JAKELU: AKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet, seminaarien aihepiirien verkostot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JAKELU: AKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet, seminaarien aihepiirien verkostot"

Transkriptio

1 JAKELU: AKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet, seminaarien aihepiirien verkostot Tässä P a l e t i s s a AKO Länsi-Uusimaan järjestämät Seminaarit 2008 Hyvinvointiseminaari, sivu 2 Seudullisten Yrityspalveluiden organisoiminen Länsi-Uudellamaalla, sivu 3 Kulttuuritoimijoiden seminaari, sivu 4 Seutuviestintäseminaari, sivu 5-6 Matkailuseminaari, sivu 6-8 Tekstit: Kuvat: Taitto: Erja Vaarala Outi Nyman Minna-Mari Tiihonen Tanja Packalen AKO Länsi-Uusimaan kuvapankki Minna-Mari Tiihonen Outi Nyman Minna-Mari Tiihonen Toimenpiteitä, yhteistyötä ja tahtotilaa luomassa Länsi-Uudellamaalla Seminaaripaikkakunnat: Lohja, Nummela, Inkoo, Tammisaari Yhteistä tahtotilaa ja tulevaisuuden näkymiä pohdittiin Aluekeskusohjelma AKO Länsi-Uusimaan järjestämissä eri toimialojen seminaareissa syksyllä Kiitämme kaikkia mukana olleita tahoja! Hyvinvointiseminaari Seudullisten Yrityspalveluiden organisoiminen Länsi-Uudellamaalla Kulttuuritoimijoiden seminaari Seutuviestintäseminaari Matkailuseminaari Osallistujia kaikissa seminaareissa oli yhteensä 212 henkilöä. Seminaarit olivat antoisia ja uusia ajatuksia sekä näkökulmia herättäviä. Saamamme palaute oli rakentavaa ja pääosin positiivista. Tässä paletissa puramme yksittäisten seminaarien sisältöjä. Kaikkien seminaarien aineistot luettavissa AKO Länsi-Uusimaan sivuilta. 1

2 Hyvinvointiseminaari , Lohja Seminaaripaikka: Lohjan sairaala Läntisen Uudenmaan hyvinvointialan yrittäjiä ja julkisen terveydenhuollon edustajia kokoontui pohtimaan hyvinvoinnin tulevaisuusnäkymistä. Seminaari oli onnistunut ja osallistujat saivat paljon uusia ideoita ja ajatuksia, jotka jäivät seminaarin osallistujien mieleen kytemään ja odottamaan toteutumista. Projektipäällikkö Erja Vaaralan mukaan Kansallinen Innovaatiostrategia on taustalla pohdittaessa alueellisen hyvinvoinnin kehittämistä. Seudulla on tehty ansiokasta kehittämistyötä ja sen tulee jatkua. Hän korosti terveydenhuollon lisäksi hyvinvointiin kuuluvan lisäksi olennaisesti myös kulttuuritoiminta, erilaiset teknisen toimialan ratkaisut sekä ennalta ehkäisevät toimenpiteet. Läntinen Uusimaa on kymmenen edelläkävijän joukossa hyvinvointisektorin kehittämisessä. Haasteena palveluiden Professori Vappu Taipale (kuvassa) pohti nyky-yhteiskunnan muutosta ja ihmisten elinkaaren kehitystä. Nykyisessä tietoyhteiskunnassa lapsuuden ja aikuisuuden raja on alkanut hämärtyä. Kaikki aikuisille tarkoitettu materiaali on nykyään lasten ulottuvilla. Erotiikkaa ja väkivaltaa tihkuu kaikkialta. Onko oikeus lapsuuteen kadonnut? Tulevaisuuden ennustamisessa ainoa varma asia Taipaleen mukaan on maailman ikääntyminen. Haasteena tulee olemaan se, miten teknologia, ikääntyminen sekä palveluinnovaatiot saadaan toimimaan saumattomasti. Ongelmana on myös se, ettei nykyajan teknologiaa osata käyttää hyväksi ihmisen vanhenemisessa. Tulevaisuudessa palvelutarpeet tulevatkin menemään hallintorajojen yli, jolloin tarvitaan yhteistyötä ja verkostoitumista moneen eri suuntaan. Ongelmien kirjo tulee muuttumaan, mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat kasvussa, lisäksi ikääntyneitä ihmisiä on koko ajan enemmän. Tulevaisuudessa tullaankin siis tarvitsemaan monitoimijuutta, moniosaajuutta, moniammatillisuutta sekä monitieteisyyttä. Hän kiinnitti huomiota myös glokaalisuuteen. Glokaali on nykypäivän todellisuutta, jossa globaali ja paikallinen löytävät toisensa. Glokaaliuden myötä syntyy vereviä talousalueita, joissa paikallinen voima lisääntyy. Yritysfuturologi Tarja Meristö esitteli kevään 2008 aikana toteutetun Hyvinvointiklusterin työpajan sekä wwwkyselyn tuloksia, joiden perusteella tulevaisuuden visioksi tuli seuraava: Hyvinvointiklusteri alueella on yrittäjyysvetoinen kokonaisuus, jolla on selkeästi määritellyt kohderyhmät eli asiakassegmentit. Asiakkaat ovat pääosin metropolialueella toimivia yksilöitä ja yrityksiä. Kasvua haetaan verkostoyhteistyön ja palveluiden tuotteistamisen avulla myös kansainvälisiltä markkinoilta. Yhteiskunnan roolina on turvata peruspalveluilla hyvä elämänlaatu sekä tukea erityisryhmiä. Yhteiskunnan vastuulla on myös huolehtia säädösten yrittäjämyönteisyydestä sekä turvata osaajien saanti huolehtimalla koulutustarjonnasta. Tunnettuus ja vahva brändi ovat välttämättömiä menestykselliselle liiketoiminnalle. Ennaltaehkäisy Lohjan sairaalan johtava lääkäri Ralf Backmanin mukaan tulevaisuudessa ennaltaehkäisevään hoitoon tulisi panostaa nykyistä enemmän. Vastuu lasten- ja nuorten hyvinvoinnista on usealla sektorilla, niin yksilöllä, yhteisöllä kuin yhteiskunnallakin. Valmisteilla olevassa terveydenhuoltolaissa todetaan perusterveydenhuoltoon kuuluvan ennaltaehkäisevät palvelut. Uusi laki velvoittaa kuntia laatimaan suunnitelmia kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävistä sekä terveysongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista sekä niihin varattavista voimavaroista. Lisäksi kuntien tulee sopia yhtyesityöstä sekä poikkihallinnollisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä eri viranomaisten, yhteisöjen ja laitosten välillä. Kaikkien toimialojen roolit ovat tärkeitä eikä epäsuoria vaikutuksia tule vähätellä. Lisäksi kolmas sektori sekä mm. liikuntajärjestöt ovat merkittävässä osassa. Paneelissa käytiin keskustelu hyvinvointiyrittäjän haasteista ja mahdollisuuksista Läntisellä Uudellamaalla. Omien palveluosaamisten tuotteistaminen sekä hinnoittelu koettiin vaikeaksi. Yrittäjät tunsivat saavansa tukea muilta yrittäjiltä, mutta kuntatasolle palveluiden markkinoiminen koettiin vaikeaksi. Kunnissa palvelujen ostaminen ja palvelujen tuottajien tarjonta eivät kohtaa ja tämän rajapinnan haasteet ovat ratkaistavissa avoimella yhteistyöllä. 2

3 Seudullisten Yrityspalveluiden organisoiminen Länsi-Uudellamalla , Nummela Seminaaripaikka: Länsi-Uudenmaan Koulutuskeskus Syyskuussa alueen kansanedustajia, kuntien päättäjiä sekä alueen yrittäjiä kokoontui seminaariin. Työ- ja elinkeinoministeriön kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho (kuvassa) kertoi seudullisten yrityspalveluiden kehittämisestä valtakunnallisella tasolla, joka aloitettiin vuonna Tavoitteena oli erilaisten julkisrahoitteisten yrityspalveluiden seudullinen kokoaminen ja palvelutarjonnan päällekkäisyyksien poistaminen selkeyttämällä eri toimijoiden roolia palveluprosessissa. Tällä hetkellä erilaisia seudullisia sopimuksia on tehty ympäri Suomea 53 ja valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2006 Yritys Suomi- palvelu-uudituksen. on elävä kaksikielisyys. Lisäksi alue on näkyvä, vetovoimainen, avoin ja turvallinen Tarkemmin Concordiaan voi tutustua osoitteessa www. concordia.jakobstad.fi Henry Böhling, laatujohtaja Moventas Oy:stä käsitteli alustuksessaan Länsi-Uudenmaan yrityspalveluita metalliyrityksen näkökulmasta. Hän painotti erityisesti sitä tosiasiaa, että varsinkaan suuremmat yritykset eivät aina kiinnitä huomiotaan siihen, mistä palvelut tulevat, kunhan ne vain tulevat. Ongelmana hän näki hyvän työvoiman saatavuuden vaikeuden tällä hetkellä. Myös Karkkilan vetovoimaisuus ja houkuttelevuus uusien työntekijöiden houkuttelemiseksi vieraalta paikkakunnalta koettiin haastavaksi. Yritys Suomi on Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima portaali, jossa saman osoitteen alle kerätään tietoa ja kontakteja suomalaisille yrittäjille. Yritys-Suomi-verkkopalvelu on käyttäjille maksuton. Yritys-Suomi on suunnattu erityisesti pk-yrityksille, jossa yritys tai yrittäjä voi saada yrityksen perustamiseen, kasvattamiseen ja kehittämiseen. Pietarsaaren kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson (kuvassa) esitteli Pietarsaaren alueella on onnistuneesti toteutettu seudullisten yrityspalveluiden koordinoimisesta ns. yhden luukun periaatteeksi. Pietarsaaren alueella toimiva seudullinen elinkeinokeskus Concordia perustettiin vuonna 1999 ja sen omistajina ovat Pietarsaaren seudun viisi kuntaa. Elinkeinokeskus Concordia toimii Pietarsaaren seudun elinkeinopoliittisena kehitys- ja palveluyksikkönä. Yhtiön toiminnan tavoitteena on luoda hyvät edellytykset yritystoiminnalle ja seutukunnan kehitykselle. Concordia toimii kuntien ja elinkeinoelämän välisenä linkkinä Pietarsaaren, Luodon, Pedersören, Uudenkaarlepyyn ja Kruunupyyn alueella. Tällä hetkellä Pietarsaaren seudulla on luotu strategiaohjelma vuosille , jonka visiona on, että vuonna 2015 Pietarsaaren seutu on yksi Euroopan hyvinvoivimmista alueista, jolla on kilpailukykyinen infrastruktuuri ja jatkuva muutosvalmius. Seudulla on useampia keskisuuria, kansainvälisesti suuntautuneita kärkiyrityksiä, jotka luovat vetovoimaiset työmahdollisuudet ja hyvinvointiedellytykset. Visiona on, että yhteistyö seudun sisällä ja alueiden välillä luovat asukkaiden tarpeisiin vastaavaa tehokasta ja laadukasta palvelua. Väestö elää pitkän ja aktiivisen elämän monikulttuurisessa yhteisössä, jossa Panelissa vas: Torleif Söderlund Länsi-Uudenmaan Kauppakamari, Jarmo Kuosa Vihdin kunnanhallituksen pj, Raija Vahasalo kansanedustaja, Matti Saarinen kansanedustaja, Thomas Blomqvist kansanedustaja, Kalevi Ourama Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n hallituksen pj, Mikael Borgman Mikael Borgman Managment Services Ltd. Seminaarin päätteeksi kokoontui paneeli pohtimaan päivän aikana käsiteltyjä asioita. Paneelin puheenjohtajana toiminut Jaakko Puomila esitti panelisteille kiperiäkin väittämiä ja ehdotuksia seudullisten yrityspalveluiden kehittämiseksi. Kaikkien panelistien ajatukset tulevaisuudesta olivat positiiviset ja halua asioiden eteenpäinviemiseksi löytyi. Seminaari oli rohkaiseva askel eteenpäin kohti entistä palvelevampaa seudullista yrityspalvelua. Seminaarissa käsiteltiin vuosien aikana koko Suomessa esille tulleita ongelmia ja keskusteltiin niiden mahdollisista ratkaisuista. Suuren merkityksen saa YritysSuomi.fi portaali ja sen kehitys. Toivomuksena on, että portaalista tulee todellinen väline eikä vaan tavoite, jota tehdään kuin Iisakin kirkkoa. Seudullisten yrityspalveluiden historia on lyhyt ( ), joten ei voi olettaakaan sen olevan vielä kaikille yhtä hyvin tunnettu ja toimiva ja yksi monista tulevaisuuden haasteista on palveluista markkinointi ja kertominen alueen yrityksille sekä entistä parempi verkostoituminen yli kuntien rajojen. Koko Läntisen-Uudenmaan profiilin nostaminen ja koko seudun yhteistyön kehittäminen nähtiin kaikkien paikalla olijoiden toimesta tärkeäksi ja kaikilla oli sama, hyvä tahtotila asioiden eteenpäin viemiseksi. 3

4 AKO Länsi-Uusimaa aluekeskusohjelman tiedotuslehti 2/2008; Seminaarit syksy 2008 Kulttuuritoimijoiden seminaari , Inkoo Seminaaripaikka: Kopparnäsin Kestikievari Kulttuuritoimijat pohtiat kulttuuritoimialan eri mahdollisuuksia ja ideoivat sen kehittämistoimenpiteitä sekä jakoivat hyviä syntyneitä kokemuksia. Tilaisuus oli jatkoa keväällä pidetyssä Kulttuurityöpajassa syntyneiden perusselvitysten jalostamiseksi. teistaa alueen eri toimittajien ja tuottajien palvelut mahdollisimman hyvin. Erilaiset aiheet kuten kartano-, rakennus-, historia- ja dekkaripolku ovat hyviä ideoita, mutta jotta niistä tulisi alueen asukkaille ja turisteille houkuttevia ja kutsuvia tulee niiden voittaa vetovoimaisuudellaan muut ihmisten vapaa-aikaa vievät ajanvietteet. Kulttuurisponsorointi Kuvassa seminaariin osallistuneita kulttuuritoimijoita. Lux Musicaen taiteellinen johtaja Pami Karvonen avasi tilaisuuden ja kertoi Lux Musicaen taustaa. Laura Aalto Image Match (kuvassa) kertoi kulttuurisponsoroinnista, jonka avulla erilaiset kulttuuritapahtumat ja palvelut olisi mahdollista tuoda edullisesti kenen tahansa alueella asuvan tai liikkuvan saataville. Kulttuurisponsoroinnista enemmän sivuilla. Projektipäällikkö Erja Vaarala kertoi AKO kulttuuriklusterin sisältöä, mm. luovien toimialojen kehittämisen tärkeydestä ja peruskartoituksesta sekä pohjusti keskustelun mm. seuraavista aiheista; Kulttuuripolku - hanke, Turku 2011, tapahtumien jaksotus sekä yhteismarkkinointi. Alueella on paljon erilaisia tapahtumia ja niiden päällekkäisyyksien välttämiseksi auttaa ns. Vuosikellon kokoaminen, jossa kunkin kunnan tapahtumat aikajärjestyksessä. AKO Länsi-Uusimaa edistää omalla toiminnallaan, seminaareilla, tutkimuksilla, koulutuksilla ja verkostoja luomalla kulttuurin menestystä alueella. Tavoitteena on saada osa suunnitelmista toteutukseen jo ensi keväänä. Aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston projektipäällikkö Anu Perttunen kertoi valtakunnallisesta RYSÄ-tilaisuudesta, jossa yli 200 toimijaa mm. aluekehittäjiä, kulttuuriverkoston toimijoita ja elinkeinokehittäjiä kokoontuu yhteen pohtimaan uusia yhteistyömahdollisuuksia. Kansallinen foorumi järjestetään kahdesti vuodessa ja seuraava on helmikuussa 2009 Lapissa. Perttusen mukaan luovat toimialat pitäisi sisällyttää elinkeinostrategiaan ja pyrkiä linkittymään kansalliseen toimintaan mukaan. Yhteinen sähköinen tiedote Hiiden ohjausryhmän ja Siuntio Soi:n puheenjohtaja Arja Alho esitti idean yhteisestä sähköisestä tiedoteesta lehdistölle neljä kertaa vuodessa. Internetin mahdollisuudet myös yhteisessä kulttuurimarkkinoinnisa tulee tarkastaa ja kehittää sekä ottaa mahdollisuuksien mukaan käyttöön, sanoi Arja Alho (kuvassa). Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Merja Sillanpää esitteli Kulttuuripolku - hankkeen, joka liittyy Turku Palaa 2011 tapahtumaan. Kuninkaantien Kulttuuripolku on alueen uusin hanke, jossa tarkoituksena on verkottaa ja tuot4

5 Seutuviestintäseminaari , Tammisaari Seminaaripaikka: Kulttuuritoimisto Syyskuussa Läntisen-Uudenmaan vaikuttajat pohtivat alueen kuntien markkinointia seutuviestintäseminaarissa. Travellingin keskittyessä esim. matkailun markkinointiin. Kumpikin taho tekee kuitenkin tiivistä yhteistyötä toistensa kanssa. Lahden alueen markkinoinnin tavoitteena on ollut vuosituhannen alusta lähtien herättää mielenkiintoa niin asukkaiden kuin yrityksienkin keskuudessa. Pääfokuksena on ollut pääkaupunkiseutu. Kampanja on toteutettu erilaisissa messutapahtumissa, lehdissä, televisiossa sekä radiossa. Kuvassa vas: Erja Vaarala AKO Länsi-Uusimaa, Kalle Larsson Nummi- Pusulan kunta, Stephanie Sinclair Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus, Pasi Mannerkoski Open Space Oy, Janne Backman ja Henrik Visuri Mainostoimisto Heinonen&Backman. Avauspuheenvuorossa Tammisaaren kaupunginjohtaja Mårten Johansson totesi meidän kulkevan kohti elektronista yhteiskuntaa. Kuluttaja etsii nykyään tietoa netistä ja vaikka vastauksen sieltä löytääkin, hän ei välttämättä tiedä kuka tai ketkä asioita kuitenkaan hoitavat. Verkko on myös vaikea hallittava. Markkinointipäällikkö Merja Olari-Sintonen Kuntaliitosta kertoi näkymistä kunnallisessa markkinoinnissa. Ihmisten valinnat ovat rationaalisia tai emotionaalisia ja ubiikkiyhteiskunnan asiakkaat ovat tietoisia ja varsin vaativia kuluttajia. Tarvitseeko kunnan kaikkien palveluiden olla asukkaiden käytettävissä 24/7, Olari- Sintonen mietti. Hän painotti tavoitteiden asettamisen tärkeyttä sekä tulosten mittaamisen tärkeyttä, kun luodaan kuntamarkkinoinnin suunnitelmia tai toteutetaan erilaisia kampanjoita. Maakunnan markkinointi Markkinointipäällikkö Juha Elo TseK:sta esitteli Turun seudulla viimeisen vuoden aikana toteutetusta laajasta valtakunnallisesta kampanjasta, jolla on houkuteltu pääkaupunkiseudulta uusia asukkaita ja yrittäjiä Turun seudulle. Kampanjassa oli kaksi pääteemaa: Ruuhka ja Asuminen. Ruuhka- teemassa painotettiin Turun lyhyitä ja ruuhkattomia välimatkoja ja Asuminen- teemassa painotettiin Turun seudun edullisia asumiskustannuksia. Markkinointikanavia olivat printti, internet sekä paikallisradiot. Lisäksi avattiin turunseutu.fi sivut, joista kävijä löysi laajasti tietoa Turun seudun asunnoista, työpaikoista, tonteista jne. Kampanjan aikana varsinkin internet-liikenne vilkastui, joten voitiin todeta kampanjan herättäneen mielenkiintoa. Todellisia tuloksia muuttovirtojen kasvusta tai väkiluvun noususta ei vielä pystytä toteamaan, sillä näistä tulokset tulevat vasta pidemmällä aikavälillä. Kehittämispäällikkö Miika Laakso, Lakes esitteli Lahden seudun markkinointia ja toteutusta. Lahden alueella Lakes hoitaa yritys- sekä asukasmarkkinoinnin Lahti Lakesin markkinoinnissa markkinoidaan maakuntaa, ei yhtä ainoaa kuntaa. Jokaisella kunnalla on omat markkinointitoimenpiteensä, jotka kuitenkin tukevat tai ovat samantapaisia kuin maakunnan markkinointi. Markkinoinnilla on saavutettu vuosien aikana hyviä tuloksia ja Lahden seutu onkin muuttovoittoista ja kasvavaa aluetta. Kuvassa vas: Juha Elo TSeK, Miika Laakso Lakes, ja Merja Olari-Sintonen Kuntaliitto. Länsi-Uudenmaan Imago Projektipäällikkö Erja Vaarala esitteli helmikuussa 2008 toteutettua tutkimusta Länsi-Uudenmaan imagosta. Kyselyyn olivat vastanneet kuntien johtajat, erilaiset sidosryhmät sekä alueen eri yritykset. Vastaajien mukaan Länsi-Uusimaan tapahtumamarkkinointi oli huomattu paremmin kuin esim. yritysmarkkinointi ja kaiken alueellisen ja seudullisen markkinoinnin tavoitteena on ollut matkailijoiden saaminen alueelle. Asukkaiden houkuttelevuuden kasvattamisessa alueelle on onnistuttu hyvin kun taas yrityksien houkuttelevuuden kasvattaminen yrityksille sijoittaumiskohteena oli onnistuttu vain kolmasosan mielestä. Läntistä Uuttamaata ei alueena tunneta, vaan ainoastaan yksittäisiä kuntia. Toisaalta kuntien tunnettuuttakin pidettiin heikkona. Tulevaisuuden haasteita on alueen vahvuuksien löytäminen ja imagon luominen sekä Länsi-Uudenmaan aluebrändin syntyminen kilpailukyvyn kannalta. Tärkeänä nähtiin myös yritysten, kuntien, matkailuorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän järjestöjen osallistuminen yhteistyössä seutuimagon rakentamiseen. 5

6 Nummi-Pusulan kunnan kehittämispäällikkö Kalle Larsson (kuvassa) esitteli Länsi.fi-portaalin ja loi visioita tulevaisuudesta. Hän totesi, että tällä hetkellä kunnat keskenään kilpailevat asukkaista, matkailijoista, yrityksistä sekä investoinneista. Mitä jos Länsi-Uudenmaan kunnat yhdessä kilpailisivatkin muuta maata vastaan näissä asioissa? Yhteisellä markkinoinnilla saadaan aikaan suurempi budjetti ja tätä kautta päästään suurempiin projekteihin, Kalle Larsson totesi. Larsson mietti myös, mitä yhteinen seutuviestintä voisi olla? Hänen mukaansa se voisi olla pitkäjänteistä ja tavoitteellista viestintää, intressipiirit yhteen saattavaa sekä yhtenäisellä ilmeellä toteutettaisiin moniuloitteista viestintää. Kaikkea tätä tukemaan on kehitetty Länsi.fi- portaali, jossa yhden osoitteen alle kerätään kaikki alueellinen tieto asumisesta, palveluista matkailusta sekä elinkeinoelämästä. Ako Länsi-Uusimaa toimii Länsi. fi -portaalin kehittämisen kokoavana tekijänä. Seuraavaksi onkin löydettävä ne kärkitekijät, joilla läntinen Uusimaa erottuu muista edukseen! Ilman kunnollista kilpailustrategiaa se ei onnistu. Matkailuseminaari , Tammisaari Seminaaripaikka: Koulutuskeskus Axxell Yhdentoista länsi-uusimaalaisen kunnan matkailusta kiinnostuneet tahot mm. yritysten edustajia ja elinkeinoväkeä kokoontui pohtimaan seudun matkailun nykytilaa ja tulevaisuutta. Pääteemana oli alueen kunnissa toteutettavan AKO Länsi-Uusimaan tilaama matkailun tulo- ja työllisyysselvitys, jonka tulokset valmistuvat vuoden 2008 loppuun mennessä. Kuvassa seminaariin osallistujia Matkailualan toimijoita. Verkostoissa syntyy tahtotila Projektipäällikkö Erja Vaarala kertoi nyt toteutettavan selvityksen lähteneen Hangon matkailutoimijoiden esittämästä tarpeesta. Hän esitteli vuoden 2006 lopussa tehtyä Länsi-Uudenmaan matkailuklusteriselvitystä ja siinä esiin nousseita kehittämistarpeita ja toivoi tämän väliseminaarin toimivan avoimena innovaatioalustana ideoitten suhteen sekä antavan eväitä mahdollisen yhteisen matkailuorganisaation perustamiselle. Mihin matkailija käyttää rahaa - ja mitä yrittäjät saavat? Konsultti Erkki Ahlsten Suomen Matkailuasiantuntijoista (kuvassa) tiivisti matkailun tulo- ja työllisyysselvitykseln lähtökysymyksen. Kysely lähetettiin Hiiden alueen sekä Raaseporin alueen kuntien matkailutoimijoille lisäksi tehdään avainryhmille täydentäviä haastatteluja tulkinnan tarkentamiseksi. Tilastokeskuksen tiedoista tehtyä yhteenvetoa tarkasteltaessa ilmeni, että monet majoitusta tarjoavat tahot eivät ilmoita tietojaan virallisesti. Asukkaat oleskelevat vapaa-ajan kunnassa n. 58 vuorokautta vuodessa ja heillä sekä heidän vierailijoillaan on merkittävä osuus seudun matkailupalvelujen käyttäjinä. Vertailevaa tietoa saatiin Lohjansaaressa tehdyn kyselyn perusteella, joka päätyi aivan vastaaviin tuloksiin. Selvityksessä halutaan saada tietoa päiväkävijöistä. 6

7 Vetovoimainen Länsi-Uusimaa mutta miksi käyttöaste on alhainen? Länsi-Uudellamaalla on paljon vetovoimaisia kohteita, Hanko ja Tammisaari olevat jo käsitteenä vahvoja, samaten Fiskars ja Billnäs. Raaseporin alueen vuodepaikkojen käyttöaste 29,3 % ja Hiiden alueen n. 40 %. Yöpymisten keskihinta Raaseporin alueella on 29 euroa ilman aamiaista ja Hiiden alueella 41 euroa. Kuitenkin alueella on paljon todella upeita pieniä majoituspaikkoja. Tilastoasiantuntija Heikki Artman antoi vielä lisää kiinnostavaa selvitystä ja taustoitusta tilastoista. Viipymävuorokausia alueella on n. 2,5, mikä on parempi kuin Helsingisssä kun taas Lapissa oleskellaan yli viikko. Myös yleisö arvaili syitä, jotka ovat johtaneet niin koti- kuin ulkomaistenkin yöpymisten vähentymiseen kesävetovoimaisella alueella. Syiksi luettiin huono sää, kuntien vähäinen panostus, markkinoinnin puute. Mikaela Berghäll, Rejböle Gård ja Helsinki West, toivoi että alueen lukujen rinnalle saataisiin vertailutietoa joltain muulta alueelta. Heikki Artman hankkii tiedot Itä- Uusimaan osalta, joka soveltuu hyvin vertailukohteeksi. Berghäll päätteli, että jo nyt tilastoluvuista nähdään, että tällä alueella on kovasti tekemistä. Talvimatkailua tuotteistettava Tarja Haili Uudenmaan Liitosta (kuvssa) esitteli Länsi-Uudenmaan taustaaineistoina Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitystä, matkailukohteiden kävijämäärätutkimuksia ja matkailun kehityshankeehdotuksia. Kaksi asiaa nousi erityisesti esiin: vetovoiman hyödyntäminen ja alueen kalleus. Yhteistyötä kehittämällä asiat voitaisiin saada Hailin mukaan hyvin hallintaan. Haili nosti kehityskohteista esiin Lohjanjärven ja harjualueen sekä kaivoksen ainutlaatuisuuden sekä Hiiden alueen luontoliikuntahankkeen. Haili haastoi miettimään vakavasti talvimatkailun tuotteistamista. Panostustarvetta olisi majoitus- ja ohjelmapalveluihin. Hänen mielestään läntiselle Uudellemaalle olisi kulttuuripalvelujen ja sisäisten liikenneyhteyksien suhteen paremmat edellytykset panostuksiin kuin esim. Keski-Uudellamaalla, missä taas yrittäjien koulutusaste on korkeampi. Tarja Haili näytti lopuksi kuvan Ramsholmenilta FBK:n tornista, johon hän oli ihastunut kertaheitolla. Hän toivoi kuvan muistuttavan siitä, miten pienillä lisäpanostuksilla saadaan paljon aikaan, kun ne sijoitetaan seudulla jo valmiina oleviin ainutlaatuisiin kohteisiin. Tarja Haili kehotti yleisöä tutustumaan hankeasioissa hyviin kohteisiin World Economic Forum sivustolla, josta matkailuun saa monenlaista yksityiskohtaista ja vertailevaa tietoa. Hän kertoo toivoneensa jo pitkään, että alueelle saataisiin yhtenäinen toimija ja suosittelee antamaan voimavarat yhteiseen matkailun kehittämiseen. Olette kullanarvoisia, kun teillä on tahto ja yhteinen henki, halu verkostoitua, vaalikaa ja kasvattakaa sitä!, toivotti Haili lopuksi. Käärme paratiisissa? Raaseporin matkailun paratiisi on luontoa, historiaa, liikuntamahdollisuuksia, kaksikielistä kulttuuria ja vapaaajan asutusta sekä tapahtumia, alusti Jyrki Hakkarainen tuleva Raaseporin kehitysjohtaja, (kuvassa) visoidessaan tulevan kaupungin matkailunäkymiä. Käärmeenä uhkaa hänen paratiisissaan kuntatalous ja uudet kuntapäättäjät, naapurien tekemiset, kapasiteetti sekä laatu. Paratiisivisio, kärkenään ruukit ja saaristo, tarjosi samaista yhteistyön ja riittävien resurssien lääkettä Raaseporin matkailun kehittämiselle. Myös seutumarkkinointi ja matkailustrategia, Raaseporibrändi nousivat esiin. Hakkarainen näkee uuden luomisen innostavana mahdollisuutena. Kulttuuri ja matkailu Uudesta Uudenmaan kulttuurikonseptihankkeesta, joka on tulossa myös Länsi-Uudellemaalle, kertoi Outi Raatikainen Pink Eminence Oy: stä (kuvassa) Tavoitteena on tarkastella ja saattaa kuntoon koko palveluketju: elämykset, kahvilat, historialliset ja muut kohteet. Raatikainen julistautui Länsi-Uudenmaan matkailun vankaksi ystäväksi. Hänen omat toiveensa seudun yrittäjille olivat kuljetustuotteen kehittäminen, esimerkiksi pikkubussikuljetus pääkaupunkiseudulta, joka tuottaisi elämyksellisiä retkiä esim. Fiskarsiin ja kartanoihin ja pieniin pajoihin, joissa voisi tehdä jotain itse mm.huovuttaa, tehdä savipytyn. 7

8 Fiskarsin opit koko alueelle? Kun saadaan kriittinen massa liikkeelle, syntyy luovaa toimintaa ja herää halu näyttää osaamista myös muille, kuvasi Leena Venho Fiskarsin ruukin alueen taiteilija- ja käsityöläisyhteisön menestystarinaa. Fiskarsissa on noin 600 asukasta ja osuuskunnassa sata jäsentä. Yhteisö vaalii ruukin säilymistä elävänä asuin- ja työympäristönä. Fiskars on palkittu lukuisilla tunnustuksilla. Kiinnostavuus syntyy eri alojen osaajien kirjosta, joka tuo näkökulmia ja keskusteluja. Yhteistyö kunnan kanssa sujuu hyvin. Pääosa kävijöistä on päivämatkaajia pääkaupunkiseudulta, ulkomaisia ryhmiä tulee eniten Ranskasta, Saksasta, Amerikasta ja Japanista. Fiskarsin kävijät arvostavat kulttuuria, historiaa, käsityöläisyyttä, luontoa, taidetta. Trendejä ovat slow tourism, autenttisuus ja vastuullisuus. Kävijät haluavat hyvää laatua ja luotettavaa tietoa kaikissa palveluissa. Kehitettäviä asioita ovat julkiset kulkuyhteydet, luontomatkailu, ympärivuotisuus. Fiskarsin visioon kuuluvat laatu, aitous ja kokonaisuus. Venho näkee, että erilaisia palveluja tuotettaessa kilpailu poistuu. Laatu on jokaisen yhteinen asia Matkailukonsultti Jukka Kauko Kaukoviisas Oy: stä puhui laadun merkityksestä kokonaisvaltaisena johtamismallina sekä laatupalkinnosta. Laadun on vastattava asiakkaan odotuksiin ja se on jokaisen yhteinen asia. Jukka Kauko oli mukana nyt tehtävän Länsi-Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvityksen työseminaarissa Billnäsissä ja totesi siellä käydyssä keskustelussa kaikkien toivoneen alueorganisaatiota matkailun jälleenmyyntiin. Keskeisen tärkeäksi jälleenmyynnissäkin tulee Jukka Kaukon mukaan laadun jatkuva parantaminen. Kulmakivet laadun kehittämisessä ovat mittaristo, ohjeistus ja asiakasnäkökulma. Yritysesimerkkinä käytiin läpi Hotelli X case --> mukana hänen esityksessä Suosituksenaan Jukka Kauko esittää aktiivisen kehittämiseen tarttumisen, vähitellen aloittaen, jatkuvana työnä, siten että liiketaloudellinen näkökulma on aina mukana. Laadun kehittämiseen käytetty aika ei Kaukon mielestä mene hukkaan. Katsauksen Laatutonni-koulutukseen toi Tiia Hoikkala Haaga-Perhosta. Hän kehotti alueen yrityksiä hakeutumaan puheilleen ja kertoi myös mahdollisuudesta osallistua Travel-Park matkailualan yrityshautomoon ja sen konsultointiapuun. Tilaisuudessa lyhyen puheenvuoron käytti Gunilla Wasström PomoVästistä, joka kertoi EU:n tarjoamista mahdollisuuksista tukea matkailualan yrityksiä. Mikaela Berghäll Helsinki West, kertoi Matka2009 messujen yhteisestä näyttelyosastosta, jossa on ilahduttavasti alueen pieniä ja myös suurempia yrityksiä mukana. Tilaa on vielä tulla mukaan, Helsinki West koordinoi messuosallistumisia. Outi Nyman Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:sta antoi kiitosta osallistujia aktiivisesta seminaariosallistumisesta ja muistutti palautteen tärkeydestä selvitystyössä. Matka2009 messujen yhteisosasto on ensimmäinen askel yhteiseen Länsi-Uudenmaan markkinointiin. AKO Länsi-Uusimaan henkilökunta toivottaa Aluekeskusohjelma AKO Länsi-Uusimaa Kauppakatu 6, Lohja Puh: Fax: Hyvää Syksyä! AKO Länsi-Uusimaa kuuluu kaupunkiohjelmien joukkoon ja toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriön aluekeskusohjelmaa. Hanketta hallinnoi: Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Hanko Inkoo Karjaa Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula Pohja Sammatti Siuntio Tammisaari Hangö Ingå Karis Karislojo Högfors Lojo Pojo Sjundeå Ekenäs 8

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

3. Ikä. Määrä % EOS Alle Yli

3. Ikä. Määrä % EOS Alle Yli 7 1 3. Ikä Määrä % EOS 6 0.81 Alle 30 1.8 30-245 33. Yli 50 4 64.1 2 5. Seudullinen viestintä on avointa 6. Seudullinen viestintä on helposti ymmärrettävää 7. Seudullä on selkeä yhteinen tahtotila 8. Toimijoiden

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Työpaja luovien alojen kansainvälistymisen ja viennin tueksi 4.11.2010

Työpaja luovien alojen kansainvälistymisen ja viennin tueksi 4.11.2010 14.11.2010 Outi Raatikainen MUISTIO / TYÖPAJA, LOHJA Työpaja luovien alojen kansainvälistymisen ja viennin tueksi 4.11.2010 Paikka: Lohja, Lykesin tilat 1. Työpajan ohjelma: klo 12.00-12.15 klo 12.15-12.30

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Vihti. Kuntaraportti

Vihti. Kuntaraportti Vihti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/ Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Järvenpää. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun askelmerkit Kanta-Hämeen vetovoima- ja kuntapäivä Jukka Lindberg Projektipäällikkö Hämeen liitto Hämeen parasta kehittämistä! 2015 Kanta-Hämeen sote-valmistelun

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA LAUSUNTOPYYNTÖ Dnro 479/07/70/700/2014 24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA Luonnokset Helsingin

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy Alkusanat Käsissäsi on Länsi-Uudenmaan alueen ensimmäinen yhteinen matkailustrategia.

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Eteläisen Suomen matkailuyhteistyökyselyn tuloksia työpajan taustatiedoksi

Eteläisen Suomen matkailuyhteistyökyselyn tuloksia työpajan taustatiedoksi Eteläisen Suomen matkailuyhteistyökyselyn tuloksia työpajan taustatiedoksi Tourism Development in Co-opetition in Southern Finland and Baltic Region TouNet (Tinnoosahanke) Nina Järveläinen 8.5.2014 Eteläisen

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Future Learning Lapland

Future Learning Lapland Future Learning Lapland LAPIN KORKEAKOULUKONSERNIN KANSAINVÄLINEN KOULUTUSVIENTI Hankkeen tavoitteet ja toiminta Heikki Konttaniemi Projektipäällikkö Miksi koulutusvientiä? Taustalla OPM:n 2009 julkaistu

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle 10. Rakennetun

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu KOKOUSMUISTIO 2 / 2016 1 (5) Seuturyhmän kokousmuistio Aika: ke 24.8.2016 klo 13:00 16:15 Paikka: Ilomantsin kunnanvirasto, Kalevalasali Läsnä: Pekka Kukkonen seututyöryhmän puheenjohtaja, poistui kokouksesta

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Työtä teatterista. Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke. Hakemus

Työtä teatterista. Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke. Hakemus Työtä teatterista Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke Hakemus OKM / Taiteilijoiden toimeentulon ja työllisyyden kehittäminen sekä vapaan kentän tuki 08.05.2013

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTIHANKKEEN LOPPURAPORTTI

ETELÄ-KARJALAN VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTIHANKKEEN LOPPURAPORTTI ETELÄ-KARJALAN VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTIHANKKEEN LOPPURAPORTTI 1. HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeessa on ollut tavoitteena luoda Etelä-Karjalasta ja Saimaan alueesta mielikuvaa maakuntana, jossa on hyvä elää,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa. Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto Helsinki

Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa. Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto Helsinki Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto 14.6.2012 Helsinki Rakennerahastoviestintää Viestinnän painopisteet 2012-2013, hallintoviranomainen Tulosviestintä,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Verkostosta voimaa. Ohjausryhmän kokous. Ideahautomo! Net Effect Oy

Verkostosta voimaa. Ohjausryhmän kokous. Ideahautomo! Net Effect Oy Verkostosta voimaa Ohjausryhmän kokous Ideahautomo! Net Effect Oy 1 1 Kehittämiskumppanuuden rooli Kehittämiskumppanuus muodostuu kolmesta eri kokonaisuudesta. Tarkoituksena on tarjota hankkeelle tukea

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

TouNet ohjausryhmän kokous Lahdessa Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region

TouNet ohjausryhmän kokous Lahdessa Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region TouNet ohjausryhmän kokous Lahdessa 13.3.2014 Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region TouNet -seurantaraportti Projektiin mukaan tulleet yritykset Tavoite yhteensä 350

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 4/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 4/ Aika: klo 13-15.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A 2.krs Osallistujat: Lauri Savisaari tilaajapäällikkö Tampere pj. Toimi Jaatinen tuotantojohtaja Tampere Sami Yli-Pihlaja vapaa-aikajohtaja

Lisätiedot

Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö - hanke Länsi- ja Keski-Uudellamaalla barndomen projekt i Västra och Mellersta Nyland

Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö - hanke Länsi- ja Keski-Uudellamaalla barndomen projekt i Västra och Mellersta Nyland Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö - hanke Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2007-2009 Utvecklingsenheten för välfärd i barndomen projekt i Västra och Mellersta Nyland 2007-2009 Keski-Uusimaa Hiiden

Lisätiedot