Åbo Akademi. Inspiroiva, menestyksekäs ja kansainvälinen

Transkriptio

1 Åbo Akademi Inspiroiva, menestyksekäs ja kansainvälinen

2

3 Sisältö Tervetuloa Åbo Akademiin...5 Faktoja Åbo Akademista...6 Korkeatasoista koulutusta...8 Huippututkimusta...14 Yhteistoiminta ja kulttuurivastuu...20 Julkaisija: Åbo Akademin viestintäosasto Layout: Mainostoimisto SST, Turku Kuvat: Åbo Akademin kuvapankki Paino: Paino-Kaarina Oy Åbo Akademi 3

4 4 Åbo Akademi

5 Tervetuloa Åbo Akademiin! Å Åbo Akademi on kansainvälisesti merkittävä tutkimusyliopisto, jolla on laaja-alainen vastuu Suomen ruotsinkielisestä koulutuksesta. Toiminta kattaa tutkimuksen ja koulutuksen useimmilla tieteenaloilla humanistisista tieteistä, kasvatustieteestä ja teologiasta yhteiskuntatieteisiin, luonnontieteisiin ja tekniikkaan. Laaja tarjonta mahdollistaa poikkitieteelliset kokonaisuudet sekä tutkimuksessa että koulutuksessa. Åbo Akademilla on vahva asema Suomen koulutusmarkkinoilla, vuorovaikutuksessa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kanssa sekä kansainvälisissä tutkimusyhteyksissä. Åbo Akademi on ulkopuolisissa vertailuissa sijoittunut Suomen yliopistojen kärkeen. Åbo Akademi on määrätietoisesti kehittänyt ja vahvistanut rooliaan tutkimusyliopistona. Yhtenä esimerkkinä tästä toimivat neljä sisäistä huippututkimusyksikköä, joille on tehty kansainvälinen laatuarviointi. Sisäisiä huippuyksiköitä rahoittaa Åbo Akademin säätiö. Lisäksi Åbo Akademilla on useita Suomen Akatemian nimittämiä huippuyksiköitä. Yliopiston dynaaminen ja kansainvälinen tutkimustoiminta on tuottanut hyviä tuloksia. Tutkijamme julkaisevat kansallisella tasolla suhteessa eniten kansainvälisiä julkaisuja ja ovat voittaneet kansainvälisiä tiedepalkintoja. Åbo Akademi tarjoaa ainutlaatuisen tutkimus- ja opiskeluympäristön Turun, Vaasan ja Pietarsaaren historiallisilla kampusalueilla. Yliopistossa on myös monenlaista kulttuurillista toimintaa, kuten opiskelijakuoroja, oma sinfoniaorkesteri, teekkariorkesteri jne. Åbo Akademi tarjoaa 7000 opiskelijalleen ja 1300 työntekijälleen kansainvälisen, inspiroivan ja persoonallisen yliopiston. Jorma Mattinen Rehtori Åbo Akademi 5

6 Faktoja Åbo Akademista Tausta Voimakas tarve turvata maamme ruotsinkielisen väestön korkeakoulutus ruotsiksi johti Åbo Akademin säätiön ja uuden Åbo Akademin perustamiseen vuonna Åbo Akademin yliopisto perustettiin yksityisten hyväntekijöiden lahjoittamin varoin. Akademi pysyi yksityisenä yliopistona vuoteen 1981 asti, jolloin se valtiollistettiin. Yliopisto tänään Yliopistolain mukaan Åbo Akademi on vuodesta 2010 alkaen julkisoikeudellinen yliopisto, jolla on aikaisempaa laajempi itsemääräämisoikeus ja taloudellinen vastuu. Yliopistouudistus merkitsi suurempaa strategista johtajuutta ulkopuolisen hallituksen puheenjohtajan johdolla sekä suurempaa tulosvastuuta akateemisissa yksiköissä. Åbo Akademilla on nykyisin 12 laitosta kolmella tiedekunta-alalla. Åbo Akademi pähkinänkuoressa Opiskelijat: 5500 perustutkinto-opiskelijaa 950 jatko-opiskelijaa 800 kansainvälistä opiskelijaa 70 maasta Vuosittain valmistuu 550 maisteria ja 70 tohtoria. Henkilöstö: Yhteensä 1300 työntekijää, joista 700 työskentelee opetuksen ja tutkimuksen parissa. Talous: Vuosittainen kokonaistalousarvio n. 115 miljoonaa euroa, joista 40 miljoonaa ulkopuolista rahoitusta. Julkaisut: 1500 tieteellistä julkaisua vuosittain. Humanistinen, kasvatustieteellinen ja teologinen tiedekunta-ala Humanistinen tiedekunta Englannin kieli ja kirjallisuus Etnologia Filosofia Folkloristiikka Historia Kirjallisuustiede Musiikkitiede Ranskan kieli ja kirjallisuus Ruotsin kieli Saksan kieli ja kirjallisuus Suomen kieli Taidehistoria Uskontotiede Venäjän kieli ja kirjallisuus Kasvatustieteellinen tiedekunta Aikuiskasvatustiede Ammattikasvatus Erityiskasvatustiede Kielten ja kulttuuritieteiden didaktiikka Kotitalous Käsityökasvatus Matematiikan, luonnontieteiden ja liikunnan didaktiikka Sovellettu kasvatustiede Varhaiskasvatus Yleinen kasvatustiede Teologinen tiedekunta Dogmatiikka Kirkkohistoria Käytännön teologia Teologinen etiikka ja uskonnonfilosofia Uskontotiede Uuden testamentin eksegetiikka Vanhan testamentin eksegetiikka ja judaistiikka Psykologian ja logopedian laitos Logopedia Psykologia 6 Åbo Akademi

7 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta-ala Kauppakorkeakoulu Informaatiotutkimus Kansainvälinen markkinointi Kansantaloustiede Laskentatoimi Organisaatiot ja johtaminen Sosiaalitieteiden laitos Hoitotiede Kehityspsykologia Naistutkimus Sosiaalipolitiikka Sosiologia Valtiotieteiden laitos Julkishallinto Valtio-oppi Valtio-oppi ja joukkoviestintä Oikeustieteiden laitos Julkisoikeus Kansainvälinen oikeus Kauppaoikeus Merioikeus Yksityisoikeus Erillislaitokset ATK-keskus Biotekniikan keskus Elinikäisen oppimisen keskus Kielikeskus MediaCity PET-keskus Tiedekirjasto Tritonia Turku Centre for Computer Science Åbo Akademin kirjasto Luonnontieteellinen ja teknillinen tiedekunta-ala Biotieteiden laitos Biokemia Biologia Solubiologia Ympäristö- ja meribiologia Biotieteet Farmasia Informaatioteknologian laitos Tietojenkäsittelytiede Tietojärjestelmätiede Tietotekniikka Ohjelmistotekniikka Sulautetut järjestelmät Suurteholaskenta Teollinen systeemitekniikka Kemiantekniikan laitos Analyyttinen kemia Energia- ja ympäristötekniikka Epäorgaaninen kemia Kuitu- ja selluloosateknologia Laite- ja systeemitekniikka Lämpö- ja virtaustekniikka Paperinjalostus Puu- ja paperikemia Säätötekniikka Teknillinen kemia ja reaktiotekniikka Teknillinen polymeerikemia Teollisuustalous Luonnontieteiden laitos Fysiikka Fysikaalinen kemia Geologia ja mineralogia Kvanttikemia ja molekyylispektroskopia Matematiikka ja tilastotiede Orgaaninen kemia Åbo Akademi 7

8 Korkeatasoista koulutusta Å bo Akademissa opetus ei ole vain istumalihasten ja keskittymiskyvyn treenausta luennoilla. Inspiroivia ja mukaansatempaavia luentoja tarjotaan tietenkin kaikissa oppiaineissa, mutta oppia voi muillakin tavoin kuin kuuntelemalla asiantuntevaa opettajaa. Åbo Akademissa panostetaan tuntuvasti opetushenkilöstön koulutukseen; heitä kannustetaan kokeilemaan uusia ja erilaisia opetusmenetelmiä. Tämä koskee sekä itse luentotilanteita että kurssien rakennetta ja eri osasuorituksia. Kannustamme ja haastamme opiskelijoitamme löytämään oman palonsa sekä ymmärtämään asioita ja luomaan tietoa suhteessa omaan ympäristöön. Opetukseen sisältyy kiinnostavia case-opintoja, käytännön harjoituksia, teoreettista ajattelua ja laboratoriokokeita, you name it. Tiedämme kouluttavamme opiskelijoita tuleviin työtehtäviin, myös sellaisiin, joita ei vielä edes ole. Tavoitteena on valmius tulkita nykyaikaa ja ympäristöä monipuolisesti. 8 Åbo Akademi

9 Koulutus Opetusmenetelmät Kauppakorkeakoulussa Opettajan tehtävänä on nykyisin ennemmin toimia auttavana ja suodattavana oppaana kirjallisuuden valtavassa viidakossa kuin kaikkitietävänä tietolähteenä. Opiskelijoiden ei siten kuulu vain kerätä opintopisteitä ja kamppailla eri koulutusvaiheiden läpi opettajan arvioivan katseen alla opiskelijat tulevat Åbo Akademiin tullakseen itsenäisiksi kriittisesti ajatteleviksi olennoiksi, oppiakseen elämää varten ja viihtyäkseen samalla. Me autamme siinä, ja tämä näkyy myös opetustyössämme. Anna-Greta Nyström toimii akatemialehtorina Kauppakorkeakoulussa. Kauppakorkeakoulussa minulla opettajana on mahdollisuus yhdessä opiskelijoiden kanssa valita ne menetelmät ja suoritukset, jotka sopivat parhaiten kyseiselle kurssille tai opiskelijaryhmälle. Niinpä sopeutan opetukseni opiskelijoiden tarpeisiin sen sijaan, että pakottaisin heidät ennalta määrättyihin malleihin. Kursseilla on opiskelijoita muistakin oppiaineista kuin omastani, kansainvälisestä markkinoinnista, pitkään työelämässä olleita opiskelijoita sekä inspiroivia ja motivoivia opiskelijoita. Haasteena on saada ryhmän jäsenet oppimaan myös toisiltaan ja auttaa heitä näkemään yhteyksiä ja seurauksia ulkoa opettelun sijaan. Siksi työskentelemme monin eri tavoin, hyödyntämällä learning café -menetelmiä, tarkkailutehtäviä, seminaareja, virtuaalisia ympäristöjä kohtaamispaikkoina, portfolioita, teatteria, onlinekeskusteluja jne. Kauppakorkeakoulussa kullekin yksilölle annetaan tilaa oppia parhain mahdollisin tavoin. Åbo Akademi 9

10 Opiskelua tulevaisuutta ajatellen Nykypäivän työmarkkinoilla vaaditaan hyvää mukautumiskykyä. Åbo Akademin kemiantekniikan laitoksella on vahvat yhteydet teollisuuteen ja kansainvälisiin yhteistyökumppaneihin, mikä antaa erinomaiset edellytykset laadukkaalle opetukselle ja tutkimukselle. Kemiantekniikan koulutusohjelma antaa opiskelijoille laajat perustiedot ja myös erinomaiset mahdollisuudet syventää opintojaan tietyllä osa-alueella joko teollisuuden, julkisen sektorin tai akateemisen tutkimuksen piirissä. Åbo Akademista valmistuneet diplomi-insinöörit löytävät koulutuksen laajuuden ansiosta nopeasti työpaikan. Tulevaisuus tuo mukanaan monia haasteita. Kyse voi olla esimerkiksi uusiutuvien polttoaineiden, uuden sukupolven keraamien, tehokkaiden katalysaattorien, biomuovien, aurinkopaneelien, erikoiskemikaalien tai jopa lääkeaineiden kehittämisestä. Kyky käsitellä ja ratkaista erilaisten prosessien monimutkaisia kokonaisuuksia on teknisen kehityksen kannalta erittäin merkittävä asia. Näitä kykyjä opiskelijat saavat hioa Åbo Akademin kemiantekniikan laitoksella. On suuri haaste korvata fossiiliset raaka-aineet uusiutuvilla luonnonmateriaaleilla ja kehittää tehokkaita ekoratkaisuja. Suomalaista metsää on perinteisesti käytetty etupäässä puutavaraan ja paperituotteisiin, mutta nykyään metsä nähdään myös monien muiden arvotuotteiden raaka-aineena. Kemiantekniikan asiantuntijat pyrkivät kohti bioekonomista yhteiskuntaa, jossa uusiutumattomat materiaalit korvataan uusiutuvilla ja prosessit ovat mahdollisimman tehokkaita. Bioekonomisessa yhteiskunnassa ihmisten tarpeet ja taloudellinen kestävyys otetaan huomioon ja samalla säilytetään luonnon monimuotoisuus ja hyvinvointi. Åbo Akademin kemianteknisen laitoksen tarjoama osaaminen on avain bioekonomiseen yhteiskuntaan. 10 Åbo Akademi

11 Koulutus Logopedialla hieno alku Åbo Akademissa Åbo Akademin logopedian koulutusohjelma käynnistyi syksyllä Ohjelma johtaa maisterintutkintoon ja antaa puheterapeutin pätevyyden. Puheterapeutit työskentelevät kommunikointikyvyn, puheen, kielen, äänen, kuulon ja nielemisen parissa. Koulutus antaa pätevyyden tutkia ja arvioida puhe-, kieli- ja äänihäiriöisten lasten, nuorten, aikuisten ja vanhusten kommunikointikykyä sekä antaa tarvittavaa hoitoa. Opinnot vuorottelevat harjoittelun kanssa. Opiskelijat saavat ensimmäiset potilaskontaktinsa jo toisena opiskeluvuonna, ja potilastyö lisääntyy vuosittain päättyen pitkään harjoittelujaksoon. Työpaikkoja on tarjolla sairaaloissa, terveyskeskuksissa, kuntoutusyksiköissä ja erityiskouluissa sekä lasten päivähoidossa tai yksityisenä puheterapeuttina. Logopedian opintokokonaisuuteen sisältyy muidenkin oppiaineiden opintoja, kuten psykologiaa, kielitiedettä, fonetiikka ja tarvittavia lääketieteellisiä opintoja, kuten esimerkiksi lasten ja aikuisten neurologiaa sekä foniatriaa. Pienuus on vahvuutemme Pienuus on vahvuutemme, hän vastasi päättäväisesti. Ennen kuin ehdin käsittää kaiken, mitä hän sanoi joustavuudesta, ainutlaatuisesta oppimisympäristöstä, ajasta kypsymiselle ja yksilöllisestä ohjauksesta, ymmärsin syyn iloon. Hän todella viihtyi tehtävässään teologisen tiedekunnan opettajana. Hän ei ollut uskonnon ja kristinuskon tietopankki. Sitä vastoin hän korosti olevansa omasta halustaan opiskelevien aikuisten ihmisten tiennäyttäjä, innoittaja, asiantuntija ja ohjaaja. Mutta eikö oppimisessa ole kyse tiedon saamisesta?, kysyin varovasti. Toki, hän vastasi ystävällisesti. Siitäkin, mutta ennen kaikkea oppimisessa on kyse prosessista, jossa opettaja kutsuu mukaan löytämään uusia asioita. Ote teologisen tiedekunnan akatemialehtorin Mikael Lindfeltin ja naispuolisen kollegan keskustelusta. Pienessä yksikössä on suuret mahdollisuudet luoda innostavia oppimisprosesseja. Teologinen tiedekunta tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön, jossa jokainen opiskelija saa mahdollisuuden vuorovaikutukseen opettajiensa kanssa. Vaihtelevat opetusmuodot verkkopohjaisista kursseista keskustelukursseihin, ryhmätöihin, lyhytkursseihin ja yksilölliseen ohjaukseen osaavan henkilökunnan johdolla takaavat korkeatasoisen ympäristön teologiaa ja uskontoa koskeville kysymyksille. Mikael Lindfelt on teologisen tiedekunnan akatemialehtori. Åbo Akademi 11

12 Laadukkaampaa koulutusta Åbo Akademissa pyritään määrätietoisesti parantamaan koulutuksen ja opetuksen laatua. Mielenkiintoisia haasteita ovat tällä hetkellä muun muassa oppimistavoitteiden laatiminen kursseille, nykyaikaisen tekniikan käyttö opetuksessa, kurssiarvioinnin kehittäminen sekä työelämävalmiuksien sisällyttäminen opetukseen. Ajankohtainen panostus on niin sanottujen oppimistavoitteiden kirjaaminen, menetelmä joka on yleisesti käytössä muun muassa Ruotsin yliopistoissa mutta joka ei ole vielä varsinaisesti saanut jalansijaa täällä. Åbo Akademi tekee muun muassa oppimistavoitteiden kirjaamista koskevaa yhteistyötä Tukholman yliopiston yhteydessä toimivan yliopistopedagogisen keskuksen (Universitetspedagogiskt centrum, UPC) kanssa. UPC pyrkii edistämään yliopiston pedagogista kehitystä. Oppimistavoitteiden kirjaamisessa pääpaino on opiskelijoiden osaamisessa. Opetettavien asioiden luettelemisen sijaan tavoitteissa määritellään asiat, jotka opiskelijan tulee osata kurssin, opintokokonaisuuden tai tutkinnon suorittamisen jälkeen. 12 Åbo Akademi

13 Koulutus Åbo Akademi 13

14 Huippututkimusta 14 Åbo Akademi

15 Tutkimus Kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta K aikissa Åbo Akademin laitoksissa tehdään kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta. Yliopiston yhteensä noin 950 jatko-opiskelijasta noin 100 osallistuu kansallisiin Suomen Akatemian rahoittamiin tohtoriohjelmiin. Niistä Åbo Akademi johtaa bioinformatiikan ja rakennebiologian, kemiantekniikan, materiaalitieteen, ihmisoikeustutkimuksen, stokastiikan sekä Turun tietotekniikan tutkimus- ja koulutuskeskuksen (TUCS) tohtoriohjelmia. Lisäksi yliopisto koordinoi kasvatustieteen tohtoriohjelmaa. Åbo Akademissa toimii kansallinen funktionaalisten materiaalien huippuyksikkö, joka on Suomen Akatemian nimittämä. Suomen Akatemia rahoittaa myös verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen ja historian huippuyksikköjä. Muita merkittäviä tutkimusalueita ovat yliopiston sisäiset solustressin, demokratian, uskontotieteen sekä optimoinnin ja systeemitekniikan huippututkimusyksiköt. Näitä yksiköitä rahoittaa Åbo Akademin säätiö. Åbo Akademin korkeatasoisen tutkimuksen rahoituksesta suuri osa on ulkoista rahoitusta. Yliopisto on kovassa kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa saanut merkittävää rahoitusta muun muassa yrityksistä, EU:lta, TEKESiltä ja Suomen Akatemialta. Åbo Akademi 15

16 Suomen Akatemian valitsemat huippuyksiköt Älymateriaalit Funktionaalisten materiaalien huippuyksikön (FunMat) tekemä perustutkimus kohdistuu erilaisissa paperi- ja pakkausteollisuuden, lääke- ja terveydenhoitoteollisuuden sovelluksissa käytettäviin älymateriaaleihin. FunMat kehittää ja parantaa painettavien materiaalien älykkäitä ominaisuuksia lisäämällä materiaaliin esimerkiksi bioaktiivisuutta, valoherkkyyttä, magneettisuutta ja lämpöherkkyyttä ja integroimalla nämä aktiivisiin elektronisiin komponentteihin. Niin sanotun älypaperin valmistukseen liittyy myös elektroniikan integroiminen materiaaliin. Tätä tarkoitusta varten fysiikan professori Ronald Österbacka on kehittänyt transistoreja, jotka voidaan painaa suoraan paperiin, mikä ei aiemmin ollut mahdollista. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia uusien esimerkiksi havaitsemiseen tarkoitettujen paperisovellusten kehittämiselle. Uusi versio Suomen historiasta Ei ole itsestään selvää, että kaikki tapahtui niin kuin tapahtui. Tutkimusprojekti History of Society: Re-thinking Finland osoittaa miksi Suomesta tuli sellainen kuin se nyt on, nostaa esiin vaikuttaneet voimat ja näyttää myös, miten asiat olisivat voineet mennä. Åbo Akademin Pohjoismaiden historian laitos tekee yhteistyötä huippuyksikköprojektissa Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen historian laitosten kanssa. Projekti vahvistaa halua antaa vaihtoehtoisia tulkintoja, joissa kaikki ei ole ennalta lokeroitua. Sellaista tahtoa on ollut historian alalla pitkään, sanoo ÅA:n historian professori Nils Erik Villstrand. Huippututkimusprojektissa pyritään näkemään yhteiskunta kokonaisuutena; miten toiminta, rakenteet ja identiteetit muovaavat sitä. Kyseenalaistetaan sellainen tulkinta, jossa historia etenee kuin raiteilla päämääräänsä kohti ikään kuin alusta asti olisi päätetty, että Suomesta on tultava sellainen itsenäinen kansallisvaltio, jollainen siitä tuli. Ajatellaanpa vaikka kalapuikkopakkausta. Sähköisten komponenttien, kuten indikaattoreiden ja sensoreiden, integrointi mahdollistaa tulevaisuudessa älypakkaukset, jotka pystyvät kommunikoimaan ympäristönsä kanssa. Pakkaus voisi esimerkiksi vaihtaa väriä, kun kala on mennyt vanhaksi, sanoo fysikaalisen kemian professori Jarl B. Rosenholm. 16 Åbo Akademi Åbo Akademin näkökulma on ainutlaatuinen senkin suhteen, että yksi jalka on Suomessa ja toinen Ruotsissa. Projektin on määrä valmistua Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhliin Verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö on Åbo Akademin kolmas Suomen Akatemian nimeämä huippuyksikkö. Yksikkö on yhteinen Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan kanssa.

17 Tutkimus Demokratian tutkijat Kimmo Grönlund (vas.), Lauri Karvonen, Åsa Bengtsson, Marko Joas (takarivissä vas.), Carsten Anckar ja Göran Djupsund. Tutkimuksen sisäiset huippuyksiköt Demokratiatutkimus Samalla kun yhä harvempi osallistuu erilaisiin vaaleihin, liittyy poliittisiin puolueisiin, osallistuu vaalikeskusteluihin ja muihin poliittisiin tilaisuuksiin ja samalla kun luottamus puolueisiin ja poliitikoihin laskee, halu ja tarve löytää uusia osallistuvan demokratian muotoja kasvavat. Åbo Akademin valtiotieteiden laitoksen tutkimusohjelma D:CE (Democracy: A Citizen Perspective, Demokratia: Kansalaisperspektiivi) tutkii väitettä, jonka mukaan nykyaikainen demokratia on viime vuosikymmenten laajojen yhteiskunnallisten muutosten seurauksena siirtynyt perinteisistä luokka- ja puoluepohjaisista muodoista yleisödemokratian suuntaan. Kansalaiset eivät enää osallistu politiikkaan luokka- ja ryhmärakenteisiin perustuvien puolueiden ja järjestöjen kautta. Sen sijaan kansalaiset ovat ottaneet katsojan, yleisön roolin poliittisessa pelissä. Tutkimusohjelmassa sovelletaan sekä vakiintuneita empiirisiä menetelmiä että kokeellisia lähestysmistapoja. Virtual Polity -hankkeessa kansalaiset voivat internetin, webbikameran ja kuulokemikrofonin välityksellä keskustella ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä, kuten ydinvoimasta, ja jopa tehdä yhteisiä päätöksiä. Tarkoituksena on tutkia, missä määrin kansalaiset voisivat itse osallistua poliittisiin päätöksentekoprosesseihin. Tutkimustulosten perusteella tutkijat antavat suosituksia siitä, miten edustuksellista demokratiaa voitaisiin täydentää suorilla osallistumismuodoilla. Åbo Akademi 17

18 Uskontotieteen professori Peter Nynäs. Post-sekulaarinen kulttuuri ja muuttuva uskonnollinen maisema Muuttoliike, jälkimodernismi, urbanisaatio, medioituminen, globalisaatio, neoliberalismi. Nykyaikaa leimaavat lukuisat laajat prosessit, jotka tuntuvat vaikuttavan uskonnon kasvavaan näkyvyyteen yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Kehitys osittain kyseenalaistaa ajatuksen sekularisaation itsestään selvästä kasvusta, osittain aiheuttaa sen, että uskonnon merkitys muuttuu: uskonnosta tulee hyödyke, se löytyy verkosta kansainvälisine ulottuvuuksineen ja ilmenee poliittisina ja yhteiskunnallisina kiistoina. Post-secular culture and a changing religious landscape in Finland, PCCR (post-sekulaarinen kulttuuri ja muuttuva uskonnollinen maisema) on hanke, joka tuo leveyttä ja syvyyttä uskonnon relevanttiutta nyky-yhteiskunnassa ja kulttuurissa koskeviin kysymyksiin. Hankkeen lähtökohtana on kysymys, miten laajat yhteiskunnalliset ja kulttuurilliset prosessit ovat uskonnon kanssa vuorovaikutuksessa muuttaneet elinolosuhteitamme, toteaa Peter Nynäs, uskontotieteen professori ja hankkeen johtaja. Maahanmuuttajien uskonnot, karismaattiset liikkeet, uudet uskonnolliset liikkeet, vaihtoehtoinen terveydenhoito ja rituaaliset ruumiinharjoitukset ovat ilmiöitä, joiden merkitys länsimaissa kasvaa, Nynäs kertoo. Professori Tapio Westerlund. Tehokasta ongelmanratkaisua Optimoinnin ja systeemitekniikan huippuyksikössä kehitetään tapoja ratkaista monimutkaisia ongelmia. Tutkimus kohdistuu optimoinnin, systeemiteorian ja tilastotieteen teoriaan, menetelmiin ja algoritmeihin sekä niiden sovelluksiin luonnontieteissä ja tekniikassa. Huippuyksikkö on poikkitieteellinen, ja siinä yhdistyvät Åbo Akademin systeemitekniikan ja matematiikan alat. Keskitymme teknisten sovellusten menetelmiin, muun muassa suurten järjestelmien optimointiin teollisuustuotannossa, tuotannonsuunnittelussa ja logistiikassa, eli alueilla, joissa kustannustehokkuus on jatkuvasti kiintopisteenä. Kehitämme kuitenkin menetelmiä myös materiaalifysiikan, molekyylibiologian ja lääketieteellisen bioinformatiikan sovelluksiin, kertoo huippuyksikön johtaja professori Tapio Westerlund laite- ja systeemitekniikan laboratoriosta. 18 Åbo Akademi

19 Tutkimus Solustressi ja vanheneminen Vanheneminen on luonnollista, merkit tunnistaa jokainen. Mutta mitä soluissa tapahtuu, kun vanhenemme? Kysymystä on tarkasteltu Åbo Akademin solubiologisessa tutkimuksessa Cell Stress and Molecular Aging -huippuyksikön yli 50 jatko-opiskelijan ja tutkijan voimin. Se, miten solu päättää eloonjäämisestään tai kuolemastaan on yksi solubiologian ratkaisevimmista kysymyksistä. Vanhenemisen biologiasta molekyylija solutasolla tiedetään melko vähän. Åbo Akademin huippuyksikön keskeisiä teemoja ovat solustressin yhteys solujen vanhenemiseen sekä solu- ja molekyylitason vanhenemisen aktivoivat signaaliprosessit. Lisäksi tutkitaan stressin, eloonjäämissignaalien ja kantasolujen yhteyttä sekä solusignaalien, solun tukirangan ja degeneratiivisten prosessien välistä yhteyttä. Kun vanhenemme, myös solujen kyky selviytyä stressistä heikentyy, mikä muuttaa uusiutuvien ja kuolevien solujen välistä tasapainoa. Muutokset tässä elämän kiertokulussa ovat yhteydessä lukuisiin sairauksiin, muun muassa syöpään. Tuloksia voidaan siten hyödyntää diagnostiikassa, hoitomenetelmien kehittämisessä ja lääkekehityksessä, sanoo huippuyksikköä johtava professori Lea Sistonen. Tutkimuslaitoksia Turku Science Park Turku Science Park edistää korkeakoulujen ja elinkeinoelämän vuorovaikutusta, erityisesti biotekniikan ja ICT:n alalla. Biotekniikan keskus on Åbo Akademin ja Turun yliopiston yhteinen tutkimuslaitos. Se työllistää satoja tutkijoita BioCityn nykyaikaisissa ja hyvin varustetuissa tiloissa. Biotekniikan keskus edistää bioteknistä tutkimusta, kehittää tutkimusmenetelmiä ja tarjoaa tutkimus-, laite- ja tietopalveluita. Turun tietotekniikan tutkimus- ja koulutuskeskus (TUCS) on Åbo Akademin ja Turun yliopiston yhteinen yksikkö. Keskus koordinoi monipuolista tietotekniikan tutkimusta ja syventävää opetusta Turussa. Institute for Advanced Management Systems Research (IAMSR) on osa TUCS:ia. Valtakunnallista PET-keskusta ylläpitävät Åbo Akademi, Turun yliopisto ja Turun yliopistollinen keskussairaala. Tieteellisiä painopisteitä ovat aineenvaihduntatutkimus, aivojen välittäjäaineita koskeva tutkimus ja lääkeainetutkimus. PET-keskus palvelee koko maata diagnostisilla PET-tutkimuksilla. Tutkija Cecilia Sahlgren (vas.), akatemialehtori Diana Toivola ja professori Lea Sistonen. Yhteiskuntatutkimuksen laitos Samforsk Samforsk on tutkimuslaitos, jonka erikoisalaa ovat kyselytutkimukset. Demokratiatutkimus sekä vaali- ja äänestystutkimus ovat keskeisiä tutkimusalueita. Ihmisoikeusinstituutti Ihmisoikeusinstituutti kuuluu oikeustieteen laitokseen ja koordinoi mm. pohjoismaista ihmisoikeustutkimuksen tutkijakoulua ja International Human Rights Law -maisteriohjelmaa. Åbo Akademi 19

20 Yhteistoiminta ja kulttuurivastuu Åkorkeakouluyksiköiden kanssa. Yhteistyöalueita ovat etenkin tutkimus, tutkijakoulutus ja peruskoulutus, elinikäinen bo Akademilla on laaja vastuu ruotsinkielisestä yliopistokoulutuksesta Suomessa. Åbo Akademin koulutusvastuu edellyttää, että yliopisto aktiivisesti ylläpitää ja kehittää laajaa yhteiskunnallista kontaktiverkostoa. Valtakunnallisessa korkeakouluverkostossa Åbo Akademi toimii läheisessä yhteistyössä ammattikorkeakoulu Novian sekä Turun yliopiston ja muiden Turun ja Vaasan oppiminen, alueellinen ja yhteiskunnallinen toiminta sekä tukitoiminnot. Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa merkitsee mm. harjoittelupaikkoja opiskelijoille, opinnäytetöitä yrityksille, tilaustutkimusta, yhteisrahoitettuja hankkeita, osaomistusta yrityksissä ja panostusta innovaatioiden hyödyntämiseen. 20 Åbo Akademi

21 Yhteistyö Parempaa matematiikanopetusta kouluissamme Resurssikeskus IMPEd (Improving Mathematics and Programming Education) on Åbo Akademin ja Turun yliopiston tietotekniikkaosastojen välinen yhteistyöhanke. IMPEd yhdistää tutkimuksen yliopiston kolmanteen tehtävään kehittämällä uusia opetusmenetelmiä ja aineistoa opetustarkoituksiin. IMPEdin tutkijat ovat 2000-luvun alusta saakka pyrkineet parantamaan matematiikanopetusta. Pohjimmiltaan kyse on vaihtoehtoisen merkintätavan rakenteisten päättelyketjujen käyttämisestä matemaattisten laskujen ja todistusten kuvaamisessa; vakiomuotoinen merkintätapa osoittaa selvästi näiden loogisen rakenteen ja perustelee jokaisen vaiheen. Jatko-opiskelija Linda Mannila ja professori Ralph-Johan Back tekevät yhteistyötä Turussa sijaitsevan Kupittaan lukion kanssa. Merkintätapa auttaa oppilaita seuraamaan matematiikantunteja ja itsenäisesti ymmärtämään laskujen tekemistä. Lisäksi oppilaat oppivat nopeasti perustelemaan ratkaisujaan, mikä on suureksi avuksi sekä heille itselleen että opettajalle, jonka tehtävänä on arvioida ratkaisut. Muoto mahdollistaa myös tietokonetyökalujen ja verkkopohjaisen materiaalin luomisen matematiikan opetuksen ja oppimisen tueksi. Kiinnostus kentällä kasvaa koko ajan, ja IMPEd järjestää myös jatkokoulutusta yläkoulujen ja lukioiden opettajille. Åbo Akademi 21

22 Mistä nämä nuoret tulevat, ja minne he ovat matkalla? Ei ole merkityksetöntä, miten koulutus järjestetään laitoksessa, jota arkikielessä kutsutaan kouluksi. Peruskoulutus tavoittaa käytännössä koko ikäluokan. Parhaillaan keskustellaan aloitteesta lisätä sekä taideaineita että etiikan opetusta. Perusteluita löytyy suomalaisnuorten huonoa kouluviihtyvyyttä koskevista selvityksistä. Lapsilla ja nuorilla on oikeus voida hyvin, ja pallo on nyt koululla. Oppilaiden täytyy saada nauraa, ajatella, kommunikoida ja ilmaista itseään eri tavoin vahvistaakseen identiteettiään ja kehittääkseen kansalaistaitojaan. Kuka sitten ottaa haasteen vastaan? Kuka ammattitaitoinen aikuinen kohtaa päivittäin näitä kasvavia lapsia ja nuoria ja ohjaa taitojen kehittymisen, persoonallisuuden kehittymisen ja kulttuurillisen kehittymisen oikeille raiteille? Haaste kiinnostaa, ja opettajakoulutus on erityisen suosittu vaihtoehto maassamme. Opettajakoulutus on työtä tulevaisuutta varten. 22 Åbo Akademi

23 Yhteistyö Maaseutu kehittyy Maaseutu on nykyään paljolti limittäinen urbaanien ympäristöjen kanssa ja riippuvainen globaaleista olosuhteista. Maaseudun ja kaupungin välinen vuorovaikutus näkyy esimerkiksi sukkuloinnissa kodin ja työpaikan välillä, kesäasumisessa, turismissa ja matkailussa sekä eri näkemyksissä kestävästä ympäristöstä ja luonnosta. Åbo Akademin maaseutututkimus keskittyy näihin maaseudun uusiin rooleihin ja tehtäviin liittyviin kysymyksiin. Åbo Akademi vastaa kaikesta ruotsinkielisestä opettajakoulutuksesta Suomessa. Tavoitteet ovat korkealla ja edellyttävät koko yliopiston resursseja ja ponnisteluja, jotta kaikkien aineiden ja eri koulumuotojen aineopettajista, luokanopettajista, erityisopettajista, lastentarhanopettajista ja ammatillisista opettajista kasvaa opetuksen ja kasvatuksen asiantuntijoita. Asiantuntijuus on vähimmäisvaatimus kielen ja kulttuurin säilymiseksi ja kehittymiseksi. Tehtävänä ei ole säilyttää ilman kehittämistä. Tehtävää ei toteuteta yksin vaan yhdessä. Yliopistossa, kouluissa ja yhteiskunnassa. Oppiaineen projekteissa tutkitaan sitä, miten muutos vaikuttaa eri väestöryhmiin ja miten ne samaan aikaan ovat mukana rakentamassa sitä. Kansallisen ja kansainvälisen verkoston tärkeitä solmukohtia ovat European Society for Rural Sociology, Svenska social- och kommunalhögskolanin FO-RUM, Helsingin yliopiston Ruralia sekä muutaman suomalaisyliopiston ylläpitämä Rural Studies -verkosto. Myös Vaasan ja Uumajan yliopistojen aluetutkijoiden kanssa on muodostunut tiivis yhteistyö. Tämänhetkiset maisteri- ja tohtoriprojektit käsittelevät mm. uutta hevoselinkeinoa ja sen roolia maaseudun kehityksessä, Merenkurkun maailmanperintökohteen hallintoa ja osallistumista, sukkuloivaa keskiluokkaa sekä aluehallinnon uusia muotoja. Ruoan sosiologia ja maallemuutto olkoot esimerkkejä niistä kiinnostusalueista, jotka ovat paraikaa muotoutumassa. Åbo Akademi 23

24 Lastenkirjallisuuden tutkijat Åbo Akademin kirjaston käsikirjoitusosastolla on Tove Janssonin pieni käsin kirjoitettu käsikirjoitus uraauurtavaan kuvakirjaan Hur gick det sen? (Kuinkas sitten kävikään?). Tämä ja muut kirjalliset aarteet kiinnostavat lastenkirjallisuuden tutkijoita. Lastenkirjallisuus on kolmenkymmenen viime vuoden aikana vakiintunut elinvoimaiseksi tutkimusalaksi, eikä vähiten Åbo Akademissa. Täällä kiinnostavia aiheita ovat ideologiakritiikki, kertojatekniikka sekä tyttö- ja sukupuolitutkimus. Visuaaliset tehokeinot ovat keskeinen osa lastenkirjan muotoa, ja lastenkirjallisuuden tutkijat tutkivat siksi usein tekstin ja kuvan vuorovaikutusta lastenkirjoissa. Lastenkirjallisuuden aineisto on laaja ja ulottuu katselukirjoista nuortenromaaneihin. Myös kiinnostus lastenkirjallisuuteen on laajaa. Kurssit ja koulutustilaisuudet, jotka koskevat myös kieliaineita, vetävät täysiä saleja. Monet kohderyhmät, esimerkiksi opettajat, kirjastonhoitajat ja päiväkotien henkilökunta, hyödyntävät lastenkirjallisuutta päivittäisessä työssään. Lastenkirjallisuuden tutkijat 24 Åbo Akademi

25 Yhteistyö toimivat kriitikoina ja keskustelijoina lehdissä, radiossa ja televisiossa, joissa he käsittelevät aiheita lapsuuden edellytyksistä vampyyrien suosion syihin. Osa työskentelee kustantamoissa, lastenkirjallisuuden kääntäjinä tai lastenkulttuurin tuottajina. Åbo Akademin lastenkirjallisuuden tutkijoilla on myös kansainvälisiä tehtäviä esimerkiksi maailman suurimman lastenkirjallisuuspalkinnon ALMAn (Astrid Lindgren Memorial Award) tuomaristossa. Miten Arbetsforum voi auttaa? Åbo Akademin ura- ja rekrytointipalvelut (Arbetsforum) on urakeskus, jonka tavoitteena on parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia työmarkkinoille sijoittumisessa. Arbetsforumin toiminta-ajatuksena on tarjota Åbo Akademin vastavalmistuneille tarvittavat työkalut urasuunnitelmaa ja koulutusta vastaavan työpaikan löytämiseen nopeasti ja helposti. Arbetsforumin uraneuvojat auttavat uran suunnittelussa, opinnoissa ja harjoittelussa, antavat tietoa työmarkkinoista, opastavat hyvän CV:n ja työhakemuksen laatimisessa sekä tekevät ammatinvalintatestejä ja persoonallisuusanalyyseja. Arbetsforum on myös tärkeä rekrytointikanava ja järjestää rekrytointipäiviä ja yritysesittelyjä. Lisäksi se tarjoaa teemapäiviä, ja tarjontaa laajentaa yhteistyö Turun yliopiston rekrytointipalvelujen kanssa. Arbetsforum vastaa Åbo Akademin harjoittelupaikkojen koordinoinnista Suomessa ja ulkomailla. Palveluihin kuuluu myös yrittäjäneuvonta eli avustaminen yrittäjyyttä koskevissa asioissa ja yrityksen perustamisessa. Ympäristötutkimus Åbo Akademi on merkittävä toimija kestävän kehityksen tutkimuksessa ja edistämisessä Suomessa ja osallistuu täten alan tulevien asiantuntijoiden kouluttamiseen. Yliopiston ympäristö- ja meribiologit toimivat useissa eri paikoissa, Turun lisäksi myös esimerkiksi Husön biologisella asemalla Ahvenanmaan Finströmissä ja Korppoossa Korpoströmin saaristokeskuksessa. Dosentti Johanna Mattila vetää laajaa SEABED-tutkimusprojektia, jossa tutkitaan saariston matalien lahtien, Ahvenanmaan rannikkovesien sekä ympäröivän saariston ekologiaa Ruotsissa ja Suomessa. Åbo Akademi 25

26 Kulttuuria tukeva yhteisö Åbo Akademi kantaa vastuuta suomenruotsalaisesta kulttuuriperinnöstä ja kulttuurista. Kulttuurivastuu tarkoittaa ruotsin kieleen ja Suomen ruotsalaiseen kulttuuriin sekä kirjastotoimintaan ja kulttuurihistoriallisiin arkistoihin, kokoelmiin ja museoihin liittyvien oppiaineiden säilyttämistä ja vahvistamista. Kirjasto Åbo Akademin kirjasto (ÅAB) on tieteellinen kirjasto, joka palvelee opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita. Kirjasto on auki myös yleisölle. Kirjaston kokoelmiin kuuluu 2,7 miljoonaa teosta. ÅAB on toiminut vapaakappalekirjastona perustamisvuodestaan Vaasassa sijaitsee Vaasan tiedekirjasto ja oppimiskeskus Tritonia, joka palvelee yhteisesti Åbo Akademin Vaasan yksikköä, Vaasan yliopistoa, Svenska handelshögskolania, Yrkeshögskolan Noviaa ja Vaasan ammattikorkeakoulua. Kirjasto on myös julkinen, kaksikielinen moderni tiedekirjasto, joka palvelee yleisöä. Kokoelmiin kuuluu noin teosta sekä kolmen yliopiston sähköiset kokoelmat. Elinikäisen oppimisen keskus Elinikäisen oppimisen keskuksen Turun ja Vaasan yksiköt järjestävät avointa yliopisto-opetusta, luentosarjoja, täydennyskursseja ja yrittäjäkursseja sekä käynnistävät alueellisia ja kansainvälisiä kehityshankkeita ja osallistuvat niihin. Painopisteinä ovat oppiminen ja johtajuus, kulttuuri ja kansainvälistyminen, yrittäjyys ja organisaatiokehitys, kieli ja ympäristö. Vuosittain tuhansia osallistujia keräävä avoin yliopistokoulutus antaa aikuisille mahdollisuuden suorittaa korkeakouluopintoja yliopiston ulkopuolella. Elinikäisen oppimisen keskuksessa tehdään perusteellista kasvatuksellista kehitystyötä ja panostetaan tarkoituksenmukaisten oppimisympäristöjen kehittämiseen tavoitteellisten opintojen ja aktiivisen oppimisen tukemiseksi. Kursseja tarjotaan lähiopetuksena Suomen ruotsinkielisillä alueilla tai verkkopohjaisina kursseina koko maassa. MediaCity MediaCity kehittää ja testaa interaktiivista sisältöä tulevaisuuden medioita varten. Yksikön toimintaan kuuluu crossmedia-sisällön ja formaattien kehitys televisiota varten, yleisö- ja käyttäjäkokemusten testaus, televisio- ja elokuvatuotantopalvelut ja tilauspalvelut sekä täydennys- ja kehitysohjelmat yllämainituilla alueilla. Lisäksi yksikkö omalta osaltaan tukee ja kehittää mediaan liittyvää tutkimusta ja koulutusta Åbo Akademissa. Museot Ett hem -museo Aviopuolisot Hélène ja Alfred Jacobsson testamenttasivat kotinsa Åbo Akademille, jotta se todistaisi säätyläiselämästä vuosisadanvaihteen Turussa. Museo sijaitsee yliopistoalueella. Sen kauniissa salongeissa on tyylinmukainen sisustus ja hieno maalaus- ja lasikokoelma. Sibelius-museo Åbo Akademin ensimmäinen musiikkitieteen professori Otto Andersson keräsi ahkerasti musiikkitieteellistä aineistoa, nuotteja, soittimia ja kuvia. Vuonna 1949 kokoelmat saivat nimen Sibelius-museo. Vuosien varrella 26 Åbo Akademi

27 Yhteistyö Jean Sibeliukseen liittyvä aineisto on kasvanut tasaisesti, ja nykyisin kokoelmiin kuuluu muun muassa käsikirjoituksia, kuvia ja lehtileikkeitä. Sibelius-museon konserttisalissa järjestetään konsertteja ja muita tapahtumia. Museo on avoin yleisölle ympäri vuoden. Aktiivinen musiikkielämä Åbo Akademin opiskelijakuorot Brahe Djäknar ja Florakören ovat tunnettuja myös maan rajojen ulkopuolella. Vaasassa toimii opiskelijakuoro Pedavoces. Opiskelijaorkesteri Axelbandet ja Akademiska Orkestern, Åbo Akademin korkeatasoinen sinfoniaorkesteri, kokoavat lukuisia musiikinharrastajia yhteen ja esiintyvät ahkerasti myös yliopiston ulkopuolella. Åbo Akademin säätiö tukee Åbo Akademin toimintaa ja ylläpitää museoita.

28 ÅBO AKADEMI Tuomiokirkontori Turku (02) Åbo Akademin Vaasan yksikkö PL Vaasa (06)