöiden pohjalta TAI niiden ulkopuolelta omaan teemaanne liittyviä konkreettisia kehittämistoimenpiteitä. Mitkä asiat Järvi-Pohjanmaalla tulisi laittaa kuntoon? Valitkaa ideoista kolme tärkeintä toimenpidettä (äänestäkää tarvittaessa) TOP 3 -kehittämistoimenpiteet

33 Työryhmätyöskentely TEHTÄVÄ 3. Merkitkää kartalle kehittämistoimenpiteet Mille alueille ne kohdistuvat? Mitä vaikutuksia toimenpiteillä on? Voitte kirjoittaa ja piirtää karttaan 33