JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Lukioiden työpajat Kimmo Vähäjylkkä Susanna Harvio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Lukioiden työpajat 16.-17.3.2011. Kimmo Vähäjylkkä Susanna Harvio"

Transkriptio

1 JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Lukioiden työpajat Kimmo Vähäjylkkä Susanna Harvio

2 TYÖPAJAN SISÄLTÖ Mitä Järvi-Pohjanmaan yhteisellä maankäytöllä tavoitellaan? (kaavoituspäällikkö Heikki Joensuu) Alueidenkäytön suunnitelman sisältö ja toteutustapa (Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy) Järvi-Pohjanmaan kehittämisedellytykset, tilastot ja kartat (Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy) Työskentelyä teemaryhmissä: Pysyvä asuminen Vapaa-ajan asuminen Työpaikat Matkailutoiminta Julkiset palvelut Kauppa ja muut yksityiset palvelut Liikenne ja liikkuminen Harrastukset ja vapaa-aika Työryhmien tulosten esittäminen Yhteenveto tuloksista 2

3 JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Sisältö ja toteutustapa

4 Mistä alueidenkäytön suunnitelmassa on kyse? Tavoitteena muodostaa strateginen suunnitelma tulevan maankäytön raamiksi Hyväksytään kunkin kunnan valtuustossa Määritellään muuttuva maankäyttö, mm. taajamarakenne, sen laajenemisalueet, tiivistettävät alueet, työpaikka-, liikerakentamisen- ja asuntorakentamisen kasvualueet, uusiutuvan energiatuotannon mahdolliset tuotantoalueet, matkailun kehittämisalueet ja verkostot sekä keskeiset virkistys- ja suojelutarpeet Otetaan kantaa mm. kaupan suuryksiköiden sijoittumismahdollisuuksiin, liikennejärjestelmän periaatteisiin, matkailun kehittymisedellytyksiin, virkistysalueverkkoon sekä hajarakentamisen periaatteisiin Suunnitelma pohjautuu Järvi-Pohjanmaan kuntien yhteiseen visioon alueen kehittymisestä Tavoitteet, rakennemallivaihtoehdot ja toteuttamisohjelma laaditaan niin, että kaikki suunnitteluosapuolet voivat sitoutua siihen tuloksena muodostuu toimiva yhteistyön malli tuleviin kaavahankkeisiin ja muuhun alueen kehittämiseen Tavoitteena on tuottaa havainnollinen esitystapa maankäytön periaatteista ja tulevasta aluerakenteesta Avoin ja vuorovaikutteinen prosessi

5 Järvi-Pohjanmaan alueidenkäytön suunnitelma 2030 PROSESSI-, AIKATAULU- JA VUOROVAIKUTUSKAAVIO Väliraportti, vaihtoehdon valinta Loppuraportti Työvaihe LÄHTÖTIE- TOVAIHE VISIO- JA TAVOITE- VAIHE RAKENNEMALLIVAIHTO- EHDOT JA NIIDEN VERTAILU ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITELMAN LAATIMINEN HYVÄKSYMIS- VAIHE Sisältö ja tulokset - tiedonkeruu -analyysi - selvityskartat (paikkatieto) -kehitystrendit - alueen menestystekijät -visio ja tavoitekartta -tavoitepaneeli - vaihtoehtoisten mallien kuvaukset - rakennemallikartat - vertailumatriisi - rakennetarkastelu - suunnitelmaselostus - havainnollistaminen - vaikutusten arviointi - toimenpideohjelma -kuuleminen ja palaute - käsittely ja hyväksyminen Vuorovaikutus ohjausryhmän kokous seminaari (1), workshopit (2) haastattelut tiedotus- / esittelytilaisuus projektipankki Aikataulu Teemme parempaa huomista.

6 JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Lähtökohdat ja kehittämisedellytykset

7 Taustalla globaaleja muutosaaltoja, megatrendejä Ilmastonmuutos lämpeneminen / jäähtyminen Kiina-Intia -ilmiö (tuotannollisten työpaikkojen karkaaminen) Väestön voimakas ikääntyminen Uhkia vai mahdollisuuksia? Hyvinvointiyhteiskunnan mureneminen Teknologinen kehitys (biopolttoaineet ym.) ja innovaatiot Väestökato ja nuorten poismuutto Kansainväliset muuttovirrat ja monikulttuurisuus Pysyviä vai lyhytkestoisia? Tulo- ja hyvinvointierojen kasvu (menestyjät ja häviäjät) Turvattomuuden ja pahoinvoinnin lisääntyminen, riskiyhteiskunta Työvoiman saatavuus avaintoimialoilla Toimintojen keskittyminen ja kaupungistuminen Energian niukkuus ja hintojen nousu Voidaanko vaikuttaa paikallistasolla? Elämyskulttuuri, ei-materiaalisten henkisten arvojen korostuminen Tuotantoyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan, aineeton talous 7

8 Paikallisen tason muutostekijöistä paikallisia menestystekijöitä Ikärakenteen heikkeneminen nuorten työllistyminen Järvi- Pohjanmaalle Kuntatalouden heikkeneminen uudet investoinnit ja veronmaksajat, taloudellisempi rakenne Kilpailu investoinneista houkuttelevien sijoittumiskohteiden tarjoaminen pääväylien varrelta ja taajamista Järvi-Pohjanmaan tulevaisuus Seudun yhdyskuntarakenne Osaamisen korostuminen osaavan työvoiman saatavuus seudulta Imagon merkityksen kasvu vetovoimainen ja houkutteleva asuin- ja elinympäristö Ympäristötekijöiden merkityksen kasvu ekologinen ja kestävä toimintatapa ja rakenne Paikan merkityksen ja saavutettavuuden korostuminen tehokkaat valtatieyhteydet 8

9 Väestökehitys Järvi-Pohjanmaan väestö kasvoi vuoteen 1992 saakka, lähes asukkaaseen Vuonna 2009 Järvi- Pohjanmaan alueella asui asukasta. Trendiennusteen mukaan väestö vähenee reilulla tuhannella asukkaalla vuoteen 2020 mennessä ja vuoteen 2030 mennessä asukkaalla Omavaraislaskelman (kehitys, josta muuttoliike poistettu) perusteella väestö ei lähtisi vähenemään vaan hiukan jopa kasvamaan nykytilanteesta Järvi-Pohjanmaa: Väestön kehitys ja ennusteet Haasteena muuttoliikkeen kääntäminen positiiviseksi Mennyt, kaupunki ja mk yht. Trendiennuste Omavaraislaskelma Kohderyhmänä lapsiperheet ja parhaassa työiässä oleva väestö 9

10 Väestön sijoittuminen Vimpelissä (3302 asukasta v. 2009) väestö on keskittynyt keskustan alueelle sekä Lappajärven itärannalle ja Sääksjärven rannalle Soinissa (2 429 asukasta) aluerakenteen keskusverkoston muodostavat kuntakeskus sekä kylät, joista suurimpia ovat Vuorenmaa, Laasala, Parviainen, Kukonkylä ja Hautakylä Alajärvellä ( asukasta v. 2009) väestö on sijoittunut kaupungin keskusta-alueelle, Lehtimäen kuntakeskukseen sekä jokien varsille (Kuva: FCG, Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 selvitys, Tiedot YKR ) (Asutus ja peltoalueet. Kuva: Tampereen teknillinen yliopisto, Etelä-Pohjanmaan rakennemallin esiselvitys 2010) 10

11 Kokonaisnettomuutto Muuttoliike Vuosina 1989 ja 1990 Järvi- Pohjanmaan alueella tulomuutto oli suurempi kuin lähtömuutto, mutta sen jälkeen alue on kokenut muuttotappiota. Muuttotappio oli huipussaan luvun vaihteessa, erityisesti vuosina 2001 ja 2002 Vuonna 2004 muuttotappio oli ainoastaan 54 henkeä ja Vimpeli sai jopa muuttovoittoa Eniten muuttotappiota on kokenut Alajärven kaupunki, joka on menettänyt vuosien lähes 2000 asukasta (Soinissa hieman yli 500 asukasta ja Vimpelissä hieman yli 400 asukasta) Nettomuutto Järvi-Pohjanmaalla

12 Ikärakenne Ikärakenne muuttuu: lasten ja nuorten osuus säilyy ennallaan, työikäisten osuus vähenee ja vanhusten osuus koko väestöstä kasvaa Vuonna 2030 Järvi-Pohjanmaan väestöstä alle 15-vuotiaita ennustetaan olevan n. 300 vähemmän kuin nyt Yli 65-vuotiaita ennustetaan vuonna 2030 Järvi-Pohjanmaalla olevan lähes enemmän kuin tällä hetkellä Vuoteen 2030 mennessä työikäisen väestön (15-64-vuotiaiden) määrä vähenee n hengellä Tuloksena huoltosuhde (huoltajien ja huollettavien välinen suhde) heikkenee Tämä näkyy palvelujen käytön tarpeissa Järvi-Pohjanmaan väestöllisenä haasteena on muuttoliikkeen hallinta niin, että työikäisiä saataisiin jäämään tai muuttamaan alueelle Vanhuksille suunnattujen palvelujen kysyntä kasvaa Ikärakenne ja kehitysennuste Järvi-Pohjanmaalla

13 (työpaikkaomavaraisuus %) Työpaikat ja työttömyys Työpaikkaomavaraisuus kuvaa kunnassa tai muulla alueella sijaitsevien työpaikkojen lukumäärän suhdetta alueella asuvaan työlliseen työvoimaan Työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2008 Alajärvellä 88 % Soinissa 99 % Vimpelissä 84 % Järvi-Pohjanmaan alue on hyvin työpaikkaomavarainen, sillä Järvi- Pohjanmaan työllisistä vain 2,5 % kävi töissä Järvi-Pohjanmaan ulkopuolella Joulukuun 2010 lopussa Järviseudun seutukunnassa (ml. Lappajärvi ja Evijärvi) työttömyysaste oli 13,8 % (Alajärvi 14,5 %, Soini 16,9 % ja Vimpeli 13,3 %) Työpaikkaomavaraisuus Järvi-Pohjanmaalla Alajärvi Soini Vimpeli Järvi- Pohjanmaa Vähäinen pendelöinti, alentunut työttömyys ja negatiivinen muuttotase voivat aiheuttaa työvoiman saatavuuteen liittyviä ongelmia tulevaisuudessa (mistä jatkajat yrityksiin?) 13

14 Asuminen 7000 Asuntokunnat talotyypin mukaan Järvi-Pohjanmaalla vuosina Järvi-Pohjanmaalle ominaista on pien- ja rivitalovaltaisuus Pientalovaltaisin kunta oli Vimpeli, jossa 85 % asuntokunnista asui pientaloissa vuonna 2009 Soinin kunnassa pientaloissa asuvia oli 76,5 %, kerrostaloissa asuvia ei ole Alajärvellä pientaloissa asui 76 %, rivitaloissa 15 %, kerrostaloissa 5 % Kaikki talotyypit Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu tai tuntematon Haasteena monipuolisten ja houkuttelevien asuinmahdollisuuksien tarjoaminen asumista kaupunkiympäristöistä maaseudun rauhaan 14

15 Loma-asuminen Järvi-Pohjanmaalla on melko vähän kesämökkejä, vuonna 2007 kesämökkejä tilastoitiin olevan alueella Eniten kesämökkejä on Alajärvellä Syy kesämökkien vähyyteen on pysyvä asutus järvien rannoilla ja rannikon läheisyys Maaseudun tyhjät asunnot voidaan muuttaa myös kesämökeiksi (suurin osa edelleen talviasuttavia) Kesämökit Järvi-Pohjanmaalla vuosina Järvipohjanmaa Alajärvi Soini Vimpeli 15

16 Työpaikat ja niiden sijainti (Kuva: FCG, Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 selvitys, Tiedot YKR ) Alajärven kaupungin osaamiskeskittymät ovat alumiini- ja hirsitaloteollisuudessa. Suurimpia yrityksiä Honkarakenne Oyj, Finnlamelli Oy, Mäkelä Alu Oy, Rautaruukki Oyj ja Mylly-Ahon Saha Oy Vimpelin yrityselämän lippulaiva on Ruukin Vimpelin tehtaat, lukumäärällisesti suurin osa yrityksistä kuuluu henkilöstöltään ja liikevaihdoltaan pienyritysten luokkaan. Rannilanmäen teollisuusalueelle on muodostunut paikallinen teollisuuskeskittymä Soinin kunnan elinkeinotoiminnan rungon muodostaa puuteollisuus ja sitä tukeva toiminta. Kuninkaanjoen Yrityslaakson teollisuusalue on puualan yritystoiminnan keskus, jonne on sijoittunut myös kunnan suurin yritys Oy Kohiwood Ltd Teollisuusalueiden verkosto. enintään 30km:n säteellä toisistaan olevat kohteet yhdistetty viivalla. Maakuntakaavaan merkityt teollisuuden kehittämisalueet on ympyröity punaisella (Etelä- Pohjanmaan rakennemallin esiselvitys 2010) 16

17 Kaupan palvelut Järvi-Pohjanmaalta puuttuu ostosvirtoja laajasti keräävä, vetovoimainen kauppakeskus Alajärvellä on alueen keskuksena melko kattava päivittäis- ja erikoistavarakauppojen sekä muiden palvelujen verkosto. Lähialueen alakeskusten tarjonta on huomattavasti suppeampaa Erikoistavaran ostovirroista Alajärvi kilpailee Seinäjoen (68 km), Lapuan (46 km), Kyyjärven (42 km, kauppakeskus Paletti) ja Tuurin (70 km, Kyläkauppa Keskinen Oy) kanssa Kartta (Kuva ja PT-tiedot: FCG, Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 selvitys, Tiedot YKR ) 17

18 Julkiset palvelut Koulut Lukiot Alajärvellä ja Vimpelissä Ammatillista koulutusta Alajärvellä Perusopetus Alajärvellä: Alakylän, Hoiskon, Levijoen, Luoma-ahon, Menkijärven, Myllykankaan, Paalijärven, Paavolan, Taimelan, Uusikylän, Ylikylän koulut sekä Alajärven yläaste Perusopetus Soinissa: Hautakylän ja koulut Laasalan sekä Soinin yhtenäiskoulu Perusopetus Vimpelissä: Aapiskujan, Rantakylän ja Sääksjärven koulut sekä Vimpelin yhteiskoulu Terveyskeskukset, sairaalat Järviseudun terveyskeskus, toimipisteet Alajärvellä ja Vimpelissä, lääkärivastaanotto Soinissa ja Lehtimäellä Järviseudun sairaala Vimpeli Seinäjoen keskussairaala Kirjastot Alajärvellä, Lehtimäellä, Soinissa ja Vimpelissä Päiväkodit Alajärvi: 3 päiväkotia, 9 ryhmäperhepäiväkotia Soini: 1 päiväkoti, 1 ryhmäperhepäiväkoti Vimpeli: 1 päiväkoti, 1 ryhmäperhepäiväkoti perhepäivähoito Vanhusten huolto Asumispalveluyksiköt: Alajärvellä 4, Lehtimäellä 2, Soinissa 1 ja Vimpelissä 4 Väestön vähetessä ja keskittyessä haasteena on peruspalvelujen tarjoaminen keskusten ulkopuolella Sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä (myös yksityiset palvelut) kasvaa ikärakenteen muutoksen myötä Vimpeli Alajärvi Soini (Kuva Liidea Oy Etelä-Pohjanmaan palvelutasoselvitys

19 Liikenne Liikenneverkko ja -yhteydet Alajärvi sijaitsee Sinisen Tien (valtatie 16) ja kantatien 68 (Virrat - Pietarsaari) risteyskohdassa. Etäisyydet Alajärveltä Seinäjoelle 68 km Vaasaan 126 km Jyväskylään 161 km Lähin lentokenttä Seinäjoen lentoasema Lähin rautatieasema Seinäjoella Etäisyys maakuntakeskuksiin varsin suuri, yhteydet valtatieyhteyksiä myöten nopeat (Kuva SITO, Etelä-Pohjanmaan valta- ja kantateiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys 2010) 19

20 Liikenne Järvi-Pohjanmaalla suurimmat liikennevirrat keskittyvät Alajärven kaupungin alueelle valtatie 16 varrelle sekä valtatie 16 risteyksestä Kantatie 68:lle Alajärveltä Vimpelin keskustaan Työmatkaliikenne (pendelöinti) on Järvi-Pohjanmaan kuntien välillä vilkasta, mutta hyvin vähäistä alueen ulkopuolelle ja alueen ulkopuolelta Nykytilanteen liikennemäärät 2009 VIM PELI SOINI Päätieverkon hyvä välityskyky ja liikenneturvallisuus on tärkeää Risteysalueet tärkeitä elinkeinoelämän sijoittumiskohteita (niin ettei keskustojen elinvoimaisuus kärsi) (Kuva SITO, Etelä-Pohjanmaan valta- ja kantateiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys 2010, muutoksin) 20

21 Matkailu- ja virkistyskohteet Alajärvi: Alvar Aallon arkkitehtuuri Nelimarkka-museo Punaisen tuvan viinitila Tulivuorikeskus Valkealammen matkailualue SF-Caravan Koivulehto Vimpeli: Lappajärven meteoriittijärvi ja Lakeaharjun laskettelu- ja vapaa-ajankeskus Vimpelin pyöreä kirkko Suksitehdas- ja pesäpallomuseo Lakiksen loma-asunnot Soini: Monipuoliset ulkoilureitit, kuten Kuninkaanpolku Vuorenmaan hiihtokeskus Hankajärven leirintä ja majoitus (Kuva Vimpelin internetsivut) (Kuva Soinin internetsivut) Matkailukohteiden verkosto. Kartalla enintään 15km:n säteellä toisistaan olevat kohteet on yhdistetty vahvalla viivalla, heikommat yhteydet ohuella viivalla. Nämä voivat muodostaa matkailuklustereita. Ylimaakunnalliset kohteet on korostettu vaalean vihreällä (mm. Powerpark, Simpsiö, Kuortaneen urheiluopisto, Tuurin kyläkauppa, Ähtärin eläinpuisto, Kivitippu) (Asutus ja peltoalueet. Kuva ja teksti: Tampereen teknillinen yliopisto, Etelä-Pohjanmaan rakennemallin esiselvitys 2010) 21

22 Reitistöt Soini Kuninkaanpuisto 7 km Kuninkaanpolku 10 km Arpaisten reitti 27 km Motti-Milian lenkki 18 km Vimpeli Vatpakan hiihtomaja, josta hiihtoladut mm. Lakeaharjulle ja Alajärven puolelle Luoma-ahon kylään Matkailu on Järvi-Pohjanmaalla hyödyntämätön mahdollisuus Vetovoimaiset ja kansallisesti tunnetut kohteet puuttuvat, edellytyksiä kehittämiseen on Reitistöjen tulee palvella sekä matkailijoita että kuntien asukkaita Reitit matkailutoiminnan tukena Alajärvi Pyhävuori - Lakeaharju patikkareitti Keskustan valaistu kuntorata 2,8 km Ukonmäki 15 km Alajärven ympärilatu 18 km Kalliojärven hiihtolatu 13 km 22

23 Maakuntakaavan ohjaava vaikutus Maaseudun kehittämisen kohdealueet Virkistys ja matkailukohteita Maakuntakaava hyväksytty v Strategioilla luodaan sisältöä seuraaviin maakuntakaavoihin (niiden tavoitteisiin) Tieliikenteen yhteystarve Vähittäiskaupan suuryksikkö Merkittävästi parannettava tieosuus Matkailun vetovoima-alueet Taajamatoimintojen alueet Ohjeellinen ulkoilureitti 23

24 Suunnitteluun vaikuttavat keskeisesti alueen ja kuntien visiot sekä erilaiset kehittämisstrategiat Järvi-Pohjanmaan VISIO VETOVOIMAINEN Järvi-Pohjanmaa on tunnettu ja arvostettu yhteistoiminnastaan. MENESTYVÄT JA KASVAVAT YRITYKSET houkuttelevat alueelle UUTTA TYÖVOIMAA ja LISÄÄVÄT ELINVOIMAISUUTTA. Yhteistyö ja UUDET INNOVATIIVISET RATKAISUT mahdollistavat tulevaisuuden haasteista selviytymisen ja laadukkaat palvelut. Muut suunnitelmat: Alajärven seudun elinkeinostrategia 2013 Alajärven kaupungin palvelustrategia Etelä-Pohjanmaan liikenneselvitys Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 selvitys Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen strategia Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys 24

25 Yhteenveto ja tulevaisuuden haasteet Väestö ja sen muutokset Alajärvellä muodostunut yhtenäinen asumisen nauha, muuten pistemäisesti Väestö tulee ennusteen mukaan vähenemään vuoteen 2030 paljon (lähes asukasta) Haasteena muuttoliikkeen hallinta työikäisen väestön pysyminen alueella Vanhusväestön kasvava osuus palvelutarpeet otettava huomioon Työpaikat ja elinkeinoelämä Nykyisten työpaikka-alueiden kehittyminen ja laajeneminen Uusien yritysten sijoittuminen Järvi-Pohjanmaalle Työpaikka-alueiden riittävyys / yritystonttitarjonta Asuminen Keskustojen yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Monipuolisten asumismahdollisuuksien tarjoaminen Koko alueen säilyminen vetovoimaisena ja viihtyisänä 25

26 Yhteenveto ja tulevaisuuden haasteet Palvelujen saatavuus ja kattavuus Ostovoiman siirtymä pois alueelta Alajärvellä lähes puolet (43 %) Etäisyydet maakuntakeskuksiin pitkät pitää yllä monipuolista palvelutarjontaa Vetovoimainen kaupallinen kohde / keskusta? Liikenne Haasteena liikennepalvelujen järjestäminen kattavasti koko alueelta, työssäkäyntiyhteydet tärkeitä keskusten välillä Poikittainen liikenne vilkkaampaa läpikulkuliikennettä läpikulkuliikenteen tuomat mahdollisuudet Tärkeää kehittää yhteyksiä maakuntakeskuksiin (Seinäjoen rautatieasemalle) Matkailu ja virkistys Alueella on matkailullisesti kiinnostavia alueita (kulttuuriympäristöt, maisema) Haasteena alueiden matkailullinen hyödyntäminen, matkailuinfran puuttuminen Virkistys- ja matkailualueiden kehittäminen verkostona, kuntarajat ylittävästi Tulisi profiloitua selkeämmin Järvi-Pohjanmaan matkailualueena 26

27 JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Työryhmätyöskentely

28 Miksi nuoret mukaan? Ollaan rakentamassa tulevaisuutta Järvi-Pohjanmaan nuorille Missä olet ja millainen elämäntilanteesi on vajaan 20 vuoden kuluttua, tavoitevuonna 2030? Hyviä kokemuksia nuorten osallistumisesta ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisestä Rovaniemen alueidenkäytön strategia Lapuan alueidenkäytön strategia Jämsä Jyväskylä Äänekoski kehittämisvyöhyke Eri osapuolilla toisiaan täydentäviä näkemyksiä Päättäjät Yrittäjät, elinkeinoelämä Kuntalaiset, nuoret Oppimisprosessi Strategia / kehityskuva päätöksenteko kaavoitus päätöksenteko rakentaminen 28

29 Toteutus Kokoontuminen työryhmiin: 1. asuminen (pysyvä asuminen ja loma-asuminen) 2. maatalous 3. teollisuus 4. kuntien tarjoamat palvelut (kouluverkko, sosiaali- ja terveyspalvelut jne.) 5. kauppa ja muut yksityiset palvelut 6. matkailu- ja kulttuuripalvelut 7. liikenne (liikennepalvelut ja liikenneväylät) 8. virkistys, vapaa-aika ja harrastukset 9. energiatuotanto (turvetuotanto, tuulienergia ym.) Valitkaa työryhmälle puheenjohtaja ja sihteeri Tehkää valiten, keskustellen ja ideoiden TEHTÄVÄ 1 (Järvi-Pohjanmaan menestyksen avaimet ) Tehkää TEHTÄVÄ 2 (keskeisten teemaan liittyvien kehittämiskohteiden ideointi) Tehkää TEHTÄVÄ 3 (karttatehtävä, ideoitujen maankäytön kehittämiskohteiden sijoittaminen kartalle) Valitkaa työryhmistä henkilöt esittämään (ja perustelemaan) työryhmän tulokset 29

30 Työryhmätyöskentely Millä eväillä Järvi-Pohjanmaa menestyy tulevaisuudessa? Valitkaa työryhmässä seuraavista 3 tärkeintä menestyksen avainta : Ikääntyvän väestön hyvinvointi turvataan mm. lähipalvelut säilyttämällä Hyvinvointi- ja muita palveluja rakennetaan erityisesti nuorille Lapsiperheiden palvelut turvataan Liikkumistarve minimoidaan (asuminen, palvelut ja työpaikat lähekkäin, sekoittuneet toiminnot) Seudulla tarjotaan monipuolisia asumisen mahdollisuuksia eri elämäntilanteisiin Rakennetaan tehokkaasti toimiva, palveleva ja kannattava joukkoliikenne Seudun pääteitä kehitetään turvallisiksi ja nopeiksi suurempiin keskuksiin johtaviksi valtateiksi Yrityksille tarjotaan houkuttelevia sijoittumisalueita pääteiden liittymiin Yritystoimintaa ohjataan suurimpien taajamien palvelujen läheisyyteen Järvien rantoja hyödynnetään asumisessa nykyistä huomattavasti enemmän Keskusta- ja taajama-asumista kehittämällä turvataan hyvä palvelutaso Alajärven keskustaan tiivistetään ja rakennetaan kaupunkimaisena keskuksena Soinin ja Vimpelin keskustoja kehitetään monipuolisten palvelujen taajamina Kyliä kehitetään voimakkaasti ja niiden peruspalveluvarustus turvataan Järvi-Pohjanmaalla tarjotaan väljää maaseutuasumista ja suuria tontteja Kevyen liikenteen verkosto rakennetaan yhdistämään kaikki seudun keskukset Kaikilta asuinalueilta rakennetaan sujuvat yhteydet lähivirkistysalueille ja vesistöjen ääreen Muodostakaa työryhmässä edellisten lisäksi 2 uutta Järvi-Pohjanmaan menestyksen avainta 30

31 Työryhmätyöskentely Työryhmän teema: TEHTÄVÄ 1. Työryhmän valitsemat Järvi-Pohjanmaan menestyksen avaimet (1-3 listalta, 4-5 ryhmän ideoimaa):

32 Työryhmätyöskentely Työryhmän teema: TEHTÄVÄ 2. Ideoikaa valittujen menestystekijöiden pohjalta TAI niiden ulkopuolelta omaan teemaanne liittyviä konkreettisia kehittämistoimenpiteitä. Mitkä asiat Järvi-Pohjanmaalla tulisi laittaa kuntoon? Valitkaa ideoista kolme tärkeintä toimenpidettä (äänestäkää tarvittaessa) TOP 3 -kehittämistoimenpiteet

33 Työryhmätyöskentely TEHTÄVÄ 3. Merkitkää kartalle kehittämistoimenpiteet Mille alueille ne kohdistuvat? Mitä vaikutuksia toimenpiteillä on? Voitte kirjoittaa ja piirtää karttaan 33

Lähtötietoanalyysi. JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Lähtötietoanalyysi

Lähtötietoanalyysi. JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Lähtötietoanalyysi JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Lähtötietoanalyysi Luonnos 14.4.211 Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy Lähtötietoanalyysi Lähtötietoanalyysi on ensimmäinen vaihe Järvi- Pohjanmaan alueidenkäytön

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITELMA TAVOITERAPORTTI 29.4.2010

JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITELMA TAVOITERAPORTTI 29.4.2010 JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITELMA TAVOITERAPORTTI 29.4.2010 Tavoiteraportin sisältö Valtakunnan tavoitteet A Tavoitteiden taustalla: megatrendit ja paikalliset muutostekijät Muut tavoitteet VAT

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040

VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 MAL-seminaari 16.10.2012 Kaavoitusjohtaja Saini Heikkuri-Alborzi Visio kestävästä, energiatehokkaasta alue- ja yhdyskuntarakenteesta - 8 kuntaa - ohjaa kuntien tulevaa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 MOTIIVISEMINAARIN TULOKSET

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 MOTIIVISEMINAARIN TULOKSET Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 MOTIIVISEMINAARIN TULOKSET 28.4.2009 Hotelli Laajavuori, Jyväskylä Menestyksen avaimet Jyväskylän seudulle 20X0? TEHTÄVÄ 1. Millä eväillä Jyväskylän seutu menestyy tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa 1 Jämsän kaupunki/kuvapankki Jämsän kaupunki/kuvapankki Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys 2 Kaupunkimainen, vetovoimainen, elävä keskusta Jämsän vetovoimatekijöitä tulee korostaa

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA TULEVAISUUSMALLI Vt 19 ja sen varren sekä profiililtaan erilaisten

Lisätiedot

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista

Lisätiedot

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Rakennemalliehdotus - YHDISTELMÄMALLI Tärkeää vahvistaa Ylitornion sijaintiin perustuvia kehittämismahdollisuuksia (kauppa,

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä. Maankäytön kokonaisuudet Asuminen ja palvelut Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Tiivistyvät taajamat Täydentyvät kyläkeskukset Työpaikat

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

Hämeenkyrön strateginen yleiskaava

Hämeenkyrön strateginen yleiskaava Hämeenkyrön strateginen yleiskaava Lähtökohdat ja tavoitteet: valmisteluvaiheen raportti 10.1.2014 10.1.2014 Page 1 Koko kunnan kattava oikeusvaikutteinen suunnitelmakartta (n. 1:100000, A3) Millaista

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

strategisesta yleiskaavasta kehityskuvaksi Maankäytön kehittämisen yhteistyöryhmä Keuruu 19.11.2010 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

strategisesta yleiskaavasta kehityskuvaksi Maankäytön kehittämisen yhteistyöryhmä Keuruu 19.11.2010 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki strategisesta yleiskaavasta kehityskuvaksi Maankäytön kehittämisen yhteistyöryhmä Keuruu 19.11.2010 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki historiaa Vilppulan kunta 1912 Mänttä1922 Mäntän kauppala 1947

Lisätiedot

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys MAL Kuntayhteistyö 17.3.2011 Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys Kommenttipuheenvuoro elinkeinoelämän roolista MAL yhteistyössä Pauli Korkiakoski, Cursor Oy Selvityksen tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT JA NIIDEN VERTAILU. Kuva: Riitta Yrjänheikki

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT JA NIIDEN VERTAILU. Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT JA NIIDEN VERTAILU Kuva: Riitta Yrjänheikki Mistä rakennemallityössä on kysymys? Maankäyttöstrategialla hahmotetaan koko kunnan alueen maankäyttöä

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää LÄHTÖKOHTIA JA TILASTOJA RYHMÄTYÖ 2 Osallistujat: Heikki Rouvinen, Pekka

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö

Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö UL - Kehystoimikunta 11.5.2010 Kommenttipuheenvuoro Maakuntakaavan rakennemallityöhön MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- rakennemallityö etenee samassa

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0. Käyttäjän käsikirja 3.11.2010

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0. Käyttäjän käsikirja 3.11.2010 Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Käyttäjän käsikirja 3.11.2010 Mikä ihmeen rakennemalli? RAKENNEMALLI On osa kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamista On prosessi, jossa etsitään ja vertaillaan vaihtoehtoja

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Nastolan kunnan SWOT. Visio: Hyvän Olon Nastola - asumisen ja yrittämisen helmi

Nastolan kunnan SWOT. Visio: Hyvän Olon Nastola - asumisen ja yrittämisen helmi Valtuusto 9.6.2014 Vahvuudet - Hyvä sijainti ja hyvät liikenneyhteydet - Monimuotoinen ja puhdas luonto - Erinomaiset liikuntamahdollisuudet - Laaja ja monipuolinen yritystoiminta - Hyvät kunnalliset palvelut

Lisätiedot

Laukaan kunnan Rakennemalli

Laukaan kunnan Rakennemalli Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 30.4.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Nordregion väestönmuutosten kohtaamisen käsikirja DEMO-verkoston hyvät käytännöt Projektipäällikkö Ruusu Tuusa DEMO-ikärakenneverkosto http://www.demoverkosto.fi/ Kouvola

Lisätiedot

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti.

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti. - 2 - VIERUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 YHTEENVETO - TYÖVIHOT 1 ja 2 ( yht. 21 kpl) - HAASTATTELUT - ASUKASILTA 25.11.2010 Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin

Lisätiedot

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Liite 1 YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Tehtävän määrittelyä ja sparrauskohteiden kuvausta Kati-Jasmin Kosonen, Kimmo Kurunmäki www.mal-verkosto.fi Hankkeen taustaa Selvitys:

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Maakuntakaavaehdotus 2014

Maakuntakaavaehdotus 2014 Maakuntakaavaehdotus 2014 Täytä paikallisyhdistyksen huomiot maakuntakaavaehdotuksesta kommenttikenttään! Maakuntakaavaehdotuksen linjaukset: Lisätiedot: Paikallisyhdistyksen kommentit: Taajama-alueet

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys

Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys Kuntaliitosverkoston seminaari 4.6.2015 Helsinki johtava konsultti Anni Antila FCG Konsultointi Oy Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalueesta Anni Antila 4.6.2015

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

ITÄ SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄIVÄT 2014 MIKKELI 28. 29.10.2014

ITÄ SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄIVÄT 2014 MIKKELI 28. 29.10.2014 MIKKELI ITÄ SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄIVÄT 2014 MIKKELI 28. 29.10.2014 Jouni Riihelä, tekninen johtaja Sotaväen harjoituskenttä vuosina 1721-1809 Luonto näyttää valinneen Mikkelin kirkonkylän kaupungin

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA

Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi 2040 MAAKUNTAKAAVA Yhteiskunnan yleisiä muutoksia Esimerkkejä kohdattavista muutoksista Merkitys aluerakenteelle Merkitys liikennejärjestelmälle Elinkeinot

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot