YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 64/2008/3 Dnro LSY 2006 Y 367

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 64/2008/3 Dnro LSY 2006 Y 367 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Myllyjärven Kuurnakosken myllypadon korvaaminen kiinteillä padoilla, Ruovesi, sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista Vilho Häklin perikunta/anna Häkli ja Raimo Häkli VOIMASSA OLEVA LUPAPÄÄTÖS Hämeen läänin kuvernööri on antamallaan päätöksellä nro 1979 (H. 23/22 06) antanut AA:lle luvan rakentaa kiinteän padon Kuurnakosken yli ja padosta vesiruuhen, sekä kaivamaan kanavan padolle, niin että pohjaviivan korkeus paalun N:o 4 kohdalla on 18,50 m ja padon edessä 18,45 m sekä pohjan leveys paaluun N:o 6 saakka on 2,00 m leveten siten, että sen leveys padon edessä tulee olemaan 7,50 m päätöksessä sanotuilla ehdoilla. Päätökseen on liitetty muun muassa seuraavat lupaehdot: vesiruuhen kynnyskorkeus on 18,80 m, leveys 1,20 m, syrjän korkeus 19,50 m ja pohjan kaltevuus alaspäin 1:1000, vesiruuhen laitaan lähelle myllyä tehdään 1,20 m leveä, pohjaan saakka ulottuva tulva aukko, joka on pidettävä auki myllyn seisoessa, pato rakennetaan sillä tavalla kuin asiakirjoissa olevaan piirustukseen on punaisella merkitty niin, että vesiruuhen aukon viereen oikealle tehdään 1,00 m levyinen tulva aukko, jonka kynnys on samalla korkeudella kuin vesilaitoksen ruuhen kynnys ja sen viereen oikealle 3,50 m leveä tulvapöytä, jonka harja on 19,19 m korkeudella, tulva aukko on pidettävä auki veden pinnan ollessa tulvapöydän tasalla tai sitä ylempänä ja lauttauksen tapahtuessa, mutta saadaan muulloin sulkea luukulla, padon harja ei saa olla korkeampi kuin 19,50 m, tulva aukon ja tulvapöydän alle kaivetaan 7,50 m levyinen kanava, jonka pohja on korkeintaan 18,80 m korkeudessa. HAKEMUS Vilho Häklin perikunnan osakkaat Anna Häkli ja Raimo Häkli ovat Myllyjärven patoalueen kohdalla olevan kiinteistön Myllymäki RN:o 3:102 omistajina ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa Myllyjärven Kuurnakosken myllypadon korvaamiseen kahdella

2 2 kiinteällä padolla hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Kuurnakoskessa aikoinaan sijainneet mylly, saha ja pärehöylä on hävitetty vuonna Tämän jälkeen patoalueen omistaja on hoitanut padon juoksutuksia edelleen Hämeen läänin kuvernöörin päätöksen mukaisesti. Vuosikymmenien kuluessa pato on vähitellen hajonnut ja tällä hetkellä se on erittäin huonokuntoinen. Hankkeen tarkoituksena on raskaan ja tarpeettoman padonhoitovelvoitteen purkaminen. Hakijat ovat lisäksi pyytäneet lupaa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Hankkeen tausta Ruoveden kunnan Muroleen kylässä sijaitsevan Myllyjärven vedenkorkeuksia säädellään järven luusuassa sijaitsevalla Kuurnakosken padolla. Pato on aikoinaan rakennettu koskessa sijainneiden myllyn, sahan ja pärehöylän tarpeita varten. Myllyjärven ja sen alapuolisen Rikalanjärven korkeusero on noin 6,5 m, joka muodostuu lähes kokonaisuudessaan noin 50 m Myllyjärven luusuan alapuolelta, myllypadolta alkavasta Kuurnakoskesta. Mylly, saha ja pärehöylä on hävitetty vuonna 1965, jonka jälkeen patoa on käytetty veden johtamiseen kala altaille vuosina Tämän jälkeen padon omistaja on edelleen hoitanut padon juoksutuksia Hämeen läänin kuvernöörin päätöksen mukaisesti. Vuosikymmenien kuluessa pato on vähitellen hajonnut ja tällä hetkellä se on erittäin huonokuntoinen. Viranomaiset ovat vuosien varrella lähettäneet asianosaisille useita valvontakirjeitä. Valuma alue, virtaamat ja vedenkorkeudet Myllyjärven pinta ala on 1,3 km 2 ja rantaviivan pituus on 1,7 km. Myllyjärven valuma alue on Kuurnakosken myllypadolla noin 32 km 2 ja järvisyysprosentti 8,7. Se on osa Rikalanjärven Jouttenuksen valuma aluetta, jonka suuruus on 36,66 km 2 ja järvisyysprosentti 9,92. Kuurnakosken virtaamista ei ole käytössä mittaustuloksia. Valumaalueen ominaisuuksien perusteella virtaamat on arvioitu seuraaviksi: HQ 1/20 ylivirtaama kerran 20 vuodessa 3,3 m 3 /s MHQ keskiylivirtaama 1,9 " MQ keskivirtaama 290 l/s MNQ keskialivirtaama 40 " Kuurnakosken juoksutukset perustuvat Hämeen läänin kuvernöörin antamaan päätökseen. Myllyjärven vedenkorkeus riippuu Kuurnakosken juoksutuksista. Tulva aukko on pidettävä auki kun veden korkeus on 19,19 m (N 60 + korkeusjärjestelmässä 106,19)

3 Syvyystiedot Järven käyttö 3 tai enemmän. Padon harjan korkeudeksi on määrätty 19,50 m (N ,50). Lupapäätöksen mukaan padon tulva aukko on pidettävä auki veden pinnan ollessa padotusrajalla tai sitä ylempänä. Muuna aikana tulva aukko saadaan sulkea luukulla. Padon omistaja on pyrkinyt hoitamaan juoksutuksia lupapäätöksen mukaisesti. Viime vuosikymmeniltä Myllyjärven vedenkorkeuksista on varsin vähän kirjattuja tietoja. Tampereen vesipiirin vesitoimisto on antanut Kuurnakosken ylittävästä sillasta aukkolausunnon Lausunnossa on todettu tulvan nousevan korkeudelle N ,70 m. Maastossa tehdyt havainnot ja rannanomistajien haastattelut tukevat po. lausunnossa esitettyä arviota tulvakorkeudesta. Huhtikuussa 2004 Myllyjärvelle on asennettu vedenkorkeusasteikko. Pienimpien virtaamien aikana padon tulvaluukku on pidetty kiinni. Padon heikko rakenne aiheuttaa kuitenkin vuotoja ja vedenkorkeus padon yläpuolella ei ole pysynyt lähelläkään päätöksen mukaista korkeutta, vaan on laskenut enimmillään noin 30 cm alemmaksi (N 60 + n.105,89). Uoman tukkoisuudesta johtuen Myllyjärven vedenkorkeus on aina jonkin verran korkeampi kuin vedenkorkeus padon yläpuolella (virtaamasta riippuen 0 10 cm). Myllyjärvellä on tehty syvyyskartoitus vuonna 1933, jolloin on suunniteltu Jouttenusjärven ja Myllyjärven laskemista. Hanke ei kuitenkaan tuolloin toteutunut. Kartan mukaan syvännealue on 4 m syvä. Kuluneiden vuosikymmenien aikana järvi on ilmeisesti madaltanut jonkin verran kiintoaineen kertymisen vuoksi. Myllyjärven kalasto on pirkanmaalaiselle pikkujärvelle tyypillinen. Hauki, särki ja ahvenkannat ovat vahvat. Madekanta ja lahnakanta ovat heikot. Siikaa on istutettu muutamia kertoja, mutta ne eivät ole mainittavasti menestyneet. Toistuvien rapuruttojen seurauksena rapukanta on nykyisin hyvin heikko. Kuurnakosken pato estää kalan nousun alapuolisesta reittivedestä. Näsijärven kalastusalueen ja Hämeen TE keskuksen kalatalousyksikön asiantuntijoiden mukaan Kuurnakosken alue voisi kunnostettuna toimia järvitaimenen lisääntymis ja poikastuotantoalueena. Myllyjärven kalastus on pienimuotoista kotitarvekalastusta, jota harjoittavat lähinnä järven rannalla olevien loma asuntojen omistajat. Myllyjärven muu virkistyskäyttö on lähinnä uimista ja veneilyä soutuveneellä. Vesialueen omistaja Muroleen osakaskunta ja Myllyjärven rantatilojen omistajat ovat useina vuosina yhdessä niittäneet vesikasveja järven eteläpäässä.

4 Kunnostustoimenpiteet 4 Hankkeen tarkoitus on, ettei Myllyjärven keskivedenkorkeutta muuteta. Suunnitelman mukaan nykyinen myllypato puretaan ja korvataan kiinteällä padolla. Lisäksi rakennetaan Myllyjärven luusuaan toinen kiinteä ylisyöksypato, jolla turvataan järven alivedenkorkeudet. Patojen välissä olevaa uomaa levitetään, mutta se säilyy kivisenä. Hakijoiden saunan edessä olevaa uimapaikkaa syvennetään. Pato järven luusuaan Myllyjärven luusuaan paalulle 59 rakennetaan kivistä ja moreenista leveä ja matala pato hakemussuunnitelmassa esitettyjen piirustusten mukaisesti. Padon ylävirran puoleisen luiskan kaltevuus on noin 1:3 ja alavirran puoleisen luiskan kaltevuus noin 1:5. Kuurnakosken padon korvaaminen ylisyöksypadolla Kuurnakosken paalulla 11 sijaitseva betoni ja puurakenteinen myllypato puretaan ja sen tilalle rakennetaan hakemussuunnitelmassa esitettyjen piirustusten mukainen ylisyöksypato kivistä ja moreenista. Osa betonirakenteista voidaan jättää ylisyöksypadon sydämeksi. Pato muotoillaan niin, että alivirtaamatilannetta lukuun ottamatta osa virtaamasta ohjataan oikealla sijaitsevaan sivu uomaan. Padon ylävirran puoleinen luiska tehdään kaltevuuteen noin 1:3 ja alavirran puoleinen kaltevuuteen noin 1:5 siten, että vaelluskalojen nousu padon ohi on mahdollista. Maa ja vesialueiden omistussuhteet Maa alueet Kuurnakosken padon korvaavan ylisyöksypadon kohdalla kuuluvat hakijoiden omistamaan kiinteistöön Myllymäki RN:o 3:102. Maa alueet Myllyjärven luusuaan rakennettavan ylisyöksypadon kohdalla kuuluvat BB:n ja CC:n omistamaan kiinteistöön Metsäsorkkala RN:o 3:103. Metsäsorkkalan kiinteistön omistajat ovat antaneet kirjallisen suostumuksen hankkeen toteuttamiseen. Myllyjärvi, Kuurnakoski ja Rikalanjärvi kuuluvat kokonaisuudessaan Muroleen osakaskunnan vesialueisiin ( ). Myllyjärven rannalla on yhteensä 16 rantakiinteistöä. Kahdeksan kiinteistön omistajat ovat antaneet hankkeelle suostumuksensa. Seitsemän kiinteistön omistajat eivät ole suostumustaan antaneet. Myllyjärven luusuassa sijaitsevan padon alle jäävä alue kuuluu kiinteistöön Metsäsorkkala RN:o 3:103 ja yhteiseen alueeseen RN:o 876:3. Kunnostuksen vaikutukset Vaikutukset vedenkorkeuksiin Suunnitelluilla kunnostustoimenpiteillä ei ole vaikutusta Myllyjärven keskivedenkorkeuteen. Alivedenkorkeudet nousevat hieman ja vastaavasti ylivedenkorkeudet laskevat. Vedenkorkeuksien muutosten on laskettu olevan N 60 korkeusjärjestelmässä seuraavat:

5 5 Nykyiset Tulevat HW 1/20 (ylivedenkorkeus kerran 20 vuodessa) 106,70 106,61 MHW (keskiylivedenkorkeus) 106,45 106,42 MW (keskivedenkorkeus) 106,20 106,20 MNW (keskialivedenkorkeus) 105,95 106,08 NW (alivedenkorkeus) 105,90 106,00 Vaikutukset virkistyskäyttöön, kalastoon ja kalastukseen Myllyjärven alivedenkorkeuden nostolla on positiivinen vaikutus järven virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Rantojen käyttömahdollisuudet paranevat. Alivedenkorkeuden nosto hidastaa myös haitallisen vesikasvillisuuden leviämistä. Myllypadon korvaaminen kiinteällä ylisyöksypadolla mahdollistaa vaelluskalan nousun Rikalanjärven alapuolisesta reittivedestä padon ohi. Tulevaisuudessa Myllyjärvestä voi satunnaisesti saada myös järvitaimenia. Vaikutukset maa ja metsätalouteen Suunnitelluilla kunnostustoimenpiteillä ei muuteta Myllyjärven keskivedenkorkeutta, joten niillä ei ole vaikutusta järven ranta alueille. Myllyjärven ja siihen Jouttenusjärvestä laskevan puron varrella ei ole alavia viljelyksiä, jotka nykyisin kärsisivät kuivatusvaikeuksista. Suunnitelluilla kunnostustoimenpiteillä ei ole vaikutusta yläpuoliseen Jouttenusjärveen. Puroon yhtyy oja paalun 190 kohdalla. Oja johtaa tilojen Mäkiranta RN:o 3:132 ja Jokianmetsä RN:o 3:163 alaville peltoalueille. Suunnitelluilla kunnostustoimenpiteillä ei ole vaikutusta po. peltojen kuivatustilanteeseen. Hankkeen kustannukset ja toteutus HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Myllyjärven luusuaan suunnitellun padon kustannusarvio on yhteensä Myllypadon purkamisen ja uuden ylisyöksypadon rakentamisen kustannusarvio on yhteensä Kustannusarviot ovat perustuneet siihen, että aputyöt tehdään talkootyönä. Hanke tulee toteuttaa alivirtaamakautena sulan veden aikana. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Ruoveden kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään

6 MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 6 1) Pirkanmaan ympäristökeskuksen mielestä hanke on perusteltu, eikä sen tiedossa ole estettä luvan myöntämiselle. Ympäristökeskus on kuitenkin todennut, että kyseisen vesistönosan hydrologiasta on tietoja varsin niukasti eikä virtaamanmittauksia ole lainkaan. Luvansaajalle tulisi asettaa velvollisuus viiden vuoden ajan seurata Myllyjärven vedenkorkeuksia ja menovirtaamia ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tulisi myös määrätä vähimmäisvirtaaman 10 l/s turvaamisesta alapuoliseen vesistöön. 2) Hämeen työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö on todennut, että Myllyjärvi on varsin matala ja sen merkitys kalavetenä on paikallinen. Kalataloushallinnon istutusrekisterin mukaan Myllyjärveen ei ole tehty lainkaan istutuksia vuosina Alaja yläpuolisiin vesiin on istutettu mm. siikaa ja kuhaa. Kuurnakosken kalakannoista ei ole tietoa. Nykyinen myllypato estää kalojen nousun. Molemmat suunnitellut pohjapadot on tarkoitus rakentaa kivistä ja moreenista niin, että kalan kulku on mahdollista. Hanke parantaa siten merkittävästi vaeltavien kalojen elinolosuhteita alueella. Kuurnakosken merkitystä virtakutuisten kalalajien kantojen turvaamisessa lisää se, että taimenen elinalueeksi hyvin soveltuvaan Näsijärven pääreittiin laskee vain vähän lohikalojen elinalueiksi soveltuvia virtavesiä. Alimpien vedenkorkeuksien nostaminen parantaa hieman sekä kalojen elinmahdollisuuksia että kalastusmahdollisuuksia Myllyjärvessä. Toisaalta kevättulvien aleneminen voi hieman vähentää kevätkutuisten kalalajien kutualueita. Kalatalousyksikkö on vaatinut, että muutostöiden yhteydessä Kuurnakosken pohjapatojen ylä ja alapuolelle tulisi mahdollisuuksien mukaan perustaa myös kutusoraikkoja. Soraikot tulee sijoittaa niin, että niiden päällä virtaa vettä talvellakin riittävästi. Koskeen tuodun kutusoran raekoon tulisi olla 5 50 mm ja sorapatjan paksuuden tulisi olla yli 20 cm. Kutusoraikkojen alapuolisessa virrassa niiden välittömään läheisyyteen on perustettava kalanpoikasille sopivia habitaatteja. Taimenen 1+ poikasille sopiva pohjakivien koko on mm ja veden syvyys cm. Kyseinen kivikoko tarjoaa suojapaikkoja myös ravuille. Poikaskivikoiden tulisi olla riittävän paksuja, useamman kivikerroksen korkuisia. Kalatalousyksikkö on katsonut, että lupa Kuurnakosken myllypadon korvaamiseen pohjapadoilla voidaan myöntää. Oikein toteutettuna hanke nostaa alueen kalataloudellista arvoa ja mahdollistaa myös taimen ja rapukantojen elpymistä. Kalatalousyksikkö on lisäksi huomauttanut, että padon muutokset aiheuttavat tilapäistä veden samentumista, joten ne on syytä toteuttaa alivirtaama aikana esim. loppukesällä tai talvella niin, että ala

7 7 puoliseen vesistöön ajautuvan aineksen määrä jää mahdollisimman vähäiseksi. 3) DD (asumisoikeus tilalla Rikala RN:o 3:112, Murole, Ruovesi), 4) EE (Leponiemi RN:o 3:164, Murole, Ruovesi), 5) FF (Mäkiranta RN:o 3:132, Murole, Ruovesi), 6) GG (Rikala RN:o 3:112, Murole, Ruovesi), 7) HH (Jokela RN:o 3:37, Murole, Ruovesi), 8) II JJ:n perikunnan puolesta (Jokia RN:o 3:96, Murole, Ruovesi), 9) KK (Lepistö 2 RN:o 3:177, Murole, Ruovesi) sekä 10) LL, MM ja NN (Leponiemi 2 RN:o 3:82, Jokia RN:o 1:93 ja Jokianmetsä 3:163) ovat kukin erikseen tekemissään samansisältöisissä muistutuskirjelmissään ilmoittaneet vastustavansa hanketta eivätkä osallistu hankkeen kuluihin, mahdollisiin korvausvaatimuksiin tai maksuihin missään vaiheessa. Muistuttajat tulevat myös vaatimaan korvauksia toimenpiteen mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Töitä ei saa aloittaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Muistuttajien mielestä hankkeen tarkoitus on saada hakijoiden tilalle huomattava arvonnousu kun padon hoito loppuu ja saunan eteen tulee ympärivuotinen uintipaikka. Hakijoilla on jo uintipaikka järven rannassa. Mitään takuita ei ole siitä, kuka hoitaa kosken uomaa ja vastaa hankkeen rahallisista ym. korvauksista tulevaisuudessa. Vaatimustensa perusteluina muistuttajat ovat lisäksi huomauttaneet, ettei asiasta ole tehty ajantasaista ja realistista kustannus ja maksutakuusuunnitelmaa eikä suunnitelmia ole esitelty asianosaisille tarpeellisessa määrin. Suunnitelmista, rahoituksesta ym. tulee pitää Muroleessa yleinen esittelykokous ennen asian käsittelyä lupaasiana. Kokouksesta tulisi ilmoittaa julkisesti paikkakunnan lehdessä. Muistuttajien mielestä hankkeesta on haittaa Jouttenus ja Myllyjärven kalataloudelle, kun virtaamat vähenevät, jolloin järvien huomattavasti huonontunut happikato ja levätilanne lisääntyvät. Jos Myllyjärven rantaan/luusuaan rakennetaan ns. toinen pato, aiheutuu siitä maantielle ja sillalle vaarallinen sortuman uhka. Muistuttajien mielestä Myllyjärven rantaviivaan suunniteltu uusi pato on muutoinkin tarpeeton ja nostaa järven pintaa aiheuttaen rantojen metsien ja peltojen omistajille pysyvän haitan. Hankkeesta on rantojen omistajille ja elinkeinoille sekä tien osakkaille pysyvä iso haitta.

8 8 HH on lisäksi peruuttanut aiemmin antamansa suostumuksen. HAKIJOIDEN SELITYS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Selityksessään hakijat ovat muun muassa todenneet, että patoalue ja siitä alaspäin muutaman kymmenen metrin alue kuuluu olennaisena osana alueeseen, jonka viimeinen mylläri on lunastanut omaksi tontikseen (Laki eräistä vuokra alueista ). Asia on saatettu loppuun vuonna Alue on siirtynyt hakijoiden omistukseen perintönä ja tällä hetkellä se on heillä kesäpaikkana. Hakijat ovat hoitaneet patoa neljäkymmentä vuotta, koska sillä on tunnearvoa ja ajatuksena on myös mahdollinen tarve tulevaisuudessa. Nyt Pirkanmaan ympäristökeskuksessa tehty suunnitelma pitäisi virtaukset oikeana ja samalla tulisi kaloille kulkureitti. Hakijoille on tärkeää Myllyjärven vedenpinnan pysyminen ennallaan eikä kyse ole mistään muusta. Muita järjestelyjä ja kaivamisia hakijoiden maille ei ole tarkoitus tehdä. Myllyjärvi on matala, levää on juuri parhaana kesäaikana sekä sauna ja uimavesi on kelvotonta. Hakijat eivät katso olevansa korvausvelvollisia kenellekään. Muistutuksissa ei ole esitetty mitään uutta hankkeeseen vaikuttavaa. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Anna ja Raimo Häklille kiinteistön Myllymäki RN:o 3:102 omistajina luvan patojen rakentamiseen Myllyjärven Kuurnakoskeen ja Myllyjärven luusuaan Ruoveden kunnan Muroleen kylässä päivätyn ja myöhemmin täydennetyn suunnitelman mukaisesti tiloille Myllymäki RN:o 3:102, Metsäsorkkala RN:o 3:103 ja yhteinen alue RN:o 876:3. Ympäristölupavirasto myöntää luvan saajille pysyvän käyttöoikeuden Myllyjärven luusuaan rakennettavan padon alle jäävään noin 20 m 2 :n suuruiseen alueeseen Muroleen osakaskunnan alueesta RN:o 876:3. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain nojalla korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajien on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet 1) Kuurnakosken paalulle 11 rakennetaan pohjapato suunnitelman liitteenä 3 olevan suunnitelmakartan ( ) osoittamaan paikkaan päivätyn täydennyksen liitteinä olevien piirustusten (Liitteet 4 ja 5, , muutettu ) mukaisesti. Padon harjan alin kohta on N ,80 m. Padon ylävirran puoleisen luiskan kaltevuus on 1:3 ja alavirran puoleisen luiskan kaltevuus 1:5.

9 9 Myllyjärven luusuaan paalulle 59 rakennetaan pohjapato suunnitelman liitteenä 3 olevan suunnitelmakartan ( ) osoittamaan paikkaan päivätyn täydennyksen liitteenä olevan piirustuksen (Liite 6, , muutettu ) mukaisesti. Padon harjan alin kohta on N ,98 m. Padon ylävirran puoleisen luiskan kaltevuus on 1:3 ja alavirran puoleisen luiskan kaltevuus 1:7. Patojen luiskat on muotoiltava siten, että kalan kulku patojen ohi on mahdollista. Patojen ylä ja alapuolelle voidaan mahdollisuuksien mukaan perustaa kutusoraikkoja. Patojen läpi tulee asentaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla putki tai muu aukko siten, että padoista purkautuva vähimmäisvirtaama on 10 l/s. Aukko tai putki on tehtävä siten, että siitä ei virtaa vettä Myllyjärven vedenpinnan laskiessa alle tason N ,80 m. Töiden päätyttyä Kuurnakoskessa oleva vanha betoni ja puurakenteinen myllypato on poistettava koskesta pohjaa myöten. 2) Patojen yhteyteen yleisölle helposti päästävään paikkaan on tehtävä vedenkorkeusasteikko. Töiden suorittaminen 3) Työt on toteutettava siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistölle ja sen käytölle sekä niin, ettei vettä tarpeettomasti padoteta. 4) Luvan saajilla on oikeus rakentaa hankkeen toteuttamista varten tarpeelliset työmaatiet ja työpadot maanomistajien kanssa sovittaville alueille. Töiden päätyttyä työpadot ja maanomistajien vaatimuksesta työmaatiet on purettava sekä alueet saatettava asianmukaiseen kuntoon. 5) Töiden päätyttyä rakennustöiden jäljet on siistittävä sekä rakennuspaikat muutoinkin saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Kunnossapito 6) Luvan saajien on pidettävä pohjapadot suunnitelman mukaisessa kunnossa. 7) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko on korvattava viivytyksettä asianomaiselle oikeudenomistajalle, ellei toisin sovita. 8) Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saajat ovat vesilain mukaan vastuussa, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoi

10 10 man estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä, kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. Tarkkailu 9) Luvan saajien on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia Myllyjärven vedenkorkeuksiin töiden aikana ja viiden vuoden ajan töiden valmistumisen jälkeen Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Tarkkailun tulokset on toimitettava tarkkailusuunnitelmassa sanotuin määräajoin ympäristökeskukselle, Hämeen työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle sekä Ruoveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on pyydettäessä esitettävä myös niille, joiden oikeus tai etu voi olla tiedoista riippuvainen. Luvan voimassaolo Ilmoitukset 10) Tämän lupapäätöksen tarkoittamat työt on aloitettava neljän ja saatettava olennaisin osin loppuun seitsemän vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa ja myönnetty käyttöoikeus raukeaa. 11) Luvan saajien on hyvissä ajoin tarkoitusta vastaavalla tavalla ilmoitettava töiden aloittamisesta asianomaisille maanomistajille, Pirkanmaan ympäristökeskukselle, Hämeen työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle ja Ruoveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Pirkanmaan ympäristökeskukselle, Hämeen työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle ja Ruoveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Luvan myöntäminen Hankkeen tarkoitus on nykyisen huonokuntoisen ja hankalahoitoisen myllypadon korvaaminen kahdella kiinteällä padolla. Suunnitelman mukaan patojen rakentamisen seurauksena tulee Myllyjärven alivedenkorkeus nousemaan vähäisessä määrin (NW noin 10 cm) ja vastaavasti ylivedenkorkeus hieman laskemaan (HW 1/20 noin 9 cm). Myllyjärven keskivedenkorkeuteen (MW) hankkeella ei ole vaikutusta. Myllyjärven alivedenkorkeuden nostolla on positiivinen vaikutus järven virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Rantojen käyttömahdollisuudet paranevat ja haitallisen vesikasvillisuuden leviäminen hidastuu. Suunniteltujen patojen rakentaminen mahdollistaa vaelluskalojen nousun alapuolisesta reittivedestä padon ohi. Myös alimpien vedenkorkeuksien nostaminen parantaa vaeltavien kalojen elinolosuhteita. Hanke parantaa kalojen elinolosuhteita ja kalastusmahdollisuuksia alueella. Hankkeella ei ole vaikutusta Myllyjärven ranta alueille, koska järven keskivedenkorkeutta ei muuteta. Hankkeen toteuttamisesta aiheutuu tilapäistä vesialueen samenemista.

11 11 Hankkeesta saatavat hyödyt ovat vaikeasti rahassa arvioitavia. Ympäristölupavirasto katsoo, että hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hyötyinä ympäristölupavirasto on ottanut huomioon nykyisin huonokuntoisen padon hoitamisen helpottumisen, vaelluskalojen kulun mahdollistamisen ja Myllyjärven kalatalouden tilan paranemisen alimpien vedenkorkeuksien noustessa. Haittoina ympäristölupavirasto on ottanut huomioon patojen rakentamisen aiheuttaman vähäisen veden samentumisen sekä patoja varten tarvittavien alueiden käyttöoikeuden sovitulta osin ja vesilain nojalla myönnetyn pysyvän käyttöoikeuden. Käyttöoikeudet Pohjapatoa varten tarvitaan pysyvä käyttöoikeus Muroleen osakaskunnan alueeseen RN:o 876:3. Pysyvä käyttöoikeus voidaan myöntää vesilain 2 luvun 7 :n 2 momentin perusteella. Pysyvästä käyttöoikeudesta ei yhteiselle alueelle RN:o 876:3 määrätä maksettavaksi korvausta, koska yhteiselle vesialueelle aiheutuu kalataloudellista hyötyä. Ylemmän padon alle jäävä alue on kooltaan vähäinen ja korvaus vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti puolitoistakertaisena olisi alle 100 euroa. Kalataloudellinen hyöty on tähän verrattuna huomattavasti suurempi. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti, 7 :n 2 momentti ja 31 sekä 11 luvun 3 ja 5 Töidenaloittamislupa Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen töidenaloittamisluvan osalta. Perustelut Vesilain 2 luvun 26 :ssä säädettyjä edellytyksiä töidenaloittamisluvan myöntämiselle ei ole. Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Ympäristölupavirasto ottaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen (1) ja Hämeen työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön (2) vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto hylkää muistutusten kohdissa 3 10 mainittujen muistuttajien vaatimukset luvan epäämisestä perustelujen kohdasta "Luvan myöntäminen" ilmenevin perustein. Ympäristölupavirasto katsoo, että hakemusasiakirjoista saatavat selvitykset ovat riittävät asian ratkaisemiseksi, ja hylkää muistuttajien vaatimukset tarkentavien suunnitelmien hankkimiseksi ja yleisten esittelykokousten järjestämiseksi. Suunniteltujen pohjapatojen rakentaminen ei nosta Myllyjärven keskivedenkorkeutta. Ennalta arvioiden hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu haittaa järven ranta alueilla oleville metsille eikä pelloille.

12 12 Lisäksi ympäristölupavirasto toteaa, että luvan hakijat vastaavat kaikista hankkeen toteuttamisesta aiheutuvista kustannuksista eikä hankkeen toteuttamisesta aiheudu muistuttajille kustannuksia. KÄSITTELYMAKSU 1 984,50 euroa Maksua on korotettu 35 %:lla, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut maksutaulukossa mainittua suurempi. Sovellettu säännös Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 2 (1238/2003). Maksutaulukon kohta pohjapato, jolla padotetaan yli 0,5 km 2 4 km 2.

13 MUUTOKSENHAKU Liite 13 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Aino Turpeinen Tapio Kovanen Pertti Seppänen Ulla Kuusiniemi Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Aino Turpeinen sekä ympäristöneuvokset Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt esittelijä Ulla Kuusiniemi. UK/ha

14 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.