Maaseutuverkoston opintomatka Pietariin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaseutuverkoston opintomatka Pietariin 16.4. 18.4.2013"

Transkriptio

1 Maaseutuverkosto järjesti ELY-keskusten maaseutu- ja energiayksiköiden päälliköille, maaseutuverkoston yrittäjyyden teemaryhmälle sekä heidän sidosryhmissä toimiville tahoille opintomatka Pietariin. Opintomatkan aikana tutustuttiin elintarviketalouden viennin mahdollisuuksiin ja kehitysnäkymiin Pietarin alueella. Lisäksi käytiin keskustelua viranomaisten ja tutkimuslaitosten edustajien kanssa Venäjän maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä. Opintomatka toteutettiin yhteistyössä ProAgria neuvontajärjestön kanssa. Opintomatkaryhmän kokonaisvahvuus Suomesta oli 27 henkilöä. Tiistai Raportointiryhmä: Risto Skyttä ja Leena Ahtola-Heinonen Pietarin asemalla delegaatiota olivat vastassa Carita Vastinesluoma Fennoconsulting Oy:stä ja Tuula Repo Pro Agria Etelä-Suomi ry:stä. Matka jatkui asemalta suoraan Suomen konsulaattiin. Matkalla kuulimme Caritan kertomana jonkin verran Pietarin historiasta. Pietari Suuri perusti Pietarin vuonna 1703 ja kaupungin nimeksi tuli hollanninkielinen Sankt Pieterburg. Nimi vaihtui vuonna 1914 Petrogradiksi ja vuonna 1924 Leningradiksi, joka oli käytössä vuoteen 1991,jolloin otettiin uudelleen käyttöön St Petersburg eli Pietari. Pietarissa on noin 5 miljoonaa asukasta ja kaupunki on Venäjän toiseksi suurin. Ensimmäinen vierailukohteemme oli Suomen pääkonsulaatti, jossa meidät vastaanotti ympäristöalan konsuli Riitta Hemmi sekä taloustieteen opiskelija Nina Niskanen.

2 Suomen Pietarin konsulaatti on perustettu vuonna 2004 ja toimialueeseen kuuluu Luoteis-Venäjä pois lukien Kalingrad. Pääkonsulina toimii Pirjo Tulokas alkaen. Konsulaatissa on noin 200 työntekijää, joista 170 on suomalaisia. Pääkonsulin lisäksi konsulaatissa työskentelee 10 konsulia ja 4 varakonsulia. Konsulaatissa on kuusi yksikköä joista yhdessä työskentelee erityisasiantuntijoita, jotka tekevät yhteistyötä mm SM:n YM: n, STM: n, TEM: n, RVL:N ja tullin kanssa. Konsulaatin tehtävänä edistää Suomen ja Luoteis-Venäjän välistä yhteistyötä kaupan ja investointien sekä muun alueellisen ja taloudellisen yhteistyön alalla mukaan lukien kulttuuri, sosiaali- ja terveys - ja ympäristöasiat. Konsulaatti tarjoaa kansalaisille tavanomaisia konsulipalveluita virka-aikana ja kiireellisissä tapauksissa ympäri vuorokauden. Pietariin perustettiin Suomen viisumikeskus vuonna 2011, joka vastaanottaa viisumihakemukset, mutta päätökset tehdään pääkonsulaatissa. Viisumivapauteen Suomen ja Venäjän välillä ei ole vielä valmiuksia. Venäläiset eivät ymmärrä, että viisumivapaus on molemminpuolista. Päätöksenteko asiasta on EU:n käsissä, ei Suomen. Suomen poliisi pelkää viisumivapauden tuovan ongelmia liikennekäyttäytymiseen, ei niinkään rikollisuutta. Pietarissa on vuonna 2009 perustettu Suomi-talo, joka on suomalaisen kulttuurin, tieteen ja elinkeinoelämän keskittymä. Konsulaatissa harjoittelijana oleva Nina Niskanen kertoi suomalaisista yrityksistä, joita on alueella kpl. Tämä on suurin keskittymä ulkomailla. Alueella on mm 14 Prismaa, K- Ruoka,

3 K- Rauta, Atria, jolla 2 tuotantolaitosta, Fazer, Valio ym. Pietarin alueella on 1,4 %:n talouskasvu ja työttömyysaste on 1 %. Alueelle tuodaan myös pienempien tuottajien tuotteita. Suomalaisia tuotteita pidetään puhtaina ja niillä on hyvä maine Venäjällä. Yrityksillä on ongelmia lähinnä sertifikaattien kanssa sekä tuotantolaitosten ympäristöasioissa. Venäjä liittyi WTO: n jäseneksi 2012 ja sen uskotaan auttavan jatkossa suomalaisten yritysten sijoittumista Venäjälle. Kuluttaminen Pietarin alueella on voimakasta ja alueella on kasvava keskiluokka. Käynnissä on myös TEAM- Finland, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä. Yhteistyökumppaneina mm Finpro, Finnvera ja Tekes. Yhteistyötä on myös Lend- konsernin ja ProAgrian kanssa. Jaana Husu-Kallio kertoi suomalaisilla olevan vaikeuksia laitoshyväksynnöissä (esim. ajankohtainen Snellman makkara tapaus). Suomalaisten on vaikea ymmärtää Venäjän lainsäädäntöä, joka on ulkomaalaisille tiukkaa ja laki on hiukan niin kuin se luetaan. Riitta Hemmi kertoi maatalous- ja ympäristöasioista Leningradin alueella. Venäjä on tuonnista riippuvainen mm maito-, nauta- ja sikataloustuotteissa. Elintarvikeomavaraisuus vaihtelee satokausittain, mutta perunasta on jatkuva pula. Leningradin alueen maataloustuotanto oli yli 2 % koko Venäjän maataloustuotannosta vuonna Lihaa tuotetaan tn, maitoa tn, munia 3,1, miljardia kpl, viljaa tn, perunaa tn, vihanneksia tn, kasvatettua kalaa tn ja luonnonkalaa (Itämeri+sisävedet) tn. Maatalousmaata on yht ha, josta laidunta ha, viljaa ha ja perunaa ha. Vuonna 2012 korjattiin Lenoblastissa tn heinää, tn säilörouhetta ja tn säilörehua. Siipikarjaa on alueella 20 miljoonaa, nautakarjaa ja sikoja Maatalouden jätehuolto Itämeren ja Suomenlahteen kulkeutuvan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tehdään paljon työtä. Vuosina oli Leningradin ja Kaliningradin alueella käynnissä Balthazar - projekti. Tämän projektin yhteydessä oli julkisuudessa suomalaisen tutkijan pidättäminen. Pushkinin maatalousakatemia tekee kannattavuuteen ja logistiikkaan liittyviä selvityksiä ja yhteistyössä ovat mukana mm. ympäristöministeriö ja MMM. Pietarissa pidettiin BSAG- Itämeri Forum koskien maatalouden jäteongelmia. Jäteongelmien ratkaisuun on olemassa poliittinen tuki. Tähän liittyy Lannasta energiaa projekti: Outotecin Ash Dec prosessissa biomassan ja jätelietteen polton sivutuotteena syntyvästä tuhkasta tuotetaan fosfaattipitoista lannoitetta. Venäjän, Latvian ja Suomen tuottajajärjestöt ovat sitoutuneet vesistöystävällisten viljelyratkaisujen kehittämiseen.

4 Riitta Hemmi kertoi myös lähialueyhteistyöohjelmasta vuosina Ohjelmaan kuuluu mm.: Karjanjalostus- Faba Ayrshire-rodun tuonti Suomesta, siemenperunan jalostus, lannan hyötykäytön järjestäminen selvityksiä (lannoite, energia), pilottihanke Novoladozkyn lypsykarjatila, lantaseparaattori, lantavarastot, biokaasun tuottaminen. Lähialueyhteistyön puitteissa järjestetään seminaareja mm. ympäristötietoisuuden, jätesuunnittelun, tekniikan ja hyötykäytön aloilta. Maatalous- ja elintarviketuotantoa ei voida hoitaa ilman ympäristövaikutusten huomioimista. Töitä tehdään lisäämällä tuottajien tietämystä kuten karjankasvattajien (holding-yhtiöiden) tietämystä maatalouden vaikutuksista Itämeren rehevöitymiseen. Lainsäädäntöä ja sen soveltamista käytännössä pitää kehittää. Rehevöitymisen vähentämiseksi lainsäädäntöä laaditaan koskemaan luomutuotantoa, lannan hyötykäyttöä, viljelytapoja. Työtä tehdään myös vapaaehtoisin toimenpitein ja kansallisten tukitoimenpiteiden avulla. Lisäksi tukea tarvitaan EU:sta ja muista kansainvälisistä hankkeista. Riitta Hemmi kertoi myös jättiputkesta (Heracleum sosnovskyi), josta on tullut 2000-luvun alusta suuri ongelma. Jättiputkea on viljelty viherrehuksi nautakarjalle ja se on merkitty valtiolliseen viljelykasvirekisteriin Nyt jättiputkea yritetään hävittää ja vuonna 2010 hyväksyttiin hävittämisohjelma vuosille Rahaa ohjelmaan on varattu 30 miljoonaa ruplaa. Valmisteilla on myös alueellinen laki, joka määrää sakkoja ellei jättiputkea hävitetä. Vuosi 2014 on jälleen Suomenlahtivuosi. Edellinen oli Viron, Venäjän ja Suomen yhteistyönä Suomenlahtivuosi tähtää lähivesiemme tervehdyttämiseen yhteisin voimin. Yhteistyöhön osallistuvat tiedelaitokset, viranomaistahot, kaupungit, maatalous, yritykset, järjestöt, koulut ym. Jaana Husu-Kallio totesi, että Suomen ja Venäjän eläinlääkintäviranomaisten yhteistyöllä on pitkät perinteet. Tapaamisia on ollut niin valtakunnallisella kuin alueellisella tasolla. EU:lla ja Venäjällä on raamisopimukset erikseen eläin- ja kasvipohjaisten tuotteiden viennille. Eläinpohjaisten tuotteiden hyväksyntä on huomattavasti vaikeampi ja pidempi prosessi kuin kasvipohjaisten. Venäjälle vietäessä noudatetaan Venäjän lainsäädäntöä. Vähitellen ollaan siirtymässä malliin, että Venäjä auditoi kunkin jäsenmaan eikä enää niin paljon laitoskohtaisesti. Elintarvikekaupan osalta WTO-sopimuksella ei näytä olevan paljoakaan merkitystä. EU:n roolista huolimatta korostuvat kahdenväliset suhteet ja yhteydet.

5 Pietarin kaupungin eläinlääkintäosaston johtaja Jurij Andreev kertoi eläinlääkintätoimesta alueella. Pietarin kaupungin eläinlääkintäosastolla työskentelee 1000 henkilöä. Pietari ja ympäröivä Leningradin alue ovat hallinnollisesti eri alueita. Molemmissa on sekä julkista että yksityistä eläinlääkärintoimen harjoitusta. Osaston tehtävänä on mm. valvoa alueen kautta tulevia eläinperäisiä tuotteita. Noin 40 % Venäjälle tulevista eläinperäisistä tuotteista tuodaan Pietarin sataman kautta. Suomalaisia elintarvikkeita samoin kuin alueella toimivia yrityksiä johtaja piti laadukkaina eikä niissä yleisesti ottaen ollut huomautettavaa. Andreev totesi, että omaa venäläistä tuotantoa on tarpeen tarkastaa huolellisesti. Hän toivoi kuitenkin, että alueen tuotannolle avautuisi vientimahdollisuuksia Suomeen. Venäjällä on ongelmana afrikkalainen sikarutto. Tilanne Pietarin alueella on hallinnassa mutta muualla Venäjällä tilanne on toinen. Erityisesti pyritään estämään taudin leviäminen suursikaloihin. Pietarissa on koiraa, joista on rokotettu rabiesta vastaan. Kulkukoiria arvioidaan olevan kpl, jotka nekin ovat toimenpiteiden kohteena. Kodittomien koirien ja kissojen ym. turvakoteja on Pietarissa 6 kpl. Pietarin kaupungin eläinlääkintäosaston ensimmäinen varajohtaja Ali Aliev ja Leningradin ja oblastien välisen eläinlääkintälaboratorion varajohtaja Dzhemile

6 Mamleeva kertoivat vuorollaan omista vastuualueistaan ja kokemuksia yhteistyöstä Suomen kanssa. Eviran asiantuntemus ja laboratorioiden korkea taso saivat kiitosta. Kaiken kaikkiaan tuli esille viranomaisten tärkeä rooli tuotehyväksynnässä ja viennissä Venäjälle. Todettiin, että kullakin alueella on ao. alueelle sopiva eläinlääkintäsuunnitelma, jonka pohjalta kohdennetaan tutkimusta, rokotuksia jne. Venäjällä on monia sellaisia eläintauteja, joita ei Suomessa tavata lainkaan. Tilakohtaiset eläinlääkintäsuunnitelmat ovat vasta valmistelussa. Todettiin, että alueen suurissa yrityksissä ovat myös eläintautiriskit suuria. Illalla nautittiin runsas venäläinen illallinen Sadko-ravintolassa. Mukana illallisella oli Jarmo Lindholm, liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Venäjä. Hän kertoi Atrian toiminnasta Venäjällä. Atria on tullut Venäjälle isommin vuonna Yrityksellä on nyt Pietarin alueella kaksi tuotantolaitosta ja Moskovan lähellä yksi pienempi laitos. Pietarin alueella Atrialla on isohko markkinaosuus, Moskovan alueella pieni osuus. Venäjä on Atrialle pitkän tähtäimen kohde, jossa arvioidaan olevan kasvupotentiaalia. On kaavailtu, että Venäjällä valmistettuja tuotteita voitaisiin viedä Balttiaan mutta ratkaisuja ei ole vielä tehty. Laatu on venäläiselle kuluttajalle tärkeää. Suomalaisten tuotteiden maine on Pietarissa hyvä. Yhteistyössä venäläisten viranomaisten kanssa on Suomen valtion viranomaisten tuki monesti tärkeää, mm. sertifioinnissa, totesi Lindholm.

7 Keskiviikko Raportointiryhmä: Ulla Mehto-Hämäläinen, Ritva Rinta-Pukka ja Pekka Kärkkäinen Päivän ensimmäinen kohde oli venäläinen konditoria ZAO Karat Plus Yritystä esitteli sen perustaja ja pääomistaja Andrei Terebin. Tuotantotilojen esittelyssä oli mukana yrityksen tuotantopäällikkö. Seuraavassa muutamia keskeisiä esiin nousseita tietoja yrityksestä ja sen toiminnasta: Yritys on perustettu v Perustajia ja nykyisiä omistajia ovat Andrei Terebin ja hänen veljensä. Veljekset jäivät ilmeisesti työttömiksi Neuvostoliiton romahdettua. He olivat kumpikin silloisen KGB:n työntekijöitä. Heidän viimeinen sijoituspaikka oli Latviassa, jossa olivat tutustuneet konditoriatuotteisiin ja leivonnaisiin. Tästä virisi liikeidea nykyiseen toimintaan. Yritystoiminta ei vaatinut suuria alkupääomia, joita ei myöskään ollut. Veljekset toimivat neljä ensimmäistä vuotta varsin vaatimattomasti harjoittelemalla leipomista ja yrittämistä. Neljän harjoitusvuoden jälkeen alkoi yrityksen kasvu. Tässä vaiheessa piti etsiä isommat toimitilat. Niiksi ostettiin nykyiset tilat Pietarin keskusta-alueen ulkopuolella sijaitsevasta vanhasta kauppakeskuksesta. Tilat ovat ahtaat ja epäkäytännölliset. Se me saatettiin todeta omin silmin.

8 Yrityksen tuotanto on tällä hetkellä n kg leivonnaisia ja muita konditoriatuotteita päivässä. Kaikki tuotteet ovat tuoretuotteita. Ne menevät 12 omaan liikkeeseen Pietarissa, joukolle ns. pienmyymälöitä (yht. n. 20% tuotannosta) ja isoille kauppaketjuille (n. 80%). Tuotteita viedään kerran tai kaksi viikossa Moskovaan. Yrityksessä on tällä hetkellä n. 350 työntekijää. Tässä luvussa ovat mukana tuotannossa työskentelevien lisäksi omien myymälöiden myyjät ja tavaroiden kuljettajat. Yrityksellä on tuotetta. Nykyisellään uusia tuotteita tulee markkinoille vuodessa. Näiden tuotekehityksestä vastaa yrityksen oma tuotekehitystiimi. Yritys tekee myös erikoistuotteita tilauksesta; heillä on katalogi, jossa on taidokkaasti koristeltuja, eri juhlateemoihin sopivia kakkuja. Yritys on Luoteis-Venäjän kolmen suurimman tämän alan yrityksen joukossa. Yrityksen liikevaihto on 26,5 milj. euroa vuodessa. Kilpailutilanne tälläkin alalla on kiristymässä. Nyt on paljon yrityksiä, jotka toimivat samalla konseptilla. Asiakkaiden laatutietoisuus on nousussa. Po. alan tuotteilta odotetaan korkeaa laatua ja terveellisyyttä. Yrityksellä ei ole vielä esim. gluteenittomia tai laktoosittomia tuotteita omassa tuotannossa. Muina haasteina yrittäjä pitää esim. osaavan/työhaluisen työvoiman saantia, joka vaikeutuu koko ajan. Paikalliset viranomaiset eivät saa yrittäjältä juurikaan kiitosta! Tänä päivänä Pietarissa viranomaiset vaativat edelleen lahjuksia, joita ilman yrittämisestä tulee tosi vaikeaa. Valtiolta ei saa investointitukia ja pankkilainalla on kova korko

9 (18 %). Yrittäjällä on Suomesta käsitys, että kaikki hyvä on viranomaisten ansiota! Puolen päivän jälkeen ajoimme kauppakeskus Miller:iin Täällä tutustuimme ensin Trade House LEND:n ruokamarkettin (Supermarket Lend). Trade House LEND on vuonna 1993 perustettu tukku- ja vähittäiskauppaa harjoittava pietarilainen yritys. Tässä aluksi muutama huomio tutustumiskohteena olleesta ruokamarketista: Yrityksellä on tällaisia premium tason ruokakauppoja kahdeksassa (8) super- /hypermarketissa Pietarissa. Kauppoja on kahta kokoluokkaa: m2:n ja 500 m2:n yksiköt. Isommissa liikkeissä on tarjolla tuotenimikettä ja pienemmissä Yrityksen liikeideana on tarjota laaja valikoima korkealaatuisia tuotteita hyvässä ympäristössä laatutietoisille ja maksukykyisille asiakkaille. Tämä tuli varsin selvästi näkyviin vierailun kohteena olevassa yksikössä, vaikka kyseessä on yksi yrityksen vanhimmista paikoista. Eri tuoteryhmille omistetut tiskit/myyntipisteet ovat ns. Stockmann Herkun tasoa. Trade House LEND on laajinta suomalaisten elintarvikkeiden maahantuontia harjoittava venäläinen yritys. Tämä näkyi mm. vierailun kohteena olevan ruoka-

10 kaupan valikoimissa ja esille asettelussa. Liikkeestä löytyi monen tutun suomalaisen elintarviketuottajan tuotteita. LEND tuo paljon muuallakin päin maailmaa valmistettuja tuotteita. Heillä on omia Private label tuotteita, joiden määrä on kasvussa. Yrityksen edustajat kertoivat myös hankkivansa paljon tuotteita paikallisilta maanviljelijöiltä LEND:n ruokamarkettiin tutustumisen jälkeen menimme lounaalle kauppakeskuksen italialaiseen ravintolaan, jonka LEND omistaa. Osittain lounaan yhteydessä kuuntelimme seuraavat alustukset: Tuula Repo Suomalaisten elintarvikkeiden vienti ja yhteistyö kauppatalo LEND:n kanssa sekä Anna Shljanina Venäjän elintarvikemarkkinat ja suomalaisten tuotteiden mahdollisuudet. Keskiviikon päätteeksi kävimme pikaisesti tutustumassa Kesko Food:n (suomalainen yritys) omistamaan K Ruoka nimiseen ruokamarkettiin. Tämä on tässä vaiheessa ainut K -Ruoka market Pietarissa, mutta jo kuukauden kuluttua avataan uusi liike ja kesällä kolmas. Yrityksellä on vaakaa aikomus ottaa oma siivu

11 Pietarin päivittäis- ja kotitalousmarkkinoista. Näin Kesko haastaa S ryhmän Prismat, joita Pietarissa on jo 24 kpl. Marketin paikallinen johtaja kertoi muutamin sanoin suomalaisten tuotteiden asemasta heidän liikkeessä. Tällä hetkellä heillä on n. 600 tuotenimikettä. Niitä haluttaisiin nopeasti lisää, mutta tullimääräykset ja muu byrokratia ovat aika suurina hidasteina tuonnin lisäämisessä. Keskon periaatteena on, että kaikki suomalaiset tuotteet tulevat Venäjälle keskitetysti Keskon kautta. Tavaraa tulee tällä hetkellä Suomesta kerran viikossa maakuljetuksena. Liikkeen edustajan mukaan kaikki suomalaiset tuotteet kiinnostavat, mutta hinnan on oltava kilpailukykyinen. Suomalaisilla elintarvikkeilla on tällä erää hyvä kysyntä puhtaan maineensa vuoksi Pietarissa. Hinta ja tuontiongelmat hidastavat tuonnin laajenemista. Torstai Raportointiryhmä: Maija Puurunen ja Pekka Tahvanainen Torstaina järjestimme seminaarin hotelli CrownePlazassa yhdessä venäläisten isäntiemme kanssa. Seminaarin puheenjohtajana toimi kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Klo 10:25-10:40 Juri Hvostov, varajohtaja, Leningradin alueen hallitus Maa- ja kalastustalouskompleksin komitea Leningradin alueen valtionyritys Lenobkonsalt Leningradin alueen maatalouskompleksi ja valtion tarjoama tuki Yleistä tietoa Leningradin alueen pinta-ala on 86 tuhatta neliökilometriä, väkiluku on 1,7 miljoonaa henkilöä, josta eli 34,6% asuu maalla. Tästä johtuen alueen hyvinvointi on hyvin pitkälle kiinni maatalouden tilasta. Viime väestönlaskennan tulosten mukaan maaseudun väestö on kasvanut eli 7%, mikä on osoitus demografisen tilanteen paranemisesta. Leningradin alueen maatalouskompleksiiin kuuluu 540 suurta ja keskikokoista yritystä, joiden omistusmuoto voi olla hyvin erilainen. Näiden lisäksi alueella pysyvästi työskentelee yli yksityistä maanviljelijää.

12 Leningradin alueen asema Luoteis-Venäjän federaatiopiirissä; tilastotietoja bruttotuotannosta ja eri tuoteryhmistä Viime vuonna päättyi valtiollinen maatalouskompleksin kehityksen ohjelma Se oli erittäin vaikeaa aikaa. Leningradin alueen maatalouden kehitykseen viiden viimeisen vuoden aikana ovat vaikuttaneet seuraavat tekijät: Maailman talouskriisi , vuoden 2010 kuivuus (seuraukset vaikuttivat vielä 2011 aikana), epäsuotuisa elintarvikkeiden markkinatilanne. Leningradin alue on myös kärsinyt maidon hankintahintojen vuosittaisista vaihteluista. Vuodesta 2009 alkaen ala pyrkii saavuttamaan ainakin minimaalista kannattavuutta. Siitä huolimatta johdonmukainen maatalouspolitiikka yhdessä hyvän valtiontuen kanssa on mahdollistanut sekä toimialan vakavuuden että merkittävien tulosten aikaansaamisen. Alueemme on edelleen Luoteis-Venäjän johtavin elintarvikevalmistaja. Leningradin alueella tuotetaan 36% kaikista Luoteis-Venäjän maataloustuotteista (mm. maitoa 32%, lihaa 40%, kananmunia 67%, perunoita 21%, vihanneksia 45%, viljaa 16%). Valtiontuki Valtion tukiohjelman toteutuksen aikana Leningradin alueen maataloustuottajat saivat noin 21 miljardia ruplaa. Puolet tästä summasta siirrettiin Leningradin alueen budjettiin (54% eli 11 miljardia ruplaa). Juri Hvostov korostaa, että valtion tukiohjelmaa toteutettiin ja toteutetaan edelleenkin kuntien kanssa tehtyjen sopimusten perusteella. "Olemme onnistuneet järjestämään niin, että jokainen kunta myöntää joitakin varoja - vaikka pieniäkin - maatalouden kehittämiseen". Leningradin alueen maatalouden valtion tuki on viime viiden vuoden aikana kasvanut 3,8 kertaa eli vuonna 2008 se oli 1,3 miljardia ruplaa ja vuonna ,99 miljardia ruplaa.näiden toimenpiteiden avulla on pystytty turvaamaan tuotantotoiminnan vakavuutta, modernisoimaan monia tuotantolaitoksia ja säilyttämään yritysten kestävän taloudellisen tilan. Vuosien kokonaistuotanto Vuodesta 2008 vuoteen 2012 maatalouden kokonaistuotanto on kasvanut 50% (41 miljardista 61,5 miljardiin ruplaa). Maatalouden kokonaistuotannon keski-

13 määräinen kasvu vuodessa on 4,3%. Karjatalouden kasvu on nopeampaa ja se on hyvin luonnollista, koska karjatalouden osuus kokonaistuotannosta on 70%. Vuosien karjataloustuotanto Lihan tuotanto kasvoi tänä aikana 48%. Vuonna 2011 ylitettiin vuoden 1990 ennätys ( tonnia). Suurin osa Leningradin alueella tuotettavasta lihasta (80%) on siipikarjan liha. Tämä suhteellisen halpa tuote on nostanut lihan keskimääräisen kulutuksen suositeltaviin kulutusarvoihin. (Siipikarjan lihaa tuotetaan 101 kg per capita, vaikka suositeltava määrä on alle 30 kg.) Valtionohjelman toteutuksen vuosina kananmunien tuotanto on kasvanut 27%. Viime vuonna ylitettiin 3 miljardin raja kananmunien tuotannossa. Nyt Leningradin alueella tuotetaan 4,5 kertaa enemmän kuin mitä oma väestö tarvitsee. Tämän takia alueen kananmunia on pysyvästi esillä Pietarin kaupungin ja Leningradin alueen kauppaketjuissa. On onnistuttu vakauttamaan tilannetta lypsykarjataloudessa, vaikka vuosi 2010 olikin todella huono kuivuuden takia. Vaikka tämä maataloussektori on hyvin kehittynyttä (79% maatalouslaitoksissa olevasta lypsykarjasta on siitoskarjaa ja vuosilypsy per ns. rehulehmä on yli 7000 kg), tuotantomäärän 2% vuotuinen kasvu on ehdottomasti menestys. Sadot ja parhaimpien yritysten saavutukset Leningradin alueen luonto- ja ilmasto-olosuhteet määräävät kasvinviljelyn keskeisimmän tehtävän rehujen valmistuksen. Alueella viljellään perunoita ja vihanneksia. Vaikka kokonaistuotannon merkittävää kasvua ei ole, nykyaikaisten teknologioiden soveltaminen antaa meille mahdollisuuden suhteellisen pienellä pinta-alalla saada hyviä satoja, jotka ovat perinteisesti paremmat kuin keskimäärin Venäjällä ja Luoteis-Venäjällä. Esimerkiksi vuonna 2012 alueen johtavissa yrityksissä saatiin satoja, jotka olivat suuremmat kuin 300 sentneriä / hehtaari, ja vihanneksia kerättiin yli 600 sentneriä / hehtaari. "Kuten näette, elintarviketurvallisuuden tavoite on saavutettu. Valmistajiemme tärkeimpiä tehtäviä on pysyvien alueiden välisten suhteiden luominen ja uusien markkinoiden etsiminen"; Hvostov toteaa. Investointitoiminta Viiden vuoden aikana peruspääomasijoitusten määrä saavutti 42 miljardin ruplan arvon. Eniten hankkeita on toteutettu lypsykarja- ja siipikarjataloudessa. On tullut

14 myös uusia aloja vuohenhoito, kukkien viljely, sienten viljely yms. Viime vuosien aikana sijoittajat ovat yhä enemmän kiinnostuneet kasvihuoneviljelystä. Kannattavuus, tappiolliset yritykset ja konkurssissa olevat laitokset Kun puhutaan maataloudesta, on mainittava, että vaikeissa olosuhteissa ei edes uskallettu toivoa, että kannattavuus nousisi nopeasti. On muistettava vielä, että näiden vuosien aikana toteutettiin tuotannon laajaa modernisointia. Kannattavuus ei myöskään romahtunut ja vuotuinen kannattavuus pysyy 12-15% tasolla. Erittäin tärkeätä on, että alueen maatalous on kannattavaa jopa ilman apurahojakin, vaikka niiden osuus voitosta on yli 50% ja se kasvaa vuosi vuodelta. Tappiollisten yritysten osuus on pysynyt viime vuosien aikana samalla tasolla eikä ylitä 20%. Konkurssissa olevien yritysten määrää on onnistuttu pienentämään kaksinkertaisesti suunnitelmallisen työn mm. sijoittajien houkuttelemisen avulla (aiempi tilanne 18%, nykyinen tilanne 9% toimivista yrityksistä). Nykyisin konkurssitilassa on 21 maatalousyritystä. Pienyritykset maataloudessa Leningradin alueella kehittyy koko ajan pienyritystoiminta. Yksityisen maatalouden viljelytilojen ja väestön omien tilojen osuus kokonaistuotannosta on 25%. Karjataloudessa niiden osuus on vain 2%. Leningradin alueen hallitus ei kuitenkaan aliarvioi tämän sektorin merkitystä. Sillä on tärkeä työllistämisvaikutus ja merkittävä rooli maaseudun väestön tuloissa. Tarkoituksena on toteuttaa kolme valtion tavoiteohjelmaa, jotka kattavat pienyrittäjien monia tarpeita. Tämän segmentin rahoitus kasvaa hyvin nopeasti kuluvana vuonna niiden rahoitus on kaksinkertaistunut ja vuonna 2013 on lisätty rahoitusta 50%:lla (se on nyt 183 milj. ruplaa). Tulevaisuudessa pysytään tällä tasolla. Emme odota valtavia tuotantomääriä, sillä ohjelmillamme on etupäässä sosiaalinen merkitys. Siitä huolimatta 21 farmaria (12 aloittelevaa maanviljelijää ja 9 perhekarjatilaa) aloittivat omaa liiketoimintaa vuonna 2012 apurahojen avulla. Tänä vuonna kiinnostus tukiohjelmiin on kasvanut merkittävästi. Toukokuusta lähtien otamme vastaan hakemuksia ohjelmiin Aloitteleva maanviljelijä ja Perhekarjatila. Maatalousneuvonta Muutama sana johtamastani organisaatiosta. Olen Leningradin alueen Maatalousneuvonnan toimiston johtaja; Hvostov toteaa. Tämä toimisto toimii alueellisena informaatio- ja neuvontakeskuksena, joka koordinoi 10 alueellisen keskuksen toimintaa. Nykyisin neuvontatyössä on mukana 50 eri alan konsulttia. Heidän

15 joukossaan on agronomeja, lakimiehiä ja talousmiehiä. Vuoden 2012 aikana annettiin informaatio- ja neuvontapalvelua. Perinteisen konsultoinnin lisäksi merkittävä osa työstämme on maataloustuotteiden valmistajien tiedottamista. Tiedottamisessa käytämme nykyaikaisia teknologioita ja se on yhtiömme eli Lenoblkonsaltin keskeinen vahvuus. Tällä toiminnalla tarkoitamme seuraavaa: 1. Lenagro.ORG verkkosivut 2. Viikottainen maatalouden uutiset (digest) 3. Viikottainen jakelu - Lenprodzakazin uutiset Juri Hvostov kertoolyhyesti vielä jokaisesta näistä. Lenagro.ORG -verkkosivut Lenagro.ORG on yksi nopeimmin kehittyvistä sivuista. Siinä on otettu käyttöön uusia osioita: apurahat, valtion ohjelmat, ulkomaan uutisia ja kokemuksia käsittelevä osa. Uutisissa on nyt 3 isoa ryhmää: Leningradin alueen uutiset, Venäjän uutiset ja ulkomaat. Näiden lisäksi sivuilla on paljon tieteellisiä artikkeleita ja asiamateriaalia. Uutisia ja artikkeleita valitaan niin, että sivujen käyttäjät saisivat niistä tuoretta tietoa uusista teknologioista, menetelmistä ja laitteista. Mukaan otetaan myös ympäristöasioita ja ekologiaa koskevia teemoja. Sivujen suosituimpia teemoja ovat: Aloitteleva maanviljelijä, Perhekarjatilat, Alueen yritysluettelo, Verkko-kauppojen luettelo ja Hyödylliset tiedot : Maatalouden uutiset (digest) Digest-osio on muuttunut merkittävästi vuoden 2012 aikana. Siihen lisättiin ulkomaisia kokemuksia. Digestilla on yhä enemmän tilaajia. Niitä on jo yli (20% lisäys viime vuoden määrään). Digestin lukijoita ovat viranomaiset, yritysten johtajat, pientilojen omistajat, maaseudun asukkaat ja ulkomaan edustustot. Niiden kokonaismäärästä Leningradin alueen maataloustuottajien osuus on 31%. Lenprodzakas uutisjulkaisu Lenprodzakaz (lyhennys sanoista Leningradin alueen elintarviketilaukset ) on jakelu, joka informoi maataloustuotteiden tuottajia valtion hankinnoista. Lenprodzakaz tilaajakunta on 500 henkilöä. Se on osoitus siitä, että tuottajamme ovat kiinnostuneita valtionhankinnoista ja tilauksista ja jotkut heistä osallistuvat niihin.

16 Lenprodzakazin tilaajina ovat ainoastaan Leningradin alueen yritykset ja farmarit /maanviljelijät. GlobalAgro -webinaarit Vuonna 2011 ryhdyimme järjestämään seminaareja ja kokouksia netissä, joiden toteuttamiseen käytettiin web-kameroita. Vuonna 2012 videokonferenssien palvelimen ohjelmisto uusittiin kokonaan. Uusi järjestelmä on selkeä ja intuitiivinen. Se on huomattavasti käyttäjäystävällisempi kuin vanha järjestelmä ja monimutkaista rekisteröintiä ei tarvita. Nykyinen rekisteröinti on hyvin yksinkertainen käyttäjän pitää vain syöttää järjestelmään oma nimensä. Vuodesta 2012 webinaareja järjestetään säännöllisesti. Lokakuusta lähtien keskiviikkoisin järjestettiin viikottaisia Gostehnadzorin tunti webinaareja (Gostehnadzor valtion teknisen valvonnan virasto). Nykyisin joka maanantai ja torstai on webinaareja, joissa käsitellään valtion maataloustukiohjelmia Aloitteleva maanviljelijä ja Perhekarjatilat. Tällainen tietojen jako tulee kehittymään tulevaisuudessa yhä nopeammin. Tälle vuodelle suunnittelemme palvelimen ohjelmiston kehitystä johtuen mobiililaitteiden eli i-pad, i-phone ja tablettitietokoneiden yleistymisestä. Ohjelmiston päivityksen jälkeen paljon liikkuvat yllämainittujen laitteiden käyttäjät pystyvät käyttämään webinaaripalvelua. Loppusanat "Esitykseni lopuksi haluaisin sanoa, että suomalaiset asiantuntijat ovat tehneet valtavan työmäärän viime vuonna päättyneen raja-alueyhteistyöohjelman toteutuksen aikana. 20 vuoden yhteistyön aikana käynnistettiin uusia hankkeita ja modernisoitiin laitoksia. Toivon, että yhteistyömme jatkuu edelleenkin. Toivon myös, että yhteistyömme on antoisa ja molempia osapuolia hyödyntävä"; kiittelee Hvostov. Klo 10:55-11:10 Aleksandr Bykov, johtaja, Leningradin alueen ja Pietarin maanviljelijöiden liitto Leningradin alueen ja Pietarin maanviljelijäliitto on perustettu vuonna Siihen kuuluu yli 200 taloutta eripuolilla aluetta. Yksityinen sektori kattaa neljänneksen alueen kaikista maataloustuotantoyksiköistä. Tuotanto on kasvinviljelyä ja kotieläintaloutta. Kasvintuotanto on pääasiassa perunanviljelyä, jossa suosi-

17 taan uusia lajikkeita. Alue kuuluu nk. riskimaatalouden vyöhykkeeseen. Kotieläintuotanto on monenkirjavaa: Maito, sika, siipikarja, strutsit ym. mukaan lukien muutama eläintarhakin. Maatalouden tukiohjelmat ja aloittavien viljelijöiden rahoitus on mahdollistanut nuorison palaamisen takaisin maaseudulle; 17 uutta tukianomusta on jo sisällä tilanpidon aloittamista varten. Kolmen pääohjelman lisäksi/sisällä on 37 erilaista avustusmuotoa erilaisiin yksittäisiin investointikohteisiin. Maanviljelijöiden liitto kiinnittää huomiota myös viljelijöiden välisen yhteistyön kehittämiseen. Muutama hanke on jo menossakin kuten esim. koneyhteistyö, energia-alan yhteistyö, teiden ja infrastruktuurin kehittäminen. Leningradin alueella kuluttaja-, hankinta- ja lihankäsittelyosuuskuntia on jo aloittanut toimintansa. Viljelijäperhe sinänsä on kuin pieni osuuskunta. Myös kesämökkipalstatoiminnan ympärille on syntynyt osuuskuntia. Yhteistyömahdollisuudet Suomen kanssa koetaan hyvinä. Tästä esimerkkinä on useat vierailut maatalousnäyttelyissä Suomessa ja viisi vuotta yhteistyötä MTK:n kanssa. Kiittäessään johtaja Bykovia esityksestä kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio totesi, että kaupunkilaisten ruoka tuotetaan maalla, mutta kuinka nuoret saataisiin palaamaan maalle ja vielä pysymään siellä! Klo 11:10-11:30 Boris Neronov, osastopäällikkö, Veterinaaris-sanitaaristen toimenpiteiden ja sisäisen tarkastuksen osasto, Pietarin kaupungin eläinlääkäriasema Osastopäällikkö Neronov selvitti aluksi Pietarin eläinlääkintäviraston organisaatiota ja toimintaa. Viraston tarkoituksena on raaka-aineisiin, eläinperäisiin tuotteisiin, rehuihin ja lisäaineisiin liittyvien riskien valvonta ja toimenpiteet riskien vähentämiseksi. Pietarin kaupungin eläinlääkäriasema suorittaa viranomaistyönä valvontaa, mutta sen alaisuudessa/valvonnassa tuottaa maksullisia palveluita kaupungin eri osissa 7 eläinlääkäriasemaa eläinsairaaloineen, eläinlääkintälaboratorio sekä 23 eläinlääkintä- ja hygienialaboratoriota. Virastossa työskentelee yhteensä noin henkilöä. Venäjän hallitus teki kesäkuussa 2012 päätöksen maatalouden kehittämisen valtion ohjauksesta sekä maatalouden tarvike- ja raaka-ainemarkkinoiden ohjauksesta vuoteen 2020 mennessä (eläinlääkintäalan laki). Vastaavasti Pietarin hallitus asetti tavoitteet alueellaan vuosille eläinten kulkutautiriskien

18 vähentämiseksi, siitoskarjan menetysten ja eläinten ja ihmisten välillä tarttuvien tautien estämiseksi sekä karjataloustuotteiden turvallisuuden lisäämiseksi. Tavoitteiden edellyttämät viranomaistyönä tehtävät toimenpiteet on ryhmitelty kuudeksi valtion palveluksi. Ensimmäinen toimenpide on koirien rokottaminen rabiesta (vesikauhu) vastaan; vuonna 2013 tavoitteena on noin koiraa. Toisena toimenpiteenä on karjojen rokottaminen rektosperoosia, siberian ruttoa, jänisruttoa, hevosflunssaa, klassista sikaruttoa, erilaisia ihotauteja kuten sikaruusu, tuberkuloosia ym. sairauksia vastaan. Myös erilaiset eläinten allergiadiagnoosit kuuluvat viranomaispalveluiden piiriin. Rokotusohjelma kattaa vuonna 2013 noin eläintä. Kolmantena toimenpiteenä on näytteiden ottaminen ja toimittaminen laboratoriotutkimuksiin; tarttuvia tautien näytteenottotavoite on eläimestä yhteensä näytettä tutkittavaksi. Raaka-aineiden ja eläinperäisten tuotteiden turvallisuuden testaamiseksi elintarvikkeista otetaan näytettä. Lisäksi tehdään tarkastuksia karjatalous- ja elintarviketuotantoyrityksiin. Pietarin kohteet kuluvana vuonna ovat: 252 kansalaisten omistamaa yksityistä tilaa, joilla on pieneläimiä tai tuotantoeläimiä, 263 karjatilaa (pieniä hevos- ja jänis(?)tiloja), 128 raakaainetilaa (raaka-aine- ja rehuvarastot), elintarvikkeiden kanssa tekemisissä olevaa kohdetta sekä alle 100 muuta kohdetta. Venäjällä kananmunat ilmaistaan kappaleina; Pietarin alueen < 0-tarkastettu tuotanto oli yksi miljardi kananmunaa. Tarkastettavat tuotteet ja raaka-ainemäärät jakautuivat vuonna 2012 seuraavasti: 79 % eläinperäiset raaka-aineet ml. kala-aineisto, 4 % rehut, 10 % lopputuotteet ja 7 % puolivalmisteet. Osastopäällikkö Neronov esitteli myös positiivisten testitulosten seurantataulukon vuodelta 2012, josta ilmeni tuotteen laji, parametrit, ilmisaadut (kpl), % - osuus kyseisestä tuoteryhmästä, % -osuus kaikista ilmisaaduista tapauksista sekä tuodut ja alueelle tuotetut tuotteet. Pietarin alueen satamien kautta puretaan noin 80 % kaikista Venäjälle tulevista elintarvikkeiden raaka-aineista. Kyseisestä taulukosta ilmeni mm., että siipikarjan osalta oli löydetty 147 patogeenista tapausta kuten salmonella, mikä oli 2,9 % siipikarjatuoteryhmästä ja 15,6 % kaikista tutkituista positiivisen testituloksen saaneista tapauksista. Myös listeriasta ja useista muista mikro-organismeista on ongelmaa alueen siipikarjatuotannossa. Kiittäessään osastopäällikkö Neronovia esityksestä kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio toi esille suomalaisen salmonellavapaan siipikarjan lihan ja kananmunat, joiden riittävyydestä Pietarin markkinoille tulkki tosin esitti omat epäilyksensä.

19 Klo 11:50-12:10 Aleksandr Isheviskij, dekaani, Pietarin elintarviketeknologian tiedekunta (National Research University of Information Technologies, Mechanics and Optics) Dekaani Isheviskij esitteli lyhyesti Pietarin elintarviketeknologian tiedekunnan toimintaa ja totesi sen tutkivan kasvi- ja eläinproteiinien yhteyttä ravintoketjun kannalta eräänlaisena jääkaappi-instituuttina. Dekaani Isheviskij tarkasteli laajemmin esityksessään 2000-luvun globaalia elintarvikekriisiä ja sen taustoja sekä Venäjän elintarvikemarkkinoiden ja elintarviketurvallisuuden kehitystä. Väestön kasvu ja kulutuksen eriarvoinen jakautuminen maailmassa johtaa siihen, että elintarvikkeita ei riitä kaikille. Maailman pääuhkina ovat ilmaston muutos, väestönkasvu, vesivarojen väheneminen ja näiden seurauksena elintarvikkeiden hintojen nopea nousu. Väestöennusteiden mukaisesti vuoteen 2050 mennessä tarvitaan elintarvikkeiden tuotannon kasvua 70 %. Venäjällä on lähes 10 % maailman peltomaista, yli puolet mustamulta-alueista ja 20 % vesivaroista, joten Venäjästä voisi tulla yksi maailman merkittävimmistä elintarvikeviejistä. Dekaani Isheviskij totesi Venäjän väestön jakaman eri tuloryhmiin kasvaneen viimeisen 12 vuoden aikana ja väestön enemmistön alhaisen tulotason aiheuttavan kulutuskysynnän siirtymisen matalahintaisiin tuotteisiin. Elintarviketeollisuus joutuu noudattamaan tätä trendiä ja alan yritysten tulot laskevat ja yli 20 % yri-

20 tyksistä tekee jo nyt tappiota. Vaikka Luoteis-Venäjällä elintarviketeollisuudessa on ollut kasvua, edelleen ollaan voimakkaasti riippuvaisia tuontiraaka-aineista ja teknologiasta. Tuontielintarvikkeiden osuus on Venäjällä yli 30 %. Venäjällä on lukuisia esteitä elintarvikemarkkinoiden kehitykselle. Nykyisessä toimintaympäristössä yritykset eivät pysty uudistamaan tuotantovälineitään valmistamaan kilpailukykyisiä tuotteita ja niiden tehokkuus alenee entisestään. Pietarista on tullut kauppaketjujen johtava alue, jossa monopolistiketjut sanelevat ehdot tuottajille. Rahoitus ja lainansaantimahdollisuudet ovat heikot korkotason ollessa %. Yksityisten yrittäjien valtionlainat menevät pankkien kautta, jotka lihottavat näillä lainoilla taseitaan. Vuosina oli erityisen vaikea tilanne, kun pankit eivät antaneet lainaa ja vaativat entisiäkin takaisinmaksuun. Elintarviketuotanto ei voi pysähtyä Pietarissa, vaikka pietarilaiset yritykset eivät voi skaalaeduissa kilpailla Moskovassa toimivien yritysten kanssa. Pietarin alueelle tuodaan noin 85 % elintarvikkeista, omavaraisia ollaan ainoastaan kananmunien ja siipikarjan lihan osalta. Erityisesti on tarvetta juuston tuotantoon soveltuvasta maidosta. Osa elintarvikkeista kannattaa tuoda jatkossakin, mutta suurempi osa varmastikin kannattaisi tuottaa kaupungin lähiympäristössä. Maailman elintarvikkeiden niukkuuden lisääntymisen ja hintojen nousun myötä syntyy riski, että Venäjän markkinoille tuodaan huonolaatuisia raaka-aineita ja tuotteita, kuten on voitu todeta mm. tuontilihan osalta. Elintarviketeollisuudessa pyritään pidentämään erilaisin lisäainein elintarvikkeiden myyntiaikoja, koska kaupat palauttavat myymättä jääneet tuotteet valmistajalle. Tuorelihasta valmistetut tuotteet tulevat olemaankin premiumsegmentissä. Nykyaikaiset teknologiat mahdollistavat myös kalliin lihan korvaamisen halvemmilla raaka-aineilla ja kaikkien lihanjalostuksen kollageenipitoisten jätteiden hyödyntämisen. Teurastuksen sivutuotteiden parempi hyödyntäminen on haaste sekä ympäristön että talouden kannalta. Tästä dekaanilla oli esimerkkeinä mm. lihanroippeiden leipominen kinkuiksi ja kalanroippeiden valmistaminen olut-lohi-makkaraksi sekä myös valkuaisjätteiden hydrolyysi syömäkelpoiseksi jauhoksi. Klo 12:10-12:30 Aleksey Buzhbetsky, päätoimittaja, Agroru-portaali Päätoimittaja Buzhbetsky kertoi aluksi taustastaan. Hänellä on markkinoinnin MBA-tutkinto ja hän on työskennellyt yli 13 vuotta maatalousliiketoiminnassa, josta osan erikoismainostoimisto Agrossa luvulla, kun internet oli vasta tulossa Venäjän maaseudulle, Agrossa päätettiin perustaa internet-sivusto maaseudun tarpeisiin ilman sen kummempia toimintastrategioita. Sivustolla nähtiin valtava kasvupotentiaali, sillä 30 % Venäjän federaation väestöstä asuu maaseudulla.

21 Vuonna 2013 Agro.ru sisältää internetsivuston, jossa on maaseutua koskevat uutiset. Venäjällä ilmestyy maatalouteen liittyen noin 100 artikkelia/päivä, joista kootaan ja valikoidaan keskeisimmät digitaaliseen muotoon asiakkaille. Tavoitteena on saada 10 minuutissa lukijalle kuva, missä mennään. Toisena osiona sivustolle on perustettu kauppapaikka omien tuotteiden myymiselle ja kolmantena osiona on asiakkaiden kommunikointimahdollisuus keskenään. Viimeaikoina on tapahtunut räjähdyksenomainen internetsivujen käytön lisääntyminen. Sivuilla on hyvä tunnettuus, sillä Venäjällä 90 % internetin käyttäjistä tuntee Agron sivut. Päätoimittaja Puzhbetsky laskeskeli internetin käytön laajenemista seuraavasti. Yleinen internetaktiivisuus: Venäjällä on väestöä 142 milj. henkilöä, josta 80 % yli 18-vuotiaita eli 115 milj. henk., josta 29 milj. henk. maaseutualueilla. Selvitysten mukaan internetin käyttö on lisääntynyt vv noin 9 %:sta 52 %:iin, mikä tarkoittaa yli 18-vuotiaiden kohdalla 10 milj. henkilöstä 62 milj. henkilöön. Globaaleista trendestä päätoimittaja totesi, että gobalisaatiosta ollaan siirtymässä lokalisaatioon, video- ja kuvasisällön kysyntä lisääntyy, mobiililaitteiden määrä lisääntyy ja internet-kaupan suosio kasvaa, sosiaaliset verkostot ja verkostokommunikointi lisääntyvät. Agron visiona on kasvattaa Agro.info maailman suurimmaksi kansainväliseksi maatalouden sivustoksi. Uusia internet-sivuja on otettu käyttöön: Agro.info sisältää resurssit massamedialle ja globaalille nettikaupalle, YAgro.info sisältää kuva- ja videomateriaalia ja kommunikointipaikan ja Dacha24 sisältää internetkaupan kesämökkiläisille. Resurssi tulee olemaan kansainvälinen ja fokusryhmänä on maatalouden ammattilaiset ja kaupanteko. Kehittämisen suuntana on erottuvuus, markkinatoimijoiden tarpeet, WTOjäsenyyden vaikutuksiin liittyen näkemykset suoraan markkinatoimijoilta.

22 Näoin ollen Agron sivut tarjoavat viljelijöille väylät ostaa ja myydä tuotteitaan. YAgrossa kannustetaan nuorisoa muuttamaan maaseudulle. Faktan lisäksi siellä julkaistaan viihdettä ja väkivaltaista tietosisältöäkin. Internetkaupassa tulee olemaan kesämökkivarusteiden lisäksi myös vuonna 2014 luomutuotteiden (ekologisesti siistien tuotteiden) myyntipaikka. Isojen joukkojen ravitsemisen ensisijaisuus tunnistetaan (ml. gmo-tuotteet) ja toisaalta laadukkaiden tuotteiden markkinointi (luomu vaikka kalliimpanakin). Päätoimittaja Puzhbetsky kertoi itse asuvansa Moskovassa ja kokevansa ongelmaksi laadukkaiden tuotteiden löytämisen: Jos maito pysyy muuttumattomana 3kk pöydällä, onko se enää terveellistä. Moskovassa on kauppatorilla viljelijöiden suoramyyntipiste, josta löytyy myös suomalaista maitoa. Moskovassa ei ole isoja nettiketjuja; luomutuotteiden osalta on ainoastaan muutama toimija, mallia on otettu Amerikasta. Pietarin alueella nettipalvelujen volyymi on noin 330 ruplaa vuodessa. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio totesi: Bittejä ei syödä, ruokaa syödään, myyntivälineet ja tiedonvälitys muuttuvat ja me sen mukana! Samalla hän toivotti menestystä Agrolle ja hyvää yhteistyötä myös jatkossa suomalaisten elintarviketoimijoiden kanssa.

23 Seminaarin jälkeen opintomatkaseurue siirtyi paluumatkalle Suomen asemalle Pietarissa.

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry

Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry Suonenjoki 4.4.2013 ProAgria Etelä-Suomi ry, Kouvola Tuula Repo kehitysjohtaja, MMM p. 040 588 0958, vaihde 020 747 3434 tuula.repo@proagria.fi Yhteistyösopimus

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

TUTUSTUMINEN PIETARIN LIHA- JA EINESTUOTTEIDEN VÄHITTÄISKAUPPATAR- JONTAAN 16. 18.9.2013

TUTUSTUMINEN PIETARIN LIHA- JA EINESTUOTTEIDEN VÄHITTÄISKAUPPATAR- JONTAAN 16. 18.9.2013 TUTUSTUMINEN PIETARIN LIHA- JA EINESTUOTTEIDEN VÄHITTÄISKAUPPATAR- JONTAAN 16. 18.9.2013 1. Yleistä Suomalaiset kauppaketjut SOK, Kesko ja Stockmann ovat rynnistäneet Pietariin hyvin erilaisilla strategioilla.

Lisätiedot

Tehoa Luomutoimintaan!

Tehoa Luomutoimintaan! Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Neste Oil strategia ja liiketoiminta

Neste Oil strategia ja liiketoiminta Neste Oil strategia ja liiketoiminta Matti Lehmus, Liiketoiminta-alueen johtaja 26.11.2012 Neste Oil lyhyesti Korkealaatuisiin puhtaamman liikenteen polttoaineisiin keskittyvä jalostus- ja markkinointiyhtiö

Lisätiedot

Suomi-talon keskeisiä toimijoita viennin ja tunnettuuden edistämiseksi ovat Finnpro, Tekes sekä Suomalais-Venäläinen kauppakamari.

Suomi-talon keskeisiä toimijoita viennin ja tunnettuuden edistämiseksi ovat Finnpro, Tekes sekä Suomalais-Venäläinen kauppakamari. HYVINVOINTIMATKAILUVERKOSTOISTA KANSAINVÄLISTYMISTÄ HANKE MATKARAPORTTI VERKOSTOYHTEISTYÖ PIETARI 9. 10.10.2013 Hanke järjesti verkostoyhteistyömatkan Pietariin, yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa.

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010. Kyösti Siponen

Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010. Kyösti Siponen Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010 Kyösti Siponen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Suomen elintarvikeviennin osuus = 0,16 % koko maailman elintarvikkeiden viennistä World Trade

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Näkymät tulevasta maailmasta

Näkymät tulevasta maailmasta Näkymät tulevasta maailmasta Kehittyvien markkinoiden mahdollisuudet Ilmo Aronen, Rehuraisio Oy Tutkimuspäivät, 22.-23.11.2006, Kuopio sivu 1 Esityksen runko 1. Toimintaympäristön muutos 2. Raision tapa

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Luomua myös vientimarkkinoille

Luomua myös vientimarkkinoille Luomua myös vientimarkkinoille Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry. 10.4.2014 Kansallinen Ruokastrategia 2030 - elintarvikeala on kasvuala Mistä kasvua? Tuonnin kanssa kyettävä

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2009. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4.2009

Atria Oyj 1.1. 31.3.2009. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4.2009 Atria Oyj 1.1. 31.3.2009 Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4.2009 Atria-konserni Katsaus Milj. 2009 2008 2008 Liikevaihto 310,7 303,4 1.356,9 Liikevoitto -0,4 6,8 38,4 Liikevoitto-% -0,1 2,2 2,8 Voitto

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Suomen akatemian rahoittama strategisen tutkimuksen konsortiohanke, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) ohjelma, 2015-2020

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Tietoisku ja yritystapaamiset Kouvola 02.04.2009 Sergei Usoltsev Markkinatutkimuspäällikkö Suomalais-Venäläinen kauppakamari www.finruscc.fi

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Baltia

Atria Capital Markets Day Atria Baltia Atria Capital Markets Day Atria Baltia Toimitusjohtaja Rauno Väisänen 9.11.2012 9.12.2011 Rauno Väisänen Atria Oyj Konsernin rakenne 2010 Liikevaihto 1.301 milj. Henkilöstö 5 812 (keskimäärin) Suomi Skandinavia

Lisätiedot

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012 Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta Mika Lautanala 13.12.2012 Finnvera: Rahoitusta investointeihin ja käyttöpääomaan Rahoitus Lainat yrityksen investointiin tai käyttöpääomaan (vain pk yrityksille)

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013 1. EUROT, Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Markkinaselvitys Puolan elintarvikemarkkinoista

Markkinaselvitys Puolan elintarvikemarkkinoista Markkinaselvitys Puolan elintarvikemarkkinoista Puolan markkinapotentiaali ja asiakasryhmät Puolan asukasluku on noin 38 miljoonaa. Elintarvikemarkkinat on yksi tärkeimmistä Puolan talouden sektoreista.

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Merkittävä strateginen hanke Oriola KD:lle Oriola KD Oyj on allekirjoittanut sopimuksen,

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria Oyj 1.1. 30.9.2008 Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria-konserni Katsaus Milj. 2008 2007 Q1-2008 Q1-2007 2007 Liikevaihto 357,7 312,8 995,8 935,1 1.272,2 Liikevoitto 17,2 19,3 34,6 81,3

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:13:53 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Myllyn Paras Oy. Myllyn Paras Oy on vuodesta 1928 toiminut perheyritys, omistaja Pekka Savela.

Myllyn Paras Oy. Myllyn Paras Oy on vuodesta 1928 toiminut perheyritys, omistaja Pekka Savela. Myllyn Paras Oy Myllyn Paras Oy on vuodesta 1928 toiminut perheyritys, omistaja Pekka Savela. Valmistaa, myy ja markkinoi pastaa, hiutaleita, suurimoita ja, jauhoja sekä pakastetaikinoita, leivonnaispakasteita

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Saksan elintarvikemarkkinoiden koko Saksan elintarvikemarkkinat ovat valtavat. Vuoden 2010 kokonaisliikevaihto oli 149,5 mrd. euroa ja se kasvoi 1,2 % vuoteen

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Mitä ruoka on parhaimmillaan? Eettistä, ekologista, edullista. Turvallista, terveellistä,

Lisätiedot