Suomen Erillisverkot Oy:n sidosryhmälehti. Suuri lumisavotta linjat puhtaiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Erillisverkot Oy:n sidosryhmälehti. Suuri lumisavotta linjat puhtaiksi"

Transkriptio

1 Suomen Erillisverkot Oy:n sidosryhmälehti Suuri lumisavotta linjat puhtaiksi 12011

2 PÄÄKIRJOITUS Kohti uusia haasteita toimintaa kehittämällä Turvallisuusviestinnän toimintaympäristö on murroksessa. Taustalla vaikuttavat julkisen talouden pitkän aikavälin tasapainottaminen, ulkomaisen omistuksen kasvu ja toimintojen ulkoistaminen, yhteiskunnan lisääntynyt tietointensiivisyys sekä uusien teknologioiden tuomat muutokset. Erillisverkoissa toimintaympäristön muutoksiin vastataan toimintaa kehittämällä. Käynnissä oleva VIRVE-verkon kehitysprojekti turvaa valitun TETRA-teknologian elinvoimaisuuden ja kehitysmahdollisuudet uusien teknologioiden rinnalla. VIRVE-radioverkon tukiasemapaikoista ja yhteyksistä solmitut puitesopimukset viiden toimittajan kanssa mahdollistavat myös tulevaisuudessa luotettavat tiedonsiirtoyhteydet ja turvallisen toimintaympäristön tukiasemalaitteille. Lisäksi tavoitteena on saavuttaa säästöjä verkon operointikuluissa. Erillisverkkojen tytäryhtiö Leijonaverkot Oy aloitti toimintansa vuoden vaihteessa. Toiminnan laajentaminen yhteiskunnan teleturvallisuuden kannalta tärkeiden valtion kiinteistöomistuksien operointiin tuli mahdolliseksi, kun valtioneuvosto pidetyssä yleisistunnossa oikeutti sisäasiainministeriön korottamaan Suomen Erillisverkot Oy:n omaa pääomaa edelleen sijoitettavaksi tytäryhtiö Leijonaverkot Oy:n oman pääoman korottamiseksi. Järjestelyllä toteutetaan Telve-työryhmän vuonna 2009 mietinnössään esittämä tavoite siitä, että valtiolla on pysyvästi riittävä omistus- ja hallintavalta yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisimpiin kiinteiden televerkkojen osiin. Vuoden vaihteessa Erillisverkkojen omistajaohjaus siirrettiin sisäasiainministeriöstä valtioneuvoston kansliaan. Muutoksen taustalla ovat tarpeet erottaa sisäasiainministeriön edustama tilaajaorganisaatio omistajaorganisaatiosta sekä valtioneuvoston rooli markkinalähtöisesti toimivien valtion yritysten omistajaohjaustahona. Pystyäkseen paremmin tukemaan strategiaa, virtaviivaistamaan päätöksentekoa ja hallintoa sekä lisäämään entisestään vuorovaikutusta henkilöstön, asiakaskunnan ja johdon välillä aloitti Erillisverkot alkuvuonna operatiivisen johtamismallin uudistusprosessin. Konsernin toiminnot jaettiin eri liiketoimintoihin, joita ovat VIRVE-verkko, päätelaiteliiketoiminta, telekiinteistöt, kiinteät verkot, hallintakeskus ja mobiililaajakaista. Uusi johtamismalli tukee strategiaa, jossa telekiinteistöt ja kiinteät verkot ovat nyt voimakkaasti kasvavia liiketoimintoja, VIRVE-verkko, päätelaiteliiketoiminta ja hallintakeskus toimivat entistä vahvempina ja mobiililaajakaista on valmistelu- ja suunnitteluvaiheessa. Asiakasvuorovaikutus on yksi Erillisverkkojen toiminnan tukipilareista. Erinomaisiksi asiantuntijafoorumeiksi osoittautuneet VIRVE-yhteistyöryhmä, VIRVE-pääkäyttäjäryhmä ja kiinteiden verkkojen ohjausryhmät jatkavat toimintaansa. Telekiinteistöliiketoimintaa tukemaan perustetaan muiden liiketoimintojen mallin mukaisesti toimintaa ohjaava asiakasryhmä. Nyt ja tulevaisuudessa Erillisverkkojen tehtävänä säilyy korkealaatuisten ja luotettavien turvallisuusviestinnän palvelujen tarjoaminen asiakkailleen arkipäivänä, vakavissa häiriötilanteissa kuin myös poikkeusoloissa. Jarmo Väisänen finanssineuvos valtioneuvoston kanslia, Suomen Erillisverkot Oy:n hallituksen puheenjohtaja Sisältö: VIRVE-UUTISET, SUOMEN ERILLISVERKOT OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI 4 Erillisverkoissa tapahtuu 6 VIRVE säästää ihmishenkiä ja euroja 11 PeIP uudella väylällä uusia palveluja 14 SINE Tanskan viranomaisten Tetra-verkko 16 Helsingin hätäkeskus muutti Keravalle 18 Langattomalle datasiirrolle suuri tarve 22 Yhteiskunta varautuu jatkuvien häiriöiden arkeen 24 Suuri lumisavotta Teiskossa 27 Akateeminen nurkka 28 Svensk resumé KANSI Tammikuussa 2011 Teiskossa tarvittiin helikopteria lumien poistoon sähkölinjoilta

3 ERILLISVERKOSSA TAPAHTUU PLUGI Operatiivinen johtamismalli uudistuu Suomen Erillisverkot Oy:n operatiivisen johtamismallin uudistusprosessi aloitettiin Taustalla ovat vuoden 2010 lopulla ja 2011 alussa tapahtuneet muutokset yrityksen organisoinnissa sekä uuden liiketoiminnan tuomat merkittävät kasvunäkymät. Päämääränä on tukea paremmin strategiaa, virtaviivaistaa päätöksentekoa ja hallintoa sekä lisätä entisestään vuorovaikutusta henkilöstön, asiakaskunnan ja johdon välillä. Konsernin toiminnot on jaettu eri liiketoimintoihin. Telekiinteistöt ja kiinteät verkot ovat nyt voimakkaasti kasvavia liiketoimintoja, VIRVE-verkko, päätelaiteliiketoiminta ja hallintakeskus toimivat entistä vahvempina, ja mobiililaajakaista on valmistelu- ja suunnitteluvaiheessa. Yhtiö perustaa kuukausittain kokoontuvan esimiesfoorumin työstämään lähetekeskusteluja suunnitteilla ja valmisteilla olevista asioista. Mukana on yhtiön toiminnoista vastaavia johtajia ja asiantuntijoita sekä henkilöstön edustajat. Asiakasvuorovaikutuksessa jatkavat VIRVE-yhteistyöryhmä, VIRVE-pääkäyttäjäryhmä sekä kiinteiden verkkojen ohjausryhmät. Telekiinteistöliiketoimintaa tukemaan perustetaan toimintaa ohjaava asiakasryhmä. Konsernin johtoryhmään kuuluvat Erillisverkkojen ja Leijonaverkkojen toimitusjohtaja Kimmo Manni (pj), hallintakeskuksen liiketoiminnasta vastaava Jarmo Anttila, telekiinteistöliiketoiminnasta vastaava Kari Asiala, VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Sami Orakoski, joka vastaa myös mobiililaajakaistaliiketoiminnasta, kiinteät verkot liiketoiminnasta vastaava Yrjö Pylvänäinen sekä VIRVE-liiketoiminnasta vastaava Jarmo Vinkvist, joka on myös toimitusjohtajan varamies. VIRVE-verkon optimointiprojekti käynnistyy Erillisverkot uusi vuodenvaihteessa VIRVE-verkkoon liittyviä ostopalvelusopimuksiaan. Tavoitteena on parantaa VIRVE-verkon palvelun laatua ja saavuttaa säästöjä verkon operointikuluissa. Sopimuksilla pyritään turvaamaan luotettavat tiedonsiirtoyhteydet ja turvallinen toimintaympäristö tukiasemalaitteille sitouttamalla toimittajat vaadittuun palvelutasoon ja säännölliseen raportointi- ja dokumentointikäytäntöön. Puitesopimus tukiasemapaikoista ja tiedonsiirtoyhteyksistä on solmittu seuraavien toimittajien kanssa: Corenet Oy, Digita Oy, Elisa Oyj, PPO-Yhtiöt Oy ja TeliaSonera Finland Oyj. Erillisverkot käynnistää verkon optimointiprojektin, joka etenee alueellisesti minikilpailuttaen puitesopimustoimittajia. Verkon laatu ja kustannustehokkuus pyritään maksimoimaan ja valmistautumaan uusien teknologioiden hyödyntämiseen. Minikilpailutukset tulevat todennäköisesti aiheuttamaan alueellisia muutoksia tukiasemapaikoissa ja tiedonsiirtoyhteyksissä. Mahdollisista muutoksista informoidaan kaikkia alueen käyttäjiä, kun alueen VIRVE-verkon suunnittelu saadaan päätökseen minikilpailutusten jälkeen. PEKKA KARHUNEN/KL Puitesopimus teletoimitilojen hallinnasta Valtion omistamaan Suomen Erillisverkot -konserniin kuuluva Leijonaverkot Oy ja TeliaSonera Finland Oyj allekirjoittivat puitesopimuksen yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin kuuluvien kaikkiaan 15 merkittävän teletoimitilan omistus- ja hallintajärjestelyistä. Järjestelyillä toteutetaan Telve-työryhmän vuonna 2009 tekemä ehdotus siitä, miten valtion rooli televerkkojen ja niihin liittyvien kiinteistöjen omistajana tulisi järjestää. Työryhmän mietinnössä tavoitteeksi määriteltiin, että valtiolla on pysyvästi riittävä omistusja hallintavalta yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisimpiin kiinteiden televerkkojen osiin. Erillisverkoille uusi hallitus TeliaSonera Oyj:n ja Leijonaverkot Oy:n välinen sopimus mahdollistaa pitkällä aikavälillä televerkkojen toimintavarmuuden turvaamisen ja toimintojen jatkuvuuden entistä luotettavammin erilaisissa turvallisuustilanteissa. Yhteiskunnan teleturvallisuuden kannalta tärkeiden valtion kiinteistöomaisuuksien operointiin liittyvät ensimmäiset kaupat toteutettiin joulukuussa Suomen Erillisverkot Oy:n ylimääräinen yhtiökokous vastaanotti hallituksen puheenjohtajan Pekka Timosen ja hallituksen jäsenen Jyrki Kaskisen eroilmoitukset. Hallituksen kokoonpanoa muutettiin alkaen. Hallitukseen valittiin suostumustensa mukaisesti seuraavat henkilöt: puheenjohtaja, finanssineuvos Jarmo Väisänen, valtioneuvoston kanslia, päällikkö Tapani Hämäläinen, sisäasiainministeriö, kenraaliluutnantti, Pääesikunnan päällikkö Markku Koli, puolustusvoimat, toimitusjohtaja Esa Rautalinko, Honkarakenne Oyj, ylipormestari Eva-Riitta Siitonen sekä toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen, Diacor terveyspalvelut Oy. Uusia hallituksen jäseniä ovat Jarmo Väisänen ja Esa Rautalinko. Suomen Erillisverkot Oy:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa päätettiin muuttaa hallituksen kokoonpanoa lisähenkilöllä siten, että hallituksen jäseneksi valittiin Realia Managementin toimitilapalvelujen johtaja Lea Jokinen. SCANSTOCKPHOTO Timantti Lappiin Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea on myöntänyt vuoden 2010 Timanttitekopalkinnon Lapin matkailun turvallisuusverkostolle, joka on Lapin matkailuelinkeinon, viranomaisten, järjestöjen sekä tutkimus- ja koulutuslaitosten yhteenliittymä. Palkinto jaettiin VIRVEpäivillä Tunnustus annetaan Yhteiskunnan turvallisuusstrategian tavoitteita edistäneestä esimerkillisestä toiminnasta. Myöntämisen perusteina arvioitiin muun muassa merkitystä väestön, yhteiskunnan tai valtion turvallisuudelle sekä hyödynnettävyyttä poikkihallinnollisesti. Toiminnan tai sen tulosten tulisi myös säästää kustannuksia sekä olla monistettavissa ja innovatiivisia. Lapin matkailun turvallisuusverkoston työ alkoi vuonna 1988, kun ensimmäinen matkailun turvallisuusyhteistyöhön keskittynyt pelastuspalveluseminaari järjestettiin Saariselällä. Verkostosta on muotoutunut yli 20 vuoden aikana merkittävä ja vaikutusvaltainen matkailuelinkeinon laaja-alaisen turvallisuuden asiantuntija- ja toimijaverkosto. Verkoston tavoitteena on kehittää Lapin matkailun turvallisuutta ja onnettomuusvalmiutta sekä varmistaa matkailuelinkeinon häiriötön toiminta. Yhteistyön tuloksena syntyneen yhteistoimintamallin avulla toteutetaan Yhteiskunnan turvallisuusstrategian, sisäisen turvallisuuden ohjelman sekä Lapin matkailustrategian tavoitteita. Palkinnon myöntää vuosittain Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea ministeriöiden valmiuspäällikkökokouksen esityksestä.

4 VIRVE TOIMII VIRVE SÄÄSTÄÄ IHMISHENKIÄ JA EUROJA Runsas kolme vuotta sitten Pohjois-Karjalan keskussairaalan hyllyillä makasi 30 VIRVEpäätelaitetta käyttämättöminä, poikkeavia oloja odotellen. Tänään 53 laitetta on päivittäisessä käytössä, eikä niistä enää luovuta. TEKSTI ANNA-MARI TYYRILÄ KUVAT JOHANNA KOKKOLA» Potilas tulossa ensiapuun. VIRVEllä pidettävä yhteydenpito sairaalaan on luonnollinen jatkumo potilaan hoidossa.

5 Ensiavun kiirepäivinä paine helpottuu, kun soitteluun ja käytävillä juoksemiseen ei tarvitse käyttää aikaa. Hoitoryhmien etsintä on jäänyt pois; vastaanottava sairaanhoitaja tavoittaa ko. henkilökunnan tangentin painalluksella. Oikea puheryhmien käyttö lisää työtyytyväisyyttä ja helpottaa työpainetta. Enää ei mukana tarvitse kuljettaa jatkuvasti pirisevää GSM:ää. Valtatiellä rytisee. Kolaripaikalta lähtee hälytys hätäkeskukseen, joka ottaa yhteyden poliisiin, pelastuslaitokseen ja sairaankuljetukseen VIRVEn kautta. Keskussairaalan ensiapu saa ennakkotekstiviestin tapahtuneesta samaa tietä. Ensiavussa vastaanottava sairaanhoitaja saa hetkisen aikaa miettiä tilanteen vakavuutta. Hän selvittää oman henkilökunnan osuuden, käy läpi lääkäritilanteen, hahmottaa kokonaisuuden. Tällä kertaa tilanne on vakava: loukkaantuneita on useita. Kaikki oleellinen tieto tulee nopeasti VIRVEn kautta: paljonko hoidettavia tulee, millaisia vammoja potilailla on ja milloin sairaankuljetukset saapuvat ensiavun oville. Ambulanssien etenemistä seurataan samanaikaisesti Merlot-paikannusjärjestelmän avulla. Sairaanhoitaja lähettää VIRVEn kautta viestin traumaryhmälle sen oman puheryhmän kautta. Yhtäaikaisesti 19 ihmistä saa tiedon tapahtuneesta. Leikkaussali varataan saman tien, kaikki ovat valmiudessa. Kirurgi puhuu VIRVEn välityksellä ambulanssiin ja antaa ohjeita. Näin tänään. Kolme vuotta sitten vastaavassa tilanteessa etsittiin kännyköistä työntekijöiden numeroita ja juostiin pitkiä käytäviä etsimässä ihmisiä. Nytkin on kiire, mutta juokseminen on jäänyt. VIRVEn avulla moni potilas on saanut avun Pohjois-Karjalassa nopeammin, ja henkiäkin on pelastettu. Kolmisen vuotta sitten keskussairaalan lankapuhelinverkkoa ryhdyttiin purkamaan. Sairaalassa siirryttiin digitaaliseen gsm-järjestelmään. Uusi verkko ei toiminut niin kuin piti. Pahimmillaan ongelmia oli päivittäin, ja katkot olivat jopa kolmen tunnin mittaisia. Ensiavun pitkäaikainen sairaanhoitaja Jari Hirvonen alkoi miettiä, miksi VIRVE-päätelaitteet pölyyntyivät käyttämättöminä. Miksi niitä ei voisi ottaa arkikäyttöön? Ajattelutapa oli ollut kummallinen: VIRVE otetaan käyttöön poikkeavissa tilanteissa. Kuka niitä yhtäkkiä osaisi käyttää? Valitettavasti sama epälooginen ajattelumalli on vieläkin olemassa lähes koko Suomessa. Hirvonen teki karkean suunnitelman VIRVEn käyttöönotosta ensiavun päivittäisessä viestinnässä. 30 laitteesta vain yksi oli käytössä: vastaanottavalla sairaanhoitajalla. Alun näitäkö kapuloita pitäisi kantaa -asenne lieveni, ja VIRVE alkoi kulkea yhä useamman ensiavussa työskentelevän taskussa. Pian myös laboratoriossa vastattiin VIRVEn kutsuihin, sitten röntgenissä, leikkaussalissa, teho-osastolla Nykyään kapuloita on käytössä 12 yksikössä. Laitteita on 53 ja käyttäjiä sijaiset mukaan lukien lähes 700. Esimerkiksi yövuorossa olevat eivät aloita töitään ilman mukana olevaa päätelaitetta. Siitä on tullut niin iso turva, Hirvonen kertoo. Lähtötilannetta VIRVEn käyttöönotossa voisi kuvata erikoiseksi. Aloitteen ja käytännön toimet teki rivimies, ne eivät tulleet ylhäältä, hallinnosta. VIRVEn käyttö on paisunut tällaiseksi työntekijöiden omista tarpeista. Missään muussa suomalaisessa sairaalassa tätä ei ole viety näin pitkälle, Hirvonen huomauttaa. Ensihoidon rakennepohja Pohjois- Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä on laaja. Asukkaita on noin Pahimmillaan matkaa kertyy Lieksan reunamilta 150 kilometriä keskussairaalaan, Jari Hirvonen kuvaa alueen laajuutta. Ensiapu ottaa vastaan vuosittain lähes potilasta. Yli neljäsosa on huonokuntoisia, kun he tulevat ovista sisään. Heistä kuusi prosenttia on hoidettava heti ja loputkin minuutin sisällä. Hirvonen toteaa VIRVEn tuoneen tilanteisiin huomattavasti lisäturvallisuutta. Tilanteet vaihtuvat nopeasti ja potilas voi mennä elottomaksi. Ensiavussa työkaveri on yhtä lähellä kuin VIRVEn tangentti. Se on ollut jopa pelastava tekijä kun potilaan kunto on nopeasti huonontunut. Aiemmin työkaverin etsiminen gsm:llä oli monen napin painalluksen takana. Puhelu meni luultavimmin lankapuhelimeen, eikä siihen aina vastattu, jos työkaveri oli esimerkiksi ottamassa toista potilasta vastaan. Kun VIRVE soi, avunpyyntöön reagoidaan heti. VIRVEn soitot eivät huku muuhun soittotulvaan, Hirvonen painottaa. Ensiavussa joskus on kyse hetkistä. Jos elvytys viivästyy pari minuuttia, noin 80 prosenttia potilaista menetetään. Kun apu on lähellä, työntekijöiden työpaine helpottuu etenkin kiirepäivinä. Kyse on siis myös työhyvinvoinnista. Kunta- ja kuntayhtymien päättäjät pitävät erityisen tärkeänä tilikirjojen lukuja. Olemme laskeneet, että VIRVEn käyttöotto on säästänyt jopa 500 tuntia työaikaa vuodessa. Jos laskee, mitä se tarkoittaa kolmivuorotyötä tekevän sairaanhoitajan palkassa, kyse on jo isosta summasta, Hirvonen huomauttaa. Jari Hirvonen toimii sekä VIRVEvastaavana että -kouluttajana. Hänelle myös tulevat kaikki soitot ja sähköpostit, kun apu ja neuvot ovat tarpeen. Koulutus on kolmiportainen. Ensiksi käydään läpi perustieto laitteiden» Matka osastolle alkaa. Potilaan tilan muuttuessa apua tulee nopeasti. Öisilläkään käytävillä ei tarvitse olla yksin.

6 TEKSTI JUSSI-PEKKA AUKIA KUVAT ESA MELAMETSÄ KENTÄLLÄ käytöstä, sitten VIRVEn toiminta sairaalan sisällä ja kolmanneksi viestintä sairaalasta ulos ja päinvastoin. Ulospäin ensiavulla on eniten toimintaa sairaankuljetukseen ja lääkärihelikopteriin päin. Tarpeen mukaan viestitys VIRVEllä pitäisi onnistua kaikkien kanssa. Koulutusta varten on erillinen luokkansa. Siellä VIRVEn käyttöä opetellaan Tetrasim-virtuaalisimulaattorin avulla, joka on todettu hyväksi. Tetrabook-ohjelman avulla kaikkiin päätelaitteisiin saadaan ajantasaiset numeroluettelot nopeasti. Koulutukselle on siis olemassa selkeä sapluuna, mutta yksinkertaista koulutuksen järjestäminen ei ole. Kyse on ajasta ja rahasta. Jari Hirvosen mielestä koulutusta ja suunnittelua pitäisi järjestää enemmän sekä sairaalassa että maakunnan terveyskeskuksissa. Toki niissäkin lain edellyttämät VIRVE-päätelaitteet ovat olemassa, mutta käyttö on kirjavaa. Liian usein laitteet makaavat varastossa odottaen poikkeavia tilanteita. Laitteita ei välttämättä osata käyttää eivät edes nimetyt vastuuhenkilöt. Tämän Hirvonen totesi kierrettyään kuuden viikon ajan viemässä VIRVE-viestiä eteenpäin. VIRVE pitäisi ehdottomasti olla kaikilla käytössä. Mutta siihen tarvittaisiin päivittäistä tukea lähtien läänin tasolta sekä sisäistä tukea organisaation sisällä. Jari Hirvonen on tehnyt työtä kolmen vuoden ajan pitkälti yksin. Hänen työajastaan osa kuuluu niiden viestien parissa, joissa kysellään tukea ja neuvoa VIRVEn käytössä. Sairaanhoitaja Jari Hirvonen on tyytyväinen, että VIRVE on muuttunut osaksi arkipäivää ja osaksi työpukua. Jos esimerkiksi keskussairaalaan nimettäisiin yksi ihminen hoitamaan tätä asiaa edes osa-aikaisesti, kyse ei olisi isoista rahoista. Vaikka arjen ongelmien ratkomisessakin on tehtävää, Hirvonen miettii, mitä kaikkea voisi edelleen kehittää ensiapuun tulevien potilaiden auttamisessa. Reaaliaikainen potilaan elintoimintojen seuraaminen olisi tärkeää. Jos voisimme ensiavussa esimerkiksi seurata ambulanssissa tulevan potilaan sydänkäyrää ja muita vitaalitoimintoja, siitä olisi suuri apu valmistautumisessa. Toinen kehittämisen paikka olisi tilannekuvien saamisessa onnettomuuspaikalta. Kokeneelle hoitajalle kertoo paljon, millaista romua tien päällä on syntynyt. VIRVE Pohjois-Karjalan keskussairaalassa Otettu käyttöön: 2008 Päätelaitteita käytössä: 53 Käyttäjät: n. 580 vakituista ja n. 100 sijaista Käyttäjäryhmät: ensiapu, laboratorio, röntgen, leikkausosasto, teho-osasto, apteekki, tekninen, turvapalvelut, lääkärit, johto, psykiatria, skopiayksikkö Viranomaisyhteistyö: hätäkeskus, sairaankuljetus, lääkärihelikopteri, pelastuslaitos, rajavartiosto, poliisi, terveyskeskukset, sairaalat, sosiaalitoimi, puolustusvoimat Ominaisuuksista hyödynnetään: ryhmäpuhelut, hätäkutsut, tekstiviestit, lyhytsanomaviestit, yksilöpuhelut, data Soittoja ensiavussa/vrk: Toiminta-alue: Pohjois-Karjala + osa Heinäveden kuntaa Verkon kattavuus: hyvä, ei aukoton Päätelaitteen hinta: alle 600 euroa Päätelaitteen kustannukset/kk: 30,50 euroa + alv. Toimintavarmuus: pääsääntöisesti hyvä Haittapuolia: päätelaitteen paino, handsfreet puuttuvat Johtamisjärjestelmä näyttää, missä yksiköt ovat ja mitä ne tekevät. Radioverkko kuormittuu liikaa, jos järjestelmässä seurataan liian monen yksikön sijaintia ja tehtäviä samanaikaisesti. Uudella väylällä uusia palveluja Pelastuslaitosten operatiivinen IP-verkko eli PeIP yhdistää kevään aikana kaikkien 22 alueellisen pelastuslaitoksen sisäiset tietoverkot. rakennetaan parhaillaan, ja kaiken pitäisi olla valmiina maaliskuun loppuun mennessä. PeIP tarjoaa pelastuslaitoksille sekä niiden tarvitsemia Verkkoa operatiivisia IP-pohjaisia kiinteän verkon palveluja että erillään julkisesta internetistä olevan luotettavan tiedonsiirtoväylän erilaisille viranomaispalveluille. Palvelun toteuttaa Suomen Erillisverkot ja PeIP on siihen liittyville laitoksille yksi VIRVEn liittymätyyppi. Palomestari Jukka Kangasvieri Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta vetää viime syksynä nimitettyä PeIP-verkkotyöryhmää, joka koordinoi pelastuslaitosten ja Erillisverkkojen välistä yhteistyötä verkon rakentamisessa ja sen tarjoamien palvelujen käyttöönotossa ja suunnittelussa. Hän uskoo, että PeIP yhtenäistää myös laitosten sisäisiä verkkoratkaisuja, jotka ovat olleet hyvin erilaisia ja eritasoisia. Esimerkiksi omalle laitokselleni rakennetaan asemien välinen sisäverkko, joka on Kokkolan kaupungin palomuurin takana. Sen kautta asemat saavat tarvitsemansa kaupungin palvelut sekä yhteyden julkiseen internetiin ja PeIP-verkkoon. Hankkeen nyt käynnistyttyä Kangasvieri on erityisen tyytyväinen siitä, että kaikki 22 laitosta ovat lähteneet mukaan. Rakennettava IP-verkko tuo nyt kaikille ympäri maata samanlaiset toimintaedellytykset kuin radioverkko aikoinaan. Kaikkien laitosten mukaantulo osoittaa myös, että verkon palveluille on todellista tarvetta. IP-verkko mahdollistaa tietotekniikan monipuolisen hyödyntämisen pelastustoimessa. Se ei»

7 Johtamisjärjestelmän käytettävyydellä IP-verkon yli on todella suuri merkitys. voidaan seurata aikaisempaa laajempaa aluetta ja suurempaa yksikkömäärää. Järjestelmien kehittyminen lisää muutenkin suuria tietomääriä välittävää liikennettä, jonka toteuttaminen VIRVEn viestiominaisuuksilla olisi vaikeaa. Kangasvieri korostaa, että radioverkko on jatkossakin välttämätön kriittisen datan siirtoväylä. Se toimii ja varmistaa viestien välityksen, jos IP-maailma pettää. Hälytykset, yksiköiden paikat ja sääkyselyt sujuvat entiseen tapaan myös tekstiviesteillä. Mutta kun lähdetään laskemaan kemikaalien reaaliaikaista leviämisennustetta, tekstiviestien kapasiteetti ei enää riitä, Kangasvieri kuvaa käytännön operatiivisia tarpeita. Ja siinä vaiheessa IP-verkko tuo johtamiseen todellista lisäarvoa. korvaa langattomia yhteyksiä, vaan täydentää niitä ja parantaa niiden käytettävyyttä. IP-verkko myös mahdollistaa uusien palvelujen rakentamisen. Niistä on paljon uusia ideoita, joita kartoitamme ja pilotoimme tämän vuoden aikana. Kangasvieri lupaa kiinteän verkon tuovan käyttäjille kustannustehokkuutta, uusia palveluja sekä parempaa käytettävyyttä ja toimintavarmuutta. Ensimmäisenä käyttöön tulevat erilaiset uudet VIRVE-palvelut. VIRVE-palvelut on tähän saakka saatu pääasiassa radioverkon kautta. Vain niin sanotut kiinteät käyttöpaikat, joilla tehdään muun muassa puheliittymien ja -ryhmien ylläpitoa, ovat toimineet erillisen yhteyden, kuten meillä ISDN:n yli, Kangasvieri kertoo. Käyttöpaikka tulee kiinteän verkkoyhteyden ansiosta aikaisempaa edullisemmaksi ja voimme hyödyntää sitä enemmän toiminnassamme. IP-maailma mahdollistaa myös sellaisten VIRVEpalvelujen käytön, jotka eivät ole olleet aikaisemmin mahdollisia, kuten keskitetyn VIRVE-puheryhmien tallennuspalvelun ja hallinnan. Seuraavassa vaiheessa IP-yhteys parantaa erilaisten muiden viranomaispalvelujen saatavuutta verkon yli. Pelastuslaitokset ovat tähän asti käyttäneet viranomaispalveluja lähinnä julkisen internetin yli. Jatkossa esimerkiksi yhteys pelastustoimen valtakunnalliseen resurssi- ja onnettomuustietokanta Prontoon voidaan reitittää PeIP:n kautta, jolloin tietoliikenne on senkin osalta omissa turvallisissa käsissä. Pelastuslaitosten verkkojen saattaminen samaan kytkentäpisteeseen mahdollistaa tulevaisuudessa pelastuslaitosten keskinäisen verkottumisen ja yhteisten sovellusten ja palvelimien käytön entistä paremmin. Esimerkiksi kohdekorttijärjestelmää tai palotarkastusjärjestelmää voitaisiin tulevaisuudessa käyttää yhteisen verkon kautta yhteiseltä palvelimelta, mikä parantaisi pelastuslaitosten välistä tietojenvaihtoa entisestään. Yhteisten tietokantojen ja tiedon tarve kasvaa myös operatiivisessa toiminnassa, jossa toimitaan rajoista riippumatta lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman yksikön toimintaperiaatteella. Mahdollisuus siirtää osa johtamisjärjestelmien aiheuttamasta tietoliikenteestä radioverkosta kiinteään verkkoon on Kangasvieren mielestä erittäin tärkeä viranomaispalvelujen saatavuuteen liittyvä parannus. Vaikka operatiivinen johtaminen tapahtuu pääosin johtoautoissa paikan päällä, kokonaistilannetta seurataan johtamisjärjestelmän avulla myös valvomoissa tai tarpeen mukaan miehitettävissä tilanne- tai johtokeskuksissa. Nämä ovat kiinteän verkon tavoitettavissa. Tällä hetkellä johtamisjärjestelmät, kuten meidän laitoksellamme PEKE, käyttävät tiedonsiirtoväylänä vain VIRVE-verkkoa. Se kuormittuu liikaa, jos johtamisjärjestelmässä seurataan liian monen yksikön sijaintia ja tehtäviä samanaikaisesti, Kangasvieri kuvaa. Liikenteen ylittäessä radioverkon tiedonsiirtokapasiteetin viestejä alkaa hävitä, minkä takia tietoliikennettä on pakko rajoittaa. Kun tilanne- ja johtokeskusten tarvitsema tietoliikenne saadaan siirrettyä kiinteille yhteyksille, järjestelmästä saadaan aikaisempaa laajempi ja reaaliaikaisempi tilannekuva tietoliikennettä rajoittamatta. Kangasvieri toivoo, että tulevaisuudessa PeIP-verkkoon saataisiin myös mobiileja yhteyksiä, jolloin samat palvelut olisivat käytettävissä myös kentällä olevissa johtoautoissa. Johtamisjärjestelmän käytettävyydellä IP-verkon yli on todella suuri merkitys, sillä se tuo johtamisjärjestelmän palvelut täysimääräisenä tilanne- ja johtokeskuksiin, Kangasvieri muistuttaa. Koska kiinteällä verkolla on merkittävästi suurempi kapasiteetti langattomaan verrattuna, johtokeskuksessa IP-verkko ei korvaa VIRVE-yhteyksiä, vaan se täydentää niitä ja parantaa niiden käytettävyyttä, Palomestari Jukka Kangasvieri muistuttaa. Kahden maakunnan rajalla PeIP-verkko tarjoaa: Uusia VIRVE-palveluja Muiden viranomaisjärjestelmien aikaisempaa parempaa saatavuutta ja tietoturvaa julkisesta internetistä irrallaan. Helpotusta johtamisjärjestelmien tiedonsiirron pullonkauloihin. Mahdollisuuden pelastuslaitosten yhteisiin ja jaettuihin palveluihin. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitos vastaa 130 kilometrin pituisesta ja noin 70 kilometriä leveästä alueesta, jolla asuu asukasta. Toimialueeseen sisältyy toisaalta tiheästi asuttu kaksikielinen rannikkokaista ja toisaalta laaja harvaan asuttu sisämaa erämaineen ja turvesoineen. Laitoksella on noin 100 työntekijää ja noin 500 vapaaehtoista. Suomen mittakaavassa pienehkö laitos toimii yli maakuntarajan, sillä Pietarsaaren alue kuuluu Pohjanmaan maakuntaan. Pelastustoiminnan kannalta alueen keskeisiä piirteitä ovat Kokkolassa sijaitseva Pohjoismaiden suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymä, Pietarsaaren alueen vahva metsäteollisuus, rannikon veneteollisuus, Kokkolan ja Pietarsaaren vanhat tiiviit puutalokeskustat sekä sisämaan laajat metsä- ja turvetuotantoalueet.

8 MAAILMALTA TEKSTI JUSSI-PEKKA AUKIA KUVA SEPPO HAAVISTO Toimiihan se näinkin Tanskan digitaalisen valtakunnallisen viranomaisverkon palvelutuotanto ja laadunvalvonta on organisoitu eri tavalla kuin Suomessa ja monissa muissa maissa. Oman verkon rakentamisen sijasta Tanskassa päädyttiin saman toiminnallisuuden hankkimiseen palveluna. Tetra-verkon rakentaminen ja käytännön operointi on ulkoistettu Dansk Beredskabskommunikation -operaattorille eli DBK:lle, jonka pääasiallinen omistaja on Motorola. DBK:n toteuttaman palvelun tilaajana toimii Tanskan poliisitoimen alainen virasto SINE eli Sikkerhedsnettet. Myös itse palvelua kutsutaan samalla SINE-nimellä. 24 työntekijän SINE toimii rajapintana ja sopimuskumppanina toisaalta DBK:n ja toisaalta käyttäjien suuntaan. Käyttäjiä ovat kaikki tanskalaisviranomaiset, jotka tarvitsevat kaikissa mahdollisissa tilanteissa toimivaa viestintäyhteyttä. Myös armeija tulee käyttämään rajoitetusti SINE-verkkoa. Jaoksen vetäjänä käyttäjäyhteistyöstä vastaavassa tiimissä toimiva Line Laudrup kertoo, että viraston päätehtävä on valvoa, että palvelutuottajan tarjoaman palvelun taso on sitä, mistä on sovittu. Tanskan Tetra-verkko on toiminut syksystä 2009 ja se kattaa koko maan. Laudrupin mukaan juuri käyttöön otettu verkko joutui saman tien ensimmäiseen tulikokeeseensa Kööpenhaminan ilmastokokouksen aikana joulukuussa 2009, jolloin sitä käytti 11 päivän ajan noin kaupunkiin koottua turvallisuudesta vastaavaa virkamiestä. Päivittäisiä soittoja oli enimmillään yli Verkko toimii jo kaikkialla Tanskassa ja sitä käyttävät maan kaikki sairaankuljetusalueet ja turvallisuusvirasto DEMA, sekä 93 yhteensä 98:sta tanskalaisesta kunnasta. Myös puolet poliisipiireistä on ottanut palvelut käyttöön. Loppujen pitäisi olla mukana tämän vuoden loppuun mennessä.. Käyttöönotto on vielä kesken joissakin osissa maata, lähinnä Pohjois- Jyllannissa. Yritämme auttaa käyttäjiä käyttöönottoon liittyvissä kysymyksissä, kuten millaisia päätelaitteita he hankkisivat. Emme kuitenkaan suosittele heille minkään valmistajan tiettyjä laiteita, vaan autamme heitä heidän omassa päätöksenteossaan. Laudrup arvioi virastonsa toimivan ennen kaikkea käyttäjien edusmiehenä. DBK operoi verkkoa kilpailutetulla kymmenvuotisella sopimuksella, johon sisältyy jatko-optioita. Sopimuksen mukaan palvelun on oltava saatavilla 99,9 prosenttia ajasta, ja palvelukatkokset vaikuttavat vahvasti sen hinnoitteluun. Laudrup kertoo, että oman verkon rakentamista ei edes harkittu, vaan ostopalvelu oli hankkeen lähtökohtana alusta alkaen. Tilaajamallin paras puoli on hänen mielestään se, että se yksinkertaistaa monia asioita. Periaatetasolla työnjako on selvä. He toimittavat palvelun niin kuin sopimukseen on kirjoitettu, ja me valvomme että niin tapahtuu. He ovat alansa teknisiä osaajia eikä meidän tarvitse painia teknisten ongelmien kanssa, Laudrup kuvaa. Käytännössä meidän roolimme ja vastuumme verkon toiminnasta kasvoi isommaksi kuin alun perin ennakoitiin. Tanskassa viranomaisten Tetra-verkko SINE on toteutettu ulkoistettuna palveluna, jonka laatua valvoo erillinen viranomainen. SINE on esimerkiksi laajentanut teknistä asiantuntemustaan, sillä keskustelut operaattorin kanssa muuttuvat nopeasti luonteeltaan teknisiksi. Tarvitsemme esimerkiksi virheraporttien tulkinnassa omaa asiantuntemusta ja näkemystä, jotta voisimme esittää operaattorille kriittisiä kysymyksiä vikatilanteista. Sopimusjuridiikka vaatii myös omaa erityisosaamistaan. Juristien tullessa mukaan keskusteluun, huomataankin että jokin sopimukseen kirjoitettu kohta voitaisiinkin ymmärtää aivan toisella tavalla, Laudrup kärjistää. Enkä edes usko, että olisi mahdollista tehdä niin yksityiskohtaista sopimusta, että se ei jättäisi missään kohdin tulkinnanvaraa. SINE odottaa operaattorilta verkon vakautta, palvelun korkeaa laatutasoa ja ongelmien nopeata ratkaisemista. Verkkoa on myös jatkuvasti optimoitava ja päivitettävä. DBK:n on myös ylläpidettävä korkeata osaamista sekä verkon että päätelaitteiden osalta. Operaattorilta edellytetään myös yksityiskohtaista raportointia. Laudrup kertoo, että DBK:n kanssa asioidaan yhteisen komitean, säännöllisten sopimusta koskevien tapaamisten ja raporttien avulla. Tarpeen vaatiessa keskustellaan teknisistä ongelmista. Uusia sovelluksia sertifioidaan ja otetaan käyttöön jatkuvasti ja SINE osallistuu tähän työhön yhteistyössä operaattorin kanssa. Operaattori testaa ja SINE tekee testitulosten perusteella sertifiointipäätöksensä. Line Laudrup vieraili esitelmöimässä VIRVE-päivillä Olemme käyttäjien puolella ja heitä varten, auttamassa heitä siirtymään analogisesta viestinnästä digitaaliseen. Varmistamme, että käyttöönotettavat laitteet ja sovellukset eivät häiritse muun verkon toimintaa. Ongelmia kuitenkin syntyy, sillä käyttäjät ostavat sovelluksia eri toimittajilta eivätkä aina varmista ja testaa riittävästi niiden keskinäistä yhteensopivuutta, Laudrup kuvaa tilannetta. Emme me pysty selvittämään sovellusten keskinäisiä yhteensopivuusongelmia, sillä sovelluksia on niin paljon. Tämä on avoin ympäristö, johon kaikki saavat tuottaa ja tarjota sovelluksia, kunhan ne vain täyttävät vaatimukset. Sen vuoksi haluamme kuulla kaikista hankinnoista jo etukäteen, jotta voisimme auttaa myös yhteensopivuuskysymyksissä. Käyttäjäorganisaatiolta odotetaan, että ne huolehtivat päätelaitteiden käyttäjien koulutuksesta paikallisten pääkäyttäjien avulla. SINE haluaa käyttäjiltä myös ilmoitukset verkon toimintahäiriöistä ja uusien laitteiden ja sovellusten käyttöönotosta. Käyttäjien on myös huolehdittava siitä, että he eivät ylitä heille myönnettyä tiedonsiirtokapasiteettia. Kaikki tahot saavat samantasoista palvelua, jossa ainoastaan hätäpuheluilla ja savusukeltajilla on muita korkeampi priorisointi. Datapuolella SINE määrittelee, kuinka monta lyhytsanomaa niillä on oikeus lähettää ja kuinka usein ne voivat lähettää sijainti- ja statusraportteja. Kapasiteetin hallinnan takia SINE myös määrittelee, millaisia palveluja kukin toimija voi ottaa käyttöön. Käyttäjiin pidetään säännöllistä yhteyttä muun muassa alueellisten koordinaatioryhmien kautta. Uskon, että meitä on helppo lähestyä kysymyksillä, sillä meiltä kysellään sellaisistakin laitteista ja sovelluksista, joiden tuki ei meille kuulu. Ohjaamme silloin kyselijän kysymyksineen oikealle henkilölle, Laudrup kertoo. Olemme tiedottaneet kaikille, että olemme töissä vain toimistoaikana, joten kaikki kiireelliset tekniset kysymykset on sen vuoksi parempi osoittaa suoraan verkonhallinnan keskukseen. Mutta toki haluamme mekin kuulla niistä.

9 ASIAKASORGANISAATIO TEKSTI TIMO HÄMÄLÄINEN KUVAT HÄTÄKESKUSLAITOS Hätäkeskuspäivystäjät hälyttävät avun paikalle, olipa kyse poliisin, pelastuksen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta. Helsingin hätäkeskus muutti Keravalle Helsingin hätäkeskus muutti syksyllä Keravalle yhteisiin tiloihin Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksen kanssa. Muutto sujui hyvin. Helsingin hätäkeskuksen muuton takia Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksen tilat remontoitiin ja niitä laajennettiin. Remontoituun yhteiseen saliin kalustettiin päivystäjille yhteensä 33 päivystyspöytää. Muutto oli vaativa, sillä kummankin hätäkeskuksen piti toimia koko puolivuotisen prosessin ajan keskeytyksettä. Sitä varten Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskus siirtyi puolen vuoden ajaksi viereen valmisteltuihin väistötiloihin. Kaikkiaan järjestelyjen yhteydessä muutettiin kolme kertaa. Perusteellisesta valmistelusta huolimatta muutto siirtyi suunnitellusta ajankohdasta viikolla, koska eräässä tiedonsiirtorajapinnassa havaittiin viimeistelytestissä tiedonsiirtovirhe. Hätäkeskuslaitoksen tietohallintopäällikön Jukka Aaltosen mukaan testausten aikataulu oli melko tiukka ja osittain tästä syystä virhe paljastui testausajan lopulla. Hänen mukaansa testauksille olisi voinut olla hiukan enemmän aikaa. Muuten homma sujui hyvin. Iso ja vaativa urakka onnistui kokonaisuutena kiitettävästi, varsinkin kun ottaa huomioon, että kumpikin hätäkeskus on toiminut alusta lähtien ilman ongelmia, Aaltonen sanoo. Projektipäällikkö Jyrki Ojala Hätäkeskuslaitoksesta on samoilla linjoilla Aaltosen kanssa. Kaikki sujui odotusten mukaisesti. Yhteistyö oli saumatonta, Ojala sanoo. Palvelupäällikkö Harri Virtanen Erillisverkoista toteaa, että virheen löytyminen on muistutus perusteellisen testaamisen tärkeydestä. Harkinnan jälkeen päätettiin siirtää muuttoa. Tämän kaltaisissa projekteissa on aina hyvä olla varasuunnitelma, jos kaikki ei toimikaan heti kuten on ennalta ajateltu, Virtanen sanoo. Erillisverkoissa toteutusta helpotti aiempi kokemus vastaavasta hankkeesta Joensuussa. Pohjois-Karjalan hätäkeskus muutti remonttia kaipaavista tiloista ensin väistötiloihin Kontiolahden kuntaan Lehmoon ja sieltä uuteen osoitteeseen Joensuuhun. Erillisverkkojen vastuulla muutossa oli hätäkeskusten VIRVEn käyttöönottoon liittyvät asiat: suunnittelu, järjestelmämäärittelyt, asennukset ja käyttöönoton tukeminen. Uusittuihin hätäkeskustiloihin asennettiin aiempaa tehokkaammat tietotekniset laitteet ja niihin asennettiin päivitetty tietojärjestelmäversio ELS Palvelinkoostumusta muutettiin ja palvelinten määrää vähennettiin, mikä vaati liitosrajapintojen uusimista. Hätäkeskusten tietokantapalvelimet yhdistettiin yhteen palvelimeen. Kumpikin hätäkeskus käyttää samaa tietokantaa ja aineistoa. Itä- ja Keski- Uudenmaan ja Helsingin hätäkeskukset voidaan yhdistää yhdeksi hätäkeskukseksi hyvin nopeasti, mikäli sellainen hallinnollinen päätös tehdään, Aaltonen sanoo. Remontissa varauduttiin myös siihen, että jonain päivänä kaikki Uudenmaan hätäkeskustoiminnot hoidetaan yhdestä toimipisteestä. Se tarkoittaisi Lohjan hätäkeskuksen muuttoa Keravalle. Nyt Keravan hätäkeskustiloissa työskentelee yhteensä 130 henkilöä. Kahden hätäkeskuksen sijoittaminen yhteisiin tiloihin oli päätös, jolla sisäasiainministeriö halusi turvata Helsingin hätäkeskuksen toiminnan. Helsingin hätäkeskukseen oli jostain syystä ollut jo pitkän aikaa vaikea saada tarpeeksi henkilöstöä. Lisäksi Helsingin Kalliossa sijaitsevat toimitilat olisivat lyhyen ajan sisällä vaatineet perusteellista remonttia, Aaltonen sanoo. Työryhmä pohti jo 2008 eri vaihtoehtoja toiminan turvaamiseksi. Työryhmäläiset kävivät muun muassa katsastamassa eräitä suojatiloja Helsingin alueella, mutta heikoin tuloksin. Selvitystyön tuloksena sisäasiainministeriö päätyi Helsingin hätäkeskuksen siirtämiseen Keravalle. Kun kaksi hätäkeskusta laitetaan samoihin tiloihin, voidaan resursseja jakaa paremmin. Lisäksi Keravalle muutto oli kustannuksiltaan edullisin ratkaisu, koska Keravan suojatilat ovat peruslähtökohdiltaan hyvässä kunnossa, Aaltonen sanoo. Poliisin hätänumero on 112 Suomessa on käytössä vain yksi hätänumero 112. Myös poliisille kuuluvat kiireelliset hätäilmoitukset tehdään hätänumeron 112 kautta. Poliisin vanha hätänumero poistuu käytöstä kokonaan. Maanantaista lähtien on vanhaan numeroon soitettaessa vastannut vastaaja, joka ohjaa soitta-maan hätänumeroon 112. Poliisin vanha hätänumero ja nauhoite pois-tuvat käytöstä

10 TEKNIIKKA TEKSTI TIMO HÄMÄLÄINEN KUVA MIIKA KAINU KUVITUS KALLE TALONEN Langattomalle datasiirrolle suuri tarve Viranomaiset voisivat langattoman datasiirron avulla tehostaa toimintaansa ja turvata nykyistä paremmin ihmishenkiä. Tiedonsiirron toteutukseen on useita vaihtoehtoja. Päättäjät eivät ilmeisesti tiedä, miten suuri tarve pelastusviranomaisilla ja poliisilla on luotettavalle koko maan kattavalle puheen ja datan siirrolle. Ehkä se on syy, miksi päätöksiä ei saada aikaiseksi, sanoo ylikomisario Antti Jeronen Poliisihallituksesta. Datasiirtoyhteydet sekä niiden saatavuus ovat eri tasoisia eri puolilla maata, minkä seurauksena kansalaiset ovat varsin eriarvoisessa asemassa. Koska kunnat päättävät osaltaan investoinneista dataliikenteeseen, voi pelastus-, poliisi ja muiden viranomaisten palvelujen taso vaihdella huomattavasti jopa naapurikuntien välillä. Onneksi liikenneministerikin on kiinnittänyt asiaan huomiota ainakin kansalaisten yhdenvertaisuuden osalta laajakaistapalvelujen saatavuudessa. Vielä tarvitaan kuitenkin paljon konkreettisia toimia viranomaistoiminnan turvaamiseksi, ja valitettavasti myös valtion panostusta, koska on ymmärrettävää, etteivät kaupalliset operaattorit kovin mielellään rakenna liiketaloudellisesti kannattamattomia verkkoja. Viranomaisetkaan eivät taas voi selvitä kalliista verkon ylläpidosta tai käyttömaksuista. VIRVE-verkon kaltaiset keskitetyt ja yhteiset verkkoratkaisut olisivat siksi järkevintä ja tasapuolisinta toimintaa. Jerosen mukaan päättäjien pitäisi ensin tehdä selväksi, haluavatko he oikeasti turvata viranomaisten toiminnan. Jos vastaus on myönteinen, pitäisi sitä seurata päätös panostuksista. Tarvittavat investoinnit olisivat muutamista»

11 miljoonista kymmeniin miljooniin euroihin riippuen siitä, minkälainen tiedonsiirto turvataan. Sen päälle on vielä tuettava käyttöä. Tarvittavat rahamäärät ovat pieniä verrattuina saavutettaviin hyötyihin. Tehokkaamman toiminnan ansiosta voitaisiin parhaimmillaan pelastaa ihmishenkiä tai lyhentää pelastettavien henkilöiden toipumisaikaa. Sen lisäksi tulee paljon muita hyötyjä. Puhetta pitää pystyä aina välittämään varmasti ja kaikissa tilanteissa. Viranomaiset käyttävät puheviestien välittämiseen pääasiassa VIRVE-verkkoa. Lisäksi tiedonsiirtoon on käytetty erilaisia kenttäjärjestelmiä eri verkoissa aina 2G:stä lähtien. Pahinta on, että näillä kenttäjärjestelmillä tukitaan nykyisin VIRVEn melko pientä kaistaa. Keskeisenä ongelmana on taajuusalueiden riittämättömyys koko EU:n alueella. Tarpeellisten kaistojen vapautuminen voi venyä jopa parinkymmenen vuoden päähän. Suomen ja Venäjän rajalla on saatu eräitä taajuuksia vapautumaan, mikä auttaa ainakin kaupallisia operaattoreita luomaan parempia palveluja rajaseuduille, Jeronen toteaa. Ongelmana ovat myös kuuluvuusalueet, jotka eivät kata tasaisesti koko maata. Käytössä pitää olla vähintään kahden operaattorin palvelut, mikäli ne hankitaan kaupallisilta palveluntarjoajilta. Tämä on havaittu poliisin testeissä selkeästi. Jerosen mukaan kaupalliset verkot tukkeutuvat valitettavan helposti, kun ihmiset lähettävät kuvaa onnettomuuksista tai poliisioperaatioista. Tilanne on täysin kestämätön silloin, kun onnettomuus tapahtuu jonkin suuren yleisötapahtuman yhteydessä. Ihmishenkien pelastaminen on niin tärkeää, että viestiyhteydet pitäisi pystyä turvaamaan aina. Siksi kaupallisten verkkojen käyttöä pitäisi priorisoida siten, että erikoistilanteissa viranomaiset saisivat datansiirrolleen etusijan. Lupaukset suurista tiedonsiirtonopeuksista eivät Jerosen mielestä ole riittävä peruste olla priorisoimatta dataliikennettä, koska laajakin kaista ruuhkautuu nopeasti, jos dataa lähettää samaan aikaan suuri joukko ihmisiä. Jerosen mukaan myös VIRVE on suurten operaatioiden aikana kapasiteettinsa äärirajoilla. Yhtenä vaihtoehtona on lisätä VIRVE-verkkoon datasiirto-ominaisuuksia. Tämä leveäkaistainen, niin kutsuttu TEDS-verkko rakentuisi samojen tukiasemien varaan kuin VIRVE. Jerosen mukaan TEDSin avulla pystyttäisiin turvaamaan harvaan asuttujen alueiden tiedonsiirto. Suurissa Ihmishenkien pelastaminen on niin tärkeää, että viestiyhteydet pitäisi pystyä turvaamaan kaikissa tilanteissa, Antti Jeronen sanoo. taajamissa TEDSiä voitaisiin käyttää lähinnä perustiedon välittämiseen. Näitä perustietoja ovat hätäkeskusten välittämät tiedot tehtävistä sekä tietyissä tilanteissa yksiköiden paikkatiedot. Viranomaiset voisivat välittää väylän kautta toisilleen muun muassa rakennusten pohjapiirroksia. TEDS on leveäkaista, joka voidaan saada käyttöön ehkä parin vuoden kuluttua. Se ei kuitenkaan riitä suurten tietovirtojen väyläksi. Jerosen listalla vaihtoehtoina ovat siis oma laajakaista tai vähintään VIRVEn päälle rakennettu TEDSleveäkaista. Laajakaista ja TEDS eivät tietenkään sulje pois toisiaan. Kumpaakin pitää kehittää, Jeronen sanoo. Monia tarpeita Viranomaiset pystyisivät käyttämään langatonta tiedonsiirtoa pelastustoiminnan tukena monin tavoin. Perustietojen välitys tietojärjestelmillä auttaisi sekä kenttä- että yleisjohtoa hallitsemaan tilanteita entistä paremmin, sanoo ylikomisario Antti Jeronen. Kun jotain tapahtuu, selvittävät hätäkeskukset tapahtumapaikkaa lähinnä olevien partioiden sijainnin radioteitse. Sen jälkeen yksiköt ohjataan paikalle. Jerosen mukaan tilannekuvan luominen ja tehtävien välitys voitaisiin hoitaa nopeammin, jos tietojärjestelmissä olisi koko ajan ajantasainen tieto yksiköiden sijainnista. Hyvää kehitystä on tapahtunut viranomaisten yhteisen tilannekuvan, kuten yksiköiden sijaintitiedon, välittämisestä poliisin, rajavartiolaitoksen, tullin ja pelastustoimen välillä. Tekstipohjaisen tiedon välitys varmentaisi puhuttua tietoa ja siten vähentäisi väärinkäsityksiä. Jeronen ottaa esimerkin tilanteesta, jossa poliisi kirjaa kovaa vauhtia ajavassa, keikkuvassa ja huonosti valaistussa autossa nimi-, osoiteja puhelinnumerotietoja. Viestinnän taso paranisi huomattavasti, jos tehtävää suorittavat henkilöt voisivat tarkistaa suullisesti annetut perustiedot ja mahdolliset lisäohjeet esimerkiksi puhelimen tai tietokoneen näytölle välitettynä tekstinä. Näitä tulevaisuus avoin DIGITA OY LUOPUI viime Nyt odotellaan, mitä uusi toimiluvan haltija Datame Oy tekee verkolle. Valtioneuvosto antoi tammikuussa ennakkopäätöksen, jossa se hyväksyy Digitan tytäryhtiön, Digiset Oy:n, osakekannan myynnin Datame Oy:lle. Ostaja Datame on yhdentoista Finnet-ryhmään kuuluvan alueellisen puhelinyhtiön omistama verkko- ja toki välitetään nykyisinkin VIRVEverkon välityksellä, mutta tiedonsiirtokapasiteetti on välillä äärirajoilla. Poliisi ja pelastustoimi tarvitsevat operaatioissaan ajoittain karttoja ja pohjapiirroksia. Näitä tietoja ei Jerosen mukaan ole turvallisuus- ja kapasiteettisyistä järkevää säilyttää tallennettuna ajoneuvolaitteille. Tarvittavat tiedot pitäisi pystyä siirtämään ajoneuvoon tapauskohtaisesti. Turvallisuusviranomaisten yhteistyössä voitaisiin monia asioita järkeistää ja esimerkiksi käyttää samoja aineistoja. Olisi järkevää, että tapahtumapaikoilla eri yksiköt eivät lataa samoja tietoja palvelimilta, vaan tiedonsiirron hoitaa nimetty yksikkö, joka jakaa tiedot wlanilla tai vastaavalla menetelmällä ilman tukiasemaverkkojen kuormittamista. Parempaa asiakaspalvelua Poliisi pystyisi mobiilitietojärjestelmien avulla tehostamaan monia kenttätoimintojaan. Poliisit tekevät jatkuvasti esimerkiksi erilaisia ilmoituksia ja raportteja. Tiedot kirjataan käsin, ja kun partio palaa poliisiasemalle, pitää tiedot vielä siirtää tietojärjestelmään. Työ tehostuisi huomattavasti ja työmäärä vähenisi, jos tiedot voitaisiin kirjata paikan päällä reaaliaikaisesti suoraan tietojärjestelmiin. Samalla tiedon laatu paranisi. Raportit olisivat täydellisempiä ja virheettömämpiä. Poliisi haluaa myös parantaa asiakaspalveluaan. Esimerkiksi kolaritai rikospaikalla raportin tekevä poliisi voisi antaa heti kopion asiakirjasta asiakkaalle, jolloin tämän ei tarvitsisi noutaa raporttia erikseen poliisiasemalta. Samalla poliisiin yhteen tehtävään kohdistuva työmäärä vähenisi. Jeronen hahmottelee tapahtuman, jossa poliisi tarkistaa puhalluskokeen yhteydessä autoilijan ajo-oikeuden. Jos autoilijalta on jäänyt ajokortti kotiin, poliisi voisi tietojärjestelmän välityksellä hakea tiedot ajo-oikeudesta sekä autoilijan kuvan, jonka avulla henkilöllisyys saadaan varmennettua. Asiakas säästyisi käynniltä poliisiasemalla ja poliisi välttyisi tekemästä samoja asioita moneen kertaan. Siten poliisille jäisi enemmän aikaa kenttätyöhön. Kuvien välittämien kadonneista henkilöistä, kolareista, tulipaloista ja muista onnettomuuksista auttaisi Jerosen mukaan oleellisesti poliisia ja muita viranomaisia erilaisten tehtävien suorittamisessa. Kuva kertoo usein paljon enemmän kuin sanat. Kuvaa pystyvät käyttämään hyödykseen niin paikalle tulevat poliisija pelastusyksiköt, hätäkeskukset, tiehallinto kuin operaatiota johtavat tahotkin, Jeronen sanoo. palveluoperaattori. Kaupan myötä Datame liiketoiminnan ja toimiluvan. Nyt odotellaan operaattorin ilmoitusta siitä, miten se aikoo Siihen vaikuttavat liikenne- ja viestintäministeriön kaupalle asettamat ehdot, sanoo ylikomisario Antti Jeronen Poliisihallituksesta. Poliisilla on myönteisiä Laitteet, jotka käyttivät saatavuuden mukaan joko 3G- toimivat Jerosen mukaan erittäin hyvin myös maaseudulla. Datame saattaa vaihtaa Flash OFDM -teknologian esimerkiksi CDMA-teknologiaan. Se on kuitenkin toissijainen seikka. Tärkeintä olisi, että verkkoa kehitetään edelleen.

12 TURVALLISUUSSTRATEGIA TEKSTI MARITA KOKKO KUVA MIIKA KAINU Nyt on opittu, että yllätyksiä tulee. On turha kuvitellakaan, että kaikki keksittäisiin etukäteen. Yhteiskunta varautuu jatkuvien häiriöiden arkeen Viranomaiset, elinkeinoelämä ja järjestöt ovat yhdessä päivittäneet yhteiskuntamme turvallisuusstrategian. Yhdeksi painopisteeksi nousee varautuminen kyber-uhkiin tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakaviin häiriöihin. Kyber-uhkat kohdistuvat yhteiskunnan kriittisiin tekijöihin. Niiden vaikutukset voivat toteutua kaikkialla, kuten sotilaallisessa painostuksessa tai taloudessa. Oikeastaan vain suuronnettomuudet ja luonnon ääri-ilmiöt ovat häiriö-tilanteita, joissa kyber-uhkat eivät ole elementtinä mukana, toteaa turvallisuusja puolustuskomitean pääsihteeri, eversti Aapo Cedeberg puolustusministeriöstä. Valtioneuvoston joulukuussa hyväksymässä turvallisuusstrategiassa korostuu koko yhteiskunnan vastuu. Koska viranomaisten kapasiteetti ei ainakaan kasva ja yhä suurempi osa kriittisestä infrastruktuurista on yksityisessä omistuksessa, elinkeinoelämä oli mukana jo strategian suunnitteluvaiheessa, samoin kuin järjestöt kuten Punainen Risti ja vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt. Päivitykseen kului puolitoista vuotta. Eri osapuolten näkemysten yhteensovittaminen vaati hiontaa ja aikaa. Elintärkeiden toimintojen turvaamisstrategiassa timanttisymboli kuvaa verkostoituvaa strategiaa, jossa yhteiskunnan kaikki toiminnot liittyvät toisiinsa. Strategian visiona on turvata väestön elinmahdollisuudet, yhteiskunnan turvallisuus ja valtion itsenäisyys. Cederberg korostaa, että tavoitteet eivät ole joko-tai vaan sekä-että. Kun pystymme kaikissa häiriötilanteissa ja kriiseissä turvaamaan elintärkeät toiminnot jollakin tietyllä tasolla, yhteiskunta säilyttää toimintakykynsä. Muutokset yhteiskunnassa vaativat uudistamaan strategiaa määrävälein. Globaali keskinäinen riippuvuus on kasvanut, ja maailmassa on jatkuvasti pienimuotoisia kriisejä, tulvia, myrskyjä ja maanjäristyksiä. Erilaiset häiriötilanteet ovat jatkuva olotila, ja ne pitää pystyä hallitsemaan. Talouskriisi on Cederbergin mukaan hyvä esimerkki globaaleista haasteista. Kun kriisi alkoi USA:ssa, sen laineet löivät heti Atlantin toisellekin puolelle. Myös suomalainen yhteiskunta on muuttunut. Sen rakenteita ovat viilanneet uudet viestinnän kanavat ja sisällöt, erityisesti sosiaalinen media. Yhteiskuntaankin on tullut luonnon ääri-ilmiöiden kaltaisia verenkiertohäiriöitä. Ilman sähköä emme saa ruokaa kaupasta tai rahaa pankista. Kodit kylmenevät ja vesihuolto ontuu. Yhteiskuntarakenne on kuroutunut entistä tiukempiin riippuvuussuhteisiin. Strategian uudistuksessa peilattiin muuttuneita rakenteita järjestelmämme valmiuksiin. Yhteiskunta tekee suuryrityksen tavoin riskianalyysia. Aiemmin uhkamalleja oli yhdeksän, nyt niitä on kolmetoista. Mukaan ovat nousseet infrastruktuuriin kohdistuvat uhkamallit, kuten tietoliikenteen, yhdyskuntatekniikan, kuljetuslogistiikan ja voimahuollon vakavat häiriöt. Olemme määrittäneet uhkamallit, jotka konkretisoituvat näissä häiriötilanteissa. Edellisellä kerralla kuvittelimme olevamme niin nokkelia, että keksimme kaikki mahdolliset häiriötilanteet ja teemme niihin suunnitelmat. Nyt on opittu, että yllätyksiä tulee. On turha kuvitellakaan, että kaikki keksittäisiin etukäteen. Yhteiskunnan kannalta keskeisille uhkille on luotu toimintasuunnitelma, joka antaa strategista ketteryyttä. Normaalit olot ja sen mukaiset toimivaltuudet ovat kokoonpano, jolla pelaamme arkeamme. Mutta tässä kokoonpanossa ei ole vaihtomiehitystä. Miehitystä voi korkeintaan vahvistaa. Yhteiskunnassa pitää resursseissa ja johtamisen voimavaroissa olla portaaton säätö kuten moottoriveneissä. Kun kahvaa painaa, veneen vauhti kiihtyy. Järjestelmä on sama kuin normaalioloissa, mutta sillä pitää olla kykyä kasvaa poikkeusolojen valmiuteen. Jokainen elintärkeä toiminto jakautuu strategisiin tehtäviin eri ministeriöille. Ne vastaavat toiminnoista niin normaalioloissa kuin kriiseissäkin. Kun kesän metsätuhoissa normaalit voimavarat eivät riittäneet raivaustöihin, puolustusvoimat antoi työvoimaa, ajoneuvoja, ja raivauskalustoa. Meillä oli kyky reagoida. Strategia antaa perusteita niin kuntien, yritysten ja järjestöjenkin valmiussuunnitteluun. Se tarjoaa selkeät perusteet, joilla ne voivat lähteä jalkauttamaan strategiaa. Kunnat ovat Cederbergin mukaan iso vastuunkantaja turvallisuusstrategian toteuttamisessa. Jokainen häiriötekijä tapahtuu jossakin kunnassa. Palvelujen tuottajana kunnan pitää valmiuslainkin mukaan varautua turvallisuuden riskeihin. Kunnat ovat valmistautumisen näkökulmasta varsin erilaisia ja niiden valmiussuunnittelussa on suuria eroja. Tiedämme, että kuntien resurssit eivät ainakaan kasva. Ne tarvitsevat tukea tietoa parhaista käytännöistä tai jopa yksinkertaisen suunnittelun käsikirjan. Näitä asioita pitää kehittää, jos haluamme tehokkaasti jalkauttaa yhteiskunnan turvallisuusstrategian kuntatasolle. Ei voi antaa tehtäviä, ellei tekijöillä ole resursseja niitä toteuttaa. Me voimme Suomessa elää hyvillä mielin. Tällaista kokonaisvaltaista strategiaa, jota suunnittelevat viranomaiset, elinkeinoelämä ja järjestöt eli koko yhteiskunta yhdessä, ei löydy mistään muualta. Olemme tässä kärjessä. Yhteistyön myötä se myös jalkautuu ja muuttuu käytännöksi, Cederberg korostaa. Strategia kannustaa kansalaisia myös henkilökohtaiseen varautumiseen. Kun yhteiskunnassa on verenkiertohäiriöitä, kannattaa pitää pieni elintarvikkeiden kotivara ja ennakoida, kuinka toimia sähkökatkon aikana. Kansalaisen pitää olla tässä mukana ja varautua itse. Piispa Eero Huovisen sanoin yhteiskunnan kriisivalmius alkaa siitä kun synnymme ja kehittyy kasvumme mukana. Meillä on sivistysyhteiskunta, joka toimii demokraattisesti ja jonka ihmiset ovat valistuneita. Sen ansiosta he osaavat varautua paremmin ja heidän henkinen kriisinkestävyytensä on parempi. Strategiat ovat kuitenkin teoriaa. Ellei niitä toimeenpanna, niillä ei ole merkitystä kuin saunan sytykkeenä. Tämä on toiminnallinen strategia, joka jalkautuu hallinnon eri tasoille. Päähuomio tänä vuonna on sen toteutuksessa, Cederberg toteaa.

13 MYRSKYSSÄ TEKSTI JUSSI-PEKKA AUKIA KUVAT JUSSI-PEKKA AUKIA, TAMPEREEN SÄHKÖLAITOS OY Lumi painaa puiden oksia johtoja vasten (vas.). Ruotsalaislentäjä Niklas Alsterberg ja Kalle Siivonen käyvät läpi seuraavan tarkastuslennon reittiä. Jari Kaitala vaihtoi toimistohommat viikon ajaksi linjojen raivaukseen maastossa. SUURI LUMISAVOTTA TEISKOSSA ammikuun viimeisenä sunnuntaina Tampereen Sähköverkko Oy:n laatusuunnittelija Jari Kaitala ehtii ensimmäistä kertaa viikkoon istahtaa alas. Tykkylumi ehti kuluneen viikon aikana aiheuttaa Teiskon alueella useita kymmeniä sähkökatkoksia, jotka nyt on suurimmaksi osaksi selvitetty. Vaikka pari lyhyttä linjaa on vielä pimeänä, kaikki alueen talouden saavat tällä hetkellä sähköä, toimistotyönsä kenttähommiin viikoksi vaihtanut Kaitala kertoo. Verkkoyhtiön ja sen alihankkijoiden henkilöstö on venynyt ja tehnyt liki ympäripyöreitä päiviä. Oma osansa tilanteen laukeamisessa oli myös sään lauhtumisella, edellisyön myrskyllä ja kauniilla sunnuntaisella auringonpaisteella, jotka kaikki kevensivät osaltaan puiden lumitaakkaa. Minä olen sentään saanut nukkua yöt rauhassa, mutta täytyy vain ihailla sitä intoa ja venymistä, jota päivystävät työntekijät ovat viikon mittaan osoittaneet. Teisko on maaseutumaista aluetta, missä verkot kulkevat avojohdoissa. Kun lumikuorma taivuttaa oksia ja puita johtoja vasten, aiheutuu oikosulkuja ja niiden seurauksena sähkökatkoksia verkkoa suojaavan automatiikan katkaistessa virran linjalta. Kaitala ei muista liki 30-vuotisen uransa ajalta tämän tai viime talven veroista lumitalvea. Tykkylumi on Etelä-Suomessa harvinainen ilmiö, sillä se vaatii syntyäkseen erityisiä sääolo- suhteita: kuuraa tai suojalunta, joka jäätyy oksiin kiinni, ja joka sen jälkeen kerää itseensä kaiken mitä taivaalta sataa. Kun puu sitten taipuu lumen painosta, taipunut runko kerää vielä entistä enemmän lumikuormaa, Kaitala kuvaa tapahtumien kulkua. Meidän kannaltamme pahimpia ovat nuoret hennot koivut, jotka taipuvat linjoille, mutta jotka eivät jäätyneinä välttämättä enää suoristukaan, vaikka lumi poistetaan. Mutta toki muutkin puut aiheuttavat vastaavia ongelmia. Viikonloppuna tehdään vain kiireelliset työt eli poistetaan puut jotka ovat kiinni linjassa tai lähellä sitä. Viikolla poistetaan vielä puita, joista saattaisi aiheutua ongelmia myöhemmin talvella. En usko, että johtokatujen leventäminen toisi ratkaisevaa apua. Metsässä tiheästi kasvavat puut kasvattavat pitkän ja hennon varren, jonka päässä oksat ovat tupsuna. Ja kun nämä latvaoksat alkavat kerätä lunta, puu saattaa taipua linjan päälle jopa 20 metrin etäisyydeltä. Enkä maisemasyistä usko, että 50-metrisiä johtokatuja hyväksyttäisiin. Teiskon alueella on normaaliin viikonloppuun verrattuna kolminkertainen miehitys. Osa on Tampereen sähköverkon omaa miehistöä, osa alihankkijoiden väkeä. Tänä vuonna alueella käytettiin ensimmäistä kertaa alihankkijalta vuokrattua helikopteria, jolla kartoitettiin riskipaikkoja ja kopistel- tiin lunta puiden oksilta. Lumen irrotukseen käytetään helikopterin mahan alla roikkuvaa sähköpylvästä, jonka vaikutusta kopterin voimakas potkurivirta tehostaa. Helikopteri pääsee nopeasti paikkaan kuin paikkaan, mikä säästää maastossa liikkuvan raivausporukan työtä ja vaivaa. Puuterimaista pakkaslunta on reilusti yli puoli metriä, mikä tekee maastossa liikkumisen todella hankalaksi, vaikka käytössämme on suksia, lumikenkiä ja telamönkijä. Ruotsista paikalle lennätetty helikopteri on neljässä päivässä ehtinyt käydä läpi Teiskon johtokadut. Käyttömestari Kalle Siivonen on istunut kopterin kyydissä aamusta iltaan yhden tankkausvälin reilut puolitoista tuntia kerrallaan. Siivonen on vastannut suunnistuksesta ja pitänyt yhteyttä käyttökeskukseen. Noin 30 metrin korkeudella linjan läheisyydessä lentäminen vaatii taitavaltakin lentäjältä täydellistä keskittymistä, sillä kopterin alapuolella roikkuva pylväs ei mielellään saa osua linjaan eikä ainakaan niin voimakkaasti, että se painaisi lankoja kiinni toisiinsa, Siivonen kertoo. Ilmoitan käyttökeskukseen aina kun havaitsemme jotain ongelmia. Päivystäjällä on pöydällä paperikartta, johon hän merkitsee havaintomme. Merkintöjen teko on paljon helpompaa sisätiloissa ja pöydän ääressä kuin polvea vasten helikopterin tuulisessa ohjaamossa. Sähkölinjoista yli puolet on Teiskon alueella metsän keskellä. Maasto on kumpuilevaa ja etenkin Näsijärven rannoilla hyvinkin hankalapääsyistä. Useimmiten pystymme antamaan ensiavun lumien pudotuksella, mutta aika usein jäätynyt runko jää edelleenkin turhan lähelle johtoja odottamaan uutta lumikuormaa. Silloin paikalle lähetetään vielä partio, joka huolehtii puun poistamisesta. Tampereen Sähköverkko on käyttänyt VIRVE-verkkoa kenttätyössään jo parin vuoden ajan. Tällä hetkellä päätelaitteita on käytössä kymmenen. Kaitalan ja Siivosen mielestä määrä riittää normaalitilanteisiin, mutta kuluneen viikon kaltaisissa tilanteissa niitä voisi olla muutama lisää, jotta jokaiselle raivaukseen osallistuvalle olisi antaa oma laite. Enimmillään Teiskon metsissä työskenteli eri tehtävissä parikymmentä henkeä. Siirryimme aikoinaan VIRVE-käyttäjiksi ennen kaikkea parantuneen kuuluvuuden takia. Turvallisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki alueella työskentelevät kuulevat mitä ympärillä kulloinkin tapahtuu, Kaitala kertoo. Toimiva viestintä säästää myös turhaa edes takaisin juoksemista. Esimerkiksi metsässä rämpivä partio voi useissa tapauksissa pyytää radiolla käyttökeskusta etäohjauksella katkaisemaan ja kytkemään virran tietyltä linjan osalta raivaustoimenpiteen ajaksi. Siivonen tuli testanneeksi VIRVEpäätelaitteensa valmiusajan riittävyyden. Lähdin maanantaiaamuna kovalla kiireellä hälytyskeikalle Teiskoon, ja unohdin ottaa latauslaitteen mukaan. Radioliikenne oli todella vilkasta koko päivän. Silti, kun luovutin laitteen tilalleni tulleelle henkilölle yöllä yhden aikoihin, akussa oli vielä parin pykälän verran virtaa jäljellä. Radiopeitto säilyi sähkökatkosten aikana Savossa ja Pirkanmaalla runsas lumimäärä kuormitti sähköjohtoja ja kaatoi puita linjojen päälle. Vaikka laajojen sähkökatkosten aikana ilmeni häiriöitä myös VIRVE-verkon tukiasemissa, käytettävyys ja radiopeitto pystyttiin turvaamaan ajoneuvoradioiden laajalla kuuluvuudella. VIRVE-verkko on rakennettu sietämään häiriötilanteita. Verkon kantama on VIRVE-tukiasemissa turvattu runsaalla päällekkäispeitolla. Yksittäisen tukiaseman signaalin kantavuus on suotuisissa maasto-olosuhteissa jopa useita kymmeniä kilometrejä. Kriittisimmät tukiasemat on varmistettu kiinteällä varavoimalla ja muut tukiasemat vara-akustoilla. Lisäksi VIRVE-verkkoa varten on varastoitu siirrettäviä aggregaatteja ympäri Suomea.

14 ABC TEKSTI JARNO SALOVUORI KUVA ANTERO AALTONEN AKATEEMINEN NURKKA Kauppanimi Digitan liiketoiminta ja toimilupa on vuoden 2011 alusta ollut Datame Oy:n omistuksessa. CDMA (Code Division Multiple Access) eli koodi-jakokanavointi on yksi radiotien kanavanvaraustekniikoista. Koodijakokanavointia käytetään laajakaistaisissa järjestelmissä. Käytössä viranomaistyyppisissä sovelluksissa, sisältää mm. ryhmäpuheluominaisuuden. Paljon käytetty matkapuhelinteknologia USA:ssa ja kehittyvissä talouksissa. ETSI European Telecommunications Standards Institute GSM Perinteinen ensimmäinen digitaalinen yhteinen eurooppalainen puhelinverkko GSM. Alun perin Groupe Spécial Mobile, nyttemmin Global System for Mobile Communications. 2G (Second Generation) ns. toisen sukupolven matkapuhelinteknologia. Standardit kuten eurooppalainen GSM ja Yhdysvalloissa käytetty IS-95. 3G (Third Generation) ns. kolmannen sukupolven matkapuhelinteknologia. Tämän ajattelun mukaan ensimmäistä sukupolvea (1G) edustavat analogiset standardit kuten NMT, toista sukupolvea digitaaliset standardit kuten GSM ja kolmatta esimerkiksi Euroopassa yleisin standardi UMTS. 3,5G = HSDPA (High-Speed Downlink Packet Access). Matkaviestinten yhteyskäytäntö, joka nopeuttaa UMTS-pohjaista 3G-matkapuhelinverkkoa, pääasiassa verkosta päätelaitteelle. Käytetty nopeus on yleensä 1,8 Mbit/s, 3,6 Mbit/s, 7,2 Mbit/s tai 14,4 Mbit/s. Käytännössä tiedonsiirtonopeus jää huomattavasti näiden alle. Nopeuteen vaikuttavat päätelaitteet ja yhteyden laatu. HSDPA vaatii toimiakseen sitä tukevan päätelaitteen. Standardia ollaan päivittämässä. HSPA Evolved -standardi tukee nopeutta 42 Mbit/s. HSPA Kts 3,5G IP-verkko IP (Internet Protocol) on TCP/IP-mallin internet-kerroksen protokolla. ISDN (Integrated Services Digital Network) Piirikytkentäinen puhelinverkkojärjestelmä, suunniteltu digitaaliseen puheen ja datan siirtoon tavallisissa puhelinlinjoissa. ITU Kansainvälinen televiestintäliitto ITU on YK:n alainen televiestintäasioita hoitava erityisjärjestö. ITU-R jakaa maailmanlaajuisesti taajuudet. ITU-T laatii suosituksia, joilla on käytännössä maailmanlaajuisten standardien asema. KEJO Viranomaisten KEnttäJOhtamis järjestelmä LTE (Long Term Evolution) Edistynyt 3G-tekniikka, jonka tarkoitus on kasvattaa datan siirtonopeuksia, lyhentää viiveitä, parantaa palveluja ja vähentää kuluja. Long Term Evolution Advanced (LTE -A) on saman tekniikan kehityspainos, joka ensimmäisenä tekniikkana maailmassa täyttää 4G-vaatimukset. PEKE PElastuksen KEnttäjohtamisjärjestelmä POKE POliisin KEnttäjohtamisjärjestelmä TEDS (Tetra Enhanced Data Service) Seuraava kehitysversio nykyiselle VIRVEn TETRA1-järjestelmälle. Kutsuttu myös TETRA2:ksi. OFDM (Orthogonal frequency-division multiplexing) eli DMT (Discrete Multitone) -modulointi perustuu tiedon siirtoon lukuisilla toisiaan häiritsemättömillä taajuuskanavilla yhtä aikaa. OFDMmodulointia käytetään useissa erilaisissa tiedonsiirtojärjestelmissä kuten ADSL:ssä, WLANissa, UWB:n OFDMversiossa, digiradiossa, digitelevisiossa, datasähkössä, LTE:ssä sekä Flash OFDM:ssä. Flash OFDM LVM:n alkuperäisessä 450-toimiluvassa määritelty teknologia. Ei erillistä puheyhteyttä, vain VoIP. TETRA TErrestrial Trunked Radio, ETSIn standardoima ammattilaisten radiopuhelin ja -verkko. TOTI Hätäkeskuksien TOiminnanohjauksen TIetojärjestelmä VIRVE VIRanomaisRadioVErkko VoIP eli IP-puhe (Voice over Internet Protocol) Kattotermi tekniikalle, jonka avulla ääntä voidaan siirtää reaaliaikaisesti internetin tai muun IP-protokollaa käyttävän verkon välityksellä. Puhe muutetaan digitaaliseen muotoon ja siirretään paketteina verkon yli. Internetin kautta tavalliseen puhelinverkkoon tai kännyköihin soitetut puhelut kulkevat erillisen yhdyskäytävän kautta. 3Gverkoissa paljon parannettavaa Kari Ahon väitöskirja kolmannen sukupolven matkaviestinverkkojen suorituskyvyn parannuksista hyväksyttiin Jyväskylän yliopistossa viime joulukuussa. Työssään Aho tutki nykyisten 3G- ja 3,5G-verkkojen ongelmakohtia erityisesti pakettiliikenteeseen perustuvan puheliikenteen (Voice over IP) ja ryhmälähetyksiä käsittelevän MBMStekniikan (Multimedia Broadcast Multicast Service) kautta. Magister Solutions Oy:ssä projektijohtajana työskentelevä Aho nostaa tutkimustuloksista päällimmäiseksi mahdollisuuden jopa yli 50 prosentin tehonsäästöön lähetys- ja vastaanottopiireissä älykkään tauotuksen avulla. Esimerkiksi alalinkin eli tukiasemalta päätelaitteelle kulkevan liikenteen osalta hän tutki lähetyksien jaksottamista, jolloin päätelaitteen ei tarvitse kuunnella tulevia lähetyksiä jatkuvasti. Akun keston parantaminen on oleellista myös TETRA-verkoissa ja -päätelaitteissa, Aho näkee. Väitöskirjassa esitetään lisäksi parannuksia mobiliteetin toimintaan erityisesti "urban canyon" -tilanteissa, joissa tukiaseman signaali heikentyy merkittävästi, kun siirrytään esimerkiksi talon kulman taakse ja näköyhteys tukiasemaan katkeaa. Tuloksien avulla pystytään optimoimaan verkon toimintaa niin, että mobiliteettiin liittyvät yhteisvastuuvaihdot toimivat pienellä virhemarginaalilla, Aho sanoo. Eräänä tutkimuskohteena oli mobiili- TV ja useasta tukiasemasta tulevien lähetysten yhdistäminen päätelaitteessa usean vastaanottoantennin avulla. Ahon mukaan näin voitaisiin tarjota muutaman televisiokanavan sijasta toistakymmentä kanavaa. Vastaavasta tekniikasta olisi hyötyä muissakin palveluissa. Oma mielenkiintoinen kokonaisuutensa on puheliikenteen siirtyminen VoIP-tekniikkaan. Tulevaisuuden LTE-verkot kun tukevat pelkästään pakettipohjaista liikennettä. Jo HSPA-verkoissa VoIP-puhelut ovat radioresurssien kannalta tehokkaampi tapa kuin perinteiset piirikytkentäiset puhelut. Viranomaisja hätäpuhelukäyttö vaatii luonnollisesti erityistä huomiota, koska se on priorisoitava muun liikenteen edelle ja sille on varattava riittävästi radioresursseja. Haasteenahan on, että puheliikenne ei juuri kestä ylimääräisiä viiveitä, Aho sanoo. Väitöstyössä hän esittää yhtenä ratkaisuna radioresurssien mukauttamista käyttäjien sijainnin perusteella. Tulokset viittaavat siihen, että ottamalla eri kuuluvuusalueilla olevat käyttäjät huomioon radioresursseissa, VoIP-käyttäjien maksimimäärää voidaan kasvattaa yli 60 prosenttia. Viranomaiset tarvitsevat puheen lisäksi yhä enemmän datayhteyksiä. Ratkaisuksi on esitetty juuri matkaviestinverkkoja. Aho pitää kaupallisia verkkoja hyvänä vaihtoehtona viranomaiskäytössä. Jo tällä hetkellä verkoissa on liikenteen priorisointia. Niihin voitaisiin lisätä myös viranomaiskäyttöön liittyviä priorisointiominaisuuksia. Väitöstyön tutkimusmenetelmät, ohjelmistopohjaiset radioverkkosimulaattorit, ovat Nokian tutkimuskeskuksen kehittämiä ja pohjautuvat vuosikymmenten työhön. Simulaattoreita käytetään radioverkkojen ja päätelaitteiden ominaisuuksien optimoinnissa, koska jonkin ominaisuuden tutkiminen pelkästään matemaattisesti olisi hyvin hankalaa verkkojen dynaamisesti muuttuvien tilanteiden vuoksi. Toisaalta testiverkkojen pystyttäminen ja uusien ominaisuuksien tuominen osaksi niitä olisi kallista ja ennen kaikkea aikaa vievää, Aho sanoo. Ohjelmistopohjaiset simulaattorit mallintavat kokonaisen radioverkon useat päätelaitteet ja tukiasemat, radioresurssien hallinta-algoritmit ja näiden yhteisvaikutukset mahdollisimman tarkasti. Simulaattoreilla voidaan tutkia esimerkiksi tilanteita, joissa verkon kuorma vaihtelee ja algoritmien käyttäytyminen sen myötä muuttuu.

15 SVENSK RESUMÉ Ny kanal med nya tjänster VIRVE sparar liv och pengar För drygt tre år sedan låg det 30 oanvända VIRVE-terminaler på hyllorna på Norra Karelens centralsjukhus i väntan på att något exceptionellt skulle hända. I dag är 53 terminaler i dagligt bruk, och man har inga planer på att avstå från dem. Tack vare VIRVE har många patienter fått hjälp snabbare i Norra Karelen och man har till och med kunnat rädda liv. För tre år sedan övergick man på sjukhuset till ett digitalt GSMsystem. Men det nya nätet fungerade inte som tänkt. Jari Hirvonen, med lång erfarenhet som sjukskötare inom första hjälpen, började fundera över varför man inte kunde ta VIRVEterminalerna i vardagsbruk. I dag används nallarna på tolv enheter. Det finns 58 terminaler och antalet användare, vikarierna medräknade, är närmare 700. Till exempel har de som jobbar natt alltid en terminal med sig. Den ger en sådan trygghet, säger Hirvonen. Det är personalens egna behov som har lett till att användningen av VIRVE har ökat så här mycket. På inget annat finländskt sjukhus har utvecklingen gått lika långt, påpekar Hirvonen. Införandet av VIRVE har sparat upp till 500 timmar arbetstid per år. Tidigare när man sökte kolleger med en GSM måste man trycka på ett flertal knappar. Samtalet gick då med största sannolikhet till en fast telefon, och kollegerna kunde inte alltid svara i den om de till exempel just då tog emot en patient. Om VIRVE ringer reagerar man direkt på begäran om hjälp. Samtal från VIRVE drunknar inte bland de andra samtalen, understryker Hirvonen. Intranäten vid samtliga 22 regionala räddningsverk kommer under våren att förenas i räddningsverkens operativa IP-nät, även kalllat PeIP. Nätet håller på att utvecklas, och allt ska vara klart före slutet av mars. PeIP erbjuder räddningsverken, samt dem som behöver tjänsten, operativa IP-baserade tjänster för fasta nät samt en tillförlitlig informationsöverföringskanal, som är avskild från det öppna Internet, för olika myndighetstjänster. Tjänsten utvecklas av Suomen Erillisverkot, och PeIP utgör en anslutningstyp av VIRVE för de enheter som ansluter sig till den. Brandmästare Jukka Kangasvieri från Mellersta Österbottens och Jakobstadsområdets räddningsverk leder den PeIP-nätarbetsgrupp som tillsattes i höstas och som samordnar samarbetet mellan räddningsverken och Erillisverkot då man utvecklar nätet och driftsätter och planerar de tjänster som nätet erbjuder. Han tror att PeIP också kommer att göra räddningsverkens intranätlösningar mer enhetliga, eftersom de hittills har varit mycket varierande och av skiftande kvalitet. Kangasvieri lovar att det fasta nätet kommer att vara mer kostnadseffektivt för användarna och erbjuda nya tjänster samtidigt som det är mer användarvänligt och driftsäkert. De första tjänsterna som lanseras är olika typer av nya VIRVE-tjänster. Då räddningsverkens nät sammanförs i en knutpunkt kommer det i framtiden att bli lättare för räddningsverken att nätverka och använda gemensamma tillämpningar och servrar. Kangasvieri hoppas att även rörliga enheter ska kunna ansluta sig till PeIP-nätet i framtiden, eftersom man då också kunde använda samma tjänster i ledningsbilarna på fältet. Möjligheten att använda ledningssystem över IP-nät är av synnerligen stor betydelse. Tjänsterna inom ledningssystemet kan då användas fullt ut av läges- och ledningscentralerna. Snön gav merarbete i Teisko Upplega orsakade ett tiotal strömavbrott i Teiskoområdet i januari. Ett par kortare sträckor är fortfarande mörklagda, men i övrigt får alla hushåll i området el för närvarande, sade Tampereen Sähköverkko Oy:s kvalitetsutvecklare Jari Kaitala den sista söndagen i januari. De anställda vid nätbolaget och hos underleverantörerna har varit flexibla och jobbat nästan dygnet runt. I Teisko består näten av friledningar. Om snömängden tynger ner grenar och träd mot ledningarna blir det kortslutning och strömavbrott när den automatik som skyddar nätet bryter strömtillförseln. Upplega är ett sällsynt fenomen i södra Finland. För att upplega ska uppstå krävs särskilda väderförhållanden: rimfrost eller blötsnö som isar fast på grenarna och suger åt sig allt som dalar ner från himlen, beskriver Kaitala det inträffade. I år användes för första gången i området en helikopter som man hyrt av en underleverantör för att kartlägga riskområden och slå av snö från grenarna. För att få bort snön används en elstolpe som hänger ner under helikoptern. Med en helikopter kommer man snabbt överallt, och röjningsmanskapet ute i terrängen besparas möda och besvär. Att flyga på cirka 30 meters höjd i närheten av elledningar kräver fullständig koncentration även av en skicklig pilot. Elstolpen under helikoptern får inte röra vid ledningarna med en sådan kraft att trådarna tar fast i varandra, säger driftsmästare Kalle Siivonen. Tampereen Sähköverkko har använt VIRVE-nätet i sitt fältarbete redan i ett par års tid. För tillfället är tio terminaler i drift. Enligt Kaitala och Siivonen är antalet tillräckligt under normala förhållanden, men under de förhållanden som rådde under den vecka som gick kunde det vara bra med några till så att alla som deltar i röjningsarbetet kan få en egen terminal. VIRVE-dagens Diamantbragden Säkerhets- och försvarskommittén har beviljat Diamantbragden år 2010 till Lapplands turisms säkerhetsnätverk, som är en sammanslutning bestående av Lapplands turistnäring, myndigheter, organisationer samt forsknings- och utbildningsanstalter. Målet med nätverket är att utveckla säkerheten och olycksberedskapen inom turismen samt att försäkra sig om att Lapplands turistnäring kan verka utan störningar. Utmärkelsen delades ut vid den av Suomen Erillisverkot Oy arrangerade VIRVE-dagen onsdagen den 2 mars 2011 i Marina Congress Center i Helsingfors. Erillisverkots organisation förnyas Från och med början av 2011 har Erillisverkots verksamhet utvidgats avsevärt. Bolaget fick i uppgift att administrera fastigheter som ägs av staten och som är viktiga för telekommunikationssäkerheten i samhället. För ändamålet grundades ett nytt dotterbolag, Leijonaverkot Oy. Den nya affärsverksamheten ledde till att ägarstyrningen överfördes från inrikesministeriet till avdelningen för ägarstyrning vid statsrådets kansli. Funktionerna inom koncernen delades upp i olika affärsverksamheter: VIRVEnätet, terminalverksamhet, telekommunikationsfastigheter, fasta nät, den administrativa enheten och mobilt bredband.

16 2011 VIRVE-päivän näytteilleasettajat Lue lisää VIRVE-päivästä

17

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Noljakantie 4 80140 Joensuu Ydintietoja pelastuslaitoksesta Ylimpänä päättävänä elimenä toimii

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen s trateginen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; S osiaali Sosiaali- ja terveystoimi

Hätäkeskuslaitoksen s trateginen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; S osiaali Sosiaali- ja terveystoimi Hätäkeskuslaitoksen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; Sosiaali- terveystoimi Hätäkeskustoiminnan kehittämisen aikana Yhdenmukaistaminen, toiminnan tietojärjestelmän kehittäminen

Lisätiedot

Tapani myrsky

Tapani myrsky Tapani myrsky 26.12.2011 Johtaja, valmiuspäällikkö Ilkka Horelli Lounais-Suomen aluehallintovirasto LSAVI, Pelastustoimen ja varautumisen vastuualue, IH 11.9.2013 1 26.12.2011 Myrsky saapui aamuyöllä 26.12.2011

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää. Helsinki Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO

Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää. Helsinki Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää Helsinki 8.9.2015 Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO Harvaan asutut alueet Suomi harvaan asuttu maa, keskimäärin

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistamishanke

Pelastustoimen uudistamishanke STM valmiusseminaari 26.-27.5.2016, Haikon kartano Pelastustoimen uudistamishanke V-P Ihamäki Pelastusjohtaja, pelastusjohtajat pj. (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO

Lisätiedot

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Pelastustoimi 2019 -kysely Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Perustiedot kyselystä Kyselyn laatimiseen osallistui Palopäällystöliiton toimijoiden lisäksi sisäministeriön pelastusosaston

Lisätiedot

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS VARAUTUMISEN VALTAKUNNALLISET OPINTOPÄIVÄT 19.-20.10.2011 PIRKANMAAN KUNTIEN VALMIUSTOIMINTA JA PELASTUSTOIMI PELASTUSLAKIUUDISTUS 2011 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

Lisätiedot

7:30 Aamuvuoro alkaa yhteisellä palaverilla yövuoron kanssa. Tällöin käydään läpi yön keikat ja jaetaan muuta tärkeää tietoa. 8:30 Tarkistetaan ja huolletaan autot. Täydennetään hoitotarvikkeet, kuten

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski Suomen alueella Nina Pimiä Projekti insinööri 29.1.2016 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa

Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa Sosiaalijaosto 6 27.08.2009 Sosiaalijaosto 34 28.10.2009 Sosiaalijaosto 57 18.12.2009 Sosiaalijaosto 6 29.01.2010 Sosiaalijaosto 30 06.05.2010 Sosiaalijaosto 43 16.06.2010 Sosiaalijaosto 60 11.08.2010

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIAN VALMISTELU Etelä-Suomen alueellinen työpaja Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila

SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIAN VALMISTELU Etelä-Suomen alueellinen työpaja Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIAN VALMISTELU Etelä-Suomen alueellinen työpaja 4.10.2016 Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila 4.10.2016 kunnanjohtaja Harri Anttila 1 Teemoja Luottamus turvallisuuden

Lisätiedot

TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA

TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA Kuopion Salaatti Oy valmistaa maistuvia tuotteita vain parhaista raaka-aineista Kuopion Salaatti Oy on valmiiden kolmioleipien, patonkien ja salaattien sekä palvelutiskituotteiden

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

Sote päivystystoimintojen johto- /koordinaatiokeskusten suunnittelu

Sote päivystystoimintojen johto- /koordinaatiokeskusten suunnittelu Sote päivystystoimintojen johto- /koordinaatiokeskusten suunnittelu 26.5.2016 Lasse Ilkka Ensihoitopalvelun toimintaympäristön muutokset Potilasjakauman muutokset Hätäkeskustoiminnan muutokset Sosiaali-

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kuntien varautumisseminaari 19.3.2013 Pasi Vainio riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki Pitkä Uhkat sähkökatko Arvio, miten uhka vaikuttaa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee kuntien päätöksentekoa varten suunnitelman siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistushanke

Pelastustoimen uudistushanke Pelastustoimen uudistushanke - Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa -työryhmä - Poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 13.10.2016, Jyväskylä

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen toiminta perustuu 16.8.2011

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Osaamisen foorumina PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON ALKUTAIVAL Pelastuslaitosten valtakunnallinen

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

SPEKin rooli ja mahdollisuudet alueellisen ja paikallisen turvallisuusverkoston aktivoijana

SPEKin rooli ja mahdollisuudet alueellisen ja paikallisen turvallisuusverkoston aktivoijana Turvalliseen huomiseen SPEKin rooli ja mahdollisuudet alueellisen ja paikallisen turvallisuusverkoston aktivoijana Veli-Pekka Nurmi Valtuuston puheenjohtaja, dosentti Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Lisätiedot

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA (valtioneuvosto) SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMA (sisäministeriö) Aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia (L-S AVI) Keski-Suomen

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa

Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa Riskienhallintapäällikkö Jari Turunen Pohjois Karjalan pelastuslaitos Ylimpänä päättävänä elimenä toimii pelastuslaitoksen johtokunta. Henkilökunta Pelastuslaitoksella

Lisätiedot

Turvaa maaseudulle-hanke

Turvaa maaseudulle-hanke INHIMILLISESTI AMMATILLISESTI LUOTETTAVASTI Turvaa maaseudulle-hanke Turvallisuutta älykkäästi - seminaari Kylien pelastusryhmä-pilotista Turvaa maaseudulle-hankkeeksi ja edelleen pysyväksi toimintamalliksi

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Varma olo omasta voinnista ja terveydestä, tietää minne hakeutua ja mitä tehdä jos ongelmia ilmenee

Varma olo omasta voinnista ja terveydestä, tietää minne hakeutua ja mitä tehdä jos ongelmia ilmenee DIGILOIKKA-YÖRUKKASN HDOUS DIGILOIKKA-RYHMÄN YÖOHJLMAKSI 29.1.2016 yörukkanen on kokoontunut 4 kertaa. yöskentelyyn ovat osallistuneet: Kari Nuuttila (kokoonkutsuja), Paula Luoma, Maria-Liisa Nurmi ja

Lisätiedot

Turvallisuuskomitean toiminta 2015

Turvallisuuskomitean toiminta 2015 Turvallisuuskomitean toiminta 2015 HaV 1.3.2016 Yleissihteeri Tatu Mikkola Turvallisuuskomitea tehtävät ja kokoonpano Pysyvä asiantuntija VIJOHT Mantila VNK PÄÄLL Kaukanen RVL Poliisiylijohtaja Kolehmainen

Lisätiedot

SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA

SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen Sisäisen turavallisuuden strategian valmistelu, Itä-Suomen alueellinen työpaja Kuopiossa 28.10.2016 NYKYTILANNE

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa Mobiili- kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1.10.13-30.9.14 Tieran Mobiili kotihoito Tiera on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen yhteistyöverkosto Tiera

Lisätiedot

Sairaalan puheviestintäjärjestelmät. Markus Markkinen Sairaanhoitopiirien kyberturvallisuusseminaari

Sairaalan puheviestintäjärjestelmät. Markus Markkinen Sairaanhoitopiirien kyberturvallisuusseminaari Sairaalan puheviestintäjärjestelmät Markus Markkinen Sairaanhoitopiirien kyberturvallisuusseminaari 19.10.2016 Uhkia puheviestiratkaisuihin liittyen! Yleisten puhelinverkkojen kuten matkapuhelinverkkojen

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen

Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS MELLERSTA ÖSTERBOTTENS OCH JAKOBSTADSOMRÅDETS RÄDDNINGSVERK Viranomaiset kriisissä -seminaari 1.9.2016 Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen Pelastustoiminnan

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen Pelastusylitarkastaja Kullervo Lehikoinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Pelastustoimi

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Valmiudessa. Valmiuden ja kotimaan avun yhteyshenkilöiden koulutus

Valmiudessa. Valmiuden ja kotimaan avun yhteyshenkilöiden koulutus Valmiudessa Valmiuden ja kotimaan avun yhteyshenkilöiden koulutus Iloa auttamisesta vapaaehtoisten koulutusristeily Pekka Mattila 16.10.2015 OHJELMAMME TÄNÄÄN 15:00 Tervetuloa! 15:10 Esittäytymistä 15:40

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Susanna Metsälampi 29.10.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kärkihankkeet esityksessä Norminpurku http://www.lvm.fi/web/hanke/nor minpurku

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Jatkuvuuden varmistaminen

Jatkuvuuden varmistaminen Jatkuvuuden varmistaminen kriittisessä ympäristössä SADe-ohjelman tietosuoja- ja tietoturvailtapäivä 26.11.2014 Aku Hilve http: ://www.capitolhillblue.com/node/47903/060413internet 2 Varautumisella ymmärretään

Lisätiedot

Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus

Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus 7.10.2016 Ilkka Luoma Tj, sote-muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUS Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus Sote Pelastustoimi ja varautuminen Ympäristöterveydenhuolto 13.10.2016 Maakunnallinen näkökulma 1 Lyhyt

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Toimiva hallitus yrityksen kehittämisen kulmakivenä

Toimiva hallitus yrityksen kehittämisen kulmakivenä Toimiva hallitus yrityksen kehittämisen kulmakivenä Kimmo Rasila 18.6.2013 Kimmo Rasila for Kasvufoorumi Mihin hallitusta tarvitaan? 1. Strategisesta suunnasta päättäminen Missä on yhtiön tulevaisuus käytettävissä

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistuksen eteneminen

Hätäkeskusuudistuksen eteneminen Hätäkeskusuudistuksen eteneminen Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Uudet hätäkeskukset Oulun hätäkeskus v.2011 Ensisijainen toiminta-alue Pohjois-Suomi ja Lapin lääni Vaasan

Lisätiedot

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa Miksi julkinen hallinto varautuu? Valmiussuunnittelu (valmiussuunnitelma) Yleinen varautumisvelvoite perustuu valmiuslakiin, jonka mukaan valtion viranomaisten

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS. KOHA-kirjastotietojärjestelmä ylläpito- ja kehittämispalveluista Mikkelin kaupungin ja Koha Suomi Oy:n välillä

PALVELUSOPIMUS. KOHA-kirjastotietojärjestelmä ylläpito- ja kehittämispalveluista Mikkelin kaupungin ja Koha Suomi Oy:n välillä 1 PALVELUSOPIMUS KOHA-kirjastotietojärjestelmä ylläpito- ja kehittämispalveluista Mikkelin kaupungin ja Koha Suomi Oy:n välillä 2 1. OSAPUOLET Tilaaja: Mikkelin kaupunki (jäljempänä Tilaaja ) Tilaajan

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 184/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua

Lisätiedot

ADMINETIN ASIAKASTUKI. Ohjeita ja vinkkejä sujuvaan asiointiin

ADMINETIN ASIAKASTUKI. Ohjeita ja vinkkejä sujuvaan asiointiin ADMINETIN ASIAKASTUKI Ohjeita ja vinkkejä sujuvaan asiointiin SISÄLTÖ ASIAKASTUEN ESITTELY 2 TUKIPYYNTÖJEN JÄTTÄMINEN 3 SOITTAMINEN TUKINUMEROON 4 KOLMANSIIN OSAPUOLIIN LIITTYVÄT ASIAT 5 KEHITYSEHDOTUKSET

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta

Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta Tämän sopimuksen Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta ovat sanotulla päivämäärällä tehneet a) Osuuskunta Keskikaista (jäljempänä Keskikaista ) Y-tunnus:

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

1

1 raimo.aarnio@turku.fi 1 VARAUTUMINEN 40 Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion liikelaitosten ja muiden valtion viranomaisten sekä kuntien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

ENNAKKOILMOITUS -miten varautuu päivystys? Anna-Maria Savolainen Aoh,Akuutti24

ENNAKKOILMOITUS -miten varautuu päivystys? Anna-Maria Savolainen Aoh,Akuutti24 ENNAKKOILMOITUS -miten varautuu päivystys? 18.11.2016 Anna-Maria Savolainen Aoh,Akuutti24 On Päijät-Hämeen keskussairaalan yhteydessä toimiva ensihoito- ja päivystyskeskus Päijät-Hämeen keskussairaala

Lisätiedot

HOT-testin tulokset. Nimi: Teija Tahto Pvä: Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo

HOT-testin tulokset. Nimi: Teija Tahto Pvä: Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo HOT-testin tulokset Nimi: Teija Tahto Pvä: 12.10.2012 Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo PALJON KEHITETTÄVÄÄ SELKEÄ VAHVUUS Tavoitteen asettelu Motivaatio Itsekuri

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot