Monta tietä yhteisöllisyyteen JULKAISUT Anne Sivula, Jenni Tuomainen (toim.) Nelli Karkkunen, Pauliina Savola,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Monta tietä yhteisöllisyyteen JULKAISUT 2011. Anne Sivula, Jenni Tuomainen (toim.) Nelli Karkkunen, Pauliina Savola,"

Transkriptio

1 Monta tietä yhteisöllisyyteen Nelli Karkkunen, Pauliina Savola, Anne Sivula, Jenni Tuomainen (toim.) sam k JULKAISUT 2011

2 Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry 2011 Tekstit: Laura Heinonen, Tommi Iivonen, Nelli Karkkunen, Kaarina Koho-Leppänen, Johanna Kujala, Kristiina Kunttu, Ann-Marie Norrgrann, Sami Nurmi, Eeva Oksanen, R Räihä, Jyri Sallinen, Tapio Salomäki, Pauliina Savola, Cucu Wesseh, Saku Ylä-Soininmäki. Toim. Nelli Karkkunen, Pauliina Savola, Anne Sivula, Jenni Tuomainen Kannen kuvat: istockphoto Taitto: Anne Sivula Paino: Multiprint ISBN: (nid.) ISBN: (PDF) SAMOK Lapinrinne HELSINKI Sähköposti:

3 Monta tietä yhteisöllisyyteen N. Karkkunen, P. Savola, A. Sivula ja J. Tuomainen (toim.)

4 SISÄLLYSLUETTELO Alkusanat Opiskelijan pitää tuntea kuuluvansa vähintään yhteen, mutta mieluiten useampaan opiskeluun liittyvään ryhmään Yhteisöllisyyden edistäminen korkeakouluissa Laura Heinonen, Johanna Kujala, Ann-Marie Norrgrann 6 7 Opiskelijoille järjestetään ajanvietettä ja tapahtumia joka viikko Opiskelijakunta henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä Sami Nurmi 11 Mikään muu ei ole aikaisemmin tuonut yhdistyksiä lähemmäksi toisiaan kuin opiskelijatalo Saikku Saikku symboloi porilaisten opiskelijoiden yhteistyötä Tommi Iivonen, Jyri Sallinen 13 Yhteisöllisyyteen kuuluu me-henki ja vastuu yksilöstä ja yhteisöstä Nyytin rooli yhteisöllisyyden lisääjänä Eeva Oksanen 15 Vapaamuotoista yhdessäoloa osallistujien ehdoilla METKAn Hengailuillat yhdistävät opiskelijoita taustasta riippumatta R Räihä 18 Jaksamiseen tai hyvinvointiin liittyvät ongelmat hidastavat monien opintoja Opintopsykologi opiskelijoiden tukena ammattikorkeakoulussa Saku Ylä-Soininmäki 20 4 SAMOK Julkaisut

5 Yhteisön ulkopuolelle jättäminen on henkistä väkivaltaa, joka ei jätä mustelmia Syrjäytymistä ehkäistään välittämällä ja lisäämällä osallisuutta Tapio Salomäki 22 Yhteisöllisyydellä voidaan kitkeä kiusaamista, mutta yhteisöllisyyden edellytyksiä pitää myös edistää aktiivisesti Loppuraportti SAMOKin opiskelijakunnille tekemän kiusaamiskyselyn vastauksista Nelli Karkkunen 26 Monimuotoisuus ja tasa-arvo ovat eurooppalaisen opiskelijaliikkeen tärkeimpiä tavoitteita Korkeakoulutuksen saavutettavuus kansainvälisestä näkökulmasta Pauliina Savola 30 Papin tehtävä ei ole käännyttää ketään, vaan tukea opiskelijan hyvinvointia Monikulttuurista oppilaitostyötä Lahden ammattikorkeakoulussa Kaarina Koho-Leppänen 34 Educational integration is not an easy process Experiences as an international student activist in Finland Cucu Wesseh 37 Lähiympäristöllä on suuri merkitys nuoruusiässä tehtäviin elämäntyylin valintoihin Yhteisöjen voima ja vaikutus opiskelijoihin Kristiina Kunttu 38 Julkaisut SAMOK 5

6 ALKUSANAT Yhteisöön kuulumisen tunne edistää opiskelukykyä ja siten myös opintojen sujumista. Yhteisöllisyys vaikuttaa myös elämän laatuun ja mielekkyyteen. Myönteinen yhteisöllisyys ennaltaehkäisee fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia niin yhteisö- kuin yksilötasollakin. Hyvässä yhteisössä ihmisten erilaisuus nähdään voimavarana. Ammattikorkeakouluyhteisön muodostavat opiskelijat, opetus- ja muu henkilökunta sekä ammattikorkeakoulussa toimivat sidosryhmät kuten opiskeluterveydenhuolto ja oppilaitospastorit. Tämä julkaisu on osa opetus- ja kulttuuriministeriön vuosina rahoittamaa SAMOKin projektia Yhteinen ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteena oli edistää yhteisöllisyyttä ammattikorkeakouluissa keräämällä ja jakamalla hyviä käytäntöjä. Tavoitteena oli erityisesti yksinäisyyden vähentäminen, kulttuurien välisen dialogin lisääminen, kiusaamisen ehkäisy ja opiskelijoiden osallisuuden lisääminen ammattikorkeakouluyhteisössä. Hankkeen aikana kootuista näkökulmista ja hyvistä käytännöistä päätettiin koota julkaisu, joka auttaisi vahvistamaan yhteisöllisyyttä ammattikorkeakouluissa hankkeen päättymisen jälkeen. Julkaisuun pyydettiin tekstejä opiskelijakunnilta, ammattikorkeakoulujen henkilökunnalta, sidosryhmiltä ja asiantuntijoilta. Julkaisun ovat toimittaneet SAMOKin sosiaalipolitiikan asiantuntija Nelli Karkkunen, kansainvälisten asioiden asiantuntija Pauliina Savola, tiedottaja Anne Sivula ja hallituksen jäsen Jenni Tuomainen. Julkaisulle asettamamme tavoite onnistui yli odotusten: Saimme monipuolisia ja persoonallisia tekstejä alojensa parhailta asiantuntijoilta ja opiskelijayhteisöjen arjessa mukana olevilta toimijoilta, jotka ovat tehneet vuosien saatossa korvaamatonta työtä ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin eteen. Haluamme kiittää lämpimästi artikkelien kirjoittajia, jotka ovat merkittävällä työpanoksellaan tehneet mahdolliseksi tämän julkaisun laatimisen. Julkaisun lukijoille toivotamme antoisia ja ajatuksia herättäviä lukuhetkiä. Helsingissä Nelli Karkkunen Pauliina Savola Anne Sivula Jenni Tuomainen 6 SAMOK Julkaisut

7 OPISKELIJAN PITÄÄ TUNTEA KUULUVANSA VÄHINTÄÄN YHTEEN, MUTTA MIELUITEN USEAMPAAN OPISKELUUN LIITTYVÄÄN RYHMÄÄN Yhteisöllisyyden edistäminen korkeakouluissa Yhteisöllisyydestä on viime vuosina puhuttu korkeakouluissa paljon. Sen tiedetään olevan yhteydessä moniin tekijöihin, kuten opiskelukykyyn, opintojen sujumiseen ja opiskelumotivaatioon. Vaikka yhteisöllisyydessä on kyse laajasta ja moninaisesta ilmiöstä, voidaan sitä edistää korkeakouluyhteisöissä monin eri tavoin. Tarvetta yhteisöllisyyden lisäämiselle on. Esimerkiksi Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (2008) mukaan noin joka kolmas ammattikorkeakouluopiskelija ei koe kuuluvansa mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään, kuten vuosikurssiin tai opiskelijajärjestöön. Yhteisöllisyys käsitteenä Yhteisöllisyys edellyttää avoimuutta, luottamusta, vuorovaikutusta ja osallistumista. Nämä puolestaan edellyttävät yhteistä aikaa ja paikkaa sekä rutiineja ja pysyvyyttä. Yksilöllä tulee olla tunne ryhmään kuulumisesta sen hyödyllisenä ja hyväksyttynä jäsenenä. Hyvässä yhteisössä sallitaan ja huomioidaan yhteisön jäsenten erilaisuus, mutta ryhmällä on myös jaettuja arvoja, normeja ja päämääriä. Yhteisö on neuvotteleva ja keskusteleva. Yhteisöllisyyteen kuuluu saavutettavuus, joka on yhdenvertaisuuden edistämistä. Hyvä saavutettavuus tarkoittaa erilaisten ihmisten tarpeiden huomioimista ja toiminnan helppoa lähestyttävyyttä. Yksilön ominaisuuksista riippumatta on hänellä oltava mahdollisuus osallistumiseen, eikä ketään saa asettaa muita huonompaan asemaan. Saavutettavassa yhteisössä tulee voida osallistua myös ilman kiusaamisen, häirinnän tai syrjinnän pelkoa. Ympäristö tukee yhteisöllisyyttä Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä, joka on yhteydessä oppimistuloksiin, opintojen sujumiseen ja opiskelijan hyvinvointiin. Korkeakouluyhteisö voi edistää opiskelukykyä tukemalla opiskelijan voimavaroja ja opiskelutaitoja sekä vaikuttamalla opetustoimintaan ja opiskeluympäristöön. Opiskeluympäristön pitäisi olla korkeakouluyhteisön jäsenten yhteisöllisyyttä tukeva. Yhdessä oppilaitoksessa on useita yhteisöjä, joihin opiskelija Julkaisut SAMOK 7

8 voi integroitua eli kiinnittyä. Opiskelijan pitää tuntea kuuluvansa vähintään yhteen, mutta mieluiten useampaan opiskeluun liittyvään ryhmään. Mahdollisia ryhmiä ovat esimerkiksi koko oppilaitos, vuosikurssi tai opiskelijajärjestö. Yhteisöllisyyden edistäminen Hyvässä yhteisössä pidetään huolta sen jäsenistä ja edistetään yhteisöllisyyttä. Yhteisö voi pyrkiä lisäämään yhteisöllisyyden edellytyksiä, kuten yhteisiä tavoitteita, neuvottelevuutta ja jäsenten kiinnittymistä. Korkeakoulussa on mahdollista edistää yhteisöllisyyttä vaikuttamalla rakenteisiin ja toimintatapoihin. Parhaimmat tulokset saavutetaan, kun yhteisöllisyydestä huolehtivat sen kaikki jäsenet opiskelijat ja henkilöstö yhdessä. Korkeakoulun tasolla yksi keskeinen keino rakentaa yhteisöllisyyttä on edistää uusien opiskelijoiden vastaanottamista ja integroimista. Uusien opiskelijoiden pitää tuntea itsensä arvostetuiksi ja tervetulleiksi yhteisön jäseniksi. Opiskelijoiden on opittava tuntemaan henkilöstöä ja toisiaan. Ryhmäytymistä voidaan tukea esimerkiksi keskustelemalla ryhmän pelisäännöistä ja tavoitteista. Opiskelijan ensimmäinen vuosi on erittäin tärkeä yhteisöllisyyden rakentamisessa. Toinen keskeinen vaikuttamiskeino on opetustoiminta. Yhteisöllisyyttä edistävissä opetustavoissa ja -menetelmissä opiskelijat ovat vuorovaikutuksessa ja aktiivisina osallistujina. Opiskelijoiden pitäisi kuulua korkeakouluyhteisöön myös opetuksen ulkopuolella esimerkiksi osallistumalla korkeakoulun kehittämistoimintaan. Opiskelijan tulisi tuntea itsensä korkeakouluyhteisönsä täysivaltaiseksi jäseneksi. Korkeakoulun on mahdollista lisätä jäsentensä osaamista yhteisöllisyyden ja sen edellytysten tukemisessa esimerkiksi koulutusten avulla. Korkeakoulun lisäksi myös itse opiskelijoilla on tärkeä rooli yhteisöllisyyden lisäämisessä. Opiskelijat voivat ottaa aktiivisen roolin yhteisössään ja tukea toisiaan. Esimerkiksi opiskelijajärjestöt voivat tarjota tiloja ja tilanteita, jossa opiskelijat pääsevät tutustumaan ja viettämään aikaa yhdessä. Erilaiset tapahtumat ja harrastekerhot auttavat kiinnittymään osaksi yhteisöä ja antavat myös vastapainoa opiskelulle ja tukevat jaksamista. Monessa korkeakoulussa yhteisöllisyyttä voitaisiin edistää lisäämällä opiskelijoiden ja henkilöstön välistä yhteistyötä. Esimerkiksi uusien opiskelijoiden vastaanottoa voidaan kehittää tiivistämällä henkilöstön ja opiskelijoiden yhteistyötä ja selkeyttämällä tähän liittyvää tehtävien jakoa. Yhteisöl- 8 SAMOK Julkaisut

9 lisyys lisää koko yhteisön hyvinvointia ja laadukkaita oppimistuloksia. Siksi jokaisen korkeakoulun jäsenen pitää ottaa niistä vastuuta. Näin edistämmme yhteisöllisyyttä Suhtaudumme myönteisesti yhteisöllisyyteen ja tunnustamme sen merkityksen Esimerkiksi arvostamme sosiaalista vuorovaikutusta ja me-henkeä. Vahvistamme yhteisöllisyyden edellytyksiä Esimerkiksi huomioimme yhteisöllisyyden edistämisen toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa, panostamme ryhmäytymiseen ja kehitämme yhteisöllisyyttä tukevia tiloja. Vahvistamme yhteisöllistä toimintakulttuuria yhdessä tekemällä Esimerkiksi suunnittelemme, toteutamme ja kehitämme toimintaa ja tapahtumia yhdessä. Edistämme hyvää ilmapiiriä Huolehdimme esimerkiksi keskustelevuudesta, suvaitsevaisuudesta ja arvostuksesta. Pohdittavia kysymyksiä Miten voimme edistää jäsenten ryhmään kuulumisen tunnetta ja kiinnittymistä? Miten huomioimme erilaiset ja erilaisissa elämäntilanteissa olevat opiskelijat? Mitkä tekijät tukevat ryhmämme yhteisöllisyyttä ja miten niitä voisi vahvistaa? Uhkaako tai haittaako jokin yhteisöllisyyttä ja kuinka tätä voisi ehkäistä? Miten voimme lisätä yhteisömme saavutettavuutta? Miten yhteisömme tukee jaksamista ja hyvinvointia ja miten sitä voisi edistää? Hyviä käytäntöjä Opiskelukyvystä huolehtiminen on esillä uusien opiskelijoiden perehdytyksessä. Tuutoreille järjestetään koulutus, jossa lisätään heidän yhteisöllisyyttä tukevia taitojaan. Julkaisut SAMOK 9

10 Korkeakoulussa työskentelee tasa-arvovastaava, joka laatii selvityksiä, tiedottaa, kouluttaa ja kehittää tasa-arvotoimintaa. Tasa-arvovastaavaan voi ottaa yhteyttä, mikäli kokee tulleensa syrjityksi tai kohdelluksi epätasa-arvoisesti. Ammattikorkeakoulussa on liikuntatutoroita, jotka opastavat ja kannustavat opiskelijoita liikkumaan. Liikuntatutorit ovat vertaisopiskelijoita, jotka ovat osallistuneet liikuntakoulutukseen. Laura Heinonen Johanna Kujala Ann-Marie Norrgrann Kujala työskentelee projektipäällikkönä ja Heinonen suunnittelijana Suomen ylioppilaskuntien liiton koordinoimassa ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Campus Conexus -projektin Kyky-osaprojektissa. Norrgrann toimii projektin suunnittelijana Tampereen yliopiston ylioppilaskunnassa. Kyky-projektin tavoitteena on edistää opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä yliopistoissa. Projekti pyrkii yhdessä korkeakouluyhteisöjen kanssa parantamaan opiskelijoiden integroitumista, vahvistamaan osallisuutta ja kehittämään opiskelijajärjestötoimintaa vuosina Kirjallisuus Kujala, J. Opiskelukyvyn ja yhteisöllisyyden edistäminen korkeakouluissa. Artikkeli teoksessa Kunttu, K., Komulainen, A., Makkonen, K. & Pynnönen, P. (toim.) Opiskeluterveys. Helsinki: Duodecim Kunttu, K. Opiskelukyky. Artikkeli teoksessa Kunttu, K., Komulainen, A., Makkonen, K. & Pynnönen, P. (toim.) Opiskeluterveys. Helsinki: Duodecim Kurri, E. Opintojen pitkittymisen dilemma. Tutkimus opintojen sujumattomuustekijöistä yliopistoissa ja niihin vaikuttamisen keinoista. Helsinki: Otus SAMOK Julkaisut

11 OPISKELIJOILLE JÄRJESTETÄÄN AJANVIETETTÄ JA TAPAHTUMIA JOKA VIIKKO Opiskelijakunta henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä Joka syksy monella nuorella aikuisella on edessään suuri elämänmuutos. Eri lähtökohdista ja paikkakunnilta tulevat, eri arvomaailmoihin kasvaneet hmiset muuttavat samoihin aikoihin uusiin koteihinsa. He jättävät tutut yhteisönsä taka-alalle ja hyppäävät kohti uutta, korkeakouluopiskelijan elämää. Monia muutos kiehtoo, mutta monia se myös ahdistaa Opiskelijakunnan tehtävänä on omalta osaltaan edistää ammattikorkeakoulussa opiskelijan henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Turun ammattikorkeakoulussa rikkautena ovat aktiiviset opiskelijayhdistykset, jotka järjestävät sekä oman koulutusalansa opiskelijoille että myös muille opiskelijoille ajanvietettä ja tapahtumia joka viikko. Hauskanpito on tärkeää, mutta vain osa sitä palvelutoimintaa, joka saavutetaan pyrkimällä kohti yhteisöllistä opiskelijajoukkoa. Kerhot tarjoavat jokaiselle jotakin Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO on ollut jo pitkään järjestämässä kaikille opiskelijoille erilaisia avoimia kerhoja. Vuosien mittaan kerhot ovat vaihdelleet vetäjiensä mukaan. Tavoitteena on ollut toisaalta löytää opiskelijamassasta omia yhteisöjä ja alaryhmiä, mutta myös tarjota vaihtoehtoista tekemistä pelkälle juhlimiselle. Vuosien varrelta voi mainita esimerkiksi opiskelevien vanhempien ryhmän, joka toimi henkisenä tukena monelle perheelliselle opiskelijalle. Lisäksi Turussa toimi kässäkerho, jossa nimensä mukaisesti tehtiin käsitöitä, ja sitsikulttuurikerho, joka perehtyi ammattikorkeakoulussa vielä hieman tuntemattomampaan sitsikulttuuriin ja järjesti kevään päätteeksi vappusitsit. Kerhoideoissa taivaskaan ei ole ollut rajana. Haasteena on kuitenkin ollut saada kerhoille vetäjiä ja asiaan sitoutuneita innostuneita vastuuhenkilöitä. Olemmekin nyt opiskelijakunnassamme yrittäneet miettiä vaihtoehtoisia ryhmiä, joihin kiinnostuneet opiskelijat ovat alasta riippumatta tervetulleita. Olemme esimerkiksi tehneet yhteistyötä koulussa toimivan ESN-jaoston (Erasmus Student Network) kanssa esimerkiksi tiedottamisessa, josta molemmat hyötyvät: Opiskelijakunta edistää Julkaisut SAMOK 11

12 yhteisöllisyyttä ja kansainvälistymistä ja ESN-jaosto saa lisää aktiiveja mukaan toimintaansa. Myös yliopistopuolelta on löytynyt ryhmiä, jotka ovat toivottaneet myös ammattikorkeakouluopiskelijat lämpimästi tervetulleeksi mukaan. Yhteistyö on edelleen voimaa. Yhdistämällä nämä perinteisiin kerhoihin voimme tarjota toivottavasti mahdollisimman monelle opiskelijalle uutta, samanhenkistä toimintaa ja uusia tuttavuuksia, mikä saa opiskeluajankin tuntumaan taas entistä paremmalta. Sami Nurmi Kirjoittaja on tradenomiopiskelija Turun ammattikorkeakoulussa. Hän on toiminut varapuheenjohtajana Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUOssa vuonna 2011 vastuualueinaan on kerhotoiminta, viestintä ja markkinointi sekä koulutusalayhdistysyhteistyö. 12 SAMOK Julkaisut

13 MIKÄÄN MUU EI OLE AIKAISEMMIN TUONUT YHDISTYKSIÄ LÄHEMMÄKSI TOISIAAN KUIN OPISKELIJATALO SAIKKU Saikku symboloi porilaisten opiskelijoiden yhteistyötä Porissa sijaitseva opiskelijatalo Saikku on yhteistyön symboli. Talo on osoitus porilaisten opiskelijoiden oppilaitosrajat ylittävästä yhteistyöstä ja halusta kehittää Poria opiskelijakaupunkina. Idea talon perustamisesta syntyi aikoinaan yhteisessä illanvietossa, ja keskustelu sen perustamisesta jatkui lopulta ympäri Poria käydyissä pöytäkeskusteluissa ja ajatusleikeissä. Idea päätyi yhdistysten pöytäkirjoihin, kannanottoihin ja toimintasuunnitelmiin. Ajatus omasta talosta vei porilaiset opiskelijat jopa kaduille ja kabinetteihin. Se sai opiskelijat ottamaan haltuun kiinteistöjä sekä järjestämään mielenosoituksia ja mediatempauksia asiansa puolesta. Tempaukset puhuttivat koko kaupunkia Ensimmäisen kerran ajatus opiskelijatalon perustamisesta nousi esiin vuonna Seuraavana vuonna alkoi selvitystyö opiskelijatalon tarpeesta ja mahdollisuuksista. Vaihtoehtoja paikalle oli useita. Kunnallisvaalien alla vuonna 2008 sadat SAMKin ja Porin yliopistokeskuksen opiskelijat valtasivat yhden näistä ja nostivat tempauksellaan Porin opiskelijatalon kunnallisvaalien puhutuimmaksi keskustelunaiheeksi kaupungissa. Vuotta myöhemmin opiskelijataloksi valikoituneen rakennuksen remontti oli jo täydessä vauhdissa. Tämä ei ollut se rakennus, joka vallattiin kuntavaalien aikana, vaan rakennuksen sijainti oli jopa aikaisempaa parempi, vain korttelin päässä Kauppatorilta. Vaikka itse rakennus olikin jo olemassa, meni vielä pitkään, ennen kuin siitä muodostui opiskelijatalo Saikku. Helmikuussa 2010 opiskelijat perustivat Porin opiskelijataloyhdistys ry:n viemään toteutuksen loppuun saakka ja ratkaisemaan kysymyksiä siitä, mitä kaikkea talossa tulisi lopulta olemaan. Opiskelijoiden yhteistyö ei aina ollut aivan niin yksiselitteistä kuin voisi kuvitella, sillä kaikilla oli luonnollisesti hieman eri näkemykset Saikun tulevaisuudesta. Voi kuitenkin sanoa, ettei mikään muu ole aikaisemmin tuonut yhdistyksiä lähemmäksi toisiaan kuin opiskelijatalo Saikku. Opiskelijatalolle on perustettu hallinto, joka koostuu eri oppilaitosten järjestöjen ja opiskelijakunnan edustajista. Talossa on kaksi työntekijää, ravintola, kokoustiloja, sauna ja pelihuone. Tiloissa toimii opiskelijateatteri, Julkaisut SAMOK 13

14 siellä järjestetään taidenäyttelyitä ja juhlia. Lisäksi tulevien vuosien rahoitus vaikuttaisi olevan kunnossa. Tästä suuri kiitos kuuluu Porin kaupungille, joka peruskorjasi tilat ja pitää vuokran maltillisena. Ei siis voi sanoa, etteivätkö opiskelijat olisi muutamassa vuodessa tehneet työtään hyvin. Mahdollisuuksien talo Opiskelijoilla on tulevaisuudessa näytön paikka. Heidän on osoitettava, minkälaiseen yhteistyöhön he pystyvät keskenään ja toisaalta Porin kaupungin, elinkeinoelämän, yhdistysten ja muiden organisaatioiden kanssa. Toisaalta kaikkien eri tahojen pitää antaa opiskelijoille mahdollisuus. Virheitä ja väärinkäsityksiä on sallittava, sillä niitä tulevaisuus varmasti tuo tullessaan. Mutta mikä opiskelijoita opettaisi paremmin kuin virheet, väärinkäsitykset ja kantapään kautta oppiminen? Juuri tässä opiskelijatalo tarjoaa suuren mahdollisuuden koko Porille. Se on myös symboli, jossa konkretisoituu se, mitä opiskelijat voivat antaa kaupungille ja mitä kaupunki voi antaa opiskelijoille. Tommi Iivonen Jyri Sallinen Iivonen opiskelee Turun yliopiston Porin toimipisteessä kulttuurituotantoa ja on ollut Porin opiskelijataloyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana Sallinen opiskelee Satakunnan ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyä ja on toiminut Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana vuonna SAMOK Julkaisut

15 YHTEISÖLLISYYTEEN KUULUU ME-HENKI JA VASTUU YKSILÖSTÄ JA YHTEISÖSTÄ Nyytin rooli yhteisöllisyyden lisääjänä Yhteisöön kuuluminen ja juurtuminen ovat ihmisen perustarpeita. Ne tukevat hyvinvointia, samoin kuin kokemus tarpeellisuudesta, kuulluksi tulemisesta ja siitä, että voi antaa oman panoksensa yhteisiin asioihin. Yhteisöllisyys vaikuttaa myös hyvinvointiimme. Sen on todettu luovan tarpeellisia turvaverkkoja, suojaavan sairastumiselta ja jopa pidentävän elinikää. Yhteisön muodostavat ihmiset, joilla on yhteenkuuluvuuden tunne ja yhteistä toimintaa. Yhteisöllisyyteen kuuluu me-henki ja vastuu yksilöstä ja yhteisöstä. Yhteisöllisyys on sekä haaste että mahdollisuus. Yksin tekemisen kulttuurista pitäisikin siirtyä kohti yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista. Nyyti opiskelijoiden tukena Opiskelijoille yhteisöt tarjoavat turvaa, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tukea opiskelun eri vaiheissa. Parhaimmillaan yhteisöt edistävät myös opiskelijoiden hyvinvointia. Ne antavat voimia ja keinoja kohdata tulevaisuuden haasteita sekä helpottavat toimimista myöhemmin työelämän yhteisöissä. Opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin edistäminen ja elämänhallintakyvyn tukeminen kuuluvatkin opiskelijoiden tukikeskuksen Nyyti ry:n keskeisimpiin tavoitteisiin. Nyytin toiminta ja palvelut perustuvat asiakkaiden tarpeisiin ja tutkittuun tietoon. Toimintaa kehitetään tutkimuksen, oppivan organisaation toimintafilosofian ja Nyytin arvojen mukaisesti. Vuodesta 2003 alkaen Nyytin toiminta ja palvelut ovat kehittyneet ja laajentuneet voimakkaasti. Nykyisiä palveluja ovat verkkosivut, Nettiryhmät, Hengailuillat ja Elämäntaitokurssi, jota kehitetään erillisenä projektina. Vuoden 2012 syksystä alkaen palvelut ovat tarjolla kaikille korkea-asteen opiskelijoille, kun nyt myös ammattikorkeakouluopiskelijat voivat rekisteröityä nettiryhmiin kirjoittajiksi. Yhteisöllisyys on juurtunut syvälle Nyytin toimintaan. Nyytin henki on hyvä, ilmapiiri avoin ja mukava. Toiminnassa on paljon iloa ja koemme tekevämme töitä tärkeiden asioiden puolesta. Samanlaista tekemisen iloa toivomme jokaiselle järjestötoiminnassa mukana olevalle. Yhteisöllisyys on yksi Nyytin hallituksen vuonna 2001 asettamista arvoista. Muita arvoja Julkaisut SAMOK 15

16 ovat asiakaslähtöisyys, henkinen hyvinvointi, välittäminen ja luotettavuus. Yhteisöllisyys näkyy Nyytin toiminnassa monella tapaa. Palvelut ovat ryhmämuotoisia. Ryhmät tarjoavat vertaistukea Syksyllä 2005 käynnistyneen Nyytin nettiryhmätoiminnan tavoitteena on tukea ja edistää asiakkaan henkistä hyvinvointia ja elämänhallintataitoja sekä mahdollistaa vertaistuki ja yhteisöllisyys. Nettiryhmät ovat ohjattuja ja määräaikaisia ryhmiä. Ryhmät ovat vapaasti kaikkien luettavissa, mutta niihin kirjoittaminen edellyttää rekisteröitymistä ja kirjautumista anonyymillä nimimerkillä. Tällä hetkellä toiminnassa on neljä ryhmää: Ero, Erosta eteenpäin, Sinkkuna ja Yksinäisyys, joista viimeisin toimii myös kesän aikana. Nettiryhmät tarjoavat matalan kynnyksen purkaa tuntoja, kokemuksia ja ajatuksia erityisesti kipeistä ja vaikeista asioista. Yksinäisille nettiryhmien kaltaiset palvelut ovat erityisen tärkeitä. Moni on löytänyt ryhmien kautta ystäviä ja tuttavia, joita tapaa myös oikeassa elämässä. Ryhmiin kirjoittaneet haluavat jakaa kokemuksensa muiden samanlaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa. Nyytin palveluista tehdyn käyttäjätutkimuksen mukaan nettiryhmiin osallistujat ovat kokeneet erittäin merkitykselliseksi niistä saadun vertaistuen. Osallistujat kokevat vertaistuen voimaannuttavaksi ja toivoa antavaksi. Kohtalotovereiden löytäminen tuntuu helpottavalta. Vertaistukea saadaan silloinkin, kun osallistuja osallistuu ryhmiin ainoastaan lukemalla toisten kirjoituksia. Ryhmät vahvistavat yhteisöllisyyttä. Yksinäisyys-nettiryhmässä syntyi idea päihteettömistä Hengailuilloista. Hengailuillat ovat kaikille opiskelijoille avoimia tapahtumia, joissa vietetään aikaa yhdessä toisiin tutustumisen ja yhteisen tekemisen, kuten pelaamisen merkeissä. Iltoja kokeiltiin ensimmäisen kerran syksyllä 2006 Nyytin toimitiloissa. Illoista saatujen myönteisten kokemusten perusteella niitä ryhdyttiin järjestämään syksystä 2007 alkaen yhteistyössä ylioppilaskuntien kanssa eri korkeakoulupaikkakunnilla. Päihteettömien Hengailuiltojen kehittämiseen ja laajentamiseen etsitään opiskelijajärjestöjen lisäksi uusia yhteistyökumppaneita. Yhteistyöstä Suomen Punaisen Ristin kanssa on jo saatu hyviä kokemuksia pääkaupunkiseudulla vuonna SAMOK Julkaisut

17 Yhdessä yhteisöksi Nyytin toimintaan kuuluu paitsi yksittäisen opiskelijan tukeminen, myös opiskelijayhteisöjen huomioiminen. Vuosina Nyyti toteutti Yhdessä yhteisöksi -projektin, jonka kolmella pilottihankkeella tuotettiin arvokkaita havaintoja, kokemuksia ja menetelmiä yhteisöllisyyden edistämiseksi. Yhdessä yhteisöksi -jatkoprojektin (2003) tavoitteena oli kannustaa tiedostamaan yhteisöllisyyden merkitys sekä käynnistää myönteinen kehitys kaikissa tiede- ja taidekorkeakouluissa yhteistyössä opiskelijoiden ja henkilökunnan kesken. Jatkoprojektissa hyödynnettiin Yhdessä yhteisöksi -projektissa käytettyjä ja hyväksi havaittuja menetelmiä sekä jaettiin järjestöille tuotettua yhteisötyömateriaalia. Opiskelijajärjestöille pidettiin koulutuksia ja järjestötoimijoille jaettiin materiaalia. Koulutustilaisuuksien tuloksena Nyytin www-sivuille kerättiin materiaalipankki, jossa on ideoita muun muassa siihen, miten aktivoida jäseniä, tehostaa tiedotusta, palkita aktiivisia toimijoita ja edistää järjestöjen välistä yhteistyötä. Materiaalin käytöstä ja koulutustilaisuuksista saadun palautteen perusteella työkalukirja sopii hyvin monenlaisiin järjestöihin. Sen tavoitteena on auttaa kehittämään järjestöä toimivaksi yhteisöksi. Välineitä järjestötyöhön -työkalukirjaa voi lukea Nyytin kotisivuilta Eeva Oksanen Kirjoittaja toimii suunnittelijana opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry:ssä. Työssään hän ohjaa muun muassa nettiryhmiä. Julkaisut SAMOK 17

18 VAPAAMUOTOISTA YHDESSÄOLOA OSALLISTUJIEN EHDOILLA METKAn Hengailuillat yhdistävät opiskelijoita taustasta riippumatta Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA järjestää säännöllisesti päihteettömiä Hengailuiltoja opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry:n konseptilla. Iltojen tarkoituksena on tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen tapa viettää iltaa. Vaikka opiskelijamaailmassa järjestetään paljon muutakin kuin vain bileitä, Nyytin Hengailuillat ovat jo vakiinnuttaneet paikkansa opiskelijoiden keskuudessa, ja ne ovat monelle tuttuja. Vaikka iltojen järjestäjinä toimii pääasiassa opiskelija- tai ylioppilaskunta, niiden idea on aina sama: vapaamuotoista yhdessäoloa osallistujien ehdoilla. Osalla Hengailuilloista on jokin erityinen teema, jonka keksimisessä vain mielikuvitus on rajana. Teema voi olla origamien taittelu, villasukkien kutominen tai vaikka kankaanpainanta. Mutta jos erillistä teemaa ei haluta, illan tärkeimpänä sisältönä voi olla myös pelkkä hengaaminen. Luontevaa keskustelua METKA on huomannut, että peli-ilta on toimiva illanviettotapa ja myös helppo järjestää. Lauta- tai korttipelien lomassa on helppo aloittaa keskustelu ennestään tuntemattomien ihmisten kanssa, koska jo pelatessa syntyy jonkinlaista keskustelua. Tällöin vältytään joidenkin mielestä väkinäisiltä tai jopa ahdistavilta esittelykierroksilta, koska pelitilanne auttaa voittamaan alkujännityksen ja uusiin ihmisiin tutustuminen sujuu luontevasti siinä sivussa. Iltoja mainostavat Nyyti, järjestäjä ja usein myös muut opiskelija- ja ylioppilaskunnat. Osa kävijöistä käyttää muitakin Nyytin palveluja ja seuraa Nyytin toimintaa. Opiskelijat käyvät Hengailuilloissa monista syistä. Koska iltojen idea on järjestäjästä riippumatta aina sama, osallistujat tietävät, mitä odottaa. METKAn järjestämiin iltoihin osallistuukin opiskelijoita ympäri pääkaupunkiseutua, ja ne yhdistävät korkeakouluopiskelijoita opiskelupaikasta tai kotimaasta riippumatta. Tietenkin iltoihin valikoituu opiskelijoita järjestävän tahon, paikan ja teeman perusteella, mutta yleensä paikalla on opiskelijoita useammasta kuin yhdestä korkeakoulusta ja usein illoissa käy samoja henkilöitä kerrasta toiseen. 18 SAMOK Julkaisut

19 Tarpeellisia ja mukavia tapaamisia Iltoihin osallistuminen on tehty kaikin tavoin mahdollisimman helpoksi. Niissä ei tarvitse olla koko iltaa, vaan voi tulla pelkästään pistäytymään. Tämä on omiaan madaltamaan kynnystä, kun osallistumistaan empivä tietää voivansa lähteä pois heti, jos olo tuntuu epämukavalta uudessa sosiaalisessa tilanteessa. Iltoja mainostettaessa korostetaan usein myös sitä, ettei etukäteen tarvitse tuntea ketään, vaan moni muukin tulee paikalle yksin. Kun vielä muistetaan mainostettaessa huomioida myös kansainväliset opiskelijat, Hengailuilloilla on todellinen mahdollisuus yhdistää kaikkia opiskelijoita ja tavoittaa juuri ne opiskelijat, jotka eivät ehkä muuten koe löytävänsä omaa yhteisöään opiskelumaailmasta. Illoista saadun palautteen perusteella ne koetaan tarpeellisiksi ja mukaviksi. Suosiosta kertoo myös se, että Hengailuiltoja järjestetään jatkuvasti ja ympäri Suomen. METKAssa idea Hengailuiltojen järjestämisestä otettiin pari vuotta sitten innostuneena vastaan, ja nyt iltoja on takana useita. Yhteisöllisyyden luominen kaikin mahdollisin keinoin on tärkeää, eikä kenenkään ole syytä rajata yhteisöä vain oman korkeakoulunsa sisälle opiskelijoitahan tässä kaikki ollaan. R Räihä Kirjoittaja työskentelee sosiaalipoliittisena sihteerinä Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKAssa. Julkaisut SAMOK 19

20 JAKSAMISEEN TAI HYVINVOINTIIN LIITTYVÄT ONGELMAT HIDASTAVAT MONIEN OPINTOJA Opintopsykologi opiskelijoiden tukena ammattikorkeakoulussa Opintopsykologit ovat vielä suhteellisen uusi ja pieni ammattikunta terveydenhuollossa. Ammattikorkeakoulut alkoivat palkata ensimmäisiä psykologeja opiskelijoiden tueksi vuonna Palkkaamisen syynä oli toisaalta huoli opiskelijoiden jaksamisesta ja toisaalta halu tukea heitä opintojen etenemisessä ja loppuunsaattamisessa. Ammattikorkeakouluopiskelijoilla ei ollut samanlaista tukiverkostoa kuin mitä YTHS tarjosi yliopisto-opiskelijoille, minkä seurauksena opiskelijat ja oppilaitokset joutuivat monesti hankaliin tilanteisiin opiskelijoiden hyvinvoinnin ja mielenterveyden ongelmien takia. Eri tutkimuksissa on arvioitu, että opiskelijoista jopa noin neljännes tarvitsee opiskeluaikanaan ulkopuolista tukea hyvinvointiinsa ja mielenterveyteensä liittyvissä asioissa ja että noin 5 prosenttia opiskelijoista oirehtii vakavasti. Lahden ammattikorkeakoulun hyvinvointikyselyyn vastanneista opiskelijoista yli puolet mainitsee jaksamiseen tai hyvinvointiin liittyvät ongelmat syyksi siihen, miksi opinnot eivät etene odotetussa tahdissa. Opiskelijoiden oirehtimiseen on useita syitä. Ne voivat liittyä normaaleihin elämäntilanteiden ja ihmissuhteiden muutoksiin ja kriiseihin, aikuiseksi kasvamisen ja identiteetin kehittymisen haasteisiin, aikaisempiin traumaattisiin kokemuksiin ja eri mielenterveydenhäiriöiden normaaliin esiintymiseen väestössä. Vaikka yhtenä vaikuttavana tekijänä usein on myös opintojen kuormittavuus, niin opiskelu tai sen rakenteet ovat harvoin ainoa tai suurin syy opiskelijoiden oirehtimiseen. Tämän takia opiskelijoiden ongelmien ratkaisu edellyttää usein moniammatillista yhteistyötä, jossa psykologien rooli osana koulutusyhteisöä korostuu. Syitä ongelmiin on monia Opiskelijoiden monenlaisen oirehtimisen takia opintopsykologien työajasta iso osa menee opiskelijoiden vastaanottotyöhön. Esimerkiksi Lahden ammattikorkeakoulussa työstä noin prosenttia on lyhyttä tai pitkää hoitoa ja prosenttia on ohjaavaa tai oppimisen tukemiseen liittyvää työtä. Hoitotyön kysymykset liittyvät tyypillisesti mielialaan, kuten masennukseen tai ahdistukseen, uupumukseen, pelkoihin ja jännittämiseen, 20 SAMOK Julkaisut

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä

Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Työpaja 36. Peda-Forum -päivät 24.8.2011 Laura Heinonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Suomen ylioppilaskuntien liitto Ann-Marie

Lisätiedot

Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi

Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja, Seinäjoki, 17. 18.2.2016 Leena Tuuttila ja Päivi Kohta 1 Nyyti ry Perustettiin 22.11.1984 Helsingin

Lisätiedot

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu Hyvinvointilautakunta 20.3.2017 19 LIITE NRO 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Puumalan yhtenäiskoulu Sisällys 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma... 3 1.1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden kiusaamiskokemukset

Korkeakouluopiskelijoiden kiusaamiskokemukset Korkeakouluopiskelijoiden kiusaamiskokemukset Maili Pörhölä Puheviestinnän professori Jyväskylän yliopisto, viestintätieteiden laitos Maili.Porhola@jyu.fi Henkinen väkivalta vuorovaikutussuhteissa -tutkimushanke:

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Projektipäällikkö Kyky-projekti, Campus Conexus II johanna.kujala@syl.fi 044 7800 229 Opiskelukykysuositukset

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa tavoitteena on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi

Lisätiedot

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät Korkeakouluopintoihin kiinnittyminen yksilön ja yhteisön asia Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät University connecting people? Campus

Lisätiedot

Orientaatio ammattikorkeakouluopintoihin

Orientaatio ammattikorkeakouluopintoihin RYHMÄ JA HYVINVOINTI RYHMÄYTYMISEN CASE PKAMK Insinöörikoulutuksen Foorumi 5.10.2012 Joni Ranta Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Orientaatio ammattikorkeakouluopintoihin Terveys ja hyvinvointi Wärtsilän

Lisätiedot

Toimintamalli kiusaamistilanteisiin

Toimintamalli kiusaamistilanteisiin Kiusaaminen ei lakkaa itsekseen vaan pahenee jatkuessaan. (Hamarus 2012) Toimintamalli kiusaamistilanteisiin Ennaltaehkäisevä toiminta ja akuutti tilanne Koulutuskuntayhtymä Brahe 2016, päivitys 22.11.2016

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Opiskelijoiden kiusaamiskokemukset ja niiden vaikutukset hyvinvointiin

Opiskelijoiden kiusaamiskokemukset ja niiden vaikutukset hyvinvointiin Opiskelijoiden kiusaamiskokemukset ja niiden vaikutukset hyvinvointiin 6. valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Oulu Maili Pörhölä Puheviestinnän professori Jyväskylän yliopisto, viestintätieteiden

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010. STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA

OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA Mikkelin ammattikorkeakoulu Hyväksytty johtoryhmässä 26.4.2011/7.6.2011 Hyväksytty amk-hallituksessa 14.6.2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 TASA-ARVOTYÖN KEHITTÄMISKOHTEITA...

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia INSSI foorumi 17.3.2010 Joni Ranta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Tausta ja tavoitteet Suomessa tapahtuneet traagiset ampumatapaukset

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

OSAKOn strategia 2014-2017

OSAKOn strategia 2014-2017 OSAKOn strategia 2014-2017 Johdanto, strategiatyöryhmän terveiset lukijalle Opiskelijakunnan edustajisto perusti vuoden 2013 ensimmäisessä kokouksessaan strategiatyöryhmän, johon nimettiin seitsemän OSAKOn

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Vastaus Laakin ponteen. Edustajiston kokous

Vastaus Laakin ponteen. Edustajiston kokous Vastaus Laakin ponteen Edustajiston kokous 15.10. Alkuperäinen ponsi Tämän ponnen hyväksyessään edustajisto velvoittaa hallituksen tuomaan edustajiston tietoon selvityksen siitä, millä tavoin... AYY taloudellisesti

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

21_Arviointikysely 2016 Päivälukio

21_Arviointikysely 2016 Päivälukio 21_Arviointikysely 2016 Päivälukio 1. Vuosiluokka Taustatiedot Vuosiluokka 152 141 70 1. vsk 2. vsk 3.-4. vsk 2. Sukupuoli Sukupuoli 208 155 Nainen Mies 3. Opetus ja oppiminen 400 Etenen ja menestyn opinnoissani

Lisätiedot

Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012

Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Tasa-arvosuunnittelun lähtökohdat 3 3. Tavoitteet ja toimenpiteet tasa-arvon toteuttamiseksi 4 4. Tasa-arvosuunnitelman

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Esr-hanke Campus Conexus. Mitä verkostotoiminta edellyttää?

Esr-hanke Campus Conexus. Mitä verkostotoiminta edellyttää? ITK 2011 Workshop 6.4.2011 Verkostoituva opettajankoulutus mistä nyt tuulee? Esr-hanke Campus Conexus Mitä verkostotoiminta edellyttää? Pekka Kalli, yliopettaja Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Pauliina Kinanen Suomen museoliitto AKTIIVI Plus -loppuseminaari 19.11.2014 Vuonna 2010 - Avara museo -hanke alkaa Meillä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Erityisen hyvää Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Lukijalle Ammatilliseen erityisopetukseen on vuosien varrella kehitetty paljon hyviä käytäntöjä. Toimivien käytäntöjen ei välttämättä tarvitse olla

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kiusaaminen ja loukkaava vuorovaikutus oppimistilanteissa

Kiusaaminen ja loukkaava vuorovaikutus oppimistilanteissa Kiusaaminen ja loukkaava vuorovaikutus oppimistilanteissa Interaktiivinen opetus ja oppiminen Sini Tuikka Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto, viestintätieteiden laitos, puheviestintä Henkinen väkivalta

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toimintasuunnitelma 2012

Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toimintasuunnitelma 2012 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toimintasuunnitelma 2012 Numerot otsikoiden edessä tarkoitaa prioriteettiä 1 = tärkeä, 2 = melko tärkeä Edunvalvonta 1 Luodaan METKAlle poliittinen ohjelma

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

TURVATAITOJA LAPSILLE OPPIMATERIAALI JA SEN PÄIVITYSTYÖ 07.10.2013. Mirja Ylenius-Lehtonen Minna Andell Kaija Lajunen

TURVATAITOJA LAPSILLE OPPIMATERIAALI JA SEN PÄIVITYSTYÖ 07.10.2013. Mirja Ylenius-Lehtonen Minna Andell Kaija Lajunen TURVATAITOJA LAPSILLE OPPIMATERIAALI JA SEN PÄIVITYSTYÖ 07.10.2013 Mirja Ylenius-Lehtonen Minna Andell Kaija Lajunen Lasten turvataitokasvatus suomalainen lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyohjelma

Lisätiedot

Tukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa

Tukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa Tukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa Tukioppilastoiminta MLL toi Suomeen vuonna 1972 Yhdysvalloista Toimii tällä hetkellä n. 90 % perusopetuksen 7.-9.- vuosiluokkien kouluista Vuosittain yli 10

Lisätiedot