MYNÄMÄEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2012

Transkriptio

1 MYNÄMÄEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2012 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2

3 SISÄLLYS 1 TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Vuoden 2012 toiminnan arviointi Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Kasvatus- ja sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot...76

4 4.3 Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot TALOUDELLISTEN TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITESARJOISTA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS...99

5 Toimintakertomus 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kunnanjohtajan katsaus Valtuustokauden viimeiseen toimintavuoteen toivat omat haasteensa edelleen jatkuva yleinen talouden epävarmuus, valtakunnallinen kuntarakenneuudistuksen valmistelu sekä syksyn kuntavaalit. Toimintojen kehittämistä jatkettiin kuitenkin määrätietoisesti. Kunnat hyväksyivät Perusturvakuntayhtymä Akselille uuden palvelutasosuunnitelman vuosille Kun sosiaalipalvelut ja vammaisten palvelut siirtyivät Akseliin vuoden 2013 alussa, on Paras-puitelain edellyttämä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue toteutettu Mynämäen, Maskun ja Nousiaisten osalta. Nähtäväksi jää, mitä uudistuksia ja millä aikataululla valmisteilla oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus tuo tullessaan. Kuntalaisten omaehtoinen toiminta oman alueensa viihtyisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi lisääntyi erilaisten hankkeiden muodossa. Kunnanvaltuusto teki alkuvuonna päätöksen myöntää lyhytaikaista lainaa Leader-rahoituksella toteutettaviin hankkeisiin siinä tapauksessa, että yhdistyksellä ei ole tarvittavaa omarahoitusosuutta hankkeen toteuttamisaikana. Yhdistykset osallistuivat Kylätalo Mietolan toiminnan suunnitteluun ja asukkaiden aktiivisella panostuksella saatiin Mietoisten paloasemalle yhteisöllinen työtila, joka mahdollistaa etätyöskentelyn. Kuntatalouden kiristyessä tällainen toiminta on tervetullutta ja erittäin ilahduttavaa. Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia lisäävät myös perustetut kylien neuvottelukunta ja lapsineuvosto. Kunnan taloustilanne heikkeni edelleen ja vuosikate painui miinukselle euroa. Verotulot kasvoivat vain 1,4 % ja valtionosuudet 4,6 %. Toimintatuotot vähenivät 3,8 % ja toimintakulut kasvoivat 4,5 %. Suurin syy kulujen kasvuun oli tuntuva lisälasku Akselista. Mynämäen kunnan maksuosuudet Akselin toiminnassa viime vuodelta ylittyivät 4,7 %:lla ( euroa) ennakoidusta. Alijäämä oli euroa. Alijäämän kattamisen jälkeen taseeseen jää aikaisemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää euroa. Nettoinvestoinnit olivat yhteensä euroa. Lainamäärä vuoden lopussa oli 923 euroa/asukas, mikä on edelleen alle valtakunnallisen keskiarvon euroa/asukas. Omakotitontteja luovutettiin edellisvuotta enemmän, 13 kpl. Toivotaan, että rakentaminen vilkastuu ja saamme uusia asukkaita kuntaan. KIITOS päättäjille sekä osaavalle ja venyvälle henkilökunnalle voimia tuleviin haasteisiin! kunnanjohtaja 5

6 Toimintakertomus 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vuonna 2012 kunnan organisaatiossa ei tehty muutoksia. Vuoden aikana valmisteltiin loppujen sosiaalitoimen palvelujen siirtoa perusturvakuntayhtymä Akselin vastattavaksi alkaen. Kunnanvaltuuston jäsenet toimikaudella ovat seuraavat: Pj I vpj II vpj Jäsenet Pekka Myllymäki, KESK Kari Mäkelä, SDP Vesa Ali-Sippola, KOK Aalto Jari, VAS Alatalo Juuso, SDP Eeva Tapani, KESK Haloila Vesa, SDP Hannula Juhani, PS Hyrsky-Heikkilä Anna-Liisa, KESK Iltanen Marko, KESK Immonen Mikko, VAS Jaakkola Heikki, KOK Kaasinen Sakari, KOK Kaplas Hilkka, SDP Keskinen Päivi, VAS Kylänpää Miia, VIHR Käkönen Juha, KOK Laine Tapani, KESK Laitinen Taina, SDP Lassila Hanne, KESK Lehto Ari-Pekka, KESK Lehto Erkki, KESK Lehtonen Esko, KOK Palonen Kaino, VAS Punta Päivi, KESK Rippstein Katja, SDP Ristimäki Jukka, KESK Strand Eeva, SDP Tamminen Ari, VAS Valtanen Suvi, KESK Vanhanen Juha, KOK Varjonen Petri, SDP Vauramo Maija-Lotta, KOK Vänni Hanna, KOK Yrjälä Kari-Matti, KESK Kunnanhallituksen jäsenet toimikaudella ovat: Pj I vpj II vpj Jäsenet Juha Vanhanen Eeva Strand Marko Iltanen Heikki Jaakkola Hanne Lassila Ari-Pekka Lehto Antti Nuutamo Päivi Punta Merja Saastamoinen 6

7 Toimintakertomus Ari Tamminen Hanna Vänni Esittelijä Sihteeri kunnanjohtaja hallintojohtaja Lokakuussa 2012 järjestettiin kunnallisvaalit, jossa valittiin valtuutetut valtuustokaudelle Kunnan organisaatio koostuu kunnanvaltuustosta, kunnanhallituksesta ja viidestä lautakunnasta. KUNNANVALTUUSTO Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Kasvatus- ja sivistyslautakunta Tekninen lautakunta yleishallinto - taloushallintoyksikkö hallinto perusturvakuntayhtymä Akseli terveydenhuolto sosiaalipalvelut ja toimeentuloturva hallinto opetustoimi varhaiskasvatus kulttuuri- ja vapaaaikatoimi tilalaitos kunnallistekniikka - vesihuoltolaitos rakennusvalvonta ja ympäristötoimi Tilivelvollisia ovat toimielinten (pl. valtuusto) jäsenet, toimielinten esittelijät sekä tulosalueiden ja tulosyksiköiden päälliköt. 7

8 Toimintakertomus Osastot ja osastopäälliköt Toimiala Osasto Osastopäällikkö Keskushallinto Perusturvatoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Hallinto-osasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Hallintojohtaja Marja Kärkkäinen Sosiaalipalvelujen johtaja Pirjo Junnila Kasvatus- ja sivistysjohtaja Arto Jokinen Tekninen johtaja Timo Oja 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Vuonna 2012 kokonaistuotanto ei lisääntynyt lainkaan. Vuoden 2013 BKT:n kasvuksi ennustetaan 0,5 % ja kasvu perustuu sekä kotimaiseen kysyntään että nettovientiin. Vuonna 2014 kasvua kertyy 1,7 %. Euroalueen talouskehitys on heikkoa koko ennusteperiodin ajan. Toisin kuin aikaisemmin, maailmantaloudessa kauppa ja tuotanto kasvavat suunnilleen samassa tahdissa. Suomen markkinaosuus maailman tuonnissa jatkaa laskuaan, päinvastoin kuin esimerkiksi Saksan ja Ruotsin. Kansainvälisen kysynnän heikkous ja viennin rakennemuutos alentavat Suomen vientiä tänä vuonna. Viennin volyymi laskee 1,7 % viime vuodesta ja viennin osuus BKT:stä putoaa alle 40 prosenttiin. Vuonna 2013 vienti kasvaa noin prosentin. Kulutuksen kasvun edellytykset ovat heikentyneet. Ensi vuonna yksityisen kulutuksen kasvu jää vaatimattomaksi, 0,6 prosenttiin. Myös ensi vuonna kotitalouksien velkaantuminen jatkuu käytettävissä olevia tuloja nopeampana. Kokonaistuotanto ei saavuta edes vielä vuoden 2014 loppuun mennessä vuoden 2008 tasoa. Erityisesti teollisuus on käymässä läpi rakennemuutosta, mikä heijastuu kasvulukuihin. Työllisyys on lähtenyt kuluvan vuoden lopulla heikkenemään ja työllisyys supistuu myös ensi vuonna. Vuonna 2013 työttömyysaste kohoaa 8,1 prosenttiin, mutta toisaalta sen ei odoteta alentuvan olennaisesti seuraavana vuonna talouden virkoamisesta huolimatta. Taantuma heikentää julkisen talouden näkymiä. Sopeutustoimista huolimatta valtion talous pysyy selvästi alijäämäisenä ennustejaksolla ja velkaantuminen jatkuu. Lähde: VM:n Suhdannekatsaus 2/2012, joulukuu

9 Toimintakertomus Kuntatalouden tilanne Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien vuosikatteet heikkenivät 767 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna, eivätkä vuosikatteet riittäneet täysimääräisesti kattamaan poistoja. Vuosikatteiden alenemiseen vaikuttivat kuntien toimintakatteiden heikentyminen yhdessä verotulojen heikon kasvun kanssa. Yhä useammalla kunnalla vuosikate jäi negatiiviseksi. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan noin 1,4 miljardilla eurolla. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,4 prosenttia ja valtionosuudet 5,3 prosenttia. Tämä 663 miljoonan euron verorahoituksen lisäys ei kuitenkaan riittänyt kattamaan toimintakatteiden 1,5 miljardin euron heikkenemistä, mikä näkyy vuosikatteiden laskuna. Kuntien vuosikatteet laskivat tilinpäätösarvioiden mukaan 37,3 prosenttia. Kaikkiaan 63 kuntaa arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi. Vuonna 2011 vuosikate oli negatiivinen 36 kunnalla. Vuoden 2012 arvioiden perusteella vuosikate asukasta kohden oli kunnissa keskimäärin 238 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 382 euroa. Poistoista ja arvonalentumisista vuosikate kattoi kunnissa ainoastaan 69,6 prosenttia ja investoinneista 33,6 prosenttia. Kuntien lainakanta oli vuoden 2012 lopussa 12,3 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 12,5 prosenttia, vajaalla 1,4 miljardilla eurolla. Kuntayhtymien lainakanta kasvoi 9,6 prosenttia ja oli yhteensä 2,7 miljardia euroa vuoden 2012 lopussa. Asukasta kohden lainakanta oli kunnissa euroa, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli euroa. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2012 käyttäneensä 3,8 miljardia euroa, mikä on 5,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntayhtymien investointimenot olivat tilinpäätösarvioiden mukaan yhteensä 851 miljoonaa vuonna Lähde: Tilastokeskuksen tiedote Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2012 aikana kunnan organisaatioon ei tehty muutoksia, joten vuosien 2011 ja 2012 tilinpäätöstiedot ovat vertailukelpoisia keskenään. Toimintatuotot yhteensä vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna euroa (3,8 %). Myyntitulot vähenivät euroa (3,9 %). Väheneminen johtuu pääasiassa taloushallintoyksikön toiminnan sopeuttamisesta ja siten laskutettavien kulujen vähenemisestä ja perusopetuksen kotikuntakorvausten vähenemisestä (määrä vaihtelee vuosittain riippuen muista kunnista olevien oppilaiden määrästä). Maksutuotot yhteensä lisääntyivät euroa (4,4 %). Päivähoitomaksuja kertyi euroa (6,7 %) 9

10 Toimintakertomus enemmän ja rakennusvalvonnan maksutulot lisääntyivät euroa (21,4 %). Tuet ja avustukset vähenivät euroa (34,7 %). Kuntaliitoksen yhdistymisavustuksen viimeinen erä euroa maksettiin kunnalle vuonna Vuokratuotot lisääntyivät euroa (6,2 %). Lisäys johtuu terveyskeskuksen fysioterapiaosaston laajennuksen takia (vuokrattu Akselille) sekä jo olemassa olevien tilojen vuokrauksen tehostumisesta. Muut toimintatuotot yhteensä lisääntyivät euroa (13,8 %). Käyttöomaisuuden myyntivoitot vähenivät edellisen vuoden eurosta euroon. Puumyyntitulot olivat vuonna 2012 noin euroa (brutto) ja edellisenä vuonna euroa. Muissa toimintatuotoissa on KHO:n päätöksen perusteella toiselta kunnalta saatu euron korvaus lastensuojeluun liittyvässä asiassa. Toimintakulut lisääntyivät yhteensä 1,9 milj. euroa (4,5 %). Henkilöstökulut lisääntyivät euroa (3,8 %). Palkat ja palkkiot nousivat euroa (4,9 %) ja henkilöstösivukulut (0,5 %). Palvelujen osto kasvoivat 1,4 milj. euroa (5,8 %), joista suurimpana oli perusturvakuntayhtymä Akselilta ostettavien palvelujen kustannusten nousu eurolla (9,7 %). Erikoissairaanhoidon kustannukset vähenivät euroa (4,8 %). Aineet, tarvikkeet ja tavarahankinnat vähenivät euroa (5,0 %). Väheneminen johtuu pääasiassa terveyskeskuksen varaston siirtymisestä Akselille. Siirto tehtiin vasta vuoden 2012 puolella. Lämmityskulut kasvoivat euroa (7,2 %) kaukolämmön hinnan nousun takia. Sähkömenot vähenivät euroa (17,0 %). Sähkön kulutus laski kaikissa suuremmissa kiinteistöissä mittareiden vaihdon takia. Huolin koulun kaksi ilmalämpöpumppua pienensivät puolella koulun sähkön kulutusta. Yleisiin tiloihin on myös asennettu liiketunnistimia valaistuksen säätelyä varten. Avustukset yhteensä vähenivät euroa (1,5 %). Vuonna 2012 kunnan vastattavaksi jääneet alle 65 vuotiaiden omaishoidon tuet lisääntyivät euroa (19,2 %). Toimeentulotukia maksettiin euroa (29,2 %) enemmän. Avustukset yhdistyksille ja yhteisöille väheni euroa ( 36,4 %). Vähennys johtuu vuonna 2011 Mynämäen Vanhustentaloyhdistykselle maksetusta kuntaliitoksen investointi- ja kehittämishankkeiden euron tuesta. Verotulot yhteensä kasvoivat euroa (1,4 %). Kunnan tuloveron tuotto kasvoi euroa (3,2 %). Kiinteistöveron tuotto kasvoi euroa (4,0 %). Yhteisöveron tuotto laski euroa (36,3 %). Kuntien yhteisöveron jako-osuutta oli väliaikaisesti nostettu 10 prosenttiyksiköllä vuosiksi Vuosina jako-osuutta nostetaan 5 prosenttiyksiköllä. Yhteisöveron tuoton lasku johtuu jakoosuuden laskusta ja yleisen taloudellisen tilanteen heikkenemisestä. Valtionosuudet lisääntyivät euroa (4,6 %). Kuntien valtionosuudet kasvoivat mm. sen takia, että kunnille kompensoitiin valtionosuuksissa veroperustemuutosten vaikutus verotuloihin. Kuntien valtion- 10

11 Toimintakertomus osuuksia tehtiin yhteensä 631 milj. euron leikkaus. Valtionosuuksien pohjana oleviin laskennallisiin kustannuksiin tehtiin 3,7 %:n indeksitarkistus. Rahoitustuottojen ja kulujen nettomuutos oli euroa (-158,1 %). Kuntayhtymien peruspääoman korkojen tuotto on pienentynyt korkotason laskun takia. Perusturvakunta Akselin peruspääomaosuuden lasku pienensi luonnollisesti myös pääomalle maksettavaa korkoa. Kunnan maksamien viivästyskorkojen määrä on kasvanut, koska maksuvalmius on ajoittain ollut huono. Korkotason laskun takia kunnan pitkäaikaisista lainoista maksamat korkomenot pysyivät samana vaikka vuoden 2011 lopussa nostettiin 2,5 milj. euroa uutta laina. Vuonna 2012 uutta lainaa nostettiin vasta loppuvuodesta, joten ne eivät vielä vaikuta korkomenoihin. Vuoden 2012 vuosikate on euroa, joka on euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Poistot ovat noin euroa. Tilikauden tulos on noin euroa ja tilikauden alijäämä noin euroa. Taseeseen edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille on kirjattu tilikauden alijäämän lisäksi ,71 euroa alijäämää lomapalkkavelan oikaisuna. Kunnallisten virka- ja työehtosopimusten B- vuosilomataulukot poistuivat alkaen. Uusissa sopimuksissa on vain A-taulukot. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon 103/ mukaan lomapalkka- ja lomarahavelka olisi tullut kirjata uusien taulukoiden mukaan jo vuoden 2011 tilinpäätöksessä. Mynämäessä lomapalkka- ja lomarahavelka laskettiin ja kirjattiin vuoden 2011 tilinpäätöksessä tilintarkastajan hyväksymänä vanhojen säännösten mukaan. Vuoden 2012 tilinpäätöksen laadinnassa tilintarkastaja on antanut ohjeen, että mikäli tilinpäätöksen 2011 lomapalkkavelka on laskettu B-taulukon mukaan, vuoden 2011 osalta pitää laskea lomapalkkavelka myös A-taulukon mukaan. Vuoden 2011 ja 2012 A-taulukkojen välinen muutos kirjataan lomapalkkavelkana vuoden 2012 tilinpäätökseen ja vuoden 2011 B-taulukon ja A-taulukon välinen ero puolestaan kirjataan tilinpäätöksessä edellisten tilikausien yli-/alijäämään. Vuoden 2012 alijäämä kirjauksen ja em. lomapalkkavelkakirjauksen jälkeen taseessa on ylijäämää euroa. Investoinnit olivat yhteensä euroa (brutto). Nettoinvestoinnit olivat euroa. Käyttöomaisuuden (tontit ja yksi asunto-osake) myyntituotot olivat euroa. Lisäksi perusturvakuntayhtymä Akselin peruspääomaosuuden alentaminen ,73 euroa on käsitelty investointiosassa ja rahoitusosassa (tätä ei ole huomioitu nettoinvestointisummassa). Suurimmat rakennusinvestoinnit olivat terveyskeskuksen piha-alueen kunnostus ( euroa), linja-autoaseman liikennejärjestelyt ( euroa) ja Maijakallion alueen viemäröinti ( euroa). Uuden päiväkodin rakentamiseen oli talousarviossa 1,4 milj. euron määrärahavaraus. Rakentaminen ei käynnistynyt vielä vuonna Vuonna 2012 nostettiin uutta pitkäaikaista lainaa 2,0 milj. euroa. Lainoja lyhennettiin euroa. Lainamäärä oli euroa eli 923 euroa/asukas ( vuonna euroa/as.). Koko maassa lainamäärä oli euroa/asukas (2.038 euroa/as). Vuoden 2012 aikana kunnanvaltuusto hyväksyi nettona yhteensä euroa käyttötalouden lisämäärärahoja. Verotuloarviota pienennettiin vuoden aikana yhteensä eurolla. Kunnanvaltuusto hyväk- 11

12 Toimintakertomus syi tilinpäätöksen valmistavan toimenpiteenä eräiden tulosalueiden määrärahaylitykset. Kunnan metsäpinta-ala on 782 ha, josta kangasmaastoa on 657 ha ja suota 130 ha. Tilojen lukumäärä on 56 kpl. Metsäsuunnitelma on tehty vuosille Suunnitelma päivittyy vuosittain toteutuneiden töiden mukaisesti. Puut myydään metsäsuunnitelman mukaan pystymyyntinä kilpailutuksen perusteella. Vuoden 2012 hakkuumäärä oli m³. Ennen pystymyyntikauppaa on tehty ennakkoraivaus. Vuoden 2012 suurempi tuloutus johtuu Vehmalaisten kylän Paaksmäen tilan hakkuutyöstä. Vuonna 2012 metsänhoitokulut olivat noin euroa, johtuen suurelta osin joulukuun 2011 myrskyvahinkojen korjaamisesta. 1.5 Kunnan henkilöstö Kunnan vakituisen henkilöstön määrä oli 260. Vakituisten määrä oli 263, joten nettovähennystä on 3 viran- ja toimenhaltijaa. Hallinto-osaston henkilöstömäärä väheni 1 henkilöllä ja sivistysosaston 9 henkilöllä. Perusturvaosaston henkilöstömäärä lisääntyi 2 henkilöllä ja teknisen osaston 5 henkilöllä. Koko henkilöstön määrä oli 320. Vastaavaan aikaan edellisenä vuonna koko henkilöstön määrä oli 334. Henkilöstömäärää kuvaavat luvut ovat yhden päivän (31.12.) vertailutieto. Virka- ja työehtosopimusten mukaisesti palkat nousivat alkaen 1,7 %:n suuruisella yleiskorotuksella. Lisäksi tammikuussa maksettiin kaikille tietyt palvelusuhteen kestoon liittyvät ehdot täyttäville 150 euron kertaerä. Henkilöstömenot yhteensä olivat 13,9 milj. euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna euroa (3,8 %). Palkkamenot olivat 4,9 % ja henkilöstösivukulut 0,4 % enemmän edellisenä vuonna. Henkilöstösivukulujen maltillinen kasvu johtuu varhaiseläkemaksujen vähenemisestä eurolla (75 %). Henkilöstöä koskevat tarkemmat tiedot esitetään erikseen hyväksyttävässä henkilöstötilinpäätöksessä. 1.6 Ympäristötekijät Mynämäen kunta osallistui edelleen Valonian toimintaan eri projektien kautta. Vuonna 2012 osallistuttiin Valonian jätevesineuvonta + koulutuspalveluun sekä Valonian ohjelmakauden suunnittelutyöhön, jossa teemana on " Alueellisiin tavoitteisiin paikallisin keinoin - Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ohjelma ". Ohjelman painopistealueita ovat energia- ja materiaalitehokkuus, kestävä liikkuminen, vesiensuojelu sekä ympäristötietoisuus ja -kasvatus. Teknisen osaston edustaja (tekninen johtaja) on kutsuttu myös ilmastonmuutos/energiatehokkuus työryhmään. Mynämäen kunta on pyydettynä jäsenenä valtiovarainministeriön asettamassa Rakennettu ympäristö ja asuminen palvelukokonaisuuden Sähköisen asioinnin edistäminen (SADe) - klusteriryhmässä. Kunnan edustajana ryhmässä on tekninen johtaja. SADe-projektin tarkoituksena on tuottaa ja mahdollistaa asumi- 12

13 Toimintakertomus seen ja rakentamiseen liittyviä sähköisiä asiointi-, neuvonta- ja rajapintapalveluja. Ryhmän toimikausi on Mynämäen kunta on vuonna 2007 liittynyt mukaan Itämerihaasteeseen, jonka avulla on tarkoitus parantaa Itämeren tilaa ( Mynämäen kunta on ostanut ympäristönsuojelupalvelut Raision kaupungilta vuoden 2009 alusta alkaen. Ympäristönsuojeluviranomaisena toimii aikaisempien vuosien tapaan tekninen lautakunta. Ympäristölupia myönnettiin vuoden 2012 aikana yhteensä 12 kpl, joista 8 oli eläinsuojia. Nämä eläinsuojien ympäristöluvat koskivat olemassa olevien lupien päivityksiä tai sellaisia olemassa olevia eläinsuojia, joilla aikaisemmin ei ole ollut ympäristölupaa. Yksi ympäristölupapäätös koski olemassa olevan ampumaradan lupamääräysten tarkistamista ja yksi olemassa olevan pieneläinkrematorion lupamääräysten tarkistamista. Uusia luvitettuja toimintoja oli kaksi, toinen näistä oli ympäristölupa siirtokuormausasemalle ja toinen ympäristölupa betonimurskeen sekä lento- ja pohjatuhkan käyttöön maanrakentamisessa. Meluilmoituksia käsiteltiin 4 kpl. Vesihuoltolain mukaisia vapautusanomuksia käsiteltiin 167 kpl. Vesihuoltolain mukaisten vapautusanomusten määrä oli poikkeuksellisen suuri, koska Mynämäen kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevat liittymättömät kiinteistöt selvitettiin kaikki samanaikaisesti. Päätöksiä oli yhteensä 183 kpl. Erilaisia lausuntoja valmisteltiin lautakunnan päätettäväksi yhteensä 14 kpl. Tarkastuksia tehtiin yhteensä 132 kpl, joista osa liittyi ympäristöluvan käsittelyyn ja osa erilaisten valitusten johdosta tehtyihin tarkastuksiin. Valitukset liittyivät usein yleisten tai yksityisten omistuksessa olevien alueiden roskaantumiseen. Roskaantuminen johti joissain tapauksissa jopa siistimismääräyksiin uhkasakolla tehostettuna ja uhkasakon tuomitsemiseen. Keväällä 2012 toteutettiin teknisen lautakunnan ympäristökatselmuksia asemakaava-alueella, joissa kiinnitettiin huomiota pihojen siisteyteen, rakennusten kuntoon ja yleisten alueiden siisteyteen. 1.7 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Lisäksi kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Kunnanhallitus hyväksyi laskutus- ja perintäohjeen ja uuden sisäisen valvonnan ohjeen Työsuojelun toimintaohje hyväksyttiin ja kartoitus vaara- ja uhkatilanteiden hallinnas- 13

14 Toimintakertomus ta kunnan eri toimipisteissä tehtiin keväällä Henkilökunnan perehdyttämisohjeet päivitettiin syksyllä Työterveyshuollon kanssa valmistelu Varhaisen tuen - malli hyväksyttiin Tietojärjestelmien käyttösäännöt uusittiin ja uusitut ohjeet tulivat voimaan Kunnan omaisuus ja toiminta on vakuutettu. Vakuutusturva kilpailutettiin vuoden 2012 aikana. Kunnan vakuutukset ovat If Vahinkovakuutusyhtiössä. Vakuutukset ovat ajantasaiset ja kattavat. Vakuutusturva käydään kunnan ja vakuutusyhtiön kanssa vuosittain läpi ja tehdään tarvittavat tarkistukset ja täsmennykset on tehty kunnan ja vakuutusyhtiön välisessä neuvottelussa. Kunta on mukana Turun seudun hankintarenkaassa. Kunta on mukana myös valtakunnallisessa KL Kuntahankinnat Oy:ssä. Tällä hetkellä Kuntahankinnat Oy:ltä hankitaan atk-laitteita sekä av-välineitä. Hankintavaltuudet on määritelty kunnanhallituksen ja lautakuntien delegointipäätöksillä. Osastopäälliköt ovat toimittaneet kunnanjohtajalle sisäisen valvonnan ohjeen mukaisen raportin toimialueensa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vuodelta Raportit sisältävät selvitykset viranhaltijapäätöksistä ja niiden täytäntöönpanosta, varastojen ja käteiskassojen tarkastamisesta, liukuvan työajan seurannasta, kehityskeskustelujen pitämisestä, hankintojen suorittamisesta, saatavien perinnästä, sopimusten seurannasta sekä tilastojen teon seurannasta ym. Kunnanhallituksen otto-oikeus Kunnanhallitus ei käyttänyt kertaakaan kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta lautakuntien tai viranhaltijoiden päätöksiin. Viranhaltijapäätökset: Vuoden aikana viranhaltijapäätöksiä Dynasty-asianhallintajärjestelmässä tehtiin yhteensä 338 kpl, joista kunnanjohtajan päätöksiä oli 32 kpl ja osastopäällikköjen päätöksiä: hallintojohtaja sosiaalipalvelujen johtaja kasvatus- ja sivistysjohtaja tekninen johtaja 30 kpl 63 kpl (lisäksi 140 päätöstä sosiaalitoimen Pro Consona-ohjelmassa) 55 kpl 50 kpl Vuosilomia, sairauslomia ym. koskevat KVTES:n mukaiset henkilöstöpäätökset tehdään WebTallennusohjelmassa. Kunnanjohtaja seuraa päätöksentekoa (Dynasty) otosluonteisesti. Osastopäälliköt informoivat kunnanjohtajaa etukäteen tärkeimmistä ottokelpoisista päätöksistään sähköpostilla. Osastopäälliköt seuraavat omien alaistensa viranhaltijapäätöksiä. 14

15 Toimintakertomus Osastopäälliköiden toimittamissa raporteissa ei ole huomautettavaa päätöksistä eikä niiden toimeenpanosta. Otto-oikeutta viranhaltijoiden päätöksiin ei vuoden aikana ole käytetty. Varaston ja käteiskassojen tarkastukset: Käteiskassat ja varastot on tarkastettu asianmukaisesti, eikä tarkastuksissa ole todettu epäselvyyksiä. Liukuvan työajan seuranta: Työajan seuranta siirtyi vuoden 2011 alusta uudelle laiteelle ja työajan seurantaa ja liukuvaa työaikaa koskeva ohje uudistettiin (Khall / 349). Vuoden 2011 alussa siirryttiin koko Akselin alueella yhteiseen kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmään. Työaika on pystytty tasaamaan liukuman puitteissa muutamia esimiesasemassa olevia lukuun ottamatta. Myös taloushallinto on pystynyt tasaamaan työaikaa pääsääntöisesti liukuman puitteissa. Poikkeuksena ovat olleet Akselin organisaatiomuutoksen valmistelu ja toteutus, vuodenvaihde ja tilinpäätös, joiden aikana työntekijöillä on ollut ylityömääräys. Taloushallintoyksikön työmäärää lisäsi tuntuvasti perusturvakuntayhtymä Akselin käynnistymiseen liittyneet ylimääräiset työt sekä vielä selkiintymätön työnjako Akselin ja taloushallintoyksikön välillä. Toimintamuotoja kehitetään edelleen. Kehityskeskustelut: Kehityskeskustelut on pääsääntöisesti käyty määräaikaan eli kuluvan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Muuta huomioitavaa: Kunnanviraston johtoryhmässä on säännöllisesti käyty lävitse erinäisiä ongelmatilanteita ja niiden johdosta on tehostettu sisäistä valvontaa ja tarkistettu ohjeistusta. Vuosilomia myönnettäessä sijaisjärjestelyihin on kiinnitetty huomiota. Toisiaan sijaistaville henkilöille ei tule myöntää vuosilomaa samaan aikaan silloin, kun työjärjestelyt sitä edellyttävät. Varautumista koskevia suunnitelmia ja ohjeita päivitetään jatkuvasti. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä Akselin, järjestöjen ja naapurikuntien kanssa. Saatavien perinnän tehostamiseksi vuonna 2012 otettiin käyttöön sähköinen tiedonsiirto taloushallintoyksikön ja perintätoimiston välille. 15

16 Toimintakertomus 1.8 Vuoden 2012 toiminnan arviointi Kuntastrategia on vuoden 2012 aikana toteutunut seuraavasti. Väliotsikot ovat kuntastrategiassa kirjattuja strategisia tavoitteita: Mynämäki; elinvoimainen ja kilpailukykyinen aluekeskus Turun seudulla Kunnan asukasmäärä väheni ja vuoden lopussa asukkaita oli Kuolleisuus ylitti syntyvyyden jo toisena vuotena peräkkäin. Tätä selittää osaltaan kunnan väestörakenne. Yli 75-vuotiaiden osuus asukkaista on reilut 10 % Maakuntakaava odotti edelleen ympäristöministeriön vahvistamista ja tämä hidasti myös kunnan osayleiskaavan valmistelua. Entisen kunnantalon alueen asemakaavan muutos eteni ehdotusvaiheeseen. Kaavamuutoksella tontille mahdollistetaan liike- ja asuinrakennuksen rakentaminen, mikä parantaa entisestään keskustaajaman palveluja. Myös Mietoisten teollisuusalueen kaupan mahdollistava kaavanmuutos on ehdotusvaiheessa. Yksityisten maanomistajien asuinalueita koskevia kaavahankkeita on valmistelussa. Kunnan tonttivaranto on hyvä ja asemakaavoitettuja tontteja löytyy eri puolilta kuntaa: asuintontteja 154 kpl (AO) + 7 kpl (AR), liikerakentamisen tontteja 4 kpl (AL/KL) ja teollisuustontteja 17 kpl (T/TY). Kaavoittamattomilla alueilla kunnalla on muutamia erillisiä rakennuspaikkoja (mm. Munnuisissa 2 kpl ja Laajoella 5 kpl). Asuintonttien kysyntä vilkastui: omakotitontteja luovutettiin yhteensä 13 kpl, mikä on 10 kpl enemmän kuin edellisvuonna. Kunta on osallistunut Turun seudun yhteistyöhankkeisiin ja joihinkin teknisen toimen esiselvityksiin sekä rakennemallityön valmisteluun. Valtuusto hyväksyi kesäkuussa Turun seudun rakennemalli35 - loppuraportin ja sen toteuttamiseen liittyvä MAL- aiesopimuksen. MAL/Infra-työryhmään osallistuminen sekä seudullisen rakennusvalvonnan esiselvitys. Maaseutuhallintopalvelujen yhteistoiminnan laajentamista koskeva sopimus hyväksyttiin kunnanhallituksessa Alueellisten nuorisopalvelujen kehittämistyö alkoi Raision, Naantalin, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten ja Ruskon kuntien alueella Naantalin kaupungin toimiessa koordinaattorina. Alueella on tehty jo useita vuosia tavoitteellista ja suunnitelmallista yhteistyötä nuorten hyväksi. Vuoden 2012 aikana valmistauduttiin seuraavan vuoden alussa voimaan tulevan nuorten yhteiskuntatakuun täyttämiseen. Esimerkiksi etsivän nuorisotyön kautta on vuosittain tavoitettu noin 200 nuorta ohjauksen piiriin. Koska Naantalin vetovastuun tiedettiin loppuvan , valmisteltiin tulevaa Raseko-yhteistyötä jo vuoden 2012 aikana

17 Toimintakertomus alkaen Raision seudun koulutuskuntayhtymä ottaa vastuun omistajakuntiensa etsivästä nuorisotyöstä ja rekisteriin ilmoitettujen nuorten ohjauksesta sekä ammatillisista työpajoista. Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kuntien osalta sosiaali- ja terveyspalvelut järjestettiin perusturvakuntayhtymä Akselin puolella. HINKU-hanke on lisännyt kunnan tunnettavuutta ja aktivoinut kuntalaisia ja yrityksiä käyttämään ympäristöystävällistä tekniikkaa. ProHinku hankkeen puitteissa tehtiin mm. seuraavia kasvihuonepäästöjen vähenemiseen ja energiatehokkuuteen tähtääviä toimenpiteitä: - Hiirenkorvan päiväkodin lämmitysmuodon vaihtaminen öljystä maalämpöön. - Kunnan kiinteistöjen energian ja vedenkulutuksen reaaliaikainen seuranta (tarvittavat asennustyöt on tehty ja järjestelmän toimintaa viimeistellään vuoden 2013 aikana). - Mietoisten aluelämpöhankkeen uudelleen kilpailutus - Urheilukeskuksen huoltorakennuksen lämmitysmuodon vaihtaminen öljystä maalämpöön. - KETS-sopimuksen mukaiset energiakatselmoinnit. - Merkittävä yksityinen hanke oli Aron puutarhan siirtyminen käyttämään lämmitykseen haketta öljyn sijasta. - Energiatehokkuusnäkökulmia tarkasteltiin myös uuden päiväkodin suunnittelutyön aikana. Mynämäen seudun pienkiinteistöyhdistys järjesti kunnan ja Kuluttajatutkimuskeskuksen sekä muutaman yrityksen kanssa Open-homes -tapahtuman, jossa tutustuttiin yksityishenkilöiden kodissaan toteuttamiin energiaratkaisuihin. Huolin kevytväylän tiesuunnitelma valmistui: hanke odottaa Liikenneviraston hyväksymispäätöstä. Asemantien kevytväylän lisäselvityksiä tehtiin mm. Raukkaan kohdalla. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia lisättiin perustamalla kylien neuvottelukunta sekä lapsineuvosto. Ennestään kunnassa toimivat jo vammaisneuvosto, vanhusneuvosto sekä nuorisoparlamentti. Järjestöjen omaehtoista työtä tuettiin luomalla väliaikainen lainarahoitusjärjestelmä yhdistysten toteuttamille Leader - rahoitteisille hankkeille. Viime vuonna lainaa myönnettiin kahdelle hankkeelle. Uudistuva palveluverkko Perusturvakuntayhtymä Akselin uusi palvelutasosuunnitelma vuosille hyväksyttiin toukokuussa. Palvelutasosuunnitelmassa on määritelty sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkko. Kuntayhtymä järjesti jäsenkuntien valtuutetuille neljä yhteistä keskustelu- ja tiedotustilaisuutta koskien palvelutasosuunnitelmaa, tilinpäätöstä sekä talousarviota. Kunnanhallitus seurasi aktiivisesti kuntayhtymän toiminnan kehittymistä. 17

18 Toimintakertomus Taloushallintoyksikkö myy taloushallinto- ja palkanlaskentapalvelut perusturvakuntayhtymä Akselille ja Mynämäen kunnalle sekä palkanlaskentapalvelut Nousiaisten kunnalle. Vuoden alussa otettiin käyttöön palvelujen tuottamisen pohjalta tehty suoritehinnoittelu. Vuoden 2012 aikana ei palveluverkossa tapahtunut muutoksia. Uuden päiväkodin suunnittelutyö saatiin valmiiksi vuoden lopussa. Mietoisten paloasemalle toteutettiin yhteisöllinen työtila, joka mahdollistaa etätyön tekemisen. Työtila lähti liikkeelle yhteisövetoisesti ja toiminta perustui Juha Heikkilän opinnäytetyön tutkimukseen, jossa hän tutki maaseudun yhteisöllisten etätyötilojen reunaehtoja. Sitoutunut ja osaava henkilöstö Vuonna 2012 kunnan organisaatiossa ei tehty muutoksia, joten henkilöstön määrässä ei tapahtunut suuria muutoksia. Vuoden aikana järjestettiin henkilökunnalle yhteisenä tietoturva koulutus (Timalin kouluttaja) sekä koulutusta eläkeasioista (Kevan kouluttaja). Kunnan sähköpostijärjestelmän uudistamiseen liittyvästä koulutuksesta vastasi kunnan tietohallintopäällikkö. Henkilöstöön liittyvää tietoa on myöhemmin erikseen käsiteltävässä henkilöstötilinpäätöksessä. Syksyllä käynnistettiin kasvatus- ja sivistysjohtajan virantäyttöprosessi, kun virka päätettiin täyttää vakinaisesti. Valtuuston suorittamasta virkavaalista on vireillä valitus. Toistaiseksi virkaa hoitaa vt:nä FM Laura Päiviö-Häkämies. Tasapainoinen talous Vuosikate on miinuksella eikä näin ollen kata kaikkia käyttötalouden menoja eikä poistoja. Osa käyttötaloudesta ja kaikki investoinnit on jouduttu kattamaan lainalla. Vuosikateprosentti on -2,9 %. Tasapainoisessa taloudessa sen tulisi olla 100 %. Uutta lainaa nostettiin 2,0 milj. euroa. Lainamäärä vuoden lopussa oli 923 euroa/asukas, mikä on vielä selvästi alle maan keskiarvon (2.282 euroa/ asukas). Yhteisöveron jako-osuus oli vuonna 2012 korotettu 5 prosenttiyksikköä. Verotulot yhteensä kasvoivat yhteensä 1,4 %. Tulovero kasvoi 3,2 % ja kiinteistöverot 4,0 %. Sen sijaan yhteisövero laski 36,3 %. Lasku johtui kuntien yhteisövero-osuuden korotuksen alenemisesta 10 %- yksiköstä 5 %-yksikköön ja taloudellisen tilanteen heikkenemisestä. Työttömyystilanne parani edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2011 keskimääräinen työttömyysaste oli 7,0 % ja vuoden ,5 %. Palvelusektorilla haettiin uusia tuotantotapoja muun muassa liittyen Kylätalo Mietolaan, jonne suunniteltiin itsepalvelukirjasto, joka perustui lainausautomaatin hankintaan. Kirjasto avautui Kunnalle tarpeettoman omaisuuden realisointikohteista ei vielä löytynyt yksimielisyyttä. 18

19 Toimintakertomus Yhteenvetona voidaan todeta, että kunnan päätökset ja toiminta vuonna 2012 vastasivat pääosin kuntastrategian tavoitteita. Väestönkasvun ja talouden osalta ei saavutettu asetettuja tavoitteita. 19

20 Toimintakertomus 1.9 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden voitto/tappio Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 12,9 % 14,1 % Vuosikate/Poistot, % -2,9 % 72,1 % Vuosikate, /asukas -6,09 141,45 Asukasmäärä

21 Toimintakertomus Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin 50 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % -2,1 % 29,3 % Pääomamenojen tulorahoitus, % -1,4 22,1 Lainanhoitokate 0,0 0,9 Kassan riittävyys, pv 8,2 5,2 Asukasmäärä

22 Toimintakertomus Rahoitusasema ja sen muutokset VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet 15 1 II Arvonkorotusrahasto 2. Tietokoneohjelmistot III Muut omat rahastot Muut pitkävaikuitteiset menot 32 IV Edell. tilikausien yli-/alijäämä Ennakkomaksut V Tilikauden yli-/alijäämä II Aineelliset hyödykkeet B POISTOERO JA VAPAA- EHTOISET VARAUKSET Maa- ja vesialueet Poistoero Rakennukset Vapaaehtoiset varaukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto C PAKOLLISET VARAUKSET Muut aineelliset hyödykkeet 1. Eläkevaraukset 6. Ennakkomaksut ja keskener. hank Muut pakolliset varaukset III Sijoitukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Osakkeet ja osuudet Valtion toimeksiannot Joukkovelkakirjalainasaamiset 2. Lahjoitusrahastojen pääomat Muut lainasaamiset 3. Muut toimeksiantojen pääomat Muut saamiset E VIERAS PÄÄOMA B TOIMEKSIANTOJEN VARAT I Pitkäaikainen Valtion toimeksiannot Joukkovelkakirjalainat 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Muut toimeksiantojen varat 3. Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta C VAIHTUVAT VASTAAVAT Saadut ennakot I Vaihto-omaisuus Ostovelat 1. Aineet ja tarvikkeet Liittymismaksut ja muut velat Keskeneräiset tuotteet 8. Siirtovelat 3. Valmiit tuotteet/tavarat II Lyhytaikainen Muu vaihto-omaisuus 1. Joukkovelkakirjalainat 5. Ennakkomaksut 2. Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä II Saamiset Lainat muilta luotonantajilta Pitkäaikaiset saamiset Saadut ennakot Myyntisaamiset 6. Ostovelat Lainasaamiset Liittymismaksut ja muut velat Muut saamiset 8. Siirtovelat Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset III Rahoitusomaisuusarvopaperit 1. Osakkeet ja osuudet 2. Sijoitukset rahamarkkinainstrum. 3. Joukkovelkakirjalainasaamiset 4. Muut arvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 65,7 % 70,4 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 31,9 % 28,1 % Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä

23 Toimintakertomus 1.10 Kokonaistulot ja menot TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet Korkokulut Korkotuotot Muut rahoituskulut Muut rahoitustuotot Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Pakollisten varausten lis. (+), väh. (-) - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

24 Toimintakertomus 1.11 Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Kaikki yhtiöt ja kuntayhtymät on yhdistetty konsernitilinpäätökseen. Konserniin kuuluvat tytäryhteisöt As Oy Mynämäen Augustanrivi Mynämäen Teollisuuskiinteistö Oy Kiinteistö Oy Mynäjoki Konserniin kuuluvat kuntayhtymät Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Varsinais-Suomen Liitto Raision Seudun koulutuskuntayhtymä Vakka-Suomen Sanomain kuntayhtymä Perusturvakuntayhtymä Akseli Konsernin toiminnan ohjaus Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Mynämäen kunnan konserniohjeen Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon palvelujen tuottaminen siirtyi alkaen ja muiden sosiaalitoimen palvelujen tuottaminen siirtyy alkaen Mynämäen, Maskun ja Nousiaisten kuntien perustaman perusturvakuntayhtymä Akselin vastuulle Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Mynämäen kunnan konserniohjeen. Konserniin kuuluvien yhteisöjen esityslistat ja pöytäkirjat on toimitettu tiedoksi kunnanhallitukselle. Kuntayhtymistä Raision seudun koulutuskuntayhtymä (Raseko) ja Vakka-Suomen Sanomien kuntayhtymä ei toimita hallituksen esityslistoja eikä pöytäkirjoja osakaskuntiin. Rasekon osakaskunnat ovat esittäneet yhtymähallitukselle, että sen esityslistat toimitetaan osakaskuntiin. Raseko toimittaa kuntiin yhtymähallituksen asialistan. Tarvittaessa kunnanhallitus on ohjeistanut kunnan edustajia ja antanut lausuntoja käsiteltävinä olevissa asioissa. 24

25 Toimintakertomus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän taloutta ja toimintaa seurataan kuukausittain toimitettavan talousarviokortin avulla. Sairaanhoitopiiri on järjestänyt jäsenkuntien edustajille tiedotus- ja neuvottelutilaisuuksia vuoden aikana. Vuoden 2012 aikana kunnanhallitus on antanut säännöllisesti ohjeita perusturvakuntayhtymä Akselin yhtymähallituksen jäsenille Kunnanjohtaja on toimittanut raportin konserniyhteisöjen ja verkostoyhteistyön toimivuudesta kunnanhallitukselle 2 kertaa vuodessa. Raportissa ei ole havaittu puutteita tai epäkohtia, jotka edellyttäisivät puuttumista. 25

26 Toimintakertomus Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSENITULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät 21 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut, % 42,2 46,7 Vuosikate/poistot, % 15,1 78,3 Vuosikate, /asukas Asukasmäärä

27 Toimintakertomus KONSERNITASE VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Ennakkomaksut Tilikauden yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet VÄHEMMISTÖOSUUDET Maa- ja vesialueet Liittymismaksut POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Rakennukset VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja kesk.hank PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Sijoitukset Muut pakolliset varaukset Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet Yht. Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen pääomat Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta Vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä Aineet ja tarvikkeet Lainat muilta luotonantajilta 2 2 Keskeneräiset tuotteet Saadut ennakot Ennakkomaksut Muut pitkäaikaiset velat Saamiset Lyhytaikainen Pitkäaikaiset saamiset Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta Lainasaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Muut saamiset 9 10 Saadut ennakot Lyhytaikaiset saamiset Ostovelat Myyntisaamiset Muut velat Lainasaamiset Siirtovelat Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 0 0 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA VASTATTAVAA YHTEENSÄ Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 50,5 56,1 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 38,8 35,0 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset , Asukasmäärä

28 Toimintakertomus KONSERNIRAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,16 Satunnaiset erät 20,74 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,23 Investointien rahavirta Investointimenot , ,33 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,68 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,07 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,84 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,11 Antolainasaamisten vähennykset , ,11 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,35 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,30 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,34 Oman pääoman muutokset Peruspääomankorotus(+)/alennus(-) 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,87 Vaihto-omaisuuden muutos , ,60 Saamisten muutokset , ,21 Korottomien velkojen muutokset , , , ,20 Rahoituksen rahavirta , ,43 Rahavarojen muutos , ,59 Rahavarat , ,10 Rahavarat , ,98 Rahavarojen muutos , ,12 Rahoituslaskelmaan jäävä eroa ,53 euroa ei ole erän epäolennaisuuden takia lähdetty selvittämään. Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 8,53 % 31,64 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 5,90 % 24,85 % Lainanhoitokate 0,04 Kassan riittävyys, pv 15,2 Asukasmäärä

29 Toimintakertomus 1.12 Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kunnanhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa Tilikauden tulos ,50 Poistoeron vähennys ,72 Rahastojen lisäys -14, ,17 1) Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan ,72 euroa 2) Siirretään elinkeinotoiminnan kehittämisrahastoon sopimuksen mukainen korko 14,39 euroa vuodelta 2012 Mynämäen kunnan taseessa on tilikauden tuloksen kirjaamisen jälkeen yhteensä ,16 euroa kertynyttä ylijäämää. Taseen edellisten tilikausien yli-/alijäämä tilille on tehty lomapalkkavelan laskentatavan muuttumisesta johtuva ,71 euron kirjaus. Asiaa on selostettu tarkemmin tasekirjan kohdassa 1.4. Korjaus sisältyy em. kertyneen ylijäämän summaan. 29

30 Talousarvion toteutuminen 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Kunnanhallitus Keskusvaalilautakunta Tilivelvollinen Toiminta-ajatus hallintojohtaja Marja Kärkkäinen Järjestää kunnan alueella kulloinkin toteutettavaksi määrätyt kunnalliset ja valtiolliset vaalit. Olennaiset tapahtumat tilivuonna Talous Presidentinvaalit järjestettiin tammikuussa 2012 ja kunnallisvaalit lokakuussa Vaalit TP 2011 TA 2012 TAM 2012 MTA 2012 TOTEUMA POIKKEAMA Tuotot Kulut Toimintakate Tarkastuslautakunta Tilivelvollinen Toiminta-ajatus Tarkastuslautakunta Kunnan hallinnon ja taloudenhoidon laillisuuden ja tuloksellisuuden varmistaminen. Kunnanvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen valvonta. Olennaiset tapahtumat tilivuonna Talous Vuonna 2012 oli vuoden 2011 toimintaan liittyviä tarkastuspäiviä 12 ja vuoden 2012 toimintaan liittyviä 6 päivää. 130 Tilintarkastus TP 2011 TA 2012 TAM 2012 MTA 2012 TOTEUMA POIKKEAMA Tuotot Kulut Toimintakate Kunnanhallitus Tulosalue Tilivelvollinen Yleishallinto kunnanjohtaja Seija Österberg (kaavoitus ja elinkeinotoimi) hallintojohtaja Marja Kärkkäinen 30