PÄÄNSÄRKY VUOTIAAN LAPSEN ELÄMÄSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄÄNSÄRKY 10 12-VUOTIAAN LAPSEN ELÄMÄSSÄ"

Transkriptio

1 PÄÄNSÄRKY VUOTIAAN LAPSEN ELÄMÄSSÄ Minna Hirvasniemi Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, DIAK Etelä, Helsinki Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Minna Hirvasniemi, Päänsärky vuotiaan lapsen elämässä, Helsinki, kevät 2007, 61 s. 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsingin yksikkö, Sosiaali-, ja terveysalan koulutusohjelma, Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto, Terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyö on osa Suomen Migreeniyhdistyksen Lasten Päänsärky- projektia. Työn tarkoituksena oli selvittää Suomen Migreeniyhdistyksen keräämästä valmiista aineistosta vuotiaiden lasten päänsäryn yleisyyttä ja syitä sekä päänsäryn hoitomuotoja. Lisäksi työssä oli tarkoitus selvittää mihin päänsärky vaikuttaa lapsen elämässä sekä miten terveydenhuoltohenkilöstö suhtautuu lapsen päänsärkyyn. Opinäytetyössä tarkasteltiin myös tyttöjen ja poikien välisiä eroja päänsäryn suhteen. Opinnäytetyö on kvantitatiivinen analyysi aineistosta, joka kerättiin Elämä on Parasta Huumetta ry:n hubu.fi -internetsivuilta syksyllä Kyselyyn vastasi yhteensä 5206 lasta tai nuorta, Opinnäytetyön tutkimuskohteeksi valikoitui vuotiaat, joita kyselyyn vastasi 3058 (59 %). Tyttöjä heistä oli 1692 (55 %) ja poikia 1362 (45 %). Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla käyttäen frekvenssijakaumia ja ristiintaulukointeja. Tämän tutkimuksen mukaan noin neljällä viidestä vuotiaasta oli päänsärkyä ja tyttöjen päänsärky oli hieman yleisempää kuin poikien. Päänsäryn yleisimmät aiheuttajat vuotiailla tytöillä ja pojilla olivat väsymys, tietokoneen tai TV:n ääressä oleminen, stressi tai jännitys ja nälkä. Päänsäryn ensisijaiset hoitomenetelmät ovat itsehoidollisia: särkylääkkeen ottaminen ja lepo olivat yksittäisistä hoitomuodoista tärkeimmät. Yleisin tapa hoitaa päänsärkyä oli kuitenkin useiden eri hoitokeinojen yhdistäminen. Yleisimmin päänsärky aiheutti väsymistä, pahoinvointia ja näköhäiriöitä ja päänsärky vaikutti erityisesti lapsen koulunkäyntiin, rentoutumiseen ja harrastuksiin niin tytöillä kuin pojillakin. Pääsääntöisesti vuotiaat lapset kokivat terveydenhoitajan tai lääkärin suhtautuvan hänen päänsärkyyn ymmärtävästi tai huolestuneesti, mutta noin joka neljäs koki suhtautumisen olevan joko välinpitämätöntä, torjuvaa tai sitä epäiltiin tekosyyksi. Tulokset osoittavat, että päänsärky on yleinen oire vuotiailla lapsilla. Päänsärky voi pahimmillaan vaikuttaa lapsen terveyteen ja hyvinvointiin heikentävästi ja päänsärystä voi tulla koko elämän mittainen terveysongelma. Sekundääriset syyt ovat päänsäryn merkittävimmät aiheuttajat, ja niihin voidaan vaikuttaa terveyden edistämisen keinoin. Tämän opinnäytetyön tulokset nostavat esille vuotiaan lapsen päänsäryn merkityksen hyvinvointia uhkaavana tekijänä. Vanhempien, koulun ja kouluterveydenhuollon tulisikin kiinnittää huomiota tähän ja ohjata tehokkaammin lasta kohti terveellisempiä elämäntapoja. Asiasanat: lapset, päänsärky, kvantitatiivinen tutkimus, ennaltaehkäisy

3 ABSTRACT Minna Hirvasniemi. Children s headache. Helsinki, spring 2007, 61 pages, 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Diak South, Helsinki Unit, Degree Programme in Nursing, option in Public Health Care. The thesis is a part of the project Children s Headache organized by the Finnish Migraine Association. The purpose of the thesis was to find out from children s aspect what was causing their headache, how common headache is among children, what their ways to cope with headache were, what way headache affects their lives and how the health care staff treated a child with headache. In addition one objective of this study was to find out if there were any differences between girls and boys headache. The material of the thesis was collected by the Finnish Migraine Association from the internet pages on the 23 rd 26 th of September children and adolescents participated in the enquiry during that time children aged 10 to 12 replied to the questionnaire, of which were girls and boys. The methods used to analyze the material were quantitative and the material was analyzed by using SPSS. The statistical methods used were cross table and frequency distribution. According to the study four children of five suffered from headache. Girls headache was more common than boys. The most common reasons which were causing headache were tiredness, the use of computer or watching TV, stress or tension and hunger. The most conventional ways to treat headache were either resting or taking painkillers. Many found that the most effective way to treat headache was to combine different kinds of treatment methods. The most common way according to the study was to take an analgesic and rest. The majority of the respondents felt that the health care staff treated them well and understandingly when they had headache. But almost 25 % felt that a doctor or a nurse treated them disregarding or suspecting headache to be an excuse. The results of the thesis showed that headache is very common among year-old children. The most effective way to treat headache is to prevent it by normal healthy ways of living. Over 80 % of all headaches are caused by psychosocial reasons and therefore they are preventable. On this account it is crucial how adults around a child react when the child suffers from headache. Key words: children, headache, quantitative research

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Lapsi terveydenhuollossa Lapsen kohtaaminen hoitotyössä Lapsen terveys ja terveyttä uhkaavat tekijät Lapsen terveyden edistäminen Lapsen kehitysympäristöt terveydenedistäjänä vuotiaan lapsen kasvu ja kehitys Lasten päänsärky Päänsäryn eri muotoja Päänsäryn syyt Lasten päänsäryn yleisyys Päänsäryn ennaltaehkäisy Päänsäryn hoito LASTEN PÄÄNSÄRKY - PROJEKTI OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET OPINNÄYTETYÖN JA ANALYYSIN TOTEUTUS Kvantitatiivinen tutkimus Aineiston keruu Kyselylomake Analysointimenetelmät TUTKIMUKSEN KESKEISIMMÄT TULOKSET Taustatiedot Lapsen päänsäryn yleisyys ja laatu Lapsen päänsäryn syyt Lapsen päänsäryn merkitys lapsen elämään Lapsen päänsäryn hoitomenetelmät...40

5 6.6 Lapsen päänsärkyyn suhtautuminen YHTEENVETO KESKEISIMMISTÄ TULOKSISTA POHDINTA Tulosten pohdinta Tulosten johtopäätökset Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettiset kysymykset Opinnäytetyöprosessin kulku ja arviointi Ammatillisen kasvun arviointi Jatkotutkimusaiheet...54 LÄHTEET...56 LIITTEET...62 Liite 1. Vanhemmuuden roolikartta...62 Liite 2. Lasten migreenin diagnostiset kriteerit...63 Liite 3. Päänsärky-kyselyn kysymykset...64 Liite 4. Kyselyyn liittyviä taulukoita...66

6 1 JOHDANTO Päänsärky on yleinen oire vuotiailla lapsilla. Se voi pahimmillaan vaikuttaa lapsen tai nuoren jokapäiväiseen elämään terveyttä ja hyvinvointia heikentävästi ja päänsärystä voi tulla koko elämän mittainen terveysongelma (mm. Fearon & Hoptopf 2001; Metsähonkala & Viheriälä 2007, ). Usein toistuvaan päänsärkyyn tulee puuttua ja selvittää päänsäryn syyt, sillä päänsärky on yleensä oire jostain muusta. Sekundääriset syyt ovat päänsäryn merkittävimmät aiheuttajat, ja niihin voidaan vaikuttaa terveyden edistämisen keinoin (Metsähonkala & Viheriälä 2007, ). Päänsäryn ennaltaehkäisy on ehdottoman tärkeää, jottei päänsärystä tule tapa reagoida vaikeisiin asioihin (Metsähonkala & Sillanpää 2004, 548). Vaikka ihmiset luovat omilla valinnoillaan viimekädessä elämäänsä, lasten ja nuorten osalta valmiudet valintojen tekemiseen ovat rajoitetummat (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 15). Lapsi tarvitsee tukea vanhemmiltaan, opettajiltaan ja kouluterveydenhuollolta, jotta hän oppisi tekemään elämässään sellaisia valintoja, jotka vaikuttavat hänen hyvinvointiin ja terveyteen positiivisesti. Tämä opinnäytetyö on osa Suomen Migreeniyhdistyksen valtakunnallista 3-vuotista hanketta, jossa keskitytään lasten ja nuorten päänsärkyihin. Lasten päänsärky -projektin tarkoituksena on lisätä alan ammattilaisten, lasten ja nuorten sekä heidän omaistensa tietoisuutta lasten päänsäryistä, niiden ennaltaehkäisystä ja hoitosuositusten mukaisista hoidoista. Lasten päänsärky -projekti päättyy joulukuussa Opinnäytetyön tarkoituksena oli analysoida valmista aineistoa, joka oli kerätty internetissä syksyllä Päänsärkykysely toteutettiin Elämä On Parasta Huumetta ry:n internet-sivustolla, mihin sivuilla vierailleet pystyivät vastaamaan. Kyselyyn vastasi yhteensä 5206 lasta tai nuorta, joista tutkimusalueeksi rajautui kyselyyn osallistuneet vuotiaat, joita tutkimukseen vastasi Opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä oli selvittää internetissä kerätystä aineistosta lasten näkökulmasta katsottuna vuotiaden lasten päänsäryn yleisyyttä ja päänsäryn syitä. Lisäksi työssä oli tarkoitus kartoittaa millä tavalla päänsärky oirehtii ja mihin

7 elämän osa-alueisiin päänsärky vaikuttaa. Työssä oli tarkoituksena myös selvittää mitkä olivat lasten käytetyimmät menetelmät päänsäryn hoidossa sekä miten terveydenhuoltohenkilöstö suhtautuu lapsen päänsärkyyn. Työn tarkoituksena oli myös tarkastella tyttöjen ja poikien välisiä eroja päänsäryn suhteen.

8 8 2 TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Lapsi terveydenhuollossa Lapsen kohtaaminen hoitotyössä Hoitotyössä keskeisimmät filosofiset ajatussuunnat ovat holismi ja humanismi. Holismin mukaan ihmistä on tarkasteltava kokonaisuutena, jossa mieli ja ruumis ovat toisistaan riippuvaisia. Humanistinen käsitys korostaa ihmisyyttä, yksilön ainutlaatuisuutta, yksilön elämän merkityksellisyyttä ja laatua sekä yksilön valinnan vapautta. Tämä näkyy terveydenhuollossa niin, että yksilöllä on oikeus päättää itseensä kohdistuvasta hoidosta ja näin ollen saada tietoa hoitovaihtoehdoista. Humanismin mukaan yksilön tulee myös ottaa itse vastuuta omasta hoidostaan ja terveydestään. (Hyväri, Käräjäoja & Vaitiniemi 2004.) Toisen ihmisen kokonaisvaltaisesta kohtaamisesta puhutaan paljon hoitotieteessä ja hoitotyössä, mutta ilmiön tarkempi määrittely puuttuu. Kohtaamisessa on kyse ihmisen suhteesta toiseen tai toisiin, jolloin vuorovaikutuksen merkitys on oleellista. Hoitotyö edellyttää yhteistä suhdetta toisen kanssa, jolloin syntyy myös toisen ymmärtämisen tarve. (Heikkinen & Laine 1997, 7 9.) Sairaanhoitajien eettisten ohjeiden ja lain potilaan asemasta ja oikeuksista tulisi ohjata hoitajia asiakkaiden myös lapsiasiakkaiden kohtaamisessa. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1993) oikeuttaa potilaan laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Lapsipotilasta hoidettaessa hänen mielipiteensä on otettava huomioon silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Sairaanhoitajan tulisi eettisten ohjeiden mukaan muun muassa hoitaa jokaista potilasta yhtä hyvin ja kunkin yksilöllisen hoitotarpeen mukaan, riippumatta potilaan terveysongelmasta, kulttuurista, uskonnosta, äidinkielestä, iästä, sukupuolesta, rodusta, ihon väristä, poliittisesta mielipiteestä tai yhteiskunnallisesta asemasta (Sairaanhoitajaliitto, 2007). Lasten ja nuorten kanssa keskustellessa terveydestä olisi tärkeää, että lapsen ja nuoren näkökulma terveyteen ymmärretään, ja siitä keskustellaan hänen lähtökohdista katsottu-

9 9 na (Välimaa 2000, 162). Lapsella on oikeus hoitoon, jossa huomioidaan, niin psyykkiset kuin somaattiset, oireeseen vaikuttavat tekijät (Metsähonkala & Viheriälä, 2007, ). Lapsi on aina osa kokonaisuutta ja perheen merkitys lapsen hoitamisessa on tärkeä. Hakulisen, Koposen ja Paunosen mukaan (1999, 38) perhe voidaan ottaa huomioon lapsen hoitotyössä kolmesta eri näkökulmasta katsoen. Perhe taustatekijänä -näkökulmassa hoito kohdistuu yksilöön perheen ollessa taustatekijänä, mutta perhe nähdään joko lapsen voimavarana tai kuormittavana tekijänä. Perhe osiensa summana -näkemyksessä lähdetään perheenjäsenistä itsestään ja heidän välisestä vuorovaikutuksesta. Perhe asiakkaana tarkoittaa koko perheen hoitamista yksilön jäädessä taustatekijäksi. Tällöin hoitotyössä mielenkiinto kiinnitetään perheen dynamiikkaan, voimavaroihin ja selviytymiskeinoihin. Eri näkökantoja voidaan kuitenkin soveltaa joustavasti samankin asiakkaan kanssa, joten ne eivät ole toisiaan poissulkevia Lapsen terveys ja terveyttä uhkaavat tekijät Maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmän mukaan terveys on täydellisen fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen, emotionaalisen ja hengellisen hyvinvoinnin tila. Hyvinvointi ei kuitenkaan ole stabiili ominaisuus vaan se vaihtelee yksilön elämän eri vaiheissa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 15). Terveys on positiivinen käsite, joka korostaa niin yhteiskunnallisia kuin henkilökohtaisiakin voimavaroja sekä fyysisiä toimintamahdollisuuksia (Vertio 2003, 27; WHO 1986). Terveys on myös selviytymistä kullekin ikäkaudelle ominaisista työ- ja toimintakyvyn vaatimuksista sairauksista ja elämänlaatua heikentävistä tekijöistä huolimatta. Ihmisten omat valinnat sekä lähiyhteisön toiminta vaikuttavat ihmisen terveyteen joko vahvistavasti tai heikentävästi (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 15). Terveyttä voidaan pitää myös arkielämän olennaisena voimavarana, jota tulisi vahvistaa kehittämällä väestön elinoloja ja tukemalla ihmisten terveellisiä elämäntapoja. Terveys on myös jokaisen inhimillinen perusarvo ja välttämätön sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle (Koskenvuo & Mattila, 2004). Terveyden kokeminen on subjektiivista, joten ihmisten kokemus omasta terveydestä vaihtelee (Vertio 2002, 44). Välimaa (2000) on tutkinut väitöskirjassaan lasten ja nuor-

10 10 ten koettua terveyttä. Itsearvioitu terveys vaihteli sekä iän että sukupuolen mukaan: Mitä nuoremmasta vastaajasta oli kysymys, sitä terveempi hän koki olevansa. Pojat kokivat olevansa yleisemmin erittäin terveitä verrattaessa samanikäisiin tyttöihin. Tytöt näyttävät ajattelevan enemmän terveyttään poikiin verrattuna ja heillä on useampia terveyshuolia ja erilaisia oireita kuin pojilla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lapsen tai nuorten terveyskokemuksia ei voi tutkia erillään heidän sosiaalisesta, fyysisestä ja psyykkisestä ympäristöstä. Terveys ohjelman ikäkausitavoitteena on lasten hyvinvoinnin lisääntyminen, lasten terveydentilan paraneminen ja turvattomuuteen liittyvien oireiden ja sairauksien väheneminen merkittävästi. Lapsen terveydentilan uhkina ovat turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet, kuten mielenterveysongelmat ja sosiaalisen kehityksen häiriintyminen. Suuret muutokset yhteiskunnassa ja sosiaalisessa ympäristössä, tiedotusvälineiden vaikutus ja kilpailuyhteiskunnan korostuminen ovat myös yhteydessä lasten psykososiaalisen pahoinvoinnin lisääntymiseen. (Sosiaali- ja terveysministeriö , ) Väestöryhmien väliset terveyserot alkavat kehittyä jo lapsuudessa osan lapsista joutuessa kehittymään huonommissa elinolosuhteissa ja kasvuympäristössä. Vaikka ihmiset luovat omilla valinnoillaan viimekädessä elämäänsä, lasten ja nuorten osalta valmiudet valintojen tekemiseen ovat rajoitetummat ja edellyttävät aikuisen antamaa tukea ja ohjausta. Yhteiskunta toimii aikuisten ehdoilla, ja miten lapset voivat tässä kulttuurissa, on kiinni elämäntavoistamme, lasten asemasta ja lapsista huolehtimisen kunnioittamisesta. (Sosiaali- ja terveysministeriö , ) Bardyn, Salmen ja Heinon (2005, 164) raportin mukaan pienehkö mutta laajeneva suomalaisten lasten joukko kärsii vaikeutuvien ongelmien kasaantumisesta. Tämän lisäksi joka neljäs tai peräti kolmasosa lapsista ei voi hyvin. Lasten pahoinvointioireiden laajentuminen ja vaikeutuminen nähdään johdonmukaisena seurauksena monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta ja katse olisikin käännettävä laaja-alaisesti lapsiväestön kasvuoloihin ja niitä raamittaviin tekijöihin. Turun kouluterveydenhuollossa suoritetun Salosen, Aromaan, Rautavan, Suomisen, Alinin & Liuksilan (2004) tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää viidennen luokan laajennetun terveystarkastuksen tarpeellisuutta sekä koululaisten fyysistä, psyykkistä ja

11 11 sosiaalista terveydentilaa. Turussa perinteisesti koululääkäri oli tarkastanut peruskouluikäisistä säännöllisesti ensimmäisen ja yhdeksännen luokan oppilaat ja kouluterveydenhoitaja oli huolehtinut muista luokka-asteista. Tässä tutkimuksessa suoritettiin peruskoulun viidesluokkalaisille moniammatillinen terveystarkastus, joka tässä yhteydessä tarkoitti terveystarkastusta, jonka suorittivat kouluterveydenhoitaja ja lääkäri yhdessä. Lapsen vanhemmat osallistuvat terveystarkastukseen ja oppilaan opettaja arvioi lasta haastattelulomakkeen avulla. Tämän tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa lapsista kärsii jostain somaattisesta tai psyykkisestä oireesta. Tutkimus osoitti, että vajaa puolet tämän ikäryhmän lapsista on jonkin terveydenhuollon jatkotoimeen tarpeessa, täten viidennen luokan laaja-alainen ja moniammatillinen terveystarkastus nähdään tarpeellisena Lapsen terveyden edistäminen Terveyden edistäminen on yksilöiden ja yhteisöjen terveydentilan parantamiseen tähtäävä prosessi, jolla pyritään lisäämään ihmisten mahdollisuuksia hallita ja parantaa omaa ja yhteisön terveyttä (Ewles & Simnett 1995, 19; Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 15; Vertio 2003, 30). Ottawan asiakirjassa (WHO 1986) terveyden edistäminen määritellään laaja-alaiseksi, koko yhteiskuntaa koskevaksi prosessiksi, jonka tavoitteena on yhteiskunnallisin toimin varmistaa ihmisen perusedellytykset, korostaa terveyden merkitystä sekä luoda kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet terveyteen. Terveyden edistäminen on yhteisön terveyden edellytyksiin vaikuttavaa toimintaa, ja se tulisi nähdä osana kaikkea yhteiskunnallista toimintaa. Terveyden edistämisessä tarvitaan laajaa tietopohjaa, ymmärrystä yhteiskunnan toimintajärjestelmistä sekä myös talouden tuntemusta (Nupponen 2003, 29). Terveyden edistämisessä terveyttä lähestytään yksilön ja yhteisöjen näkökulmasta katsottuna samanaikaisesti, täten yhteiskunnallinen päätöksenteko on terveyden edistämisen kannalta olennaisen tärkeä toimija. Terveyden edistämisen välittömänä tarkoituksena ei ole muuttaa ihmisten käyttäytymistä, vaan parantaa yksilön ja yhteisön mahdollisuuksia hallita ja parantaa terveyttään ja vaikuttaa ympäristöönsä. (Vertio 2003, 29.) Terveydenedistäminen on siis toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa terveyden edellytyksiä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan kannalta (Vertio 2003, 29).

12 Lapsen kehitysympäristöt terveydenedistäjänä Lapsen ja nuoren elämän tärkeimmät vaikuttajat terveydenedistämisen näkökulmasta katsottuna ovat koti, sen ihmissuhteet ja elinolot sekä lähiympäristö erityisesti koulu (Välimaa 2000, 19). Tytti Solantaus (Bardy ym. 2005, 20) hahmottaa eri kehitysympäristöjen välisiä suhteita koiran kuvalla. (Kuvio 1) KUVIO 1. Lapsen kehitysympäristöt Kehitysympäristön ytimessä on lapsi ja hänen huoltajansa sekä heidän keskinäinen yhteytensä. Lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen vaikuttavat molempien arjen kehitysympäristöt. Kodin ulkopuolisten tekijöiden merkitys välittyy lapseen vahvimmin vanhempien kautta.( Solantaus 2002, ) Oleellista lapsen hyvän elämän kannalta on, että kaikki neljä jalkaa ovat kunnossa. Koti ja koulu muodostavat vuotiaiden lasten tärkeimmät ja keskeisimmät kehitysympäristöt. Molemmat ovat vastuussa omasta alueestaan ja tarjoamastaan kasvun ja kehityksen edellytyksistä. Lapsen kehitys tapahtuu suurelta osin ihmissuhteiden kantamana, minkä tulisikin kulkea punaisena lankana lapsen kehitysympäristöissä. Lapsen iän myötä painopisteet eri osa-alueilla voivat muuttua paljonkin. (Brady ym 2005, 20.)

13 13 Vastuullinen vanhemmuus on jokaisen lapsen psyykkiselle ja sosiaaliselle kehitykselle välttämätöntä. Lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta katsottuna lapsen hyvinvointi toteutuu ensisijaisesti lapsen vanhempien tai huoltajien kautta. Vanhemmuuden roolikartta (Liite 1) on kehitetty jäsentämään vanhemmuuden sisältöä; millaista vanhemmuutta lapsi tarvitsee eri elämänkulun vaiheissa. Roolikartassa vanhemmuus esitetään visuaalisena kokonaisuutena, johon on sisällytetty vanhemmuudesta viisi pääroolia eli huoltajan, rakkauden antajan, rajojen asettajan, ihmissuhdeosaajan ja elämän opettajan roolit. Vanhemmuuden roolit korostuvat eri tavoin eri-ikäisen lapsen kehityksen kuluessa. (Helminen & Iso-Heini 1999, 22; Rautiainen 2001, 3.) Vanhemmuuden roolikarttaa voidaan käyttää myös lapsen terveyden edistämisen näkökulmasta katsottuna. Kouluikäisen vanhemmat voivat lapsen huoltajan ja elämän opettajan rooleissa vaikuttaa lapsen terveellisiin elämäntapavalintoihin ja säännöllisyyteen (Ylitalo 2001, 35 36). Murrosiän irrottautumisvaiheeseen liittyy usein lapsen ja nuoren terveyttä ja hyvinvointia uhkaavia vaaroja ja huonoja elämäntapavalintoja, joihin vanhempien tulisi huoltajan ja rajojen asettajan rooleissa pystyä vaikuttamaan (Niemistö 2001, 45, 49). Terveyden edistämisen näkökulmasta katsottuna koulu on yksi tärkeä lapsen kasvun ja kehityksen yhteisö. Koulussa kohdataan niin yksilön kuin yhteisönkin kannalta katsottuna terveyden kaikki ulottuvuudet yhteisössä, jossa tapahtuu kasvua ja kehitystä kaiken aikaa (Vertio 2003, 97). Lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen perustuu lapsen keskimääräisen kasvun ja kehityksen tunnistamiseen sekä kasvun ja kehityksen poikkeamien mahdollisimman nopeaan ja varhaiseen havaitsemiseen (Stakes 2002, 12). Nykyään ymmärretään entistä paremmin työyhteisön merkitystä ihmisen hyvinvoinnille ja työkyvylle. Koulu on lapsen työyhteisö ja hyvän työyhteisön merkitys on tärkeä lapsen jaksamiselle ja hyvinvoinnille (Terho & Perheentupa 2003). Useat tutkimukset osoittavat, että koulun ja luokan ilmapiiri ja yhteishenki vaikuttavat lapsen opillisiin saavutuksiin ja näyttöä on myös siitä, että luokkahengellä on merkitystä lasten psykiatrisille oireille. Huono luokkahenki voi johtaa lasten ongelmien lisääntymiseen, mutta hyvällä yhteishengellä näyttää olevan tärkeä merkitys erityisesti huono-osaisille lapsille. (Solantaus 2002, 201.)

14 14 Kouluterveydenhuollon merkitys lasten ja nuorten terveyden edistäjänä on merkittävä. Se tavoittaa kaikki lapset ja nuoret toistuvasti ja terveystarkastuksissa saadaan käsitys koko ikäluokasta, riskiryhmistä ja sairauksien esiintyvyydestä (Salonen 2004, 563). Kouluterveydenhuollon keskeisin työmuoto on terveystarkastukset, joiden tarkoituksena on tukea oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä, arvioida oppilaan terveys ja hyvinvointi, löytää riskit ja poikkeamat sekä ohjata tarvittaessa hoitoon (Strid 2002, 139). Vuonna 2001 julkaistussa koululaisten terveyttä käsittelevässä konsensuslausumassa, Suomen Akatemia ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim suosittelivat, että koululaisille tehtäisiin kolme määräaikaista ja moniammatillista terveystarkastusta peruskoulun aikana (Salonen ym. 2004, ). Usein kuitenkin viidennen luokan laaja-alainen lääkärintarkastus korvataan terveydenhoitajan tarkastuksella ja oppilaat ohjataan lääkäriin tarvittaessa (Strid 2002, 145). Kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata jokaiselle koululaiselle mahdollisimman terve kasvu ja kehitys, juurruttaa oppilaisiin terveyttä edistävät elämäntavat sekä luoda perusta aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille. Ehkäisevä toiminta on keskeistä kouluterveydenhuollossa, sillä järkevämpää on pyrkiä ennalta ehkäisemään tauteja ja toimintahäiriöitä, kuin odottaa oireiden puhkeamista ja sairastumista. (Terho 2002, ) Kouluterveydenhuollon tehtäviin kuuluu myös terveyden edistämisen näkökulmasta syntyvien ongelmien havaiseminen ja ongelmaan ratkaisun etsiminen (Vertio 2003, 117). Voimavaroista riippuen kouluterveydenhuollon rooli terveydenedistämisessä vaihtelee koulukohtaisesti hyvin paljon. Nykyinen kouluterveydenhuollon malli on perua 90- luvun lama-suomesta, jolloin säästöjen seurauksena myös kouluterveydenhuollon resurssit vähenivät ja kouluterveydenhoitaja voi olla koulun oppilasmäärästä riippuen läsnä koulussa vain päivän tai pari viikossa. (Vertio 2003, 108, ) 1990-luvun säästötoimenpiteet koululaisten terveyspalveluissa olivat taloudellisesti hyvin lyhytnäköistä toimintaa ja todellisuudessa säästöt tulevat aiheuttamaan enemmän kustannuksia kuin säästöjä niin taloudelliselta kuin inhimilliseltä kannalta katsottuna. Nykyään ehkäisevän terveydenhuollon merkitys ymmärretään hieman paremmin ja koululaisten oireet ja ongelmat tiedostetaan. (Terho 2002, 20.)

15 15 Larssonin ja Zaluhan (2003) tutkimuksessa tutkittiin ruotsalaisten kouluterveydenhoitajien näkemyksiä yleisimmistä ongelmista, minkä vuoksi lapsi tai nuori tulee kouluterveydenhoitajan luokse. Kouluterveydenhoitajilta kysyttiin myös heidän näkemys koululaisen päänsäryn syistä ja hoidosta. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin kouluterveydenhoitajien näkemystä omista tiedoistaan ja koulutuksestaan päänsäryn suhteen. Kyselylomake lähetettiin ympäri Ruotsia kouluterveydenhoitajille ja vastausprosentiksi saatiin 69 %. Päänsäryn raportoitiin olevan yksi yleisimmistä syistä, miksi nuoret käyvät kouluterveydenhoitajalla. Tutkimuksen mukaan lähes 70 % kouluterveydenhoitajista koki, että he olivat saaneet opiskelujen aikana hyvin vähän tietoa (0-4 tuntia) lasten päänsärystä. Yli 80 % kouluterveydenhoitajista toivoi saavansa lisätietoa migreenin ja jännityspäänsäryn diagnosointiin ja hoitoprosesseihin vuotiaan lapsen kasvu ja kehitys Ikäkautta noin 7-vuotiaasta 12-vuotiaaseen kutsutaan keskilapsuudeksi. Ajoitukseltaan tämä lapsen kehityksenvaihe vastaa Sigmund Freudin määrittelemää lapsen psykososiaalisen kehityksen latenssivaihetta. Keskilapsuuden aikana lapsi siirtyy kotipiiristä laajempiin sosiaalisiin konteksteihin, jotka vaikuttavat lapsen kognitiiviseen ja sosioemotionaaliseen kehitykseen ja saavat aikaan huomattavia muutoksia tämän käyttäytymisessä (Nurmi, Ahonen, Lyytinen, Lyytinen, Pulkkinen & Ruoppila 2006, 70). Tässä elämänvaiheessa kaverit ovat sekä tytöille että pojille yleensä hyvin tärkeitä. Pojat toimivat suurissa ryhmissä ja tytöille yhdessäolo parhaan kavein kanssa on tärkeää. Ala-asteen aikana tytöt ja pojat erottuvat selvemmin toisistaan ja leikit ja ryhmät leimautuvat poikien ja tyttöjen leikeiksi ja ryhmiksi. Tyttöjen ja poikien välistä julkista seurustelua ilmenee viidennen ja kuudennen luokan aikana. (Kaivosoja, 2002, ). Rödstam (1990, 29, 32) jakaa kouluikäiset lapset (6 12-vuotiaat) kahteen eri kehitysvaiheeseen: latenssivaiheeseen ja esipuberteettiin. Vuorisen (1997, 202) mukaan vuotiaat elävät esinuoruutta. Esipuberteetti voidaan nähdä eräänlaisena lapsuuden ja puberteetin välivaiheena. Siirtyminen latenssivaiheesta esipuberteettiin näkyy lähinnä siinä, että monia niistä malleista, joita latenssivaiheen aikana muodostettiin, esipuberteetin aikana kyseenalaistetaan ja suhteellisen usein esipuberteetti-ikäisillä lapsilla on

16 16 tapana yrittää yhdistää lapsuuden hyviä puolia aikuismaailman etuoikeuksiin (Rödstam 1990, 32). Varsinainen puberteetti on yleisesti ottaen siirtynyt alkamaan lapsilla entistä aikaisemmin, joten myös siirtyminen latenssivaiheesta esipuberteettiin tapahtuu yhä useammalla lapsella aikaisemmin (Rödstam 1990, 29). Puberteetin alkamisikää on laskenut muunmuassa ravitsemuksen parantuminen ja täten vienyt nuoruuden alkua lähemmäksi toisen elinvuosikymmenen ensimmäisiä vuosia (Nurmi ym. 2006, 125). Lasten kasvun ja kypsymisen hidas muuttumiskehitys on ollut jatkuvaa 1990-luvun alusta saakka, mutta tällä hetkellä trendi näyttää kuitenkin olevan se, että niin Suomessa kuin muissakin kehittyneissä maissa tämä muuttumiskehitys näyttää olevan päättymässä (Nurmi ym. 2006, 72 73). Yleensä viidennen ja kuudennen luokan aikana alkaa näkyä puberteetista johtuvia kehityseroja, niin erona tyttöjen ja poikien välillä kuin kehityseroina poikien ja tyttöjen ryhmän sisällä (Kaivosoja 2002, ). Murrosiän kehityksen aikataulu vaihtelee huomattavasti. Kasvun ja kypsymisen aikataulut ovat tytöillä ja pojilla erilaiset (Aalberg & Siimes 1999, 15). Osa vuotiaista lapsista on jo murrrosiässä, toiset sen kynnyksellä ja osalla ei ole vielä näkyvissä murrosiän merkkejä. Murrosikä alkaa noin vuoden ikäisenä, tytöillä tavallisesti hieman aikaisemmin kuin pojilla. Juuri ennen murrosiän kasvupyrähdystä pituuskasvu on hitaimmillaan sekä tytöillä että pojilla verrattuna aiempaan pituuskasvuun (mm. Toppari & Näntö-Salonen 2002, 113; Aalberg & Siimes 1999, 16). Opettajien mukaan ala-asteella tyttöjen sosiaaliset taidot ovat paremmat kuin pojilla, vanhempien arvioidessa samoja lapsia eroa ei havaittu. Koulumenestyksen ja sosiaalisen toimintakyvyn välillä on selkeä yhteys sekä pojilla että tytöillä. Vanhempien koulutustasolla tai esimerkiksi työttömyydellä on merkitystä lapsen sosiaaliseen toimintakykyyn. (Kaivosoja 2002, ) 2.3 Lasten päänsärky Lapsuusiän yleisin neurologinen oire on päänsärky (Metsähonkala & Sillanpää 2004, 536). Yksi yleisimmistä koululaisten poissaoloja aiheuttavista oireista on päänsärky

17 17 (Salonen ym. 2004, 564). Lasten päänsärkyä tutkitaan maailmanlaajuisesti, joten aiheesta löytyy paljon erilaisista näkökulmista lähteviä tutkimuksia Päänsäryn eri muotoja Yleisimmät päänsärkytyypit ovat migreeni ja jännityspäänsärky (mm. Pihko 2005; Hämäläinen, Koivikko, Metsähonkala, Rantala, Riikonen, Pietikäinen & Autti-Rämö 2003, ). Muita päänsärkytyyppejä ovat Pihkon (2005) lajittelun mukaan psykogeeniset päänsäryt, silmä- ja hammasperäisistä syistä johtuvat päänsäryt, sinuiitista johtuvat päänsäryt, aivokasvaimesta ja likvorkierronhäiriöstä johtuvat päänsäryt, uniapneasta johtuvat päänsäryt sekä idiopaattisesta intrakraniaalisesta hypertensionsta johtuvat päänsäryt. Määrällisesti kolme ensimmäisenä mainittua päänsärkytyyppiä vastaa suurinta osaa lasten päänsäryistä, joten ne käydään opinnäytetyössä lävitse tarkemmin. Migreeni puhkeaa lapselle esikoulun ja koulun alkamisen aikoihin. Migreenikohtauksen aikana lapsi voi vetäytyä hämärään, hiljaiseen huoneeseen ja kohtaukseen voi liittyä myös näköhäiriöitä, puhevaikeuksia, puutumista, halvausoireita tai aura. Migreenikohtaukset eivät ole päivittäisiä, vaan niitä ilmenee tiheimmilläänkin vain pari kertaa viikossa. (Pihko 2005.) Metsähonkala & Viheriälä (2007) ovat taulukoineet migreenin ja jännityspäänsäryn tyypillisiä piirteitä (Kaaviot 1 ja 2). Esitetyt migreenin tyypillisimmät piirteet eivät ole yksinään migreenin diagnoosille välttämättömiä tai riittäviä. Lasten migreenin diagnosointiin käytetään samoja kansainvälisen päänsärkyseuran (International Headache Association) julkaisemia kriteereitä kuin aikuisillakin. Mutta alle 15-vuotiailla kohtaukset ovat kestoltaan lyhyempiä ja niihin lasketaan mukaan kohtauksen jälkeinen uniaika. (Liite 2) Kohtauksellinen päänsärky Oksentelu, pahoinvointi, ruokahaluttomuus Valo- ja ääniherkkyys Särky toispuoleista ja jyskyttävää Särky pahenee rasituksessa Säryn voimakas tai kohtalainen intensiteetti Auraoire KAAVIO 1. Migreenin tyypillisiä piirteitä

18 18 Psyykkiseen tai fyysiseen stressiin liittyvä jännityspäänsärky johtuu niskalihasten jatkuvasta supistuksesta. Päänsärky on luonteeltaan yleensä pikkuhiljaa hitaasti alkavaa ja se menee ohitse levolla. Tämän tyyppistä päänsärkyä esiintyy harvemmin loma-aikoina ja viikonloppuisin, sillä stressi yleensä vähenee näinä aikoina. Jännityspäänsärystä kärsivillä voi olla myös tyypillisiä migreenikohtaukseen liittyviä oireita. (Pihko, 2005). Tasainen kipu Kipu molemminpuolinen Rasitus ei pahenna kipua Kipu on luonteeltaan lievää Ei valo- eikä ääniherkkyyttä Ei pahoinvointia eikä oksentelua KAAVIO 2. Jännityspäänsäryn tyypillisiä piirteitä Psykogeenisen päänsäryn taustalla on yleensä vaikeita psyykkisiä ongelmia (mm Pihko 2005; Metsähonkala & Viheriälä 2007, ). Luonteeltaan psykogeeninen päänsärky on jokapäiväistä, samanlaisena jatkuvaa ja epämääräistä kipua. Päänsärky ei hallitse elämää ja tavallista toimintaa yhtä paljon kuin migreeni tai jännityspäänsärky, mutta päänsäryn syihin eli vaikeisiin psykologisiin ongelmiin tulisi hakea ammattiapua. Päänsärky voi olla ainoa tunnistettu oire lapsen masennuksesta tai ahdistuksesta (Metsähonkala & Viheriälä 2007, ) Päänsäryn syyt Päänsärky on yleisoire, jonka taustalla voi olla monia erilaisia syitä. Lasten päänsäryn syyt voidaan jaotella primaarisiin ja sekundaarisiin päänsärkyihin. Primaarisia päänsärkytyyppejä ovat migreeni ja jännityspäänsärky sekä harvemmin lapsilla esiintyvä sarjoittainen päänsärky. (mm. Korpela 2004, Hämäläinen ym. 2003, ) Sekundaarisia syitä lasten päänsärkyyn ovat mm. psykososiaaliset syyt esimerkiksi koulukiusaaminen, oppimisvaikeudet, perheen tilanne ja liian kunnianhimoiset tavoitteet harrastuksissa tai koulussa, elämäntapoihin liittyvät syyt kuten esimerkiksi liian vähäinen yöuni, väärät ruokailutottumukset tai päihteiden käyttö. Larssonin ja Zaluhan (2003) tutkimuksen mukaan stressi, perhe- ja kaverisuhdeongelmat sekä huonot elämän-

19 19 tavat nähtiin tärkeiksi toistuvien päänsärkyjen syiksi. Sekundaarisiin päänsärkytyyppeihin kuuluvia elimellisiä syitä ovat mm. piilokarsastus ja taittoviat, purentavirheet, pään ja niskan alueen vammojen jälkitilat, sinuiitti ja muut pään alueen infektiot tai tulehdukset, kohonnut kallonsisäinen paine, epilepsiakohtaus, kuorsaus, verenpaine sekä yleissairaudet, muun muassa anemia ja aineenvaihduntahäiriöt. (mm. Korpela 2004, ; Hämäläinen ym. 2003, ) Migreenin tai jännityspäänsäryn voi laukaista myös lapsella stressitilanteet. Kuitenkin useiden tutkimusten mukaan toistuvista päänsärystä kärsivillä ei ole stressiä aiheuttavia tekijöitä enempää kuin päänsäryttömillä, mutta toistuvista päänsäryistä kärsivät kokevat enemmän stressiä kuin muut. (Metsähonkala & Viheriälä 2007, ) Suurin osa lasten päänsäryistä selittyy psykososiaalisilla syillä, sillä elimelliset syyt selittävät vain % lastenpäänsäryistä. Psyykkisillä syillä on vaikutusta päänsäryn tiheyteen, haittaavuuteen ja kroonistumisherkkyyteen. Lapsen usein toistuva päänsärky voi olla harmiton oire, mutta kroonistuessaan päänsärky on invalidisoiva oire. Päänsäryn ennusteeseen vaikuttavista tekijöistä tiedetään vielä vähän, sillä muun muassa psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden tai psykiatristen häiriöiden yhteyttä lasten päänsärkyyn on tutkittu vähän. Kuitenkin käytäntö on osoittanut, että psyykkiset tekijät vaikuttavat monella tavalla päänsäryn esiintymiseen, kokemiseen ja hoitoon. (Metsähonkala & Viheriälä, 2007, ) Lasten päänsäryn yhteyttä depressioon ja ahdistushäiriöön on tutkittu myös useissa tutkimuksissa. Erään tutkimuksen mukaan noin joka kolmas päänsärystä kärsivä tarvitsi myös psykiatrista hoitoa. Toisen tutkimuksen mukaan yli 80 prosentilla jännityspäänsärkypotilaista oli myös psykiatrinen diagnoosi. Mutta tutkittaessa koko päänsärystä kärsivien lasten joukkoa, niin tuolloin tutkimustulosten mukaan päänsärystä kärsivillä lapsilla esiintyy vain niukasti enemmän psyykkisiä oireita. (Metsähonkala & Viheriälä 2007, )

20 Lasten päänsäryn yleisyys Jopa 3-vuotias lapsi saattaa valittaa päänsärkyä ja koulunsa aloittavista jopa kolmannes kärsii toistuvista päänsäryistä. Lukumäärällisesti migreenistä tai muista päänsäryistä kärsivien lapsien määrä kasvaa tasaisesti puberteettiin saakka (Pihko 2005). Vähintään kerran kuukaudessa toistuvaa päänsärkyä esiintyy noin 5 10 %:lla koulunsa aloittavista lapsista, 25 %:lla 10-vuotiaista pojista ja 35 %:lla samanikäisistä tytöistä (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2005). Turussa suoritetun viidesluokkalaisten laajennetun terveystarkastuksen tulokseksi saatiin, että päänsärystä kärsiviä oli noin 40 % terveystarkastetuista (Salonen ym. 2004, ). Puberteetin kynnyksellä päänsärkyä esiintyy ajoittain jopa %:lla lapsista (Korpela ) vuoden iässä tyttöjen päänsärkyesiintyvyys ylittää poikien esiintyvyyden, minkä jälkeen tyttöjen ja naisten päänsärky ja migreeni ovat huomattavasti yleisempää kuin poikien tai miesten (Korpela 2004, ). Päänsärkytaipumus säilyy usein läpi koko elämän ja se tulee esiin normaalisti vuoden ikään mennessä (Korpela 2004, ). Viimeaikaisten tutkimusten mukaan lasten päänsäryt näyttävät lisääntyneen vuosien kuluessa (Hämäläinen ym. 2003, ). Tutkimukset osoittavat, että noin 60 % lapsuusiässä migreenistä kärsineistä, sairastaa sitä myös aikuisiällä. Toisen tutkimuksen mukaan 78 % niistä, joilla oli koulua aloittaessa päänsärkyä, sairastaa sitä myös nuorena aikuisena (Hämäläinen ym. 2003, ). Lyngbergin, Krogh Rasmussenin, Jörgenssenin ja Jensenin (2005) tutkimuksen mukaan suuri osa migreenistä ja jännityspäänsärystä kärsivistä potilaista voi päästä eroon oireistaan ajan myötä, mutta huonoin ennuste on niillä migreenipotilailla, joiden migreeni on alkanut alle 20-vuotiaana ja joilla oli useasti esiintyviä kohtauksia. Fearonin ja Hotopfin (2001) tutkimuksen tulokset osoittavat, että lasten toistuvat päänsäryt eivät lopu iän myötä, vaan ne voivat ennakoida terveysongelmien kuten päänsärkyoireiden jatkumista myös aikuisuudessa. Yhteenvetona voidaan sanoa, että lapsuusiän taipumus toistuvaan päänsärkyyn jatkuu usein aikuisena ja siihen liittyy lisääntynyt psykiatrinen sairastavuus aikuisena (Metsähonkala & Viheriälä, 2007, ). Laurellin, Larssonin ja Olofssonin (2004) tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida jännityspäänsäryn, migreenin ja muiden päänsärkyjen yleisyyttä vuotiailla ruotsalaisilla lapsilla ja nuorilla Uppsalalaista koululaista pyydettiin vastaamaan kyselylo-

21 21 makkeeseen, vastausprosentin ollessa 74,1 %. Vahvistaakseen kyselylomakkeista saadun tiedon, tutkijat haastattelivat 131 lasta ja heidän vanhempansa. Päänsäryn eri tyyppien määrittelyssä käytettiin IHS:n (International Headache Association) määritelmiä ja tällä määrittelyllä 9,8 % tutkituista lapsista ja nuorista kärsi jännityspäänsärystä ja 11,0 % migreenistä. Mutta kun kriteereistä jätettiin pois päänsäryn kesto ja aikaisempien kohtausten lukumäärä, jännityspäänsärystä kärsivien lasten ja nuorten osuus kasvoi 23,0 %:iin ja migreenistä kärsivien 17,0 %:iin. Päänsäryn yleisyys kasvoi iän myötä sekä pojilla että tytöillä 11 ikävuoteen saakka, minkä jälkeen ainoastaan tytöillä päänsäryn yleisyys kasvoi. Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat päänsäryn yleistyneen verrattaessa tuloksia vuonna 1955 samassa kaupungissa tehtyyn tutkimukseen. Anttilan, Metsähonkalan, Aromaan, Souranderin, Salmisen, Heleniuksen, Alasen & Sillanpään (2002) tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia lasten jännitystyyppisen päänsäryn yleisyyttä, altistavia tekijöitä ja ominaisuuksia vuotiaalle suomalaiselle koululaiselle lähetettiin kyselylomake, vastauksia palautettiin 1135 hyväksyttävästi täytettynä eli vastausprosentiksi saatiin 81 %. Jännitystyyppisen päänsäryn yleisyydeksi saatiin tämän tutkimuksen mukaan 12 %. Oireet, joita lapset kuvailivat saavansa päänsärystä, olivat osittain samoja kuin tyypillisesti migreenistä aiheutuvat oireita. Usein jaksoittaisesta jännityspäänsärystä kärsivän lapsen oireisiin liittyivät yleisemmin pistävä ja pään takaosaan liittyvä kipu, ääniherkkyys ja vatsakivut kuin lapsilla jotka kärsivät satunnaisista jännityspäänsäryistä. Masennusoireet, niska-hartiaoireet ja purentaperäiset ongelmat liittyvät jokainen jaksoittaisen jännityspäänsäryn oireistoon. Sosioekonomisilla tekijöilläkin näyttää olevan tämän tutkimuksen mukaan vaikutusta myös jännityspäänsärkyyn Päänsäryn ennaltaehkäisy Päänsärky on yleinen ongelma lapsilla ja nuorilla. Se voi vaikuttaa lapsen tai nuoren jokapäiväiseen elämään terveyttä ja hyvinvointia heikentävästi. Usein toistuvaan päänsärkyyn tulee puuttua ja aina selvittää päänsäryn syyt, sillä päänsärky on aina oire jostain muusta tekijästä. Ihmisten mahdollisuudet hallita omaan terveyteen vaikuttavia tekijöitä on yksi terveyden edistämisen tärkeimpiä päätavoitteita (Ewles & Simnett 1995, 19).

22 22 Kierteeksi muodostunut lapsen päänsärkyongelma tulisi katkaista jo heti alkuvaiheessa, jottei päänsärystä tule pysyvä tapa reagoida elämän ongelmatilanteisiin (Metsähonkala & Sillanpää 2004, 548). Lapsi voi oppia käyttämään pääsärkyä hyväkseen välttääkseen epämiellyttäviä tilanteita tai saadakseen huomiota ja hoivaa. Tietoisuus päänsärkyä aiheuttavista syistä voi itsessään vaikuttaa päänsärkyihin ja niiden toistuvuuteen ja lapselle tulisikin kertoa syy hänen pääsärkyihinsä (Hämäläinen, ym 2003, ). Kun tilanteeseen puututaan tarpeeksi ajoissa ja nopeasti tällöin pystytään vaikuttamaan kivun kokemiseen ja estämään sen kroonistuminen sekä vähentämään sairaana olemiseen liittyviä seurauksia (Metsähonkala & Viheriälä 2007, ). Toistuvien päänsärkyjen keskeisenä hoitokeinona voidaan pitää pyrkimystä vaikuttaa niihin tekijöihin, jotka altistavat päänsärkyyn ja laukaisevat sen. Päänsäryn ehkäisemiseksi on olennaista selvittää ne tekijät, jotka altistavat päänsärylle ja sen jälkeen välttää niitä. (Metsähonkakala & Sillanpää 2004, 546). Lapsen päänsäryn ennaltaehkäisyssä on tärkeä huolehtia lapsen terveellisistä, säännöllisistä elämäntavoista. Huonojen elämäntapojen muuttaminen helpottaa monen lapsen päänsärkyä. Säännöllinen ateriarytmi, ulkoilu ja riittävä lepo voivat helpottaa päänsärkyoireita. Päänsärkyyn voi joissakin tapauksissa vaikuttaa harrastusten vähentäminen Lisäksi lapsen kanssa tulisi keskustella epämieluisista asioista ja mahdollisuuksien mukaan poistaa niitä lapsen elämästä. Lapsen turvallisuudentunteen lisääntyminen voi vaikuttaa myös lapsen päänsärkyyn sitä vähentävästi. (mm. Anttila 2002, 295; Korpela 2004). Niska- ja hartiaseudun rentoutus ja venytys voi helpottaa joissakin tapauksissa lapsen päänsärkyä. Ergonomisten seikkojen huomioiminen lapsen lukuasennoissa ja opiskelutilassa voivat auttaa päänsärkyongelmissa. Lapsen näkö on myös hyvä tarkastuttaa. (mm. Anttila 2002; Korpela 2004.) Migreenin ennaltaehkäisyssä kohtaukseen vaikuttavien tekijöiden kuten mm. nälkä, väsymys tai ruoka-aine, kartoittaminen ja poistaminen edesauttavat migreenikohtausten hallintaa. Migreenistä kärsivän lapsen tulisi välttää niitä asioita, joiden itse tietää voivan

23 23 laukaista kohtauksen. Rentoutuksella ja kevyellä liikunnalla voi olla positiivisia vaikutuksia migreenin ennaltaehkäisyssä (mm. Korpela 2004; HUS 2007.) Joillakin päänsärystä kärsivillä nuorilla ja lapsilla on todettu niin tutkimuksissa kuin kliinisessä työssä olevan vaikeutta tunnistaa ja ilmaista negatiivisia tunteita, erityisesti aggressiota. Päänsäryn ennaltaehkäisyn kannalta olisi tärkeää, että lapsi saisi olla turvallisesti myös vihainen, ettei aggressio kääntyisi itseä vastaan ja aiheuttaisi somaattisia oireita. (Metsähonkala & Viheriälä, 2007, ) Päänsäryn hoito Päänsäryn hoito on pääsääntöisesti itsehoidollista. Itsehoidolle on luonteenomaista, että siitä ei juuri ole todettu suuria terveyshaittoja. Usein sairauden oireet koetaan sellaisiksi, etteivät oireista kärsivät tarvitse terveydenhuollon ammattiapua, vaan hoitavat sairauttaan itse. Tavallisin reagointitapa ilmeisesti on kuitenkin olla tekemättä mitään, tarkastella rauhassa tilannetta ja odottaa, että oire menee ohi. Ihmisten omahoidon ja itsehoidon tukemiseen on kiinnitetty vähän huomiota ja itsehoitoa tutkittu vähän sen suureen merkitykseen nähden. (Vertio 2003, ) Tutkimuksia siitä, millä tavalla lapset yleensä menettelevät oireidensa suhteen, on niukasti käytettävissä. Lapsen päänsäryn hoitomenetelmien tutkimuksissa pääpaino on lääkkeellisten hoitojen tutkimisessa. Mantila ja Raja-aho (2006) tutkivat opinnäytetyössään 4-luokkalaisten lasten päänsäryn hoitomenetelmiä ja yleisimmiksi hoitomenetelmiksi heidän tutkimuksen mukaan nousivat lepo, lääkehoito sekä niiden yhdistäminen. Larsson ja Zaluha (2003) tutkimuksen mukaan kouluterveydenhoitajien yleisimpiä käytössä olevia lapsen päänsäryn hoitomenetelmiä olivat keskustelu päänsärystä ja sen syistä sekä lapsen ohjaaminen lepäämään. Lasten lievät päänsäryt edellyttävät vain harvoin lisätutkimuksia tai hoitoa. Mutta toistuvat ja ongelmalliset päänsäryt vaativat lääkärin tutkimuksen päänsäryn etiologian selvittämiseksi ja hoidon suunnittelemiseksi (mm.hämäläinen, ym. 2003, ; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2005). Perusterveydenhuollossa pystytään hoitamaan suurin osa päänsärkyä potevista lapsista, kun huomioidaan lapsen tilanteeseen

24 24 mahdollisesti vaikuttavat psyykkiset ja sosiaaliset seikat, mutta runsaasti oireileva ja hoitoon reagoimaton lapsi tulisi ohjata erikoissairaanhoitoon jatkotutkimuksiin (Metsähonkala & Viheriälä 2007, ). Lievä päänsärky menee normaalisti ohitse ilman hoitoa. Jos päänsärky on häiritsevää, lepo rauhallisessa, niukasti valaistussa huoneessa on usein riittävä hoito. Jos särky koetaan voimakkaaksi ja pitkäkestoiseksi lääkehoito on aiheellinen. Lääkehoito on itsehoidon tärkeä muoto. Jos voimakkaita migreenikohtauksia on useammin kuin kerran kuukaudessa, ennalta ehkäisevää lääkitystä kannattaa harkita. Lasten päänsäryn lääkehoidosta on vähän tutkimustietoa mutta lievissä päänsäryissä särkylääkkeillä ei ole todettu olevan hyvää tehoa. (Metsähonkala & Sillanpää 2004, 546.) Tutkimusten mukaan biopalautehoidolla ja rentoutuksella on saatu parhaat tulokset lasten jännityspäänsäryn hoidossa. Suomessa biopalautehoitoja ei ole kuitenkaan saatavilla. Jännityspäänsärkyoireita voivat vähentää myös fysioterapeutin antamat rentoutus- ja venyttelyohjeet sekä ohjaus väärien työasentojen korjaamiseksi. (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2005.) Ärsyttävien tekijöiden välttäminen ja lepo kuuluvat lasten migreeniin hoitoon. Lääkehoidoksi riittää useimmiten parasetamoli tai ibuprofeiini riittävän suurina annoksina ja riittävän nopeasti päänsäryn alkamisesta annettuna, jotta lääkityksellä saataisiin positiivinen vaikutus päänsärkyyn (mm. Metsähonkala & Sillanpää 2004, 546; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2005). Sumatriptaani on pelkästään migreenin hoitoon tarkoitettu lääke, joka on tarkoitettu yli 12-vuotiaiden lasten ja aikuisten migreenin hoitoon (Korpela ; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2005). Lapsen toistuvaan päänsäryn tutkimukseen ja hoitoon tulisi varata aikaa. Lapsen päänsäryn hoidossa olennaista olisikin perehtyä lapsen ja hänen perheensä psyykkiseen ja sosiaaliseen arkeen sen jälkeen kun vakavista elimellisistä syistä johtuvat päänsäryt on suljettu lapsen päänsäryn syystä pois. Lapsen tutkimisen ja hoitamisen tulisikin tapahtua yhteistyössä lasta hoitavien aikuisten kanssa eli vanhempien, lapsen opettajien ja terveydenhoitajan kanssa. (Metsähonkala & Viheriälä 2007, )

25 25 3 LASTEN PÄÄNSÄRKY - PROJEKTI Tämä opinnäytetyö on osa Suomen Migreeniyhdistyksen valtakunnallista 3-vuotista hanketta, jossa keskitytään lasten ja nuorten päänsärkyihin. Lasten päänsärky projektin tarkoituksena on lisätä alan ammattilaisten, lasten ja nuorten sekä heidän omaistensa tietoisuutta lasten päänsäryistä, niiden ennaltaehkäisystä ja hoitosuositusten mukaisista hoidoista. Lisäksi tarkoituksena on perustaa lapsille ja nuorille sekä heidän omaisilleen vertaisryhmiä ja kouluttaa vertaisryhmiin vetäjät. Projektin tavoitteena on estää lasten päänsärkyjen kroonistuminen ja vähentää niistä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. (Migreeniyhdistys 2006.) Lasten Päänsärky -projektin keskeisimmät toimintamuodot ovat tiedottaminen, materiaalin tuottaminen, kouluttaminen ja vertaistukiryhmien perustaminen. Tiedotus pohjautuu Lasten päänsärkyjen tutkimus- ja hoitosuositukseen (Suomalainen lääkäriseura Duodecim 2005). Materiaalin tuottamisessa on pyritty löytämään lapsille ja nuorille sopivat tavat. Koulutusta tarjotaan päiväkotien, lastenneuvoloiden ja koulujen henkilökunnalle. Lasten ja nuorten sekä heidän läheistensä vertaisryhmien perustamisen pohjana on ryhmien vetäjien kouluttaminen. (Migreeniyhdistys 2006.) Projektissa tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa mm. Neurologisten vammaisjärjestöjen, terveydenhuollon ammattilaisten, ammattikorkeakoulujen, päiväkotien ja peruskoulun opettajien sekä vanhempainyhdistysten kanssa. Diakonia-ammattikorkeakoulussa tehdään useita opinnäytetöitä tähän projektiin liittyen ja tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli analysoida syksyllä 2005 internetissä olleen päänsärkykyselyn tuloksia. (Migreeniyhdistys 2006.)

26 26 4 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää internetissä kerätystä aineistosta lasten näkökulmasta katsottuna vuotiaiden lasten päänsäryn yleisyyttä ja syitä. Lisäksi työssä oli tarkoitus kartoittaa millä tavalla päänsärky oirehtii ja mihin elämän osa-alueisiin päänsärky vaikuttaa. Työssä oli tarkoituksena myös selvittää, mitkä olivat lasten käytetyimmät menetelmät päänsäryn hoidossa sekä miten terveydenhuoltohenkilöstö suhtautuu lapsen päänsärkyyn. Työn tarkoituksena oli myös tarkastella tyttöjen ja poikien välisiä eroja päänsäryn suhteen. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1) Mikä on vuotiaiden lasten päänsäryn yleisyys? 2) Mitkä ovat yleisimpiä lapsen päänsäryn syitä? 3) Miten päänsärky vaikuttaa lapsen elämään? 4) Mitkä ovat lasten keskeisimmät päänsäryn hoitomenetelmät? 5) Miten terveydenhuoltohenkilöstö suhtautuu lapsen päänsärkyyn? 5 OPINNÄYTETYÖN JA ANALYYSIN TOTEUTUS Lähtökohta tälle opinnäytetyölle oli jo olemassa oleva aineisto, joka oli kerätty syksyllä Valmis aineisto yleensä helpottaa opinnäytetyön tekoa aineiston keruun osalta mutta valmiiseen aineistoon liittyy myös omat ongelmansa. Tutkimusaineistoksi valmiit aineistot soveltuvat harvoin käytettäväksi suoraan, sillä valmis aineisto ei ole useinkaan sellainen, kuin oma tutkimusongelma edellyttäisi. Valmiin aineiston kanssa on pakko tehdä kompromisseja, ja aineisto ohjaa väkisinkin tutkimuskysymysten asettelua. Ai-

27 27 neiston ja yksittäisten kysymysten soveltuvuutta omaan opinnäytetyöhön olisi hyvä pohtia tarkasti. (Hirsijärvi, Remes & Sajavaara 2000, ; Myllyniemi 2004.) Valmis aineisto olisi kyettävä kytkemään omaan tutkimusintressiin ja sovittamaan omiin aineistoihin, jos sellaisia on. Valmiisiin aineistoihin pitää suhtautua kriittisesti niin validiteetin, reliabiliteetin, otoksen edustavuuden ja onnistuneisuuden sekä vinouden ja kadon suhteen. Tietoja on muokattava, yhdistettävä ja tulkittava tai normitettava, jotta tiedot tulisivat vertailukelpoisiksi. (Hirsijärvi, Remes & Sajavaara 2000, ; Myllyniemi 2004.) 5.1 Kvantitatiivinen tutkimus Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Määrällinen tutkimus tarkoittaa tutkimusta, jossa käytetään täsmällisiä ja laskennallisia ja tilastollisia menetelmiä. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa on keskeistä johtopäätökset aiemmista tutkimuksista, aiemmat teoriat ja hypoteesien esittäminen. (Hirsijärvi, Remes & Sajavaara 2000, 137.) Kvantitatiivisessa tutkimuksessa aihepiiriin liittyvät käsitteet määritellään täsmällisesti ja tutkimuksen kiinnostuksen kohteena olevat asiat, ilmiöt ja ominaisuudet pelkistetään numeeriseen muotoon, muuttujiksi. Tietoa kerätään isolta joukolta tutkimusyksiköitä, jotta muuttujien arvoissa esiintyvä vaihtelu saadaan mahdollisimman hyvin esiin. Kvantitatiivisen tutkimuksen aineiston analysointiin käytetään tilastollisia menetelmiä, joiden avulla muuttujan arvoissa esiintyvä vaihtelu paljastetaan. Täten aineistosta saatuja tuloksia voidaan yleistää tutkittuja yksiköitä laajempaan joukkoon tilastollisen päättelyn keinoin. (Taanila 2007.) Tilastollisen tutkimuksen keskeisen vaiheen muodostaa tutkimustulosten esittäminen sellaisessa kirjallisessa asussa, että lukija saa sen sisältämän informaation mahdollisimman helposti, havainnollisesti ja yksikäsitteisessä muodossa. Kuvioiden ja taulukoiden on muodostettava sellaisia itsenäisiä kokonaisuuksia, että lukija voi muuhun tekstiin turvautumatta ymmärtää niissä esitetyn asian. (Leppälä 2004, 39.)

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA Professori Karin C. Ringsberg, Nordic School of Public Health NHV, pääasiassa vastannut teeman suunni@elusta yhteistyössä tutkijaopiskelija Hrafnhildur GunnarsdoFr

Lisätiedot

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta:

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta: Mikä migreeni on? Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus. Henkilö, jolla on migreeniominaisuus, on kohtausten välissä terve ja toimintakykyinen.

Lisätiedot

Päätä särkee. Liisa Metsähonkala,, lastenneurologi Liisa Viheriälä,, lastenpsykiatri LNS

Päätä särkee. Liisa Metsähonkala,, lastenneurologi Liisa Viheriälä,, lastenpsykiatri LNS Päätä särkee Liisa Metsähonkala,, lastenneurologi Liisa Viheriälä,, lastenpsykiatri LNS Päänsärky on taipumus, oire, suojamekanismi Päänsäryt ovat yksi yleisimmistä lasten ja nuorten toistuvista kiputiloista

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Sakari Suominen, LT, prof. (mvs) Turun yliopisto E L IN O L O T Länsi-Suom en lääni 0 1 0 2 0 3 0 4 0 5 0 6 0 7 0 8 0 9 0 1 0 0 % Vanhem m uuden puutetta*

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET. 1 9 luokat. Suunnitelma v.2009-2011

KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET. 1 9 luokat. Suunnitelma v.2009-2011 Sosiaali- ja terveysosasto Terveyskeskus KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET 1 9 luokat Suunnitelma v.2009-2011 KEVÄT 2010 Satu Pulkkinen Kristina Perttu 1lk:n terveystarkastus Terveydenhoitaja:

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Yksilön hyvinvointi ja nuorten terveys Länsi-Uusimaan Hyvinvointifoorumi

Yksilön hyvinvointi ja nuorten terveys Länsi-Uusimaan Hyvinvointifoorumi Yksilön hyvinvointi ja nuorten terveys Länsi-Uusimaan Hyvinvointifoorumi Seija Olli Esityksen rakenne Nuoren terveys ja terveysongelmat Opinnäytetyönä tehdyn nuorten terveyskyselyn tuloksia Länsi-Uudellamaalla

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Oman elämänsä ekspertit

Oman elämänsä ekspertit Oman elämänsä ekspertit Nuoret luupin alla - raportin tuloksia Leena Haanpää Turun yliopisto, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT 12. 14.10.2010 Holiday Club Caribia

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot