JAKELU: AKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet, seminaarien aihepiirien verkostot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JAKELU: AKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet, seminaarien aihepiirien verkostot"

Transkriptio

1 JAKELU: AKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet, seminaarien aihepiirien verkostot Tässä P a l e t i s s a AKO Länsi-Uusimaan järjestämät Seminaarit 2008 Hyvinvointiseminaari, sivu 2 Seudullisten Yrityspalveluiden organisoiminen Länsi-Uudellamaalla, sivu 3 Kulttuuritoimijoiden seminaari, sivu 4 Seutuviestintäseminaari, sivu 5-6 Matkailuseminaari, sivu 6-8 Tekstit: Kuvat: Taitto: Erja Vaarala Outi Nyman Minna-Mari Tiihonen Tanja Packalen AKO Länsi-Uusimaan kuvapankki Minna-Mari Tiihonen Outi Nyman Minna-Mari Tiihonen Toimenpiteitä, yhteistyötä ja tahtotilaa luomassa Länsi-Uudellamaalla Seminaaripaikkakunnat: Lohja, Nummela, Inkoo, Tammisaari Yhteistä tahtotilaa ja tulevaisuuden näkymiä pohdittiin Aluekeskusohjelma AKO Länsi-Uusimaan järjestämissä eri toimialojen seminaareissa syksyllä Kiitämme kaikkia mukana olleita tahoja! Hyvinvointiseminaari Seudullisten Yrityspalveluiden organisoiminen Länsi-Uudellamaalla Kulttuuritoimijoiden seminaari Seutuviestintäseminaari Matkailuseminaari Osallistujia kaikissa seminaareissa oli yhteensä 212 henkilöä. Seminaarit olivat antoisia ja uusia ajatuksia sekä näkökulmia herättäviä. Saamamme palaute oli rakentavaa ja pääosin positiivista. Tässä paletissa puramme yksittäisten seminaarien sisältöjä. Kaikkien seminaarien aineistot luettavissa AKO Länsi-Uusimaan sivuilta. 1

2 Hyvinvointiseminaari , Lohja Seminaaripaikka: Lohjan sairaala Läntisen Uudenmaan hyvinvointialan yrittäjiä ja julkisen terveydenhuollon edustajia kokoontui pohtimaan hyvinvoinnin tulevaisuusnäkymistä. Seminaari oli onnistunut ja osallistujat saivat paljon uusia ideoita ja ajatuksia, jotka jäivät seminaarin osallistujien mieleen kytemään ja odottamaan toteutumista. Projektipäällikkö Erja Vaaralan mukaan Kansallinen Innovaatiostrategia on taustalla pohdittaessa alueellisen hyvinvoinnin kehittämistä. Seudulla on tehty ansiokasta kehittämistyötä ja sen tulee jatkua. Hän korosti terveydenhuollon lisäksi hyvinvointiin kuuluvan lisäksi olennaisesti myös kulttuuritoiminta, erilaiset teknisen toimialan ratkaisut sekä ennalta ehkäisevät toimenpiteet. Läntinen Uusimaa on kymmenen edelläkävijän joukossa hyvinvointisektorin kehittämisessä. Haasteena palveluiden Professori Vappu Taipale (kuvassa) pohti nyky-yhteiskunnan muutosta ja ihmisten elinkaaren kehitystä. Nykyisessä tietoyhteiskunnassa lapsuuden ja aikuisuuden raja on alkanut hämärtyä. Kaikki aikuisille tarkoitettu materiaali on nykyään lasten ulottuvilla. Erotiikkaa ja väkivaltaa tihkuu kaikkialta. Onko oikeus lapsuuteen kadonnut? Tulevaisuuden ennustamisessa ainoa varma asia Taipaleen mukaan on maailman ikääntyminen. Haasteena tulee olemaan se, miten teknologia, ikääntyminen sekä palveluinnovaatiot saadaan toimimaan saumattomasti. Ongelmana on myös se, ettei nykyajan teknologiaa osata käyttää hyväksi ihmisen vanhenemisessa. Tulevaisuudessa palvelutarpeet tulevatkin menemään hallintorajojen yli, jolloin tarvitaan yhteistyötä ja verkostoitumista moneen eri suuntaan. Ongelmien kirjo tulee muuttumaan, mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat kasvussa, lisäksi ikääntyneitä ihmisiä on koko ajan enemmän. Tulevaisuudessa tullaankin siis tarvitsemaan monitoimijuutta, moniosaajuutta, moniammatillisuutta sekä monitieteisyyttä. Hän kiinnitti huomiota myös glokaalisuuteen. Glokaali on nykypäivän todellisuutta, jossa globaali ja paikallinen löytävät toisensa. Glokaaliuden myötä syntyy vereviä talousalueita, joissa paikallinen voima lisääntyy. Yritysfuturologi Tarja Meristö esitteli kevään 2008 aikana toteutetun Hyvinvointiklusterin työpajan sekä wwwkyselyn tuloksia, joiden perusteella tulevaisuuden visioksi tuli seuraava: Hyvinvointiklusteri alueella on yrittäjyysvetoinen kokonaisuus, jolla on selkeästi määritellyt kohderyhmät eli asiakassegmentit. Asiakkaat ovat pääosin metropolialueella toimivia yksilöitä ja yrityksiä. Kasvua haetaan verkostoyhteistyön ja palveluiden tuotteistamisen avulla myös kansainvälisiltä markkinoilta. Yhteiskunnan roolina on turvata peruspalveluilla hyvä elämänlaatu sekä tukea erityisryhmiä. Yhteiskunnan vastuulla on myös huolehtia säädösten yrittäjämyönteisyydestä sekä turvata osaajien saanti huolehtimalla koulutustarjonnasta. Tunnettuus ja vahva brändi ovat välttämättömiä menestykselliselle liiketoiminnalle. Ennaltaehkäisy Lohjan sairaalan johtava lääkäri Ralf Backmanin mukaan tulevaisuudessa ennaltaehkäisevään hoitoon tulisi panostaa nykyistä enemmän. Vastuu lasten- ja nuorten hyvinvoinnista on usealla sektorilla, niin yksilöllä, yhteisöllä kuin yhteiskunnallakin. Valmisteilla olevassa terveydenhuoltolaissa todetaan perusterveydenhuoltoon kuuluvan ennaltaehkäisevät palvelut. Uusi laki velvoittaa kuntia laatimaan suunnitelmia kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävistä sekä terveysongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista sekä niihin varattavista voimavaroista. Lisäksi kuntien tulee sopia yhtyesityöstä sekä poikkihallinnollisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä eri viranomaisten, yhteisöjen ja laitosten välillä. Kaikkien toimialojen roolit ovat tärkeitä eikä epäsuoria vaikutuksia tule vähätellä. Lisäksi kolmas sektori sekä mm. liikuntajärjestöt ovat merkittävässä osassa. Paneelissa käytiin keskustelu hyvinvointiyrittäjän haasteista ja mahdollisuuksista Läntisellä Uudellamaalla. Omien palveluosaamisten tuotteistaminen sekä hinnoittelu koettiin vaikeaksi. Yrittäjät tunsivat saavansa tukea muilta yrittäjiltä, mutta kuntatasolle palveluiden markkinoiminen koettiin vaikeaksi. Kunnissa palvelujen ostaminen ja palvelujen tuottajien tarjonta eivät kohtaa ja tämän rajapinnan haasteet ovat ratkaistavissa avoimella yhteistyöllä. 2

3 Seudullisten Yrityspalveluiden organisoiminen Länsi-Uudellamalla , Nummela Seminaaripaikka: Länsi-Uudenmaan Koulutuskeskus Syyskuussa alueen kansanedustajia, kuntien päättäjiä sekä alueen yrittäjiä kokoontui seminaariin. Työ- ja elinkeinoministeriön kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho (kuvassa) kertoi seudullisten yrityspalveluiden kehittämisestä valtakunnallisella tasolla, joka aloitettiin vuonna Tavoitteena oli erilaisten julkisrahoitteisten yrityspalveluiden seudullinen kokoaminen ja palvelutarjonnan päällekkäisyyksien poistaminen selkeyttämällä eri toimijoiden roolia palveluprosessissa. Tällä hetkellä erilaisia seudullisia sopimuksia on tehty ympäri Suomea 53 ja valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2006 Yritys Suomi- palvelu-uudituksen. on elävä kaksikielisyys. Lisäksi alue on näkyvä, vetovoimainen, avoin ja turvallinen Tarkemmin Concordiaan voi tutustua osoitteessa www. concordia.jakobstad.fi Henry Böhling, laatujohtaja Moventas Oy:stä käsitteli alustuksessaan Länsi-Uudenmaan yrityspalveluita metalliyrityksen näkökulmasta. Hän painotti erityisesti sitä tosiasiaa, että varsinkaan suuremmat yritykset eivät aina kiinnitä huomiotaan siihen, mistä palvelut tulevat, kunhan ne vain tulevat. Ongelmana hän näki hyvän työvoiman saatavuuden vaikeuden tällä hetkellä. Myös Karkkilan vetovoimaisuus ja houkuttelevuus uusien työntekijöiden houkuttelemiseksi vieraalta paikkakunnalta koettiin haastavaksi. Yritys Suomi on Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima portaali, jossa saman osoitteen alle kerätään tietoa ja kontakteja suomalaisille yrittäjille. Yritys-Suomi-verkkopalvelu on käyttäjille maksuton. Yritys-Suomi on suunnattu erityisesti pk-yrityksille, jossa yritys tai yrittäjä voi saada yrityksen perustamiseen, kasvattamiseen ja kehittämiseen. Pietarsaaren kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson (kuvassa) esitteli Pietarsaaren alueella on onnistuneesti toteutettu seudullisten yrityspalveluiden koordinoimisesta ns. yhden luukun periaatteeksi. Pietarsaaren alueella toimiva seudullinen elinkeinokeskus Concordia perustettiin vuonna 1999 ja sen omistajina ovat Pietarsaaren seudun viisi kuntaa. Elinkeinokeskus Concordia toimii Pietarsaaren seudun elinkeinopoliittisena kehitys- ja palveluyksikkönä. Yhtiön toiminnan tavoitteena on luoda hyvät edellytykset yritystoiminnalle ja seutukunnan kehitykselle. Concordia toimii kuntien ja elinkeinoelämän välisenä linkkinä Pietarsaaren, Luodon, Pedersören, Uudenkaarlepyyn ja Kruunupyyn alueella. Tällä hetkellä Pietarsaaren seudulla on luotu strategiaohjelma vuosille , jonka visiona on, että vuonna 2015 Pietarsaaren seutu on yksi Euroopan hyvinvoivimmista alueista, jolla on kilpailukykyinen infrastruktuuri ja jatkuva muutosvalmius. Seudulla on useampia keskisuuria, kansainvälisesti suuntautuneita kärkiyrityksiä, jotka luovat vetovoimaiset työmahdollisuudet ja hyvinvointiedellytykset. Visiona on, että yhteistyö seudun sisällä ja alueiden välillä luovat asukkaiden tarpeisiin vastaavaa tehokasta ja laadukasta palvelua. Väestö elää pitkän ja aktiivisen elämän monikulttuurisessa yhteisössä, jossa Panelissa vas: Torleif Söderlund Länsi-Uudenmaan Kauppakamari, Jarmo Kuosa Vihdin kunnanhallituksen pj, Raija Vahasalo kansanedustaja, Matti Saarinen kansanedustaja, Thomas Blomqvist kansanedustaja, Kalevi Ourama Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n hallituksen pj, Mikael Borgman Mikael Borgman Managment Services Ltd. Seminaarin päätteeksi kokoontui paneeli pohtimaan päivän aikana käsiteltyjä asioita. Paneelin puheenjohtajana toiminut Jaakko Puomila esitti panelisteille kiperiäkin väittämiä ja ehdotuksia seudullisten yrityspalveluiden kehittämiseksi. Kaikkien panelistien ajatukset tulevaisuudesta olivat positiiviset ja halua asioiden eteenpäinviemiseksi löytyi. Seminaari oli rohkaiseva askel eteenpäin kohti entistä palvelevampaa seudullista yrityspalvelua. Seminaarissa käsiteltiin vuosien aikana koko Suomessa esille tulleita ongelmia ja keskusteltiin niiden mahdollisista ratkaisuista. Suuren merkityksen saa YritysSuomi.fi portaali ja sen kehitys. Toivomuksena on, että portaalista tulee todellinen väline eikä vaan tavoite, jota tehdään kuin Iisakin kirkkoa. Seudullisten yrityspalveluiden historia on lyhyt ( ), joten ei voi olettaakaan sen olevan vielä kaikille yhtä hyvin tunnettu ja toimiva ja yksi monista tulevaisuuden haasteista on palveluista markkinointi ja kertominen alueen yrityksille sekä entistä parempi verkostoituminen yli kuntien rajojen. Koko Läntisen-Uudenmaan profiilin nostaminen ja koko seudun yhteistyön kehittäminen nähtiin kaikkien paikalla olijoiden toimesta tärkeäksi ja kaikilla oli sama, hyvä tahtotila asioiden eteenpäin viemiseksi. 3

4 AKO Länsi-Uusimaa aluekeskusohjelman tiedotuslehti 2/2008; Seminaarit syksy 2008 Kulttuuritoimijoiden seminaari , Inkoo Seminaaripaikka: Kopparnäsin Kestikievari Kulttuuritoimijat pohtiat kulttuuritoimialan eri mahdollisuuksia ja ideoivat sen kehittämistoimenpiteitä sekä jakoivat hyviä syntyneitä kokemuksia. Tilaisuus oli jatkoa keväällä pidetyssä Kulttuurityöpajassa syntyneiden perusselvitysten jalostamiseksi. teistaa alueen eri toimittajien ja tuottajien palvelut mahdollisimman hyvin. Erilaiset aiheet kuten kartano-, rakennus-, historia- ja dekkaripolku ovat hyviä ideoita, mutta jotta niistä tulisi alueen asukkaille ja turisteille houkuttevia ja kutsuvia tulee niiden voittaa vetovoimaisuudellaan muut ihmisten vapaa-aikaa vievät ajanvietteet. Kulttuurisponsorointi Kuvassa seminaariin osallistuneita kulttuuritoimijoita. Lux Musicaen taiteellinen johtaja Pami Karvonen avasi tilaisuuden ja kertoi Lux Musicaen taustaa. Laura Aalto Image Match (kuvassa) kertoi kulttuurisponsoroinnista, jonka avulla erilaiset kulttuuritapahtumat ja palvelut olisi mahdollista tuoda edullisesti kenen tahansa alueella asuvan tai liikkuvan saataville. Kulttuurisponsoroinnista enemmän sivuilla. Projektipäällikkö Erja Vaarala kertoi AKO kulttuuriklusterin sisältöä, mm. luovien toimialojen kehittämisen tärkeydestä ja peruskartoituksesta sekä pohjusti keskustelun mm. seuraavista aiheista; Kulttuuripolku - hanke, Turku 2011, tapahtumien jaksotus sekä yhteismarkkinointi. Alueella on paljon erilaisia tapahtumia ja niiden päällekkäisyyksien välttämiseksi auttaa ns. Vuosikellon kokoaminen, jossa kunkin kunnan tapahtumat aikajärjestyksessä. AKO Länsi-Uusimaa edistää omalla toiminnallaan, seminaareilla, tutkimuksilla, koulutuksilla ja verkostoja luomalla kulttuurin menestystä alueella. Tavoitteena on saada osa suunnitelmista toteutukseen jo ensi keväänä. Aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston projektipäällikkö Anu Perttunen kertoi valtakunnallisesta RYSÄ-tilaisuudesta, jossa yli 200 toimijaa mm. aluekehittäjiä, kulttuuriverkoston toimijoita ja elinkeinokehittäjiä kokoontuu yhteen pohtimaan uusia yhteistyömahdollisuuksia. Kansallinen foorumi järjestetään kahdesti vuodessa ja seuraava on helmikuussa 2009 Lapissa. Perttusen mukaan luovat toimialat pitäisi sisällyttää elinkeinostrategiaan ja pyrkiä linkittymään kansalliseen toimintaan mukaan. Yhteinen sähköinen tiedote Hiiden ohjausryhmän ja Siuntio Soi:n puheenjohtaja Arja Alho esitti idean yhteisestä sähköisestä tiedoteesta lehdistölle neljä kertaa vuodessa. Internetin mahdollisuudet myös yhteisessä kulttuurimarkkinoinnisa tulee tarkastaa ja kehittää sekä ottaa mahdollisuuksien mukaan käyttöön, sanoi Arja Alho (kuvassa). Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Merja Sillanpää esitteli Kulttuuripolku - hankkeen, joka liittyy Turku Palaa 2011 tapahtumaan. Kuninkaantien Kulttuuripolku on alueen uusin hanke, jossa tarkoituksena on verkottaa ja tuot4

5 Seutuviestintäseminaari , Tammisaari Seminaaripaikka: Kulttuuritoimisto Syyskuussa Läntisen-Uudenmaan vaikuttajat pohtivat alueen kuntien markkinointia seutuviestintäseminaarissa. Travellingin keskittyessä esim. matkailun markkinointiin. Kumpikin taho tekee kuitenkin tiivistä yhteistyötä toistensa kanssa. Lahden alueen markkinoinnin tavoitteena on ollut vuosituhannen alusta lähtien herättää mielenkiintoa niin asukkaiden kuin yrityksienkin keskuudessa. Pääfokuksena on ollut pääkaupunkiseutu. Kampanja on toteutettu erilaisissa messutapahtumissa, lehdissä, televisiossa sekä radiossa. Kuvassa vas: Erja Vaarala AKO Länsi-Uusimaa, Kalle Larsson Nummi- Pusulan kunta, Stephanie Sinclair Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus, Pasi Mannerkoski Open Space Oy, Janne Backman ja Henrik Visuri Mainostoimisto Heinonen&Backman. Avauspuheenvuorossa Tammisaaren kaupunginjohtaja Mårten Johansson totesi meidän kulkevan kohti elektronista yhteiskuntaa. Kuluttaja etsii nykyään tietoa netistä ja vaikka vastauksen sieltä löytääkin, hän ei välttämättä tiedä kuka tai ketkä asioita kuitenkaan hoitavat. Verkko on myös vaikea hallittava. Markkinointipäällikkö Merja Olari-Sintonen Kuntaliitosta kertoi näkymistä kunnallisessa markkinoinnissa. Ihmisten valinnat ovat rationaalisia tai emotionaalisia ja ubiikkiyhteiskunnan asiakkaat ovat tietoisia ja varsin vaativia kuluttajia. Tarvitseeko kunnan kaikkien palveluiden olla asukkaiden käytettävissä 24/7, Olari- Sintonen mietti. Hän painotti tavoitteiden asettamisen tärkeyttä sekä tulosten mittaamisen tärkeyttä, kun luodaan kuntamarkkinoinnin suunnitelmia tai toteutetaan erilaisia kampanjoita. Maakunnan markkinointi Markkinointipäällikkö Juha Elo TseK:sta esitteli Turun seudulla viimeisen vuoden aikana toteutetusta laajasta valtakunnallisesta kampanjasta, jolla on houkuteltu pääkaupunkiseudulta uusia asukkaita ja yrittäjiä Turun seudulle. Kampanjassa oli kaksi pääteemaa: Ruuhka ja Asuminen. Ruuhka- teemassa painotettiin Turun lyhyitä ja ruuhkattomia välimatkoja ja Asuminen- teemassa painotettiin Turun seudun edullisia asumiskustannuksia. Markkinointikanavia olivat printti, internet sekä paikallisradiot. Lisäksi avattiin turunseutu.fi sivut, joista kävijä löysi laajasti tietoa Turun seudun asunnoista, työpaikoista, tonteista jne. Kampanjan aikana varsinkin internet-liikenne vilkastui, joten voitiin todeta kampanjan herättäneen mielenkiintoa. Todellisia tuloksia muuttovirtojen kasvusta tai väkiluvun noususta ei vielä pystytä toteamaan, sillä näistä tulokset tulevat vasta pidemmällä aikavälillä. Kehittämispäällikkö Miika Laakso, Lakes esitteli Lahden seudun markkinointia ja toteutusta. Lahden alueella Lakes hoitaa yritys- sekä asukasmarkkinoinnin Lahti Lakesin markkinoinnissa markkinoidaan maakuntaa, ei yhtä ainoaa kuntaa. Jokaisella kunnalla on omat markkinointitoimenpiteensä, jotka kuitenkin tukevat tai ovat samantapaisia kuin maakunnan markkinointi. Markkinoinnilla on saavutettu vuosien aikana hyviä tuloksia ja Lahden seutu onkin muuttovoittoista ja kasvavaa aluetta. Kuvassa vas: Juha Elo TSeK, Miika Laakso Lakes, ja Merja Olari-Sintonen Kuntaliitto. Länsi-Uudenmaan Imago Projektipäällikkö Erja Vaarala esitteli helmikuussa 2008 toteutettua tutkimusta Länsi-Uudenmaan imagosta. Kyselyyn olivat vastanneet kuntien johtajat, erilaiset sidosryhmät sekä alueen eri yritykset. Vastaajien mukaan Länsi-Uusimaan tapahtumamarkkinointi oli huomattu paremmin kuin esim. yritysmarkkinointi ja kaiken alueellisen ja seudullisen markkinoinnin tavoitteena on ollut matkailijoiden saaminen alueelle. Asukkaiden houkuttelevuuden kasvattamisessa alueelle on onnistuttu hyvin kun taas yrityksien houkuttelevuuden kasvattaminen yrityksille sijoittaumiskohteena oli onnistuttu vain kolmasosan mielestä. Läntistä Uuttamaata ei alueena tunneta, vaan ainoastaan yksittäisiä kuntia. Toisaalta kuntien tunnettuuttakin pidettiin heikkona. Tulevaisuuden haasteita on alueen vahvuuksien löytäminen ja imagon luominen sekä Länsi-Uudenmaan aluebrändin syntyminen kilpailukyvyn kannalta. Tärkeänä nähtiin myös yritysten, kuntien, matkailuorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän järjestöjen osallistuminen yhteistyössä seutuimagon rakentamiseen. 5

6 Nummi-Pusulan kunnan kehittämispäällikkö Kalle Larsson (kuvassa) esitteli Länsi.fi-portaalin ja loi visioita tulevaisuudesta. Hän totesi, että tällä hetkellä kunnat keskenään kilpailevat asukkaista, matkailijoista, yrityksistä sekä investoinneista. Mitä jos Länsi-Uudenmaan kunnat yhdessä kilpailisivatkin muuta maata vastaan näissä asioissa? Yhteisellä markkinoinnilla saadaan aikaan suurempi budjetti ja tätä kautta päästään suurempiin projekteihin, Kalle Larsson totesi. Larsson mietti myös, mitä yhteinen seutuviestintä voisi olla? Hänen mukaansa se voisi olla pitkäjänteistä ja tavoitteellista viestintää, intressipiirit yhteen saattavaa sekä yhtenäisellä ilmeellä toteutettaisiin moniuloitteista viestintää. Kaikkea tätä tukemaan on kehitetty Länsi.fi- portaali, jossa yhden osoitteen alle kerätään kaikki alueellinen tieto asumisesta, palveluista matkailusta sekä elinkeinoelämästä. Ako Länsi-Uusimaa toimii Länsi. fi -portaalin kehittämisen kokoavana tekijänä. Seuraavaksi onkin löydettävä ne kärkitekijät, joilla läntinen Uusimaa erottuu muista edukseen! Ilman kunnollista kilpailustrategiaa se ei onnistu. Matkailuseminaari , Tammisaari Seminaaripaikka: Koulutuskeskus Axxell Yhdentoista länsi-uusimaalaisen kunnan matkailusta kiinnostuneet tahot mm. yritysten edustajia ja elinkeinoväkeä kokoontui pohtimaan seudun matkailun nykytilaa ja tulevaisuutta. Pääteemana oli alueen kunnissa toteutettavan AKO Länsi-Uusimaan tilaama matkailun tulo- ja työllisyysselvitys, jonka tulokset valmistuvat vuoden 2008 loppuun mennessä. Kuvassa seminaariin osallistujia Matkailualan toimijoita. Verkostoissa syntyy tahtotila Projektipäällikkö Erja Vaarala kertoi nyt toteutettavan selvityksen lähteneen Hangon matkailutoimijoiden esittämästä tarpeesta. Hän esitteli vuoden 2006 lopussa tehtyä Länsi-Uudenmaan matkailuklusteriselvitystä ja siinä esiin nousseita kehittämistarpeita ja toivoi tämän väliseminaarin toimivan avoimena innovaatioalustana ideoitten suhteen sekä antavan eväitä mahdollisen yhteisen matkailuorganisaation perustamiselle. Mihin matkailija käyttää rahaa - ja mitä yrittäjät saavat? Konsultti Erkki Ahlsten Suomen Matkailuasiantuntijoista (kuvassa) tiivisti matkailun tulo- ja työllisyysselvitykseln lähtökysymyksen. Kysely lähetettiin Hiiden alueen sekä Raaseporin alueen kuntien matkailutoimijoille lisäksi tehdään avainryhmille täydentäviä haastatteluja tulkinnan tarkentamiseksi. Tilastokeskuksen tiedoista tehtyä yhteenvetoa tarkasteltaessa ilmeni, että monet majoitusta tarjoavat tahot eivät ilmoita tietojaan virallisesti. Asukkaat oleskelevat vapaa-ajan kunnassa n. 58 vuorokautta vuodessa ja heillä sekä heidän vierailijoillaan on merkittävä osuus seudun matkailupalvelujen käyttäjinä. Vertailevaa tietoa saatiin Lohjansaaressa tehdyn kyselyn perusteella, joka päätyi aivan vastaaviin tuloksiin. Selvityksessä halutaan saada tietoa päiväkävijöistä. 6

7 Vetovoimainen Länsi-Uusimaa mutta miksi käyttöaste on alhainen? Länsi-Uudellamaalla on paljon vetovoimaisia kohteita, Hanko ja Tammisaari olevat jo käsitteenä vahvoja, samaten Fiskars ja Billnäs. Raaseporin alueen vuodepaikkojen käyttöaste 29,3 % ja Hiiden alueen n. 40 %. Yöpymisten keskihinta Raaseporin alueella on 29 euroa ilman aamiaista ja Hiiden alueella 41 euroa. Kuitenkin alueella on paljon todella upeita pieniä majoituspaikkoja. Tilastoasiantuntija Heikki Artman antoi vielä lisää kiinnostavaa selvitystä ja taustoitusta tilastoista. Viipymävuorokausia alueella on n. 2,5, mikä on parempi kuin Helsingisssä kun taas Lapissa oleskellaan yli viikko. Myös yleisö arvaili syitä, jotka ovat johtaneet niin koti- kuin ulkomaistenkin yöpymisten vähentymiseen kesävetovoimaisella alueella. Syiksi luettiin huono sää, kuntien vähäinen panostus, markkinoinnin puute. Mikaela Berghäll, Rejböle Gård ja Helsinki West, toivoi että alueen lukujen rinnalle saataisiin vertailutietoa joltain muulta alueelta. Heikki Artman hankkii tiedot Itä- Uusimaan osalta, joka soveltuu hyvin vertailukohteeksi. Berghäll päätteli, että jo nyt tilastoluvuista nähdään, että tällä alueella on kovasti tekemistä. Talvimatkailua tuotteistettava Tarja Haili Uudenmaan Liitosta (kuvssa) esitteli Länsi-Uudenmaan taustaaineistoina Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitystä, matkailukohteiden kävijämäärätutkimuksia ja matkailun kehityshankeehdotuksia. Kaksi asiaa nousi erityisesti esiin: vetovoiman hyödyntäminen ja alueen kalleus. Yhteistyötä kehittämällä asiat voitaisiin saada Hailin mukaan hyvin hallintaan. Haili nosti kehityskohteista esiin Lohjanjärven ja harjualueen sekä kaivoksen ainutlaatuisuuden sekä Hiiden alueen luontoliikuntahankkeen. Haili haastoi miettimään vakavasti talvimatkailun tuotteistamista. Panostustarvetta olisi majoitus- ja ohjelmapalveluihin. Hänen mielestään läntiselle Uudellemaalle olisi kulttuuripalvelujen ja sisäisten liikenneyhteyksien suhteen paremmat edellytykset panostuksiin kuin esim. Keski-Uudellamaalla, missä taas yrittäjien koulutusaste on korkeampi. Tarja Haili näytti lopuksi kuvan Ramsholmenilta FBK:n tornista, johon hän oli ihastunut kertaheitolla. Hän toivoi kuvan muistuttavan siitä, miten pienillä lisäpanostuksilla saadaan paljon aikaan, kun ne sijoitetaan seudulla jo valmiina oleviin ainutlaatuisiin kohteisiin. Tarja Haili kehotti yleisöä tutustumaan hankeasioissa hyviin kohteisiin World Economic Forum sivustolla, josta matkailuun saa monenlaista yksityiskohtaista ja vertailevaa tietoa. Hän kertoo toivoneensa jo pitkään, että alueelle saataisiin yhtenäinen toimija ja suosittelee antamaan voimavarat yhteiseen matkailun kehittämiseen. Olette kullanarvoisia, kun teillä on tahto ja yhteinen henki, halu verkostoitua, vaalikaa ja kasvattakaa sitä!, toivotti Haili lopuksi. Käärme paratiisissa? Raaseporin matkailun paratiisi on luontoa, historiaa, liikuntamahdollisuuksia, kaksikielistä kulttuuria ja vapaaajan asutusta sekä tapahtumia, alusti Jyrki Hakkarainen tuleva Raaseporin kehitysjohtaja, (kuvassa) visoidessaan tulevan kaupungin matkailunäkymiä. Käärmeenä uhkaa hänen paratiisissaan kuntatalous ja uudet kuntapäättäjät, naapurien tekemiset, kapasiteetti sekä laatu. Paratiisivisio, kärkenään ruukit ja saaristo, tarjosi samaista yhteistyön ja riittävien resurssien lääkettä Raaseporin matkailun kehittämiselle. Myös seutumarkkinointi ja matkailustrategia, Raaseporibrändi nousivat esiin. Hakkarainen näkee uuden luomisen innostavana mahdollisuutena. Kulttuuri ja matkailu Uudesta Uudenmaan kulttuurikonseptihankkeesta, joka on tulossa myös Länsi-Uudellemaalle, kertoi Outi Raatikainen Pink Eminence Oy: stä (kuvassa) Tavoitteena on tarkastella ja saattaa kuntoon koko palveluketju: elämykset, kahvilat, historialliset ja muut kohteet. Raatikainen julistautui Länsi-Uudenmaan matkailun vankaksi ystäväksi. Hänen omat toiveensa seudun yrittäjille olivat kuljetustuotteen kehittäminen, esimerkiksi pikkubussikuljetus pääkaupunkiseudulta, joka tuottaisi elämyksellisiä retkiä esim. Fiskarsiin ja kartanoihin ja pieniin pajoihin, joissa voisi tehdä jotain itse mm.huovuttaa, tehdä savipytyn. 7

8 Fiskarsin opit koko alueelle? Kun saadaan kriittinen massa liikkeelle, syntyy luovaa toimintaa ja herää halu näyttää osaamista myös muille, kuvasi Leena Venho Fiskarsin ruukin alueen taiteilija- ja käsityöläisyhteisön menestystarinaa. Fiskarsissa on noin 600 asukasta ja osuuskunnassa sata jäsentä. Yhteisö vaalii ruukin säilymistä elävänä asuin- ja työympäristönä. Fiskars on palkittu lukuisilla tunnustuksilla. Kiinnostavuus syntyy eri alojen osaajien kirjosta, joka tuo näkökulmia ja keskusteluja. Yhteistyö kunnan kanssa sujuu hyvin. Pääosa kävijöistä on päivämatkaajia pääkaupunkiseudulta, ulkomaisia ryhmiä tulee eniten Ranskasta, Saksasta, Amerikasta ja Japanista. Fiskarsin kävijät arvostavat kulttuuria, historiaa, käsityöläisyyttä, luontoa, taidetta. Trendejä ovat slow tourism, autenttisuus ja vastuullisuus. Kävijät haluavat hyvää laatua ja luotettavaa tietoa kaikissa palveluissa. Kehitettäviä asioita ovat julkiset kulkuyhteydet, luontomatkailu, ympärivuotisuus. Fiskarsin visioon kuuluvat laatu, aitous ja kokonaisuus. Venho näkee, että erilaisia palveluja tuotettaessa kilpailu poistuu. Laatu on jokaisen yhteinen asia Matkailukonsultti Jukka Kauko Kaukoviisas Oy: stä puhui laadun merkityksestä kokonaisvaltaisena johtamismallina sekä laatupalkinnosta. Laadun on vastattava asiakkaan odotuksiin ja se on jokaisen yhteinen asia. Jukka Kauko oli mukana nyt tehtävän Länsi-Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvityksen työseminaarissa Billnäsissä ja totesi siellä käydyssä keskustelussa kaikkien toivoneen alueorganisaatiota matkailun jälleenmyyntiin. Keskeisen tärkeäksi jälleenmyynnissäkin tulee Jukka Kaukon mukaan laadun jatkuva parantaminen. Kulmakivet laadun kehittämisessä ovat mittaristo, ohjeistus ja asiakasnäkökulma. Yritysesimerkkinä käytiin läpi Hotelli X case --> mukana hänen esityksessä Suosituksenaan Jukka Kauko esittää aktiivisen kehittämiseen tarttumisen, vähitellen aloittaen, jatkuvana työnä, siten että liiketaloudellinen näkökulma on aina mukana. Laadun kehittämiseen käytetty aika ei Kaukon mielestä mene hukkaan. Katsauksen Laatutonni-koulutukseen toi Tiia Hoikkala Haaga-Perhosta. Hän kehotti alueen yrityksiä hakeutumaan puheilleen ja kertoi myös mahdollisuudesta osallistua Travel-Park matkailualan yrityshautomoon ja sen konsultointiapuun. Tilaisuudessa lyhyen puheenvuoron käytti Gunilla Wasström PomoVästistä, joka kertoi EU:n tarjoamista mahdollisuuksista tukea matkailualan yrityksiä. Mikaela Berghäll Helsinki West, kertoi Matka2009 messujen yhteisestä näyttelyosastosta, jossa on ilahduttavasti alueen pieniä ja myös suurempia yrityksiä mukana. Tilaa on vielä tulla mukaan, Helsinki West koordinoi messuosallistumisia. Outi Nyman Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:sta antoi kiitosta osallistujia aktiivisesta seminaariosallistumisesta ja muistutti palautteen tärkeydestä selvitystyössä. Matka2009 messujen yhteisosasto on ensimmäinen askel yhteiseen Länsi-Uudenmaan markkinointiin. AKO Länsi-Uusimaan henkilökunta toivottaa Aluekeskusohjelma AKO Länsi-Uusimaa Kauppakatu 6, Lohja Puh: Fax: Hyvää Syksyä! AKO Länsi-Uusimaa kuuluu kaupunkiohjelmien joukkoon ja toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriön aluekeskusohjelmaa. Hanketta hallinnoi: Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Hanko Inkoo Karjaa Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula Pohja Sammatti Siuntio Tammisaari Hangö Ingå Karis Karislojo Högfors Lojo Pojo Sjundeå Ekenäs 8

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä

Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä Miksi Länsi-Uusimaa, miksei kaikki kunnat erikseen? Länsi- Uusimaa Lahti Region Lahti, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola,

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen

Lisätiedot

Turistseminarium Matkailuseminaari 2.11.2011

Turistseminarium Matkailuseminaari 2.11.2011 Turistseminarium Matkailuseminaari 2.11.2011 Esityksen rakenne Hakkaraisen Esittäytyminen Raaseporin Må-bra (voi hyvin) matkailuteema Matkailutoimen kehittämisen haasteet Kuntatataso KOKO ohjelma ja matkailu

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa YRITYSKEHITYS FÖRETAGSUTVECKLING BUSINESS DEVELOPMENT Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa Matkailun rahoitus-yritys tilaisuus Kirkkonummi, 29.11.2013 Carl-Johan Sandström www.novago.fi 1 OPERATIIVINEN

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011

Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 1 (56) Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO-Länsi-Uusimaa ohjelmalle Mikko Kesä Kaisa Mäki-Kihniä Juuso Heinisuo Innolink Research Oy 2011 2 (56) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA... 4 2. TULOKSET...

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö

Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö UL - Kehystoimikunta 11.5.2010 Kommenttipuheenvuoro Maakuntakaavan rakennemallityöhön MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- rakennemallityö etenee samassa

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

3. Ikä. Määrä % EOS Alle Yli

3. Ikä. Määrä % EOS Alle Yli 7 1 3. Ikä Määrä % EOS 6 0.81 Alle 30 1.8 30-245 33. Yli 50 4 64.1 2 5. Seudullinen viestintä on avointa 6. Seudullinen viestintä on helposti ymmärrettävää 7. Seudullä on selkeä yhteinen tahtotila 8. Toimijoiden

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY

LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY Riitta Vesala Hyvin Voiva Päijät-Häme - uusia haasteita ja mahdollisuuksia Luovat ja toiminnalliset menetelmät hyvinvointialalla seminaari 28.3.2007 HYVINVOINTIALAN RAKENNEMUUTOKSEN

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Millaisia tilastoja kunnat haluavat?

Millaisia tilastoja kunnat haluavat? Millaisia tilastoja kunnat haluavat? millaisia tilastoja ja tietoja kunnat tarvitsevat? kuka tarvitsee mitä ja mistä? Anja Siilanto-Parviainen, erikoissuunnittelija KUNTA? Missä roolissa ollaan: kuntalaiset

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

Tiedon avaamisen työpaja 6.5.

Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 Lohja. Avaus ja tervetuloa KTT, yliopettaja Tarja Meristö

Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 Lohja. Avaus ja tervetuloa KTT, yliopettaja Tarja Meristö Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 Lohja Avaus ja tervetuloa KTT, yliopettaja Tarja Meristö Millainen ihmiskäsitys ohjaa hyvinvoinnin ja hyvinvointipalveluiden kehittämistä? Homo Sapiens

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ

KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ OMAKOTI - LÄNSI- JA KESKI-UUSIMAA ASIAKASKOKEMUSKESKUSTELU Merja Salmi Kotihoidon asiakkaiden kokemuksia arjen sujuvuudesta, saamistaan palveluista sekä osallisuudestaan niiden

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 1 Taustaa Työ- ja elinkeinoministeriö kehittää ja koordinoi Yritys-Suomi-palvelukokonaisuutta Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä on tehtyjen tutkimusten

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

Lohjan Järvikeskus liiketaloudellinen tarkastelu 21.1.2010 www.kaukoviisas.fi Jukka Kauko Tehtävän tarkoitus Selvitystyö keskittyy alueen liiketoiminta- mahdollisuuksien selvittämiseen ja alueen toimintojen

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Signaalisessio Matkailu

Signaalisessio Matkailu Signaalisessio Matkailu Matkailuala on epäonnistunut Matkailun vaikutus Matkailun osuus koko Suomen bkt:sta 2,8 % 13,8 miljardia Suurempi kuin maa-ja metsätalous Suurempi kuin pankkisektori Suurempi kuin

Lisätiedot

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Liite 1 YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Tehtävän määrittelyä ja sparrauskohteiden kuvausta Kati-Jasmin Kosonen, Kimmo Kurunmäki www.mal-verkosto.fi Hankkeen taustaa Selvitys:

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Strategia Päivitetty

Strategia Päivitetty Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Kooste pienryhmätehtävistä. Hyvinvointifoorumi 7.4.2011

Kooste pienryhmätehtävistä. Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 Kooste pienryhmätehtävistä Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 1. Mitkä asiat ovat hyvin Länsi-Uudellamaalla hyvinvointiin liittyen? +Hyvät puitteet: luonto, meri, hyvät liikuntamahdollisuudet ja virkistysalueet

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011 Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 TAUSTAA LEHTI-HANKKEESTA (7 osahanketta kuudelta alueelta) EAKR-rahoitteinen, kuuden alueen yhteinen Yhdistävä teema on

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 15.10.

MINNO-osaprojekti. Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 15.10. MINNO-osaprojekti Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 15.10.2013 Matkailuinnovaatiot Tavoitteena Etelä-Suomen kolmen maakunnan

Lisätiedot

OPISKELIJAMETROPOLI-HANKE: opiskelija-asumisen asiantuntijatapaaminen

OPISKELIJAMETROPOLI-HANKE: opiskelija-asumisen asiantuntijatapaaminen Tervetuloa! OPISKELIJAMETROPOLI-HANKE: opiskelija-asumisen asiantuntijatapaaminen keskiviikkona 3. maaliskuuta 2010 Helsingin kaupungintalolla AAMUPÄIVÄN OHJELMA 9.00 avaus ja hankkeen esittelyä 9.20 osallistujien

Lisätiedot

Yhteismarkkinointi 2.0 Yhteistyöehdotus vuodelle 2011

Yhteismarkkinointi 2.0 Yhteistyöehdotus vuodelle 2011 Yhteismarkkinointi 2.0 Yhteistyöehdotus vuodelle 2011 Vahvuudet Keskeinen sijainti, hyvät yhteydet Monipuolinen asunto- ja tonttitarjonta Vehreä luonto ja hyvät harrastusmahdollisuudet Hyvä elämänlaatu

Lisätiedot

Työpaja luovien alojen kansainvälistymisen ja viennin tueksi 4.11.2010

Työpaja luovien alojen kansainvälistymisen ja viennin tueksi 4.11.2010 14.11.2010 Outi Raatikainen MUISTIO / TYÖPAJA, LOHJA Työpaja luovien alojen kansainvälistymisen ja viennin tueksi 4.11.2010 Paikka: Lohja, Lykesin tilat 1. Työpajan ohjelma: klo 12.00-12.15 klo 12.15-12.30

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö

Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö Matti Eskola, FinnMedi Oy, 13.10.2010 Muutkin toimialat ovat kansainvälistyneet - miksi muka myös terveys- ja hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Hyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla

Hyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla Hyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa: toimintamalli Alueellinen työpajatyöskentely 18.10.2012 Hyvinvoiva Länsi- Uusimaa 30.11.2012 Tietoiskut 4.12.2012 T&K&Ihanketoiminta Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä Yrittäjänpäivä Naantali 5.9.2017 Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät 1 Kunta syntyy uudelleen Sote-palvelu- ja maakuntauudistus muuttavat Suomea Kuntien rooli

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

Vihti. Kuntaraportti

Vihti. Kuntaraportti Vihti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/ Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sauna from Finland -konsepti 9/2009

Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Monta ulottuvuutta Saunominen tutussa ympäristössä arkinen, toistuva, puhdistauminen Suvi-illan saunominen järven rannassa ihanne, luksusta, rentoutuminen Saunominen

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Siuntio. Kuntaraportti

Siuntio. Kuntaraportti Siuntio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

Inkoo. Kuntaraportti

Inkoo. Kuntaraportti Inkoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 4.10.2013 Esityksen laatija Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 1 Keski-Suomen liitto / Keski-Suomi Loma-Suomi Keski-Suomen liiton rooli matkailussa

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Palvelutori Päijät-Hämeessä

Palvelutori Päijät-Hämeessä Palvelutori Päijät-Hämeessä Arja-Tuulikki Wilén, HT, Projektipäällikkö Päijät-Hämeen liitto arja-tuulikki.wilen@paijat-hame.fi Terveydenhuollon atk-päivät 25.5.2016 Kansalaisen aktiivinen rooli sote-palvelukentässä

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Pukkila. Kuntaraportti

Pukkila. Kuntaraportti Pukkila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot