PÄÄNSÄRKY VUOTIAAN LAPSEN ELÄMÄSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄÄNSÄRKY 10 12-VUOTIAAN LAPSEN ELÄMÄSSÄ"

Transkriptio

1 PÄÄNSÄRKY VUOTIAAN LAPSEN ELÄMÄSSÄ Minna Hirvasniemi Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, DIAK Etelä, Helsinki Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Minna Hirvasniemi, Päänsärky vuotiaan lapsen elämässä, Helsinki, kevät 2007, 61 s. 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsingin yksikkö, Sosiaali-, ja terveysalan koulutusohjelma, Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto, Terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyö on osa Suomen Migreeniyhdistyksen Lasten Päänsärky- projektia. Työn tarkoituksena oli selvittää Suomen Migreeniyhdistyksen keräämästä valmiista aineistosta vuotiaiden lasten päänsäryn yleisyyttä ja syitä sekä päänsäryn hoitomuotoja. Lisäksi työssä oli tarkoitus selvittää mihin päänsärky vaikuttaa lapsen elämässä sekä miten terveydenhuoltohenkilöstö suhtautuu lapsen päänsärkyyn. Opinäytetyössä tarkasteltiin myös tyttöjen ja poikien välisiä eroja päänsäryn suhteen. Opinnäytetyö on kvantitatiivinen analyysi aineistosta, joka kerättiin Elämä on Parasta Huumetta ry:n hubu.fi -internetsivuilta syksyllä Kyselyyn vastasi yhteensä 5206 lasta tai nuorta, Opinnäytetyön tutkimuskohteeksi valikoitui vuotiaat, joita kyselyyn vastasi 3058 (59 %). Tyttöjä heistä oli 1692 (55 %) ja poikia 1362 (45 %). Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla käyttäen frekvenssijakaumia ja ristiintaulukointeja. Tämän tutkimuksen mukaan noin neljällä viidestä vuotiaasta oli päänsärkyä ja tyttöjen päänsärky oli hieman yleisempää kuin poikien. Päänsäryn yleisimmät aiheuttajat vuotiailla tytöillä ja pojilla olivat väsymys, tietokoneen tai TV:n ääressä oleminen, stressi tai jännitys ja nälkä. Päänsäryn ensisijaiset hoitomenetelmät ovat itsehoidollisia: särkylääkkeen ottaminen ja lepo olivat yksittäisistä hoitomuodoista tärkeimmät. Yleisin tapa hoitaa päänsärkyä oli kuitenkin useiden eri hoitokeinojen yhdistäminen. Yleisimmin päänsärky aiheutti väsymistä, pahoinvointia ja näköhäiriöitä ja päänsärky vaikutti erityisesti lapsen koulunkäyntiin, rentoutumiseen ja harrastuksiin niin tytöillä kuin pojillakin. Pääsääntöisesti vuotiaat lapset kokivat terveydenhoitajan tai lääkärin suhtautuvan hänen päänsärkyyn ymmärtävästi tai huolestuneesti, mutta noin joka neljäs koki suhtautumisen olevan joko välinpitämätöntä, torjuvaa tai sitä epäiltiin tekosyyksi. Tulokset osoittavat, että päänsärky on yleinen oire vuotiailla lapsilla. Päänsärky voi pahimmillaan vaikuttaa lapsen terveyteen ja hyvinvointiin heikentävästi ja päänsärystä voi tulla koko elämän mittainen terveysongelma. Sekundääriset syyt ovat päänsäryn merkittävimmät aiheuttajat, ja niihin voidaan vaikuttaa terveyden edistämisen keinoin. Tämän opinnäytetyön tulokset nostavat esille vuotiaan lapsen päänsäryn merkityksen hyvinvointia uhkaavana tekijänä. Vanhempien, koulun ja kouluterveydenhuollon tulisikin kiinnittää huomiota tähän ja ohjata tehokkaammin lasta kohti terveellisempiä elämäntapoja. Asiasanat: lapset, päänsärky, kvantitatiivinen tutkimus, ennaltaehkäisy

3 ABSTRACT Minna Hirvasniemi. Children s headache. Helsinki, spring 2007, 61 pages, 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Diak South, Helsinki Unit, Degree Programme in Nursing, option in Public Health Care. The thesis is a part of the project Children s Headache organized by the Finnish Migraine Association. The purpose of the thesis was to find out from children s aspect what was causing their headache, how common headache is among children, what their ways to cope with headache were, what way headache affects their lives and how the health care staff treated a child with headache. In addition one objective of this study was to find out if there were any differences between girls and boys headache. The material of the thesis was collected by the Finnish Migraine Association from the internet pages on the 23 rd 26 th of September children and adolescents participated in the enquiry during that time children aged 10 to 12 replied to the questionnaire, of which were girls and boys. The methods used to analyze the material were quantitative and the material was analyzed by using SPSS. The statistical methods used were cross table and frequency distribution. According to the study four children of five suffered from headache. Girls headache was more common than boys. The most common reasons which were causing headache were tiredness, the use of computer or watching TV, stress or tension and hunger. The most conventional ways to treat headache were either resting or taking painkillers. Many found that the most effective way to treat headache was to combine different kinds of treatment methods. The most common way according to the study was to take an analgesic and rest. The majority of the respondents felt that the health care staff treated them well and understandingly when they had headache. But almost 25 % felt that a doctor or a nurse treated them disregarding or suspecting headache to be an excuse. The results of the thesis showed that headache is very common among year-old children. The most effective way to treat headache is to prevent it by normal healthy ways of living. Over 80 % of all headaches are caused by psychosocial reasons and therefore they are preventable. On this account it is crucial how adults around a child react when the child suffers from headache. Key words: children, headache, quantitative research

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Lapsi terveydenhuollossa Lapsen kohtaaminen hoitotyössä Lapsen terveys ja terveyttä uhkaavat tekijät Lapsen terveyden edistäminen Lapsen kehitysympäristöt terveydenedistäjänä vuotiaan lapsen kasvu ja kehitys Lasten päänsärky Päänsäryn eri muotoja Päänsäryn syyt Lasten päänsäryn yleisyys Päänsäryn ennaltaehkäisy Päänsäryn hoito LASTEN PÄÄNSÄRKY - PROJEKTI OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET OPINNÄYTETYÖN JA ANALYYSIN TOTEUTUS Kvantitatiivinen tutkimus Aineiston keruu Kyselylomake Analysointimenetelmät TUTKIMUKSEN KESKEISIMMÄT TULOKSET Taustatiedot Lapsen päänsäryn yleisyys ja laatu Lapsen päänsäryn syyt Lapsen päänsäryn merkitys lapsen elämään Lapsen päänsäryn hoitomenetelmät...40

5 6.6 Lapsen päänsärkyyn suhtautuminen YHTEENVETO KESKEISIMMISTÄ TULOKSISTA POHDINTA Tulosten pohdinta Tulosten johtopäätökset Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettiset kysymykset Opinnäytetyöprosessin kulku ja arviointi Ammatillisen kasvun arviointi Jatkotutkimusaiheet...54 LÄHTEET...56 LIITTEET...62 Liite 1. Vanhemmuuden roolikartta...62 Liite 2. Lasten migreenin diagnostiset kriteerit...63 Liite 3. Päänsärky-kyselyn kysymykset...64 Liite 4. Kyselyyn liittyviä taulukoita...66

6 1 JOHDANTO Päänsärky on yleinen oire vuotiailla lapsilla. Se voi pahimmillaan vaikuttaa lapsen tai nuoren jokapäiväiseen elämään terveyttä ja hyvinvointia heikentävästi ja päänsärystä voi tulla koko elämän mittainen terveysongelma (mm. Fearon & Hoptopf 2001; Metsähonkala & Viheriälä 2007, ). Usein toistuvaan päänsärkyyn tulee puuttua ja selvittää päänsäryn syyt, sillä päänsärky on yleensä oire jostain muusta. Sekundääriset syyt ovat päänsäryn merkittävimmät aiheuttajat, ja niihin voidaan vaikuttaa terveyden edistämisen keinoin (Metsähonkala & Viheriälä 2007, ). Päänsäryn ennaltaehkäisy on ehdottoman tärkeää, jottei päänsärystä tule tapa reagoida vaikeisiin asioihin (Metsähonkala & Sillanpää 2004, 548). Vaikka ihmiset luovat omilla valinnoillaan viimekädessä elämäänsä, lasten ja nuorten osalta valmiudet valintojen tekemiseen ovat rajoitetummat (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 15). Lapsi tarvitsee tukea vanhemmiltaan, opettajiltaan ja kouluterveydenhuollolta, jotta hän oppisi tekemään elämässään sellaisia valintoja, jotka vaikuttavat hänen hyvinvointiin ja terveyteen positiivisesti. Tämä opinnäytetyö on osa Suomen Migreeniyhdistyksen valtakunnallista 3-vuotista hanketta, jossa keskitytään lasten ja nuorten päänsärkyihin. Lasten päänsärky -projektin tarkoituksena on lisätä alan ammattilaisten, lasten ja nuorten sekä heidän omaistensa tietoisuutta lasten päänsäryistä, niiden ennaltaehkäisystä ja hoitosuositusten mukaisista hoidoista. Lasten päänsärky -projekti päättyy joulukuussa Opinnäytetyön tarkoituksena oli analysoida valmista aineistoa, joka oli kerätty internetissä syksyllä Päänsärkykysely toteutettiin Elämä On Parasta Huumetta ry:n internet-sivustolla, mihin sivuilla vierailleet pystyivät vastaamaan. Kyselyyn vastasi yhteensä 5206 lasta tai nuorta, joista tutkimusalueeksi rajautui kyselyyn osallistuneet vuotiaat, joita tutkimukseen vastasi Opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä oli selvittää internetissä kerätystä aineistosta lasten näkökulmasta katsottuna vuotiaden lasten päänsäryn yleisyyttä ja päänsäryn syitä. Lisäksi työssä oli tarkoitus kartoittaa millä tavalla päänsärky oirehtii ja mihin

7 elämän osa-alueisiin päänsärky vaikuttaa. Työssä oli tarkoituksena myös selvittää mitkä olivat lasten käytetyimmät menetelmät päänsäryn hoidossa sekä miten terveydenhuoltohenkilöstö suhtautuu lapsen päänsärkyyn. Työn tarkoituksena oli myös tarkastella tyttöjen ja poikien välisiä eroja päänsäryn suhteen.

8 8 2 TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Lapsi terveydenhuollossa Lapsen kohtaaminen hoitotyössä Hoitotyössä keskeisimmät filosofiset ajatussuunnat ovat holismi ja humanismi. Holismin mukaan ihmistä on tarkasteltava kokonaisuutena, jossa mieli ja ruumis ovat toisistaan riippuvaisia. Humanistinen käsitys korostaa ihmisyyttä, yksilön ainutlaatuisuutta, yksilön elämän merkityksellisyyttä ja laatua sekä yksilön valinnan vapautta. Tämä näkyy terveydenhuollossa niin, että yksilöllä on oikeus päättää itseensä kohdistuvasta hoidosta ja näin ollen saada tietoa hoitovaihtoehdoista. Humanismin mukaan yksilön tulee myös ottaa itse vastuuta omasta hoidostaan ja terveydestään. (Hyväri, Käräjäoja & Vaitiniemi 2004.) Toisen ihmisen kokonaisvaltaisesta kohtaamisesta puhutaan paljon hoitotieteessä ja hoitotyössä, mutta ilmiön tarkempi määrittely puuttuu. Kohtaamisessa on kyse ihmisen suhteesta toiseen tai toisiin, jolloin vuorovaikutuksen merkitys on oleellista. Hoitotyö edellyttää yhteistä suhdetta toisen kanssa, jolloin syntyy myös toisen ymmärtämisen tarve. (Heikkinen & Laine 1997, 7 9.) Sairaanhoitajien eettisten ohjeiden ja lain potilaan asemasta ja oikeuksista tulisi ohjata hoitajia asiakkaiden myös lapsiasiakkaiden kohtaamisessa. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1993) oikeuttaa potilaan laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Lapsipotilasta hoidettaessa hänen mielipiteensä on otettava huomioon silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Sairaanhoitajan tulisi eettisten ohjeiden mukaan muun muassa hoitaa jokaista potilasta yhtä hyvin ja kunkin yksilöllisen hoitotarpeen mukaan, riippumatta potilaan terveysongelmasta, kulttuurista, uskonnosta, äidinkielestä, iästä, sukupuolesta, rodusta, ihon väristä, poliittisesta mielipiteestä tai yhteiskunnallisesta asemasta (Sairaanhoitajaliitto, 2007). Lasten ja nuorten kanssa keskustellessa terveydestä olisi tärkeää, että lapsen ja nuoren näkökulma terveyteen ymmärretään, ja siitä keskustellaan hänen lähtökohdista katsottu-

9 9 na (Välimaa 2000, 162). Lapsella on oikeus hoitoon, jossa huomioidaan, niin psyykkiset kuin somaattiset, oireeseen vaikuttavat tekijät (Metsähonkala & Viheriälä, 2007, ). Lapsi on aina osa kokonaisuutta ja perheen merkitys lapsen hoitamisessa on tärkeä. Hakulisen, Koposen ja Paunosen mukaan (1999, 38) perhe voidaan ottaa huomioon lapsen hoitotyössä kolmesta eri näkökulmasta katsoen. Perhe taustatekijänä -näkökulmassa hoito kohdistuu yksilöön perheen ollessa taustatekijänä, mutta perhe nähdään joko lapsen voimavarana tai kuormittavana tekijänä. Perhe osiensa summana -näkemyksessä lähdetään perheenjäsenistä itsestään ja heidän välisestä vuorovaikutuksesta. Perhe asiakkaana tarkoittaa koko perheen hoitamista yksilön jäädessä taustatekijäksi. Tällöin hoitotyössä mielenkiinto kiinnitetään perheen dynamiikkaan, voimavaroihin ja selviytymiskeinoihin. Eri näkökantoja voidaan kuitenkin soveltaa joustavasti samankin asiakkaan kanssa, joten ne eivät ole toisiaan poissulkevia Lapsen terveys ja terveyttä uhkaavat tekijät Maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmän mukaan terveys on täydellisen fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen, emotionaalisen ja hengellisen hyvinvoinnin tila. Hyvinvointi ei kuitenkaan ole stabiili ominaisuus vaan se vaihtelee yksilön elämän eri vaiheissa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 15). Terveys on positiivinen käsite, joka korostaa niin yhteiskunnallisia kuin henkilökohtaisiakin voimavaroja sekä fyysisiä toimintamahdollisuuksia (Vertio 2003, 27; WHO 1986). Terveys on myös selviytymistä kullekin ikäkaudelle ominaisista työ- ja toimintakyvyn vaatimuksista sairauksista ja elämänlaatua heikentävistä tekijöistä huolimatta. Ihmisten omat valinnat sekä lähiyhteisön toiminta vaikuttavat ihmisen terveyteen joko vahvistavasti tai heikentävästi (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 15). Terveyttä voidaan pitää myös arkielämän olennaisena voimavarana, jota tulisi vahvistaa kehittämällä väestön elinoloja ja tukemalla ihmisten terveellisiä elämäntapoja. Terveys on myös jokaisen inhimillinen perusarvo ja välttämätön sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle (Koskenvuo & Mattila, 2004). Terveyden kokeminen on subjektiivista, joten ihmisten kokemus omasta terveydestä vaihtelee (Vertio 2002, 44). Välimaa (2000) on tutkinut väitöskirjassaan lasten ja nuor-

10 10 ten koettua terveyttä. Itsearvioitu terveys vaihteli sekä iän että sukupuolen mukaan: Mitä nuoremmasta vastaajasta oli kysymys, sitä terveempi hän koki olevansa. Pojat kokivat olevansa yleisemmin erittäin terveitä verrattaessa samanikäisiin tyttöihin. Tytöt näyttävät ajattelevan enemmän terveyttään poikiin verrattuna ja heillä on useampia terveyshuolia ja erilaisia oireita kuin pojilla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lapsen tai nuorten terveyskokemuksia ei voi tutkia erillään heidän sosiaalisesta, fyysisestä ja psyykkisestä ympäristöstä. Terveys ohjelman ikäkausitavoitteena on lasten hyvinvoinnin lisääntyminen, lasten terveydentilan paraneminen ja turvattomuuteen liittyvien oireiden ja sairauksien väheneminen merkittävästi. Lapsen terveydentilan uhkina ovat turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet, kuten mielenterveysongelmat ja sosiaalisen kehityksen häiriintyminen. Suuret muutokset yhteiskunnassa ja sosiaalisessa ympäristössä, tiedotusvälineiden vaikutus ja kilpailuyhteiskunnan korostuminen ovat myös yhteydessä lasten psykososiaalisen pahoinvoinnin lisääntymiseen. (Sosiaali- ja terveysministeriö , ) Väestöryhmien väliset terveyserot alkavat kehittyä jo lapsuudessa osan lapsista joutuessa kehittymään huonommissa elinolosuhteissa ja kasvuympäristössä. Vaikka ihmiset luovat omilla valinnoillaan viimekädessä elämäänsä, lasten ja nuorten osalta valmiudet valintojen tekemiseen ovat rajoitetummat ja edellyttävät aikuisen antamaa tukea ja ohjausta. Yhteiskunta toimii aikuisten ehdoilla, ja miten lapset voivat tässä kulttuurissa, on kiinni elämäntavoistamme, lasten asemasta ja lapsista huolehtimisen kunnioittamisesta. (Sosiaali- ja terveysministeriö , ) Bardyn, Salmen ja Heinon (2005, 164) raportin mukaan pienehkö mutta laajeneva suomalaisten lasten joukko kärsii vaikeutuvien ongelmien kasaantumisesta. Tämän lisäksi joka neljäs tai peräti kolmasosa lapsista ei voi hyvin. Lasten pahoinvointioireiden laajentuminen ja vaikeutuminen nähdään johdonmukaisena seurauksena monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta ja katse olisikin käännettävä laaja-alaisesti lapsiväestön kasvuoloihin ja niitä raamittaviin tekijöihin. Turun kouluterveydenhuollossa suoritetun Salosen, Aromaan, Rautavan, Suomisen, Alinin & Liuksilan (2004) tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää viidennen luokan laajennetun terveystarkastuksen tarpeellisuutta sekä koululaisten fyysistä, psyykkistä ja

11 11 sosiaalista terveydentilaa. Turussa perinteisesti koululääkäri oli tarkastanut peruskouluikäisistä säännöllisesti ensimmäisen ja yhdeksännen luokan oppilaat ja kouluterveydenhoitaja oli huolehtinut muista luokka-asteista. Tässä tutkimuksessa suoritettiin peruskoulun viidesluokkalaisille moniammatillinen terveystarkastus, joka tässä yhteydessä tarkoitti terveystarkastusta, jonka suorittivat kouluterveydenhoitaja ja lääkäri yhdessä. Lapsen vanhemmat osallistuvat terveystarkastukseen ja oppilaan opettaja arvioi lasta haastattelulomakkeen avulla. Tämän tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa lapsista kärsii jostain somaattisesta tai psyykkisestä oireesta. Tutkimus osoitti, että vajaa puolet tämän ikäryhmän lapsista on jonkin terveydenhuollon jatkotoimeen tarpeessa, täten viidennen luokan laaja-alainen ja moniammatillinen terveystarkastus nähdään tarpeellisena Lapsen terveyden edistäminen Terveyden edistäminen on yksilöiden ja yhteisöjen terveydentilan parantamiseen tähtäävä prosessi, jolla pyritään lisäämään ihmisten mahdollisuuksia hallita ja parantaa omaa ja yhteisön terveyttä (Ewles & Simnett 1995, 19; Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 15; Vertio 2003, 30). Ottawan asiakirjassa (WHO 1986) terveyden edistäminen määritellään laaja-alaiseksi, koko yhteiskuntaa koskevaksi prosessiksi, jonka tavoitteena on yhteiskunnallisin toimin varmistaa ihmisen perusedellytykset, korostaa terveyden merkitystä sekä luoda kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet terveyteen. Terveyden edistäminen on yhteisön terveyden edellytyksiin vaikuttavaa toimintaa, ja se tulisi nähdä osana kaikkea yhteiskunnallista toimintaa. Terveyden edistämisessä tarvitaan laajaa tietopohjaa, ymmärrystä yhteiskunnan toimintajärjestelmistä sekä myös talouden tuntemusta (Nupponen 2003, 29). Terveyden edistämisessä terveyttä lähestytään yksilön ja yhteisöjen näkökulmasta katsottuna samanaikaisesti, täten yhteiskunnallinen päätöksenteko on terveyden edistämisen kannalta olennaisen tärkeä toimija. Terveyden edistämisen välittömänä tarkoituksena ei ole muuttaa ihmisten käyttäytymistä, vaan parantaa yksilön ja yhteisön mahdollisuuksia hallita ja parantaa terveyttään ja vaikuttaa ympäristöönsä. (Vertio 2003, 29.) Terveydenedistäminen on siis toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa terveyden edellytyksiä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan kannalta (Vertio 2003, 29).

12 Lapsen kehitysympäristöt terveydenedistäjänä Lapsen ja nuoren elämän tärkeimmät vaikuttajat terveydenedistämisen näkökulmasta katsottuna ovat koti, sen ihmissuhteet ja elinolot sekä lähiympäristö erityisesti koulu (Välimaa 2000, 19). Tytti Solantaus (Bardy ym. 2005, 20) hahmottaa eri kehitysympäristöjen välisiä suhteita koiran kuvalla. (Kuvio 1) KUVIO 1. Lapsen kehitysympäristöt Kehitysympäristön ytimessä on lapsi ja hänen huoltajansa sekä heidän keskinäinen yhteytensä. Lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen vaikuttavat molempien arjen kehitysympäristöt. Kodin ulkopuolisten tekijöiden merkitys välittyy lapseen vahvimmin vanhempien kautta.( Solantaus 2002, ) Oleellista lapsen hyvän elämän kannalta on, että kaikki neljä jalkaa ovat kunnossa. Koti ja koulu muodostavat vuotiaiden lasten tärkeimmät ja keskeisimmät kehitysympäristöt. Molemmat ovat vastuussa omasta alueestaan ja tarjoamastaan kasvun ja kehityksen edellytyksistä. Lapsen kehitys tapahtuu suurelta osin ihmissuhteiden kantamana, minkä tulisikin kulkea punaisena lankana lapsen kehitysympäristöissä. Lapsen iän myötä painopisteet eri osa-alueilla voivat muuttua paljonkin. (Brady ym 2005, 20.)

13 13 Vastuullinen vanhemmuus on jokaisen lapsen psyykkiselle ja sosiaaliselle kehitykselle välttämätöntä. Lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta katsottuna lapsen hyvinvointi toteutuu ensisijaisesti lapsen vanhempien tai huoltajien kautta. Vanhemmuuden roolikartta (Liite 1) on kehitetty jäsentämään vanhemmuuden sisältöä; millaista vanhemmuutta lapsi tarvitsee eri elämänkulun vaiheissa. Roolikartassa vanhemmuus esitetään visuaalisena kokonaisuutena, johon on sisällytetty vanhemmuudesta viisi pääroolia eli huoltajan, rakkauden antajan, rajojen asettajan, ihmissuhdeosaajan ja elämän opettajan roolit. Vanhemmuuden roolit korostuvat eri tavoin eri-ikäisen lapsen kehityksen kuluessa. (Helminen & Iso-Heini 1999, 22; Rautiainen 2001, 3.) Vanhemmuuden roolikarttaa voidaan käyttää myös lapsen terveyden edistämisen näkökulmasta katsottuna. Kouluikäisen vanhemmat voivat lapsen huoltajan ja elämän opettajan rooleissa vaikuttaa lapsen terveellisiin elämäntapavalintoihin ja säännöllisyyteen (Ylitalo 2001, 35 36). Murrosiän irrottautumisvaiheeseen liittyy usein lapsen ja nuoren terveyttä ja hyvinvointia uhkaavia vaaroja ja huonoja elämäntapavalintoja, joihin vanhempien tulisi huoltajan ja rajojen asettajan rooleissa pystyä vaikuttamaan (Niemistö 2001, 45, 49). Terveyden edistämisen näkökulmasta katsottuna koulu on yksi tärkeä lapsen kasvun ja kehityksen yhteisö. Koulussa kohdataan niin yksilön kuin yhteisönkin kannalta katsottuna terveyden kaikki ulottuvuudet yhteisössä, jossa tapahtuu kasvua ja kehitystä kaiken aikaa (Vertio 2003, 97). Lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen perustuu lapsen keskimääräisen kasvun ja kehityksen tunnistamiseen sekä kasvun ja kehityksen poikkeamien mahdollisimman nopeaan ja varhaiseen havaitsemiseen (Stakes 2002, 12). Nykyään ymmärretään entistä paremmin työyhteisön merkitystä ihmisen hyvinvoinnille ja työkyvylle. Koulu on lapsen työyhteisö ja hyvän työyhteisön merkitys on tärkeä lapsen jaksamiselle ja hyvinvoinnille (Terho & Perheentupa 2003). Useat tutkimukset osoittavat, että koulun ja luokan ilmapiiri ja yhteishenki vaikuttavat lapsen opillisiin saavutuksiin ja näyttöä on myös siitä, että luokkahengellä on merkitystä lasten psykiatrisille oireille. Huono luokkahenki voi johtaa lasten ongelmien lisääntymiseen, mutta hyvällä yhteishengellä näyttää olevan tärkeä merkitys erityisesti huono-osaisille lapsille. (Solantaus 2002, 201.)

14 14 Kouluterveydenhuollon merkitys lasten ja nuorten terveyden edistäjänä on merkittävä. Se tavoittaa kaikki lapset ja nuoret toistuvasti ja terveystarkastuksissa saadaan käsitys koko ikäluokasta, riskiryhmistä ja sairauksien esiintyvyydestä (Salonen 2004, 563). Kouluterveydenhuollon keskeisin työmuoto on terveystarkastukset, joiden tarkoituksena on tukea oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä, arvioida oppilaan terveys ja hyvinvointi, löytää riskit ja poikkeamat sekä ohjata tarvittaessa hoitoon (Strid 2002, 139). Vuonna 2001 julkaistussa koululaisten terveyttä käsittelevässä konsensuslausumassa, Suomen Akatemia ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim suosittelivat, että koululaisille tehtäisiin kolme määräaikaista ja moniammatillista terveystarkastusta peruskoulun aikana (Salonen ym. 2004, ). Usein kuitenkin viidennen luokan laaja-alainen lääkärintarkastus korvataan terveydenhoitajan tarkastuksella ja oppilaat ohjataan lääkäriin tarvittaessa (Strid 2002, 145). Kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata jokaiselle koululaiselle mahdollisimman terve kasvu ja kehitys, juurruttaa oppilaisiin terveyttä edistävät elämäntavat sekä luoda perusta aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille. Ehkäisevä toiminta on keskeistä kouluterveydenhuollossa, sillä järkevämpää on pyrkiä ennalta ehkäisemään tauteja ja toimintahäiriöitä, kuin odottaa oireiden puhkeamista ja sairastumista. (Terho 2002, ) Kouluterveydenhuollon tehtäviin kuuluu myös terveyden edistämisen näkökulmasta syntyvien ongelmien havaiseminen ja ongelmaan ratkaisun etsiminen (Vertio 2003, 117). Voimavaroista riippuen kouluterveydenhuollon rooli terveydenedistämisessä vaihtelee koulukohtaisesti hyvin paljon. Nykyinen kouluterveydenhuollon malli on perua 90- luvun lama-suomesta, jolloin säästöjen seurauksena myös kouluterveydenhuollon resurssit vähenivät ja kouluterveydenhoitaja voi olla koulun oppilasmäärästä riippuen läsnä koulussa vain päivän tai pari viikossa. (Vertio 2003, 108, ) 1990-luvun säästötoimenpiteet koululaisten terveyspalveluissa olivat taloudellisesti hyvin lyhytnäköistä toimintaa ja todellisuudessa säästöt tulevat aiheuttamaan enemmän kustannuksia kuin säästöjä niin taloudelliselta kuin inhimilliseltä kannalta katsottuna. Nykyään ehkäisevän terveydenhuollon merkitys ymmärretään hieman paremmin ja koululaisten oireet ja ongelmat tiedostetaan. (Terho 2002, 20.)

15 15 Larssonin ja Zaluhan (2003) tutkimuksessa tutkittiin ruotsalaisten kouluterveydenhoitajien näkemyksiä yleisimmistä ongelmista, minkä vuoksi lapsi tai nuori tulee kouluterveydenhoitajan luokse. Kouluterveydenhoitajilta kysyttiin myös heidän näkemys koululaisen päänsäryn syistä ja hoidosta. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin kouluterveydenhoitajien näkemystä omista tiedoistaan ja koulutuksestaan päänsäryn suhteen. Kyselylomake lähetettiin ympäri Ruotsia kouluterveydenhoitajille ja vastausprosentiksi saatiin 69 %. Päänsäryn raportoitiin olevan yksi yleisimmistä syistä, miksi nuoret käyvät kouluterveydenhoitajalla. Tutkimuksen mukaan lähes 70 % kouluterveydenhoitajista koki, että he olivat saaneet opiskelujen aikana hyvin vähän tietoa (0-4 tuntia) lasten päänsärystä. Yli 80 % kouluterveydenhoitajista toivoi saavansa lisätietoa migreenin ja jännityspäänsäryn diagnosointiin ja hoitoprosesseihin vuotiaan lapsen kasvu ja kehitys Ikäkautta noin 7-vuotiaasta 12-vuotiaaseen kutsutaan keskilapsuudeksi. Ajoitukseltaan tämä lapsen kehityksenvaihe vastaa Sigmund Freudin määrittelemää lapsen psykososiaalisen kehityksen latenssivaihetta. Keskilapsuuden aikana lapsi siirtyy kotipiiristä laajempiin sosiaalisiin konteksteihin, jotka vaikuttavat lapsen kognitiiviseen ja sosioemotionaaliseen kehitykseen ja saavat aikaan huomattavia muutoksia tämän käyttäytymisessä (Nurmi, Ahonen, Lyytinen, Lyytinen, Pulkkinen & Ruoppila 2006, 70). Tässä elämänvaiheessa kaverit ovat sekä tytöille että pojille yleensä hyvin tärkeitä. Pojat toimivat suurissa ryhmissä ja tytöille yhdessäolo parhaan kavein kanssa on tärkeää. Ala-asteen aikana tytöt ja pojat erottuvat selvemmin toisistaan ja leikit ja ryhmät leimautuvat poikien ja tyttöjen leikeiksi ja ryhmiksi. Tyttöjen ja poikien välistä julkista seurustelua ilmenee viidennen ja kuudennen luokan aikana. (Kaivosoja, 2002, ). Rödstam (1990, 29, 32) jakaa kouluikäiset lapset (6 12-vuotiaat) kahteen eri kehitysvaiheeseen: latenssivaiheeseen ja esipuberteettiin. Vuorisen (1997, 202) mukaan vuotiaat elävät esinuoruutta. Esipuberteetti voidaan nähdä eräänlaisena lapsuuden ja puberteetin välivaiheena. Siirtyminen latenssivaiheesta esipuberteettiin näkyy lähinnä siinä, että monia niistä malleista, joita latenssivaiheen aikana muodostettiin, esipuberteetin aikana kyseenalaistetaan ja suhteellisen usein esipuberteetti-ikäisillä lapsilla on

16 16 tapana yrittää yhdistää lapsuuden hyviä puolia aikuismaailman etuoikeuksiin (Rödstam 1990, 32). Varsinainen puberteetti on yleisesti ottaen siirtynyt alkamaan lapsilla entistä aikaisemmin, joten myös siirtyminen latenssivaiheesta esipuberteettiin tapahtuu yhä useammalla lapsella aikaisemmin (Rödstam 1990, 29). Puberteetin alkamisikää on laskenut muunmuassa ravitsemuksen parantuminen ja täten vienyt nuoruuden alkua lähemmäksi toisen elinvuosikymmenen ensimmäisiä vuosia (Nurmi ym. 2006, 125). Lasten kasvun ja kypsymisen hidas muuttumiskehitys on ollut jatkuvaa 1990-luvun alusta saakka, mutta tällä hetkellä trendi näyttää kuitenkin olevan se, että niin Suomessa kuin muissakin kehittyneissä maissa tämä muuttumiskehitys näyttää olevan päättymässä (Nurmi ym. 2006, 72 73). Yleensä viidennen ja kuudennen luokan aikana alkaa näkyä puberteetista johtuvia kehityseroja, niin erona tyttöjen ja poikien välillä kuin kehityseroina poikien ja tyttöjen ryhmän sisällä (Kaivosoja 2002, ). Murrosiän kehityksen aikataulu vaihtelee huomattavasti. Kasvun ja kypsymisen aikataulut ovat tytöillä ja pojilla erilaiset (Aalberg & Siimes 1999, 15). Osa vuotiaista lapsista on jo murrrosiässä, toiset sen kynnyksellä ja osalla ei ole vielä näkyvissä murrosiän merkkejä. Murrosikä alkaa noin vuoden ikäisenä, tytöillä tavallisesti hieman aikaisemmin kuin pojilla. Juuri ennen murrosiän kasvupyrähdystä pituuskasvu on hitaimmillaan sekä tytöillä että pojilla verrattuna aiempaan pituuskasvuun (mm. Toppari & Näntö-Salonen 2002, 113; Aalberg & Siimes 1999, 16). Opettajien mukaan ala-asteella tyttöjen sosiaaliset taidot ovat paremmat kuin pojilla, vanhempien arvioidessa samoja lapsia eroa ei havaittu. Koulumenestyksen ja sosiaalisen toimintakyvyn välillä on selkeä yhteys sekä pojilla että tytöillä. Vanhempien koulutustasolla tai esimerkiksi työttömyydellä on merkitystä lapsen sosiaaliseen toimintakykyyn. (Kaivosoja 2002, ) 2.3 Lasten päänsärky Lapsuusiän yleisin neurologinen oire on päänsärky (Metsähonkala & Sillanpää 2004, 536). Yksi yleisimmistä koululaisten poissaoloja aiheuttavista oireista on päänsärky

17 17 (Salonen ym. 2004, 564). Lasten päänsärkyä tutkitaan maailmanlaajuisesti, joten aiheesta löytyy paljon erilaisista näkökulmista lähteviä tutkimuksia Päänsäryn eri muotoja Yleisimmät päänsärkytyypit ovat migreeni ja jännityspäänsärky (mm. Pihko 2005; Hämäläinen, Koivikko, Metsähonkala, Rantala, Riikonen, Pietikäinen & Autti-Rämö 2003, ). Muita päänsärkytyyppejä ovat Pihkon (2005) lajittelun mukaan psykogeeniset päänsäryt, silmä- ja hammasperäisistä syistä johtuvat päänsäryt, sinuiitista johtuvat päänsäryt, aivokasvaimesta ja likvorkierronhäiriöstä johtuvat päänsäryt, uniapneasta johtuvat päänsäryt sekä idiopaattisesta intrakraniaalisesta hypertensionsta johtuvat päänsäryt. Määrällisesti kolme ensimmäisenä mainittua päänsärkytyyppiä vastaa suurinta osaa lasten päänsäryistä, joten ne käydään opinnäytetyössä lävitse tarkemmin. Migreeni puhkeaa lapselle esikoulun ja koulun alkamisen aikoihin. Migreenikohtauksen aikana lapsi voi vetäytyä hämärään, hiljaiseen huoneeseen ja kohtaukseen voi liittyä myös näköhäiriöitä, puhevaikeuksia, puutumista, halvausoireita tai aura. Migreenikohtaukset eivät ole päivittäisiä, vaan niitä ilmenee tiheimmilläänkin vain pari kertaa viikossa. (Pihko 2005.) Metsähonkala & Viheriälä (2007) ovat taulukoineet migreenin ja jännityspäänsäryn tyypillisiä piirteitä (Kaaviot 1 ja 2). Esitetyt migreenin tyypillisimmät piirteet eivät ole yksinään migreenin diagnoosille välttämättömiä tai riittäviä. Lasten migreenin diagnosointiin käytetään samoja kansainvälisen päänsärkyseuran (International Headache Association) julkaisemia kriteereitä kuin aikuisillakin. Mutta alle 15-vuotiailla kohtaukset ovat kestoltaan lyhyempiä ja niihin lasketaan mukaan kohtauksen jälkeinen uniaika. (Liite 2) Kohtauksellinen päänsärky Oksentelu, pahoinvointi, ruokahaluttomuus Valo- ja ääniherkkyys Särky toispuoleista ja jyskyttävää Särky pahenee rasituksessa Säryn voimakas tai kohtalainen intensiteetti Auraoire KAAVIO 1. Migreenin tyypillisiä piirteitä

18 18 Psyykkiseen tai fyysiseen stressiin liittyvä jännityspäänsärky johtuu niskalihasten jatkuvasta supistuksesta. Päänsärky on luonteeltaan yleensä pikkuhiljaa hitaasti alkavaa ja se menee ohitse levolla. Tämän tyyppistä päänsärkyä esiintyy harvemmin loma-aikoina ja viikonloppuisin, sillä stressi yleensä vähenee näinä aikoina. Jännityspäänsärystä kärsivillä voi olla myös tyypillisiä migreenikohtaukseen liittyviä oireita. (Pihko, 2005). Tasainen kipu Kipu molemminpuolinen Rasitus ei pahenna kipua Kipu on luonteeltaan lievää Ei valo- eikä ääniherkkyyttä Ei pahoinvointia eikä oksentelua KAAVIO 2. Jännityspäänsäryn tyypillisiä piirteitä Psykogeenisen päänsäryn taustalla on yleensä vaikeita psyykkisiä ongelmia (mm Pihko 2005; Metsähonkala & Viheriälä 2007, ). Luonteeltaan psykogeeninen päänsärky on jokapäiväistä, samanlaisena jatkuvaa ja epämääräistä kipua. Päänsärky ei hallitse elämää ja tavallista toimintaa yhtä paljon kuin migreeni tai jännityspäänsärky, mutta päänsäryn syihin eli vaikeisiin psykologisiin ongelmiin tulisi hakea ammattiapua. Päänsärky voi olla ainoa tunnistettu oire lapsen masennuksesta tai ahdistuksesta (Metsähonkala & Viheriälä 2007, ) Päänsäryn syyt Päänsärky on yleisoire, jonka taustalla voi olla monia erilaisia syitä. Lasten päänsäryn syyt voidaan jaotella primaarisiin ja sekundaarisiin päänsärkyihin. Primaarisia päänsärkytyyppejä ovat migreeni ja jännityspäänsärky sekä harvemmin lapsilla esiintyvä sarjoittainen päänsärky. (mm. Korpela 2004, Hämäläinen ym. 2003, ) Sekundaarisia syitä lasten päänsärkyyn ovat mm. psykososiaaliset syyt esimerkiksi koulukiusaaminen, oppimisvaikeudet, perheen tilanne ja liian kunnianhimoiset tavoitteet harrastuksissa tai koulussa, elämäntapoihin liittyvät syyt kuten esimerkiksi liian vähäinen yöuni, väärät ruokailutottumukset tai päihteiden käyttö. Larssonin ja Zaluhan (2003) tutkimuksen mukaan stressi, perhe- ja kaverisuhdeongelmat sekä huonot elämän-

19 19 tavat nähtiin tärkeiksi toistuvien päänsärkyjen syiksi. Sekundaarisiin päänsärkytyyppeihin kuuluvia elimellisiä syitä ovat mm. piilokarsastus ja taittoviat, purentavirheet, pään ja niskan alueen vammojen jälkitilat, sinuiitti ja muut pään alueen infektiot tai tulehdukset, kohonnut kallonsisäinen paine, epilepsiakohtaus, kuorsaus, verenpaine sekä yleissairaudet, muun muassa anemia ja aineenvaihduntahäiriöt. (mm. Korpela 2004, ; Hämäläinen ym. 2003, ) Migreenin tai jännityspäänsäryn voi laukaista myös lapsella stressitilanteet. Kuitenkin useiden tutkimusten mukaan toistuvista päänsärystä kärsivillä ei ole stressiä aiheuttavia tekijöitä enempää kuin päänsäryttömillä, mutta toistuvista päänsäryistä kärsivät kokevat enemmän stressiä kuin muut. (Metsähonkala & Viheriälä 2007, ) Suurin osa lasten päänsäryistä selittyy psykososiaalisilla syillä, sillä elimelliset syyt selittävät vain % lastenpäänsäryistä. Psyykkisillä syillä on vaikutusta päänsäryn tiheyteen, haittaavuuteen ja kroonistumisherkkyyteen. Lapsen usein toistuva päänsärky voi olla harmiton oire, mutta kroonistuessaan päänsärky on invalidisoiva oire. Päänsäryn ennusteeseen vaikuttavista tekijöistä tiedetään vielä vähän, sillä muun muassa psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden tai psykiatristen häiriöiden yhteyttä lasten päänsärkyyn on tutkittu vähän. Kuitenkin käytäntö on osoittanut, että psyykkiset tekijät vaikuttavat monella tavalla päänsäryn esiintymiseen, kokemiseen ja hoitoon. (Metsähonkala & Viheriälä, 2007, ) Lasten päänsäryn yhteyttä depressioon ja ahdistushäiriöön on tutkittu myös useissa tutkimuksissa. Erään tutkimuksen mukaan noin joka kolmas päänsärystä kärsivä tarvitsi myös psykiatrista hoitoa. Toisen tutkimuksen mukaan yli 80 prosentilla jännityspäänsärkypotilaista oli myös psykiatrinen diagnoosi. Mutta tutkittaessa koko päänsärystä kärsivien lasten joukkoa, niin tuolloin tutkimustulosten mukaan päänsärystä kärsivillä lapsilla esiintyy vain niukasti enemmän psyykkisiä oireita. (Metsähonkala & Viheriälä 2007, )

20 Lasten päänsäryn yleisyys Jopa 3-vuotias lapsi saattaa valittaa päänsärkyä ja koulunsa aloittavista jopa kolmannes kärsii toistuvista päänsäryistä. Lukumäärällisesti migreenistä tai muista päänsäryistä kärsivien lapsien määrä kasvaa tasaisesti puberteettiin saakka (Pihko 2005). Vähintään kerran kuukaudessa toistuvaa päänsärkyä esiintyy noin 5 10 %:lla koulunsa aloittavista lapsista, 25 %:lla 10-vuotiaista pojista ja 35 %:lla samanikäisistä tytöistä (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2005). Turussa suoritetun viidesluokkalaisten laajennetun terveystarkastuksen tulokseksi saatiin, että päänsärystä kärsiviä oli noin 40 % terveystarkastetuista (Salonen ym. 2004, ). Puberteetin kynnyksellä päänsärkyä esiintyy ajoittain jopa %:lla lapsista (Korpela ) vuoden iässä tyttöjen päänsärkyesiintyvyys ylittää poikien esiintyvyyden, minkä jälkeen tyttöjen ja naisten päänsärky ja migreeni ovat huomattavasti yleisempää kuin poikien tai miesten (Korpela 2004, ). Päänsärkytaipumus säilyy usein läpi koko elämän ja se tulee esiin normaalisti vuoden ikään mennessä (Korpela 2004, ). Viimeaikaisten tutkimusten mukaan lasten päänsäryt näyttävät lisääntyneen vuosien kuluessa (Hämäläinen ym. 2003, ). Tutkimukset osoittavat, että noin 60 % lapsuusiässä migreenistä kärsineistä, sairastaa sitä myös aikuisiällä. Toisen tutkimuksen mukaan 78 % niistä, joilla oli koulua aloittaessa päänsärkyä, sairastaa sitä myös nuorena aikuisena (Hämäläinen ym. 2003, ). Lyngbergin, Krogh Rasmussenin, Jörgenssenin ja Jensenin (2005) tutkimuksen mukaan suuri osa migreenistä ja jännityspäänsärystä kärsivistä potilaista voi päästä eroon oireistaan ajan myötä, mutta huonoin ennuste on niillä migreenipotilailla, joiden migreeni on alkanut alle 20-vuotiaana ja joilla oli useasti esiintyviä kohtauksia. Fearonin ja Hotopfin (2001) tutkimuksen tulokset osoittavat, että lasten toistuvat päänsäryt eivät lopu iän myötä, vaan ne voivat ennakoida terveysongelmien kuten päänsärkyoireiden jatkumista myös aikuisuudessa. Yhteenvetona voidaan sanoa, että lapsuusiän taipumus toistuvaan päänsärkyyn jatkuu usein aikuisena ja siihen liittyy lisääntynyt psykiatrinen sairastavuus aikuisena (Metsähonkala & Viheriälä, 2007, ). Laurellin, Larssonin ja Olofssonin (2004) tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida jännityspäänsäryn, migreenin ja muiden päänsärkyjen yleisyyttä vuotiailla ruotsalaisilla lapsilla ja nuorilla Uppsalalaista koululaista pyydettiin vastaamaan kyselylo-

21 21 makkeeseen, vastausprosentin ollessa 74,1 %. Vahvistaakseen kyselylomakkeista saadun tiedon, tutkijat haastattelivat 131 lasta ja heidän vanhempansa. Päänsäryn eri tyyppien määrittelyssä käytettiin IHS:n (International Headache Association) määritelmiä ja tällä määrittelyllä 9,8 % tutkituista lapsista ja nuorista kärsi jännityspäänsärystä ja 11,0 % migreenistä. Mutta kun kriteereistä jätettiin pois päänsäryn kesto ja aikaisempien kohtausten lukumäärä, jännityspäänsärystä kärsivien lasten ja nuorten osuus kasvoi 23,0 %:iin ja migreenistä kärsivien 17,0 %:iin. Päänsäryn yleisyys kasvoi iän myötä sekä pojilla että tytöillä 11 ikävuoteen saakka, minkä jälkeen ainoastaan tytöillä päänsäryn yleisyys kasvoi. Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat päänsäryn yleistyneen verrattaessa tuloksia vuonna 1955 samassa kaupungissa tehtyyn tutkimukseen. Anttilan, Metsähonkalan, Aromaan, Souranderin, Salmisen, Heleniuksen, Alasen & Sillanpään (2002) tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia lasten jännitystyyppisen päänsäryn yleisyyttä, altistavia tekijöitä ja ominaisuuksia vuotiaalle suomalaiselle koululaiselle lähetettiin kyselylomake, vastauksia palautettiin 1135 hyväksyttävästi täytettynä eli vastausprosentiksi saatiin 81 %. Jännitystyyppisen päänsäryn yleisyydeksi saatiin tämän tutkimuksen mukaan 12 %. Oireet, joita lapset kuvailivat saavansa päänsärystä, olivat osittain samoja kuin tyypillisesti migreenistä aiheutuvat oireita. Usein jaksoittaisesta jännityspäänsärystä kärsivän lapsen oireisiin liittyivät yleisemmin pistävä ja pään takaosaan liittyvä kipu, ääniherkkyys ja vatsakivut kuin lapsilla jotka kärsivät satunnaisista jännityspäänsäryistä. Masennusoireet, niska-hartiaoireet ja purentaperäiset ongelmat liittyvät jokainen jaksoittaisen jännityspäänsäryn oireistoon. Sosioekonomisilla tekijöilläkin näyttää olevan tämän tutkimuksen mukaan vaikutusta myös jännityspäänsärkyyn Päänsäryn ennaltaehkäisy Päänsärky on yleinen ongelma lapsilla ja nuorilla. Se voi vaikuttaa lapsen tai nuoren jokapäiväiseen elämään terveyttä ja hyvinvointia heikentävästi. Usein toistuvaan päänsärkyyn tulee puuttua ja aina selvittää päänsäryn syyt, sillä päänsärky on aina oire jostain muusta tekijästä. Ihmisten mahdollisuudet hallita omaan terveyteen vaikuttavia tekijöitä on yksi terveyden edistämisen tärkeimpiä päätavoitteita (Ewles & Simnett 1995, 19).

22 22 Kierteeksi muodostunut lapsen päänsärkyongelma tulisi katkaista jo heti alkuvaiheessa, jottei päänsärystä tule pysyvä tapa reagoida elämän ongelmatilanteisiin (Metsähonkala & Sillanpää 2004, 548). Lapsi voi oppia käyttämään pääsärkyä hyväkseen välttääkseen epämiellyttäviä tilanteita tai saadakseen huomiota ja hoivaa. Tietoisuus päänsärkyä aiheuttavista syistä voi itsessään vaikuttaa päänsärkyihin ja niiden toistuvuuteen ja lapselle tulisikin kertoa syy hänen pääsärkyihinsä (Hämäläinen, ym 2003, ). Kun tilanteeseen puututaan tarpeeksi ajoissa ja nopeasti tällöin pystytään vaikuttamaan kivun kokemiseen ja estämään sen kroonistuminen sekä vähentämään sairaana olemiseen liittyviä seurauksia (Metsähonkala & Viheriälä 2007, ). Toistuvien päänsärkyjen keskeisenä hoitokeinona voidaan pitää pyrkimystä vaikuttaa niihin tekijöihin, jotka altistavat päänsärkyyn ja laukaisevat sen. Päänsäryn ehkäisemiseksi on olennaista selvittää ne tekijät, jotka altistavat päänsärylle ja sen jälkeen välttää niitä. (Metsähonkakala & Sillanpää 2004, 546). Lapsen päänsäryn ennaltaehkäisyssä on tärkeä huolehtia lapsen terveellisistä, säännöllisistä elämäntavoista. Huonojen elämäntapojen muuttaminen helpottaa monen lapsen päänsärkyä. Säännöllinen ateriarytmi, ulkoilu ja riittävä lepo voivat helpottaa päänsärkyoireita. Päänsärkyyn voi joissakin tapauksissa vaikuttaa harrastusten vähentäminen Lisäksi lapsen kanssa tulisi keskustella epämieluisista asioista ja mahdollisuuksien mukaan poistaa niitä lapsen elämästä. Lapsen turvallisuudentunteen lisääntyminen voi vaikuttaa myös lapsen päänsärkyyn sitä vähentävästi. (mm. Anttila 2002, 295; Korpela 2004). Niska- ja hartiaseudun rentoutus ja venytys voi helpottaa joissakin tapauksissa lapsen päänsärkyä. Ergonomisten seikkojen huomioiminen lapsen lukuasennoissa ja opiskelutilassa voivat auttaa päänsärkyongelmissa. Lapsen näkö on myös hyvä tarkastuttaa. (mm. Anttila 2002; Korpela 2004.) Migreenin ennaltaehkäisyssä kohtaukseen vaikuttavien tekijöiden kuten mm. nälkä, väsymys tai ruoka-aine, kartoittaminen ja poistaminen edesauttavat migreenikohtausten hallintaa. Migreenistä kärsivän lapsen tulisi välttää niitä asioita, joiden itse tietää voivan

23 23 laukaista kohtauksen. Rentoutuksella ja kevyellä liikunnalla voi olla positiivisia vaikutuksia migreenin ennaltaehkäisyssä (mm. Korpela 2004; HUS 2007.) Joillakin päänsärystä kärsivillä nuorilla ja lapsilla on todettu niin tutkimuksissa kuin kliinisessä työssä olevan vaikeutta tunnistaa ja ilmaista negatiivisia tunteita, erityisesti aggressiota. Päänsäryn ennaltaehkäisyn kannalta olisi tärkeää, että lapsi saisi olla turvallisesti myös vihainen, ettei aggressio kääntyisi itseä vastaan ja aiheuttaisi somaattisia oireita. (Metsähonkala & Viheriälä, 2007, ) Päänsäryn hoito Päänsäryn hoito on pääsääntöisesti itsehoidollista. Itsehoidolle on luonteenomaista, että siitä ei juuri ole todettu suuria terveyshaittoja. Usein sairauden oireet koetaan sellaisiksi, etteivät oireista kärsivät tarvitse terveydenhuollon ammattiapua, vaan hoitavat sairauttaan itse. Tavallisin reagointitapa ilmeisesti on kuitenkin olla tekemättä mitään, tarkastella rauhassa tilannetta ja odottaa, että oire menee ohi. Ihmisten omahoidon ja itsehoidon tukemiseen on kiinnitetty vähän huomiota ja itsehoitoa tutkittu vähän sen suureen merkitykseen nähden. (Vertio 2003, ) Tutkimuksia siitä, millä tavalla lapset yleensä menettelevät oireidensa suhteen, on niukasti käytettävissä. Lapsen päänsäryn hoitomenetelmien tutkimuksissa pääpaino on lääkkeellisten hoitojen tutkimisessa. Mantila ja Raja-aho (2006) tutkivat opinnäytetyössään 4-luokkalaisten lasten päänsäryn hoitomenetelmiä ja yleisimmiksi hoitomenetelmiksi heidän tutkimuksen mukaan nousivat lepo, lääkehoito sekä niiden yhdistäminen. Larsson ja Zaluha (2003) tutkimuksen mukaan kouluterveydenhoitajien yleisimpiä käytössä olevia lapsen päänsäryn hoitomenetelmiä olivat keskustelu päänsärystä ja sen syistä sekä lapsen ohjaaminen lepäämään. Lasten lievät päänsäryt edellyttävät vain harvoin lisätutkimuksia tai hoitoa. Mutta toistuvat ja ongelmalliset päänsäryt vaativat lääkärin tutkimuksen päänsäryn etiologian selvittämiseksi ja hoidon suunnittelemiseksi (mm.hämäläinen, ym. 2003, ; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2005). Perusterveydenhuollossa pystytään hoitamaan suurin osa päänsärkyä potevista lapsista, kun huomioidaan lapsen tilanteeseen

24 24 mahdollisesti vaikuttavat psyykkiset ja sosiaaliset seikat, mutta runsaasti oireileva ja hoitoon reagoimaton lapsi tulisi ohjata erikoissairaanhoitoon jatkotutkimuksiin (Metsähonkala & Viheriälä 2007, ). Lievä päänsärky menee normaalisti ohitse ilman hoitoa. Jos päänsärky on häiritsevää, lepo rauhallisessa, niukasti valaistussa huoneessa on usein riittävä hoito. Jos särky koetaan voimakkaaksi ja pitkäkestoiseksi lääkehoito on aiheellinen. Lääkehoito on itsehoidon tärkeä muoto. Jos voimakkaita migreenikohtauksia on useammin kuin kerran kuukaudessa, ennalta ehkäisevää lääkitystä kannattaa harkita. Lasten päänsäryn lääkehoidosta on vähän tutkimustietoa mutta lievissä päänsäryissä särkylääkkeillä ei ole todettu olevan hyvää tehoa. (Metsähonkala & Sillanpää 2004, 546.) Tutkimusten mukaan biopalautehoidolla ja rentoutuksella on saatu parhaat tulokset lasten jännityspäänsäryn hoidossa. Suomessa biopalautehoitoja ei ole kuitenkaan saatavilla. Jännityspäänsärkyoireita voivat vähentää myös fysioterapeutin antamat rentoutus- ja venyttelyohjeet sekä ohjaus väärien työasentojen korjaamiseksi. (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2005.) Ärsyttävien tekijöiden välttäminen ja lepo kuuluvat lasten migreeniin hoitoon. Lääkehoidoksi riittää useimmiten parasetamoli tai ibuprofeiini riittävän suurina annoksina ja riittävän nopeasti päänsäryn alkamisesta annettuna, jotta lääkityksellä saataisiin positiivinen vaikutus päänsärkyyn (mm. Metsähonkala & Sillanpää 2004, 546; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2005). Sumatriptaani on pelkästään migreenin hoitoon tarkoitettu lääke, joka on tarkoitettu yli 12-vuotiaiden lasten ja aikuisten migreenin hoitoon (Korpela ; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2005). Lapsen toistuvaan päänsäryn tutkimukseen ja hoitoon tulisi varata aikaa. Lapsen päänsäryn hoidossa olennaista olisikin perehtyä lapsen ja hänen perheensä psyykkiseen ja sosiaaliseen arkeen sen jälkeen kun vakavista elimellisistä syistä johtuvat päänsäryt on suljettu lapsen päänsäryn syystä pois. Lapsen tutkimisen ja hoitamisen tulisikin tapahtua yhteistyössä lasta hoitavien aikuisten kanssa eli vanhempien, lapsen opettajien ja terveydenhoitajan kanssa. (Metsähonkala & Viheriälä 2007, )

25 25 3 LASTEN PÄÄNSÄRKY - PROJEKTI Tämä opinnäytetyö on osa Suomen Migreeniyhdistyksen valtakunnallista 3-vuotista hanketta, jossa keskitytään lasten ja nuorten päänsärkyihin. Lasten päänsärky projektin tarkoituksena on lisätä alan ammattilaisten, lasten ja nuorten sekä heidän omaistensa tietoisuutta lasten päänsäryistä, niiden ennaltaehkäisystä ja hoitosuositusten mukaisista hoidoista. Lisäksi tarkoituksena on perustaa lapsille ja nuorille sekä heidän omaisilleen vertaisryhmiä ja kouluttaa vertaisryhmiin vetäjät. Projektin tavoitteena on estää lasten päänsärkyjen kroonistuminen ja vähentää niistä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. (Migreeniyhdistys 2006.) Lasten Päänsärky -projektin keskeisimmät toimintamuodot ovat tiedottaminen, materiaalin tuottaminen, kouluttaminen ja vertaistukiryhmien perustaminen. Tiedotus pohjautuu Lasten päänsärkyjen tutkimus- ja hoitosuositukseen (Suomalainen lääkäriseura Duodecim 2005). Materiaalin tuottamisessa on pyritty löytämään lapsille ja nuorille sopivat tavat. Koulutusta tarjotaan päiväkotien, lastenneuvoloiden ja koulujen henkilökunnalle. Lasten ja nuorten sekä heidän läheistensä vertaisryhmien perustamisen pohjana on ryhmien vetäjien kouluttaminen. (Migreeniyhdistys 2006.) Projektissa tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa mm. Neurologisten vammaisjärjestöjen, terveydenhuollon ammattilaisten, ammattikorkeakoulujen, päiväkotien ja peruskoulun opettajien sekä vanhempainyhdistysten kanssa. Diakonia-ammattikorkeakoulussa tehdään useita opinnäytetöitä tähän projektiin liittyen ja tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli analysoida syksyllä 2005 internetissä olleen päänsärkykyselyn tuloksia. (Migreeniyhdistys 2006.)

26 26 4 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää internetissä kerätystä aineistosta lasten näkökulmasta katsottuna vuotiaiden lasten päänsäryn yleisyyttä ja syitä. Lisäksi työssä oli tarkoitus kartoittaa millä tavalla päänsärky oirehtii ja mihin elämän osa-alueisiin päänsärky vaikuttaa. Työssä oli tarkoituksena myös selvittää, mitkä olivat lasten käytetyimmät menetelmät päänsäryn hoidossa sekä miten terveydenhuoltohenkilöstö suhtautuu lapsen päänsärkyyn. Työn tarkoituksena oli myös tarkastella tyttöjen ja poikien välisiä eroja päänsäryn suhteen. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1) Mikä on vuotiaiden lasten päänsäryn yleisyys? 2) Mitkä ovat yleisimpiä lapsen päänsäryn syitä? 3) Miten päänsärky vaikuttaa lapsen elämään? 4) Mitkä ovat lasten keskeisimmät päänsäryn hoitomenetelmät? 5) Miten terveydenhuoltohenkilöstö suhtautuu lapsen päänsärkyyn? 5 OPINNÄYTETYÖN JA ANALYYSIN TOTEUTUS Lähtökohta tälle opinnäytetyölle oli jo olemassa oleva aineisto, joka oli kerätty syksyllä Valmis aineisto yleensä helpottaa opinnäytetyön tekoa aineiston keruun osalta mutta valmiiseen aineistoon liittyy myös omat ongelmansa. Tutkimusaineistoksi valmiit aineistot soveltuvat harvoin käytettäväksi suoraan, sillä valmis aineisto ei ole useinkaan sellainen, kuin oma tutkimusongelma edellyttäisi. Valmiin aineiston kanssa on pakko tehdä kompromisseja, ja aineisto ohjaa väkisinkin tutkimuskysymysten asettelua. Ai-

27 27 neiston ja yksittäisten kysymysten soveltuvuutta omaan opinnäytetyöhön olisi hyvä pohtia tarkasti. (Hirsijärvi, Remes & Sajavaara 2000, ; Myllyniemi 2004.) Valmis aineisto olisi kyettävä kytkemään omaan tutkimusintressiin ja sovittamaan omiin aineistoihin, jos sellaisia on. Valmiisiin aineistoihin pitää suhtautua kriittisesti niin validiteetin, reliabiliteetin, otoksen edustavuuden ja onnistuneisuuden sekä vinouden ja kadon suhteen. Tietoja on muokattava, yhdistettävä ja tulkittava tai normitettava, jotta tiedot tulisivat vertailukelpoisiksi. (Hirsijärvi, Remes & Sajavaara 2000, ; Myllyniemi 2004.) 5.1 Kvantitatiivinen tutkimus Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Määrällinen tutkimus tarkoittaa tutkimusta, jossa käytetään täsmällisiä ja laskennallisia ja tilastollisia menetelmiä. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa on keskeistä johtopäätökset aiemmista tutkimuksista, aiemmat teoriat ja hypoteesien esittäminen. (Hirsijärvi, Remes & Sajavaara 2000, 137.) Kvantitatiivisessa tutkimuksessa aihepiiriin liittyvät käsitteet määritellään täsmällisesti ja tutkimuksen kiinnostuksen kohteena olevat asiat, ilmiöt ja ominaisuudet pelkistetään numeeriseen muotoon, muuttujiksi. Tietoa kerätään isolta joukolta tutkimusyksiköitä, jotta muuttujien arvoissa esiintyvä vaihtelu saadaan mahdollisimman hyvin esiin. Kvantitatiivisen tutkimuksen aineiston analysointiin käytetään tilastollisia menetelmiä, joiden avulla muuttujan arvoissa esiintyvä vaihtelu paljastetaan. Täten aineistosta saatuja tuloksia voidaan yleistää tutkittuja yksiköitä laajempaan joukkoon tilastollisen päättelyn keinoin. (Taanila 2007.) Tilastollisen tutkimuksen keskeisen vaiheen muodostaa tutkimustulosten esittäminen sellaisessa kirjallisessa asussa, että lukija saa sen sisältämän informaation mahdollisimman helposti, havainnollisesti ja yksikäsitteisessä muodossa. Kuvioiden ja taulukoiden on muodostettava sellaisia itsenäisiä kokonaisuuksia, että lukija voi muuhun tekstiin turvautumatta ymmärtää niissä esitetyn asian. (Leppälä 2004, 39.)

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma

Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma 2017-2021 Imetys 10 kunnassa Jyväskylä 16.3.2017 Vieraileva tutkija Kirsi Otronen 21.03.2017 Kirsi Otronen 1 WHO:n uusi suositus v.2025 mennessä 50% lapsista olisi

Lisätiedot

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Seinäjoki 17.11.2010 17.11.2010 Sipilä 1 Tuloksia Ovatko interventiot turvallisia haitta? Ovatko ne käyttökelpoisia? Perheenjäsenten ja työntekijöiden kokemukset

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman koulunne oppilaiden

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt OAMK sosiaali- ja terveysalan yksikkö 2005 1 Thesis-kilpailun opinnäytetyöt Lea Rissanen yliopettaja, TtT 9.6.2005 Sosiaali-, terveys ja liikunta sekä humanistisen ja kasvatusalan opinnäytetyöt 2 Suomessa

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Tulokset on raportoitu erikseen alakoulujen ja yläkoulujen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot