Nou Hätä! Etelä-Pohjanmaalla. Pietarsaaren paloasemalla ei hätäilty. Päivää! Kuinka voimme auttaa? PoPeLi palvelee jo 60:ttä vuotta

Transkriptio

1 Valakia Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n jäsenlehti 1/2012 Nou Hätä! Pietarsaaren paloasemalla ei hätäilty Etelä-Pohjanmaalla opiskeltiin verkossa Yritysturvallisuus yritysuhrit Palo Fyrry 2012 kutsuu leireilemään Päivää! Kuinka voimme auttaa? PoPeLi palvelee jo 60:ttä vuotta Valtakunnallinen palokuntanaistyö 1 ja -nuorisotyö 60 vuotta

2 Valakia 1/2012 Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry (PoPeLi) huolehtii hallitus- ja toimikuntatoiminnallaan vanhan n läänin alueella pelastustoiminnan edistämisestä. Liitto edistää jäsenistönsä, kansalaisten yhteisöjen ja laitosten valmiutta turvata ihmiset, omaisuus ja ympäristö onnettomuuksien aiheuttamilta vaaroilta normaali- ja poikkeusoloissa. Työtä tehdään yhdessä SPEK Pohjanmaan kanssa. SPEK Pohjanmaa on johtava pelastusalan kouluttaja entisen n läänin alueella. Sen kokeneet kouluttajat vastaavat vapaaehtoisten palokuntien kurssijärjestelmän mukaisesta koulutuksesta. Se on myös omatoimisen varautumisen asiantuntija. Lisäksi liitto ja SPEK Pohjanmaa tukevat järjestötyötä alueellaan. Olemme osaltamme kasvattamassa tulevaisuuden pelastajia! Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry Sepänkyläntie Puh Faksi pohjanmaa@spek.fi Sisällys: Puheenjohtajalta 3 Toiminnanjohtajan kynästä 4 Palokuntaanais- ja nuorisotyö 60 vuotta 5 Palokunnissa tapahtuu Kuortaneen palo- ja pelastuskerho 20 v. 6 Talvileirillä touhuttiin 8 Palo-Fyrry 2012 kutsuu leireilemään 9 Pietarsaaren paloasemalla ei hätäilty 10 Palkittu Palokuntanuori sai ansiomitalin 12 Onnitellen Pekka Peuralahti 13 Kurssin suorittaneet 14 Terveisiä kevätkokouksesta 19 Historian havinaa 20 Päivää! Miten voimme auttaa? 22 Etelä-Pohjanmaalla opiskeltiin verkossa 24 Yritysturvallisuus yritysuhrit 26 Puheenjohtaja: Janne Sankelo Toiminnanjohtaja: Reijo Malkamäki Valakia Julkaisija: Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry Päätoimittaja: Reijo Malkamäki Ulkoasu ja taitto: Luminar Solar / Terhi Kannisto Painopaikka: Tammerprint, Tampere 2012 Kannen kuva: Reijo Malkamäki 2

3 Puheenjohtajalta Kärkitavoitteena toiminnan jatkuvuuden turvaaminen Aloitin vuoden alussa Pohjanmaan Pelastusalan Liiton puheenjohtajana. Aikaisemmin ala oli tullut jossain määrin tutuksi koulutusalan tehtävistäni. Niissä koulujen turvallisuussuunnitelmien laatiminen on osa arkea. Turvallisuusasiat ovat kautta linjan olleet aina lähellä sydäntä, joten kiinnostavaan tehtävään oli helppo lähteä. Toiminnanjohtaja Reijo Malkamäki on ollut perehtymisessä suureksi avuksi. Kevään aikana toimintaympäristöön on tullut tutustuttua syvemmin. Pelastusalan tulevaisuuden haasteina ovat monet ympäröivää yhteiskuntaakin askarruttavat ongelmat. Näistä yhtenä väestön ikääntyminen, joka näkyy alalla sekä aktiivisen henkilöstön vanhenemisena ja kuntoutustarpeen lisääntymisenä, että uusien toimijoiden määrän asteittaisena alenemisena. Vapaa- ja sopimuspalokuntalaisen työura jatkuu, mutta alan luonne huomioiden se ei voi tehdä niin loputtomiin. Pelastusalan vapaaehtoistyön arvo on merkittävä, eräiden arvioiden mukaan jopa 80 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteiskunnan kannalta sillä on paljon tätä summaakin suurempi tehtävä. Jokainen vapaapalokuntalainen ja alan harrastaja tuo oman osansa keskuuteemme myös kansalaistaitojen, välittämisen ja esimerkin kautta. Tätä osuutta on mahdoton ulkoistaa. Siksi toiminnan jatkuvuuden turvaamisen täytyy olla kärkitavoite. Uusia toimijoita siis tarvitaan. Palokuntanuorisotoiminta on tähän erinomainen tie. Tervehenkisen ja mielenkiintoisen harrastuksen kautta oppii tärkeitä käytännön taitoja, yhteispeliä ja vastuuta. Kilpailut kansallisella ja kansainvälisellä tasolla luovat mielekkäitä virikkeitä. Samalla luodaan pohjaa myös koko pelastusalan tulevaisuudelle. Mahdollisimman monen nuoren toivoisikin tutustuvan toimintaan. Ikäluokkien pienenemisen lisäksi haasteena on jatkuvasti monipuolistuva harrastemuotojen kirjo. Nuorisotoimintaamme on pystyttävä tuomaan entistäkin näkyvämmin esille. Kohderyhmä on tavoitettava ja on pystyttävä myös puhumaan sen kanssa samaa kieltä. Väestön ikääntyessä kehitystä on tehtävänä muillakin rintamilla. Ikäihmisten turvallisuudesta on pystyttävä huolehtimaan yhä paremmin. Jo nyt palokuolleista lähes puolet on yli 60-vuotiaita. Asumisen turvallisuutta on siis pystyttävä edistämään, sillä yhteiskuntamme ikärakenteen muutos on väistämätön tosiasia. Haasteet eivät toki rajoitu tähän. Valistustyötä on jatkettava myös nuorempien ikäpolvien keskuudessa. Turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia. Vapaa- ja sopimuspalokuntalaisten kuntoutustarpeen selvittämisellä ja toimenpiteillä alkaa olla jo kiire, sillä nykyiset toimijat eivät nuorene. Jätin eduskunnassa tästä kirjallisen kysymyksen valtioneuvostolle. Kysyin siinä, mihin toimiin aiotaan ryhtyä, että kuntoutustarve saadaan selvitettyä ja pystyttäisiin paremmin vastaamaan alalla toimivien ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin. Olen vastauksen suhteen toiveikas. Jyrki Kataisen hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut kehittämään koko maan kattavaa pelastustoimen järjestelmää, jossa olennaisena osana ovat vapaaehtoiset ja sivutoimiseen henkilöstöön perustuvat sopimuspalokunnat. Hallituspuolueen kansanedustajana minulla on mahdollisuus toimia hallituksen suuntaan pelastusalan asioissa myös unilukkarin roolissa. Toivon tästä olevan hyötyä liitolle. Toivotan kaikille turvallista ja aurinkoista kesää! Janne Sankelo puheenjohtaja 3

4 Toiminnanjohtajan kynästä Toimintavuosi paketissa Liiton 60. toimintavuosi on tänä vuonna täyttymässä. Syntymäpäivää juhlitaan 7. syyskuuta koko laajan kentän voimin ssa pidettävässä juhlatilaisuudessa. n kaupungintalon juhlasali päivällä ja illemmalla Ravintola Strampen on varattu juhlimispaikoiksi. Juhlaa on ollut tiiviisti valmistelemassa liiton hallituksen tehtävään nimeämä juhlatoimikunta Sirpa Suomalaisen johdolla. Valakian ilmestymisen aikaan moni asia on jo valmisteluissa pitkällä, mutta keskeneräisiä asioitakin työlistalta varmaan löytynee. Tärkeintä on saada juhlasta jäsenistöä kiinnosta ja sopivan arvokas tilaisuus, josta ei puuttuisi myöskään virikkeellistä tai virkistävää osuutta. Toivottavasti onnistumme tässä. Valtakuntamme sai uuden presidentin kiinnostavan ja kaksivaiheisen vaalin päätteeksi. Virkaanastumispuheessaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti yhdeksi aiheekseen syrjäytymisvaarassa olevien nuorten asian. Liittomme Yli Hyvä Juttu -hankkeesta viime vuoden puolella saama palkintohan kohdistui juuri syrjäytymisvaarassa olevien nuorien huomioimisesta tehtyyn työhön, joten siinäkin mielessä presidentin aihe oli meille popelilaisille varsin tärkeä ja ajankohtainen. Tuossa vaiheessa saatoimme puheenjohtajamme avustuksella varmuuden vuoksi hanketta koskevaa asiatietoa presidentin kanslian tiedoksi ja pyysimme, että kanslia seuraa hankkeen jatkorahoituksen turvaamista. Oliko tällä sitten tekemistä sen kanssa, että Yli Hyvä Juttu sai jatkorahoituksen THL:n projektina on toinen asia. Joka tapauksessa palokuntanuorten harrastus on jatkossakin vahvasti mukana huomioimassa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tulevaisuutta. Uhkatilanteita ja väkivaltaa joudutaan yhä useammin kohtaamaan myös pelastustyössä ja muissa ammattiauttajien työtilanteissa. Rikollinen ja väkivaltainen toiminta on tuonut pelastustyöhön elementin, jossa pelastaja joutuu itse uhriksi. Rikospaikalla tapahtuva auttaminen on tuonut työhön samalla uudenlaisen haasteen, jonka vuoksi eri viranomaistahojen yhteistoiminnan sujuvuus korostuu. Tarvitaanko jatkossa sammutusauton tai ensivasteryhmän turvavarusteisiin myös luotiliivit? Työturvallisuus on pelastajan työssä asia numero yksi, joka täytyy ottaa kaikissa tilanteissa huomioon. Riskien ja vaaratilojen tunnistaminen edellyttää paitsi tilannetajua myös kykyä arvioida tilanteiden synnyttämiä seuraamuksia. Tämä ei ole aina itsestään selvää, tarvitaan koulutusta, perehdytystä ja harjoitusta. Tulemme omassa koulutustoiminnassamme ottamaan uhkatilanteet ammatillisen lisäkoulutuksen tarjontaan mukaan jo tulevan syksyn aikana ja pyrimme näin tarjoamaan aiheeseen liittyvää osaamista kentän toimijoille. Vapaaehtoisuuden resurssien merkitystä on korostettu monessa yhteydessä. SPEK-ryhmään kuuluvien vapaaehtoisten vuosittaiseksi arvoksi rahallisesti on laskettu niinkin mittava summa kuin 79 miljoonaa euroa. SPR:n vapaaehtoistyön arvoksi on laskettu 36 miljoonaa, Mannerheimin lastensuojeluliiton 12 miljoonaa ja 4H-liiton 4 miljoonaa. Vapaaehtoistyön rahallinen arvo on siis huomattava ja korostaa järjestöjen vapaaehtoistyön merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhteiskunnallisesti arvostetussa järjestötoiminnassa, sen vapaaehtoisuudesta huolimatta, ilmenee 4

5 kuitenkin jaksamisen haasteita. Toimijat, jotka vapaa-ajallaan sitoutuvat yhteisen hyvän eteen, ovat monesti kunnianhimoisia ja ahkeria tekijöitä, joille tehtäviä saattaa kasaantua useita. Jos järjestötoiminnan aktiiviset vähenevät, asettaa tämä suuria paineita sille harvenevalle joukolle, jotka järjestön tehtävissä puurtavat. Liittomme hallitus on tunnistanut tämän ongelman siinä missä niin moni muukin järjestötyötä tekevä yhdistys. Hallitus onkin asettanut toimintakalenteriinsa ajankohdan, jolloin arvioidaan toimintamme syvintä merkitystä ja samalla mietitään keinoja toiminnan muokkaamiseksi sellaiseksi, että se kiinnostaa omia joukkojamme. Nuorisotyön kohokohta omassa toimintasuunnitelmassaan on tietenkin aina kesällä toteutettava leiri. Tänä kesänä leiri järjestetään Vähänkyrön keskustan tuntumassa. Taitaakin olla niin, että ainakaan hetkeen ei luonnon äärestä ole leirinuotiota poistettu. Näkyvyyden kannalta taajama-alueen sisäpuolelle siirtyminen onkin varsin hieno asia. Tervetuloa kaikki tutustumaan Palo-Fyrry leirille! Reijo Malkamäki toiminnanjohtaja Palokuntanaistyö ja -nuorisotyö juhlivat 60-vuotista taivalta Palokuntanaistyön ja -nuorisotyön valtakunnallista yhteistyötä juhlitaan syyskuussa Tampereella. 60-vuotisjuhlaseminaari järjestetään Juvenes-juhlatiloissa. Vuosi 2012 on valtakunnallisen palokuntanais- ja nuorisotyön 60. yhteistoimintavuosi. On hyvä huomioida, että palokuntanuorisotyöllä on itsessään jo yli 100 vuoden historia ja palokuntanaistyölläkin 80 vuoden, mutta valtakunnallisesti toimintaa on kehitetty siis 60 vuoden ajan. Juhlavuosi näkyy valtakunnallisessa järjestötoiminnassa läpi vuoden ja juhlaseminaari muistaa toimijoita sekä luo katsauksen tulevaisuuteen. Päivä aloitetaan seminaariosuudella upeissa Tampereen Finlaysonin tehtaiden maisemissa. Ohjelma palaa ajassa taaksepäin, pohtii tätä päivää ja kutkuttaa nauruhermoja. Juhlan kunniaksi jaetaan muutama huomionosoitus, jonka jälkeen nautitaan kakkukahvit. 60-vuotiaat tunnetusti juhlivat kepeästi, iloisesti, nauttien hyvästä ruoasta ja seurasta. Näin siis aiomme mekin tehdä. Tarkemmat tiedot löytyvät kutsusta esimerkiksi SPEKin kotisivuilta > Palokuntatoiminta > Palokuntanuorisotyö. Lisätietoja tapahtumasta antavat SPEKissä sihteeri Eija Holmberg-Lehto fi) ja järjestöpäällikkö Valtteri Tervala. (valtteri. Tervetuloa vuoden palokuntatapahtumaan Tampereelle! 5

6 Palokunnissa tapahtuu Kuortaneen Palo- ja pelastuskerho 20 vuotta savunhajuista toimintaa oli Kuortaneen paloasemalle kokoontunut joukko palokuntalaisia. Paikalla oli aktiivisia sopimuspalomiehiä sekä kunnan palopäällikkö. Kokoontumisen tarkoituksena oli perustaa Kuortanelle palomiesyhdistys. Yhdistys perustettiinkin ja sen nimeksi tuli melko harvinainen Kuortaneen Palo- ja pelastuskerho ry. Perustamiskokouksesta on tänä vuonna kulunut 20 vuotta. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Mikko Mäkinen, joka tällä hetkellä toimii kerhon varapuheenjohtajana. Perustavassa kokouksessa luotiin myös suuntaviivoja kerhon toiminnalle. Palomiehet olivat varmasti ennenkin tehneet pieniä kökkätöitä kuntalaisille liittyen yleensä polttamiseen, mutta nyt toiminnalle saatiin raamit. Kulotukset olivat alkuvuosina kevään työllistäjä, ja niitä tehtiinkin kymmeniä hehtaareja yhden illan aikana. Pihojen pesut ja rallipäivystykset ovat nyt tulleet kulotuksien tilalle, muodostaen kerhon pääasiallisen tulonlähteen. Omalla työllä tehty varainhankinta on kuulunut aina kerhon toimintaan, ja pohjalaista kökkähenkeä on tarvittu. Hyvää ruokaa ja mukavaa seuraa Palo- ja pelastuskerho päätti juhlistaa 20. toimintavuottaan järjestämällä päiväjuhlan toimiville jäsenilleen, perustajajäsenille sekä evp- palokuntalaisille. Juhlaan saapui hieman yli 50 henkilöä. Juhlan ohjelma oli selvä: puheet, palkitsemiset, pötyä pöytään ja pannu kuumaksi eli syötiin hyvin ja kakkukahveilla saatiin vatsaan sileä pinta. Tervetulotoivotuksen antoi kerhon puheenjohtaja Erkki Yli-Nisula. Erkki alusti juhlatunnelmaa muistelemalla kerhon perustamisaikoja sekä leikillisesti kuvasi palomiesten luovimista pelastustoimen muutosten virroissa. Veden äärellä kun eletään, olivat kielikuvat osuvasti paikoillaan. Juhlapuheen piti perustajajäsen, silloinen Kuortaneen kunnan palopäällikkö Jarmo Haapanen. Tällä hetkellä Haapanen toimii Jokilaaksojen pelastuslaitoksen vt. pelastusjohtajana. Haapanen muisteli puheessaan aikaa Kuortaneella, kerhon perustamista ja sen alkuaikojen toimintaa. Hän toi esille myös palotoimen kehityksen ja muutoksen. Kuortaneen kunnan tehokkain tietokone (RAMmuistia 486), joka hankittiin paloasemalle, oli aikoinaan ihmetyttänyt kunnan johtoa suuresti! Jarmo kiitteli Kuortaneen palokunnan henkilöstöä yhteisistä vuosista, jotka olivat jääneet mieleen. Ensimmäinen palopäällikön virkapaikka ei unohdu. Tilaisuuden juontaja Mikko Mäkinen luotsasi juhlaa eteenpäin ja ennen ruokailua ohjelmassa olivat palkitsemiset. Tilaisuudessa jaettiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön sekä Pohjanmaan Pelastusalan Liiton hopeisia ansiomitaleja. Mitalin saivat yli kymmenen tai kaksikymmentä vuotta aktiivisesti mukana olleet palokuntalaiset. Positiivista palautetta Juhlat saivat erittäin hyvän palautteen varsinkin palokuntaveteraanien suista. Ruokailun aikana valkokankaalla pyörinyt videoesitys keikkakuvista ryyditettynä hyvällä tuli liekki palo -aiheisella musiikilla toi muistoja mieliin. Yhteisiä hetkiä oli mukava muistella, ja kun tällaisia tilaisuuksia on harvassa, ovat ne todella arvokkaita. Ehkä veteraaneja pitäisi muistaa enemmänkin ja järjestää paloasemilla kutsuja evp-miehille. Nuorempienkin on hyvä kuunnella kokeneempia, vaikka toiminta onkin tänä päivänä aivan toista kuin 40 vuotta sitten. Miehen pitää tietää, mistä on tultu, että tietää, minne ollaan menossa. 6

7 Palkitsemiset Mitalit jakoi Pohjanmaan Pelastusalan Liiton toiminnanjohtaja Reijo Malkamäki. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hopeinen ansiomitali (Yli 10 vuotta jatkuneesta ansiokkaasta palveluksesta pelastusalalla) Eteenpäin on mentävä Kuortaneen Palo- ja pelastuskerho jatkaa toimintaansa noin 30 jäsenen voimin. Varainkeruuta tehdään sopivissa määrin ilman paineita ja yhteistä ajanvietettä järjestetään säännöllisesti. Palo- ja pelastuskerho on 20 vuoden aikana onnistunut perustehtävässään, tukenut palokuntalaisten jaksamista, pitänyt yllä yhteishenkeä ja luonut mahdollisuuden uusille jäsenille päästä mukaan porukkaan. Tästä on hyvä jatkaa! Teksti ja kuva: Jouni Pummila, vt. palomestari, Kuortaneen paloasema, Palo- ja pelastuskerhon sihteeri Ala-Kokkila Arto Arosarka Sami Hakala Tapio Holopainen Toni Jaskari Vesa Järvikangas Ari Kalliolahti Pasi Lantela Olli-Matti Mäenpää Reijo Osala Jari Osala Mika Rantanen Jukka Saari Petri Pohjanmaan Pelastusalan Liiton hopeinen ansiomitali (Yli 20 vuotta jatkuneesta ansiokkaasta palveluksesta pelastusalalla) Holopainen Paavo Merijärvi Kari Mäkinen Mikko Viitanen Erkki Yli-Mäenpää Yrjö Yli-Nisula Erkki 7

8 Talvileirillä touhuttiin ja kokeiltiin erätaitoja Liiton talvileiri järjestettiin lumisissa maisemissa Alavudella Mukana oli vajaa kolmekymmentä nuorta. Leirin ensimmäisenä iltana satoi vettä ja leirialueen piha oli kuin luistinrata. Siinä olikin tekemistä pysyä pystyssä. Teltat saatiin kuitenkin pystytettyä kelistä huolimatta ja tunnelma alkoi lämmetä, kun telttojen kamiinat saatiin sytytettyä. Yö sujui rauhallisesti. Lauantaiaamun valjetessa aurinko alkoi paistaa ja se karisti viimeisetkin unenrippeet silmistä. Aamupäivän koulutukset lähtivät hyvin käyntiin erilaisilla rastitehtävillä, ensiapu-, alkusammutusja muilla harjoituksilla. Aktiivisen päivän jälkeen nuoret osallistuivat mm. lankkuhiihtoon, pilkkikisoihin ja muihin mukaviin touhuihin. Nälkä kasvaa ulkoillessa Nuoret saivat kokeilla erätaitojaan ja valmistaa lounaskeittonsa itse trangioilla eräoppaan ohjei- den mukaisesti. Keittiöllä oli 3 naista muonittamassa nälkäisiä ja punaposkisia nuoria ja kouluttajia. Ruoka maistui ja sitä oli riittävästi. Lauantai-iltana paistettiin makkaroita nuotiolla ja ohukaisia jälkiruoaksi. Iltapalan jälkeen toisena leiriyönä uni maittoikin jo nopeammin. Sunnuntaina aamupalan jälkeen kokoonnuttiin kertoilemaan leirin tapahtumista, jaettiin palkintoja pilkkikisan ja tietokilpailujen voittajille sekä kaikille muille leirinuorille lohdutuspalkinnot. Pienellä lahjalla muistettiin myös Oulun läänin palokuntanuorisotyötä tekeviä kahta poikaa, jotka olivat leirillä vierailemassa ja tutustumassa talvileiriin. Teksti: Christina Aro ja Kielo Viinamäki Kuva: Reijo Malkamäki Oman ruoan valmistaminen trangialla oli osa leirin ohjelmaa 8

9 Palokuntanuorten Palo-Fyrry 2012 kutsuu leireilemään Järjestelyt kesän palokuntanuorisoleiriä varten ovat pyörineet eteenpäin hyvällä vauhdilla jo viimesyksystä lähtien. Leiritoimikunta on valmistellut leiriä hyvässä yhteistyössä Vähänkyrön kunnan edustajan Reetta Hietaharjun kanssa. Lehden mennessä painoon odotellaan viimeisiä ilmoittautumisia nuoriso-osastoista. Toivomme, että saamme leirille ainakin saman määrän osallistujia kuin aiempina vuosina. Tämä tarkoittaisi noin nuorta ja kouluttajat ja muut vastuuhenkilöt päälle. Niin meitä kokoontuisi heinäkuun päivänä Vähänkyrön yläasteen piha-alueelle mukavasti yli 100 henkilön ryhmä aktiivisia ja osaavia leiriläisiä. Oman haasteen nyt toteutettavaan leiriin tuo se, että teltta-alueemme sijaitsee aivan asutuksen keskittymässä. Yhteispeli, joustavuus ja tiedottaminen ovat tärkeitä aseita tilanteessa pärjätäksemme. Tulossa on ikimuistoinen leiri! Rakennusleirillä aloitamme ke ja sen jälkeen kaiken pitäisikin rullata osaavissa käsissä vanhalla rutiinilla. Tavoitteena on tehdä leiristä nuorille tänäkin vuonna ikimuistoinen elämys. Onnistuneen leirin taustalla ovat kaikkien toimialojen valmistelut, mutta ennen kaikkea siihen tarvitaan jokaisen kouluttajan ja toimihenkilön työpanos leirin aikana. Monen käyttäessä osan kesälomastaan nuorten hyväksi, on tärkeää, että leirin aikana tehtävät sujuvat. Sujuvuuteen voi jokainen vaikuttaa oikealla asennoitumisella, mutta siinä auttavat myös leiritoimikunta ja eri tahojen vastuuhenkilöt. Vierailu leirille on mahdollista jokaisena päivänä, mutta varsinaisesti olemme valmistautuneet vastaanottamaan vieraita lauantaina klo Vähänkyrön kunnalle jo tässä vaiheessa iso kiitos hyvästä ja mallikkaasti sujuneesta yhteistyöstä! Toimistolla leiriasioita hoitelee Karita: puh Reijo jo lomailee, mutta vastailee leiriä koskeviin kysymyksiin lomaltakin numerosta Leirin johtajina toimivat Marko Saari, puh ja Harri Sorri, puh Tervetuloa leirille, Vähänkyrön Pohjalaisiin kulttuurimaisemiin! Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry Nuorisotyötoimikunta 9

10 Pietarsaaren paloasemalla ei hätäilty Nou Hätä! -aluekilpailuiden järjestämisvastuu kiertää joka vuosi, ja tänä vuonna se oli Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella. Yläkoululaiset tavoittelivat Nou Hätä! -finaalipaikkoja Pietarsaaren uudella paloasemalla 12. huhtikuuta. Pelastuslaitokset ja palokunnat tarjosivat tänäkin vuonna yläkouluissa ahkerasti Nou Hätä! -opetusta pitkin kevättä, ja osa kilpailijoista oli opiskellut turvallisuusasioita myös itsenäisesti. Joukkueet saapuivat kilpailuihin porrastetusti, ja henkilökunnan pitämän opastuksen jälkeen ryhmät kokoontuivat luokkiin teoriakokeeseen. Kuten aikaisempinakin vuosina, osa tehtävärasteista suoritettiin kaupungin keskustassa. Siellä paikalle kertynyt yleisö ja toimittajat laittoivat myös kilpailijoiden paineensietokyvyn koetukselle. Ulkopuolisista katselijoista ja kylmästä tihkusateesta huolimatta kaikki tarttuivat esimerkillisesti käsisammuttimeen ja tukahduttivat liekkeihin leimahtaneen rasvan, niin kuin pelastajat konsanaan. Palomestari Niina Kontio Pietarsaaren paloasemalta kertoo, että kilpailujen suunnittelu aloitettiin jo hyvissä ajoin maaliskuussa. Suunnitteluun osallistui viisi henkilöä, rastinvalvojia oli kuusi sekä muutama muu toimitsijatehtävissä oman työvuoronsa puitteissa. Lisäksi joukkueille oli varattu 2 kuljettajaa. Onnistuneet tehtävärastit Hyvin tehty suunnittelutyö näkyi tehtävärasteilla, jotka olivat onnistuneesti lavastettuja onnettomuus- ja vaaratilanteita. Kilpailijoiden osaamista Kilpailijoita ohjeistivat ja heidän osaamistaan arvioivat rastivalvojat, jotka olivat pelastusalan ammattilaisia. 10

11 Hyvä opetus-oppimistulos näkyi yllättävän korkeina pistemäärinä. arvioivat pelastusalan ammattilaiset. Harjaantuneilla silmillään rastivalvojat huomasivat nopeasti, olivatko kilpailijat omaksuneet kevään aikana oppimansa ja kuinka hyvin. Hyvä opetus-oppimistulos näkyi yllättävän korkeina pistemäärinä. Niina Kontion mukaan muutaman joukkueen välinen ero oli niin pieni, että esimerkillinen ja tehokas toiminta käytännön tehtävärasteilla ratkaisi joukkueiden sijoituksen kilpailussa. Hyvä kampanja Kontion mielestä Nou Hätä on kaiken kaikkiaan hyvä kampanja. Se sopii osaksi pelastustoimen turvallisuusviestintää ja on saanut valtakunnallisesti huomiota. Myös kilpailujen järjestäminen on mielenkiintoista ja palkitsevaa, kun näkee, miten innoissaan kilpailijat ovat turvallisuusasioista. Kontion mielestä pelastusliiton ja SPEKin panostus kilpailuihin on tärkeää. Esimerkiksi oppimateriaaleista, teoriakokeista ja kokeiden arvioinnista oli paljon apua. Ensi vuonna pelastuslaitos yrittää saada entistä enemmän osallistujia mukaan kampanjaan, muun muassa Pietarsaaresta ja Luodosta. Pohjanmaan aluekilpailuissa kilpaili 26 joukkuetta. Etelä-Pohjanmaalta tiensä Pelastusopistolle selvitti Ylihärmän yläkoulu, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueelta Lucina Hagmanin koulu ja Pohjanmaalta s högstadium. Kylmästä tihkusateesta huolimatta kilpailijat tarttuivat esimerkillisesti käsisammuttimeen ja tukahduttivat liekkeihin leimahtaneen rasvan. Teksti ja kuvat: Eevi-Kaisa Yrjölä, SPEK 11

12 Palkittu Palokuntanuoren tarkkaavaisuus ansiomitalin arvoinen Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen vs pelastusjohtaja Harri Setälä ja liiton toiminnanjohtaja Reijo Malkamäki luovuttivat kiitospuheiden kera SPEKin ansiomitalin Aapo Ojanperälle Ilmajoen paloasemalla. Viime kesänä Aapo Ojanperä kehotti ennen koulumatkan alkua ystäväänsä Aleksandra Ketolaa kiinnittämään kypärän kaulahihnan. Ketolalla oli yleensä tapana pitää remmiä kiinni, mutta jostain syystä se oli nyt auki. Kuusitoistavuotiailla kaveruksilla oli tarkoitus ajaa mopoilla yhtä matkaa kouluun. Aapo on aina ollut sellainen, että huomauttaa turvallisuusasioista, Ketola sanoo. Matka oli kestänyt vain minuutin, kun Ketola lähti ohittamaan traktoria, jossa oli raskas lietelasti perässä. Ojanperä ajoi Ketolan takana. Luulin, että traktori antaa minulle tilaa ohittaa, mutta se kääntyikin yllättäen ilman vilkkua. Törmäsin skootterillani kärryyn ja traktoriin, en oikein muista. Onnettomuuden jälkeen minulta ei lähtenyt taju, mutta en oikein osaa kertoa tilanteen kulkua. Ojanperä yritti näyttää kuskille merkkiä tapahtuneesta. En tiedä, huomasiko traktorikuski minut vai tapahtuneen onnettomuuden ennemmin. Hyppäsin vain pois mopon selästä katsomaan tilannetta. Pienen, mutta tärkeän teon vuoksi Pohjanmaan Pelastusalan Liitto palkitsi Ojanperän SPEKin ansiomitalilla. Merkittäväksi teon teki se, että pienenkin turvallisuuspuutteen huomioiminen voi olla ratkaisevaa. Painavimmaksi kriteeriksi kuitenkin nousi ystävän turvallisuuden huomioiminen oman turvallisuuden lisäksi. Tekoa pidettiin esimerkillisenä, sillä myös toisten turvallisuuspuutteet tulee huomioida. Pelastuslaitoksen mukaan kypärän kaulahihnan auki jättäminen olisi aiheuttanut luultavasti sen, että kypärä olisi lentänyt pois ja vammat olisivat voineet olla paljon vakavammat verrattuna useisiin murtuneisiin kylkiluihin ja solisluuhun. Vt palomies Heikki Sillanpää tutustui Ojanperään kymmenen vuotta sitten palokuntatoiminnassa. Nyt Ojanperä on siirtynyt miesten harjoitusrinkiin, jossa toiminta on todenmukaisempaa ja palomiesten arki tulee tutummaksi. Ojanperä on mielestäni hyvin asiallinen ja aktiivinen nuori. Teksti: Elina Nyström, Sanomalehti Ilkka Kuva: Tuomo Hämäläinen, -lehti Vakavassa tilanteessa olleet mitalin saaja Aapo Ojanperä ja onnettomuudessa ollut Aleksandra Ketola rohkenevat jo hymyillä. 12

13 Onnitellen Pekka Peuralahden pitkä ja ansiokas työ pelastustoimen hyväksi huomioitiin Isojoen palomieskerhon jäseniä kokoontui paloasemalleen nauttimaan kakkukahvit yksikönjohtaja Pekka Peuralahden toimiessa juhlinnan kohteena. Syntymäpäiviään viettävää Pekkaa haluttiin samassa yhteydessä muistaa ja pitkää uraa pelastustoimessa kunnioittaa 50-vuoden kultaisella palvelusvuosimerkillä. Pekan ura käynnistyi 12-vuotiaana nuorukaisena vuonna Hän muistaa osallistuneensa jo samana kesänä pienen navetan sammutustehtäviin. Myöhemmin mieleen painuneita tehtäviä vuosien varrelta ovat olleet 1620 hehtaarin suurmetsäpalo Kodesjärvellä 1959, Yhteistalon palo 1962 ja Isojoen Sahan palo Vuoden 1980 Isojoen kirkon uhkaavasta palosta Pekka sanoi osuvasti: mukana täydellä sydämellä. Sammutusmiehen työasu on tullut vedettyä päälle ahkerasti monien muidenkin pelastustehtävien yhteydessä. Hälytyksen anto on myös muuttunut melko paljon Pekan aikana. Käsin veivattavasta palopillistä siirryttiin sähkökäyttöiseen, ja myöhemmin puhelimien yleistyttyä hälytyssoitot soitti öisin sairaalan yöhoitaja, kunnes AHK siirtyi Kristiinankaupunkiin. Palopillin aikoihin Pekka sanoi nukkuneensa vintillä kesäisin ikkuna auki, jotta kuulisi palopillin varmemmin. Myös kouluttajana ja viikkoharjoitusten johtamisessa on Pekka tullut hyvinkin tutuksi. Erityisesti nuorisotyöhön hän on uhrannut vapaa-aikaansa ja ollut innoittamassa meille kaikille tärkeitä nuoria mukaan palokuntatoimintaan. Pekkaa voidaan vielä luonnehtia Isojoen ja lähiseudun palotoimen peruspilariksi, johon on kaverina ja työtoverina voinut aina luottaa. Teksti ja kuva: Marko Syväjärvi Pekka Peuralahtea muistettiin pitkästä urasta palokuntatoiminnan parissa. 13

14 Kurssin suorittaneet Kurssin suorittaneet Ensivaste/Första delvård Alho André Jeppo Arkkukangas Reijo Kaustinen Bodbacka Dan Bäck Stefan Ede Mats Eklund Oskar Forsman Tobias Gammelgård Jonny Vörå Heikkilä Tero Laihia Herlevi Olli Laihia Holmkvist Benjamin Vörå Häggman Fredrik Isomöttönen Ville Laihia Jussinmäki Ari Halsua Jussinmäki Raine Halsua Järvelä Jussi Kaustinen Kaivolahti Jussi Kargus Henrik Vörå Karlsson Kim Vörå Kerttula Rainer Toholampi Kiiskilä Ville Lestijärvi Komarov Daniel Korkeaniemi Jouni Kaustinen Kytölä Matti Perho Kytölä Olli Perho Kytölä Ville Perho Laine Esa Vähäkyrö Latva-Nikkola Tuomas Laihia Lehtimäki Aki Isokyrö Löfqvist Simon Makkonen Jani Kvevlax Markko Matteus Isokyrö Nordström Ari Halsua Nymark Johan Nymark Simon Paananen Antti Toholampi Peltoniemi Esa Laihia Rantaniemi Ari Rauma Ville Kaustinen Rintaniemi Iines Laihia Rosbacka Katja Isokyrö Rytiniemi Janne Veteli Saari Pasi Veteli Salmiranta Jalmari Isokyrö Sandvik Simon Silvennoinen Ilkka Isokyrö Sivula Tony Vähäkyrö Stubb Robin Ståhl isak Vörå Sundqvist Niklas Torkko Jyri Valta Minna-Maria Vähäkyrö Valta Toni Vähäkyrö Valtonen Aki Veteli Wiklund Robert Pintapelastus/Yträddning Ahvenlampi Lasse Lehtimäki Annola Timo Hakola Antti Ylihärmä Hautala Jussi Alahärmä Jaskari Arttu Järvenpää Jussi Ähtäri Kallio Jani Kauhajoki Kauppi Tapani Alahärmä Kiminki Antti-Pekka Ähtäri Koivisto Ilkka Ylihärmä Lahti Janne Kuortane Lamminkoski Jaakko Jalasjärvi Lehtimäki Mikko Myllyniemi Juha Karijoki Oksa Jukka Oksa Toni Ollila Petteri Puskala Juha Koura Rintaniemi Iines Laihia Ritari Jussi Koura Västinsalo Kari Lapua Pelastustyö/Räddningsarbete Ala-Kujala Tanja Alanko-Luopa Jussi Kurikka Dahlström Jonas Munsala Envik Jani Forsman Mathias Skatila Herrgård Ida N. Hietanen Antti Holkko Jaana Jaskari Arttu 14

15 Jaskari Sami Laihia Kalijärvi Tony Jeppo Karlsson Kim Oravais Kiviranta Emmi Vähäkyrö Korpela Tapani Kuismin Samuel Laikola Markus Kuortane Latvala Toni Laukkonen Petteri Evijärvi Lautamäki Henna Lehtimäki Mikko Lehtonen Ville Leppilahti Ville Loo Madelene N. Loo Martina N. Loppi Sami Vähäkyrö Lundberg Laura Laihia Malm Markku Malmivaara Jaakko Nyman Jesse Munsala Nyyssölä Mika Påhls Alexander Vörå Rantakangas Taneli Lehtimäki Rautiola Aleksi Ähtäri Rintaniemi Ines Laihia Saari Ville Laihia Salimäki Ville-Matti Kuortane Salmiranta Jalmari Isokyrö Salonen Pasi Lehtimäki Sivula Tony Isokyrö Skjäl Eleonore N. Ståhl Isak Oravais Södö Samuel Esse FBK Valli Tero Sammutustyö/Släckningsarbete Ala-Kujala Tanja Alanko-Luopa Jussi Kurikka Dahlström Jonas Munsala Envik Jani Forsman Mathias Skatila FBK Herrgård Ida N. s Hietanen Antti Holkko Jaana Jaskari Arttu Jaskari Sami Laihia Kalijärvi Tony Jeppo Karlsson Kim Oravais Kiviranta Emmi Vähäkyrö Korpela Tapani Kuismin Samuel Laikola Markus Latvala Toni Laukkonen Petteri Lautamäki Henna Lehtimäki Mikko Lehtonen Ville Leppilahti Ville Loo Madelene Loo Martina Loppi Sami Lundberg Laura Malm Markku Malmivaara Jaakko Björkqvist Leif Bränn Tony Bäck Richard Furu Villepekka Grönholm Alexander Haapa-aho Ville Hakala Marko Haukilehto Jere Havi Priit Heikkilä Petteri Herrgård Niklas Holkko Jaana Hällbacka Simon Ilin Jaakko Keko Tommy Koivusalo Jukka Korpela Tapani Koski Johannes Kuismin Samuel Kulmala Jesse Kuusela Sami Laikola Markus Latvala Jesse Leppilahti Ville Luoma-aho Eetu Malmivaara Jaakko Mattila Sami Myllyvainio Santeri Mäenpää Joonas Mäkelä Tero Nordlund Jimmy Nybacka Christoffer Nyyssölä Mika Pada Kristoffer Kuortane Evijärvi N. N. Vähäkyrö Laihia Korsnäs Närpes Evijärvi Närpes Alajärvi Kauhajoki Soini Malax Närpes Kurikka Koskenkorva Lapua Kuortane Lapua Kortesjärvi Isojoki Kuortane Malax Närpes Närpes 15

16 Kurssin suorittaneet Peltonen Vesa-Matti Pihlajamäki Miika Pitkäkoski Henri Puskala Ville Puumala Alex Rantakangas Taneli Rantamäki Niklas Rentola Eemil Rosenback Jan-Erik Salimäki Ville-Matti Salmenautio Markus Salonen Pasi Siltaoja Mikael Söderlund Thomas Toivo Mikael Turja Eemil Valtonen Ville Vantaa Minna Wargh Tom Varpula Heikki Viirunmäki Henry Villacorta Ruben Isojoki Lehtimäki Isojoki Jalasjärvi Lehtimäki Lehtimäki Isojoki Kristinestad Kuortane Alajärvi Lehtimäki Isojoki Alajärvi Teuva Malax Soini Jurva Viestiliikenne/Kommunikationstrafik Ahvenlampi Lasse Alalantela Jani Haapatalo Vesa Huhtinen Jussi Jaskari Arttu Keskinen Tero Koivisto Ville Lampi Janne Mäki-Haapoja Sampo Nevala Veikko Ristiharju Vesa Ritari Jussi Salonen Pasi Sam Terence Siirilä Jukka Syväjärvi Marko Takkula Ilmari Vähäkoski Marko Lehtimäki Ylihärmä Töysä Ylihärmä Isojoki Koura Lehtimäki Koskenkorva Vimpeli Isojoki Töysä Koura Öljyvahingon torjuntakurssi / Kurs i bekämpning av oljeskador Alanko-Luopa Jussi Hietaranta Mika Jokinen Jussi Kurikka Kauhajoki Järvinen Mika Latvala Toni Luoma Jussi-Pekka Mäki-Haapoja Sampo Ämmälä Jesse Yksikönjohtaja/Enhetschef Antila Markku Hakomäki Vesa Hanhikoski Mikko Hemminki Mikko Ijäs Marko Jaakkola Harri Järvenpää Mikko Katajamäki Esa Korpunen Eero Koski-Säntti Ilkka Leppilahti Timo Liias Mika Mäkelä Ville Rantanen Jukka Riihiluoma Jyri Ristiharju Juha Saari Petri Salo Jarkko Salokas Marko Turja Juha Töysä Kurikka Ylihärmä Lehtimäki Evijärvi Alajärvi Kuortane Kauhajoki Kurikka Kuortane Karijoki Isojoki Kuortane Kurikka Alajärvi Vanhemman sammutusmiehen täydennyskurssi/kompletteringskurs för äldre släckningsmän Sivula Raine Haapatalo Vesa Koivisto Ari Koivisto Joni Paavola Sami Pukkila Tuomo Sam Terence Tammisto Juha Valli Tomi Alajärvi Isojoki Koskenkorva Koskenkorva Teuva Vaarallisten aineiden kurssi/kurs i farliga ämnen Hanhikoski Mikko Heinänen Jani Huhtinen Jussi Evijärvi Ähtäri 16

17 Ijäs Marko Kuortane Järvenpää Jussi Ähtäri Kallio Jani Kauhajoki Keski-Lusa Niilo Kurikka Kiminki Antti Ähtäri Koivisto Joni Koivisto Ville Korpilahti Sami Kurikka Kuusisto Joni Kauhajoki Kytölä Jorma Kauhajoki Lehtimäki Mikko Mäkelä Joni Lapua Mäkelä Juha-Matti Mäki-Haapoja Sampo Ylihärmä Oksa Jukka Paakkinen Jouni Koskenkorva Pahkakangas Timo Evijärvi Ritari Jussi Koura Suksi Ilkka Suosalo Jani Ähtäri Tuori Tero Lapua Uurinmäki Mika Lapua Viinikainen Jani Teuva Västinsalo Kari Lapua Ensiapukurssi/Första hjälp Alalauri Teppo Annala Tomi Veteli Backlund Robert Bexar Mathias Kronoby Bäck Andreas Kronoby Dahlström Jonas Doktar Niklas Vasa Eklund Erik Veteli Erlands Rasmus Kristinestad Forsbacka Kristina Kronoby Franzen Johnny Malax Furu Sabina Kronoby Grannas Emil Kristinestad Haga André Kronoby Hallanaro Jarkko Kannus Halonen Juha Hautaviita Jan Kristinestad Herrgård Ida Herrgård Niklas Malax Hietanen Antti Hissa Janne Holkko Jaana Holmstedt Anton Kronoby Håkans Sofia Ilomäki Kira Ingman Anton Jaskari Sami Kalliokoski Aleksi Kannisto Henna Karjalainen Roni Keko Tommy Keski-Lusa Niilo Kiviranta Emmi Koivusaari Jukka Koivusalo Jukka Korpela Tapani Korpilahti Sami Kuismin Samuel Lantela Olli-Matti Lappi Emil Lehtonen Ville-Pekka Leppilahti Ville Lillgäls Jonas Lindh Sara Lindlöf Tobias Loo Madeleine Loo Martina Loppi Sami Lundberg Laura Lönnbäck Kim Malmivaara Jaakko Myllyniemi Juha Mäkelä Janne Nyblom Alex Nyman Jesse Nyrhilä Antti Ojanen Jani Ojanen Lauri Olkkola Ari Palola Pekka Peltoniemi Joni Pohjoismäki Jussi Ragnäs Anton Rautiola Samuli Riihimäki Sami Rosenback Johan Räsänen Mika Saari Ville Salminen Joonas Skjäl Eleonore Sundblad Niklas Sundqvist Jan-Erik Suoraniemi Jukka Jalasjärvi Laihia Kälviä Lapua Kurikka Vähäkyrö Koskenkorva Kurikka Kuortane Kaarlela Vähäkyrö Kristinestad Kronoby Kristinestad Vähäkyrö Laihia Kronoby Karijoki Kronoby Lapua Toholampi Lohtaja Kannus Veteli Kristinestad Toholampi Lapua Kristinestad Laihia Kaarlela 17

18 Syri Mika Söderblom Jens Tampio Jouni Thomasfolk Robert Tuori Jouni Vaahteravaara Ari Vantaa Minna Wargh Tom West Christian Westerdahl Alexander Vähä-Mäkilä Nico Ylimäki Tuomas Österberg Joakim Österroos Jens Kaarlela Malax Jalasjärvi Kristinestad Kälviä Teuva Malax Malax Korsnäs Malax Kaarlela Vörå Korsnäs Psyykkinen EA ja henkinen tuki onnettomuustilanteessa/kurs i psykisk första hjälp Ahlvik Andreas Ahlvik Benny Alalantela Jani Forsblom Staffan Gammelgård Jonny Haapala Pasi Hirvelä Heli Hjortman Sofia Holmkvist Benjamin Häll Tom Keski-Lusa Niilo Komarov Daniel Lampi Janne Latvala Jani Latvala Toni Lehtinen Ari Nappari Manja Olli Pekka Peltokoski Johanna Piipponen Piia Potila Minna Puskala Anssi Raak Magnus Sjöberg Yvonne Strand Roger Stubb Mats Sundell Magnus Takkula Ilmari Uunila Kari Väkeväinen Ville Vörå Vörå Kurikka Töysä Töysä Soini Soini Jalasjärvi Vasa Töysä Kauhajoki Savusukelluskurssi/Rökdykning Ahlvik Benny Alatalo Arttu-Eemeli Vimpeli Annola Timo Antila Tuomas Alajärvi Arosarka Pasi Kuortane Björk Filip Ede Lukas Erkinheimo Jussi Kortesjärvi Haasiomäki Eino Lestijärvi Herlevi Tommi Kaarlela Kankaanpää Iisakki Kauhava Karila Tuomo Kortesjärvi Kinnunen Esa Pekka Kaarlela Komarov Daniel Lahdensuo Tatu Ylihärmä Lehto Pekka Kokkola Lehto Sakari Kokkola Leskelä Mikko Lohtaja Leskelä Pentti Lohtaja Luoma Juha Luoma Sakari Kannus Mäenpää Joonas Mäenpää Tomi Petteri Lapua Mäkinen Juho-Antti Kaustinen Oksa Toni Ollila Petteri Peltonen Juho Ylihärmä Pollari Juha-Matti Kaustinen Puronhaara Topi Soini Ragnäs Anton Kristinestad Rantakangas Petri Alajärvi Rentola Eemil Salonen Pasi Lehtimäki Sivula Rene Alajärvi Sjökvist Jonathan Närpes Stenman Edward Svahn Anders Sydholm Kim Närpes Toivo Mikael Uusitalo Janne Kaustinen Vistinmäki Jukka-Pekka Alahärmä Ylimäki Tuomas Kaarlela Ylipekka Juha Petteri Vimpeli Ylitalo Teemu Kortesjärvi Örn Richard Östman Jonas Malax 18

19 Metsäpalon torjuntakurssi/bekämpning av skogsbrand Ijäs Marko Jussila Sami Juupaluoma Matias Järvien Mika Koivisto Ville Lampi Janne Latvala Jani Latvala Toni Soini Töysä Töysä Mäkelä Anssi Mäki-Haapoja Sampo Nahkala Anssi Rantakangas Taneli Salonen Pasi Siirilä Jukka Sivula Raine Takkula Ilmari Ämmälä Jesse Övermark Jari Vimpeli Ylihärmä Lehtimäki Lehtimäki Evijärvi Alajärvi Töysä Evijärvi Tuuli toi terveisensä PoPeLin kevätkokoukseen Liiton kevätkokousta vietettiin tänä vuonna Keski- Pohjanmaan alueella Pietarsaaressa. Pietarsaaren uusi paloasema piti olla kokouspaikkana, mutta tällä kertaa emme sinne mahtuneet. Syynä olivat uuden aseman sisäilmaongelmat, jotka olivat johtaneet jopa joiltakin osin tilojen käyttökieltoon asettamiseen. Niinpä kokouspaikka vaihtui Hotelli Epoqueksi, jossa nautittiin kokoustunnelman lisäksi hyvästä ja maukkaasta buffetlounaasta. Samalla päivälle suunniteltu etikettikurssi kiinnosti liian pientä osallistujamäärää, jonka vuoksi päädyttiin siirtämään käyttäytymistä opastava koulutus parempaan ajankohtaan. Kuitenkin niin, että asiaa ehditään työstämään ennen liiton 60-vuotisjuhlia. Sujuvaa asioiden käsittelyä Kokousasioita käsiteltiin sujuvassa tahdissa ensimmäistä kertaa uuden puheenjohtajan, Janne Sankelon toimiessa nuijan kopauttajana. Keski- Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen tervehdyksen kokoukseen toi aluepalopäällikkö Veikko Alanko. Toimintakertomuksen todettiin kuvaavan hyvin liiton toimeliasta ja sisältörikasta toimintakautta. Juhlavuoden kunniaksi myös toimintakertomus oli saanut juhlavuutta ulkonäköönsä. Toiminnantarkastajien lausunto puolsi vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille, johon kokouksen oli helppoa yhtyä. Liiton 60-vuotisjuhlien järjestelyistä ja vaiheesta annettiin samalla kokoukselle ylimääräistä infoa ja toivottiin runsasta osallistumista juhlaan jokaisesta kolmesta maakunnasta. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen toi liitolle huomiota Yli Hyvä Juttu -projektin kautta. Projektin jatko siirtyi THL:n hallintaan, mutta syrjäytymisen ehkäisyn todettiin edelleenkin olevan tärkeä aihe, joka pitää olla liiton toiminnassa mukana. Reipas tuuli riesana Kokouspäivänä vallitseva reipas tuuli heilutti kokouspaikan piha-alueellakin puita lähes katkeamispisteeseen, joten ei ihme, että tuuli vaikutti myös ajoneuvoihin. Puheenjohtajankin auton tuulilasin kiinnityslistat olivat lentäneet ajon aikana taivaan tuuliin, joten pelastuslaitoksen apuja tarvittiin. Kiitos Pietarsaaren vuorossa olevan yksikön nopean reagoinnin ja apuvälineiden käytön saattoi Janne taas jatkaa matkaansa kokouksen jälkeen turvallisesti. Teksti: Reijo Malkamäki 19

20 Historiaa n läänin palokuntien keskeinen liitto pitää perustaa Eletään syksyn alkua. On sunnuntaipäivä 7. syykuuta 1952, kun 31 henkilöä 15 eri kunnasta kokoontuu Seinäjoelle, Itikan risteyksen tuntumaan, Pohjantien varteen niin sanottuun Kauppalantaloon. Tarkoitus on perustaa yhdistys. Tästä kokouksesta on ilmoitettu Ilkka-lehdessä ja -lehdessä jo elokuussa julkaistulla kutsukirjeellä. Suomen Yleisestä Palokuntien Liitosta U. Viljanen kopauttaa nuijaa muutaman kerran Kauppalantalon pöytään ja kokousväki hiljenee. Viljanen toivottaa kaikki läsnäolijat tervetulleiksi ja ilmoittaa kokouksen virallisesti avatuksi. Viljanen kertaa, miksi väki on kutsuttu paikalle. Hän on vakuuttunut siitä, että läänin palokuntien liittoa tarvitaan. Palokuntaliittoja oli perustettu aikaisemminkin Suomeen. Jo vuonna 1933 sai nykyisellä nimellä Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry alkunsa ja vain muutamaa kuukautta ennen tätä kokousta, oli esimerkiksi Pohjois-Savoon perustettu oma liittonsa. Liittojen tarkoituksena olisi parantaa palokuntien henkilöstön ammattitaitoa ja tukea palokuntien toimintaa. Viljanen kertoi mahdollisen uuden liiton toiminnasta ja toimintaperiaatteista. Siis eiköhän edetä asiassa ja valita kokoukselle virallisesti puheenjohtaja ja sihteeri. Näin kokousväki päätti tehdä ja ehdotti kokouksen puheenjohtajaksi Allan Laxia, joka oli aloittanut ssa palopäällikkönä seitsemän vuotta aikaisemmin. Sihteeriksi ehdotettiin Seinäjoelta palopäällikkö Emil Koskelaa. Pöytäkirjantarkistajatkin löytyivät paikanpäältä, herrat Edward Holtti ja G. Manner sta. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hallituksen valinta Seuraavaksi oli vuorossa hallituksen jäsenten valinta. Hallitus oli nykypäivään verraten suurehko, jopa 18 jäsentä valittiin. Valituiksi tulivat Karl Osenius ja V. J. Järvinen, molemmat Jyväskylän kaupungista. Kokousedustajien kaupunkeja ei kannata ihmetellä. Tuon ajan kokousedustajien kuntien edustuskirjo kertoo siitä, että vasta 1960 n läänistä irrotettiin kuntia Keski-Suomen lääniin. Kokousta jatkettiin ja esityksiä hallituksen jäseniksi tuli lisää. Valituiksi tulivat Eino Koskinen Tikkakoskelta, Viktor Toropainen Keuruulta, Heikki Lammi Jalasjärveltä, Reino Kostioja Kurikasta, Gunnar Manner n kaupungista, Olavi Lahtinen Virroilta, Tapio Lehmuskoski Uuraisista, Sulo A. Ojutkangas Kannuksesta, Karhunen Viitasaarelta, Eemeli Koskela Seinäjoelta, Paavo Ahola Kauhavalta, Ilmari Koskela Toholammilta, Väinö Kuivasniemi n kaupungista, Pentti Harjula Kauhajoelta, Sulo Ölander Kokkolan kaupungista ja Yrjö Mäkinen Jurvasta. Yksimielinen päätös Aiheesta alkoi vilkas keskustelu. Kokemukset muista liitoista ja U. Viljasen esittämät ajatukset mahdollisen uuden liiton toimintatavoista saivat kannatusta. Itse asiassa kokousedustajat olivat jo ajatuksissaan valmistautuneet liiton perustamiseen, siksihän he olivat paikalle tulleet. Keskustelussa kävi ilmi, että tällainen liitto on välttämätön ja näin päätettiin yksimielisesti perustaa n 20

21 Nykyinen Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry on kokenut 60 vuoden aikana muutaman nimenmuutoksen. Vuonna 1992 entisen n läänin väestösuojeluyhdistykset (3) ja n läänin Palontorjuntaliitto ry yhdistyivät. Liiton nimi muutettiin n läänin Pelastusalan Liitto ry:ksi ja liiton sääntöjä muutettiin niin, että yhdistyminen oli mahdollisimman helppoa. läänin palokuntien keskeinen liitto. Liiton nimeksi hyväksyttiin yksimielisesti n läänin Palokuntain Liitto. Kotipaikaksi merkittiin n kaupunki ja toimialueeksi n lääni. Millaisia sääntöjä liitto tarvitsisi? Malliksi luettiin Suomen Yleisen Palokuntainliiton säännöt ja todettiin, että säännöt toimivat myös nyt perustettavan liiton sääntöinä. Jäseniä ja jäsenmaksuja Jäseniksi päätettiin kutsua ja hyväksyä palokuntia, Lähde: n läänin Palokuntain Liitto ry:n perustamiskokouksen pöytäkirja palovakuutusyhdistyksiä ja muita yhteisöjä läänin alueelta. Myös yksityishenkilöitä päätettiin ottaa uuden liiton jäseniksi. Jäsenmaksun suuruudeksi sovittiin markkaa kunkin palokunnan 50:tä jäsentä kohti ja ylimenevältä osalta 10 markkaa jäsentä kohti. Palovakuutusyhdistysten ja muiden Teksti: Sirpa Suomalainen, liiton toiminnanjohtaja yhteisöjen jäsenmaksu, suuruudesta riippuen oli markkaa. Yksityisiltä henkilöiltä se oli 500 markkaa. Historiallinen kokous läheni loppuaan. Puheenjohtaja halusi lopuksi kiittää läsnäolijoita heidän osoittamasta harrastuksesta palosuojeluasiaa kohtaan ja toivotti menestystä nyt aloitetulle yhdistystoiminnalle. Nuija kopahti pöytään, väki nousi ylös ja jatkoi keskustelua, kuka kokoustilassa, kuka Kauppalan rappusilla, tupakaksi laittaen.

22 Päivää! Miten voimme auttaa? Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry (PoPeLi) palvelee jäsenistöään jo 60:ttä vuotta! Miten niin liitto palvelee? Liitosta kerrotaan usein liiton tehneen sitä tai tätä ja siksi voi joskus unohtua, mikä on pelastusalan liitto? Se ei ole pelkkä abstrakti käsite, vaan sen toiminnan muodostavat aktiiviset yhdistyksen jäsenet ja yhteistyökumppanit. Liitto on olemassa sen jäsenistöä varten ja yhdistyksessä tehdään sitä, mitä sen jäsenet haluavat sen tekevän. Hallitus toki johtaa liiton toimintaa jäsenistönsä mandaatein ja yhdistyksen toimihenkilöt tukevat tuota toimintaa tarjoamalla toimiston apua suunnitteluun ja hallinnollisiin töihin, toimeenpanevat ja organisoivat hallituksen päätöksiä. Kun siis kerrotaan esimerkiksi liiton tekevän koulutusta, valistusta, nuoriso- tai naistyötä, on hyvä muistaa, että liiton takana on joukko aktiivisia ihmisiä, jotka tekevät kattavaa järjestötyötä ja harrastavat yhdessä yli pelastuslaitosten rajojen. Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry on tehnyt vuonna 2007 sopimuksen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin kanssa siitä, että tuota toimintaa tuetaan SPEK Pohjanmaan toimesta. SPEK Pohjanmaan alueyksikön henkilökunta palvelee siis liiton jäsenistöä, hallitusta ja toimikuntia, jotka ovat edelleen liiton, eivät alueyksikön. Toimintaa tehdään liitolle ja sen jäsenistölle. Onko meillä enää vapaaehtoistyötä? Mikä sitten saa vuosi vuoden jälkeen ihmiset tekemään vapaaehtoistyötä? Alueellisella ja valtakunnallisellakin tasolla on heitetty ajatusta siitä, että palokuntatoiminnassa ei enää olisi puhdasta vapaaehtoistyötä. Joku pelastusviranomainen on jopa kieltänyt käyttämästä termiä perustellen sitä sillä, että kaikesta maksetaan Niin tai näin, kansantaloudelliset vaikutukset ovat melkoiset. Sanalla vapaaehtoistyö on montakin merkitystä, mutta vallitseva käsitys on, että vapaaehtoistyöstä ei makseta palkkioita eikä palkkaa sen tekijöille. Pääasia kaikilla on kuitenkin tekemisen meininki, toisten auttaminen, opettaminen, valistaminen jne. Tuosta tekemisestä hyötyy koko yhteiskunta samoin kuin yksittäiset vapaaehtoistyöntekijät itse. Vapaaehtoistyö parantaa tekijän taitoja ja laajentaa samalla sosiaalisia verkostoja. Kaikkea ei siis voikaan mitata rahassa! Toiminnan pitäisi kuitenkin olla mielekästä ja motivoivaa. Jollekin sen perusta on auttamisen halu, toiselle vastapaino työelämälle, kolmannelle yleisesti rakkaus alaan ja jollekin se tulee jo veren perintönä. Yhdistystoiminta murroksessa Yhdistystoimintaa on tutkittu viime vuosina varsin paljon. Useista tutkimustuloksista selviää, että monilla järjestöillä on samanlaiset ongelmat. Ihmiset eivät ole yhtä sitoutuneita ja kiinnostuneita käyttämään vapaa-aikaansa yhdistyksen hyväksi niin kuin ennen. Monet ovat kiinnostuneempia omasta ja perheen kanssa vietettävästä vapaa-ajasta. Yhdistyksissä tämä näkyy toiminnan pysähtyneisyytenä ja kenties jopa väljähtyneisyytenä. Uusia toimijoita tarvittaisiin kovasti, mutta sitoutuminen pitkäaikaiseen harrastukseen ei välttämättä jaksa kiinnostaa. Halutaan kokea erilaisia harrastuksia ja niiden kautta erilaisia elämyksiä. Kuka keksii, mitä liitossa tehdään ja millä eväillä? Liiton (eli sen jäsenistön, jota edustaa hallitus ja toimikunnat) tehtävänä on huolehtia siitä, että sen alueella tehdään järjestötyötä, onnettomuuksien ehkäisyä ja turvallisuusviestintää siten kun sen jäsenistö on sen suunnitellut toimintasuunnitelmassaan. Haasteena on myös tuottaa toimintaa, joka 22

23 oikeasti tavoittaa kansalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä ja jopa niin, että saataisiin uuttakin verta riveihin. On tärkeää, että toiminta on jäsenistön näköistä. Toimintaa ei sanella SPEKistä alueyksikkötoiminnassa mukana olevillakaan pelastusliitoilla (Lapin, Pohjois-Suomen, Pohjanmaan ja Etelä- Savon pelastusliitot) vaan se lähtee aina alueen tarpeista. Toiminnalla tulee olla myös valtakunnallista vaikuttavuutta. Saadaanhan siihen pieni osuus myös valtion avustusta. Siksi pelastusliitot ottavat omiin toimintasuunnitelmiinsa SPEK-ryhmän (SPEK + 13 pelastusliittoa) yhdessä suunnittelemia asioita. On tärkeää, että toiminta on jäsenistön näköistä. Haasteena on, että yhä isompi rahoitusosuus pitäisi löytää omarahoitteisesta toiminnasta. Yhtälö ei ole helppo: liitot joutuvat lisäämään omarahoitusosuuttaan, mutta samalla ne haluavat välttää kilpailua esimerkiksi pelastuslaitosten ja palokuntayhdistysten kanssa. Palvelemalla jäsenistöään ne kuitenkin palvelevat samalla myös pelastuslaitoksia ja palokuntayhdistyksiä. Mitä sitten vuosittain suunnitellaankin tehtäväksi vaihtelee. Liiton historiaa taaksepäin tarkasteltaessa voidaan selvästi nähdä, miten asiat ovat painottuneet eri aikakausina erilailla. Aina silloin tällöin on päätetty palata sorvin ääreen ja tehdä sitä, mitä jäsenistö oikeasti haluaa ja tarvitsee. Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n toiminnan yksi tarkoitus on tukea myös pelastuslaitoksia, jotka palvelevat omien alueidensa kuntalaisia toteuttaessaan palvelutasopäätöksiä. Työ tekijäänsä kiittää Elävä yhdistys on elinvoimainen. Sen jäsenet ottavat osaa erilaisiin tempauksiin ja tapahtumiin ja mikäs sen parempaa yhteisöllisyyttä olisikaan? Joskus yhdistystoiminnassakin on suvantovaiheita, mutta yleensä sieltä aina noustaan entistä ehompana. Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry ei ole tässä poikkeus. Joku järjestöguru on joskus todennut, että ei ole olemassa passiivisia jäseniä, vaan on jäseniä, joita toiminta ei kiinnosta. Jokaisen yhdistyksen on hyvä aika ajoin katsoa peiliin ja arvioida nykytilaa ja hahmottaa tulevaa. Yhdistyksen pitää jatkuvasti varmistua, että sen toiminta on tärkeää, ajankohtaista ja jäsentä lähellä! Haluan onnitella 60-vuotiasta Pohjanmaan Pelastusalan Liittoa ja ennen kaikkea sitä lukematonta joukkoa ihmisiä, jotka ovat yhdistystä 60 vuotta pitäneet pystyssä ja palvelleet jäsenistöä ja alueen kuntalaisia tarjoamalla viranomaisille ja kansalaisille kolmannen sektorin tuen arvokkaaseen, kaikenpuoliseen pelastustoimintaan alueella! Teksti: Sirpa Suomalainen, liiton toiminnanjohtaja Vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö a) Vapaaehtoistyön tuntimäärä noin tuntia Tuntimäärään on laskettu vapaaehtoispalokuntien hälytysosastoissa tehty työ, johon sisältyy hälytystehtävät, koulutus, varainhankinta, muut tehtävät sekä varallaolo. Lisäksi määrään on laskettu nuoriso-osastojen ohjaajien sekä naisosastojen hälytys-, valistus-, koulutus- ja varainhankinnan tuntimäärä. Varallaolotuntimäärä on laskettu vapaaehtoispalokuntatoiminnan taloudellista merkitystä koskevassa tutkimuksessa mainitulla perusteella ja määrä on noin 20 miljoonaa tuntia vuodessa. Varallaolotunnit on muutettu normaaleiksi työtunneiksi kertoimella 0,3 b) Vapaaehtoistyöhön panostuksen palkkauskulut sosiaalikuluineen 12,5 miljoonaa euroa Vapaaehtoispalokuntatoimintaan suunnatun rahallisen panostuksen palkkauskulut sosiaalikuluineen (noin 27,3 miljoonaa mk vuonna 1998) perustuvat tutkimustulokseen ja toimintatilastoon Kuluihin on laskettu lisäksi keskusjärjestön ja piirien yhteenlaskettu panostus vuonna 2009, yhteensä 3,9 miljoonaa euroa. c) Keskimääräinen tuntihinta sosiaalikuluineen 1,68 euroa d) Taloudellinen volyymi 24,6 miljoonaa euroa e) Vapaaehtoispalokuntalaisia noin henkilöä Lähde: Vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset. Tutkijatohtori Juhani Laasanen 2011, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti 23