Kajaanin kaupunginvaltuuston talousarvioseminaari

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kajaanin kaupunginvaltuuston talousarvioseminaari 12.10.2010"

Transkriptio

1 Kajaanin kaupunginvaltuuston talousarvioseminaari Seminaarin avaus Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eero Suutari avasi seminaarin. Hän totesi, että maamme julkinen talous ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus ovat talouskriisin jälkeen uudessa tilanteessa. Kajaanin talouden haasteita ovat huoltosuhde, talouskasvuodote, kestävyysvaje, valtion alijäämäennuste, valtion velka, valtionosuuksien kehitys, Kainuun väestötekijät ja Kajaanin taloudellinen asema. Erot huoltosuhteessa kärjistyvät. Pääkaupunkiseudulla huoltosuhteen heikkeneminen pysähtyy tasolle, jolla yhtä huollettavaa kohti on kolme työikäistä. Huoltosuhde on silloin runsaat 30 prosenttia. Sen sijaan itäisen Suomen väestörakenteeltaan heikoimmissa seutukunnissa lähestytään tilannetta, jossa on vain yksi työikäinen kutakin huollettavaa kohti. Talouskasvu rakentuu pelkistäen kahdesta komponentista: tuottavuuden noususta sekä työpanoksen kasvusta. Näistä ensin mainittu on ratkaiseva. Sen varaan talouskasvu on Suomessakin rakentunut useiden vuosikymmenien ajan. Työpanoksen määrä on pysynyt lähes ennallaan, ja tulevina vuosina se pikemminkin laskee kuin nousee. Vuosien 2009 ja 2010 suhdannepolitiikka on perustellusti ollut kotimaista kysyntää tukevaa. Tämän politiikan väistämättömänä hintana on ollut valtion budjettivajeen huomattava kasvu. Sen sijaan valtion velan ja koko julkisen velan suhde vuotuisen BKT:n arvoon on edelleen hallittavan suuruinen ja selvästi alempi kuin useimmissa muissa länsimaissa. Käytettävissä olevat vaihtoehdot julkisen talouden tasapainottamiseksi ovat nopea ja hallittu talouskasvu, julkisten menojen rajoittaminen ja verojen korotus. Toimenpiteiden keskinäisen järjestyksen tulisi olla sellainen, että mahdollisimman suurta osaa tasapainottamisesta tavoitellaan kasvun kautta. Se lisää verokertymiä automaattisesti ja vähentää mm. työttömyyteen liittyviä julkisia menoja. Sen ohella julkisten menojen rajoittaminen ja julkisen talouden toiminnan tehostaminen on välttämätöntä. Suhteellisen nopeasta kasvusta huolimatta koko julkinen talous on vuonna 2015 edelleen alijäämäinen. Valtion ja kuntien yhteenlaskettu alijäämä voi olla tuolloin 3 4 prosentin luokkaa. Tilanne on oleellisesti vaikeampi, jos kasvu jääkin esimerkiksi kahden prosentin tasolle. Tiukkuutta julkisissa menoissa tarvitaan, koska vajeiden poistaminen talouskasvun keinoin on hyvin haasteellista. ETLAn lähivuosien ns. perusennusteen mukaan Suomen keskimääräinen talouskasvu on lähivuosina runsaat kolme prosenttia vuodessa. Viime laman aikana valtion osuus kuntien toimintamenoista laski noin kolmanneksella. Kuntien oma osuus taas nousi puolitoistakertaiseksi. Laman jälkeen valtion osuus on kasvanut yli kaksinkertaiseksi ja kuntien osuus kasvanut puolitoistakertaiseksi. Laman aikana valtio ei kykene ainakaan pitkään auttamaan kuntia niiden jatkuvasti kasvavissa menoissa. Kuntien on itse kasvatettava osuuttaan tai hillittävä menoja palvelurakenneuudistuksilla. Kajaanin kaupunki on väestötekijöillä arvioituna ainoa elinvoimainen alue Kainuussa. Jos Kajaanin ikäryhmiä verrataan keskenään, täällä on eniten nuoria aikuisia. Muissa Kainuun kunnissa nuoria aikuisia on ikäryhmistä vähiten. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan tilanne säilyy tässä suhteessa samanlaisena aina vuoteen 2040 asti. Kajaanissa on alijäämiä 519 euroa henkeä kohti. Keskimäärin Suomen kunnissa on ylijäämää noin euroa asukasta kohti. Suomussalmella ylijäämää on 842 euroa asukasta kohti ja Ristijärvellä 565 euroa asukasta kohti. Vaalassa alijäämää on 946 ja

2 Hyrynsalmella 665 euroa asukasta kohti. Kajaanin omavaraisuusaste on 61 %, Sotkamon ja Suomussalmen 74 %, Vaalan 42 % ja Paltamon 40 %. Suomen kuntien omavaraisuusasteen keskiarvo on 65 %. Kajaanilla on velkaa euroa asukasta kohti, Sotkamolla 627 euroa ja Suomussalmella euroa. Vaalalla on velkaa euroa asukasta kohti ja Paltamolla euroa. Suomen kunnilla on velkaa keskimäärin euroa/asukas. 2 Lähivuosien taloudelliset haasteet Kaupunginjohtaja Jari Tolonen korosti, että Kajaanin kaupungin suurimmat haasteet ovat talous, erityisesti käyttötalouden tasapainottaminen, investoinnit, palvelujen tuottaminen ja Kainuun malli / muu malli. Mikäli investointeihin halutaan väljyyttä, on käyttötalous saatava kuntoon, koska poistot heikentävät käyttötaloutta. Investoinnit painottuvat peruskorjaukseen, kouluihin, päiväkoteihin, kunnallistekniikkaan, vesi- ja viemärijohtoihin. Suurin osa tuotetuista palveluista on lakisääteisiä ja lakien säätelemiä. Kajaanissa ei tapahdu samanlaista väestön ikääntymistä kuin muissa Kainuun kunnissa. Kainuun maakunta -kuntayhtymän rahoitusmalli on laadittu sen pohjalta, että maakunta järjestää pääsääntöisesti vanhempien ikäluokkien hyvinvoinnin turvaavat palvelut ja kunnat järjestävät lapsiperheiden ja nuorten palvelut. Kuntien rahoituksesta suurempi osa menee maakuntaan. Kajaanin on mietittävä omista lähtökohdistaan, mihin voidaan sitoutua. Kestävin keino saada tulopohjaan vahvistusta, on kaupungin kehittäminen niin, että tänne saadaan uusia yrityksiä ja työpaikkoja, jotka tuovat verotuloja. Helpointa voi olla karsia ei-lakisääteisistä kehittämistehtävistä, mutta pitemmällä aikavälillä se voi tuoda entistä enemmän kustannuksia. Omaa palvelutuotantoa on kehitettävä maakunnan palvelujen rinnalla. Yhteisvastuullisuus menee liian pitkälle, jos Kajaani joutuu säästämään omissa palveluissaan verissä päin, kun suurin osa rahoituksesta menee maakunnalle. Osa kunnista on kehittämisen, osa säilyttämisen kannalla. Miten sovitetaan joidenkin kuntien huoli palvelujen säilymisestä siihen, että joidenkin kuntien rahoitusosuus käy liian raskaaksi? Henkilöstön osalta Kajaani-sopimus on merkittävä asia, jonka tuomaa luottamusta ei pidä horjuttaa. Kajaanin on toimittava uskottavana Kainuun keskuskaupunkina, jolla on tietynlainen vastuu muista kehyskunnista. Tämä vastuu ei kuitenkaan ulotu äärettömiin. Toisaalta keskuskaupungin on tarjottava joitakin sellaisia palveluja, joita kehyskunnista ei ole saatavilla. Keskuskaupungin roolia on linjattava jonkin verran itsekkäämmin. Kajaanin kilpailijoita ovat muut keskuskaupungit ja maakunnat, kehyskuntien kanssa on tultava toimeen. Kajaani tekee periaatteellisesti 60 prosenttisesti kuntayhteistyötä maakuntahallinnossa. Kuntayhteistyön merkitys tulee lisääntymään. Se vahvistaa asukasluvultaan pientä Kainuuta. Kunta-käsitteen merkitys tulee muuttumaan, kuntarajat tulevat madaltumaan. Muutaman sadan asukkaan kuntia, joissa on täysi palveluvarustus, ei tule jatkossa olemaan. Tarjotaan palveluja Kainuussa asuville yksittäisille ihmisille ei tietyssä kunnassa asuvalle ihmiselle. Kajaanin kaupungin talous Talousjohtaja Juha Huotari kertoi, että valtion talouden vuoden 2011 ennustelukujen mukaan kuntatalous näyttäisi selviävän talouskriisistä huomattavasti pelättyä pienemmin vaurioin. Tähän on vaikuttanut mm. valtion elvytystoimet, odotettua suotuisampi työllisyyskehitys, kustannustason nousun hidastuminen ja kuntien omat menokasvua hillitsevät toimenpiteet. Inflaation odotetaan nousevan 1,5 prosentista yli kahteen prosenttiin. Kuntien toimintamenojen kasvu puolittui vuonna 2009 noin neljään prosenttiin. Vuonna 2011 toimintamenojen ennakoidaan kasvavan noin 3,5 prosenttia (Kajaanin talousarvioesitys ,5 prosenttia). Ansiotason kehitys oli yli neljä prosenttia vuonna Sen arvioidaan olevan 2,6 prosenttia vuonna 2010, 2,5 2,8 prosenttia vuonna 2011 ja kolme prosenttia

3 vuodessa vuosina (Kajaanin talousarvioesitys 2,2 prosenttia). Kuntakentän työntekijämäärän odotetaan pysyvän tasossa vuonna 2011 ja myös keskipitkällä aikavälillä. Työttömyysasteen ennakoidaan jäävän hieman alle kymmenen prosentin vuonna 2010 ja laskevan noin kahdeksaan prosenttiin vuonna Kaupungin talouden sopeuttaminen perustuu hyvin pitkälle vuosina 2010 ja 2011 tehtyihin ja tehtäviin toimenpiteisiin sekä henkilöstösuunnitelman toteutumiseen. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen on pitkälti kiinni myös yksittäisten työntekijöiden omista ratkaisuista, joihin heillä on oikeus, totesi talousjohtaja Huotari Kuntakentän työntekijämäärän odotetaan pysyvän euron tasossa vuonna 2011 ja myös keskipitkällä aikavälillä. Työttömyysasteen ennakoidaan jäävän hieman alle kymmenen prosentin vuonna 2010 ja laskevan noin kahdeksaan prosenttiin vuonna Verotulot kasvoivat vuosina keskimäärin 6,4 prosenttia vuodessa. Vuonna 2009 verotulot kasvoivat enää keskimäärin puoli prosenttia. Yhteisöverotulot supistuivat ennakkotiedon mukaan noin 30 prosenttia vuonna Kunnallisveropohja ei kasva vuonna Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousi noin 0,4 prosenttiyksiköllä. Verotulojen ennakoidaan kasvavan keskimäärin kaksi prosenttia vuonna Kajaanin verotulojen ennakoidaan kasvavan kokonaisuutena 1,6 prosenttia (1,9 miljoonaa euroa). Vuonna 2010 kasvun ennakoidaan olevan jopa viisi prosenttia. Valtionosuuksiin tulee 1,6 prosentin indeksitarkistus. Todelliseksi kustannustason nousuksi on arvioitu 2,6 prosenttia. Tarkistus on pienempi, koska aiemmin tehty korotus on tehty noin prosentin liian suurena. Kajaanin kaupungin valtionosuudet pl. liikelaitokset ennakoidaan pienenevän noin euroa. Kun kuntien keskimääräiset kunnallisverotulot kasvavat vuodesta 2010 vuoteen 2011 arviolta noin 2,5 prosenttia, Kajaanin kunnallisverotulojen arvioidaan kasvavan 1,1 prosenttia. Kuntien yhteisöverotulot kasvavat noin 15 prosenttia ja Kajaanin 13,2 prosenttia. Kuntien kiinteistöverotulot kasvavat 2,6 prosenttia. Kajaanin kiinteistöverotulojen ei ennusteta kasvavan. Rakenteellisten ratkaisujen ja henkilöstösuunnitelman vaikutukset kumuloituvat vuosi vuodelta. Sen vuoksi on tärkeää, että päätöksiä tehdään mahdollisimman aikaisin niin, että 19,9 miljoonan euron alijäämät ennätetään poistaa vuoteen 2016 mennessä. Talousarvion 2011 tavoitteena oli yli kaksi miljoonaa euroa ylijäämää, nyt lautakuntien ja johtokuntien esitykset liikelaitokset mukaan lukien ovat yhteensä noin euroa alijäämäiset. Toimintatuotot ovat -0,6 prosenttia talousarvioesityksessä, mihin yksi selitys on, että maahanmuuttajapalvelujen toimintatulot laskevat noin miljoona euroa (myös maahanmuuttajapalvelujen toimintamenot laskevat). Lisäksi yhdistymisavustus laskee. Henkilöstökulut nousevat 2,2 prosenttia. Palvelujen ostot nousevat 3,5 prosenttia. Palvelujen ostoista suurin osa on Kainuun maakunta kuntayhtymän palveluja, joiden kulut nousevat hieman vajaat neljä prosenttia. Lisäksi Kainuun maakunta kuntayhtymän vanhan alijäämän kattamiseen kuluu vajaat euroa. Muilta osin palvelujen ostot nousevat on 2,5 prosenttia eli inflaation verran. Aineet, tarvikkeet ja tavarat nousevat 3,4 prosenttia ja avustukset laskevat viisi prosenttia. Mikäli katettavia alijäämiä ei olisi, tämä oli aivan hyvä tulos, mutta nyt se ei riitä. Vuodesta 2010 tulee talousarviota parempi, mikä helpottaa jonkin verran tulevia vuosia. Talouden kannalta ratkaisevat toimenpiteet on tehtävä vuosina , jotta niillä olisi riittävää kumulatiivista vaikutusta vuoteen Henkilöstösuunnitelman toteuttamisella on todella suuri merkitys. Sen vuoksi on reilua tehdä myös rakenteellisia muutoksia, painotti talousjohtaja. Tänä vuonna on mahdollista tehdä ylijäämäinen tulos, ellei asiaa sössitä, talousjohtaja Huotari jatkoi. Ylijäämä auttaa ensi vuonna, mutta nyt näyttää, että ylijäämää ollaan jo syömässä etukäteen. Nyt ei enää olla siinä tahdissa, että alijäämät saataisiin katettua vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2011 tulotaso laskee, ja poistojen kanssa tulee on-

4 gelmia, kun kaikki investoinnit toteutetaan. Kirittävää on siis vielä melkoisesti, päätti talousjohtaja katsauksensa. Poimintoja keskustelusta: Perjantaina käytiin kuntien välinen neuvottelu, jossa useat kunnat menivät siilipuolustukseen. Kainuussa on kova itsenäisyyden ja identiteetin tarve, jolloin yhteistyö on ainoa mahdollisuus. Tämä aiheuttaa Kajaanille kovat paineet, ellei valtio tee pakkoliitoksia. Muilla kunnilla on käsitys, että Kajaani on hoitanut huonosti asiansa. Näinhän ei todellakaan ole. Perussopimus on keskeisin asia jatkossa. Ensi keväänä on oltava sellainen sopimus, joka käy Kajaanille ja muillekin. Mitä pienempi kunta on ja mitä kauempana se on, sitä suurempi pelko siellä on siitä, säilyvätkö palvelut. Kyse ei ole iso-pieni-asetelmasta, vaan siitä, löytyykö konsensus. Oikea tapa ei ole leikata Kainuun maakunta kuntayhtymältä rahoitusta pois niin, ettei meidänkään vanhuksiamme pystytä hoitamaan. Sen sijaan kuntayhtymän hallinnon hajauttamisesta on luovuttava, jolloin saadaan kustannussäästöjä. Kajaanin on vaadittava tätä neuvotteluissa. Henkilöstösuunnittelu on pystyttävä ulottumaan naapurikuntiin ja kuntayhtymän puolelle niin, että hallinnon puolelta voidaan vähentää henkilöstöä. Kajaanin tahtotilan pitää näkyä entistä kirkkaampana täällä ja maakunnassa. Nyt meidän on oltava viisaita päättäjiä emmekä saa tehdä sellaisia päätöksiä, jotka rapauttavat lopullisesti kulttuuripalvelut. Kainuun pääkaupunkina oleminen velvoittaa muistamaan, että tämä ei ole käpykylä. E-malli on hyväksytty ja siitä on pidettävä kiinni. Kajaanin pitää myöntää tosiasiat, käyttötalouden menot ja tulot eivät ole vielä kunnossa. Verotulot ovat nousseet, koska tulo- ja kiinteistöveroprosentteja on nostettu. Niitä pitäisi pystyä laskemaan. Kehittämis- ja tulevaisuusnäkökulmaa on ajateltava. Kajaani ei voi olla pelkkä peruspalvelukunta. Erilaiset rahastot pienenevät. Nyt olisi itse löydettävä rakenteellista kehittämistä. Valtionosuuksien on mentävä suoraan maakunnalle, muun rahoituksen osalta on sovittava rahoitusperuste. Aggressiivisuuden sijasta tarvitaan viisasta yhteistyötä, aluekehitystehtävää on vietävä eteenpäin. Sosiaalipalvelujen tarve Kajaanissa ja maakunnan puolella kasvaa. Sen ratkaiseminen on vaikeaa. Kokeiluajan jatkoa on mietittävä, onko maakuntajohtajan esitys kahdeksan vuoden jatkoajasta kohtuullista? Tasapainottamisohjelma perustuu pitkälle henkilöstösuunnitelmaan. On huolehdittava,, etteivät ostopalvelut lisäänny sen vuoksi. Kun kaupunki järjestää palveluja omana tuotantona, se ei tavoittele voittoa, ja se on edullisempaa kuin ostopalvelut. Sellaisia palveluja ei kannata karsia, joista voi pitemmällä aikavälillä tulla suuria kustannuksia. Toivoisin, että myös Kainuun maakunta kuntayhtymässä lasten ja nuorten palvelut, mm. kouluterveydenhuolto, pidettäisiin kunnossa. Asioita on pystyttävä katsomaan pitkälle eteenpäin. Kainuun voimavara ja heikkous on ollut, että peruselinkeinoja ovat olleet maa-, metsä- ja karjatalous. Nyt entiset vilkkaat kylät ovat autioituneet. Tulevaisuudessa Kajaanin asukasluku säilynee ennallaan, mutta muun maakunnan väestö vähenee. Kajaanilla on keskuspaikkana vastuu koko maakunnasta. Talouden tasapainottamisohjelma on tärkeä ja siinä pitäisi kaikkien pysyä. Hyviä uutisiakin on kuultu: SOK:n palvelukeskus, supertietokone ja ajoneuvojen testaustunneli. Paljonko ne tuovat työpaikkoja ja mikä on niiden vaikutus verotuloihin?

5 Kajaanin Veden investointihaasteet Johtaja Juha Nurminen totesi alustuksessaan, että Kajaanin Veden käyttötalous on kunnossa, mutta investointipuolella on ongelmia. Verkostoa on noin tuhat kilometriä, josta voidaan nopeasti peruskorjata noin sata kilometriä. Vuosina on peruskorjattu noin 30 kilometriä. Nykyvauhdilla kaikki vanhat betoniset verkostot saataisiin peruskorjattua vuoteen 2030 mennessä. Silloin pitäisi aloittaa vanhempien muovisten verkostojen peruskorjaus. Noin 93 prosenttia vedestä otetaan samalta pohjavesialueelta. Yli 70 prosenttia vedenotosta on kahden syöttöjohdon varassa, alle 40 prosenttia otetaan päävedenottamosta. Koutaniemelle suunnitellaan lisäkapasiteettia. Suurin ja akuutein ongelma on Vuolijoen alueen jätevesihuolto. Siirtoviemäri Vuolijoelta Otanmäkeen rakennettiin , se maksoi euroa, josta kaupungin nettokulut olivat euroa. Tänä vuonna on uusittava ympäristölupia. Otanmäen jätevesille haetaan lupaa laskea ne lietealtaaseen. Siirtoviemärin rakentamista Otanmäestä Peuraniemeen on esitetty valtion vesihuoltotyöksi tuloksetta. Se maksaisi noin 4,5 5,0 miljoonaa euroa, josta noin puolet tulisi valtiolta. Otanmäen laskutus on alle kuutiota ja euroa vuodessa, voittoa siitä jää enintään euroa vuodessa. Otanmäki Peuraniemi-välin kulutus on enintään kuutiometriä ja euroa vuodessa. Osuuskunnille palvelu tarjotaan omakustannehintaan. Taloudellisesti siirtoviemärihanke ei ole mitenkään kannattavaa. Ratkaistava on myös, minne Vuorokkaan alueen jätevedet (2 000 kuutiota vuodessa) lasketaan. Periaatteellisia vaihtoehtoja on kaksi: rakennetaan siirtoviemäri joko rantaa myöten tai Mainuan kautta Peuraniemeen tai rakennetaan bioroottori tai pienpuhdistamo Vuorokkaalle. Bioroottorin tai pienpuhdistamon kustannukset ovat 1 2 miljoonaa euroa, johon vesihuoltoavustusta voi saada enintään 30 prosenttia. Todennäköisesti ELY-keskus ei voi antaa niinkään suurta avustusta. Toinen ehkä vielä isompi ongelma tulevaisuudessa on lietejätehuolto. Nyt kompostointi ostetaan Auralan kompostointialueelta aumakompostointina, hinta on noin euroa vuodessa. Ympäristölupa on voimassa saakka. Esimerkiksi Suomussalmella vastaava lupa on kaatunut jo useaan otteeseen. Kainuun ELY-keskuksella on meneillään Eloperäiset jätteet kiertoon hanke, jossa tehdään esiselvitys ja ympäristövaikutusten arviointi Kainuun yhteisestä laitoksesta. Yksi vaihtoehto on rakentaa Peuraniemeen mädättämö, jonne lietteet voidaan kuljettaa. Toinen vaihtoehto on rakentaa biokaasulaitos tai komposti Majasaareen, jonne lietteet ja biojäte voitaisiin toimittaa. Muut vaihtoehdot ovat jatkaminen Auralassa (luvan saanti on hyvin epävarmaa) tai palvelun ostaminen muualta (kuljetus kallista). Mädättämö maksaa noin seitsemän miljoonaa euroa, josta Kajaanin kaupungin kustannus olisi noin puolet. Biokaasulaitos maksaa noin 13,5 miljoonaa euroa, josta kaupunki joutuisi maksamaan 1/3. Majaasaaren komposti maksaa 3,2 miljoonaa euroa. Hintojen nostotarve on noin senttiä/jätevesikuutio. Talvella 2011 on tehtävä päätöksiä lietejätehuollon suunnasta tulevaisuudessa. Lisäksi on ratkaistava, kuka olisi toimija: Kainuun Ekokymppi, kuntien yhteinen vesilaitos, Kajaanin Vesi vai joku ulkopuolinen. Vielä yksi tulevaisuuden ongelma on typpipeikko, jatkoi Juha Nurminen. Peuraniemen jätevedenpuhdistamon uusi lupa on haettava mennessä. Tällä hetkellä Peuraniemessä poistuu typpeä alle 25 prosenttia. Uuteen lupaa saattaa tulla typen poistovelvoitteeksi 40 prosenttia, mikä tarkoittaa 2 3 miljoonan euron investointia Peuraniemeen. Vuoden 2011 talousarvioesityksen mukaan Kajaanin Vesi tulouttaa Kajaanin kaupungille 1,2 miljoonaa euroa. Edellä kuvattujen investointitarpeiden vuoksi Kajaanin Veden hintoja pitäisi korottaa vähintään kaksi prosenttia vuodessa seuraavien 6 7 vuoden aikana.

6 Otanmäen kosteikkopuhdistamon jatkolupaa tuskin tulee. Jo Vuolijoen kunnan aikaan pohdittiin, että luu jää jakavan käteen. Mahdollisen maametallikaivoksen tulo lisää merkittävästi jätevesiä, toisaalta saisimme myös uuden maksajan. V: Kaivosteollisuuden jätevettä ei voi sotkea yhdyskunnan jätevesiin, vaan se käsitellään erillään. Auralan kompostialue kannattaa säilyttää kuntalaisten käytössä. Jos Kajaanin Veden lietteen käsittely siirtyy Majasaarenkankaalle, voisiko jossain olla biokomposti kuntalaisille? V: Auralan jatkoluvan saanti on vaikeaa. Mikä on Kajaanin Veden rahoitusstrategia? V: Nostetaan taksoja ja otetaan lainaa. 6 7 vuotta nostetaan vuosittain noin kaksi prosenttia taksoja, mikä tarkoittaa noin 1,7 prosenttia rahoitusta lisää. Sen lisäksi vuosittain ylimenevät investoinnit tehdään velkarahalla. Taksan korotuksilla maksetaan velkaa pois. Tuloutus kaupungille on 1,2 milj. euroa eli sama, mikä nyt on tuloutettu. Ympäristötekninen toimialan käyttötalous ja investoinnit Vs. tekninen johtaja Matti Nousiainen kertoi, että ympäristöteknisen toimialan käyttötalouden kehys on KuEl-maksulisäykset huomioiden sama kuin vuonna 2010 eli 1,7 milj. euroa. Koska kustannustaso nousee 2 3 prosenttia ja nettoraami ei muutu, säästö on saatava aikaan toimintoja tehostamalla tai palvelujen määrää tai tasoa laskemalla. Ympäristöteknisen toimialan talousarvioesityksessä on siirretty euroa muilta tulosyksiköiltä katujen kunnossapitoon, koska kunnossapidettävät katualueet ovat lisääntyneet. Yksityisteiden kunnossapidosta ja peruskorjausavustuksista on siirretty euroa viemäriosuuskuntien avustuksiin. Vuonna 2011 ympäristö ja maankäyttö tulosalueella jatkuu keskustaajaman osayleiskaavatyö, henkilöstösuunnitelman toteuttaminen, valmistautuminen kaupungintalon palvelurakenneuudistukseen ja mittauspalvelujen integrointiin. Kunnallistekniikkatulosalueella parannetaan tuottavuutta ja priorisoidaan tehtäviä oman toiminnan kehittämisellä ja organisaatiomuutoksella. Energiaa säästetään ohjaamalla katuvalojen käyttöä entistä tarkemmin. Urheilualueiden, kenttien ja latuverkon hoitoa ja kunnostusta kohdennetaan entistä enemmän käytön perusteella. Kunnallistekniikassa täydennetään omaa tuotantoa kilpailutetuilla ostopalveluilla. Tilapalvelu-tulosalueella rakennuskantaa sopeutetaan palvelutarpeen mukaiseksi. Rakennuskanta vähenee noin 1,5 prosenttia vuodessa. Tilapalvelu vastaa palvelurakenneuudistukseen liittyvästä kaupungintalon uudistamisen suunnittelusta ja toteutuksesta. Lisäksi selvitetään ja hankitaan energian seurannassa ja käytön tehostamisessa tarvittava järjestelmä ja laaditaan KETSsopimuksen toimintasuunnitelma. Vuonna 2011 toteutettavat talonrakennusinvestoinnit, euroa, suunnataan pääosin peruskorjaushankkeisiin. Vesiliikuntakeskukselle varataan aloitusmääräraha. Myös kunnallistekniikan investointihankkeet, euroa, ovat pääosin peruskorjauksia. Uudisrakennuskohteita on Rinnekoulun ja Maaston kaava-alueilla. Ympäristötekninen lautakunta on kokouksessaan siirtänyt investoinneista kohdasta Parempi kaupunkikeskusta euron nettomäärärahan osin leikkipuistojen kunnostukseen ( euroa) ja osin koulujen ja päiväkotien pihojen kunnostukseen ( euroa). Irtaimistoinvestointeihin esitetään satelliittipaikantimen ( euroa) hankkimista mittauspalveluihin. Paikannin lisää työn tuottavuutta. Kunnallistekniikkaan esitetään hankit-

7 tavaksi talvihoitovarustettu kuorma-auto ( euroa), joka parantaa toimintavarmuutta ja tuottavuutta. Puistoihin ja liikunta-alueille tarvitaan kunnossapitoajoneuvo ( euroa). Se tehostaa toimintoja ja korvaa ostopalveluja. Lisäksi tarvitaan henkilöstönostin pyörökuormaajaan, euroa. Latukoneen hankinta on siirretty vuodelle Kainuun Prikaatin kanssa selvitetään yhteistyömahdollisuuksia latukoneen käytössä. Tilapalvelu tarvitsee ajoleikkurin ( euroa) ulkoalueiden hoitoon ja euroa jäähallin kaukalon kunnostamiseen ja betonilattian pinnoitukseen. Lopuksi vs. tekninen johtaja Matti Nousiainen muistutti, että ympäristöteknisen toimialan talousarvioesitys 2011 on laadittu kaupunginhallituksen antamaan raamiin. Tarkempia perusteluja monikäyttöajoneuvon hankinnalle? V: "Kenttien aurauksessa monikäyttöajoneuvo on tehokkaampi ja siirtymät nopeammat. Kone on monikäyttöinen, kesällä sitä voidaan käyttää huoltoajoneuvona. Hankinta on siis taloudellinen. Onko ajoleikkuri päältä ajettava? Vaarana on, että siilit jäävät sen alle. Skeittiramppia tarvitaan. Eikö Rajavartiolaitosten tiloista löydy tilaa skeittihallille? V: Kun entinen Rinnekoulun sali puretaan, ei vastaavaa tilaa skeittihalliksi voida tarjota ellei rakenneta tai vapaudu jotain teollisuushallia tai vastaavaa. Jos joku ratkaisu tulee muistakin kuin omista tiloista, harkitaan. Kannattaako hankkia uutta kalustoa, kun samaan aikaan kalustoa on vapaana yksityisellä puolella? Siirtymäongelmia en ymmärrä ollenkaan. V: Urakoitsijoilla ei ole tarjolla enempää talvihoitokalustoa. Nyt noin 50 prosenttia ostetaan ulkoa. Sivistystoimialan talousarvio Va. sivistysjohtaja Mikko Saari kertoi sivistystoimialan talousarvion kasvutekijöistä ja säästöistä. Päivähoitoa on laajennettu, kouluissa tehdään hyvää työtä opetuksen käytänteiden, osaamisen ja opettajien tiimityön kehittämisen eteen. Kulttuuritoimijoiden yhteistyötä on tehostettu yhteismarkkinoinnin ja tilojen käytön lisäämiseksi. Lisäksi tilojen yhteiskäytön suunnittelu on aloitettu. Sivistystoimen talousarviossa 2011 palkkakulut kasvavat kaksi prosenttia, sisäiset vuokrat sekä ateria- ja puhtaanapitokulut kasvavat kolme prosenttia. Päivähoidon avustukset lisääntyvät eurolla. Kylmänkadun päiväkodin avaaminen ja Huuhkajavaaran päiväkodin uudet ryhmät elokuusta 2011 alkaen lisäävät kuluja eurolla. Kulut kasvavat yhteensä 3,5 miljoonaa euroa. Toisaalta toiminnalliset muutokset tuovat säästöjä. Kirkkoahon koulun lakkauttaminen säästää menoja noin euroa, Paltaniemen koulun lakkauttaminen euroa, Vuottolahden koulun lakkauttaminen euroa, Otanmäen Havukan yksikön lakkauttaminen (talouden tasapainottamisohjelmassa erityisopetuksen tehostaminen) euroa ja Kätönlahden koulun ESY-yksikön lakkauttaminen euroa. Yhteensä näistä tulee noin euroa. Mikäli Vuolijoen koulu lakkautettaisiin syksyllä 2011, säästöä tulisi viideltä kuukaudelta yhteensä euroa. Jos Jormuan koulu lakkautettaisiin syksyllä 2011, säästöä tulisi viideltä kuukaudelta noin euroa. Opetussuunnitelman tuntimäärän vähentäminen säästää noin euroa, opetustuntimäärän vähentäminen (yhteensä 195 tuntia, 0,07 tuntia oppilasta kohti) vähentää kuluja euroa, Honkirämeen nuorisotilasta luopuminen euroa, Otanmäen

8 monitoimitalon nuorisotilasta luopuminen euroa ja Kuurnan kirjaston lakkauttaminen euroa. Se, ettei esiopetusta järjestetä Vuolijoella vuonna 2011, vähentää kuluja eurolla. Henkilöstömuutoksista saadaan säästöä seuraavasti: kirjaston eläkepoistuman hyödyntäminen aloitetaan ( euroa), Kaukametsän johtamisjärjestelyt ( euron säästö) sekä liikunta- ja nuorisotyön henkilöstörakenteen muutos 16 henkilöstä 10 henkilöön (noin euroa). Sivistystoimialan kuluja karsitaan yhteensä euroa. Kun kulut toisaalla kasvavat 3,5 miljoonaa euroa ja toisaalla niistä voidaan vähentää vajaa miljoona euroa, sivistystoimialan tarvitsee 2,5 miljoonaa euroa enemmän kuin kaupunginhallituksen antama kehys on, totesi Mikko Saari. Toisaalta on muistettava, että perusopetuksen kulut eivät ole kasvaneet vuodesta 2009, jos ei huomioida lisääntyneitä eläkekustannuksia ja vähentyneitä kotikuntakorvauksia). Jos lisäksi ei oteta huomioon vammaisopetuksen osuutta, perusopetuksen kulut ovat jopa vähentyneet vuodesta 2009 prosentin verran. Varhaiskasvatuksen tarve on lisääntynyt vuodesta Päivähoidossa oli lasta vuonna 2007, vuonna 2010 päivähoidossa on lasta ja vuonna 2014 päivähoidossa ennustetaan olevan noin lasta. Tarpeen lisääntyminen johtuu osittain siitä, että päivähoitoikäisten määrä on kasvanut ja osittain siitä, että päivähoitoikäisten lasten vanhempien työllisyys on parantunut. Työllisyyteen on vaikuttanut mm. SOK:n palvelukeskuksen tulo Renforsin Rantaan ja suuri eläköityminen julkisista palveluista. Myös vuorohoidon ja alle 3-vuotiaiden hoidon tarve on kasvanut. Perusopetuksessa oppilasmäärien arvioidaan laskevan tämän vuosikymmenen puoliväliin saakka, minkä jälkeen oppilasmäärät alkavat lisääntyä. Opettajien määrä on vähentynyt 17:llä vuodesta 2007 vuoteen Vuosina perusopetuksen valtionosuudet laskevat 1,1 miljoonaa euroa, kertoi va. sivistysjohtaja Mikko Saari lopuksi. Onko Kajaanissa ennustettavissa opettajapulaa, missä aikataulussa ja varaudutaanko siihen? V: Jo nyt on jonkin verran pulaa. Erityisesti varhaiskasvatuksessa pula on jo nähtävissä. Olemme tehneet esityksen, että jatkossakin järjestetään opettajakoulutuksen harjoittelupaikkoja Kajaaniin. Tavoitteena on, että opettajat kiinnittyisivät harjoittelun kautta tänne. Ainakin sijaisista tulee varmasti pulaa. Mikä on tilanne Kontiomäki-ratkaisun suhteen neuvotteluissa Paltamon kunnan kanssa? Kannattaa miettiä, kannattaako sitoa käsiä Paltamon kanssa. Pitäisi katsoa ensin kristillisen koulun ym. ratkaisu ym. Vuolijoen alue on laaja ja kuljetusmatkat pitkät. Kuinka pitkät matkat ovat ja mitkä ovat kuljetuskustannukset? Vuolijoen vanhempainyhdistys ajoi reitit läpi. Pisimmät reitit veivät 1 tunti 15 minuuttia. Ala-asteen oppilaiden päivittäinen kuljetusajan maksimäärä on 2 tuntia 30 minuuttia. V: Vuolijoen lisäkuljetuskustannukset ovat euroa. Kolme liikennöitsijää on vakuuttanut, että pisimmän linjan ajaminen vie tunti viisi minuuttia ja lyhyemmän ajaminen tunnin. Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos Teatterinjohtaja Miko Jaakkola kertoi, että teatteriin vaikuttaa tällä hetkellä kolme tärkeää seikkaa: talousarvio, alueteatteri ja teatterin tilat.

9 Talousarvion 2011 leikkaus on euroa. Tämä tarkoittaa, että ensi-iltoja vähennetään viidestä neljään, yksi näyttelijän paikka jätetään täyttämättä, tekniikan hankinnat laitetaan jäihin, vierailijoita, matkoja ja majoituksia vähennetään, markkinointia leikataan ja pidetään esitysmäärä sekä lipputulotavoite ennallaan. Valtion tuki ja lipputulot muodostavat tuloista 54 prosenttia, kaupungin tuki on 46 prosenttia tuloista. Kaupungin tuki laskee ensimmäisen kerran 20 vuoteen pienemmäksi kuin valtion tuki. Aika tavallinen jako teattereissa on, että valtion ja kaupungin tuki ovat saman suuruiset, kertoi Miko Jaakkola. Suunnitellut kaupungin tuen leikkaukset vuosille 2012 ja 2013 aiheuttavat henkilöstösuunnitelmaa (neljän eläkkeelle jäävän henkilön tehtävät jätetään täyttämättä vuoteen 2016 mennessä) suuremman puuttumisen henkilöstömenoihin. Kajaani-sopimus ei silloin päde teatterin kohdalla. On muistettava, että euron vähennys budjetissa tarkoittaa kuuden henkilötyövuoden (á euroa) vähennystä, mikä taas vähentää valtionosuuksia, jotka on sidottu henkilötyövuosien määrään, euroa. Tämä taas tarkoittaa kolmen henkilötyövuoden vähentämistä, mikä vähentää valtionosuuksia euroa, mikä vähentää 1,5 henkilötyövuotta jne. Käytännössä euron leikaus tarkoittaa 10 henkilötyövuoden vähentämistä vuoteen 2013 mennessä. KHO:n ennakkopäätös : Turun kaupunginhallitus haastoi opetusministeriön oikeuteen, koska opetusministeriö vähensi teatterin valtionosuuksia sillä perusteella, että Turun kaupunki oli vähentänyt rahoitustaan teatterilta. KHO:n päätös: OPM voi leikata henkilötyövuosia, jos kaupunki leikkaa teatterin resursseja. Alueteatteri on teatterille strategisesti tärkeä, koska esitykset myydään etukäteen ja yleisöpohja tiedetään etukäteen tarkasti. Lapset ja nuoret ovat alueteatterin pääasiallista yleisöä. Keikoille ei lähdetä, ennen kuin esitykset on myyty. Alueteatteritoiminta muodostuu esityksistä, teatterikasvatuspaketeista, jotka integroidaan esityksiin sekä tapahtumatoiminnasta, esim. Kekri. Alueteatterin tulot, euroa, muodostuvat valtion harkinnanvaraisesta tuesta ja lipputuloista. Välittömät kiertuemenot ovat euroa. Alueteatteri työllistää 10 henkilötyövuotta, joista teatteri saa valtionosuuksina euroa. Erotuksella maksetaan 10 henkilön henkilöstömenot, Sissilinnan vuokra ja koko alueteatteritoiminta. Akuuttiongelma teatterilla on vanha teatteritalo, joka on peruskorjauksen tarpeessa. On perustettu tilatyöryhmä, joka selvittää eri vaihtoehtoja. Selvitettävinä vaihtoehtoina ovat vanhan teatteritalon korjaus ja sen alueen kehitys tai uuden näyttämön rakentaminen Kaukametsän yhteyteen. Toiveena on, että saataisiin valtion kulttuurirakennusten korjaus-/uudisrakennusrahoitusta. Ensi vuonna käytetään yhtä vierailevaa lavastajaa, miten tarpeellista se on? V: Talon lavastaja lavastaa kolme näytöstä vuodessa. Enempää ei mahdu työehtosopimuksen mukaan. Kajaanin Mamselli liikelaitos Johtaja Tuija Vuorinen kertoi, että suurin muutos talousarvioon 2011 on, että matalapalkkatuki on poistumassa. Ilmeisesti jatkossa liikelaitoksia käsitellään kuten yksityisiä yrityksiä työllisyystukea myönnettäessä, joten sekin tulee muuttumaan. Aikaisemmasta poikkeavaa on, että talousarvioon on budjetoitu ylijäämää tulevia investointeja varten. Sosiaali- ja terveystoimen alueelle hankitaan koneita ja laitteita. Liikevaihto kasvaa vuoden 2009 tilinpäätöksestä, koska Kainuun ammattiopiston (KAO) ateriapalvelu on tullut Mamsellin hoidettavaksi. Vuonna 2011 tulee vielä KAO:n Seppälän toimipisteen ateriapalvelu Mamsellin hoidettavaksi. Ateriapalvelujen hintoja korotetaan 2,5 prosenttia ja puhtaanapidon hintoja neljä prosenttia. Myös hoitotyötä tukevan palvelun myynti on lisääntynyt.

10 Vuoden 2011 haasteita ovat mm. elintarvikkeiden hintojen nousu noin 3,7 prosenttia, palkka- ja eläkeperusteisten KuEl-maksujen nousu ja henkilöstön korkea keski-ikä, joka aiheuttaa paljon sairauspoissaoloja. Siivous- ja puhdistusaineiden hinnoissa on korotuspaineita (kilpailutus on parhaillaan käynnissä). Muutokset toimialojen toiminnassa aiheuttavat haasteita Mamsellille. Esimerkiksi pienissä kerho- ja päiväkotiryhmissä voi olla vain muutama aamupalan syöjä, mikä heikentää kustannustehokkuutta ja henkilöstön jaksamista, kun päiväkodissa joudutaan käymään monta kertaa päivässä eikä yksihintajärjestelmä kata kustannuksia. Haasteisiin vastataan pysymällä tuotevalikoimissa ja hankintasopimuksissa, tehostamalla talousraporttien seurantaa, lisäämällä talousvastuuta kentällä, seuraamalla ja minimoimalla hävikkiä ja tukemalla työssä jaksamista tavoitteena sairauspoissaolojen vähentäminen. Yhdessä Kainuun maakunta -kuntayhtymän kanssa tehdään tuotantokeittiöselvitys. Mitä Mamsellissa on tehty henkilöstön sairauspoissaolojen vähentämiseksi? Voidaanko mallia soveltaa koko kaupunkiin? V: Sairauspoissaolojen vähenemisen taustalla on ergonomiahanke, johon liittyi mm. kuntokorttikäytäntö ja työnantajan imagon parantaminen. Tarkasteluajanjakso on vielä niin lyhyt, ettei tarkkoja johtopäätöksiä voi tehdä. Osa-aikaeläkeratkaisut ovat yksi varteenotettava työnteonmuoto. Se ei ole halpa ratkaisu työnantajalle, mutta se on halvempi kuin jos ollaan paljon sairauslomilla. Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Johtaja Markku Haverinen kertoi, että Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos (Vilake) perustettiin Kainuun ammattiopiston yhteydessä. Vilake perustettiin hallinnoimaan Edukain omistamia rakennuksia ja kehittämisrahastoa, joka oli syntynyt Edukain toiminnan ylijäämistä (ottaen huomioon hallintokokeilun alkaminen vuonna 2005). Vilakkeen liikevaihto nousee vuonna 2011 hieman yli 3 miljoonan euron. Vilakkeen rakennuksia on peruskorjattu systemaattisesti. Tällä hetkellä on menossa Oppi 4:n peruskorjaus. Korjauksen arvo on yli kuusi miljoonaa euroa, minkä KAO ja Vilake rahoittavat puoliksi. Seppälän alueen rakennukset siirtyivät liikelaitokselle tänä vuonna. Seppälän viimeisimmät peruskorjaukset ovat luvuilta. Keskeisin korjaushanke on lämpökeskuksen ja siihen liittyvien kanaalien uusiminen. Myös biokaasulaitoksen esiselvityshanke on menossa. Tarkoituksena on, että joku yrittäjä tekisi biokaasulaitoksen ja Vilake ostaisi siltä energiaa. Ensi vuonna Seppälässä aloittaa yksityisen yrittäjän ylläpitämä pieneläinklinikka. Jatkossa siellä hoidetaan mahdollisesti isompiakin eläimiä. Vilake mahdollistaa valtion luovuttamien Vimpelinlaakson ja Seppälän opetusrakennusten kehittämisen ja peruskorjaukset, jolloin kaupungin investoinnit voidaan suunnata mm. peruskouluihin ja päiväkoteihin. Liikelaitos tulouttaa kaupungille peruspääoman koron, joka on vuonna 2011 noin euroa. Lähes neljän miljoonan euron peruspääoma on nyt käytetty, jatkossa peruskorjausinvestoinnit tehdään joko vieraalla pääomalla, varautumalla vuokrissa riittävillä pääomakustannuksilla tai rahoitusosuuksilla. Vilakkeen vuokrissa ylläpidon osuus on noin 70 prosenttia, josta lämmön ja sähkön osuus on noin 60 prosenttia. Tästä aiotaan hakea säästöjä liittymällä kuntien energiansäästösopimukseen (KETS). Vuosina selvitetään uudelleen koko kaupungin tilaliikelaitoksen perustamista. Paljonko 1 2 prosentin vuosittainen energian säästö merkitsee euroina?

11 V: Vilakkeella kaksi prosenttia merkitsee euroa. Koko kaupungin tasolla se on euroa. Kainuun Pelastuslaitos Pelastusjohtaja Anssi Parviainen kertoi, että palvelutasopäätös 2009 säätelee toimintaa. Vuonna 2011 tulee uusi laki, josta seuraa palvelutasopäätös Pelastustoimi säilyy jatkossakin kunnallisena. Jos kaupunki jatkaa isäntäkuntana, se päättää palvelutasosta Tähän saakka on oltu yksituumaisia siitä, ettei paloasemia lopeteta. Mikä on tilanne jatkossa? Tuleva laki ei velvoita eikä estä siirtämästä toimintaa maakunnalle. Mahdollista on myös laajentaa toimintaa Oulun tai Savon suuntaan. Vuonna 2025 Suomessa on todennäköisesti seitsemän alueellista pelastuslaitosta. Kainuussa kahdeksan kuntaa haluaa säilyttää palvelut ja yksi kunta, Kajaanin kaupunki, haluaa karsia palveluita. Talousarviossa 2011 kustannukset nousevat kaksi prosenttia, mutta Kajaanin kustannukset nousevat seitsemän prosenttia eli euroa, mikä johtuu ennen vuotta 2004 syntyneistä eläkemenoista. Mitä maksaa viranomaispalvelujen tuottaminen asukasta kohti? V: Pelastustoimen kustannukset ovat noin 70 euroa/asukas, poliisin noin 140 euroa/asukas ja puolustusvoimien kustannukset ovat noin 400 euroa asukasta kohti. Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Jari Tolonen kertoi, että talousarvion suurin haaste on Kainuun maakunta -kuntayhtymän maksuosuus. Toinen suuri asia on Kainuun Etu Oy:n toimintaavustuksen määrä. Mittaustekniikan tutkimus- ja koulutuskeskus CEMISiä tuetaan huomattavalla summalla. Measure Development Oy:n avustusta pienennetään. Kaiken kaikkiaan elinkeinopuolella haetaan tuloksellisuutta ja valtakunnallista vaikuttavuutta. Saavutettavuutta kehitetään varaamalla pieni määräraha lentoliikenteeseen ja valtatie 22:een. Matkailumarkkinointiyhtiö perustetaan tehostamaan kaupungin markkinointia. Vuoden 2011 tapahtumia ovat mm. Nuorten Jukola ja Rastiviikko. Keskushallinnon asiakaspalvelu keskitetään kaupungintalolle, kun Kajaani Info muuttaa sinne ensi vuonna. Maahanmuuttajapalvelujen toiminta supistuu. Raideliikenneyhteyksien kehittäminen olisi tärkeää, mutta kukaan ei tee töitä sen eteen. Kajaanin kaupungin tulee ajaa sitä. V: Raideliikennettä ei ole unohdettu. Kainuun maakunta -kuntayhtymä vie eteenpäin yöjunavuoroa. Kaupunki on vaikuttanut tasoristeyksien poistamiseen. Vieläkö Lahti Mikkeli-radan oikaisua ajava Nopeat itäradat on olemassa? V: On. Raimo Piirainen on Kajaanin edustaja siinä. Kajaanin kaupunki hoitaa maahanmuuttajapalveluissa sosiaali- ja terveyspalvelut. Olisiko toiminta järkevää siirtää Kainuun maakunta kuntayhtymään? Rakennusalan työnjohtotehtäviin tarvitaan uutta työvoimaa eläköitymisen vuoksi. Miten työnjohdon saatavuudelle käy, jos ammattikorkeakoulu lopettaa rakennusalan työnjohtokoulutuksen? V: Alan koulutus jatkuu Kajaanissa, mutta koulutuksen järjestäjä saattaa vaihtua. Työmarkkinatuen kuntaosuus ja nuorten työllistäminen

12 Työllisyysasianhoitaja Paula Tokkonen kertoi, että työmarkkinatuki on viimesijaisin työttömyysturva, jota maksetaan, jos työtön on pudonnut ansiopäivärahalta tai Kelan peruspäivärahalta tai jos hän ei ole vielä täyttänyt työssäoloehtoa. Kunnat joutuvat rahoittamaan puolet niiden henkilöiden työmarkkinatuesta, jotka ovat saaneet tukea yli 500 päivää passiivisesti eli eivät ole olleet missään aktiivitoimenpiteessä. Vuonna 2006 näitä henkilöitä oli Kajaanissa ja Vuolijoella yhteensä noin 600 henkilöä, nyt määrä on saatu laskettua noin 350 henkilöön. Työmarkkinatuen kuntaosuutta maksettiin vuonna 2006 noin euroa. Viime vuonna kustannukset olivat euroa ja tänä vuonna noin euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvista 350 henkilöstä noin 200 henkilöä on todennäköisesti sellaisia, joilla ei ole mahdollista edes kuntouttavaan työtoimintaan. Heidän kustannuksensa ovat noin euroa eli lähes 60 prosenttia kaikista kustannuksista. Yksi vaikeimmista ongelmista on päihteiden liikakäyttö. Päihdepalvelut ovat tällä hetkellä aivan riittämättömät, tarvitaan erityisesti ruohonjuuritason päihdetyöntekijöitä. Heitä, joilla on vielä mahdollisuuksia kuntoutukseen ja työllistymiseen, ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan (syyskuun lopussa 61, työtoiminnassa yhteensä 103 asiakasta), palkkatukityöhön mm. järjestöihin ja koulutukseen. Kaupungin työllistämisavustukset järjestöille työssäoloehtotyöllistämiseen vähentävät myös kustannuksia. Tänä vuonna avustuksia on myönnetty noin 40 sellaisen henkilön työllistämiseen, joka on maksuosuuden piirissä. Säästöä tästä tulee vuositasolla reilut euroa. Avustuksiin on käytetty noin euroa. Kaupunki on viime keväästä saakka yhdessä työvoimahallinnon kanssa valmistellut ns. Näytön paikka -hanketta, johon pyritään saamaan yrityksiä mukaan. Tavoitteena on työllistää pitkään työttömänä olleita yrityksiin Näytön paikka -osuuskunnan / sosiaalisen yrityksen kautta. Alustavasti mukaan on lähdössä kaksitoista yritystä. Lisäksi on vireillä hanke, jonka avulla voitaisiin lisätä yhdistyksiin työllistämistä. Kumppaniksi ry. on saanut Kelalta työkokeiluoikeudet vuosille , mikä merkitsee, että yhdistys pääsee mukaan purkamaan eläkeselvittelysumaa vaikeasti työllistyvien/vajaakuntoisten osalta. Tähän olisi hyvä saada myös TE-toimisto mukaan. Työkokeilussa tarvittavat lääkäri- ja psykologipalvelut ostetaan ulkopuolelta. TE-toimiston ilmoituksen mukaan nuorten tilanne on selkeästi kohentunut. Esimerkiksi ammattitaidottomista työnhakijoista (noin 250) työttömänä on 66. Toimenpiteitä on suunnattu nuoriin: ammattiin kouluttautumista tukevaa koulutusta ja ryhmäpalvelua, ammatin hankkineille (jotka eivät ole saaneet työtä) ammattitaitokartoitusta ja työhön suuntaavaa koulutusta ja ryhmäpalvelua. Nuoret ovat palkkatukityöllistämisessä erityisryhmä, myös työvoimakoulutukseen valinnoissa nuoret otetaan huomioon. Sanssikortin saaneita oli syyskuun lopussa koko Kainuussa 403, joista 66 oli työllistynyt. Kajaanin osuus näistä on 41. Kumppaniksi ry:n pajalla nuoria on ollut yhteensä 64. Päivittäin pajalla on nuoria noin 25. Kumppaniksi ry. palkkaa nuoria palkkatuella ja pyrkii saamaan heidät mahdollisimman nopeasti yrityksiin töihin. Tässä yhdistys tekee yhteistyötä myös vuokravälitysfirmojen kanssa. Kuntouttavassa työtoiminnassa pajalla on kymmenen nuorta. Kumppaniksi ry. sai Kelalta oikeuden mielenterveyskuntoutujien työhön valmennukseen Tässä ryhmässä on ollut tänä vuonna puolet asiakkaista nuoria (noin kymmenen nuorta kerrallaan). Lisäksi Kumppaniksi ry sai Kelalta oikeudet työhön valmennuksen järjestämiseen samalle ajalle. Tähän palveluun voidaan ottaa nuoria, joiden on vaikea työllistyä, saada ammatillisia opintojaan päätökseen tai löytää sopiva koulutusala. Työ- ja elinkeinotoimiston kautta kokeiluluonteisesti voidaan ottaa jatkossa starttivalmennukseen nuoria, jotka tarvitsevat tehostettua tukea ja palvelutarpeen selkiyttämistä ennen koulutukseen ja työelämään menoa. Kaupungin tämän vuoden 94:stä palkkatuella työllistetyistä nuoria on 46 eli 49 prosenttia. Nuorista suurin osa on sijoittunut varhaiskasvatukseen päiväkotiharjoittelijoiksi.

13 Keskushallinto Hallintojohtaja Tuija Aarnio kertoi, että keskushallinnossa toteutetaan henkilöstösuunnitelmaa ja hyödynnetään eläköitymistä. Asiakaspalvelut keskitetään kaupungintalon alakertaan uuteen Kajaanin Infoon ja muu talo suljetaan asiakkailta. Kassapalvelut järjestetään Kajaani Infoon. Maankäyttöpalvelut siirtää henkilöstöä Varastokatu 7:stä kaupungintalolle. Talousarviossa on euron investointivaraus, josta noin vajaa puolet johtuu sisätilojen muutoksista ja loput ulkoseinien korjauksesta. Henkilöstön näkökulma Henkilöstön edustaja Pentti Väyrynen totesi, että henkilöstö on sitoutunut talouden tasapainottamisohjelmaan ja henkilöstösuunnitteluun. Sitoutumista vahvistamaan on laadittu Kajaani-sopimus. Vähenevä henkilöstömäärä pyrkii tuottamaan palvelut kutakuinkin entisen laatuisena ja laajuisena. Laatu voi kyllä tulevaisuudessa laskea. Talous menee tyylikkäästi pintaa hipoen vesirajan alapuolella, onneksi välillä päästään hengittämäänkin, kevensi Väyrynen. Suunnitelmien toteuttaminen vaatii tehokkuuden nostoa ja nousua. Henkilöstö odottaa, että yksiköissä käydään jo hyvissä ajoin ennen henkilön eläkkeelle jääntiä tarkkaan läpi, kuinka eläköityvän tehtävät tulevaisuudessa hoidetaan. Kuinka paljon Generaattorin työllistämishankkeen on tarkoitus työllistää ja kuka maksaa työllistettävien palkan? V: Routa on hakenut raha-automaattiyhdistykseltä rahoitusta. Tarkoitus on työllistää pitkäaikaistyötöntä. Hanke ei maksa mitään kaupungille. Infoa KAVO-ratkaisusta? V: Neuvotteluja on käyty valtuuston kevään evästyksen pohjalta. Asia ei tule päätöksentekoon tänä vuonna. Keväällä on mahdollisesti jotain uutta kerrottavaa. Ajoneuvojen testauskeskus? Asiaa ei ole haudattu. Liikkeelle ei lähdetä, ellei varmuutta ole alkuvaiheen rahoituksesta. Ajoneuvoteollisuuden lama on viivästyttänyt aloitusta. Äkillisen rakennemuutoksen 7,5 miljoonan euron yritystukea, joka oli varattu ATJ-hankkeeseeen, on ryhdytty käyttämään nyt muihin tarkoituksiin. Poikkeama annetusta talousarvioraamista on 3,6 miljoonaa. euroa. Mitä kaupunginjohtaja esittää kaupunginhallitukselle? V: Poikkeamista reilu kaksi miljoonaa johtuu varhaiskasvatuksesta ja yksi miljoona Kainuun maakunta kuntayhtymän maksuosuudesta. Molemmat ovat peruspalveluita. Talouden tasapainottamisohjelmaa pyritään noudattamaan, tosin joissakin kehittämisasioissa poiketaan ohjelmasta. Vuoteen 2016 mennessä päästään talouden tasapainoon. Ratkaisevia ovat maakunta-kuntayhtymän rahoituspohja ja rahoitusmalli. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkaistaan Puheenjohtaja Eero Suutari päätti seminaarin.

Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit Kaupunginvaltuusto

Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit Kaupunginvaltuusto Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit 2020-2022 Kaupunginvaltuusto 21.5.2019 2 3 4 5 6 ? 8 10 11 Kajaani 1 000 S Yhteenveto TILIVUOSI 2017 2018 2019** 2020** 2021** 2022** Verolaji Kunnallisvero

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus

TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus TILINPÄÄTÖS 2012 Kaupunginhallitus 27.3.2012 TILINPÄÄTÖS 2012 Koko kaupunki TP 2011 TP 2012 Muutos % Toimintatuotot 59 702 062 65 402 858 5 700 796 9,55 Toimintakulut 347 846 795 374 691 312 26 844 517

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan linjauksia

Talouden ja toiminnan linjauksia Talouden ja toiminnan linjauksia Talouden tasapainottamisohjelma 2010 2012 toteutetut toimenpiteet ja 2013 2016 toimenpiteet, vaikutus n. 1,9 M /v. Kiirastorstain lista 2009, vaikutus n. 1 M /v. Palvelujen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous 1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.11.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä valmistellussa kuntatalousohjelmassa vuodelle

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Liite nro: TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

Liite nro: TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 Liite nro: TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 30.9.2010 Maakunnan talousarvio 2010 ja toimintasuunnitelma 2010 2013 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 14.12.2009 134.

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille Hallitus 51 13.11.2013 Hallitus 75 04.12.2013 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017 H 51 (Valmistelija: talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen)

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015

TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015 TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 215 TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA Käyttötalous ja rahoitus Vuoden 215 käyttösuunnitelmassa liikevaihto on 197,7 milj. euroa, talousarviossa

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille Hallitus 51 13.11.2013 Hallitus 75 04.12.2013 Yhtymävaltuusto 26 18.12.2013 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017 H 51 (Valmistelija: talousjohtaja

Lisätiedot

KHALL Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida talouden toteutumisesta vähintään kahden kuukauden välein.

KHALL Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida talouden toteutumisesta vähintään kahden kuukauden välein. Kaupunginhallitus 217 13.08.2018 Kaupungin talouden toteutuminen / osavuosikatsaus 1-6 / 2018 253/02.02.02/2018 KHALL 13.08.2018 217 Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus 1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 25.9.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus Kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS

VUOSIKATSAUS VUOSIKATSAUS 1.1.-31.12.2018 Väestömäärä kehittyi myönteisesti Joensuun väestömäärä oli ennakkotietojen mukaan 76 577. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 510 henkilöä (+0,7 %). Vuonna 2017 väestömäärä kasvoi

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 1 (5) 805 HSY -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2016-2018 HEL 2015-007268 T 00 01 06 Päätös päätti merkitä tiedoksi liitteinä 2 ja 3 olevat

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin 1 (5) Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota vahvempi vuonna 2016. Kaupungin tilikauden tulos oli 532 064 euroa ja ylijäämä esitettävien

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS JA TALOUSARVION 2018 VALMISTELUTILANNE. Eeva Suomalainen Talousjohtaja

TALOUSKATSAUS JA TALOUSARVION 2018 VALMISTELUTILANNE. Eeva Suomalainen Talousjohtaja TALOUSKATSAUS JA TALOUSARVION 2018 VALMISTELUTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja TALOUSKATSAUS Valtionvarainministeriön (VM) mukaan Suomen talous on selvässä nousussa. Ennusteen mukaan Suomen talous

Lisätiedot

TALOUSTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja

TALOUSTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja TALOUSTILANNE 2017-2018 Eeva Suomalainen Talousjohtaja Kajaani on Kainuun maakuntakeskus, jonka aseman arvioidaan vahvistuvan maakuntauudistuksen myötä. Kainuun ja Kajaanin haasteena tulevaisuudessa on

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUS NETTO

KÄYTTÖTALOUS NETTO Jyväskylän kaupungin tilinpäätös 2004 TP 2003 TP 2004 Muutos Veroprosentti 18,50 % 18,50 % 0,00 % Asukasluku 82 409 83 582 1173 Verotulot, milj. euroa 218,4 220,3 1,9 Vuosikate, milj. euroa 5,7 5,1-0,6

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallintopalvelut KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN TIEDOTE

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallintopalvelut KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN TIEDOTE 1 KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2017 oli noin 0,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2018 esiteltävä vuoden 2017 tilinpäätös on

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 6.6.2018 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2017, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-165) -0,2 % (-5) -0,7 %

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa.

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa. Kaupunginhallitus 53 12.02.2018 Tarkastuslautakunta 11 09.03.2018 Kaupungin talouden toteutuminen 2017, kaupunki ja liikelaitokset 122/02.02.02/2018 KHALL 12.02.2018 53 Talous vuonna 2017 Uudenkaupungin

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Sivistystoimialan kuukausiraportti. Syyskuu 2017

Sivistystoimialan kuukausiraportti. Syyskuu 2017 Sivistystoimialan kuukausiraportti Syyskuu 2017 Talousraportti Syyskuu 2017 Tulosyksikkö 1000SIVISTYS 1000SIVISTYS 1000SIVISTYS 1000SIVISTYS 1000SIVISTYS Sivistystoimiala Sivistystoimiala Sivistystoimiala

Lisätiedot

Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla

Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla Nurmeksen kaupungille vuosi 2018 vahvan perustoiminnan ansiosta hieman odotuksia parempi. Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Vuoden 2009 talousarvion toteutuma 31.8.2009 Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Budjettivertailua vuoteen 2008 25.9.2009 Ulkoinen laskelma 2008 2009 Muutos % Tilanne 31.8.2009 8kk 8kk Toimintatuotot 36 536

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018

Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 290 27.8.2018 111 Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 27.8.2018 290 Asianro 55/02.02.02/2018 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus

Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 21 12.2.2013 Asianro 183/02.02.00/2013 105 Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus Päätöshistoria Tekninen lautakunta 12.2.2013

Lisätiedot

Nilakan kuntien talous tp 2013

Nilakan kuntien talous tp 2013 Huom! Tarkistamaton raakaversio, ei julkaisukelpoinen Nilakan kuntien talous tp 2013 Keitele Keiteleen taseessa on kertynyttä alijäämää vähän, ainoastaan 9 /asukas. Sen veroprosentti 19,5% on selvityskuntien

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI Kainuun maakunta -kuntayhtymä (15.5.2007) VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI 1. TAUSTAA 1.1. Maakunnan talouden tila Maakunnan vuosi 2005 Toimintatuotot kasvoivat vuoteen 2004 verrattuna 0,7 % eli

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,50 Lainaa 2100 /asukas Ylijäämää 3 800 000 Liikevaihto 15 000 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti Kaupunginhallitus

Talouden seurantaraportti Kaupunginhallitus Talouden seurantaraportti 1.1.-30.9.2018 Kaupunginhallitus 12.11.2018 1 Tilinpäätösennuste Toiminnantuotot ylittävät budjetoidun noin 5,4 m Maanmyyntitulot +2,0 m Elokaaren myyntivoitto +1,5 m Tuleva lastensuojelun

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2015 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen TILINPÄÄTÖS 2015 Koko kaupunki TP 2014 TP 2015 Muutos % Toimintatuotot 68 664 727 62 560 049-6 104 678-8,9 Toimintakulut -399 456 971-406 350 041-6 893 069

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi

Toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 877/02.02.00/2013 393 Toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi Kaupunginjohtaja Ari Korhonen ja talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston seminaari

Kajaanin kaupunginvaltuuston seminaari Kajaanin kaupunginvaltuuston seminaari 20.9.2017 Työllisyys Anne Huotari Työllisyysasiantuntija/TYP-johtaja Kajaanin ja Kainuun työttömyysaste 2015-7/2017 20 18 16 18,2 17,4 14 12 13,4 10 8 6 Kajaani Kainuu

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Organisaatioselvitys sis. ulkoiset ja sisäiset erät

Organisaatioselvitys sis. ulkoiset ja sisäiset erät Organisaatioselvitys sis. ulkoiset ja sisäiset erät Kaupunki ja liikelaitokset Ta+lta 2018 Ta 2019 Lta 2019 Ts 2020 Muutos 2020 Ts 2021 Muutos 2021 Toimintatulot 60 978 682 61 407 908 61 639 207 60 402

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan esitys vuoden 2018 talousarvioksi ja vuosien taloussuunnitelmaksi

Sivistyslautakunnan esitys vuoden 2018 talousarvioksi ja vuosien taloussuunnitelmaksi Sivistyslautakunta 154 05.10.2017 Sivistyslautakunnan esitys vuoden 2018 talousarvioksi ja vuosien 2018-2021 taloussuunnitelmaksi SL 154 Selostus: Kaupunginhallitus on 3.7.2017 hyväksynyt vuoden 2018 talousarvion

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 1 Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 19100 Vaalit Tasavallan presidentin vaalien järjestämiseen saadaan valtionkorvausta 1,70 äänioikeutettua kohti. Kaksien vaalien osalta korvauksia kertyy

Lisätiedot

Katsaus Kajaanin kaupungin vuosien 2010 2016 talouden tasapainottamisohjelman toteutumiseen Kajaanin Mamselliliikelaitoksen

Katsaus Kajaanin kaupungin vuosien 2010 2016 talouden tasapainottamisohjelman toteutumiseen Kajaanin Mamselliliikelaitoksen Katsaus Kajaanin kaupungin vuosien 2010 2016 talouden tasapainottamisohjelman toteutumiseen Kajaanin Mamselliliikelaitoksen osalta 31.7.2012TV Vuoden 2009 tasapainottamistoimet... 2 Talouden tasapainottamisohjelman

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 1.6.2015 1 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus Liite

LAPIN LIITTO Hallitus Liite LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018 2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTANEUVOTTELU

YHTEISTOIMINTANEUVOTTELU SOTK AMON KUNTA YHTEISTOIMINTANEUVOTTELU Kokousaika Tiistai 18.3.2014 klo 9.00-10.30 Kokouspaikka Paikalla Kunnanvirasto, valtuustosali Työnantaja Petri Kauppinen Paula Halonen Pentti Piirainen Mika Kilpeläinen

Lisätiedot

Loimaan kaupunki Talousarvion 2020 valmistelu. Valtuustoseminaari

Loimaan kaupunki Talousarvion 2020 valmistelu. Valtuustoseminaari Loimaan kaupunki Talousarvion 22 valmistelu Valtuustoseminaari 2.9.219 Loimaan kaupunki Jari Rantala 2.9.219 2.9.219 Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Loimaalla kasvamme yhdessä kasva kanssamme 2.9.219 Loimaan

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2013 1 Kouvolan talouden yleiset tekijät 2 Väestökehitys Kouvolassa 2009-2017 3 Väestöennuste ikäryhmittäin 2015-2040 Ikäryhmä Muutos-% 2015/2040 0-14 -12,3 15-65 -17,1 65-20,4-12 % - 17 %

Lisätiedot

Korjauslista vuoden 2019 talousarvioon,

Korjauslista vuoden 2019 talousarvioon, Sivu 1 / 20 Korjauslista vuoden 2019 talousarvioon, 19.11.2018 Jäljessä on listattu korjatut kohdat (ei alkuperäistä esitystä), ellei muuta ole mainittu. Yleiset lähtökohdat s. 3-4) Esipuhe Talousarviossa

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 1 KÄYTTÖTALOUS 1.1 Raportointi talousarvion toteutumasta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kunnanhallituksen talousarvioesitys 2019

Kunnanhallituksen talousarvioesitys 2019 Kunnanhallituksen talousarvioesitys 2019 Jaakko Kiiskilä kunnanjohtaja Eero Raittila talousjohtaja 19.11.2018 Esityksen sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia ja toiminnalliset painopistealueet 3. Tulopohja

Lisätiedot

TA 2018 MUUTOKSET, TULOSLASKELMAOSA, INVESTOINTIOSA JA RAHOITUSOSA

TA 2018 MUUTOKSET, TULOSLASKELMAOSA, INVESTOINTIOSA JA RAHOITUSOSA TA 2018 MUUTOKSET, TULOSLASKELMAOSA, INVESTOINTIOSA JA RAHOITUSOSA Määrärahojen ja tuloarvioiden muutokset 2018 talousarvioon TA 2018 TA muutos 2018 Muutettu TA 2018 Selitys KÄYTTÖTALOUSOSA Konsernihallinnon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot