TOIMINNAN JA TALOUDEN KOLMANNESVUOSIRAPORTTI

Transkriptio

1 Liite / KH TOIMINNAN JA TALOUDEN KOLMANNESVUOSIRAPORTTI Hämeenlinnan kaupunki Talous- ja hallintopalvelut

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Tilausbudjetin toteutuminen. 3 Tuloslaskelma.. 5 Rahoituslaskelma 6 Kaupungin henkilöstö ja henkilöstöpoliittisten linjausten toteutuminen. 7 Henkilöstötuloksellisuusohjelman toteutus. 11 Työllisyys.. 12 TILAAJAOSA. 13 Tilaajaosan kokonaiskustannukset 13 Lasten ja nuorten lautakunta 14 Elämänlaatulautakunta.. 16 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta. 18 Ikäihmisten lautakunta 21 Yhdyskuntalautakunta 23 Ympäristö- ja rakennuslautakunta.. 25 Konsernipalvelut.. 27 TUOTTAJAOSA 31 Oma palvelutuotanto.. 31 Kanta-Hämeen pelastuslaitos.. 33 LIIKELAITOKSET. 34 Linnan tilapalvelut -liikelaitos.. 34 Linnan lomituspalvelut -liikelaitos.. 36 LinnanInfra-liikelaitos. 37 INVESTOINNIT. 38

3 3 TILAUSBUDJETIN TOTEUTUMINEN Käyttötalous ja toimintakate Koko kaupungin sitova toimintakatetavoite (käyttötalouden netto) on tilausbudjetin mukaan 349,0 milj. euroa. Se antaa 2014 tilinpäätökseen nähden 0,9 %:n kasvuvaran. Kokonaisuutena tilausbudjetti laadittiin 2,4 milj. euroa alijäämäiseksi. Jo alkuvuonna käyttömenoissa on edellisvuosien tapaan nähtävissä suuria ylitysuhkia. Tänä vuonna myös tuloissa on toteutumassa käyttöomaisuuden myyntitulojen ansiosta merkittävä, budjettia suurempi vuotuinen kertatulo. Toimintatuottojen ennuste näyttäisi kattavan ylitykset niin, että käyttötalouden nettokustannukset jäisivät noin 1,1 milj. euroa budjetoitua pienemmiksi. Suurimmat käyttötalouden poikkeamaennusteet Lasten ja nuorten lautakunnan toiminta-alueella ylitysuhka on noin 2,0 milj. euroa. Summasta 1,2 milj. euroa on ylittyviä lastensuojelun kustannuksia, jotka eivät ole ainakaan vielä lähteneet suunnitellulla tavalla laskuun budjetissa olevista lisäresursseista huolimatta. Kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen avustuksissa on noin 0,6 milj. euron ylitysuhka ja loppu 0,2 milj. euroa tulee perusopetuksen palkoista. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-alueella ylitysuhka on nettona lähes 2,9 milj. euroa. Suurimpana on työmarkkinatuen kuntaosuuden ylitysennuste, noin 1,0 milj. euroa. Terveyspalvelujen alueella on yhteensä noin 0,8 milj. euron (koostuu pääosin erikoissairaanhoidon ostojen ylityksestä), vammaispalveluissa noin 0,8 milj. euron ja henkisen hyvinvoinnin alueella noin 0,5 milj. euron ylitysuhat. Erityisesti vammaispalveluissa suurin osa ylitysuhasta tulee suoraan viime vuoden toteutumasta, joka oli jo 0,6 milj. euroa suurempi kuin tämän vuoden budjetti. Ikäihmisten lautakunnan toiminta-alueella on noin 0,9 milj. euron ylitysuhka hoivapalvelujen ulkoisissa ostoissa. Yhdyskuntalautakunnan toiminta-alueella tonttien lunastustarjouksen suosio on osoittautunut huomattavasti budjetoitua suuremmaksi. Budjetissa käyttöomaisuuden myyntivoittotavoitteeksi asetettiin noin 2,8 milj. euroa. Tehtyjen kauppojen perusteella myyntivoitto on nousemassa noin 7 milj. euroa budjetoitua suuremmaksi. Maanmyyntitavoitteet eivät ennusteen mukaan yllä aivan budjettiin, mutta nettona yhdyskuntalautakunnan tulojen ennakoidaan kuitenkin nousevan lähes 6,7 milj. euroa yli budjetin. Vero- ja valtionosuustulot Budjetin mukainen verotuloarvio on 276,9 milj. euroa. Budjettiluvussa on kasvua 2014 tilinpäätökseen 3,1 % eli 8,2 milj. euroa. Kuntaliiton julkaisemassa Hämeenlinnan veroennusteessa verotulojen kasvu on 2,4 % (alkuvuoden ennusteessa kasvu oli vain 1,4 %). Verotulokohtaan kirjattava kokonaiskertymä olisi tällä kasvulla 275,1 milj. euroa eli 1,8 milj. euroa alle budjettiarvion. Hämeenlinnassa verotulot todellisuudessa kasvoivat tammi-huhtikuussa edelliseen vuoteen verrattuna budjetin linjassa 3,1 %, mikä on hieman enemmän kuin Kuntaliiton ennakointi koko vuodelle. Ennustelaskelmassa on käytetty Kuntaliiton koko vuoteen painottuvaa ennustetta. Valtionosuuden määräksi ennakoitiin budjetissa 85,8 milj. euroa. Todellisuudessa valtionosuutta saadaan 86,9 milj. euroa eli 1,1 milj. euroa budjettia enemmän. Laskua valtionosuuksissa on kuitenkin viime vuoteen nähden 4,7 milj. euroa. Rahoitustuotot ja -kulut sekä poistot Tilausbudjetissa on arvioitu rahoitustuottoja syntyvän noin 1,0 milj. euroa kuluja enemmän. Ennusteessa tuottojen enemmyys on 1,3 milj. euroa. Kaupungin sijoitustoiminnalle asetettu vuosituottotavoite on 4,5 % - 5 %. Huhtikuun lopussa viiden pääsalkunhoitajan pääoma oli yhteensä 88,9 milj. euroa ja tuottoa oli vuoden alusta kertynyt 6,6 % (kasvu

4 4 vuoden alusta 5,4 milj. euroa). Koko sijoitustoiminnan pääoma (mukana vakuutusyhtiöt ja pienet salkunhoitajat) oli 97,5 milj. euroa. Kaupungin sijoitusten allokaatio täytti kaupungin sijoitustoiminnan periaatteet. Poistoihin on varattu noin 17,2 milj. euroa. Ennuste on budjetin mukainen. Ennustettu tilinpäätöksen lopputulos Tilausbudjetissa tilikausi on noin 2,4 milj. euroa tappiollinen. Edellä todetuista myyntivoitoista ja veroennusteen kasvusta johtuen ennustettu tilikauden alijäämä supistuu noin 1,7 milj. euroon eli noin 0,7 milj. euroa budjettia paremmaksi. Kertaluonteiset talouden riskit ja muut muutokset tilikaudella Ennusteessa huomioimattomia, isompia talouden riskejä, jotka toteutuvat / voivat toteutua 2015 tai 2016, ovat - Kaurialan koulun tasearvon alaskirjaus, n. 2 milj. euroa, - Engelinrannan maaperän puhdistus, n. 6,3 milj. euroa, - erikoissairaanhoidon alijäämän kattamisohjelman mahdollisesti toteutumatta jäävä osuus. Ennusteissa ei ole huomioitu kaupunginhallituksen päätöstä, jolla velvoitetaan Linnan Kiinteistökehitys lyhentämään kaupungin vuonna 2011 alaskirjaamaa pääomalainaa 2 milj. eurolla. Tämä toteutuessaan parantaa kaupungin tulosta kertaluontoisesti vastaavalla summalla. Investointien toteutuminen Liikelaitokset mukaan lukien nettoinvestointeihin on varattu 25,4 milj. euroa. Huhtikuun loppuun mennessä investoinneista on toteutunut nettona noin 3,9 milj. euroa. Lainamäärän kehitys Pitkäaikaisten lainojen määrä oli vuoden 2014 lopussa noin 172,7 milj. euroa. Budjetin mukaan lisälainaa voidaan ottaa 10,7 milj. euroa. Koska merkittävä osa vuoden 2014 investointien toteutuksesta siirtyi tälle vuodelle, valtuusto myönsi lisälainanottovaltuutta noin 4,9 milj. euroa. Lisälainanottovaltuus tälle vuodelle on näin ollen yhteensä noin 14,4 milj. euroa. Kaikkiaan uusia pitkäaikaisia lainoja otetaan noin 41,9 milj. euroa ja lyhennetään noin 27,5 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen määrä on tilanteen mukaan kasvanut noin 2,2 milj. euroa. Kuntatodistuksilla on tilanteen mukaan otettu lyhytaikaista lainaa 5,0 milj. euroa. Yhteenveto Yhteenvetona voidaan todeta, että tähänastisista tasapainotustoimenpiteistä huolimatta käyttötalouden toimintakulut uhkaavat ylittää budjetin noin 8,5 milj. euroa. Viime vuonna aloitetun tontinmyyntikampanjan ansiosta tontinmyyntitulot kertaluonteisesti ylittävät budjetin noin 7,0 milj. euroa. Kaikkiaan toimintatuottojen kasvu ennustetaan 9,5 milj. euroa budjettia suuremmaksi. Näin ollen toimintakatetasolla käyttötalouden nettokulujen ennakoidaan alittavan budjetin noin 1,1 milj. euroa. Jos kertaluonteista tontinmyyntitulojen 7,0 milj. euron lisäystä ei oteta huomioon, käyttötalouden nettokustannukset ovat kasvamassa 2,6 % vuoden 2014 tilinpäätökseen nähden. Kuntaliiton kevään ennusteen mukaan verotuloissa jäätäisiin noin 1,8 milj. euroa alle budjettitason. Valtionosuuksia kertyy 1,1 milj. euroa budjettia enemmän. Alijäämäuhka on noin 1,7 milj. euroa eli noin 0,7 milj. euroa budjettia vähemmän. On syytä kuitenkin huomioida, että ilman kaupunginhallituksen päättämää vuokratonttimyyntikampanjaa ja sen menestystä, kaupungin tilikausi uhkaisi jäädä vuonna 2015 noin 8,7 milj. euroa alijäämäiseksi. Ennusteissa ei ole huomioitu Kaurialan koulun tasearvojen alaskirjauksen ja Engelinrannan maaperän puhdistuksen kertaluonteisia kustannuksia eikä erikoissairaanhoidon alijäämän kattamisohjelman mahdollisesti toteutumatta jäävää osuutta. Ennusteissa ei myöskään ole huomioitu kaupunginhallituksen päätöstä, jolla velvoitetaan Linnan Kiinteistökehitys lyhentämään kaupungin vuonna 2011 alaskirjaamaa pääomalainaa 2 milj. eurolla. Tämä toteutuessaan parantaa kaupungin tulosta kertaluontoisesti vastaavalla summalla.

5 5 TULOSLASKELMA Sisäiset erät ja liikelaitokset sisältyvät summiin Tilinpäätös / /2015 Käyttös Ennuste 2015 Erotus TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Oman palvellutuotannon sis. myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Tilaajan sis. palvelutuotannon ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut TILIKAUDEN TULOS Varausten ja rahastojen muutos Poistoeron lisäys (-) tai vähenn. (+) Varausten lisäys (-) tai vähenn. (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähenn. (+) 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

6 6 RAHOITUSLASKELMA Liikelaitokset sisältyvät summiin TB+muutokset 01-04/ Ennuste 2015 TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS

7 KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAKENNE JA HENKILÖSTÖPOLIITTISTEN LIN- JAUSTEN TOTEUTUMINEN Henkilöstön määrä ja rakenne Hämeenlinnan kaupungin palveluksessa oli henkilöstöä yhteensä 3555 henkilöä. 7 vakinaiset määräai- työllis- oppisop. yhteensä kaiset tetyt kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % , ,6 40 1,1 9 0, , ,9 40 1,0 8 0, , ,7 51 1,3 4 0, , ,5 41 1,1 5 0, ,5 50 1,3 6 0, , ,6 53 1,4 8 0, , ,9 42 1,2 9 0, , ,4 45 1,2 8 0, , ,6 44 1,2 5 0, , ,4 28 0,8 4 0, , ,4 40 1,1 4 0, , ,1 39 1,1 3 0, , ,0 42 1,2 3 0, , ,7 61 1,7 4 0, , ,5 50 1, , ,2 39 1,2 5 0, , ,1 58 1,6 5 0, Taulukko 1, palvelussuhteinen henkilöstö Henkilöstötuloksellisuusohjelman toteutuksella tavoitellaan noin 2 %:n karsintaa henkilöstön käytön kuluista eli 3 M :n säästöjä vuonna Ohjelman tavoitteiden toteuttaminen edellyttää mm. henkilöstön kokonaismäärän vähentämistä vuoden 2015 aikana. Osa tavoitteesta toteutuu palvelusopimuksiin liittyvien palvelurakennemuutosten myötä. Kaupunginhallitus on lisäksi asettanut johto-, hallinto- ja asiantuntijahenkilöstön määrän vähentämistavoitteeksi vuosien aikana noin 10 %:a. Vuoden 2015 aikana kaupunginhallitus on käsitellyt seuraavat henkilöstörakenteelliset muutokset: - 6 vakanssin nimikemuutos - 20 vakanssin lakkauttamista - 1 viran virantoimitusvelvollisuuden muutos - 2 viran lakkauttaminen ja 2 toimen perustaminen niiden tilalle. Täyttölupamenettelyn piiriin kuuluvien vakanssien osalta kaupunginjohtaja Timo Kenakkala on myöntänyt 21 täyttölupaa ja apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo on myöntänyt 12 täyttölupaa mennessä. Hämeenlinnan kaupungin palveluksessa oli vakinaista henkilöstöä yhteensä henkilöä, joka on 18 henkilöä vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2014 (3 012 vakinaista). Vakituisen henkilöstön määrä on siis vähentynyt. Määräaikaista palvelussuhteista henkilöstöä oli kaupungin palveluksessa yhteensä 561 eli 15,8 %. Määräaikaisesta henkilöstöstä sijaisia oli 339 (297), työllistettyjä 58 (61), oppisopimusopiskelijoi-

8 8 ta 5 ja muita määräaikaisia 159 (154). Määräaikaisen henkilöstön määrä on kasvanut vuoden 2014 vastaavasta ajanjaksosta (516 henkilöä). Suurin kasvu tapahtui sijaisten määrässä. Työaikajärjestelmien tarkastelutyö on käynnistetty, ensimmäisessä vaiheessa käydään läpi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työaikamuotojen oikeellisuus. Sijaiskustannusten vähentäminen Koko kaupunkitason toteumavertailun perusteella sijaisten kuukausipalkkoihin ilman sosiaalikuluja on käytetty euroa, joka on noin euroa enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna Henkilöstöpalvelujen eli vuokratyövoiman ostot ovat euroa pienemmät kuin vastaavana ajankohtana vuonna Vuodelle 2015 vuokratyövoiman ostamiseen on varattu euroa, josta on käytetty euroa (43,4 %). Palkkakustannusten kehitys Kaupungin 2015 henkilöstökuluihin on varattu yhteensä euroa (vuoden 2014 toteutuma oli euroa). Huhtikuun loppuun mennessä henkilöstökuluihin on käytetty euroa enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna Voimassa oleviin sopimuksiin tulee lukien TS:n sopimuksen mukaan 0,29 %:n suuruinen järjestelyerä. KVTES:n kesän sopimuskorotuserä käytetään työaikaluvun jaksotyöaikamääräysten uudistamiseen, eräiden palkkahinnoitteluliitteiden uudistamiseen sekä eräiden palkkahinnoittelukohtien peruspalkkojen korottamiseen. Lisäksi sopimuserää on käytetty omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtojen muutokseen. Sairauspoissaolojen vähentäminen Tammihuhti 2015 Kalenteripäivät Sairauspoissaolojen jakauma Tammihuhti 2014 Kalenteripäivät 1-3 Kalenteripäivät 4-7 Kalenteripäivät 8-29 Kalenteripäivät Kalenteripäivät Kalenteripäivät Kalenteripäivät 181- Kalenteripäivät yhteensä Pv/vak.hlö ,27 20,00 15,99 25,50 16,64 21, Kalenteripäivät 1-3 Kalenteripäivät 4-7 Kalenteripäivät 8-29 Kalenteripäivät Kalenteripäivät Kalenteripäivät Kalenteripäivät 181- Kalenteripäivät yhteensä Pv/vak.hlö ,35 Kalenteripäivät Sairauspoissaolojen jakauma % 19,00 16,30 23,30 19,50 21, Taulukko 2, Vakituisten sairauspoissaolot tammi-huhtikuu Henkilöstöpoliittisena tavoitteena on henkilöstön sairastuvuuden sekä siihen liittyvän ennenaikaisen eläköitymisen vähentäminen. Vakituisen henkilöstön sairauspoissaolojen määrä on hiukan laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. Tarkastelujaksolla oli yhteensä kalenteripäivää sairauspoissaoloja, joka on 444 päivää vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2014.

9 9 Palvelualueittain tarkasteltuna sairauspoissaolot ovat nousseet Terveyttä ja toimintakykyä edistävissä palveluissa sekä Terveyspalveluissa. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet Lasten ja nuorten palvelualueella, Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella sekä Linnan Lomituspalveluissa. Hämeenlinnan kaupunki panostaa varhaiseen puuttumiseen, jonka tavoitteena on henkilöstön työhyvinvointia uhkaavien tekijöiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhaisen tunnistamisen helpottamiseksi käytössä on Aktiivisen tuen mallin mukainen toimintatapa sekä esimiesten käytössä Populus -järjestelmän poissaolohälytystoiminto, joka lähettää esimiehelle automaattisesti sähköpostiviestin kun sairauspoissaolorajat täyttyvät ja puheeksiotto on tarpeen. Työterveyshuoltokustannukset Vuoden 2015 tilausbudjettiin sisältyy euron määrärahavaraus työterveyspalveluiden hankintaan. Määrärahojen kohdentamisesta korvausluokittain sekä vapaaehtoisen työterveyspalvelun sisällöstä ja laajuudesta sovitaan palvelusopimuksessa. Tavoitteena on suunnata määrärahasta vähintään 60 % ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon ja 40 % työterveyspainotteisten, yleislääkäritasoisten sairaanhoitopalvelujen ostoon. Huhtikuun loppuun mennessä ennaltaehkäiseviin työterveyshuoltokustannuksiin on käytetty 68 % ja sairaanhoitopalveluihin 32 % kustannuksista. Työterveyshuoltokustannuksiin vuodelle 2015 varatusta eurosta on mennessä käytetty n euroa (37 %). Ennakkoarvion mukaan kustannukset ylittyisivät euroa. Kustannusten hallinnasta on sovittu TyöSyke Oy:n kanssa ja aleneviin kustannuksiin ohjaavat palvelutasomuutokset on kuvattu palvelusopimuksessa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Ennenaikaisten eläköitymisten vähentäminen Kuntien eläkevakuutuksen antaman ennakkomaksuarvion mukaan Hämeenlinnan kaupungin varhaiseläkemaksut ovat euroa vuonna Vuonna 2014 varhe-maksun suuruus oli euroa. Aktiivisella uudelleensijoitus- sekä aktiivisen tuen mallin mukaisella toiminnalla Hämeenlinnan kaupungissa tavoitellaan varhe-maksujen alenemista. Ennakkoarvion mukaan vuoden 2015 varhe-maksu olisi pienempi kuin talousarviota laadittaessa on arvioitu. Uudelleensijoittamiseen liittyviä työkokeiluja ja ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen on saanut yhteensä 16 henkilöä mennessä (4/ henkilöä). Sosiaalisen pääoman kartoitus Kaupunginvaltuusto on asettanut kaupungin henkilöstöpolitiikan strategiseksi päämääräksi Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Sen toteutumista sekä johtamisen että työelämän laadun osalta mitataan joka kolmas vuosi toteutettavalla työhyvinvointikyselyllä. Vuosittain tilannetta selvitetään kuumemittarimaisesti sosiaalisen pääoman mittauksella, joka suoritetaan vuosittain tammi-helmikuun vaihteessa webropol- kyselynä koko henkilöstölle. Mittaus on nyt tehty kolme kertaa vuosina 2015, 2014 ja 2013 Vuoden 2015 osalta kartoitus toteutettiin ja siihen vastasi yhteensä 2053 työntekijää kyselyn vastausprosentin ollen 59 %. Kyselyn suunnitteli ja toteutti Hämeenlinnan kaupungin henkilöstöpalvelut. Vuoden 2014 kyselyssä vastausprosentti oli 60 %. Hämeenlinnan kaupungin sosiaalisen pääoman mittarin keskiarvo oli Työhyvinvointisyke kyselyssä 3.7 ja tässä kartoituksessa Vuoden 2014 sosiaalisen pääoman kartoituksessa keskiarvo oli 3.83.

10 10 Kyselyn tulokset raportoidaan työyhteisön, toimialan ja koko kaupungin tasolla. Alemman organisaatiotason raportissa tulosta verrataan koko vastuu-/palvelualueen tulokseen ja vastuu-/palvelualueen raporteissa tulosta verrataan koko kaupungin tulokseen. Sosiaalisen pääoman mittari kuvaa työyhteisön tilaa, mutta sen pohjalta ei suoraan pysty tekemään päätelmiä syistä ja seurauksista. Ajallista muutosta tarkastellessa tämän kyselyn tuloksia tulee verrata Hämeenlinnan kaupungin Työhyvinvointisyke kyselyn osioon Sosiaalisen pääoman mittari sekä vuoden 2014 tehtyyn sosiaalisen pääoman kartoitukseen. Tuloksia tulee kunkin esimiehen käsitellä oman henkilöstönsä kanssa avoimesti ja laatia vuoden 2014 työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman pohjalta tai sitä täydentäen suunnitelmat nyt havaittujen epäkohtien korjaamiseksi sekä varmentaa saatujen tulosten ylläpito ja edelleen kehittäminen. Työhyvinvoinnin ylläpito ja kehittäminen vaatii jatkuvaa yhteisöllistä työstämistä koko porukalla. Huolestuttavien tulosten osalta on huomioitava työnantajan työsuojeluvastuu. Heikon tuloksen parantaminen vaatii työnjohdollisia toimenpiteitä paitsi lähiesimieheltä myös muulta linjajohdolta. Vastuu- ja palvelualueiden sekä liikelaitosten johtajien tuleekin omassa johtamisessaan seurata ja ohjata tulosten käsittelyprosessin toteutumista ja kehittämistoimenpiteiden suunnittelua ja toteutumista. Sosiaalisen pääoman mittaustulos yksiköittäin on tallennettu sähköiseen Kuntari raportointijärjestelmään sekä sähköiseen työturvallisuusjärjestelmään. Lisäksi sosiaalisen pääoman taso huomioidaan tuloksellisuuspalkkion palkkioperusteena.

11 HENKILÖSTÖTULOKSELLISUUSOHJELMAN TOTEUTUS Henkilöstötuloksellisuusohjelmalla tavoitellaan vuoden 2015 osalta noin 100 henkilötyövuotta vastaavaa kustannusten nettovähennystä, joka vastaa noin kolmen miljoonan euron kustannussäästöä (2 % vuoden 2014 toteutuneista henkilöstökuluista). Laskelmaan on huomioitu myös henkilöstöpalvelujen osto. Suorien henkilöstövähennysten lisäksi kuluja pyritään alentamaan mm. töiden uudelleen järjestelyillä, työaikajärjestelmien yhdenmukaistamisella, työkyvyttömyyskustannusten vähentämisellä (tavoite 5 %), erilliskorvausten maksamisen vähentämisellä sekä kannuste- ym. palkattomien vapaiden mahdollistamisella. Henkilöstökulujen vähentämisen lisäksi säästöjä ja tehostamista tavoitellaan työterveyshuollon kustannuksista. Myös oman tuotannon ja ostopalvelutuotannon välisistä siirroista, painotuksista ja tehostamisesta haetaan kustannushyötyjä, jotka huomioidaan säästöä laskettaessa. Kuluvan vuoden budjettiin liittyen ja alkuvuoden aikana on tehty henkilöstölisäyksiä ja vähennyksiä. Samalla on poistettu suuri määrä vakansseja, joissa ei ollut hoitajaa enää 2014 tai palkkavaraustakaan. Henkilöstötuloksellisuusohjelman seurantaan on otettu vain ne järjestelyt, jotka lisäävät tai vähentävät vuoden 2014 toteutuneita henkilöstökuluja. Tämän tarkastelukriteerin mukaan tähänastisten päätösten ja laadittujen suunnitelmien perusteella henkilöstökustannukset vähenevät tänä vuonna nettona euroa. Koska osa vähennyksistä (mm. varhaiskasvatuksen järjestelyt) toteutuu kesken vuoden, täysi vuotuinen vähennys, noin euroa, syntyy vasta vuonna Vakanssitasolla nettovähennys on 28 vakinaista ja 11 määräaikaista työntekijää eli yhteensä 39 työntekijää. Em. lukuihin sisältyvän johto-, hallinto- ja asiantuntijahenkilöstön määrän vähentämistavoitteeksi vuosien aikana on asetettu 10 % eli 37 henkilöä. Tähän mennessä vähennys on ollut 5,5 henkilöä. Kuten edellä henkilöstöosiossa on todettu, työkyvyttömyyskustannukset ovat hienoisessa laskussa (2,5 %) viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuonna 2014 työkyvyttömyyden aiheuttamat kustannukset olivat Kaarilaskurin mukaan noin euroa. Laskurin mukaan tammi-huhtikuun työkyvyttömyyden aiheuttamat kustannukset olivat euroa pienemmät kuin vastaavana aikana vuosi sitten. Lyhyestä vertailuajanjaksosta ei voida kuitenkaan vielä tehdä kovin pitkälle meneviä päätelmiä 5 %:n alenematavoitteen toteutumisesta. Kannustevapaista on tähän mennessä kertynyt noin euron säästö. Muista em. työvoimakustannuksiin vaikuttavista tavoitteista ei ole käytettävissä laskelmia. Yleisesti voidaan todeta, että merkittävämpiä säästöjä niissä ei ole ainakaan vielä saavutettu. Työterveyshuollon kustannukset on budjetissa mitoitettu tälle vuodelle noin euroa alemmalle tasolle kuin viime vuonna toteutui. Tarvittavaa säästöä tavoitellaan mm. työterveyshuollon uudella kohdentamisella. Tässä vaiheessa tavoitteeseen pääsy näyttää mahdolliselta. Lastensuojelutehtäviin lisättiin tänä vuonna seitsemän työntekijää. Noin euron lisäpanostuksella haettiin lastensuojelun ostopalvelukustannuksiin euron säästöä. Huhtikuun toteutumatilanteen mukaan laaditun vuosiennusteen perusteella säästöä ei voida osoittaa. Säästöjä on ollut tarkoitus hakea myös LinnanInfran tulevaisuusselvityksestä ja laitosapulaisten työn keskittämisestä Tekmeen. Kyse on pitkäjänteisestä kustannushyötyjen tavoittelusta, minkä vuoksi tälle vuodelle ei ole vielä esitettävissä selviä säästösummia. Ensimmäisen kolmannesvuoden perusteella näyttää siltä, että asetettuun säästötavoitteeseen ei päästä. Tämän vuoden osalta säästöä on kertymässä yhteensä noin euroa ja vuotuisella tasolla noin euroa eli noin puolet asetetusta tavoitteesta.

12 12 KAUPUNGIN TYÖLLISYYSTYÖRYHMÄN TYÖLLISYYDENHOIDON KOLMAN- NESVUOSIRAPORTTI Tunnuslukujen seuranta Työllisyydentilastot vuosikolmanneksittain Työttömien määrä, henkilöitä 3978 Työttömyysprosentti 12,4 Valtakunnallinen työttömyysprosentti 13,2 Pitkäaikaistyöttömien määrä/yli 12kk Alle 25-vuotiaat työttömien määrä 559 Alle vuotiaat vastavalmistuneet henkilöt työttömänä 39 Työmarkkinatuen kuntaosuuden piirissä 985 Avoimet työpaikat Hämeenlinnassa 1121 Ulkomaalaisten työttömien osuus ulkomaalaisesta työvoimasta 25,7 I (tilanne maaliskuun lopussa 2015) Työllisyyden edistäminen kaupunkikonsernissa I (tammihuhtikuu) Kausi yhteensä Työmarkkinatuen kuntaosuus (tammi-maaliskuu) ,46 Perustoimeentulotuki ,49 Kuntouttava työtoiminta, pv.t (oma) Työkokeilussa olevat tieto puutuu Palkkatukityössä olevat (keskiarvo kk) (sis. Luotsi ja Kotilähiö) ka 46 Työn Paikan asiakkaat Etsivän nuorisotyön kontaktien määrä Lähitutor- toiminta ei saatavilla II elokuu (heinäkuu) pu II III joulukuu III Työllisyyden edistäminen ostopalveluissa I II III Kausi yhteensä Luotsin Lammin paja, päivät 465 Luotsin työkokeilu, päivät 865 Luotsin palkkatukityö, päivät Kuntouttava työtoiminta, ostopalvelupäivät Luotsin nuorten Startti, päivät 753 4H nuorten työpaja, päivät

13 13 TILAAJAOSA Tilinpäätös / /2015 Käyttös Ennuste 2015 Erotus TILAAJAT JA KONSERNIPALVELUT YHTEENSÄ Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Lasten ja nuorten sekä elämänlaadun vastuualue Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Lasten ja nuorten lautakunta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Elämänlaatulautakunta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palvelujen vastuualue Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Ikäihmisten lautakunta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen vastuualue Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Ympäristö- ja rakennuslautakunta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Yhdyskuntalautakunta Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Yhteinen jätelautakunta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Konsernipalvelut ja taseyksiköt Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Siitä Pelastustoiminta, kaupungin osuus Toimintakulut Toimintakate

14 LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA Merkittävimmät asiat ja näkymät toiminnan ja talouden kannalta Varhaiskasvatuksen avustusten käyttö on alkuvuodesta ollut huomattavasti viime vuoden vastaavaa jaksoa korkeammalla. Yksityisen hoidon tuella hoidettujen lasten määrä on koko alkuvuoden ollut noin kuusi prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Kotihoidon tuen käyttäjien määrä on samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin, mutta pienituloisten osuus tuen saajissa on suhteessa suurempi, mikä näkyy kuntalisän käytön kasvuna. Joustavan ja osittaisen hoitorahan käyttäjien määrä puolestaan on alkuvuonna ollut 14 % viimevuotista vastaavaa ajanjaksoa suurempi. Tuntiperusteisen hoitomaksun pilotointi alkoi helmikuussa Ahveniston vuoropäiväkodissa. Tähänastisen perusteella voidaan todeta lasten hoitoaikojen lyhentyneen merkittävästi, jolloin päiväkodin sijoitusten määrää on voitu nostaa lähes 11 %:lla. Maksutuloihin muutoksella ei näyttäisi pidemmällä jaksolla olevan merkittävää vaikutusta. Kaurialan yläkoulu siirtyy väistötiloihin HAMKin Metsola ja Tapiola -rakennuksiin syyslukukauden 2015 alusta lukien lukuun ottamatta teknisen työn, tekstiilityön ja kotitalouden luokkia, jotka jatkavat nykyisissä tiloissa enintään syyslukukauden 2015 loppuun asti. Päätös Ruununmyllyn päiväkodin muuttamisesta kouluksi ja esiopetustiloiksi on tehty. Tiloihin sovitetaan myös Idänpään neuvolan tilat. Suunnittelutyö on käynnissä. Kutalantien elintarvikelaboratorion entisten tilojen muuttaminen päivähoidon tiloiksi on päätetty toteuttaa. Suunnittelutyö on käynnissä. Kanta- Hämeenlinnan palveluverkkotyö on käynnissä lautakunnan päättämien vaihtoehtojen pohjalta. Uuden perusopetuksen opetussuunnitelman valmistelutyö on käynnissä siihen liittyvine tuntijakovalmisteluineen. Perusopetuksen henkilöstömenot ovat ennusteen mukaan ylittymässä noin eurolla. Useiden sisäilmaongelmakohteiden ratkaisuvaihtoehtojen etsintä ja toteutus on työn alla. Väistötiloista aiheutuvan mahdollisen kustannuslisän suuruus ei ole vielä täsmentynyt. Hämeenkosken kunta on irtisanonut yhteistyösopimuksen perusopetuksen tuottamisesta 7-9-luokkalaisille. Sopimus päättyy kevätlukukauden 2016 lopussa, jonka jälkeen hämeenkoskelaisia oppilaita ei enää tule Lammin Hakkalan kouluun. Lastensuojelussa ostopalvelujen (ulkopuoliset palveluntuottajat) käytön lisääntyminen on jatkunut edelleen verrattuna vuoteen Tämän hetken ennusteen mukaan budjetti tulisi ylittymään noin 1,1 milj. euroa. Kulujen lisääntymisen painopiste on siirtynyt avohuollon puolelta sijaishuollon puolelle. Lisäksi perhesijoitusten suhteellinen määrä on laskussa ja laitosten käyttö lisääntymässä. Maaliskuun alussa aloittaneen ennaltaehkäisevän perhetyön odotetaan laskevan ostopalvelukustannuksia. Palvelusopimukseen on kirjattu tuottavuustavoitteeksi euroa vuodelle Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakalan muodostama kuntaryhmä on mukana Hyvinvoinnin integroidut toimintamallit -kuntakokeilussa, joka käynnistyi 2015 vuoden alussa. Lasten ja nuorten palvelut ovat mukana kokeilussa yhtenä kolmesta toimintakokonaisuudesta.

15 Tilinpäätös / /2015 Käyttös Ennuste 2015 Erotus LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Tilaajan sis. palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate PALHA-hankkeiden toteutuminen Palvelusetelimalli varhaiskasvatuksessa Yksityisen palveluntuottajan investointi on käynnistynyt ja 84-paikkainen päiväkoti on palvelusetelimallilla käytössä alkaen. Tarvasmäen päiväkodin toiminnan lakkauttamisesta on tehty päätös lautakunnassa Hankkeella tavoitellaan euron säästöä vuonna 2015 ja euron säästöä Opetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkko Kanta-Hämeenlinnan palveluverkkosuunnittelu on edennyt yhdessä kaupungin palveluverkkosuunnittelun kanssa. Lautakunta on päättänyt Ruununmyllyn päiväkodin muuttamisen koulu-, esiopetus- ja neuvolatiloiksi sekä Kutalan laboratoriorakennuksen vapautuvien tilojen muutostyön päivähoidon tiloiksi. Siirin päiväkoti siirtyy omalle palvelutuotannolle. Tarvasmäen päiväkodin lakkautetaan ja tilat otetaan esija alkuopetuksen käyttöön. Jatkossa tulee tehtäväksi päätökset Kanta-Hämeenlinnan yläkouluverkosta sekä varhaiskasvatuksen pienten yksiköiden tulevaisuudesta tuottavuuden ja rakennustekniikan näkökulmasta. Oppimis- ja palveluympäristöt Hanke etenee yhdessä palveluverkkohankkeen kanssa ja yhdessä perusopetuksen kehittämishankkeen kanssa. Tavoitteena on lasten ja nuorten palveluiden palvelukeskittymien luominen fyysisesti ja sisällöllisesti siten, että rakennusten lisäksi toimintaympäristöiksi muodostuvat aiempaa merkittävästi laajemmin koko kaupunki, julkiset tilat ja ympäröivä luonto sekä digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen. Nummen palvelukeskuksen suunnittelutyö käynnistynyt. Toimintakulttuurin kehittämishankkeeseen on saatu OPH:n rahoitusta euroa. HYKin oppimisympäristörahaa on euroa. Liivuoren päiväkodin rakentaminen ja sisällöllinen suunnittelu on käynnissä. Tilojen käyttöaste, vuoro- ja limiluku Varhaiskasvatuksen käyttöaste on noussut ja on tällä hetkellä 87 % (tavoite 90 %). Nuorisotilojen yhdistäminen koulun tiloihin on toteutettu Rengossa ja Kirkonkulmalla. Iittalan neuvolatoiminta on siirretty koulun tiloihin. NARXin Verkatehtaan alueella olevia tiloja on tiivistetty 150 neliötä.

16 16 ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA Merkittävimmät asiat ja näkymät toiminnan ja talouden kannalta 2015 Linnanniemi-hanke päättyi syksyllä Hankkeen loppuraportissa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamismahdollisuuksien kartoittamista on jatkettu Museoviraston johtaman työryhmän kokouksissa kevään 2015 aikana. Työryhmän raportin on määrä valmistua kesäkuussa Sibelius 150-juhlavuoden tapahtumat ovat onnistuneet hyvin: Sibelius-säätiön konserttien täyttöaste on lähes 100 %, Kaupunginteatterin Sibelius-näytelmän täyttöaste 75 %, ja Sibeliuksen syntymäkotimuseon kävijämäärä on alkuvuonna ollut viisinkertainen aiempiin vuosiin verrattuna. Historiallinen museo ja Taidemuseo ovat pysyneet budjeteissaan. Kävijämäärätavoitteet on saavutettu tai jopa ylitetty. Vankilamuseon remontti alkaa syksyllä Kaupunginteatteri on pysynyt vuodelle 2015 asetetuissa tavoitteissaan, osin myös ylittänyt ne. Lautakunta päätti, että Rengon ja Tuuloksen kirjastot pysyvät vanhoilla paikoillaan ja että Tuuloksen kirjastoon haetaan yhteistyökumppania sekä selvitetään omatoimikirjaston mahdollisuutta. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä kokouksessaan Ahveniston Olympiapuiston sopimuksen yrittäjän kanssa. Sopimuksessa yrittäjälle vuokrataan kahvio ja se saa rajatun alueen hallinnan tapahtumien osalta. Lisäksi yrittäjä vastaa omalla riskillään maauimalan aukiolosta. Sopimuksessa on sovittu mm. maauimalan pääsymaksut ja aukioloajat. Ulkoliikuntapalvelut toteutuivat pääsääntöisesti sopimuksen mukaisesti. Talven sääolot aiheuttivat sen, että hiihto- ja luistelukausi oli normaalia lyhyempi. Ulkoliikuntapalvelujen palvelusopimusta ja sen arvoa muutetaan vuoden aikana johtuen Ahveniston alueen sopimuksesta. Neuvottelut asiasta ovat meneillään. Järjestö- ja muita avustuksia myönnettiin yhteensä 216 kpl. Sähköinen avustushakemus oli käytössä ensimmäisen kerran. Kulttuuri- ja liikuntapalkinnot jaettiin kaupungin Sibelius-juhlavuoden avajaistilaisuudessa Verkatehtaalla. Kulttuuripalkinto myönnettiin Kino Tavast ry:lle ja liikuntapalkinto Hämeenlinnan Discaajat ry:lle. Investoinnit Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan antaa suostumuksensa Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n hankkeeseen uuden pesäpallokentän rakentamiseen. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti uimahallihankkeen rahoittamisen periaatteellisesta hyväksymisestä uimahallin peruskorjauksen ja sisäliikuntatilalaajennuksen noin 400 neliömetrin osalta. Talous Talouden osalta näyttää neljän ensimmäisen kuukauden toteumaan perustuvan ennusteen mukaan siltä, että lautakunta pysyy vuoden 2015 käyttösuunnitelmassa. Tavoitteet Merkittävien kulttuuri- ja liikuntatilaisuuksien kävijämäärät (tammi-huhtikuu 2015): HPK:n edustusjääkiekon peleissä kävi henkilöä (v henkilöä, sis. myös kolme playoffs-peliä). HPK:n naisten jääkiekkopeleissä kävi henkilöä (v henkilöä). HPK:n naisten lentopallopeleissä kävi henkilöä (v henkilöä).

17 Tilinpäätös / /2015 Käyttös Ennuste 2015 Erotus ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA Toimintatuotot Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Tilaajan sis. palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate PALHA-hankkeiden toteutuminen Verkatehdas-hanke on päättynyt. Yhteiseen lipunmyyntiin siirrytään aikaisintaan sitten, kun nykyiset sopimukset päättyvät. Säästöjä ei syntynyt. Linnanniemi-hanke on päättynyt. Sähkömuseo Elektran siirron torjui Museovirasto. Hanke on jättänyt loppuraportin. Säästöjä ei syntynyt. Ahvenisto-hanke Kaupunginhallitus hyväksyi sopimuksen TG Klubbenin kanssa Ahveniston alueesta. Tavoiteltu säästö, euroa vuonna 2015 toteutuu (summa huomioitu budjetissa). Säästö toteutuu maauimalan auki pitämisessä. Kirjastoverkko-hanke riippuu palveluverkkopäätöksistä. Lautakunta on torjunut Tuuloksen kirjaston lakkauttamisen. Vanajaveden opisto -hanke on päättynyt ja opisto on siirretty osaksi Tavastiaa.

18 TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA Merkittävimmät asiat ja näkymät toiminnan ja talouden kannalta Hyvinvointikertomuksen yhtenä painopistealueena ovat työllisyyteen liittyvät toiminnat. Työttömien terveystarkastuksia on jatkettu. Uutena toimintana aloitettiin pitkään työttöminä olleiden työkykyselvitykset vuoden alussa. Työttömien palveluiden tehostamisesta avosairaanhoidossa on tehty suunnitelma. Hämeenlinna on mukana alkuvuonna alkaneessa Parempi Arki hankkeessa, jossa pyritään parantamaan niiden asiakkaiden palvelukokonaisuuksia, joiden palveluista vastaa kaksi tai useampi palvelualue tai palveluntuottaja. Maaliskuussa avattiin uusi sähköinen asiointipalvelu minunterveyteni.fi. Vanajaveden sairaalan hoitojaksojen määrässä on merkittävä kasvu tammi-huhtikuussa verrattuna edelliseen vuoteen. Sairaala on toiminut kapasiteettinsa ylärajalla. Siitä huolimatta laskutettujen siirtoviivepäivien määrä oli vain 27 päivää. Sairaalan tilanteen vuoksi Ilveskotiin on ohjattu tavoitetta enemmän kuntoutuspotilaita. Odotusaika kiireettömälle avosairaanhoidon lääkärin vastaanotolle on lyhentynyt, mutta useimmilla terveysasemilla aika on edelleen yli palvelusopimuksen tavoitteen. Asumispalveluissa pyrkimyksenä on edelleen palvelujen keventäminen. Tämä on tuonut säästöjä kehitysvammaisten ja muiden vammaisten asumispalveluissa. Palveluasumisen kustannuspaikoilta on mennyt noin euroa vähemmän kuin viime vuonna samana jaksona. Palveluasumisen piirissä on ollut 14 henkilöä vähemmän kuin viime vuoden vuosineljänneksellä. Vammaisille annettavat avustukset ovat kasvussa (kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu ja tilapäishoito). Lisäksi paineita vammaispalveluihin aiheuttavat rajapintaongelmat, joiden seurauksena vammaispalveluihin ohjautuu asiakkaita, joiden palvelut tulisi ensisijaisesti hoitaa yleisen lainsäädännön (uusi sosiaalihuoltolaki) palvelujen kautta. Väestön ikääntyminen koskettaa vammaispalveluita hyvin paljon, sillä kehitysvammaisten elinikä on kasvanut ja ikääntyminen tuo sairauksia, jotka vammauttavat ja aiheuttavat palvelujen tarvetta. Korkeimman hallintooikeuden 11/2015 päätöksen mukaan vammaisilta henkilöiltä voidaan periä muitakin ateriapalvelun kuluja kuin vain raaka-ainekustannukset. Päätös on tullut voimaan Hämeenlinnan vammaispalveluissa alkaen. Tämä tulee kasvattamaan vammaispalvelujen tuloja. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän purkusopimuksen allekirjoitusta ei ole vielä tehty kaikissa kuntayhtymän jäsenkunnissa. A-klinikkasäätiön palveluissa käynnistyi yhteistoimintaneuvottelut ja aluehallinnon uudelleen organisointi. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen palveluohjaaja on työskennellyt ikäihmisten asiakasohjausyksikön yhteydessä. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa on tehty sosiaalihuoltolain mukaisiin palvelutarpeen arviointiin perustuvia palvelupäätöksiä 55. Mielenterveyskuntoutujien RAI-toimintakykymittarista on ollut alustava esittelytilaisuus. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden rakenteen keventäminen ei ole onnistunut odotetulla tavalla. Asiakaspalvelujen ostot ovat ennusteen mukaan ylittymässä eurolla. Pihlajalinna Oy lopetti tuetun asumisen yksikön toiminnan Rengosta. Osa asukkaista jouduttiin sijoittamaan tuetusta asumisesta palveluasumisen yksikköön. Psykiatrisessa kotikuntoutuksessa oli huhtikuun lopulla 35 henkilöä. Päihdetyöhön perehtynyt sairaanhoitaja on työskennellyt kanavamallissa. Hämeen klubitalon jäsenmäärä on kasvanut edelleen ja se on 280 Sosiaalisen tuen palveluissa kasvava työttömyys heijastuu vahvasti palveluihin. Toimeentulotuen käsittelyaikojen vaihtelu on ollut kuukausitasolla 7-8 työpäivää. Työmarkkinatuen kuntaosuus on ollut kuukausitasolla enemmän kuin talousarviovarauksen keskimääräinen kuukausiosuus. Kuntaosuuden piirissä on maksuosuuden muutoksen myötä jo lähes henkilöä kuukausittain. Kuntouttavan työtoiminnan omat päivät kaupunkikonsernissa ovat hienoisesti nousussa, mutta vain noin 80% kolmannesvuositavoitteesta. Luku sisältää sekä aiemmat ryhmät että uudet työllisyyspaketin mukaiset ryhmät. Luotsi-säätiön kanssa on käynnistetty puitesopimukseen ja toiminnan uudistamiseen liittyvä suunnittelutyö. Seudullisesta työllisyyspalvelujen kehittämisestä on sovittu. Työvoiman palvelukeskusten uudelleen organisoinnissa on päädytty Kanta-Hämeen Työvoiman palvelukeskuksen perustamiseen. Kaikkien näiden palvelujen uudistaminen ja uudelleen organisointi jatkuvat koko loppuvuoden. Työllisyyden investointipaketti etenee suunnitellusti. Työkokeilussa on ollut alkuvuonna 89 henkilöä (54 edellisen vuoden vastaavana aikana). Työkokeilupaikkoja on auki tyonpaikka.fi -sivustolla 64. Matalan

19 19 kynnyksen kuntouttavan työtoiminnan eli niin sanottuja Ovat-ryhmiä on käynnistynyt 8 kpl, joissa on yhteensä noin 60 henkilöä. Alustavat kokemukset uudesta toimintamuodosta ovat rohkaisevia, mutta asiakasohjausta tulee kehittää voimakkaasti ja toiminta on vaatinut paljon ennakoitua enemmän suunnitteluja käynnistämistyötä. Pitkäaikaiseläkeselvittelyjen piirissä on ollut yli 50 henkilöä eli tavoitteen mukaisesti. Työn Paikka -hankkeen juurrutustyö on hyvin käynnissä sekä palvelujen että joidenkin uusien hankeaihioiden kautta. Maahanmuuttajapalveluihin on tullut 38 uutta asiakasta eli vaikuttaa siltä, että ennätyksellisen korkea uusien asiakkaiden määrä jatkuu jo kolmatta vuotta Tilinpäätös / /2015 Käyttös Ennuste 2015 Erotus TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Tilaajan sis. palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate PALHA-hankkeiden toteutuminen Avopalvelut 2.0 Hankkeen päätavoitteena on sähköisten palvelujen kehittäminen. Sähköinen asiointipalvelu Minunterveyteni.fi avattiin maaliskuussa käytettäväksi. Käynnistymässä on Hecsad-hanke järjestelmästä, jonka avulla potilas voi syöttää terveydenhuollon tietokantaan kotona tekemiään mittaustietoja. Markkinapotentiaalin hyödyntäminen terveydenhuollossa Osaulkoistushanke, joka siirtyi osaksi kaksinapaisuushanketta. Kaksinapainen terveydenhuolto Tavoitteena on Vanajaveden sairaalan yhden osaston siirtäminen Ahvenistolle. Lisäksi tutkitaan mahdollisuuksia avosairaanhoidon %:n ulkoistamiselle. Hanke on pysähdyksissä, koska Viipurintien kiinteistöissä on todettu kosteusongelmia. Sairaanhoitopiirillä ei ole sairaalaosaston siirtämiseen soveltuvia tiloja. Parempi Arki -hanke. Tavoitteena parantaa suhteellisen paljon palveluita käyttävien hoitoprosessia terveys- ja hoitosuunnitelmia (palvelusuunnitelmia) koordinoimalla. Hanke on käynnistynyt Väli-Suomen alueellisena hankkeena. Kanta-Häme on palkannut projektityöntekijän Pikassos Oy:öön. Projektityöntekijä aloittaa täysipäiväisesti kesälomakauden jälkeen. Alueellinen yhteistyöryhmä on perustettu.

20 Sopimusohjauksen alatyöryhmän toiminnan suuntaaminen prosessien ohjaukseen 20 Tavoite on toteutunut. Sairaanhoitopiirin johdolla on aloittanut uusi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyöryhmä. Ryhmässä käsitellään hoidon porrastukseen ja potilaiden ohjaamiseen liittyviä asioita. Uudenlaisesta konsultaatiotoiminnasta on sovittu. Potilaan kotiutukseen liittyviä yhteistyökysymyksiä varten on perustettu alatyöryhmä. Välittömiä taloudellisia vaikutuksia tämän hankkeen osalta ei ole odotettavissa. Kanavamalli Malli on käytössä ja sitä kehitetään edelleen. Avosairaanhoidon palvelukyvyn parantaminen Hoidon saatavuudesta ovat mittarit palvelusopimuksessa erikseen avosairaanhoidolle, suun terveydenhuollolle ja Vanajaveden sairaalalle. Potilasohjaus keskussairaalasta PTH-sairaalayksiköihin seudulla Seudullinen suunnitelma terveyskeskussairaalayhteistyöstä on valmistunut ja oli kaupunginhallituksen käsittelyssä Sote-uudistus Maakunnan kunnat ovat päättäneet käynnistää Sote III -yhteishankkeen, joka suunnittelee tulevaan lainsäädäntöön soveltuvan palvelumallin ja -prosessit sekä valmistelee tulevan organisaatiomallin. Hankkeelle on palkattu osa-aikainen projektipäällikkö ja projektisihteeri. Hoidon oikea porrastus mielenterveys- ja vammaispalveluissa Huolimatta asiakasmäärän kasvusta ja asiakkaiden ikääntymisestä ja huonokuntoistumisesta palveluasumisessa olevien määrä on vähentynyt vammaispalveluissa. Asiakkaita tuetaan kotiin annettavien palveluiden turvin. Kustannuskasvua on ollut vuonna ,7 %. Vuonna 2015 palveluasumiseen kulunut euromäärä tulee olemaan suunnilleen 2014 tasossa. Erinomainen kustannuskehitys perustuu hyvin tarkkaan palvelutarpeen arviointiin. Absoluuttiseen kustannusten vähentymiseen ei päästä, koska kyseessä ovat subjektiiviset oikeudet, joiden piirissä olevat asiakkaat ja heidän palvelutarpeensa ovat lisääntyneet. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden asiakasmäärä on noussut tilanteesta seitsemällä asiakkaalla. Tämän on aiheuttanut erikoissairaanhoidon sairaalahoitojaksojen lyhentyminen ja osastopaikkojen vähentyminen. Palvelutalot toimivat mielenterveyskuntoutujien jatkohoito- ja kuntoutuspaikkoina. Yli 65-vuotiaiden asiakkaiden määrä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa on nyt 24 asukasta, joista yli 75-vuotiaita on neljä. Mielenterveyskuntoutujien ikääntyessä lisääntyy hoivan tarve ja kuntoutus eri-ikäisten yksiköissä on hankalaa. Asumispalveluiden kilpailutus on käynnistänyt uusien palveluasumisyksiköiden ja tuetun asumisen suunnittelun. Palvelutalokapasiteettia on Hämeenlinnassa yli oman kunnan tarpeen. Mielenterveyskuntoutujien SAS-toiminta on käynnistynyt ja sosiaalihuoltolain mukaisia palvelupäätöksiä on tehty. Psykiatrisen kotikuntoutuksen asiakkaiden määrä on noussut 32 asiakkaasta 35:een. Asukkaiden siirtymisiä kevyempään palveluasumiseen tai omaan asuntoon on ollut kahdeksan. Klubitalon jäsenmäärä on kasvanut edelleen ja on nyt 280 jäsentä. Päivittäinen kävijämäärä klubitalossa on keskimäärin jäsentä päivässä eri toiminnoissa. Ennusteen mukaan asumispalveluiden ostot tulevat ylittymään eurolla.