Kajaanin kaupunginvaltuuston talousarvioseminaari

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kajaanin kaupunginvaltuuston talousarvioseminaari 12.10.2010"

Transkriptio

1 Kajaanin kaupunginvaltuuston talousarvioseminaari Seminaarin avaus Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eero Suutari avasi seminaarin. Hän totesi, että maamme julkinen talous ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus ovat talouskriisin jälkeen uudessa tilanteessa. Kajaanin talouden haasteita ovat huoltosuhde, talouskasvuodote, kestävyysvaje, valtion alijäämäennuste, valtion velka, valtionosuuksien kehitys, Kainuun väestötekijät ja Kajaanin taloudellinen asema. Erot huoltosuhteessa kärjistyvät. Pääkaupunkiseudulla huoltosuhteen heikkeneminen pysähtyy tasolle, jolla yhtä huollettavaa kohti on kolme työikäistä. Huoltosuhde on silloin runsaat 30 prosenttia. Sen sijaan itäisen Suomen väestörakenteeltaan heikoimmissa seutukunnissa lähestytään tilannetta, jossa on vain yksi työikäinen kutakin huollettavaa kohti. Talouskasvu rakentuu pelkistäen kahdesta komponentista: tuottavuuden noususta sekä työpanoksen kasvusta. Näistä ensin mainittu on ratkaiseva. Sen varaan talouskasvu on Suomessakin rakentunut useiden vuosikymmenien ajan. Työpanoksen määrä on pysynyt lähes ennallaan, ja tulevina vuosina se pikemminkin laskee kuin nousee. Vuosien 2009 ja 2010 suhdannepolitiikka on perustellusti ollut kotimaista kysyntää tukevaa. Tämän politiikan väistämättömänä hintana on ollut valtion budjettivajeen huomattava kasvu. Sen sijaan valtion velan ja koko julkisen velan suhde vuotuisen BKT:n arvoon on edelleen hallittavan suuruinen ja selvästi alempi kuin useimmissa muissa länsimaissa. Käytettävissä olevat vaihtoehdot julkisen talouden tasapainottamiseksi ovat nopea ja hallittu talouskasvu, julkisten menojen rajoittaminen ja verojen korotus. Toimenpiteiden keskinäisen järjestyksen tulisi olla sellainen, että mahdollisimman suurta osaa tasapainottamisesta tavoitellaan kasvun kautta. Se lisää verokertymiä automaattisesti ja vähentää mm. työttömyyteen liittyviä julkisia menoja. Sen ohella julkisten menojen rajoittaminen ja julkisen talouden toiminnan tehostaminen on välttämätöntä. Suhteellisen nopeasta kasvusta huolimatta koko julkinen talous on vuonna 2015 edelleen alijäämäinen. Valtion ja kuntien yhteenlaskettu alijäämä voi olla tuolloin 3 4 prosentin luokkaa. Tilanne on oleellisesti vaikeampi, jos kasvu jääkin esimerkiksi kahden prosentin tasolle. Tiukkuutta julkisissa menoissa tarvitaan, koska vajeiden poistaminen talouskasvun keinoin on hyvin haasteellista. ETLAn lähivuosien ns. perusennusteen mukaan Suomen keskimääräinen talouskasvu on lähivuosina runsaat kolme prosenttia vuodessa. Viime laman aikana valtion osuus kuntien toimintamenoista laski noin kolmanneksella. Kuntien oma osuus taas nousi puolitoistakertaiseksi. Laman jälkeen valtion osuus on kasvanut yli kaksinkertaiseksi ja kuntien osuus kasvanut puolitoistakertaiseksi. Laman aikana valtio ei kykene ainakaan pitkään auttamaan kuntia niiden jatkuvasti kasvavissa menoissa. Kuntien on itse kasvatettava osuuttaan tai hillittävä menoja palvelurakenneuudistuksilla. Kajaanin kaupunki on väestötekijöillä arvioituna ainoa elinvoimainen alue Kainuussa. Jos Kajaanin ikäryhmiä verrataan keskenään, täällä on eniten nuoria aikuisia. Muissa Kainuun kunnissa nuoria aikuisia on ikäryhmistä vähiten. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan tilanne säilyy tässä suhteessa samanlaisena aina vuoteen 2040 asti. Kajaanissa on alijäämiä 519 euroa henkeä kohti. Keskimäärin Suomen kunnissa on ylijäämää noin euroa asukasta kohti. Suomussalmella ylijäämää on 842 euroa asukasta kohti ja Ristijärvellä 565 euroa asukasta kohti. Vaalassa alijäämää on 946 ja

2 Hyrynsalmella 665 euroa asukasta kohti. Kajaanin omavaraisuusaste on 61 %, Sotkamon ja Suomussalmen 74 %, Vaalan 42 % ja Paltamon 40 %. Suomen kuntien omavaraisuusasteen keskiarvo on 65 %. Kajaanilla on velkaa euroa asukasta kohti, Sotkamolla 627 euroa ja Suomussalmella euroa. Vaalalla on velkaa euroa asukasta kohti ja Paltamolla euroa. Suomen kunnilla on velkaa keskimäärin euroa/asukas. 2 Lähivuosien taloudelliset haasteet Kaupunginjohtaja Jari Tolonen korosti, että Kajaanin kaupungin suurimmat haasteet ovat talous, erityisesti käyttötalouden tasapainottaminen, investoinnit, palvelujen tuottaminen ja Kainuun malli / muu malli. Mikäli investointeihin halutaan väljyyttä, on käyttötalous saatava kuntoon, koska poistot heikentävät käyttötaloutta. Investoinnit painottuvat peruskorjaukseen, kouluihin, päiväkoteihin, kunnallistekniikkaan, vesi- ja viemärijohtoihin. Suurin osa tuotetuista palveluista on lakisääteisiä ja lakien säätelemiä. Kajaanissa ei tapahdu samanlaista väestön ikääntymistä kuin muissa Kainuun kunnissa. Kainuun maakunta -kuntayhtymän rahoitusmalli on laadittu sen pohjalta, että maakunta järjestää pääsääntöisesti vanhempien ikäluokkien hyvinvoinnin turvaavat palvelut ja kunnat järjestävät lapsiperheiden ja nuorten palvelut. Kuntien rahoituksesta suurempi osa menee maakuntaan. Kajaanin on mietittävä omista lähtökohdistaan, mihin voidaan sitoutua. Kestävin keino saada tulopohjaan vahvistusta, on kaupungin kehittäminen niin, että tänne saadaan uusia yrityksiä ja työpaikkoja, jotka tuovat verotuloja. Helpointa voi olla karsia ei-lakisääteisistä kehittämistehtävistä, mutta pitemmällä aikavälillä se voi tuoda entistä enemmän kustannuksia. Omaa palvelutuotantoa on kehitettävä maakunnan palvelujen rinnalla. Yhteisvastuullisuus menee liian pitkälle, jos Kajaani joutuu säästämään omissa palveluissaan verissä päin, kun suurin osa rahoituksesta menee maakunnalle. Osa kunnista on kehittämisen, osa säilyttämisen kannalla. Miten sovitetaan joidenkin kuntien huoli palvelujen säilymisestä siihen, että joidenkin kuntien rahoitusosuus käy liian raskaaksi? Henkilöstön osalta Kajaani-sopimus on merkittävä asia, jonka tuomaa luottamusta ei pidä horjuttaa. Kajaanin on toimittava uskottavana Kainuun keskuskaupunkina, jolla on tietynlainen vastuu muista kehyskunnista. Tämä vastuu ei kuitenkaan ulotu äärettömiin. Toisaalta keskuskaupungin on tarjottava joitakin sellaisia palveluja, joita kehyskunnista ei ole saatavilla. Keskuskaupungin roolia on linjattava jonkin verran itsekkäämmin. Kajaanin kilpailijoita ovat muut keskuskaupungit ja maakunnat, kehyskuntien kanssa on tultava toimeen. Kajaani tekee periaatteellisesti 60 prosenttisesti kuntayhteistyötä maakuntahallinnossa. Kuntayhteistyön merkitys tulee lisääntymään. Se vahvistaa asukasluvultaan pientä Kainuuta. Kunta-käsitteen merkitys tulee muuttumaan, kuntarajat tulevat madaltumaan. Muutaman sadan asukkaan kuntia, joissa on täysi palveluvarustus, ei tule jatkossa olemaan. Tarjotaan palveluja Kainuussa asuville yksittäisille ihmisille ei tietyssä kunnassa asuvalle ihmiselle. Kajaanin kaupungin talous Talousjohtaja Juha Huotari kertoi, että valtion talouden vuoden 2011 ennustelukujen mukaan kuntatalous näyttäisi selviävän talouskriisistä huomattavasti pelättyä pienemmin vaurioin. Tähän on vaikuttanut mm. valtion elvytystoimet, odotettua suotuisampi työllisyyskehitys, kustannustason nousun hidastuminen ja kuntien omat menokasvua hillitsevät toimenpiteet. Inflaation odotetaan nousevan 1,5 prosentista yli kahteen prosenttiin. Kuntien toimintamenojen kasvu puolittui vuonna 2009 noin neljään prosenttiin. Vuonna 2011 toimintamenojen ennakoidaan kasvavan noin 3,5 prosenttia (Kajaanin talousarvioesitys ,5 prosenttia). Ansiotason kehitys oli yli neljä prosenttia vuonna Sen arvioidaan olevan 2,6 prosenttia vuonna 2010, 2,5 2,8 prosenttia vuonna 2011 ja kolme prosenttia

3 vuodessa vuosina (Kajaanin talousarvioesitys 2,2 prosenttia). Kuntakentän työntekijämäärän odotetaan pysyvän tasossa vuonna 2011 ja myös keskipitkällä aikavälillä. Työttömyysasteen ennakoidaan jäävän hieman alle kymmenen prosentin vuonna 2010 ja laskevan noin kahdeksaan prosenttiin vuonna Kaupungin talouden sopeuttaminen perustuu hyvin pitkälle vuosina 2010 ja 2011 tehtyihin ja tehtäviin toimenpiteisiin sekä henkilöstösuunnitelman toteutumiseen. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen on pitkälti kiinni myös yksittäisten työntekijöiden omista ratkaisuista, joihin heillä on oikeus, totesi talousjohtaja Huotari Kuntakentän työntekijämäärän odotetaan pysyvän euron tasossa vuonna 2011 ja myös keskipitkällä aikavälillä. Työttömyysasteen ennakoidaan jäävän hieman alle kymmenen prosentin vuonna 2010 ja laskevan noin kahdeksaan prosenttiin vuonna Verotulot kasvoivat vuosina keskimäärin 6,4 prosenttia vuodessa. Vuonna 2009 verotulot kasvoivat enää keskimäärin puoli prosenttia. Yhteisöverotulot supistuivat ennakkotiedon mukaan noin 30 prosenttia vuonna Kunnallisveropohja ei kasva vuonna Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousi noin 0,4 prosenttiyksiköllä. Verotulojen ennakoidaan kasvavan keskimäärin kaksi prosenttia vuonna Kajaanin verotulojen ennakoidaan kasvavan kokonaisuutena 1,6 prosenttia (1,9 miljoonaa euroa). Vuonna 2010 kasvun ennakoidaan olevan jopa viisi prosenttia. Valtionosuuksiin tulee 1,6 prosentin indeksitarkistus. Todelliseksi kustannustason nousuksi on arvioitu 2,6 prosenttia. Tarkistus on pienempi, koska aiemmin tehty korotus on tehty noin prosentin liian suurena. Kajaanin kaupungin valtionosuudet pl. liikelaitokset ennakoidaan pienenevän noin euroa. Kun kuntien keskimääräiset kunnallisverotulot kasvavat vuodesta 2010 vuoteen 2011 arviolta noin 2,5 prosenttia, Kajaanin kunnallisverotulojen arvioidaan kasvavan 1,1 prosenttia. Kuntien yhteisöverotulot kasvavat noin 15 prosenttia ja Kajaanin 13,2 prosenttia. Kuntien kiinteistöverotulot kasvavat 2,6 prosenttia. Kajaanin kiinteistöverotulojen ei ennusteta kasvavan. Rakenteellisten ratkaisujen ja henkilöstösuunnitelman vaikutukset kumuloituvat vuosi vuodelta. Sen vuoksi on tärkeää, että päätöksiä tehdään mahdollisimman aikaisin niin, että 19,9 miljoonan euron alijäämät ennätetään poistaa vuoteen 2016 mennessä. Talousarvion 2011 tavoitteena oli yli kaksi miljoonaa euroa ylijäämää, nyt lautakuntien ja johtokuntien esitykset liikelaitokset mukaan lukien ovat yhteensä noin euroa alijäämäiset. Toimintatuotot ovat -0,6 prosenttia talousarvioesityksessä, mihin yksi selitys on, että maahanmuuttajapalvelujen toimintatulot laskevat noin miljoona euroa (myös maahanmuuttajapalvelujen toimintamenot laskevat). Lisäksi yhdistymisavustus laskee. Henkilöstökulut nousevat 2,2 prosenttia. Palvelujen ostot nousevat 3,5 prosenttia. Palvelujen ostoista suurin osa on Kainuun maakunta kuntayhtymän palveluja, joiden kulut nousevat hieman vajaat neljä prosenttia. Lisäksi Kainuun maakunta kuntayhtymän vanhan alijäämän kattamiseen kuluu vajaat euroa. Muilta osin palvelujen ostot nousevat on 2,5 prosenttia eli inflaation verran. Aineet, tarvikkeet ja tavarat nousevat 3,4 prosenttia ja avustukset laskevat viisi prosenttia. Mikäli katettavia alijäämiä ei olisi, tämä oli aivan hyvä tulos, mutta nyt se ei riitä. Vuodesta 2010 tulee talousarviota parempi, mikä helpottaa jonkin verran tulevia vuosia. Talouden kannalta ratkaisevat toimenpiteet on tehtävä vuosina , jotta niillä olisi riittävää kumulatiivista vaikutusta vuoteen Henkilöstösuunnitelman toteuttamisella on todella suuri merkitys. Sen vuoksi on reilua tehdä myös rakenteellisia muutoksia, painotti talousjohtaja. Tänä vuonna on mahdollista tehdä ylijäämäinen tulos, ellei asiaa sössitä, talousjohtaja Huotari jatkoi. Ylijäämä auttaa ensi vuonna, mutta nyt näyttää, että ylijäämää ollaan jo syömässä etukäteen. Nyt ei enää olla siinä tahdissa, että alijäämät saataisiin katettua vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2011 tulotaso laskee, ja poistojen kanssa tulee on-

4 gelmia, kun kaikki investoinnit toteutetaan. Kirittävää on siis vielä melkoisesti, päätti talousjohtaja katsauksensa. Poimintoja keskustelusta: Perjantaina käytiin kuntien välinen neuvottelu, jossa useat kunnat menivät siilipuolustukseen. Kainuussa on kova itsenäisyyden ja identiteetin tarve, jolloin yhteistyö on ainoa mahdollisuus. Tämä aiheuttaa Kajaanille kovat paineet, ellei valtio tee pakkoliitoksia. Muilla kunnilla on käsitys, että Kajaani on hoitanut huonosti asiansa. Näinhän ei todellakaan ole. Perussopimus on keskeisin asia jatkossa. Ensi keväänä on oltava sellainen sopimus, joka käy Kajaanille ja muillekin. Mitä pienempi kunta on ja mitä kauempana se on, sitä suurempi pelko siellä on siitä, säilyvätkö palvelut. Kyse ei ole iso-pieni-asetelmasta, vaan siitä, löytyykö konsensus. Oikea tapa ei ole leikata Kainuun maakunta kuntayhtymältä rahoitusta pois niin, ettei meidänkään vanhuksiamme pystytä hoitamaan. Sen sijaan kuntayhtymän hallinnon hajauttamisesta on luovuttava, jolloin saadaan kustannussäästöjä. Kajaanin on vaadittava tätä neuvotteluissa. Henkilöstösuunnittelu on pystyttävä ulottumaan naapurikuntiin ja kuntayhtymän puolelle niin, että hallinnon puolelta voidaan vähentää henkilöstöä. Kajaanin tahtotilan pitää näkyä entistä kirkkaampana täällä ja maakunnassa. Nyt meidän on oltava viisaita päättäjiä emmekä saa tehdä sellaisia päätöksiä, jotka rapauttavat lopullisesti kulttuuripalvelut. Kainuun pääkaupunkina oleminen velvoittaa muistamaan, että tämä ei ole käpykylä. E-malli on hyväksytty ja siitä on pidettävä kiinni. Kajaanin pitää myöntää tosiasiat, käyttötalouden menot ja tulot eivät ole vielä kunnossa. Verotulot ovat nousseet, koska tulo- ja kiinteistöveroprosentteja on nostettu. Niitä pitäisi pystyä laskemaan. Kehittämis- ja tulevaisuusnäkökulmaa on ajateltava. Kajaani ei voi olla pelkkä peruspalvelukunta. Erilaiset rahastot pienenevät. Nyt olisi itse löydettävä rakenteellista kehittämistä. Valtionosuuksien on mentävä suoraan maakunnalle, muun rahoituksen osalta on sovittava rahoitusperuste. Aggressiivisuuden sijasta tarvitaan viisasta yhteistyötä, aluekehitystehtävää on vietävä eteenpäin. Sosiaalipalvelujen tarve Kajaanissa ja maakunnan puolella kasvaa. Sen ratkaiseminen on vaikeaa. Kokeiluajan jatkoa on mietittävä, onko maakuntajohtajan esitys kahdeksan vuoden jatkoajasta kohtuullista? Tasapainottamisohjelma perustuu pitkälle henkilöstösuunnitelmaan. On huolehdittava,, etteivät ostopalvelut lisäänny sen vuoksi. Kun kaupunki järjestää palveluja omana tuotantona, se ei tavoittele voittoa, ja se on edullisempaa kuin ostopalvelut. Sellaisia palveluja ei kannata karsia, joista voi pitemmällä aikavälillä tulla suuria kustannuksia. Toivoisin, että myös Kainuun maakunta kuntayhtymässä lasten ja nuorten palvelut, mm. kouluterveydenhuolto, pidettäisiin kunnossa. Asioita on pystyttävä katsomaan pitkälle eteenpäin. Kainuun voimavara ja heikkous on ollut, että peruselinkeinoja ovat olleet maa-, metsä- ja karjatalous. Nyt entiset vilkkaat kylät ovat autioituneet. Tulevaisuudessa Kajaanin asukasluku säilynee ennallaan, mutta muun maakunnan väestö vähenee. Kajaanilla on keskuspaikkana vastuu koko maakunnasta. Talouden tasapainottamisohjelma on tärkeä ja siinä pitäisi kaikkien pysyä. Hyviä uutisiakin on kuultu: SOK:n palvelukeskus, supertietokone ja ajoneuvojen testaustunneli. Paljonko ne tuovat työpaikkoja ja mikä on niiden vaikutus verotuloihin?

5 Kajaanin Veden investointihaasteet Johtaja Juha Nurminen totesi alustuksessaan, että Kajaanin Veden käyttötalous on kunnossa, mutta investointipuolella on ongelmia. Verkostoa on noin tuhat kilometriä, josta voidaan nopeasti peruskorjata noin sata kilometriä. Vuosina on peruskorjattu noin 30 kilometriä. Nykyvauhdilla kaikki vanhat betoniset verkostot saataisiin peruskorjattua vuoteen 2030 mennessä. Silloin pitäisi aloittaa vanhempien muovisten verkostojen peruskorjaus. Noin 93 prosenttia vedestä otetaan samalta pohjavesialueelta. Yli 70 prosenttia vedenotosta on kahden syöttöjohdon varassa, alle 40 prosenttia otetaan päävedenottamosta. Koutaniemelle suunnitellaan lisäkapasiteettia. Suurin ja akuutein ongelma on Vuolijoen alueen jätevesihuolto. Siirtoviemäri Vuolijoelta Otanmäkeen rakennettiin , se maksoi euroa, josta kaupungin nettokulut olivat euroa. Tänä vuonna on uusittava ympäristölupia. Otanmäen jätevesille haetaan lupaa laskea ne lietealtaaseen. Siirtoviemärin rakentamista Otanmäestä Peuraniemeen on esitetty valtion vesihuoltotyöksi tuloksetta. Se maksaisi noin 4,5 5,0 miljoonaa euroa, josta noin puolet tulisi valtiolta. Otanmäen laskutus on alle kuutiota ja euroa vuodessa, voittoa siitä jää enintään euroa vuodessa. Otanmäki Peuraniemi-välin kulutus on enintään kuutiometriä ja euroa vuodessa. Osuuskunnille palvelu tarjotaan omakustannehintaan. Taloudellisesti siirtoviemärihanke ei ole mitenkään kannattavaa. Ratkaistava on myös, minne Vuorokkaan alueen jätevedet (2 000 kuutiota vuodessa) lasketaan. Periaatteellisia vaihtoehtoja on kaksi: rakennetaan siirtoviemäri joko rantaa myöten tai Mainuan kautta Peuraniemeen tai rakennetaan bioroottori tai pienpuhdistamo Vuorokkaalle. Bioroottorin tai pienpuhdistamon kustannukset ovat 1 2 miljoonaa euroa, johon vesihuoltoavustusta voi saada enintään 30 prosenttia. Todennäköisesti ELY-keskus ei voi antaa niinkään suurta avustusta. Toinen ehkä vielä isompi ongelma tulevaisuudessa on lietejätehuolto. Nyt kompostointi ostetaan Auralan kompostointialueelta aumakompostointina, hinta on noin euroa vuodessa. Ympäristölupa on voimassa saakka. Esimerkiksi Suomussalmella vastaava lupa on kaatunut jo useaan otteeseen. Kainuun ELY-keskuksella on meneillään Eloperäiset jätteet kiertoon hanke, jossa tehdään esiselvitys ja ympäristövaikutusten arviointi Kainuun yhteisestä laitoksesta. Yksi vaihtoehto on rakentaa Peuraniemeen mädättämö, jonne lietteet voidaan kuljettaa. Toinen vaihtoehto on rakentaa biokaasulaitos tai komposti Majasaareen, jonne lietteet ja biojäte voitaisiin toimittaa. Muut vaihtoehdot ovat jatkaminen Auralassa (luvan saanti on hyvin epävarmaa) tai palvelun ostaminen muualta (kuljetus kallista). Mädättämö maksaa noin seitsemän miljoonaa euroa, josta Kajaanin kaupungin kustannus olisi noin puolet. Biokaasulaitos maksaa noin 13,5 miljoonaa euroa, josta kaupunki joutuisi maksamaan 1/3. Majaasaaren komposti maksaa 3,2 miljoonaa euroa. Hintojen nostotarve on noin senttiä/jätevesikuutio. Talvella 2011 on tehtävä päätöksiä lietejätehuollon suunnasta tulevaisuudessa. Lisäksi on ratkaistava, kuka olisi toimija: Kainuun Ekokymppi, kuntien yhteinen vesilaitos, Kajaanin Vesi vai joku ulkopuolinen. Vielä yksi tulevaisuuden ongelma on typpipeikko, jatkoi Juha Nurminen. Peuraniemen jätevedenpuhdistamon uusi lupa on haettava mennessä. Tällä hetkellä Peuraniemessä poistuu typpeä alle 25 prosenttia. Uuteen lupaa saattaa tulla typen poistovelvoitteeksi 40 prosenttia, mikä tarkoittaa 2 3 miljoonan euron investointia Peuraniemeen. Vuoden 2011 talousarvioesityksen mukaan Kajaanin Vesi tulouttaa Kajaanin kaupungille 1,2 miljoonaa euroa. Edellä kuvattujen investointitarpeiden vuoksi Kajaanin Veden hintoja pitäisi korottaa vähintään kaksi prosenttia vuodessa seuraavien 6 7 vuoden aikana.

6 Otanmäen kosteikkopuhdistamon jatkolupaa tuskin tulee. Jo Vuolijoen kunnan aikaan pohdittiin, että luu jää jakavan käteen. Mahdollisen maametallikaivoksen tulo lisää merkittävästi jätevesiä, toisaalta saisimme myös uuden maksajan. V: Kaivosteollisuuden jätevettä ei voi sotkea yhdyskunnan jätevesiin, vaan se käsitellään erillään. Auralan kompostialue kannattaa säilyttää kuntalaisten käytössä. Jos Kajaanin Veden lietteen käsittely siirtyy Majasaarenkankaalle, voisiko jossain olla biokomposti kuntalaisille? V: Auralan jatkoluvan saanti on vaikeaa. Mikä on Kajaanin Veden rahoitusstrategia? V: Nostetaan taksoja ja otetaan lainaa. 6 7 vuotta nostetaan vuosittain noin kaksi prosenttia taksoja, mikä tarkoittaa noin 1,7 prosenttia rahoitusta lisää. Sen lisäksi vuosittain ylimenevät investoinnit tehdään velkarahalla. Taksan korotuksilla maksetaan velkaa pois. Tuloutus kaupungille on 1,2 milj. euroa eli sama, mikä nyt on tuloutettu. Ympäristötekninen toimialan käyttötalous ja investoinnit Vs. tekninen johtaja Matti Nousiainen kertoi, että ympäristöteknisen toimialan käyttötalouden kehys on KuEl-maksulisäykset huomioiden sama kuin vuonna 2010 eli 1,7 milj. euroa. Koska kustannustaso nousee 2 3 prosenttia ja nettoraami ei muutu, säästö on saatava aikaan toimintoja tehostamalla tai palvelujen määrää tai tasoa laskemalla. Ympäristöteknisen toimialan talousarvioesityksessä on siirretty euroa muilta tulosyksiköiltä katujen kunnossapitoon, koska kunnossapidettävät katualueet ovat lisääntyneet. Yksityisteiden kunnossapidosta ja peruskorjausavustuksista on siirretty euroa viemäriosuuskuntien avustuksiin. Vuonna 2011 ympäristö ja maankäyttö tulosalueella jatkuu keskustaajaman osayleiskaavatyö, henkilöstösuunnitelman toteuttaminen, valmistautuminen kaupungintalon palvelurakenneuudistukseen ja mittauspalvelujen integrointiin. Kunnallistekniikkatulosalueella parannetaan tuottavuutta ja priorisoidaan tehtäviä oman toiminnan kehittämisellä ja organisaatiomuutoksella. Energiaa säästetään ohjaamalla katuvalojen käyttöä entistä tarkemmin. Urheilualueiden, kenttien ja latuverkon hoitoa ja kunnostusta kohdennetaan entistä enemmän käytön perusteella. Kunnallistekniikassa täydennetään omaa tuotantoa kilpailutetuilla ostopalveluilla. Tilapalvelu-tulosalueella rakennuskantaa sopeutetaan palvelutarpeen mukaiseksi. Rakennuskanta vähenee noin 1,5 prosenttia vuodessa. Tilapalvelu vastaa palvelurakenneuudistukseen liittyvästä kaupungintalon uudistamisen suunnittelusta ja toteutuksesta. Lisäksi selvitetään ja hankitaan energian seurannassa ja käytön tehostamisessa tarvittava järjestelmä ja laaditaan KETSsopimuksen toimintasuunnitelma. Vuonna 2011 toteutettavat talonrakennusinvestoinnit, euroa, suunnataan pääosin peruskorjaushankkeisiin. Vesiliikuntakeskukselle varataan aloitusmääräraha. Myös kunnallistekniikan investointihankkeet, euroa, ovat pääosin peruskorjauksia. Uudisrakennuskohteita on Rinnekoulun ja Maaston kaava-alueilla. Ympäristötekninen lautakunta on kokouksessaan siirtänyt investoinneista kohdasta Parempi kaupunkikeskusta euron nettomäärärahan osin leikkipuistojen kunnostukseen ( euroa) ja osin koulujen ja päiväkotien pihojen kunnostukseen ( euroa). Irtaimistoinvestointeihin esitetään satelliittipaikantimen ( euroa) hankkimista mittauspalveluihin. Paikannin lisää työn tuottavuutta. Kunnallistekniikkaan esitetään hankit-

7 tavaksi talvihoitovarustettu kuorma-auto ( euroa), joka parantaa toimintavarmuutta ja tuottavuutta. Puistoihin ja liikunta-alueille tarvitaan kunnossapitoajoneuvo ( euroa). Se tehostaa toimintoja ja korvaa ostopalveluja. Lisäksi tarvitaan henkilöstönostin pyörökuormaajaan, euroa. Latukoneen hankinta on siirretty vuodelle Kainuun Prikaatin kanssa selvitetään yhteistyömahdollisuuksia latukoneen käytössä. Tilapalvelu tarvitsee ajoleikkurin ( euroa) ulkoalueiden hoitoon ja euroa jäähallin kaukalon kunnostamiseen ja betonilattian pinnoitukseen. Lopuksi vs. tekninen johtaja Matti Nousiainen muistutti, että ympäristöteknisen toimialan talousarvioesitys 2011 on laadittu kaupunginhallituksen antamaan raamiin. Tarkempia perusteluja monikäyttöajoneuvon hankinnalle? V: "Kenttien aurauksessa monikäyttöajoneuvo on tehokkaampi ja siirtymät nopeammat. Kone on monikäyttöinen, kesällä sitä voidaan käyttää huoltoajoneuvona. Hankinta on siis taloudellinen. Onko ajoleikkuri päältä ajettava? Vaarana on, että siilit jäävät sen alle. Skeittiramppia tarvitaan. Eikö Rajavartiolaitosten tiloista löydy tilaa skeittihallille? V: Kun entinen Rinnekoulun sali puretaan, ei vastaavaa tilaa skeittihalliksi voida tarjota ellei rakenneta tai vapaudu jotain teollisuushallia tai vastaavaa. Jos joku ratkaisu tulee muistakin kuin omista tiloista, harkitaan. Kannattaako hankkia uutta kalustoa, kun samaan aikaan kalustoa on vapaana yksityisellä puolella? Siirtymäongelmia en ymmärrä ollenkaan. V: Urakoitsijoilla ei ole tarjolla enempää talvihoitokalustoa. Nyt noin 50 prosenttia ostetaan ulkoa. Sivistystoimialan talousarvio Va. sivistysjohtaja Mikko Saari kertoi sivistystoimialan talousarvion kasvutekijöistä ja säästöistä. Päivähoitoa on laajennettu, kouluissa tehdään hyvää työtä opetuksen käytänteiden, osaamisen ja opettajien tiimityön kehittämisen eteen. Kulttuuritoimijoiden yhteistyötä on tehostettu yhteismarkkinoinnin ja tilojen käytön lisäämiseksi. Lisäksi tilojen yhteiskäytön suunnittelu on aloitettu. Sivistystoimen talousarviossa 2011 palkkakulut kasvavat kaksi prosenttia, sisäiset vuokrat sekä ateria- ja puhtaanapitokulut kasvavat kolme prosenttia. Päivähoidon avustukset lisääntyvät eurolla. Kylmänkadun päiväkodin avaaminen ja Huuhkajavaaran päiväkodin uudet ryhmät elokuusta 2011 alkaen lisäävät kuluja eurolla. Kulut kasvavat yhteensä 3,5 miljoonaa euroa. Toisaalta toiminnalliset muutokset tuovat säästöjä. Kirkkoahon koulun lakkauttaminen säästää menoja noin euroa, Paltaniemen koulun lakkauttaminen euroa, Vuottolahden koulun lakkauttaminen euroa, Otanmäen Havukan yksikön lakkauttaminen (talouden tasapainottamisohjelmassa erityisopetuksen tehostaminen) euroa ja Kätönlahden koulun ESY-yksikön lakkauttaminen euroa. Yhteensä näistä tulee noin euroa. Mikäli Vuolijoen koulu lakkautettaisiin syksyllä 2011, säästöä tulisi viideltä kuukaudelta yhteensä euroa. Jos Jormuan koulu lakkautettaisiin syksyllä 2011, säästöä tulisi viideltä kuukaudelta noin euroa. Opetussuunnitelman tuntimäärän vähentäminen säästää noin euroa, opetustuntimäärän vähentäminen (yhteensä 195 tuntia, 0,07 tuntia oppilasta kohti) vähentää kuluja euroa, Honkirämeen nuorisotilasta luopuminen euroa, Otanmäen

8 monitoimitalon nuorisotilasta luopuminen euroa ja Kuurnan kirjaston lakkauttaminen euroa. Se, ettei esiopetusta järjestetä Vuolijoella vuonna 2011, vähentää kuluja eurolla. Henkilöstömuutoksista saadaan säästöä seuraavasti: kirjaston eläkepoistuman hyödyntäminen aloitetaan ( euroa), Kaukametsän johtamisjärjestelyt ( euron säästö) sekä liikunta- ja nuorisotyön henkilöstörakenteen muutos 16 henkilöstä 10 henkilöön (noin euroa). Sivistystoimialan kuluja karsitaan yhteensä euroa. Kun kulut toisaalla kasvavat 3,5 miljoonaa euroa ja toisaalla niistä voidaan vähentää vajaa miljoona euroa, sivistystoimialan tarvitsee 2,5 miljoonaa euroa enemmän kuin kaupunginhallituksen antama kehys on, totesi Mikko Saari. Toisaalta on muistettava, että perusopetuksen kulut eivät ole kasvaneet vuodesta 2009, jos ei huomioida lisääntyneitä eläkekustannuksia ja vähentyneitä kotikuntakorvauksia). Jos lisäksi ei oteta huomioon vammaisopetuksen osuutta, perusopetuksen kulut ovat jopa vähentyneet vuodesta 2009 prosentin verran. Varhaiskasvatuksen tarve on lisääntynyt vuodesta Päivähoidossa oli lasta vuonna 2007, vuonna 2010 päivähoidossa on lasta ja vuonna 2014 päivähoidossa ennustetaan olevan noin lasta. Tarpeen lisääntyminen johtuu osittain siitä, että päivähoitoikäisten määrä on kasvanut ja osittain siitä, että päivähoitoikäisten lasten vanhempien työllisyys on parantunut. Työllisyyteen on vaikuttanut mm. SOK:n palvelukeskuksen tulo Renforsin Rantaan ja suuri eläköityminen julkisista palveluista. Myös vuorohoidon ja alle 3-vuotiaiden hoidon tarve on kasvanut. Perusopetuksessa oppilasmäärien arvioidaan laskevan tämän vuosikymmenen puoliväliin saakka, minkä jälkeen oppilasmäärät alkavat lisääntyä. Opettajien määrä on vähentynyt 17:llä vuodesta 2007 vuoteen Vuosina perusopetuksen valtionosuudet laskevat 1,1 miljoonaa euroa, kertoi va. sivistysjohtaja Mikko Saari lopuksi. Onko Kajaanissa ennustettavissa opettajapulaa, missä aikataulussa ja varaudutaanko siihen? V: Jo nyt on jonkin verran pulaa. Erityisesti varhaiskasvatuksessa pula on jo nähtävissä. Olemme tehneet esityksen, että jatkossakin järjestetään opettajakoulutuksen harjoittelupaikkoja Kajaaniin. Tavoitteena on, että opettajat kiinnittyisivät harjoittelun kautta tänne. Ainakin sijaisista tulee varmasti pulaa. Mikä on tilanne Kontiomäki-ratkaisun suhteen neuvotteluissa Paltamon kunnan kanssa? Kannattaa miettiä, kannattaako sitoa käsiä Paltamon kanssa. Pitäisi katsoa ensin kristillisen koulun ym. ratkaisu ym. Vuolijoen alue on laaja ja kuljetusmatkat pitkät. Kuinka pitkät matkat ovat ja mitkä ovat kuljetuskustannukset? Vuolijoen vanhempainyhdistys ajoi reitit läpi. Pisimmät reitit veivät 1 tunti 15 minuuttia. Ala-asteen oppilaiden päivittäinen kuljetusajan maksimäärä on 2 tuntia 30 minuuttia. V: Vuolijoen lisäkuljetuskustannukset ovat euroa. Kolme liikennöitsijää on vakuuttanut, että pisimmän linjan ajaminen vie tunti viisi minuuttia ja lyhyemmän ajaminen tunnin. Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos Teatterinjohtaja Miko Jaakkola kertoi, että teatteriin vaikuttaa tällä hetkellä kolme tärkeää seikkaa: talousarvio, alueteatteri ja teatterin tilat.

9 Talousarvion 2011 leikkaus on euroa. Tämä tarkoittaa, että ensi-iltoja vähennetään viidestä neljään, yksi näyttelijän paikka jätetään täyttämättä, tekniikan hankinnat laitetaan jäihin, vierailijoita, matkoja ja majoituksia vähennetään, markkinointia leikataan ja pidetään esitysmäärä sekä lipputulotavoite ennallaan. Valtion tuki ja lipputulot muodostavat tuloista 54 prosenttia, kaupungin tuki on 46 prosenttia tuloista. Kaupungin tuki laskee ensimmäisen kerran 20 vuoteen pienemmäksi kuin valtion tuki. Aika tavallinen jako teattereissa on, että valtion ja kaupungin tuki ovat saman suuruiset, kertoi Miko Jaakkola. Suunnitellut kaupungin tuen leikkaukset vuosille 2012 ja 2013 aiheuttavat henkilöstösuunnitelmaa (neljän eläkkeelle jäävän henkilön tehtävät jätetään täyttämättä vuoteen 2016 mennessä) suuremman puuttumisen henkilöstömenoihin. Kajaani-sopimus ei silloin päde teatterin kohdalla. On muistettava, että euron vähennys budjetissa tarkoittaa kuuden henkilötyövuoden (á euroa) vähennystä, mikä taas vähentää valtionosuuksia, jotka on sidottu henkilötyövuosien määrään, euroa. Tämä taas tarkoittaa kolmen henkilötyövuoden vähentämistä, mikä vähentää valtionosuuksia euroa, mikä vähentää 1,5 henkilötyövuotta jne. Käytännössä euron leikaus tarkoittaa 10 henkilötyövuoden vähentämistä vuoteen 2013 mennessä. KHO:n ennakkopäätös : Turun kaupunginhallitus haastoi opetusministeriön oikeuteen, koska opetusministeriö vähensi teatterin valtionosuuksia sillä perusteella, että Turun kaupunki oli vähentänyt rahoitustaan teatterilta. KHO:n päätös: OPM voi leikata henkilötyövuosia, jos kaupunki leikkaa teatterin resursseja. Alueteatteri on teatterille strategisesti tärkeä, koska esitykset myydään etukäteen ja yleisöpohja tiedetään etukäteen tarkasti. Lapset ja nuoret ovat alueteatterin pääasiallista yleisöä. Keikoille ei lähdetä, ennen kuin esitykset on myyty. Alueteatteritoiminta muodostuu esityksistä, teatterikasvatuspaketeista, jotka integroidaan esityksiin sekä tapahtumatoiminnasta, esim. Kekri. Alueteatterin tulot, euroa, muodostuvat valtion harkinnanvaraisesta tuesta ja lipputuloista. Välittömät kiertuemenot ovat euroa. Alueteatteri työllistää 10 henkilötyövuotta, joista teatteri saa valtionosuuksina euroa. Erotuksella maksetaan 10 henkilön henkilöstömenot, Sissilinnan vuokra ja koko alueteatteritoiminta. Akuuttiongelma teatterilla on vanha teatteritalo, joka on peruskorjauksen tarpeessa. On perustettu tilatyöryhmä, joka selvittää eri vaihtoehtoja. Selvitettävinä vaihtoehtoina ovat vanhan teatteritalon korjaus ja sen alueen kehitys tai uuden näyttämön rakentaminen Kaukametsän yhteyteen. Toiveena on, että saataisiin valtion kulttuurirakennusten korjaus-/uudisrakennusrahoitusta. Ensi vuonna käytetään yhtä vierailevaa lavastajaa, miten tarpeellista se on? V: Talon lavastaja lavastaa kolme näytöstä vuodessa. Enempää ei mahdu työehtosopimuksen mukaan. Kajaanin Mamselli liikelaitos Johtaja Tuija Vuorinen kertoi, että suurin muutos talousarvioon 2011 on, että matalapalkkatuki on poistumassa. Ilmeisesti jatkossa liikelaitoksia käsitellään kuten yksityisiä yrityksiä työllisyystukea myönnettäessä, joten sekin tulee muuttumaan. Aikaisemmasta poikkeavaa on, että talousarvioon on budjetoitu ylijäämää tulevia investointeja varten. Sosiaali- ja terveystoimen alueelle hankitaan koneita ja laitteita. Liikevaihto kasvaa vuoden 2009 tilinpäätöksestä, koska Kainuun ammattiopiston (KAO) ateriapalvelu on tullut Mamsellin hoidettavaksi. Vuonna 2011 tulee vielä KAO:n Seppälän toimipisteen ateriapalvelu Mamsellin hoidettavaksi. Ateriapalvelujen hintoja korotetaan 2,5 prosenttia ja puhtaanapidon hintoja neljä prosenttia. Myös hoitotyötä tukevan palvelun myynti on lisääntynyt.

10 Vuoden 2011 haasteita ovat mm. elintarvikkeiden hintojen nousu noin 3,7 prosenttia, palkka- ja eläkeperusteisten KuEl-maksujen nousu ja henkilöstön korkea keski-ikä, joka aiheuttaa paljon sairauspoissaoloja. Siivous- ja puhdistusaineiden hinnoissa on korotuspaineita (kilpailutus on parhaillaan käynnissä). Muutokset toimialojen toiminnassa aiheuttavat haasteita Mamsellille. Esimerkiksi pienissä kerho- ja päiväkotiryhmissä voi olla vain muutama aamupalan syöjä, mikä heikentää kustannustehokkuutta ja henkilöstön jaksamista, kun päiväkodissa joudutaan käymään monta kertaa päivässä eikä yksihintajärjestelmä kata kustannuksia. Haasteisiin vastataan pysymällä tuotevalikoimissa ja hankintasopimuksissa, tehostamalla talousraporttien seurantaa, lisäämällä talousvastuuta kentällä, seuraamalla ja minimoimalla hävikkiä ja tukemalla työssä jaksamista tavoitteena sairauspoissaolojen vähentäminen. Yhdessä Kainuun maakunta -kuntayhtymän kanssa tehdään tuotantokeittiöselvitys. Mitä Mamsellissa on tehty henkilöstön sairauspoissaolojen vähentämiseksi? Voidaanko mallia soveltaa koko kaupunkiin? V: Sairauspoissaolojen vähenemisen taustalla on ergonomiahanke, johon liittyi mm. kuntokorttikäytäntö ja työnantajan imagon parantaminen. Tarkasteluajanjakso on vielä niin lyhyt, ettei tarkkoja johtopäätöksiä voi tehdä. Osa-aikaeläkeratkaisut ovat yksi varteenotettava työnteonmuoto. Se ei ole halpa ratkaisu työnantajalle, mutta se on halvempi kuin jos ollaan paljon sairauslomilla. Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Johtaja Markku Haverinen kertoi, että Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos (Vilake) perustettiin Kainuun ammattiopiston yhteydessä. Vilake perustettiin hallinnoimaan Edukain omistamia rakennuksia ja kehittämisrahastoa, joka oli syntynyt Edukain toiminnan ylijäämistä (ottaen huomioon hallintokokeilun alkaminen vuonna 2005). Vilakkeen liikevaihto nousee vuonna 2011 hieman yli 3 miljoonan euron. Vilakkeen rakennuksia on peruskorjattu systemaattisesti. Tällä hetkellä on menossa Oppi 4:n peruskorjaus. Korjauksen arvo on yli kuusi miljoonaa euroa, minkä KAO ja Vilake rahoittavat puoliksi. Seppälän alueen rakennukset siirtyivät liikelaitokselle tänä vuonna. Seppälän viimeisimmät peruskorjaukset ovat luvuilta. Keskeisin korjaushanke on lämpökeskuksen ja siihen liittyvien kanaalien uusiminen. Myös biokaasulaitoksen esiselvityshanke on menossa. Tarkoituksena on, että joku yrittäjä tekisi biokaasulaitoksen ja Vilake ostaisi siltä energiaa. Ensi vuonna Seppälässä aloittaa yksityisen yrittäjän ylläpitämä pieneläinklinikka. Jatkossa siellä hoidetaan mahdollisesti isompiakin eläimiä. Vilake mahdollistaa valtion luovuttamien Vimpelinlaakson ja Seppälän opetusrakennusten kehittämisen ja peruskorjaukset, jolloin kaupungin investoinnit voidaan suunnata mm. peruskouluihin ja päiväkoteihin. Liikelaitos tulouttaa kaupungille peruspääoman koron, joka on vuonna 2011 noin euroa. Lähes neljän miljoonan euron peruspääoma on nyt käytetty, jatkossa peruskorjausinvestoinnit tehdään joko vieraalla pääomalla, varautumalla vuokrissa riittävillä pääomakustannuksilla tai rahoitusosuuksilla. Vilakkeen vuokrissa ylläpidon osuus on noin 70 prosenttia, josta lämmön ja sähkön osuus on noin 60 prosenttia. Tästä aiotaan hakea säästöjä liittymällä kuntien energiansäästösopimukseen (KETS). Vuosina selvitetään uudelleen koko kaupungin tilaliikelaitoksen perustamista. Paljonko 1 2 prosentin vuosittainen energian säästö merkitsee euroina?

11 V: Vilakkeella kaksi prosenttia merkitsee euroa. Koko kaupungin tasolla se on euroa. Kainuun Pelastuslaitos Pelastusjohtaja Anssi Parviainen kertoi, että palvelutasopäätös 2009 säätelee toimintaa. Vuonna 2011 tulee uusi laki, josta seuraa palvelutasopäätös Pelastustoimi säilyy jatkossakin kunnallisena. Jos kaupunki jatkaa isäntäkuntana, se päättää palvelutasosta Tähän saakka on oltu yksituumaisia siitä, ettei paloasemia lopeteta. Mikä on tilanne jatkossa? Tuleva laki ei velvoita eikä estä siirtämästä toimintaa maakunnalle. Mahdollista on myös laajentaa toimintaa Oulun tai Savon suuntaan. Vuonna 2025 Suomessa on todennäköisesti seitsemän alueellista pelastuslaitosta. Kainuussa kahdeksan kuntaa haluaa säilyttää palvelut ja yksi kunta, Kajaanin kaupunki, haluaa karsia palveluita. Talousarviossa 2011 kustannukset nousevat kaksi prosenttia, mutta Kajaanin kustannukset nousevat seitsemän prosenttia eli euroa, mikä johtuu ennen vuotta 2004 syntyneistä eläkemenoista. Mitä maksaa viranomaispalvelujen tuottaminen asukasta kohti? V: Pelastustoimen kustannukset ovat noin 70 euroa/asukas, poliisin noin 140 euroa/asukas ja puolustusvoimien kustannukset ovat noin 400 euroa asukasta kohti. Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Jari Tolonen kertoi, että talousarvion suurin haaste on Kainuun maakunta -kuntayhtymän maksuosuus. Toinen suuri asia on Kainuun Etu Oy:n toimintaavustuksen määrä. Mittaustekniikan tutkimus- ja koulutuskeskus CEMISiä tuetaan huomattavalla summalla. Measure Development Oy:n avustusta pienennetään. Kaiken kaikkiaan elinkeinopuolella haetaan tuloksellisuutta ja valtakunnallista vaikuttavuutta. Saavutettavuutta kehitetään varaamalla pieni määräraha lentoliikenteeseen ja valtatie 22:een. Matkailumarkkinointiyhtiö perustetaan tehostamaan kaupungin markkinointia. Vuoden 2011 tapahtumia ovat mm. Nuorten Jukola ja Rastiviikko. Keskushallinnon asiakaspalvelu keskitetään kaupungintalolle, kun Kajaani Info muuttaa sinne ensi vuonna. Maahanmuuttajapalvelujen toiminta supistuu. Raideliikenneyhteyksien kehittäminen olisi tärkeää, mutta kukaan ei tee töitä sen eteen. Kajaanin kaupungin tulee ajaa sitä. V: Raideliikennettä ei ole unohdettu. Kainuun maakunta -kuntayhtymä vie eteenpäin yöjunavuoroa. Kaupunki on vaikuttanut tasoristeyksien poistamiseen. Vieläkö Lahti Mikkeli-radan oikaisua ajava Nopeat itäradat on olemassa? V: On. Raimo Piirainen on Kajaanin edustaja siinä. Kajaanin kaupunki hoitaa maahanmuuttajapalveluissa sosiaali- ja terveyspalvelut. Olisiko toiminta järkevää siirtää Kainuun maakunta kuntayhtymään? Rakennusalan työnjohtotehtäviin tarvitaan uutta työvoimaa eläköitymisen vuoksi. Miten työnjohdon saatavuudelle käy, jos ammattikorkeakoulu lopettaa rakennusalan työnjohtokoulutuksen? V: Alan koulutus jatkuu Kajaanissa, mutta koulutuksen järjestäjä saattaa vaihtua. Työmarkkinatuen kuntaosuus ja nuorten työllistäminen

12 Työllisyysasianhoitaja Paula Tokkonen kertoi, että työmarkkinatuki on viimesijaisin työttömyysturva, jota maksetaan, jos työtön on pudonnut ansiopäivärahalta tai Kelan peruspäivärahalta tai jos hän ei ole vielä täyttänyt työssäoloehtoa. Kunnat joutuvat rahoittamaan puolet niiden henkilöiden työmarkkinatuesta, jotka ovat saaneet tukea yli 500 päivää passiivisesti eli eivät ole olleet missään aktiivitoimenpiteessä. Vuonna 2006 näitä henkilöitä oli Kajaanissa ja Vuolijoella yhteensä noin 600 henkilöä, nyt määrä on saatu laskettua noin 350 henkilöön. Työmarkkinatuen kuntaosuutta maksettiin vuonna 2006 noin euroa. Viime vuonna kustannukset olivat euroa ja tänä vuonna noin euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvista 350 henkilöstä noin 200 henkilöä on todennäköisesti sellaisia, joilla ei ole mahdollista edes kuntouttavaan työtoimintaan. Heidän kustannuksensa ovat noin euroa eli lähes 60 prosenttia kaikista kustannuksista. Yksi vaikeimmista ongelmista on päihteiden liikakäyttö. Päihdepalvelut ovat tällä hetkellä aivan riittämättömät, tarvitaan erityisesti ruohonjuuritason päihdetyöntekijöitä. Heitä, joilla on vielä mahdollisuuksia kuntoutukseen ja työllistymiseen, ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan (syyskuun lopussa 61, työtoiminnassa yhteensä 103 asiakasta), palkkatukityöhön mm. järjestöihin ja koulutukseen. Kaupungin työllistämisavustukset järjestöille työssäoloehtotyöllistämiseen vähentävät myös kustannuksia. Tänä vuonna avustuksia on myönnetty noin 40 sellaisen henkilön työllistämiseen, joka on maksuosuuden piirissä. Säästöä tästä tulee vuositasolla reilut euroa. Avustuksiin on käytetty noin euroa. Kaupunki on viime keväästä saakka yhdessä työvoimahallinnon kanssa valmistellut ns. Näytön paikka -hanketta, johon pyritään saamaan yrityksiä mukaan. Tavoitteena on työllistää pitkään työttömänä olleita yrityksiin Näytön paikka -osuuskunnan / sosiaalisen yrityksen kautta. Alustavasti mukaan on lähdössä kaksitoista yritystä. Lisäksi on vireillä hanke, jonka avulla voitaisiin lisätä yhdistyksiin työllistämistä. Kumppaniksi ry. on saanut Kelalta työkokeiluoikeudet vuosille , mikä merkitsee, että yhdistys pääsee mukaan purkamaan eläkeselvittelysumaa vaikeasti työllistyvien/vajaakuntoisten osalta. Tähän olisi hyvä saada myös TE-toimisto mukaan. Työkokeilussa tarvittavat lääkäri- ja psykologipalvelut ostetaan ulkopuolelta. TE-toimiston ilmoituksen mukaan nuorten tilanne on selkeästi kohentunut. Esimerkiksi ammattitaidottomista työnhakijoista (noin 250) työttömänä on 66. Toimenpiteitä on suunnattu nuoriin: ammattiin kouluttautumista tukevaa koulutusta ja ryhmäpalvelua, ammatin hankkineille (jotka eivät ole saaneet työtä) ammattitaitokartoitusta ja työhön suuntaavaa koulutusta ja ryhmäpalvelua. Nuoret ovat palkkatukityöllistämisessä erityisryhmä, myös työvoimakoulutukseen valinnoissa nuoret otetaan huomioon. Sanssikortin saaneita oli syyskuun lopussa koko Kainuussa 403, joista 66 oli työllistynyt. Kajaanin osuus näistä on 41. Kumppaniksi ry:n pajalla nuoria on ollut yhteensä 64. Päivittäin pajalla on nuoria noin 25. Kumppaniksi ry. palkkaa nuoria palkkatuella ja pyrkii saamaan heidät mahdollisimman nopeasti yrityksiin töihin. Tässä yhdistys tekee yhteistyötä myös vuokravälitysfirmojen kanssa. Kuntouttavassa työtoiminnassa pajalla on kymmenen nuorta. Kumppaniksi ry. sai Kelalta oikeuden mielenterveyskuntoutujien työhön valmennukseen Tässä ryhmässä on ollut tänä vuonna puolet asiakkaista nuoria (noin kymmenen nuorta kerrallaan). Lisäksi Kumppaniksi ry sai Kelalta oikeudet työhön valmennuksen järjestämiseen samalle ajalle. Tähän palveluun voidaan ottaa nuoria, joiden on vaikea työllistyä, saada ammatillisia opintojaan päätökseen tai löytää sopiva koulutusala. Työ- ja elinkeinotoimiston kautta kokeiluluonteisesti voidaan ottaa jatkossa starttivalmennukseen nuoria, jotka tarvitsevat tehostettua tukea ja palvelutarpeen selkiyttämistä ennen koulutukseen ja työelämään menoa. Kaupungin tämän vuoden 94:stä palkkatuella työllistetyistä nuoria on 46 eli 49 prosenttia. Nuorista suurin osa on sijoittunut varhaiskasvatukseen päiväkotiharjoittelijoiksi.

13 Keskushallinto Hallintojohtaja Tuija Aarnio kertoi, että keskushallinnossa toteutetaan henkilöstösuunnitelmaa ja hyödynnetään eläköitymistä. Asiakaspalvelut keskitetään kaupungintalon alakertaan uuteen Kajaanin Infoon ja muu talo suljetaan asiakkailta. Kassapalvelut järjestetään Kajaani Infoon. Maankäyttöpalvelut siirtää henkilöstöä Varastokatu 7:stä kaupungintalolle. Talousarviossa on euron investointivaraus, josta noin vajaa puolet johtuu sisätilojen muutoksista ja loput ulkoseinien korjauksesta. Henkilöstön näkökulma Henkilöstön edustaja Pentti Väyrynen totesi, että henkilöstö on sitoutunut talouden tasapainottamisohjelmaan ja henkilöstösuunnitteluun. Sitoutumista vahvistamaan on laadittu Kajaani-sopimus. Vähenevä henkilöstömäärä pyrkii tuottamaan palvelut kutakuinkin entisen laatuisena ja laajuisena. Laatu voi kyllä tulevaisuudessa laskea. Talous menee tyylikkäästi pintaa hipoen vesirajan alapuolella, onneksi välillä päästään hengittämäänkin, kevensi Väyrynen. Suunnitelmien toteuttaminen vaatii tehokkuuden nostoa ja nousua. Henkilöstö odottaa, että yksiköissä käydään jo hyvissä ajoin ennen henkilön eläkkeelle jääntiä tarkkaan läpi, kuinka eläköityvän tehtävät tulevaisuudessa hoidetaan. Kuinka paljon Generaattorin työllistämishankkeen on tarkoitus työllistää ja kuka maksaa työllistettävien palkan? V: Routa on hakenut raha-automaattiyhdistykseltä rahoitusta. Tarkoitus on työllistää pitkäaikaistyötöntä. Hanke ei maksa mitään kaupungille. Infoa KAVO-ratkaisusta? V: Neuvotteluja on käyty valtuuston kevään evästyksen pohjalta. Asia ei tule päätöksentekoon tänä vuonna. Keväällä on mahdollisesti jotain uutta kerrottavaa. Ajoneuvojen testauskeskus? Asiaa ei ole haudattu. Liikkeelle ei lähdetä, ellei varmuutta ole alkuvaiheen rahoituksesta. Ajoneuvoteollisuuden lama on viivästyttänyt aloitusta. Äkillisen rakennemuutoksen 7,5 miljoonan euron yritystukea, joka oli varattu ATJ-hankkeeseeen, on ryhdytty käyttämään nyt muihin tarkoituksiin. Poikkeama annetusta talousarvioraamista on 3,6 miljoonaa. euroa. Mitä kaupunginjohtaja esittää kaupunginhallitukselle? V: Poikkeamista reilu kaksi miljoonaa johtuu varhaiskasvatuksesta ja yksi miljoona Kainuun maakunta kuntayhtymän maksuosuudesta. Molemmat ovat peruspalveluita. Talouden tasapainottamisohjelmaa pyritään noudattamaan, tosin joissakin kehittämisasioissa poiketaan ohjelmasta. Vuoteen 2016 mennessä päästään talouden tasapainoon. Ratkaisevia ovat maakunta-kuntayhtymän rahoituspohja ja rahoitusmalli. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkaistaan Puheenjohtaja Eero Suutari päätti seminaarin.

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 1 (5) 805 HSY -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2016-2018 HEL 2015-007268 T 00 01 06 Päätös päätti merkitä tiedoksi liitteinä 2 ja 3 olevat

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille Hallitus 51 13.11.2013 Hallitus 75 04.12.2013 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017 H 51 (Valmistelija: talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen)

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 1 Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 19100 Vaalit Tasavallan presidentin vaalien järjestämiseen saadaan valtionkorvausta 1,70 äänioikeutettua kohti. Kaksien vaalien osalta korvauksia kertyy

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 1.6.2015 1 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Kaupunginhallitus 319 11.10.2016 Kaupunginhallitus 377 29.11.2016 Valtuusto 60 15.12.2016 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1026/02.05/2016 KH 11.10.2016 319 Kaupunginhallitus on kokouksessaan

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 229 22.06.2015 Kaupunginhallitus 334 05.10.2015 Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2016-2019 307/04/041/2015 KH 22.06.2015 229 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 21.5.2015 1 VUODEN Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun lähtökohtia Taseessa ylijäämää 3 050 944,03 Vuonna 2015 kuntien maksuosuudet eivät

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSENNUSTE 7/2014 TULOSENNUSTE 7/2014

KÄYTTÖTALOUSENNUSTE 7/2014 TULOSENNUSTE 7/2014 KÄYTTÖTALOUSENNUSTE 7/2014 TULOSENNUSTE 7/2014 Talousarvio toteutunee kokonaisuutena Erikoissairaanhoito ylittää tämän vaiheen arvio 2 milj. Alittajia mm. Kaupunkirakenne ja Vapaa-aika Kiitos kaikille

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 249 20.06.2016 Kaupunginhallitus 342 19.09.2016 Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2017-2020 310/04.041/2016 KH 20.06.2016 249 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

Kuntatekniikka Tulosalue huolehtii kunnallistekniikan, liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien sekä taajaman liikenneja viheralueiden ja kunnosta.

Kuntatekniikka Tulosalue huolehtii kunnallistekniikan, liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien sekä taajaman liikenneja viheralueiden ja kunnosta. Toiminta-ajatus Ilomantsin rakennettu ympäristö on hyvin hoidettu ja viihtyisä. Sisäisille asiakkaille annettavilla palveluilla tuetaan kunnan peruspalveluiden tuottamista. Toiminta-ajatus tulosalueittain

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio MEDIATIEDOTE Julkaisuvapaa 14.12.2016 klo 18.00 Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio Uusi vuosi uudet kujeet! Näin tavataan aina vuoden vaihtuessa todeta ja paljon on ensi ja seuraavina vuosina tapahtumassakin.

Lisätiedot

Talousarvioinfo

Talousarvioinfo Talousarvioinfo 2016 16.10.2015 16.10.2015 1 Kaupunginjohtajan katsaus Referaatti vuoden 2016 talousarvio- ja suunnitelma 2017-2018 on valmisteltu maltillisen menokehityksen pohjalta palvelut turvaava

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Maanantaina klo Kunnanvirasto, lautakuntien kokoushuone

Maanantaina klo Kunnanvirasto, lautakuntien kokoushuone Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 7/2014 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantaina 15.12.2014 klo 12.00 15.12 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri Paavo Lipponen 16.10.2001 selvitysmies

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

Talousarvion 2014 kehys. Kh , 202

Talousarvion 2014 kehys. Kh , 202 Talousarvion 2014 kehys Kh 20.5.2013, 202 Ensi vuoden talousarvioehdotuksen valmistelu käynnistyy varsin epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. BKT:n kasvukehitys on ollut hyvin vaimeaa ja työttömyystilanne

Lisätiedot

LAUSUNTO ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMASTA

LAUSUNTO ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMASTA LAUSUNTO ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMASTA 2017 2019 817/13.130/2016 KH 10.10.2016 312 Valmistelu ja lisätiedustelut: koulutusjohtaja Jari Kettunen, 0405141133, jari.kettunen@porvoo.fi

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.212 ALUSTAVA ARVIO Maakunnan talousarvio 212 ja toimintasuunnitelma 213 215 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 28.11.211 62. Käyttösuunnitelma

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Arttu-kunta Hollola 2007-2012. Arttu-seminaari 30.5.2012 Päivi Rahkonen, Hollolan kunnanjohtaja

Arttu-kunta Hollola 2007-2012. Arttu-seminaari 30.5.2012 Päivi Rahkonen, Hollolan kunnanjohtaja Arttu-kunta Hollola 2007-2012 Arttu-seminaari 30.5.2012 Päivi Rahkonen, Hollolan kunnanjohtaja Keskeistä sotesta Sosiaali- ja terveystoimen uudistaminen 1.1.2007: 1) Peruspalvelukeskus Oiva-liikelaitos

Lisätiedot

Ohjausryhmässä on valmisteltu liiketoiminnan kauppakirja ja vuokrasopimus. Luonnokset ovat nähtävissä portaalissa.

Ohjausryhmässä on valmisteltu liiketoiminnan kauppakirja ja vuokrasopimus. Luonnokset ovat nähtävissä portaalissa. Sivistyslautakunta 146 09.09.2014 Kaupunginhallitus 437 15.09.2014 Savonlinnan Teatterin ja Savonlinnasalin toimintojen yhdistäminen 594/44.449/2011 SL 146 Selostus: Kulttuurijaoston esityslistalta 9.9.2014

Lisätiedot

Vaalan kunta.

Vaalan kunta. Vaalan kunta - Asukkaita vuoden 2011 lopussa 3314. - Sijaitsee Oulun ja Kajaanin puolivälissä. - Oulujärven kunta. Suomen 4. suurin järvi, jonka jäälle mahtuisivat kaikki maailman ihmiset. - Kriisikunta

Lisätiedot

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Talouden tilanne kesäkuu 2013 Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Lähtökohta verot+valt.osuudet vs nettomenot 36000 34000 32000 30000 28000 26000 24000 22000 20000 34457 33085

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Tasapainoinen talous Ylöjärven kaupungin talousarvio 2017

Tasapainoinen talous Ylöjärven kaupungin talousarvio 2017 Tasapainoinen talous Ylöjärven kaupungin talousarvio 2017 Kaupunginjohtajan esitys 25.10.2016 Tasapainoinen talous Tavoitteena on ollut rakentaa vastuullinen, pidemmän tähtäyksen taloussuunnitteluun perustuva,

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat SAVUKOSKEN KUNTA ASIALISTA Tekninen lautakunta KOKOUSTIEDOT Aika Tiistai 24.11.2015 klo 18.00 19.30 Paikka Savukosken kunnanvirasto KÄSITELTÄVÄT ASIAT :t 27 28 29 30 Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet

Yhteistoiminta-alueet Yhteistoiminta-alueet Talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto kuntatalous Yleistä Yhteistoiminta-alue on kunnallisessa palvelutuotannossa runsaasti yleistynyt palvelujen

Lisätiedot

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2014 laadinnan lähtökohdat Loviisan kaupungin talousnäkymät. Huhtikuun toteumatietojen perusteella tilikaudelle 2011 ennustetaan noin 0,9

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET. TA-MUUTOKSET 2016 Ta-muutos/ Lisämäärärahatarve. Määrärahan vähennys/ Kate

TALOUSARVIOMUUTOKSET. TA-MUUTOKSET 2016 Ta-muutos/ Lisämäärärahatarve. Määrärahan vähennys/ Kate TALOUSARVIOMUUTOKSET TA-MUUTOKSET 2016 atarve KÄYTTÖTALOUS KESKUSHALLINTO 10 TARKASTUSLAUTAKUNTA 100 Tarkastustoimi Eläkemenoperusteiset Kuel-maksut, menoylitys 3 200,00 3 200,00 Luottamushenkilöiden kokouspalkkiot,

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2017

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 328 31.10.2016 Asianro 900/02.03.01/2016 106 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 31.10.2016 328 Talousjohtaja

Lisätiedot

6 Kainuu. 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

6 Kainuu. 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 6 Kainuu 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 6.1. KAINUU Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 7 kpl Kainuun maakuntaan

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka. Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh ,

Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka. Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh , Tampere Ote pöytäkirjasta 9/2016 1 (5) 147 Tampereen kaupungin talouskatsaus 10/2016 TRE:6590/02.02.01/2016 Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö,

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2013

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 30 Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2013 Asianro 191/02.06.01/2014 Tiivistelmä Teknisen lautakunnan talouden sopeutustoimenpiteet sisältävä talousarvio toteutui laaditun

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Toteutuminen

Tekninen lautakunta Toteutuminen Tekninen lautakunta Toteutuminen 31.4.2016 Teknisen lautakunnan päävastuualueet valtuuston sitovuustasolla on Tekninen lautakunta. Lautakunnan sitovuustalolla ovat: yhdyskuntatekniikka, kiinteistötoimi

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2014

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 25 Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2014 Asianro 279/02.06.01/2015 Vs. hallintopäällikkö Sami Koskikallio 25.2.2015: Teknisen lautakunnan vuoden 2014 tilinpäätös on valmisteltu

Lisätiedot

Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio

Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio DIAK, Sosiaalitalouden tutkimuskeskus, Virpi Kuvaja-Köllner Kunnat ja järjestöt Kunnat avustavat järjestöjä Kuinka kohdennetaan avustuksia? Järjestöiltä vaaditaan

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS )

KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS ) KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS 080808) SOPIJAOSAPUOLET Kajaanin ja Kuhmon kaupungit sekä Hyrynsalmen, Kuhmon, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon

Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon Kaupunginhallitus 297 26.11.2012 Kaupunginvaltuusto 77 03.12.2012 Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon Karviaisessa on

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän purkaminen, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Siun sote) perussopimuksen muuttaminen ja näihin liittyvät järjestelyt

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion PERUSSOPIMUS I YLEISTÄ Tällä sopimuksella Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki sopivat kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 108

Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 0.09.016 Sivu 1 / 1 3887/016 0.0.00 108 Lausunto Tila- ja asuntojaoston kaupunginhallitukselle esittämästä sosiaali- ja terveystoimen vuosien 017 01 investointiohjelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Riikka

Lisätiedot

KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOPIJAOSAPUOLET Kajaanin ja Kuhmon kaupungit sekä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Vaalan kunnat. SOPIMUKSEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6. 6 Oikaisuvaatimus ostopalvelupäiväkodin tilinpäätöksen alijäämän kattamatta jättämisestä (jätetty pöydälle

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6. 6 Oikaisuvaatimus ostopalvelupäiväkodin tilinpäätöksen alijäämän kattamatta jättämisestä (jätetty pöydälle 17.01.2013 Sivu 1 / 1 83/02.02.00/2012 290 13.12.2012 6 Oikaisuvaatimus ostopalvelupäiväkodin tilinpäätöksen alijäämän kattamatta jättämisestä (jätetty pöydälle 13.12.2012) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot