Pohjanmaan laajakaistastrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjanmaan laajakaistastrategia"

Transkriptio

1 Versio 2.0 Pohjanmaan laajakaistastrategia Strategia tulevaisuudenvarman tietoliikenneinfrastruktuurin ja digitaalisen palvelutarjonnan edistämiseksi Pohjanmaan maakunnassa Pohjanmaan liitto Joulukuu 2005

2 2

3 Sisällys 1 Esipuhe 4 2 Keskeisiä käsitteitä ja lyhenteitä 5 3 Kansallinen laajakaistastrategia Alueellisen laajakaistastrategian laatiminen alueiden kehittämiseksi Kansallisen laajakaistastrategian asettamat tavoitteet alueille 10 4 Pohjanmaan laajakaistastrategian laatiminen Lähtötilanteen kuvaus Laajakaistastrategiaan liittyviä IT-hankkeita Julkisen sektorin nykytilanteen analyysi Pohjanmaan verkon esitutkimus Pohjalaisten kotitalouksien ja yritysten nykytilanteen analyysi Strategiatyön tarkoitus ja sisältö Laajakaistastrategian suhde muihin strategioihin ja suunnitelmiin Strategiatyön organisointi 19 5 Visio ja tavoitetila Visio 2010: pohjalainen koti ja yritys Pohjanmaan tavoitetila 22 6 Toimenpiteet, vastuunjako ja aikataulu Kuntia yhdistävä verkko Muut verkot 24 7 Maakunnassa jaeltavat ja tuotettavat palvelutyypit 25 8 Lähteet 28 9 Liitteet 29 3

4 1. Esipuhe Digitaaliset viestintäverkot ovat nyky-yhteiskunnan peruspilareita. Ne ovat muuttaneet tapaa viestiä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti, ja tänä päivänä ne koskettavat kaikkia. Laadukkaat tietoliikenneyhteydet avaavat uusia mahdollisuuksia ja ovat menestyvän yhteiskunnan - uuden yhteiskunnan - edellytys. Korkea kapasiteetti, hyvä turvallisuus ja luotettavat tietoverkot avaavat uusia tilaisuuksia elinkeinoelämän kehittämiselle, julkishallinnolle, kuntien väliselle yhteistyölle ja uusille palvelutuotannon muodoille. Rakentamalla ja kehittämällä nykyaikaisia, laadukkaita tietoliikenneverkkoja pyritään yleensä lisäämään alueen vetovoimaa asukkaille ja elinkeinoelämälle. Tulevaisuudenvarmaa, korkealaatuista tietoliikenneverkkoa tulisikin verrata muuhun yleiseen infrastruktuuriin, kuten tiestöön, rautateihin, vesi- ja viemäriverkostoon sekä lentokenttiin. Yleinen etu vaatii siis ryhtymistä strategisiin toimenpiteisiin, jotta tämä tärkeä infrastruktuuri on mahdollisimman korkeatasoinen. Hallituksen tavoitteena on luoda edellytykset kehittyneen tietoyhteiskunnan palveluille edistämällä laajakaistapalveluiden tarjontaa. Nopeat tietoliikenneyhteydet ovat avainasemassa, jotta tietoyhteiskunta toimii ja kehittyy. Edistääkseen tätä tavoitetta valtioneuvosto teki 29. tammikuuta 2004 periaatepäätöksen kansallisesta laajakaistastrategiasta, joka muodostaa hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman keskeisen osan. Valtioneuvosto on lisäksi tarkistanut kansallista laajakaistastrategiaa periaatepäätöksellään 3. helmikuuta Valtioneuvoston periaatepäätökseen sisältyy päätös laatia maakunnallisia laajakaistastrategioita, joilla osaltaan varmistetaan laajakaistapalveluiden saatavuus. Liikenne- ja viestintäministeriö on aktiivisesti edistänyt maakuntien strategiatyötä mm. järjestämällä maakuntien liitoille koulutuspäiviä laajakaistastrategian laatimisesta ja antamalla ohjeistusta strategiatyöhön. Pohjanmaan liiton maakuntahallitus on hyväksynyt Pohjanmaan maakunnan laajakaistastrategian 12. joulukuuta ÖSTERBOTTENS FÖRBUND - POHJANMAAN LIITTO Allan Blom maakuntahallituksen puheenjohtaja Olav Jern maakuntajohtaja 4

5 2. Keskeisiä käsitteitä ja lyhenteitä ADSL ADSL (Asymmetric Digital Subscriber Line) kehitettiin Yhdysvaltojen Kaliforniassa sijaitsevassa Stanfordin yliopistossa 1990-luvun alussa. ADSL on Internet-yhteys, jossa hyödynnetään tavallista kuparista puhelinjohtoa puhelinkeskuksen ja ADSL-liittymän välillä. Yhteyttä voi käyttää samanaikaisesti puhelimen kanssa. ADSL ei kuitenkaan liity mitenkään puhelinjärjestelmään. ADSL on tavallista puhelinjohtoa hyödyntävä nopea modeemitekniikka, jossa korkeita 26 khz 1,104 Mhz taajuuksia moduloidaan datasignaalilla asunnon ja puhelinkeskuksen välillä. Tavallinen puhelin käyttää 0,3 khz 3,4 khz taajuuksia, joten moduloitu signaali mahdollistaa nopean tiedonsiirron häiritsemättä samanaikaista tavallisen puhelin käyttöä. Edellytyksenä on, että kuparijohto ei ole liian pitkä tai huono. Yläraja on noin 9 km, joskin yläraja on suuressa määrin riippuvainen johdon kunnosta. Yhteysnopeus 7 Mbit/s edellyttää korkeintaan noin 3 km pitkää johtoa. DSLAM = Digital Subscriber Line Access Module. Laite, joka kytkee yhteyden puhelinkeskukseen. Puhelinkeskuksesta eteenpäin tietoliikenne siirtyy valokuitukaapeliin. - ADSL:n korkein siirtonopeus puhelinkeskukselta asiakkaalle (noin) 8 Mbit/s, kun johdon pituus enintään 2,5 km. 7 Mbit/s, kun johdon pituus noin 3,0 km. 6 Mbit/s, kun johdon pituus noin 3,5 km. 5 Mbit/s, kun johdon pituus noin 4,0 km. 4 Mbit/s, kun johdon pituus noin 4,5 km. 3 Mbit/s, kun johdon pituus noin 5,0 km. 2 Mbit/s, kun johdon pituus noin 5,5 km. 0,5 Mbit/s, kun johdon pituus noin 9 km. - 1 ADSL:n korkein siirtonopeus asiakkaalta puhelinkeskukseen päin (noin) 1,0 Mbit/s, kun johdon pituus enintään 2,7 km. 0,5 Mbit/s, kun johdon pituus noin 5,4 km. ADSL2:n siirtonopeus voi olla jopa 12 Mbit/s puhelinkeskukselta asiakkaalle (alavirtaan) ja 1 3 Mbit/s asiakkaalta puhelinkeskukselle (ylävirtaan). Johdon enimmäispituus noin 2,5 km. 1 Avoin verkko (open access) Avoin verkko, joka mahdollistaa samankaltaiset mahdollisuudet eri palveluntarjoajille tarjota palvelujaan verkossa. 1 Lisätietoja eri laajakaistatekniikoista: Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 53/2004 Laajakaistatekniikoiden kehitys (Oy Omnitele Ab). 5

6 DSLAM Digital Subscriber Line Access Multipleer. Puhelinkeskuksessa oleva usean digitaalisen tilaajajohdon yhteinen päätelaite, DSL-keskitin. Ethernet Pakettipohjainen lähiverkkotekniikka, joka soveltuu hyvin IP-liikenteen siirtoon luvun alussa Ethernet toimi 10 Mbit/s jaetulla kapasiteetilla mutta nykyiset versiot perustuvat kytkimiin ja 100, 1000 tai Mbit/s siirtonopeuteen jokaiselle liitetylle laitteelle, molempiin suuntiin ja yhtä aikaa. Gbit/s Gigabitti (= miljardi bittiä) sekunnissa. Internet Internet-tekniikkaan perustuva maailmanlaajuinen avoin tietoverkko, jolla ei ole keskitettyä omistusta eikä hallintaa. Verkossa siirretään dataa TCP/IP-yhteyskäytäntöjä käyttäen. Intranet Internet-tekniikalla toteutettu organisaation sisäinen verkko. IP Internet Protocol, Internet-protokolla, yhteydetön verkkokerroksen protokolla, joka tarjoaa kommunikoiville järjestelmille epäluotettavaa tietosähkepalvelua. IP on Internetin ydintekniikka, jonka varaan koko konsepti rakentuu. IP perustuu IP-osoitteisiin, jotka ovat nykyisessä IP-versio 4:ssä 32-bittisiä ja uudessa IP-versio 6:ssa 128-bittisiä. ISDN Integrated Services Digital Network, kiinteän puhelinverkon viimeisin kehitysvaihe, jossa tieto siirretään digitaalisesti tilaajalle asti. Puhelinverkon tilaajajohdossa ajetaan protokollaa, joka tarjoaa kaksi 64 kbit/s B-kanavaa puheen tai datan siirtoon ja yhden 16 kbit/s D-kanavan merkinantoon. Tätä perusliittymää kutsutaan nimellä Basic Rate Interface (BRI) tai "2B+D". Yrityksille on tarjolla puhelinvaihteiden liittämiseen Primary Rate Interface (PRI), jossa 2 Mbit/s kaksisuuntaisen yhteyden (E1) yli ajetaan kbit/s B-kanavaa ja 1 64 kbit/s merkinantokanava ("30B+D"). kbit/s Kilobittiä sekunnissa, kbps. MB Megabyte = miljoona tavua (oktettia) = 8 miljoonaa bittiä. 6

7 Mbit/s Megabitti (= miljoona bittiä) sekunnissa. QoS Quality of Service, palvelunlaatu, johon kuuluvat IP-pakettien viive ja katoamistodennäköisyys. Palvelunlaatumekanismeja tarvitaan, jotta aika- ja tapahtumakriittiset sovellukset voisivat toimia luotettavasti riippumatta verkon kuormituksesta. DiffServ on merkittävin Internetin palvelunlaatumekanismi. SDH Synchronous Digital Hierarchy, yleisissä televerkoissa käytetty kanavahierarkia ja ADMlaitteisiin (Add/Drop Multipleor) perustuva verkkotekniikka. SDH-kanavia käytetään yleisesti ATM-verkkojen siirtoteinä ja niissä ajetaan myös suoraan IP-paketteja (Packets over SDH/SONET, PoS). WDM on korvaamassa SDH:n tätä huomattavasti yksinkertaisempana ja tehokkaampana tekniikkana. SIP Session Initiation Protocol, IETF:n määrittelemä merkinantoprotokolla, jota voidaan käyttää paitsi IP-puheessa myös missä tahansa Internetin sovelluksessa, joka tarvitsee kahden tai useamman tahon välisiä istuntoja. Nykyinen SIP-versio 2.0 on määritelty RFC 3261:ssä. VoIP Voice over IP, IP-puhe, tarkoittaa puheensiirtoa Internet-protokollan (IP) avulla Internetissä, etranetissä tai intranetissä. WDM Wavelength Division Multipleing. Tekniikka, jossa useita valonsäteitä siirretään eri aallonpituuksilla samassa yksimuotokuidussa ja joka moninkertaistaa kuituverkon kapasiteetin. WDM sisältää operaattorikäyttöön tarkoitetut DWDM- ja yritysverkkoihin tarkoitetut CWDM - järjestelmät. WiMAX Varsinaisesti Wireless Fidelityä vastaava konsortio, jonka tehtävänä on varmentaa IEEE pohjaisten WMAN-tuotteiden yhteentoimivuutta. Termiä käytetään yleisesti synonyyminä IEEE :lle. WLAN Wireless LAN, langaton lähiverkko, joka on toteutettu käyttäen ethernetmäistä tekniikkaa vapailla radiotaajuuksilla (2,4 ja 5 6 GHz). WLANin kantama on sisällä joitain kymmeniä ja ulkotiloissa joitain satoja metrejä. Suuntaavilla antenneilla päästää huomattavasti pitempiin etäisyyksiin. Johtava WLAN-standardi on IEEE ("Wi-Fi"), jonka nykyiset versiot ovat: b 11 Mbit/s, 2,4 GHz; g 54 Mbit/s, 5 6 GHz; ja a 54 Mbit/s 5 6 GHz. 7

8 WLL Langaton laajakaistaliittymä (WLL Wireless Local Loop) perustuu asiakkaan radioantennin ja operaattorin tarjoaman tukiaseman antennin väliseen radioliikenteeseen. WLL laajakaistaliittymä tarjoaa 2 34 Mbit/s radioliikennöintiyhteyden. 8

9 3. Kansallinen laajakaistastrategia Valtioneuvosto teki 29. tammikuuta 2004 periaatepäätöksen kansallisesta laajakaistastrategiasta, joka on keskeinen osa hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaa. Lisäksi valtioneuvosto hyväksyi 3. helmikuuta 2005 periaatepäätöksen laajakaistastrategian tarkistamisesta. Hallituksen tavoitteena on luoda edellytykset kehittyneen tietoyhteiskunnan tarjoamille palveluille. Nopeat ja alueellisesti kattavat tietoliikenneyhteydet ovat välttämätön edellytys tietoyhteiskunnan tehokkuudelle, kehittämiselle ja palveluille. Korkealaatuinen ja tehokas viestintäinfrastruktuuri parantaa tuottavuutta ja edistää talouskasvua kaikilla sektoreilla. Hyvä tietoliikenneinfrastruktuuri mahdollistaa julkisten palveluiden laadun ja saatavuuden parantamisen. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien kattava tarjonta on välttämätön myös alueiden ja väestöryhmien tasaarvon toteutumiseksi. Kansallisen laajakaistastrategian tavoitteena on edistää kilpailua kaikissa viestintäverkoissa ja eri viestintäverkkojen välillä, edistää palvelujen ja sisältöjen tarjontaa verkossa, edistää laajakaistan kysyntää, jatkaa ja kehittää erityistoimenpiteitä alueilla, joilla ei synny riittävää kysyntää kaupalliselle laajakaistatarjonnalle. Kansallisen laajakaistastrategian vaikuttavuustavoitteena on, että: vuoden 2005 loppuun mennessä: - Suomessa on kaikki teknologiat huomioon ottaen laajakaistaliittymää, joista yleisimmän yhteysnopeus on vähintään 2 Mbit/s - nopeat, alueellisesti kattavat ja kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet ovat kaikkien kansalaisten saatavilla - Suomen asema Euroopan eturivin maana nopeiden tietoliikenneyhteyksien käytössä ja saatavuudessa vakiintuu. vuoden 2007 loppuun mennessä: - Suomen Internet-yhteyksistä yli 90 prosenttia on laajakaistaisia ja yleisimmän laajakaistapalvelun yhteysnopeus on vähintään 8 Mbit/s - Suomi nousee maailman eturivin maaksi nopeiden tietoliikenneyhteyksien käytössä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää panostamista sisältö- ja palvelutuotannon kasvuun, laajakaistamarkkinoiden kilpailun esteiden poistamiseen sekä mobiilin laajakaistan kehitykseen. Lisäksi tulee käynnistää yhdeksän uutta toimenpidettä. Tavoitteiden saavuttamiseksi valtioneuvosto toteuttaa vuosina yhteensä 59 toimenpidettä. 9

10 3.1 Alueellisen laajakaistastrategian laatiminen alueiden kehittämiseksi Kansalliseen laajakaistastrategiaan on kirjattu viisi erityistoimenpidettä, joiden tavoitteena on, että verkon rakentaminen ja verkon tarjonta tulee taloudellisesti mahdolliseksi sielläkin, missä se ei nyt ole taloudellisesti kannattavaa. Tavoitteiden saavuttamiseksi laaditaan kattavat ja nykyistä tehokkaammin koordinoidut alueelliset suunnitelmat laajakaistaverkkojen tarjonnan laajentamiseksi. Maakuntien liitot laativat yhdessä kuntien kanssa oman alueensa laajakaistastrategian ja edistävät sen toteutusta. Strategia perustuu kuntakohtaisiin arvioihin kysynnän ja markkinatilanteen kehityksestä. Strategiat toimivat välineenä päätettäessä julkisesta rahoituksesta ja muista julkisen hallinnon toimenpiteitä edellyttävistä asioista. Lisäksi strategioissa tulee kartoittaa palvelujen tarjonnan kannalta oleellisia käyttäjäsegmenttejä. 3.2 Kansallisen laajakaistastrategian asettamat tavoitteet alueille Kansallisessa laajakaistastrategiassa asetetaan alueille vähimmäistavoitteet, jotka täyttyessään osaltaan toteuttavat kansallisen laajakaistastrategian tavoitteita. Maakunnat ja kunnat voivat omalla päätöksellään asettaa korkeampia tavoitteita kuin kansallisen laajakaistastrategian asettamat tavoitteet alueille. Kansallisen laajakaistastrategian mukaisesti alueellisten laajakaistastrategioiden painopiste tulee olla asukkaiden (kotitalouksien) laajakaistaliittymien saatavuudessa ja erilaisissa niihin liittyvissä ratkaisuissa. Alueellisen laajakaistastrategian muita keskeisiä asiakassegmenttejä ovat pk-yritykset ja kuntien palvelulaitokset (mm. yhteispalvelupisteet, koulut ja kirjastot). Julkisen sektorin toimijoiden sisäiset tietoliikenneyhteystarpeet (hallintoverkot) tulee nähdä yhtenä laajakaistaliittymien saatavuuden mahdollistavana tekijänä, mutta strategian tavoitteena ei ole rakentaa viranomaisten välistä viestintää palvelevia laajakaistaverkkoja. 10

11 4. Pohjanmaan laajakaistastrategian laatiminen 4.1 Lähtötilanteen kuvaus Digitaaliset viestintäverkot ovat nyky-yhteiskunnan peruspilareita. Ne ovat perinpohjaisesti muuttaneet tapaa viestiä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti, ja tänä päivänä ne koskettavat kaikkia. Digitaaliset palvelut ovat monissa yhteyksissä syrjäyttäneet perinteiset viestintämuodot, kuten kirjeet ja puhelimen. Tätä nykyä sähköposti ja muut digitaaliset tiedonvaihtotavat ovat pikemmin sääntö kuin poikkeus. Lisäksi on olemassa valtavia verkostoja, jossa maantieteellisesti kaukana toisistaan sijaitsevat koneet automaattisesti vaihtavat tietoja keskenään. Yhä enemmän kapasiteettia vaaditaan reaaliaikaiseen, kaksisuuntaiseen viestintään, jossa siirretään suuria tietomääriä (tietokantoja), kuvia sekä näiden yhdistelmiä. Korkealuokkaisten tietoliikenneyhteyksien avulla esimerkiksi lääketieteen asiantuntijat voivat olla käytettävissä verkon kautta. Tämä parantaa entisestään hoidon laatua ja säästää suuria kustannuksia yhteiskunnalle. Vaasan sairaanhoitopiiri lienee alallaan maan parhaita modernin viestintäteknologian tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Laadukkaat tietoliikenneyhteydet avaavat uusia mahdollisuuksia ja ovat menestyvän yhteiskunnan - uuden yhteiskunnan - edellytys. Korkea kapasiteetti, hyvä turvallisuus ja luotettavat tietoverkot avaavat uusia tilaisuuksia kuntien väliselle yhteistyölle ja uusille palvelutuotannon muodoille. Kunnat voivat luoda yhteisiä käyttöratkaisuja ja sitä kautta kustannustehokkaasti jakaa yhteisiä ohjelmarakenteita tuottavuuden nostamiseksi. Julkisella sektorilla palvelinten määrä voidaan minimoida, jolloin huolto- ja käyttökustannukset alenevat. Kunnassa esimerkiksi koulutussektori voi rakentaa itselleen yhteiset ja yhdenmukaiset käyttöratkaisut. Sama pätee yksityiseen sektoriin ja vapaaehtoissektoriin - saadaan uusia mahdollisuuksia ja uusia tapoja tuottaa palveluja. Rakentamalla ja kehittämällä nykyaikaisia, laadukkaita tietoliikenneverkkoja pyritään yleensä lisäämään alueen vetovoimaa asukkaille ja elinkeinoelämälle. Tulevaisuudenvarmaa, korkealaatuista tietoliikenneverkkoa tulisikin verrata muuhun yleiseen infrastruktuuriin, kuten tiestöön, rautateihin, vesi- ja viemäriverkostoon sekä lentokenttiin. Yleinen etu vaatii siis ryhtymistä strategisiin toimenpiteisiin, jotta tämä tärkeä infrastruktuuri on mahdollisimman korkeatasoinen. Kuluttajabarometrin (laajakaistaliittymien määrä) ja suurempien teleoperaattoreiden edustajien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella Pohjanmaan maakunnan yleistä tilannetta voidaan pitää tyydyttävänä, ja korkealuokkaisten tietoliikenneyhteyksien tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisen osalta maakunta asettunee kansallisessa vertailussa keskikastiin. Olemassa olevaan puhelinverkkoon perustuvien nopeiden Internet-yhteyksien tarjonta maakunnan yksityistalouksille ja yrityksille on erittäin hyvä. Tarvittaessa lähes kaikki puhelinlinjalla varustetut kiinteistöt voivat tilata ADSL-liittymän. Muutamalla pienellä taloryhmällä ei vielä ole tätä mahdollisuutta. Hyvä tarjonta johtuu siitä, että nykyiset teleoperaattorit ovat jo vuosia yhdistäneet puhelinkeskuksensa valokuidulla. Yksittäisistä puhelinkeskuksista kiinteistöihin liikenne kulkee kuparisissa puhelinjohdoissa. Teleoperaattorit toimivat perinteisesti pääasiassa ns. telealueilla, jolloin jollakin operaattorilla on alueellaan ns. määräävä asema. Muut operaattorit voivat kuitenkin vuokrata alueen verkkoa ja siten tarjota kilpailevia ADSLpalveluja. 11

12 Kansallisen laajakaistastrategian tavoittelema taso - ADSL-taso - on Pohjanmaan maakunnassa saavutettu, mikä on pidettävä vahvuutena. Kansallinen laajakaistatyöryhmä nosti jo ensimmäisen vuoden jälkeen vähimmäiskapasiteettia koskevaa tavoitetta 256 kbps:sta 2 Mbit/s:iin vuonna 2005 ja 8 Mbit/s:iin vuonna IT-Pohjanmaa -hankkeen syksyllä 2004 tekemässä maakunnan ADSL-tarjonnan kartoituksessa kävi ilmi, että 2 Mbit/s on jo perustuote, kun taas 8 Mbit/s on saatavana joillakin suuremmilla keskusalueilla. Operaattoreilla on suuria haasteita edessään. Ensiksi, ADSL on kiinteä Internet-yhteys, mikä tarkoittaa, että maakunnan sisäinen liikenne kahden eri operaattoreita hyödyntävän käyttäjän välillä kulkee kiertotietä. Toiseksi, liikenne on asymmetrinen - edellä mainittu kapasiteetti pätee käyttäjän tulevaan liikenteeseen. Kapasiteetti on huomattavasti pienempi, kun käyttäjä lähettää tietoa. Kapasiteetti on kuitenkin riittävä tavanomaiseen nettisurffailuun. Kolmanneksi, aika on osoittanut, että verkoissamme kulkevan tiedon määrä kaksinkertaistuu joka kuudes kuukausi. 8 Mbit/s tiedonsiirtoon kykenevä ADSL-yhteys toimii vain, jos etäisyys lähimmästä kuitukaapeliin kytketystä puhelinkeskuksesta on enintään 2,5 km. Tämä tarkoittaa, että tavallisen puhelinverkon käytön lisääminen tiedonsiirtoon nykyisessä muodossaan onnistuu vain rajoitetusti. Jotta 8 Mbit/s kapasiteetti saadaan kaikkien pohjalaisten ulottuville, nykyisten operaattoreiden pitää investoida moneen sataan kilometriin valokuitukaapelia päästäkseen lähemmäs loppukäyttäjää. Pohjanmaan 18 kuntaa hoitaa yleensä omat tietoliikenneyhteytensä omin päin. Kuntien sisäisten tietoverkkojen taso vaihtelee huomattavasti. Esimerkiksi Vaasan kaupunki ryhtyi jo vuonna 1993 rakentamaan omaa valokuituverkkoa kaupungin eri rakennusten välille, ja tänä päivänä vuokratuista kuparijohdoista luovutaan yhä enemmän myös kaupungin reuna-alueilla. Tavoitteena on liittää kaupungin kaikki toiminnot itse omistettuun yhtenäiseen valokuituverkkoon. Tähän päädytään yleensä kustannussyistä. Vaasan kaupunki on siis tältä osin Suomen kärkikuntia. Närpiön kaupunki rakensi samaa periaatetta noudattaen oman kattavan valokuituverkon vuonna Jotkut kunnat omistavat verkkonsa osittain, kun taas useimmat yhdistävät toimipisteensä vuokraamalla kuparijohtoja ja ostamalla ADSL-palveluja yksiköiden väliseen tietoliikenteeseen. Kuntayhteistyössä tarve korkealaatuisille ylikunnallisille yhteyksille on toistaiseksi ollut suurin Vaasan sairaanhoitopiirissä. Maakunnassa toimii kolme sairaalaa (Pietarsaari, Vaasa ja Kristiinankaupunki), joiden tarve siirtää suuria tietomääriä, esimerkiksi digitaalisia röntgenkuvia, on jo nyt huomattava. Lähitulevaisuudessa digitalisoidaan myös potilaskertomukset. Verkko on ostettu alueelliselta teleoperaattorilta ja vastaa nykyistä tarvetta. Tätä taustaa vasten nähtynä nykyinen tilanne asettaa maakunnalle monia haasteita. Kunnat ovat hajaantuneet 18 eri järjestelmään, ja kuntayhtymillä on omansa. Kuntien erilaisten tietoliikenneratkaisujen kirjo, jonka koordinointi on hyvin vajavaista, on ongelma-alue, johon on löydettävä ratkaisu. Ratkaisu on yhdistettävä myös kuntien yhteisomistuksessa oleviin koulutus- sekä sairaan- ja terveydenhoitotoimintoihin. Pohjanmaan maakunnalla on kuitenkin suuret mahdollisuudet nousta tällä saralla maamme kärkeen. Maakuntamme koostuu suhteellisen tiiviistä ja yhtenäisistä taajamista; varsinaisia haja-asutusalueita ei ole. Maasto soveltuu uuden, täydentävän kuituverkon rakentamiseen. Maakunnassamme on ammattitaitoisia tietoliikenteen osaajia, ja kylien välillä on tiheä valokuituverkko. Maakunnan tulevan tietoliikenneinfrastruktuurin rakentamiseksi vaaditaan koor- 12

13 dinoituja toimenpiteitä, ammattilaisten panostuksista aina kylien vapaaehtoistyövoimaan. Pohjanmaalta löytyy nämä kaikki Laajakaistastrategiaan liittyviä IT-hankkeita Maakunnassa on käynnissä useita sisällöntuotantoa ja tietoverkkojen käyttöä edistäviä hankkeita. Seuraavassa muutama esimerkki maakunnan IT-hankkeista. IT-Pohjanmaa Hankkeen tavoitteena on - tutkia ja laatia suunnitelma riippumattoman it-infrastruktuurin (tietoliikenneverkon) aikaansaamiseksi maakunnan eri tasoilla - välittää tietoa ja parantaa osaamista it-infrastruktuurin alalla - toimia aloitteentekijänä eritasoisissa it-infrastruktuurihankkeissa - avustaa ja opastaa eritasoisia it-infrastruktuurihankkeita toteutettaessa - olla aktiivisesti yhteydessä vastaaviin hankkeisiin Suomessa ja Pohjoismaissa kokemustenvaihtoa silmälläpitäen - seurata eri portaalisovellusten kehittämistä maakunnassa. Aikataulu Toteuttaja: Pohjanmaan liitto ehealth Botnia Hankkeen tavoitteena on terveydenhuollon yhteistyön tehostaminen tietoteknologian avulla potilastietojen siirtämisen tehostaminen hoitavaan terveydenhuollon yksikköön edullisten tietoliikenne- ja tietoverkkoratkaisujen rakentaminen tietosuoja ja -turva huomioon ottaen joustavien hoitoketjujen muodostaminen hoitomenetelmien yhdenmukaistaminen sairaanhoidon laadun parantaminen työvoiman osaamista kehittämällä. Osahankkeet 1. Terveysverkko 2. HL7-liikenne kliinisessä kemiassa ja mikrobiologiassa 3. Oikomishoidon konsultointi videoneuvottelun avulla 4. Video-eHealth 5. Selainpohjainen lähete- ja hoitopalaute 6. Digitaalisten kuvien integrointi elektroniseen potilaskertomukseen 7. Radiologian alueellinen yhteistyöselvitys Aikataulu: hanke toteutetaan vuosina Toteuttaja: Vaasan sairaanhoitopiiri Yhteistyötahot: Vaasan sairaanhoitopiirin alueella oleva terveyskeskukset, Selkämeren sairaala, Pietarsaaren sairaala, yliopistoklinikat Lähde: 13

14 Business to business btb2000.com btb2000.com on Pohjanmaan johtava kehittämisfoorumi ICT-, media- ja sisällöntuotantoalan yrityksille. Tavoite btb2000.com-portaali on perustettu edellä mainituilla aloilla toimivien yritysten kehittämisen vahvistamiseksi. Hankkeessa on kartoitettu Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä- Pohjanmaan alueen yritykset. btb2000.com-portaalin päämäärä on olla alueensa ICT-yritysmaailmaa koskevissa asioissa johtava informaatiokanava, josta yritykset saavat uusimmat tiedot kehittämis-, business- ja rahoitusmahdollisuuksista sekä ajankohtaista ja luotettavaa tietoa mm. tulevista merkittävistä tapahtumista ja seminaareista. Oikea yritys saa oikeaa tietoa oikeaan aikaan! Toteuttaja: Pohjanmaan TE-keskus Aikataulu: 2006 Lähde: Open IT Lab Open IT Lab on hanke, jonka tavoitteena on yhteistyössä alueen IT-yritysten kanssa löytää ja testata uusia ICT-ratkaisuja ja -sovelluksia. Hankkeen toteuttajana on Vaasan ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. Hankkeessa etsitään toimeksiantoja ja tarjotaan yhteistyötä alueen IT-yrityksille ja organisaatioille Vaasan ammattikorkeakoulun koulutusohjelman osaamisalueilla. Keskeiset alueet ovat: - Yrityksen toiminnanohjauksen Open Source -sovellukset - Tietoturvan Open Source -ratkaisut - emedia- ja Internetsisällön tuottaminen Open IT Lab on opetuslaboratorio, joka tarjoaa ympäristön, jossa toimeksiantaja yhteistyössä koulun opiskelijoiden ja opettajien kanssa toteuttaa toimeksiantoja. Työ tehdään ohjattuina projekteina. Toteuttaja: Vaasan ammattikorkeakoulu Aikataulu: 2006 Lähde: Crossroad Kvarken Hankekuvaus: Hankkeen tarkoituksena on luoda etupäässä pk-yrityksille mahdollisuuksia solmia uusia suhteita Suomen, Ruotsin ja Norjan rajojen yli, mutta myös paikallisesti omalla alueella. Apuvälineenä käytetään Internetiä, johon on rakennettu markkinapaikka osoitteeseen Markkinapaikassa on työkalut sekä yhteistyökumppaneiden etsimiseen 14

15 että yrityksestä, palveluista ja tuotteista tiedottamiseen. Sivustolla on myös erityisiä yhteistyöhön käytettäviä työkaluja. Tavoitteena on luoda toimiva markkinapaikka, jolla on aktiivisia jäseniä kaikista kolmesta maasta. Jäsenet osaavat käyttää markkinapaikkaa ja solmivat uusia kontakteja yritysten välille. Tällä hetkellä noin 500 yritystä ja 550 käyttäjää on ilmoittanut tietonsa rekisteriin. Crossroad Kvarken tekee aktiivista yhteistyötä eri alojen ja organisaatioiden kanssa alueilla. Hankkeella on myös jälleenmyyjiä Suomessa ja Ruotsissa, jotka esittelevät portaalin käyttöä uusille ja nykyisille jäsenille. Toteuttaja: Företagarnas Riksförbund, Västerbotten, Ruotsi, yhdessä Vaasan ruotsinkielisen ammattikorkeakoulun kanssa Aikataulu: 2005 Lähde: IT3 Tavoite IT3-hankkeen tavoitteena on luoda kokonaisvaltainen puiteohjelma rajat ylittävälle ITyhteistyölle Pohjanmaan, Västerbottenin ja Helgelandin kesken, tehdä rajat ylittäviä IThankkeita koskevia aloitteita, aktiivisesti etsiä rahoitusmahdollisuuksia ja aktiivisesti edistää informaatioteknologiaan liittyvää tiedonkulkua näiden alueiden välillä. Hankkeessa on tähän mennessä tehty esitutkimus digitaalisen sillan rakentamisesta kolmen alueen välille. Digitaalisen sillan toteutus aloitetaan syksyllä 2005, hankkeenomistajana Länet Västerbotten Data och Tele Ab (AC-Net). Toteuttaja: Västerbottenin lääninhallitus yhdessä Pohjanmaan liiton ja Ran Utviklingsselskapin kanssa Aikataulu: 2006 LearnIT Pietarsaarenseudun aluekeskusohjelmaan kuuluva LearnIT on osaamista parantava ITkehittämishanke, joka välittömästi koskettaa yritystä Pietarsaaren seudulla. Hankkeen kohderyhmä koostuu Pietarsaaren valmistusteollisuuden pk-yrityksistä, jotka tällä hetkellä kipeästi kaipaavat IT-osaamisen kohottamista. Suuri osa mukana olevista yrityksistä toimii metalli- ja konepajateollisuuden alihankkijoina. Lähtökohtana on, että noin pkyritysten työntekijää tulee osalliseksi hankkeen tarjoamasta osaamisen parantamisesta ja kehittämistyöstä. Hankkeen edustamat painopistealueet tiivistyvät kolmeen avainsanaan: 1. Yhteiset työkalut (tekniikka) 15

16 Verkostossa toimimisen perusedellytyksenä on, että käytetään yhteisiä työkaluja. Työkaluilla voidaan tehostaa verkostojen työprosesseja ja sitä kautta lisätä läpäisynopeutta ja saada kilpailuetuja. 2. IT Leadership (tuotannonsuunnittelu ja -ohjaus) IT Leadership antaa hankkeelle mahdollisuuden toteuttaa osallistuville yrityksille pitemmälle meneviä sovelluksia ja mahdollisuuden hyödyntää tarvittaessa ulkopuolisten resursseja/osaamista. 3. Koulutus Koulutus täydentää hankkeen kaikkia painopistealueita ja parantaa yritysten osaamista. Toteuttaja: Concordia Ab Aikataulu: Pohjanmaan maakuntaportaalin kehittäminen Hanke keskittyy rakentamaan infrastruktuurin sähköisille palveluille Pohjanmaan maakunnassa. Hanke käsittää erilaisia prosesseja ja keinoja, joiden avulla portaalista tulee keskeinen kokoontumispaikka hankkeen kohdealueilla. Prosessien läpi kulkeva sisältö ja tieto eivät kuulu hankkeen piiriin, sillä hankkeen painopisteisiin kuuluu hajautettu sisällönhallinta. Toteuttaja: Pohjanmaan liitto Aikataulu: Julkisen sektorin nykytilanteen analyysi Pohjanmaalla julkinen sektori on yleisesti ottaen sopeuttanut toimintansa tekniikan kehitykseen ja on tänä päivänä erittäin riippuvainen tietoliikenneteknologiasta. Työasemien määrä liikkuu tuhansissa, palvelinten sadoissa. Maakunnan 18 kunnalla on kullakin omat järjestelmänsä ja ratkaisunsa. Yhteistyötä yhteisten tietoverkkojen muodossa on hyvin vähän. Tältä osin Pohjanmaa eroaa monista muista maamme alueista, joissa paikoin jo 1990-luvun puolessavälissä päädyttiin yhteisiin alueellisiin tietoverkkoratkaisuihin. Kuntien sisäiset tietoverkot ovat varsin eritasoisia. Vaasan kaupunki ryhtyi jo vuonna 1993 rakentamaan omaa sisäistä valokuituverkkoa yhdistämällä kunnallisia toimintoja palvelevia kiinteistöjä omalla kuidulla. Verkkoa laajennetaan parhaillaan keskustan ulkopuolisilla alueilla. Närpiön kaupunki on menetellyt samoin ja otti kuituverkkonsa käyttöön vuonna Kunnan toiminnassa siirrytään asteittain käyttämään kyseistä kuituverkkoa. Myös Maalahden kunnalla on oma verkko, jossa hyödynnetään sekä valokuitua että radiotekniikkaa, mutta kuituun siirrytään yhä enemmän. Tavallisinta on, että kunta ostaa tietoliikenteen palveluna ja yhdistää toimipisteet mm. vuokrattujen kuparijohtojen ja yksityisten Internet-verkkojen avulla. Tähän käytetään yleensä ADSL-yhteyksiä. Kuntien välisen tietoliikenteen tarve on tällä haavaa suurin Vaasan sairaanhoitopiirissä, koska maakunnassa on kolme sairaalaa. Periaatteessa kuntayhtymien terveyskeskuksilla on tarvetta kuulua samaan kokonaisuuteen. Vaasan sairaanhoitopiiri on Pohjanmaan liiton rahoittaman ehealth Botnia -hankkeen puitteissa toteuttanut edistyksellisen tietoliikenneverkon, jonka toimitti Multi.fi. Tavoitteena on paperiton tiedonjakelu koko sairaanhoitopiirin alueella. 16

17 Ajan myötä röntgenkuvat ja potilaskertomukset ovat kokonaan digitaalisessa muodossa. Aineiston jakelu asettaa suuret vaatimukset tietoverkolle, jota aiotaan joka tapauksessa päivittää Pohjanmaan verkon esitutkimus Pohjanmaan liiton IT-Pohjanmaa -hankkeessa tilattiin kolmelta konsultilta (Ab KD-Soft Oy, Tage Svahn, Ab ETTAB, Ulf Nilsson ja Börje Lindén Consulting) tulevaisuudenvarmaa tietoliikenneverkkoa hahmotteleva tutkimus, jonka raportti valmistui keväällä Raportin viiteryhmänä toimi eri sektoreiden edustajista koottu laaja hankeryhmä. Raportti esiteltiin alueellisissa kuntatapaamisissa keväällä Raportti liitteineen on ladattavissa osoitteesta (ruotsiksi) ja (suomeksi). Raportin mukaan Pohjanmaan maakuntaverkon tulee suoriutua korkealaatuisesta liikkuvan kuvan reaaliaikaisesta siirrosta samanaikaisesti kahteen suuntaan. Tällöin vähimmäisvaatimuksena on taattu ja symmetrinen 10 Mbit/s yhteysnopeus käyttäjälle. Tavoitteen saavuttamiseksi valokuitukaapelin pitää ulottua aina käyttäjän toimipisteeseen/toimistoon/kotiin Pohjalaisten kotitalouksien ja yritysten nykytilanteen kartoitus IT-Pohjanmaa kartoitti syksyllä 2004 ADSL-palveluiden tarjonnan maakunnassa. Kyselylomake lähetettiin TeliaSoneralle, Vaasan Läänin Puhelin Oy:lle, Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy:lle, Elisa Oyj:lle, Song Networks Oy:lle, Eunet/Saunalahti Oy:lle sekä Bothnia Broadbandille (Maalahti) ja DynamoNetille (Närpiö). Kyselyyn vastasi neljä teleoperaattoria. Kartoituksen mukaan noin 95 % maakunnan kotitalouksista ja yrityksistä oli syyskuussa 2004 ADSL-palveluiden peittoalueella. Tarvittaessa voi tilata liittymän, jonka nopeus alavirtaan on 2 Mbit/s. Kyselyn kooste, ks. liite 2. Kartoitusta täydennettiin talvella 2005 keskustelemalla operaattoreiden edustajien kanssa. Sen mukaan maakunnan ADSL-tarjonnan kattavuus on 98 prosentin luokkaa. Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy:n telealueella PSP/Multi.fi takaa sataprosenttisen kattavuuden, samoin Vaasan Läänin Puhelin Oy perinteisellä telealueellaan. TeliaSonera kattaa 98 % telealueestaan. Maalahdessa toimivan Bothnia Broadbandin ja Närpiössä toimivan DynamoNetin kattavuus on 100 %. Nämä kaksi saavuttavat ADSL-tason radiotekniikan avulla (3,5 Ghz:in lisensoitu taajuus). Elisa tarjoaa ADSL-yhteyksiä Vaasan Läänin Puhelimen ja TeliaSoneran verkoissa. Vaasan Sähkö Oy tarjoaa Vaasan keskustassa WLAN-yhteyksiä (Netsafir). Myös Saunalahti tarjoaa ADSL-yhteyksiä Vaasan alueella. Joillakin paikkakunnilla tarjotaan jopa 8 Mbit/s -yhteyksiä asiakkaille, jotka asuvat riittävän lähellä puhelinkeskusta (ks. liite 1). ADSL:n kysyntä on nähtävästi suuri, koska toimitusajat ovat pitkät. Suurempien teleoperaattoreiden edustajien mukaan elokuussa 2005 noin puolella maakunnan kotitalouksista on ADSL-yhteys. Tarkkoja lukuja ei paljasteta liikesalaisuuteen vedoten (kuluttajabarometrien mukaan noin 30 prosentilla maakunnan kotitalouksista on ADSL-yhteys). Pohjanmaa sijoittuu maamme keskikastiin. Liittymien yleistymisvauhti täyttää kansallisen laajakaistastrategian tavoitteet. Keväällä 2005 Pohjanmaalla on ruvettu tarjoamaan myös 24 Mbit/s -yhteyksiä (ADSL2+). 17

18 Esimerkkinä Vaasan Läänin Puhelimen tarjonta, ks. liite 2. Eri operaattoreiden saatavuus käy ilmi yritysten kotisivuilta. Pohjanmaan neljä suurinta operaattoria ovat: Vaasan Läänin Puhelin Oy TeliaSonera Oyj Multi.fi Elisa Oyj Loppupäätelmä: Pohjanmaan maakunnassa ADSL-taso on saavutettu, ja tähän on päästy ilman julkista rahoitusta. 4.2 Strategiatyön tarkoitus ja sisältö Kansallisen laajakaistastrategian mukaisesti tämä asiakirja muodostaa maakunnallisen strategian tulevaisuudenvarman tietoliikenneinfrastruktuurin toteuttamiseksi Pohjanmaan maakunnassa. Strategia kattaa vuodet Strategian tavoitteena on linjata sekä yksityiseen että julkiseen digitaaliseen tiedonsiirtoon soveltuvaa infrastruktuuria Pohjanmaan maakunnassa ja siten helpottaa kaikkien osapuolten ja tasojen päätöksentekoa. Asiakirjan on annettava vastaus seuraaviin kysymyksiin: Miksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin? Mitä on saatava aikaan? Miten tavoitetila saavutetaan? Koska tietoliikennealalla on odotettavissa nopeita muutoksia, strategiaa tarkistetaan ja päivitetään vuosittain. Kun muistetaan, miten kaistanleveys on kasvanut viime vuosina (Mooren laki), kaistanleveyden tarve ja laatuvaatimukset tulevat viidessä vuodessa väistämättä ylittämään sen tason, joka voidaan saavuttaa olemassa olevan puhelinverkon kautta. Mikään ei viittaa siihen, että kasvava tarve olisi tasoittumassa. Pohjanmaan laajakaistastrategia pureutuu kahteen haasteeseen: Miten ratkaista ongelmatilanne, joka syntyy, kun pohjalaisten kotitalouksien ja yritysten pitää samanaikaisesti voida lähettää, jakaa ja vastaanottaa vaativaa tietoliikennettä kahteen suuntaan? 18

19 Miten saada aikaan yhteensopiva, tulevaisuudenvarma tietoliikenneratkaisu julkiselle sektorille, yleiseen ja yhteiseen käyttöön? Strategiassa esitetään, että ryhdytään toimenpiteisiin, joilla varmistetaan mahdollisimman hyvät perusedellytykset sekä yksityisen että julkisen sektorin tietoliikenteelle Pohjanmaan maakunnassa ja joilla edistetään monipuolista palvelutuotantoa tulevassa infrastruktuurissa. 4.3 Laajakaistastrategian suhde muihin strategioihin ja suunnitelmiin Tavoite: Pohjanmaan maakunnan alue- ja yhteiskuntarakenteen kehittämisessä saavutettavuuden parantamisella on keskeinen sija. Hyvin integroidut ja toimivat yhteydet edistävät maakunnan kilpailukykyä. Tietoyhteiskunnan edistämiseksi maakunnan tavoitteena on turvata tasavertaisten tietoliikenneyhteyksien saatavuus sekä yksityistalouksille että yrityksille. Maakunnan kehityksen fyysiset puitteet osoittavaan maakuntakaavaan merkitään varaus tietoliikenteen runkoverkolle, joka ulottuu kaikkiin kuntakeskuksiin ja suurempiin kyliin. Varauksella osoitetaan myös ylimaakunnallisten yhteyksien tarve. Runkoverkon avulla varmistetaan, että kaikilla alueilla ja kotitalouksilla on mahdollisuus saada laajakaista. Maakuntakaava ohjaa puolestaan yleis- ja asemakaavoitusta. Integroitujen liikenneverkkojen kehittäminen edellyttää seutukunnallisia, maakunnallisia ja ylimaakunnallisia toimenpiteitä, joiden tulisi myös tukea toisiaan. Pohjanmaan laajakaistastrategia toteuttaa osaltaan vuosien maakuntaohjelman tavoitteita. Tehokas laajakaista antaa suuret mahdollisuudet esimerkiksi palvelurakenteen ja uusien työmuotojen kehittämiseen sekä palveluiden turvaamiseen. Tehokkailla ja luotettavilla tietoliikenneyhteyksillä sekä nopeilla laajakaistayhteyksillä parannetaan mahdollisuuksia asua ja yrittää maaseudulla ja edistetään kaupunkien ja maaseudun välistä vuorovaikutusta. Maaseutupolitiikan tavoitteena on elinvoimainen maaseutu, mikä edellyttää peruspalveluiden järjestämistä ja hoitamista. Tässä kehittämistyössä maakunnan laajakaistastrategialla on keskeinen sija. 4.4 Strategiatyön organisointi Pohjanmaan liitto käynnisti jo vuonna 2001 IT-Pohjanmaa -nimisen hankkeen edistääkseen itinfrastruktuuria eri tasoilla. Hanke osallistui myös ns. maakuntaportaalin kehittämiseen (http://www.osterbotten.fi). IT-Pohjanmaa -hankkeen tuloksia on hyödynnetty myös laajakaistastrategian laadinnassa. Hankkeen kakkosvaihe käynnistyi , ja se keskittyy it-infrastruktuuriin. Hankkeen tavoitteena on laatia suunnitelma ja myötävaikuttaa sen toteuttamisen tulevaisuudenvarman it-infrastruktuurin aikaansaamiseksi maakunnan eri tasoilla: - seutukuntatasolla, ml. kylä-, kortteli- ja kaupunginosaverkot = kyliä yhdistävä verkko - maakuntatasolla, kuntia yhdistävä verkko 19

20 - naapurimaakuntien kanssa Suomessa ja Pohjoismaissa (maakuntien välinen verkkoyhteistyö) Pohjanmaan liiton maakuntahallitus valitsi uuden hankeryhmän, jonka tehtävänä on osallistua strategiatyöhön. Hankeryhmän kokouksiin kutsutaan myös asiantuntijoita. Hankeryhmä on osallistunut laajakaistastrategian laatimiseen kokousten ja sähköpostiviestien välityksellä. IT-Pohjanmaan projektipäällikkö on osallistunut kaikkiin liikenne- ja viestintäministeriön järjestämiin maakunnille tarkoitettuihin tilaisuuksiin. Strategiatyö perustuu näin ollen liikenne- ja viestintäministeriön suuntaviivoihin. 20

21 5. Visio ja tavoitetila Vuosien tienoilla normaalin kotitalouden kaistanleveyden tarve tulee olemaan arviolta Mbit/s molempiin suuntiin. Mooren lain mukaan kaistanleveyden tarve kaksinkertaistuu joka 18. kuukausi. Se tarkoittaa, että DSL-tekniikat eivät enää riitä, kun tulemme vuosiin Yksityisten yritysten ja julkisen sektorin toimipisteiden tarve lienee mitä todennäköisimmin vielä korkeammalla tasolla. Summary statements of the Technology Futures Inc. study The local echange network in 2015 on behalf of Verizon, SBC, Bell Canada, BellSouth, Sprint and Qwest: 1. Typical household of 2015 subscribes to broadband services at 24 Mbit/s to 100 Mbit/s 2. Small business have access to the network at 622 Mbit/s and higher 3. Most customers obtain voice and narrowband via wireless or VoIP % of the OSP metro cable is fiber 5. 97% of the OSP feeder cable is fiber 6. 95% of the OSP distribution cable is fiber 7. Switching is 100% packet-based with IP switching dominant, ATM on the decline 8. Of the $355 billion of network invest in place in 2001, under 10% in use in 2015 Lähde: Flemming Petersen, TYCO Electronics, Vaasa Yhä tärkeämmäksi tulee se, että tietoliikenneinfrastruktuuri perustuu avoimeen alustaan ja että verkko on dynaaminen, jolloin kaistanleveyttä on saatavana silloin kun sitä tarvitaan. Tietoliikenneinfrastruktuurin tulee olla rinnastettavissa muuhun infrastruktuuriin, kuten tiestöön, rautateihin, vesi- ja viemäriverkostoon sekä lentokenttiin. Sen takia on perusteltua, että yhteiskunta osallistuu aktiivisesti tietoliikenneinfrastruktuurin luomiseen. On kuitenkin tärkeää oivaltaa, että vaikka yhteiskunta (esimerkiksi kunta) rakentaa infrastruktuuria tähän tarkoitukseen, sen tavoitteena on luoda paremmat edellytykset yrittäjyydelle, ei vääristää kilpailua. On tärkeää, että jokainen osapuoli omaksuu oikean roolin. Uuden sukupolven tietoliikenneverkon tulee olla avoin, dynaaminen, joustava ja täysin symmetrinen luodakseen edellytykset palvelun- ja sisällöntuotannolle (julkiselle, kansalaislähtöiselle, kaupalliselle) mistä päin verkkoa tahansa. 5.1 Visio 2010: pohjalainen koti ja yritys Strategian vision lähtökohtana on pohjalainen koti vuonna Julkisen laitoksen tai yrityksen tilanne lienee samankaltainen, mutta niiden päämäärä ja tavoitteet ovat erilaiset ja kaiken järjen mukaan myös korkeammat. Sinulla on yksityishenkilönä tai etätyötä kotona tekevänä kiinteä yhteys seuraavaan verkon tasoon. Yhteys on jatkuvasti päällä, ja sen kapasiteetti on 100 Mbit/s 1 Gb/s molempiin suuntiin. Sinulla on kodissasi sekä kaapeleihin että radiotekniikkaan perustuva oma verkko ja vähintään viisi litteää suurta näyttöä. Voit aktivoida palveluita joko painalluksella tai äänelläsi. Näytöillä on oma portaalisi, jossa on ainakin seuraavat kuvakkeet: - Ääni- ja multimediapalveluiden kuvake, kuten radio ja televisio. Voit aktivoida haluamasi radio-ohjelmat ja tv-palvelut maailmanlaajuisesta tarjonnasta, voit luoda omia ohjelmataulukoita ja ostaa tv-palveluita ohjelmatasolla. Voit milloin tahansa selata arkistoa. - Tavallisten tietokonesovellusten kuvake, kuten tekstinkäsittely. - Tallennus-kuvake. 21

22 - Julkisten palveluiden kuvake. - Supernopean Internet-yhteyden kuvake. - Videopuhelimen kuvake. - Varkausvalvonnan kuvake. - Kodin eri toimintojen valvonta -kuvake. - Oma avustaja -kuvake, joka pitää ohjelmaversiosi hyvässä järjestyksessä ja näyttää mitä uusia palveluja on saatavana. Avustaja huolehtii siitä, että sinulla on uusimmat versiot ja juuri tarvitsemasi toiminnot ja varmistaa, että sinulla on turvallinen ja varma yhteys toimeksiantajaasi. Voit käyttää samaa verkkoa myös ollessasi liikkeellä ja voit laitteesta riippumatta käyttää myös mobiiliviestintää. 5.2 Pohjanmaan tavoitetila A. Tietoliikenneinfrastruktuuri Tavoitteena on edistyksellinen, dynaaminen, kilpailuneutraali viestintäverkko, joka kattaa maakunnan 18 kuntaa. Koska verkosta halutaan tulevaisuudenvarma ja tehokas, se perustuu pääosin valokuituun. Verkon tulee kyetä siirtämään kaikenlaisia tietoliikenne-, televisio- ja puhelinliikennepalveluja sekä nyt että tulevaisuudessa. Verkko on monipuolinen monipalveluverkko, joka pystyy siirtämään sataprosenttista laatua (QoS) vaativia palveluja. Runkoverkon kaistanleveyden pitää olla 2,5 10 Gbit/s. 2 Verkon tulee olla kotitalouksiin ulotettava täysimittainen kuituverkko tai sen tulee hyödyntää muuta sopivaa teknologiaa. Kotitalouksien, yritysten ja muitten kiinteistöjen, esimerkiksi julkisten laitosten (koulut jne.) kaistanleveys on lähestulkoon rajaton. Alkuvuosina useat eri tavat päästä verkkoon voivat toimia rinnakkain. B. Palveluntuotannon edistäminen Tavoitteena on myös edistää nykyisten sisältöpalvelujen kehittämistä ja luoda uusia palveluja, jotka voivat hyötyä suuresti uudesta infrastruktuurista. Tavoitteena on laaja paikallis- ja aluetason sekä kansallisen ja kansainvälisen tason palveluntoimittajien valikoima niin julkisissa kuin kaupallisissa palveluissa. Ainakin seuraavia palvelutuotantotyyppejä kaivataan: - Tuotantovideo (270 Mbps), suora lähetys kentältä studioon - Teleliikenne (SDH ja PDH) - Videokonferenssi, videopuhelut - IP-puhelut - HDTV-kanavat - tv-kanavat - radiokanavat - Internet-liikenne (normaali/korkea/superkorkea/ultrakorkea nopeus) 2 Valokuidun käytöstä: Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 33/2005 Valokaapeli kotiin (Heikki Äyväri ja Markku Kääriäinen, ). 22

23 - turvallisuuspalvelut - valvontapalvelut - varastopalvelut - sovellusvuokrauspalvelut (ASP) - koulutuspalvelut - hoitopalvelut Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 16/2005: Internet-puhelut (VoIP). Selvitys (Arto Karila, ) 4 Verkkojen avoin käyttö. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 76/2005, Esa Kerttula

24 6. Toimenpiteet, vastuunjako ja aikataulu Lähtökohtana on, että käännytään eri tietokone- ja tietoliikennealan yritysten puoleen, jotta strategian tavoitteet saavutetaan markkinaehtoisesti normaalin tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti. Maakunnassa toteutetaan kuntia yhdistävä verkko. 6.1 Kuntia yhdistävä verkko Kunnat voivat edistää asetettuja tavoitteita rakentamalla kuntakeskuksia yhdistävän verkon. Toimenpiteeseen sisältyy lisäksi verkon käyttö, kunnossapito ja hallinto. Kuntia yhdistävä verkko helpottaa yhteistyön laajentamista kuntayhtymien ja maakunnan kuntien välillä, tarjoaa loppuasiakkaille laajemman valikoiman palveluja ja toimittajia sekä mahdollistaa eri alueellisten toimijoiden nopean viestinnän. Verkko on voitava liittää muihin alueverkkoihin, esimerkiksi Etelä- ja Keski-Pohjanmaan ja Ruotsin Västerbottenin verkkoihin. Vastuu: julkisen tahon hallintoyksikkö maakuntatasolla Toteuttaja: kilpailutuksen perusteella valitut yritykset Aikataulu: Muut verkot Maakunnassa luodaan yhteiset pelisäännöt kuntaverkon tai kyliä yhdistävän verkon ja alueverkon sekä kunnanosatasoisen pääsyverkon rakentamiseksi. Vastuu: kunta ja/tai ryhmä kuntia sekä muut sopivat organisaatiot Toteuttaja: kilpailutuksen perusteella valitut yritykset Aikataulu:

25 7. Maakunnassa jaeltavat ja tuotettavat palvelutyypit Tässä luvussa kuvataan, minkälaisia palvelutyyppejä maakunnassa tulisi voida tuottaa ja jakaa eteenpäin. Palveluiden tuotannosta ja jakelusta vastaisivat kaupalliset toimijat. Julkisia palveluja tuottaa ja jakelee julkinen sektori. Tulevan verkon tulee olla rakennettu siten, että eri palveluntarjoajat voivat helposti liittää palvelunsa siihen. Palveluiden käyttäjän pitää puolestaan voida valita vapaasti eri palveluntuottajien välillä. Seuraavassa on esimerkinomainen kuvaus verkkoon kuuluvista palvelutyypeistä. 5 Tavanomainen tietoliikenne Palvelutyyppi tarkoittaa täysin tavanomaista tietoliikennettä, joka yhdessä Internetliikenteen kanssa ohjautuu pääsyverkon datakanavaan. Käytettävä kaistanleveys saattaa vaihdella asiakasvaatimusten ja pääsyverkon teknologian mukaan (kuitu tai DSL). Hinnoittelu saattaa vaihdella kaistanleveyden perusteella. Vaativa tietoliikenne Palvelu tarjoaa täysin yksityiset, eriytetyt ja turvalliset datakanavat, joiden kaistanleveys vaihtelee ja jossa liikenne virtaa QoS-periaatteen mukaisesti. QoS tarkoittaa taattua kaistanleveyttä; esimerkiksi puhelinliikenne vaatii taatun kaistanleveyden. Yhteys takaa pettämättömän turvallisen yhteyden sairaaloille, terveyskeskuksille ja yrityksille, jotka haluavat lähettää luottamuksellista tietoa. Siirtokanavat saadaan eriytettyä vain, jos liikenne ohjataan korkealaatuisiin datakanaviin, joihin muu verkkoliikenne ei vaikuta. Jos esimerkiksi Internetliikenne ylittää verkon kapasiteetin, se ei kuitenkaan vaikuta tässä kanavassa kulkevaan liikenteeseen lainkaan. Verkon pitää myös kestää interaktiivisia, reaaliaikaisia palveluja, joissa viiveen täytyy olla olematonta ja viiveen vaihtelun (jitter) erittäin vähäistä eikä bittivirheitä saa esiintyä. Tämä tarkoittaa, että tietopaketit eivät muutu matkan varrella, vaan kaikki verkossa lähetettävä tieto saapuu perille vääristymättömänä ja marginaalisella viiveellä. Virtuaalinen läsnäolo tulee yleistymään esimerkiksi etäopetuksessa, mikä vaatii tietyn taatun kaistanleveyden, joka ei aiheuta viivettä. Palvelu on ihanteellinen tv- ja HDTV-kanavien jakeluun. Sen lisäksi se sopii täydellisesti digitaalisten tv-kanavien jakeluun tv-lähettimille, koska verkon synkronisointitoiminnonkin pitää olla erinomainen. HDTV (high definition television) tai teräväpiirto-tv tarkoittaa tvkuvaa, jonka laatu on nykyisiä formaatteja parempi. HDTV:n korkeamman resoluution ansiosta kuva on huomattavasti yksityiskohtaisempi ja terävämpi kuin tavallisen tv:n. HDTV:n ääni lähetetään aina digitaalisena ja kuva laajakuvana. Puhelut ja IP-puhelut Jotta kunnillemme ja kuntien asukkaille tarjottaisiin edullisia puheluiden hintoja, verkon tulee olla sopeutettu puhelinpalveluiden toimittajille. 5 Verkkojen avoin käyttö. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 76/2005, Esa Kerttula

26 Viranomaistemme kaikki puhelinverkolle asettamat vaatimukset on otettava huomioon (turvallisuus, jäljitys- ja salakuuntelumahdollisuudet ym.). Lisäksi tulee olla mahdollisuus puhelintietojen rekisteröintiin. Telekommunikaatio Perinteisen puhelinliikenteen (PSTN) välittämiseksi puhelinkeskusten välillä ja muiden vastaavien palvelujen mahdollistamiseksi verkon pitää olla varustettu E1 ja STM-1 -tasoisille yhteyksille täysilaatuisena kunkin standardin mukaisesti. Kyseiset yhteydet on voitava luoda mitkä tahansa kuntien solmupisteiden välille sekä ulkomaailmaan. TV-tuotanto Koska Pohjanmaalla on tv- ja media-alan tuotantoa ja koulutusta, verkon pitää kyetä siirtämään videokameran pakkaamattomia signaaleja kuvauspaikan ja tuotantostudion välillä. Kaistanleveys on 270 Mbps, ja laadun täytyy olla huippuluokkaa. Videokonferenssi Videokonferenssi on interaktiivinen palvelu, joka asettaa suuret vaatimukset verkolle. Riittävän hyvän laadun varmistamiseksi yllä olevassa vaativa tietoliike -kohdassa mainittujen vaatimusten on täytyttävä. Internet Jokaisella verkkoon liitetyllä asunnolla pitää olla monipalveluliittymä, jonka tietoliikenneliittymää käytetään Internet-yhteyteen. Yhteyden kaistanleveys on voitava muuttaa. TV ja HDTV Monipalvelumallin mahdollistava verkko sisältää myös liittymän tv- ja HDTV-lähetysten vastaanottamiseen (HDTV, ks. edellä oleva selitys). Liittymä on kaikilla verkkoon liitetyillä asiakkailla. Tv-kanavien jakelu on vaativa tehtävä, jos pyritään vastaamaan tv-lähetysten vaatimukseen välittömästä ja muuttumattomasta jälleenlähetyksestä. Tämä asettaa suuret vaatimukset verkolle. Tv- ja HDTV-lähetysten siirtoon käy vaativan tietoliikenteen kanava. Verkon pitää alusta alkaen pystyä välittämään noin sata tv-kanavaa ja 20 HDTV-kanavaa. Kanavien määrää on voitava lisätä. Etenkin HDTV-kanavien kysyntä tulee kasvamaan nopeasti samalla kun tavallisten tv-kanavien kysyntä vähenee. Tavallisten tv-kanavien kaistantarve on 8 Mbps/kanava ja HDTV-kanavien 20 Mbps/kanava. Verkko antaa huimat mahdollisuudet paikallisten tv-kanavien pyörittämiseen eri tarkoituksiin. Tilausvideo (Video on Demand) Tilausvideoiden jakelu verkossa tapahtuu tv:n päävahvistinaseman videopalvelimilta. Päävahvistin on keskeinen elektroninen laite, joka käsittelee tv-signaalia. Periaatteessa yksi laite riittää koko maakunnalle. 26

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin

Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin 1. Mihin valokuitua tarvitaan 2. Valokuitu vs kilpailevat teknologiat 3.

Lisätiedot

Pälkäneen Valokuitu Oy

Pälkäneen Valokuitu Oy INFO 15.09.2016 INFO 16.09.2016 Tervetuloa Pälkäneen Valokuitu Oy:n järjestämään infotilaisuuteen valokuituverkon rakentamisesta ja verkossa tarjottavista palveluista Pälkäneen kunnan alueelle Pälkäneen

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Kahvit Tilaisuuden avaus; kunnan edustaja Laajakaista kaikille 2015 hanke ja sen eteneminen Kainuussa; Kainuun maakunta Näköpuhelimesta hyvinvointia

Lisätiedot

1 (2) Hyvä alueen asukas, Kaisanet Oy aloittaa valokuituverkkojen rakentamisen yhteistyössä Vaalan kunnan kanssa asuinalueellanne kesällä 2011. Rakentaminen on osa valtakunnallista Laajakaista 2015 -hanketta.

Lisätiedot

Tanhua Tanhuan alueella on selvitetty joulukuun aikana kyläläisten kiinnostusta liittyä valokuituverkkoon

Tanhua Tanhuan alueella on selvitetty joulukuun aikana kyläläisten kiinnostusta liittyä valokuituverkkoon Savukosken kunta ja Kuitua Pohjoiseen-hanke ovat käynnistäneet kartoituksen kiinnostuksesta liittyä alueelle mahdollisesti rakennettavaan valokuituverkkoon. Kyselyyn vastaaminen ei sido mihinkään. Kyseessä

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Laajakaista kaikille tilannekatsaus

Laajakaista kaikille tilannekatsaus Laajakaista kaikille 2015 - tilannekatsaus 21.6.2011 Kajaanin kirjaston Kalevala Sali klo 12:00-14:10 Kainuun maakunta Paula Karppinen, suunnittelija Kainuun maakunta kuntayhtymä, aluekehitys paula.a.karppinen@kainuu.fi

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Ajankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta. Juha Parantainen

Ajankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta. Juha Parantainen Ajankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta Juha Parantainen Valtioneuvoston periaatepäätös 3.5.2012 1. Yleispalveluun kuuluvan tietoliikenneyhteyden nopeustaso säilytetään toistaiseksi yhdessä megassa

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025. Diplomityö seminaari 12.4.2016

Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025. Diplomityö seminaari 12.4.2016 Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025 Diplomityö seminaari 12.4.2016 Jimi Viitanen Johdanto Tutkimuskysymys Miten koti muodostavat yhteyden Internettiin? Minkälainen

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 26.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1293/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Päivitetty 8.10.2015 Pirjo Onkalo Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella 2014-2020 kyläverkkoja voidaan edelleen rahoittaa Maaseuturahastosta, runkoverkkoja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Radiofoorumi avoin keskusteluareena alan toimijoille. Kari Kangas Radioverkkojen erityisasiantuntija Taajuushallinto / kiinteät radioverkot

Radiofoorumi avoin keskusteluareena alan toimijoille. Kari Kangas Radioverkkojen erityisasiantuntija Taajuushallinto / kiinteät radioverkot Radiofoorumi avoin keskusteluareena alan toimijoille Kari Kangas Radioverkkojen erityisasiantuntija Taajuushallinto / kiinteät radioverkot Taustalla LVM:n työryhmän ehdotus LVM asetti syyskuussa 2013 työryhmän,

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Tervetuloa Avoimeen Kuituun!

Tervetuloa Avoimeen Kuituun! 23.12.2015 1 (6) Tervetuloa Avoimeen Kuituun! Kotisi on kytketty Avoimeen Kuituun ja pääset pian tilaamaan haluamiasi palveluja. Tämä opas kertoo sinulle, miten otat valokuituyhteyden käyttöön ja miten

Lisätiedot

Valokuidun saanti on ongelma myös taajamissa. (c) Verkko-osuuskunta Oulunseudun Laajakaista Tommi Linna

Valokuidun saanti on ongelma myös taajamissa. (c) Verkko-osuuskunta Oulunseudun Laajakaista Tommi Linna Valokuidun saanti on ongelma myös taajamissa Verkko-osuuskunta n hallituksen puheenjohtaja Internet-operaattorin toimitusjohtaja lähes 10 vuotta Netplaza Oy, Talonetti Kokemusta Internet-teknologioista

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1307/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät SosKes - MediKes Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008, Lahti Projektipäällikkö Pirkko Uuttu, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) 1047/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Pieksämäki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1768/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) 570/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta Kannonkoski -hanke. Liikenne-

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Kuulemistilaisuus 23.5.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman. Suomi on pitkään ollut edelläkävijä

Lisätiedot

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 19.2.2014 1 Tilaisuuden ohjelma 1. Tilaisuuden avaus 2. Kunnanjohtajan puheenvuoro 3. Puhelinpalvelujen toimivuuden

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)

Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva) Analyysi 1 (6) Tämä markkina-analyysi korvaa Dnro: 14.12.2012 päivätyn analyysin 25.5.2016 1760/9520/2012 Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Lapin sote-valmistelun tilannekatsaus

Lapin sote-valmistelun tilannekatsaus Lapin sote-valmistelun tilannekatsaus 22.6.2016 Maija Valta Lapin liitto Koko Lapin Sote pitkospuita rakentamalla sote-uudistusta kohti Koko Lapin Sote -prosessi Lapin maakunnan kehittämisrahalla rahoitettu,

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö. Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela

Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö. Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela 31.5.2005 Sisällysluettelo 1. Alueelliset tietovarastot Kytkös sähköisien potilaskertomuksien arkistointiin Kytkös organisaatiorajat

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta Muistio 1 (5) Dnro: 31.5.2016 1248/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 Teppo Ahonen Esityksen sisältö Digita lyhyesti 5G-verkkojen vaatimusten laajuus Verkkojen topologiat Taajuuksien käyttö 5G ja älykkäät verkot

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-POHJANMAA HANKEALUE 10 (KARIJOKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-POHJANMAA HANKEALUE 10 (KARIJOKI) 1025/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-POHJANMAA HANKEALUE 10 (KARIJOKI) Markkina-analyysi koskee Etelä-Pohjanmaan maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Karijoki

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 15 (VIEREMÄ)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 15 (VIEREMÄ) 670/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 15 (VIEREMÄ) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Vieremä Eteläinen

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft

Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft 5.6.2013 Etäterveydenhuolto terveyspalveluiden tuottamista ja terveyteen liittyvän tiedon välittämistä tieto- ja viestintäteknologian

Lisätiedot

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla Laite 1 TW- EAV510 v2: - Tähän laitteeseen tulee ulkoverkon

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Taloyhtiöinfo. Keski-Suomen Valokuituverkot Oy

Taloyhtiöinfo. Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Taloyhtiöinfo Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Taloyhtiöinfo 1 Sisältö Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Tuotteet taloyhtiöille Valokuituliittymän hinta Internetpalvelut Valokuitu palvelujen mahdollistajana

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät Suomi.fi -palvelunäkymät Julkishallinto 07.09..2015 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5. Miksi? Hyötynäkökulma 6. Mitä tämä edellyttää?

Lisätiedot

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 BigData - liikenne esimerkkinä Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 Public Dig Data & Internet of Things Liikenne esimerkkinä Tieto Corporation Public @LeilaLehtinen Leila.Lehtinen@tieto.com

Lisätiedot

Digitaalisesti älykäs sairaala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Uusi sairaala -hanke

Digitaalisesti älykäs sairaala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Uusi sairaala -hanke Digitaalisesti älykäs sairaala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Uusi sairaala -hanke ICT-projektipäällikkö 2 11.11.20 Miksi digitaalisesti älykäs sairaala? 3 11.11.20 ESH- sairaansijoja on lähes puolet vähemmän

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1716/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Kainuun maakunnan liiton

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 20.8.2013 Juha Haataja ICT-asiat korkeakoulujen strategioissa Korkeakoulujen tietohallintotoimintojen strategisen

Lisätiedot

JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto

JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto Tiistai 25.3.2014 klo 9.00-12.00 Valtionvarainministeriö Mariankatu 9 Neuvotteluhuone Ylijäämä 1 JulkICT Lab Miksi JulkICT Lab? Hallinnon hankkeille

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5. Ajankohtaista soteuudistuksesta Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.2016 Sote-uudistuksen tavoitteet ja keinot - Tavoitteena kaventaa hyvinvointi-

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Dnro: 24.2.2016 1282/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Lapin liiton ilmoittamaa hankealuetta

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Kevätseminaari 2016 Suomen Seutuverkot ry Silja Symphony

Kevätseminaari 2016 Suomen Seutuverkot ry Silja Symphony Kevätseminaari 2016 Suomen Seutuverkot ry Silja Symphony Mikko Kurtti toimitusjohtaja, CEO Kaisanet Oy mikko.kurtti@kaisanet.fi 044 7344 240 22.4.2016 Kurtti Mikko 1 Omistus ja hallinto Kaisanet Oy jatkaa

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

TIKU-tietopyynnön vastausohje

TIKU-tietopyynnön vastausohje TIKU-tietopyynnön vastausohje SISÄLLYSLUETTELO 1. Puhelin-, laajakaista- ja TV-palvelujen tarjontaan soveltuvan kiinteän verkon saatavuusalue 2. Puhelin-, laajakaista- ja TV-palvelujen tarjontaan soveltuvan

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

PAVIRO Kuulutus- ja äänievakuointijärjestelmä ammattilaistason äänenlaadulla Joustavuutta alusta alkaen PAVIRO 1

PAVIRO Kuulutus- ja äänievakuointijärjestelmä ammattilaistason äänenlaadulla Joustavuutta alusta alkaen PAVIRO 1 PAVIRO Kuulutus- ja äänievakuointijärjestelmä ammattilaistason äänenlaadulla Joustavuutta alusta alkaen PAVIRO 1 2 PAVIRO PAVIRO 3 Pitää ihmiset turvassa, tietoisena, ja viihdyttää Boschilla on yli 100

Lisätiedot

Suomen koko väestön kattavan laajakaistapalvelun investointikustannukset

Suomen koko väestön kattavan laajakaistapalvelun investointikustannukset Suomen koko väestön kattavan laajakaistapalvelun investointikustannukset Kustannusarvio täyden väestöpeiton saavuttamiseksi 19.6.2008 Analyysin päävaiheet Workshop 1 (29.5.2008) Workshop 2 (9.6.2008) 1.

Lisätiedot

Laajajakaista hanke

Laajajakaista hanke Lapin kylätoimintapäivät 16.10.2010 Lapin laajakaistaprojekti Ritva Kauhanen, maakunta-asiantuntija Hotelli Santa Claus Laajajakaista 20 -hanke Hankkeen tavoitteena on, että v. 20 loppuun mennessä lähes

Lisätiedot