Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Transkriptio

1 Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

2 Yleistä kaupasta

3 Kaupan myynti 2015 Liikevaihto yht. 120 mrd. euroa (ei sisällä alv:ia) 11% 31% Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa 57% Lähde: Tilastokeskus, Kaupan liikevaihtotiedot

4 Vähittäiskaupan alatoimialat Liikevaihto yht. 37,6 mrd. euroa 2015, euroa Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Rautakauppa* Apteekit, hygienia, kosmetiikka* Kodin tekniikka* Vaatteet ja jalkineet* Sisustus (huonekalut, taloustavarat)* Polttoaineet Mm. musiikki, lelut, lahjatavarat, valokuvaus, Urheiluvälineet* Optinen ala* Kultasepänteokset ja kellot* Kirjat, sanomalehdet, paperitavara* Kukat, kasvit ja puutarha-ala* Veneet ja veneilytarvikkeet* *Vähittäiskauppa erikoiskaupassa. Huom! Optisen alan ja kirjojen, sanomalehtien yms. liikevaihtotiedot eroavat hieman ko. aloja edustavien liittojen, Näe Ry:n ja Kirjakauppaliiton, tiedoista. Lähde: Kaupan liikevaihtokuvaaja, Tilastokeskus

5 350 Kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä 1000 henkilöä Kauppa Metalli ja elektroniikka Rakentaminen Kuljetus ja varastointi Informaatio- ja viestintä Hotelli- ja ravintolapalvelut Metsäteollisuus Elintarvike- ja tekstiiliteollisuus 0 Kemian teollisuus Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatilasto Energia-, vesi- ja jätehuolto

6 Kaupan työlliset henkilöä 15% Autokauppa 57% 28% Tukkukauppa ja agentuuritoiminta Vähittäiskauppa Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

7 Kaupan aukiolot vapautuivat, voiko vaikutuksista sanoa vielä mitään?

8 Arvion taustaa: ostovoima on kehittynyt viime vuoden tahtiin Palkansaajien ostovoiman ennakoidaan tänä vuonna kehittyvän viime vuoden tavoin. Tukuseton (Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta) arvion mukaan palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima kasvaa tänä vuonna (+1,4 %) hieman viime vuotta (+1,0 %) nopeammin. Veronmaksajain keskusliiton arvion mukaan tänä vuonna (+1,0 %) yksittäisen palkansaajan ostovoiman kasvu on sama kuin viime vuonna (+1,1 %). Kansantalouden palkkasumma on kehittynyt alkuvuodesta 2016 vain aavistuksen nopeammin kuin viime vuonna. Koko talouden palkkasumma nousi 1,3 prosenttia tammi-toukokuussa 2016 viime vuoteen verrattuna. Vuoden 2015 tammi-toukokuussa vastaava muutos oli prosentti. Koko talouden palkkasumma kuvaa hyvin kuluttajien ostopotentiaalia. Sen kuukausittaisten vuosimuutosten korrelaatio vähittäiskaupan liikevaihdon muutosten kanssa vuodesta 2005 lähtien on 0,8. Huom! Korrelaatio ei kuvaa kausaliteettia; koko talouden palkkasummalla ei tässä selitetä vähittäiskaupan liikevaihtoa eikä vähittäiskaupan liikevaihdolla talouden palkkasummaa. Palkkasumma on työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summa, ja sen muutos sisältää niin muutokset ansiotasossa kuin työllisyydessäkin. Vuoden 2015 alkupuolella asuntolainojen lyhennysvapaat vahvistivat yksityistä kulutusta. Vuoden 2016 alkupuolella lyhennysvapaiden vaikutus yksityiseen kulutukseen alkaa pienentyä.

9 Mitä vähittäiskaupassa on tapahtunut? 1. Liikevaihto on kääntynyt kasvuun Vähittäiskaupan liikevaihdon vuosimuutos tammi-toukokuussa, % Koko vähittäiskauppa yht. -1,9-1,0 Koko vähittäiskauppa yht. 0,5 1,8 Päivittäistavarakauppa -2,4-1,6 Päivittäistavarakauppa 0,4 1,5 Tavaratalokauppa -3,3-2,5 Tavaratalokauppa 1,6 2, Arvo euroina Määrä Lähde: Kaupan liikevaihtokuvaaja, Tilastokeskus

10 mutta erikoiskaupassa käännettä ei näy Erikoiskaupan kehitys alan liikevaihdon suuruuden mukaan Liikevaihdon arvon vuosimuutos tammi-huhtikuu, % Rautakauppa* -3,5-0,7 Apteekit, hygienia, kosmetiikka* 3,0 2,9 Kodin tekniikka* 0,1 3,6 Vaatteet ja jalkineet* -3,9-2,1 Sisustus (huonekalut, taloustavarat)* -1,0 0,6 Mm. musiikki, lelut, lahjatavarat, valokuvaus, 6,4 4,7 Urheiluvälineet* 4,1 7,8 Optinen ala* -3,8 4,5 Kultasepänteokset ja kellot* -2,1 13,8 Kirjat, sanomalehdet, paperitavara* -11,6-7,5 Kukat, kasvit ja puutarha-ala* -2,7 0,0 Veneet ja veneilytarvikkeet* -1,4 2,4 *Vähittäiskauppa erikoiskaupassa. Lähde: Tilastokeskus

11 2. Palkansaajien määrä ja työtunnit ovat kasvaneet Vuosimuutos, tammi-kesäkuu 2016 tammi-kesäkuu 2015 Palkansaajat Yrittäjät ja yrityksessä työskentelevät perheenjäsenet Määrä Tehdyt työtunnit, 1000 tuntia Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus

12 3. Työntekijöiden ja työtuntien määrän lisääntyminen on kasvattanut palkkasummaa Palkkasumman kehitys vähittäiskaupassa tammi-toukokuussa 2016 Vuosimuutos, % Koko vähittäiskauppa yht Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa -2,6-0,8 0, Erikoiskaupan aloista kodintekniikassa, 1,5 rautakaupassa, urheiluvälineissä ja 0,1 apteekeissa palkkasumma on kasvanut vähittäiskaupan keskiarvoa -1,1 nopeammin Lähde: Palkkasummakuvaajat toimialoittain, Tilastokeskus

13 Aukiolot vapautuivat, kauppa piristyi Palkansaajien ostovoima on kasvanut alkuvuonna vain hivenen ripeämmin kuin viime vuonna samaan aikaan. Vähittäiskaupan liikevaihto ja liikevaihdon määrä ovat kuitenkin kasvaneet selvästi nopeammin. Käänne liikevaihdossa on selvä nimenomaan niillä aloilla, joilla uusia aukioloaikoja on hyödynnetty eniten: päivittäistavara- ja tavaratalokaupassa. Päivittäistavarakaupan suuret yksiköt ovat kasvattaneet myyntiään ja pienet menettäneet. Päivittäistavarakaupassa työntekijöiden ja työtuntien määrä on kasvanut pidempien aukiolojen ja uusien kauppapäivien seurauksena. Erikoiskaupan vaikeudet ja päivittäistavarakaupan pienten yksiköiden kilpailuaseman muutos näkyvät mm. yrittäjien määrän ja työtuntien pienenemisenä. Vapautuneet aukiolot ovat todennäköisesti nopeuttaneet vähittäiskaupan liikevaihdon kasvua ennen kaikkea päivittäistavara- ja tavaratalokaupassa. Samalla tarve uusille työntekijöille ja lisätunneille on kasvanut.

14 Minkälaiset yritykset ovat viime vuosina menestyneet mitä pitäisi tehdä?

15 Puhtaat kotimarkkinayritykset ovat pärjänneet vähittäiskaupassa heikoimmin Liikevaihdon vuosimuutos, % Vientiä, muttei tuontia harjoittavat Puhtaat kotimarkkinayritykset Vientiä ja/ tai tuontia harjoittavat Vähittäiskaupan yrityksistä 90 % toimii puhtaasti kotimarkkinoilla. 9 % tuo ulkomailta ja 1-2 % vie kulutustavaroita ulkomaille kotimarkkinayritysten osuus oli 82 % Lähde: Tilastokeskus, Kasvukatsaus

16 Tuonti ulkomailta ja omien kulutustavaroiden vienti vahvistavat erikoiskauppaa mistä osaaminen? Liikevaihdon vuosimuutos yritysluokan mukaan, % Vientiä ja/ tai tuontia harjoittavat 13,1 Puhtaat kotimarkkinayritykset 9,0 9,2 8,3 6,7 5,4 3,6 4,4 5,0 3,9 4,0 2,4 2,6 3,5 0,0-1,5-1,1-2,2-0,2-2,6-2,5-3,3-2,7-4,1-5,4-6,9-8,8-8,1-6,6-6,4-7,2-7,5-11,5-10,6-15,5-13,4 Lähde: Tilastokeskus, Kasvukatsaus Urheiluvälineet Vaatteet ja jalkineet Sisustus, taloustavarat Urheiluvälineiden erikoiskaupoista 79 prosenttia on puhtaita kotimarkkinayrityksiä, vaatetuksessa 71 prosenttia ja sisustuksessa 84 prosenttia.

17 Ennen ruplan arvon romahdusta puhtaat kotimarkkinayritykset pärjäsivät myös tukkukaupassa heikoimmin Liikevaihdon vuosimuutos, % Vientiä, muttei tuontia harjoittavat Puhtaat kotimarkkinayritykset Lähde: Tilastokeskus, Kasvukatsaus Vientiä ja/ tai tuontia harjoittavat Tukkukaupan yrityksistä 65 % toimii puhtaasti kotimarkkinoilla. 32 % tuo ulkomailta ja 10 % vie ulkomaille kotimarkkinayritysten osuus oli 60 %

18 Kansainvälisyys voi tukea erikoiskauppaa mistä osaaminen? Keskimäärin ne erikoiskaupan yritykset, joilla on tehokkaat hankintakanavat ulkomailta ja/ tai joilla on omia kulutustavaroita myytävänä, pärjäävät parhaiten. Harvalla yrittäjällä on osaamista ja resursseja ulkomailla toimimiseen, yli 90 prosenttia erikoiskaupan yrityksistä on alle 10 henkeä työllistäviä. Julkisissa koulutus- ja tukirahoituksissa pitäisi panostaa kaupan yrittäjien kansainväliseen osaamiseen (mm. markkinointi, markkinatutkimus, hankintaverkostoituminen). Suomessa keskitytään raaka-aineiden, tuotantohyödykkeiden ja investointitavaroiden tuotantoon eikä hallitusohjelmissa pyritä monipuolistamaan elinkeinoelämää esim. tuki- ja koulutusrahoituksen kautta. Noin 68 prosenttia tavaroita tuottavista yrityksistä valmistaa raaka-aineita, tuotantohyödykkeitä tai investointitavaroita, suuryrityksistä 83 prosenttia (Tilastokeskus, Kasvukatsaus). Kauppaa ei nähdä vientikanavana suomalaisille kulutustavaroille. Kauppa ja palvelut pitäisi nostaa hallitusohjelmissa mahdolliseksi kasvualaksi ja panostaa korkea-asteen koulutuksessa mm. kuluttajaymmärrykseen, tuotesuunnitteluun ja markkinointiin.

19 Kaupan näkymät : Liikevaihto ja työllisyysennusteet

20 20 15 Kuluttajien odotukset omasta taloudesta seuraavan vuoden ajan Saldoluku Odotus omasta taloudesta Odotus, 2000-luvun KA Trendi Tilastokeskus 3/00 6/00 9/00 12/00 3/01 6/01 9/01 12/01 3/02 6/02 9/02 12/02 3/03 6/03 9/03 12/03 3/04 6/04 9/04 12/04 3/05 6/05 9/05 12/05 3/06 6/06 9/06 12/06 3/07 6/07 9/07 12/07 3/08 6/08 9/08 12/08 3/09 6/09 9/09 12/09 3/10 6/10 9/10 12/10 3/11 6/11 9/11 12/11 3/12 6/12 9/12 12/12 3/13 6/13 9/13 12/13 3/14 6/14 9/14 12/14 3/15 6/15 9/15 12/15 3/16 6/16

21 Kaupan näkymät taustaa Vähittäiskaupan liikevaihdon määrä* kasvoi tämän vuoden tammitoukokuussa 1,8 prosenttia ja tukkukaupan 1,5 prosenttia. Koko vuonna 2015 vähittäiskaupan liikevaihdon määrä kasvoi 0,4 prosenttia ja tukkukaupan määrä pieneni kaksi prosenttia. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vähittäiskaupan työllisyys kasvoi 0,3 prosenttia tammi-kesäkuussa 2016 ja tukkukaupan lähes 7 prosenttia. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vähittäiskaupan työllisyys kasvoi vuonna 2015 lähes prosentin ja tukkukaupan pieneni 8 prosenttia. * Hintavaihteluista puhdistettu liikevaihto.

22 Kaupan näkymät taustaa Tänä vuonna talouskasvu on hieman runsaan prosentin eikä kiihdy ensi vuonna. Vienti kasvaa tänä vuonna pari prosenttia ja ensi vuonna vain hitusen nopeammin, alle kolme prosenttia. Raaka-aineiden hinnat pysyvät vielä alhaisina. Rakentaminen vetää tänä vuonna investointeja kasvuun. Inflaatio on kuluvana vuonna hidasta, noin puoli prosenttia, ja pysyy maltillisena myös ensi vuonna, noin prosentin tuntumassa. Julkisten menojen leikkaukset syövät omalta osaltaan työllisyyden kasvua ja siten ostovoimaa. Hallituksen lupaamat ansiotuloverotuksen kevennykset kompensoivat kilpailukykysopimuksen sosiaalimaksujen kiristykset ensi vuonna, mutta inflaatio syö silti yksittäisten kotitalouksien ostovoimaa. Koko kansantalouden tasolla ostovoiman kasvu nojaa työllisyyskehitykseen. Asuntolainojen lyhennysvapaat eivät lisää ostovoimaa enää loppuvuodesta 2016.

23 Kaupan näkymät taustaa Ennusteessa ei ole tehty oletuksia muista kuin hallituksen ilmoittamista veropäätöksistä. Kuluvan ja ensi vuoden kasvuun liittyy varsinkin alasuuntaisia riskejä. Alasuuntaisia riskejä ovat mm. Kiinan hidastuva talouskasvu, Euroalueen ongelmat, Brexit, pakolaiskriisin mahdolliset vaikutukset Euroopassa sekä lähialueiden levottomuudet. Hallituksen lupaama ansiotuloverotuksen kevennys voidaan myöhemmin rahoittaa kulutusverojen kiristyksillä, mikä sekä syö ostovoimaa että lisää kaupan kustannuksia. Alhaiset raaka-aineiden hinnat, heikko euro, kevyt rahapolitiikka ja USA:n mahdollisesti vahvistuva talouskasvu tukevat kuitenkin Euroopan kasvua.

24 Vähittäiskaupan kasvu hidastuu ensi vuonna Liikevaihdon määräindeksin vuosikeskiarvo Trendi Trendi ** Liikevaihto -24 % Tilastolähde: Tilastokeskus Ennuste: Kaupan liitto Liikevaihdon määrä kasvaa tänä vuonna runsaan prosentin ja ensi vuonna puoli prosenttia * 2016** 2017**

25 Rakentaminen vetää tukkukauppaa Liikevaihdon määräindeksin vuosikeskiarvo Trendi Trendi ** Liikevaihto -28 % Tilastolähde: Tilastokeskus Ennuste: Kaupan liitto Liikevaihdon määrä kasvaa tänä ja ensi vuonna kaksi prosenttia ** 2017**

26 170 Vähittäiskaupan työlliset 1000 henkilöä Tilastolähde: Tilastokeskus Ennuste: Kaupan liitto * 2017* Vähittäiskaupan työllisten määrä kasvaa tänä vuonna puoli prosenttia, mutta pienenee puoli prosenttia ensi vuonna.

27 110 Tukkukaupan työlliset 1000 henkilöä Tilastolähde: Tilastokeskus Ennuste: Kaupan liitto Tänä vuonna tukkukaupan työllisten määrä kasvaa viisi prosenttia, mutta kasvu hidastuu yhteen prosenttiin ensi vuonna * 2017*

28 Veropolitiikalla luodaan toimintaedellytyksiä myös kaupan yrityksille kansainväliseen kilpailuun Ansiotuloverotuksen keventäminen sekä tukee ostovoimaa että hillitsee työvoimakustannusten nousua kaupassa ja sen koko toimitusketjussa. Usein ansiotuloverotuksen kevennyksiä on kompensoitu kulutusverotusta kiristämällä. Uhkana on, että kilpailukykysopimuksen yhteydessä luvattua ansiotuloverotuksen kevennyspakettia (ja tulevia sote-uudistuksen kustannuksia) rahoitetaan kulutusveroilla. Kulutusverot sekä syövät ostovoimaa että verottavat suomalaista työtä. Esimerkiksi energiaverot nostavat kaupan yritysten kustannuksia ja kertautuvat koko toimitusketjun matkalta. Kulutusverotuksen muutokset aiheuttavat merkittäviä hallinnollisia kustannuksia yrityksille. Esimerkiksi suurissa vähittäiskaupan ketjuissa sinällään yksinkertaiselta vaikuttava arvonlisäverokannan muutos aiheuttaa erilaisia järjestelmä- ja liputtamiskustannuksia sadoistatuhansista miljooniin euroihin.