Selvitys apteekkimaksun poistamisesta 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys apteekkimaksun poistamisesta 2004"

Transkriptio

1 Selvitys apteekkimaksun poistamisesta 2004

2

3 KUVAILULEHTI Julkaisija Lääkelaitos Mannerheimintie 103b, PL Helsinki Tuottaja / tekijät Lääkelaitos Julkaisun nimi Selvitys apteekkimaksun poistamisesta 2004 Asiasanat apteekit, apteekkimaksu Muut tiedot Julkaisutilaukset Lääkelaitos Tiivistelmä Julkaisun päivämäärä Sivumäärä 66 Kieli suomi Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi Lääkelaitosta tekemään selvityksen apteekkimaksun poistamisen, lääketaksan uudistamisen ja eräiden muiden kustannuksia vähentävien toimenpiteiden vaikutuksista sekä näitä koskevat ehdotukset. Selvitys tuli toimittaa sosiaali- ja terveysministeriöön mennessä. Selvitystä varten Lääkelaitos on kartoittanut apteekkipalvelujen nykyistä saatavuutta ja maantieteellistä kattavuutta, apteekkien taloudellista tilannetta ja kustannusrakennetta sekä apteekkimaksun merkitystä erikokoisten apteekkien toimintaedellytyksille. Lisäksi on selvitetty lääkkeiden vähittäisjakelun järjestämistä ja käytössä olevia tukijärjestelmiä muissa Pohjoismaissa. Selvitystyössä on käytetty pääosin Lääkelaitoksen tuottamaa tilastoaineistoa. Apteekkien taloutta on tarkasteltu vuoden 2003 apteekkimaksun määräämistä koskevien ilmoitusten perusteella. Lisäksi on hankittu joitakin selvityksiä ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Lääkelaitos on järjestänyt selvitystyöhön liittyen kaksi sidosryhmien kuulemistilaisuutta. Lääkelaitos ehdottaa apteekkimaksun asteittaista poistamista siten, että ensimmäisessä vaiheessa apteekkimaksu puolitettaisiin ja lääketaksaa alennettaisiin vastaavasti. Samalla alennettaisiin apteekkien myyntikatetta kalleimpien lääkkeiden osalta. Sivuapteekkivähennys ehdotetaan poistettavaksi ja apteekkimaksu ehdotetaan määrättäväksi apteekki- ja sivuapteekkikohtaisesti erikseen kunkin toimipisteen liikevaihdon perusteella saman apteekkimaksutaulukon mukaisesti. Toimenpiteiden vaikutuksia apteekkien talouteen ja apteekkipalvelujen saatavuuteen ehdotetaan seurattavaksi ennen kuin apteekkimaksua uudelleen alennetaan tai se kokonaan poistetaan. Alueellisesti kattava ja lääkeneuvonnan mahdollistava lääkejakelu ehdotetaan varmistettavaksi nykyistä sivuapteekkijärjestelmää kehittämällä. Sivuapteekkien toiminnassa ehdotetaan sovellettavaksi nykyistä joustavampia toimintamalleja sekä aukioloaikojen, toimitilaratkaisujen että lääkevalikoiman suhteen. Sivuapteekkien enimmäismäärää apteekkia kohti ehdotetaan nostettavaksi nykyisestä kolmesta viiteen. Lääkekaappien lisäämistä ja terveydenhuollon yksiköiden lääkejakelun laajentamista ei kannateta. Harvaan asutuilla seuduilla lääkkeiden toimittaminen postitse tulee olla edelleenkin mahdollista. Lähetyskulujen korvaamista sairausvakuutuksesta tulee harkita.

4 PRESENTATIONSBLAD Utgivare Läkemedelsverket Mannerheimvägen 103b, PB Helsingfors Producent / författare Läkemedelsverket Publikation Utredning om avlägsnande av apoteksavgiften 2004 Nyckelord apotek, apoteksavgift Övriga uppgifter Beställningar Läkemedelsverket Referat Utgivningsdatum Sidoantal 66 Språk finska Social- och hälsovårdsministeriet bad Läkemedelsverket om en utredning om inverkan av avlägsnande av apoteksavgiften, av förnyande av läkemedelstaxan och av en del övriga kostnadssparande åtgärder samt att inkomma med förslag för verkställande av dessa. Utredningen skulle tillställas social- och hälsovårdsministeriet senast För denna utredning har Läkemedelsverket kartlagt tillgången och den geografiska spridningen av apoteksservicen i vårt land, apotekens ekonomiska situation och kostnadsstruktur samt betydelsen av apoteksavgiften för verksamhetsförutsättningarna för apotek av olika storlek. Dessutom utreddes hur minutdistributionen av läkemedel organiserats i de andra nordiska länderna samt vilka former av apoteksstöd existerar i Norden. För utredningen användes statistiska uppgifter som huvudsakligen producerats av Läkemedelsverket. Apotekens ekonomi har granskats på basen av anmälningarna för bestämning av apoteksavgiften år Dessutom har en del utredningar inhämtats från utomstående sakkunniga. Inom ramen för utredning har Läkemedelsverket dessutom sammankallat två möten där berörda parter hörts. Läkemedelsverket föreslår att apoteksavgiften slopas gradvis så att den halveras initialt och att läkemedelstaxan sänks i motsvarande grad. Samtidigt skulle apotekens försäljningsbidrag sänkas beträffande dyra läkemedel. Läkemedelsverket föreslår att avdraget för filialapotek stryks och att apoteksavgiften bestäms enligt samma apoteksavgiftstabell för apotek och filialapotek och att detta görs på basen av omsättningen vid varje enskild verksamhetsenhet. Läkemedelsverket föreslår att inverkan av dessa åtgärder på apotekens ekonomi och på tillgången på apoteksservice uppföljs innan apoteksavgiften nedsätts ytterligare eller slopas. Läkemedelsverket föreslår att en regionalt täckande läkemedelsdistribution med möjligheter till läkemedelsinformation garanteras genom utbyggande av det nuvarande filialapoteksystemet. Vidare förslås att filialapoteken tillåts mer flexibla sätt att fungera detta skulle gälla såväl öppettider, utrymmen som läkemedelssortimentet samt att maximiantalet filialapotek per apotek ökas från nuvarande tre till fem. Läkemedelsverket understöder inte att antalet medicinskåp skulle ökas och inte heller att läkemedelsdistributionen från olika hälsovårdsenheter skulle utbyggas. Distribution av läkemedel per post till glesbygderna skall även framöver vara möjligt. Ersättning av leveransutgifterna ur sjukförsäkringen bör övervägas.

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Toimeksianto Selvityksen taustaa ja rajaukset Selvitystyö APTEEKKIPALVELUIDEN RAKENNE JA LÄÄKKEIDEN SAATAVUUS Lainsäädännöllinen tausta Apteekit ja sivuapteekit Lääkekaapit Apteekkiverkoston nykyinen kattavuus Apteekkien sijaitsemisalueet Aukioloajat Apteekkien henkilökunta Lääkehuolto julkisessa terveydenhuollossa Lääkkeiden hinnat Tukkuhinnat Vähittäishinnat Lääkkeiden hintarakenne eräissä maissa APTEEKKIEN TALOUS Apteekit liikeyrityksinä Lääketaksa Apteekkimaksu Apteekkimaksulakiin vuoden 1998 jälkeen tehdyt muutokset Apteekkimaksun määrääminen Apteekkimaksun tilitysmenettelyn merkitys apteekin taloudelle...29

6 4 LÄÄKKEIDEN VÄHITTÄISJAKELU MUISSA POHJOISMAISSA Ruotsi Jakeluverkosto Lääkkeiden hintojen muodostuminen Norja Jakeluverkosto Henkilökunta Aukioloajat Apteekkien talous Tanska Jakeluverkosto Aukioloajat Lääkeneuvonta ja palvelutavoitteet Apteekkien talous Lääkkeiden vähittäisjakelu terveydenhuollon toimintayksiköistä muissa maissa MUITA APTEEKKITOIMINNAN TASAUS- JA TUKIJÄRJESTELMIÄ Norja Syrjäseutujen tuki Päivystystuki Postikulukorvaus Tukijärjestelmien hallinnointi Tanska Liikevaihtomaksu ja -hyvitys Harkinnanvaraiset tuet Ylimääräinen tuki Rakennetuki Valtion takaus Vaihtoehtoiset tasaus- ja tukijärjestelmät Suomessa APTEEKKIMAKSUN KOKONAAN POISTAMISEN JA LÄÄKETAKSAN VASTAAVAN ALENTAMISEN VAIKUTUKSET Vaikutukset apteekkien kannattavuuteen ja lääkkeiden saatavuuteen Muut vaikutukset APTEEKKIMAKSUN ASTEITTAINEN POISTAMINEN... 49

7 8 LÄÄKKEIDEN SAATAVUUDEN TURVAAMINEN LÄÄKETAKSAN MUUTTAMINEN LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOSTARPEET Lääkelaki (395/1987) Laki apteekkimaksusta (148/1946) Valtioneuvoston asetus lääketaksasta (1087/2002) Sairausvakuutuslaki (364/1963) LÄÄKELAITOKSEN EHDOTUSTEN YHTEENVETO...61 LÄHDELUETTELO Suomi Ruotsi Norja Tanska...64 LIITE...65

8

9 1 JOHDANTO 1.1 Toimeksianto Sosiaali- ja terveysministeriö on päivätyssä selvityspyynnössään (STM Dnro 74/59/2003; Liite) pyytänyt Lääkelaitokselta selvityksen apteekkimaksun poistamisen ja lääketaksan alentamisen sekä tähän liittyen muiden mahdollisten tasausmallien käyttämisen vaikutuksista ja mahdollisuuksista. Apteekkimaksun poisto tapahtuisi joko kerralla tai asteittain. Pyynnön mukaan selvityksessä tulee arvioida apteekkimaksun poiston merkitystä eri toimijoille ja erityisesti eri kokoisille apteekeille. Lääketaksan muuttamista nykyistä degressiivisemmäksi tulee tarkastella erityisesti kaikkein kalleimpien lääkkeiden marginaalin osalta. Apteekkimaksun poistamiseen liittyen Lääkelaitosta pyydettiin selvittämään tapoja, joilla lääkkeiden nykyinen saatavuus turvataan ja lääkeneuvonnan mahdollistava lääkejakelu luodaan alueille, joilla lääkkeet nykyään toimitetaan potilaille postitse tai muilla vastaavilla tavoilla. Tarkasteltavaksi tulisivat vähittäishintoihin vaikuttamattomien tasausmallien lisäksi apteekkijärjestelmän tehokkuuden kehittäminen, kannattamattomien apteekkien toiminnan korvaaminen sivuapteekeilla ja niiden toiminnan muuttaminen sekä sellaisten uudentyyppisten lääkekaappien kehittäminen, joista voitaisiin toimittaa myös reseptilääkkeitä silloin, kun toiminnasta vastaavalla henkilöllä on farmaseuttinen koulutus. Lääkelaitosta pyydettiin arvioimaan myös muita lääkkeiden saatavuutta turvaavia tapoja, kuten terveydenhuollon yksiköiden toimesta tapahtuvan avohoidon lääkkeiden jakelun laajentamista. Selvityksen perusteella tuli tehdä tarvittavat säädös- ja muut ehdotukset. Selvityspyynnössä todettiin lisäksi, että ehdotusta laadittaessa on tarpeellista kuulla lääkealan toimijatahoja. Ehdotus pyydettiin lähettämään sosiaali- ja terveysministeriöön mennessä. 1.2 Selvityksen taustaa ja rajaukset Apteekkimaksun poistamista on tarkasteltu edellisen kerran vuonna 1998 (Lääkelaitos , LL Dnro 1310/09/1997), jolloin Lääkelaitos selvitti sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä, millä edellytyksillä apteekkimaksu voitaisiin poistaa ja samalla muuttaa lääketaksaa vuoden 2000 alusta lukien. Toimeksianto perustui Lääkekustannustyöryhmän (STM 1997:11) ehdotuksiin, niistä annettuihin lausuntoihin ja sosiaa- 9

10 lipoliittisia asioita käsittelevän ministeriryhmän kannanottoon. Sittemmin apteekkimaksun poistamista koskeviin toimenpiteisiin ei ryhdytty. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut lääkepolitiikan periaatteita sisältävän Lääkepolitiikka asiakirjan (STM:n julkaisuja 2003:11). Keskeisenä lähtökohtana asiakirjassa pidetään lääkkeiden nykyisen hyvän alueellisen saatavuuden ja lääketurvallisuuden ylläpitämistä. Asiakirjassa todetaan, että nykyisessä toimintamallissa on tasapainotettu ammatillinen asiantuntemus ja liiketoiminnallinen tehokkuus eikä mallin perusteita ole tarpeen muuttaa. Lääkepolitiikka asiakirjan mukaan lääkkeiden myynti tapahtuu jatkossakin apteekeista ja sivuapteekeista. Lääkepolitiikka asiakirjan lääkekustannuksia käsittelevässä kohdassa esitetään, että valtakunnallisesti tarkasteltuna kustannuksia aiheutuu myös lääkejakelun alueellisen kattavuuden turvaamisesta apteekkimaksulla ja siihen liittyvällä lääkkeiden vähittäismyyntihintoihin sisältyvän apteekkien katteen sääntelyllä. Apteekkimaksun poiston asteittainen toteuttaminen ei johtaisi lääkejakelun kattavuuden merkittävään heikkenemiseen, jos samalla välttämätön lääkejakelu turvattaisiin sivuapteekkien ja lääkekaappien avulla. Lääkelaitos ei ole tässä selvityksessä kuvannut apteekkimaksun ja lääketaksan historiallista taustaa, koska niitä tarkasteltiin jo edellisessä selvityksessä vuonna Apteekkimaksulla on valtiontaloudellisia vaikutuksia ja huomattava merkitys Helsingin ja Kuopion yliopistojen talouteen. Lääkelaitoksen selvitykseen ei sisälly kattavia vaikuttavuus- ja toimenpidearvioita näiltä osin, koska sosiaali- ja terveysministeriön toimeksianto ei sitä edellyttänyt. Lääkelaitoksen selvitykseen ei myöskään sisälly kannanottoja lääkkeiden myynnistä päivittäistavarakaupoissa. Tältä osin Lääkelaitos viittaa Lääkepolitiikka asiakirjaan. 1.3 Selvitystyö Lääkelaitos on selvittänyt apteekkipalvelujen nykyistä saatavuutta ja maantieteellistä kattavuutta. Selvityksessä on tarkasteltu apteekkien taloudellista tilannetta ja kustannusrakennetta sekä apteekkimaksun merkitystä eri kokoisten apteekkien toimintaedellytyksille. Tarkastelun yhteydessä on selvitetty mahdollisista toimenpiteistä johtuvia seurauksia apteekkiverkoston kattavuuteen. Lääkelaitos on selvittänyt lääkkeiden vähittäisjakelun järjestämistä muissa Pohjoismaissa, erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Samoin on selvitetty Pohjoismaissa käytössä olevia apteekkien taloudellisia tukijärjestelmiä. Selvityksessä on käytetty pääosin Lääkelaitoksen tuottamaa tilasto-aineistoa. Apteekkien taloutta on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin apteekkien toimittamien vuoden 2003 apteekkimaksun määräämistä koskevien ilmoitusten perusteella. Lääkelaitos 10

11 on lisäksi hankkinut joitakin tarpeellisiksi katsomiaan selvityksiä ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Selvitystyön aikana Lääkelaitos on järjestänyt kaksi sidosryhmien kuulemistilaisuutta ja Kuulemistilaisuudessa ovat olleet edustettuina Apteekkitavaratukkukauppiaat, Helsingin yliopisto, Kansaneläkelaitos, Kuopion yliopisto, Lääketeollisuus, Suomen Apteekkariliitto, Suomen Farmasialiitto, Suomen Kuntaliitto, Suomen Lääkäriliitto ja Suomen Potilasliitto. Osa mainituista tahoista on myös toimittanut Lääkelaitokseen kirjallisia kannanottoja. Ensimmäisessä kuulemistilaisuudessa osapuolet esittivät näkemyksiään Lääkelaitokselle annetussa sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannossa mainituista suuntaviivoista. Toisessa kuulemistilaisuudessa käsiteltiin sivuapteekki- ja lääkekaappijärjestelmän kehittämistä lääkkeiden alueellisen saatavuuden turvaamisen vaihtoehtoina. 11

12 2 APTEEKKIPALVELUIDEN RAKENNE JA LÄÄKKEIDEN SAATAVUUS 2.1 Lainsäädännöllinen tausta Väestölle saadaan myydä lääkkeitä ainoastaan apteekeista, sivuapteekeista ja lääkekaapeista lukuun ottamatta rohdosvalmisteita, homeopaattisia ja antroposofisia valmisteita, ellei Lääkelaitos myyntiluvan myöntämisen tai rekisteröinnin yhteydessä määrää, että valmistetta saadaan myydä vain apteekeista (lääkelaki 38 ) Apteekit ja sivuapteekit Lääkelain 39 :n mukaan apteekkeja tulee olla maassa siten, että väestö, mikäli mahdollista, voi vaikeudetta saada lääkkeitä. Alueella, jolla ei väestömäärän vähäisyyden vuoksi voida katsoa olevan riittäviä toimintaedellytyksiä itsenäiselle apteekille, mutta jolla lääkkeiden saatavuus edellyttää apteekkiliikettä, saa apteekkari pitää sivuapteekkia Lääkelaitoksen luvalla (lääkelaki 52 ). Apteekkarilla voi olla lupa pitää enintään kolmea sivuapteekkia. Mikäli lääkkeiden saatavuus edellyttää uutta apteekkia kuntaan tai sen osaan, päättää Lääkelaitos apteekin perustamisesta asianomaista kuntaa kuultuaan (lääkelaki 41 ). Lääkelaitos voi päättää myös apteekin lakkauttamisesta tai siirtämisestä kunnan toiseen osaan siten kuin lääkelain 41 :ssä on säädetty. Apteekkilupa on henkilökohtainen. Luvan myöntämisen edellytyksistä on säädetty lääkelain 43 :ssä. Edellä esitetyn lisäksi on Helsingin yliopistolla oikeus pitää yhtä apteekkia Helsingin kaupungissa ja Kuopion yliopistolla yhtä apteekkia Kuopion kaupungissa (lääkelaki 42 ). Lisäksi Helsingin yliopisto voi Lääkelaitoksen luvalla pitää enintään 16 sivuapteekkia. Näiden apteekkien tehtäväksi on lääkkeiden myynnin ohella säädetty farmasian opetukseen liittyvän harjoittelun ja lääkehuoltoon liittyvän tutkimuksen toteuttaminen Lääkekaapit Alueella, jolla ei ole apteekkia tai sivuapteekkia ja josta on pitkän etäisyyden tai muiden vastaavien syiden vuoksi huono kulkuyhteys lähimpään apteekkiin tai sivuapteekkiin, saa apteekkari pitää Lääkelaitoksen antaman luvan perusteella lääkekaappia (lääkelaki 52 ). Pitkällä etäisyydellä tarkoitetaan useiden kymmenien kilometrien välimatkaa lähimpään apteekkiin tai sivuapteekkiin. Puutteelliseksi kulkuyhteydeksi katsotaan ko- 12

13 konaan puuttuva tai 1 2 päivittäistä vuoroa kattava julkinen liikenne. Luvan edellytyksenä on lisäksi, että lääkekaappi on lääkehuollon kannalta tarpeellinen. Suomessa on 169 lääkekaappia ( ). Lääkekaappi toimii tavallisesti kylässä sijaitsevan yrityksen, kuten esimerkiksi kyläkaupan tai pankin konttorin yhteydessä. Lääkekaapin hoitajalta ei edellytetä farmaseuttista koulutusta. Lääkekaapista saa myydä vain sellaisia lääkkeitä, jotka voidaan luovuttaa asiakkaalle ilman lääkemääräystä. 2.2 Apteekkiverkoston nykyinen kattavuus Suomessa oli yhteensä 801 apteekkitoimipistettä (Taulukko 1). Näistä 602 oli yksityisiä apteekkeja ja 181 näiden alaisia sivuapteekkeja. Helsingin ja Kuopion yliopistojen apteekkien lisäksi maassa toimi 16 Helsingin yliopiston apteekin sivuapteekkia. Taulukko 1. Apteekkitoimipisteet maakunnittain (Apteekkien lukumäärät: Lääkelaitos ; väestömäärät: Tilastokeskus ; pinta-alat: Maanmittauslaitos ) Maakunta Apteekkeja Sivuapteekkeja Yliopistojen apteekit ja sivuapteekit Apteekkeja yhteensä Asukasluku Asukkaita/ maakm 2 Apteekkeja/1000 maakm 2 Asukkaita/apteekki Uusimaa ,2 22, Varsinais-Suomi ,6 7, Satakunta ,3 5, Kanta-Häme ,0 5, Pirkanmaa ,3 5, Päijät-Häme ,7 5, Kymenlaakso ,4 5, Etelä-Karjala ,3 4, Etelä-Savo ,5 2, Pohjois-Savo ,0 2, Pohjois-Karjala ,5 1, Keski-Suomi ,0 3, Etelä-Pohjanmaa ,4 2, Pohjanmaa ,6 3, Keski-Pohjanmaa ,4 2, Pohjois-Pohjanmaa ,5 1, Kainuu ,0 0, Lappi ,0 0, Itä-Uusimaa ,4 4, Ahvenanmaa ,3 2, Yhteensä ,1 2,

14 Taulukko 2. Kunnat, joissa nykyisin ei ole apteekkitoimipistettä. (Väestömäärät: Tilastokeskus ; pinta-alat: Maanmittauslaitos ; etäisyydet: AT Reittikartta Suomi 2003) Kunta Asukasluku Asukkaita/ maakm 2 Lähin apteekki Etäisyys keskustaajamasta km Varsinais-Suomi: Askainen ,2 Masku 15 Houtskari 662 5,5 Korppoo 23 Iniö 251 3,9 Taivassalo 20 Kustavi 953 5,8 Taivassalo 17 Lemu ,8 Masku 8 Merimasku ,9 Naantali 12 Mietoinen ,0 Mynämäki 8 Muurla ,0 Salo 11 Pertteli ,5 Salo 11 Suomusjärvi ,2 Kiikala 15 Särkisalo 723 8,8 Perniö 17 Vahto ,1 Rusko 10 Velkua 233 7,5 Naantali 30 Satakunta: Kodisjoki ,7 Lappi 15 Kanta-Häme: Tuulos ,7 Lammi 11 Etelä-Karjala: Uukuniemi 516 5,1 Saari 16 Pohjois-Karjala: Värtsilä 647 4,8 Tohmajärvi 18 Keski-Suomi: Sumiainen ,6 Suolahti 18 Pohjanmaa: Luoto ,9 Pietarsaari 11 Maksamaa ,1 Vöyri 17 Pedersören kunta ,2 Pietarsaari 10 Keski-Pohjanmaa: Ullava ,4 Kannus 26 Pohjois-Pohjanmaa: Hailuoto 979 5,0 Oulunsalo 43 Lumijoki ,5 Liminka 11 Siikajoki ,9 Pattijoki 25 Lappi: Utsjoki ,3 Ivalo

15 Kunta Asukasluku Asukkaita/ maakm 2 Lähin apteekki Etäisyys keskustaajamasta km Itä-Uusimaa: Liljendal ,9 Lapinjärvi 11 Pernaja ,3 Loviisa 11 Ruotsinpyhtää ,2 Loviisa 17 Ahvenanmaa: Brändö 515 5,0 Kumlinge 38 Eckerö 895 8,1 Maarianhamina, Godby 28 Föglö 608 4,6 Maarianhamina 39 Geta 461 5,5 Godby 21 Hammarland ,3 Maarianhamina, Godby 20 Jomala ,3 Maarianhamina 7 Kökar 293 5,1 Kumlinge 55 Lemland ,9 Maarianhamina 14 Lumparland ,7 Maarianhamina 28 Saltvik ,6 Godby 7 Sottunga 134 5,0 Kumlinge 33 Sund ,6 Godby 8 Vårdö 417 4,1 Godby 26 Kuva 1. Niiden kuntien sijainti, joissa ei ole apteekkitoimipistettä. 15

16 Yhtä apteekkitoimipistettä kohti on keskimäärin asukasta. Eniten asukkaita yhtä apteekkitoimipistettä kohti on Uudenmaan maakunnassa (9 229 asukasta/apteekki), vähiten Etelä-Savon (4 773 asukasta/apteekki) ja Satakunnan (4 791 asukasta/apteekki) maakunnissa. Vuoden 2004 alussa Suomessa oli 444 kuntaa. Näistä 300 kunnassa on yksi apteekki tai sivuapteekki, 43 kunnassa kaksi ja 31 kunnassa kolme apteekkitoimipistettä. Enemmän kuin 3 apteekkitoimipistettä on 28 kunnassa. Eniten apteekkitoimipisteitä on Helsingissä (70), Turussa (26), Tampereella (24), Espoossa (17) ja Oulussa (16). Ilman apteekkia tai sivuapteekkia olevia kuntia on 42 (Taulukko 2, Kuva 1). Näissä kunnissa asuu hieman alle henkilöä, mikä on 1,24 % koko maan väestömäärästä. Kunnista 13 sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa ja 13 Ahvenanmaalla. Lapin maakunnassa apteekkitoimipistettä ei ole Utsjoen kunnassa. Lähes kaikki ilman apteekkitoimipistettä olevat kunnat ovat väestömäärältään pieniä, alle asukkaan kuntia. Väestömäärältään suurimmassa yksittäisessä ilman apteekkia olevassa kunnassa, asukkaan Pedersören kunnassa, ei ole yhtä yksittäistä keskustaajamaa. Etäisyydet ilman apteekkitoimipistettä olevien mannermaalla sijaitsevien kuntien keskustaajamista lähimpiin apteekkeihin vaihtelevat 8 ja 28 kilometrin välillä lukuun ottamatta Utsjoen kuntaa, josta etäisyys Ivalossa sijaitsevaan apteekkiin on 159 kilometriä Apteekkien sijaitsemisalueet Yksityisten apteekkien sijaitsemisalueita koskevat säädökset muuttuivat alkaen. Ennen vuotta 1997 sijaitsemisalueet oli vahvistettu siten, että kullakin yksityisellä apteekilla oli oma sijaitsemisalueensa. Samalla sijaitsemisalueella ei ollut muita yksityisiä apteekkeja. Maaseudulla sijaitsemisalue oli yleensä kunta tai sen keskustaajama, kaupungeissa joko kadunnimien mukaan rajattu alue tai tietty nimetty lähiö. Voimassa olevan lääkelain 40 :n mukaan apteekkilupa myönnetään tietyn apteekkiliikkeen harjoittamiseen kunnassa tai sen osassa. Samalla sijaitsemisalueella kunnassa tai kunnan osassa voi sijaita useampi kuin yksi apteekki. Apteekkari voi vapaasti sijoittaa apteekkinsa määrätyllä sijaitsemisalueella. Lääkelaitoksen tuli mennessä määrätä lain 40 :ssä tarkoitetut uudet sijaitsemisalueet (kunta/kunnan osa). Apteekkien sijaitsemisalueeksi on määrätty kunnan osa noin neljässäkymmenessä kunnassa. Näissä kunnissa apteekkialueiden määrä vaihtelee kahden ja neljäntoista alueen välillä. Siirtymäkauden jälkeen apteekkien sijaitsemisalueisiin on tehty muutoksia yksittäisissä tapauksissa apteekkipalvelujen saatavuuden turvaamiseksi. Kunnassa yksin sijaitsevan apteekin sijaitsemisalueena on koko kunta. 16

17 Sivuapteekkien sijaitsemisalueiden määrittely ei vastaa itsenäisten apteekkien sijaitsemisalueita vastaavaa määrittelyä. Sivuapteekkien sijaitsemisalueet on määritelty suppeammiksi, mikä on tarpeen lääkehuollon turvaamiseksi myös haja-asutusalueilla. Kuopion yliopiston apteekin ja Helsingin yliopiston apteekin pääapteekin sijaitsemiskunnat on määrätty lääkelaissa. Lääkelain 42 :n mukaan Helsingin yliopistolla on oikeus pitää yhtä apteekkia Helsingin kaupungissa ja Kuopion yliopistolla yhtä apteekkia Kuopion kaupungissa. Helsingin yliopiston apteekin sivuapteekkien sijaitsemisalueet on määrätty kunkin sivuapteekin perustamista koskevien päätösten yhteydessä. Helsingin yliopiston apteekin 16 sivuapteekkia toimivat kaupungeissa maan eri puolilla Aukioloajat Apteekkien ja sivuapteekkien aukioloaikojen tulee lääkelain 55 :n mukaan olla sellaiset, että lääkkeiden saatavuus on turvattu. Apteekit voivat harkita aukioloaikansa paikallisesti ja niistä on ilmoitettava kunnalle, jossa apteekki sijaitsee. Lääkelaitoksen käsityksen mukaan apteekkien aukioloajat ovat riittävät ja useimmilla paikkakunnilla ne noudattavat terveyspalvelujen ja suurimpien kauppaliikkeiden aukioloaikoja. Joillakin paikkakunnilla apteekkien aukioloajat ovat viime vuosina pidentyneet mm. apteekkien välisen kilpailun ja uusille liikepaikoille siirtymisen johdosta. Sivuapteekit ovat yleensä avoinna vähintään viitenä päivänä viikossa Apteekkien henkilökunta Apteekkien perustehtävät lääkkeiden toimittaminen, lääkeneuvonta ja lääkkeiden valmistaminen ovat farmaseuttisen henkilökunnan, proviisoreiden ja farmaseuttien tehtäviä. Lääkelain 56 :n mukaan apteekissa ja sivuapteekissa tulee pitää tarpeellinen määrä farmaseuttisen tutkinnon suorittanutta henkilökuntaa. Apteekista ja sivuapteekista lääkkeitä toimitettaessa on apteekin farmaseuttisen henkilökunnan neuvoilla ja opastuksella pyrittävä varmistumaan siitä, että lääkkeen käyttäjä on selvillä lääkkeen oikeasta ja turvallisesta käytöstä (lääkelaki 57 ). Apteekkien henkilökunnan määrä oli yhteensä henkilöä (Taulukko 3). Tästä farmaseuttisen henkilökunnan osuus apteekkarit mukaan lukien oli 61 %. Vuoden 2003 aikana apteekkien henkilökuntamäärä kasvoi 396 henkilöllä, josta farmaseutteja oli 209. Apteekkien henkilökunnan määrä on vuodesta 1999 vuoteen 2003 kasvanut yhteensä 916 henkilöllä. Suhteellisesti eniten, 26 %, on kasvanut apteekeissa työskentelevien proviisorien määrä. Teknisen henkilökunnan (farmanomit, lääketyöntekijät, tekniset apulaiset) määrä on kasvanut lähes 23 %:lla. Farmaseuttien määrä on vastaavasti kasvanut 8,1 %:lla. 17

18 Taulukko 3. Apteekkien henkilökunnan määrä Tähdellä merkityt ammattiryhmät ovat farmaseuttista henkilökuntaa. (Lähde: Suomen Apteekkariliitto 2004) Apteekkarit * 576 Proviisorit * 769 Farmaseutit * Farmanomit 534 Lääketyöntekijät 501 Tekniset apulaiset Merkonomit 90 Muut (siistijät, harjoittelijat jne.) 586 Yhteensä Määrän kasvusta huolimatta maassa on paikoitellen vajetta farmaseuttisesta henkilökunnasta. Julkisuudessa esitettyjen arvioiden mukaan apteekeissa on avoinna farmaseutin työpaikkaa. Työvoimahallinnolle julkiseen hakuun ilmoitettuja apteekkialan avoimia työpaikkoja oli 62 ( ), joista proviisoreille 9 ja farmaseuteille 53 paikkaa. Työmarkkinoilta poistuu eläkkeelle vuosien aikana noin viidesosa farmaseuteista. Akuutin työvoimavajeen täyttämiseksi Kuopion ja Helsingin yliopistoissa on järjestetty ns. muuntokoulutusta ja farmaseuttikoulutuksen sisäänottoa on lisätty. 2.3 Lääkehuolto julkisessa terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon palveluja tuottavia terveyskeskuksia oli vuonna 2003 yhteensä 279, joista sairaansijallisia oli 240. Lääkäreiden ja muun terveydenhuollon henkilöstön vastaanottoja oli yli 600 toimipisteessä. Pienimmissä kunnissa ja kuntien osissa on tavallisimmin terveysasema tai -talo, jossa on terveydenhoitajan vastaanotto arkiaamuisin ja lääkärin vastaanotto ajanvarauksella joinakin viikonpäivinä. Kunnat ovat järjestäneet lääkäreiden ilta-, yö- ja viikonloppupäivystyksen yleensä lähiseudun kuntien kanssa siten, että päivystys on esim. vuoroviikoin eri terveysasemilla tai että päivystys on keskitetty kokonaan yhteen toimipisteeseen. Sairaanhoitopiirissä voi olla sen toimintaa varten sairaala-apteekki. Kunnan, kuntayhtymän ja valtion ylläpitämässä sairaalassa tai terveyskeskuksessa voi olla sairaala-apteekki tai lääkekeskus. Sairaala-apteekki tai lääkekeskus voidaan perustaa Lääkelaitoksen luvalla (lääkelaki 61 ). Vuonna 2002 Suomessa toimi yhteensä 24 sairaala-apteekkia, joista yliopistollisissa sairaaloissa 5 ja muissa sairaaloissa 19. Kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämiä lääkekeskuksia oli 190. Sairaala-apteekkien lukumäärässä ei viime vuosina ole tapahtunut olen- 18

19 naista muutosta. Sen sijaan lääkekeskusten lukumäärä on pienentynyt yli 40:llä vuodesta 1997 alkaen. Pienenemisen taustalla on mm. resurssien kohdentamisen ja lääkehankintojen kilpailuttamisen johdosta tapahtunut julkisen terveydenhuollon lääkehuollon järjestäminen keskitetysti sairaala-apteekeista. Lääkkeiden toimittaminen sairaala-apteekista ja lääkekeskuksesta terveydenhuoltoyksikön potilaalle tai muulle asiakkaalle on rajoitettu tiettyihin tilanteisiin. Lääkelaissa edellytetään, että lääkkeiden luovutus tapahtuu näissä tilanteissa vastikkeetta. Terveydenhuollon toimintayksiköillä ja lääkäreillä ei ole oikeutta myydä lääkkeitä. Lääkelain 65 :n mukaan sairaala-apteekista ja lääkekeskuksesta voidaan luovuttaa sairaansijalta poistettavan tai avohoitoon tilapäisesti siirrettävän potilaan hoidon keskeytymätöntä jatkamista varten tarvittavat lääkkeet. Sairaalan poliklinikalla tai terveyskeskuksen vastaanotolla käyneelle potilaalle voidaan vastikkeetta luovuttaa hoidon aloittamiseksi tarvittavat lääkkeet (ns. päivystyspakkaukset), kunnes potilaan voidaan kohtuudella olettaa saavan ne apteekista. Tämän lisäksi sairaala-apteekista ja lääkekeskuksista voidaan luovuttaa yleisvaarallisten tartuntatautien hoitoon määrätyt lääkkeet sekä raskauden ehkäisyneuvontaan ja kansanterveydelliseen valistustyöhön liittyviä lääkkeitä. 2.4 Lääkkeiden hinnat Vuonna 2002 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 10,2 miljardia euroa (Kuva 2), missä kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 750 miljoonaa euroa (7,9 %). Suurin osa, 39,2 % menoista kohdistui sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastohoitoon. Avohoidon osuus oli 33,4 %. Kunnat olivat vuonna 2002 suurin terveydenhuoltomenojen rahoittaja. Niiden osuus rahoituksesta oli 43,0 %. Valtion osuus terveydenhuollon rahoituksesta oli 16,8 % ja Kansaneläkelaitoksen osuus 15,9 %. Julkisen rahoituksen osuus oli yhteensä 75,7 %. Lääkkeiden osuus terveydenhuollon kokonaismenoista on vuosina kasvanut 9,4 prosentista 15,9 prosenttiin. Vuoden 2002 rahassa mitattuna lääkemenot ovat 1,7-kertaistuneet 932 miljoonasta eurosta miljoonaan euroon (Kuva 3). Kasvunopeus on ollut vuosittain 4,0 6,8 % välillä lukuun ottamatta vuotta 1998, jolloin lääkemenot pienenivät 1,1 %. Lääkekustannusten nousun katsotaan johtuvan uusista lääkkeistä ja lisääntyvistä hoitomahdollisuuksista sekä väestön ikääntymisestä. Lääkekustannusten kasvu on yleinen ilmiö teollistuneissa maissa. Lääketeollisuuden ja -tukkukaupan osuus muodostaa n. 62 % lääkkeen arvonlisäverollisesta vähittäishinnasta (Kuva 4). Apteekin myyntikatteen osuus on n. 30 %, mihin sisältyy valtiolle tilitettävä apteekkimaksu n. 6,6 %. Ottaen apteekkimaksun lisäksi 19

20 huomioon arvonlisäveron muodostuu valtion osuudeksi yhteensä 14 % lääkkeen arvonlisäverollisesta vähittäishinnasta Muu terveydenhuolto Julkiset investoinnit Avohoidon lääkkeet Avohoito Vuodeosastohoito miljardia Kuva 2. Terveydenhuollon kokonaismenojen rakenne vuosina (mrd. ) vuoden 2002 rahassa. (Lähde: Stakes 2004) miljoonaa Kuva 3. Lääkemenot vuosina (milj. ) vuoden 2002 rahassa. (Lähde: Stakes 2004) 20

21 Lääketeollisuus ja -tukkukauppa 62,2 % Arvonlisävero 7,4 % Apteekin myyntikate (myyntikate 1) 30,4 % Apteekkimaksu 6,6 % Apteekki (myyntikate 2) 23,9 % Kuva 4. Lääkkeen hinnan osatekijät arvonlisäverollisesta vähittäishinnasta v Tukkuhinnat Myyntiluvan saanut lääke voi olla markkinoilla ilman, että sen tukkumyyntihintaa säänneltäisiin. Lääkekorvausjärjestelmään kuulumattoman valmisteen tukkuhinta on lääkeyrityksen vapaasti määriteltävissä. Sairausvakuutuksesta korvattavalta lääkkeeltä kuitenkin edellytetään sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimivan lääkkeiden hintalautakunnan vahvistamaa korvausperusteena olevaa kohtuullista tukkuhintaa. Kohtuullinen tukkuhinta on enimmäishinta, jolla lääkettä saadaan myydä apteekeille ja sairaaloille. Lääkkeiden hintalautakunnan päätös on voimassa enintään viisi vuotta ja uutta vaikuttavaa lääkeainetta sisältävän valmisteen päätös enintään kolme vuotta. Lääketeollisuus ja -tukkukauppa sopivat keskenään tukkukaupan jakelupalkkiosta. Jakelupalkkio sisältyy tukkuhintaan, jolla lääkettä myydään apteekeille ja sairaaloille Vähittäishinnat Lääkkeiden vähittäishinnat muodostuvat tukkuhinnan perusteella Valtioneuvoston lääketaksasta antaman asetuksen mukaisesti. Lääketaksa määrää apteekin saaman myyntikatteen, joka muodostuu tukkuhinnasta degressiivisesti: tukkuhinnaltaan kalliimman lääkkeen myyntikateprosentti on pienempi kuin tukkuhinnaltaan halvemman lääkkeen. Lääketaksa ja siten siinä määrätty myyntikate on sama kaikille apteekeille. Lääketaksa ja apteekkimaksu ovat keskeinen osa Suomen apteekkijärjestelmän rakenteesta. Lääketaksa määrää lääkkeiden samanhintaisuuden kaikkialla maassa. Apteekkimaksun avulla leikataan liikevaihdoltaan suurten apteekkien tulosta. Voidaan sanoa, että lääkkeen vähittäishintaan ts. apteekin myyntikatteeseen sisältyy apteekin liikevaihdon perusteella progressiivisesti määräytyvä apteekkimaksu. Apteek- 21

22 kimaksun maksamisen jälkeen liikevaihdoltaan pienemmälle apteekille jäävä myyntikatteen osuus on suurempi kuin liikevaihdoltaan suuremmalle apteekille. Vuonna 2003 apteekkimaksun osuus yksityisten apteekkien koko liikevaihdosta oli keskimäärin 6,7 % (7,1 % liikevaihdosta tehtävien vähennysten jälkeen jäävästä apteekkimaksun perusteena olevasta liikevaihdosta) vaihteluvälin ollessa 0 9,8 %. Helsingin ja Kuopion yliopistojen apteekit mukaan lukien apteekkimaksun osuus koko liikevaihdosta oli 7,1 % vuonna Lääketaksan perusteella määräytyvään vähittäishintaan lisätään valtiolle tilitettävän arvonlisäveron osuus 8 %. Vähittäishinnoittelun mekanismia (lääketaksaa) ei ole muutettu jälkeen Lääkkeiden hintarakenne eräissä maissa Tukkuhinnoiltaan lääkkeet ovat Suomessa Ruotsin, Tanskan, Norjan ja eräiden muiden Euroopan maiden hintatasoa alhaisempia (Kuva 5). Arvonlisäverolliset vähittäishinnat ovat saman selvityksen mukaan Suomessa korkeammat kuin esim. Ruotsissa ja Norjassa (Kuva 6). Tilastosta ei voida suoraan päätellä apteekkien marginaalin osuutta, sillä lääkkeiden arvonlisävero vaihtelee eri maissa. Ruotsissa reseptilääkkeistä ei peritä arvonlisäveroa, Norjassa lääkkeiden arvonlisävero on 24 % ja Tanskassa 25 %. Arvonlisäverolliset vähittäishinnat ovat Suomessa ostovoimapariteetti huomioon ottaen useimpia Länsi-Euroopan maita alhaisempia (Kuva 7). Kreikka Espanja Portugali Belgia Suomi Itävalta Italia Norja Luxemburg Saksa Ranska Ruotsi Tanska Irlanti Kuva 5. Eurooppalainen lääkkeiden hintavertailu tukkuhintojen perusteella (Suomi = 100). (Lähde: IMS Consulting 2004) 22

23 Kreikka Alankomaat Ranska Iso-Britannia Espanja Portugali Ruotsi Belgia Norja Luxemburg Italia Suomi Saksa Tanska Itävalta Sveitsi Irlanti Kuva 6. Eurooppalainen lääkkeiden hintavertailu arvonlisäverollisten vähittäishintojen perusteella (Suomi = 100). (Lähde: IMS Consulting 2004) Norja Alankomaat Ruotsi Ranska Iso-Britannia Sveitsi Suomi Belgia Tanska Luxemburg Kreikka Espanja Saksa Italia Portugali Irlanti Itävalta Kuva 7. Eurooppalainen lääkkeiden hintavertailu arvonlisäverollisten vähittäishintojen perusteella ostovoimapariteetti huomioon ottaen (Suomi = 100). (Lähde: IMS Consulting 2004) 23

24 3 APTEEKKIEN TALOUS 3.1 Apteekit liikeyrityksinä Yksityisten apteekkien liikevaihdon keskiarvo vuonna 2003 oli 2,73 miljoonaa euroa. Apteekkien toimintaa ja taloutta tarkasteltaessa korostuu erityispiirteenä pienten apteekkien suuri osuus koko apteekkiverkostosta. Keskiarvoa pienempien apteekkien osuus on lähes 60 % (Kuva 8). Kyseiset apteekit sijaitsevat tasaisesti ympäri maata Liikevaihto Liikevaihdon keskiarvo Apteekkien lukumäärä Kuva 8. Yksityisten apteekkien liikevaihdon jakauma v Toisena erityispiirteenä ilmenee pienimpien ja suurimpien apteekkien välinen suuri kokoero. Vuonna 2003 yksityisten apteekkien liikevaihto vaihteli alle eurosta yli euroon. Yksityisten apteekkien liikevaihto on vuosina kasvanut 5,9 10,1 % vuodessa (Taulukko 4). Liikevaihdon kasvu hidastui vuonna 2003, mihin osatekijänä voidaan pitää lääkevaihdon eli ns. geneerisen substituution käyttöönottoa ja sen mukanaan tuomaa rinnakkaisvalmisteiden hintakilpailua. Vaikka myyntikatteen osuus liikevaihdosta on laskenut vuosina ,6 %:sta 32,7 %:iin, on myyntikatteen määrä rahassa mitattuna kasvanut liikevaihdon kasvusta johtuen. 24

25 Taulukko 4. Yksityisten apteekkien liikevaihtoa ja myyntikatetta kuvaavia tunnuslukuja vv Vuosi Liikevaihdon kasvu Keskimääräinen liikevaihto milj. Myyntikate 1 % liikevaihdosta Myyntikate apteekkimaksun jälkeen % liikevaihdosta ,8 % 2,02 34,6 27, ,9 % 2,17 34,2 26, ,1 % 2,38 33,7 26, ,1 % 2,59 33,1 26, ,9 % 2,73 32,7 25,9 Taulukko 5. Yksityisten apteekkien talouden rakennetta kuvaavia tunnuslukuja liikevaihtoryhmittäin v kaikki yksityiset apteekit 600 apt. liikevaihto alle 1 milj liikevaihto 1 2 milj liikevaihto 2 3 milj liikevaihto 3 4 milj liikevaihto 4 5 milj liikevaihto yli 5 milj 61 apt. 178 apt. 145 apt. 102 apt. 58 apt. 56 apt. % lv:sta % lv:sta % lv:sta % lv:sta % lv:sta % lv:sta % lv:sta Liikevaihto , , , , , , ,66 Muut tuotot , , , , , , ,37 Kelan ostokertapalkkiot Ostot/varastojen muutos , , , , , , ,70 Myyntikate , , , , , , ,33 Apteekkimaksu , , , , , , ,54 Myyntikate , , , , , , ,80 Ulkopuoliset palvelut 601 0,02 6 0, , , , , ,07 Palkat , , , , , , ,61 Henkilöstösivukulut Toimitilavuokrat Muut liiketoiminnan kulut , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,89 Käyttökate , , , , , , ,27 Poistot , , , , , , ,54 Liikevoitto , , , , , , ,73 Korko- ja rahoitustuotot Voitto ennen satunnaiseriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja , , , , , , , , , , , , , ,86 25

26 Ennen apteekkimaksua laskettavan myyntikatteen prosentuaalisessa osuudessa apteekin liikevaihdosta on vain pieniä eroja eri kokoisten apteekkien välillä (Taulukko 5). Tämä johtuu lääkkeiden samanhintaisuudesta apteekeissa sekä lääkemyynnin suuresta osuudesta apteekkien liikevaihdosta. Apteekkimaksun ja sen progressiivisuuden tuloa tasaava vaikutus käy ilmi vertailtaessa suurten ja pienten apteekkien tunnuslukuja. Vuonna 2003 myyntikate, jossa liiketoiminnan tuotoista on vähennetty vain tavaraostot ja varaston muutos, on suurimman liikevaihdon ryhmässä (liikevaihto yli 5 milj. euroa) 33,4 % ja pienimmän liikevaihdon ryhmässä (liikevaihto alle 1 milj. euroa) 31,7 %. Kun lasketaan vastaava myyntikate, jossa on vähennetty apteekkimaksun osuus, vaihtelu on vastaavasti 24,9 %:sta (suurimmat) 30,3 %:iin (pienimmät). Liikevaihdoltaan pienemmälle apteekille jää samanhintaisesta lääkkeestä prosentuaalisesti suurempi myyntikate kuin suuremmalle, suhteessa enemmän apteekkimaksua maksavalle apteekille. Apteekkien suurimmat kuluerät apteekkimaksun jälkeen jäävästä myyntikatteesta ovat henkilöstökustannukset ja toimitilavuokrat. Henkilöstökulujen osuus on liikevaihdoltaan pienimmissä apteekeissa pienempi (40,0 % apteekkimaksun jälkeen jäävästä myyntikatteesta) kuin suurimmissa apteekeissa (48,3 %). Toimitilakustannuksissa suhteellinen ero pienimpien ja suurimpien apteekkien välillä on vähäinen. Verotettavan tulon osuus on viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana vaihdellut 9,1 % ja 9,9 % välillä liikevaihdosta. Voimakasta trendiä voiton osuuden suhteen ei ole havaittavissa. Sen sijaan rahassa mitattuna voitto on kasvanut apteekkien liikevaihdon kasvusta johtuen. 3.2 Lääketaksa Lääkkeiden vähittäishinnoittelun lähtökohtana on ns. samanhintaisuusperiaate: lääkkeiden hinnat ovat kaikissa apteekeissa samat. Periaate on kirjattu lääkelain 58 :ään, jonka mukaan lääkkeen vähittäishintana on käytettävä valtioneuvoston asetuksella säädettävän lääketaksan mukaista hintaa. Tämä koskee sekä reseptillä toimitettavia että itsehoitolääkkeitä. Lääketaksan mukaisen hinnan tulee perustua lääkevalmisteen myyntiluvan haltijan ilmoittamaan valtakunnallisesti käytössä olevaan tukkuhintaan, tukkuhinnan perusteella laskettavaan marginaaliin ja arvonlisäveroon. Lääketaksa määrää lääkkeen tukkuhinnan perusteella määräytyvän apteekin myyntikatteen. Lääketaksa on degressiivinen eli apteekin myyntikateprosentti on sitä alhaisempi, mitä korkeampi lääkkeen ostohinta on. Lääketaksalla on keskeinen merkitys apteekkiliikkeen harjoittamisen kannattavuudelle. 26

27 Lääketaksa koskee lisäksi lääkärin määräyksestä apteekissa valmistettavia lääkkeitä. Näiden osuus apteekkien vuosittain toimittamista lääkemääräyksistä on alle yhden prosentin. Lääketaksa on tarvittaessa tarkistettava. Lääketaksaa on edellisen kerran tarkistettu vuonna Tällöin taksan degressiivisyyttä lisättiin ja rakennetta yksinkertaistettiin samalla kun apteekkien keskimääräistä myyntikatetta alennettiin noin 1,5 prosenttiyksiköllä. Lisäksi eräitä tuote- ja asiakasryhmiä koskevat alennusvelvoitteet poistettiin. Vuoden 2002 alusta voimaan tulleeseen lääketaksaan ei tehty apteekin marginaalin määräytymistä koskevia muutoksia, vaan vuoden 1998 lääketaksa muunnettiin euromääräiseksi. Viimeisin valtioneuvoston asetus lääketaksasta tuli voimaan Lääkkeiden hinnoittelumekanismiin ei tässäkään yhteydessä tehty muutoksia. Sen sijaan lääketaksaan kirjattiin alennusvelvoite Suomen sotiin osallistuneille henkilöille sekä mahdollisuus antaa alennuksia sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksille tapahtuvasta lääkemyynnistä. Lisäksi apteekit voivat asetuksen mukaan antaa kanta-asiakasalennuksia. Apteekkien myynnistä keskimäärin 95 % on lääkkeiden myyntiä, joten lääketaksalla on oleellisen tärkeä merkitys apteekkien kannattavuuteen. 3.3 Apteekkimaksu Apteekkimaksun säätämisen periaatteena on ollut apteekkitoimintaa harjoittavan saaman hyödyn jakaminen valtion ja apteekkitoimen harjoittajan välillä. Apteekkimaksun tavoitteena on ollut myös säädellä apteekkien välistä taloudellista tasa-arvoa. Apteekkimaksulaki on säädetty vuonna Apteekkimaksulla ja lääketaksalla on varmistettu myös pienten apteekkien kannattavuus. Apteekkimaksun historiaa on kuvattu tarkemmin Lääkelaitoksen selvityksessä apteekkimaksun poistamisesta 1998 (LL Dnro 1310/ 09/1997). Yksityiset apteekit suorittavat apteekkimaksun lääninhallitukselle. Helsingin yliopiston apteekin apteekkimaksu suoritetaan Helsingin yliopistolle ja Kuopion yliopiston apteekin apteekkimaksu Kuopion yliopistolle. Sairaala-apteekit, lääkekeskukset ja sotilasapteekki ovat vapautettuja apteekkimaksusta Apteekkimaksulakiin vuoden 1998 jälkeen tehdyt muutokset Apteekkimaksun määräämisessä käytettävää asteikkoa on tarkistettu viime vuosina apteekkien liikevaihdon kehitystä vastaavasti. Liikevaihtorajoja tarkistettaessa on pyritty pitämään apteekkimaksun suhteellinen osuus liikevaihdosta samana ja sellaisena, että kaikkein pienimmiltä apteekeilta ei edelleenkään perittäisi apteekkimaksua niiden liikevaihdon kasvaessa. 27

28 Apteekkimaksulakia uudistettiin edellisen kerran vuoden 2003 alusta alkaen. Osa uudistuksista liittyi voimaan tulleen uuden perustuslain periaatteisiin. Apteekkimaksu on veroluontoinen maksu ja valtion verosta säädetään perustuslain 81 :n mukaan lailla. Vuodesta 1983 alkaen apteekkimaksun määräytymisperusteista oli säädetty valtioneuvoston päätöksellä. Nyt apteekkimaksun määräämisessä käytettävä asteikko siirrettiin takaisin apteekkimaksulakiin, missä se oli ollut myös ennen vuotta Ennen vuotta 2003 apteekkimaksu määrättiin apteekin koko myynnin perusteella. Lakiin lisätyssä uudessa pykälässä säädetään vähennyksistä, jotka tehdään arvonlisäverottomasta liikevaihdosta ennen apteekkimaksun määräämistä. Apteekkimaksun perusteena on väestölle tapahtuva lääkkeiden myynti, minkä vuoksi liikevaihdosta vähennetään sopimusvalmistuksena toisille apteekeille valmistettujen lääkkeiden myynnin osuus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksille tapahtuvan lääkemyynnin osuus. Merkittävin apteekkimaksun määräytymisperusteita koskeva muutos oli se, että muiden tuotteiden kuin lääkkeiden myynti voidaan vähentää apteekkimaksun perusteena olevasta liikevaihdosta. Muun myynnin kasvaminen olennaisesti nykyistä suuremmaksi voisi vaikuttaa haitallisesti apteekkien päätehtävään eli lääkkeiden toimittamiseen, minkä johdosta apteekkimaksulakiin säädettiin muusta myynnistä liikevaihtoon tehtävän vähennyksen enimmäismääräksi 20 prosenttia arvonlisäverottomasta liikevaihdosta, josta on vähennetty sopimusvalmistuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksille myynnin sekä jäljempänä esitettävän sivuapteekkivähennyksen osuudet. Samassa yhteydessä apteekkimaksulakia muutettiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden apteekkien apteekkimaksun alentamisen osalta. Tällaisia apteekkeja on Suomessa vain yksi Apteekkimaksun määrääminen Apteekkimaksu määrätään apteekin liikevaihdon perusteella apteekkimaksulain 2 :ssä säädetyn asteikon mukaisesti. Apteekkimaksu on progressiivinen: liikevaihdoltaan pienimmät apteekit eivät maksa apteekkimaksua lainkaan, kun taas liikevaihdoltaan suuremmat apteekit maksavat apteekkimaksua suhteellisesti suuremman osuuden liikevaihdostaan. Apteekkimaksun määräämisessä otetaan huomioon apteekin sekä sen sivuapteekkien ja lääkekaappien yhteenlaskettu liikevaihto. Sivuapteekkien pitäminen otetaan huomioon apteekkimaksua määrättäessä tehtävällä sivuapteekkivähennyksellä. Sivuapteekin liikevaihdosta, josta on vähennetty muiden tuotteiden kuin lääkkeiden myynti, sopimusvalmistuksen myynnin arvo sekä sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksille tapahtuva lääkemyynti, vähennetään yksi kolmasosa, kuitenkin vähintään euroa ennen sivuapteekin liikevaihdon lisäämistä apteekin liikevaihtoon apteekkimaksun määräämistä varten. Jos sivuapteekin liikevaihto 28

29 jäisi alle euron, vähennetään koko liikevaihto. Sivuapteekkivähennystä ei tehdä sellaisista sivuapteekeista, joiden liikevaihto viisi vuotta perustamisvuoden jälkeen vastaa vähintään puolta maan yksityisten apteekkien edellisen vuoden liikevaihdon keskiarvosta. Vuoden 2004 alusta voimaan tulleen apteekkimaksutaulukon mukaan apteekkimaksua ei määrätä apteekeille, joiden liikevaihto edellä esitettyjen vähennysten jälkeen on alle euroa. Koko vuoden 2003 toiminnassa olleita liikevaihtorajan alittaneita apteekkeja oli kymmenen kappaletta. Apteekkimaksun osuus kokonaisliikevaihdosta on viime vuosina pysynyt 7,1 7,3 %:n välillä. Vuonna 2003 apteekkimaksun osuus kokonaisliikevaihdosta pieneni 6,7 %:iin, sen kuitenkin oltua 7,1 % apteekkimaksulain 1 a :ssä säädettyjen vähennysten jälkeen jäävästä liikevaihdosta. Apteekkimaksujen tuotto valtion talousarviossa vuodelle 2004 on noin 0,37 % kaikista veroista ja veronluonteisista tuloista. Vuoden 2005 talousarvioesityksessä vastaava luku on 0,36 %. Valtiolle tilitettyjen apteekkimaksujen määrä oli valtion tilinpäätösten mukaan vuonna 2002 yhteensä 103,1 milj. euroa ja vuonna 2003 yhteensä 108,2 milj. euroa Apteekkimaksun tilitysmenettelyn merkitys apteekin taloudelle Apteekkimaksu määrätään apteekin liikevaihdon perusteella kalenterivuosittain. Maksu vahvistetaan kalenterivuotta seuraavan vuoden kesäkuussa apteekkimaksuilmoituksessa annettujen tietojen perusteella ja se erääntyy maksettavaksi neljässä erässä vahvistamisvuoden syys-joulukuussa. Voidaan siis sanoa, että apteekkimaksuvelka on apteekin/apteekkarin käytössä tasaisen kuukausimyynnin olettamalla keskimäärin 16 kuukauden ajan. Tilinpäätöksessä apteekkimaksu vähennetään tuloslaskelmassa kuluna ja merkitään siirtovelkana taseen lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan. Kaikki yksityiset apteekit ovat toiminimiä. Toiminimiyrityksen tulosta verotetaan pääasiassa sen omistajan ansiotulona. Vuodesta 1993 lähtien toiminimi on voinut saada osan yritystulostaan verotettavaksi pääomatulona, nykyisin 29 %:n verokannan mukaan, jos yrityksellä on nettovarallisuutta. Nettovarallisuus muodostuu pääasiassa taseessa olevien varojen ja velkojen erotuksesta. Toiminimen pääomatulo-osuus on enintään 18 % nettovarallisuudesta. Apteekkarin etu on siis kasvattaa yrityksensä nettovarallisuutta ja siten maksimoida pääomatulona verotettavaa osuutta. Elinkeinotuloverolain ja varallisuusverolain säännöksistä johtuu, etteivät lähdeverolliset pankkitilit ja talletukset kelpaa toiminimiyrityksen nettovarallisuudeksi. Keskusverolautakunta on apteekkarien verotusta koskevissa ennakkoratkaisuissaan (1996/ 282 ja 1997/198) hyväksynyt nettovarallisuudeksi sellaisen sijoitustoiminnan, joka ei ylitä taseen lyhytaikaisen vieraan pääoman (esim. ostovelat, apteekkimaksuvelka) mää- 29

30 rää. Apteekkarin tulee myös tarvittaessa selvittää, mihin tarkoitukseen sijoitusrahastoosuudet tarvitaan apteekkiliikkeessä. Käyttötarkoituksena voi olla varautuminen apteekkimaksun suorittamiseen tai suunnitteilla oleva apteekkiin liittyvä investointi. Yleensä apteekkarit, mikäli harjoittavat sijoitustoimintaa, käyttävät matalariskisiä sijoituskohteita. Useimmiten kyseeseen tulevat korkorahastot, erityisesti lyhyiden korkojen rahastot. Niiden riskitaso on matala, mutta myös tuottotaso matalahko, nykyisin 2 3 prosentin luokkaa. Apteekkimaksuvaroja saatetaan sijoittaa myös joukkovelkakirja-, osake- tai nk. sekarahastoihin (korkorahaston ja osakerahaston yhdistelmä). Tuottomahdollisuus ja myös riski on suurin osakerahastoissa. Suorat, korkeariskiset pörssisijoitukset tulevat harvoin kysymykseen, koska apteekin nettovarallisuudeksi hyväksyttävän sijoitustoiminnan tulee liittyä apteekkitoimintaan. Pörssi- tai muihin osakkeisiin kohdistuva sijoitustoiminta kuuluu yksityistalouden piiriin. Lääkelaitoksen käsityksen mukaan apteekkarit toiminimiyrittäjinä pyrkivät sijoitustoiminnallaan etupäässä eliminoimaan sen verotuksellisen haitan, jonka apteekkimaksuraha pankkitilillä nettovarallisuutta kartuttamattomana eränä muutoin aiheuttaisi. Varsinainen sijoitusnäkökulma näyttäisi olevan toissijainen. Osa apteekkareista, erityisesti pienemmissä apteekeissa, pitää apteekin apteekkimaksuvelkaa vastaavan rahamäärän pankkitilillä, esimerkiksi määräaikaistalletuksena. Tällaisten lyhytaikaisten, riskittömien sijoitusten korkokanta on yleensä 12 kk:n Euribor-korko vähennettynä rahalaitoksen marginaalilla. Lopulliseen korkotasoon vaikuttavat mm. sijoitettava rahamäärä ja rahamarkkinoiden kilpailutilanne. Vuonna 2003 apteekkimaksu oli keskimäärin euroa yksityistä apteekkia kohti. Korkotaso Euribor 360:n mukaan oli 2,275 % Tällä korkokannalla, rahalaitoksen marginaalin ollessa esimerkiksi 0,5 prosenttiyksikön suuruinen, keskimääräisen apteekkimaksuvelan korkotuotto olisi noin euroa vuodessa. Korkotuloa verotetaan vähintään lähdeverokannalla (29 %), jolloin nettotuotto apteekkimaksusäästölle olisi noin euroa. Nettotuoton osuus olisi siten n. 0,09 % keskimääräisestä apteekkimaksun perusteena olevasta liikevaihdosta, mitä voidaan pitää apteekin toiminnallisen tuloksen kannalta merkitykseltään pienenä. Suurempi merkitys apteekkimaksuvelalla (apteekkimaksusäästöllä) on varareservinä apteekkiliikkeen rahoitussuunnittelussa. Erityisesti tilanteissa, joissa apteekki perustetaan tai liikepaikka vaihdetaan, apteekkimaksuvelka pienentää todellista riskiä myynnin suuruuden ennustamisessa tai kassavirtojen ennakoinnissa. Koroton apteekkimaksuvelka kuten myös koroton tuloverovelka mahdollistaa suuremman riskin hyväksymisen kuin ilman tällaista käyttöpääoman lisäystä olisi mahdollista. On kuitenkin selvää, että varojen on oltava käytettävissä apteekkimaksun erääntyessä. Apteekkari voi myös ottaa apteekkimaksua vastaavan rahamäärän yksityisottona omaan käyttöön ja sijoittaa sen mihin tahansa tuottoisaksi katsomaansa kohteeseen. 30

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja 2 :n muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja 2 :n muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua lakia. Muutettavaksi

Lisätiedot

Lääkelain keskeiset muutokset pykälistä käytäntöön. Farmasian Päivät 2010 Eija Pelkonen Fimea

Lääkelain keskeiset muutokset pykälistä käytäntöön. Farmasian Päivät 2010 Eija Pelkonen Fimea Lääkelain keskeiset muutokset pykälistä käytäntöön Farmasian Päivät 2010 Eija Pelkonen Fimea Taustaa 08.2007 Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman apteekkityöryhmän muistio 03.2008 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

OHJE 24.3.2015 LÄÄKEALAN TURVALLISUUS- JA KEHITTÄMISKESKUKSEN OHJE APTEEKIN TULOJEN JA MENOJEN ILMOITTAMISESTA APTEEKKIMAKSUN VAHVISTAMISTA VARTEN

OHJE 24.3.2015 LÄÄKEALAN TURVALLISUUS- JA KEHITTÄMISKESKUKSEN OHJE APTEEKIN TULOJEN JA MENOJEN ILMOITTAMISESTA APTEEKKIMAKSUN VAHVISTAMISTA VARTEN 1 (6) OHJE 24.3.2015 LÄÄKEALAN TURVALLISUUS- JA KEHITTÄMISKESKUKSEN OHJE APTEEKIN TULOJEN JA MENOJEN ILMOITTAMISESTA APTEEKKIMAKSUN VAHVISTAMISTA VARTEN 1 ILMOITUKSEN ANTAMINEN APTEEKIN TULOISTA JA MENOISTA

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua lakia. Apteekin mukaan määräytyvän

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

29.9.2008. Apteekkimaksujen perimisen siirtäminen ennakonkantoon. Nykytila

29.9.2008. Apteekkimaksujen perimisen siirtäminen ennakonkantoon. Nykytila LÄÄKELAITOS MUISTIO 29.9.2008 Apteekkimaksujen perimisen siirtäminen ennakonkantoon Nykytila Ilmoitukset apteekin tuloista ja menoista jätetään Lääkelaitokselle viimeistään kalenterivuotta seuraavan toukokuun

Lisätiedot

Suomen Apteekkariliitto 01.07.2010 1 (6)

Suomen Apteekkariliitto 01.07.2010 1 (6) Apteekkariliitto 01.07.2010 1 (6) LÄÄKEVALMISTEIDEN TIEDOSTON (SALVIA.txt) MERKINNÄT Yleistä Tiedoston nimi on Salvia.txt. Merkistö on Unicode. Hintakenttien tiedot välitetään ilman desimaalierotinta.

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Liite 2. Fimean ehdotus lääketaksa-asetuksen perustelumuistioksi

Liite 2. Fimean ehdotus lääketaksa-asetuksen perustelumuistioksi Liite 2. Fimean ehdotus lääketaksa-asetuksen perustelumuistioksi Muistio VALTIONEUVOSTON ASETUS LÄÄKETAKSASTA 1. Johdanto 2. Nykytila 11.6.2011 Lääkkeiden vähittäismyyntihintojen määräytymisen perusperiaatteet

Lisätiedot

1 (8) Määräys 1/2011. 22.2.2011 Dnro 6187/03.01.01/2010. Apteekin palvelupiste. Valtuutussäännökset

1 (8) Määräys 1/2011. 22.2.2011 Dnro 6187/03.01.01/2010. Apteekin palvelupiste. Valtuutussäännökset Määräys 1/2011 1 (8) 22.2.2011 Dnro 6187/03.01.01/2010 Apteekin palvelupiste Valtuutussäännökset Lääkelaki (395/1987) 52 a :n 4 momentti ja 57 :n 3 momentti sellaisina kuin ne ovat laissa 1112/2010 Kohderyhmä

Lisätiedot

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 Tässä esityksessä Käyttöönottojen tilanne ja eteneminen ereseptin rahoituksesta eresepti-palvelun käyttöä kuvaavia

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

Lääkkeiden hintalautakunta

Lääkkeiden hintalautakunta Lääkkeiden hintalautakunta kehittämispäällikkö Lauri Vuorenkoski, THL 21.4.2010 ylijohtaja Marina Erhola 1 Lääkkeiden priorisointi avohoidossa Suomessa lääkkeitä priorisoidaan avohoidossa lääkekorvausjärjestelmän

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys LÄÄKKEIDEN TOIMITTAMINEN EUROOPPA- LAISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN PERUSTEELLA

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys LÄÄKKEIDEN TOIMITTAMINEN EUROOPPA- LAISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN PERUSTEELLA Määräys 23.1.2014 Dnro 000493/00.01.02/2013 1/2014 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys LÄÄKKEIDEN TOIMITTAMINEN EUROOPPA- LAISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN PERUSTEELLA Lääkealan turvallisuus- ja

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Apteekkiasiaa. vaikuttajille

Apteekkiasiaa. vaikuttajille Apteekkiasiaa vaikuttajille Parasta apteekkipalvelua Suomen apteekkijärjestelmästä on viime aikoina käyty keskustelua, ja sitä on verrattu Norjan ja etenkin Ruotsin muuttuneisiin apteekkijärjestelmiin.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:45. Apteekkityöryhmän muistio

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:45. Apteekkityöryhmän muistio Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:45 Apteekkityöryhmän muistio SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2007 Julkaisija: Sosiaali- ja terveysministeriö Tekijät (toimielimestä: toimielimen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

1 Alahärmä Etelä-Pohjanmaa Tampereen työvoimatoimisto Alajärvi Etelä-Pohjanmaa Tampereen työvoimatoimisto Alastaro Varsinais-Suomi Tampereen työvoimatoimisto Alavieska Pohjois-Pohjanmaa Lappeenrannan työvoimatoimisto

Lisätiedot

Tervehdys Apteekkariliitosta!

Tervehdys Apteekkariliitosta! Apteekkiasiaa Tervehdys Apteekkariliitosta! Suomalaiset saavat lääkkeensä helposti ja turvallisesti suomalaisesta apteekista. Suomalaiset ovatkin hyvin tyytyväisiä apteekkeihinsa. Tuoreimman kansalaiskyselyn

Lisätiedot

TIHEÄN APTEEKKIVERKOSTON, pitkien aukioloaikojen ja lääkkeiden hyvän toimitusvarmuuden ansiosta apteekkipalveluiden ja lääkkeiden saatavuus on hyvä

TIHEÄN APTEEKKIVERKOSTON, pitkien aukioloaikojen ja lääkkeiden hyvän toimitusvarmuuden ansiosta apteekkipalveluiden ja lääkkeiden saatavuus on hyvä APTEEKKIASIAA 2014 TIHEÄN APTEEKKIVERKOSTON, pitkien aukioloaikojen ja lääkkeiden hyvän toimitusvarmuuden ansiosta apteekkipalveluiden ja lääkkeiden saatavuus on hyvä koko Suomessa. Apteekkien lääke- ja

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

1/2013 LAADUNVALVONTAMAKSU. Määräys 9.1.2013 4998/03.01.01/2012. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys. Valtuutussäännökset

1/2013 LAADUNVALVONTAMAKSU. Määräys 9.1.2013 4998/03.01.01/2012. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys. Valtuutussäännökset Määräys 9.1.2013 4998/03.01.01/2012 1/2013 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys LAADUNVALVONTAMAKSU Valtuutussäännökset Lääkelaki (395/1987) 84 b :n 2 momentti sellaisena kuin se on muutettuna

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012 Paavo Autere Lakimies Apteekkilupavalituksia koskeva esitys Esityksessä käsittelen Apteekkiluvan myöntämisen perusteita Lupavalitukseen

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Sievi Capital Oyj:n Yhtiökokous 8.4.2014 Harri Takanen Sievi Capital Oyj:n sijoitusstrategia ja tavoitteet Pääomasijoitukset Sievi Capital Oyj sijoittaa varansa kasvupotentiaalia

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Valitanko? Faktaa ja fiktiota keskustelutilaisuus apteekkiluvista 29.3.2010. Lakimies Maarit Mikkonen

Valitanko? Faktaa ja fiktiota keskustelutilaisuus apteekkiluvista 29.3.2010. Lakimies Maarit Mikkonen Valitanko? Faktaa ja fiktiota keskustelutilaisuus apteekkiluvista 29.3.2010 Lakimies Maarit Mikkonen Lääkelain 43 Apteekkilupa voidaan myöntää Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiselle, joka

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Luonnos 29.9.2008 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain ja apteekkimaksusta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lääkelakia lääkkeiden

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Ohje 2/2010 1 (5) 9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittaminen Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika Ohje tulee voimaan

Lisätiedot

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö 40 vuotta Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö Tutkimuspäällikkö, Kela 14.10.2005 40 vuotta Sairausperusteisia etuuksia Oikeudet erityiskorvattaviin lääkkeisiin Reseptitiedosto Vammaisetuudet Kuntoutus

Lisätiedot

Muistio 1 (9) VALTIONEUVOSTON ASETUS LÄÄKETAKSASTA JA SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN LÄÄKEKULUJEN VUOTUINEN POTILASKOHTAINEN OMAVASTUU

Muistio 1 (9) VALTIONEUVOSTON ASETUS LÄÄKETAKSASTA JA SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN LÄÄKEKULUJEN VUOTUINEN POTILASKOHTAINEN OMAVASTUU Muistio 1 (9) 6.7.2011 VALTIONEUVOSTON ASETUS LÄÄKETAKSASTA JA SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN LÄÄKEKULUJEN VUOTUINEN POTILASKOHTAINEN OMAVASTUU 1. Yleistä Sosiaali- ja terveysministeriön asettama apteekkitoiminnan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA. Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA. Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija 15.5.2014 OIKEUS OIREENMUKAISEEN HOITOON JA RAJATTUUN LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEEN (L433/2010) Oireenmukainen hoito 23a

Lisätiedot

Oriola-KD The Channel for Health

Oriola-KD The Channel for Health Oriola-KD The Channel for Health Sijoitus Invest 14 12.-13.11.2014 Oriola-KD tänään Liikevaihto 2013 2,6 miljardia euroa Ruotsi 50 % Venäjä 33 % Suomi ja Baltia 17 % Henkilöstö 4700 työntekijää Venäjä

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008 Pankkibarometri 1/2008.3.2008 -barometri.3.2008 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset Alueelliset tiedot 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 luvun 8 ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia. Lääkkeiden

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

Velkajärjestelyt 2011

Velkajärjestelyt 2011 Oikeus 2012 Velkajärjestelyt 2011 Vuoden 2011 aikana loppuun käsitellyt yksityishenkilöiden velkajärjestelyasiat Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2011 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin loppuun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 131/2004 vp Apteekkimaksun poistamisen vaikutus apteekkiverkostoon Eduskunnan puhemiehelle Sosiaali- ja terveysministeriö esittää osana lääkepoliittisia linjauksiaan asteittaista apteekkimaksusta

Lisätiedot

LINJAUKSET MISSIO. Ammattiapteekkistrategia ARVOT VISIO

LINJAUKSET MISSIO. Ammattiapteekkistrategia ARVOT VISIO MISSIO ARVOT Ammattiapteekkistrategia 2012 2020 LINJAUKSET VISIO Esipuhe Johdanto Suomalaista apteekkitoimintaa leimaavat lääkealan ammattitaito ja ammatillisuus. Kaikki apteekkimme ovat ammattiapteekkeja.

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Oikeusministeriö, Helsinki 2013 18.4.2013 Julkaisun

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2014 Lukiokoulutus 2013 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2013 yhteensä 105 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Koulutus 2015 Lukiokoulutus 2014 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2014 yhteensä 103 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

28.6.2012 Dnro 5693/03.02.05/2011

28.6.2012 Dnro 5693/03.02.05/2011 Selvitys 1 (28) 28.6.2012 Dnro 5693/03.02.05/2011 Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveyspalveluosasto PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Luonnos 11.6.2012 LÄÄKETAKSAN JA APTEEKKIMAKSUN UUDISTAMINEN

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Tulli Tilastointi Tilastojohtaja Timo Koskimäki Toimiala Online-seminaari 12.10.2011 Sisällys: Ulkomaankauppa maakunnittain tilasto

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Esi- ja peruskouluopetus 2013 Koulutus 2013 Esi- ja peruskouluopetus 2013 Peruskouluissa 540 500 oppilasta vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 540 500 oppilasta vuonna 2013. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon Suomen terveydenhuollon uusi tuleminen - vaikuttajatapaaminen Helsinki, 2.10.2008 Peruspalveluministeri

Lisätiedot

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9..1: Väestörakenne muutoksessa, vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteen yhdistyksen visiopäivä Toimitusjohtaja Matti Vuoria 9..1 Sisältö Suomen väestörakenteen

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 312. Annettu Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1996. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 312. Annettu Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1996. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1996 N:o 312 317 SISÄLLYS N:o Sivu 312 Asetus merellä käytettäviin aluksiin kohdistuvaa takavarikkoa ja sitä vastaavia toimenpiteitä

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot