Maaseutuverkoston opintomatka Pietariin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaseutuverkoston opintomatka Pietariin 16.4. 18.4.2013"

Transkriptio

1 Maaseutuverkosto järjesti ELY-keskusten maaseutu- ja energiayksiköiden päälliköille, maaseutuverkoston yrittäjyyden teemaryhmälle sekä heidän sidosryhmissä toimiville tahoille opintomatka Pietariin. Opintomatkan aikana tutustuttiin elintarviketalouden viennin mahdollisuuksiin ja kehitysnäkymiin Pietarin alueella. Lisäksi käytiin keskustelua viranomaisten ja tutkimuslaitosten edustajien kanssa Venäjän maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä. Opintomatka toteutettiin yhteistyössä ProAgria neuvontajärjestön kanssa. Opintomatkaryhmän kokonaisvahvuus Suomesta oli 27 henkilöä. Tiistai Raportointiryhmä: Risto Skyttä ja Leena Ahtola-Heinonen Pietarin asemalla delegaatiota olivat vastassa Carita Vastinesluoma Fennoconsulting Oy:stä ja Tuula Repo Pro Agria Etelä-Suomi ry:stä. Matka jatkui asemalta suoraan Suomen konsulaattiin. Matkalla kuulimme Caritan kertomana jonkin verran Pietarin historiasta. Pietari Suuri perusti Pietarin vuonna 1703 ja kaupungin nimeksi tuli hollanninkielinen Sankt Pieterburg. Nimi vaihtui vuonna 1914 Petrogradiksi ja vuonna 1924 Leningradiksi, joka oli käytössä vuoteen 1991,jolloin otettiin uudelleen käyttöön St Petersburg eli Pietari. Pietarissa on noin 5 miljoonaa asukasta ja kaupunki on Venäjän toiseksi suurin. Ensimmäinen vierailukohteemme oli Suomen pääkonsulaatti, jossa meidät vastaanotti ympäristöalan konsuli Riitta Hemmi sekä taloustieteen opiskelija Nina Niskanen.

2 Suomen Pietarin konsulaatti on perustettu vuonna 2004 ja toimialueeseen kuuluu Luoteis-Venäjä pois lukien Kalingrad. Pääkonsulina toimii Pirjo Tulokas alkaen. Konsulaatissa on noin 200 työntekijää, joista 170 on suomalaisia. Pääkonsulin lisäksi konsulaatissa työskentelee 10 konsulia ja 4 varakonsulia. Konsulaatissa on kuusi yksikköä joista yhdessä työskentelee erityisasiantuntijoita, jotka tekevät yhteistyötä mm SM:n YM: n, STM: n, TEM: n, RVL:N ja tullin kanssa. Konsulaatin tehtävänä edistää Suomen ja Luoteis-Venäjän välistä yhteistyötä kaupan ja investointien sekä muun alueellisen ja taloudellisen yhteistyön alalla mukaan lukien kulttuuri, sosiaali- ja terveys - ja ympäristöasiat. Konsulaatti tarjoaa kansalaisille tavanomaisia konsulipalveluita virka-aikana ja kiireellisissä tapauksissa ympäri vuorokauden. Pietariin perustettiin Suomen viisumikeskus vuonna 2011, joka vastaanottaa viisumihakemukset, mutta päätökset tehdään pääkonsulaatissa. Viisumivapauteen Suomen ja Venäjän välillä ei ole vielä valmiuksia. Venäläiset eivät ymmärrä, että viisumivapaus on molemminpuolista. Päätöksenteko asiasta on EU:n käsissä, ei Suomen. Suomen poliisi pelkää viisumivapauden tuovan ongelmia liikennekäyttäytymiseen, ei niinkään rikollisuutta. Pietarissa on vuonna 2009 perustettu Suomi-talo, joka on suomalaisen kulttuurin, tieteen ja elinkeinoelämän keskittymä. Konsulaatissa harjoittelijana oleva Nina Niskanen kertoi suomalaisista yrityksistä, joita on alueella kpl. Tämä on suurin keskittymä ulkomailla. Alueella on mm 14 Prismaa, K- Ruoka,

3 K- Rauta, Atria, jolla 2 tuotantolaitosta, Fazer, Valio ym. Pietarin alueella on 1,4 %:n talouskasvu ja työttömyysaste on 1 %. Alueelle tuodaan myös pienempien tuottajien tuotteita. Suomalaisia tuotteita pidetään puhtaina ja niillä on hyvä maine Venäjällä. Yrityksillä on ongelmia lähinnä sertifikaattien kanssa sekä tuotantolaitosten ympäristöasioissa. Venäjä liittyi WTO: n jäseneksi 2012 ja sen uskotaan auttavan jatkossa suomalaisten yritysten sijoittumista Venäjälle. Kuluttaminen Pietarin alueella on voimakasta ja alueella on kasvava keskiluokka. Käynnissä on myös TEAM- Finland, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä. Yhteistyökumppaneina mm Finpro, Finnvera ja Tekes. Yhteistyötä on myös Lend- konsernin ja ProAgrian kanssa. Jaana Husu-Kallio kertoi suomalaisilla olevan vaikeuksia laitoshyväksynnöissä (esim. ajankohtainen Snellman makkara tapaus). Suomalaisten on vaikea ymmärtää Venäjän lainsäädäntöä, joka on ulkomaalaisille tiukkaa ja laki on hiukan niin kuin se luetaan. Riitta Hemmi kertoi maatalous- ja ympäristöasioista Leningradin alueella. Venäjä on tuonnista riippuvainen mm maito-, nauta- ja sikataloustuotteissa. Elintarvikeomavaraisuus vaihtelee satokausittain, mutta perunasta on jatkuva pula. Leningradin alueen maataloustuotanto oli yli 2 % koko Venäjän maataloustuotannosta vuonna Lihaa tuotetaan tn, maitoa tn, munia 3,1, miljardia kpl, viljaa tn, perunaa tn, vihanneksia tn, kasvatettua kalaa tn ja luonnonkalaa (Itämeri+sisävedet) tn. Maatalousmaata on yht ha, josta laidunta ha, viljaa ha ja perunaa ha. Vuonna 2012 korjattiin Lenoblastissa tn heinää, tn säilörouhetta ja tn säilörehua. Siipikarjaa on alueella 20 miljoonaa, nautakarjaa ja sikoja Maatalouden jätehuolto Itämeren ja Suomenlahteen kulkeutuvan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tehdään paljon työtä. Vuosina oli Leningradin ja Kaliningradin alueella käynnissä Balthazar - projekti. Tämän projektin yhteydessä oli julkisuudessa suomalaisen tutkijan pidättäminen. Pushkinin maatalousakatemia tekee kannattavuuteen ja logistiikkaan liittyviä selvityksiä ja yhteistyössä ovat mukana mm. ympäristöministeriö ja MMM. Pietarissa pidettiin BSAG- Itämeri Forum koskien maatalouden jäteongelmia. Jäteongelmien ratkaisuun on olemassa poliittinen tuki. Tähän liittyy Lannasta energiaa projekti: Outotecin Ash Dec prosessissa biomassan ja jätelietteen polton sivutuotteena syntyvästä tuhkasta tuotetaan fosfaattipitoista lannoitetta. Venäjän, Latvian ja Suomen tuottajajärjestöt ovat sitoutuneet vesistöystävällisten viljelyratkaisujen kehittämiseen.

4 Riitta Hemmi kertoi myös lähialueyhteistyöohjelmasta vuosina Ohjelmaan kuuluu mm.: Karjanjalostus- Faba Ayrshire-rodun tuonti Suomesta, siemenperunan jalostus, lannan hyötykäytön järjestäminen selvityksiä (lannoite, energia), pilottihanke Novoladozkyn lypsykarjatila, lantaseparaattori, lantavarastot, biokaasun tuottaminen. Lähialueyhteistyön puitteissa järjestetään seminaareja mm. ympäristötietoisuuden, jätesuunnittelun, tekniikan ja hyötykäytön aloilta. Maatalous- ja elintarviketuotantoa ei voida hoitaa ilman ympäristövaikutusten huomioimista. Töitä tehdään lisäämällä tuottajien tietämystä kuten karjankasvattajien (holding-yhtiöiden) tietämystä maatalouden vaikutuksista Itämeren rehevöitymiseen. Lainsäädäntöä ja sen soveltamista käytännössä pitää kehittää. Rehevöitymisen vähentämiseksi lainsäädäntöä laaditaan koskemaan luomutuotantoa, lannan hyötykäyttöä, viljelytapoja. Työtä tehdään myös vapaaehtoisin toimenpitein ja kansallisten tukitoimenpiteiden avulla. Lisäksi tukea tarvitaan EU:sta ja muista kansainvälisistä hankkeista. Riitta Hemmi kertoi myös jättiputkesta (Heracleum sosnovskyi), josta on tullut 2000-luvun alusta suuri ongelma. Jättiputkea on viljelty viherrehuksi nautakarjalle ja se on merkitty valtiolliseen viljelykasvirekisteriin Nyt jättiputkea yritetään hävittää ja vuonna 2010 hyväksyttiin hävittämisohjelma vuosille Rahaa ohjelmaan on varattu 30 miljoonaa ruplaa. Valmisteilla on myös alueellinen laki, joka määrää sakkoja ellei jättiputkea hävitetä. Vuosi 2014 on jälleen Suomenlahtivuosi. Edellinen oli Viron, Venäjän ja Suomen yhteistyönä Suomenlahtivuosi tähtää lähivesiemme tervehdyttämiseen yhteisin voimin. Yhteistyöhön osallistuvat tiedelaitokset, viranomaistahot, kaupungit, maatalous, yritykset, järjestöt, koulut ym. Jaana Husu-Kallio totesi, että Suomen ja Venäjän eläinlääkintäviranomaisten yhteistyöllä on pitkät perinteet. Tapaamisia on ollut niin valtakunnallisella kuin alueellisella tasolla. EU:lla ja Venäjällä on raamisopimukset erikseen eläin- ja kasvipohjaisten tuotteiden viennille. Eläinpohjaisten tuotteiden hyväksyntä on huomattavasti vaikeampi ja pidempi prosessi kuin kasvipohjaisten. Venäjälle vietäessä noudatetaan Venäjän lainsäädäntöä. Vähitellen ollaan siirtymässä malliin, että Venäjä auditoi kunkin jäsenmaan eikä enää niin paljon laitoskohtaisesti. Elintarvikekaupan osalta WTO-sopimuksella ei näytä olevan paljoakaan merkitystä. EU:n roolista huolimatta korostuvat kahdenväliset suhteet ja yhteydet.

5 Pietarin kaupungin eläinlääkintäosaston johtaja Jurij Andreev kertoi eläinlääkintätoimesta alueella. Pietarin kaupungin eläinlääkintäosastolla työskentelee 1000 henkilöä. Pietari ja ympäröivä Leningradin alue ovat hallinnollisesti eri alueita. Molemmissa on sekä julkista että yksityistä eläinlääkärintoimen harjoitusta. Osaston tehtävänä on mm. valvoa alueen kautta tulevia eläinperäisiä tuotteita. Noin 40 % Venäjälle tulevista eläinperäisistä tuotteista tuodaan Pietarin sataman kautta. Suomalaisia elintarvikkeita samoin kuin alueella toimivia yrityksiä johtaja piti laadukkaina eikä niissä yleisesti ottaen ollut huomautettavaa. Andreev totesi, että omaa venäläistä tuotantoa on tarpeen tarkastaa huolellisesti. Hän toivoi kuitenkin, että alueen tuotannolle avautuisi vientimahdollisuuksia Suomeen. Venäjällä on ongelmana afrikkalainen sikarutto. Tilanne Pietarin alueella on hallinnassa mutta muualla Venäjällä tilanne on toinen. Erityisesti pyritään estämään taudin leviäminen suursikaloihin. Pietarissa on koiraa, joista on rokotettu rabiesta vastaan. Kulkukoiria arvioidaan olevan kpl, jotka nekin ovat toimenpiteiden kohteena. Kodittomien koirien ja kissojen ym. turvakoteja on Pietarissa 6 kpl. Pietarin kaupungin eläinlääkintäosaston ensimmäinen varajohtaja Ali Aliev ja Leningradin ja oblastien välisen eläinlääkintälaboratorion varajohtaja Dzhemile

6 Mamleeva kertoivat vuorollaan omista vastuualueistaan ja kokemuksia yhteistyöstä Suomen kanssa. Eviran asiantuntemus ja laboratorioiden korkea taso saivat kiitosta. Kaiken kaikkiaan tuli esille viranomaisten tärkeä rooli tuotehyväksynnässä ja viennissä Venäjälle. Todettiin, että kullakin alueella on ao. alueelle sopiva eläinlääkintäsuunnitelma, jonka pohjalta kohdennetaan tutkimusta, rokotuksia jne. Venäjällä on monia sellaisia eläintauteja, joita ei Suomessa tavata lainkaan. Tilakohtaiset eläinlääkintäsuunnitelmat ovat vasta valmistelussa. Todettiin, että alueen suurissa yrityksissä ovat myös eläintautiriskit suuria. Illalla nautittiin runsas venäläinen illallinen Sadko-ravintolassa. Mukana illallisella oli Jarmo Lindholm, liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Venäjä. Hän kertoi Atrian toiminnasta Venäjällä. Atria on tullut Venäjälle isommin vuonna Yrityksellä on nyt Pietarin alueella kaksi tuotantolaitosta ja Moskovan lähellä yksi pienempi laitos. Pietarin alueella Atrialla on isohko markkinaosuus, Moskovan alueella pieni osuus. Venäjä on Atrialle pitkän tähtäimen kohde, jossa arvioidaan olevan kasvupotentiaalia. On kaavailtu, että Venäjällä valmistettuja tuotteita voitaisiin viedä Balttiaan mutta ratkaisuja ei ole vielä tehty. Laatu on venäläiselle kuluttajalle tärkeää. Suomalaisten tuotteiden maine on Pietarissa hyvä. Yhteistyössä venäläisten viranomaisten kanssa on Suomen valtion viranomaisten tuki monesti tärkeää, mm. sertifioinnissa, totesi Lindholm.

7 Keskiviikko Raportointiryhmä: Ulla Mehto-Hämäläinen, Ritva Rinta-Pukka ja Pekka Kärkkäinen Päivän ensimmäinen kohde oli venäläinen konditoria ZAO Karat Plus Yritystä esitteli sen perustaja ja pääomistaja Andrei Terebin. Tuotantotilojen esittelyssä oli mukana yrityksen tuotantopäällikkö. Seuraavassa muutamia keskeisiä esiin nousseita tietoja yrityksestä ja sen toiminnasta: Yritys on perustettu v Perustajia ja nykyisiä omistajia ovat Andrei Terebin ja hänen veljensä. Veljekset jäivät ilmeisesti työttömiksi Neuvostoliiton romahdettua. He olivat kumpikin silloisen KGB:n työntekijöitä. Heidän viimeinen sijoituspaikka oli Latviassa, jossa olivat tutustuneet konditoriatuotteisiin ja leivonnaisiin. Tästä virisi liikeidea nykyiseen toimintaan. Yritystoiminta ei vaatinut suuria alkupääomia, joita ei myöskään ollut. Veljekset toimivat neljä ensimmäistä vuotta varsin vaatimattomasti harjoittelemalla leipomista ja yrittämistä. Neljän harjoitusvuoden jälkeen alkoi yrityksen kasvu. Tässä vaiheessa piti etsiä isommat toimitilat. Niiksi ostettiin nykyiset tilat Pietarin keskusta-alueen ulkopuolella sijaitsevasta vanhasta kauppakeskuksesta. Tilat ovat ahtaat ja epäkäytännölliset. Se me saatettiin todeta omin silmin.

8 Yrityksen tuotanto on tällä hetkellä n kg leivonnaisia ja muita konditoriatuotteita päivässä. Kaikki tuotteet ovat tuoretuotteita. Ne menevät 12 omaan liikkeeseen Pietarissa, joukolle ns. pienmyymälöitä (yht. n. 20% tuotannosta) ja isoille kauppaketjuille (n. 80%). Tuotteita viedään kerran tai kaksi viikossa Moskovaan. Yrityksessä on tällä hetkellä n. 350 työntekijää. Tässä luvussa ovat mukana tuotannossa työskentelevien lisäksi omien myymälöiden myyjät ja tavaroiden kuljettajat. Yrityksellä on tuotetta. Nykyisellään uusia tuotteita tulee markkinoille vuodessa. Näiden tuotekehityksestä vastaa yrityksen oma tuotekehitystiimi. Yritys tekee myös erikoistuotteita tilauksesta; heillä on katalogi, jossa on taidokkaasti koristeltuja, eri juhlateemoihin sopivia kakkuja. Yritys on Luoteis-Venäjän kolmen suurimman tämän alan yrityksen joukossa. Yrityksen liikevaihto on 26,5 milj. euroa vuodessa. Kilpailutilanne tälläkin alalla on kiristymässä. Nyt on paljon yrityksiä, jotka toimivat samalla konseptilla. Asiakkaiden laatutietoisuus on nousussa. Po. alan tuotteilta odotetaan korkeaa laatua ja terveellisyyttä. Yrityksellä ei ole vielä esim. gluteenittomia tai laktoosittomia tuotteita omassa tuotannossa. Muina haasteina yrittäjä pitää esim. osaavan/työhaluisen työvoiman saantia, joka vaikeutuu koko ajan. Paikalliset viranomaiset eivät saa yrittäjältä juurikaan kiitosta! Tänä päivänä Pietarissa viranomaiset vaativat edelleen lahjuksia, joita ilman yrittämisestä tulee tosi vaikeaa. Valtiolta ei saa investointitukia ja pankkilainalla on kova korko

9 (18 %). Yrittäjällä on Suomesta käsitys, että kaikki hyvä on viranomaisten ansiota! Puolen päivän jälkeen ajoimme kauppakeskus Miller:iin Täällä tutustuimme ensin Trade House LEND:n ruokamarkettin (Supermarket Lend). Trade House LEND on vuonna 1993 perustettu tukku- ja vähittäiskauppaa harjoittava pietarilainen yritys. Tässä aluksi muutama huomio tutustumiskohteena olleesta ruokamarketista: Yrityksellä on tällaisia premium tason ruokakauppoja kahdeksassa (8) super- /hypermarketissa Pietarissa. Kauppoja on kahta kokoluokkaa: m2:n ja 500 m2:n yksiköt. Isommissa liikkeissä on tarjolla tuotenimikettä ja pienemmissä Yrityksen liikeideana on tarjota laaja valikoima korkealaatuisia tuotteita hyvässä ympäristössä laatutietoisille ja maksukykyisille asiakkaille. Tämä tuli varsin selvästi näkyviin vierailun kohteena olevassa yksikössä, vaikka kyseessä on yksi yrityksen vanhimmista paikoista. Eri tuoteryhmille omistetut tiskit/myyntipisteet ovat ns. Stockmann Herkun tasoa. Trade House LEND on laajinta suomalaisten elintarvikkeiden maahantuontia harjoittava venäläinen yritys. Tämä näkyi mm. vierailun kohteena olevan ruoka-

10 kaupan valikoimissa ja esille asettelussa. Liikkeestä löytyi monen tutun suomalaisen elintarviketuottajan tuotteita. LEND tuo paljon muuallakin päin maailmaa valmistettuja tuotteita. Heillä on omia Private label tuotteita, joiden määrä on kasvussa. Yrityksen edustajat kertoivat myös hankkivansa paljon tuotteita paikallisilta maanviljelijöiltä LEND:n ruokamarkettiin tutustumisen jälkeen menimme lounaalle kauppakeskuksen italialaiseen ravintolaan, jonka LEND omistaa. Osittain lounaan yhteydessä kuuntelimme seuraavat alustukset: Tuula Repo Suomalaisten elintarvikkeiden vienti ja yhteistyö kauppatalo LEND:n kanssa sekä Anna Shljanina Venäjän elintarvikemarkkinat ja suomalaisten tuotteiden mahdollisuudet. Keskiviikon päätteeksi kävimme pikaisesti tutustumassa Kesko Food:n (suomalainen yritys) omistamaan K Ruoka nimiseen ruokamarkettiin. Tämä on tässä vaiheessa ainut K -Ruoka market Pietarissa, mutta jo kuukauden kuluttua avataan uusi liike ja kesällä kolmas. Yrityksellä on vaakaa aikomus ottaa oma siivu

11 Pietarin päivittäis- ja kotitalousmarkkinoista. Näin Kesko haastaa S ryhmän Prismat, joita Pietarissa on jo 24 kpl. Marketin paikallinen johtaja kertoi muutamin sanoin suomalaisten tuotteiden asemasta heidän liikkeessä. Tällä hetkellä heillä on n. 600 tuotenimikettä. Niitä haluttaisiin nopeasti lisää, mutta tullimääräykset ja muu byrokratia ovat aika suurina hidasteina tuonnin lisäämisessä. Keskon periaatteena on, että kaikki suomalaiset tuotteet tulevat Venäjälle keskitetysti Keskon kautta. Tavaraa tulee tällä hetkellä Suomesta kerran viikossa maakuljetuksena. Liikkeen edustajan mukaan kaikki suomalaiset tuotteet kiinnostavat, mutta hinnan on oltava kilpailukykyinen. Suomalaisilla elintarvikkeilla on tällä erää hyvä kysyntä puhtaan maineensa vuoksi Pietarissa. Hinta ja tuontiongelmat hidastavat tuonnin laajenemista. Torstai Raportointiryhmä: Maija Puurunen ja Pekka Tahvanainen Torstaina järjestimme seminaarin hotelli CrownePlazassa yhdessä venäläisten isäntiemme kanssa. Seminaarin puheenjohtajana toimi kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Klo 10:25-10:40 Juri Hvostov, varajohtaja, Leningradin alueen hallitus Maa- ja kalastustalouskompleksin komitea Leningradin alueen valtionyritys Lenobkonsalt Leningradin alueen maatalouskompleksi ja valtion tarjoama tuki Yleistä tietoa Leningradin alueen pinta-ala on 86 tuhatta neliökilometriä, väkiluku on 1,7 miljoonaa henkilöä, josta eli 34,6% asuu maalla. Tästä johtuen alueen hyvinvointi on hyvin pitkälle kiinni maatalouden tilasta. Viime väestönlaskennan tulosten mukaan maaseudun väestö on kasvanut eli 7%, mikä on osoitus demografisen tilanteen paranemisesta. Leningradin alueen maatalouskompleksiiin kuuluu 540 suurta ja keskikokoista yritystä, joiden omistusmuoto voi olla hyvin erilainen. Näiden lisäksi alueella pysyvästi työskentelee yli yksityistä maanviljelijää.

12 Leningradin alueen asema Luoteis-Venäjän federaatiopiirissä; tilastotietoja bruttotuotannosta ja eri tuoteryhmistä Viime vuonna päättyi valtiollinen maatalouskompleksin kehityksen ohjelma Se oli erittäin vaikeaa aikaa. Leningradin alueen maatalouden kehitykseen viiden viimeisen vuoden aikana ovat vaikuttaneet seuraavat tekijät: Maailman talouskriisi , vuoden 2010 kuivuus (seuraukset vaikuttivat vielä 2011 aikana), epäsuotuisa elintarvikkeiden markkinatilanne. Leningradin alue on myös kärsinyt maidon hankintahintojen vuosittaisista vaihteluista. Vuodesta 2009 alkaen ala pyrkii saavuttamaan ainakin minimaalista kannattavuutta. Siitä huolimatta johdonmukainen maatalouspolitiikka yhdessä hyvän valtiontuen kanssa on mahdollistanut sekä toimialan vakavuuden että merkittävien tulosten aikaansaamisen. Alueemme on edelleen Luoteis-Venäjän johtavin elintarvikevalmistaja. Leningradin alueella tuotetaan 36% kaikista Luoteis-Venäjän maataloustuotteista (mm. maitoa 32%, lihaa 40%, kananmunia 67%, perunoita 21%, vihanneksia 45%, viljaa 16%). Valtiontuki Valtion tukiohjelman toteutuksen aikana Leningradin alueen maataloustuottajat saivat noin 21 miljardia ruplaa. Puolet tästä summasta siirrettiin Leningradin alueen budjettiin (54% eli 11 miljardia ruplaa). Juri Hvostov korostaa, että valtion tukiohjelmaa toteutettiin ja toteutetaan edelleenkin kuntien kanssa tehtyjen sopimusten perusteella. "Olemme onnistuneet järjestämään niin, että jokainen kunta myöntää joitakin varoja - vaikka pieniäkin - maatalouden kehittämiseen". Leningradin alueen maatalouden valtion tuki on viime viiden vuoden aikana kasvanut 3,8 kertaa eli vuonna 2008 se oli 1,3 miljardia ruplaa ja vuonna ,99 miljardia ruplaa.näiden toimenpiteiden avulla on pystytty turvaamaan tuotantotoiminnan vakavuutta, modernisoimaan monia tuotantolaitoksia ja säilyttämään yritysten kestävän taloudellisen tilan. Vuosien kokonaistuotanto Vuodesta 2008 vuoteen 2012 maatalouden kokonaistuotanto on kasvanut 50% (41 miljardista 61,5 miljardiin ruplaa). Maatalouden kokonaistuotannon keski-

13 määräinen kasvu vuodessa on 4,3%. Karjatalouden kasvu on nopeampaa ja se on hyvin luonnollista, koska karjatalouden osuus kokonaistuotannosta on 70%. Vuosien karjataloustuotanto Lihan tuotanto kasvoi tänä aikana 48%. Vuonna 2011 ylitettiin vuoden 1990 ennätys ( tonnia). Suurin osa Leningradin alueella tuotettavasta lihasta (80%) on siipikarjan liha. Tämä suhteellisen halpa tuote on nostanut lihan keskimääräisen kulutuksen suositeltaviin kulutusarvoihin. (Siipikarjan lihaa tuotetaan 101 kg per capita, vaikka suositeltava määrä on alle 30 kg.) Valtionohjelman toteutuksen vuosina kananmunien tuotanto on kasvanut 27%. Viime vuonna ylitettiin 3 miljardin raja kananmunien tuotannossa. Nyt Leningradin alueella tuotetaan 4,5 kertaa enemmän kuin mitä oma väestö tarvitsee. Tämän takia alueen kananmunia on pysyvästi esillä Pietarin kaupungin ja Leningradin alueen kauppaketjuissa. On onnistuttu vakauttamaan tilannetta lypsykarjataloudessa, vaikka vuosi 2010 olikin todella huono kuivuuden takia. Vaikka tämä maataloussektori on hyvin kehittynyttä (79% maatalouslaitoksissa olevasta lypsykarjasta on siitoskarjaa ja vuosilypsy per ns. rehulehmä on yli 7000 kg), tuotantomäärän 2% vuotuinen kasvu on ehdottomasti menestys. Sadot ja parhaimpien yritysten saavutukset Leningradin alueen luonto- ja ilmasto-olosuhteet määräävät kasvinviljelyn keskeisimmän tehtävän rehujen valmistuksen. Alueella viljellään perunoita ja vihanneksia. Vaikka kokonaistuotannon merkittävää kasvua ei ole, nykyaikaisten teknologioiden soveltaminen antaa meille mahdollisuuden suhteellisen pienellä pinta-alalla saada hyviä satoja, jotka ovat perinteisesti paremmat kuin keskimäärin Venäjällä ja Luoteis-Venäjällä. Esimerkiksi vuonna 2012 alueen johtavissa yrityksissä saatiin satoja, jotka olivat suuremmat kuin 300 sentneriä / hehtaari, ja vihanneksia kerättiin yli 600 sentneriä / hehtaari. "Kuten näette, elintarviketurvallisuuden tavoite on saavutettu. Valmistajiemme tärkeimpiä tehtäviä on pysyvien alueiden välisten suhteiden luominen ja uusien markkinoiden etsiminen"; Hvostov toteaa. Investointitoiminta Viiden vuoden aikana peruspääomasijoitusten määrä saavutti 42 miljardin ruplan arvon. Eniten hankkeita on toteutettu lypsykarja- ja siipikarjataloudessa. On tullut

14 myös uusia aloja vuohenhoito, kukkien viljely, sienten viljely yms. Viime vuosien aikana sijoittajat ovat yhä enemmän kiinnostuneet kasvihuoneviljelystä. Kannattavuus, tappiolliset yritykset ja konkurssissa olevat laitokset Kun puhutaan maataloudesta, on mainittava, että vaikeissa olosuhteissa ei edes uskallettu toivoa, että kannattavuus nousisi nopeasti. On muistettava vielä, että näiden vuosien aikana toteutettiin tuotannon laajaa modernisointia. Kannattavuus ei myöskään romahtunut ja vuotuinen kannattavuus pysyy 12-15% tasolla. Erittäin tärkeätä on, että alueen maatalous on kannattavaa jopa ilman apurahojakin, vaikka niiden osuus voitosta on yli 50% ja se kasvaa vuosi vuodelta. Tappiollisten yritysten osuus on pysynyt viime vuosien aikana samalla tasolla eikä ylitä 20%. Konkurssissa olevien yritysten määrää on onnistuttu pienentämään kaksinkertaisesti suunnitelmallisen työn mm. sijoittajien houkuttelemisen avulla (aiempi tilanne 18%, nykyinen tilanne 9% toimivista yrityksistä). Nykyisin konkurssitilassa on 21 maatalousyritystä. Pienyritykset maataloudessa Leningradin alueella kehittyy koko ajan pienyritystoiminta. Yksityisen maatalouden viljelytilojen ja väestön omien tilojen osuus kokonaistuotannosta on 25%. Karjataloudessa niiden osuus on vain 2%. Leningradin alueen hallitus ei kuitenkaan aliarvioi tämän sektorin merkitystä. Sillä on tärkeä työllistämisvaikutus ja merkittävä rooli maaseudun väestön tuloissa. Tarkoituksena on toteuttaa kolme valtion tavoiteohjelmaa, jotka kattavat pienyrittäjien monia tarpeita. Tämän segmentin rahoitus kasvaa hyvin nopeasti kuluvana vuonna niiden rahoitus on kaksinkertaistunut ja vuonna 2013 on lisätty rahoitusta 50%:lla (se on nyt 183 milj. ruplaa). Tulevaisuudessa pysytään tällä tasolla. Emme odota valtavia tuotantomääriä, sillä ohjelmillamme on etupäässä sosiaalinen merkitys. Siitä huolimatta 21 farmaria (12 aloittelevaa maanviljelijää ja 9 perhekarjatilaa) aloittivat omaa liiketoimintaa vuonna 2012 apurahojen avulla. Tänä vuonna kiinnostus tukiohjelmiin on kasvanut merkittävästi. Toukokuusta lähtien otamme vastaan hakemuksia ohjelmiin Aloitteleva maanviljelijä ja Perhekarjatila. Maatalousneuvonta Muutama sana johtamastani organisaatiosta. Olen Leningradin alueen Maatalousneuvonnan toimiston johtaja; Hvostov toteaa. Tämä toimisto toimii alueellisena informaatio- ja neuvontakeskuksena, joka koordinoi 10 alueellisen keskuksen toimintaa. Nykyisin neuvontatyössä on mukana 50 eri alan konsulttia. Heidän

15 joukossaan on agronomeja, lakimiehiä ja talousmiehiä. Vuoden 2012 aikana annettiin informaatio- ja neuvontapalvelua. Perinteisen konsultoinnin lisäksi merkittävä osa työstämme on maataloustuotteiden valmistajien tiedottamista. Tiedottamisessa käytämme nykyaikaisia teknologioita ja se on yhtiömme eli Lenoblkonsaltin keskeinen vahvuus. Tällä toiminnalla tarkoitamme seuraavaa: 1. Lenagro.ORG verkkosivut 2. Viikottainen maatalouden uutiset (digest) 3. Viikottainen jakelu - Lenprodzakazin uutiset Juri Hvostov kertoolyhyesti vielä jokaisesta näistä. Lenagro.ORG -verkkosivut Lenagro.ORG on yksi nopeimmin kehittyvistä sivuista. Siinä on otettu käyttöön uusia osioita: apurahat, valtion ohjelmat, ulkomaan uutisia ja kokemuksia käsittelevä osa. Uutisissa on nyt 3 isoa ryhmää: Leningradin alueen uutiset, Venäjän uutiset ja ulkomaat. Näiden lisäksi sivuilla on paljon tieteellisiä artikkeleita ja asiamateriaalia. Uutisia ja artikkeleita valitaan niin, että sivujen käyttäjät saisivat niistä tuoretta tietoa uusista teknologioista, menetelmistä ja laitteista. Mukaan otetaan myös ympäristöasioita ja ekologiaa koskevia teemoja. Sivujen suosituimpia teemoja ovat: Aloitteleva maanviljelijä, Perhekarjatilat, Alueen yritysluettelo, Verkko-kauppojen luettelo ja Hyödylliset tiedot : Maatalouden uutiset (digest) Digest-osio on muuttunut merkittävästi vuoden 2012 aikana. Siihen lisättiin ulkomaisia kokemuksia. Digestilla on yhä enemmän tilaajia. Niitä on jo yli (20% lisäys viime vuoden määrään). Digestin lukijoita ovat viranomaiset, yritysten johtajat, pientilojen omistajat, maaseudun asukkaat ja ulkomaan edustustot. Niiden kokonaismäärästä Leningradin alueen maataloustuottajien osuus on 31%. Lenprodzakas uutisjulkaisu Lenprodzakaz (lyhennys sanoista Leningradin alueen elintarviketilaukset ) on jakelu, joka informoi maataloustuotteiden tuottajia valtion hankinnoista. Lenprodzakaz tilaajakunta on 500 henkilöä. Se on osoitus siitä, että tuottajamme ovat kiinnostuneita valtionhankinnoista ja tilauksista ja jotkut heistä osallistuvat niihin.

16 Lenprodzakazin tilaajina ovat ainoastaan Leningradin alueen yritykset ja farmarit /maanviljelijät. GlobalAgro -webinaarit Vuonna 2011 ryhdyimme järjestämään seminaareja ja kokouksia netissä, joiden toteuttamiseen käytettiin web-kameroita. Vuonna 2012 videokonferenssien palvelimen ohjelmisto uusittiin kokonaan. Uusi järjestelmä on selkeä ja intuitiivinen. Se on huomattavasti käyttäjäystävällisempi kuin vanha järjestelmä ja monimutkaista rekisteröintiä ei tarvita. Nykyinen rekisteröinti on hyvin yksinkertainen käyttäjän pitää vain syöttää järjestelmään oma nimensä. Vuodesta 2012 webinaareja järjestetään säännöllisesti. Lokakuusta lähtien keskiviikkoisin järjestettiin viikottaisia Gostehnadzorin tunti webinaareja (Gostehnadzor valtion teknisen valvonnan virasto). Nykyisin joka maanantai ja torstai on webinaareja, joissa käsitellään valtion maataloustukiohjelmia Aloitteleva maanviljelijä ja Perhekarjatilat. Tällainen tietojen jako tulee kehittymään tulevaisuudessa yhä nopeammin. Tälle vuodelle suunnittelemme palvelimen ohjelmiston kehitystä johtuen mobiililaitteiden eli i-pad, i-phone ja tablettitietokoneiden yleistymisestä. Ohjelmiston päivityksen jälkeen paljon liikkuvat yllämainittujen laitteiden käyttäjät pystyvät käyttämään webinaaripalvelua. Loppusanat "Esitykseni lopuksi haluaisin sanoa, että suomalaiset asiantuntijat ovat tehneet valtavan työmäärän viime vuonna päättyneen raja-alueyhteistyöohjelman toteutuksen aikana. 20 vuoden yhteistyön aikana käynnistettiin uusia hankkeita ja modernisoitiin laitoksia. Toivon, että yhteistyömme jatkuu edelleenkin. Toivon myös, että yhteistyömme on antoisa ja molempia osapuolia hyödyntävä"; kiittelee Hvostov. Klo 10:55-11:10 Aleksandr Bykov, johtaja, Leningradin alueen ja Pietarin maanviljelijöiden liitto Leningradin alueen ja Pietarin maanviljelijäliitto on perustettu vuonna Siihen kuuluu yli 200 taloutta eripuolilla aluetta. Yksityinen sektori kattaa neljänneksen alueen kaikista maataloustuotantoyksiköistä. Tuotanto on kasvinviljelyä ja kotieläintaloutta. Kasvintuotanto on pääasiassa perunanviljelyä, jossa suosi-

17 taan uusia lajikkeita. Alue kuuluu nk. riskimaatalouden vyöhykkeeseen. Kotieläintuotanto on monenkirjavaa: Maito, sika, siipikarja, strutsit ym. mukaan lukien muutama eläintarhakin. Maatalouden tukiohjelmat ja aloittavien viljelijöiden rahoitus on mahdollistanut nuorison palaamisen takaisin maaseudulle; 17 uutta tukianomusta on jo sisällä tilanpidon aloittamista varten. Kolmen pääohjelman lisäksi/sisällä on 37 erilaista avustusmuotoa erilaisiin yksittäisiin investointikohteisiin. Maanviljelijöiden liitto kiinnittää huomiota myös viljelijöiden välisen yhteistyön kehittämiseen. Muutama hanke on jo menossakin kuten esim. koneyhteistyö, energia-alan yhteistyö, teiden ja infrastruktuurin kehittäminen. Leningradin alueella kuluttaja-, hankinta- ja lihankäsittelyosuuskuntia on jo aloittanut toimintansa. Viljelijäperhe sinänsä on kuin pieni osuuskunta. Myös kesämökkipalstatoiminnan ympärille on syntynyt osuuskuntia. Yhteistyömahdollisuudet Suomen kanssa koetaan hyvinä. Tästä esimerkkinä on useat vierailut maatalousnäyttelyissä Suomessa ja viisi vuotta yhteistyötä MTK:n kanssa. Kiittäessään johtaja Bykovia esityksestä kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio totesi, että kaupunkilaisten ruoka tuotetaan maalla, mutta kuinka nuoret saataisiin palaamaan maalle ja vielä pysymään siellä! Klo 11:10-11:30 Boris Neronov, osastopäällikkö, Veterinaaris-sanitaaristen toimenpiteiden ja sisäisen tarkastuksen osasto, Pietarin kaupungin eläinlääkäriasema Osastopäällikkö Neronov selvitti aluksi Pietarin eläinlääkintäviraston organisaatiota ja toimintaa. Viraston tarkoituksena on raaka-aineisiin, eläinperäisiin tuotteisiin, rehuihin ja lisäaineisiin liittyvien riskien valvonta ja toimenpiteet riskien vähentämiseksi. Pietarin kaupungin eläinlääkäriasema suorittaa viranomaistyönä valvontaa, mutta sen alaisuudessa/valvonnassa tuottaa maksullisia palveluita kaupungin eri osissa 7 eläinlääkäriasemaa eläinsairaaloineen, eläinlääkintälaboratorio sekä 23 eläinlääkintä- ja hygienialaboratoriota. Virastossa työskentelee yhteensä noin henkilöä. Venäjän hallitus teki kesäkuussa 2012 päätöksen maatalouden kehittämisen valtion ohjauksesta sekä maatalouden tarvike- ja raaka-ainemarkkinoiden ohjauksesta vuoteen 2020 mennessä (eläinlääkintäalan laki). Vastaavasti Pietarin hallitus asetti tavoitteet alueellaan vuosille eläinten kulkutautiriskien

18 vähentämiseksi, siitoskarjan menetysten ja eläinten ja ihmisten välillä tarttuvien tautien estämiseksi sekä karjataloustuotteiden turvallisuuden lisäämiseksi. Tavoitteiden edellyttämät viranomaistyönä tehtävät toimenpiteet on ryhmitelty kuudeksi valtion palveluksi. Ensimmäinen toimenpide on koirien rokottaminen rabiesta (vesikauhu) vastaan; vuonna 2013 tavoitteena on noin koiraa. Toisena toimenpiteenä on karjojen rokottaminen rektosperoosia, siberian ruttoa, jänisruttoa, hevosflunssaa, klassista sikaruttoa, erilaisia ihotauteja kuten sikaruusu, tuberkuloosia ym. sairauksia vastaan. Myös erilaiset eläinten allergiadiagnoosit kuuluvat viranomaispalveluiden piiriin. Rokotusohjelma kattaa vuonna 2013 noin eläintä. Kolmantena toimenpiteenä on näytteiden ottaminen ja toimittaminen laboratoriotutkimuksiin; tarttuvia tautien näytteenottotavoite on eläimestä yhteensä näytettä tutkittavaksi. Raaka-aineiden ja eläinperäisten tuotteiden turvallisuuden testaamiseksi elintarvikkeista otetaan näytettä. Lisäksi tehdään tarkastuksia karjatalous- ja elintarviketuotantoyrityksiin. Pietarin kohteet kuluvana vuonna ovat: 252 kansalaisten omistamaa yksityistä tilaa, joilla on pieneläimiä tai tuotantoeläimiä, 263 karjatilaa (pieniä hevos- ja jänis(?)tiloja), 128 raakaainetilaa (raaka-aine- ja rehuvarastot), elintarvikkeiden kanssa tekemisissä olevaa kohdetta sekä alle 100 muuta kohdetta. Venäjällä kananmunat ilmaistaan kappaleina; Pietarin alueen < 0-tarkastettu tuotanto oli yksi miljardi kananmunaa. Tarkastettavat tuotteet ja raaka-ainemäärät jakautuivat vuonna 2012 seuraavasti: 79 % eläinperäiset raaka-aineet ml. kala-aineisto, 4 % rehut, 10 % lopputuotteet ja 7 % puolivalmisteet. Osastopäällikkö Neronov esitteli myös positiivisten testitulosten seurantataulukon vuodelta 2012, josta ilmeni tuotteen laji, parametrit, ilmisaadut (kpl), % - osuus kyseisestä tuoteryhmästä, % -osuus kaikista ilmisaaduista tapauksista sekä tuodut ja alueelle tuotetut tuotteet. Pietarin alueen satamien kautta puretaan noin 80 % kaikista Venäjälle tulevista elintarvikkeiden raaka-aineista. Kyseisestä taulukosta ilmeni mm., että siipikarjan osalta oli löydetty 147 patogeenista tapausta kuten salmonella, mikä oli 2,9 % siipikarjatuoteryhmästä ja 15,6 % kaikista tutkituista positiivisen testituloksen saaneista tapauksista. Myös listeriasta ja useista muista mikro-organismeista on ongelmaa alueen siipikarjatuotannossa. Kiittäessään osastopäällikkö Neronovia esityksestä kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio toi esille suomalaisen salmonellavapaan siipikarjan lihan ja kananmunat, joiden riittävyydestä Pietarin markkinoille tulkki tosin esitti omat epäilyksensä.

19 Klo 11:50-12:10 Aleksandr Isheviskij, dekaani, Pietarin elintarviketeknologian tiedekunta (National Research University of Information Technologies, Mechanics and Optics) Dekaani Isheviskij esitteli lyhyesti Pietarin elintarviketeknologian tiedekunnan toimintaa ja totesi sen tutkivan kasvi- ja eläinproteiinien yhteyttä ravintoketjun kannalta eräänlaisena jääkaappi-instituuttina. Dekaani Isheviskij tarkasteli laajemmin esityksessään 2000-luvun globaalia elintarvikekriisiä ja sen taustoja sekä Venäjän elintarvikemarkkinoiden ja elintarviketurvallisuuden kehitystä. Väestön kasvu ja kulutuksen eriarvoinen jakautuminen maailmassa johtaa siihen, että elintarvikkeita ei riitä kaikille. Maailman pääuhkina ovat ilmaston muutos, väestönkasvu, vesivarojen väheneminen ja näiden seurauksena elintarvikkeiden hintojen nopea nousu. Väestöennusteiden mukaisesti vuoteen 2050 mennessä tarvitaan elintarvikkeiden tuotannon kasvua 70 %. Venäjällä on lähes 10 % maailman peltomaista, yli puolet mustamulta-alueista ja 20 % vesivaroista, joten Venäjästä voisi tulla yksi maailman merkittävimmistä elintarvikeviejistä. Dekaani Isheviskij totesi Venäjän väestön jakaman eri tuloryhmiin kasvaneen viimeisen 12 vuoden aikana ja väestön enemmistön alhaisen tulotason aiheuttavan kulutuskysynnän siirtymisen matalahintaisiin tuotteisiin. Elintarviketeollisuus joutuu noudattamaan tätä trendiä ja alan yritysten tulot laskevat ja yli 20 % yri-

20 tyksistä tekee jo nyt tappiota. Vaikka Luoteis-Venäjällä elintarviketeollisuudessa on ollut kasvua, edelleen ollaan voimakkaasti riippuvaisia tuontiraaka-aineista ja teknologiasta. Tuontielintarvikkeiden osuus on Venäjällä yli 30 %. Venäjällä on lukuisia esteitä elintarvikemarkkinoiden kehitykselle. Nykyisessä toimintaympäristössä yritykset eivät pysty uudistamaan tuotantovälineitään valmistamaan kilpailukykyisiä tuotteita ja niiden tehokkuus alenee entisestään. Pietarista on tullut kauppaketjujen johtava alue, jossa monopolistiketjut sanelevat ehdot tuottajille. Rahoitus ja lainansaantimahdollisuudet ovat heikot korkotason ollessa %. Yksityisten yrittäjien valtionlainat menevät pankkien kautta, jotka lihottavat näillä lainoilla taseitaan. Vuosina oli erityisen vaikea tilanne, kun pankit eivät antaneet lainaa ja vaativat entisiäkin takaisinmaksuun. Elintarviketuotanto ei voi pysähtyä Pietarissa, vaikka pietarilaiset yritykset eivät voi skaalaeduissa kilpailla Moskovassa toimivien yritysten kanssa. Pietarin alueelle tuodaan noin 85 % elintarvikkeista, omavaraisia ollaan ainoastaan kananmunien ja siipikarjan lihan osalta. Erityisesti on tarvetta juuston tuotantoon soveltuvasta maidosta. Osa elintarvikkeista kannattaa tuoda jatkossakin, mutta suurempi osa varmastikin kannattaisi tuottaa kaupungin lähiympäristössä. Maailman elintarvikkeiden niukkuuden lisääntymisen ja hintojen nousun myötä syntyy riski, että Venäjän markkinoille tuodaan huonolaatuisia raaka-aineita ja tuotteita, kuten on voitu todeta mm. tuontilihan osalta. Elintarviketeollisuudessa pyritään pidentämään erilaisin lisäainein elintarvikkeiden myyntiaikoja, koska kaupat palauttavat myymättä jääneet tuotteet valmistajalle. Tuorelihasta valmistetut tuotteet tulevat olemaankin premiumsegmentissä. Nykyaikaiset teknologiat mahdollistavat myös kalliin lihan korvaamisen halvemmilla raaka-aineilla ja kaikkien lihanjalostuksen kollageenipitoisten jätteiden hyödyntämisen. Teurastuksen sivutuotteiden parempi hyödyntäminen on haaste sekä ympäristön että talouden kannalta. Tästä dekaanilla oli esimerkkeinä mm. lihanroippeiden leipominen kinkuiksi ja kalanroippeiden valmistaminen olut-lohi-makkaraksi sekä myös valkuaisjätteiden hydrolyysi syömäkelpoiseksi jauhoksi. Klo 12:10-12:30 Aleksey Buzhbetsky, päätoimittaja, Agroru-portaali Päätoimittaja Buzhbetsky kertoi aluksi taustastaan. Hänellä on markkinoinnin MBA-tutkinto ja hän on työskennellyt yli 13 vuotta maatalousliiketoiminnassa, josta osan erikoismainostoimisto Agrossa luvulla, kun internet oli vasta tulossa Venäjän maaseudulle, Agrossa päätettiin perustaa internet-sivusto maaseudun tarpeisiin ilman sen kummempia toimintastrategioita. Sivustolla nähtiin valtava kasvupotentiaali, sillä 30 % Venäjän federaation väestöstä asuu maaseudulla.

21 Vuonna 2013 Agro.ru sisältää internetsivuston, jossa on maaseutua koskevat uutiset. Venäjällä ilmestyy maatalouteen liittyen noin 100 artikkelia/päivä, joista kootaan ja valikoidaan keskeisimmät digitaaliseen muotoon asiakkaille. Tavoitteena on saada 10 minuutissa lukijalle kuva, missä mennään. Toisena osiona sivustolle on perustettu kauppapaikka omien tuotteiden myymiselle ja kolmantena osiona on asiakkaiden kommunikointimahdollisuus keskenään. Viimeaikoina on tapahtunut räjähdyksenomainen internetsivujen käytön lisääntyminen. Sivuilla on hyvä tunnettuus, sillä Venäjällä 90 % internetin käyttäjistä tuntee Agron sivut. Päätoimittaja Puzhbetsky laskeskeli internetin käytön laajenemista seuraavasti. Yleinen internetaktiivisuus: Venäjällä on väestöä 142 milj. henkilöä, josta 80 % yli 18-vuotiaita eli 115 milj. henk., josta 29 milj. henk. maaseutualueilla. Selvitysten mukaan internetin käyttö on lisääntynyt vv noin 9 %:sta 52 %:iin, mikä tarkoittaa yli 18-vuotiaiden kohdalla 10 milj. henkilöstä 62 milj. henkilöön. Globaaleista trendestä päätoimittaja totesi, että gobalisaatiosta ollaan siirtymässä lokalisaatioon, video- ja kuvasisällön kysyntä lisääntyy, mobiililaitteiden määrä lisääntyy ja internet-kaupan suosio kasvaa, sosiaaliset verkostot ja verkostokommunikointi lisääntyvät. Agron visiona on kasvattaa Agro.info maailman suurimmaksi kansainväliseksi maatalouden sivustoksi. Uusia internet-sivuja on otettu käyttöön: Agro.info sisältää resurssit massamedialle ja globaalille nettikaupalle, YAgro.info sisältää kuva- ja videomateriaalia ja kommunikointipaikan ja Dacha24 sisältää internetkaupan kesämökkiläisille. Resurssi tulee olemaan kansainvälinen ja fokusryhmänä on maatalouden ammattilaiset ja kaupanteko. Kehittämisen suuntana on erottuvuus, markkinatoimijoiden tarpeet, WTOjäsenyyden vaikutuksiin liittyen näkemykset suoraan markkinatoimijoilta.

22 Näoin ollen Agron sivut tarjoavat viljelijöille väylät ostaa ja myydä tuotteitaan. YAgrossa kannustetaan nuorisoa muuttamaan maaseudulle. Faktan lisäksi siellä julkaistaan viihdettä ja väkivaltaista tietosisältöäkin. Internetkaupassa tulee olemaan kesämökkivarusteiden lisäksi myös vuonna 2014 luomutuotteiden (ekologisesti siistien tuotteiden) myyntipaikka. Isojen joukkojen ravitsemisen ensisijaisuus tunnistetaan (ml. gmo-tuotteet) ja toisaalta laadukkaiden tuotteiden markkinointi (luomu vaikka kalliimpanakin). Päätoimittaja Puzhbetsky kertoi itse asuvansa Moskovassa ja kokevansa ongelmaksi laadukkaiden tuotteiden löytämisen: Jos maito pysyy muuttumattomana 3kk pöydällä, onko se enää terveellistä. Moskovassa on kauppatorilla viljelijöiden suoramyyntipiste, josta löytyy myös suomalaista maitoa. Moskovassa ei ole isoja nettiketjuja; luomutuotteiden osalta on ainoastaan muutama toimija, mallia on otettu Amerikasta. Pietarin alueella nettipalvelujen volyymi on noin 330 ruplaa vuodessa. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio totesi: Bittejä ei syödä, ruokaa syödään, myyntivälineet ja tiedonvälitys muuttuvat ja me sen mukana! Samalla hän toivotti menestystä Agrolle ja hyvää yhteistyötä myös jatkossa suomalaisten elintarviketoimijoiden kanssa.

23 Seminaarin jälkeen opintomatkaseurue siirtyi paluumatkalle Suomen asemalle Pietarissa.

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki HoReCa-tapaaminen Muistio 19.3.2015 klo 12-14.30 Postitalo, Helsinki Paikalla Mika Heiskanen (Finlandia-talo) Leila Fogelholm (Fazer Food Services) Jarkko Knuutinen (Meira Nova) Marko Kapanen (Heinon Tukku)

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari 17.2.2016 Miska Kuusela Hypoteesi Viljan tuottajan kannalta on etu*, jos kotimainen viljaa käyttävä teollisuus menestyy**, ja haitta,

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Antti Puupponen Sosiaalipoliittisen yhdistyksen seminaari: Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus 30.11.2016 Tieteiden talo, Helsinki Vuonna 2050 maailman arvioitu

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

The Baltic Guide -julkaisut

The Baltic Guide -julkaisut The Baltic Guide julkaisut The Baltic Guide matkailulehti on ilmestynyt jo 23 vuotta. Tavoita ostovoimaiset Viron matkailijat suomen, englannin, venäjän ja vironkielisten julkaisujemme kautta. Lehtien

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle

Lisätiedot

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Suomen akatemian rahoittama strategisen tutkimuksen konsortiohanke, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) ohjelma, 2015-2020

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. ti klo , Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9)

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. ti klo , Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9) Luomumaidon arvoketjutyöryhmä ti 17.1. klo 14.00-16.00, Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9) 2 Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 17.1 Arja Peltomäki Maatila

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittämisaamu Yritysrahoituksen tietoisku Keski-Suomen ELY-keskus 28.9.2016 Maaseutuohjelman rahoitus yrityksille Rahoitusta vuosille 2014-2020 käytettävissä yhteensä n. 24 milj. Tukea myönnetään

Lisätiedot

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013 1. EUROT, Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016 Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 11. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2016 Päivitetty

Luomu Suomessa 2016 Päivitetty Luomu Suomessa 2016 Päivitetty 21.3.2017 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Q1-Q4 2015 Q4 2015 Q4 2014

Q1-Q4 2015 Q4 2015 Q4 2014 Atria Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn 1 Atria-konserni 1.1. 31.12. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 351,0 363,4 1 340,2

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha

Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha 17.1.2017 Kajaani 1 Suomen Pakkausyhdistys ry Pakkausalan yhteistoimintajärjestö perustettu 1954 Toiminta-ajatus: pakkausalan toimintaedellytysten edistäminen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Siirtyisinkö luomuun?

Siirtyisinkö luomuun? Siirtyisinkö luomuun? Uusikaupunki 27.1.2012 Anne Johansson, ProAgria Satakunta KENELLE LUOMU SOPII? Luomu vaatii ammattitaitoa ja kiinnostusta uuden oppimiseen Usein vaaditaan panostamista perusparannuksiin

Lisätiedot

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8. Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA -luotettavin ja laadukkaini 2 Finn Angus tarina Angus-tuottaja etsi toistaan vuosituhannen vaihteessa; Tarttis tehdä jotain! Tila ei elätä perhettä perinteisellä tavalla,

Lisätiedot

Miten varmistamme laadukkaan ruoan kaikille? Varautumisen III opintopäivät MEP Sirpa Pietikäinen

Miten varmistamme laadukkaan ruoan kaikille? Varautumisen III opintopäivät MEP Sirpa Pietikäinen Miten varmistamme laadukkaan ruoan kaikille? Varautumisen III opintopäivät 3.10.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Mitä ruoka on parhaimmillaan? Eettistä, ekologista, edullista. Turvallista, terveellistä, taivaallista.

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry Twitter: @MarjaRiittaKott Pro Luomu ry Luomualan toimijoiden yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää luomun

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus!

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Kuka?! Timo Haanpää, COO, The Curious AI Company! Markkinointi, rahoitus, projekti- ja liiketoimintakehitys! Teknologia-alalla v. 1999,

Lisätiedot

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma 19.10.2012 Tuula Sokka Algol Chemicals Oy ALGOL: KANSAINVÄLINEN AMMATTILAINEN. Teknisen kaupan ja terveydenhuollon monialakonserni, jolla pitkät

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille. Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry

Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille. Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry Ruokatieto Yhdistys ry - edistää suomalaista ruokakulttuuria viestimällä ruuasta

Lisätiedot

Mitä tulokset tarkoittavat?

Mitä tulokset tarkoittavat? Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Suomi tarvitsee uutta liiketoimintaa, työpaikkoja, vientiä ja energian huoltovarmuutta Sievi Biofuels Oy Markku Koski 20.05.2014 Sievi Biofuels Oy SBF Oy:n

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Venäjänverkkokaupan trendit FLYING LYNX Oy Myyntikanavaratkaisut yritysten kansainvälisiin myynteihin

Venäjänverkkokaupan trendit FLYING LYNX Oy Myyntikanavaratkaisut yritysten kansainvälisiin myynteihin Venäjänverkkokaupan trendit 2017 FLYING LYNX Oy Myyntikanavaratkaisut yritysten kansainvälisiin myynteihin Venäjän verkkokauppa Numeroina Venäjän väestömäärä 143,7 miljoonaa Internet-penetraatio 59 % Verkko-ostosten

Lisätiedot

Luomu Suomessa Päivitetty

Luomu Suomessa Päivitetty Luomu Suomessa 2015 Päivitetty 25.5.2016 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Juho Erkheikki Talousviestintä- ja sijoittajasuhdepäällikkö Sijoitus Invest 2015 11.11.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Toiminnan arvopohja Kehitysmyönteisyys - Asiakas- ja kuluttajalähtöisyys

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 11/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,4 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot