Lohjan kaupungin ja Nummi-Pusulan kunnan kuntaliitoksen esiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lohjan kaupungin ja Nummi-Pusulan kunnan kuntaliitoksen esiselvitys"

Transkriptio

1 Lohjan kaupungin ja Nummi-Pusulan kunnan kuntaliitoksen esiselvitys 1

2 1. JOHDANTO KUNTARAKENNEMUUTOKSEN LÄHTÖKOHDAT Rakenneuudistuksen tavoitteena on palveluiden turvaaminen Kuntarakennemuutos strategisena vaihtoehtona Rakennemuutokset vaativat muutoksen hallintaa LOHJAN JA NUMMI-PUSULAN NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS Asukkaat ja väestö Nummi-Pusula Lohja Uusi kunta Lohja, Siuntio, Inkoo ja Nummi-Pusula ja väestönkehitys Aluekehitys tarkastelualueella Metropolialueen kehitys: liikenne ja elinkeinoelämä Pendelöinti Johtopäätökset väestöstä ja pendelöinnistä PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Tekniset ja ympäristöpalvelut Hallinto- ja tukipalvelut sekä elinkeinopalvelut Kuntien yhdessä tuotettavat palvelut Palvelutarpeen kehitys vuoteen TALOUS Yli-/alijäämä Verotulot Valtionosuudet Lainakannan kehitys Kuntien tulot ja menot Kuntien vuosikatteet, poistot ja investoinnit Johtopäätökset taloudesta Lohjan ja Nummi-Pusulan taloudellinen kehitys tulevaisuudessa Kuntien maaomaisuudesta Yhdistymisavustukset ja valtionosuudet liitoksissa HENKILÖSTÖ Henkilöstön määrä ja eläköityminen DEMOKRATIA

3 7.1. valtuustojen poliittinen jakauma TOIMINTAVAIHTOEHTOJEN VERTAILUA Rakennemuutosvaihtoehdot Syvennetty kuntayhteistyö Kuntaliitos Monikuntaliitos Osakuntaliitos eli kunnan jakaminen Eri vaihtoehtojen arviointi Lohjan ja Nummi-Pusulan näkökulmista Nykyrakenne Syvennetty yhteistyö Kuntaliitos Lohja ja Nummi-Pusula Kuntaliitos Lohja, Nummi-Pusula, Inkoo ja Siuntio Nummi-Pusulan jakaminen Johtopäätökset...63 Liite 1 Selvitystyöhön osallistuneet henkilöt Liite 2 Nummi-Pusulan maanomistus 3

4 1. JOHDANTO Lohjan ja Nummi-Pusulan kunnat ovat tehneet päätöksen kuntaliitoksen esiselvityksestä. Päätöksen mukaan esiselvitys koskee kuntien mahdollisesta yhdistämisestä ja/tai yhteistyön syventämisestä. Esiselvityksessä on päätetty kartoittaa: 1. Nykyinen kuntarakenne (nykytila-analyysi) 2. Nykyinen kuntarakenne, tiivistyvä yhteistyö 3. Kuntaliitos Lohja ja Nummi-Pusula (myös osaliitokset huomioiden) 4. Kuntaliitos Lohja, Nummi-Pusula, Siuntio, Inkoo 5. Nummi-Pusula jaetaan naapurikuntien kesken Esiselvityksen pohjalta voidaan arvioida, missä asioissa saataisiin lisäarvoa mahdollisella kuntaliitoksella / yhteistyön tiivistämisellä Lohjan kaupungin ja Nummi-Pusulan kuntien kesken sekä arvioidaan eri vaihtoehtojen etuja ja haittoja. Esiselvitys tukee kunnan päätöksentekoa rakenteellisten vaihtoehtojen osalta. Alla olevassa kuviossa on esitelty tarkemmin mahdollisen kuntaliitosprosessin muut vaiheet. Kuva 1. Kuntarakennemuutoksen toteuttaminen vaiheittain Esiselvitys mahdollistaa Lohjan ja Nummi-Pusulan sekä mahdollisten muiden kuntien osalta varsinaisen kuntaliitosselvityksen aloittamisen vielä syksyn 2010 aikana, jotta päätöksenteko voitaisiin tehdä vuoden 2010 aikana. Siten kuntarakennemuutos olisi mahdollista toteuttaa vuonna 2013, mikäli kunnat niin haluavat. 4

5 Kuva 2. Lohjan ja Nummi-Pusulan esiselvityksen näkökulmat. Esiselvityksessä perehdytään Lohjan ja Nummi-Pusulan nykytilanteeseen sekä arvioidaan eri rakennevaihtoehtojen vaikutuksia yllä olevan kuvan mukaisiin asioihin: Talouteen, palveluihin, henkilöstöön, yhdyskuntarakenteeseen sekä demokratiaan. Lisäksi kuntien tulevaisuuden haasteita arvioidaan tilastojen, taloustietojen sekä kuntien toimittamien materiaalien valossa. Tätä selvitystä ovat olleet tekemässä Oy Audiapro Ab:n erityisasiantuntija Aija Tuimala, kehityspäällikkö Jarmo Asikainen ja asiantuntijat Tuomas Hanhela sekä Mikko Kenni. Yhteydenpidosta ja materiaalien toimittamisesta kuntien ja konsultin välillä ovat vastanneet Lohjalla kehittämispäällikkö Pekka Puistosalo ja Nummi-Pusulasta kehittämispäällikkö Kalle Larsson sekä kunnanjohtaja Eero Soinio. Kuntien hallitukset nimesivät edustajansa ohjausryhmään, joka on kokoontui työn aikana 4 kertaa. Valmis selvitys esiteltiin kuntien valtuutetuille. Liitteessä 1 on esitelty ohjausryhmän kokoonpano sekä tietoa selvityksen tekemisen tueksi antaneet henkilöt. Erillisenä osiona osana esiselvitysvaihetta on toteutettu lisäksi kysely Nummi-Pusulan kunnan asukkaille. Toteutuksesta ovat vastanneet Oy Audiapro Ab sekä Innolink Research Oy. Kyselystä on tuotetaan erillinen raportti Nummi-Pusulan kunnalle. 5

6 2. KUNTARAKENNEMUUTOKSEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Rakenneuudistuksen tavoitteena on palveluiden turvaaminen Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Hankkeen toteuttamista ohjaava, mahdollistava puitelaki tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeisenä tavoitteena on ollut turvata kuntien järjestämät palvelut kuntalaisille pitkällä aikavälillä. Jotta Paras-hankkeen tavoitteet saadaan toteutetuksi, vaaditaan kunnilta rakenteellisia uudistuksia. Rakenteelliset uudistusten tulee tähdätä siihen, että palvelut järjestetään uudelleen siten, että palvelujen laatu, saatavuus ja tuottavuus voidaan varmistaa. Parashankkeen myötä Suomen kuntakentällä on tapahtunut uudistuksia, joista esimerkkinä voidaan mainita, että vuonna 2009 Suomessa tehtiin yli 32 kuntaliitosta ja niissä oli mukana 99 kuntaa. Näiden lisäksi kunnat ovat perustaneet uusia yhteistyöorgaaneita ja syventäneet yhteistoimintaa toisien kuntien kanssa. Kuntien toimintaympäristön muuttuminen yhä kompleksisemmaksi ja haasteellisemmaksi on lisännyt painetta kunnissa uudistaa toimintatapoja ja organisaatiota. Usein muutokset ovat yhä vaikeammin ennakoitavissa ja reagointiaika niihin on lyhentynyt. Globaalitalous, väestön ikääntyminen ja aluerakenteessa tapahtuvat muutokset pakottavat kuntia pohtimaan yhä tarkemmin tulevaisuuttaan. Toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista huolimatta kuntien tulee jatkossakin pystyä vastamaan kuntalaistensa tarpeisiin. Kuntalaiset tarvitsevat jatkossakin koulutusta, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kuntien ylläpitämää infrastruktuuria. Nämä tehtävät tulevat jatkossakin olemaan kuntien harteilla ja uusia keinoja tarjota näitä palveluja on löydettävä. Enää eivät riitä vain kosmeettiset muutokset oman organisaation kehittämiseksi ja sisäisen tehokkuuden parantamiseksi vaan tarvitaan riittävän rohkeita ratkaisuja, jotta kuntien on mahdollista tulevaisuudessakin taata hyvinvointipalvelut kuntalaisilleen. 2.2Kuntarakennemuutos strategisena vaihtoehtona Suomen kuntajaotus on jo yli sata vuotta vanha. Kuntien toimintaympäristö on muuttunut viimeisten 20 vuoden aikana paljon nopeammin kuin kunnallishallinnon rakenne. Kuntajaotusta onkin viime vuosina muokannut merkittävästi suuri kuntaliitosaalto, joka on lähtenyt liikkeelle PARAS- hankkeen myötä. Kunta- ja palvelurakenneuudistus kannustaa toimintakykyisten, aiempaa suurempien kuntien muodostamiseen. Vuoden 2010 alussa toteutui 4 kuntaliitosta ja tällä hetkellä Suomessa on 342 kuntaa. Suomessa on käyty lähes joka vuosikymmenellä 1960-luvulta alkaen keskustelua kunnan koosta ja kuntamäärän vähentämisestä. Optimaalikokoina kunnalle on esitetty mm tai 6000 asukasta kunnes laki velvoitti asukkaan kokonaisuuksiin terveys- ja sosiaalipalveluissa. Suunta kuntakoon muutokselle on siten selvä. Aiempi kuntaliitosaalto on ollut Suomessa 1970-luvulla, jolloin kuntaliitoksissa motiivina usein oli palveluiden järjestämisen mahdollisuudet eli kyky järjestää uusia palveluita kuntalaisille, esimerkkinä terveyskeskus- ja päivähoitopalvelut. Varsinaisesti 1970-luvun liitokset eivät kannustaneet taloudellisuuteen. 6

7 (Arto Koski: kuntien rutiiniyhdistyminen ja taitava yhdistyminen 2004, Antti Moisio ja Roope Uusitalo: Kuntien yhdistymisen vaikutukset kuntien menoihin 2004) Nummi-Pusulan kunta on syntynyt vuonna 1981 Nummen ja Pusulan kuntaliitoksella. Perustamishetkeä ennen oli keskustelua myös molempien kuntien tai ainakin Pusulan kunnan liittämisestä Karkkilaan. Lohjan kaupunki syntyi 1997 kun Lohjan kunta ja kaupunki yhdistyivät. Sittemmin Lohjaan on liittynyt Sammatti vuonna Karjalohja on jo tehnyt päätöksen liitoksesta Lohjaan vuonna Isossa-Britanniassa jo luvulla paikallishallinnon kuntajakoa uudistettaessa kriteereinä käytettiin seuraavia näkökulmia: 1. Kuntajaotuksen muutoksen seurauksena syntyneen uuden kunnan tulee olla tehokas monien tehtävien suorittamisessa 2. Kunnan täytyy herättää ja pitää yllä asukkaiden mielenkiintoa 3. Kunnan täytyy olla kykenevä kehittämään riittävää voimaa ollakseen tehokas 4. Kunnan täytyy olla mukautuva sosiaalisiin ja taloudellisiin muutoksiin Näistä kriteereistä on löydettävissä myös Suomen kunnallishallinnon rakenteista ja kuntaliitoksista käytävää keskustelua. Kriteereissä korostuu tehokkuus palvelutuotannossa ja samalla kuntalaisten osallistuminen sekä mielenkiinto vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Kuntaliitos näyttäytyykin prosessin keskeisille toimijoille strategisena kysymyksenä ja valintana. Toimintaympäristössä tapahtuvat ja jo tapahtuneet muutokset ovat käynnistäneet prosessin, jossa kunnissa vakavasti on jouduttu miettimään vaihtoehtoisia tulevaisuuden skenaarioita. 2.3Rakennemuutokset vaativat muutoksen hallintaa Palvelurakenteiden muuttaminen ja kuntien yhdistyminen ovat haasteellisia muutosprosesseja, jotka herättävät ihmisissä monia tunteita puolesta ja vastaan. Yhä kiihtyvä seutuistuminen vähentää kuitenkin kuntarajojen merkitystä. Kunnat miettivät Paras -hankkeen seurauksena omia ratkaisujaan joko yhteistoiminta-alueiden tai kuntaliitosten kautta. Yhteistoiminta-alue on usein henkisesti helpompi perustaa, sillä kunnat jatkavat edelleen toimintaansa ja siirtävät osan toiminnastaan uudelle omistamalleen toimijalle. Johtamisen kannalta uudet rakenteet voivat olla monimutkaisia ja toiminnan tehostuminen, alueen asukkaiden tasapuolinen palvelu ja talouden parempi hallinta ovat haastava tehtävä pitkässä juoksussa etenkin, jos omistajakunnilla on erilaisia näkemyksiä kehityksen suunnasta. Kuntaliitos on radikaalimpi muutos kuntien poistuessa kartalta lopullisesti. Talouden hallinta ja toiminnan tehostuminen ovat haasteita myös kuntaliitoksessa, mutta yksi johto vastaa kokonaisuudesta, mikä selkiyttää tilannetta yhteistoiminta-alueeseen verrattuna. Kummassakin muutoksessa väestö saa laajemmalla alueella tasapuolisen kohtelun kun periaatteita yhtenäistetään. Yhteistoiminta-alue tai kuntaliitos ei kuitenkaan suoraan varmista voimavarojen uudelleensuuntaamista, kustannussäästöjä palvelujen tuottavuuden ja laadun parane- 7

8 mista, mutta niiden toteutuminen varmistetaan hyvällä johtamisella. Huonosti toteutettuna muutosprosessi voi saada odottamattomia piirteitä ja mahdolliset tehokkuusedut jäävät saavuttamatta. Jo suunnitteluvaiheessa onkin tehtävä realistisia suunnitelmia palveluiden järjestämisestä ja taloudesta sekä tiedotettava tulevista muutoksista. Rakennemuutoksiin liittyy aina vahvoja mielipiteitä luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden, organisaation työntekijöiden, kuntalaisten ja kunnan muiden sidosryhmien kuten yritysten ja yhdistysten taholta. Muutosvastarinta voidaan nähdä positiivisena piirteenä, koska se kertoo, että asukkaat, työntekijät ja henkilöstö välittävät organisaatiosta ja kokevat sen omakseen. Pahin tilanne olisi, jos kaikki olisivat passiivisia ja heitä ei kiinnostaisi meneillään oleva muutos lainkaan. Jotta rakennemuutoksen viestintä ja tavoitteet ovat selkeitä, on myös muutoksen poliittinen sekä ammatillinen johtajuus oltava selkeää. Luottamushenkilöiden rooli korostuu etenkin muutosprosessin alkuvaiheessa - aloitteen tekemisessä sekä alkuvaiheen poliittisen tuen saavuttamisessa. Oleellista on, että luottamushenkilöt tuovat muutostarpeen aktiivisesti esille ja näin ollen omalla toiminnallaan viestittävät kuntalaisille, että muutos on välttämätön. Ammattijohtajien vastuu konkretisoituu usein muutoksen toteutuksessa ja läpiviennissä. Sekä poliittisen että virkamiesjohdon tulee yhdessä kiinnittää huomioita muutoksen valmisteluun ja toteutukseen sekä viestintään, koska muutos koskettaa monia eri toimijoita, ei vain oman kunnan henkilöstöä. Muutoksella tulee hakea parannusta ja kehitystä nykyiseen tilanteeseen, ei vain muutoksen itsensä takia. Vastuullinen johto kertoo muutoksen vaihtoehdot, muutostarpeet ja prosessin etenemisen avoimesti, jotta muutos on paremmin ymmärrettävissä ja hallittavissa. 8

9 3. LOHJAN JA NUMMI-PUSULAN NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS Väestön osalta tässä selvityksessä on mukana Lohjan ja Nummi-Pusulan kunnista esitetty väestöennusteet ja väestömäärä. Lisäksi mukana on uuden kunnan väestötilastot, jonka avulla voidaan tarkastella, millaiseksi mahdollisen uuden kunnan väestö muodostuisi ja millainen olisi sen väestörakenne. 3.1 Asukkaat ja väestö Väestörakenne ja väestöennusteet esitetään Lohjan ja Nummi-Pusulan kuntien absoluuttisina lukuina. Tilastoina on käytetty Tilastokeskuksen tilastoja ja ennusteita, jotka on koottu vuonna Väestöennusteiden kanssa on syytä muistaa, että ne eivät ole absoluuttisia totuuksia vaan ne pohjautuvat historiatietoihin. Väestöennuste kuvaa tulevaa väestönkehitystä. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat niin sanottuja demografisia trendilaskelmia, joissa lasketaan mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena Nummi-Pusula Vuonna 2009 Nummi-Pusulassa oli 6125 asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Nummi-Pusulassa tulisi vuonna 2030 olemaan 6807 asukasta eli asukasmäärä kasvaisi vuoden 2009 luvuista 11,1 prosenttia. Nummi-Pusulan väestöennusteen mukaan 0-64 ikävuotiaiden määrä pysyisi lähes samana vuonna 2030, mutta yli 65-vuotiaden osuus tulisi kasvamaan. Taulukko 1. Nummi-Pusulan väestöennuste vuosille Nummi-Pusula muutos% ikäluokat yht v % 7-14 v % v % v % % 85- v % Ennusteen mukaan lasten, nuorten ja työikäisten määrä pysyy lähes muuttumattomana. Yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä näkyy selkeä kasvu. Tämän väestön osuus tulee kasvamaan vuoteen 2030 mennessä 61,3 prosenttia, mikä tulee heikentämään kunnan huoltosuhdetta jonkin verran. Mikäli palvelurakenne ja tarpeet ikäryhmittäin ovat nykyisellä tasolla ikärakennemuutos tarkoittaa kasvavaa palvelutarvetta ja nousevia vanhustenhuollon kustannuksia. Nummi-Pusulan seuraavien 20 vuoden tulevaisuuden haasteet tulevatkin olemaan vanhustenhuollossa ja ikäihmisten palvelutarpeisiin vastaamisessa sekä rahoituksen saamisessa, sillä työikäisten määrä säilyy ennallaan. 9

10 Erityisen hyvin edellä kuvattu muutos näkyy kun tarkastellaan Nummi-Pusulan ikäryhmien painotuksia eri vuosina. Työikäisten määrä vähenee vuoteen % - yksikköä ja yli 65- vuotiaiden ikäryhmien osuudet kasvavat. Kuva 3. Nummi-Pusulan asukkaiden ikärakenteen muutos vuosille Kuva 4. Nummi-Pusulan väestön ikäryhmien jakautuminen vuosina Lohja Vuonna 2009 Lohjalla oli asukasta. Vuodesta 2002 Lohjan asukasluku on kasvanut 3687 asukkaalla. Väestöennusteen mukaan Lohjan asukasluku tulee kasvamaan vuoteen 2030 mennessä reiluun asukkaaseen. Vuoden 2030 ennusteisiin on lisätty Karjalohjan tiedot, koska vuonna 2013 siitä tulee osa Lohjaa. 10

11 Taulukko 2. Lohjan väestöennuste vuosille Lohja+Karja- Lohja kasvu % Ikäluokat yhteensä v % 7-14 v % v % v % % 85- v % Lohjan väestöennusteesta voidaan huomata, että asukasluku kaupungissa tulee kasvamaan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana 22 prosenttia. Kasvukehitys on voimakasta vuonna 2013 toteutuvan kuntaliitoksen lisäksi. Joidenkin kasvukuntien osalta palvelutarvetta mm. päivähoidossa tai perusopetuksessa kasvattaa lisäksi kasvavat lasten ja nuorten ikäluokat. Väestöennusteen mukaan alle kouluikäisten (0-6 v) osuus tulee kasvamaan Lohjalla vuoteen 2030 mennessä 4,3 prosenttia. Nuorten (7-14 v) osuus tulee kasvamaan 12 prosenttia vuotiaiden osuus Lohjalla tulee kasvamaan lähes 5 prosenttia. Lohjan väestöennusteista suurin kasvu tulee kuitenkin sijoittumaan eläkeikäisiin kuntalaisiin vuotiaiden osuus kasvaa 65,2 prosentilla, vuotiaiden osuus kasvaa peräti 160 prosentilla ja yli 85- vuotiaiden kuntalaisten osuuskin kasvaa 228 prosentilla. Näin radikaali ikärakenteen muutos tulee lisäämään merkittävästi vanhustenhuollon palvelutarvetta ja nostamaan kustannuksia. Kuva 5. Lohjan väestön ikäryhmien jakautuminen vuosina

12 Lohjan kaupungin asukkaiden ikärakenne muuttuu vuosina siten, että työikäisten osuus laskee 11 % -yksikköä, yli 65-vuotiaiden osuuden kasvaessa selkeästi ja lasten ja nuorten osuden laskiessa hieman. Kuva 6. Lohjan asukkaiden ikäräkanteen muutos vuosina Uusi kunta Tässä kappaleessa yhdistetään Lohjan ja Nummi-Pusulan tiedot ja tarkastellaan mahdollisen uuden kunnan väestönkehitystä kokonaisuutena. Taulukko 3. Uuden kunnan, LoNuPu, väestöennuste vuosina LoNuPu ikäluokat kasvu % yht. 0-6 v % 7-14 v % v % v % % 85- v % Molempien kuntien ikärakenteessa on kasvua yli 65-vuotiaiden osalta. Nummi-Pusulan hieman vähäisempi kasvun osuus parantaa uuden kunnan lukua Lohjan lukuihin verrattuna. Siitäkin huolimatta uuden kunnan huoltosuhde muuttuu nykyistä selvästi heikommaksi, sillä työikäisten osuus väestöstä laskee 9 prosenttiyksikköä. Lasten ja nuorten määrä kasvaa yli 600 asukkaalla, mutta näiden ikäryhmien osuus kuntalaisista pienenee nykyiseen tilanteeseen nähden. 12

13 Kuva 7. LoNuPu:n väestön ikäryhmien jakautuminen vuosina Kuva 8. LoNuPu:n asukkaiden ikäräkanteen muutos vuosina Lohja, Siuntio, Inkoo ja Nummi-Pusula ja väestönkehitys Uudenmaan kunnat ovat olleet 2000-luvulla kasvukuntia, joista Lohja kasvaa Uudenmaan keskiarvoa enemmän ja Nummi-Pusula hieman maan keskiarvoa enemmän. Siuntio ja Inkoo ovat myös tulevaisuudessa kärkikasvun kuntia asukaslukuun suhteutettuna. 13

14 Kuva 9. Väestömäärä vuonna 2030 suhteessa vuoden 2008 väestöön.(tilastokeskus/ Uudenmaan liitto) Lohjaan liittyvä Karjalohja eläköityy selkeästi nopeammin kuin mitä siellä on nuoria työelämään siirtyviä ihmisiä. Siuntion, Inkoon sekä Nummi-Pusulan kehitys on hieman parempaa, mutta tarkasteltava alue on selkeästi työvoiman uusiutumisen näkökulmasta Uudenmaan haastavinta seutua. Lohjan kaupungin tilanne on muita tarkasteltavia kuntia parempi. Vain Espoossa ja Helsingissä nuoria on enemmän kuin piakkoin eläköityviä asukkaita. 14

15 Kuva 10. Ikäsuhde:60 64-vuotiaat suhteessa vuotiaisiin.(Tilastokeskus/Uudenmaan liitto) 3.2 Aluekehitys tarkastelualueella Lohja ja Nummi-Pusula kuuluvat Uudenmaan liittoon, jossa on 21 jäsenkuntaa. Vuoden 2011 alussa Uudenmaan liittoon liittyvät nykyisen Itä-Uudenmaan kunnat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Uudenmaan liiton jäsenkuntia ovat Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Pornainen, Raasepori, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Tiiviimpää seutuyhteistyötä Lohja ja Nummi-Pusula ovat tehneet Hiiden alueen ja Länsi- Uudenmaan kuntien kesken. Hiiden alue koostuu Karjalohjan, Karkkilan, Lohjan, Nummi- Pusulan ja Siuntion kunnista. Näiden lisäksi laajempaan Länsi-Uudenmaan aluekeskusohjelma-alueeseen kuuluvat lisäksi Hanko, Inkoo ja Raasepori. Alue on ollut merkittävässä kuntarakennemuutoksessa viime vuosina Sammatin ja Karjalohjan Lohjaan liittymispäätöksen sekä Raaseporin perustamisen myötä. Hiiden pilotin tavoitteena on ollut Länsi-Uudenmaan kilpailukyvyn lisääminen kehittämällä olemassa olevia alueen palvelutasoon vaikuttavia yhteistoimintamalleja ja verkostoja alueen sisällä sekä alueen ja muiden kasvukeskusten välillä niin kunta- kuin yhteisö- ja yritystasolla. 15

16 Kuva 11. Lohjan ja Nummi-Pusulan keskukset ovat kuvattuna kartalla. Mukana on myös vuonna 2013 Lohjaan liittyvän Karjalohjan keskus.(kuva: Lohjan kaupunki) Etäisyyksiä Lohjan keskustaan (noin) - Pusula 31 km - Nummi 27 km - Sammatti 19 km - Karjalohja 28 km - Virkkala 8 km Kuntien ja kaupunkien asukaslukuja sekä maapinta-aloja on vertailtu seuraavassa taulukossa. Tiedot kerätty pääsääntöisesti kuntien www-sivuilta, mutta lisäksi lukuja on hieman pyöristetty. Myöhemmin arvioitavien kuntaliitosvaihtoehtojen näkökulmasta etäisyydet ja pinta-ala vastaavat tutkittavalla alueella Salon ja Hämeenlinnan suuruusluokkaa. 16

17 Taulukko 4. Kaupunkien asukaslukujen ja pinta-alojen vertailua. Kaupunki Asukasluku maapinta-ala/kokonaispintaala km 2 Helsinki (720) Espoo (530) Salo (2100) Hämeenlinna (2000) Porvoo (2100) Raasepori (2350) Vihti (570) Karkkila (255) *Lohja-Karjalohja-Nummi (1700) Pusula *Lohja-Karjalohja-Nummi- Pusula-Siuntio-Inkoo (2700) 3.3 Metropolialueen kehitys: liikenne ja elinkeinoelämä Monesti metropolialue määritellään siten, että se ei käsitä Hiiden seudun kuntia. Viime vuosina metropolialue on kuitenkin usein haluttu nähdä laajemmin ja tarkastelussa ovat ulkokehänä myös muun muassa Hämeenlinnan ja Lohjan seudut. Kuva 12. Ratakäytävien kehittämisvaihtoehto Metka-hankkeen raportista 2008 (Uudenmaan liitto) 17

18 Uudenmaan liiton tarkastelut metropolialueen liikenteestä (liikennejärjestelmäsuunnitelmat ja raportit sekä Metka-hanke) kattavat tämän laajan käsityksen metropolialueesta. Länsi- Uudenmaan liikennejärjestelmän suunnittelualueeseen kuuluvat Hanko, Inkoo, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Nummi-Pusula, Pohja, Sammatti, Siuntio, Tammisaari ja Vihti. Alue on liikenteellisesti poikkeuksellisen haastava, sillä kunnat poikkeavat toisistaan toiminnallisesti ja kytkennöiltään. Vaihtoehtoja alueen kehittämiseksi on useita, mutta ratakäytävät korostuvat monissa selvityksissä kuten myös nykyisten taajamien vahvistaminen. Mikäli kuntaliitos toteutuisi Siuntion ja Inkoon kanssa olisi uuden kunnan alueella myös ratayhteys pääkaupunkiseudulle ja se vaikuttaisi olennaisesti kunnan sisäiseen kaavasuunnitteluun. Metka-raportin mukaan yllä oleva ratakäytävien kehittämisvaihtoehto korostaa, että aluerakenne vahvistuu suurimpien kaupunkikeskusten väliin. Säteittäiset kauko- ja lähiliikenteen raide- ja tieliikennekäytävät korostavat tätä kehitystä ja saavutettavuutta, kuten Helsinki- Hämeenlinna-Tampere akseli on osittanut. Raideliikennekäytävien ulkopuolelle jäävät alueet tulee kytkeä tehokkaasti raiteisiin liityntäliikenteen avulla.. Kuva 13. Uudenmaan tiepiirin tiestö kartalla kuvattuna, Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmän seurantaraportti Nummi-Pusulan ja Lohjan taajamien yhdistäminen tiestön kautta on haastavaa. Inkoosta ja Siuntiosta tieyhteys on selkeämpi. Elinkeinoelämän näkökulmasta on toivottu alueen metropolialueen pirstaloitumisen poistuvan. Helsingin, pääkaupunkiseudun ja uudenmaan yrittäjien julkaisema Menestyvien yritysten metropolialue 2011 yrittäjäjärjestöjen tavoiteohjelma vuoden 2011eduskuntavaaleihin kuvaa näitä toiveita konkreettisesti. Ohjelmassa yhtenäisyyttä suunnitteluun toivotaan palvelustrategian ja rakenteiden miettimisen kautta. Palveluiden käyttöä yli kuntarajojen tulisi lisätä ja kuntien toimintamalleja yhtenäistää, erityisesti kuntarajoilla. Lisäksi yhtenäisiä palvelu- 18

19 sisältöjen kuten tuotteistamisen yhteistyötä toivotaan vertailukelpoisuuden lisäämiseksi. Yhteenvetona voi todeta, että Länsi-Uusimaa voisi olla merkittävämpi vaikuttaja elinkeinoelämän edistämisessä, mikäli se näyttäytyisi yhtenäisempänä ulospäin. Elinkeinopalveluiden järjestäminen alueella on kuvattu tarkemmin palvelujen nykytilakuvauksissa. 3.3 Pendelöinti Pendelöinnillä tarkoitetaan työssäkäyntiä, joka tapahtuu työntekijän vakinaisen asuinkunnan ulkopuolella. Pendelöinnin avulla on mahdollista määritellä ihmisten työssäkäyntialueet ja saada kuva siitä, mihin kunkin kunnan asukkaiden työmatkat suuntautuvat. Tässä raportissa on esitetty pendelöintitilastot, kuntien työpaikkarakenteet sekä työpaikkaomavaraisuutta koskevat tilastot vuodelta Länsi-Uudenmaan kunnat eivät pysty työllistämään väestöään kotikunnassa, vaan suuri osa pendelöi kotikunnan ulkopuolelle. Pendelöinti on merkittävästi lisääntynyt ja laajentunut maantieteellisesti 2000-luvulla. Vuonna % kuntien työllisestä työvoimasta pendelöi päivittäin. Seudun toimijat ovat myös tottuneet hoitamaan työllisyysasioita seudullisesti, mistä esimerkkinä alueelle laaditut työllisyyden kehityslinjaukset (Uudenmaan liitto) Tilastokeskuksen vuoden 2007 tilaston mukaan Lohjalla oli työpaikkaa ja alueella oli työikäisiä henkilöä. Lohjan työpaikoista 1,6 % on maa- ja metsätalous-sektorilla, 32,4 % jalostuksessa ja 64,8 % palveluissa. Lohjan huoltosuhde oli 1,11 ja työpaikkaomavaraisuus 83,4 prosenttia. Huoltosuhteella kuvataan sitä osaa väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään. Lohjan tapauksessa huoltosuhde vuonna 2007 oli 1,11, joka on hyvää luokkaa koko Suomen tasolla. Työpaikkaomavaraisuus kuvaa kunnassa sijaitsevien työpaikkojen lukumäärän suhdetta alueella asuvaan työlliseen työvoimaan nähden. Työpaikkojen lukumäärää mitataan kunnassa työssä käyvän työllisen työvoiman määrällä. Niinpä työpaikkaomavaraisuus ilmaiseekin tarkasti ottaen alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. 19

20 Taulukko 5. Lohjan pendelöinti vuonna Ulospendelöinti Sisäänpendelöinti Lohja - Lojo Lohja - Lojo työllisiä yhteensä työpaikat yhteensä Lohja - Lojo Lohja - Lojo Helsinki - Helsingfors 1962 Vihti - Vichtis 675 Espoo - Esbo 1827 Raasepori - Raseborg 434 Vihti - Vichtis 738 Helsinki - Helsingfors 345 Vantaa - Vanda 540 Espoo - Esbo 331 Kirkkonummi - Kyrkslätt 271 Nummi-Pusula 323 Raasepori - Raseborg 238 Siuntio - Sjundeå 216 Nummi-Pusula 140 Karjalohja - Karislojo 169 Siuntio - Sjundeå 137 Kirkkonummi - Kyrkslätt 161 Inkoo - Ingå 110 Salo 143 Karjalohja - Karislojo 90 Inkoo - Ingå 131 Salo 74 Karkkila - Högfors 110 Karkkila - Högfors 66 Vantaa - Vanda 98 Loput yhteensä: 621 Loput yhteensä: Kuva 14. Lohjan pendelöinnin suuntautuminen(alkuperäinen kuva Uudenmaan liitto, muokkaus Audiapro) Kuten yllä olevasta tilastosta huomataan, suuntautuvat työmatkat Lohjalta pääosin Helsinkiin ja Espooseen. Näiden jälkeen tulevat Vihti, Vantaa, Kirkkonummi, Raasepori ja seitsemänneksi eniten työmatkoista suuntautuvat Nummi-Pusulaan. Lohjan alueelle suuntautuva pende- 20

21 löinti tapahtuu tilastojen mukaan useimmin Vihdistä, Raaseporista, Helsingistä, Espoosta ja Nummi-Pusulasta. Nummi-Pusulassa oli vuonna työpaikkaa ja työllisiä 2628, joten työpaikkaomavaraisuus Nummi-Pusulassa oli 62,3. Nummi-Pusulan huoltosuhde samaisena vuotena oli 1,26. Nummi-Pusulan työpaikoista 15 % on maa- ja metsätaloudessa, 28,8 % jalostuksessa, 53,9 % palveluissa ja 2 % ei tunneta Taulukko 6. Nummi-Pusulan pendelöinti vuonna Ulospendelöinti Nummi-Pusula Sisäänpendelöinti Nummi-Pusula työllisiä yhteensä 2628 työpaikat yhteensä 1637 Nummi-Pusula 1107 Nummi-Pusula 1107 Helsinki - Helsingfors 361 Lohja - Lojo 140 Lohja - Lojo 323 Karkkila - Högfors 98 Espoo - Esbo 247 Vihti - Vichtis 71 Vihti - Vichtis 159 Salo 45 Karkkila - Högfors 155 Espoo - Esbo 30 Vantaa - Vanda 91 Helsinki - Helsingfors 28 Salo 38 Somero 27 Kirkkonummi - Kyrkslätt 22 Vantaa - Vanda 19 Tuusula - Tusby 9 Tammela 8 Karjalohja - Karislojo 8 Loppi 7 Raasepori - Raseborg 7 Karjalohja-Karislojo 6 Loput yhteensä 101 Loput yhteensä 51 Nummi-Pusulan pendelöintitilastoista käy ilmi, että selvästi eniten Nummi-Pusulasta työmatkat suuntautuvat Helsinkiin, Lohjalle ja Espooseen. Myös Vihtiin ja Karkkilaan Nummi- Pusulasta kuljetaan työmatkoille jonkin verran. Nummi-Pusulan oman kunnan ulkopuolelta tuleva työmatkaliikenne tulee pääosin Lohjalta, Karkkilasta ja Vihdistä. 21

22 Kuva 15. Nummi-Pusulan pendelöinnin suuntautuminen(alkuperäinen kuva Uudenmaan liitto, muokkaus Audiapro) 3.4 Johtopäätökset väestöstä ja pendelöinnistä Lohjan ja Nummi-Pusulan kuntien väestökehityksellä on samansuuntaiset tulevaisuuden trendit. Kummankin kunnan vanhusväestön määrä tulee kasvamaan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana radikaalisti, mikä tulee heikentämään kuntien huoltosuhdetta. Lohjalla vanhusväestön osuus kasvaa enemmän, mutta selvää kasvua on myös nuoremmissa ikäryhmissä. Nummi-Pusulassa hieman maltillisempi kasvu keskittyy iäkkäämpiin ikäryhmiin. Pendelöintitilastot osoittivat, että Lohjan suunnalta työmatkan suuntautuvat pääasiallisesti Helsinkiin ja Espooseen. Nummi-Pusulan tilanne on samansuuntainen, mutta Lohja on nummi-pusulalaisille myös tärkeä työssäkäyntialue. On odotettavissa, että pendelöinti tulee jatkossa kasvamaan tai ainakin säilyttämään nykyisen luonteensa, koska Helsingin ja Espoon merkitys nykyisessä metropolialue-kehityksessä tulee jatkossa yhä vahvistumaan. Työssäkäyntialue Nummi-Pusulan ja Lohjan alueella on hyvin yhtenäinen ja kattaa laajan metropolialueen. Tiestö määrittelee vahvasti kuntalaisten suuntautumista. Raideliikenteen kehittäminen on mahdollisuus alueella tulevaisuudessa erityisesti Lohjan näkökulmasta, mikäli raideliikenne kulkee tulevaisuudessa sen alueella. 22

23 4. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Palvelutarve-ennusteiden tekeminen on haasteellista parhaimmillaankin ennusteet ennakoivat tulevaa kehitystä ja ovat suuntaa-antavia. Ennusteet perustuvat tilastokeskuksen väestöennusteen asukasmääriin ja keskimääräisiin yleisiin palvelutarpeisiin tänä päivänä. Näistäkin haasteita huolimatta kuntien tulevan palvelutarpeiden ennustaminen ja ennakoiminen on suotavaa, jotta kunnat voivat tehdä arvioita eri vaihtoehdoista ja suunnitella tulevaisuuttaan hallitusti Sosiaali- ja terveyspalvelut Molempien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut on koottu yhteistoiminta-alueisiin alkaen siten, että kansanterveyslain ja sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut varhaiskasvatuspalveluita lukuun ottamatta hoidetaan peruskunnan ulkopuolella. Lohjan kaupunki toimii isäntäkuntana LOST-yhteistyössä ja Nummi-Pusula on omistajakuntana Karviainen kuntayhtymässä Lohjan kaupungin hallintoon on kuulunut Lohjan, Siuntion, Inkoon ja Karjalohjan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue, jota kutsutaan arjessa lyhenteellä LOST. Myös liitoskunta Sammatin palvelut kuuluvat alueeseen. Peruspalvelut tarjotaan edelleen terveysasemilla ja sosiaalitoimistossa, mutta erityinen hoito, vammaispalvelut ja päihdepalvelut on keskitetty Lohjalle. Päivähoito säilyi kuntien omana palveluna. LOST-alue vastaa noin asukkaan palveluista, josta Lohja on noin (sis. Karjalohjan). Päätöksenteon näkökulmasta Lohjalla on nykyisellä yhteistoiminta alueella enemmistö, sillä Inkoolla ja Siuntiolla on lautakunnassa 6 paikkaa ja Lohjalla 10. Perusturvakuntayhtymä Karviainen on Karkkilan, Nummi-Pusulan ja Vihdin perustama perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntayhtymä Länsi-Uudellamaalla, joka aloitti toimintansa Kuntayhtymän toiminnan järjestäminen perustuu elämänkaarimalliin. Karviainen on jaettu palvelukokonaisuuksiin ikäryhmittäin. Näitä palvelukokonaisuuksia nimitetään palvelulinjoiksi: lasten ja nuorten, työikäisten ja ikäihmisten palvelujen linja. Nummi- Pusulan sivistystoimi vastaa varhaiskasvatuksen palveluista kunnassa. Karviainen vastaa asukkaan palveluista ja Nummi-Pusula on tästä noin 6000 asukasta. Nummi-Pusulalla on Karviaisen yhtymähallituksen 10 jäsenestä kaksi, Karkkilalla kolme ja Vihdillä viisi jäsentä. Yhteistoiminta-alueiden muodostushetkellä Lohjan kaupungin palvelukseen siirtyi 204 työntekijää, sillä yhteistoiminta-alueen henkilöstö on osa Lohjan kaupungin henkilöstöä. Nummi- Pusulan osalta henkilöstöä siirtyi Karviaisen palvelukseen 106 henkilöä. 23

24 4.2 Sivistyspalvelut Lohjalla on yhteensä 28 peruskoulua, joista 22 koulua keskittyy luokkiin 1-6 ja 6 koulua luokkiin 7-9. Perusopetus on jaettu neljään yläkoulualueeseen sekä ruotsinkieliseen koko kunnan kattavaan koulualueeseen. Lukioita on kolme: suomen- ja ruotsinkielinen sekä aikuislukio. Esiopetusta järjestetään sekä suomeksi että ruotsiksi alueen päiväkodeissa ja kouluissa. Lohjalta löytyy myös ammatillista- ja aikuiskoulutusta. Ammatillista koulutusta tarjoaa viisi eri toimijaa (Laurea, Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus Luksia, Axxell, Kisakallion urheiluopisto ja Kanneljärven opisto). Nummi-Pusula on mukana Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksen kuntayhtymässä ja monet nummi-pusulalaiset opiskelevat Lohjalla sijaitsevissa yksiköissä. Nummi-Pusulassa on 5 alakoulua, yksi yläkoulu ja lukio. Lisäksi Lohjan kaupungin isäntäkuntana hoitaman Hiiden opiston kursseja tarjotaan Nummi-Pusulassakin. Kirjastopalvelut ovat kuntien omaa toimintaa, mutta vahva yhteys on LUKKI-kirjastojen välillä. Näihin kuuluvat seuraavien kuntien kirjastot: Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula ja Vihti. Lisäksi kaikkien Uudenmaan kirjastojen välillä on yhteistyötä. Nummi-Pusulassa kirjastot ovat Saukkolassa ja Pusulassa. Lohjalla on pääkirjasto sekä Mäntynummen, Ojamon, Sammatin ja Virkkalan yksiköt sekä kirjastoauto. Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto toimii Lohjalla, mutta sen sivutoimipaikka on Vihdissä. Nummi-Pusula ostaa musiikkiopistopalveluita sekä Karkkilasta että Lohjalta Tekniset ja ympäristöpalvelut Suuri osa teknisistä palveluista on Lohjan kaupungin omaa toimintaa: maankäytön suunnittelu, kaavoitus, kunnallistekniikka ja teknisen toimen muut ylläpitopalvelut. Vesihuolto toimii omana liikelaitoksenaan. Vesihuollon osalta on tehty myös vahvaa yhteissuunnittelua Lohjan, Karjalohjan ja Nummi-Pusulan osalta. Varajärjestelmä on yhteinen Vihdin kanssa. Nämä kunnat ovat myös juuri aloittaneet suuren runkoviemäri- ja vesijohtoprojektin, joka johtaa siihen, että muutaman vuoden päästä kaikkien kolmen kunnan jätevedet käsitellään Lohjan Pitkäniemen puhdistamolla. Nummi-Pusulan teknisen lautakunnan toimenkuvaan kuuluu kiinteistötoimi, jätehuolto, teiden ja yleisten alueiden hoito sekä vesi- ja viemärilaitos. Lohjan kaupunki hoitaa Nummi-Pusulan kunnan ympäristövalvonnan ostopalvelusopimuksella (ympäristönsuojelu, ympäristöterveydenhuolto, eläinlääkintähuolto). Sekä Lohjan että Nummi-Pusulan jätehuollon hoitaa seudullinen Rosk and Roll Oy Hallinto- ja tukipalvelut sekä elinkeinopalvelut Lohjan kaupungin hallinnon palvelut tuotetaan pääosin kaupungin omalla henkilökunnalla. 24

25 Liikelaitoskuntayhtymä Puhti tuottaa Karkkilan kaupungille, Nummi-Pusulan ja Vihdin kunnille sekä Perusturvakuntayhtymä Karviaiselle palkanlaskentapalvelut, kirjanpito- ja maksuliikenne, puhelinpalvelut sekä tietotekniikkapalvelut. Perustamishetkellä Nummi-Pusulasta siirtyi 4 henkilöä Puhdin palvelukseen. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy edistää elinkeinotoimintaa Karkkilan, Lohjan ja Nummi- Pusulan alueella. Kunnilla on myös yhteinen uusyrityskeskus ja yrityshautomo. Lohjan ja Nummi-Pusulan palo- ja pelastustoimen palvelut hoitaa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, joka toimii Espoon kaupungin liikelaitoksena Kuntien yhdessä tuotettavat palvelut Nummi-Pusula sekä Lohja ovat tehneet yhteistyötä lähiseudun kuntien kanssa jo pitkään. Alla olevasta taulukossa on kuvattu yhteenvetona Lohjan ja Nummi-Pusulan yhteistyötä palvelujen tuottamisessa muiden kuntien kanssa. Kummankin kunnan yhteistyökumppanit on tummennettu palveluittain. Taulukko 7. Kuntien yhteistyössä järjestämiä palveluja lähiseudulla. Lohja NuPuSiuntio InkooKarjalohja Karkkila Vihti sosiaali- ja terveyspalvelut Lohja NuPu sivistyspalvelut(kirjasto) Lohja NuPu tekniset palvelut Lohja NuPu hallinto- ja tukipalvelut Lohja (Puhti) NuPu sivistyspalvelut(hiiden opisto)lohja NuPu elinkeinopalvelut Lohja NuPu Kuten taulukosta käy ilmi, kunnat järjestävät itse perusopetuksen, päivähoidon ja pääosan teknisistä palveluista. Lisäksi kunnat pääosin tekevät asioita yhteistyössä, joskin suurin ero on sosiaali- ja terveyspalveluissa. Nummi-Pusula kuuluu Karviaisen yhteistoiminta-alueeseen sosiaali-ja terveyspalveluissa ja Lohja on isäntäkunta LOST yhteistoiminta-alueella. Kirjastot ovat LUKKI yhteistyössä ja molemmat kunnat elinkeinoyhtiössä. Hallinto- ja talouspalveluja Nummi-Pusula ostaa Puhti-liikelaitoskuntayhtymältä. Ympäristövalvonnan palvelut Lohja myy Nummi-Pusulalle ja vesihuollossa on tehty yhteissuunnittelua. 25

26 4.6. Palvelutarpeen kehitys vuoteen 2030 Kuten jo edellisessä luvussa todettiin, tulee Lohjan ja Nummi-Pusulan väestö kasvamaan, varsinkin senioriväestön osalta, joskin muutos on Lohjalla huomattavasti rajumpi. Tämä tulee varmuudella lisäämään palvelutarpeen kasvua vanhustenhuollossa. Nummi-Pusulassa lasten määrä pysyy liki samana, mutta osuus kuntalaisista pienenee ikääntyneiden määrän kasvaessa. Palveluiden painopistettä tulee tulevaisuudessa siirtää vanhuspuolelle. Lohjalla myös lasten ja nuorten määrä kasvaa hieman, mikä lisää palvelutarvetta ikäihmisten lisäksi lasten ja nuorten ikäryhmissä. Alla olevasta taulukosta käy ilmi palvelutarpeiden kehitys vuoteen 2030 mennessä. Jos 60 % 0-6 vuotiaiden ikäluokasta tarvitsee hoitopaikan vuoteen 2030 mennessä, tarvitaan Lohjalle 87 paikkainen päiväkoti. Nummi-Pusulan väestöryhmien kehitys sen sijaan johtaa siihen, että kunnassa tarvitaan yksi perhepäivähoitaja vähemmän kuin tällä hetkellä. Perusopetuksen ikäluokat kasvavat Lohjalla siten, että vuonna 2030 tarvitaan lisätilaa 28:lle 20 oppilaan opetusryhmälle. Nummi-Pusulassa taas tarvitaan noin 1,5 opetusryhmää vähemmän. Taulukko 8. Lohjan ja Nummi-Pusulan vuosien ikäryhmien kehitys. Lohja NuPu yli 85 v Mikäli kunnat noudattaisivat palvelutarvesuositusta siten, että tietty osuus kustakin ikäryhmästä kuuluu palveluiden piiriin, olisi kasvava palvelutarve kasvavien ikäryhmien vuoksi vuonna 2030 alla olevan taulukon mukainen. 26

27 Taulukko 9. Ikäihmisten kasvava palvelutarve suosituksen mukaisina määrinä kuvattuna yli 75 v kasvava palvelutarve STM:n 2008 suosituksen mukaan laskettuna Lohja Nupu Kotihoito 13,4 % tehostettu palveluasuminen 5,5 % pitkäaikainen laitoshoito 3 % Taulukon mukaan siten Lohjalla kotihoidon piiriin tulisi 609 ikäihmistä ja Nummi-Pusulassa 60 ikäihmistä vuoteen 2030 mennessä. 5. TALOUS Ennustaminen on vaikeaa varsinkin tulevaisuuden. Tämä vanha sanonta pitää myös paikkansa nykypäivänä, koska talouden ennustaminen on käynyt yhä haastavammaksi tehtäväksi. Nopeat käänteet Suomen valtion taloudessa ja koko globaalissa talousjärjestelmässä ovat aiheuttaneet sen, että täysin spesifien talousennusteiden laatiminen on lähes mahdotonta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että suuntaa antavien ennusteiden laatiminen olisi merkityksetöntä. Tässä esiselvityksessä käytetyt tiedot ovat kerätty Suomen Tilastokeskuksen tietokannoista ja kuntien antamista tiedoista. 5.1 Yli-/alijäämä Nummi-Pusulan kunnalla on ollut alijäämää vuodesta 2005 alkaen. Vuodesta 2007 alijäämä on kuitenkin pienentynyt ollen vuonna 2009 noin -1,64 miljoonaa euroa. Lohjan kaupungilla on kertynyttä ylijäämää koko 2000-luvun ajan. Ylijäämä laski vuodesta 2005 alkaen, mutta on hieman kasvanut ollen vuonna 2009 noin 19 miljoonaa euroa. 27

28 Kuva 16. Kumulatiivinen ali/ylijäämä Nummi-Pusula ja Lohja. Asukasta kohden alijäämät ovat Nummi-Pusulassa olleet viime vuosina noin euroa kun taasen Lohjalla ylijäämät asukasta kohden ovat olleet noin euron välillä. Valtakunnallinen keskiarvo ja verrokkikuntien keskiarvot ovat molemmat ylijäämäisiä. Kuva 17. Kumulatiivinen ali/ylijäämä Nummi-Pusula ja Lohja. Punaisella on kuvattu valtakunnan keskiarvo ja sinisellä samankokoisten vertailukuntien keskiarvo. 28

29 5.2 Verotulot Kuntien tulot muodostuvat pääasiallisesti kolmesta lähteestä; toimintatuotoista, verotuloista sekä valtionosuuksista. Kuntien verotulot muodostuvat kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Alla olevasta kuviosta käy ilmi Lohjan ja Nummi-Pusulan veroprosentin kehitys. Vertailun vuoksi kuvioon on lisätty Suomen kuntien keskiarvo. Kuva 18. Lohjan ja Nummi-Pusulan veroprosentin kehitys vuosina Suomen kuntien keskimääräinen veroprosentti on noussut vuosina ,43 - prosenttiyksiköllä (17,78-19,21). Vuonna 2002 Lohja ja Nummi-Pusula verottivat kuntalaisiaan liki samalla prosentilla, mutta vuonna 2009 erotus on prosenttiyksikön verran. Vuodesta 2005 alkaen Nummi-Pusulan veroprosentti on ollut valtakunnallista keskiarvoa korkeampi. Alla olevassa kuviossa on kuvattu Lohjan ja Nummi-Pusulan kunnallisveron tuotto euroa per asukas. Vertailun vuoksi kuvioon on merkitty myös koko maan kuntien keskiarvo. 29

30 Kuva 19. Lohjan ja Nummi-Pusulan kunnallisveron tuotto per asukas vuosina Kuva 20. Lohjan ja Nummi-Pusulan kiinteistöverojen kehitys asukasta kohden vuosina Nummi-Pusulan kiinteistöveron tuotto/asukas on noussut selvästi vuosina , mitä selittää tapahtuneet veron korotukset Nummi-Pusulassa. Koko maassa kasvu on ollut tasaista. Vuonna 2010 kiinteistöveroprosenttien valtakunnallisia ala- ja ylärajoja nostettiin ja ne ovat: Yleisen kiinteistöveroprosentti 0,60 1,35 Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,32 0,75 30

31 Taulukko 10 Kiinteistöveron vertailu koko Suomen, Uudenmaan, Lohjan ja Nummi-Pusulan osalta. Lähde:www.kunnat.net, joka perustuu verohallituksen tietoihin. Kunta Asukas- Tulovero-% Kiinteistöveroprosentit: luku Yleinen Vakituinen Muu kuin vaki- Jos eri kuin yleinen kiinteistövero-% asuinrakennus tuinen as.rak kiinteistövero-% Muutos 2010 Muutos 2010 Muutos 2010 Muutos Yleishyö- Rakent. paikka %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. dyllinen rakennusyhteisö Koko maa Manner- Suomi ,98 0,38 0,87 0,12 0,38 0,09 0,98 0, ,99 0,39 0,87 0,12 0,38 0,09 0,98 0,09 Uusimaa ,16 0,22 0,80 0,11 0,34 0,09 1,07 0,18 Lohja ,50 0,50 0,80 0,10 0,38 0,08 0,98 0,18 2,00 Nummi- Pusula ,50 0,50 1,35 0,35 0,75 0,25 1,35 0,35 0,00 3, Valtionosuudet Lohjan ja Nummi-Pusulan valtionosuudet on esitetty tässä esiselvityksessä alla olevassa kuviossa. Kuva 21. Lohjan ja Nummi-Pusulan valtionosuudet. Lohjan ja Nummi-Pusulan kuntien valtionosuudet asukasta kohden ovat alle maan keskiarvon. Vuonna 2009 erotus koko maan keskiarvoon on Lohjalla liki 1000 euroa/asukas ja Nummi-Pusulassakin liki 400 euroa /asukas. Lohjan ja Nummi-Pusulan mahdollinen kuntafuusio tulisi muuttamaan valtionosuuksien kertymää ja lisäksi huomioon on otettava, että tänä vuonna voimaan astunut valtionosuusuudis- 31

32 tus. Nykyisen järjestelmän valtionosuuden määräytymisperusteet säilyvät lähes nykyisellään. Yleinen valtionosuus, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden määräytymisperusteet sekä verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus säilyvät nykyisen mukaisena. Muutoksia tulee sen johdosta, että esi- ja perusopetuksen valtionosuudet maksetaan kunnille ikäluokkapohjaisesti (6-15 ikävuodet). 5.4 Lainakannan kehitys Lainakanta on molemmissa kunnissa kohonnut huomattavasti 2000-luvulla. Nummi-Pusulan kunnassa lainaa asukasta kohden on ollut noin 400 euroa kunnes vuonna 2009 lainamäärä lähes kaksinkertaistui. Vuonna 2009 Nummi-Pusulassa oli lainaa 890 euroa/asukas. Lohjalla lainamäärät asukasta kohden ovat kasvaneet viidessä vuodessa liki 500 euroa/asukas ja vuonna 2009 Lohjalla oli lainaa 1584 euroa asukasta kohden. Positiivinen piirre on kuitenkin se, että molempien kuntien lainamäärät jäävät alle valtakunnallisten keskiarvojen sekä verrokkikuntien keskiarvon. 5.5 Kuntien tulot ja menot Kuva 22. Nummi-Pusulan ja Lohjan tulolajit viime vuosina. Punaisella värillä on kuvattuna valtionosuudet, keltaisella verot yhteensä ja vihreällä maksut ja myynnit. Nummi-Pusulassa valtionosuudet ovat huomattava tulonlähde kun taas Lohjalla maksujen ja myyntien osuus on viime vuosina ollut merkittävää. 32

33 Kuva 23. Lohjan ja Nummi-Pusulan tulojen jakauman tarkastelu vuonna Nummi-Pusulan osalta verotulot muodostavat 47 % tuloista kun Lohjalla verotulojen osuus tuloista on 54 %. Toisaalta valtionosuuksien osuus Lohjalla on ainoastaan 18 % kun Nummi- Pusulassa valtionosuudet ovat jopa 32 % kokonaistulosta. Kuva 24. Kuntien tulojakauma Suomessa keskimäärin vuonna (kunnat.net/kuntatalous, lähde tilastokeskus) Kun kuntien tuloja vertaa keskimääräiseen jakaumaan on Lohjalla valtionosuuksia liki Suomen keskimääräinen osuus tuloista ja Nummi-Pusulassa verotuloja liki keskimääräinen osuus. 33

34 Alla olevasta kuviosta käy ilmi Lohjan ja Nummi-Pusulan menot menolajeittain. Kuntarakenteiden muutos näkyy henkilöstön vähentymisenä Nummi-Pusulassa, sillä henkilöstöä siirtyi yhteistoiminta-alueelle. Ostopalveluiden määrä on kasvanut samasta syystä. Lohjalla henkilöstö on kasvanut yhteistoiminta-alueen isännyyden myötä. Lohjalla näkyy myös rahoitusmenojen kasvu. Kuva 25. Menolajien vertailu Lohjalla ja Nummi-Pusulassa vuonna Kuva 26. Kuntien menojakauma keskimäärin Suomessa vuonna (kunnat.net/kuntatalous, lähde tilastokeskus) Kummallakin kunnalla on keskimääräistä enemmän palveluiden ostoja ja Lohjalla liki Suomen keskiarvon mukainen osuus henkilöstökustannuksia. 34

35 5.6 Kuntien vuosikatteet, poistot ja investoinnit Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletuksena voidaan pitää sitä, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen. Alijäämää syntyy, kun vuosikate ei riitä satunnaisten erien jälkeen kattamaan poistoja. Poistot kuvaavat keskimääräistä vuosittaista korvausinvestointitarvetta. Mikäli vuosikate kattaa poistot (korvausinvestoinnit), kunnan ei tarvitse velkaantua, realisoida käyttöomaisuuttaan tai pitkäaikaisia sijoituksiaan tai vähentää toimintapääomaansa pitääkseen palvelujen tuotantovälineet toimintakunnossa. Nummi-Pusulan vuosikate asukasta kohden ei riitä kattamaan viimeisten vuosien aikana tehtyjä nettoinvestointeja. Lohjalla nettoinvestoinnit ovat olleet viimeiset vuodet selvästi yli vuosikatteen, mikä edistää velkaantumista. Kuva 27. Vuosikatteen riittävyys poistoihin Lohjalla ja Nummi-Pusulassa. 35

36 Kuva 28. Vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin Lohjalla ja Nummi-Pusulassa. Alla olevasta kuviosta käy ilmi Lohjan ja Nummi-Pusulan investoinnit asukaslukuun suhteutettuna. Nummi-Pusulassa investointien huippuvuodet ovat olleet 2003 ja 2009 kun vuonna 2005 investoinnit olivat jopa nollassa. Lohjalla investointitaso on vaihdellut vähemmän, huippuvuosia olivat vuodet 2005 ja Molempien kuntien poistotasot ovat olleet suhteellisen tasaisia. Lohjan poistot ovat kasvaneet tasaisesti ja Nummi-Pusulan poistot ovat hieman heilahdelleet vuosittain tasaantuen pitkällä juoksulla. Kuva 29. Lohjan ja Nummi-Pusulan investoinnit suhteessa asukaslukuun. 36

37 5.7. Johtopäätökset taloudesta Lohjan ja Nummi-Pusulan talouden keskeiset haasteet ovat investointien hallinta, lainamäärien kasvun hillintä ja erityisesti Nummi-Pusulassa toiminnan menojen kattaminen tuloilla pitkällä aikajaksolla. Monien kuntien ongelma viime vuosina on ollut se, että menot kasvavat enemmän kuin tulot. Kuntien menot käsittävät toimintamenot ja rahoitusmenot. Tulot muodostuvat taas valtionosuuksista, verotuloista sekä myynti- ja maksutuloista. Vuosien välillä kuntien menot ja tulot kasvoivat keskimäärin seuraavasti Nummi-Pusula Tulot 4,5 % Menot 4,7 % Lohja Tulot 5,9 % Menot 6,6 % Lohjalla menot ovat kasvaneet hieman tuloja reilummin. Pitkällä tähtäimellä kuntien tulee aktiivisesti pyrkiä tervehdyttämään talouttaan ja saamaan menot ja tulot tasapainoon. Kummallekin kunnalle tehtiin Valtiovarainministeriön kriteereiden mukainen analyysi talouden kriisin tilanteesta. Heikon talouden kunnaksi päätyy, jos täyttää kriteerit, joihin kuuluvat muun muassa taseen alijäämä asukasta kohti, kunnan tuloveroprosentti yli maan keskiarvon, lainakanta asukasta kohti yli puolitoistakertainen verrattuna maan keskiarvoon, omavaraisuusaste alle 50% ja suhteellinen velkaantuneisuus yli 50%. Lohjalla ei täyttynyt yksikään kriisikunnan kriteeri, mutta Nummi-Pusulalla täyttyi kaksi kuudesta kriteeristä. Kriteerit olivat taseeseen kertynyt alijäämä ja veroprosentti oli yli valtakunnallisen keskiarvon. Kriisikunnaksi voi päätyä myös, vaikka kaikki kriteerit eivät toteutuisikaan, sillä perusteeksi riittää alijäämärajojen ylitys kahtena peräkkäisenä vuonna. Olennaista talouden kasvun lisäksi on kuitenkin myös se mikä on lähtökohtaisesti tulojen ja menojen suhde. Nummi-Pusulassa kasvuprosentit ovat olleet suhteellisen samat sekä menoissa että tuloissa, mutta pitkällä tähtäimellä on saatava tulot kattamaan menot ja katettava kertynyt alijäämäkin. 5.7 Lohjan ja Nummi-Pusulan taloudellinen kehitys tulevaisuudessa Lohja-Inkoo-Siuntio selvityksessä analysoitiin ja ennakoitiin tulevaisuuden talouskehitystä kunnissa. Lohjan osalta selvitys näyttää, että on tarkoitus jatkaa samalla tuloveroprosenteilla ainakin suunnitelmakaudella. Menojen ja maksutulojen kasvuprosentit noudattelevat aiempien vuosien hyvin maltillista kehitystä, mutta myynnin uskotaan Lohjalla nousevan vuonna 2011 noin 1 me aiempaan vuoteen verrattuna. Lohjan lainakannan ei ennakoida kasvavan olennaisesti lähivuosina. Lohjan taloussuunnitelma mahdollistaa alijäämäisen tuloksen parina seuraavana vuotena kertyneen ylijäämän ansiosta. Nummi-Pusulan osalta tulevien vuosien veroprosentiksi on laskettu taloussuunnitelmassa nykyinen taso 20,5 %. Samoin menojen ja tulojen ennakoidaan olevan vuoden 2010 tasoa. Vuo- 37

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Kuulemisraportti Espoon kaupunginvaltuusto 28.1.2013 Selvityshenkilöt Jarmo Asikainen,

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Kuulemisraportti 11.1.2013 Selvityshenkilöt Jarmo Asikainen, Rolf Paqvalin, Kirsi

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa

Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa Maaliskuu 18.3. valtuustossa kaupunginjohtajan info (19.3. SOTE uudistuksen selvityshenkilöiden määräaika päättyy) (21.3. hallituksen budjettiriihi) Huhtikuu

Lisätiedot

Millaisia tilastoja kunnat haluavat?

Millaisia tilastoja kunnat haluavat? Millaisia tilastoja kunnat haluavat? millaisia tilastoja ja tietoja kunnat tarvitsevat? kuka tarvitsee mitä ja mistä? Anja Siilanto-Parviainen, erikoissuunnittelija KUNTA? Missä roolissa ollaan: kuntalaiset

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. Askola. Lapinjärvi Lappträsk. Loviisa Lovisa. Myrskylä Mörskom.

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. Askola. Lapinjärvi Lappträsk. Loviisa Lovisa. Myrskylä Mörskom. Itä-Uusimaa - kuntajakoselvitysalue Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Öst-Nyland - kuntajakoselvitysalue Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Itä-Uudenmaan kuntajako- ja soteselvitysalue Hyvinkää Mäntsälä Karkkila Vihti

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Sipoon vahvuudet 4. Kuntauudistuksen selvityksen tarkastelunäkökulmat:

Sipoon vahvuudet 4. Kuntauudistuksen selvityksen tarkastelunäkökulmat: 1 Sisällysluettelo Sipoon vahvuudet 4 Kuntauudistuksen selvityksen tarkastelunäkökulmat: 1 Palvelutarpeiden kehitystarkastelu 6 2 Kuntatalouden kehitystarkastelu 8 3 Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 366 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen HEL 2012-013867 T 00 01 06 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Perlacon Oy, HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Teemat Lähentymiskriteerit Sopeutustarpeet 5.5.2014 Copyright Perlacon

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntauudistuksesta. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Vantaan Yrittäjät 20.11.2012

Ajankohtaista kuntauudistuksesta. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Vantaan Yrittäjät 20.11.2012 Ajankohtaista kuntauudistuksesta Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Vantaan Yrittäjät 20.11.2012 Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille peruskunnille

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Kaupunginhallitus 150 22.04.2013 Kaupunginvaltuusto 61 29.04.2013 Lausunto metropoliselvityksestä 100/00.01.00/2013 KHAL 150 Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Valmistelija / lisätietoja antaja:

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Onnistunut kuntarakennemuutos

Onnistunut kuntarakennemuutos Onnistunut kuntarakennemuutos Aija Tuimala, FCG Konsultointi 250814 Varkaus 8.9.2014 Page 1 8.9.2014 Page 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Koko maassa sote-palveluiden nettokustannusten kasvu ei vastaa maksukyvyn kasvua Toteutunut ja ennustettu kustannuskasvu 2004-2020

Lisätiedot

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004)

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Kainuun maakunta -kuntayhtymä 17.8.2005/AT KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Maakuntahallitus on päättänyt kokouksessaan 7.12.2004, että kuntien talouden kehitys selvitetään viimeisten 10 vuoden ajalta

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski- elinympäristönä Luvussa tarkastellaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia elinympäristöinä viiteen alueeseen jaettuna: Keski-,

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukainen selvitys

Kuntarakennelain mukainen selvitys Kuntarakennelain mukainen selvitys Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta Esko Tonteri 6.8.2014 Eerikkilä Valtuutettujen seminaari 6.8.2014 klo 14.45 Eerikkilän Urheiluopistolla

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 23.5.2014 Tuomas Jalava Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) n kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

Yli - / alijäämä vuosina 2009-2017

Yli - / alijäämä vuosina 2009-2017 Lehdistötiedote 5.11.2014 KUNNAN TALOUS UHKAA SYÖKSYÄ Vuonna 2014 Kemiönsaaren kunnan talous on vielä kutakuinkin tasapainossa. Ennuste näyttää aika lähelle nollatulosta. Vuonna 2014 kunta siirtyy ylijäämäkaudesta

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015 Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti selvitys Kuntien selvitysvelvollisuus poistettiin kuntarakennelaista Kuntarakennelaista kumottiin kuntauudistuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA PORVOO 50.000 ASUKASTA Yli

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 2009

Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 2009 Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 9 Sisällys 1 JOHDANTO... LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN VÄLINEN VERTAILU... 6.1 ALUEEN KUNNAT ELINYMPÄRISTÖNÄ... 6.1.1 Väestön kehitys...

Lisätiedot

Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys

Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys Kuntaliitosverkoston seminaari 4.6.2015 Helsinki johtava konsultti Anni Antila FCG Konsultointi Oy Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalueesta Anni Antila 4.6.2015

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA

PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA Psykososiaalisten interventiomallien ja hoitoonohjauskäytäntöjen kehittäminen. Pilottina Hyvinkään sairaala SOCCA, Helsinki 10.02.2015 Sisko Vierimaa Linjaesimies/vastaava

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen analyysin hyödyntäminen kuntarakenteen määri4elyssä

Yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen analyysin hyödyntäminen kuntarakenteen määri4elyssä Yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen analyysin hyödyntäminen kuntarakenteen määri4elyssä Kooste menetelmän kuvauksesta ja keskeisistä tuloksista Paavo Moilanen, Osmo Salomaa Strafica Oy 6.2.2012 Työ pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELUTYÖRYHMIEN VÄLI- RAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELUTYÖRYHMIEN VÄLI- RAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLI Sisällys Nykytilan kuvaus Päiväys 15.1.214 Taloushallintoprosessit 1. Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Jäsen Inkeri Tiitinen Anne Ahlsten Bella Ahto Matti Sjögren Tauno

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot