Kajaanin kaupunginvaltuuston talousarvioseminaari

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kajaanin kaupunginvaltuuston talousarvioseminaari 12.10.2010"

Transkriptio

1 Kajaanin kaupunginvaltuuston talousarvioseminaari Seminaarin avaus Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eero Suutari avasi seminaarin. Hän totesi, että maamme julkinen talous ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus ovat talouskriisin jälkeen uudessa tilanteessa. Kajaanin talouden haasteita ovat huoltosuhde, talouskasvuodote, kestävyysvaje, valtion alijäämäennuste, valtion velka, valtionosuuksien kehitys, Kainuun väestötekijät ja Kajaanin taloudellinen asema. Erot huoltosuhteessa kärjistyvät. Pääkaupunkiseudulla huoltosuhteen heikkeneminen pysähtyy tasolle, jolla yhtä huollettavaa kohti on kolme työikäistä. Huoltosuhde on silloin runsaat 30 prosenttia. Sen sijaan itäisen Suomen väestörakenteeltaan heikoimmissa seutukunnissa lähestytään tilannetta, jossa on vain yksi työikäinen kutakin huollettavaa kohti. Talouskasvu rakentuu pelkistäen kahdesta komponentista: tuottavuuden noususta sekä työpanoksen kasvusta. Näistä ensin mainittu on ratkaiseva. Sen varaan talouskasvu on Suomessakin rakentunut useiden vuosikymmenien ajan. Työpanoksen määrä on pysynyt lähes ennallaan, ja tulevina vuosina se pikemminkin laskee kuin nousee. Vuosien 2009 ja 2010 suhdannepolitiikka on perustellusti ollut kotimaista kysyntää tukevaa. Tämän politiikan väistämättömänä hintana on ollut valtion budjettivajeen huomattava kasvu. Sen sijaan valtion velan ja koko julkisen velan suhde vuotuisen BKT:n arvoon on edelleen hallittavan suuruinen ja selvästi alempi kuin useimmissa muissa länsimaissa. Käytettävissä olevat vaihtoehdot julkisen talouden tasapainottamiseksi ovat nopea ja hallittu talouskasvu, julkisten menojen rajoittaminen ja verojen korotus. Toimenpiteiden keskinäisen järjestyksen tulisi olla sellainen, että mahdollisimman suurta osaa tasapainottamisesta tavoitellaan kasvun kautta. Se lisää verokertymiä automaattisesti ja vähentää mm. työttömyyteen liittyviä julkisia menoja. Sen ohella julkisten menojen rajoittaminen ja julkisen talouden toiminnan tehostaminen on välttämätöntä. Suhteellisen nopeasta kasvusta huolimatta koko julkinen talous on vuonna 2015 edelleen alijäämäinen. Valtion ja kuntien yhteenlaskettu alijäämä voi olla tuolloin 3 4 prosentin luokkaa. Tilanne on oleellisesti vaikeampi, jos kasvu jääkin esimerkiksi kahden prosentin tasolle. Tiukkuutta julkisissa menoissa tarvitaan, koska vajeiden poistaminen talouskasvun keinoin on hyvin haasteellista. ETLAn lähivuosien ns. perusennusteen mukaan Suomen keskimääräinen talouskasvu on lähivuosina runsaat kolme prosenttia vuodessa. Viime laman aikana valtion osuus kuntien toimintamenoista laski noin kolmanneksella. Kuntien oma osuus taas nousi puolitoistakertaiseksi. Laman jälkeen valtion osuus on kasvanut yli kaksinkertaiseksi ja kuntien osuus kasvanut puolitoistakertaiseksi. Laman aikana valtio ei kykene ainakaan pitkään auttamaan kuntia niiden jatkuvasti kasvavissa menoissa. Kuntien on itse kasvatettava osuuttaan tai hillittävä menoja palvelurakenneuudistuksilla. Kajaanin kaupunki on väestötekijöillä arvioituna ainoa elinvoimainen alue Kainuussa. Jos Kajaanin ikäryhmiä verrataan keskenään, täällä on eniten nuoria aikuisia. Muissa Kainuun kunnissa nuoria aikuisia on ikäryhmistä vähiten. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan tilanne säilyy tässä suhteessa samanlaisena aina vuoteen 2040 asti. Kajaanissa on alijäämiä 519 euroa henkeä kohti. Keskimäärin Suomen kunnissa on ylijäämää noin euroa asukasta kohti. Suomussalmella ylijäämää on 842 euroa asukasta kohti ja Ristijärvellä 565 euroa asukasta kohti. Vaalassa alijäämää on 946 ja

2 Hyrynsalmella 665 euroa asukasta kohti. Kajaanin omavaraisuusaste on 61 %, Sotkamon ja Suomussalmen 74 %, Vaalan 42 % ja Paltamon 40 %. Suomen kuntien omavaraisuusasteen keskiarvo on 65 %. Kajaanilla on velkaa euroa asukasta kohti, Sotkamolla 627 euroa ja Suomussalmella euroa. Vaalalla on velkaa euroa asukasta kohti ja Paltamolla euroa. Suomen kunnilla on velkaa keskimäärin euroa/asukas. 2 Lähivuosien taloudelliset haasteet Kaupunginjohtaja Jari Tolonen korosti, että Kajaanin kaupungin suurimmat haasteet ovat talous, erityisesti käyttötalouden tasapainottaminen, investoinnit, palvelujen tuottaminen ja Kainuun malli / muu malli. Mikäli investointeihin halutaan väljyyttä, on käyttötalous saatava kuntoon, koska poistot heikentävät käyttötaloutta. Investoinnit painottuvat peruskorjaukseen, kouluihin, päiväkoteihin, kunnallistekniikkaan, vesi- ja viemärijohtoihin. Suurin osa tuotetuista palveluista on lakisääteisiä ja lakien säätelemiä. Kajaanissa ei tapahdu samanlaista väestön ikääntymistä kuin muissa Kainuun kunnissa. Kainuun maakunta -kuntayhtymän rahoitusmalli on laadittu sen pohjalta, että maakunta järjestää pääsääntöisesti vanhempien ikäluokkien hyvinvoinnin turvaavat palvelut ja kunnat järjestävät lapsiperheiden ja nuorten palvelut. Kuntien rahoituksesta suurempi osa menee maakuntaan. Kajaanin on mietittävä omista lähtökohdistaan, mihin voidaan sitoutua. Kestävin keino saada tulopohjaan vahvistusta, on kaupungin kehittäminen niin, että tänne saadaan uusia yrityksiä ja työpaikkoja, jotka tuovat verotuloja. Helpointa voi olla karsia ei-lakisääteisistä kehittämistehtävistä, mutta pitemmällä aikavälillä se voi tuoda entistä enemmän kustannuksia. Omaa palvelutuotantoa on kehitettävä maakunnan palvelujen rinnalla. Yhteisvastuullisuus menee liian pitkälle, jos Kajaani joutuu säästämään omissa palveluissaan verissä päin, kun suurin osa rahoituksesta menee maakunnalle. Osa kunnista on kehittämisen, osa säilyttämisen kannalla. Miten sovitetaan joidenkin kuntien huoli palvelujen säilymisestä siihen, että joidenkin kuntien rahoitusosuus käy liian raskaaksi? Henkilöstön osalta Kajaani-sopimus on merkittävä asia, jonka tuomaa luottamusta ei pidä horjuttaa. Kajaanin on toimittava uskottavana Kainuun keskuskaupunkina, jolla on tietynlainen vastuu muista kehyskunnista. Tämä vastuu ei kuitenkaan ulotu äärettömiin. Toisaalta keskuskaupungin on tarjottava joitakin sellaisia palveluja, joita kehyskunnista ei ole saatavilla. Keskuskaupungin roolia on linjattava jonkin verran itsekkäämmin. Kajaanin kilpailijoita ovat muut keskuskaupungit ja maakunnat, kehyskuntien kanssa on tultava toimeen. Kajaani tekee periaatteellisesti 60 prosenttisesti kuntayhteistyötä maakuntahallinnossa. Kuntayhteistyön merkitys tulee lisääntymään. Se vahvistaa asukasluvultaan pientä Kainuuta. Kunta-käsitteen merkitys tulee muuttumaan, kuntarajat tulevat madaltumaan. Muutaman sadan asukkaan kuntia, joissa on täysi palveluvarustus, ei tule jatkossa olemaan. Tarjotaan palveluja Kainuussa asuville yksittäisille ihmisille ei tietyssä kunnassa asuvalle ihmiselle. Kajaanin kaupungin talous Talousjohtaja Juha Huotari kertoi, että valtion talouden vuoden 2011 ennustelukujen mukaan kuntatalous näyttäisi selviävän talouskriisistä huomattavasti pelättyä pienemmin vaurioin. Tähän on vaikuttanut mm. valtion elvytystoimet, odotettua suotuisampi työllisyyskehitys, kustannustason nousun hidastuminen ja kuntien omat menokasvua hillitsevät toimenpiteet. Inflaation odotetaan nousevan 1,5 prosentista yli kahteen prosenttiin. Kuntien toimintamenojen kasvu puolittui vuonna 2009 noin neljään prosenttiin. Vuonna 2011 toimintamenojen ennakoidaan kasvavan noin 3,5 prosenttia (Kajaanin talousarvioesitys ,5 prosenttia). Ansiotason kehitys oli yli neljä prosenttia vuonna Sen arvioidaan olevan 2,6 prosenttia vuonna 2010, 2,5 2,8 prosenttia vuonna 2011 ja kolme prosenttia

3 vuodessa vuosina (Kajaanin talousarvioesitys 2,2 prosenttia). Kuntakentän työntekijämäärän odotetaan pysyvän tasossa vuonna 2011 ja myös keskipitkällä aikavälillä. Työttömyysasteen ennakoidaan jäävän hieman alle kymmenen prosentin vuonna 2010 ja laskevan noin kahdeksaan prosenttiin vuonna Kaupungin talouden sopeuttaminen perustuu hyvin pitkälle vuosina 2010 ja 2011 tehtyihin ja tehtäviin toimenpiteisiin sekä henkilöstösuunnitelman toteutumiseen. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen on pitkälti kiinni myös yksittäisten työntekijöiden omista ratkaisuista, joihin heillä on oikeus, totesi talousjohtaja Huotari Kuntakentän työntekijämäärän odotetaan pysyvän euron tasossa vuonna 2011 ja myös keskipitkällä aikavälillä. Työttömyysasteen ennakoidaan jäävän hieman alle kymmenen prosentin vuonna 2010 ja laskevan noin kahdeksaan prosenttiin vuonna Verotulot kasvoivat vuosina keskimäärin 6,4 prosenttia vuodessa. Vuonna 2009 verotulot kasvoivat enää keskimäärin puoli prosenttia. Yhteisöverotulot supistuivat ennakkotiedon mukaan noin 30 prosenttia vuonna Kunnallisveropohja ei kasva vuonna Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousi noin 0,4 prosenttiyksiköllä. Verotulojen ennakoidaan kasvavan keskimäärin kaksi prosenttia vuonna Kajaanin verotulojen ennakoidaan kasvavan kokonaisuutena 1,6 prosenttia (1,9 miljoonaa euroa). Vuonna 2010 kasvun ennakoidaan olevan jopa viisi prosenttia. Valtionosuuksiin tulee 1,6 prosentin indeksitarkistus. Todelliseksi kustannustason nousuksi on arvioitu 2,6 prosenttia. Tarkistus on pienempi, koska aiemmin tehty korotus on tehty noin prosentin liian suurena. Kajaanin kaupungin valtionosuudet pl. liikelaitokset ennakoidaan pienenevän noin euroa. Kun kuntien keskimääräiset kunnallisverotulot kasvavat vuodesta 2010 vuoteen 2011 arviolta noin 2,5 prosenttia, Kajaanin kunnallisverotulojen arvioidaan kasvavan 1,1 prosenttia. Kuntien yhteisöverotulot kasvavat noin 15 prosenttia ja Kajaanin 13,2 prosenttia. Kuntien kiinteistöverotulot kasvavat 2,6 prosenttia. Kajaanin kiinteistöverotulojen ei ennusteta kasvavan. Rakenteellisten ratkaisujen ja henkilöstösuunnitelman vaikutukset kumuloituvat vuosi vuodelta. Sen vuoksi on tärkeää, että päätöksiä tehdään mahdollisimman aikaisin niin, että 19,9 miljoonan euron alijäämät ennätetään poistaa vuoteen 2016 mennessä. Talousarvion 2011 tavoitteena oli yli kaksi miljoonaa euroa ylijäämää, nyt lautakuntien ja johtokuntien esitykset liikelaitokset mukaan lukien ovat yhteensä noin euroa alijäämäiset. Toimintatuotot ovat -0,6 prosenttia talousarvioesityksessä, mihin yksi selitys on, että maahanmuuttajapalvelujen toimintatulot laskevat noin miljoona euroa (myös maahanmuuttajapalvelujen toimintamenot laskevat). Lisäksi yhdistymisavustus laskee. Henkilöstökulut nousevat 2,2 prosenttia. Palvelujen ostot nousevat 3,5 prosenttia. Palvelujen ostoista suurin osa on Kainuun maakunta kuntayhtymän palveluja, joiden kulut nousevat hieman vajaat neljä prosenttia. Lisäksi Kainuun maakunta kuntayhtymän vanhan alijäämän kattamiseen kuluu vajaat euroa. Muilta osin palvelujen ostot nousevat on 2,5 prosenttia eli inflaation verran. Aineet, tarvikkeet ja tavarat nousevat 3,4 prosenttia ja avustukset laskevat viisi prosenttia. Mikäli katettavia alijäämiä ei olisi, tämä oli aivan hyvä tulos, mutta nyt se ei riitä. Vuodesta 2010 tulee talousarviota parempi, mikä helpottaa jonkin verran tulevia vuosia. Talouden kannalta ratkaisevat toimenpiteet on tehtävä vuosina , jotta niillä olisi riittävää kumulatiivista vaikutusta vuoteen Henkilöstösuunnitelman toteuttamisella on todella suuri merkitys. Sen vuoksi on reilua tehdä myös rakenteellisia muutoksia, painotti talousjohtaja. Tänä vuonna on mahdollista tehdä ylijäämäinen tulos, ellei asiaa sössitä, talousjohtaja Huotari jatkoi. Ylijäämä auttaa ensi vuonna, mutta nyt näyttää, että ylijäämää ollaan jo syömässä etukäteen. Nyt ei enää olla siinä tahdissa, että alijäämät saataisiin katettua vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2011 tulotaso laskee, ja poistojen kanssa tulee on-

4 gelmia, kun kaikki investoinnit toteutetaan. Kirittävää on siis vielä melkoisesti, päätti talousjohtaja katsauksensa. Poimintoja keskustelusta: Perjantaina käytiin kuntien välinen neuvottelu, jossa useat kunnat menivät siilipuolustukseen. Kainuussa on kova itsenäisyyden ja identiteetin tarve, jolloin yhteistyö on ainoa mahdollisuus. Tämä aiheuttaa Kajaanille kovat paineet, ellei valtio tee pakkoliitoksia. Muilla kunnilla on käsitys, että Kajaani on hoitanut huonosti asiansa. Näinhän ei todellakaan ole. Perussopimus on keskeisin asia jatkossa. Ensi keväänä on oltava sellainen sopimus, joka käy Kajaanille ja muillekin. Mitä pienempi kunta on ja mitä kauempana se on, sitä suurempi pelko siellä on siitä, säilyvätkö palvelut. Kyse ei ole iso-pieni-asetelmasta, vaan siitä, löytyykö konsensus. Oikea tapa ei ole leikata Kainuun maakunta kuntayhtymältä rahoitusta pois niin, ettei meidänkään vanhuksiamme pystytä hoitamaan. Sen sijaan kuntayhtymän hallinnon hajauttamisesta on luovuttava, jolloin saadaan kustannussäästöjä. Kajaanin on vaadittava tätä neuvotteluissa. Henkilöstösuunnittelu on pystyttävä ulottumaan naapurikuntiin ja kuntayhtymän puolelle niin, että hallinnon puolelta voidaan vähentää henkilöstöä. Kajaanin tahtotilan pitää näkyä entistä kirkkaampana täällä ja maakunnassa. Nyt meidän on oltava viisaita päättäjiä emmekä saa tehdä sellaisia päätöksiä, jotka rapauttavat lopullisesti kulttuuripalvelut. Kainuun pääkaupunkina oleminen velvoittaa muistamaan, että tämä ei ole käpykylä. E-malli on hyväksytty ja siitä on pidettävä kiinni. Kajaanin pitää myöntää tosiasiat, käyttötalouden menot ja tulot eivät ole vielä kunnossa. Verotulot ovat nousseet, koska tulo- ja kiinteistöveroprosentteja on nostettu. Niitä pitäisi pystyä laskemaan. Kehittämis- ja tulevaisuusnäkökulmaa on ajateltava. Kajaani ei voi olla pelkkä peruspalvelukunta. Erilaiset rahastot pienenevät. Nyt olisi itse löydettävä rakenteellista kehittämistä. Valtionosuuksien on mentävä suoraan maakunnalle, muun rahoituksen osalta on sovittava rahoitusperuste. Aggressiivisuuden sijasta tarvitaan viisasta yhteistyötä, aluekehitystehtävää on vietävä eteenpäin. Sosiaalipalvelujen tarve Kajaanissa ja maakunnan puolella kasvaa. Sen ratkaiseminen on vaikeaa. Kokeiluajan jatkoa on mietittävä, onko maakuntajohtajan esitys kahdeksan vuoden jatkoajasta kohtuullista? Tasapainottamisohjelma perustuu pitkälle henkilöstösuunnitelmaan. On huolehdittava,, etteivät ostopalvelut lisäänny sen vuoksi. Kun kaupunki järjestää palveluja omana tuotantona, se ei tavoittele voittoa, ja se on edullisempaa kuin ostopalvelut. Sellaisia palveluja ei kannata karsia, joista voi pitemmällä aikavälillä tulla suuria kustannuksia. Toivoisin, että myös Kainuun maakunta kuntayhtymässä lasten ja nuorten palvelut, mm. kouluterveydenhuolto, pidettäisiin kunnossa. Asioita on pystyttävä katsomaan pitkälle eteenpäin. Kainuun voimavara ja heikkous on ollut, että peruselinkeinoja ovat olleet maa-, metsä- ja karjatalous. Nyt entiset vilkkaat kylät ovat autioituneet. Tulevaisuudessa Kajaanin asukasluku säilynee ennallaan, mutta muun maakunnan väestö vähenee. Kajaanilla on keskuspaikkana vastuu koko maakunnasta. Talouden tasapainottamisohjelma on tärkeä ja siinä pitäisi kaikkien pysyä. Hyviä uutisiakin on kuultu: SOK:n palvelukeskus, supertietokone ja ajoneuvojen testaustunneli. Paljonko ne tuovat työpaikkoja ja mikä on niiden vaikutus verotuloihin?

5 Kajaanin Veden investointihaasteet Johtaja Juha Nurminen totesi alustuksessaan, että Kajaanin Veden käyttötalous on kunnossa, mutta investointipuolella on ongelmia. Verkostoa on noin tuhat kilometriä, josta voidaan nopeasti peruskorjata noin sata kilometriä. Vuosina on peruskorjattu noin 30 kilometriä. Nykyvauhdilla kaikki vanhat betoniset verkostot saataisiin peruskorjattua vuoteen 2030 mennessä. Silloin pitäisi aloittaa vanhempien muovisten verkostojen peruskorjaus. Noin 93 prosenttia vedestä otetaan samalta pohjavesialueelta. Yli 70 prosenttia vedenotosta on kahden syöttöjohdon varassa, alle 40 prosenttia otetaan päävedenottamosta. Koutaniemelle suunnitellaan lisäkapasiteettia. Suurin ja akuutein ongelma on Vuolijoen alueen jätevesihuolto. Siirtoviemäri Vuolijoelta Otanmäkeen rakennettiin , se maksoi euroa, josta kaupungin nettokulut olivat euroa. Tänä vuonna on uusittava ympäristölupia. Otanmäen jätevesille haetaan lupaa laskea ne lietealtaaseen. Siirtoviemärin rakentamista Otanmäestä Peuraniemeen on esitetty valtion vesihuoltotyöksi tuloksetta. Se maksaisi noin 4,5 5,0 miljoonaa euroa, josta noin puolet tulisi valtiolta. Otanmäen laskutus on alle kuutiota ja euroa vuodessa, voittoa siitä jää enintään euroa vuodessa. Otanmäki Peuraniemi-välin kulutus on enintään kuutiometriä ja euroa vuodessa. Osuuskunnille palvelu tarjotaan omakustannehintaan. Taloudellisesti siirtoviemärihanke ei ole mitenkään kannattavaa. Ratkaistava on myös, minne Vuorokkaan alueen jätevedet (2 000 kuutiota vuodessa) lasketaan. Periaatteellisia vaihtoehtoja on kaksi: rakennetaan siirtoviemäri joko rantaa myöten tai Mainuan kautta Peuraniemeen tai rakennetaan bioroottori tai pienpuhdistamo Vuorokkaalle. Bioroottorin tai pienpuhdistamon kustannukset ovat 1 2 miljoonaa euroa, johon vesihuoltoavustusta voi saada enintään 30 prosenttia. Todennäköisesti ELY-keskus ei voi antaa niinkään suurta avustusta. Toinen ehkä vielä isompi ongelma tulevaisuudessa on lietejätehuolto. Nyt kompostointi ostetaan Auralan kompostointialueelta aumakompostointina, hinta on noin euroa vuodessa. Ympäristölupa on voimassa saakka. Esimerkiksi Suomussalmella vastaava lupa on kaatunut jo useaan otteeseen. Kainuun ELY-keskuksella on meneillään Eloperäiset jätteet kiertoon hanke, jossa tehdään esiselvitys ja ympäristövaikutusten arviointi Kainuun yhteisestä laitoksesta. Yksi vaihtoehto on rakentaa Peuraniemeen mädättämö, jonne lietteet voidaan kuljettaa. Toinen vaihtoehto on rakentaa biokaasulaitos tai komposti Majasaareen, jonne lietteet ja biojäte voitaisiin toimittaa. Muut vaihtoehdot ovat jatkaminen Auralassa (luvan saanti on hyvin epävarmaa) tai palvelun ostaminen muualta (kuljetus kallista). Mädättämö maksaa noin seitsemän miljoonaa euroa, josta Kajaanin kaupungin kustannus olisi noin puolet. Biokaasulaitos maksaa noin 13,5 miljoonaa euroa, josta kaupunki joutuisi maksamaan 1/3. Majaasaaren komposti maksaa 3,2 miljoonaa euroa. Hintojen nostotarve on noin senttiä/jätevesikuutio. Talvella 2011 on tehtävä päätöksiä lietejätehuollon suunnasta tulevaisuudessa. Lisäksi on ratkaistava, kuka olisi toimija: Kainuun Ekokymppi, kuntien yhteinen vesilaitos, Kajaanin Vesi vai joku ulkopuolinen. Vielä yksi tulevaisuuden ongelma on typpipeikko, jatkoi Juha Nurminen. Peuraniemen jätevedenpuhdistamon uusi lupa on haettava mennessä. Tällä hetkellä Peuraniemessä poistuu typpeä alle 25 prosenttia. Uuteen lupaa saattaa tulla typen poistovelvoitteeksi 40 prosenttia, mikä tarkoittaa 2 3 miljoonan euron investointia Peuraniemeen. Vuoden 2011 talousarvioesityksen mukaan Kajaanin Vesi tulouttaa Kajaanin kaupungille 1,2 miljoonaa euroa. Edellä kuvattujen investointitarpeiden vuoksi Kajaanin Veden hintoja pitäisi korottaa vähintään kaksi prosenttia vuodessa seuraavien 6 7 vuoden aikana.

6 Otanmäen kosteikkopuhdistamon jatkolupaa tuskin tulee. Jo Vuolijoen kunnan aikaan pohdittiin, että luu jää jakavan käteen. Mahdollisen maametallikaivoksen tulo lisää merkittävästi jätevesiä, toisaalta saisimme myös uuden maksajan. V: Kaivosteollisuuden jätevettä ei voi sotkea yhdyskunnan jätevesiin, vaan se käsitellään erillään. Auralan kompostialue kannattaa säilyttää kuntalaisten käytössä. Jos Kajaanin Veden lietteen käsittely siirtyy Majasaarenkankaalle, voisiko jossain olla biokomposti kuntalaisille? V: Auralan jatkoluvan saanti on vaikeaa. Mikä on Kajaanin Veden rahoitusstrategia? V: Nostetaan taksoja ja otetaan lainaa. 6 7 vuotta nostetaan vuosittain noin kaksi prosenttia taksoja, mikä tarkoittaa noin 1,7 prosenttia rahoitusta lisää. Sen lisäksi vuosittain ylimenevät investoinnit tehdään velkarahalla. Taksan korotuksilla maksetaan velkaa pois. Tuloutus kaupungille on 1,2 milj. euroa eli sama, mikä nyt on tuloutettu. Ympäristötekninen toimialan käyttötalous ja investoinnit Vs. tekninen johtaja Matti Nousiainen kertoi, että ympäristöteknisen toimialan käyttötalouden kehys on KuEl-maksulisäykset huomioiden sama kuin vuonna 2010 eli 1,7 milj. euroa. Koska kustannustaso nousee 2 3 prosenttia ja nettoraami ei muutu, säästö on saatava aikaan toimintoja tehostamalla tai palvelujen määrää tai tasoa laskemalla. Ympäristöteknisen toimialan talousarvioesityksessä on siirretty euroa muilta tulosyksiköiltä katujen kunnossapitoon, koska kunnossapidettävät katualueet ovat lisääntyneet. Yksityisteiden kunnossapidosta ja peruskorjausavustuksista on siirretty euroa viemäriosuuskuntien avustuksiin. Vuonna 2011 ympäristö ja maankäyttö tulosalueella jatkuu keskustaajaman osayleiskaavatyö, henkilöstösuunnitelman toteuttaminen, valmistautuminen kaupungintalon palvelurakenneuudistukseen ja mittauspalvelujen integrointiin. Kunnallistekniikkatulosalueella parannetaan tuottavuutta ja priorisoidaan tehtäviä oman toiminnan kehittämisellä ja organisaatiomuutoksella. Energiaa säästetään ohjaamalla katuvalojen käyttöä entistä tarkemmin. Urheilualueiden, kenttien ja latuverkon hoitoa ja kunnostusta kohdennetaan entistä enemmän käytön perusteella. Kunnallistekniikassa täydennetään omaa tuotantoa kilpailutetuilla ostopalveluilla. Tilapalvelu-tulosalueella rakennuskantaa sopeutetaan palvelutarpeen mukaiseksi. Rakennuskanta vähenee noin 1,5 prosenttia vuodessa. Tilapalvelu vastaa palvelurakenneuudistukseen liittyvästä kaupungintalon uudistamisen suunnittelusta ja toteutuksesta. Lisäksi selvitetään ja hankitaan energian seurannassa ja käytön tehostamisessa tarvittava järjestelmä ja laaditaan KETSsopimuksen toimintasuunnitelma. Vuonna 2011 toteutettavat talonrakennusinvestoinnit, euroa, suunnataan pääosin peruskorjaushankkeisiin. Vesiliikuntakeskukselle varataan aloitusmääräraha. Myös kunnallistekniikan investointihankkeet, euroa, ovat pääosin peruskorjauksia. Uudisrakennuskohteita on Rinnekoulun ja Maaston kaava-alueilla. Ympäristötekninen lautakunta on kokouksessaan siirtänyt investoinneista kohdasta Parempi kaupunkikeskusta euron nettomäärärahan osin leikkipuistojen kunnostukseen ( euroa) ja osin koulujen ja päiväkotien pihojen kunnostukseen ( euroa). Irtaimistoinvestointeihin esitetään satelliittipaikantimen ( euroa) hankkimista mittauspalveluihin. Paikannin lisää työn tuottavuutta. Kunnallistekniikkaan esitetään hankit-

7 tavaksi talvihoitovarustettu kuorma-auto ( euroa), joka parantaa toimintavarmuutta ja tuottavuutta. Puistoihin ja liikunta-alueille tarvitaan kunnossapitoajoneuvo ( euroa). Se tehostaa toimintoja ja korvaa ostopalveluja. Lisäksi tarvitaan henkilöstönostin pyörökuormaajaan, euroa. Latukoneen hankinta on siirretty vuodelle Kainuun Prikaatin kanssa selvitetään yhteistyömahdollisuuksia latukoneen käytössä. Tilapalvelu tarvitsee ajoleikkurin ( euroa) ulkoalueiden hoitoon ja euroa jäähallin kaukalon kunnostamiseen ja betonilattian pinnoitukseen. Lopuksi vs. tekninen johtaja Matti Nousiainen muistutti, että ympäristöteknisen toimialan talousarvioesitys 2011 on laadittu kaupunginhallituksen antamaan raamiin. Tarkempia perusteluja monikäyttöajoneuvon hankinnalle? V: "Kenttien aurauksessa monikäyttöajoneuvo on tehokkaampi ja siirtymät nopeammat. Kone on monikäyttöinen, kesällä sitä voidaan käyttää huoltoajoneuvona. Hankinta on siis taloudellinen. Onko ajoleikkuri päältä ajettava? Vaarana on, että siilit jäävät sen alle. Skeittiramppia tarvitaan. Eikö Rajavartiolaitosten tiloista löydy tilaa skeittihallille? V: Kun entinen Rinnekoulun sali puretaan, ei vastaavaa tilaa skeittihalliksi voida tarjota ellei rakenneta tai vapaudu jotain teollisuushallia tai vastaavaa. Jos joku ratkaisu tulee muistakin kuin omista tiloista, harkitaan. Kannattaako hankkia uutta kalustoa, kun samaan aikaan kalustoa on vapaana yksityisellä puolella? Siirtymäongelmia en ymmärrä ollenkaan. V: Urakoitsijoilla ei ole tarjolla enempää talvihoitokalustoa. Nyt noin 50 prosenttia ostetaan ulkoa. Sivistystoimialan talousarvio Va. sivistysjohtaja Mikko Saari kertoi sivistystoimialan talousarvion kasvutekijöistä ja säästöistä. Päivähoitoa on laajennettu, kouluissa tehdään hyvää työtä opetuksen käytänteiden, osaamisen ja opettajien tiimityön kehittämisen eteen. Kulttuuritoimijoiden yhteistyötä on tehostettu yhteismarkkinoinnin ja tilojen käytön lisäämiseksi. Lisäksi tilojen yhteiskäytön suunnittelu on aloitettu. Sivistystoimen talousarviossa 2011 palkkakulut kasvavat kaksi prosenttia, sisäiset vuokrat sekä ateria- ja puhtaanapitokulut kasvavat kolme prosenttia. Päivähoidon avustukset lisääntyvät eurolla. Kylmänkadun päiväkodin avaaminen ja Huuhkajavaaran päiväkodin uudet ryhmät elokuusta 2011 alkaen lisäävät kuluja eurolla. Kulut kasvavat yhteensä 3,5 miljoonaa euroa. Toisaalta toiminnalliset muutokset tuovat säästöjä. Kirkkoahon koulun lakkauttaminen säästää menoja noin euroa, Paltaniemen koulun lakkauttaminen euroa, Vuottolahden koulun lakkauttaminen euroa, Otanmäen Havukan yksikön lakkauttaminen (talouden tasapainottamisohjelmassa erityisopetuksen tehostaminen) euroa ja Kätönlahden koulun ESY-yksikön lakkauttaminen euroa. Yhteensä näistä tulee noin euroa. Mikäli Vuolijoen koulu lakkautettaisiin syksyllä 2011, säästöä tulisi viideltä kuukaudelta yhteensä euroa. Jos Jormuan koulu lakkautettaisiin syksyllä 2011, säästöä tulisi viideltä kuukaudelta noin euroa. Opetussuunnitelman tuntimäärän vähentäminen säästää noin euroa, opetustuntimäärän vähentäminen (yhteensä 195 tuntia, 0,07 tuntia oppilasta kohti) vähentää kuluja euroa, Honkirämeen nuorisotilasta luopuminen euroa, Otanmäen

8 monitoimitalon nuorisotilasta luopuminen euroa ja Kuurnan kirjaston lakkauttaminen euroa. Se, ettei esiopetusta järjestetä Vuolijoella vuonna 2011, vähentää kuluja eurolla. Henkilöstömuutoksista saadaan säästöä seuraavasti: kirjaston eläkepoistuman hyödyntäminen aloitetaan ( euroa), Kaukametsän johtamisjärjestelyt ( euron säästö) sekä liikunta- ja nuorisotyön henkilöstörakenteen muutos 16 henkilöstä 10 henkilöön (noin euroa). Sivistystoimialan kuluja karsitaan yhteensä euroa. Kun kulut toisaalla kasvavat 3,5 miljoonaa euroa ja toisaalla niistä voidaan vähentää vajaa miljoona euroa, sivistystoimialan tarvitsee 2,5 miljoonaa euroa enemmän kuin kaupunginhallituksen antama kehys on, totesi Mikko Saari. Toisaalta on muistettava, että perusopetuksen kulut eivät ole kasvaneet vuodesta 2009, jos ei huomioida lisääntyneitä eläkekustannuksia ja vähentyneitä kotikuntakorvauksia). Jos lisäksi ei oteta huomioon vammaisopetuksen osuutta, perusopetuksen kulut ovat jopa vähentyneet vuodesta 2009 prosentin verran. Varhaiskasvatuksen tarve on lisääntynyt vuodesta Päivähoidossa oli lasta vuonna 2007, vuonna 2010 päivähoidossa on lasta ja vuonna 2014 päivähoidossa ennustetaan olevan noin lasta. Tarpeen lisääntyminen johtuu osittain siitä, että päivähoitoikäisten määrä on kasvanut ja osittain siitä, että päivähoitoikäisten lasten vanhempien työllisyys on parantunut. Työllisyyteen on vaikuttanut mm. SOK:n palvelukeskuksen tulo Renforsin Rantaan ja suuri eläköityminen julkisista palveluista. Myös vuorohoidon ja alle 3-vuotiaiden hoidon tarve on kasvanut. Perusopetuksessa oppilasmäärien arvioidaan laskevan tämän vuosikymmenen puoliväliin saakka, minkä jälkeen oppilasmäärät alkavat lisääntyä. Opettajien määrä on vähentynyt 17:llä vuodesta 2007 vuoteen Vuosina perusopetuksen valtionosuudet laskevat 1,1 miljoonaa euroa, kertoi va. sivistysjohtaja Mikko Saari lopuksi. Onko Kajaanissa ennustettavissa opettajapulaa, missä aikataulussa ja varaudutaanko siihen? V: Jo nyt on jonkin verran pulaa. Erityisesti varhaiskasvatuksessa pula on jo nähtävissä. Olemme tehneet esityksen, että jatkossakin järjestetään opettajakoulutuksen harjoittelupaikkoja Kajaaniin. Tavoitteena on, että opettajat kiinnittyisivät harjoittelun kautta tänne. Ainakin sijaisista tulee varmasti pulaa. Mikä on tilanne Kontiomäki-ratkaisun suhteen neuvotteluissa Paltamon kunnan kanssa? Kannattaa miettiä, kannattaako sitoa käsiä Paltamon kanssa. Pitäisi katsoa ensin kristillisen koulun ym. ratkaisu ym. Vuolijoen alue on laaja ja kuljetusmatkat pitkät. Kuinka pitkät matkat ovat ja mitkä ovat kuljetuskustannukset? Vuolijoen vanhempainyhdistys ajoi reitit läpi. Pisimmät reitit veivät 1 tunti 15 minuuttia. Ala-asteen oppilaiden päivittäinen kuljetusajan maksimäärä on 2 tuntia 30 minuuttia. V: Vuolijoen lisäkuljetuskustannukset ovat euroa. Kolme liikennöitsijää on vakuuttanut, että pisimmän linjan ajaminen vie tunti viisi minuuttia ja lyhyemmän ajaminen tunnin. Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos Teatterinjohtaja Miko Jaakkola kertoi, että teatteriin vaikuttaa tällä hetkellä kolme tärkeää seikkaa: talousarvio, alueteatteri ja teatterin tilat.

9 Talousarvion 2011 leikkaus on euroa. Tämä tarkoittaa, että ensi-iltoja vähennetään viidestä neljään, yksi näyttelijän paikka jätetään täyttämättä, tekniikan hankinnat laitetaan jäihin, vierailijoita, matkoja ja majoituksia vähennetään, markkinointia leikataan ja pidetään esitysmäärä sekä lipputulotavoite ennallaan. Valtion tuki ja lipputulot muodostavat tuloista 54 prosenttia, kaupungin tuki on 46 prosenttia tuloista. Kaupungin tuki laskee ensimmäisen kerran 20 vuoteen pienemmäksi kuin valtion tuki. Aika tavallinen jako teattereissa on, että valtion ja kaupungin tuki ovat saman suuruiset, kertoi Miko Jaakkola. Suunnitellut kaupungin tuen leikkaukset vuosille 2012 ja 2013 aiheuttavat henkilöstösuunnitelmaa (neljän eläkkeelle jäävän henkilön tehtävät jätetään täyttämättä vuoteen 2016 mennessä) suuremman puuttumisen henkilöstömenoihin. Kajaani-sopimus ei silloin päde teatterin kohdalla. On muistettava, että euron vähennys budjetissa tarkoittaa kuuden henkilötyövuoden (á euroa) vähennystä, mikä taas vähentää valtionosuuksia, jotka on sidottu henkilötyövuosien määrään, euroa. Tämä taas tarkoittaa kolmen henkilötyövuoden vähentämistä, mikä vähentää valtionosuuksia euroa, mikä vähentää 1,5 henkilötyövuotta jne. Käytännössä euron leikaus tarkoittaa 10 henkilötyövuoden vähentämistä vuoteen 2013 mennessä. KHO:n ennakkopäätös : Turun kaupunginhallitus haastoi opetusministeriön oikeuteen, koska opetusministeriö vähensi teatterin valtionosuuksia sillä perusteella, että Turun kaupunki oli vähentänyt rahoitustaan teatterilta. KHO:n päätös: OPM voi leikata henkilötyövuosia, jos kaupunki leikkaa teatterin resursseja. Alueteatteri on teatterille strategisesti tärkeä, koska esitykset myydään etukäteen ja yleisöpohja tiedetään etukäteen tarkasti. Lapset ja nuoret ovat alueteatterin pääasiallista yleisöä. Keikoille ei lähdetä, ennen kuin esitykset on myyty. Alueteatteritoiminta muodostuu esityksistä, teatterikasvatuspaketeista, jotka integroidaan esityksiin sekä tapahtumatoiminnasta, esim. Kekri. Alueteatterin tulot, euroa, muodostuvat valtion harkinnanvaraisesta tuesta ja lipputuloista. Välittömät kiertuemenot ovat euroa. Alueteatteri työllistää 10 henkilötyövuotta, joista teatteri saa valtionosuuksina euroa. Erotuksella maksetaan 10 henkilön henkilöstömenot, Sissilinnan vuokra ja koko alueteatteritoiminta. Akuuttiongelma teatterilla on vanha teatteritalo, joka on peruskorjauksen tarpeessa. On perustettu tilatyöryhmä, joka selvittää eri vaihtoehtoja. Selvitettävinä vaihtoehtoina ovat vanhan teatteritalon korjaus ja sen alueen kehitys tai uuden näyttämön rakentaminen Kaukametsän yhteyteen. Toiveena on, että saataisiin valtion kulttuurirakennusten korjaus-/uudisrakennusrahoitusta. Ensi vuonna käytetään yhtä vierailevaa lavastajaa, miten tarpeellista se on? V: Talon lavastaja lavastaa kolme näytöstä vuodessa. Enempää ei mahdu työehtosopimuksen mukaan. Kajaanin Mamselli liikelaitos Johtaja Tuija Vuorinen kertoi, että suurin muutos talousarvioon 2011 on, että matalapalkkatuki on poistumassa. Ilmeisesti jatkossa liikelaitoksia käsitellään kuten yksityisiä yrityksiä työllisyystukea myönnettäessä, joten sekin tulee muuttumaan. Aikaisemmasta poikkeavaa on, että talousarvioon on budjetoitu ylijäämää tulevia investointeja varten. Sosiaali- ja terveystoimen alueelle hankitaan koneita ja laitteita. Liikevaihto kasvaa vuoden 2009 tilinpäätöksestä, koska Kainuun ammattiopiston (KAO) ateriapalvelu on tullut Mamsellin hoidettavaksi. Vuonna 2011 tulee vielä KAO:n Seppälän toimipisteen ateriapalvelu Mamsellin hoidettavaksi. Ateriapalvelujen hintoja korotetaan 2,5 prosenttia ja puhtaanapidon hintoja neljä prosenttia. Myös hoitotyötä tukevan palvelun myynti on lisääntynyt.

10 Vuoden 2011 haasteita ovat mm. elintarvikkeiden hintojen nousu noin 3,7 prosenttia, palkka- ja eläkeperusteisten KuEl-maksujen nousu ja henkilöstön korkea keski-ikä, joka aiheuttaa paljon sairauspoissaoloja. Siivous- ja puhdistusaineiden hinnoissa on korotuspaineita (kilpailutus on parhaillaan käynnissä). Muutokset toimialojen toiminnassa aiheuttavat haasteita Mamsellille. Esimerkiksi pienissä kerho- ja päiväkotiryhmissä voi olla vain muutama aamupalan syöjä, mikä heikentää kustannustehokkuutta ja henkilöstön jaksamista, kun päiväkodissa joudutaan käymään monta kertaa päivässä eikä yksihintajärjestelmä kata kustannuksia. Haasteisiin vastataan pysymällä tuotevalikoimissa ja hankintasopimuksissa, tehostamalla talousraporttien seurantaa, lisäämällä talousvastuuta kentällä, seuraamalla ja minimoimalla hävikkiä ja tukemalla työssä jaksamista tavoitteena sairauspoissaolojen vähentäminen. Yhdessä Kainuun maakunta -kuntayhtymän kanssa tehdään tuotantokeittiöselvitys. Mitä Mamsellissa on tehty henkilöstön sairauspoissaolojen vähentämiseksi? Voidaanko mallia soveltaa koko kaupunkiin? V: Sairauspoissaolojen vähenemisen taustalla on ergonomiahanke, johon liittyi mm. kuntokorttikäytäntö ja työnantajan imagon parantaminen. Tarkasteluajanjakso on vielä niin lyhyt, ettei tarkkoja johtopäätöksiä voi tehdä. Osa-aikaeläkeratkaisut ovat yksi varteenotettava työnteonmuoto. Se ei ole halpa ratkaisu työnantajalle, mutta se on halvempi kuin jos ollaan paljon sairauslomilla. Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Johtaja Markku Haverinen kertoi, että Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos (Vilake) perustettiin Kainuun ammattiopiston yhteydessä. Vilake perustettiin hallinnoimaan Edukain omistamia rakennuksia ja kehittämisrahastoa, joka oli syntynyt Edukain toiminnan ylijäämistä (ottaen huomioon hallintokokeilun alkaminen vuonna 2005). Vilakkeen liikevaihto nousee vuonna 2011 hieman yli 3 miljoonan euron. Vilakkeen rakennuksia on peruskorjattu systemaattisesti. Tällä hetkellä on menossa Oppi 4:n peruskorjaus. Korjauksen arvo on yli kuusi miljoonaa euroa, minkä KAO ja Vilake rahoittavat puoliksi. Seppälän alueen rakennukset siirtyivät liikelaitokselle tänä vuonna. Seppälän viimeisimmät peruskorjaukset ovat luvuilta. Keskeisin korjaushanke on lämpökeskuksen ja siihen liittyvien kanaalien uusiminen. Myös biokaasulaitoksen esiselvityshanke on menossa. Tarkoituksena on, että joku yrittäjä tekisi biokaasulaitoksen ja Vilake ostaisi siltä energiaa. Ensi vuonna Seppälässä aloittaa yksityisen yrittäjän ylläpitämä pieneläinklinikka. Jatkossa siellä hoidetaan mahdollisesti isompiakin eläimiä. Vilake mahdollistaa valtion luovuttamien Vimpelinlaakson ja Seppälän opetusrakennusten kehittämisen ja peruskorjaukset, jolloin kaupungin investoinnit voidaan suunnata mm. peruskouluihin ja päiväkoteihin. Liikelaitos tulouttaa kaupungille peruspääoman koron, joka on vuonna 2011 noin euroa. Lähes neljän miljoonan euron peruspääoma on nyt käytetty, jatkossa peruskorjausinvestoinnit tehdään joko vieraalla pääomalla, varautumalla vuokrissa riittävillä pääomakustannuksilla tai rahoitusosuuksilla. Vilakkeen vuokrissa ylläpidon osuus on noin 70 prosenttia, josta lämmön ja sähkön osuus on noin 60 prosenttia. Tästä aiotaan hakea säästöjä liittymällä kuntien energiansäästösopimukseen (KETS). Vuosina selvitetään uudelleen koko kaupungin tilaliikelaitoksen perustamista. Paljonko 1 2 prosentin vuosittainen energian säästö merkitsee euroina?

11 V: Vilakkeella kaksi prosenttia merkitsee euroa. Koko kaupungin tasolla se on euroa. Kainuun Pelastuslaitos Pelastusjohtaja Anssi Parviainen kertoi, että palvelutasopäätös 2009 säätelee toimintaa. Vuonna 2011 tulee uusi laki, josta seuraa palvelutasopäätös Pelastustoimi säilyy jatkossakin kunnallisena. Jos kaupunki jatkaa isäntäkuntana, se päättää palvelutasosta Tähän saakka on oltu yksituumaisia siitä, ettei paloasemia lopeteta. Mikä on tilanne jatkossa? Tuleva laki ei velvoita eikä estä siirtämästä toimintaa maakunnalle. Mahdollista on myös laajentaa toimintaa Oulun tai Savon suuntaan. Vuonna 2025 Suomessa on todennäköisesti seitsemän alueellista pelastuslaitosta. Kainuussa kahdeksan kuntaa haluaa säilyttää palvelut ja yksi kunta, Kajaanin kaupunki, haluaa karsia palveluita. Talousarviossa 2011 kustannukset nousevat kaksi prosenttia, mutta Kajaanin kustannukset nousevat seitsemän prosenttia eli euroa, mikä johtuu ennen vuotta 2004 syntyneistä eläkemenoista. Mitä maksaa viranomaispalvelujen tuottaminen asukasta kohti? V: Pelastustoimen kustannukset ovat noin 70 euroa/asukas, poliisin noin 140 euroa/asukas ja puolustusvoimien kustannukset ovat noin 400 euroa asukasta kohti. Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Jari Tolonen kertoi, että talousarvion suurin haaste on Kainuun maakunta -kuntayhtymän maksuosuus. Toinen suuri asia on Kainuun Etu Oy:n toimintaavustuksen määrä. Mittaustekniikan tutkimus- ja koulutuskeskus CEMISiä tuetaan huomattavalla summalla. Measure Development Oy:n avustusta pienennetään. Kaiken kaikkiaan elinkeinopuolella haetaan tuloksellisuutta ja valtakunnallista vaikuttavuutta. Saavutettavuutta kehitetään varaamalla pieni määräraha lentoliikenteeseen ja valtatie 22:een. Matkailumarkkinointiyhtiö perustetaan tehostamaan kaupungin markkinointia. Vuoden 2011 tapahtumia ovat mm. Nuorten Jukola ja Rastiviikko. Keskushallinnon asiakaspalvelu keskitetään kaupungintalolle, kun Kajaani Info muuttaa sinne ensi vuonna. Maahanmuuttajapalvelujen toiminta supistuu. Raideliikenneyhteyksien kehittäminen olisi tärkeää, mutta kukaan ei tee töitä sen eteen. Kajaanin kaupungin tulee ajaa sitä. V: Raideliikennettä ei ole unohdettu. Kainuun maakunta -kuntayhtymä vie eteenpäin yöjunavuoroa. Kaupunki on vaikuttanut tasoristeyksien poistamiseen. Vieläkö Lahti Mikkeli-radan oikaisua ajava Nopeat itäradat on olemassa? V: On. Raimo Piirainen on Kajaanin edustaja siinä. Kajaanin kaupunki hoitaa maahanmuuttajapalveluissa sosiaali- ja terveyspalvelut. Olisiko toiminta järkevää siirtää Kainuun maakunta kuntayhtymään? Rakennusalan työnjohtotehtäviin tarvitaan uutta työvoimaa eläköitymisen vuoksi. Miten työnjohdon saatavuudelle käy, jos ammattikorkeakoulu lopettaa rakennusalan työnjohtokoulutuksen? V: Alan koulutus jatkuu Kajaanissa, mutta koulutuksen järjestäjä saattaa vaihtua. Työmarkkinatuen kuntaosuus ja nuorten työllistäminen

12 Työllisyysasianhoitaja Paula Tokkonen kertoi, että työmarkkinatuki on viimesijaisin työttömyysturva, jota maksetaan, jos työtön on pudonnut ansiopäivärahalta tai Kelan peruspäivärahalta tai jos hän ei ole vielä täyttänyt työssäoloehtoa. Kunnat joutuvat rahoittamaan puolet niiden henkilöiden työmarkkinatuesta, jotka ovat saaneet tukea yli 500 päivää passiivisesti eli eivät ole olleet missään aktiivitoimenpiteessä. Vuonna 2006 näitä henkilöitä oli Kajaanissa ja Vuolijoella yhteensä noin 600 henkilöä, nyt määrä on saatu laskettua noin 350 henkilöön. Työmarkkinatuen kuntaosuutta maksettiin vuonna 2006 noin euroa. Viime vuonna kustannukset olivat euroa ja tänä vuonna noin euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvista 350 henkilöstä noin 200 henkilöä on todennäköisesti sellaisia, joilla ei ole mahdollista edes kuntouttavaan työtoimintaan. Heidän kustannuksensa ovat noin euroa eli lähes 60 prosenttia kaikista kustannuksista. Yksi vaikeimmista ongelmista on päihteiden liikakäyttö. Päihdepalvelut ovat tällä hetkellä aivan riittämättömät, tarvitaan erityisesti ruohonjuuritason päihdetyöntekijöitä. Heitä, joilla on vielä mahdollisuuksia kuntoutukseen ja työllistymiseen, ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan (syyskuun lopussa 61, työtoiminnassa yhteensä 103 asiakasta), palkkatukityöhön mm. järjestöihin ja koulutukseen. Kaupungin työllistämisavustukset järjestöille työssäoloehtotyöllistämiseen vähentävät myös kustannuksia. Tänä vuonna avustuksia on myönnetty noin 40 sellaisen henkilön työllistämiseen, joka on maksuosuuden piirissä. Säästöä tästä tulee vuositasolla reilut euroa. Avustuksiin on käytetty noin euroa. Kaupunki on viime keväästä saakka yhdessä työvoimahallinnon kanssa valmistellut ns. Näytön paikka -hanketta, johon pyritään saamaan yrityksiä mukaan. Tavoitteena on työllistää pitkään työttömänä olleita yrityksiin Näytön paikka -osuuskunnan / sosiaalisen yrityksen kautta. Alustavasti mukaan on lähdössä kaksitoista yritystä. Lisäksi on vireillä hanke, jonka avulla voitaisiin lisätä yhdistyksiin työllistämistä. Kumppaniksi ry. on saanut Kelalta työkokeiluoikeudet vuosille , mikä merkitsee, että yhdistys pääsee mukaan purkamaan eläkeselvittelysumaa vaikeasti työllistyvien/vajaakuntoisten osalta. Tähän olisi hyvä saada myös TE-toimisto mukaan. Työkokeilussa tarvittavat lääkäri- ja psykologipalvelut ostetaan ulkopuolelta. TE-toimiston ilmoituksen mukaan nuorten tilanne on selkeästi kohentunut. Esimerkiksi ammattitaidottomista työnhakijoista (noin 250) työttömänä on 66. Toimenpiteitä on suunnattu nuoriin: ammattiin kouluttautumista tukevaa koulutusta ja ryhmäpalvelua, ammatin hankkineille (jotka eivät ole saaneet työtä) ammattitaitokartoitusta ja työhön suuntaavaa koulutusta ja ryhmäpalvelua. Nuoret ovat palkkatukityöllistämisessä erityisryhmä, myös työvoimakoulutukseen valinnoissa nuoret otetaan huomioon. Sanssikortin saaneita oli syyskuun lopussa koko Kainuussa 403, joista 66 oli työllistynyt. Kajaanin osuus näistä on 41. Kumppaniksi ry:n pajalla nuoria on ollut yhteensä 64. Päivittäin pajalla on nuoria noin 25. Kumppaniksi ry. palkkaa nuoria palkkatuella ja pyrkii saamaan heidät mahdollisimman nopeasti yrityksiin töihin. Tässä yhdistys tekee yhteistyötä myös vuokravälitysfirmojen kanssa. Kuntouttavassa työtoiminnassa pajalla on kymmenen nuorta. Kumppaniksi ry. sai Kelalta oikeuden mielenterveyskuntoutujien työhön valmennukseen Tässä ryhmässä on ollut tänä vuonna puolet asiakkaista nuoria (noin kymmenen nuorta kerrallaan). Lisäksi Kumppaniksi ry sai Kelalta oikeudet työhön valmennuksen järjestämiseen samalle ajalle. Tähän palveluun voidaan ottaa nuoria, joiden on vaikea työllistyä, saada ammatillisia opintojaan päätökseen tai löytää sopiva koulutusala. Työ- ja elinkeinotoimiston kautta kokeiluluonteisesti voidaan ottaa jatkossa starttivalmennukseen nuoria, jotka tarvitsevat tehostettua tukea ja palvelutarpeen selkiyttämistä ennen koulutukseen ja työelämään menoa. Kaupungin tämän vuoden 94:stä palkkatuella työllistetyistä nuoria on 46 eli 49 prosenttia. Nuorista suurin osa on sijoittunut varhaiskasvatukseen päiväkotiharjoittelijoiksi.

13 Keskushallinto Hallintojohtaja Tuija Aarnio kertoi, että keskushallinnossa toteutetaan henkilöstösuunnitelmaa ja hyödynnetään eläköitymistä. Asiakaspalvelut keskitetään kaupungintalon alakertaan uuteen Kajaanin Infoon ja muu talo suljetaan asiakkailta. Kassapalvelut järjestetään Kajaani Infoon. Maankäyttöpalvelut siirtää henkilöstöä Varastokatu 7:stä kaupungintalolle. Talousarviossa on euron investointivaraus, josta noin vajaa puolet johtuu sisätilojen muutoksista ja loput ulkoseinien korjauksesta. Henkilöstön näkökulma Henkilöstön edustaja Pentti Väyrynen totesi, että henkilöstö on sitoutunut talouden tasapainottamisohjelmaan ja henkilöstösuunnitteluun. Sitoutumista vahvistamaan on laadittu Kajaani-sopimus. Vähenevä henkilöstömäärä pyrkii tuottamaan palvelut kutakuinkin entisen laatuisena ja laajuisena. Laatu voi kyllä tulevaisuudessa laskea. Talous menee tyylikkäästi pintaa hipoen vesirajan alapuolella, onneksi välillä päästään hengittämäänkin, kevensi Väyrynen. Suunnitelmien toteuttaminen vaatii tehokkuuden nostoa ja nousua. Henkilöstö odottaa, että yksiköissä käydään jo hyvissä ajoin ennen henkilön eläkkeelle jääntiä tarkkaan läpi, kuinka eläköityvän tehtävät tulevaisuudessa hoidetaan. Kuinka paljon Generaattorin työllistämishankkeen on tarkoitus työllistää ja kuka maksaa työllistettävien palkan? V: Routa on hakenut raha-automaattiyhdistykseltä rahoitusta. Tarkoitus on työllistää pitkäaikaistyötöntä. Hanke ei maksa mitään kaupungille. Infoa KAVO-ratkaisusta? V: Neuvotteluja on käyty valtuuston kevään evästyksen pohjalta. Asia ei tule päätöksentekoon tänä vuonna. Keväällä on mahdollisesti jotain uutta kerrottavaa. Ajoneuvojen testauskeskus? Asiaa ei ole haudattu. Liikkeelle ei lähdetä, ellei varmuutta ole alkuvaiheen rahoituksesta. Ajoneuvoteollisuuden lama on viivästyttänyt aloitusta. Äkillisen rakennemuutoksen 7,5 miljoonan euron yritystukea, joka oli varattu ATJ-hankkeeseeen, on ryhdytty käyttämään nyt muihin tarkoituksiin. Poikkeama annetusta talousarvioraamista on 3,6 miljoonaa. euroa. Mitä kaupunginjohtaja esittää kaupunginhallitukselle? V: Poikkeamista reilu kaksi miljoonaa johtuu varhaiskasvatuksesta ja yksi miljoona Kainuun maakunta kuntayhtymän maksuosuudesta. Molemmat ovat peruspalveluita. Talouden tasapainottamisohjelmaa pyritään noudattamaan, tosin joissakin kehittämisasioissa poiketaan ohjelmasta. Vuoteen 2016 mennessä päästään talouden tasapainoon. Ratkaisevia ovat maakunta-kuntayhtymän rahoituspohja ja rahoitusmalli. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkaistaan Puheenjohtaja Eero Suutari päätti seminaarin.

Talouden ja toiminnan linjauksia

Talouden ja toiminnan linjauksia Talouden ja toiminnan linjauksia Talouden tasapainottamisohjelma 2010 2012 toteutetut toimenpiteet ja 2013 2016 toimenpiteet, vaikutus n. 1,9 M /v. Kiirastorstain lista 2009, vaikutus n. 1 M /v. Palvelujen

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus

Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 21 12.2.2013 Asianro 183/02.02.00/2013 105 Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus Päätöshistoria Tekninen lautakunta 12.2.2013

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI Kainuun maakunta -kuntayhtymä (15.5.2007) VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI 1. TAUSTAA 1.1. Maakunnan talouden tila Maakunnan vuosi 2005 Toimintatuotot kasvoivat vuoteen 2004 verrattuna 0,7 % eli

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Katsaus Kajaanin kaupungin vuosien 2010 2016 talouden tasapainottamisohjelman toteutumiseen Kajaanin Mamselliliikelaitoksen

Katsaus Kajaanin kaupungin vuosien 2010 2016 talouden tasapainottamisohjelman toteutumiseen Kajaanin Mamselliliikelaitoksen Katsaus Kajaanin kaupungin vuosien 2010 2016 talouden tasapainottamisohjelman toteutumiseen Kajaanin Mamselliliikelaitoksen osalta 31.7.2012TV Vuoden 2009 tasapainottamistoimet... 2 Talouden tasapainottamisohjelman

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,50 Lainaa 2100 /asukas Ylijäämää 3 800 000 Liikevaihto 15 000 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTANEUVOTTELU

YHTEISTOIMINTANEUVOTTELU SOTK AMON KUNTA YHTEISTOIMINTANEUVOTTELU Kokousaika Tiistai 18.3.2014 klo 9.00-10.30 Kokouspaikka Paikalla Kunnanvirasto, valtuustosali Työnantaja Petri Kauppinen Paula Halonen Pentti Piirainen Mika Kilpeläinen

Lisätiedot

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 1 Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 19100 Vaalit Tasavallan presidentin vaalien järjestämiseen saadaan valtionkorvausta 1,70 äänioikeutettua kohti. Kaksien vaalien osalta korvauksia kertyy

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Yli - / alijäämä vuosina 2009-2017

Yli - / alijäämä vuosina 2009-2017 Lehdistötiedote 5.11.2014 KUNNAN TALOUS UHKAA SYÖKSYÄ Vuonna 2014 Kemiönsaaren kunnan talous on vielä kutakuinkin tasapainossa. Ennuste näyttää aika lähelle nollatulosta. Vuonna 2014 kunta siirtyy ylijäämäkaudesta

Lisätiedot

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri Paavo Lipponen 16.10.2001 selvitysmies

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

JHL 206/ Elvi Niskanen esitys harkinnanvaraisten avustusten jäädyttämisestä vuonna 2013

JHL 206/ Elvi Niskanen esitys harkinnanvaraisten avustusten jäädyttämisestä vuonna 2013 Kunnanhallitus 111 27.03.2013 Kunnanhallitus 134 15.04.2013 Kunnanvaltuusto 38 25.04.2013 JHL 206/ Elvi Niskanen esitys harkinnanvaraisten avustusten jäädyttämisestä vuonna 2013 179/02.05.01/2013 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan selvitys talouden sopeuttamisen mahdollisuuksista vuonna 2013

Sivistyslautakunnan selvitys talouden sopeuttamisen mahdollisuuksista vuonna 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 276/02.02.00/2012 45 Sivistyslautakunnan selvitys talouden sopeuttamisen mahdollisuuksista vuonna 2013 Raision kaupungin alustavan vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 1 (7) Opetuslautakunta OTJ/6 30.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 1 (7) Opetuslautakunta OTJ/6 30.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 1 (7) 184 Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön laina-anomus HEL 2012-012276 T 02 05 03 00 Päätös päätti antaa Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön 245 000 euron suuruisesta

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,00 Lainaa 2000 /asukas Ylijäämää 3 700 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN KUNTA Valtuusto

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 53 14.10.2015

Sivistyslautakunta 53 14.10.2015 Sivistyslautakunta 53 14.10.2015 Ehdotus päivähoidon, ruotsinkielisen koulutuksen, suomenkielisen koulutuksen ja joukkoliikenteen vuoden 2016 talousarvioksi ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelmaksi 2391/02.02.00/2015

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi Rahoitusmalli 2013 2.12.2009 asta.tolonen@kainuu.fi 2010 2012 Kunnan rahoitusosuus Kainuun maakunnalle: Kuntien rahoitusosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

Arttu-kunta Hollola 2007-2012. Arttu-seminaari 30.5.2012 Päivi Rahkonen, Hollolan kunnanjohtaja

Arttu-kunta Hollola 2007-2012. Arttu-seminaari 30.5.2012 Päivi Rahkonen, Hollolan kunnanjohtaja Arttu-kunta Hollola 2007-2012 Arttu-seminaari 30.5.2012 Päivi Rahkonen, Hollolan kunnanjohtaja Keskeistä sotesta Sosiaali- ja terveystoimen uudistaminen 1.1.2007: 1) Peruspalvelukeskus Oiva-liikelaitos

Lisätiedot

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut.

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut. Kaupunginhallitus 217 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 44 10.11.2014 Kaupunginhallitus 243 24.11.2014 Kaupunginhallitus 256 08.12.2014 Kaupunginvaltuusto 54 15.12.2014 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Valtuustotaso TP2014 TA2015 Tot Tot% Tekninen lautakunta. yhteensä -301 089-323 720-192 814 59,56

Valtuustotaso TP2014 TA2015 Tot Tot% Tekninen lautakunta. yhteensä -301 089-323 720-192 814 59,56 Talousarvion toteutuma 1.1. 31.8.2015 Teknisen lautakunnan päävastuualueet valtuuston sitovuustasolla ovat: yhdyskuntatekniikka, kiinteistötoimi, ruokahuolto-/ siivouspalvelut, sekä Jokilaaksojen Pelastuslaitoksen

Lisätiedot

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004)

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Kainuun maakunta -kuntayhtymä 17.8.2005/AT KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Maakuntahallitus on päättänyt kokouksessaan 7.12.2004, että kuntien talouden kehitys selvitetään viimeisten 10 vuoden ajalta

Lisätiedot

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN Sosiaali- ja terveyslautakunta 241 21.10.2009 KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN 1847/05/400/2007

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1)

Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1) Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1) Kelan työmarkkinatukikustannukset kaupungille Kelan sakkomaksut 2015 tulevat olemaan 2,8 M johtuen laajentumisesta 300-499 p. tukea saaneisiin sekä yli 1000 p.

Lisätiedot

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 YLEISTÄ Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma on laadittu vuosille 2014 2015, koska liittokokous

Lisätiedot

Ohjausryhmässä on valmisteltu liiketoiminnan kauppakirja ja vuokrasopimus. Luonnokset ovat nähtävissä portaalissa.

Ohjausryhmässä on valmisteltu liiketoiminnan kauppakirja ja vuokrasopimus. Luonnokset ovat nähtävissä portaalissa. Sivistyslautakunta 146 09.09.2014 Kaupunginhallitus 437 15.09.2014 Savonlinnan Teatterin ja Savonlinnasalin toimintojen yhdistäminen 594/44.449/2011 SL 146 Selostus: Kulttuurijaoston esityslistalta 9.9.2014

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

Tilaajan arvion tarkistus

Tilaajan arvion tarkistus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 341 Tilaajan arvion tarkistus Asianro 709/02.02.00/2013 Kaupunginjohtaja Ari Korhonen ja talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kaupunginhallitus päätti 17.6.2013 259, että tilaajan

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen Kaupunginhallitus 454 14.12.2015 Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen 1878/02.05.01/2015 KHALL 14.12.2015 454 Kaupunginvaltuusto on 7.9.2015 94 käsitellyt valtuutettu

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 214 24.06.2015 Kaupunginhallitus 280 06.07.2015. Länsialueen paloaseman rahoitus 99/10.03.02.01/2015

Tekninen lautakunta 214 24.06.2015 Kaupunginhallitus 280 06.07.2015. Länsialueen paloaseman rahoitus 99/10.03.02.01/2015 Tekninen lautakunta 214 24.06.2015 Kaupunginhallitus 280 06.07.2015 Länsialueen paloaseman rahoitus 99/10.03.02.01/2015 TEKLA 214 Valmistelija/lisätiedot: Tilakeskuksen johtaja vs. Pekka Oksman, puh. 040

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Vuoden 2015 kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava verohallinnolle viimeistään 17.11.2014.

Vuoden 2015 kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava verohallinnolle viimeistään 17.11.2014. Kaupunginhallitus 522 03.11.2014 Kaupunginvaltuusto 111 10.11.2014 Kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2015 KH 522 Selostus: Vuoden 2015 kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava verohallinnolle

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Talous lyhyesti. Asukasluku 1.1 82 409 83 400 84 200 Veroprosentti 18,50 % 18,50 % 18,50 %

Talous lyhyesti. Asukasluku 1.1 82 409 83 400 84 200 Veroprosentti 18,50 % 18,50 % 18,50 % LIITE 1: TALOUS LYHYESTI Talous lyhyesti TP 2003 Arvio 2004 TAE 2005 Asukasluku 1.1 82 409 83 400 84 200 Veroprosentti 18,50 % 18,50 % 18,50 % Verotulot, milj. 218,4 218,9 228,4 Vuosikate, milj. 5,7 1,5

Lisätiedot

Tämä tarkoittaa sitä, että temppu säästöillä asia ei hoidu; nyt tarvitaan järkeviä ja riittävän voimakkaita toimenpiteitä..

Tämä tarkoittaa sitä, että temppu säästöillä asia ei hoidu; nyt tarvitaan järkeviä ja riittävän voimakkaita toimenpiteitä.. KAJAANIN KAUPUNKI Perussuomalaisten valtuustoryhmä 26.08.2009 Ryhmäpuheenvuoro Perussuomalaisten valtuustoryhmä edellyttää, että Kajaanin talous hoidetaan määrätietoisesti kuntoon. Todettakoon, että Kajaanin

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))

Lisätiedot

Toteutuminen: Toteutunut suunnitelmien mukaan.

Toteutuminen: Toteutunut suunnitelmien mukaan. HALLINTO- JA TALOUSOSASTO VAALILAUTAKUNTA Vaalilautakunta kokoontuu vuonna 2014 Eurovaalien kustannukset kirjautuivat toiselle vuosikolmannekselle, joten elokuun toteuman odotetaan muodostuvan koko vuoden

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat SAVUKOSKEN KUNTA ASIALISTA Tekninen lautakunta KOKOUSTIEDOT Aika Tiistai 24.11.2015 klo 18.00 19.30 Paikka Savukosken kunnanvirasto KÄSITELTÄVÄT ASIAT :t 27 28 29 30 Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen

Lisätiedot

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS Juankoski, Kaavi, Rautavaara n kaupunki, Juankosken kaupunki, Kaavin kunta ja Rautavaaran kunta ovat sopineet

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia)

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) Maakunnan talousarvio 2008 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 13.12.2007 135. Sosiaali- ja terveystoimialan osalta on hyväksyttyä

Lisätiedot