VÄ E S TÖ TAMPEREEN KAUPUNGIN JULKAISUJA TOIMINTA JA TALOUS Tu l e vaisuuden Ta m p e re. Akseli 1/2014. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄ E S TÖ TAMPEREEN KAUPUNGIN JULKAISUJA TOIMINTA JA TALOUS 2014. Tu l e vaisuuden Ta m p e re. Akseli 1/2014. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNGIN JULKAISUJA TOIMINTA JA TALOUS 2014 VÄ E S TÖ M U U T TO L I I K E VÄ E S TÖ S U U N N I T E T YÖ L L I S Y YS T YÖ PA I K AT A S U M I N E N TA LO U S O R I G O S S A : Tu l e vaisuuden Ta m p e re Akseli 1/2014 Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

2 Tampereen kaupunki Akseli Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta 1/2014 Väestö Leena Salminen 1 Muuttoliike Jukka Tapio 2 Väestösuunnite Leena Salminen 4 Työllisyys Jenni Kallio 6 Työpaikat 9 Asuminen Leena Salminen 10 Talous Leena Salminen 13 Origossa: Tulevaisuuden Tampere 15 Ajankohtaista: Tampere info Tampereen väestö Tutkimuksia ja arviointeja 22 Akseli tarjoaa tietoa johtamisen, kehittämisen ja päätöksenteon tueksi. Akselissa luodaan katsaus keskeisiin toimintaympäristön ilmiöihin eri tietolähteistä. Aihealueita ovat väestö, muuttoliike, väestösuunnite, työllisyys, työpaikat, asuminen ja talous. Origossa esitellään Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tulevaisuudentutkimuksen verkostoakatemian (TVA) järjestämän Tulevaisuuden kaupunki erikoiskurssin laatimia Tampereen tulevaisuuden näkökulmia. Ajankohtaista ovat tilastojulkaisut Tampere - info 2014 ja Tampereen väestö Tutkimuksia ja arviointeja osiossa esitellään TOP -School hankkeen loppuraportti ja henkilöstöjohtaja Niina Pietikäisen emba tutkielma. Kannen kuva: Janne Kaakinen/Tampereen Kameraseura ry Kuvat: Janne Kaakinen, Johannes Laaksonen, Tampereen kaupungin kuvapankki Tampere

3 AKSELI 1/2014 Väestö 1 VÄESTÖ Väestönkasvu kolmannesvuosittain III kolm. II kolm. I kolm * * Ennakkotieto Kasvu tasaantunut Ennätyksellisen väestönkasvun vuoden 2013 jälkeen ollaan palaamassa normaalien vuosien kasvu-uralle. Huhtikuun lopussa tamperelaisia oli Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Alkuvuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana väestön kasvu on ollut 191 asukasta, kun vuosi sitten kasvu oli samana aikana yli 600 asukasta. Tammi-huhtikuussa syntyi 784 uutta tamperelaista, mikä on hieman vähemmän kuin edellisinä vuosina, jolloin määrä on ollut selvästi yli 800 vauvan. Kuolleisuuden väheneminen alkuvuonna nosti kuitenkin syntyneiden enemmyyden (149 henk.) suuremmaksi kuin vuosi sitten. Vuoden 2014 kaksi ensimmäistä kuukautta jatkoi muuttoliikkeessä edellisen vuoden kehitystä. Vielä tammi-helmikuussa tulomuuttajia oli kotimaasta lähestulkoon edellisten vuosien tapaan, mutta maaliskuussa heidän määränsä väheni selvästi ja lähtömuutto kotimaan sisälle kasvoi tulomuuttoa suuremmaksi. Huhtikuussa sama kehitys jatkui ja nettomuutto pieneni entisestään. Koska syntyneiden enemmyys eikä maahanmuutto riittäneet kompensoimaan enää poismuuttoa, Tampereen väestömäärä pienentyi huhtikuussa. Vuosi sitten huhtikuussa väestönkasvu oli 200 henkilöä. Kaupunkiseudun kuntien kasvu tammi-huhtikuu 2014* Kaupunkiseudun kasvu useammassa kunnassa Tampere 191 Ylöjärvi 189 Lempäälä 149 Nokia 75 Pirkkala 56 Orivesi 26 Kangasala -6 Vesilahti Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Tampereen kaupunkiseudun ennakkoväkiluku oli huhtikuun 2014 lopussa henkilöä. Väkiluku kasvoi alkuvuoden aikana 633 henkilöä (0,2 %), mikä oli lähes puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna. Koko kaupunkiseudun kasvu on ollut selvästi vähäisempää kuin vuosi sitten. Keskuskaupungin ja naapurikuntien kasvun ero on tasoittunut. Naapurikunnista Ylöjärven, Lempäälän ja Nokian kasvu palannut lähestulkoon vuoden 2012 lukuihin vaisun viime vuoden jälkeen. Pirkkalan väestön kasvu sen sijaan on ollut alkuvuonna edelleen vähäisempää kuin viime vuonna. Kangasalan Ja Vesilahden väestömäärä on jopa laskenut vuodenvaihteesta. * Ennakkotieto

4 2 AKSELI 1/2014 Väestö Suurten kaupunkien kasvu tammi-huhtikuu 2014* Helsinki 2585 Espoo 1221 Vantaa 625 Oulu 432 Tampere 191 Turku -9 Syntyneiden enemmyys Nettomaassamuutto Nettomaahanmuutto * Ennakkotieto Pääkaupunkiseudun kasvu jatkuu vahvana Helsingin kasvu on vain vahvistunut. Etenkin kotimaan sisäisessä muuttoliikkeessä sen vetovoima on ylitse muiden. Espoon alkuvuoden kasvu on ollut myös suurta, vain se on saanut suurimpien kaupunkien joukossa Helsingin lisäksi muuttovoittoa maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Näiden kaupunkien kasvu on samoissa luvuissa kuin viime vuonna. Vaikka Vantaan ja Oulun väestön määrän kasvu on pienentynyt viime vuodesta, se on selvästi Tamperetta enemmän. Oulun kasvu on ollut alkuvuonna kaksinkertainen Tampereeseen verrattuna Muuttoliike MUUTTOLIIKE Muuttovoiton ennätysvuosi Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Vuonna 2013 Tampereen muuttovoitto nousi yli henkilöön. Maan sisäisen lähtömuuton voimakas väheneminen nosti muuttovoiton selvästi edellisestä vuodesta 2000-luvun ennätyslukuihin. Myös tulomuutto väheni, mutta vain viidesosalla verrattuna lähtömuuttoon. Edellisen kerran muuttovoitto nousi yli asukkaan 1990-luvun puolivälissä, jolloin kotikuntalain muutos salli opiskelijoiden kirjautua opiskelupaikkakuntansa asukkaiksi. Maahanmuutto pysyi samoissa lukemissa kuin aiemmin, mutta myös maastamuutto väheni. Nettomaahanmuuton osuus muuttovoitosta väheni kuitenkin kolmannekseen Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Nettomuutto Muuttojen vähenemiseen vaikutti heikko yleinen taloudellinen tilanne. Varsinkin nuoret jäivät tai joutuivat jäämään opiskelupaikkakunnalleen odottamaan työmahdollisuuksien avautumista. Toisaalta epävarma taloustilanne on selvästi jarruttanut perheiden muuttoja naapurikuntiin Suurin osa Tampereen muuttovoitosta kertyy syksyn aikana, jolloin kaupunkiin muuttaa runsaasti opiskelijoita. Edellisistä vuosista poiketen muuttovoittoa kertyi tällä kertaa myös vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Tampereen sisällä vuoden 2013 aikana muutti henkilöä, mikä on 600 henkilöä vähemmän kuin vuonna Muuttotappio kehyskuntiin väheni Tampereen muuttotappio kaupunkiseudun kehyskuntiin oli 745 henkilöä vuonna Lähtömuuton vähenemisen myötä muuttotappio kehyskuntiin lähestulkoon puolittui vuodesta Muista Pirkanmaan kunnista Tampere sai

5 AKSELI 1/2014 Muuttoliike 3 Muuttajien veronalaiset tulot 2011 yli Ei tuloja Työllinen Työtön Opiskelija Eläkeläinen Lapsi (0 14-v.) Muu työvoimaan kuulumaton Tuntematon Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Muuttajien pääasiallinen toiminta 2011 Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto muuttovoittoa yli 400 henkilöä. Muuttotappio pääkaupunkiseudulle väheni jonkin verran viime vuonna, tosin vuosina 2011 ja 2012 sinne muutti ennätyksellisen paljon tamperelaisia. Muuttotappiota pääkaupunkiseudulle jäi edelleen yli 600 henkilöä, josta Helsingin osuus oli 450 henkilöä. Tampereen muuttovoitosta suurin osa tuleekin Pirkanmaan ja pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Muuttovoittoa opiskelijoista ja työttömistä Muuttajien ikärakenne, koulutus ja tulorakenne vaikuttavat tulo- ja lähtömuuttoalueen dynamiikkaan ja elinvoimaisuuteen. Keskuskaupunkien tulomuuttajat kuuluvat suurimmaksi osin pienituloisiin väestöryhmiin. Näin myös Tampere saa muuttovoittoa lähinnä nuorista, opiskelijoista, työttömistä ja maahanmuuttajista. Muuttotappiota muodostuu työllisistä, lapsiperheistä ja korkeasti koulutetuista. Näin ollen Tampereelle muuttaa vähemmän suurituloisia kuin heitä muuttaa Tampereelta pois. Varsin usein hyvän tulotason omaavien lähtömuuttajien muuttokuorma suuntaa rajan taakse naapurikuntiin. Eniten Tampere saa muuttovoittoa nuorista, vuotiaista, joiden nettomuutto nousi viime vuonna lähes henkilöön. Lähes 700 henkilön muuttotappio muodostui lapsiperheistä eli vuotiaista sekä 0 4-vuotiaista. Kummassakin ikäluokassa muuttotappio pienentyi kuitenkin vuodesta Myös vuotiaiden muuttotappio pienentyi, mutta tämä johtui enemmänkin kuntien välisen tulomuuton lisääntymisestä. Maahanmuuttajissa enemmistö on totutusti vuotiaita. Tampereen muuttovoitto ja tappio muihin kuntiin 2013 Jyväskylä Oulu Jämsä Lahti Hämeenlinna Sastamala Joensuu Seinäjoki Mänttä-Vilppula Kuopio Orivesi Hyvinkää Ylöjärvi Espoo Vantaa Kangasala Nokia Lempäälä Pirkkala Helsinki -447 Kunnat, joihin suurin nettomuuttotappio Tampereelle Kunnat, joista suurin nettomuuttovoitto Tampereelle

6 4 AKSELI 1/2014 Väestösuunnite Väestösuunnitteet Väestösuunnite2014 Väestösuunnite2012 Tilastokeskuksen ennuste VÄESTÖSUUNNITE Väestösuunnite nyt päivitetty Kaupungin omasta väestöennusteesta käytetään nimitystä väestösuunnite, koska se on toteutuneeseen kehitykseen perustuvaa puhtaasti laskennallista ennustetta tavoitteellisempi Suunnitteen lähtökohtana on Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030:ssa asetettu tavoite asukkaan vuosikasvusta, jonka toteutuessa tamperelaisia olisi vuoden 2030 lopussa Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tavoitteen Lisäksi uuden asuinrakentamisen ja sen tuoman väestönkasvun arvioinnin lähtökohtana on palveluita, asumista, liikennettä ja maankäyttöä ennakoiva PALM -suunnitelma vuosille , jonka kaupunginhallituksen suunnittelukokous hyväksyi Tarkempia tietoja Väestösuunnite tiedostosta Lähtötietona on väestön määrä ja ikärakenne tammikuussa Väestönmuutosten arviointi perustuu vuosien keskimääräiseen syntyvyyteen, kuolleisuuteen ja muuttoliikkeeseen. Suunnitetta laadittaessa on lisäksi oletettu, ettei syntyvyys pysy jatkossa yhtä suurena kuin parina edellisenä huippuvuotena. Keskimääräinen elinikä jatkaa maltillista nousuaan. Lapsiperheiden (ikäluokat 0 10v. ja 30 40v.) poismuuton odotetaan vähenevän hieman, kun Tampereelle rakentuu uusia pientalovaltaisia asuinalueita. Ikäihmisten (60-70v.) muutto Tampereelle kasvaa myös hieman. Tämä väestösuunnite ei sisällä oletuksia raitiotien rakentamisesta eikä sen mahdollisesti mukanaan tuomasta väestönkasvusta eri alueilla. Vuonna 2030 tamperelaisia Lisätietoja: Leena Salminen, erikoissuunnittelija Puh Väestönkasvun ennätysvuoden 2013 jälkeen vuosikasvun odotetaan jatkuvan vuosikymmenen loppuun keskimäärin asukkaassa. Vuonna 2020 tamperelaisia odotetaan olevan Ensi vuosikymmenen puolella vuosikasvu pienenee asukkaaseen, koska väestön ikääntyminen lisää kuolleisuutta asukkaan rajapyykki ohitetaan vuoden 2028 kuluessa. Kaupungin oma väestösuunnite uskoo väestönkasvun olevan selvästi suurempaa mitä Tilastokeskus ennustaa.

7 AKSELI 1/2014 Väestösuunnite 5 Väestösuunnite lasten ja ikäihmisten ikäluokissa v v v v Eliniän piteneminen kasvattaa erityisesti vanhimpia ikäluokkia. Eniten kasvaa 75 vuotta täyttäneiden ikäluokka, yli asukasta. Sen sijaan tällä vuosikymmenellä voimakkaasti kasvava ikäluokka, vuotiaat, alkaa 2020-luvun taitteen jälkeen pienentyä. Tamperelaisista on vuoden 2030 lopussa enemmän kuin joka viidennes (nyt 18 %) täyttänyt 65 vuotta. Yhteensä tämän ikäisiä on henkilöä eli henkilöä enemmän kuin nyt. Suuri syntyvyys, lapsiperheiden naapurikuntiin muuton väheneminen sekä uudet pientalovaltaiset asuinalueet edesauttavat lasten ikäluokkien kasvua. Lasten määrän kasvu tasaantuu lähestyttäessä ensi vuosikymmenen loppua. Lapsia (0 15v.) on vuoden 2030 lopussa yhteensä eli 16 prosenttia väestöstä (nyt 14 %). Uusi päivähoito- tai koulupaikka täytyy 15 vuoden kuluessa järjestyä yli lapselle. Vuores ja Nurmi-Sorila kasvualueina Väestösuunnite on laadittu 19 suunnitealueelle. Eniten väestömäärä kasvaa vuoteen 2030 mennessä Vuoreksessa, joka rakentuu pääosin kuluvalla vuosikymmenellä. Sen kasvu on kuitenkin hitaampaa kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä suunnitteessa arvioitiin. Aivan lähivuosina kasvaa myös Hervanta-Hallilla, jossa väestönkasvu on ollut aiemmin arvioitua suurempaa. Samoin Lielahti-Lentävänniemessä (sis. Niemenranta) väestönkasvu tulee olemaan muita alueita suurempaa. Nurmi-Sorilan rakentamisen alku on siirretty 2020-luvulle. Myös Atala-Olkahisen (sis. Ojala) kasvu tapahtuu pääosin ensi vuosikymmenellä. Vuores Nurmi-Sorila Atala-Olkahinen Hervanta-Hallila Lielahti-Lentävänniemi Kaleva-Järvensivu Keskusta Itä Linnainmaa-Leinola Hatanpää-Härmälä Peltolammi-Multisilta Messukylä-Takahuhti Pispala-Tahmela Kämmenniemi-Terälahti Kissanmaa-Petsamo Tesoma-Lamminpää Lukonmäki-Kaukajärvi Viinikka-Koivistonkylä Keskusta Länsi Epilä-Kalkku Väestönmuutos suunnitealueilla

8 6 AKSELI 1/2014 Työllisyys % Työttömyysaste, vuosineljännekset Tampere Koko maa Kaupunkiseudun kuntien työttömyysaste, % huhtikuu 3 2 Tampere Nokia Orivesi Ylöjärvi Kangasala Pirkkala 1 Lempäälä Vesilahti % Suurten kaupunkien työttömyysaste, huhtikuu 5 Tampere 4 Oulu 3 Turku 2 Vantaa Helsinki 1 Espoo Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus TYÖLLISYYS Työttömyyden kasvu hidastumassa Huhtikuun lopussa Tampereen työttömyysaste oli 15,6 prosenttia. Edellisvuoden lopun ennätyslukemista työttömyysaste on pudonnut 1,5 prosenttiyksiköllä, mutta kausivaihtelun vuoksi työttömyystilanteen ei kuitenkaan vielä voi sanoa kehittyneen parempaan suuntaan. Vuositasolla työttömyys kasvaa yhä, edellisen vuoden huhtikuuhun verrattuna työttömyysaste on noussut 0,9 prosenttiyksikköä. Työttömiä työnhakijoita Tampereella oli henkilöä. Vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana työttömien määrä laski henkilöllä, mutta huhtikuussa työttömänä oli henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Tämä tarkoittaa 7,7 prosentin vuotuista kasvua. Työttömien absoluuttinen määrä oli maan toiseksi korkein Helsingin jälkeen. Pirkanmaan TE-toimistossa oli huhtikuussa työtöntä työnhakijaa, eli 13,5 prosenttia työvoimasta. Edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta työttömien määrä maakunnassa on kasvanut Tamperetta nopeammin, 10,8 prosenttia. Koko maan työttömyysaste huhtikuussa oli 11,7 prosenttia, vuodessa työttömyysaste nousi prosenttiyksikön. Vaikka työttömyyden tunnusluvut huhtikuussa olivatkin yhä edellisvuotta synkemmät, kasvaa työttömyys selvästi aiempaa hitaammin. Orastavat merkit kehityksen kääntymisestä parempaan suuntaan ovat lupaavia, mutta oletettavaa on, että kesää kohden työttömyys jälleen ainakin kausiluonteisesti nousee. Tampere edelleen suurten kaupunkien kärkeä Espoon työttömyys on vakiintunut suurten kaupunkien matalimmalle tasolle. Huhtikuussa Espoon työttömyysaste oli 8,4 prosenttia. Helsingissä ja Vantaalla työttömyysaste pysytteli hiukan yli 10 prosentissa, Turun työttömyysaste laski 14,5 prosenttiin ja Oulussa työttömyysaste oli 15,2 prosenttia. Vaikka Tampereen tilanne on säilynyt kuuden suurimman kaupungin heikoimpana, kasvaa työttömyys nopeimmin pääkaupunkiseudulla. Helsingissä työttömyysaste on vuodessa noussut peräti 1,6 prosenttiyksikköä. Maamme 20 suurimman kaupungin joukossa työttömyys on jo pitkään ollut Tamperetta korkeampi vain Kotkassa, Lahdessa ja Jyväskylässä. Seutukunnan työttömyysaste huhtikuussa oli 13,9 prosenttia. Jyväskylän, Oulun ja Lahden seutukunnissa työttömyys on korkeampi kuin Tampereen seutukunnassa.

9 AKSELI 1/2014 Työllisyys 7 Pitkäaikaistyöttömät yhä pidempään poissa työmarkkinoilta Huhtikuun lopussa tamperelaisen työttömyys oli kestänyt yli vuoden. Edellisvuoden lopusta määrä on pudonnut 511 henkilöllä, mutta vuotuinen kasvu oli kuitenkin 429 henkilöä. Suhteessa pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuoden aikana 7,3 prosenttia, eli hieman vähemmän kuin kokonaistyöttömyys. Myös pitkäaikaistyöttömyydessä näkyy Tampereen yleinen kehityssuunta, sillä kasvu on aiempaan verrattuna merkittävästi hidastunut. Vielä edellisvuonna pitkäaikaistyöttömyys lähes kaksinkertaistui. Alle 25-vuotiaat, yli 50-vuotiaat, pitkäaikaistyöttömät ja ulkomaalaiset työttömät, huhtikuu yli vuoden työttömänä yli 50 -vuotiaat alle 25-vuotiaat ulkomaalaiset Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista tamperelaisista työnhakijoista oli huhtikuussa 36,2 prosenttia, ja on pysynyt viime vuoden tasolla. Kun verrataan kuutta suurinta kaupunkia, näyttäytyy pitkittyvä työttömyys erityisesti Tampereen ongelmana. Seuraavaksi korkeimmalle pitkäaikaistyöttömyys nousee Espoossa, jossa osuus kaikista työnhakijoista on 30,3 prosenttia. Oulussa pitkäaikaistyöttömien osuus työnhakijoista on lähes kymmenen prosenttiyksikköä Tamperetta pienempi. Pirkanmaalaisten pitkäaikaistyöttömien joukossa yli kaksi sekä yli viisi vuotta työttömänä olleiden määrä kasvaa. Työttömyys on sukupuolittunutta, sillä miesten osuus korostuu kaikissa työnhakijaryhmissä ja kasvaa työttömyyden keston myötä. Yli viisi vuotta työttömänä olleiden joukossa miesten osuus nousee jo 62 prosenttiin. Nuorten tilanteessa valoa, eniten kasvaa ikääntyvien työttömyys Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita Tampereella oli huhtikuussa henkilöä. Edellisvuoteen verrattuna määrä kasvoi 133 henkilöllä, eli 5,9 prosenttia. Vuositasolla tarkasteltuna myös nuorten työttömyys kasvaa aiempaa maltillisemmin, sillä vuoden 2013 huhtikuussa nuorisotyöttömyyden vuosittainen kasvu oli 36,8 prosenttia. Vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana nuorten työttömien määrä on pudonnut 356 henkilöllä. Suurten kaupunkien väliset erot nuorisotyöttömyydessä ovat pitkäaikaistyöttömyyttä pienemmät. Alle 25-vuotiaiden työnhakijoiden osuus on suurin Oulussa, jossa 17,6 prosenttia työnhakijoista on nuoria. Tampereella osuus on 13,7 prosenttia. Ammattialoittain nuoret sijoittuvat aloille, joilla yleisestikin on paljon työnhakijoita: teollisuuteen, palvelutyöhön ja

10 8 AKSELI 1/2014 Työllisyys kaupalliseen työhön. Kuitenkin lähes kolmannes nuorista työttömistä on vailla ammattia. Koulutuksen suorittaneista nuorista yli 60 prosentilla on keskiasteen koulutus. Pirkanmaan TE-toimiston alle 25-vuotiaista työnhakija-asiakkaista yli 60 prosenttia on miehiä. Työttömyys kasvaa voimakkaimmin yli 50-vuotiaiden joukossa. Huhtikuussa yli 50-vuotiaita työttömiä oli henkilöä. Vuodessa määrä on kasvanut 459 henkilöllä, eli 9,3 prosenttia. Ikäryhmään kuuluvien työnhakijoiden osuus kaikista työttömistä on 30,8 prosenttia. Yhä useammin yli 50-vuotiaiden työttömyydestä tulee myös pitkäkestoista. Ulkomaalaisia työnhakijoita Tampereella oli Vuoden aikana määrä on kasvanut 138 henkilöllä. Työttömyyslukuja tarkasteltaessa on syytä huomioida, että heikon taloustilanteen myötävaikutuksesta myös tilastoissa näkymätön piilotyöttömyys kasvaa. Kun työllistymisnäkymät synkkenevät, moni töihin kaipaava opiskelija tai kotona lasta hoitava vanhempi jättää työttömäksi ilmoittautumisen sikseen. Ikääntyneempiä työnhakijoita lannistavat etenkin puutteet työnhakutaidoissa sekä oman osaamisen heikko soveltuvuus muuttuneille työmarkkinoille. Työttömyys kaikkien alojen ongelma Pirkanmaan työttömyys on ammattiryhmittäin suurinta teollisessa työssä, mistä työtä hakee yli henkilöä. Työttömyys on vuoden aikana kasvanut kaikilla ammattialoilla, mutta suhteessa eniten terveydenhuolto- ja sosiaalialan työssä. Alan työttömyys on kasvanut yli viidenneksen ja avoimet työpaikat vähentyneet yli 8 prosentilla. Avoimia työpaikkoja Tampereella oli huhtikuussa Yhtä avointa työpaikkaa kohden oli keskimäärin 10 työtöntä työnhakijaa. Vuosi sitten työpaikkoja oli avoinna 247 paikkaa enemmän ja työnhakijoita puolestaan henkilöä vähemmän. Pirkanmaalla avoimena oli työpaikkaa, yksi avoin työpaikka 12 työnhakijaa kohden. Eniten avoimia työpaikkoja oli tarjolla palvelutyössä sekä kaupallisella alalla.

11 AKSELI 1/2014 Työpaikat 9 TYÖPAIKAT Kaupunkiseudun suurimmat yksityiset työnantajat 2012 Sinisellä ja lihavoituna työnantajat, joiden koko henkilöstö on sijoittunut Tampereelle. Tampereen seutukunnan suurimmat yksityiset työnantajat 2012 Työnantajat, joiden koko kaupunkiseudun henkilöstö on sijoittunut Tampereella on merkitty sinisellä värillä. Yrityksen nimi Toimiala Henkilöstö PIRKANMAAN OSUUSKAUPPA Isot supermarketit (yli 1000 m²) 1922 NOKIA OYJ Viestintälaitteiden valmistus 1446 SANDVIK MINING AND CONSTRUCTION OY Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valm ITELLA POSTI OY Postin yleispalvelu 1121 METSO MINERALS OY Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valm NOKIAN RENKAAT OYJ Renkaiden valmistus ja uudelleenpinnoitu 995 SAARIOINEN OY Einesten ja valmisruokien valmistus 861 NOKIA SOLUTIONS AND NETWORKS OY Viestintälaitteiden valmistus 767 AGCO POWER OY Moottoriajoneuvojen valmistus 761 VR-YHTYMÄ OY Rautateiden henkilöliikenne, kaukoliikenne 674 METSO POWER OY Höyrykattiloiden valmistus 670 PILKINGTON AUTOMOTIVE FINLAND OY Tasolasin muotoilu ja muokkaus 662 TIETO FINLAND OY Tietojenkäsittelyn ja laitteistojen käyt. 624 ACCENTURE SERVICES OY Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 601 METSO FABRICS OY Teknisten ja teollisuustekstiilien valm. 552 ISS PALVELUT OY Kiinteistöjen siivous 542 LASSILA & TIKANOJA OYJ Kiinteistöjen siivous 521 METSO AUTOMATION OY Muiden hanojen ja venttiilien valmistus 505 SOL PALVELUT OY Kiinteistöjen siivous 491 SANTEN OY Lääkkeiden ja muiden lääkevalmisteiden valm. 489 METSÄ BOARD OYJ Paperin, kartongin ja pahvin valmistus 479 UPM-KYMMENE OYJ Paperin, kartongin ja pahvin valmistus 475 ATTENDO TERVEYSPALVELUT OY Työvoiman vuokraus 452 FIMLAB LABORATORIOT OY Laboratoriotutkimukset 402 ALMA MANU OY Muu posti-, jakelu- ja kuriiritoiminta 382 ELISA OYJ Langattoman verkon hallinta ja palvelut 381 STOCKMANN OYJ ABP Tavaratalot (yli 2500 m²) 376 UPM RAFLATAC OY Paperin, kartongin ja pahvin valmistus 374 CARGOTEC FINLAND OY Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus 363 TAYS SYDÄNKESKUS OY Varsinaiset sairaalapalvelut 361 NORDEA BANK FINLAND ABP Muu pankkitoiminta 359 CGI SUOMI OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 356 POHJOLA VAKUUTUS OY Vahinkovakuutusyhtiöt 352 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI Muu pankkitoiminta 351 VÄINÖ PAUNU OY Säännöllinen linja-autojen kaukoliikenne 350 PATRIA AVIATION OY Ilma- ja avaruusalusten ja niihin liitt. koneiden valmistus 329 INSTA DEFSEC OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 326 SUOMEN LÄHIKAUPPA OY Valintamyymälät (yli 100 m², enintään SCA TISSUE FINLAND OY Paperisten talous- ja hygieniatarvikkeiden valm. 313 N-CLEAN OY Kiinteistöjen siivous 308 REKRYTOINTIPALVELU SIHTI OY Työvoiman vuokraus 307 ALSTOM GRID OY Elektronisten komponenttien valmistus 274 TAMMENLEHVÄKESKUS OY Varsinaiset sairaalapalvelut 261 JOHN DEERE FORESTRY OY Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus 259 HH-KIINTEISTÖPALVELUT OY Kiinteistönhoito 256 TELIASONERA FINLAND OYJ Langallisen verkon hallinta ja palvelut 253 NOKIAN RASKAAT RENKAAT OY Renkaiden valmistus ja uudelleenpinnoitu 253 TAMPEREEN SÄRKÄNNIEMI OY Huvi- ja teemapuistojen toiminta 239 INSTA AUTOMATION OY Teollisuuden koneiden ja laitteiden ym. 237 ALSO FINLAND OY Tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelmien tukkuk. 235 VR TRACK OY Rautateiden ja metrolinjojen rakentaminen 235 IKEA OY Huonekalujen vähittäiskauppa 228 FASTEMS OY AB Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus 226 YIT RAKENNUS OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen 225 NANSO GROUP OY Alusvaatteiden valmistus 217 INVALIDILIITON ASUMISPALVELUT OY Vammaisten palveluasuminen 212 BRONTO SKYLIFT OY AB Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus 210 PIHLAJALINNA OY Lääkäriasemat, yksityislääkärit ja vastaanottotoim. 209 RAMBOLL FINLAND OY Yhdyskuntasuunnittelu 208 ATA GEARS OY Laakereiden, hammaspyörien, vaihteistojen valm. 204

12 10 AKSELI 1/2014 Asuminen Asuntotuotanto 2013 joista joista yhteensä krstaloas. vuokra-as. Hervanta Niemenranta Kalevanrinne Vuores Lentävänniemi Ratina Rahola Muotiala Atala Härmälä Ristinarkku Muut alueet Yhteensä Asuntotuotanto 2014, arvio Kerros- ja rivitaloasunnot joista joista yhteensä krstaloas. vuokra-as. Rahola Härmälä Vuores Niemenranta Hervanta Atala Muut alueet ASUMINEN Asuntotuotannon hyvä vire katoamassa Vuonna 2013 asuntorakentaminen oli vilkasta Tampereella. Uusia asuntoja valmistui Vuosina on valmistunut keskimäärin asuntoa. Sitä ennen, vuosina 2009 ja 2010, yllettiin vain noin asunnon valmistumiseen. Rakentamisen vilkkaus on näkynyt erityisesti omistusasuntoina, joita valmistui vuonna 2013 yhteensä (56 %). Vuokraasuntoja valmistui 797 (44 %). Perustajaurakoituja kerros- ja rivitaloasuntoja valmistui neljänneksi eniten koko 2000-luvulla. Kerrostaloasuntojen osuus oli 81 prosenttia, rivitaloasuntojen 10 ja pientaloasuntojen 9 prosenttia. Ylivoimaisesti eniten asuntoja valmistui viime vuonna Hervantaan. Myös Niemenranta sai yli 200 uutta asuntoa. Vuoden 2013 rakennuslupatilastot osoittavat asuntorakentamisen hiipumisen. Vuonna 2013 lupia myönnettiin vähiten 2000-luvulla (1 003 asuntoa). Uusia asuntoja aloitettiin rakentaa neljänneksi vähiten 2000-luvulla (1 364). Asuntoimen arvion mukaan vuonna 2014 näyttäisi valmistuvan noin asuntoa, joista omistusasuntoja olisi 54 prosenttia, vuokraasuntoja 42 prosenttia ja asumisoikeusasuntoja neljä prosenttia. Eniten asuntoja valmistuu Raholaan ja Härmälään. Tulevien vuosien asuntotuotannosta on luettavissa lisää asuntotoimen julkaisussa Asuntojen uudistuotanto Tampereella vuosina Valmistuneet asunnot ja väestönkasvu * Yhteensä Valmistuneet asunnot ja väestön kasvu Tuotanto ei yllä tavoitteeseen Asuntotuotanto Väestönkasvu 2002, Asuntotoimi Lisätietoja: Kari Linnanen, asuntokoordinaattori Puh * 2015* 2016* Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisessa ohjelmassa 2030 on pitkän ajan tavoitteeksi asetettu asunnon valmistuminen vuosittain. Tähän asetettuun tavoitteeseen yllettiin vuosina , mutta vuosien 2009 ja 2010 erityisen heikkoja asuntorakentamisvuosia ei kyetä korvaamaan lähitulevaisuudessa. Myös ennakoitua suurempi väestönkasvu vuonna 2012 ja varsinkin vuonna 2013 lisää uusien asuntojen tarvetta. Laskennallisesti vajausta on tällä hetkellä noin asuntoa. Vuosien asuntotuotannon arvioidaan jäävän keskimäärin asuntoon vuodessa. Kerrostaloasuntojen osuus tuotannosta on 78 prosenttia.

13 AKSELI 1/2014 Asuminen 11 Asuntokanta rakentamisvuoden mukaan 2013 Yli puolet asuntokannasta pieniä asuntoja 2000-luku 19 % luku 27 % Tuntematon 1 % Ennen v % luku 12 % luku 34 % Vuoden 2013 lopussa oli Tampereella asuntoa, joista 73 prosenttia sijaitsi kerrostaloissa. Vakituisesti asuttuja asuntoja oli eli 91,5 prosenttia. Vuodessa asuntojen määrä on kasvanut lähes asunnolla. Yli kolmasosa asuinnoista sijaitsee kerrostalovaltaisella Keskisellä suuralueella. Pien- ja rivitaloasuntoja on eniten Koillisella suuralueella. Kolmasosa kaikista asunnoista on rakennettu luvuilla luvulla rakennettuja asuntoja on yli , lähes viidennes asuntokannasta. Vuoden 2012 lopussa oli Tampereella omistusasuntoja noin , niiden osuus kaikista asunnoista oli 48,5 prosenttia. Vuokra-asuntoja oli , osuus 41,3 prosenttia. Asumisoikeusasuntoja oli eli vain 2,5 prosenttia kaikista asunnoista. Yli puolet asuntokannasta oli yksiöitä (20,5 %) ja kaksioita (37 %). Asuntokunnat henkilöluvun mukaan Sinkkutalouksia lähes puolet asuntokunnista henkilöä 4 henkilöä 3 henkilöä 2 henkilöä 1 henkilö Tampereella oli vuoden 2013 lopussa asuntokuntaa, joissa asui henkilöä. Asuntokunnista lähes puolet (48,4 %) oli yhden henkilön muodostamia, kun koko maassa yhden hengen asuntokuntia oli keskimäärin 41,7 prosenttia. Asuntokuntien keskikoko oli 1,8 henkilöä, kun se oli koko maassa 2,1. Asuntokuntien keskikoko on pienentynyt tasaisesti jo 1950 luvulta lähtien Kaikissa kaupunkiseudun kehyskunnissa asuntokuntien keskikoko on vähintään 2,1. Suurin se oli vuoden 2013 lopussa Vesilahdessa ja Lempäälässä, 2,5 henkilöä. Yksin asuvien osuus on kehyskunnissa selvästi pienempi kuin Tampereella. Tamperelaisista asuntokunnista vain 18 prosenttia oli lapsiperheitä vuoden 2013 lopussa. Kaupunkiseudun kehyskunnissa lapsiperheiden osuus oli selvästi suurempi. Orivettä lukuun ottamatta se oli kaikissa kehyskunnissa yli tai lähes 30 prosenttia. Vesilahdessa se oli suurin, 35,0 prosenttia.

14 12 AKSELI 1/2014 Asuminen Asuntojen hinnat, /m Helsinki 900 Pääkaupunkiseutu (PKS) 600 Tampere Turku 300 Koko maa Asuntojen hinnat, 1. neljännes 2014 /m 2 Koko kaupunki Keskusta 1) Kerrostalo Yksiöt Kaksiot Isommat as Rivitalo ) Keskusta, Tammela, Järvensivu, Amuri, Pyynikki, Pispala Asuntojen hinnat laskeneet Maaliskuun 2013 alusta voimaan tullut varainsiirtoveron muutos vilkastutti asuntokauppoja vuoden 2012 lopussa, jolloin kauppoja tehtiin enemmän kuin koskaan aiemmin 2000-luvulla. Kauppa jatkui vilkkaana edelleen tammi-helmikuussa Maaliskuussa kauppojen määrä lähes puolittui edellisvuodesta eikä merkittävää piristymistä tapahtunut loppuvuodestakaan. Kaikkiaan Tampereella tehtiin asuntoosakkeiden kauppoja noin 15 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna, mikä johtui myös kotitalouksien tulevaisuuden näkymien epävarmuuden lisääntymisestä ja pankkien luotonannon kiristymisestä. Vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttaman asuntojen hintojen notkahduksen jälkeen ne ovat suhteellisen nopeasti palanneet kriisiä edeltäneelle tasolle, pääkaupunkiseudulla jopa reilusti ylikin luvulla hinnat ovat pysytelleet lähestulkoon samalla tasolla. Kerrostaloasuntojen hinnat vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä ovat hieman laskeneet vuoden 2013 lopusta, mutta verrattuna vuoden 2013 ensimmäiseen neljännekseen ne ovat nousseet vajaan prosentin. Rivitaloasuntojen hinnat ovat muuttuneet tätäkin vähemmän. Kysynnän kohdistuminen pieniin asuntoihin kasvattaa kuitenkin keskustan kerrostaloyksiöiden hintalappua, vuodessa reaalista nousua niissä oli 6,7 prosenttia. Keskustakaksioiden hinta on puolestaan noussut 4,9 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla asuntojen neliöhinnat ovat yli euroa suuremmat kuin muualla maassa. Asuntojen vuokrat, /m 2 Vuokrat nousseet /m Pääkaupunkiseutu Koko maa Helsinki Tampere Turku Tampereella asuntojen vuokrien nousu (3,9 %) on voimistunut kuluvan vuoden alussa. Vain pääkaupunkiseudulla nousua on ollut enemmän. Vuoden aikana ovat vuokrat nousseet eniten aravavuokrataloissa, 4,5 prosenttia. Niissä yksiöiden vuokrien nousu ylitti jopa 5 prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat vuodessa 3,4 prosenttia, niissä yksiöiden vuokrat nousivat 4,2 prosenttia. Vuoden 2014 alussa Tampereella aravavuokratalojen neliövuokrat olivat keskimäärin 11,73 euroa. Yksiöiden neliövuokra, 13,70 euroa, oli selvästi kallein. Vapaarahoitteisten asuntojen keskimääräinen vuokra oli 13,13 euroa, yksiöiden 15,55 euroa. Suomen kalleimmat vuokra-asunnot löytyvät totutusti Helsingistä, missä vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokra oli 16,79 euroa /m 2, yksiöiden jopa 20,54 euroa/m 2.

15 AKSELI 1/2014 Talous 13 Kokonaistuotannon määrä TALOUS Laman tunnusmerkit täyttymässä Vielä maalis-huhtikuussa yleisesti ennustettiin Suomen bruttokansantuotteen kääntyvän kasvuun ja koko vuoden tuloksena olisi puolen prosentin kasvu. Alkuvuonna taloudessa ei ole tapahtunut toivottua käännettä parempaan. Sen sijaan ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Teollisuustuotanto ja tavaravienti supistuivat yli 3 prosenttia ja vähittäiskaupan nollakasvu ennakoi kotitalouksien kulutuksen polkeneen paikoillaan. Rakentamisen indikaattorit osoittavat erityisesti asuinrakentamisen vähenemisen jatkuvan., Ennuste Suomen Pankki Näyttää vahvasti siltä, että Suomen viennin elpyminen lykkääntyy syksyyn ja käynnistyy niin hitaasti, että bruttokansantuote saattaa jopa laskea kolmannen vuoden peräkkäin. Kesän alussa julkaistut ennusteet, lukuunottamatta valtuionvarainministeriötä, ovat laskeneet nollaan ja sen alapuolelle. Edellisen kerran Suomen talous supistui kolmena vuotena peräkkäin lamavuosina Tällä kertaa on tulossa tuplalaskukausi, ensin oli 2009 ja nyt Kaksoistaantuma on osoittautumassa 90-luvun lamaa vakavammaksi, koska elpyminen on hitaampaa ja edellisen huipun saavuttaminen vie selvästi enemmän aikaa 20 vuotta sitten. Ennusteen Julkaistu BKT, muutos, % laatija VM ,2 1,4 Danske Bank ,2 1,5 LähiTapiola ,3 1,0 Suomen Pankki ,0 1,4 Nordea ,5 1,0 Aktia ,3 1,3 Handelsbanken ,4 1,5 Euroopan komissio ,2 1,0 Kasvuun vasta 2015 Vaikka kasvu-uralle päästäänkin, se on ensi vuonna kovin kivuliasta, vain noin prosentin tuntumassa. Vuo den 2016 ta lous kas vun en nus te taan nousevan lähelle kahta prosenttia. Näkymiin luo kuitenkin varjonsa Ukrainan kriisi, joka pitkittyessään voi johtaa merkittäviin talouspakotteisiin ja kansainvälisen kaupan häiriöihin sekä kääntää Venäjän talouden taantumaan. Tällä olisi negatiivisia vaikutuksia myös Suomen talouteen. Jul kis yh tei sö jen ra hoi tus a se ma on ol lut ali jää mäi nen jo viisi vuot ta ja se myös pysyy alijäämäisenä vuo teen 2016 asti, koska hi das ta lous kas vu ja so peu tus toi met ei vät rii tä kääntä mään sitä yli jää mäi sek si näin nopeasti. Ikä ra ken teen muutos vä hen tää työ i käis ten mää rää ja kas vat taa ikä si don nai sia me no ja. Jul ki sen ta lou den vel ka suh de on jo ko ho a mas sa yli 60 pro sen tin ra jan. Veroaste nousee ensi vuonna 46 prosenttiin. Näin korkeissa lukemissa se on ollut vain 1990-luvun laman jälkeen.

16 14 AKSELI 1/2014 Talous Saldoluku Kuluttajien luottamus Luottamus omaan talouteen 12 kk kuluttua Luottamus Suomen talouteen 12 kk kuluttua Työttömyys Ennusteen laatija 2014 Inflaatio,% 2015 VM 1,3 1,7 Danske Bank 1,0 1,2 LähiTapiola 1,2 1,7 Suomen Pankki 1,2 1,3 Nordea 1,3 1,5 Aktia 1,3 1,6 Handelsbanken 1,2 1,6 Euroopan komissio 1,4 1,4 Ennusteen Työttömyysaste,% laatija VM 8,5 8,4 Danske Bank 8,5 8,4 LähiTapiola 8,5 8,0 Suomen Pankki 8,6 8,3 Nordea 8,5 8,3 Aktia 8,6 8,4 Handelsbanken 8,4 8,2 Euroopan komissio 8,5 8, Kuluttajien luottamus koetuksella Kuluttajien luottamus on ollut koko kevään pitkän aikavälin keskiarvoa alempi. Näkemykset Suomen taloudesta, työttömyyskehityksestä sekä kotitalouden säästämismahdollisuuksista paranivat kuitenkin hieman toukokuussa huhtikuuhun verrattuna. Sen sijaan odotukset omasta taloudesta pysyivät ennallaan. Kasvanut työttömyys, matalat nimellispalkankorotukset ja veronkiristykset ovat nakertaneet kuluttajien luottamusta ja ostovoimaa. Heikkous on levinnyt asuntomarkkinoille, joilla kysyntä on vaimentunut ja hinnat polkevat paikoillaan. Inflaatio on ollut Suomessa nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin jo usean vuoden ajan. Sitä jarruttaa maltilliset palkankorotukset ja heikko suhdannetilanne, joka pitää yritysten hinnoitteluvoiman vähäisenä. Inflaatiota kuitenkin kohottaa tänä ja ensi vuonna välillisen verotuksen korotukset. Tänä vuonna inflaation ennustetaan nousevan noin 1,2 prosenttiin. Pahin työllisyyden supistuminen lienee ohi, mutta nopeaa käännettä parempaan ei työmarkkinoille ole luvassa. Työllisyyden lasku tasaantuu vuoden loppuun mennessä. Varovainen käänne parempaan ajoittuu vasta selvästi ensi vuoden puolelle, jolloin työttömyysaste laskee osin demografisista syistä. Eläkkeelle jää enemmän ihmisiä kuin työmarkkinoille tulee nuoria ikäluokkia. Pirkanmaan talousnäkymät synkkenivät Elinkeinoelämän keskusliiton huhtikuussa 2014 tekemän suhdannebarometrin mukaan suomalaisten yritysten suhdanneodotukset kesäkaudelle ovat vähän aiempaa paremmat, mutta tuntuvampaa käännettä ylöspäin ei ole vielä näköpiirissä. Alkuvuonna suhdannekehitys jäi edelleen melko vaatimattomaksi. Pirkanmaan teollisuuden ja rakentamisen suhdannetilanne on tavanomaista heikompi ja tilauskirjat ovat normaalia ohuemmat. Suhdannenäkymät heikkenivät alkuvuoden aikana. Tuotanto kasvoi hieman alkuvuonna, mutta kannattavuuskehitys vaihtelee yrityksittäin. Palvelujen suhdannenäkymät ovat pienestä kohentumisesta huolimat huolimatta yhä miinuksella. Myynti väheni vuoden alkukuukausina ja lähikuukausille odotetaan vain hidasta nousua. Heikko kysyntä on edelleen yleisin tuotantokapeikko.

17 AKSELI 1/2014 Tampere tulevaisuudessa, vaihtoehtoisia näkökulmia 15 ORIGOSSA TAMPERE TULEVAISUUDESSA, VAIHTOEHTOISIA NÄKÖKULMIA Tulevaisuuden kaupunki erikoiskurssi: Yhdessä tekemistä, yhdessä oppimista Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tulevaisuudentutkimuksen verkostoakatemia (TVA) järjestivät keväällä 2014 yhteisen Tulevaisuuden kaupunki erikoiskurssin, joka täydentää em. tahojen yhteistyössä järjestämää tulevaisuuden tutkimuksen opintokokonaisuutta. Tulevaisuuden kaupunki kurssi oli lähtökohdiltaan laajaalainen ja monitieteinen. Kurssin onnistumisen kannalta oli erittäin tärkeää, että useat Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston professorit avasivat vierailuluennoillaan erilaisia kaupunkien tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Luennoitsijoiden lisäksi myös opiskelijoita oli mukana laajasti yli oppiainerajojen. Muutamia opiskelijoita osallistui kurssille myös Turun ja Oulun yliopistoista. Tulevaisuudentutkimuksen menetelmien osalta alustajana toimivat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen projektipäällikkö Hanna-Kaisa Aalto ja Tampereen teknillisen yliopiston lehtori Markus Pöllänen, jotka olivat mukana ideoimassa ja toteuttamassa kurssia sen kaikissa vaiheissa. Erikoiskurssin harjoitustyöosiossa opiskelijat laativat noin kahden vuosikymmenen mittaisia tulevaisuusskenaarioita kahdeksalle suomalaiskaupungille, jotka olivat Tampere, Mänttä-Vilppula, Turku, Salo, Raisio, Seinäjoki, Kauhava ja Alavus. Tampereen yliopiston tutkimuspäällikkö Jari Kolehmainen rakensi käytännön yhteydet kohdekaupunkeihin. Useimpien kaupunkien edustajat olivatkin kuulemassa kurssin päätösseminaarissa opiskelijoiden skenaarioesityksiä. Lisätietoja: Jari Kolehmainen, tutkimuspäällikkö Skenaariotyön tarkoituksena on avata sitä, millaisia tulevaisuuksia voisi olla. Mahdollisten tulevaisuuksien tunnistaminen laajentaa päätöksenteon horisonttia. Se on tärkeää, koska kaupunkiorganisaatioissakin ajattelu voi helposti urautua. Kaupunkien edustajat kiittelivätkin opiskelijatöiden raikasta otetta.

18 16 AKSELI 1/2014 Tampere tulevaisuudessa, vaihtoehtoisia näkökulmia Tulevaisuuden Tampere kaupunginosien kaupunki Kirjoittajat: Katri Kivistö-Haverinen Sanna Marin Aleksi Neuvonen Iina Sankala Lisätietoja: Katri Kivistö-Haverinen Puh Työn teemana on Tampereen tulevaisuus vuonna 2035 erityisesti kaupunginosien (sekä positiivisen että negatiivisen) erilaistumisen näkökulmasta. Kaupunkiympäristöjen monipuolisuus ja laatu vetovoimatekijänä on korostunut viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Kansainvälisesti vetovoimaisessa kaupungissa on oltava huippuosaamisen ja siihen nojaavien yritysten ohella myös innostavaa kaupunkikulttuuria ja miellyttäviä asuinalueita Tulevaisuustaulukon avulla loimme neljä erilaista tulevaisuuskuvaa, joiden pohjalta skenaariot tehtiin. Leppoisa, moderni, kansainvälinen Skenaarion draiverina on kansainvälisten yritysten kehitystoimintojen sijoittuminen Tampereelle. Kaupungissa on tehty paljon työtä sen eteen, että on saatu laajat globaalit verkostot. Perinteiset teollisuustyöpaikat ovat vähentyneet merkittävästi. Julkisia palveluita on sopeutettu: on keskitytty tarjoamaan ydinpalvelut koulutus-, terveydenhoito- ja sosiaalipalveluissa. Keskustan liepeillä olevia alueita (Nekala, Hatanpää, Tammela, Kaleva) sekä Hervantaa on kehitetty täydennysrakentaen ja peruskorjaten. Liiketiloja on muutettu sopiviksi digitalisoiduille elinkeinoille. Eurooppalaisten ja aasialaisten yritysten tuotekehitysyksiköitä on sijoittunut Tampereelle 2020-luvulla. Erilaiset remppakimpat ovat yleisiä: porukalla remontoidaan taloja, pystytetään aurinkopaneelit katolle ja suoritetaan hyötykasvien vaihtoa. Niukkuuden ehdoilla, mutta kasvaen resurssiviisas Tampere Skenaario lähti liikkeelle ajatuksesta, että ilmastonmuutoksen edetessä ja luonnonvarojen huvetessa elinkustannukset nousevat huomattavasti. Asumisen, liikkumisen ja ruoan hinnat lohkaisevat yhä suuremman osan ihmisten tuloista. Tästä seuraa elintapojen muutos. Kaupunki kasvaa voimakkaasti muualta Suomesta tulevien ihmisten voimin. Älykkyys on otettu avuksi kestäviin investointeihin. Uudisrakentamista ei paljoa ole, pääpaino on olemassa olevan infran huoltamisessa ja korjaamisessa energiatehokkaammaksi. Palvelut ovat hajautuneet, ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa. Hukkatilat käytetään hyödyksi: kaupunkiviljelyä on pihoilla, katoilla ja puistoissa. Pienyritykset ovat elinvoimaisia. Perinteisiä työsuhteita ja urapolkuja ei ole juuri kellään. Työkulttuuri on muuttunut enemmän elämäntavan suuntaan ja ihmiset kuuluvat erilaisiin yhteisöihin työn, harrastusten ja erilaisten palveluiden kautta.

19 AKSELI 1/2014 Tampere tulevaisuudessa, vaihtoehtoisia näkökulmia 17 Vapauden ja perinteiden eriytynyt kaupunki Skenaarion draiverina on energian hinnan lasku. Se on mahdollistanut isompien talojen rakentamisen kauemmas työpaikasta: henkilöautoilu lisääntyy ja kehyskunnat kasvavat osin keskuskaupungin kustannuksella. Yhdyskuntarakenne pirstaloituu. Halpa energia mahdollistaa kuitenkin merkittävien kärkialojen sijoittumisen kaupunkiin. Kaupin kampus on merkittävä työpaikka-alue, samoin Hermia. Palvelut tuotetaan markkinaehtoisesti, mikä johtaa siihen, että ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa. Kaupungin työpaikat ovat profiloituneet huippuosaamiseen, kaupunkiin on jäänyt muualta tullutta matalasti koulutettua väestöä, joten työttömyys on korkealla. Kehyskuntien maaseutuidyllistä kotiuskonto-isänmaa -ideologian näkökulmasta ei katsottu hyvällä keskuskaupungin lähiöiden ongelmia. Nopeasti uudistuva Tampere Skenaarion lähtökohtana on oletus merkittävästä määrästä kasvavia keskisuuria kansainvälistäkin potentiaalia omaavista yrityksistä. Smart city -sovelluksia tulee paljon kaupunkilaisten käyttöön, on avoimet tietovarannot ja älykäs liikenne. Palveluita tuotetaan käyttäjälähtöisesti ja avoimissa verkostoissa. Resurssipulan ja investointien suuren määrä vuoksi investointeja on keskitetty keskustaalueelle. Rakennusinvestoinnit kohdistuvat raitiotien varteen. Kaupunki on kasvanut voimakkaasti 2020-luvulla merkkinä ovat: asuntojen hintojen nousu ja kantakaupungin elitistisoituminen. Nuoret, opiskelijat ja lapsiperheet siirtyvät edullisempiin lähiöihin. Johtopäätös Johtopäätöksenä näistä skenaarioista vedimme sen, että kaupunginosien erikoistuminen ja profiloituminen vahvuuksiensa kautta kannattaa nähdä mahdollisuutena ja tapana vahvistaa kaupungin vetovoimaisuutta sekä keinona vastata segregoitumiskehitykseen. Kaikkeen ei ole mahdollista varautua, osa asioista tapahtuu oman yhteisön ulkopuolella mutta vaikuttaa vahvasti: elinkeinorakenteen muutos, energia- ja luonnonvarojen hintakehitys ja väestön monimuotoistuminen ovat väistämättömiä ja kompleksisia ilmiöitä, joihin ei ole varmaa vastausta. Niihin varautuminen tapahtuu rohkeilla valinnoilla ja kokeiluilla. Kaupunginosien erilaistumista voi ajatella myös resilienssin vahvistamisena. Erilaisiin vahvuuksiin omaehtoisesti nojaavat kaupunginosat parantavat edellytyksiä suoriutua äkillisistä muutostilanteista (elinkeinorakenteen muutos, energiakriisi): monesta mallista aina joku pärjää muita paremmin. Eteläpuiston ja sen lähialueiden kansainvälisen suunnittelukilpailun jaettu 1. sija Seelake

20 18 AKSELI 1/2014 Tampere tulevaisuudessa, vaihtoehtoisia näkökulmia Kirjoittajat: Jukka-Pekka Ovaska Katja Salonen Anne Seppälä Heli Suuronen Lisätietoja: Anne Seppälä Tampere: Näkökulmia elämäntapaan 2035 Päätöksillään Tampereen kaupunki pystyy mahdollistamaan erilaisten elämäntapojen syntymisen, vaikka asukkaat itse tietysti valitsevat, millaista elämää haluavat viettää. Kaupunki on asukkaidensa koti, ja siinä tapahtuvat muutokset vaikuttavat asukkaiden elämään ja suhtautumiseen omaan asuinpaikkaansa. Toiset muutoksista ovat hyvään suuntaan, toiset huonompaan, mutta harvoin asiat ovat niin mustavalkoisia, että kaupungin kehitys voisi olla vain parempaan tai huonompaan suuntaan. Muodostamamme tulevaisuuskuvat esittelevätkin mahdollisia tulevaisuuksia niin, että kehitys ja haittavaikutukset ovat molemmat esiteltyinä. Tulevaisuuskuviemme pohjalla käytimme tulevaisuustaulukkoa, joka muodostettiin poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten, teknologisten ja ekologisten muuttujien ja näille annettujen arvojen pohjalta. Taulukon avulla muodostimme vaihtoehtoisia malleja esimerkiksi sen suhteen, millä tavalla kaupunkilaiset, yritykset ja päättäjät suhteutuvat toisiinsa ja millä tavalla moderni teknologia ja ympäristöarvot tulevat näkymään Tampereella tulevaisuudessa. Lopulta muodostimme seuraavat neljä tulevaisuuskuvaa. Tiivistä ja tasaista Tiivistävällä aluesuunnittelulla Tampereelle luodaan suuret ja tiiviit aluekeskittymät. Pirkanmaan alueen kunnat tuottavat yhdessä tärkeimmät julkiset palvelut, ja päätöksiä ohjataan keskitetysti seudun päättävän elimen toimesta. Tampereen alueet ovat erikoistuneet ja kilpailukyky perustuu yritysklustereihin. Liikenne perustuu henkilöautoihin asuin- ja työalueiden eriytyessä. Kaupungin vahva rooli tiivistysrakentamisen toteuttamisessa lisää byrokratiaa ja kaupunkilaiset ja yritykset passivoituvat, kun näille ei anneta päätösvaltaa kaupungin asioista. Tasa-arvoisuus ohjaa päätöksiä, millä pyritään luomaan hyvää ja tasaista elämää kaikille kaupunkilaisille. Kaupunki pyrkii ekologisiin ratkaisuihin politiikallaan, mutta yksilön ratkaisut eivät tue aina ekologisia valintoja. Kun tiiviistä kaupungista vähenee luonto, elämäntavasta tulee yhä urbaanimpaa. Ihmiset hakeutuvat vapaa-ajallaan virtuaalimaailmaan.

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 16.6.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 16.6.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat laskeneet Asuntojen hinnat Vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttaman asuntojen hintojen notkahduksen jälkeen ne ovat suhteellisen nopeasti palanneet

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Työpaikat T A M P E R E E N K A U P U N K I

Työpaikat T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Työpaikat 1.3.2011 Toimintaympäristö: Työpaikat Tampere 1.3.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Työpaikat. 21.10.2014 Leena Salminen

Työpaikat. 21.10.2014 Leena Salminen Työpaikat 2012 1 Dialuettelo Dia 5 Tampereen työpaikat 1990 2012 Dia 6 Väestö, työllinen työvoima ja työpaikat 1990-2012 Dia 7 Tampereen työpaikat toimialoittain 2012 Dia 8 Tampereen työpaikat työanantajasektorin

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampere 14.3.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Tampereen väestösuunnite 2014-2030

Tampereen väestösuunnite 2014-2030 Tampereen väestösuunnite 2014-2030 Väestösuunnite vuosille 2014-2030 Kaupungin omasta väestöennusteesta käytetään nimitystä väestösuunnite, koska se on toteutuneeseen kehitykseen perustuvaa puhtaasti laskennallista

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015 Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2015 Edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- 2013 www.thl.fi Matti Rekiaro 11.2.2015 ATH 2012 2014 Kansallinen tutkimus Vastanneita Koko maa 95 000 (vastausosuus 53 %) Seinäjoki 1020 (53 %),

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Edellisvuoden toukokuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi prosenttiyksiköllä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työpaikat

Toimintaympäristö: Työpaikat Toimintaympäristö: Työpaikat Tampere 14.11.2008 Janne Vainikainen lkm 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Yhteiskunnalliset palvelut 31,9 % Rahoitus-,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 6.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 6.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat nousussa Diat 4-7 Vanhojen asuntojen* hinnat nousivat Tampereella vuonna 2012 1,9 prosenttia. Asuntojen hinnat

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita syyskuun lopussa 14884, joista miehiä 8349 ja naisia 6535. Turun työttömyysaste oli %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Turun työttömyysaste oli elokuun lopussa 16,8 %, lisäystä edellisvuodesta 0,7 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 0,9 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa 14576, joista miehiä 8272 ja naisia 6304. Turun työttömyysaste oli 16,0 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015 Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Turussa oli työttömiä työnhakijoita marraskuun lopussa 14696, joista miehiä 8412 ja naisia 6284. Turun työttömyysaste oli

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne pysynee yhä ennallaan Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.9.2010

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.9.2010 n tiedote 21.9.2010 Tilannekatsaus 31.8.2010 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyystilanteessa positiivista kehitystä

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.3.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus kuu 2014 Työttömyyden peruskuva on säilynyt ennallaan. Työttömien määrä

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Insinöörikoulutus 100 vuotta: TAMKin tekniikan opiskelijoiden toimintaviikon yritysvierailut

Insinöörikoulutus 100 vuotta: TAMKin tekniikan opiskelijoiden toimintaviikon yritysvierailut Insinöörikoulutus 100 vuotta: TAMKin tekniikan opiskelijoiden toimintaviikon yritysvierailut Maanantai 1.10.2012 Pvm. Vierailuaika Vierailukohde Osallistujamäärä Sijainti 1.10. 13.00 AVANT TECNO Oy 50/50

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2015 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010 n tiedote 21.12.2010 Tilannekatsaus 30.11.2010 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työllisyydessä positiivista kehitystä vuoden

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 1 2014 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 973 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Elokuu 2013

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Elokuu 2013 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2013 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Elokuu 2013 Julkaisuvapaa tiistaina 24.9.2013 klo 9.00 Pirkanmaalla työllisyystilanteessa ei elpymisen merkkejä Työttömyystilanne

Lisätiedot

Joensuun asuntokupla?

Joensuun asuntokupla? Joensuun asuntokupla? Author : paul Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna sanoi Yle Uutisissa 16.1.: "Asuntokupla voi olla totta Helsingin sinkuilla ja dinkuilla*." Lyhyesti hänen mielestään

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

MONISTEITA 2 / 2010. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009

MONISTEITA 2 / 2010. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009 MONISTEITA 2 / 2010 Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009 TAMPEREEN KAUPUNKI ASUNTOTOIMI 17.8.2010 1. JOHDANTO...2 2. TAMPEREEN ASUNTOKANTA JA MARKKINATILANNE...3 3. ASUNTOJEN HINTATILASTO

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Lokakuu 2015 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on heikentynyt

Lisätiedot