Pohjanmaan laajakaistastrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjanmaan laajakaistastrategia"

Transkriptio

1 Versio 2.0 Pohjanmaan laajakaistastrategia Strategia tulevaisuudenvarman tietoliikenneinfrastruktuurin ja digitaalisen palvelutarjonnan edistämiseksi Pohjanmaan maakunnassa Pohjanmaan liitto Joulukuu 2005

2 2

3 Sisällys 1 Esipuhe 4 2 Keskeisiä käsitteitä ja lyhenteitä 5 3 Kansallinen laajakaistastrategia Alueellisen laajakaistastrategian laatiminen alueiden kehittämiseksi Kansallisen laajakaistastrategian asettamat tavoitteet alueille 10 4 Pohjanmaan laajakaistastrategian laatiminen Lähtötilanteen kuvaus Laajakaistastrategiaan liittyviä IT-hankkeita Julkisen sektorin nykytilanteen analyysi Pohjanmaan verkon esitutkimus Pohjalaisten kotitalouksien ja yritysten nykytilanteen analyysi Strategiatyön tarkoitus ja sisältö Laajakaistastrategian suhde muihin strategioihin ja suunnitelmiin Strategiatyön organisointi 19 5 Visio ja tavoitetila Visio 2010: pohjalainen koti ja yritys Pohjanmaan tavoitetila 22 6 Toimenpiteet, vastuunjako ja aikataulu Kuntia yhdistävä verkko Muut verkot 24 7 Maakunnassa jaeltavat ja tuotettavat palvelutyypit 25 8 Lähteet 28 9 Liitteet 29 3

4 1. Esipuhe Digitaaliset viestintäverkot ovat nyky-yhteiskunnan peruspilareita. Ne ovat muuttaneet tapaa viestiä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti, ja tänä päivänä ne koskettavat kaikkia. Laadukkaat tietoliikenneyhteydet avaavat uusia mahdollisuuksia ja ovat menestyvän yhteiskunnan - uuden yhteiskunnan - edellytys. Korkea kapasiteetti, hyvä turvallisuus ja luotettavat tietoverkot avaavat uusia tilaisuuksia elinkeinoelämän kehittämiselle, julkishallinnolle, kuntien väliselle yhteistyölle ja uusille palvelutuotannon muodoille. Rakentamalla ja kehittämällä nykyaikaisia, laadukkaita tietoliikenneverkkoja pyritään yleensä lisäämään alueen vetovoimaa asukkaille ja elinkeinoelämälle. Tulevaisuudenvarmaa, korkealaatuista tietoliikenneverkkoa tulisikin verrata muuhun yleiseen infrastruktuuriin, kuten tiestöön, rautateihin, vesi- ja viemäriverkostoon sekä lentokenttiin. Yleinen etu vaatii siis ryhtymistä strategisiin toimenpiteisiin, jotta tämä tärkeä infrastruktuuri on mahdollisimman korkeatasoinen. Hallituksen tavoitteena on luoda edellytykset kehittyneen tietoyhteiskunnan palveluille edistämällä laajakaistapalveluiden tarjontaa. Nopeat tietoliikenneyhteydet ovat avainasemassa, jotta tietoyhteiskunta toimii ja kehittyy. Edistääkseen tätä tavoitetta valtioneuvosto teki 29. tammikuuta 2004 periaatepäätöksen kansallisesta laajakaistastrategiasta, joka muodostaa hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman keskeisen osan. Valtioneuvosto on lisäksi tarkistanut kansallista laajakaistastrategiaa periaatepäätöksellään 3. helmikuuta Valtioneuvoston periaatepäätökseen sisältyy päätös laatia maakunnallisia laajakaistastrategioita, joilla osaltaan varmistetaan laajakaistapalveluiden saatavuus. Liikenne- ja viestintäministeriö on aktiivisesti edistänyt maakuntien strategiatyötä mm. järjestämällä maakuntien liitoille koulutuspäiviä laajakaistastrategian laatimisesta ja antamalla ohjeistusta strategiatyöhön. Pohjanmaan liiton maakuntahallitus on hyväksynyt Pohjanmaan maakunnan laajakaistastrategian 12. joulukuuta ÖSTERBOTTENS FÖRBUND - POHJANMAAN LIITTO Allan Blom maakuntahallituksen puheenjohtaja Olav Jern maakuntajohtaja 4

5 2. Keskeisiä käsitteitä ja lyhenteitä ADSL ADSL (Asymmetric Digital Subscriber Line) kehitettiin Yhdysvaltojen Kaliforniassa sijaitsevassa Stanfordin yliopistossa 1990-luvun alussa. ADSL on Internet-yhteys, jossa hyödynnetään tavallista kuparista puhelinjohtoa puhelinkeskuksen ja ADSL-liittymän välillä. Yhteyttä voi käyttää samanaikaisesti puhelimen kanssa. ADSL ei kuitenkaan liity mitenkään puhelinjärjestelmään. ADSL on tavallista puhelinjohtoa hyödyntävä nopea modeemitekniikka, jossa korkeita 26 khz 1,104 Mhz taajuuksia moduloidaan datasignaalilla asunnon ja puhelinkeskuksen välillä. Tavallinen puhelin käyttää 0,3 khz 3,4 khz taajuuksia, joten moduloitu signaali mahdollistaa nopean tiedonsiirron häiritsemättä samanaikaista tavallisen puhelin käyttöä. Edellytyksenä on, että kuparijohto ei ole liian pitkä tai huono. Yläraja on noin 9 km, joskin yläraja on suuressa määrin riippuvainen johdon kunnosta. Yhteysnopeus 7 Mbit/s edellyttää korkeintaan noin 3 km pitkää johtoa. DSLAM = Digital Subscriber Line Access Module. Laite, joka kytkee yhteyden puhelinkeskukseen. Puhelinkeskuksesta eteenpäin tietoliikenne siirtyy valokuitukaapeliin. - ADSL:n korkein siirtonopeus puhelinkeskukselta asiakkaalle (noin) 8 Mbit/s, kun johdon pituus enintään 2,5 km. 7 Mbit/s, kun johdon pituus noin 3,0 km. 6 Mbit/s, kun johdon pituus noin 3,5 km. 5 Mbit/s, kun johdon pituus noin 4,0 km. 4 Mbit/s, kun johdon pituus noin 4,5 km. 3 Mbit/s, kun johdon pituus noin 5,0 km. 2 Mbit/s, kun johdon pituus noin 5,5 km. 0,5 Mbit/s, kun johdon pituus noin 9 km. - 1 ADSL:n korkein siirtonopeus asiakkaalta puhelinkeskukseen päin (noin) 1,0 Mbit/s, kun johdon pituus enintään 2,7 km. 0,5 Mbit/s, kun johdon pituus noin 5,4 km. ADSL2:n siirtonopeus voi olla jopa 12 Mbit/s puhelinkeskukselta asiakkaalle (alavirtaan) ja 1 3 Mbit/s asiakkaalta puhelinkeskukselle (ylävirtaan). Johdon enimmäispituus noin 2,5 km. 1 Avoin verkko (open access) Avoin verkko, joka mahdollistaa samankaltaiset mahdollisuudet eri palveluntarjoajille tarjota palvelujaan verkossa. 1 Lisätietoja eri laajakaistatekniikoista: Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 53/2004 Laajakaistatekniikoiden kehitys (Oy Omnitele Ab). 5

6 DSLAM Digital Subscriber Line Access Multipleer. Puhelinkeskuksessa oleva usean digitaalisen tilaajajohdon yhteinen päätelaite, DSL-keskitin. Ethernet Pakettipohjainen lähiverkkotekniikka, joka soveltuu hyvin IP-liikenteen siirtoon luvun alussa Ethernet toimi 10 Mbit/s jaetulla kapasiteetilla mutta nykyiset versiot perustuvat kytkimiin ja 100, 1000 tai Mbit/s siirtonopeuteen jokaiselle liitetylle laitteelle, molempiin suuntiin ja yhtä aikaa. Gbit/s Gigabitti (= miljardi bittiä) sekunnissa. Internet Internet-tekniikkaan perustuva maailmanlaajuinen avoin tietoverkko, jolla ei ole keskitettyä omistusta eikä hallintaa. Verkossa siirretään dataa TCP/IP-yhteyskäytäntöjä käyttäen. Intranet Internet-tekniikalla toteutettu organisaation sisäinen verkko. IP Internet Protocol, Internet-protokolla, yhteydetön verkkokerroksen protokolla, joka tarjoaa kommunikoiville järjestelmille epäluotettavaa tietosähkepalvelua. IP on Internetin ydintekniikka, jonka varaan koko konsepti rakentuu. IP perustuu IP-osoitteisiin, jotka ovat nykyisessä IP-versio 4:ssä 32-bittisiä ja uudessa IP-versio 6:ssa 128-bittisiä. ISDN Integrated Services Digital Network, kiinteän puhelinverkon viimeisin kehitysvaihe, jossa tieto siirretään digitaalisesti tilaajalle asti. Puhelinverkon tilaajajohdossa ajetaan protokollaa, joka tarjoaa kaksi 64 kbit/s B-kanavaa puheen tai datan siirtoon ja yhden 16 kbit/s D-kanavan merkinantoon. Tätä perusliittymää kutsutaan nimellä Basic Rate Interface (BRI) tai "2B+D". Yrityksille on tarjolla puhelinvaihteiden liittämiseen Primary Rate Interface (PRI), jossa 2 Mbit/s kaksisuuntaisen yhteyden (E1) yli ajetaan kbit/s B-kanavaa ja 1 64 kbit/s merkinantokanava ("30B+D"). kbit/s Kilobittiä sekunnissa, kbps. MB Megabyte = miljoona tavua (oktettia) = 8 miljoonaa bittiä. 6

7 Mbit/s Megabitti (= miljoona bittiä) sekunnissa. QoS Quality of Service, palvelunlaatu, johon kuuluvat IP-pakettien viive ja katoamistodennäköisyys. Palvelunlaatumekanismeja tarvitaan, jotta aika- ja tapahtumakriittiset sovellukset voisivat toimia luotettavasti riippumatta verkon kuormituksesta. DiffServ on merkittävin Internetin palvelunlaatumekanismi. SDH Synchronous Digital Hierarchy, yleisissä televerkoissa käytetty kanavahierarkia ja ADMlaitteisiin (Add/Drop Multipleor) perustuva verkkotekniikka. SDH-kanavia käytetään yleisesti ATM-verkkojen siirtoteinä ja niissä ajetaan myös suoraan IP-paketteja (Packets over SDH/SONET, PoS). WDM on korvaamassa SDH:n tätä huomattavasti yksinkertaisempana ja tehokkaampana tekniikkana. SIP Session Initiation Protocol, IETF:n määrittelemä merkinantoprotokolla, jota voidaan käyttää paitsi IP-puheessa myös missä tahansa Internetin sovelluksessa, joka tarvitsee kahden tai useamman tahon välisiä istuntoja. Nykyinen SIP-versio 2.0 on määritelty RFC 3261:ssä. VoIP Voice over IP, IP-puhe, tarkoittaa puheensiirtoa Internet-protokollan (IP) avulla Internetissä, etranetissä tai intranetissä. WDM Wavelength Division Multipleing. Tekniikka, jossa useita valonsäteitä siirretään eri aallonpituuksilla samassa yksimuotokuidussa ja joka moninkertaistaa kuituverkon kapasiteetin. WDM sisältää operaattorikäyttöön tarkoitetut DWDM- ja yritysverkkoihin tarkoitetut CWDM - järjestelmät. WiMAX Varsinaisesti Wireless Fidelityä vastaava konsortio, jonka tehtävänä on varmentaa IEEE pohjaisten WMAN-tuotteiden yhteentoimivuutta. Termiä käytetään yleisesti synonyyminä IEEE :lle. WLAN Wireless LAN, langaton lähiverkko, joka on toteutettu käyttäen ethernetmäistä tekniikkaa vapailla radiotaajuuksilla (2,4 ja 5 6 GHz). WLANin kantama on sisällä joitain kymmeniä ja ulkotiloissa joitain satoja metrejä. Suuntaavilla antenneilla päästää huomattavasti pitempiin etäisyyksiin. Johtava WLAN-standardi on IEEE ("Wi-Fi"), jonka nykyiset versiot ovat: b 11 Mbit/s, 2,4 GHz; g 54 Mbit/s, 5 6 GHz; ja a 54 Mbit/s 5 6 GHz. 7

8 WLL Langaton laajakaistaliittymä (WLL Wireless Local Loop) perustuu asiakkaan radioantennin ja operaattorin tarjoaman tukiaseman antennin väliseen radioliikenteeseen. WLL laajakaistaliittymä tarjoaa 2 34 Mbit/s radioliikennöintiyhteyden. 8

9 3. Kansallinen laajakaistastrategia Valtioneuvosto teki 29. tammikuuta 2004 periaatepäätöksen kansallisesta laajakaistastrategiasta, joka on keskeinen osa hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaa. Lisäksi valtioneuvosto hyväksyi 3. helmikuuta 2005 periaatepäätöksen laajakaistastrategian tarkistamisesta. Hallituksen tavoitteena on luoda edellytykset kehittyneen tietoyhteiskunnan tarjoamille palveluille. Nopeat ja alueellisesti kattavat tietoliikenneyhteydet ovat välttämätön edellytys tietoyhteiskunnan tehokkuudelle, kehittämiselle ja palveluille. Korkealaatuinen ja tehokas viestintäinfrastruktuuri parantaa tuottavuutta ja edistää talouskasvua kaikilla sektoreilla. Hyvä tietoliikenneinfrastruktuuri mahdollistaa julkisten palveluiden laadun ja saatavuuden parantamisen. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien kattava tarjonta on välttämätön myös alueiden ja väestöryhmien tasaarvon toteutumiseksi. Kansallisen laajakaistastrategian tavoitteena on edistää kilpailua kaikissa viestintäverkoissa ja eri viestintäverkkojen välillä, edistää palvelujen ja sisältöjen tarjontaa verkossa, edistää laajakaistan kysyntää, jatkaa ja kehittää erityistoimenpiteitä alueilla, joilla ei synny riittävää kysyntää kaupalliselle laajakaistatarjonnalle. Kansallisen laajakaistastrategian vaikuttavuustavoitteena on, että: vuoden 2005 loppuun mennessä: - Suomessa on kaikki teknologiat huomioon ottaen laajakaistaliittymää, joista yleisimmän yhteysnopeus on vähintään 2 Mbit/s - nopeat, alueellisesti kattavat ja kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet ovat kaikkien kansalaisten saatavilla - Suomen asema Euroopan eturivin maana nopeiden tietoliikenneyhteyksien käytössä ja saatavuudessa vakiintuu. vuoden 2007 loppuun mennessä: - Suomen Internet-yhteyksistä yli 90 prosenttia on laajakaistaisia ja yleisimmän laajakaistapalvelun yhteysnopeus on vähintään 8 Mbit/s - Suomi nousee maailman eturivin maaksi nopeiden tietoliikenneyhteyksien käytössä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää panostamista sisältö- ja palvelutuotannon kasvuun, laajakaistamarkkinoiden kilpailun esteiden poistamiseen sekä mobiilin laajakaistan kehitykseen. Lisäksi tulee käynnistää yhdeksän uutta toimenpidettä. Tavoitteiden saavuttamiseksi valtioneuvosto toteuttaa vuosina yhteensä 59 toimenpidettä. 9

10 3.1 Alueellisen laajakaistastrategian laatiminen alueiden kehittämiseksi Kansalliseen laajakaistastrategiaan on kirjattu viisi erityistoimenpidettä, joiden tavoitteena on, että verkon rakentaminen ja verkon tarjonta tulee taloudellisesti mahdolliseksi sielläkin, missä se ei nyt ole taloudellisesti kannattavaa. Tavoitteiden saavuttamiseksi laaditaan kattavat ja nykyistä tehokkaammin koordinoidut alueelliset suunnitelmat laajakaistaverkkojen tarjonnan laajentamiseksi. Maakuntien liitot laativat yhdessä kuntien kanssa oman alueensa laajakaistastrategian ja edistävät sen toteutusta. Strategia perustuu kuntakohtaisiin arvioihin kysynnän ja markkinatilanteen kehityksestä. Strategiat toimivat välineenä päätettäessä julkisesta rahoituksesta ja muista julkisen hallinnon toimenpiteitä edellyttävistä asioista. Lisäksi strategioissa tulee kartoittaa palvelujen tarjonnan kannalta oleellisia käyttäjäsegmenttejä. 3.2 Kansallisen laajakaistastrategian asettamat tavoitteet alueille Kansallisessa laajakaistastrategiassa asetetaan alueille vähimmäistavoitteet, jotka täyttyessään osaltaan toteuttavat kansallisen laajakaistastrategian tavoitteita. Maakunnat ja kunnat voivat omalla päätöksellään asettaa korkeampia tavoitteita kuin kansallisen laajakaistastrategian asettamat tavoitteet alueille. Kansallisen laajakaistastrategian mukaisesti alueellisten laajakaistastrategioiden painopiste tulee olla asukkaiden (kotitalouksien) laajakaistaliittymien saatavuudessa ja erilaisissa niihin liittyvissä ratkaisuissa. Alueellisen laajakaistastrategian muita keskeisiä asiakassegmenttejä ovat pk-yritykset ja kuntien palvelulaitokset (mm. yhteispalvelupisteet, koulut ja kirjastot). Julkisen sektorin toimijoiden sisäiset tietoliikenneyhteystarpeet (hallintoverkot) tulee nähdä yhtenä laajakaistaliittymien saatavuuden mahdollistavana tekijänä, mutta strategian tavoitteena ei ole rakentaa viranomaisten välistä viestintää palvelevia laajakaistaverkkoja. 10

11 4. Pohjanmaan laajakaistastrategian laatiminen 4.1 Lähtötilanteen kuvaus Digitaaliset viestintäverkot ovat nyky-yhteiskunnan peruspilareita. Ne ovat perinpohjaisesti muuttaneet tapaa viestiä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti, ja tänä päivänä ne koskettavat kaikkia. Digitaaliset palvelut ovat monissa yhteyksissä syrjäyttäneet perinteiset viestintämuodot, kuten kirjeet ja puhelimen. Tätä nykyä sähköposti ja muut digitaaliset tiedonvaihtotavat ovat pikemmin sääntö kuin poikkeus. Lisäksi on olemassa valtavia verkostoja, jossa maantieteellisesti kaukana toisistaan sijaitsevat koneet automaattisesti vaihtavat tietoja keskenään. Yhä enemmän kapasiteettia vaaditaan reaaliaikaiseen, kaksisuuntaiseen viestintään, jossa siirretään suuria tietomääriä (tietokantoja), kuvia sekä näiden yhdistelmiä. Korkealuokkaisten tietoliikenneyhteyksien avulla esimerkiksi lääketieteen asiantuntijat voivat olla käytettävissä verkon kautta. Tämä parantaa entisestään hoidon laatua ja säästää suuria kustannuksia yhteiskunnalle. Vaasan sairaanhoitopiiri lienee alallaan maan parhaita modernin viestintäteknologian tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Laadukkaat tietoliikenneyhteydet avaavat uusia mahdollisuuksia ja ovat menestyvän yhteiskunnan - uuden yhteiskunnan - edellytys. Korkea kapasiteetti, hyvä turvallisuus ja luotettavat tietoverkot avaavat uusia tilaisuuksia kuntien väliselle yhteistyölle ja uusille palvelutuotannon muodoille. Kunnat voivat luoda yhteisiä käyttöratkaisuja ja sitä kautta kustannustehokkaasti jakaa yhteisiä ohjelmarakenteita tuottavuuden nostamiseksi. Julkisella sektorilla palvelinten määrä voidaan minimoida, jolloin huolto- ja käyttökustannukset alenevat. Kunnassa esimerkiksi koulutussektori voi rakentaa itselleen yhteiset ja yhdenmukaiset käyttöratkaisut. Sama pätee yksityiseen sektoriin ja vapaaehtoissektoriin - saadaan uusia mahdollisuuksia ja uusia tapoja tuottaa palveluja. Rakentamalla ja kehittämällä nykyaikaisia, laadukkaita tietoliikenneverkkoja pyritään yleensä lisäämään alueen vetovoimaa asukkaille ja elinkeinoelämälle. Tulevaisuudenvarmaa, korkealaatuista tietoliikenneverkkoa tulisikin verrata muuhun yleiseen infrastruktuuriin, kuten tiestöön, rautateihin, vesi- ja viemäriverkostoon sekä lentokenttiin. Yleinen etu vaatii siis ryhtymistä strategisiin toimenpiteisiin, jotta tämä tärkeä infrastruktuuri on mahdollisimman korkeatasoinen. Kuluttajabarometrin (laajakaistaliittymien määrä) ja suurempien teleoperaattoreiden edustajien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella Pohjanmaan maakunnan yleistä tilannetta voidaan pitää tyydyttävänä, ja korkealuokkaisten tietoliikenneyhteyksien tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisen osalta maakunta asettunee kansallisessa vertailussa keskikastiin. Olemassa olevaan puhelinverkkoon perustuvien nopeiden Internet-yhteyksien tarjonta maakunnan yksityistalouksille ja yrityksille on erittäin hyvä. Tarvittaessa lähes kaikki puhelinlinjalla varustetut kiinteistöt voivat tilata ADSL-liittymän. Muutamalla pienellä taloryhmällä ei vielä ole tätä mahdollisuutta. Hyvä tarjonta johtuu siitä, että nykyiset teleoperaattorit ovat jo vuosia yhdistäneet puhelinkeskuksensa valokuidulla. Yksittäisistä puhelinkeskuksista kiinteistöihin liikenne kulkee kuparisissa puhelinjohdoissa. Teleoperaattorit toimivat perinteisesti pääasiassa ns. telealueilla, jolloin jollakin operaattorilla on alueellaan ns. määräävä asema. Muut operaattorit voivat kuitenkin vuokrata alueen verkkoa ja siten tarjota kilpailevia ADSLpalveluja. 11

12 Kansallisen laajakaistastrategian tavoittelema taso - ADSL-taso - on Pohjanmaan maakunnassa saavutettu, mikä on pidettävä vahvuutena. Kansallinen laajakaistatyöryhmä nosti jo ensimmäisen vuoden jälkeen vähimmäiskapasiteettia koskevaa tavoitetta 256 kbps:sta 2 Mbit/s:iin vuonna 2005 ja 8 Mbit/s:iin vuonna IT-Pohjanmaa -hankkeen syksyllä 2004 tekemässä maakunnan ADSL-tarjonnan kartoituksessa kävi ilmi, että 2 Mbit/s on jo perustuote, kun taas 8 Mbit/s on saatavana joillakin suuremmilla keskusalueilla. Operaattoreilla on suuria haasteita edessään. Ensiksi, ADSL on kiinteä Internet-yhteys, mikä tarkoittaa, että maakunnan sisäinen liikenne kahden eri operaattoreita hyödyntävän käyttäjän välillä kulkee kiertotietä. Toiseksi, liikenne on asymmetrinen - edellä mainittu kapasiteetti pätee käyttäjän tulevaan liikenteeseen. Kapasiteetti on huomattavasti pienempi, kun käyttäjä lähettää tietoa. Kapasiteetti on kuitenkin riittävä tavanomaiseen nettisurffailuun. Kolmanneksi, aika on osoittanut, että verkoissamme kulkevan tiedon määrä kaksinkertaistuu joka kuudes kuukausi. 8 Mbit/s tiedonsiirtoon kykenevä ADSL-yhteys toimii vain, jos etäisyys lähimmästä kuitukaapeliin kytketystä puhelinkeskuksesta on enintään 2,5 km. Tämä tarkoittaa, että tavallisen puhelinverkon käytön lisääminen tiedonsiirtoon nykyisessä muodossaan onnistuu vain rajoitetusti. Jotta 8 Mbit/s kapasiteetti saadaan kaikkien pohjalaisten ulottuville, nykyisten operaattoreiden pitää investoida moneen sataan kilometriin valokuitukaapelia päästäkseen lähemmäs loppukäyttäjää. Pohjanmaan 18 kuntaa hoitaa yleensä omat tietoliikenneyhteytensä omin päin. Kuntien sisäisten tietoverkkojen taso vaihtelee huomattavasti. Esimerkiksi Vaasan kaupunki ryhtyi jo vuonna 1993 rakentamaan omaa valokuituverkkoa kaupungin eri rakennusten välille, ja tänä päivänä vuokratuista kuparijohdoista luovutaan yhä enemmän myös kaupungin reuna-alueilla. Tavoitteena on liittää kaupungin kaikki toiminnot itse omistettuun yhtenäiseen valokuituverkkoon. Tähän päädytään yleensä kustannussyistä. Vaasan kaupunki on siis tältä osin Suomen kärkikuntia. Närpiön kaupunki rakensi samaa periaatetta noudattaen oman kattavan valokuituverkon vuonna Jotkut kunnat omistavat verkkonsa osittain, kun taas useimmat yhdistävät toimipisteensä vuokraamalla kuparijohtoja ja ostamalla ADSL-palveluja yksiköiden väliseen tietoliikenteeseen. Kuntayhteistyössä tarve korkealaatuisille ylikunnallisille yhteyksille on toistaiseksi ollut suurin Vaasan sairaanhoitopiirissä. Maakunnassa toimii kolme sairaalaa (Pietarsaari, Vaasa ja Kristiinankaupunki), joiden tarve siirtää suuria tietomääriä, esimerkiksi digitaalisia röntgenkuvia, on jo nyt huomattava. Lähitulevaisuudessa digitalisoidaan myös potilaskertomukset. Verkko on ostettu alueelliselta teleoperaattorilta ja vastaa nykyistä tarvetta. Tätä taustaa vasten nähtynä nykyinen tilanne asettaa maakunnalle monia haasteita. Kunnat ovat hajaantuneet 18 eri järjestelmään, ja kuntayhtymillä on omansa. Kuntien erilaisten tietoliikenneratkaisujen kirjo, jonka koordinointi on hyvin vajavaista, on ongelma-alue, johon on löydettävä ratkaisu. Ratkaisu on yhdistettävä myös kuntien yhteisomistuksessa oleviin koulutus- sekä sairaan- ja terveydenhoitotoimintoihin. Pohjanmaan maakunnalla on kuitenkin suuret mahdollisuudet nousta tällä saralla maamme kärkeen. Maakuntamme koostuu suhteellisen tiiviistä ja yhtenäisistä taajamista; varsinaisia haja-asutusalueita ei ole. Maasto soveltuu uuden, täydentävän kuituverkon rakentamiseen. Maakunnassamme on ammattitaitoisia tietoliikenteen osaajia, ja kylien välillä on tiheä valokuituverkko. Maakunnan tulevan tietoliikenneinfrastruktuurin rakentamiseksi vaaditaan koor- 12

13 dinoituja toimenpiteitä, ammattilaisten panostuksista aina kylien vapaaehtoistyövoimaan. Pohjanmaalta löytyy nämä kaikki Laajakaistastrategiaan liittyviä IT-hankkeita Maakunnassa on käynnissä useita sisällöntuotantoa ja tietoverkkojen käyttöä edistäviä hankkeita. Seuraavassa muutama esimerkki maakunnan IT-hankkeista. IT-Pohjanmaa Hankkeen tavoitteena on - tutkia ja laatia suunnitelma riippumattoman it-infrastruktuurin (tietoliikenneverkon) aikaansaamiseksi maakunnan eri tasoilla - välittää tietoa ja parantaa osaamista it-infrastruktuurin alalla - toimia aloitteentekijänä eritasoisissa it-infrastruktuurihankkeissa - avustaa ja opastaa eritasoisia it-infrastruktuurihankkeita toteutettaessa - olla aktiivisesti yhteydessä vastaaviin hankkeisiin Suomessa ja Pohjoismaissa kokemustenvaihtoa silmälläpitäen - seurata eri portaalisovellusten kehittämistä maakunnassa. Aikataulu Toteuttaja: Pohjanmaan liitto ehealth Botnia Hankkeen tavoitteena on terveydenhuollon yhteistyön tehostaminen tietoteknologian avulla potilastietojen siirtämisen tehostaminen hoitavaan terveydenhuollon yksikköön edullisten tietoliikenne- ja tietoverkkoratkaisujen rakentaminen tietosuoja ja -turva huomioon ottaen joustavien hoitoketjujen muodostaminen hoitomenetelmien yhdenmukaistaminen sairaanhoidon laadun parantaminen työvoiman osaamista kehittämällä. Osahankkeet 1. Terveysverkko 2. HL7-liikenne kliinisessä kemiassa ja mikrobiologiassa 3. Oikomishoidon konsultointi videoneuvottelun avulla 4. Video-eHealth 5. Selainpohjainen lähete- ja hoitopalaute 6. Digitaalisten kuvien integrointi elektroniseen potilaskertomukseen 7. Radiologian alueellinen yhteistyöselvitys Aikataulu: hanke toteutetaan vuosina Toteuttaja: Vaasan sairaanhoitopiiri Yhteistyötahot: Vaasan sairaanhoitopiirin alueella oleva terveyskeskukset, Selkämeren sairaala, Pietarsaaren sairaala, yliopistoklinikat Lähde: 13

14 Business to business btb2000.com btb2000.com on Pohjanmaan johtava kehittämisfoorumi ICT-, media- ja sisällöntuotantoalan yrityksille. Tavoite btb2000.com-portaali on perustettu edellä mainituilla aloilla toimivien yritysten kehittämisen vahvistamiseksi. Hankkeessa on kartoitettu Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä- Pohjanmaan alueen yritykset. btb2000.com-portaalin päämäärä on olla alueensa ICT-yritysmaailmaa koskevissa asioissa johtava informaatiokanava, josta yritykset saavat uusimmat tiedot kehittämis-, business- ja rahoitusmahdollisuuksista sekä ajankohtaista ja luotettavaa tietoa mm. tulevista merkittävistä tapahtumista ja seminaareista. Oikea yritys saa oikeaa tietoa oikeaan aikaan! Toteuttaja: Pohjanmaan TE-keskus Aikataulu: 2006 Lähde: Open IT Lab Open IT Lab on hanke, jonka tavoitteena on yhteistyössä alueen IT-yritysten kanssa löytää ja testata uusia ICT-ratkaisuja ja -sovelluksia. Hankkeen toteuttajana on Vaasan ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. Hankkeessa etsitään toimeksiantoja ja tarjotaan yhteistyötä alueen IT-yrityksille ja organisaatioille Vaasan ammattikorkeakoulun koulutusohjelman osaamisalueilla. Keskeiset alueet ovat: - Yrityksen toiminnanohjauksen Open Source -sovellukset - Tietoturvan Open Source -ratkaisut - emedia- ja Internetsisällön tuottaminen Open IT Lab on opetuslaboratorio, joka tarjoaa ympäristön, jossa toimeksiantaja yhteistyössä koulun opiskelijoiden ja opettajien kanssa toteuttaa toimeksiantoja. Työ tehdään ohjattuina projekteina. Toteuttaja: Vaasan ammattikorkeakoulu Aikataulu: 2006 Lähde: Crossroad Kvarken Hankekuvaus: Hankkeen tarkoituksena on luoda etupäässä pk-yrityksille mahdollisuuksia solmia uusia suhteita Suomen, Ruotsin ja Norjan rajojen yli, mutta myös paikallisesti omalla alueella. Apuvälineenä käytetään Internetiä, johon on rakennettu markkinapaikka osoitteeseen Markkinapaikassa on työkalut sekä yhteistyökumppaneiden etsimiseen 14

15 että yrityksestä, palveluista ja tuotteista tiedottamiseen. Sivustolla on myös erityisiä yhteistyöhön käytettäviä työkaluja. Tavoitteena on luoda toimiva markkinapaikka, jolla on aktiivisia jäseniä kaikista kolmesta maasta. Jäsenet osaavat käyttää markkinapaikkaa ja solmivat uusia kontakteja yritysten välille. Tällä hetkellä noin 500 yritystä ja 550 käyttäjää on ilmoittanut tietonsa rekisteriin. Crossroad Kvarken tekee aktiivista yhteistyötä eri alojen ja organisaatioiden kanssa alueilla. Hankkeella on myös jälleenmyyjiä Suomessa ja Ruotsissa, jotka esittelevät portaalin käyttöä uusille ja nykyisille jäsenille. Toteuttaja: Företagarnas Riksförbund, Västerbotten, Ruotsi, yhdessä Vaasan ruotsinkielisen ammattikorkeakoulun kanssa Aikataulu: 2005 Lähde: IT3 Tavoite IT3-hankkeen tavoitteena on luoda kokonaisvaltainen puiteohjelma rajat ylittävälle ITyhteistyölle Pohjanmaan, Västerbottenin ja Helgelandin kesken, tehdä rajat ylittäviä IThankkeita koskevia aloitteita, aktiivisesti etsiä rahoitusmahdollisuuksia ja aktiivisesti edistää informaatioteknologiaan liittyvää tiedonkulkua näiden alueiden välillä. Hankkeessa on tähän mennessä tehty esitutkimus digitaalisen sillan rakentamisesta kolmen alueen välille. Digitaalisen sillan toteutus aloitetaan syksyllä 2005, hankkeenomistajana Länet Västerbotten Data och Tele Ab (AC-Net). Toteuttaja: Västerbottenin lääninhallitus yhdessä Pohjanmaan liiton ja Ran Utviklingsselskapin kanssa Aikataulu: 2006 LearnIT Pietarsaarenseudun aluekeskusohjelmaan kuuluva LearnIT on osaamista parantava ITkehittämishanke, joka välittömästi koskettaa yritystä Pietarsaaren seudulla. Hankkeen kohderyhmä koostuu Pietarsaaren valmistusteollisuuden pk-yrityksistä, jotka tällä hetkellä kipeästi kaipaavat IT-osaamisen kohottamista. Suuri osa mukana olevista yrityksistä toimii metalli- ja konepajateollisuuden alihankkijoina. Lähtökohtana on, että noin pkyritysten työntekijää tulee osalliseksi hankkeen tarjoamasta osaamisen parantamisesta ja kehittämistyöstä. Hankkeen edustamat painopistealueet tiivistyvät kolmeen avainsanaan: 1. Yhteiset työkalut (tekniikka) 15

16 Verkostossa toimimisen perusedellytyksenä on, että käytetään yhteisiä työkaluja. Työkaluilla voidaan tehostaa verkostojen työprosesseja ja sitä kautta lisätä läpäisynopeutta ja saada kilpailuetuja. 2. IT Leadership (tuotannonsuunnittelu ja -ohjaus) IT Leadership antaa hankkeelle mahdollisuuden toteuttaa osallistuville yrityksille pitemmälle meneviä sovelluksia ja mahdollisuuden hyödyntää tarvittaessa ulkopuolisten resursseja/osaamista. 3. Koulutus Koulutus täydentää hankkeen kaikkia painopistealueita ja parantaa yritysten osaamista. Toteuttaja: Concordia Ab Aikataulu: Pohjanmaan maakuntaportaalin kehittäminen Hanke keskittyy rakentamaan infrastruktuurin sähköisille palveluille Pohjanmaan maakunnassa. Hanke käsittää erilaisia prosesseja ja keinoja, joiden avulla portaalista tulee keskeinen kokoontumispaikka hankkeen kohdealueilla. Prosessien läpi kulkeva sisältö ja tieto eivät kuulu hankkeen piiriin, sillä hankkeen painopisteisiin kuuluu hajautettu sisällönhallinta. Toteuttaja: Pohjanmaan liitto Aikataulu: Julkisen sektorin nykytilanteen analyysi Pohjanmaalla julkinen sektori on yleisesti ottaen sopeuttanut toimintansa tekniikan kehitykseen ja on tänä päivänä erittäin riippuvainen tietoliikenneteknologiasta. Työasemien määrä liikkuu tuhansissa, palvelinten sadoissa. Maakunnan 18 kunnalla on kullakin omat järjestelmänsä ja ratkaisunsa. Yhteistyötä yhteisten tietoverkkojen muodossa on hyvin vähän. Tältä osin Pohjanmaa eroaa monista muista maamme alueista, joissa paikoin jo 1990-luvun puolessavälissä päädyttiin yhteisiin alueellisiin tietoverkkoratkaisuihin. Kuntien sisäiset tietoverkot ovat varsin eritasoisia. Vaasan kaupunki ryhtyi jo vuonna 1993 rakentamaan omaa sisäistä valokuituverkkoa yhdistämällä kunnallisia toimintoja palvelevia kiinteistöjä omalla kuidulla. Verkkoa laajennetaan parhaillaan keskustan ulkopuolisilla alueilla. Närpiön kaupunki on menetellyt samoin ja otti kuituverkkonsa käyttöön vuonna Kunnan toiminnassa siirrytään asteittain käyttämään kyseistä kuituverkkoa. Myös Maalahden kunnalla on oma verkko, jossa hyödynnetään sekä valokuitua että radiotekniikkaa, mutta kuituun siirrytään yhä enemmän. Tavallisinta on, että kunta ostaa tietoliikenteen palveluna ja yhdistää toimipisteet mm. vuokrattujen kuparijohtojen ja yksityisten Internet-verkkojen avulla. Tähän käytetään yleensä ADSL-yhteyksiä. Kuntien välisen tietoliikenteen tarve on tällä haavaa suurin Vaasan sairaanhoitopiirissä, koska maakunnassa on kolme sairaalaa. Periaatteessa kuntayhtymien terveyskeskuksilla on tarvetta kuulua samaan kokonaisuuteen. Vaasan sairaanhoitopiiri on Pohjanmaan liiton rahoittaman ehealth Botnia -hankkeen puitteissa toteuttanut edistyksellisen tietoliikenneverkon, jonka toimitti Multi.fi. Tavoitteena on paperiton tiedonjakelu koko sairaanhoitopiirin alueella. 16

17 Ajan myötä röntgenkuvat ja potilaskertomukset ovat kokonaan digitaalisessa muodossa. Aineiston jakelu asettaa suuret vaatimukset tietoverkolle, jota aiotaan joka tapauksessa päivittää Pohjanmaan verkon esitutkimus Pohjanmaan liiton IT-Pohjanmaa -hankkeessa tilattiin kolmelta konsultilta (Ab KD-Soft Oy, Tage Svahn, Ab ETTAB, Ulf Nilsson ja Börje Lindén Consulting) tulevaisuudenvarmaa tietoliikenneverkkoa hahmotteleva tutkimus, jonka raportti valmistui keväällä Raportin viiteryhmänä toimi eri sektoreiden edustajista koottu laaja hankeryhmä. Raportti esiteltiin alueellisissa kuntatapaamisissa keväällä Raportti liitteineen on ladattavissa osoitteesta (ruotsiksi) ja (suomeksi). Raportin mukaan Pohjanmaan maakuntaverkon tulee suoriutua korkealaatuisesta liikkuvan kuvan reaaliaikaisesta siirrosta samanaikaisesti kahteen suuntaan. Tällöin vähimmäisvaatimuksena on taattu ja symmetrinen 10 Mbit/s yhteysnopeus käyttäjälle. Tavoitteen saavuttamiseksi valokuitukaapelin pitää ulottua aina käyttäjän toimipisteeseen/toimistoon/kotiin Pohjalaisten kotitalouksien ja yritysten nykytilanteen kartoitus IT-Pohjanmaa kartoitti syksyllä 2004 ADSL-palveluiden tarjonnan maakunnassa. Kyselylomake lähetettiin TeliaSoneralle, Vaasan Läänin Puhelin Oy:lle, Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy:lle, Elisa Oyj:lle, Song Networks Oy:lle, Eunet/Saunalahti Oy:lle sekä Bothnia Broadbandille (Maalahti) ja DynamoNetille (Närpiö). Kyselyyn vastasi neljä teleoperaattoria. Kartoituksen mukaan noin 95 % maakunnan kotitalouksista ja yrityksistä oli syyskuussa 2004 ADSL-palveluiden peittoalueella. Tarvittaessa voi tilata liittymän, jonka nopeus alavirtaan on 2 Mbit/s. Kyselyn kooste, ks. liite 2. Kartoitusta täydennettiin talvella 2005 keskustelemalla operaattoreiden edustajien kanssa. Sen mukaan maakunnan ADSL-tarjonnan kattavuus on 98 prosentin luokkaa. Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy:n telealueella PSP/Multi.fi takaa sataprosenttisen kattavuuden, samoin Vaasan Läänin Puhelin Oy perinteisellä telealueellaan. TeliaSonera kattaa 98 % telealueestaan. Maalahdessa toimivan Bothnia Broadbandin ja Närpiössä toimivan DynamoNetin kattavuus on 100 %. Nämä kaksi saavuttavat ADSL-tason radiotekniikan avulla (3,5 Ghz:in lisensoitu taajuus). Elisa tarjoaa ADSL-yhteyksiä Vaasan Läänin Puhelimen ja TeliaSoneran verkoissa. Vaasan Sähkö Oy tarjoaa Vaasan keskustassa WLAN-yhteyksiä (Netsafir). Myös Saunalahti tarjoaa ADSL-yhteyksiä Vaasan alueella. Joillakin paikkakunnilla tarjotaan jopa 8 Mbit/s -yhteyksiä asiakkaille, jotka asuvat riittävän lähellä puhelinkeskusta (ks. liite 1). ADSL:n kysyntä on nähtävästi suuri, koska toimitusajat ovat pitkät. Suurempien teleoperaattoreiden edustajien mukaan elokuussa 2005 noin puolella maakunnan kotitalouksista on ADSL-yhteys. Tarkkoja lukuja ei paljasteta liikesalaisuuteen vedoten (kuluttajabarometrien mukaan noin 30 prosentilla maakunnan kotitalouksista on ADSL-yhteys). Pohjanmaa sijoittuu maamme keskikastiin. Liittymien yleistymisvauhti täyttää kansallisen laajakaistastrategian tavoitteet. Keväällä 2005 Pohjanmaalla on ruvettu tarjoamaan myös 24 Mbit/s -yhteyksiä (ADSL2+). 17

18 Esimerkkinä Vaasan Läänin Puhelimen tarjonta, ks. liite 2. Eri operaattoreiden saatavuus käy ilmi yritysten kotisivuilta. Pohjanmaan neljä suurinta operaattoria ovat: Vaasan Läänin Puhelin Oy TeliaSonera Oyj Multi.fi Elisa Oyj Loppupäätelmä: Pohjanmaan maakunnassa ADSL-taso on saavutettu, ja tähän on päästy ilman julkista rahoitusta. 4.2 Strategiatyön tarkoitus ja sisältö Kansallisen laajakaistastrategian mukaisesti tämä asiakirja muodostaa maakunnallisen strategian tulevaisuudenvarman tietoliikenneinfrastruktuurin toteuttamiseksi Pohjanmaan maakunnassa. Strategia kattaa vuodet Strategian tavoitteena on linjata sekä yksityiseen että julkiseen digitaaliseen tiedonsiirtoon soveltuvaa infrastruktuuria Pohjanmaan maakunnassa ja siten helpottaa kaikkien osapuolten ja tasojen päätöksentekoa. Asiakirjan on annettava vastaus seuraaviin kysymyksiin: Miksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin? Mitä on saatava aikaan? Miten tavoitetila saavutetaan? Koska tietoliikennealalla on odotettavissa nopeita muutoksia, strategiaa tarkistetaan ja päivitetään vuosittain. Kun muistetaan, miten kaistanleveys on kasvanut viime vuosina (Mooren laki), kaistanleveyden tarve ja laatuvaatimukset tulevat viidessä vuodessa väistämättä ylittämään sen tason, joka voidaan saavuttaa olemassa olevan puhelinverkon kautta. Mikään ei viittaa siihen, että kasvava tarve olisi tasoittumassa. Pohjanmaan laajakaistastrategia pureutuu kahteen haasteeseen: Miten ratkaista ongelmatilanne, joka syntyy, kun pohjalaisten kotitalouksien ja yritysten pitää samanaikaisesti voida lähettää, jakaa ja vastaanottaa vaativaa tietoliikennettä kahteen suuntaan? 18

19 Miten saada aikaan yhteensopiva, tulevaisuudenvarma tietoliikenneratkaisu julkiselle sektorille, yleiseen ja yhteiseen käyttöön? Strategiassa esitetään, että ryhdytään toimenpiteisiin, joilla varmistetaan mahdollisimman hyvät perusedellytykset sekä yksityisen että julkisen sektorin tietoliikenteelle Pohjanmaan maakunnassa ja joilla edistetään monipuolista palvelutuotantoa tulevassa infrastruktuurissa. 4.3 Laajakaistastrategian suhde muihin strategioihin ja suunnitelmiin Tavoite: Pohjanmaan maakunnan alue- ja yhteiskuntarakenteen kehittämisessä saavutettavuuden parantamisella on keskeinen sija. Hyvin integroidut ja toimivat yhteydet edistävät maakunnan kilpailukykyä. Tietoyhteiskunnan edistämiseksi maakunnan tavoitteena on turvata tasavertaisten tietoliikenneyhteyksien saatavuus sekä yksityistalouksille että yrityksille. Maakunnan kehityksen fyysiset puitteet osoittavaan maakuntakaavaan merkitään varaus tietoliikenteen runkoverkolle, joka ulottuu kaikkiin kuntakeskuksiin ja suurempiin kyliin. Varauksella osoitetaan myös ylimaakunnallisten yhteyksien tarve. Runkoverkon avulla varmistetaan, että kaikilla alueilla ja kotitalouksilla on mahdollisuus saada laajakaista. Maakuntakaava ohjaa puolestaan yleis- ja asemakaavoitusta. Integroitujen liikenneverkkojen kehittäminen edellyttää seutukunnallisia, maakunnallisia ja ylimaakunnallisia toimenpiteitä, joiden tulisi myös tukea toisiaan. Pohjanmaan laajakaistastrategia toteuttaa osaltaan vuosien maakuntaohjelman tavoitteita. Tehokas laajakaista antaa suuret mahdollisuudet esimerkiksi palvelurakenteen ja uusien työmuotojen kehittämiseen sekä palveluiden turvaamiseen. Tehokkailla ja luotettavilla tietoliikenneyhteyksillä sekä nopeilla laajakaistayhteyksillä parannetaan mahdollisuuksia asua ja yrittää maaseudulla ja edistetään kaupunkien ja maaseudun välistä vuorovaikutusta. Maaseutupolitiikan tavoitteena on elinvoimainen maaseutu, mikä edellyttää peruspalveluiden järjestämistä ja hoitamista. Tässä kehittämistyössä maakunnan laajakaistastrategialla on keskeinen sija. 4.4 Strategiatyön organisointi Pohjanmaan liitto käynnisti jo vuonna 2001 IT-Pohjanmaa -nimisen hankkeen edistääkseen itinfrastruktuuria eri tasoilla. Hanke osallistui myös ns. maakuntaportaalin kehittämiseen (http://www.osterbotten.fi). IT-Pohjanmaa -hankkeen tuloksia on hyödynnetty myös laajakaistastrategian laadinnassa. Hankkeen kakkosvaihe käynnistyi , ja se keskittyy it-infrastruktuuriin. Hankkeen tavoitteena on laatia suunnitelma ja myötävaikuttaa sen toteuttamisen tulevaisuudenvarman it-infrastruktuurin aikaansaamiseksi maakunnan eri tasoilla: - seutukuntatasolla, ml. kylä-, kortteli- ja kaupunginosaverkot = kyliä yhdistävä verkko - maakuntatasolla, kuntia yhdistävä verkko 19

20 - naapurimaakuntien kanssa Suomessa ja Pohjoismaissa (maakuntien välinen verkkoyhteistyö) Pohjanmaan liiton maakuntahallitus valitsi uuden hankeryhmän, jonka tehtävänä on osallistua strategiatyöhön. Hankeryhmän kokouksiin kutsutaan myös asiantuntijoita. Hankeryhmä on osallistunut laajakaistastrategian laatimiseen kokousten ja sähköpostiviestien välityksellä. IT-Pohjanmaan projektipäällikkö on osallistunut kaikkiin liikenne- ja viestintäministeriön järjestämiin maakunnille tarkoitettuihin tilaisuuksiin. Strategiatyö perustuu näin ollen liikenne- ja viestintäministeriön suuntaviivoihin. 20

21 5. Visio ja tavoitetila Vuosien tienoilla normaalin kotitalouden kaistanleveyden tarve tulee olemaan arviolta Mbit/s molempiin suuntiin. Mooren lain mukaan kaistanleveyden tarve kaksinkertaistuu joka 18. kuukausi. Se tarkoittaa, että DSL-tekniikat eivät enää riitä, kun tulemme vuosiin Yksityisten yritysten ja julkisen sektorin toimipisteiden tarve lienee mitä todennäköisimmin vielä korkeammalla tasolla. Summary statements of the Technology Futures Inc. study The local echange network in 2015 on behalf of Verizon, SBC, Bell Canada, BellSouth, Sprint and Qwest: 1. Typical household of 2015 subscribes to broadband services at 24 Mbit/s to 100 Mbit/s 2. Small business have access to the network at 622 Mbit/s and higher 3. Most customers obtain voice and narrowband via wireless or VoIP % of the OSP metro cable is fiber 5. 97% of the OSP feeder cable is fiber 6. 95% of the OSP distribution cable is fiber 7. Switching is 100% packet-based with IP switching dominant, ATM on the decline 8. Of the $355 billion of network invest in place in 2001, under 10% in use in 2015 Lähde: Flemming Petersen, TYCO Electronics, Vaasa Yhä tärkeämmäksi tulee se, että tietoliikenneinfrastruktuuri perustuu avoimeen alustaan ja että verkko on dynaaminen, jolloin kaistanleveyttä on saatavana silloin kun sitä tarvitaan. Tietoliikenneinfrastruktuurin tulee olla rinnastettavissa muuhun infrastruktuuriin, kuten tiestöön, rautateihin, vesi- ja viemäriverkostoon sekä lentokenttiin. Sen takia on perusteltua, että yhteiskunta osallistuu aktiivisesti tietoliikenneinfrastruktuurin luomiseen. On kuitenkin tärkeää oivaltaa, että vaikka yhteiskunta (esimerkiksi kunta) rakentaa infrastruktuuria tähän tarkoitukseen, sen tavoitteena on luoda paremmat edellytykset yrittäjyydelle, ei vääristää kilpailua. On tärkeää, että jokainen osapuoli omaksuu oikean roolin. Uuden sukupolven tietoliikenneverkon tulee olla avoin, dynaaminen, joustava ja täysin symmetrinen luodakseen edellytykset palvelun- ja sisällöntuotannolle (julkiselle, kansalaislähtöiselle, kaupalliselle) mistä päin verkkoa tahansa. 5.1 Visio 2010: pohjalainen koti ja yritys Strategian vision lähtökohtana on pohjalainen koti vuonna Julkisen laitoksen tai yrityksen tilanne lienee samankaltainen, mutta niiden päämäärä ja tavoitteet ovat erilaiset ja kaiken järjen mukaan myös korkeammat. Sinulla on yksityishenkilönä tai etätyötä kotona tekevänä kiinteä yhteys seuraavaan verkon tasoon. Yhteys on jatkuvasti päällä, ja sen kapasiteetti on 100 Mbit/s 1 Gb/s molempiin suuntiin. Sinulla on kodissasi sekä kaapeleihin että radiotekniikkaan perustuva oma verkko ja vähintään viisi litteää suurta näyttöä. Voit aktivoida palveluita joko painalluksella tai äänelläsi. Näytöillä on oma portaalisi, jossa on ainakin seuraavat kuvakkeet: - Ääni- ja multimediapalveluiden kuvake, kuten radio ja televisio. Voit aktivoida haluamasi radio-ohjelmat ja tv-palvelut maailmanlaajuisesta tarjonnasta, voit luoda omia ohjelmataulukoita ja ostaa tv-palveluita ohjelmatasolla. Voit milloin tahansa selata arkistoa. - Tavallisten tietokonesovellusten kuvake, kuten tekstinkäsittely. - Tallennus-kuvake. 21

22 - Julkisten palveluiden kuvake. - Supernopean Internet-yhteyden kuvake. - Videopuhelimen kuvake. - Varkausvalvonnan kuvake. - Kodin eri toimintojen valvonta -kuvake. - Oma avustaja -kuvake, joka pitää ohjelmaversiosi hyvässä järjestyksessä ja näyttää mitä uusia palveluja on saatavana. Avustaja huolehtii siitä, että sinulla on uusimmat versiot ja juuri tarvitsemasi toiminnot ja varmistaa, että sinulla on turvallinen ja varma yhteys toimeksiantajaasi. Voit käyttää samaa verkkoa myös ollessasi liikkeellä ja voit laitteesta riippumatta käyttää myös mobiiliviestintää. 5.2 Pohjanmaan tavoitetila A. Tietoliikenneinfrastruktuuri Tavoitteena on edistyksellinen, dynaaminen, kilpailuneutraali viestintäverkko, joka kattaa maakunnan 18 kuntaa. Koska verkosta halutaan tulevaisuudenvarma ja tehokas, se perustuu pääosin valokuituun. Verkon tulee kyetä siirtämään kaikenlaisia tietoliikenne-, televisio- ja puhelinliikennepalveluja sekä nyt että tulevaisuudessa. Verkko on monipuolinen monipalveluverkko, joka pystyy siirtämään sataprosenttista laatua (QoS) vaativia palveluja. Runkoverkon kaistanleveyden pitää olla 2,5 10 Gbit/s. 2 Verkon tulee olla kotitalouksiin ulotettava täysimittainen kuituverkko tai sen tulee hyödyntää muuta sopivaa teknologiaa. Kotitalouksien, yritysten ja muitten kiinteistöjen, esimerkiksi julkisten laitosten (koulut jne.) kaistanleveys on lähestulkoon rajaton. Alkuvuosina useat eri tavat päästä verkkoon voivat toimia rinnakkain. B. Palveluntuotannon edistäminen Tavoitteena on myös edistää nykyisten sisältöpalvelujen kehittämistä ja luoda uusia palveluja, jotka voivat hyötyä suuresti uudesta infrastruktuurista. Tavoitteena on laaja paikallis- ja aluetason sekä kansallisen ja kansainvälisen tason palveluntoimittajien valikoima niin julkisissa kuin kaupallisissa palveluissa. Ainakin seuraavia palvelutuotantotyyppejä kaivataan: - Tuotantovideo (270 Mbps), suora lähetys kentältä studioon - Teleliikenne (SDH ja PDH) - Videokonferenssi, videopuhelut - IP-puhelut - HDTV-kanavat - tv-kanavat - radiokanavat - Internet-liikenne (normaali/korkea/superkorkea/ultrakorkea nopeus) 2 Valokuidun käytöstä: Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 33/2005 Valokaapeli kotiin (Heikki Äyväri ja Markku Kääriäinen, ). 22

23 - turvallisuuspalvelut - valvontapalvelut - varastopalvelut - sovellusvuokrauspalvelut (ASP) - koulutuspalvelut - hoitopalvelut Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 16/2005: Internet-puhelut (VoIP). Selvitys (Arto Karila, ) 4 Verkkojen avoin käyttö. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 76/2005, Esa Kerttula

24 6. Toimenpiteet, vastuunjako ja aikataulu Lähtökohtana on, että käännytään eri tietokone- ja tietoliikennealan yritysten puoleen, jotta strategian tavoitteet saavutetaan markkinaehtoisesti normaalin tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti. Maakunnassa toteutetaan kuntia yhdistävä verkko. 6.1 Kuntia yhdistävä verkko Kunnat voivat edistää asetettuja tavoitteita rakentamalla kuntakeskuksia yhdistävän verkon. Toimenpiteeseen sisältyy lisäksi verkon käyttö, kunnossapito ja hallinto. Kuntia yhdistävä verkko helpottaa yhteistyön laajentamista kuntayhtymien ja maakunnan kuntien välillä, tarjoaa loppuasiakkaille laajemman valikoiman palveluja ja toimittajia sekä mahdollistaa eri alueellisten toimijoiden nopean viestinnän. Verkko on voitava liittää muihin alueverkkoihin, esimerkiksi Etelä- ja Keski-Pohjanmaan ja Ruotsin Västerbottenin verkkoihin. Vastuu: julkisen tahon hallintoyksikkö maakuntatasolla Toteuttaja: kilpailutuksen perusteella valitut yritykset Aikataulu: Muut verkot Maakunnassa luodaan yhteiset pelisäännöt kuntaverkon tai kyliä yhdistävän verkon ja alueverkon sekä kunnanosatasoisen pääsyverkon rakentamiseksi. Vastuu: kunta ja/tai ryhmä kuntia sekä muut sopivat organisaatiot Toteuttaja: kilpailutuksen perusteella valitut yritykset Aikataulu:

25 7. Maakunnassa jaeltavat ja tuotettavat palvelutyypit Tässä luvussa kuvataan, minkälaisia palvelutyyppejä maakunnassa tulisi voida tuottaa ja jakaa eteenpäin. Palveluiden tuotannosta ja jakelusta vastaisivat kaupalliset toimijat. Julkisia palveluja tuottaa ja jakelee julkinen sektori. Tulevan verkon tulee olla rakennettu siten, että eri palveluntarjoajat voivat helposti liittää palvelunsa siihen. Palveluiden käyttäjän pitää puolestaan voida valita vapaasti eri palveluntuottajien välillä. Seuraavassa on esimerkinomainen kuvaus verkkoon kuuluvista palvelutyypeistä. 5 Tavanomainen tietoliikenne Palvelutyyppi tarkoittaa täysin tavanomaista tietoliikennettä, joka yhdessä Internetliikenteen kanssa ohjautuu pääsyverkon datakanavaan. Käytettävä kaistanleveys saattaa vaihdella asiakasvaatimusten ja pääsyverkon teknologian mukaan (kuitu tai DSL). Hinnoittelu saattaa vaihdella kaistanleveyden perusteella. Vaativa tietoliikenne Palvelu tarjoaa täysin yksityiset, eriytetyt ja turvalliset datakanavat, joiden kaistanleveys vaihtelee ja jossa liikenne virtaa QoS-periaatteen mukaisesti. QoS tarkoittaa taattua kaistanleveyttä; esimerkiksi puhelinliikenne vaatii taatun kaistanleveyden. Yhteys takaa pettämättömän turvallisen yhteyden sairaaloille, terveyskeskuksille ja yrityksille, jotka haluavat lähettää luottamuksellista tietoa. Siirtokanavat saadaan eriytettyä vain, jos liikenne ohjataan korkealaatuisiin datakanaviin, joihin muu verkkoliikenne ei vaikuta. Jos esimerkiksi Internetliikenne ylittää verkon kapasiteetin, se ei kuitenkaan vaikuta tässä kanavassa kulkevaan liikenteeseen lainkaan. Verkon pitää myös kestää interaktiivisia, reaaliaikaisia palveluja, joissa viiveen täytyy olla olematonta ja viiveen vaihtelun (jitter) erittäin vähäistä eikä bittivirheitä saa esiintyä. Tämä tarkoittaa, että tietopaketit eivät muutu matkan varrella, vaan kaikki verkossa lähetettävä tieto saapuu perille vääristymättömänä ja marginaalisella viiveellä. Virtuaalinen läsnäolo tulee yleistymään esimerkiksi etäopetuksessa, mikä vaatii tietyn taatun kaistanleveyden, joka ei aiheuta viivettä. Palvelu on ihanteellinen tv- ja HDTV-kanavien jakeluun. Sen lisäksi se sopii täydellisesti digitaalisten tv-kanavien jakeluun tv-lähettimille, koska verkon synkronisointitoiminnonkin pitää olla erinomainen. HDTV (high definition television) tai teräväpiirto-tv tarkoittaa tvkuvaa, jonka laatu on nykyisiä formaatteja parempi. HDTV:n korkeamman resoluution ansiosta kuva on huomattavasti yksityiskohtaisempi ja terävämpi kuin tavallisen tv:n. HDTV:n ääni lähetetään aina digitaalisena ja kuva laajakuvana. Puhelut ja IP-puhelut Jotta kunnillemme ja kuntien asukkaille tarjottaisiin edullisia puheluiden hintoja, verkon tulee olla sopeutettu puhelinpalveluiden toimittajille. 5 Verkkojen avoin käyttö. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 76/2005, Esa Kerttula

26 Viranomaistemme kaikki puhelinverkolle asettamat vaatimukset on otettava huomioon (turvallisuus, jäljitys- ja salakuuntelumahdollisuudet ym.). Lisäksi tulee olla mahdollisuus puhelintietojen rekisteröintiin. Telekommunikaatio Perinteisen puhelinliikenteen (PSTN) välittämiseksi puhelinkeskusten välillä ja muiden vastaavien palvelujen mahdollistamiseksi verkon pitää olla varustettu E1 ja STM-1 -tasoisille yhteyksille täysilaatuisena kunkin standardin mukaisesti. Kyseiset yhteydet on voitava luoda mitkä tahansa kuntien solmupisteiden välille sekä ulkomaailmaan. TV-tuotanto Koska Pohjanmaalla on tv- ja media-alan tuotantoa ja koulutusta, verkon pitää kyetä siirtämään videokameran pakkaamattomia signaaleja kuvauspaikan ja tuotantostudion välillä. Kaistanleveys on 270 Mbps, ja laadun täytyy olla huippuluokkaa. Videokonferenssi Videokonferenssi on interaktiivinen palvelu, joka asettaa suuret vaatimukset verkolle. Riittävän hyvän laadun varmistamiseksi yllä olevassa vaativa tietoliike -kohdassa mainittujen vaatimusten on täytyttävä. Internet Jokaisella verkkoon liitetyllä asunnolla pitää olla monipalveluliittymä, jonka tietoliikenneliittymää käytetään Internet-yhteyteen. Yhteyden kaistanleveys on voitava muuttaa. TV ja HDTV Monipalvelumallin mahdollistava verkko sisältää myös liittymän tv- ja HDTV-lähetysten vastaanottamiseen (HDTV, ks. edellä oleva selitys). Liittymä on kaikilla verkkoon liitetyillä asiakkailla. Tv-kanavien jakelu on vaativa tehtävä, jos pyritään vastaamaan tv-lähetysten vaatimukseen välittömästä ja muuttumattomasta jälleenlähetyksestä. Tämä asettaa suuret vaatimukset verkolle. Tv- ja HDTV-lähetysten siirtoon käy vaativan tietoliikenteen kanava. Verkon pitää alusta alkaen pystyä välittämään noin sata tv-kanavaa ja 20 HDTV-kanavaa. Kanavien määrää on voitava lisätä. Etenkin HDTV-kanavien kysyntä tulee kasvamaan nopeasti samalla kun tavallisten tv-kanavien kysyntä vähenee. Tavallisten tv-kanavien kaistantarve on 8 Mbps/kanava ja HDTV-kanavien 20 Mbps/kanava. Verkko antaa huimat mahdollisuudet paikallisten tv-kanavien pyörittämiseen eri tarkoituksiin. Tilausvideo (Video on Demand) Tilausvideoiden jakelu verkossa tapahtuu tv:n päävahvistinaseman videopalvelimilta. Päävahvistin on keskeinen elektroninen laite, joka käsittelee tv-signaalia. Periaatteessa yksi laite riittää koko maakunnalle. 26

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Sadan megan Suomi. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö

Sadan megan Suomi. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö Sadan megan Suomi Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriö 2 Tietoliikenneyhteyksien valtatekniikoiden kehitys korkeammille nopeuksille on aina syntynyt palveluja Mbit/s kaapeli-tv valokuitu 25-100

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy @450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori Anne Suomi, Digita Oy Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. Kylien laajakaistayhteydet valtioneuvoston

Lisätiedot

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen Helia Metropolialueen vapaat langattomat verkot Helsinki, 30.3.2006 Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com Helia 30.3.2006-1 Konvergenssi

Lisätiedot

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 26.11.2015 klo 12.00. Asiantuntijan kuuleminen ja kirjallinen asiantuntijalausunto

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 26.11.2015 klo 12.00. Asiantuntijan kuuleminen ja kirjallinen asiantuntijalausunto Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 26.11.2015 klo 12.00 Asiantuntijan kuuleminen ja kirjallinen asiantuntijalausunto Saimaan Kuitu Oy toimitusjohtaja Tuomo Puhakainen Asia: HE 116/2015 vp Hallituksen

Lisätiedot

Laajakaistat markkinalähtöisesti

Laajakaistat markkinalähtöisesti Laajakaistat markkinalähtöisesti Teleyhtiön näkemys Matti Makkonen Toimitusjohtaja Anvia Oyj Anvia Oyj - entinen Vaasan läänin puhelin (VLP) Liikevaihto 2009 104 M Suomen 4. suurin teleoperaattori Johtava

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

Puhepalveluiden kehittäminen

Puhepalveluiden kehittäminen m Alueiden ja hallinnon kehittäm Hallinnon, alu e k e h it y k s e n j a s is äis e n t u r v allis u u d e n inis t e r iö. Puhepalveluiden kehittäminen Kihlakuntien puhepalvelut kihlakunta? puhepalvelujen

Lisätiedot

ICT- infrastruktuuri osana Salon tulevaisuuden kilpailukykyä

ICT- infrastruktuuri osana Salon tulevaisuuden kilpailukykyä ICT- infrastruktuuri osana Salon tulevaisuuden kilpailukykyä Kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa 24.5.2011 Esko Miikkulainen SSP Yhtiöt Oy Miksi tietoliikenne kuuluu liikenneseminaariin Liikenteen merkitys

Lisätiedot

Laajakaistaverkot. - avain tulevaisuuden palveluihin. professori Hannu H. KARI Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu (TKK) Hannu.Kari@hut.

Laajakaistaverkot. - avain tulevaisuuden palveluihin. professori Hannu H. KARI Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu (TKK) Hannu.Kari@hut. Laajakaistaverkot - avain tulevaisuuden palveluihin professori Hannu H. KARI Tietotekniikan osasto Teknillinen (TKK) Hannu.Kari@hut.fi Hannu H. Kari/TKK/T/TKT Page 1/18 Internetin palvelut Perinteiset

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro

Viestintäviraston puheenvuoro Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,

Lisätiedot

Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko

Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko 27.2.2014 Pekka Neittaanmäki Jukka Valkonen Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko Valokuituverkko edustaa varmatoimista ja pitkäikäistä huipputeknologiaa. Kuituverkossa tiedot

Lisätiedot

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Simo Tanner simo.tanner@kuntaliitto.fi Esityksen sisältö Kunnat ja tietoyhteiskunta Verkoista ja kehityksestä Uusia palvelukanavia? Kysymyksiä ja keskustelua

Lisätiedot

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1. Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.2015 Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ajankohtaista

Lisätiedot

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Palvelun myynti lähtökohdaksi Liiketoimintamallin ja verkon muutos Säästöt verkon kustannuksissa ja asiakaspalvelussa Provisioinnin toteuttaminen

Lisätiedot

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu -seminaari 3.6.2009 Maakuntasuunnittelija Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitto Valtioneuvoston kaksiosainen periaatepäätös

Lisätiedot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Risto Carlson, ICT-johtaja, Digita Oy We deliver your content Suomen EDI-Leidit 27.9.2007 1 Agenda 1. Johdanto 2. Internetin historiaa 3. Langattomat

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Jyväskylä. Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 23.2.2014

Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Jyväskylä. Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 23.2.2014 Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Jyväskylä Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 23.2.2014 Kansallinen kehittäminen: Laajakaista kaikille Suomi on sitoutunut EU:n

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja. tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus

Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja. tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja nopeaan, tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus Elisa yhtiönä Elisa tarjoaa tietoliikennealan kokonaispalveluja Perustettu Helsingissä vuonna 1882

Lisätiedot

Kiinteistöjen tietoverkkoinfrastruktuurin modernit ratkaisut ja kehitysnäkymät

Kiinteistöjen tietoverkkoinfrastruktuurin modernit ratkaisut ja kehitysnäkymät Kiinteistöjen tietoverkkoinfrastruktuurin modernit ratkaisut ja kehitysnäkymät Veijo Happonen DAXTUM OY Gsm: 040-5254232, e-mail: veijo.happonen@daxtum.com BAFF / Automaatio Talotekniikassa LUENNON SISÄLTÖ

Lisätiedot

.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD

.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD ,3 Bryssel, 24. marraskuuta 1999.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD (XURRSDQ NRPLVVLR RQ DQWDQXW VXRVLWXNVHQ O\K\HQ PDWNDQ NLLQWHLGHQ \KWH\NVLHQ KLQQRLWWHOXVWD

Lisätiedot

Äänekoski Laajakaista Kaikille 2014

Äänekoski Laajakaista Kaikille 2014 Äänekoski Laajakaista Kaikille 2014 Teliasonera/Seppo Kuusisto /Relation/Identifier 0.1 Draft Äänekoski 2013 rakennetut ja 2014 rakennettavat rungot 50 % Vuonna 2014 rakennettava osuus liittymiä tarjotaan

Lisätiedot

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 1 Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. @450 on paras mobiililaajakaista ammattikäyttöön 3. @450 on kattavin mobiililaajakaista yksityiskäyttöön 4. Palvelu- ja verkko-operaattorin

Lisätiedot

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)...

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... 3 3.2 Analoginen 2-johdinyhteys, erikoislaatu

Lisätiedot

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Tapio Kallioja toimitusjohtaja, CMD, 7.6.2004 Maanpäällinen digitaalinen televisio Lisää myyntiä Kustannussäästöjä Uusia palveluja Digitaalinen lähetysverkko Vaihe

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta ke 7.11.2012, klo 18:00 Ristijärven Yhteispalvelupiste, Ahontie 25 Valokuituverkon suunnitteluilta Laajakaista kaikille hanke ja sen eteneminen Kainuussa - Paula Karppinen,

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

TERVETULOA VALOKAISTALLE!

TERVETULOA VALOKAISTALLE! TERVETULOA VALOKAISTALLE! SSPNET TÄNÄÄN VALOKUITUTEKNIIKAN EDELLÄKÄVIJÄ Olemme tietoliikenneyhteyksien ja internetpalveluiden luotettava asiantuntija. Tarjoamme jatkuvasti uusia tuotteita ja palveluja.

Lisätiedot

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin

Lisätiedot

PAIMENSAARI JA KYLÄNIEMI ETELÄ-KARJALAN

PAIMENSAARI JA KYLÄNIEMI ETELÄ-KARJALAN PAIMENSAARI JA KYLÄNIEMI ETELÄ-KARJALAN ENSIMMÄISINÄ! Toimitusjohtaja Tuomo Puhakainen Verkottaja Kari Kotirinta Nek Saimaa Oy ESITTELY TUOMO PUHAKAINEN * 1974-1989 -15 VUOTTA SONERAN TEKNIIKASSA, KAAPELITYÖT

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen MARKKINAKATSAUS 8/2012 Kotitalouksien laajakaistaliittymät Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut Videoneuvottelu Johdanto Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut Videoneuvottelua voidaan käyttää + Audio-visuaalinen kommunikointi + Dokumenttien jakaminen: teksti, taulukot ja kuvat Useita etuja

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

PALVELUIDEN ASETTAMAT VAATIMUKSET LAAJAKAISTANOPEUKSILLE. Loppuraportti V1.0 3.6.2008. Liikenne- ja viestintäministeriölle.

PALVELUIDEN ASETTAMAT VAATIMUKSET LAAJAKAISTANOPEUKSILLE. Loppuraportti V1.0 3.6.2008. Liikenne- ja viestintäministeriölle. LAAJAKAISTASELVITYS PALVELUIDEN ASETTAMAT VAATIMUKSET LAAJAKAISTANOPEUKSILLE Loppuraportti V1.0 3.6.2008 Liikenne- ja viestintäministeriölle Oy Omnitele Ab Teemu Huttunen Jyri Puumalainen Ari Ojaniemi

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN LAAJAKAISTASTRATEGIAN OSA 1; SELVITYS LAAJAKAISTAYHTEYKSIEN SAATAVUUDESTA

KANTA-HÄMEEN LAAJAKAISTASTRATEGIAN OSA 1; SELVITYS LAAJAKAISTAYHTEYKSIEN SAATAVUUDESTA KANTA-HÄMEEN LAAJAKAISTASTRATEGIAN OSA 1; SELVITYS LAAJAKAISTAYHTEYKSIEN SAATAVUUDESTA Hämeen liitto 13.12.2004 SISALTÖ 1. Taustaa 2 2. Kansallinen laajakaistastrategia 2 3. Laajakaistatekniikoista 5 4.

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS

DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS TIEDOTE 1 (5) DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS Kohderyhmä dna Laajakaista soveltuu yksittäisen PC:n liikennöimiseen internetiin. Tyypillisin käyttäjäryhmä yksityistaloudet. Pääasiallinen käyttötarkoitus Yksityishenkilön

Lisätiedot

Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Uurainen. Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 24.2.2014

Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Uurainen. Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 24.2.2014 Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Uurainen Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 24.2.2014 Päätöksentekomalli Toiminto A Toiminto B Päätöksentekijät Päätös A Päätös

Lisätiedot

Savon Kuituverkko Oy - Kuntaomisteisen teleoperaattorin toiminta. 30.11.2014 Hyvän valokuituprojektin käytännöt, Kajaani

Savon Kuituverkko Oy - Kuntaomisteisen teleoperaattorin toiminta. 30.11.2014 Hyvän valokuituprojektin käytännöt, Kajaani Savon Kuituverkko Oy - Kuntaomisteisen teleoperaattorin toiminta 30.11.2014 Hyvän valokuituprojektin käytännöt, Kajaani Yhtiön perustamisprosessi 2010 Savon Kuituverkko Oy Yhtiö perustettiin 26.10.2010

Lisätiedot

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1 Laajakaista kaikille Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Haja-asutusalueiden 200 milj. laajakaistahankkeen työllistävyys Vaikutukset työllisyyteen Nopeat laajakaistayhteydet kaikkien ulottuvilla

Lisätiedot

Palvelusopimus, Tampereen Vuokratalosäätiö

Palvelusopimus, Tampereen Vuokratalosäätiö Palvelusopimus, Tampereen Vuokratalosäätiö Valokuitu kirkkaasti paras kiinteistöyhteys Soneran Laajakaista- ja tv-palvelut VTS Tampere 25.11.2014 Jukka Harju Sisältö Miksi valokuituyhteys on kirkkaasti

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Laajakaistaseminaari Pertunmaa 15.4.2011 PERTUN KUITU

Laajakaistaseminaari Pertunmaa 15.4.2011 PERTUN KUITU Laajakaistaseminaari Pertunmaa 15.4.2011 PERTUN KUITU Juha Putkonen 4.2.2010 Luottamuksellinen 1 Concept.10 esittely Tuoreella asenteella 2 Luotettava kumppani Concept.10 on yhteinen kattobrändi sen taustalla

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta IP/08/1397 Bryssel 25. syyskuuta 2008 Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta Kuinka EU voisi taata laajakaistaisen internet-yhteyden

Lisätiedot

Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin

Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin 28.4.2010 Tauno Hovatta 1 Maanpäällisen tv-jakelun verkkotoimiluvat Valtakunnallisen F-kanavanipun ja alueellisen HD3-kanavanipun toimiluvat Anvia Oyj:lle (8.4.2010/LVM)

Lisätiedot

Äänekoski. Laajakaista kaikille 2013-2014 tilanne. Seppo Kuusisto

Äänekoski. Laajakaista kaikille 2013-2014 tilanne. Seppo Kuusisto Äänekoski Laajakaista kaikille 2013-2014 tilanne Seppo Kuusisto Rakennetut ja rakennettavat reitit Äänekoskella 2013 2014 Rakennetaan vain jos 50% vakituisista asunnoista tilaa liittymän Rakennettu vuonna

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN VALOKAAPELIVERKKO. Nek Saimaa Oy 13.4.2015. Tuomo Puhakainen Kari Kotirinta

SAVITAIPALEEN KUNNAN VALOKAAPELIVERKKO. Nek Saimaa Oy 13.4.2015. Tuomo Puhakainen Kari Kotirinta SAVITAIPALEEN KUNNAN VALOKAAPELIVERKKO 13.4.2015 Tuomo Puhakainen Kari Kotirinta Nek Saimaa Oy Televerkkojen historiaa Etelä-Karjalassa ja Savitaipaleella Pietari-Lappeenranta-Helsinki lennätinlinja valmistuminen

Lisätiedot

Laajakaistahankkeen väliarviointi

Laajakaistahankkeen väliarviointi Laajakaistahankkeen väliarviointi Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriö 100 megan laajakaistahanke Valtioneuvoston periaatepäätös 12/2008: Kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset asunnot sekä

Lisätiedot

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Cisco Expo 8.9.2009 Jari Litmanen 1 Agenda Kuinka IP-palveluverkko tukee asiakkaan liiketoimintaa Palvelukeskusten ja konsolidoinnin asettamat haasteet verkkoratkaisuille

Lisätiedot

Tietoliikenneyhteydet ja kaapeli-tv-ratkaisut taloyhtiöille ja asukkaille Porvoon kiinteistöyhdistyksen laajakaistailta 26.11.2013

Tietoliikenneyhteydet ja kaapeli-tv-ratkaisut taloyhtiöille ja asukkaille Porvoon kiinteistöyhdistyksen laajakaistailta 26.11.2013 Tietoliikenneyhteydet ja kaapeli-tv-ratkaisut taloyhtiöille ja asukkaille Porvoon kiinteistöyhdistyksen laajakaistailta 26.11.2013 LPOnet Oy Ab toimitusjohtaja Gustaf Forsberg Agenda: 1. LPOnet Oy Ab 2.

Lisätiedot

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) Elisa Yrityskaista 4.4.2013 Yritysasiakkaat versio 2.1. Elisa Yrityskaista

Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) Elisa Yrityskaista 4.4.2013 Yritysasiakkaat versio 2.1. Elisa Yrityskaista Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) -palvelu liittää yrityksen yhden toimipisteen Internetiin. sisältää reitittimen ja Internet-yhteyden sekä näiden ylläpidon ja huoltopalvelut. Palvelu tarjoaa kiinteän kaksisuuntaisen

Lisätiedot

Viestinnän tulevaisuus

Viestinnän tulevaisuus Viestinnän tulevaisuus Teknologia, asema ja mahdollisuudet Uhat ja turvallisuus Timo Lehtimäki Johtaja Viestintävirasto Viestintäverkot ja -palvelut nyt ja huomenna Käyttäjä Liityntäverkot xdsl Cable WiMAX

Lisätiedot

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle seminaari Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja, Kainuun Nuotta ry Yleistä 1. Nopeat

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1258/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 14.12.2012 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1771/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Lisätiedot

Digita Laadukkaat TV-palvelut myös HD-aikana Henri Viljasjärvi 18.11.2010

Digita Laadukkaat TV-palvelut myös HD-aikana Henri Viljasjärvi 18.11.2010 Digita Laadukkaat TV-palvelut myös HD-aikana Henri Viljasjärvi 18.11.2010 Digitv 10 vuotta 2000-2010 koelähetysvaihe alkoi 1.9.2000 Alueet Espoo, Tampere ja Turku, näkyvyysalue 39% väestöstä Rinnakkaislähetyksinä

Lisätiedot

Elisa teema-aamu 08.02.2005

Elisa teema-aamu 08.02.2005 Elisa teema-aamu 08.02.2005 Elisa työministeriön tietoliikennepalveluiden kokonaistoimittaja Petri Heino senior account manager Elisa Oyj Visio 2010 Suomi on osaamiseen perustuva hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko

Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko PYHÄNET OY Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko Hanne Nivala 31.1.2014 Tässä raportissa on kuvattu Haapajärven kaupungin tietoliikenneinfrastruktuurin tilannetta ja esitetty arvioita koko

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1780/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Satakunnan maakunnan

Lisätiedot

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Miksi valokuitu?

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Miksi valokuitu? Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Miksi valokuitu? Miksi valokuitu? 1 Sisältö Mistä puolueetonta tietoa? Miksi valokuitu? Mihin maailma on menossa? Mitä hyötyä jo tänään? Mitä tarkoittaa pilvipalvelut Operaattori

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Yritystunnus. Liikemerkkiä tulee käyttää vain tässä ohjeistossa olevassa muodossaan, eikä merkin ja logon suhteita tai paikkaa saa muuttaa.

Yritystunnus. Liikemerkkiä tulee käyttää vain tässä ohjeistossa olevassa muodossaan, eikä merkin ja logon suhteita tai paikkaa saa muuttaa. Graafinen ohjeisto Yritystunnus Kymijoen Kyläkuidun yritystunnus koostuu kahdesta elementistä, Kymijoen Kyläkuitu -nimen logotyypistä (Myriad Pro Semibold), sekä nimen eteen sijoitettavasta kolmivärisestä

Lisätiedot

Laajakaistaverkon rakentamisvaihtoehdoista ja Kristiinankaupungin verkkohankkeesta

Laajakaistaverkon rakentamisvaihtoehdoista ja Kristiinankaupungin verkkohankkeesta Laajakaistaverkon rakentamisvaihtoehdoista ja Kristiinankaupungin verkkohankkeesta Ulf Grindgärds Erikoissuunnittelija Pohjanmaan liitto Maaseudun laajakaistat seminaari 3.2.2011 Seinäjoki Onko ylipäätänsä

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) 1213/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Viljolahti-Hevonlahti

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) 1211/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Härmäniemi-Joutsenlahti

Lisätiedot

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin Cable Days 17.4.2012 Vesa Erkkilä vesa.erkkila(a)digita.fi MobiiliTV vai TV mobiililaitteissa? Erillisen broadcast-verkon (esim. DVB-H) kautta toteutettu

Lisätiedot

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1266/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta Perustiedot (1/2) Sanoma myy Suomen suurimman kaapelitelevisio-operaattori Welhon liiketoiminnan tietoliikennekonserni DNA:lle

Lisätiedot

Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025. Diplomityö seminaari 12.4.2016

Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025. Diplomityö seminaari 12.4.2016 Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025 Diplomityö seminaari 12.4.2016 Jimi Viitanen Johdanto Tutkimuskysymys Miten koti muodostavat yhteyden Internettiin? Minkälainen

Lisätiedot

Laajakaistatekniikoiden kehitys. Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009

Laajakaistatekniikoiden kehitys. Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009 Laajakaistatekniikoiden kehitys Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009 Sisällys 1. Kiinteät laajakaistatekniikat Kuparitekniikat Kaapelimodeemi Kuitu kotiin 2. Langattomat laajakaistatekniikat

Lisätiedot

Click to edit Master subtitle style. Click to edit Master subtitle style. Viro egovernment. Jukka Lehtonen

Click to edit Master subtitle style. Click to edit Master subtitle style. Viro egovernment. Jukka Lehtonen Viro egovernment Jukka Lehtonen Viro verkossa Click Click to to edit edit Master Master subtitle subtitle style style Internet-yhteys perusoikeuksia, käyttäjiä 76 % asukkaista 98% alle 35-vuotiaista käyttää

Lisätiedot

xdsl Operaattorihinnasto

xdsl Operaattorihinnasto 1. Alajärven Puhelinosuuskunnan xdsl -operaattorilaajakaistayhteydet... 2 1.1 xdsl -yhteyksien tuotekuvaus... 2 1.2 Tuotteiden toimitusaika... 3 1.3 Tuotteiden hinnoittelu... 3 1.3.1 ATM/ETHERNET-alueverkon

Lisätiedot

Ohjelma (09.00 11.30)

Ohjelma (09.00 11.30) 28.5.2008 1 Ohjelma (09.00 11.30) Tilaisuuden avaus Jukka Lehtinen, Toimitussihteeri, it-viikko TDC Zoo uuden ajan mobiiliratkaisu business-viidakkoon Pasi Mäki, Johtaja, TDC yritysmyynti Business Benefits

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 Vasteaika... 4 2.4 IP- osoitteet...

Lisätiedot

Valokuidun saanti on ongelma myös taajamissa. (c) Verkko-osuuskunta Oulunseudun Laajakaista Tommi Linna

Valokuidun saanti on ongelma myös taajamissa. (c) Verkko-osuuskunta Oulunseudun Laajakaista Tommi Linna Valokuidun saanti on ongelma myös taajamissa Verkko-osuuskunta n hallituksen puheenjohtaja Internet-operaattorin toimitusjohtaja lähes 10 vuotta Netplaza Oy, Talonetti Kokemusta Internet-teknologioista

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys 1. Hankkeen perustiedot Hakija: Utajärven kunta, Kehittämispalvelut (Y-tunnus 190224-1) Yhteyshenkilö: Hankkeen nimi: Ohjelmayhteydet: Asko Merilä

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Tervetuloa Avoimeen Kuituun!

Tervetuloa Avoimeen Kuituun! 23.12.2015 1 (6) Tervetuloa Avoimeen Kuituun! Kotisi on kytketty Avoimeen Kuituun ja pääset pian tilaamaan haluamiasi palveluja. Tämä opas kertoo sinulle, miten otat valokuituyhteyden käyttöön ja miten

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 2.2.2015 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot