TURVALLISUUS- ohjeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURVALLISUUS- ohjeet"

Transkriptio

1 TURVALLISUUSohjeet

2 Turvallisuusohjeet Turvallisuusohjeet hyväksytty partioneuvostossa Sisältö päivitetty vastaamaan uutta partio-ohjelmaa Vakuutusosio päivitetty uudistettu painos 2011

3 ALKUSANAT Hyvät partiolaiset! Partio on Suomen vaikuttavia ja vetovoimaisin nuorisojärjestö, joka monipuolisesti kasvattaa lapsia ja nuoria. (SP:n visio 2020) Turvallisuusohjeet Julkaisija Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry Toimittajat Taina Schildt, Anu Sauliala Taitto Marjo Majlund, Seela Sorvari Kuvitus Mirva Sopanen Painopaikka Multiprint 2011 Nämä partiotoiminnan turvallisuusohjeet on tehty lippukuntatoimintaa varten. Partiotoiminnassa keskeistä ovat retket, leirit ja purjehdukset. Ilman niitä ei partiotoimintaa ole olemassa. Retkillä, leireillä ja purjehduksilla näkyvät partioihanteet: kunnioittaa toista ihmistä, rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä, rakentaa ystävyyttä yli rajojen, olla luotettava, tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen, kehittää itseään ihmisenä ja etsiä elämän totuutta. Meidän johtajien tulee kaikessa toiminnassa muistaa vastuumme ja velvollisuutemme. Vastuullemme on uskottu partiolaisia, lapsia ja nuoria. Turvallisuusohjeiden mukaisen toiminnan järjestämiseen perehdytään jokaiseen pestiin liittyvässä koulutuksessa. Erityisesti lippukunnanjohtajan tulee huolehtia siitä, että johtajat ovat pestiinsä kuuluvien tehtävien tasalla ja että lippukunnassa noudatetaan turvallisuusohjeita. Jos mitään ei tehtäisi, haavereitakaan ei sattuisi. Partiossa, kuten elämässä yleensä, sattuu kuitenkin pieniä ja suuria vahinkoja. Parasta varautumista niihin on suunnitella toiminta huolellisesti etukäteen. Turvalliseen toimintaan kuuluu myös henkinen turvallisuus. Näiden ohjeiden tarkoituksena on ehkäistä vahinkoja ja toisaalta myös antaa ohjeita ja varautua vahinkojen kohtaamiseen ja niistä selviytymiseen. Näitä ohjeita täydentävät SP:n vesillä liikkumisen turvallisuusohjeet (Turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita partiotoimintaan vesillä). Meillä partiossa turvallisuus on tapa toimia! Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry 2 3

4 SISÄLTÖ 1. MITÄ PARTIO ON? ALKUSANAT 3 1. MITÄ PARTIO ON? 5 Turvallisuuteen kasvetaan ja koulutetaan 5 2. RETKI- JA LEIRITOI- MINNAN VAATIMUKSET 6 Jäsenmaksu 6 Yleiset ohjeet 7 3. OHJEITA PARTIO- TOIMINTAAN 10 Ennakointi 10 Kämpät 10 Isot ja muille järjestettävät tapahtumat 10 Päihteet ja partio 12 Jokamiehenoikeudet 12 Liikkuminen luonnossa 13 Vaelluksen turvallisuus 14 Eksyminen 15 Kun tarvitaan apua 16 Ensiapu 16 Tulen käsittely sisätiloissa 18 Tulen käsittely ulkona 20 Turvallista retki- ja leiriruokaa 22 Toiminta vesillä 25 Heikot jäät 26 Organisaatio kohtaa kriisin 27 Kansainvälinen toiminta, matkailu 29 Extreme-retkeily 29 Toiminta lapseen tai nuoreen kohdistuvan väkivallan tai seksuaalisen hyväksikäytön epäilystä PARTIOVAKUUTUS 30 Yleistä partiovakuutuksesta 32 Tapaturmaturva 33 Matkavakuutus 34 Toiminnan vastuuvakuutus 36 Menettely vahinkotapauksissa 36 Lisävakuutustarpeet 36 LIITTEET 38 Retkikirje 38 Retkenjohtajan tarkistuslista 39 Ilmoitus leiristä / vaelluksesta piiritoimistoon 40 Leiriin turvallisuussuunnitelma 42 Pelastussuunnitelmamalli 45 Ilmoitus kansainvälisestä matkasta 48 LÄHTEET 50 ASIASANA- HAKEMISTO 51 Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry (myöhemmin SP) on Suomen suurin nuorisojärjestö. Toiminnassa on mukana noin partiolaista. Partioliike on kansainvälinen ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Toiminta on monipuolista, jonka tarkoituksena on tukea lapsen ja nuoren kasvua huomioiden hänen kehitysvaiheet ja yksilölliset ominaispiirteet. Partiotoiminnan tavoitteena on, että yksilö toimii aktiivisesti ja vastuuntuntoisesti suhteessa omaan itseensä, toisiin ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Partiossa toimitaan ryhmässä. Toiminnassa uskotaan elämysten ja seikkailun voimaan. Elämykset tuovat iloa ja sisältöä elämään, ja seikkailu kasvattaa luottamusta omiin kykyihin. Partiolaiset liikkuvat paljon luonnossa kävellen, hiihtäen, kiipeillen, meloen ja purjehtien. Luonto on partiolaisille elämysten lähde, seikkailujen areena, kasvattaja ja ystävä, jonka hyvinvointi on tärkeää. Partioliike koostuu Suomessa paikallisista, partiotoimintaa järjestävistä lippukunnista sekä näiden toimintaa tukevista partiopiireistä, Finlands Svenska Scouter r.f.:stä (FiSSc) ja keskusjärjestöstä. Partiopiirejä, FiSSc mukaan lukien, on yksitoista. Lippukunnat ovat partiotoiminnan perusyksikköjä, ja ne ovat juridisesti itsenäisiä toimijoita. Yhdessä lippukunnassa toimii noin partiolaista. Lippukunnat voivat olla yhteislippukuntia tai tyttö- tai poikalippukuntia. Suomessa on yhteensä noin 800 lippukuntaa ja niistä kaksi kolmasosaa on yhteislippukuntia. Lippukunnissa toimitaan pääasiassa pienryhmissä eli sudenpentulaumoissa, seikkailijajoukkueissa sekä tarpoja-, samoaja- ja vaeltajavartioissa. TURVALLISUUTEEN KASVETAAN JA KOULUTETAAN Turvallisuus otetaan partiossa huomioon monipuolisesti. Toiminnassa, materiaaleissa ja koulutuksissa turvallisuusajattelu on itsestään selvä. Partiotoiminnassa opetellaan pienestä pitäen ensiapu-, luonnontuntemus-, retkeily- ja ihmissuhdetaitoja. Näin jokaisella partiolaisella on perustietoa turvallisuuteen vaikuttavista asioista. Partion koulutuskokonaisuuksissa on omat moduulinsa turvallisuudesta. Ne ovat Turvallisesti partiossa, Turvallinen toiminta, Turvallisuusjohtaminen sekä Ensiapu. Koulutuksien tehtävänä on varmistaa, että jokaiselle pestissä toimivalle aikuiselle ja nuorelle johtajalle löytyy pestiä tukeva koulutus, myös turvallisuusnäkökulmasta. Turvallisuus ei ole vain sääntöjä ja määräyksiä, vaan turvallinen toiminta lähtee meistä jokaisesta. Jokaisella partion toimijalla on ohjelman edetessä käsitys siitä, miten järjestetään turvallista toimintaa. Turvallisuutta on yhtä lailla fyysinen ja henkinen turvallisuus. Partiotoiminnassa siis varmistetaan, että jokaisella partiolaisella on fyysisesti ja henkisesti turvallinen ympäristö toimia partiossa. 4 5

5 2. RETKI- JA LEIRI- TOIMINNAN VAATIMUKSET Tässä osassa kerrotaan, mitä keskusjärjestö vaatii retki- ja leiritoimintaan osallistuvilta partiolaisilta sekä heidän johtajiltaan. Lukuun on kirjattu toiminnan minimivaatimukset. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että laadukkaampaan partiotoimintaan päästään, jos esimerkiksi johtajamäärää voidaan kasvattaa minimivaatimuksista tai johtajat ovat vaadittua koulutetumpia. Määritelmiä Päiväretki kestää päivän eikä sisällä yöpymistä. Retki kestää vähintään yhden yön, majoitus sisällä tai maastossa. Leiri pidetään kiinteällä leiripaikalla. Leiri kestää vähintään kolme yötä. Vaellus kestää vähintään kolme yötä, ja vaelluksella yövytään eri paikoissa. Retkikokemuksella tarkoitetaan sitä, että johtajalla on kokemusta vastaavasta toiminnasta. JÄSENMAKSU Kaikkien partiotoimintaan osallistuvien pitää maksaa partion jäsenmaksu (ellei henkilöä ole erikseen vapautettu jäsenmaksun maksamisesta). Maksuun sisältyy Suomen Partiolaisten sekä partiopiirin osuus. Partiovakuutus on voimassa partion jäsenmaksun maksaneilla partiolaisilla, kun he ovat partiotoiminnassa. Uusien jäsenten ilmoittaminen vakuutusturvan piiriin on lippukunnan vastuulla. Lippukunnan jäsenrekisterinhoitaja ilmoittaa uudet jäsenet Polku-jäsenrekisteriin ja siten vakuutusturvan piiriin. Ensiaputaidoilla tarkoitetaan sitä, että johtaja osaa toimia onnettomuustilanteessa sekä hallitsee hätäensiavun. Partiojohtajavaltakirja oikeuttaa toimimaan tehtävissä, joissa vaaditaan partiojohtajatasoista osaamista. Valtakirjaa voivat hakea partiojohtajaperuskoulutuksen käyneet. Valtakirja anotaan omalta partiopiiriltä. YLEISET OHJEET Retkien, leirien, vaellusten ja ulkomaanmatkojen turvallisuutta on mietittävä jo suunnitteluvaiheessa. Johtaja vastaa siitä, että osallistujien fyysinen ja henkinen turvallisuus otetaan joka käänteessä huomioon. Suunnittelussa ja toteutuksessa on muistettava varata riittävästi aikaa myös lepoon. Jos jotain sattuu, pitää osaamisen ja toimintavalmiuden olla parhaalla mahdollisella tasolla sekä tarvittavat välineet saatavilla. Osallistujilta tulee kysyä etukäteen kaikki retkellä, leirillä, vaelluksella tai matkalla tarvittavat tiedot. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi osallistujan terveydentila, allergiat, erityisruokavalio, lääkitys ja uimataito. Myös huoltajien yhteystietojen tapahtuman aikana pitää olla tapahtuman johtajan tiedossa. Johtajan tulee huolehtia tapahtuman jälkeen, että kerätyt tiedot hävitetään asianmukaisesti, esimerkiksi polttamalla. Lippukunta ei saa henkilötietolain mukaan tallentaa terveydentilaan ja muuhun vastaavaan liittyviä tietoja. Mikäli osallistujilla on vakavia perussairauksia, kuten astma, diabetes, epilepsia tai vaikea allergia, tulee jokaisen tapahtumaan osallistuvan johtajan osata antaa sairaskohtauksessa tarvittava ensiapu. Ennen tapahtumaa tulee vielä varmistaa, että osallistujalla on tarvittava lääkitys mukanaan. Alle 18-vuotiailla tulee olla huoltajan kirjallinen lupa osallistua leirille, vaellukselle tai ulkomaanmatkalle. Alle 15-vuotiailla tulee olla huoltajan kirjallinen lupa osallistua myös retkelle. Vesillä tapahtuvassa partiotoiminnassa noudatetaan näiden ohjeiden lisäksi SP:n Turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita partiotoimintaan vesillä -oppaan ohjeita. Partiotoiminnassa tulee näiden ohjeiden lisäksi noudattaa myös laeissa ja asetuksissa annettuja ohjeita ja määräyksiä. Näitä ovat esimerkiksi pelastuslaki, kokoontumislaki ja ympäristönsuojelulaki. Kuluttajaviraston ohjeita ohjelmapalveluiden turvallisuuden parantamiseksi tulee noudattaa seuraavissa tapauksissa: lippukunta järjestää toimintaa, johon osallistuu paljon ihmisiä (tarkoittaen yleensä satoja), toimintaan osallistuu ulkopuolisia ihmisiä, toimintaa on järjestetty varainkeruutarkoituksessa tai toimintaan liittyy riskejä (esimerkiksi pyrotekniikkaa). Ilmoitus toiminnasta Lippukunnanjohtajan tiedossa tulee olla kaikki lippukunnan toimintaan kuuluvat retket, leirit, purjehdukset, vaellukset ja ulkomaanmatkat. Johtaja ilmoittaa tapahtumasta lippukunnanjohtajalle ennen tapahtumaa, tai vaihtoehtoisesti tapahtuman järjestämisestä tulee olla päätös johtajaneuvoston tai hallituksen pöytäkirjassa tai lippukunnan toimintasuunnitelmassa. Lippukunnanjohtajan tulee tietää vähintään tapahtuman johtaja, ajankohta ja kohde sekä suunniteltu reitti ja vaihtoehtoinen reitti. Leireistä ja vaativista vaelluksista on hyvä ilmoittaa partiopiirin toimistoon. Ulkomaanmatkoista tulee ilmoittaa Suomen Partiolaisten keskustoimiston infoon. Yhteystiedot ovat keskusjärjestön internetsivuilla Retket Retkenjohtaja Partion jäsenyyden tulee olla voimassa (jäsenmaksu maksettuna). Retkenjohtajalla pitää olla omaa kokemusta vastaavasta retkitoiminnasta. Ensiaputaitojen pitää olla ajan tasalla. Retkenjohtajan pitää tuntea SP:n turvallisuusohjeet. Sudenpentulauman ja seikkailijajouk- 6 7

6 kueen retkenjohtajan tulee olla akela, sampo tai joku muu lippukunnan tätä varten nimeämä, vähintään 18-vuotias henkilö. Tarpoja- ja samoajavartiot voivat retkeillä vartionjohtajansa johdolla, jos esimerkiksi luotsi tai joku muu lippukunnan tätä varten nimeämä vähintään 18-vuotias johtaja katsoo, että vartionjohtaja on pätevä retkenjohtajaksi. Luotsi tai muu johtaja on mukana myös retken suunnittelussa ja osallistuu tarvittaessa retkelle. Vaeltajavartio voi retkeillä keskenään, kunhan lippukunnalla on tieto toiminnasta. on malli retkikirjeestä ja retkenjohtajan tarkistuslista. Liitteissä Muut johtajat Partion jäsenyyden tulee olla voimassa (jäsenmaksu maksettuna). Retkellä tulee olla riittävä määrä johtajia lasten ja nuorten määrään sekä retken vaativuuteen nähden. Retkellä tulee aina olla retkenjohtajan lisäksi vähintään toinen johtaja. Leirit Leirinjohtaja Partion jäsenyyden tulee olla voimassa (jäsenmaksu maksettuna). Leirinjohtajan pitää olla vähintään 18-vuotias. Hänellä pitää olla partiojohtajavaltakirja. Hänellä pitää olla myös kokemusta vastaavasta leiritoiminnasta. Lippukunnan johtajaneuvosto tai hallitus hyväksyy henkilön leirinjohtajaksi. Ensiaputaitojen pitää olla ajan tasalla. Leirinjohtajan pitää tuntea SP:n turvallisuusohjeet. Leirin muut johtajat Partion jäsenyyden tulee olla voimassa (jäsenmaksu maksettuna). Leirin muilla johtajilla pitää olla omaa kokemusta vastaavasta retkitoiminnasta. Ensiaputaitojen pitää olla ajan tasalla. Leirin johtajien pitää tuntea SP:n turvallisuusohjeet. Jokaista alkavaa kymmentä leiriläistä kohti on oltava yksi johtaja. Lisäksi jokaista täyttä viittäkymmentä leiriläistä kohti pitää olla ainakin yksi vähintään 18-vuotias johtaja. Vaellukset Vaelluksenjohtaja Partion jäsenyyden tulee olla voimassa (jäsenmaksu maksettuna). Vaelluksenjohtajalla pitää olla osaa retkija vaelluskokemusta. Vaelluksenjohtajan pitää olla vähintään 15-vuotias, jos esimerkiksi luotsi tai joku muu lippukunnan tätä varten nimeämä, vähintään 18-vuotias johtaja katsoo, että hän on pätevä vaelluksenjohtajaksi. Luotsi tai muu johtaja on mukana myös vaelluksen suunnittelussa ja osallistuu tarvittaessa vaellukselle. Ensiaputaitojen pitää olla ajan tasalla. Retkenjohtajan pitää tuntea SP:n turvallisuusohjeet. Partiomatkat ulkomaille Matkanjohtaja Partion jäsenyyden tulee olla voimassa (jäsenmaksu maksettuna). Matkanjohtajan pitää olla vähintään 18-vuotias. Matkanjohtajalla pitää olla kokemusta vastuullisista partiojohtajatehtävistä. Lippukunnan johtajaneuvosto tai hallitus hyväksyy henkilön matkanjohtajaksi. Ensiaputaitojen pitää olla ajan tasalla (myös paikallinen lainsäädäntö pitää tuntea). Retkenjohtajan pitää tuntea SP:n turvallisuusohjeet. Matkan muut johtajat Partion jäsenyyden tulee olla voimassa (jäsenmaksu maksettuna). Matkanjohtajalla pitää olla kokemusta vastuullisista partiotehtävistä. Ensiaputaitojen pitää olla ajan tasalla. Yksi johtajista nimitetään ensiapuvastaavaksi. Matkan johtajien pitää tuntea SP:n turvallisuusohjeet. Jokaista alkavaa kymmentä osallistujaa kohti on oltava vähintään yksi 18- vuotias johtaja. Lisäksi jokaista täyttä viittäkymmentä osallistujaa kohti on oltava vähintään yksi yli 22-vuotias johtaja. ilmoittaa SP:n keskustoimistoon etukäteen ulkomaille suuntautuvasta partiomatkasta, jotta partiovakuutus on voimassa. Muista 8 9

7 3. OHJEITA PARTIOTOIMINTAAN ENNAKOINTI Turvallisuusasioita tulee suunnitella ennen jokaista retkeä, leiriä, purjehdusta ja matkaa. Näin varmistetaan, että riskit minimoidaan ja osataan toimia oikein mahdollisen tapaturman sattuessa. Kun lähdetään lyhyelle retkelle pienellä porukalla ja tuttuun paikkaan, riittänee, että kertaa mielessään tai johtajakaverin kanssa turvallisuusasiat. Isoa lippukuntaleiriä suunnitellessa pitää turvallisuuden suunnittelulle ja toteuttamiselle varata erikseen aikaa. avuksi on liitteissä Leirin turvallisuussuunitelma -lomake. Turvallisuussuunnittelun Turvallisuutta suunnitellessa tulee käydä läpi seuraavat asiat: tapahtuma, aika, paikka paikalle saapuvat johtajat nimeltä ja tehtävänjako (esim. ensiapu- ja muonitusvastaavat) osallistujamäärä turvallisuusvälineiden kunto ja sijainti (esim. ensiapulaukku, sammutusvälineistö ja puhelin). Samalla on myös vastattava seuraaviin kysymyksiin: Mitä riskejä tapahtumassa on (esim. maasto, tulen käyttö, vesistö, liikenne)? Miten riskeihin varaudutaan? Miten hälytysajoneuvo pääsee paikalle ja miten sitä ohjeistetaan? Miten varmistetaan henkinen turvallisuus? KÄMPÄT Kämpälle, jossa on yli 10 majoituspaikkaa, tulee laatia pelastussuunnitelma. Tästä määrää asetus pelastustoimesta (787/2003). Pelastussuunnitelman laatii kämpän omistaja, ja kaikkien kämppää käyttävien tulee perehtyä siihen. Suunnitelmaa on hyvä säilyttää kämpällä, ja se toimitetaan myös alueen pelastuslaitokselle sen antamien ohjeiden mukaan. Pelastussuunnitelmassa selvitetään esimerkiksi kämpällä toimimiseen liittyviä riskejä, riskien ennalta ehkäisyä ja sitä, miten toimitaan, jos jotain sattuu. Malli pelastussuunnitelmasta löytyy liitteistä. ISOT JA MUILLE JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT Lippukunnan pitää tehdä laaja turvallisuussuunnitelma, jos a) toimintaan osallistuu paljon ihmisiä (tarkoittaa yleensä satoja) b) tilaisuuteen tulee ulkopuolisia ihmisiä c) toiminnalla on tarkoitus kerätä varoja d) toimintaan liittyy erityisiä riskejä (siellä käytetään esimerkiksi pyrotekniikkaa eli ilotulituksia tai tulta tehokeinona). Laaja turvallisuussuunnitelma tarkoittaa kirjallista pelastussuunnitelmaa ja/tai turvallisuusasiakirjaa. Varsinkin suurissa yleisötapahtumissa järjestäjällä on monia pakollisia velvoitteita, jotka tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Ohjeita suunnitelman tekoon on Kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalveluiden edistämiseksi -julkaisussa. Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta ei koske yleishyödyllistä yhdistystä, kuten partiolippukuntaa, silloin, kun se tarjoaa palveluksiaan vain jäsenilleen ja ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua. Pelastussuunnitelma Pelastussuunnitelmassa kuvataan rakennuksen tai tapahtuman turvallisuuteen liittyviä asioita ja kerrotaan, mitä tehdään, jos jotain sattuu. Suunnitelman tekee rakennuksen omistaja tai tapahtuman järjestäjä. Lippukunnan on tehtävä pelastussuunnitelma lippukunnan kämpälle tai vastaavalle, jos siellä on majoitustilat yli 10 hengelle. (Katso lisätietoa kohdasta Kämpät.) lippukunnan järjestämälle tapahtumalle, johon osallistuu paljon ihmisiä (tarkoittaa yleensä satoja) tai jossa on jokin muu erityinen syy, joka aiheuttaa vakavan riskin tapahtuman turvallisuudelle (esimerkiksi useita avotulia leirillä tai pyrotekniikkaa). Pelastussuunnitelma tai sen tiivistelmä on toimitettava alueen pelastusviranomaiselle sen antamien ohjeiden mukaisesti. Turvallisuusasiakirja ja turvallisuussuunnitelma Turvallisuusasiakirja on kirjallinen asiakirja, jossa on määritelty toimintaan yleisesti ja sen turvallisuuteen liittyviä asioita, esimerkiksi henkilöstön tehtävänjako, riskien arviointitavat ja avunhälyttämisjärjestelyt erilaisiin tilanteisiin. Turvallisuussuunnitelma on turvallisuusasiakirjan liitteeksi tuleva ohje yksittäisen toiminnan tai suorituspaikan turvallisuudesta. Lippukunnan on tehtävä turvallisuusasiakirja, jos lippukunta järjestää toimintaa muille kuin omille jäsenilleen (esimerkiksi yleisötapahtuman). lippukunta järjestää jäsenilleen tai ulkopuolisille (esimerkiksi yrityksille) maksullisia ja taloudellisesti tuottavia palveluita (esimerkiksi varainhankintatempaus). Säädökset: - Paloturvallisuus, pelastussuunnitelma: Pelastuslaki (468/2003) - Pelastussuunnitelman sisältö: Asetus pelastustoimesta (787/2003) - Turvalliset tavarat ja palvelut: Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) - Yleisötilaisuuden järjestäminen: Kokoontumislaki (530/1999) - Järjestyksenvalvojat: Laki järjestyksenvalvojista (533/1999) - Melu: Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Lisätietoa: Ajantasainen lainsäädäntö: ~>www.finlex.fi 10 11

8 PÄIHTEET JA PARTIO Partiotoiminnassa noudatetaan muiden viranomaissäädösten ohella tarkasti myös päihteitä koskevaa lainsäädäntöä. Alle 18-vuotiaalle ei saa myydä eikä hän saa pitää hallussaan eikä kuljettaa edes mietoa alkoholijuomaa. Myös tupakkatuotteiden myynti alle 18-vuotiaalle on kielletty. Huumausaineiden käyttäminen ja hallussapito on huumausainerikos. JOKAMIEHENOIKEUDET Lyhyesti jokamiehenoikeuksista Saat liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa, muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisesta oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua voit esimerkiksi telttailla suhteellisen vapaasti, kunhan pidät huolen riittävästä etäisyydestä asumuksiin poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia onkia ja pilkkiä veneillä, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä. Lain noudattaminen on helppoa: päihteet eivät kuulu partiotoimintaan. Vaikka laki ei kiellä täysi-ikäisiä nauttimasta alkoholia tai tupakoimasta, edellytetään partiossa, etteivät aikuiset kuitenkaan käytä päihteitä lasten ja nuorten kanssa toimiessaan. Et saa aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia häiritä poroja ja riistaeläimiä kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tai muuta sellaista toisen maalta tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla roskata ympäristöä ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia. Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Jokamiehenoikeuksista nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa eikä siitä tarvitse maksaa. Jokamiehenoikeutta käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä. Jokamiehenoikeudet perustuvat yleisesti hyväksyttyyn maan tapaan, osittain myös kirjoitettuihin lakeihin. Jokamiehenoikeudet koskevat myös ulkomaalaisia. Perinteiset jokamiehenoikeudet sekä laajat metsä- ja vesistöalueet antavat suomalaisille erinomaiset mahdollisuudet liikkua ja virkistäytyä luonnossa. Toisin kuin useissa muissa maissa, ovat jokamiehenoikeudet Suomessa varsin laajat. Samanlaiset oikeudet ovat voimassa lähinnä vain muissa Pohjoismaissa. Ahvenanmaalla on jokamiehenoikeuksia rajoitettu. Ympäristöministeriö on tehnyt oppaan jokamiehenoikeuksista. Siinä kerrotaan tarkemmin esimerkiksi siitä, mihin lakeihin jokamiehenoikeudet perustuvat ja miten niitä voi tulkita. Oppaaseen kannattaa tutustua, sillä siinä on paljon hyödyllistä tietoa turvallisuudestakin. Liikkuminen luonnossa Jalan, hiihtäen, pyöräillen ja ratsain liikkuminen on yleensä sallittua luonnontilaisilla tai siihen verrattavilla alueilla, jos siitä ei aiheudu vahinkoa. Liikkumisoikeutta on rajoitettu pihamailla, pelloilla ja istutuksilla. Kesällä pellot on ylitettävä teitä tai ojan pientareita pitkin. Talvella sitä vastoin pellon yli voi hiihtää. Porteista kuljettaessa ne on muistettava sulkea. Toisen pihamaata ei saa käyttää kulkutienä. Toisen maalle ei saa rakentaa eikä kaivaa sitä niin, että se muuttuu ulkonaisesti alkuperäisestä. Pihamaan käyttö kulkutienä on kiellettyä. Peltoa, niittyä tai istutusta ei saa käyttää kulkutienä, jos siitä aiheutuu vahinkoa. Liikkumista on usein rajoitettu luonnonsuojelualueilla. Lintujen pesimisaikana tulisi liikkumista välttää sellaisilla lintujen pesimä- ja oleskelualueilla kuin lintuvesillä ja ulkosaarilla. Jokamiehen oikeudet koskevat vain yksittäisiä käyttäjiä, eivät suuria ryhmiä. Joukkotapahtumia, kuten partiotaito-, hiihto-, erä- ja suunnistuskilpailuja, ei pidä järjestää pelkästään jokamiehenoikeuksien nojalla. Niiden järjestämisestä on neuvoteltava maanomistajan kanssa. Luonnossa oleskelu Tilapäinen luonnossa oleskelu, kuten levähtäminen, uiminen, auringon ottaminen, ja tilapäinen leiriytyminen, kuten viikonlopun tai muun lyhyen ajan kestävä telttailu, on sallittua siellä missä kulkeminenkin, kunhan siitä ei aiheudu vahinkoa tai haittaa maan omistajalle tai haltijalle. Pitkäaikaisesta oleskelusta ja leiriytymisestä on syytä neuvotella maanomistajan kanssa, koska on todennäköisempää, että luontoon jää jälkiä tai tulee muuta haittaa. Erityisalueilla, kuten uimarannoilla, ei yleensä saa telttailla. Varsinaisilla virkistysalueilla on usein erityisiä telttailupaikkoja tai alueita, joille teltat pitäisi pystyttää. Tulenteko Nuotiota tai muuta avotulta ei saa tehdä toisen omistamalle (tai hallinnassa olevalle) maalle ilman lupaa tai ilman pakottavaa tarvetta eikä metsäpalovaroituksen aikana. Retkikeittimen, lämmityslaitteen, valaistuslaitteen tai muun maapohjasta eristetyn laitteen käyttöön ei tarvita lupaa, koska täl

9 laisessa laitteessa pidettävää tulta ei katsota avotuleksi. Jos metsäpalon vaara on suuri, avotulta ei saa sytyttää metsään tai sen läheisyyteen edes maanomistajan luvalla. Jokaisen pitää mahdollisuuksiensa mukaan valvoa, että joka paikassa noudatetaan paloturvallisuutta koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Ulkoilu- ja leirintäalueilla on tulen tekoon usein varattu erityiset paikat, eikä tulta pidä näillä alueilla tehdä muualle. Metsästysajat on huomioitava retkiä suunniteltaessa. Metsästysajat vaihtelevat paikkakunnittain. Tarkat tiedot metsästysajoista saa kunkin alueen riistanhoitopiiristä tai metsästysseuroilta. > Lähde: Ympäristöministeriö VAELLUKSEN TURVALLISUUS Hyvä vaellussuunnitelma sisältää turvallisuus- ja pelastussuunnitelman. Perusvaellussuunnitelma Ilmoita lähtöaika, suunniteltu reitti ja mahdolliset vaihtoehtoreitit. Merkitse valmiiksi suunniteltujen yöpymispaikkojen koordinaatit muistiin. Laske joka kolmas päivä lepopäiväksi. Jos et tunne paikallisia olosuhteita, kysy niistä aina etukäteen. Ota huomioon vuodenaika ja sääolosuhteet. Varustaudu pahimman tilanteen varalle. Älä valitse liian vaativia vaelluskohteita. Älä luota liikaa omaan tai ryhmäsi suorituskykyyn. Vältä turhia riskejä. Tarkista matkapuhelimen kuuluvuus vaellusalueella. Tekniset apuvälineet ovat aina epävarmoja; älä tuudittaudu siihen, että ne aina toimisivat. On myös hyvä muistaa, että rasitus ei saa olla kenellekään ryhmän jäsenistä liian suuri. Ketään ei pidä päästää yksin maastoon, ja ryhmän on pysyttävä yhdessä. Ylimielinen asennoituminen erämaahan, väärä johtaminen, huono sää, puutteelliset varusteet, onnettomuus tai huono suunnistustaito voivat aiheuttaa vaelluksella vaaratilanteita. Vaaratilanteet muuttuvat hätätilanteeksi, jos johtaja menettää tilanteen hallinnan. Kun hätäännytään, pelko ja päättämättömyys saavat vallan. Vaelluksenjohtajalle tämä asettaa suuren vaatimuksen. On kyettävä toimimaan olosuhteissa, joita ei voi harjoitella etukäteen. On kyettävä järkevään toimintaan uupuneena ja kylmissään. Ulkopuolisen apuun ei voi luottaa, vaan vastuu ryhmästä on itsellä. EKSYMINEN Jotta et eksyisi Opettele suunnistamaan: lukemaan karttaa ja käyttämään kompassia. Vain harjoittelemalla oppii. Älä pidä itseäsi liian kokeneena. Valitse reitti huolellisesti ryhmän taitojen ja voimien sekä sään mukaisesti. Seuraa kuljettaessa karttaa ja tutki samalla reittiä ennakolta. Arvioi matkaan kuluva aika ja seuraa ajan kulumista. Sopikaa etukäteen toimenpiteet ja pelastautumissuunta siltä varalta, että joku eksyy joukosta. Eksymisvaara on suurin, kun on pimeää tai näkyvyys on muuten heikko. Pysähdy heti paikanmääritystä varten, jos olet epävarma. >> Retkeilyvinkkejä: Jos eksyt 1. Totea tilanne. 2. Pysy rauhallisena, ryhmä pysyy yhdessä ja pitää tauon. Samalla voi syödä. 3. Merkitse kartalle viimeinen varma paikannus ja muistele, milloin olit siellä. Nyt on jo tiedossa summittainen alue, jossa olet. 4. Muistele viimeisiä kulkusuuntia. Epämääräinen alue pienenee. 5. Tarkastele ympäröivää maastoa ja kiintopisteitä, vertaile niitä karttaan. Vertailua helpottaa kartan kääntäminen pohjois etelä-suuntaan ja siirtyminen näköalapaikalle. Mieti, oletko vielä kartalla vai jo sen ulkopuolella. 6. Jos paikanmääritys ei vieläkään onnistu, lähde kulkemaan kohti ennalta valittua pelastautumissuuntaa, lähimpään suureen kiintopisteeseen, kuten kohti tunturia, tietä tai jokea. 7. Jos sää on todella huono, olet väsynyt tai ryhmä on erimielinen, pysähtykää syömään tai leiriytykää ensimmäiseen sopivaan paikkaan ja levätkää kunnolla. Huonon sään on aina annettava mennä ohitse. 8. Eksynyttä joukkoa ei pidä ajattaa näännyksiin toiveajattelulla pikaisesta poispääsystä, eikä sitä myöskään pidä hajottaa pienempiin ryhmiin. 9. Suomessa on vain vähän paikkoja, joista on enemmän kuin 8 kilometriä maantielle. Nämä alueet ovat käsivarren itäosissa, Utsjoella, Enontekiöllä ja merellä. 10. Jos on jo pidempään oltu tietymättömissä ja on oletettavaa, että etsijät on lähetetty perään, on tehtävä itsensä näkyväksi parhaalla mahdollisella tavalla: merkkitulia käyttämällä tai laittamalla jotain suurta ja värikästä näkyville

10 KUN TARVITAAN APUA Avun hälyttäminen Hätänumero 112 on voimassa koko maassa. Hätänumero on maksuton, ja se valitaan matkapuhelimesta ilman suuntanumeroa. Soittaminen hätänumeroon onnistuu myös ilman PIN-koodia. Matkapuhelimen toimimiseen aina ja kaikkialla on kuitenkin vaarallista tuudittautua. Hätänumeroon 112 soittaminen 1. Soita hätäpuhelu itse, jos voit. Näin päivystäjä saa tärkeää tietoa ilman välikäsiä ja pystyy paremmin määrittelemään, millaista apua pitää lähettää. 2. Kerro, mitä on tapahtunut. 3. Kerro tarkka osoite ja kunta. Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useampikin sama osoite. On tärkeää kertoa myös kunnan nimi, jotta apu saadaan perille oikeaan paikkaan. 4. Vastaa kysymyksiin. Päivystäjä esittää kysymyksiä, jotta voisi arvioida, millaista ja kuinka kiireellistä apua tarvitaan. Hän hälyttää tarvittaessa apua jo kesken puhelun, joten kysely ei hidasta avun paikalle tuloa. 5. Toimi annettujen ohjeiden mukaan. On tärkeää noudattaa päivystäjän antamia ohjeita. Oikea toiminta hätätilanteen ensihetkinä vaikuttaa usein hyvinkin merkittävästi esimerkiksi onnettomuuden uhrin paranemiseen tai jopa säilymiseen hengissä. 6. Sulje puhelin vasta, kun olet saanut siihen luvan. > Lähde: Hätänumero 112 Hätämerkkejä Kun tarvitaan apua, mikä tahansa huomion kiinnittävä toiminta on sopiva hätämerkki. Tässä on lueteltu muutamia yleisesti tunnettuja tapoja: apua-huuto punainen kolmio maantiellä kolme nuotiota kolmiossa liekkien näyttäminen aluksella punainen raketti MAYDAY, radiopuhelimella, toistetaan vähintään kolme kertaa SOS-merkki (valona tai äänenä). ENSIAPU Retken-, vaelluksen- tai leirinjohtajan yhtenä pätevyysvaatimuksena ovat näissä turvallisuusohjeissa mainitut ensiaputaidot. Tapaturman ja onnettomuuden sattuessa auttajan on säilytettävä malttinsa. Auttamiskyky säilyy, kun ensiaputaidot ovat selkäytimessä. Taidot ruostuvat, joten niitä on harjoiteltava. Ilman kertauskurssia ensiapukurssikin vanhenee kolmessa vuodessa. Ensiapuharjoituksia on hyvä sisällyttää esimerkiksi kokouksien, retkien ja leirien ohjelmistoon. Ensiaputaitoja ei opi pelkästään lukemalla on myös harjoiteltava. Esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin (SPR) kurssit ovat hyvä paikka harjoitteluun. SPR on määritellyt EA I ja EA II -kurssin alaikärajaksi 13 vuotta. Myös partiopiirit järjestävät ensiapukoulutusta. Ensiavun muistilista Leirillä on aina oltava yksi nimetty henkilö, joka vastaa ensiavusta. Muiden johtajien tulee olla ensiaputaitoisia. Ensiapulaukun sisältö on säännöllisesti tarkistettava ja uusittava. Sen sisältöä on myös osattava käyttää! Vanhentuneet lääkkeet viedään apteekkiin hävitettäväksi. Ennaltaehkäisyä on myös hyvästä hygieniasta huolehtiminen. Ilmoittautumisen yhteydessä osallistujilta kysytään, onko heillä jotain erityistä huomioon otettavaa, kuten terveydentila, allergiat, erityisruokavalio ja lääkitys. Huolehdi siitä, että tapahtuman osallistujat ovat varustautuneet oikein. Ensiapuvarusteet Viikon mittaisella, yli 50 osanottajan lippukuntaleirillä tarvitaan Ensiapuoppaan (Duodecim ja SPR, 2007) mukaan seuraavanlaisia tarvikkeita: Sidetarvikkeet Pikasiteitä Haavateippiä Perhoslaastaria Kiinnelaastaria Puhdistusainetta ja haavapyyhkeitä Sidetaitoksia Suojasiteitä Ensiapuside Joustosiderullia Tukiside Kolmioliina Punkkipihdit Lämpöpeite Kylmäpakkaus Tavallisimmat tapaturmat ja sairaudet Yleisimpiä partiotoiminnassakin vastaan tulevia vaivoja ovat erilaiset haavat nyrjähdykset hiertymät ja palovammat kylmettymiset ja paleltumat rasitusvammat murtumat raajoissa vatsasairaudet (ruoka, hygienia, koti-ikävä) päänsärky (rasitus, savu, auringonpaiste) yskä, nuha, kuumeilu (kylmyys, märkyys, makuupussia ei tuuleteta) allergiset reaktiot (hyönteisten pistot, siitepöly, ruoka-aineet). Lääkkeet Kuumelääke Särkylääke Lääkehiili Allergialääke Kortisonivoide Kyypakkaus Vaellukselle otetaan mukaan seuraavanlaiset ensiaputarvikkeet: Ideaalisiteitä Urheiluteippiä Liimasiteitä Hakaneuloja Joustositeitä Sakset Rasvasiteitä Lääkkeet Sidetaitoksia Kuumelääke Laastareita Särkylääke Muut Voideside Sakset Pinsetit Kuumemittari Suojakäsineet Ensiapuohjeet Hätänumero Päivystävän terveyskeskuksen yhteystiedot Taskulamppu Kynä ja lehtiö Lääkehiili Allergialääke Lue lisää: Kortisonivoide Kyypakkaus > 16 17

11 TULEN KÄSITTELY SISÄTILOISSA Palovaroitin on pakollinen voi hävittää nykyisten ohjeistusten mukaan kotitalousjätteiden yhteydessä. Leiriolosuhteissa on kämpän palovaroitinta testattava huomattavasti useammin kuin kerran kuukaudessa. teellä, etteivät palavat puut pääse vierimään pois takasta. Suuluukullisen takan edustalla lattia on suojattava esimerkiksi pellillä 40 cm:n matkalla takan edestä mitattuna. Pellin on oltava 20 senttimetriä leveämpi kuin luukun aukko. Rakennuksen omistajan tai haltijan on huolehdittava, että nuohoojan ammattitutkinnon suorittanut nuohooja nuohoaa tulisijat ja hormit määrävälein. Samalla nuohooja tarkistaa tulisijan ja savuhormin kunnon. kaasulaitteen käyttöohjeisiin ja tarkista, että laite on CE-hyväksytty. Tutustu Kaasulaitteet kannattaa tarkastaa ja huol- Palovaroitin on pakollinen jokaisessa asunnossa ja majoitustilassa. Siitä on määrätty Kynttilät ja lyhdyt taa vuosittain. Vuotavat liitokset ja letkut sekä huonokuntoiset laitteet lisäävät onnettomuusriskiä. pelastuslaissa. Vaarallisinta tulipalossa on Tunnelman luojiksi ja valaistukseen voidaan Kaasuvuodon sattuessa myrkyllinen savu. Palovaroittimen toiminta käyttää kynttilöitä ja lyhtyjä. Niiden on kyseessä aina vaaratilanne. Kun lopetat perustuu tulipalossa muodostuvan savun käytössä tulee varmistaa, että ne pysyvät kaasun käytön, muista sulkea pääsulkuventtiili. Sisätiloissa pulloventtiili toimii havaitsemiseen varhain, tukevasti paikoillaan ja jolloin pelastautumiseen on ovat riittävän kaukana pääsulkuventtiilinä. Painoventtiiliä käytettäessä käännä paineensäätimessä oleva vipu ja alkusammutukseen kämpän palovaroitinta syttyvistä materiaaleista jää aikaa. Varoitin tulee sekä toisistaan. Kynttilöitä ei saa jättää varsä kierrä venttiili kiinni. testattava huomattavasti kiinni-asentoon, kierreventtiiliä käytettäes- Nestekaasulaitteet asettaa mahdollisimman korkealle, keskelle huoneen kattoa. Jos varoitin Leiriolosuhteissa useammin kuin kerran tioimatta. Lyhdyt tulee Nestekaasu on väritön ja myrkytön kaasu, Kaasulaitteiden kunnossapito ja huolto kuukaudessa. täyttää aina ulkona. joka on noin kaksi kertaa painavampaa lisäävät laitteiden käyttöikää ja turvallisuutta. Hyvin palava nestekaasuliekki on on seinässä tai kattopalkin takana, se ei välttämättä reagoi savuun polttoaine, ja se voi muodostaa räjähtävän sininen ja liekin keskusta sinivihreä. Jos kuin ilma. Se on erittäin herkästi syttyvä ajoissa. Laite tulisi asentaa kaikkiin tiloihin Lämmittäminen seoksen ilman kanssa. Turvallisuussyistä nestekaasu on hajustettu: haju toimii riittävästi ilmaa. Sytyttämisvaikeudet ja liekin kärjet ovat keltaiset, poltin ei saa tai huoneisiin, joissa nukutaan, jotta se Tulen kanssa on aina noudatettava erityistä herättäisi nukkujan. Ihminen ei herää savunhajuun. Varoitinta ei pidä asentaa keit- aikaan lämmitetty, hormit ja itse tulisija nestekaasu on ilmaa raskaampaa, sisällä tustarpeesta. varovaisuutta. Jos kämppää ei ole pitkään kaasuvuodon varoitussignaalina. Koska keltainen liekki kertovat polttimen puhdistiöön lieden lähelle tai kylpyhuoneeseen. on tarkistettava. Halkeilleisiin tulisijoihin vuotava kaasu painuu lattiatasoon ja syttyy Vuotojen etsintä Varoittimia tarvitaan yksi jokaista alkavaa ei tulta saa sytyttää tulipalovaaran vuoksi. herkästi pienestäkin kipinästä tai muusta Käytä vuotojen etsimisessä apuna saippuavettä. 60 neliömetriä kohti sekä joka kerrokseen. Aloita avaamalla pelti ja lämmitä varovasti äkkiä alkava kova lämmitys saattaa säilytyspaikka on ulkona sateelta suojatussa Avaa pulloventtiili, mutta pidä kaasu- sytytyslähteestä. Nestekaasupullon paras Jos varoittimia tarvitaan useita, ne voidaan kytkeä sarjaan. talvella rikkoa hormit. Pelti pitää sulkea ilmastoidussa tilassa (tarvittaessa lukitussa). laitteen sulkuventtiili suljettuna. Laitteen toimintakunto tulee testata vasta sitten, kun palaminen tulisijassa on Kun nestekaasua käytetään sisätiloissa, on Sivele liitokset saippuavedellä ja tarkistele kerran kuukaudessa. Varsinkin kylmillään kokonaan päättynyt (hiilet mustia). Tuhka huolehdittava ilmanvaihdosta. Jos palamisilmaa ei ole riittävästi, muodostuu myrkyl- kuplia. kaasuletkua: vuotokohtaan ilmaantuu olleeseen mökkiin tai kämppään mentäessä on syytä testata palovaroitin, vaikka kannellisessa palamattomassa astiassa, joka listä häkää. Letkujen kunto tutkitaan taivuttamalla on säilytettävä rakennuksen ulkopuolella paristo olisikin tuore. Johtaja voi varata on riittävän etäällä rakennuksesta (ei ulkoseinustalle räystään alle). Pitää huolehtia Sulje heti pulloventtiili. pinnassa ei saa olla halkeamia, vaan sen Jos tunnet kaasun hajua, toimi näin: letkua melko jyrkälle mutkalle. Letkun mukaansa uuden palovaroittimen ja uusia 9V:n paristoja, jos vanha osoittautuu toimimattomaksi. Palovaroittimen pariston kuuma tuhka aiheuta syttymisvaaraa ym- Älä käytä sähkökatkaisimia. Sulje kaasupullo, kiristä liitokset ja tee myös siitä, ettei astiaan tuotu mahdollisesti Älä käytä avotulta. on oltava kimmoisa ja ehjä. vaihto on syytä tehdä kerran vuodessa. Se päristölle. Tuhka kannattaa varastoida vasta Tuuleta huone: avaa ikkunat ja ovet. vuototestaus uudelleen. on helpompi muistaa tehdä, jos vaihtoaika sitten, kun se on jäähtynyt. Tuulettamisen jälkeen tarkista letku ja Jos vuoto ei lopu, älä käytä kaasulaitetta, on aina jonkin tietyn, vuosittain toistuvan Avotakan edustalla lattia on suojattava letkuliitokset ja etsi vuotokohtaa saippuaveden avulla. Nestakaasupullojen säilytys vaan vie se huoltoon. tapahtuman tai päivän yhteydessä. Yksi esimerkiksi pellillä 150 cm:n matkalla takan takaseinästä mitattuna, jotta kipinät ei- Kaasupulloa on säilytettävä ja käytettävä Asuinhuoneistossa ja maanpäällisessä tällainen päivä on hätänumeropäivä Vaihda palovaroitin kokonaan uuteen 10 vät pääse sytyttämään tulipaloa. Avotakassa aina pystyssä venttiili ylöspäin, jotta nestekaasu tulee ulos kaasumaisena. Jos pullo on enintään 25 kg esim. kaksi 11 kg:n pul- autotallissa nestekaasua saa säilyttää vuoden välein. Vanhan palovaroittimen on myös syytä huolehtia esimerkiksi tiilieskallellaan, kaasu tulee ulos nestemäisessä loa. Suurin sallittu pullokoko on 11 kg. muodossa ja aiheuttaa vaaratilanteen

12 Nestekaasupulloa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa eikä maanalaisissa tiloissa. Nestekaasua ei myöskään saa säilyttää veneiden, matkailuvaunujen tai vastaavien sisällä samassa tilassa, jossa yöpyy ihmisiä. Varastoi pullo aina pystyasennossa paikkaan, jossa se ei pääse kuumenemaan eikä ole alttiina mekaaniselle vahingoittumiselle. Nestekaasupullot tulee varastoida lukittuun tilaan tai muuten sellaiseen paikkaan, johon asiattomien pääsy on kielletty. Nestekaasupullojen varastointi- ja säilytystilan tulee olla asianmukaisesti tuulettuva. Ei kaasupulloa grillin alle Nestekaasupulloa ei saa käyttää eikä säilyttää kuuman kaasugrillin alla, sillä pullon pinnan lämpötila ei saa nousta yli +40 asteen. Kun et käytä pulloa, sulje pullon kaasuventtiili. Käytä ja säilytä pulloa aina pystyasennossa. > 20 Lähde: Turvatekniikan keskus (TUKES), Käytä nestekaasua oikein -opas, AGA, Käyttäjän ABC, Häkä Häkä on hengenvaarallinen kaasu. Se on hajutonta, mautonta ja väritöntä sekä ilmaa kevyempää. Häkä on vaarallista jo pieninä määrinä: se estää hapen sitoutumista vereen. Häkää syntyy, kun palaminen tapahtuu liian vähässä hapessa, esimerkiksi silloin, kun uunin pellit on suljettu ennen kuin palaminen on loppunut. Häkämyrkytyksen oireet ovat huimaus, pahoinvointi ja tajuttomuus. Häkämyrkytyksen uhri on saatava nopeasti raittiiseen ilmaan. Palovaroitin ei ole kaasu- eikä häkävaroitin. Markkinoilla on kuitenkin olemassa erikseen sekä häkä- varoittimia että palo- ja häkävaroittimien yhdistelmiä. Kun normaalioloissa ovesta voi minuutin aikana kulkea noin 50 ihmistä, hätätilanteessa Tiesitkö... luku on alle 25. Säännölliset paloharjoitukset vähentävät tehokkaasti paniikkia. Tulipalo kämpässä Leiri- ja retkikämpän alkusammutuskalusto on pidettävä kunnossa. Tulipalon varalta on kämpän pelastussuunnitelmaan (malli on liitteenä) kirjattu toimintaohjeet. Pelasta ensin ihmiset. Hanki paikalle apua hätänumerosta 112. Apua hälyttäessä on tärkeätä tietää kämpän sijaintikunta ja osoite. Siksi nämä tiedot kannattaa olla näkyvällä paikalla kämpän seinällä. Kun palokunta saapuu paikalle, kerro tilanne: onko ihmisiä vielä vaarassa, missä on räjähdysherkkiä tai kaasuuntuvia aineita ja niin edelleen. Noudata sammutusta johtavan henkilön ohjeita. Tulipalo on helppo sammuttaa aivan alkuvaiheessa. Toimi nopeasti ja harkitusti, huomaat kyllä heti, pystytkö tekemään palon leviämiselle mitään. Tukahduttaminen esimerkiksi sammutuspeitteellä on varmin keino, mutta esimerkiksi rakenteisiin päässyt tuli on sammutettava jo muilla keinoilla, vaikkapa käsisammuttimella tai vedellä. Sulje ovet ja ikkunat, se hidastaa palon leviämistä. Pelasta, sammuta, hälytä, rajoita, opasta. TULEN KÄSITTELY ULKONA Nuotio Hyvä nuotiopaikka on suojainen ja sorapohjainen. Kaikki humus ja juuret poistetaan nuotion pohjalta mieluiten mahdollisimman yhtenäisinä paakkuina. Tuli voi levitä kytemällä juuria pitkin useita metrejä maan alla. Yhtenäisillä paakuilla puolestaan voi jälkikäteen peittää ja naamioida nuotiopaikan. Nuotiota ei pidä tehdä suoraan kalliolle, sillä tuli rapauttaa kallion. Avotulta ei koskaan saa jättää yksin. Saataville on varattava sammutusvettä tai muuta sammutusmateriaalia. Kun tuli on sammutettu, on nuotion pohja kasteltava. Kuuma nuotionpohja on vaarallinen sytytin, vaikkei siinä olisikaan enää liekkejä. Metsäpalo Niin mukava kuin nuotiotuli partioleirillä onkin, on metsäpalovaroituksia noudatettava aina. Jos metsäpalo syttyy, on nopea Nuotion sytyttämiseen on aina oltava maanomistajan lupa. Metsäpalovaroituksen Muista! aikana ei saa tehdä avotulta. toiminta tärkeää. Jos et ole yksin paikalla, lähetä joku hälyttämään palokunta ja patista muut esimerkiksi tuoreilla oksilla tukahduttamaan tulta tai ainakin estämään tulen leviämistä. Jos tulelle ei mahda mitään, seuraa sen leviämistä ja yritä pysäyttää se heti tilaisuuden tullen esimerkiksi hakkuuaukean tai pellon reunassa. Tarvittaessa voi kaataa puita tuulen alapuolelta, ettei tuli pääse leviämään. Kipinämikon tehtävät Kun yövytään tulilla tai talviteltassa kamiinan lämmössä, tarvitaan aina kipinämikko eli tulta vartioiva henkilö. Tulta ei saa jättää yksin. 1. Kipinämikko toimii teltan tai nuotion palovartijana. Hän ei saa poistua paikalta. Kipinämikko valvoo, ettei hehkuva kamiina, nuotio tai lennähtänyt kipinä sytytä tulipaloa tai ettei rakotuli romahda nukkujien niskaan. 2. Turvallisuusvälineitä ovat kynnyspuut, jotka estävät nukkujia vierähtämästä liian lähelle tulta, kamiinan ripustuspuut sekä sangollinen sammutusvettä. Sammutusvettä tarvitaan myös talvipakkasella.

13 3. Kipinämikon tärkeä tehtävä on pitää yllä tasaista, hyvää lämpöä. Se on vaikeampaa kuin uskoisi. Jäiset tai märätkin puut palavat, kunhan ne ovat riittävän pieninä pilkkeinä ja ne asetetaan hehkuvalle hiillokselle. 4. Kipinämikko kuivattelee ja kääntelee kuivumaan asetettuja tavaroita sekä pitää huolen, etteivät tavarat pääse kärventymään. 5. Kipinämikko huolehtii yörauhasta. 6. Kipinämikko herättää kunnolla seuraajansa ja odottelee rauhassa, kunnes tämä on päässyt makuupussistaan jalkeille asti. pukeutumisessa villaa, sillä se syttyy huonosti palamaan. Useimmat tekokuidut taas syttyvät herkästi. Paksu Suosi villapaita kuoritakin alla saattaa siis pelastaa henkesi! TURVALLISTA RETKI- JA LEIRIRUOKAA Ruokamyrkytys Ruokamyrkytyksellä tarkoitetaan saastuneen ruuan tai juoman nauttimisesta aiheutunutta sairautta. Myrkytyksen voi aiheuttaa ruuan tai veden mukana elimistöön päässeet mikrobit, joita ovat bakteerit, virukset, homeet, hiivat ja loiset. Yleisimpiä ruokamyrkytyksen syitä ovat ruuan riittämätön kuumennus, liian hidas jäähdytys, säilytys liian lämpimässä ja puhtauden laiminlyönti. Miten voit välttää ruokamyrkytyksen? 1. Pese kädet usein aina vessassa käynnin jälkeen ja ennen ruuanvalmistusta ja ruokailua. Leirillä on tärkeää huolehtia, että myös leiriläiset pesevät kätensä. 7. Kipinämikko seuraa, vetääkö kamiina. Jos talviteltan kamiina ei tunnu vetävän, kannattaa varmistaa, etteivät ilma-aukot ole tukossa. Joskus auttaa karstan karistaminen savupiippua kolistelemalla. Jos omat vaatteesi syttyvät palamaan suojaa välittömästi käsillä kasvosi heittäydy maahan ja tukahduta palo kierimällä. Jos jonkun toisen vaatteet palavat, toimi nopeasti: laita henkilö nopeasti pitkälleen kasvojen suojelemiseksi tukahduta tulta huovalla tai vaatteella kasvoista jalkoihin päin niin, etteivät liekit pääse lyömään kasvoihin jäähdytä hehkuvia vaatekappaleita vedellä. 2. Pidä keittiö puhtaana: pese työvälineet ja leikkuulaudat aina käytön jälkeen ja aina ennen ruuanvalmistusta. Hygieniavinkkejä keittiöön 1. Aloita ruuanvalmistus aina käsienpesusta. Pese kädet myös ruoanvalmistuksen aikana aina kun siirryt elintarvikkeesta toiseen (esim. lihan tai leivän käsittelystä kasviksiin tai raa an elintarvikkeen valmistamisesta valmiin ruoan esillepanoon) multaisten juuresten ja raakojen kasvisten käsittelyn jälkeen ennen kuumentamatta syötävien elintarvikkeiden käsittelyä (salaatit, tuorepalat, hedelmät). Desinfioiva käsihuuhde ja kertakäyttöiset suojakäsineet ovat myös leirioloissa käteviä. 2. Käytä ruoanvalmistukseen vain puhdasta vettä. 3. Käytä valmistukseen vain puhtaita välineitä ja astioita. Kun siirryt lihasta tai kalasta kasviksiin tai päinvastoin, puhdista työvälineet kuumalla vedellä ja pesuaineella tai vaihda ne puhtaisiin. Älä käsittele kalaa ja lihaa samalla leikkuulaudalla. 4. Säilytä siististi. Harkitse huolellisesti helposti pilaantuvien elintarvikkeiden, kuten jauhelihan tai tuoreen kalan ottamista mukaan retkelle tai leirille. Niiden kylmäketjusta pitää pystyä huolehtimaan katkeamattomasti. Kylmäsäilytystilojen, esimerkiksi maakuopan, lämpötilan pitää olla alle +8 astetta, kalan tai lihan säilytyksessä lämpötilan on oltava Mitä kylmemmässä elintarvikkeita säilytetään, sitä turvallisempina ja laadukkaampina ne säilyvät. Suojaa säilytettävät elintarvikkeet aina muovipussilla, tuorekelmulla tai muulla tavoin niin, ettei niihin pääse pölyä tai kärpäsiä. Älä pidä ruokia auringonvalossa. Suunnittele ruokalista siten, että käytät pilaantumisherkimmät elintarvikkeet aina ensimmäisenä. Esimerkiksi jauheliha säilyy kypsennettynä paremmin. 5. Kypsennä ruoka kuplivan kiehuvaksi. Haalea ruoka on otollinen kasvualusta ruokamyrkytyksiä aiheuttaville bakteereille. Kun lämpötila nousee yli +60 asteen, alkavat mikrobit tuhoutua. Jos ruokaa pitää säilyttää kuumana ennen tarjoilua, sen tulee olla riittävän lämmintä (vähintään +60 astetta). Nauti ruoka kuumana, heti valmistamisen jälkeen ja valmista vain tarvetta vastaava määrä. Jäännösruokien uudelleen tarjoaminen ei ole suotavaa. 6. Tiskiveden määrästä ja kuumuudesta ei pidä tinkiä. Jokaisella ruokailijalla on oltava mahdollisuus tiskata astiansa puhtaalla ja kuumalla vedellä. Esipesu pitää pesuveden pitempään puhtaana, ja huuhtelu mahdollisimman kuumalla vedellä varmistaa astioiden puhtauden

14 3. Säilytä elintarvikkeet oikeassa lämpötilassa. 4. Kuumenna ruoka kunnolla ja jäähdytä äkkiä. 5. Vältä ruuanvalmistusta sairaana. Vatsakipu, oksentelu ja ripulointi ovat tyypillisiä ruokamyrkytyksen oireita. Ruokamyrkytystä voi epäillä, jos useat ihmiset saavat samanaikaisesti vatsakipuja ja alkavat oksennella ja ripuloida. Yleensä ruokamyrkytyksen oireet tulevat ensimmäisen vuorokauden sisällä ruoan nauttimisesta, ja lähes kaikki samaa ruokaa syöneet oireilevat. Mahataudissa ihminen menettää nestettä ja suoloja. Siksi nesteytyksestä on pidettävä huolta tarjoamalla potilaalle pieniä nestemääriä useasti. Hygieniapassi Lippukunnan partiotapahtumissa ei tarvita hygieniaosaamistodistusta (hygieniapassia), sillä hygieniaosaamista vaaditaan varsinaisesti vain elintarvikkeita ammattimaisesti käsitteleviltä ihmisiltä. Osaamisen osoittamisen velvoite ei koske satunnaisia tapahtumia. Tilapäisellä myynnillä, johon voi liittyä valmistusta ja tarjoilua, tarkoitetaan harvemmin kuin kerran kuukaudessa tapahtuvaa myyntiä, joka ei yhtäjaksoisesti kestä kauempaa kuin kaksi vuorokautta. Jos joku haluaa myydä tai valmistaa muuten tarjoiltavaksi ruokaa torilla tai muussa ulkotilassa, hänen pitää ilmoittaa asiasta ennen toiminnan aloittamista sen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, jonka alueella myynti- tai tarjoilupaikka myynnistäkin pitää ilmoittaa kunnan terveystarkastajalle. Makkaran sijaitsee. Tässä ilmoituksessa on kerrottava hakijan yhteystiedot, tilapäismyynnin aika ja paikka, toiminnan laatu, tuotevalikoima sekä selvitys säilytysolosuhteista, myyntikalusteista ja talousvedensaannista. Ilmoittaminen tulee tehdä hyvissä ajoin, jotta neuvotteluille ja tarvittaville tarkastuksille jää riittävästi aikaa. Ilmoittaminen tulisi tehdä viimeistään 14 vuorokautta ennen tilapäismyynnin aloittamista. Viranomainen ei tee asiasta erillistä päätöstä eikä peri maksua. Salmonella Ruoanlaittajalle tehtävä salmonellatutkimus on yleensä aiheellinen, jos hänellä tai hänen perheellään on ollut ripulioireita viimeisen kuukauden aikana. Tutkimukseen voi olla aihetta myös, jos hän on ollut viimeisen kolmen kuukauden aikana Pohjoismaiden ulkopuolella. Tartuntatautilaissa ei vaadita salmonellatutkimusta alle kuukauden pituisissa työsuhteissa. Kunnan terveystarkastaja voi silti velvoittaa partioleirin muonittajia salmonellatutkimukseen. Leirin muonitusta suunnitellessa kannattaa olla yhteydessä paikalliseen terveystarkastajaan. Ruoka-aineallergiat ja erityisruokavaliot Ruokayliherkkyyttä tai erityisruokavalioita ei saa vähätellä, koska osa väärän ruoan syömisen oireista voi olla vaarallisia tai jopa henkeä uhkaavia. Elintarvikkeiden tuoteselosteet kannattaa lukea huolellisesti. Esimerkiksi keliaakikolle pienikin määrä gluteiinia on haitallista ja pähkinä-allergiselle manteli voi aiheuttaa hengenvaarallisen sairaskohtauksen. Hyvin allergisten henkilöiden tulee pitää omaa adrenaliiniruiskua mukanaan allergisten hätätilanteiden varalta. ~>Lisätietoa: ~> Lisätietoa hygienia-asioista kunnan terveystarkastajilta ja Elintarviketurvallisuusvirastosta TOIMINTA VESILLÄ Uinti Vesi on mukava, mutta myös vaarallinen elementti. Uiminen ja uimataito ovat suhteellinen käsite: uimahallissa on helppo uida 500 metriä, mutta kylmässä vedessä pienessäkin aallokossa matkassa on jo urakkaa. Ota uimisessa huomioon seuraavat turvatoimet: Uimapaikka on aina tutkittava, ennen kuin uimarit päästetään veteen. Tuttukin ranta on tarkistettava talven jäljiltä. Uida saa vain uimapaikalla. Älä koskaan sukella veteen, jos et ole ensin tutkinut pohjaa. Uinnin on tapahduttava aina valvotusti. Uimaan saa mennä vain valvojan ollessa paikalla ja hänen luvallaan. Uimavalvojiksi valitaan pelastustaitoiset johtajat. Valvojien määrä pitää suhteuttaa uimareiden määrään. Uimarit jaetaan uimapareihin, jotka pitävät huolta, että kaverikin tulee rannalle. Tämä on hyvä tapa kontrolloida suuren joukon uimista. Koskaan ei pidä mennä uimaan yksin. Hyvä tapa on pitää leirin uima-ajat päivittäin samoina. Uimapaikalla tarvitaan pelastusvene ja pelastusvälineitä. Veneily ja melonta Vesillä tapahtuvaa partiotoimintaa varten on omat turvallisuusmääräyksensä Turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita partiotoimintaan vesillä. Vesillä liikkuttaessa, kuten suojaisen vesistön ylityksessä tai ihmisten kuljetuksessa mantereelta saareen ja takaisin, pitää aina varmistaa turvallisuus. Käytettävän aluksen tulee olla merikelpoiseksi todettu. Päälliköllä tulee olla tietoa merenkulusta ja kokemusta vesillä liikkumisesta. Kun liikutaan vesillä, on kaikille oltava pelastus- tai kelluntaliivi. Liivien käytön laiminlyönti on välinpitämättömyyttä. Huolehdi, että käytössä olevat veneet ovat toimintakuntoisia. Rajaa tai merkitse etukäteen se vesialue, jolla veneillä, jollilla, kanooteilla ja polkuveneillä saa liikkua. Veneitä käytettäessä on rannalle jäätävä aina yksi vene mahdolliseen pelastustehtävään. Pidä aina pelastusliivit päällä pienveneessä. Katso, että liivit ovat kunnolla kiinni myös haaroista. Kelluntaliivit pitävät kyllä pinnalla, mutta vain pelastusliivit kääntävät tajuttoman oikeaan asentoon. Muista! Testatkaa liivien kelluttavuus vuosittain.

15 Vesillä liikkumista on aina valvottava. Melottaessa pidetään yllä kelluntaliivejä. Kypärä kuuluu koskenlaskijan varusteisiin. Koskenlaskuun ja merimelontaan on parasta perehtyä kokeneiden melojien opastuksella. Koskenlaskussa kosket on tarkastettava etukäteen maalta käsin. Melojan turvallisuussäännöt Älä melo yksin. Käytä aina melonta- tai kelluntaliivejä. Varustaudu pahimman varalta. Älä yliarvioi omia taitojasi. Älä aliarvioi luonnonvoimia. Ilmoita matkareittisi kotiväellesi ja ilmoita muutoksista. Pakkaa matkapuhelin vesitiiviisti. Hengenpelastus Hengenpelastus ja siihen liittyvä painelupuhalluselvytys ovat asioita, jotka liian usein opetellaan vain teoriassa. Taitoja on harjoiteltava. Tositilanne ei ole enää harjoittelutilanne. ~> Lisätietoja Melontaturvallisuuden neuvottelukunnan Melonnan turvallisuus -ohjeesta, Heikot jäät Jääpeite ei koskaan synny hetkessä, vaan vähitellen. Jään paksuus saattaa vaihdella suuresti järven eri osissa. Varsinkin kevätjää on arvaamaton ja petollinen. Jään muodostuminen ja sen paksuus ovat aina riippuvaisia veden kylmenemisestä, johon vaikuttaa vesimassa. Pieni, matala, seisovavetinen järvi jäätyy paljon nopeammin kuin suuri tai syvä järvi tai virtaamapaikka. Erityisiä vaaranpaikkoja ovat sulina pysyvät jokien suut, siltojen alustat, virtapaikat, vedenalaisten karien ympäristö, järvessä olevien lähteiden kohdat ja viemärien suut. Talvisissa olosuhteissa on syytä ottaa ennakkoon selvää jään vahvuudesta sekä mahdollisista virtapaikoista tai muista heikon jään alueista. Jäälle kannattaa merkitä peli- ja leikkialue, jonka jäänpaksuus on varmistettu. Jos et ole varma jään kantavuudesta, valitse kiertotie tai vaihda ohjelmaa. Jos joudutaan menemään varmistamattomalle jäälle, kulkijoiden välillä pidetään varmuusetäisyydet, ryhmällä on mukana heittoliinoja, jonon ensimmäisellä on jäänkeston tarkkailuun soveltuva piikillä varustettu keppi ja jokaisella on jäänaskalit kaulassa. Kun hiihdetään ja kannetaan rinkkaa, on muistettava avata siteet ja lantiovyö ennen jäälle menoa. Tavarat on hyvä kuljettaa ahkioissa, ainakin ryhmän kärjessä kulkevan. ORGANISAATIO KOHTAA KRIISIN Vaikka partiotoiminnassa pyritään kaikin tavoin välttämään kriisejä, niihin tulee kuitenkin varautua niin lippukunnassa, piirissä kuin keskusjärjestössäkin. Jokaisella organisaatiolla tulee olla kriisin varalle suunnitelma, josta ilmenee kuka toimii ja miten, esimerkiksi onnettomuuden tapahduttua. Arkisessa partiotoiminnassa kriisin voi synnyttää esimerkiksi tulipalo (teltan tai kämpän palaminen), paha eksyminen, sairauskohtaus, hukkuminen, vakava paleltuminen, liikenneonnettomuus tai veneilyturma. Kun on ensin huolehdittu tarvittavasta ensiavusta, muista pelastustöitä ja avun saamisesta paikalle, tulee aloittaa kriisiviestintä. Jos tilanne ei ole laajuudeltaan vakava, selvitään vähemmällä tiedottamisella. Näitä vähemmän vakavia tilanteita ovat esimerkiksi se, että leiriläiseltä murtuu nilkka kesken hiihtolenkin, tai se, että sudenpentu saa pienen palovamman kesäleirillä. Tällöin riittää, kun asiasta ilmoitetaan lippukunnanjohtajalle ja luonnollisesti myös partiolaisen kotiin. Kriisitiedottaminen 1. Ilmoita tapahtumasta heti uhrin kotiin. 2. Kerro tapahtumasta välittömästi lippukuntasi johtajalle. Lippukunnanjohtajan velvollisuutena on tiedottaa heti piiriin, joka tiedottaa keskusjärjestöön. 3. Piiri auttaa lippukuntaasi tiedottamisessa. Piirissä on toimintasuunnitelma ja vastuunjako sovittuna kriisitiedottamisen varalle. Mitä ripeämmin toimit ja tiedotat, sitä vähemmän tapahtunut todennäköisesti kiinnostaa julkisuutta. ILMOITA: MITÄ: Liikenneonnettomuus... MISSÄ: Hangossa... MILLOIN: Tänään noin kello KUKA/KETKÄ: Kyydissä olleet partiolaiset... MIKSI: Auto suistui ojaan... SEURAUKSET: Kaksi vaeltajaa loukkaantui hengenvaarallisesti... TOIMENPITEET: Toimitettiin ambulanssilla Länsi-Uudenmaan sairaalaan Tammisaareen... LISÄTIEDOT: Lisätietoja antaa NN numerosta... Älä kerro kaikkea kaikille Tiedotusvälineille tai muille ulkopuolisille ei saa kertoa henkilöiden nimiä tai muita henkilökohtaisia, esimerkiksi terveydentilaan, liittyviä tietoja. Poliisitutkintaan liittyviä tietoja ei saa välittää ulkopuolisille niitä antavat vain viranomaiset. Julkisesti ei saa myöskään esittää arvioita tai olettamuksia kriisin syistä

16 Tapahtumien jälkipuinti Jos jotain vakavaa on sattunut, koskettaa se usein tavalla tai toisella hyvin monia ihmisiä. Tällöin on tärkeää muistaa jälkipuinnin osuus tapahtuman käsittelyssä. Jos tapahtuma on ollut laajuudeltaan todella vakava, kaivataan jälkipuintiin ammattilaisten apua. Helpoiten apua saa tällöin omasta terveyskeskuksesta. On tärkeää purkaa tapahtunut kaikkien osallisten kesken. Mitä on jälkipuinti? Jälkipuinti eli debriefing-apu on tarkoitettu äkillisen, epätavallisen tai odottamattoman tapahtuman osallisille. Kyseessä voi olla onnettomuus, väkivallan kohteeksi joutuminen, läheisen äkillinen kuolema tai loukkaantuminen. Joskus apua tarvitaan, vaikka henkilö olisi vain joutunut traumaattisen tilanteen silminnäkijäksi. Tarkoituksena on ehkäistä onnettomuuksien tai uhkaavien tilanteiden aiheuttamia jälkireaktioita. Terveyskeskus auttaa tehtävään koulutettujen saamisessa apuun. Lisätietoja saat piiritoimistosta. Lapsi tarvitsee tukea Lapsen ikä vaikuttaa reagointiin ja tapahtuman käsittelyyn. Lapset ovat riippuvaisia aikuisten kyvystä olla läsnä ja tukena sekä auttaa tiedon käsittelyssä. Lapsi ei välttämättä osaa aikuisen tavoin pukea tuntemuksiaan sanoiksi. Esimerkiksi lapsen voimakas tarrautuminen vanhempiinsa voi olla lapsen tapa osoittaa pelkoa siitä, että vanhemmille voi tapahtua jotain ikävää. Puhu lapsen kanssa tapahtuneesta. Olennaista on, että lapsi ymmärtää tapahtuman olevan totta ja että hänellä on käsitys tapahtuneesta, sen syistä ja seurauksista. Näin kauhukuville jää mahdollisimman vähän tilaa, mikä vuorostaan vähentää mahdollisia pelkoja ja syyllisyydentunteita. Kaikkia ikäviä yksityiskohtia ei kuitenkaan tarvitse kertoa. Kuuntele keskeyttämättä, mitä lapsi sinulle kertoo ajatuksistaan ja tunteistaan. Korjaa vasta sen jälkeen lapsen mahdolliset väärinkäsitykset tapahtuneesta. Kohtaa kaikki lapsen kysymykset, vaikka kaikkiin ei löytyisikään vastausta. Rohkaise lasta ilmaisemaan tunteitaan esimerkiksi leikkimällä tai piirtämällä. Älä peitä liikaa omia tunteitasi. Anna lapselle aikaa ymmärtää. Tue lapsen turvallisuuden tunnetta ylläpitämällä arkirutiineja. Jos kriisi on kohdannut perhettä, vanhemmat eivät ehkä jaksa koko aikaa olla riittävästi lapsen tukena. Silloin lasta auttaa parhaiten, kun sopii jonkun lapselle turvallisen ja tutun aikuisen kanssa, että hän on läsnä ja tukena lapselle. > Lähde: Ensiapuopas, KANSAINVÄLINEN TOIMINTA, MATKAILU Kansainvälisistä matkoista tulee ilmoittaa etukäteen SP:n keskustoimiston infoon. Yhteystiedot löytyvät keskusjärjestön internetsivuilta. Partiovakuutus on voimassa ulkomailla vain, jos matkasta on ilmoitettu etukäteen. Ilmoitus tehdään lomakkeella, joka löytyy keskusjärjestön internetsivuilta. Kansainvälisissä leiri-ilmoituksissa saatetaan pyytää vahvistusta, että ryhmän jäsenet todella kuuluvat Suomen Partiolaisiin. Kyseisen vahvistuksen sekä matkanjohtajan kansainvälisen jäsenkortin ja vakuutuskortin voi tilata keskustoimistosta. Kv-partiomatkoille lähdettäessä myös vakuutusasiat kannattaa aina tarkistaa (oman vakuutuksen ja partiovakuutuksen kattavuus). Jos matkalla sattuu vahinkoja tai tavaroita katoaa, pitää osata toimia välittömästi. Vakavimmissa tapauksissa tulee ottaa aina yhteys paikallisiin viranomaisiin. Perusasiat on aina kirjattava ylös Suomessa tapahtuvaa jatkoselvittelyä ja korvaushakemusta varten. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi mahdollisten suomalaisten silminnäkijöiden tai todistajien nimet, osoitteet ja puhelinnumerot sekä päivämäärä ja paikka. Ulkomaanmatkoille lähtiessäsi lue Partiomatkailijan opas, Matkailijan terveysopas. EXTREME-RETKEILY Seikkailuaktiviteetit kiipeily, maastopyöräily, sukellus ja koskenlasku ovat suosittuja. Seikkailulajien erikoisriskit on tiedostettava ja noudatettava lajien omia turvallisuusmääräyksiä. Osallistujien turvallisuuteen on kiinnitettävä erityisesti huomiota. Mitään seikkailulajia ei tule aloittaa ilman asiantuntijan ohjausta. Tämä pitää ottaa huomioon erikoisriskit on myös partiotaitokilpailuja tiedostettava ja suunniteltaessa. Seikkailula- Seikkailulajien lajien omia turval- noudatettava jeja saa ohjata lisuusmääräyksiä. ja opettaa vain sellainen, jolla on lajiliiton kouluttajan vaatimusten tasoinen pätevyys ja jos turva-asiat ovat kunnossa. ~> Lisätietoja saa lajiliitoista. Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n sivustossa on lajiliittojen yhteystiedot: Kiipeilyliitto: Sukeltajaliitto:

17 Toiminta lapseen tai nuoreen kohdistuvan väkivallan tai seksuaalisen hyväksikäytön epäilystä Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on kaikkien aikuisten asia. Partiossa autamme lapsia ja nuoria kasvamaan ja myös kohtaamaan riskitilanteita elämässään, silti kenenkään fyysistä, henkistä, tai seksuaalista kehitystä emme salli vahingoitettavan. Omasta ja lähiympäristön turvallisuudesta huolehtiminen sekä toimintavalmius erilaisissa pulmatilanteissa on osa partiokasvatusta. Tähän kuuluu ymmärrys siitä mikä ei ole sopivaa, mihin ei tule suostua, mistä ei tule vaieta, mikä on vahingollista jne. niin omalla kuin kaverin kohdalla. Aikuiset tietävät kenelle kertoa ja miten toimia, jos näkee tai epäilee väärinkäytöksiä tapahtuvan partiossa tai sen ulkopuolella. Seksuaalikasvatus luo pohjaa hyville ihmissuhteille ja toisten ihmisten kunnioittamiselle vrt. partioihanne kunnioittaa toista ihmistä. Se myös kehittää ymmärrystä omasta kehosta ja itsemääräämisoikeudesta. Partiotoiminnassa tulee kiinnittää huomiota kehityksellisiin eroihin tyttöjen ja poikien välillä, jotta kasvatus tukee tasaarvoisuuteen kasvamista. Nuorisolain (72/2006) mukaan nuorisotyön tulisi tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä sekä edistää aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista vahvistamista ja sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Partiossa johtajat / ohjaajat / aikuiset toimivat luottamusasemassa, mikä entisestään korostaa heidän vastuutaan tekemisistään. Ennakointi = reilut pelisäännöt lippukunnan toiminnassa Pelisäännöt käydään läpi vetäjien ja ohjaajien pestikeskusteluissa. Aikuinen ymmärtää roolinsa kasvattajana. Asiat ovat yleensä kunnossa, kun lippukunnassa arvostetaan kaikkia iästä, koosta, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautuneisuudesta tai muista seikoista huolimatta. Eri-ikäisten toiminnassa huomioidaan tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet. Esimerkiksi leireillä ja retkillä mietitään miten on tarkoituksenmukaista majoittua. Saunailloissa ja uitaessa huomioidaan, että kaikilla on halutessaan mahdollisuus erillissaunaan. Partiossa leikitään paljon ja välillä on hyvä pohtia millainen leikit sopivat eri ikäkausille. Näin ei luoda hämmentäviä tai epäilystä herättäviä tilanteita. Riskitilanteet Partiossa toimitaan paljon myös arkeen nähden epätavallisissa olosuhteissa, väsyneenä, pitkiä aikoja tiiviisti yhdessä, vahvoja tunteita herättävissä tilanteissa. Näissä tilanteissa myös riski asiattomaan tai suorastaan vahingoittavaan käyttäytymiseen toista kohtaan kasvavat olipa kyse sitten fyysisestä koskemattomuudesta, henkisestä alistamisesta, kiusaamisesta tms. tai ikään nähden sopimattomasta seksuaalisesta käyttäytymisestä. Harvoin, mutta silti joskus jollakulla voi elämätilanteessaan olla vaikeuksia hillitä itseään siinä määrin, ettei partiojohtajana toimiminen ole mahdollista. Äärimmillään tällainen käyttäytyminen voi täyttää jopa rikoslaissa määritellyn seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkit. Luottamusasemassa harrastusohjaajana toimiminen tekee asiasta entistä vakavamman, ehkä jopa rikoslain kielellä törkeän. Miten toimia jos kuulee väärinkäytöksistä Jos kuulet tilanteesta, jossa lapsi tai nuori on joutunut ikäänsä tai kehitystasoonsa nähden sopimattoman seksuaalisen lähestymisen tai käyttäytymisen kohteeksi on tilanne aina syytä ottaa vakavasti. Kuuntele mitä sinulle kerrotaan, voit tarkentaa mutta mieluummin avoimin kuin johdattelevin kysymyksin. Saattaa olla hyvä kirjata kuulemasi sellaisenaan ylös tuoreeltaan. Ilmaise kertojalle arvostuksesi ja kiitoksesi siitä rohkeudesta mitä tällaisen vaikean asian puheeksi ottamiseen tarvitaan. Älä lupaa olla kertomatta asiasta kenellekään, se ei ehkä ole mahdollista. Voit luvata yhdessä kertojan kanssa miettiä kenelle ja miten asiasta olisi hyvä puhua. Pysy rauhallisena. Sinun ei tarvitse ottaa totuutta tapahtuneesta kerralla selville. Pelkkä epäilys siitä, että jotain outoa on tekeillä riittää syyksi reagoida. Vaikka seuraavana päivänä kertomus tai huhu haluttaisiin kieltää, on syytä olla painamatta asiaa villaisella. Ensimmäinen varotoimi on yleensä järjestää tilanteet niin, että epäilyksen kohteena oleva henkilö ei ole kahden kesken lasten tai nuorten kanssa ilman muiden johtajien läsnäoloa. Tämän voi tehdä myös avoimesti ja liikkuviin huhuihin perustuen sopia kaikkien kohdalla toimittavaksi näin ainakin toistaiseksi. Epäilyn vahvistuessa tai jatkuessa voi lisäapua tilanteen selvittämiseen saada piiristä tai keskusjärjestöstä tai suoraan paikkakunnan lastensuojelusta. Alaikäiseen kohdistuneen seksuaalisen hyväksikäytön perusteltu epäily on myös syy lastensuojeluilmoituksen tekemiseen, vaikka epäilyn kohteena ollut henkilö siirtyisi pois aiemmista tehtävistään tai kokonaan partiotoiminnasta. Asian käsittely jälkeenpäin on haastavaa mutta toiminnan jatkumisen kannalta tärkeää. Harkitkaa keitä asia koskettaa. Mikäli edes epäilet väärinkäyttöä, ota asia puheeksi johtajakaverisi, lippukunnanjohtajan tai muun aikuisen kanssa. Asia saattaa näyttää toisesta täysin erilaiselta ja saat perustella arviointiasi. Ehkä ei ole muuta faktaa kuin se, että liikkeellä on ollut huhuja. Ehkä totuus asiassa ei koskaan selviä. Onko ehkä silti syytä käydä keskustelua periaatteellisella tasolla tai varmuuden vuoksi tehdä jotain järjestelyjä paitsi mahdollisilta väärinkäytöksiltä myös turhilta epäilyiltä suojaamiseksi. Myös piiristä on saatavissa apua näihin keskusteluihin

18 4. PARTIOVAKUUTUS YLEISTÄ PARTIO- VAKUUTUKSESTA Keskusjärjestöllä on Järjestövakuutus If Vahinkovakuutusyhtiössä. Vakuutus koostuu useista eri vakuutuslajeista. Vakuutus on voimassa partion jäsenmaksun maksaneilla partiolaisilla partiotoiminnassa. Maksuun sisältyy keskusjärjestön ja partiopiirin osuudet jäsenmaksusta. Partiotoiminnalla tarkoitetaan toimintasuunnitelman mukaista toimintaa tai toimintaa, joka on lippukunnan, piirin tai keskusjärjestön johdon tiedossa. Partiotoiminnassa noudatetaan Suomen Partiolaisten voimassa olevia turvallisuusohjeita. Korvausta haettaessa keskusjärjestö vahvistaa, että vahinko on tapahtunut partiotoiminnassa. Lippukunnan uudet jäsenet tulevat partiovakuutuksen piiriin heti, kun lippukunta on ilmoittanut heidät uusiksi jäseniksi Polku-jäsenrekisteriin tai kun lippukunnan ilmoitus uusista jäsenistä on saapunut keskusjärjestön toimistoon. Uusien jäsenten vakuutus on voimassa ilmoituksen saapumisesta jäsenmaksun eräpäivään saakka ja katkeaa, jos laskua ei ole eräpäivään mennessä maksettu. Vakuutus on voimassa, kun jäsenmaksu on maksettu. Partiovakuutus on aina tapaturma- ja matkavakuutuksen osalta toissijainen. Vahingon sattuessa korvausta haetaan ensisijaisesti vakuutetun omasta vakuutuksesta. Oman vakuutuksen mahdollinen omavastuuosuus voidaan korvata partiovakuutuksesta. Henkilövahingoissa tulee ensisijaisesti käyttää terveyskeskuspalveluita tai tapahtuman omaa terveydenhoitoyksikköä esimerkiksi leirisairaalaa. Vakuutusyhtiö voi alentaa korvausta tai kieltäytyä kokonaan korvauksen maksamisesta, jos korvaukseen oikeutettu: antaa tahallaan vääriä tietoja, jotka vaikuttavat vahinkotapahtuman selvittelyyn on aiheuttanut vahinkotapahtuman törkeällä huolimattomuudella on aiheuttanut vahinkotapahtuman törkeällä liikenteen vaarantamisella Tämä ei ole täydellinen seloste vakuutusehdoista. Kunkin vahinkotapahtuman korvattavuus ratkaistaan vakuutusehtojen perusteella. Huomioitavaa: on aiheuttanut vahinkotapahtuman alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena ja se on vaikuttanut vahingon syntymiseen on aiheuttanut vahinkotapahtuman ollessaan tekemässä lainvastaista tekoa Käsitteitä (laajemmin vakuutusehdoissa) Tapaturma on äkillinen, ulkoinen, ruumiinvamman aiheuttava odottamaton tapahtuma, joka sattuu vakuutetun tahtomatta. Matka alkaa vakuutetun lähtiessä asunnoltaan ja päättyy hänen palatessaan asunnolleen. Matkasairaus on lääkärin hoitoa vaatinut sairaus, josta selviä oireita on ilmennyt vasta matkan aikana tai jonka yleisen lääketieteellisen kokemuksen mukaan muutoin on katsottava saaneen alkunsa matkan aikana. Vakuutetulla ennen matkan alkua ollut sairaus ei ole vakuutusehtojen tarkoittama matkasairaus. Matkan peruuntumisella tarkoitetaan sitä, että matkalle lähtö estyy kokonaan. Matkan keskeytyminen on alkaneen matkan muuttuminen siten, että vakuutettu joutuu sairaalahoitoon tai palaamaan lähtöpaikkakunnalleen alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen. Matkatavaralla tarkoitetaan vakuutetun matkalla mukana olevaa, henkilökohtaista omaisuutta, myös matkalippuja. Vakuutetun omaan, henkilökohtaiseen omaisuuteen rinnastetaan hänen ennen matkan alkua lainaamansa tai vuokraamansa omaisuus. Matkatavaraksi ei katsota arvopapereita, luottokortteja tai rahaa. TAPATURMATURVA Tapaturmaturva on voimassa kaikessa partiotoiminnassa sekä näihin liittyvien välittömien matkojen aikana kaikkialla maailmassa. Vakuutusmäärät: Hoitokulut tapaturmaa kohti enintään euroa Korvaus tapaturman aiheuttamasta pysyvästä haitasta euroa Korvaus tapaturman aiheuttamasta kuolemasta euroa Ei omavastuuta Kuolemantapauksessa edunsaajana ovat omaiset Tapaturman hoitokulujen korvaus Lääkärin antamasta ja määräämästä, lääketieteellisesti yleisesti hyväksytystä, tarpeellisesta ja välttämättömästä vamman tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuvat kustannukset kohtuullisine ja välttämättömine matkakuluineen. Lääkärin vamman hoitoon määräämien, Lääkelaitoksen (Fimea) luvan perusteella myytävien lääkkeiden kustannukset. Vamman vaatiman erikoislääkärin määräämän, hoidollisesti välttämättömän lääkinnällisen välineen ensimmäisestä hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Lääkärinhoitoa edellyttävän tapaturman yhteydessä käytössä rikkoutuneiden silmälasien, kuulokojeen, hammasproteesin ja polkupyöräilijän turvakypärän korjauskustannukset tai jos korjaaminen on mahdotonta, entistä vastaavan hankintakustannukset. Vaikean vamman leikkaus- tai kipsaushoidon jälkeisestä välttämättömästä lääkärin määräämästä fysikaalisesta hoidosta aiheutuneet kustannukset, kuitenkin enin

19 tään yksi, yhteensä kymmenen kerran hoitojakso. Hoito tulee antaa kuuden kuukauden kuluessa leikkaus- tai kipsaushoidosta. MATKAVAKUUTUS Matkavakuutus korvaa partiolaiselle partiotoimintaan liittyvän, ulkomailla tapahtuneen henkilö- tai esinevahingon. Matkoista on täytettävä lomake Ilmoitus kansainvälisestä matkasta, joka toimitetaan keskusjärjestön infoon etukäteen ja joka pyydettäessä toimitetaan Ifiin. Matkavakuutus on voimassa myös kotimaassa partiopiirien järjestämillä leireillä sekä keskusjärjestön järjestämissä kilpailuissa, kursseilla ja tapahtumissa. Keskusjärjestö toimittaa näistä luettelon vuosittain etukäteen Ifille. 1. Matkustajaturva Vakuutusmäärät: Hoitokuluilla ei ylärajaa Ei omavastuuta Korvaus tapaturman aiheuttamasta pysyvästä haitasta ja kuolemasta korvataan tapaturmaturvasta Matkasairauden hoitokulujen korvaus (Tapaturman hoitokulujen korvauksen lisäksi) Kustannukset äkillisen hammassäryn poistamiseksi välttämättömästä hampaan ensiapuluonteisesta hoidosta, jos särky on alkanut ja hoito annettu matkan aikana. Lääkärin määräykseen perustuvat, välttämättömät, ylimääräiset majoituskustannukset matkan aikana. Kustannukset vakuutusyhtiön etukäteen hyväksymästä sairaankuljetuksesta ja välttämättömän saattajan tarpeelliset, välittömät matka- ja majoituskustannukset. Yhden lähiomaisen välittömät matka- ja majoituskustannukset vakuutetun luokse ja takaisin, mikäli vakuutettu korvattavan tapaturman tai matkasairauden vuoksi on hoitavan lääkärin arvion mukaan hengenvaarallisessa tilassa ja matkasta on sovittu etukäteen vakuutusyhtiön kanssa. Korvaus matkan peruuntuessa Matkan peruuntuminen korvataan, kun se johtuu vakuutetun tai hänen lähiomaisensa kuolemasta, vakavasta tapaturmasta tai vakavasta, odottamattomasta ja äkillisestä sairastumisesta, joka pakottavasti estää matkalle lähdön. Pakottavuus arvioidaan lääketieteellisin perustein. Matkan peruuntuessa korvataan kulut, joista vakuutettu on matkan järjestäjän matkaehtojen mukaan vastuussa. Korvausta on haettava ensisijaisesti matkanjärjestäjältä ja vasta tämän jälkeen vakuutusyhtiöltä. Korvaus matkan keskeytyessä ja matkalta myöhästyttäessä Matkan keskeytyminen korvataan, kun se johtuu vakuutetun kuolemasta, vakavasta tapaturmasta tai vakavasta matkasairaudesta, joka pakottavasti aiheuttaa matkan keskeytymisen. Pakottavuus arvioidaan lääketieteellisin perustein. Vain sellaiset matkan keskeytymiskulut, jotka vakuutettu on itse velvollinen maksamaan, ovat korvattavia. Matkan keskeytyminen korvataan myös silloin, kun keskeytymisen syynä on lähiomaisen kuolema, vakava tapaturma tai vakava, odottamaton ja äkillinen sairastuminen tai vakuutetun Suomessa olevaan omaisuuteen kohdistunut odottamaton, merkittävä taloudellinen vahinko, joka pakottavasti edellyttää vakuutetun läsnäoloa vahinkopaikalla. Matkalta myöhästymisestä aiheutuneita kuluja korvataan, jos ne johtuvat yleisen kulkuvälineen myöhästymisestä matkan lähtö- tai paluupaikalla sääolosuhteiden, teknisen vian tai liikenneonnettomuuden johdosta taikka yksityisen kulkuneuvon joutumisesta matkan jatkamista estävään liikenneonnettomuuteen. 2. Matkatavaraturva Vakuutusmäärät: Matkatavarat 841 euroa Omavastuu 84 euroa Matkatavaraturvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu: omaisuuden unohtamisesta, katoamisesta tai hukkaan joutumisesta urheiluvälineille niitä tarkoitukseensa käytettäessä tavaran tavanomaisesta käytöstä, sen naarmuuntumisesta, hankautumisesta, kulumisesta tai puutteellisesta päällyksestä välillisesti passin tai matkalippujen menettämisestä mukana olevista syövyttävistä tai tahraavista aineista mukana olevien nesteiden vuotamisesta tai juomaa sisältävien pullojen särkymisestä normaaleista sääolosuhteista ja luonnonilmiöistä, paitsi milloin tavara on ollut luovutettuna hotellin, huoltoaseman, liikenneyrityksen, matkanjärjestäjän tai muun vastaavan haltuun viranomaisten toimenpiteistä petoksesta, kavalluksesta tai vastaavanlaisesta vilpillisestä menettelystä Mukana olevaa omaisuutta on varkausvahingon välttämiseksi valvottava. Elektronisia laitteita, arvopapereita, rahaa, pankki- tai luottokortteja ei saa lainkaan jättää lukittuunkaan, pysäköityyn tai kolmannen henkilön huostaan jätettyyn ajoneuvoon, matkailuperävaunuun tai veneeseen. Matkatavaraturvan korvaukset Vakuutusyhtiöllä on oikeus täyttää korvausvelvollisuutensa: korjauttamalla esine hankkimalla sen tilalle vastaavaa omaisuutta tai maksamalla korvaus rahana Varkauden, ryöstön tai murron yhteydessä menetetyt rahat sekä arvopapereiden, shekkilomakkeiden, pankki- tai luottokorttien väärinkäytöstä vakuutetulle aiheutuvat vahingot korvataan enintään 420 euroon saakka. Väärinkäytöstä aiheutuneesta vahingosta on korvausta aina ensisijaisesti haettava luottokorttiyhtiöltä tai pankilta. 3. Matkavastuuvakuutus Vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- tai esinevahinko, josta vakuutettu voimassaolevan oikeuden mukaan on korvausvastuussa. Vakuutusmäärät: Vahingonkorvaus euroa Omavastuu 84 euroa 4. Matkaoikeusturvavakuutus Asiassa, jossa oikeusturvaa haetaan, tulee olla kysymys syytteestä tai riitautetusta vaatimuksesta. Vakuutusmäärät: Korvaus oikeudenkäyntikuluista euroa Omavastuu 15 % maksetusta korvauksesta, vähintään 504 euroa 34 35

20 TOIMINNAN VASTUUVAKUUTUS Toiminnan vastuuvakuutus kattaa partiotoiminnassa toiselle aiheutuneen henkilöja esinevahingon. Lisäksi vakuutus kattaa keskusjärjestön, partiopiirin, rekisteröidyn lippukunnan ja vastuullisen johtajan korvausvastuun myös vahingosta, joka aiheutetaan partiotoiminnassa käytetylle toisen omistamalle omaisuudelle. Tämä laajennusehto ei kuitenkaan koske käytössä, lainassa tai muuten vastuulla olevaa maalla, vedessä tai ilmassa omalla konevoimalla kulkevaa ajoneuvoa tai laitetta. Vakuutusturva on voimassa kaikkialla maailmassa paitsi Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Vakuutusmäärät: Henkilö- ja esinevahingot euroa Omavastuu vahinkoa kohti 100 euroa MENETTELY VAHINKO- TAPAUKSISSA Partiovakuutuksen piiriin kuuluvasta vahingosta täytetään vahinkoilmoitus. Tämä tehdään sähköisesti osoitteessa if.fi/partio. Saadaksesi ohjeet vahinkoilmoituksen täyttämiseen, ota ensin yhteyttä Suomen Partiolaisten keskustoimistoon. Lisätietoja partiolaisten vakuutusturvasta saa osoitteesta if.fi/partio tai Suomen Partiolaisten keskustoimistosta: p. (09) faksi (09) Töölönkatu 55, Helsinki Vakuutusehdot Tapaturma- ja matkavakuutusten yleiset ehdot 100 Tapaturma- ja matkavakuutusten turvaehto 200: Tapaturma Tapaturma- ja matkavakuutusten turvaehto 240: Matka Tapaturma- ja matkavakuutusten turvaehto 250: Matkatavara Tapaturma- ja matkavakuutusten turvaehto 260: Matkavastuu Tapaturma- ja matkavakuutusten turvaehto 270: Matkaoikeusturva Tapaturma- ja matkavakuutusten erityisehto 311: Leiri- ja retkiaika Tapaturma- ja matkavakuutusten suojeluehto 400: Matkatavara Vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen yleiset ehdot 100 Vastuuvakuutusturvaehto 201: Toiminnanvastuu LISÄVAKUUTUSTARPEET Lippukunnilla ja erilaisilla ryhmittymillä voi olla vakuutustarpeita, joita partiovakuutus ei nykymuodossaan kata tai sen antama vakuutusturva ei ole riittävä. Näitä ovat esimerkiksi: leirialueen vakuuttaminen lippukuntaleireille osallistuvien partiolaisten peruutusturva, mikäli leiriläinen sairastuu eikä pysty osallistumaan leirille leireille osallistuvien ulkomaalaisten partiolaisten vakuuttaminen leireille osallistuvien ei-partiolaisten vakuuttaminen kaluston vakuuttaminen kiinteän omaisuuden vakuuttaminen oikeusturvavakuutus Lähtökohtana on, että jokainen (esimerkiksi lippukunta ja piiri) arvioi tapauskohtaisesti oman vakuutustarpeensa. If laskee tarjouksen sopivasta Partiovakuutusta täydentävästä turvasta. Ifin asiantuntijan yhteystiedot löytyvät osoitteesta if.fi/partio. partiovakuutuksesta ~>Lisätietoa if.fi/partio 36 37

Alueella ei ole päätoimista henkilökuntaa. 041 455 2220 (Petri) 044 344 5866 (päivystäjä)

Alueella ei ole päätoimista henkilökuntaa. 041 455 2220 (Petri) 044 344 5866 (päivystäjä) 2 TIETOA LEIRIKESKUKSESTA Alue on tarkoitettu alle 100 henkilön majoittumiseen päärakennuksessa, 6 majoitusmökissä ja asuntovaunuissa / asuntoautoissa. Alueella järjestetään satunnaisesti muutaman tunnin

Lisätiedot

LAHDEN SEUDUN LOMAXI TOIMINTA. Turvallisuusasiakirja. Työstänyt: Ulla Riitta Moilanen Annina Kurki Virpi Rantanen

LAHDEN SEUDUN LOMAXI TOIMINTA. Turvallisuusasiakirja. Työstänyt: Ulla Riitta Moilanen Annina Kurki Virpi Rantanen LAHDEN SEUDUN LOMAXI TOIMINTA Turvallisuusasiakirja Työstänyt: Ulla Riitta Moilanen Annina Kurki Virpi Rantanen SISÄLTÖ: 1 Lomaxi...3 2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus...3 3 Toimintojen käsitteiden määrittely...3

Lisätiedot

Ovatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi

Ovatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi Ovatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi 10.3.2016 Jokamiehenoikeudet vuosisatoja vanhaa pohjoismaista oikeuskulttuuria Eivät perustu kirjoitettuun lakiin, mutta ovat kiistämätön osa pohjoismaista

Lisätiedot

TURVALLISESTI OMASSA KODISSA

TURVALLISESTI OMASSA KODISSA TURVALLISESTI OMASSA KODISSA ASUKKAALLE: Turvallisesti omassa kodissa -oppaasta löydät ohjeita, joiden avulla voit lisätä kotisi paloturvallisuutta. Oppaassa on myös ohjeita, kuinka toimia hätätilanteessa.

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUTTA KOTONA

PALOTURVALLISUUTTA KOTONA TURVALLISEEN HUOMISEEN PALOTURVALLISUUTTA KOTONA Kunta/kaupunki: Katuosoite: Ovikoodi: Asukkaan puhelinnumero: HÄTÄNUMERO: 112 Säilytä tämä lehtinen näkyvällä paikalla. 1 Palovaroitin Kiinnitä palovaroitin

Lisätiedot

OPAS VIDEOIDEN KÄYTTÖÖN

OPAS VIDEOIDEN KÄYTTÖÖN OPAS VIDEOIDEN KÄYTTÖÖN Ransu ja Valtteri opastavat välttämään vaaratilanteita ja toimimaan oikein onnettomuuksissa. Valtteri Väyrynen on Tampereen aluepelastuslaitoksen koulutussuunnittelija. Tämä opas

Lisätiedot

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu 2016 2017 Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011 16 ) (VN asetus pelastustoimesta 407/2011 3 ) Tarkastettu Pelastusviranomaisen hyväksyntä / 20 / 20 Sallan kunta

Lisätiedot

Turvallisuussuunnitelma. Lauttasaaren Kisa-Siskot ry

Turvallisuussuunnitelma. Lauttasaaren Kisa-Siskot ry Turvallisuussuunnitelma Lauttasaaren Kisa-Siskot ry LAUTTASAAREN KISA-SISKOT RY TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2 (6) Sisällysluettelo 1 Turvallisuussuunnitelman tarkoitus... 3 2 Yhdistyksen toiminnan kuvaus...

Lisätiedot

Tukimateriaaliin on koottu opetusvideoiden sisältämät opetukset, jotka tulee käydä keskustelunomaisesti läpi, aina kun video on katsottu.

Tukimateriaaliin on koottu opetusvideoiden sisältämät opetukset, jotka tulee käydä keskustelunomaisesti läpi, aina kun video on katsottu. Opetusvideoiden tukimateriaali Turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille tarkoitetut opetusvideot on tarkoitettu katsottavaksi ohjatusti. Ilman tukimateriaalia saattaa videoiden sanoma jäädä epäselväksi.

Lisätiedot

Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari

Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, 10600 Tammisaari IDO Kylpyhuone Oy:n yleisötiedote 2016 Yrityksen yhteystiedot ja vastuuhenkilö: IDO Kylpyhuone Oy Wärtsilänkatu

Lisätiedot

Kavalahden Leirikeskus. Toimintaohjeet

Kavalahden Leirikeskus. Toimintaohjeet Kavalahden Leirikeskus Toimintaohjeet Kavalahden Leirikeskus toimintaohjeet Laadittu 4.12.2014 Laatija Juha Vilen Viimeksi päivitetty 3.3.2015 Päivittäjä Ville Salo Nämä toimintaohjeet on laadittu käyttäen

Lisätiedot

TURVALLISEEN HUOMISEEN

TURVALLISEEN HUOMISEEN TURVALLISEEN HUOMISEEN perheen pelastautumissuunnitelma 1 Poistu palavasta rakennuksesta, mutta älä mene savuun! Tulipalo yllättää aina, ja huonetilaan alkaa heti muodostua tultakin vaarallisempaa savua.

Lisätiedot

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Vastaus: Ei Tiesitkö: Sammaleen ja jäkälän keruu vaatii maanomistajan luvan. Vastasitko oikein? Jatka matkaa seuraavalle rastille nilkoista kiinni

Lisätiedot

Käytä tulisijaasi oikeinkampanja

Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Nuohoojien opintopäivä 2012 29.11.2012 Maria Myllynen 1 Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Nuohoojat opastavat käyttämään oikein tulisijaa. Vanhaakin tulisijaa voi käyttää

Lisätiedot

STIHL AK 10, 20, 30. Turvallisuusohjeet

STIHL AK 10, 20, 30. Turvallisuusohjeet { STIHL AK 10, 20, 30 Turvallisuusohjeet suomi Sisällysluettelo Alkuperäisen käyttöohjeen käännös Painettu kloorittomalle paperille. Painovärit sisältävät kasviöljyjä, paperi on kierrätyskelpoista. 1

Lisätiedot

XXXIV Seinäjoen Talvikisat 2.1.2016 PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA

XXXIV Seinäjoen Talvikisat 2.1.2016 PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA XXXIV Seinäjoen Talvikisat 2.1.2016 PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA 1 Yleistä Tämä pelastussuunnitelma perustuu Pelastuslain ja pelastusasetuksen vaatimuksiin laatia tällaisesta tapahtumasta Pelastussuunnitelma.

Lisätiedot

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen HIKLU Rakenteellinen paloturvallisuus Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita Jarkko Häyrinen 7.2.2012 Sähköverkkoon kytkettävien Sähköverkkoon kytkettävillä palovaroittimilla varustettavat

Lisätiedot

Suunnistuksen kansallinen kilpailu, su, 22.5.2016. Keuruun Kisailijat ry / Suunnistusjaosto

Suunnistuksen kansallinen kilpailu, su, 22.5.2016. Keuruun Kisailijat ry / Suunnistusjaosto 1. TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TARKOITUS Tämän turvallisuussuunnitelman tavoitteena on taata Keuruun Kisailijat ry:n järjestämän suunnistustapahtuman (ks. kohta 2) suunnistajien, katsojien sekä järjestelytehtävissä

Lisätiedot

TURVALLISUUSSUUNNITELMA

TURVALLISUUSSUUNNITELMA VPS-JUNIORIT ry TURVALLISUUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Turvallisuussuunnitelma. 1.1 Turvallisuussuunnitelman kohteet. 1.1.1 Pelaajat. 1.1.2 Ottelun toimihenkilöt, tuomarit, ym.. 1.1.3 Katsojat 1.1.4

Lisätiedot

Ohjeita maa- ja biokaasun käyttäjälle

Ohjeita maa- ja biokaasun käyttäjälle Maakaasu Biokaasu Asennus Käyttö Hätätilanne Ohjeita maa- ja biokaasun käyttäjälle KAASUN KÄYTTÖ ON TURVALLISTA JA HELPPOA. KAASUN KÄYTTÄJÄN ON KUITENKIN HUOLEHDITTAVA PUTKISTON JA KAASULAITTEIDEN ASIANMUKAISESTA

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

PALOKUNTANUORTEN NUORISOMERKKIKURSSI OPPILAAN OPAS. Kuvitus Hannu Leskinen. Toimitus Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

PALOKUNTANUORTEN NUORISOMERKKIKURSSI OPPILAAN OPAS. Kuvitus Hannu Leskinen. Toimitus Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö PALOKUNTANUORTEN NUORISOMERKKIKURSSI OPPILAAN OPAS Teksti Suvi Almqvist Päivitys Mervi Jaakola Kuvitus Hannu Leskinen Toimitus Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ISBN 978-951-797-608-4 ISBN 978-951-797-609-1

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA. YRITYSPUISTO LEIVONEN Maitokuja 4, 74700 Kiuruvesi

PELASTUSSUUNNITELMA. YRITYSPUISTO LEIVONEN Maitokuja 4, 74700 Kiuruvesi PELASTUSSUUNNITELMA YRITYSPUISTO LEIVONEN Maitokuja 4, 74700 Kiuruvesi 2 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN YLLÄPITO 3 2. SUUNNITTELUVELVOITE 5 3. HÄTÄILMOITUSOHJE 6 4. ELVYTYSOHJE 7 5. HUOMIOITAVAT VAARATILANTEET

Lisätiedot

PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA SM METSÄTAITOKILPAILUT

PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA SM METSÄTAITOKILPAILUT PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA SM METSÄTAITOKILPAILUT 9. 10.9.2016 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi Metsätaitoilun kesämestaruuskilpailu 1.2 Tilaisuuden järjestäjä Pirkanmaan

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

Yhdistyksen turvallisuusasiat Mitä vaaditaan Milloin vaaditaan Työkaluja tekemiseen

Yhdistyksen turvallisuusasiat Mitä vaaditaan Milloin vaaditaan Työkaluja tekemiseen Yhdistyksen turvallisuusasiat Mitä vaaditaan Milloin vaaditaan Työkaluja tekemiseen Olosuhdeasioiden koulutuspäivä Kiljava 17.4.2015 Laki ja valvova viranomainen Kuluttajaturvallisuuslaki (voimassa 1.1.2012

Lisätiedot

Kodin kokonaisturvallisuus

Kodin kokonaisturvallisuus Kodin kokonaisturvallisuus tapaturmien ehkäisy murtosuojaus ja rikosten ehkäisy varautuminen sähkön-, lämmön- ja vedenjakelun katkoksiin ongelmajätehuolto paloturvallisuus (ot 6) ensiapuvalmius (ot 7)

Lisätiedot

Vantaan kaupunki Hakunilan kalliosuojan turvallisuusasiakirja

Vantaan kaupunki Hakunilan kalliosuojan turvallisuusasiakirja Vantaan kaupunki Hakunilan kalliosuojan turvallisuusasiakirja Sisällysluettelo 1) Palvelun tarjoaja ja kohde... 3 2) Turvallisuusasioista vastaava henkilö... 3 3) Ennakoitavat vaaratilanteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Asuntolan järjestyssäännöt

Asuntolan järjestyssäännöt Asuntolan järjestyssäännöt Koulutuksen järjestäjä on päättänyt näistä järjestyssäännöistä 26.1.2016 ja ne ovat voimassa 1.2.2016 alkaen toistaiseksi. Järjestyssääntöjen valmisteluvaiheessa on kuultu sekä

Lisätiedot

Halkomakone 7 tn Käyttöohje

Halkomakone 7 tn Käyttöohje Halkomakone 7 tn Käyttöohje Lue kaikki ohjeet huolellisesti. Opi tuntemaan koneen käyttötarkoitus, rajoitukset ja mahdolliset vaarat ennen käyttämistä. Käytä työsylinterin käyttö vipua siten että vedät

Lisätiedot

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110 Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110 B-2170 Merkkivalojen selitys Keltainen merkkivalo (1) Alilämpötilan näyttö Punainen merkkivalo (2) Tyhjän säiliön näyttö STOP MAHDOLLISET VIAT Jos laite ei toimi moitteettomasti,

Lisätiedot

Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa

Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa Riskienhallintapäällikkö Jari Turunen Pohjois Karjalan pelastuslaitos Ylimpänä päättävänä elimenä toimii pelastuslaitoksen johtokunta. Henkilökunta Pelastuslaitoksella

Lisätiedot

Tuulimäen kalliosuojan turvaopas 2016

Tuulimäen kalliosuojan turvaopas 2016 Tuulimäen kalliosuojan turvaopas 2016 Viite: Espoon kaupungin Tuulimäen väestösuojan turvallisuussuunnitelma 9.2.2016 Miksi turvallisuusohjeita tarvitaan Tuulimäen kalliosuojan turvaopas on tarkoitettu

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu -

IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu - MUISTIVIIKKO 2016 IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu - 17 Ikäihmisten asumisturvallisuus vinkkejä turvallisuuden parantamiseen Palotarkastaja Eerik Virtanen, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Lisätiedot

OMAVALVONTASUUNNITELMA

OMAVALVONTASUUNNITELMA OMAVALVONTASUUNNITELMA Ulkona tapahtuva myynti 1. TOIMINNANHARJOITTAJAN TIEDOT... 2 2. TOIMINNAN KUVAUS... 2 3. ELINTARVIKKEIDEN HANKINTA... 4 4. PAKKAUSMERKINTÄVAATIMUKSET... 5 5. SIIVOUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 kuva SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 3. PYÖRÄILIJÄNÄ LIIKENTEESSÄ... 5 3.1 PYÖRÄN VARUSTEET... 5 3.2. OHJEITA PYÖRÄIJÄLLE... 6 4.

Lisätiedot

Yleisötilaisuudet ja pyrotekniikka

Yleisötilaisuudet ja pyrotekniikka Yleisötilaisuudet ja pyrotekniikka Anu Puttonen vs. tarkastusinsinööri 1 Valvontavastuut Pelastuslaitos Poliisi Tukes Raja Luokan 2 ja 3 ilotulitteet (kuluttajailotulitteet) Yksityishenkilön järjestämä

Lisätiedot

Tervetuloa LifeVacin käyttäjäksi

Tervetuloa LifeVacin käyttäjäksi Tervetuloa LifeVacin käyttäjäksi LIFEVAC-TIETOA JA KÄYTTÖOHJE Sisältö 1. Tietoa tuotteesta...2 2. Näin LifeVac toimii...4 3. Käyttöohje...5 4. Vältä tukehtumistilanteet...6 Tietoa tuotteesta Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Elintarvikekioskien omavalvonnan tason arviointi ja tupakan myynnin omavalvonta

Elintarvikekioskien omavalvonnan tason arviointi ja tupakan myynnin omavalvonta RAPORTTI 3/2006 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO Elintarvikekioskien omavalvonnan tason arviointi ja tupakan myynnin omavalvonta SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. Johdanto... 1 2. Elintarvikekioskien omavalvontasuunnitelma...

Lisätiedot

PIENTALOJEN OMAVALVONTA

PIENTALOJEN OMAVALVONTA Omavalvonnan lakitausta Omavalvonta on pelastuslain 379/2011 78 mukaista valvontaa. Tämän omavalvontalomakkeen täyttäminen ja palauttaminen annettujen ohjeiden mukaisesti on velvoittavaa. Pelastuslaitos

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA Karkki-Rastin 30-vuotisjuhlakilpailu Suunnistuskilpailu

PELASTUSSUUNNITELMA Karkki-Rastin 30-vuotisjuhlakilpailu Suunnistuskilpailu PELASTUSSUUNNITELMA Karkki-Rastin 30-vuotisjuhlakilpailu 14.5.2016 Suunnistuskilpailu 1. TILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi Karkki-Rastin 30-vuotisjuhlakilpailut, kansallinen suunnistuskilpailu

Lisätiedot

Vartiolaiset 2.-6.8.2006 Sudenpennut 4.-6.8.2006. Vartiolaisen nimi:

Vartiolaiset 2.-6.8.2006 Sudenpennut 4.-6.8.2006. Vartiolaisen nimi: Nenustannokka Vartiolaiset 2.-6.8.2006 Sudenpennut 4.-6.8.2006 LEIRILÄISEN KÄSIKIRJA Vartiolaisen nimi: Tervetuloa Nenustannokalle! Hyvä vartiolainen. Olet ilmoittautunut Salon alueen lippukuntien yhteiselle

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kukkola Timo Räjähteiden säilytys räjähdeturvallisuussäädöksissä

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kukkola Timo Räjähteiden säilytys räjähdeturvallisuussäädöksissä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kukkola Timo 13.-14.10.2016 Räjähteiden säilytys räjähdeturvallisuussäädöksissä Rankkaa säädöstekstiä louhintaräjähteiden säilytyksestä Räjähteiden turvallisuussäädökset

Lisätiedot

Tulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta

Tulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta Turvaohje 6/2007 Tulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta SISÄLLYSLUETTELO 1. Turvaohjeen tarkoitus 2. Turvaohjeen velvoittavuus 3. Viranomaismääräykset 4. Määritelmiä 5.

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8 RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA OK RASEBORGIN KEVÄTKILPAILU RAASEPORISSA

PELASTUSSUUNNITELMA OK RASEBORGIN KEVÄTKILPAILU RAASEPORISSA PELASTUSSUUNNITELMA OK RASEBORGIN KEVÄTKILPAILU RAASEPORISSA 21.5.2016 1. SUUNNITELMAN TARKOITUS Tämän pelastussuunnitelman tarkoitus on ohjata suunnistuskilpailun toteuttamisesta vastaavaa henkilökuntaa

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Maakaasu- ja kaukolämpölinjat

Maakaasu- ja kaukolämpölinjat Maakaasu- ja kaukolämpölinjat Ohjeet kaivutyömaille joilla sijaitsee Elenia Lämmön maakaasu- ja kaukolämpölinjoja 1 Kaasu- ja kaukolämpölinjat Simo Loisa Elenia Lämpö Oy Rakentaminen kaukolämpölinjan 2

Lisätiedot

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt 1 Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt Kasvatus- ja sivistyslautakunta 31.8.2011 64 2 SISÄLLYS 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE...3 1.1. Järjestyssääntöjen tarkoitus...3 1.2. Viittaukset

Lisätiedot

MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti

MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti 1 Eteenpäin melonta 0p Tehoton melonta tai heikko tekniikka. 2p Tehokas melonta ja puutteellinen tekniikka

Lisätiedot

Sekoitinsarja Käyttöohje

Sekoitinsarja Käyttöohje Sekoitinsarja Käyttöohje Lue ohjekirja huolellisesti ennen laitteen käyttöönottoa. Käytä laitetta vain käyttöohjeen mukaisesti. Säilytä ohjekirja lukemiseksi tulevaisuudessa. TURVALLISUUS Laite ei ole

Lisätiedot

SAMMUTUSPEITTEEN KÄYTTÖ

SAMMUTUSPEITTEEN KÄYTTÖ TOIMINTAOHJEET 1. HÄTÄILMOITUS 2. TULIPALO 3. SAMMUTUSPEITTEEN KÄYTTÖ 4. KÄSISAMMUTTIMEN KÄYTTÖ 5. PIKAPALOPOSTIN KÄYTTÖ 6. ILMASTOINNIN PYSÄYTTÄMINEN 7. PALOVAMMAN HOITO 8. TAJUTTOMAN POTILAAN ENSIAPU

Lisätiedot

Tynnyrissä on mukavaa! 1

Tynnyrissä on mukavaa! 1 ÖSEL KÄYTTÖOHJE Copyright Ösel Tubs Tynnyrissä on mukavaa! 1 Sisällysluettelo ESITTELY 3 TURVALLISUUS 4 KYLPYTYNNYRIN ASENTAMINEN 5 KYLPYTYNNYRIN LÄMMITTÄMINEN 7 KYLPYTYNNYRIN HUOLTAMINEN 8 Tynnyrissä

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA. Kunnarlantie 38/ Oittaantie 1, Espoo. 200 osanottajaa

PELASTUSSUUNNITELMA. Kunnarlantie 38/ Oittaantie 1, Espoo. 200 osanottajaa 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi NÅIDM 2015, suunnistuskilpailu 1.2 Tilaisuuden järjestäjä (Yhteystietoineen) 1.3 Järjestämispaikka (Paikan nimi ja osoite, ehkä myös GPSkoordinaatit)

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. lähtövalmiina kilpailukeskuksessa moottorikelkka + peräreki ja kuljettaja. 2 Liikenneonnettomuus

Pelastussuunnitelma. lähtövalmiina kilpailukeskuksessa moottorikelkka + peräreki ja kuljettaja. 2 Liikenneonnettomuus Pelastussuunnitelma 1. SUUNNITELMAN TARKOITUS Tämän pelastussuunnitelman tarkoitus on ohjata hiihtokilpailujen toteuttamisesta vastaavaa henkilökuntaa turvallisuusasioissa sekä määrittää turvallisuuden

Lisätiedot

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje Tuotteen ominaisuudet 2 tehotasoa 800W/1200W PTC-lämpöelementti Alhainen melutaso Kaksinkertainen ylikuumenemissuoja Kaatumissuoja Irroitettava ilmansuodatin

Lisätiedot

FI 10 KÄYTTÖ. 650 mm min.

FI 10 KÄYTTÖ. 650 mm min. OHJEET JA SUOSITUKSET Nämä käyttöohjeet koskevat useita tuuletintyyppejä. On mahdollista, että tekstissä on yksityiskohtia, jotka eivät koske valitsemaasi tuuletinta. ASENNUS Valmistaja ei vastaa virheellisestä

Lisätiedot

Asuinkiinteistöjen paloturvallisuudesta. Piia Manninen HELPE

Asuinkiinteistöjen paloturvallisuudesta. Piia Manninen HELPE Asuinkiinteistöjen paloturvallisuudesta Piia Manninen HELPE 22.9.2016 Sisältö Helsingin alueen keikkatilastoja Onnettomuuksien ehkäisy Rakenteellinen paloturvallisuus Palo-osastointi asuinkiinteistössä

Lisätiedot

WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET Sivu 1/8 WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET Puh: 02-4870258, Web: www.wenda.fi, E-Mail: sales@wenda.fi Sivu 2/8 Kamiinan perustiedot: Kamiina on valmistettu merivettä kestävästä alumiinista,

Lisätiedot

LVI Lohja CC 68 R Coolman Asennus- ja käyttöohje

LVI Lohja CC 68 R Coolman Asennus- ja käyttöohje TE 270217/01 LVI 3618240 Lohja CC 68 R Coolman Asennus- ja käyttöohje SISÄLTÖ Rakenne 2 Asennus 3-4 Käyttö ja ylläpito 5 Tekniset tiedot 5 Sähkökaavio 6 Lue tämä asennus- ja käyttöohje huolellisesti ennen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

HUOLTAJAN OHJE TIETOJEN PÄIVITTÄMINEN HUOLTAJAKSI ILMOITTAUTUMINEN REKISTERÖITYMINEN

HUOLTAJAN OHJE TIETOJEN PÄIVITTÄMINEN HUOLTAJAKSI ILMOITTAUTUMINEN REKISTERÖITYMINEN 3.2.2016 vj Oikeudet: huoltaja HUOLTAJAN OHJE Tämä ohje on tarkoitettu partiolaisen huoltajalle. Ohjeesta selviää kuinka huoltaja voi toimia huollettavansa partiojäsenyyteen liittyvissä asioissa. Huoltajalla,

Lisätiedot

APUA, IIK, PANIIKKI! kerhonohjaaja ensiavun antajana Miten toimin? Hätäohje Palohätäohje. Yleiset ensiaputilanteet kerhossa.

APUA, IIK, PANIIKKI! kerhonohjaaja ensiavun antajana Miten toimin? Hätäohje Palohätäohje. Yleiset ensiaputilanteet kerhossa. ENSIAPUA KERHOSSA APUA, IIK, PANIIKKI! kerhonohjaaja ensiavun antajana Miten toimin? Hätäohje Palohätäohje Yleiset ensiaputilanteet kerhossa Sisältö APUA, IIK, PANIIKKI! Jakakaa kerhoparin kanssa vastuu

Lisätiedot

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa 1 TURVALLINEN TYÖSKENTELY Turvallinen työskentely on keskeinen osa kemian osaamista. Kokeellisissa töissä noudatetaan kemikaali, jäte ja työturvallisuuslainsäädäntöä.

Lisätiedot

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015. Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen

Lisätiedot

Palajärven Leirikeskuksen turvallisuusohjeet

Palajärven Leirikeskuksen turvallisuusohjeet Nuorisopalvelut Kielotie 20 C 01300 Vantaa Palajärven Leirikeskuksen turvallisuusohjeet Sijainti: Palojärven Metsätie 69a, 02880 Veikkola. Ruokalarakennuksen sijainnin koordinaatit: Pohjoinen leveys 60

Lisätiedot

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA?

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? Yksi huuhkaja (kiinniottaja), loput viivalle. Huuhkaja huutaa kuka pelkää huuhkajaa?!, jonka jälkeen viivalla olevat yrittävät päästä toiseen päähän ilman, että huuhkaja koskee

Lisätiedot

DC JÄÄKAAPPI DC-150 KÄYTTÖOHJE

DC JÄÄKAAPPI DC-150 KÄYTTÖOHJE DC JÄÄKAAPPI DC-150 KÄYTTÖOHJE LUE TÄMÄ KÄYTTÖOHJE HUOLELLISESTI ENNEN KÄYTTÖÖNOTTOA VAROITUS Laite on liitettävä suojamaahan ja soveltuvaan 12 tai 24 VDC pistokkeeseen (minimi tehonsyöttökyky 120 WDC).

Lisätiedot

Sähkösavustin 230V-50Hz 1250W. Malli:35069

Sähkösavustin 230V-50Hz 1250W. Malli:35069 Sähkösavustin 230V-50Hz 250W Malli:35069 322 luettelo: A Runko E Vastusyksikön kelkka B Jalat 4 F Vastusyksikkö C Kansi G Purualusta H Alustalevy I Savustinritilä 2 K 4.5mm mutteri L Ritilän ulosvetokah

Lisätiedot

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS V A R M I S T A S Ä H K Ö T U R V A L L I S U U S K Ä Y T Ä A S E N N U K S I S S A A M M A T T I L A I S T A VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS KÄYTÄ ASENNUKSISSA AMMATTILAISTA Kiinteitä sähköasennuksia saavat

Lisätiedot

Suomi. turvallisuus. lihamylly. lihamyllyn kokoaminen

Suomi. turvallisuus. lihamylly. lihamyllyn kokoaminen AX950 Suomi Ennen ohjeiden lukemista taita etusivu auki kuvien esiinsaamiseksi ennen Kenwood-lisälaitteen käyttämistä Lue nämä ohjeet huolella ja säilytä ne myöhempää tarvetta varten. Poista pakkauksen

Lisätiedot

Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen. Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus

Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen. Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus Lainsäädännöllinen tausta Yleinen turvallisuusvaatimus

Lisätiedot

SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja

SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja (SEFFI 2000, SEFFI 1500, SEFFI 1000) Käsiin ja jalkoihin tuleville varusteille 1 SEFFI - kuivain Käyttöohjekirja malleille: SEFFI 2000 (24 paikkaa), SEFFI 1500 (18 paikkaa),

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION POISTUMISSUUNNITELMA

YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION POISTUMISSUUNNITELMA Liite 8 YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION POISTUMISSUUNNITELMA ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä poistumissuunnitelmasta... 3 2. Toiminta onnettomuus- ja uhkatilanteissa...

Lisätiedot

2.3. Tapahtumapaikka Lahdepellon urheilukeskus, Kodisjoentie Kohderyhma/asiakaskunta Satakunnnan piirin hiihtajat ja heidan huoltajat

2.3. Tapahtumapaikka Lahdepellon urheilukeskus, Kodisjoentie Kohderyhma/asiakaskunta Satakunnnan piirin hiihtajat ja heidan huoltajat Rasti-Lukko ry Pelastussuunnitelma 1. SUUNNITELMAN TARKOITUS Taman pelastussuunnitelman tarkoitus on ohjata hiihtokilpailujen toteuttamisesta vastaavaa henkilokuntaa turvallisuusasioissa seka maarittaa

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

Kerrostalon yleisten tilojen palovaroittimet

Kerrostalon yleisten tilojen palovaroittimet 2016 Kerrostalon yleisten tilojen palovaroittimet Päijät-Hämeen pelastuslaitos MOk 31.3.2016 Sisältö 1 Yleistä... 1 2 Määritelmiä... 1 3 Palovaroittimien sijoittaminen... 2 4 Palovaroitinjärjestelmän asentaminen...

Lisätiedot

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE 28.1.2015 WÄRTSILÄTALO Susanna Hellberg TERVEYDENSUOJELULAKI 763/94 7 LUKU Asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydelliset vaatimukset 26 Asunnon

Lisätiedot

BETONIHIERRIN KÄYTTÖOHJE S120/100/80

BETONIHIERRIN KÄYTTÖOHJE S120/100/80 BETONIHIERRIN KÄYTTÖOHJE S120/100/80 VAROITUKSET Tarkasta öljymäärät seuraavasti: 1. moottorin öljymäärä, varmista että moottorin öljymäärä on riittävä. Moottori rikkoutuu jos öljyä on liian vähän. 2.

Lisätiedot

VALVOJAN TEHTÄVIÄ LISÄKSI YÖLLÄ VALVOJA

VALVOJAN TEHTÄVIÄ LISÄKSI YÖLLÄ VALVOJA MAJOITUSVALVONTA VALVOJAN TEHTÄVIÄ - Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito - Neuvonta ja opastus; Kysymykset voivat käsitellä lähes mitä tahansa, mutta niihin ei saa vastata mitä tahansa. Perehdy

Lisätiedot

JYYn tapahtumanjärjestäjäkoulutus 2016. Anna Silvola Priska Pennanen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

JYYn tapahtumanjärjestäjäkoulutus 2016. Anna Silvola Priska Pennanen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn tapahtumanjärjestäjäkoulutus 2016 Anna Silvola Priska Pennanen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Sisältö Tapahtuman suunnittelu ja valmistelu Vastuunjako Talousarvion laatiminen & avustukset Tiedottaminen

Lisätiedot

Ympäristölle haitalliset nesteet ja materiaalit. Yleistä

Ympäristölle haitalliset nesteet ja materiaalit. Yleistä Seuraava luettelo sisältää kuorma-autosta esikäsittelyvaiheiden aikana poistettavat voiteluaineet, nesteet ja osat. Määrät ovat likimääräisiä. Ympäristö Älä päästä nesteitä läikkymään maahan. Käytä aina

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA

YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA Suunnitteluvelvoite perustuu pelastuslakiin (379/2011 16 ) ja pelastusasetukseen (407/2011 3 ) 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi Tornionlaakson

Lisätiedot

Palonehkäisyn uudet tuulet

Palonehkäisyn uudet tuulet pelastuslain (ja rakentamismääräysten) muutokset esitys FinnSec-messuilla 13.10.2011 Rakentamisen ja paloturvallisuuden perussäädökset uusiutuivat tänä vuonna Rakentamismääräyskokoelman osa E1 - Rakennusten

Lisätiedot

ZA5785. Flash Eurobarometer 350 (Safety of Services) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5785. Flash Eurobarometer 350 (Safety of Services) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer 0 (Safety of Services) Country Questionnaire Finland (Finnish) EB FLASH 0 - Safety of Services - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D Vastaajan

Lisätiedot

AJONEUVOJEN KÄYTTÖ- JA YLEINEN TURVALLISUUSOHJE

AJONEUVOJEN KÄYTTÖ- JA YLEINEN TURVALLISUUSOHJE Hallitus 31.3.2011 LIITE 7 AJONEUVOJEN KÄYTTÖ- JA YLEINEN TURVALLISUUSOHJE Hallitus hyväksynyt x.x.2011 1 / 5 ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN AJONEUVOJEN KÄYTTÖ- JA YLEINEN TURVALLISUUSOHJE Ajoneuvojen

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Ruokahuolto ja omavalvonta hoitolaitoksissa. Kati Kankare VSSHP Ravintopalvelut

Ruokahuolto ja omavalvonta hoitolaitoksissa. Kati Kankare VSSHP Ravintopalvelut Ruokahuolto ja omavalvonta hoitolaitoksissa Kati Kankare VSSHP Ravintopalvelut Kuka valvoo ruokaa? Elintarvikelaki ohjaa ruokahuoltoa. Kunnan terveystarkastajat valvovat elintarvikehygieniaa. (iva tarkastus)

Lisätiedot

Kukonnotkon leiri- ja kurssikeskuksen turvallisuusohjeet

Kukonnotkon leiri- ja kurssikeskuksen turvallisuusohjeet VANTAAN KAUPUNKI Nuorisopalvelut Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Kukonnotkon leiri- ja kurssikeskuksen turvallisuusohjeet Sijainti: Vehkalahdentie 166, 19250 Syrjäkoski. Ruokalarakennuksen sijainnin koordinaatit:

Lisätiedot

Sanna Rassa- Salakka, hallituksen jäsen ja kouluratsastusvastaava

Sanna Rassa- Salakka, hallituksen jäsen ja kouluratsastusvastaava 1. YLEISTÄ SEURASTA Vesilahden Seudun Ratsastajat ry. (VESRA) on vuoden 2004 alusta toimintansa aloittanut ratsastusseura, joka on Suomen Ratsastajainliiton (SRL) alainen. Seurassa on n. 165 jäsentä. Seura

Lisätiedot

Porvoon kaupungin Kuntatekniikka, myöhemmin kuntatekniikka. Kioskiyrittäjän yksilöintitiedot perustiedot-sivulla, myöhemmin yrittäjä

Porvoon kaupungin Kuntatekniikka, myöhemmin kuntatekniikka. Kioskiyrittäjän yksilöintitiedot perustiedot-sivulla, myöhemmin yrittäjä Maankäyttösopimus 1 (5) Sopimus oikeudesta käyttää yleistä aluetta liikkuvaan kioskitoimintaan 1 Osapuolet Porvoon kaupungin Kuntatekniikka, myöhemmin kuntatekniikka Kioskiyrittäjän yksilöintitiedot perustiedot-sivulla,

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot