JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Lukioiden työpajat Kimmo Vähäjylkkä Susanna Harvio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Lukioiden työpajat 16.-17.3.2011. Kimmo Vähäjylkkä Susanna Harvio"

Transkriptio

1 JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Lukioiden työpajat Kimmo Vähäjylkkä Susanna Harvio

2 TYÖPAJAN SISÄLTÖ Mitä Järvi-Pohjanmaan yhteisellä maankäytöllä tavoitellaan? (kaavoituspäällikkö Heikki Joensuu) Alueidenkäytön suunnitelman sisältö ja toteutustapa (Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy) Järvi-Pohjanmaan kehittämisedellytykset, tilastot ja kartat (Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy) Työskentelyä teemaryhmissä: Pysyvä asuminen Vapaa-ajan asuminen Työpaikat Matkailutoiminta Julkiset palvelut Kauppa ja muut yksityiset palvelut Liikenne ja liikkuminen Harrastukset ja vapaa-aika Työryhmien tulosten esittäminen Yhteenveto tuloksista 2

3 JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Sisältö ja toteutustapa

4 Mistä alueidenkäytön suunnitelmassa on kyse? Tavoitteena muodostaa strateginen suunnitelma tulevan maankäytön raamiksi Hyväksytään kunkin kunnan valtuustossa Määritellään muuttuva maankäyttö, mm. taajamarakenne, sen laajenemisalueet, tiivistettävät alueet, työpaikka-, liikerakentamisen- ja asuntorakentamisen kasvualueet, uusiutuvan energiatuotannon mahdolliset tuotantoalueet, matkailun kehittämisalueet ja verkostot sekä keskeiset virkistys- ja suojelutarpeet Otetaan kantaa mm. kaupan suuryksiköiden sijoittumismahdollisuuksiin, liikennejärjestelmän periaatteisiin, matkailun kehittymisedellytyksiin, virkistysalueverkkoon sekä hajarakentamisen periaatteisiin Suunnitelma pohjautuu Järvi-Pohjanmaan kuntien yhteiseen visioon alueen kehittymisestä Tavoitteet, rakennemallivaihtoehdot ja toteuttamisohjelma laaditaan niin, että kaikki suunnitteluosapuolet voivat sitoutua siihen tuloksena muodostuu toimiva yhteistyön malli tuleviin kaavahankkeisiin ja muuhun alueen kehittämiseen Tavoitteena on tuottaa havainnollinen esitystapa maankäytön periaatteista ja tulevasta aluerakenteesta Avoin ja vuorovaikutteinen prosessi

5 Järvi-Pohjanmaan alueidenkäytön suunnitelma 2030 PROSESSI-, AIKATAULU- JA VUOROVAIKUTUSKAAVIO Väliraportti, vaihtoehdon valinta Loppuraportti Työvaihe LÄHTÖTIE- TOVAIHE VISIO- JA TAVOITE- VAIHE RAKENNEMALLIVAIHTO- EHDOT JA NIIDEN VERTAILU ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITELMAN LAATIMINEN HYVÄKSYMIS- VAIHE Sisältö ja tulokset - tiedonkeruu -analyysi - selvityskartat (paikkatieto) -kehitystrendit - alueen menestystekijät -visio ja tavoitekartta -tavoitepaneeli - vaihtoehtoisten mallien kuvaukset - rakennemallikartat - vertailumatriisi - rakennetarkastelu - suunnitelmaselostus - havainnollistaminen - vaikutusten arviointi - toimenpideohjelma -kuuleminen ja palaute - käsittely ja hyväksyminen Vuorovaikutus ohjausryhmän kokous seminaari (1), workshopit (2) haastattelut tiedotus- / esittelytilaisuus projektipankki Aikataulu Teemme parempaa huomista.

6 JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Lähtökohdat ja kehittämisedellytykset

7 Taustalla globaaleja muutosaaltoja, megatrendejä Ilmastonmuutos lämpeneminen / jäähtyminen Kiina-Intia -ilmiö (tuotannollisten työpaikkojen karkaaminen) Väestön voimakas ikääntyminen Uhkia vai mahdollisuuksia? Hyvinvointiyhteiskunnan mureneminen Teknologinen kehitys (biopolttoaineet ym.) ja innovaatiot Väestökato ja nuorten poismuutto Kansainväliset muuttovirrat ja monikulttuurisuus Pysyviä vai lyhytkestoisia? Tulo- ja hyvinvointierojen kasvu (menestyjät ja häviäjät) Turvattomuuden ja pahoinvoinnin lisääntyminen, riskiyhteiskunta Työvoiman saatavuus avaintoimialoilla Toimintojen keskittyminen ja kaupungistuminen Energian niukkuus ja hintojen nousu Voidaanko vaikuttaa paikallistasolla? Elämyskulttuuri, ei-materiaalisten henkisten arvojen korostuminen Tuotantoyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan, aineeton talous 7

8 Paikallisen tason muutostekijöistä paikallisia menestystekijöitä Ikärakenteen heikkeneminen nuorten työllistyminen Järvi- Pohjanmaalle Kuntatalouden heikkeneminen uudet investoinnit ja veronmaksajat, taloudellisempi rakenne Kilpailu investoinneista houkuttelevien sijoittumiskohteiden tarjoaminen pääväylien varrelta ja taajamista Järvi-Pohjanmaan tulevaisuus Seudun yhdyskuntarakenne Osaamisen korostuminen osaavan työvoiman saatavuus seudulta Imagon merkityksen kasvu vetovoimainen ja houkutteleva asuin- ja elinympäristö Ympäristötekijöiden merkityksen kasvu ekologinen ja kestävä toimintatapa ja rakenne Paikan merkityksen ja saavutettavuuden korostuminen tehokkaat valtatieyhteydet 8

9 Väestökehitys Järvi-Pohjanmaan väestö kasvoi vuoteen 1992 saakka, lähes asukkaaseen Vuonna 2009 Järvi- Pohjanmaan alueella asui asukasta. Trendiennusteen mukaan väestö vähenee reilulla tuhannella asukkaalla vuoteen 2020 mennessä ja vuoteen 2030 mennessä asukkaalla Omavaraislaskelman (kehitys, josta muuttoliike poistettu) perusteella väestö ei lähtisi vähenemään vaan hiukan jopa kasvamaan nykytilanteesta Järvi-Pohjanmaa: Väestön kehitys ja ennusteet Haasteena muuttoliikkeen kääntäminen positiiviseksi Mennyt, kaupunki ja mk yht. Trendiennuste Omavaraislaskelma Kohderyhmänä lapsiperheet ja parhaassa työiässä oleva väestö 9

10 Väestön sijoittuminen Vimpelissä (3302 asukasta v. 2009) väestö on keskittynyt keskustan alueelle sekä Lappajärven itärannalle ja Sääksjärven rannalle Soinissa (2 429 asukasta) aluerakenteen keskusverkoston muodostavat kuntakeskus sekä kylät, joista suurimpia ovat Vuorenmaa, Laasala, Parviainen, Kukonkylä ja Hautakylä Alajärvellä ( asukasta v. 2009) väestö on sijoittunut kaupungin keskusta-alueelle, Lehtimäen kuntakeskukseen sekä jokien varsille (Kuva: FCG, Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 selvitys, Tiedot YKR ) (Asutus ja peltoalueet. Kuva: Tampereen teknillinen yliopisto, Etelä-Pohjanmaan rakennemallin esiselvitys 2010) 10

11 Kokonaisnettomuutto Muuttoliike Vuosina 1989 ja 1990 Järvi- Pohjanmaan alueella tulomuutto oli suurempi kuin lähtömuutto, mutta sen jälkeen alue on kokenut muuttotappiota. Muuttotappio oli huipussaan luvun vaihteessa, erityisesti vuosina 2001 ja 2002 Vuonna 2004 muuttotappio oli ainoastaan 54 henkeä ja Vimpeli sai jopa muuttovoittoa Eniten muuttotappiota on kokenut Alajärven kaupunki, joka on menettänyt vuosien lähes 2000 asukasta (Soinissa hieman yli 500 asukasta ja Vimpelissä hieman yli 400 asukasta) Nettomuutto Järvi-Pohjanmaalla

12 Ikärakenne Ikärakenne muuttuu: lasten ja nuorten osuus säilyy ennallaan, työikäisten osuus vähenee ja vanhusten osuus koko väestöstä kasvaa Vuonna 2030 Järvi-Pohjanmaan väestöstä alle 15-vuotiaita ennustetaan olevan n. 300 vähemmän kuin nyt Yli 65-vuotiaita ennustetaan vuonna 2030 Järvi-Pohjanmaalla olevan lähes enemmän kuin tällä hetkellä Vuoteen 2030 mennessä työikäisen väestön (15-64-vuotiaiden) määrä vähenee n hengellä Tuloksena huoltosuhde (huoltajien ja huollettavien välinen suhde) heikkenee Tämä näkyy palvelujen käytön tarpeissa Järvi-Pohjanmaan väestöllisenä haasteena on muuttoliikkeen hallinta niin, että työikäisiä saataisiin jäämään tai muuttamaan alueelle Vanhuksille suunnattujen palvelujen kysyntä kasvaa Ikärakenne ja kehitysennuste Järvi-Pohjanmaalla

13 (työpaikkaomavaraisuus %) Työpaikat ja työttömyys Työpaikkaomavaraisuus kuvaa kunnassa tai muulla alueella sijaitsevien työpaikkojen lukumäärän suhdetta alueella asuvaan työlliseen työvoimaan Työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2008 Alajärvellä 88 % Soinissa 99 % Vimpelissä 84 % Järvi-Pohjanmaan alue on hyvin työpaikkaomavarainen, sillä Järvi- Pohjanmaan työllisistä vain 2,5 % kävi töissä Järvi-Pohjanmaan ulkopuolella Joulukuun 2010 lopussa Järviseudun seutukunnassa (ml. Lappajärvi ja Evijärvi) työttömyysaste oli 13,8 % (Alajärvi 14,5 %, Soini 16,9 % ja Vimpeli 13,3 %) Työpaikkaomavaraisuus Järvi-Pohjanmaalla Alajärvi Soini Vimpeli Järvi- Pohjanmaa Vähäinen pendelöinti, alentunut työttömyys ja negatiivinen muuttotase voivat aiheuttaa työvoiman saatavuuteen liittyviä ongelmia tulevaisuudessa (mistä jatkajat yrityksiin?) 13

14 Asuminen 7000 Asuntokunnat talotyypin mukaan Järvi-Pohjanmaalla vuosina Järvi-Pohjanmaalle ominaista on pien- ja rivitalovaltaisuus Pientalovaltaisin kunta oli Vimpeli, jossa 85 % asuntokunnista asui pientaloissa vuonna 2009 Soinin kunnassa pientaloissa asuvia oli 76,5 %, kerrostaloissa asuvia ei ole Alajärvellä pientaloissa asui 76 %, rivitaloissa 15 %, kerrostaloissa 5 % Kaikki talotyypit Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu tai tuntematon Haasteena monipuolisten ja houkuttelevien asuinmahdollisuuksien tarjoaminen asumista kaupunkiympäristöistä maaseudun rauhaan 14

15 Loma-asuminen Järvi-Pohjanmaalla on melko vähän kesämökkejä, vuonna 2007 kesämökkejä tilastoitiin olevan alueella Eniten kesämökkejä on Alajärvellä Syy kesämökkien vähyyteen on pysyvä asutus järvien rannoilla ja rannikon läheisyys Maaseudun tyhjät asunnot voidaan muuttaa myös kesämökeiksi (suurin osa edelleen talviasuttavia) Kesämökit Järvi-Pohjanmaalla vuosina Järvipohjanmaa Alajärvi Soini Vimpeli 15

16 Työpaikat ja niiden sijainti (Kuva: FCG, Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 selvitys, Tiedot YKR ) Alajärven kaupungin osaamiskeskittymät ovat alumiini- ja hirsitaloteollisuudessa. Suurimpia yrityksiä Honkarakenne Oyj, Finnlamelli Oy, Mäkelä Alu Oy, Rautaruukki Oyj ja Mylly-Ahon Saha Oy Vimpelin yrityselämän lippulaiva on Ruukin Vimpelin tehtaat, lukumäärällisesti suurin osa yrityksistä kuuluu henkilöstöltään ja liikevaihdoltaan pienyritysten luokkaan. Rannilanmäen teollisuusalueelle on muodostunut paikallinen teollisuuskeskittymä Soinin kunnan elinkeinotoiminnan rungon muodostaa puuteollisuus ja sitä tukeva toiminta. Kuninkaanjoen Yrityslaakson teollisuusalue on puualan yritystoiminnan keskus, jonne on sijoittunut myös kunnan suurin yritys Oy Kohiwood Ltd Teollisuusalueiden verkosto. enintään 30km:n säteellä toisistaan olevat kohteet yhdistetty viivalla. Maakuntakaavaan merkityt teollisuuden kehittämisalueet on ympyröity punaisella (Etelä- Pohjanmaan rakennemallin esiselvitys 2010) 16

17 Kaupan palvelut Järvi-Pohjanmaalta puuttuu ostosvirtoja laajasti keräävä, vetovoimainen kauppakeskus Alajärvellä on alueen keskuksena melko kattava päivittäis- ja erikoistavarakauppojen sekä muiden palvelujen verkosto. Lähialueen alakeskusten tarjonta on huomattavasti suppeampaa Erikoistavaran ostovirroista Alajärvi kilpailee Seinäjoen (68 km), Lapuan (46 km), Kyyjärven (42 km, kauppakeskus Paletti) ja Tuurin (70 km, Kyläkauppa Keskinen Oy) kanssa Kartta (Kuva ja PT-tiedot: FCG, Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 selvitys, Tiedot YKR ) 17

18 Julkiset palvelut Koulut Lukiot Alajärvellä ja Vimpelissä Ammatillista koulutusta Alajärvellä Perusopetus Alajärvellä: Alakylän, Hoiskon, Levijoen, Luoma-ahon, Menkijärven, Myllykankaan, Paalijärven, Paavolan, Taimelan, Uusikylän, Ylikylän koulut sekä Alajärven yläaste Perusopetus Soinissa: Hautakylän ja koulut Laasalan sekä Soinin yhtenäiskoulu Perusopetus Vimpelissä: Aapiskujan, Rantakylän ja Sääksjärven koulut sekä Vimpelin yhteiskoulu Terveyskeskukset, sairaalat Järviseudun terveyskeskus, toimipisteet Alajärvellä ja Vimpelissä, lääkärivastaanotto Soinissa ja Lehtimäellä Järviseudun sairaala Vimpeli Seinäjoen keskussairaala Kirjastot Alajärvellä, Lehtimäellä, Soinissa ja Vimpelissä Päiväkodit Alajärvi: 3 päiväkotia, 9 ryhmäperhepäiväkotia Soini: 1 päiväkoti, 1 ryhmäperhepäiväkoti Vimpeli: 1 päiväkoti, 1 ryhmäperhepäiväkoti perhepäivähoito Vanhusten huolto Asumispalveluyksiköt: Alajärvellä 4, Lehtimäellä 2, Soinissa 1 ja Vimpelissä 4 Väestön vähetessä ja keskittyessä haasteena on peruspalvelujen tarjoaminen keskusten ulkopuolella Sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä (myös yksityiset palvelut) kasvaa ikärakenteen muutoksen myötä Vimpeli Alajärvi Soini (Kuva Liidea Oy Etelä-Pohjanmaan palvelutasoselvitys

19 Liikenne Liikenneverkko ja -yhteydet Alajärvi sijaitsee Sinisen Tien (valtatie 16) ja kantatien 68 (Virrat - Pietarsaari) risteyskohdassa. Etäisyydet Alajärveltä Seinäjoelle 68 km Vaasaan 126 km Jyväskylään 161 km Lähin lentokenttä Seinäjoen lentoasema Lähin rautatieasema Seinäjoella Etäisyys maakuntakeskuksiin varsin suuri, yhteydet valtatieyhteyksiä myöten nopeat (Kuva SITO, Etelä-Pohjanmaan valta- ja kantateiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys 2010) 19

20 Liikenne Järvi-Pohjanmaalla suurimmat liikennevirrat keskittyvät Alajärven kaupungin alueelle valtatie 16 varrelle sekä valtatie 16 risteyksestä Kantatie 68:lle Alajärveltä Vimpelin keskustaan Työmatkaliikenne (pendelöinti) on Järvi-Pohjanmaan kuntien välillä vilkasta, mutta hyvin vähäistä alueen ulkopuolelle ja alueen ulkopuolelta Nykytilanteen liikennemäärät 2009 VIM PELI SOINI Päätieverkon hyvä välityskyky ja liikenneturvallisuus on tärkeää Risteysalueet tärkeitä elinkeinoelämän sijoittumiskohteita (niin ettei keskustojen elinvoimaisuus kärsi) (Kuva SITO, Etelä-Pohjanmaan valta- ja kantateiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys 2010, muutoksin) 20

21 Matkailu- ja virkistyskohteet Alajärvi: Alvar Aallon arkkitehtuuri Nelimarkka-museo Punaisen tuvan viinitila Tulivuorikeskus Valkealammen matkailualue SF-Caravan Koivulehto Vimpeli: Lappajärven meteoriittijärvi ja Lakeaharjun laskettelu- ja vapaa-ajankeskus Vimpelin pyöreä kirkko Suksitehdas- ja pesäpallomuseo Lakiksen loma-asunnot Soini: Monipuoliset ulkoilureitit, kuten Kuninkaanpolku Vuorenmaan hiihtokeskus Hankajärven leirintä ja majoitus (Kuva Vimpelin internetsivut) (Kuva Soinin internetsivut) Matkailukohteiden verkosto. Kartalla enintään 15km:n säteellä toisistaan olevat kohteet on yhdistetty vahvalla viivalla, heikommat yhteydet ohuella viivalla. Nämä voivat muodostaa matkailuklustereita. Ylimaakunnalliset kohteet on korostettu vaalean vihreällä (mm. Powerpark, Simpsiö, Kuortaneen urheiluopisto, Tuurin kyläkauppa, Ähtärin eläinpuisto, Kivitippu) (Asutus ja peltoalueet. Kuva ja teksti: Tampereen teknillinen yliopisto, Etelä-Pohjanmaan rakennemallin esiselvitys 2010) 21

22 Reitistöt Soini Kuninkaanpuisto 7 km Kuninkaanpolku 10 km Arpaisten reitti 27 km Motti-Milian lenkki 18 km Vimpeli Vatpakan hiihtomaja, josta hiihtoladut mm. Lakeaharjulle ja Alajärven puolelle Luoma-ahon kylään Matkailu on Järvi-Pohjanmaalla hyödyntämätön mahdollisuus Vetovoimaiset ja kansallisesti tunnetut kohteet puuttuvat, edellytyksiä kehittämiseen on Reitistöjen tulee palvella sekä matkailijoita että kuntien asukkaita Reitit matkailutoiminnan tukena Alajärvi Pyhävuori - Lakeaharju patikkareitti Keskustan valaistu kuntorata 2,8 km Ukonmäki 15 km Alajärven ympärilatu 18 km Kalliojärven hiihtolatu 13 km 22

23 Maakuntakaavan ohjaava vaikutus Maaseudun kehittämisen kohdealueet Virkistys ja matkailukohteita Maakuntakaava hyväksytty v Strategioilla luodaan sisältöä seuraaviin maakuntakaavoihin (niiden tavoitteisiin) Tieliikenteen yhteystarve Vähittäiskaupan suuryksikkö Merkittävästi parannettava tieosuus Matkailun vetovoima-alueet Taajamatoimintojen alueet Ohjeellinen ulkoilureitti 23

24 Suunnitteluun vaikuttavat keskeisesti alueen ja kuntien visiot sekä erilaiset kehittämisstrategiat Järvi-Pohjanmaan VISIO VETOVOIMAINEN Järvi-Pohjanmaa on tunnettu ja arvostettu yhteistoiminnastaan. MENESTYVÄT JA KASVAVAT YRITYKSET houkuttelevat alueelle UUTTA TYÖVOIMAA ja LISÄÄVÄT ELINVOIMAISUUTTA. Yhteistyö ja UUDET INNOVATIIVISET RATKAISUT mahdollistavat tulevaisuuden haasteista selviytymisen ja laadukkaat palvelut. Muut suunnitelmat: Alajärven seudun elinkeinostrategia 2013 Alajärven kaupungin palvelustrategia Etelä-Pohjanmaan liikenneselvitys Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 selvitys Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen strategia Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys 24

25 Yhteenveto ja tulevaisuuden haasteet Väestö ja sen muutokset Alajärvellä muodostunut yhtenäinen asumisen nauha, muuten pistemäisesti Väestö tulee ennusteen mukaan vähenemään vuoteen 2030 paljon (lähes asukasta) Haasteena muuttoliikkeen hallinta työikäisen väestön pysyminen alueella Vanhusväestön kasvava osuus palvelutarpeet otettava huomioon Työpaikat ja elinkeinoelämä Nykyisten työpaikka-alueiden kehittyminen ja laajeneminen Uusien yritysten sijoittuminen Järvi-Pohjanmaalle Työpaikka-alueiden riittävyys / yritystonttitarjonta Asuminen Keskustojen yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Monipuolisten asumismahdollisuuksien tarjoaminen Koko alueen säilyminen vetovoimaisena ja viihtyisänä 25

26 Yhteenveto ja tulevaisuuden haasteet Palvelujen saatavuus ja kattavuus Ostovoiman siirtymä pois alueelta Alajärvellä lähes puolet (43 %) Etäisyydet maakuntakeskuksiin pitkät pitää yllä monipuolista palvelutarjontaa Vetovoimainen kaupallinen kohde / keskusta? Liikenne Haasteena liikennepalvelujen järjestäminen kattavasti koko alueelta, työssäkäyntiyhteydet tärkeitä keskusten välillä Poikittainen liikenne vilkkaampaa läpikulkuliikennettä läpikulkuliikenteen tuomat mahdollisuudet Tärkeää kehittää yhteyksiä maakuntakeskuksiin (Seinäjoen rautatieasemalle) Matkailu ja virkistys Alueella on matkailullisesti kiinnostavia alueita (kulttuuriympäristöt, maisema) Haasteena alueiden matkailullinen hyödyntäminen, matkailuinfran puuttuminen Virkistys- ja matkailualueiden kehittäminen verkostona, kuntarajat ylittävästi Tulisi profiloitua selkeämmin Järvi-Pohjanmaan matkailualueena 26

27 JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Työryhmätyöskentely

28 Miksi nuoret mukaan? Ollaan rakentamassa tulevaisuutta Järvi-Pohjanmaan nuorille Missä olet ja millainen elämäntilanteesi on vajaan 20 vuoden kuluttua, tavoitevuonna 2030? Hyviä kokemuksia nuorten osallistumisesta ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisestä Rovaniemen alueidenkäytön strategia Lapuan alueidenkäytön strategia Jämsä Jyväskylä Äänekoski kehittämisvyöhyke Eri osapuolilla toisiaan täydentäviä näkemyksiä Päättäjät Yrittäjät, elinkeinoelämä Kuntalaiset, nuoret Oppimisprosessi Strategia / kehityskuva päätöksenteko kaavoitus päätöksenteko rakentaminen 28

29 Toteutus Kokoontuminen työryhmiin: 1. asuminen (pysyvä asuminen ja loma-asuminen) 2. maatalous 3. teollisuus 4. kuntien tarjoamat palvelut (kouluverkko, sosiaali- ja terveyspalvelut jne.) 5. kauppa ja muut yksityiset palvelut 6. matkailu- ja kulttuuripalvelut 7. liikenne (liikennepalvelut ja liikenneväylät) 8. virkistys, vapaa-aika ja harrastukset 9. energiatuotanto (turvetuotanto, tuulienergia ym.) Valitkaa työryhmälle puheenjohtaja ja sihteeri Tehkää valiten, keskustellen ja ideoiden TEHTÄVÄ 1 (Järvi-Pohjanmaan menestyksen avaimet ) Tehkää TEHTÄVÄ 2 (keskeisten teemaan liittyvien kehittämiskohteiden ideointi) Tehkää TEHTÄVÄ 3 (karttatehtävä, ideoitujen maankäytön kehittämiskohteiden sijoittaminen kartalle) Valitkaa työryhmistä henkilöt esittämään (ja perustelemaan) työryhmän tulokset 29

30 Työryhmätyöskentely Millä eväillä Järvi-Pohjanmaa menestyy tulevaisuudessa? Valitkaa työryhmässä seuraavista 3 tärkeintä menestyksen avainta : Ikääntyvän väestön hyvinvointi turvataan mm. lähipalvelut säilyttämällä Hyvinvointi- ja muita palveluja rakennetaan erityisesti nuorille Lapsiperheiden palvelut turvataan Liikkumistarve minimoidaan (asuminen, palvelut ja työpaikat lähekkäin, sekoittuneet toiminnot) Seudulla tarjotaan monipuolisia asumisen mahdollisuuksia eri elämäntilanteisiin Rakennetaan tehokkaasti toimiva, palveleva ja kannattava joukkoliikenne Seudun pääteitä kehitetään turvallisiksi ja nopeiksi suurempiin keskuksiin johtaviksi valtateiksi Yrityksille tarjotaan houkuttelevia sijoittumisalueita pääteiden liittymiin Yritystoimintaa ohjataan suurimpien taajamien palvelujen läheisyyteen Järvien rantoja hyödynnetään asumisessa nykyistä huomattavasti enemmän Keskusta- ja taajama-asumista kehittämällä turvataan hyvä palvelutaso Alajärven keskustaan tiivistetään ja rakennetaan kaupunkimaisena keskuksena Soinin ja Vimpelin keskustoja kehitetään monipuolisten palvelujen taajamina Kyliä kehitetään voimakkaasti ja niiden peruspalveluvarustus turvataan Järvi-Pohjanmaalla tarjotaan väljää maaseutuasumista ja suuria tontteja Kevyen liikenteen verkosto rakennetaan yhdistämään kaikki seudun keskukset Kaikilta asuinalueilta rakennetaan sujuvat yhteydet lähivirkistysalueille ja vesistöjen ääreen Muodostakaa työryhmässä edellisten lisäksi 2 uutta Järvi-Pohjanmaan menestyksen avainta 30

31 Työryhmätyöskentely Työryhmän teema: TEHTÄVÄ 1. Työryhmän valitsemat Järvi-Pohjanmaan menestyksen avaimet (1-3 listalta, 4-5 ryhmän ideoimaa):

32 Työryhmätyöskentely Työryhmän teema: TEHTÄVÄ 2. Ideoikaa valittujen menestystekijöiden pohjalta TAI niiden ulkopuolelta omaan teemaanne liittyviä konkreettisia kehittämistoimenpiteitä. Mitkä asiat Järvi-Pohjanmaalla tulisi laittaa kuntoon? Valitkaa ideoista kolme tärkeintä toimenpidettä (äänestäkää tarvittaessa) TOP 3 -kehittämistoimenpiteet

33 Työryhmätyöskentely TEHTÄVÄ 3. Merkitkää kartalle kehittämistoimenpiteet Mille alueille ne kohdistuvat? Mitä vaikutuksia toimenpiteillä on? Voitte kirjoittaa ja piirtää karttaan 33

Lähtötietoanalyysi. JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Lähtötietoanalyysi

Lähtötietoanalyysi. JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Lähtötietoanalyysi JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITELMA Lähtötietoanalyysi Luonnos 14.4.211 Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy Lähtötietoanalyysi Lähtötietoanalyysi on ensimmäinen vaihe Järvi- Pohjanmaan alueidenkäytön

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITELMA TAVOITERAPORTTI 29.4.2010

JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITELMA TAVOITERAPORTTI 29.4.2010 JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITELMA TAVOITERAPORTTI 29.4.2010 Tavoiteraportin sisältö Valtakunnan tavoitteet A Tavoitteiden taustalla: megatrendit ja paikalliset muutostekijät Muut tavoitteet VAT

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN

RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN Järvi-Pohjanmaan alueiden käytön suunnitelma 30.12.2011 RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN 1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040

VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 MAL-seminaari 16.10.2012 Kaavoitusjohtaja Saini Heikkuri-Alborzi Visio kestävästä, energiatehokkaasta alue- ja yhdyskuntarakenteesta - 8 kuntaa - ohjaa kuntien tulevaa

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa 1 Jämsän kaupunki/kuvapankki Jämsän kaupunki/kuvapankki Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys 2 Kaupunkimainen, vetovoimainen, elävä keskusta Jämsän vetovoimatekijöitä tulee korostaa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 MOTIIVISEMINAARIN TULOKSET

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 MOTIIVISEMINAARIN TULOKSET Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 MOTIIVISEMINAARIN TULOKSET 28.4.2009 Hotelli Laajavuori, Jyväskylä Menestyksen avaimet Jyväskylän seudulle 20X0? TEHTÄVÄ 1. Millä eväillä Jyväskylän seutu menestyy tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA TULEVAISUUSMALLI Vt 19 ja sen varren sekä profiililtaan erilaisten

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Rakennemalliehdotus - YHDISTELMÄMALLI Tärkeää vahvistaa Ylitornion sijaintiin perustuvia kehittämismahdollisuuksia (kauppa,

Lisätiedot

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ YHTEENVETO MOTIIVISEMINAAREISTA 16.8.2013 Keski-Suomen rakennemalliyhdistelmästä Keski-Suomessa laaditaan strategiaa, jossa yhdistyvät maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian uudistaminen - toimintaympäristö ja strategiaperusta. Asukasfoorumi

Kaupunkistrategian uudistaminen - toimintaympäristö ja strategiaperusta. Asukasfoorumi Kaupunkistrategian uudistaminen - toimintaympäristö ja strategiaperusta Asukasfoorumi 15.2.2017 Strategiatyön eteneminen Rovaniemen strategiatyön malli Toimintaympäristön ja aiemman strategian analyysi

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

KAAVOITUKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET IISALMEN KAUPUNGISSA

KAAVOITUKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET IISALMEN KAUPUNGISSA KAAVOITUKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET IISALMEN KAUPUNGISSA SARI NIEMI IISALMEN KAUPUNKI 8.5.2012 Safa-palkinto 2011 Omaleimaisuutta ja perinteitä vaalivasta yhdyskuntasuunnittelusta IISALMI KUOPIO 85

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä. Maankäytön kokonaisuudet Asuminen ja palvelut Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Tiivistyvät taajamat Täydentyvät kyläkeskukset Työpaikat

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen

Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen Laukaan kunta 3.11.2015 Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 18.5.2015 126 asettaa

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutufoorumi 4.5.2016 Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus 1 ESITYKSEN RAKENNE Yleiskaavan vaiheet, käsittely- ja päätöksentekoprosessi ja aikataulu

Lisätiedot

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon

Lisätiedot

Kuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto

Kuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto Kuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara 22.4.2015 Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntasuunnitelman 2030 ja -ohjelman 2014-2017 toimintalinjat Pohjois-Savon

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari 27.9.217 Ikääntyneiden asuinpaikat nyt

Lisätiedot

Hämeenkyrön strateginen yleiskaava

Hämeenkyrön strateginen yleiskaava Hämeenkyrön strateginen yleiskaava Lähtökohdat ja tavoitteet: valmisteluvaiheen raportti 10.1.2014 10.1.2014 Page 1 Koko kunnan kattava oikeusvaikutteinen suunnitelmakartta (n. 1:100000, A3) Millaista

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Tietopalvelu Liiteri. Kari Oinonen, SYKE

Tietopalvelu Liiteri. Kari Oinonen, SYKE Tietopalvelu Liiteri Kari Oinonen, SYKE 29.10.2014 Mikä Liiteri on Tietopalvelu, jonka avulla viranomaiset ja yritykset voivat hoitaa maankäytön suunnitteluun ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tehtäviä

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen 1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Strategian toteutus

Strategian toteutus Strategian toteutus 2004-2006 PROSESSI Rovaniemen maalaiskunnan ja Rovaniemen kaupungin yhdistyessä toteutettu projekti Toteutus vuosina 2004 2006 Runsas vuorovaikutus mm. asukaskuulemisten kautta (kyläkierrokset)

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä

Lisätiedot

Tampereen tulevaisuutta tehdään nyt - tule mukaan ja vastaa kyselyyn mennessä

Tampereen tulevaisuutta tehdään nyt - tule mukaan ja vastaa kyselyyn mennessä Tampereen tulevaisuutta tehdään nyt - tule mukaan ja vastaa kyselyyn 18.6.2017 mennessä Kerro näkemyksesi Tampereen nykytilasta ja siitä millaisen haluaisit Tampereen olevan tulevaisuudessa! Kyselyssä

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve

Lisätiedot

strategisesta yleiskaavasta kehityskuvaksi Maankäytön kehittämisen yhteistyöryhmä Keuruu 19.11.2010 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

strategisesta yleiskaavasta kehityskuvaksi Maankäytön kehittämisen yhteistyöryhmä Keuruu 19.11.2010 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki strategisesta yleiskaavasta kehityskuvaksi Maankäytön kehittämisen yhteistyöryhmä Keuruu 19.11.2010 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki historiaa Vilppulan kunta 1912 Mänttä1922 Mäntän kauppala 1947

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys MAL Kuntayhteistyö 17.3.2011 Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys Kommenttipuheenvuoro elinkeinoelämän roolista MAL yhteistyössä Pauli Korkiakoski, Cursor Oy Selvityksen tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 ALOITUSVAIHEEN YLEISÖTILAISUUS 27.8.2014 STRATEGINEN YLEISKAAVA NÄYTTÄÄ KEHITYKSEN SUUNNAN MUTTA EI YKSITYISKOHTAISIA MAANKÄYTÖN RATKAISUJA = KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGISET

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II tilaa, valoa ja pohjoista voimaa Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava - tarkistaminen aloitettu 2011 Uuden Oulun yleiskaava - laatiminen aloitettu 2011 Oulun seudun kuntien yhteinen yleiskaava - lainvoima

Lisätiedot