FORUM1/2008. s. 8. s. 14. Yrityksen koko elinkaaren kestävää neuvontaa. Yrittäjät mukaan asuntomessutalkoisiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FORUM1/2008. s. 8. s. 14. Yrityksen koko elinkaaren kestävää neuvontaa. Yrittäjät mukaan asuntomessutalkoisiin"

Transkriptio

1 FORUM1/2008 VAASANSEUDUN KEHITYS OY:N TIEDOTUSLEHTI - VASAREGIONENS UTVECKLING AB:S INFORMATIONSTIDNING s. 4 Yrityksen koko elinkaaren kestävää neuvontaa Företagsrådgivningen omfattar företagets hela livscykel s. 8 Yrittäjät mukaan asuntomessutalkoisiin Vaasa is En Route to Becoming a Global Village s. 14 Företagarna deltar i mässtalko 1

2 PÄÄKIRJOITUS - LEDAREN Hyvät lukijat Bästa läsare 1/2008 FORUM VAASANSEUDUN KEHITYS OY:N TIEDOTUSLEHTI - VASAREGIONENS UTVECKLING AB:S INFORMATIONSTIDNING Pääkirjoitus / Ledaren 2 Oma yritysneuvoja myös vaasalaisyrityksille 3 Vasaföretagen har en egen företagsrådgivare 3 Yrityksen koko elinkaaren kestävää neuvontaa 4 Företagsrådgivning omfattar företagets hela livscykel 5 Yrittäjät mukaan asuntomessutalkoisiin 8 Företagarna deltar i mässtalko 9 Vapaana kasvanutta tuoretta kalaa Moikipäästä 11 Fri och färsk fisk från Molpe 11 Luovuudella virtaa elinkeinoelämään Monipuolinen elinkeinorakenne on Vaasan seudun vahvuus nämä sanat on kuultu ennenkin. Kilpailussa tämä fakta kuitenkin korostuu kansainvälistymisen ohella jatkuvasti, eikä niiden toistaminen ole turhaa. Seutumme energia-, elektroniikka-, metalli- ja puutaloalan yrityksillä tilauskirjat ovat edelleen täynnä, ja myös kaupan ja palveluiden alat kehittyvät kohisten. Alkuvuosi 2008 on ollut erityisen vilkas uusien yritysten perustamisessa. Koko seudulla on näytön paikka tulevana kesänä, kun Vaasassa järjestetään kansalliset Asuntomessut. Yhdessä meillä on mahdollisuus nostaa Vaasan seutu Suomen kartalla kaikkien ihailemien paikkojen joukkoon! Innovaatioympäristö toimimaan yhteistyönä Hyvään nykytilanteeseen saa ja pitääkin olla tyytyväinen, mutta paikalleen ei saa jäädä seisomaan ja uneksimaan. Seudun taloudellinen kehitys ei riipu ainoastaan kaupan tai investointien määrästä. Kilpailukykyistä seutua kehitetään entisestään, kun seudun osaaminen sijoitetaan tuotekehitykseen ja siten yritysten hyödynnettäväksi. Vuorovaikutteisuutta niin julkisen kuin yksityisenkin puolen toimijoiden kesken pitää parantaa, samoin yrittäjyyttä tukevaa ympäristöä. Kiirettä ja tehokkuutta ylistävässä työelämässä on kuitenkin hyvä muistaa, että uudet ideat eivät synny itsestään tai pakottamalla. Ulkoisilla puitteillakaan ei loppujen lopuksi ole merkitystä, vaan luovuudelle pitää antaa aikaa. Ihmisten korvien välissähän ideat syntyvät. Kaikki irti asuntomessukesästä! Pekka Haapanen, Toimitusjohtaja / VD VASEK Kraft genom kreativitet Den mångsidiga näringsstrukturen är Vasaregionens styrka det har vi hört förut. Detta faktum, vid sidan om internationalisering, framhålls ständigt i konkurrensen och det är inte alls betydelselöst att upprepa det. Vår regions energi-, elektronik-, metall- och trähusföretag har fulla orderböcker och också handel- och servicesektorn utvecklas utmärkt. Första kvartalet av år 2008 har varit speciellt livligt då det gäller grundandet av företag. I sommar då den nationella bostadsmässan hålls i Vasa gäller det för oss att visa vad vi har här i regionen. Tillsammans har vi möjlighet att sätta Vasaregionen på Finlands karta bland de platser som alla beundrar! Fungerande innovationsmiljö genom samarbete Man får och ska vara nöjd med det goda nuläget, men man får inte lämna kvar på samma ställe och bara drömma. Regionens ekonomiska utveckling är inte beroende enbart på mängden handel eller investeringar. En konkurrenskraftig region utvecklas ytterligare genom att man investerar regionens kunnande på produktutveckling och därigenom kan företagen dra nytta. Samspelet mellan aktörer såväl inom den offentliga som inom den privata sektorn ska förbättras, likaså miljön som stöder företagandet. I dagens arbetsliv som beundrar brådska och effektivitet är det bra att komma ihåg att nya idéer uppstår inte av sig själv eller tvingas fram. Yttre omständigheter har sist och slutligen ingen betydelse utan man ska ge tid åt kreativiteten. Det är ju trots allt mellan öronen på en människa som idéerna föds. Njut av sommaren och bostadsmässan! Homma hanskassa 12 Specialist på handskar och skyddsutrustning 13 Vaasa is En Route to Becoming a Global Village 14 Ostrobothnia Metal kehittää Pohjanmaan metalliklusteria 16 Ostrobothnia Metal utvecklar Österbottens metallkluster 17 Vaasan seudun hankintarengas 18 kehittyy Tykes-rahoituksella Vasaregionens upphandlingsring 19 utvecklas genom Tykes-finansiering Seutu-uutiset / Regionnytt 20 Vaasan seutu tarvitsee työlle tekijöitä 22 Vasaregionen behöver mera arbetskraft 22 Kerro energiansäästövinkkisi ja voita ilmalämpöpumppu! 23 Berätta dina energispartips och vinn en luftvärmepump! 23 Julkaisija / utgivare Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK Vasaregionens Utveckling Ab VASEK Päätoimittaja / chefredaktör Pekka Haapanen Toimitusneuvosto / redaktionskommitté Päivi Elina Alasjärvi Tarja Gromov Anita Ismark Veli-Matti Laitinen Mari Kattelus Kim Mäkynen Pekka Mäkynen Johanna Haveri Tekstit / texter Viestintä Oy Prowomedia Seuraava numero ilmestyy lokakuussa Följande nummer utkommer i oktober Taitto / ombrytning Mainostoimisto Pointer C&D Oy Paino, jakelu / tryck, distribution UPC Print Painos / upplaga kpl / st ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Alatori 1A, Vaasa / Vasa Puh. / Tfn (06) fax (06)

3 TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: PEKKA MÄKYNEN Oma yritysneuvoja myös vaasalaisyrityksille Vasaföretagen har en egen företagsrådgivare VASEKin yritysneuvonta sai kaivatun lisän, kun Raine Vasanoja aloitti työnsä maaliskuun alussa. Vasanojan vastuulla on vaasalaisten yritysten neuvonta sekä toimialakohtaisesti seudun kansainvälistymispalveluiden kehittäminen. VASEKs företagsrådgivningsteam fick ett efterlängtat tillägg då Raine Vasanoja inledde sitt arbete i början av mars. Vasanoja ansvarar för rådgivingen till företag i Vasa och för utvecklingen av internationaliseringstjänster i regionen. Moni lukija liittää Vasanojan nimen urheiluun, sillä urheilijana ja valmentajana tunnettu Vasanoja on ollut mukana mm. luomassa Vaasanseudun Urheiluakatemiaa ja viimeksi Junior- Sportin toiminnanjohtajana. Hänen varsinainen koulutuksensa ja pääosa työkokemuksesta liittyvät kuitenkin liiketalouteen. Olen työskennellyt niin teollisuuden kuin kaupan aloilla ja lisäksi toiminut liikkeenjohdon konsulttina monta vuotta, Vasanoja kuvailee. Pitkään Ruotsissa asunut Vasanoja tietää, että Vaasan seudulta löytyy monenlaisia kansainvälistymiseen liittyviä palveluja, eikä hän aio niiltä osin keksiä pyörää uudestaan. Ensi töikseni kartoitan nykyisen palveluntarjonnan niin, että tiedän mitä toimialakohtaista osaamista seudulta löytyy, kertoo Vasanoja. VASEKin roolin näen seudun kansainvälistymisessä kokoavana ja koordinoivana. Etumme on siinä, että meillä on päivittäinen kontakti seudun yrityksiin elinkeinoneuvonnan kautta. Tärkeitä kehittämiskohteita ovat edelleen vienti sekä investointien saaminen seudulle. Mukava palata takaisin Vasanojasta on mieluisaa palata VASEKin työyhteisöön, jossa hän oli käynnistämässä urheiluakatemian toimintaa. VASEK on toki muuttunut ja kasvanut paljon niiden kahden vuoden aikana, jotka hän on ollut muualla. Tällä hetkellä Vasanojan pääyhteistyökumppanit ovat Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät ja Vaasan kaupungin elinkeinotoimi. Molemmat pitävät tärkeänä sitä, että vaasalaisyrityksille on nimetty oma yritys- Raine Vasanoja puh tel. neuvoja. Eihän yksi mies pysty kaikkea tekemään, mutta yhteistyössä VASEKin muiden yritysneuvojien sekä yrityksiä palvelevien organisaatioiden kanssa teen parhaani, että yritykset saisivat hyvää ja laadukasta palvelua, Vasanoja kiteyttää. Många läsare förknippar Vasanojas namn med sport, för han är känd som idrottare och tränare och har varit med bl.a. om att skapa Vasaregionens idrottsakademi och kommer närmast från verksamhetsledarposten för JuniorSport. Hans egentliga utbildning och huvuddelen av arbetserfarenheten har han dock skaffat sig inom företagsekonomi. Jag har arbetat både inom industri och handel och dessutom varit konsult för affärsledning i många år, beskriver Vasanoja. Vasanoja som länge bott i Sverige vet att det redan finns många tjänster i anslutning till internationalisering i Vasaregionen, och han tänker inte uppfinna hjulet på nytt för den delen. Jag börjar med att kartlägga det befintliga tjänsteutbudet för att veta hurdan branschvis kompetens vi har i regionen, berättar han. VASEKs roll i internationaliseringen av regionen ser jag som samlande och samordnande. Vår fördel ligger i att vi genom näringslivsrådgivningen har daglig kontakt till regionens företag. Export och utländska investeringar är fortfarande viktiga utvecklingsmål för regionen. Trevligt att komma tillbaka Vasanoja tycker att det är roligt att komma tillbaka till VASEK, där han arbetade med startande av idrottsakademin. Naturligtvis har VASEK ändrats och vuxit mycket under de två åren som han varit borta. Vasanojas huvudsakliga samarbetspartners idag är Kust- Österbottens Företagare och Vasa stads näringslivsväsende, som båda anser det viktigt att Vasaföretagen har fått en egen företagsrådgivare. En människa klarar ju inte av allting ensam men i samarbete med de övriga företagsrådgivarna vid VASEK och organisationer som betjänar företag i regionen gör jag mitt bästa för att företagen ska få god och kvalitativ service, summerar Vasanoja. 3

4 Aloittava yrittäjä / Startande företagare Toimiva yritys Befi ntligt företag Yrityksen koko elinkaaren kestävää neuvontaa Seudun yritystoiminnan kehittäminen on ollut VASEKin perustamisesta lähtien yksi yhtiön tärkeimmistä tavoitteista. Tätä tehtävää täyttämään VASEK on rekrytoinut yrityselämän asiantuntijoita, jotka toimivat läheisessä yhteistyössä muiden elinkeinoelämän kehittäjien kanssa. TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: PEKKA MÄKYNEN, 123RF.COM ja FUTUREIMAGEBANK Jokainen VASEKin yritysneuvoja on jonkin toimialan asiantuntija. Lisäksi yritysneuvojilla on maantieteelliset vastuualueet eli jokaisella Vaasan seudulla toimivalla yrityksellä on oma kuntakohtainen yhteyshenkilö VASEKin yritysneuvontaorganisaatiossa, kertoo toimitusjohtaja Pekka Haapanen, joka itsekin toimii yritysneuvojana. Neuvontaa perustamisesta sukupolvenvaihdokseen Eri toimialojen lisäksi VASEKin yritysneuvonta kattaa yrityksen koko elinkaaren. Aloittava yrittäjä saa VASEKin yhteydessä toimivasta Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startiasta eväät oman liiketoimintansa perustamiseen ja jatkokehittämiseen. Suomen Jobs and Society -verkostoon kuuluva Startia toimii tiiviissä yhteistyössä muiden suomalaisten uusyrityskeskusten kanssa ja saa myös sitä kautta uusinta tietoa yritysten perustamiseen liittyvistä asioista. Starti- an yhdessä neljän muun uusyrityskeskuksen kanssa kehittämä liiketoimintasuunnitelman laatimistyökalu Lissu on erinomainen apu yrityksen perustajalle. Internetissä toimivan Lissun avulla yrityksen perustaja voi kommunikoida yritysneuvojan ja muiden suunnitelman tekoon kytkettyjen asiantuntijoiden kanssa. Lissun käyttöönotto on nopeuttanut yrityksen perustamiseen tähtäävää neuvontaprosessia, sillä enää ei tarvita yhtä monta henkilökohtaista tapaamista, vaan kukin pystyy kommentoimaan suunnitelmaa internetissä itselleen sopivana aikana, Raimo Mansikkamäki Startiasta kiittelee. Kaikki VASEKin yritysneuvojat osallistuvat toimivien yritysten neuvontaan kukin oman maantieteellisen alueensa tai vastuutoimialansa puitteissa. Monesti näissä neuvontatilanteissa on kyse yrityksen kehittämisestä ja siihen liittyvästä rahoituksesta. Monelle yrittäjälle julkiset rahoitus- ja tukimuodot ovat enemmän tai vähemmän tuntemattomia, ja niiden selvittämisessä autamme heitä mielellämme, Haapanen kertoo. VASEKin kautta yrittäjä saa apua myös silloin, kun on aika siirtää yritys seuraavalle sukupolvelle, myydä se tai lopettaa sen toiminta. Yrityksestä luopuminen on prosessi, jossa täytyy ottaa huomioon monia asioita esimerkiksi verosuunnitteluun ja yritysjärjestelyihin liittyen. Myös henkisesti prosessi on vaativa. Tarvittaessa autamme asiakasta myös uuden yrittäjän löytämisessä, Kari Huhta VASEKista kertoo. Yhdessä parhaaseen tulokseen VASEKin toiminta on verkostomaista myös yritysneuvonnassa. Yksi yritysneuvoja ei aina osaa vastata kaikkiin yrityksessä auki oleviin kysymyksiin, vaan silloin tarvitaan kollegan asiantuntemusta. Tuo kollega voi olla toinen VASEKin yritysneuvoja, mutta yhtä hyvin vaikka Finnveran rahoitusasiantuntija tai Viexpon ulkomaankaupan ekspertti. Yhteistyötä tekemällä jokainen organisaatio voi keskittyä omaan asiantuntijuusalueeseensa, Haapanen kiteyttää. Alla rådgivare vid VA- SEK är experter inom någon bransch. Företagsrådgivarna har också geografiska ansvarsområden: varje företag i Vasaregionen har en kontaktperson för sin egen kommun i VASEKs rådgivningsorganisation, berättar vd Pekka Haapanen, som också själv är företagsrådgivare. Från grundande till generationsskifte VASEKs företagsrådgivning omfattar förutom de olika branscherna också ett företags hela livscykel. Startande företagare får hjälp för grundande och vidareutveckling av sitt företag från Vasaregionens Nyföretagscentrum Startia som finns i anslutning till VASEK. Startia är medlem i nätverket Finlands Jobs and Society och arbetar i nära samarbete med de andra nyföretagarcentrumen i Finland. Genom nätverket får Startia den nyaste informationen om företagsstarter. Lissu, som är ett arbetsredskap för att göra upp en affärsplan utvecklades av Startia i samarbete med fyra andra nyföretagarcentrum, är ett utmärkt hjälpverktyg för den som tänker starta eget. Lissu är webbaserad och genom den kan den blivande företagaren kommunicera med företagsrådgivaren och experter som är kopplade till utarbetande av planen. 4

5 Omistajan- tai sukupolvenvaihdos Ägar- eller generationsskifte Företagsrådgivning omfattar företagets hela livscykel Lissu har gjort rådgivningsprocessen för företagsgrundande snabbare, för det behövs inte längre lika många personliga möten utan alla kan kommentera affärsplanen på internet när det passar dem bäst, berömmer Raimo Mansikkamäki vid Startia. VASEKs företagsrådgivare ger råd och hjälp till befintliga företag inom ramen för sina Ett av VASEKs viktigaste mål sedan bolaget grundades har varit att utveckla företagsverksamhet i regionen. För uppgiften har VASEK anställt experter inom företagande som arbetar i nära samarbete med andra utvecklingsaktörer inom näringslivet. geografiska ansvarsområden och branschansvar. Ofta berör kundernas frågor utveckling av företaget och hur utvecklingen kan finansieras. Offentliga finansieringsoch stödformer är mer eller mindre obekanta för många företagare. Vi hjälper dem gärna i stödärenden, berättar Haapanen. Genom VASEK får man hjälp även när det blir dags att fundera på generationsväxling, försäljning eller avveckling av företaget. Att ge upp sitt företag är en process där det finns mycket att tänka på, till exempel gällande skatteplanering och omstrukturering. Processen är krävande också psykiskt. Vid behov hjälper vi kunden med att hitta en efterträdare, berättar Kari Huhta vid VASEK. Bästa resultat nås med gemensamma krafter VASEK använder sig av nätverk inom företagsrådgivningen. En företagsrådgivare kan inte alltid svara på alla öppna frågor i ett företag utan det behövs en kollegas expertis. Kollegan kan vara en annan företagsrådgivare vid VASEK eller lika bra en finansieringsexpert vid Finnvera eller Viexpos expert inom exporthandel. Genom samarbete kan organisationerna koncentrera sig på sitt eget expertisområde, summerar Haapanen. Nuori yrittäjäpariskunta jatkaa Bernyn ravintolatoimintaa Ralf Nygård on omien sanojensa mukaan harjoittanut liiketoimintaa Raippaluodossa muinaisista ajoista lähtien. Hän aloitti kioskitoiminnan vuonna 1973 ja perusti muutaman vuoden päästä kahvilan Raippaluodon lossilaiturin kupeeseen luvun puolivälissä, kun M/S Corina rakennettiin, perheyhtiön liiketoimintaan lisättiin myös risteilypalvelut. Pitkään ik haaveiltu siltayh- Erkas ja hänen avopuolisonsa, teys Raippaluodon ja samassa ravintolassa salitehtävissä työskentelevä Sofia Fors- mantereen välillä toteutui vuonna Siitä innostuneena man, ovat halukkaita jatkamaan Nygård rakensi sillan viereen Bernyn ravintolatoimintaa. uuden kiinteistön, johon tuli kahvilan ja elintarvikekioskin lisäksi myös upealla siltanäköalalla Berny s on erinomaisella paikalla Suomen pisimmän sillan vieressä porttina Unescon maa- varustettu ravintola. Nygård ilman luonnonperintökohtee- on välillä pitänyt ravintolaa yksin, välillä yhdessä kumppanin kanssa ja välillä ravintolatilat ovat ennättäneet olla vuokrallakin. Jo jonkin aikaa hän on miettinyt ravintolatoiminnan luovuttamista jonkun muun osaaviin käsiin. Nuo kädet löytyivät läheltä, Berny s -ravintolan sisältä. Ravintolassa kohta neljä vuotta kokkina työskennellyt Mikael seen, joten ravintolatoiminnan lähtökohdat ovat erinomaiset. Olemme myös työskennelleet täällä niin kauan, että jokapäiväinen työ ei tule meille yllätyksenä, Erkas kertoo. Yrittäjinä olemme motivoituneita panostamaan enemmän aikaa ja energiaa ravintolatoiminnan kehittämiseen. Erkas ja Forsman aloittavat ravintolanpidon huhtikuussa uu- 5

6 Ungt företagarpar tar över Berny s restaurangverksamhet den sesongin alkaessa. He ovat ennakkoluulottomasti hakeneet apua ja neuvoja yrittämiseen liittyvissä asioissa Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startiasta. He ovat fiksuja, ammattitaitoisia ihmisiä, joilla on jalat maassa. He tietävät, mitä ovat tekemässä, toteaa VASEKin yhteydessä toimivan Startian johtaja Raimo Mansikkamäki. Bernyn asioihin on aiemminkin haettu neuvoja VASEKista, sillä muutama vuosi sitten Nygård remontoi Bernyn kiinteistöä uusimalla jätevesiratkaisut ja ottamalla käyttöön maalämmön. Tuolloin VASEKin Stefan Råback auttoi Nygårdia rahoitusvaihtoehtojen kartoittamisessa ja hakemusten tekemisessä. Alkuvaiheessa Erkas ja Forsman vuokraavat Bernyn ravintolatilat ja irtaimiston Nygårdilta. Näin he voivat lähteä liikkeelle pienemmällä riskillä kuin ostamalla koko irtaimiston. Tämä pehmeä aloitus sopii meille molemmille: minä saan luotettavan jatkajan ravintolatoiminnalle ja he voivat kokeilla pienemmällä riskillä yrittäjäksi ryhtymistä. Parin vuoden päästä katsomme, ovatko he tyytyväisiä toimintaan ja onko heillä haluja jatkaa toimintaa, Nygård sanoo. Ralf Nygård har drivit affärsverksamhet på Replot med sina egna ord sedan urminnes tider. Han började med en kiosk år 1973 och efter några år grundade han ett café vid färjebryggan på Replot. I mitten av 1980-talet, när M/S Corina byggdes, togs kryssningar med i familjeföretagets verksamhet. Den länge efterlängtade broförbindelsen mellan Replot och fastlandet förverkligades år Inspirerad av detta byggde Nygård en ny fastighet invid bron med café och livsmedelskiosk samt restaurang med en fin utsikt mot bron. Emellanåt har Nygård drivit restaurangen ensam, emellanåt med en partner, och utrymmena har också hunnit vara uthyrda. Redan under en tid har han övervägt att låta någon annans kunniga händer ta hand om restaurangen. Lämpliga händer hittades nära, in i Berny s restaurang. Mikael Erkas som i snart fyra år arbetat som kock på restaurangen och hans sambo Sofia Forsman som arbetar i salen på samma restaurang är villiga att ta över Berny s restaurang. Berny s har ett ypperligt läge vid Finlands längsta bro och som port till Unescos världsarvsområde, så utgångsläget för restaurangverksamhet är utmärkt. Vi har också jobbat här så länge att det dagliga arbetet inte kommer som en överraskning för oss, berättar Erkas. Som företagare är vi motiverade att satsa mer tid och energi på att utveckla restaurangens verksamhet. Erkas och Forsman sätter i gång med drivandet av restaurangen i april när den nya säsongen börjar. De har fördomsfritt sökt hjälp och råd i företagsärenden från Vasaregionens Nyföretagscentrum Startia. De är förnuftiga, yrkeskunniga personer med fötterna på jorden. De vet vad de gör, konstaterar Raimo Mansikkamäki, direktör för Startia som finns i anslutning till VASEK. Berny s har varit i kontakt med VASEK även tidigare. För ett par år sedan förnyade Nygård avloppsvattenlösningar och började använda jordvärme i fastigheten. Då hjälpte VASEKs Stefan Råback Nygård med att kartlägga finansieringsalternativen och göra ansökningarna. Till en början hyr Erkas och Forsman Berny s restauranglokaler och lösöre av Nygård. På det sättet kan de starta med mindre risk än att om de skulle köpa allting. En mjuk början passar oss båda: jag får en pålitlig efterträdare för restaurangverksamheten och de kan med mindre risk prova hur det är att vara företagare. Om ett par år ska vi se om de är nöjda med verksamheten och om de vill fortsätta med den, säger Nygård. 6

7 Tukea toiminnan kehittämiseen tai aloittamiseen Vaasan seudulla toimivat yritykset voivat hakea tukea toimintansa kehittämiseen tai aloittamiseen TE-keskuksen maaseutu- tai yritysosastolta tai paikalliselta toimintaryhmältä. Vaasan seutu kuuluu III-tukialueeseen Maalahtea lukuun ottamatta, joka on II-tukialuetta. Alla olevassa taulukossa on esitelty eri tukimuotojen periaatteita. VASEKin yritysneuvojat auttavat mielellään yritystukia koskevissa asioissa. Stöd för utvecklande eller startande av företag Företag i Vasaregionen kan ansöka om stöd för utvecklande eller startande av företag från TE-centralens landsbygsavdelning eller företagsavdelning eller från den lokala aktionsgruppen. Alla kommuner i Vasaregionen förutom Malax hör till stödområde III (Malax II). Tabellen nedan redogör för de olika stödformerna. VASEKs företagsrådgivare står gärna till tjänst med frågor om företagsstöd och bidrag. 7

8 Tuula Kamila (vas.), Tuula Wägar, Sonja Salo ja Tuula Töyli ovat kannustaneet yrittäjiä ottamaan täyden hyödyn ensi kesän asuntomessuista. Tuula Kamila (t.v.), Tuula Wägar, Sonja Salo och Tuula Töyli har uppmanat företagare att dra största möjliga nytta av sommarens bostadsmässa. TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: PEKKA MÄKYNEN Yrittäjät mukaan asuntomessutalkoisiin Tulevan kesän asuntomessuista on puhuttu ja kirjoitettu paljon. Tuohon yhteen kesäiseen kuukauteen panostetaankin paljon, ja vieraiden odotetaan virtaavan Vaasaan katsomaan uusia asuntoja ja niiden uudenlaisia energiaratkaisuja. Viimekesäisten Hämeenlinnan asuntomessujen kävijätutkimus kertoo, että messuvieraat kuluttivat yhteensä noin 8,3 miljoonaa euroa rahaa messupaikkakunnalla. Tästä noin 3 miljoonaa käytettiin erilaisiin palveluihin muualla kuin messualueella. Myös Vaasaan tulevien messuvieraiden toivotaan tutustuvan Vaasan palveluihin, käyttävän niitä ja ihastuvan niihin niin, että tulevat jonain päivänä tän- ne uudestaan. Vaasan Yrittäjät ja Vaasan Liikekeskusta ry ovat innostaneet jäseniään pitämään asuntomessujen aikana keskustan liikkeitä auki pidempään, jotta messuvieraat saisivat hyvää palvelua myös messualueen ulkopuolella. Olemme kannustaneet yhteisiä jäseniämme päättämään yhteisistä aukioloajoista ja järjestelemään kesälomia siten, että messujen aikana liikkeissä olisi riittävästi työvoimaa pidempiä aukioloaikoja varten, kertoo Vaasan Yrittäjien toimitusjohtaja Tuula Töyli. Kauniin, mutta hiljaiseksi moititun torin ympäristössä tulee olemaan ensi kesänä paljon enemmän elämää kuin mihin vaasalaiset ovat tottuneet. Torilla järjestetään tapahtumia asuntomessutansseista rantalentopalloon. Nämä tapahtumat löytyvät sekä Shopping Vaasan kotisivuilta että uudesta, messuvieraille jaettavasta Vaasa-oppaasta, joka ilmestyy alkukesästä, kertoo Vaasan Liikekeskusta ry:n toiminnanjohtaja Tuula Wägar. Viimekesäisten Hämeenlinnan asuntomessujen kävijätutkimus kertoo, että messuvieraat kuluttivat yhteensä noin 8,3 miljoonaa euroa rahaa messupaikkakunnalla. Tästä noin 3 miljoonaa käytettiin erilaisiin palveluihin muualla kuin messualueella. 8

9 Företagarna deltar i mässtalko Det har skrivits och talats mycket om sommarens bostadsmässa. Satsningar på den här ena sommarmånaden är stora, och besökarna förväntas strömma till Vasa för att se de nya bostäderna med sina nya energilösningar. Enligt undersökningen som gjordes bland besökarna till Tavastehus bostadsmässa förra sommaren spenderade mässbesökarna totalt ca 8,3 miljoner euro på mässorten. Av summan användes ca 3 miljoner till olika tjänster utanför mässområdet. Man hoppas att besökarna till Vasa bostadsmässa ska bekanta sig med Vasas tjänsteutbud, utnyttja tjänster och bli förtjust i dem så att de någon gång i framtiden kommer tillbaka. Vaasan Yrittäjät och Vasa Affärscentrum rf har uppmunt- rat sina medlemmar att hålla butiksdörrarna i centrumet öppna längre så att mässbesökarna ska få god service också utanför mässområdet. Vi har sporrat våra gemensamma medlemmar att komma överens om gemensamma öppettider och ordna sommarsemestrarna så att det under bostadsmässan skulle finnas tillräckligt med arbetskraft med tanke på längre öppettider, berättar Vaasan Yrittäjäts vd Tuula Töyli. På det vackra torget och i dess omgivning, som kritiserats för att vara tysta och tomma, kommer det att finnas mycket mer liv än vad Vasaborna är vana med. Torget blir en scen för olika evenemang från bostadsmässdans till beach volleymatcher. Evenemangen finns listade både på Shopping Vasas VAASAN ASUNTOMESSUT Suvilahdessa ovat avoinna joka päivä klo Torstaina ja 7.8. aukioloaikaa on pidennetty klo BOSTADSMÄSSAN i Sunnanvik, Vasa är öppen varje dag kl Torsdagar 31.7 och 7.8 hålls portarna öppna kl Lisätietoa Vaasan asuntomessuista: Mer om Bostadsmässan i Vasa: webbsida och i den nya guiden till Vasa, som utkommer i början av sommaren och som delas ut till mässbesökare, berättar Tuula Wägar, verksamhetsledare för Vasa Affärscentrum rf. Lisätietoa tapahtumista: Närmare om evenemangen: Enligt undersökningen som gjordes bland besökarna till Tavastehus bostadsmässa förra sommaren spenderade mässbesökarna totalt ca 8,3 miljoner euro på mässorten. Av summan användes ca 3 miljoner till olika tjänster utanför mässområdet. 9

10 Vapaana kasvanutta tuoretta kalaa Moikipäästä Fri och färsk fisk från Molpe 10

11 TEKSTI / TEXT: ANNA NORRGRANN KUVAT / BILDER: PEKKA MÄKYNEN Mikään muu ammattiryhmä ei ole yhtä riippuvainen luonnon arvaamattomuudesta kuin kalastajat. Mutta kalastaja ei valita. Satoi tai paistoi, 25 vuoden ajan on Ulf Granqvist lähtenyt kalaan voidakseen hankkia asiakkailleen parasta, mitä Itämerellä on tarjottavaa. Kaksi vuotta sitten moikipääläinen kalastaja Ulf Granqvist sai Suomen paras raaka-aine -palkinnon, jonka jakaa ravintola-alan ammattilehti Viisi Tähteä. Granqvistin verkoista kalat kuljetetaan edelleen maan hienoimpiin ravintoloihin, joissa vain paras on kyllin hyvää. Vaatimattoman kalastajan menestyksen salaisuus on yksinkertainen. Mitä en itse söisi, sitä en myy myöskään muille, hän toteaa. Granqvistilla on kalastus verissä. Jo pienenä poikana hän oli kalastajaisänsä mukana vesillä. Ammatinvalinta oli siksi melko helppoa, ja ammattitaitokin on peräisin muualta kuin koulunpenkiltä. Elämänkouluahan tämä on, omista kokemuksistaan ja virheistään oppii. Hyvä maine Granqvist tekee työtään yksin 320 päivää vuodessa, usein täyden seitsenpäiväisen viikon. Yhden miehen yritys tekee kaiken itse. Verkot lasketaan aikaisin aamulla, ja ne on myös otettava ylös, kalat perattava ja fileoitava sekä toimitettava edelleen. Päivä on usein kääntynyt illaksi ennen kuin kaikki on valmista. Fileointipöydällä on kasoittain siikafileitä. Siika on tämän päivän saalista, ja huomenna se luultavasti on jo lautasella Helsingissä. Tämän tuoreempaa ei saa, sanoo Granqvist. Yhdeksänkymmentä prosenttia Granqvistin pyydystämistä kaloista päätyy jälleenmyyjien välityksellä Helsinkiin. Moikipääläisellä kalastajalla on hyvä maine: pari vuotta sitten Finlandia-talossa valtion korkeimmalle johdolle järjestetyissä juhlissa tarjoilupöytään haluttiin juuri hänen pyytämiään kaloja. Sellaisesta huomionosoituksesta tulee yksityisyrittäjä kyllä iloiseksi, hän sanoo. Huomiosta hän iloitsee kuitenkin enemmän ammattikuntansa kun oman itsensä puolesta. Kalastajat ovat ammattiryhmänä olleet aina taka-alalla. Nykyään kalalla on tosin suuri kysyntä, mutta harva tietää millaista kovaa työtä se vaatii. Pahin kilpailija Parhaiden kalojen pyytämisessä eivät ole mukana kuitenkaan ainoastaan kalastajat. Maamme hyljekanta on kasvanut vuosikausia ja on viimeisen kahden vuoden aikana kasvanut niin suureksi, että se uhkaa syrjäyttää kalastajat pyyntikilvasta. Sadasta verkosta ehkä verkossa on kalaa, loput on jo tyhjennetty, kun verkot koetaan, sanoo Granqvist. Kalojen syömisen lisäksi hylkeet rikkovat työkalut. Granqvistin kolme kuukautta sitten hankkimat verkot ovat nyt käyttökelvottomia. Muutoin niin positiivisen miehen mitta alkaa olla täysi. Jos hir- vet rauhoitettaisiin 20 vuo- deksi, kaikkiallahan olisi kaaos. En ymmärrä miksi hyljekanta on päästetty niin isoksi, että se uhkaa jo kokonaista ammattiryhmää, hän pohtii. Granqvist ei kuitenkaan voi kuvitellakaan lopettavansa kalastamista. Kalastamista vaikeuttaneesta huonosta jäätalvesta, raivokkaista myrskyistä ja jopa hylkeistäkin huolimatta hän ei voisi kuvitella parempaa ammattia. Loppujen lopuksi viehätys onkin juuri luonnon arvaamattomuudessa. Parasta on vapaus ja ulkoilma, hän toteaa. Ingen annan yrkesgrupp är lika beroende av naturens nyckfullhet som fiskarna. Men fiskaren är inte den som gnäller. Ulf Granqvist har i 25 år gett sig ut på havet i ur och skur för att kunna ge sina kunder det bästa som Östersjön har att erbjuda. För två år sedan belönades Molpefiskaren Ulf Grankvist med priset Suomen paras raaka-aine, Finlands bästa råvara, som delas ut av restaurangbranschtidningen Viisi Tähteä. Från Granqvists nät skeppas fiskarna benfria vidare till de finaste restaurangerna i landet där bara det bästa duger. Hemligheten bakom den anspråkslösa fiskarens framgång är simpel. Det som jag själv inte skulle äta säljer jag inte heller åt andra, säger han. Fiskandet har Granqvist i blodet. Redan som liten var han ute i båten med sin pappa som också var fiskare. Yrkesvalet var därför tämligen enkelt, och sin yrkeskunskap har han inte heller skaffat sig på skolbänken. Det är en livets skola det här, man lär sig av sina erfarenheter och misstag. Gott rykte 320 dagar om året, ofta sju dagar i veckan, arbetar Granqvist ensam. Han står själv för allt i sitt enmansföretag. Tidigt på morgonen ska nät läggas ut, tas upp, fiskarna ska rensas och filéas och skickas vidare. Ofta har dagen blivit kväll innan allt är klart. På filébordet ligger drivor av sikfiléer. Siken har fiskats i dag, och i morgon ligger den antagligen på en tallrik i Helsingfors. Färskare än så här bli det inte, säger Granqvist. Nittio procent av den fisk han fångar körs via återförsäljare till Helsingfors. Molpefiskaren har gott rykte om sig och för ett par år sedan önskades specifikt hans fisk på serveringsbordet på en fest i Finlandiahuset för statens högsta ledning. Visst blir man som ensam företagare glad av sådan uppmärksamhet, säger han. Av uppmärksamheten gläds han ändå mera för sin yrkeskårs än för sin egen del. Fiskarna som yrkesgrupp har alltid haft låg prioritet, nuförtiden är efterfrågan på fisk visserligen stor men få känner till vilket hårt arbete som ligger bakom. Värsta konkurrenten Men fiskaren är inte ensam i jakten på den bästa fisken. I åratal har sälstammen i Finland vuxit och under de två senaste åren har den vuxit sig så stor att den hotar att försätta fiskarna i trakten ur spel. Av hundra nät ger kanske stycken fisk, resten har redan tömts då vi kommer, säger Granqvist. Men sälen äter inte bara upp fisken, den förstör verktygen också. De nät som Granqvist skaffade för tre månader sedan är nu oanvändbara. Måttet börjar vara rågat hos den annars positiva mannen. Freda älgarna för 20 år framåt och se vilket kaos som uppstår på land. Jag förstår inte hur man har kunnat släppa sälstammen så stor att den nu hotar att slå ut en hel yrkesgrupp, frågar han. Men att ge upp fisket kan Granqvist inte tänka sig. Trots den dåliga isvintern som försvårat fiskandet, stormarna som härjat och till och med sälarna kan han inte tänka sig ett bättre yrke. För då allt kommer omkring ligger charmen i det hela just där, i den oförutsägbara naturen. Det bästa är friheten och den friska luften, säger han. 11

12 TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: PEKKA MÄKYNEN Homma hanskassa Vähäkyröläisen Suojakäsine Oy:n kautta kulkee vuosittain miljoonia pareja erilaisia käsineitä. Tervajoella toimiva yritys on erikoistunut myös suojavaatteiden ja turvakenkien maahantuontiin ja markkinointiin. Suojakäsine Oy:n toimitusjohtaja Arto Rahikka myy hanskoja jo toisessa polvessa. Hänen vanhempansa valmistivat rukkasia vuodesta 1959 siihen saakka, kunnes Kiina-ilmiö iski rukkasmarkkinoille 1970-luvun alussa. Vaikka Suojakäsine Oy:n maahantuomat hanskat valmistetaankin pääosin Kaukoidässä, niiden tuotannossa hyödynnetään kotimaisia mittakaavoja sekä omaa valmistusmateriaalin tuntemusta. Suojakäsine Oy on maahantuonti- ja tukkuliike. Sen kautta kulkee miljoonia käsinepareja eri puolille Suomea ja jonkin verran myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Suurin osa käsineistä valmistetaan Kiinassa ja Pakistanissa. Yhtiö teettää käsineet omalla Protect -tuotemerkillään, mutta niitä voidaan teettää myös asiakkaan omalla tuotemerkillä varustettuna. Suurin osa tuotteista myydään loppuasiakkaille itsenäisten jälleenmyyjien kautta. Lisää tuotteita lisää varastotilaa Suojakäsine Oy:n tiloissa Vähänkyrön Tervajoella on yrityksen päävarasto. Tiloja on juuri laajennettu, sillä suojakäsineiden ja muiden suojavarusteiden menekki on kasvanut samassa tahdissa työsuojelumääräysten ja -suositusten lisääntymisen kanssa. 20 vuotta sitten yhdelle ihmiselle riittivät yhdet työrukkaset, mutta nykyään on suosituksena, että jokaista työtä varten pitäisi olla omat suojakäsineet, Rahikka toteaa. Käsineiden lisäksi Suojakäsine Oy tuo maahan myös muita suojavarusteita. Erilaiset päähineet, haalarit, esiliinat ja työvaatteet ovat kuuluneet yrityksen valikoimaan jo useamman vuoden ajan. Uusimpana tuotteena valikoimaan ovat tulleet suojakengät. Etsimme aktiivisesti uusia suojaintuotteita Protect-tuotemerkin alle. Koska ala on Suomessa hyvin kilpailtu, pidämme yllä suorat kontaktit tavarantoimittajiin ja pystymme neuvottelemaan tuotteille kilpailukykyiset hinnat, Rahikka kertoo. Perheyrittäjyys kunniaan Suojakäsine on sanan varsinaisessa merkityksessä perheyritys. Arto Rahikan lisäksi yrityksessä työskentelevät hänen molemmat poikansa Antti ja Tuomas sekä Teemu Kujala. Merkonomin tutkinnon suorittanut Antti on työskennellyt yrityksessä jo neljä vuotta ja juuri kauppatieteen maisteriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistunut Tuomaskin jo vuoden verran. Pojat ovat kiinnostuneita jatkamaan yritystoimintaa, joten sukupolvenvaihdos on suunnitteilla. Rahikat odottavat kuitenkin vielä, millaiseksi muodostuu perheyrityksen jatkajan verokohtelu. On kohtuutonta, että yrityksen jatkajan on ostettava itselleen työpaikka. Verolainsäädännön puitteissa pitäisi pystyä erottamaan yritykseen kuluva omaisuus yritystoiminnasta saadusta verotettavasta tulosta, Arto Rahikka miettii. Hänen mielestään valtiovallan pitäisi tukea perheyrittäjyyden jatkumista, vaikka muista yritystuista luovuttaisiin. Perheyritys on inhimillisempi työnantaja ja pysyy varmemmin paikkakunnalla kuin islantilaisen rahastoyhtiön omistama yritys. Monet yrittäjät ovat ikääntyneitä ja heidän tilalleen pitäisi löytää yritystoiminnan jatkajia. Se on yhtälö, joka kaipaisi pikaista ratkaisemista, Rahikka tuumaa. Suojakäsine on sanan varsinaisessa merkityksessä perheyritys. Arto Rahikan lisäksi yrityksessä työskentelevät hänen molemmat poikansa Antti ja Tuomas sekä Teemu Kujala. 12

13 Arto Rahikka on toisen polven hanskakauppias. Käsineiden lisäksi yritys myy myös muita suojavälineitä. Arto Rahikka är handskförsäljare i andra generation. Företaget säljer också annan skyddsutrustning. Specialist på handskar och skyddsutrustning Lillkyroföretaget Suojakäsine Oy handskas årligen med miljoner par olika slags handskar. Företaget finns i Tervajoki och har specialiserat sig på import och marknadsföring av skyddskläder och skyddsskor. Suojakäsine Oy:s verkställande direktör Arto Rahikka säljer handskar i andra generation. Hans föräldrar tillverkade skinnhandskar från 1959 ända tills kinasyndromet intog marknaden i början av 1970-talet. Trots att de handskar som Suojakäsine Oy importerar tillverkas till största delen i Fjärran östern, utnyttjar man inhemska mått och egen kännedom av tillverkningsmaterial i produktionen. Suojakäsine Oy är en import- och partiaffär. Genom företaget far miljoner handskpar till olika delar av Finland och en del också utanför landet. Största delen av handskarna tillverkas i Kina och Pakistan. Bolaget låter tillverka handskar under sitt eget varumärke Protect men de kan även tillverkas och förses med kundens eget varumärke. Största delen av produkterna säljs till slutkunder via självständiga återförsäljare. Mer produkter mer lagerutrymme Företagets huvudlager finns i Suojakäsines utrymmen i Tervajoki. Lokalerna har precis utvidgats, för åtgången på skyddshandskar och annan skyddsutrustning har ökat i samma takt som antalet bestämmelser och rekommendationer för arbetsskydd. För 20 år sedan var det tillräckligt med ett par arbetshandskar per person men idag rekommenderas det att det finns skilda skyddshandskar för olika arbeten, konstaterar Rahikka. I tillägg till handskar impor- terar Suojakäsine Oy också annan skyddsutrustning. Olika huvudskydd, overaller, förkläden och arbetskläder har ingått i sortimentet redan i flera år. Den nyaste produkten i sortimentet är skyddsskor. Vi letar aktivt efter nya skyddsprodukter som kan tas under Protect-varumärket. Eftersom det finns bra konkurrens inom branschen, upprätthåller vi direkta kontakter till leverantörer och kan förhandla om konkurrenskraftiga priser, berättar Rahikka. Familjeföretagande ska värdesättas 13 Suojakäsine är ett familjeföretag i ordets egentliga mening. Tillsammans med Arto Rahikka arbetar hans båda söner Antti och Tuomas samt Teemu Kujala vid företaget. Antti som har merkonomexamen i bagaget har jobbat vid företaget redan i fyra år och Tuomas som just fått sin ekonomi magisterexamen från handelshögskolan i Helsingfors har hunnit arbeta i ett år. Sönerna är intresserade av att ta över företagsverksamheten, generationsskiftet är alltså under planering. Rahikkas väntar i alla fall ännu på hur skattebehandlingen av övertagaren i ett familjeföretag utvecklas. Det är orimligt att efterträdaren ska köpa sig en arbetsplats. Inom ramen för skattelagstiftningen borde företagets egendom kunna skiljas från beskattningsbar inkomst från företagsverksamhet, begrundar Arto Rahikka. Han anser att statsmakten borde stöda familjeföretagets kontinuitet även om de övriga företagsstöden avskaffades. Ett familjeföretag är mänskligare som arbetsgivare och stannar kvar i orten säkrare än Suojakäsine är ett familjeföretag i ordets egentliga mening. Tillsammans med Arto Rahikka arbetar hans båda söner Antti och Tuomas samt Teemu Kujala vid företaget. Perheyrityksen jatkamisesta kiinnostunut Antti Rahikka paketoi asiakkaalle lähtevää lähetystä. Antti Rahikka, som är intresserad av att ta över familjeföretaget, paketerar varor som ska skickas till en kund. ett företag som ägs av isländska fondbolag. Många av företagarna är redan gamla och man borde hitta villiga övertagare för företagsverksamheten. Det är en ekvation som snabbt ska lösas, fortsätter Rahikka.

14 TEXT AND PHOTO: IDA VAUHKONEN Vaasa is En Route to Becoming a Global Village Kramawants like to go sledding and watch both Hollywood and Bollywood films together. Mirja Törmä has worked at The Foreigners Office since 1990 and according to her, attitudes towards immigrants have changed a lot during the past few decades. I still remember some phone calls. At first, people were scared that foreigners would steal their wives, then their bikes and finally their jobs, Törmä laughs. Work-based immigration is both an opportunity and a challenge in Vaasa. Even though experiences of using foreign workers have been good so far, an important decision needs to be made: Who is responsible for giving the basic information and support? There are a lot of unsolved questions on city councillors hands. At this moment, there s no safety net for work-based immigrants because they don t belong to any specific group; for example, they aren t our clients, Törmä says. Normally, through the orientation processes, immigrants are able to build their own social network and integrate into the Finnish society and culture. What if an employee gets fired? If life is concentrated only on work, there is a risk of becoming an outsider, Törmä The main reason for recruiting a foreign workforce is the increasing lack of competent labour. Due to a labour shortage, many small and middle-size companies in the Vaasa Region have started to look for answers from abroad. Everything you ve always needed and wanted to know about the Vaasa region and the Finnish society is available at 14

15 A Home Away from Home An Indian family, Prasad, Saroj and Heramb Kramawant moved to Vaasa over a year ago, after Mr Kramawant was offered a job by Citec Engineering. It was easy to come because I have worked at Citec in India since 2004, so I already knew most of my Vaasa colleagues, Mr Kramawant reveals. The Kramawant family got all the support they needed at the beginning. Citec arranged a house with some furniture and a car for us, and a day-care for Heramb. We have a nice secretary, Åsa Dahlgren, at Citec Engineering. She helped us with all the formal matters, like taking us to the police station. We also got good advice from Finnish friends, and also from an Indian friend who was already living in Finland, Mr Kramawant explains. However, the first three to four months were difficult for the Kramawants. At the beginning it was very difficult, because I was only sitting at home. I got really frustrated. Later I joined this group MonikulttuuriSet NaiSet where I have made new friends and learned some Finnish too, Mrs Kramawant tells us. Today both Mr and Mrs Kramawant are working at Citec Engineering. The best thing for us was when my wife got a job last November as well, Mr Kramawant says. Vaasa is missing an international English school It wasn t an easy decision for the Kramawants to move to Finland. Mrs Kramawant laughs, I was scared because of my son. It s funny how I was wondering whether he d survive. Now I think he has settled in the best. Kids learn very fast, much faster than us. Heramb goes to a Swedish language pre-school. It s important to be able to speak the local language, but we really hoped that there would be an international English school in Vaasa. Our son has learned Swedish so quickly, but it would be better if he would study more English. We don t know how long we are staying in Finland, Mr and Mrs Kramawant worry. Beside some language problems, the Kramawants have settled in well and even learned to put up with the Finnish weather and darkness. Finland is beginning to feel like home. We visited India last summer and the feeling was amazing when we came back. It was like a home away from home, Mr Kramawant rejoices. Mrs. Kramawant was very happy when she also got a job at Citec Engineering. adds. Citec is one of the local companies with many years of experience in recruiting a foreign workforce. There is a growing labour shortage in Finland and we need engineers. Everybody who has strong technical know-how and can speak English fluently is a potential employee. At Citec we have nationalities from all over the world and we believe that a supportive and open work environment helps our employees to settle in, Citec Engineering s Recruitment Manager Annika Lindgren clarifies. The importance of team work Several companies in the Vaasa region have recruited foreign workforce through the EURESnetwork. EURES-advisor Kristina Rönnblom from the Employment Office explains: EURES is a convenient way to recruit foreign workers from EU countries. It s a connection between a company and a foreign employee. At the moment, an employee from the Employment Office, Katarzyna Hyla, is working with work-based immigrants. She helps arriving immigrants with daily-life issues. There has also been discussion with the TE-center to start some kind of information office in Ostrobothnia, Rönnblom reveals. Alongside the services of the authorities, a third sector is doing important work to improve immigrants services in Vaasa. Luckily there are quite many interested parties working together to improve the orientation and adaptation of immigrants in Vaasa. Two-way support from the employer and the city is in the best interest of immigrants, Törmä emphasizes. READ MORE: Finnish immigration service: Survival information package about living in Vaasa: Employment Office: Vaasa Region expatriate Service: Mira international culture society for Finns and foreigners: MonikulttuuriSet NaiSet - a group for women to maintain cultural identity: Useful information for youngsters: Normally, through the orientation processes, immigrants are able to build their own social network and integrate into the Finnish society and culture. 15

16 TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: PEKKA MÄKYNEN Ostrobothnia Metal kehittää Pohjanmaan metalliklusteria Ostrobothnia Metal on kolmevuotinen hanke, joka kehittää Pohjanmaan lähes 300 metalliyritystä Kruunupyystä Kristiinankaupunkiin ulottuvalla alueella. Hankkeen päätoimijoina ovat VASEK, Yritystalo Dynamo, Pietarsaaren Elinkeinokeskus Concordia, Teknologiakeskus Merinova ja Korsnäs Kurscenter. Pohjanmaan liitto on myöntänyt hankkeelle rahoitusta Euroopan aluekeskusrahastosta lähes euroa vuodelle 2008 ja lisäksi rahoitukseen osallistuvat alueen kunnat omien kehittämisyhtiöidensä kautta. Ostrobothnia Metal edistää metallialan kehitystä auttamalla käynnistämään yritysten kehittymistä tukevia hankkeita sekä luomalla yhteistyöverkostoja yritysten välille. Samalla Ostrobothnia Metal toimii koordinaattorina välittämällä yrityksille tietoa alueella toimivista erilaisista kehittämishankkeista. Ostrobothnia Metal on yrityksille suunnattu työkalu. Sitä hyödyntämällä yrityksillä on erinomainen mahdollisuus kehittyä entistä paremmiksi, toteaa hankkeen koordinaattori, yritysneuvoja Stefan Malm VASEKista. Yhteistyötä yli seutu- ja projektirajojen Vaikka hanke hallinnoidaan VASEKissa, käytännön työ toteutetaan yhteistyössä muiden seudullisten kehitysorganisaatioiden kanssa. Dynamolla on kontaktit Suupohjassa oleviin metalliyrityksiin ja Concordialla vastaavasti Pietarsaaren seudulla toimiviin yrityksiin. Me teemme yhteistyötä yli seuturajojen yritysten parhaaksi, Malm sanoo. Merinova toimii asiantuntijana hankkeessa ja auttaa metalliyrityksiä kehityshankkeiden rahoitushakemusten tekemisessä. Merinovalla on kokemusta varsinkin Tekes-hankkeista, joita pohjalaisyritysten tulisi oppia hyödyntämään paremmin. Malmin mukaan Ostrobothnia Metal -hankkeen toimijat tuntevat myös muut Pohjanmaalla käynnissä olevat ja käynnistettävät metallialan hankkeet ja ohjaavat yrityksiä hyötymään niistä. Jos yrityksellä on tarve kehittää sellaista osa-aluetta, jota kehitetään jossain projektissa, on luonnollista ohjata yritys tuon toisen projektin yhteyteen. Stefan Malm kyselee Oy Nimetech Ab:n Niklas Sandqvistin kuulumisia. Stefan Malm diskuterar med Niklas Sandqvist på Oy Nimetech Ab vad som hänt på sista tiden. Eihän pyörää kannata keksiä uudelleen! Finnmet-portaali on osa hanketta Korsnäs Kurscenterin aikaisemman FE-huset -kehittämishankkeen yhteydessä kehitetty Finnmet-portaali on saanut uuden isännän Ostrobothnia Metal -hankkeesta. Ilman sitä Pohjanmaan metallialan palvelut, tuotteet ja koneet yhteen kokoava Finnmet-portaali olisi jäänyt vaille jatkorahoitusta ja metallialan töitä tai palveluja etsivät yritykset olisivat jääneet vaille hyvää työkalua. Finnmet on oiva työkalu etsittäessä vaikka sopivaa metallialan alihankkijaa tästä maakunnasta. Finnmetin portaaliin on rekisteröitynyt yli 100 metallialan yritystä ja portaalin kautta on helppo löytää esimerkiksi sopivaa konekantaa käyttävä yritys, vakuuttaa Göran Östberg Korsnäs Kurscenteristä. 16

17 Ostrobothnia Metal utvecklar Österbottens metallkluster Ostrobothnia Metal är ett treårigt projekt som utvecklar de nästan 300 metallföretagen i Österbotten på ett område som sträcker sig från Kronoby till Kristinestad. Huvudaktörer inom projektet är VASEK, Företagshuset Dynamo, Jakobstadsregionens näringscentral Concordia, Teknologicentret Merinova och Korsnäs Kurscenter. Österbottens förbund har beviljat finansiering för nästan euro för år 2008 för projektet ur Europeiska regionala utvecklingsfonden och dessutom deltar kommunerna i området i finansieringen genom deras egna utvecklingsföretag. Ostrobothnia Metal gynnar utvecklingen i metallbranschen genom att hjälpa företagen att starta projekt som stöder deras utveckling samt att bilda samarbetsnätverk mellan företagen. Samtidigt fungerar Ostrobothnia Metal som en koordinator genom att förmedla information till företagen om olika utvecklingsprojekt i området. Ostrobothnia Metal är ett verktyg som riktats till företagen. Genom att dra nytta av den har företagen en ypperlig chans att utvecklas till något ännu bättre, konstaterar projektkoordinator, företagsrådgivare Stefan Malm vid VASEK. Samarbete över regionoch projektgränserna Även om projektet administreras av VASEK, förverkligas det praktiska arbetet i samarbete med övriga utvecklingsorganisationer i trakten. Dynamo har kontakter med metallföretagen i Sydösterbotten och på motsvarande sätt har Concordia kontakter med företag i Jakobstadsregionen. Vi samarbetar över regiongränserna för företagens bästa, berättar Malm. Merinova fungerar som sakkunnig i projektet och hjälper metallföretagen att göra finansieringsansökningar för utvecklingsprojekten. Merinova har i synnerhet erfarenhet av Tekes-projekt som företagen i Österbotten också borde lära sig att utnyttja bättre. Enligt Malm känner aktörerna inom projektet Ostrobothnia Metal även till andra projekt som är i gång eller som ska påbörjas i Österbotten och kan leda företagen att dra nytta av dem. Om företaget har ett behov av att utveckla ett sådant delområde som för närvarande utvecklas i något projekt, är det naturligt att leda företaget in i just det projektet. Inte lönar det ju sig att uppfinna hjulet på nytt! Finnmet-portalen är en del av projektet Finnmet-portalen som utvecklats av Korsnäs Kurscenter i samband med det tidigare utvecklingsprojektet FE-huset, har fått projektet Ostrobothnia Metal till ny husbonde. Utan den skulle Finnmet-portalen, som samlar ihop tjänster, produkter och maskiner inom metallbranschen i Österbotten, ha blivit utan fortsatt finansiering och de företag som söker efter arbeten eller tjänster inom metallbranschen skulle ha blivit utan ett bra verktyg. Finnmet är ett ypperligt verktyg när man t.ex. letar efter en lämplig underleverantör inom metallbranschen i detta landskap. Över 100 företag inom metallbranschen har registrerat sig i Finnmets portal och genom portalen är det t.ex. lätt att finna ett företag som använder en lämplig maskinpark, försäkrar Göran Östberg på Korsnäs Kurscenter. Yritysneuvoja Stefan Malm kartoittaa metalliyritysten kehittämistarpeita Ostrobothnia Metal -hankkeessa. Företagsrådgivare Stefan Malm ska kartlägga metallföretagens utvecklingsbehov i Österbotten. 17

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

A tradition in jewellery since 1860. Oy Annette Tillander Ab. in its 6th generation

A tradition in jewellery since 1860. Oy Annette Tillander Ab. in its 6th generation Oy Annette Tillander Ab Ateljee Tehtaankatu 26 C 00150 Helsinki Unioninkatu 15 00130 Helsinki annette@atillander.fi 09-670 100 Fabriksgatan 26 C 00150 Helsingfors Unionsgatan 15 00130 Helsingfors www.facebook.com/annettetillander

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde?

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 7 kpl, TULEVAISUUDESSA 5 kpl ja 6 kpl 1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 28 % 33 % I framtiden kommer

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Kauppatori - Suomenlinna

Kauppatori - Suomenlinna 12.8.-15.9.2013 & 30.4.-15.6.2014 8 20 50 8 00 40 9 20 40 9 10 40 10-11 00 20 40 10-11 00 20 40 1 20 1 20 13-14 00 20 40 13-14 00 20 40 15 00 20 15 00 20 50 16-18 00 20 40 16 20 40 19 00 20 17-18 00 20

Lisätiedot

Ida. Komero 180. www.hiipakka.net Phone: +358 20 7689 500. - Since 1951 - E J Hiipakka Oy Teollisuustie 1 FI - 66300 JURVA, FINLAND

Ida. Komero 180. www.hiipakka.net Phone: +358 20 7689 500. - Since 1951 - E J Hiipakka Oy Teollisuustie 1 FI - 66300 JURVA, FINLAND - Since 1951 - Ida Komero 180 www.hiipakka.net Phone: +358 20 7689 500? E J Hiipakka Oy Teollisuustie 1 FI - 66300 JURVA, FINLAND i Pusseissa / i påsar / in bags 24 x 8 x 8 x ~100 x 1 x 4 x 4 x 12 x x

Lisätiedot

OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI

OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI INDEX I. Regional Partnerships Official Partners of the OPEN DAYS 2015 City of Helsinki 3 Helsinki-Uusimaa 4 Österbotten 5 Varsinais-Suomi 6 2 I. Regional

Lisätiedot

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Markku Järvelä 30.1.2014 Millainen seutu tänään? Hurudan är regionen idag? Yhdyskuntarakenne 2012 Samhällsstruktur 2012 Asukkaita / invånare 112

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Varia Home Collection. Varia

Varia Home Collection. Varia Home Collection Varia KAUNIS VARIA BEAUTIFUL VARIA VACKRA VARIA 2 Varia Home Collection -mallistossa näkyvät tämän päivän selkeät sisutustrendit. Suorat linjat ja Nurmelan laadukas viimeistely yhdistyvät

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2010 vp Rovaniemen pääpostin säilyttäminen nykyisessä paikassa Eduskunnan puhemiehelle Itella on Rovaniemellä yhdistämässä linja-autoaseman vieressä toimivan pääpostin kauppakeskus

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007 SIPOON YLEISKAAVA 2025 GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 ESITTELY 11.6.2007 PRESENTATION 11.6.2007 YLEISKAAVOITUS JA KUNTASTRATEGIA GENERALPLANERINGEN OCH KOMMUNSTRATEGIN yleiskaava kaavoitusohjelmassa generalplanen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI I år ordnar FF Jaro tillsammans med LokaTapiola för 14:e gången sin ALL STARS fotbollsturnering. Sammanlagt 65 lag och ca 750 spelare deltar. Åldersklasserna

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 603/2012 vp Naisyrittäjyyden edistäminen Eduskunnan puhemiehelle Naisten osuus suomalaisista yrittäjistä on noin 30 prosenttia. Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n virallinen tavoite

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 393/2010 vp Kansaneläkelaitoksen puhelinyhteyden ruuhkaisuuden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitoksen asiakas yritti hoitaa puhelimitse asiaansa Kansaneläkelaitoksella,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2001 vp Kardiologien lisääminen maassamme Eduskunnan puhemiehelle Kardiologian erikoislääkärien määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna pienempi kuin missään muussa Euroopan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Kompassin käyttöohjeet - Hur används Kompass? - How to use Kompass?

Kompassin käyttöohjeet - Hur används Kompass? - How to use Kompass? Kompassin käyttöohjeet - Hur används Kompass? - How to use Kompass? Kompassin käyttöohjeet Kompassia voi käyttää 25 eri kielellä. Oletuskielenä on suomi, mutta kielen voi vaihtaa alareunasta Kieli- kohdasta.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 990/2012 vp Ruotsinkieliset tv-ohjelmat Lapissa Eduskunnan puhemiehelle Lapissa on herättänyt laajaa hämmästystä se, että maakunnassa Yleisradion ruotsinkielinen kanava YLE Fem lähettää

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot