Lohjan kaupungin ja Nummi-Pusulan kunnan kuntaliitoksen esiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lohjan kaupungin ja Nummi-Pusulan kunnan kuntaliitoksen esiselvitys"

Transkriptio

1 Lohjan kaupungin ja Nummi-Pusulan kunnan kuntaliitoksen esiselvitys 1

2 1. JOHDANTO KUNTARAKENNEMUUTOKSEN LÄHTÖKOHDAT Rakenneuudistuksen tavoitteena on palveluiden turvaaminen Kuntarakennemuutos strategisena vaihtoehtona Rakennemuutokset vaativat muutoksen hallintaa LOHJAN JA NUMMI-PUSULAN NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS Asukkaat ja väestö Nummi-Pusula Lohja Uusi kunta Lohja, Siuntio, Inkoo ja Nummi-Pusula ja väestönkehitys Aluekehitys tarkastelualueella Metropolialueen kehitys: liikenne ja elinkeinoelämä Pendelöinti Johtopäätökset väestöstä ja pendelöinnistä PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Tekniset ja ympäristöpalvelut Hallinto- ja tukipalvelut sekä elinkeinopalvelut Kuntien yhdessä tuotettavat palvelut Palvelutarpeen kehitys vuoteen TALOUS Yli-/alijäämä Verotulot Valtionosuudet Lainakannan kehitys Kuntien tulot ja menot Kuntien vuosikatteet, poistot ja investoinnit Johtopäätökset taloudesta Lohjan ja Nummi-Pusulan taloudellinen kehitys tulevaisuudessa Kuntien maaomaisuudesta Yhdistymisavustukset ja valtionosuudet liitoksissa HENKILÖSTÖ Henkilöstön määrä ja eläköityminen DEMOKRATIA

3 7.1. valtuustojen poliittinen jakauma TOIMINTAVAIHTOEHTOJEN VERTAILUA Rakennemuutosvaihtoehdot Syvennetty kuntayhteistyö Kuntaliitos Monikuntaliitos Osakuntaliitos eli kunnan jakaminen Eri vaihtoehtojen arviointi Lohjan ja Nummi-Pusulan näkökulmista Nykyrakenne Syvennetty yhteistyö Kuntaliitos Lohja ja Nummi-Pusula Kuntaliitos Lohja, Nummi-Pusula, Inkoo ja Siuntio Nummi-Pusulan jakaminen Johtopäätökset...63 Liite 1 Selvitystyöhön osallistuneet henkilöt Liite 2 Nummi-Pusulan maanomistus 3

4 1. JOHDANTO Lohjan ja Nummi-Pusulan kunnat ovat tehneet päätöksen kuntaliitoksen esiselvityksestä. Päätöksen mukaan esiselvitys koskee kuntien mahdollisesta yhdistämisestä ja/tai yhteistyön syventämisestä. Esiselvityksessä on päätetty kartoittaa: 1. Nykyinen kuntarakenne (nykytila-analyysi) 2. Nykyinen kuntarakenne, tiivistyvä yhteistyö 3. Kuntaliitos Lohja ja Nummi-Pusula (myös osaliitokset huomioiden) 4. Kuntaliitos Lohja, Nummi-Pusula, Siuntio, Inkoo 5. Nummi-Pusula jaetaan naapurikuntien kesken Esiselvityksen pohjalta voidaan arvioida, missä asioissa saataisiin lisäarvoa mahdollisella kuntaliitoksella / yhteistyön tiivistämisellä Lohjan kaupungin ja Nummi-Pusulan kuntien kesken sekä arvioidaan eri vaihtoehtojen etuja ja haittoja. Esiselvitys tukee kunnan päätöksentekoa rakenteellisten vaihtoehtojen osalta. Alla olevassa kuviossa on esitelty tarkemmin mahdollisen kuntaliitosprosessin muut vaiheet. Kuva 1. Kuntarakennemuutoksen toteuttaminen vaiheittain Esiselvitys mahdollistaa Lohjan ja Nummi-Pusulan sekä mahdollisten muiden kuntien osalta varsinaisen kuntaliitosselvityksen aloittamisen vielä syksyn 2010 aikana, jotta päätöksenteko voitaisiin tehdä vuoden 2010 aikana. Siten kuntarakennemuutos olisi mahdollista toteuttaa vuonna 2013, mikäli kunnat niin haluavat. 4

5 Kuva 2. Lohjan ja Nummi-Pusulan esiselvityksen näkökulmat. Esiselvityksessä perehdytään Lohjan ja Nummi-Pusulan nykytilanteeseen sekä arvioidaan eri rakennevaihtoehtojen vaikutuksia yllä olevan kuvan mukaisiin asioihin: Talouteen, palveluihin, henkilöstöön, yhdyskuntarakenteeseen sekä demokratiaan. Lisäksi kuntien tulevaisuuden haasteita arvioidaan tilastojen, taloustietojen sekä kuntien toimittamien materiaalien valossa. Tätä selvitystä ovat olleet tekemässä Oy Audiapro Ab:n erityisasiantuntija Aija Tuimala, kehityspäällikkö Jarmo Asikainen ja asiantuntijat Tuomas Hanhela sekä Mikko Kenni. Yhteydenpidosta ja materiaalien toimittamisesta kuntien ja konsultin välillä ovat vastanneet Lohjalla kehittämispäällikkö Pekka Puistosalo ja Nummi-Pusulasta kehittämispäällikkö Kalle Larsson sekä kunnanjohtaja Eero Soinio. Kuntien hallitukset nimesivät edustajansa ohjausryhmään, joka on kokoontui työn aikana 4 kertaa. Valmis selvitys esiteltiin kuntien valtuutetuille. Liitteessä 1 on esitelty ohjausryhmän kokoonpano sekä tietoa selvityksen tekemisen tueksi antaneet henkilöt. Erillisenä osiona osana esiselvitysvaihetta on toteutettu lisäksi kysely Nummi-Pusulan kunnan asukkaille. Toteutuksesta ovat vastanneet Oy Audiapro Ab sekä Innolink Research Oy. Kyselystä on tuotetaan erillinen raportti Nummi-Pusulan kunnalle. 5

6 2. KUNTARAKENNEMUUTOKSEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Rakenneuudistuksen tavoitteena on palveluiden turvaaminen Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Hankkeen toteuttamista ohjaava, mahdollistava puitelaki tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeisenä tavoitteena on ollut turvata kuntien järjestämät palvelut kuntalaisille pitkällä aikavälillä. Jotta Paras-hankkeen tavoitteet saadaan toteutetuksi, vaaditaan kunnilta rakenteellisia uudistuksia. Rakenteelliset uudistusten tulee tähdätä siihen, että palvelut järjestetään uudelleen siten, että palvelujen laatu, saatavuus ja tuottavuus voidaan varmistaa. Parashankkeen myötä Suomen kuntakentällä on tapahtunut uudistuksia, joista esimerkkinä voidaan mainita, että vuonna 2009 Suomessa tehtiin yli 32 kuntaliitosta ja niissä oli mukana 99 kuntaa. Näiden lisäksi kunnat ovat perustaneet uusia yhteistyöorgaaneita ja syventäneet yhteistoimintaa toisien kuntien kanssa. Kuntien toimintaympäristön muuttuminen yhä kompleksisemmaksi ja haasteellisemmaksi on lisännyt painetta kunnissa uudistaa toimintatapoja ja organisaatiota. Usein muutokset ovat yhä vaikeammin ennakoitavissa ja reagointiaika niihin on lyhentynyt. Globaalitalous, väestön ikääntyminen ja aluerakenteessa tapahtuvat muutokset pakottavat kuntia pohtimaan yhä tarkemmin tulevaisuuttaan. Toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista huolimatta kuntien tulee jatkossakin pystyä vastamaan kuntalaistensa tarpeisiin. Kuntalaiset tarvitsevat jatkossakin koulutusta, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kuntien ylläpitämää infrastruktuuria. Nämä tehtävät tulevat jatkossakin olemaan kuntien harteilla ja uusia keinoja tarjota näitä palveluja on löydettävä. Enää eivät riitä vain kosmeettiset muutokset oman organisaation kehittämiseksi ja sisäisen tehokkuuden parantamiseksi vaan tarvitaan riittävän rohkeita ratkaisuja, jotta kuntien on mahdollista tulevaisuudessakin taata hyvinvointipalvelut kuntalaisilleen. 2.2Kuntarakennemuutos strategisena vaihtoehtona Suomen kuntajaotus on jo yli sata vuotta vanha. Kuntien toimintaympäristö on muuttunut viimeisten 20 vuoden aikana paljon nopeammin kuin kunnallishallinnon rakenne. Kuntajaotusta onkin viime vuosina muokannut merkittävästi suuri kuntaliitosaalto, joka on lähtenyt liikkeelle PARAS- hankkeen myötä. Kunta- ja palvelurakenneuudistus kannustaa toimintakykyisten, aiempaa suurempien kuntien muodostamiseen. Vuoden 2010 alussa toteutui 4 kuntaliitosta ja tällä hetkellä Suomessa on 342 kuntaa. Suomessa on käyty lähes joka vuosikymmenellä 1960-luvulta alkaen keskustelua kunnan koosta ja kuntamäärän vähentämisestä. Optimaalikokoina kunnalle on esitetty mm tai 6000 asukasta kunnes laki velvoitti asukkaan kokonaisuuksiin terveys- ja sosiaalipalveluissa. Suunta kuntakoon muutokselle on siten selvä. Aiempi kuntaliitosaalto on ollut Suomessa 1970-luvulla, jolloin kuntaliitoksissa motiivina usein oli palveluiden järjestämisen mahdollisuudet eli kyky järjestää uusia palveluita kuntalaisille, esimerkkinä terveyskeskus- ja päivähoitopalvelut. Varsinaisesti 1970-luvun liitokset eivät kannustaneet taloudellisuuteen. 6

7 (Arto Koski: kuntien rutiiniyhdistyminen ja taitava yhdistyminen 2004, Antti Moisio ja Roope Uusitalo: Kuntien yhdistymisen vaikutukset kuntien menoihin 2004) Nummi-Pusulan kunta on syntynyt vuonna 1981 Nummen ja Pusulan kuntaliitoksella. Perustamishetkeä ennen oli keskustelua myös molempien kuntien tai ainakin Pusulan kunnan liittämisestä Karkkilaan. Lohjan kaupunki syntyi 1997 kun Lohjan kunta ja kaupunki yhdistyivät. Sittemmin Lohjaan on liittynyt Sammatti vuonna Karjalohja on jo tehnyt päätöksen liitoksesta Lohjaan vuonna Isossa-Britanniassa jo luvulla paikallishallinnon kuntajakoa uudistettaessa kriteereinä käytettiin seuraavia näkökulmia: 1. Kuntajaotuksen muutoksen seurauksena syntyneen uuden kunnan tulee olla tehokas monien tehtävien suorittamisessa 2. Kunnan täytyy herättää ja pitää yllä asukkaiden mielenkiintoa 3. Kunnan täytyy olla kykenevä kehittämään riittävää voimaa ollakseen tehokas 4. Kunnan täytyy olla mukautuva sosiaalisiin ja taloudellisiin muutoksiin Näistä kriteereistä on löydettävissä myös Suomen kunnallishallinnon rakenteista ja kuntaliitoksista käytävää keskustelua. Kriteereissä korostuu tehokkuus palvelutuotannossa ja samalla kuntalaisten osallistuminen sekä mielenkiinto vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Kuntaliitos näyttäytyykin prosessin keskeisille toimijoille strategisena kysymyksenä ja valintana. Toimintaympäristössä tapahtuvat ja jo tapahtuneet muutokset ovat käynnistäneet prosessin, jossa kunnissa vakavasti on jouduttu miettimään vaihtoehtoisia tulevaisuuden skenaarioita. 2.3Rakennemuutokset vaativat muutoksen hallintaa Palvelurakenteiden muuttaminen ja kuntien yhdistyminen ovat haasteellisia muutosprosesseja, jotka herättävät ihmisissä monia tunteita puolesta ja vastaan. Yhä kiihtyvä seutuistuminen vähentää kuitenkin kuntarajojen merkitystä. Kunnat miettivät Paras -hankkeen seurauksena omia ratkaisujaan joko yhteistoiminta-alueiden tai kuntaliitosten kautta. Yhteistoiminta-alue on usein henkisesti helpompi perustaa, sillä kunnat jatkavat edelleen toimintaansa ja siirtävät osan toiminnastaan uudelle omistamalleen toimijalle. Johtamisen kannalta uudet rakenteet voivat olla monimutkaisia ja toiminnan tehostuminen, alueen asukkaiden tasapuolinen palvelu ja talouden parempi hallinta ovat haastava tehtävä pitkässä juoksussa etenkin, jos omistajakunnilla on erilaisia näkemyksiä kehityksen suunnasta. Kuntaliitos on radikaalimpi muutos kuntien poistuessa kartalta lopullisesti. Talouden hallinta ja toiminnan tehostuminen ovat haasteita myös kuntaliitoksessa, mutta yksi johto vastaa kokonaisuudesta, mikä selkiyttää tilannetta yhteistoiminta-alueeseen verrattuna. Kummassakin muutoksessa väestö saa laajemmalla alueella tasapuolisen kohtelun kun periaatteita yhtenäistetään. Yhteistoiminta-alue tai kuntaliitos ei kuitenkaan suoraan varmista voimavarojen uudelleensuuntaamista, kustannussäästöjä palvelujen tuottavuuden ja laadun parane- 7

8 mista, mutta niiden toteutuminen varmistetaan hyvällä johtamisella. Huonosti toteutettuna muutosprosessi voi saada odottamattomia piirteitä ja mahdolliset tehokkuusedut jäävät saavuttamatta. Jo suunnitteluvaiheessa onkin tehtävä realistisia suunnitelmia palveluiden järjestämisestä ja taloudesta sekä tiedotettava tulevista muutoksista. Rakennemuutoksiin liittyy aina vahvoja mielipiteitä luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden, organisaation työntekijöiden, kuntalaisten ja kunnan muiden sidosryhmien kuten yritysten ja yhdistysten taholta. Muutosvastarinta voidaan nähdä positiivisena piirteenä, koska se kertoo, että asukkaat, työntekijät ja henkilöstö välittävät organisaatiosta ja kokevat sen omakseen. Pahin tilanne olisi, jos kaikki olisivat passiivisia ja heitä ei kiinnostaisi meneillään oleva muutos lainkaan. Jotta rakennemuutoksen viestintä ja tavoitteet ovat selkeitä, on myös muutoksen poliittinen sekä ammatillinen johtajuus oltava selkeää. Luottamushenkilöiden rooli korostuu etenkin muutosprosessin alkuvaiheessa - aloitteen tekemisessä sekä alkuvaiheen poliittisen tuen saavuttamisessa. Oleellista on, että luottamushenkilöt tuovat muutostarpeen aktiivisesti esille ja näin ollen omalla toiminnallaan viestittävät kuntalaisille, että muutos on välttämätön. Ammattijohtajien vastuu konkretisoituu usein muutoksen toteutuksessa ja läpiviennissä. Sekä poliittisen että virkamiesjohdon tulee yhdessä kiinnittää huomioita muutoksen valmisteluun ja toteutukseen sekä viestintään, koska muutos koskettaa monia eri toimijoita, ei vain oman kunnan henkilöstöä. Muutoksella tulee hakea parannusta ja kehitystä nykyiseen tilanteeseen, ei vain muutoksen itsensä takia. Vastuullinen johto kertoo muutoksen vaihtoehdot, muutostarpeet ja prosessin etenemisen avoimesti, jotta muutos on paremmin ymmärrettävissä ja hallittavissa. 8

9 3. LOHJAN JA NUMMI-PUSULAN NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS Väestön osalta tässä selvityksessä on mukana Lohjan ja Nummi-Pusulan kunnista esitetty väestöennusteet ja väestömäärä. Lisäksi mukana on uuden kunnan väestötilastot, jonka avulla voidaan tarkastella, millaiseksi mahdollisen uuden kunnan väestö muodostuisi ja millainen olisi sen väestörakenne. 3.1 Asukkaat ja väestö Väestörakenne ja väestöennusteet esitetään Lohjan ja Nummi-Pusulan kuntien absoluuttisina lukuina. Tilastoina on käytetty Tilastokeskuksen tilastoja ja ennusteita, jotka on koottu vuonna Väestöennusteiden kanssa on syytä muistaa, että ne eivät ole absoluuttisia totuuksia vaan ne pohjautuvat historiatietoihin. Väestöennuste kuvaa tulevaa väestönkehitystä. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat niin sanottuja demografisia trendilaskelmia, joissa lasketaan mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena Nummi-Pusula Vuonna 2009 Nummi-Pusulassa oli 6125 asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Nummi-Pusulassa tulisi vuonna 2030 olemaan 6807 asukasta eli asukasmäärä kasvaisi vuoden 2009 luvuista 11,1 prosenttia. Nummi-Pusulan väestöennusteen mukaan 0-64 ikävuotiaiden määrä pysyisi lähes samana vuonna 2030, mutta yli 65-vuotiaden osuus tulisi kasvamaan. Taulukko 1. Nummi-Pusulan väestöennuste vuosille Nummi-Pusula muutos% ikäluokat yht v % 7-14 v % v % v % % 85- v % Ennusteen mukaan lasten, nuorten ja työikäisten määrä pysyy lähes muuttumattomana. Yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä näkyy selkeä kasvu. Tämän väestön osuus tulee kasvamaan vuoteen 2030 mennessä 61,3 prosenttia, mikä tulee heikentämään kunnan huoltosuhdetta jonkin verran. Mikäli palvelurakenne ja tarpeet ikäryhmittäin ovat nykyisellä tasolla ikärakennemuutos tarkoittaa kasvavaa palvelutarvetta ja nousevia vanhustenhuollon kustannuksia. Nummi-Pusulan seuraavien 20 vuoden tulevaisuuden haasteet tulevatkin olemaan vanhustenhuollossa ja ikäihmisten palvelutarpeisiin vastaamisessa sekä rahoituksen saamisessa, sillä työikäisten määrä säilyy ennallaan. 9

10 Erityisen hyvin edellä kuvattu muutos näkyy kun tarkastellaan Nummi-Pusulan ikäryhmien painotuksia eri vuosina. Työikäisten määrä vähenee vuoteen % - yksikköä ja yli 65- vuotiaiden ikäryhmien osuudet kasvavat. Kuva 3. Nummi-Pusulan asukkaiden ikärakenteen muutos vuosille Kuva 4. Nummi-Pusulan väestön ikäryhmien jakautuminen vuosina Lohja Vuonna 2009 Lohjalla oli asukasta. Vuodesta 2002 Lohjan asukasluku on kasvanut 3687 asukkaalla. Väestöennusteen mukaan Lohjan asukasluku tulee kasvamaan vuoteen 2030 mennessä reiluun asukkaaseen. Vuoden 2030 ennusteisiin on lisätty Karjalohjan tiedot, koska vuonna 2013 siitä tulee osa Lohjaa. 10

11 Taulukko 2. Lohjan väestöennuste vuosille Lohja+Karja- Lohja kasvu % Ikäluokat yhteensä v % 7-14 v % v % v % % 85- v % Lohjan väestöennusteesta voidaan huomata, että asukasluku kaupungissa tulee kasvamaan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana 22 prosenttia. Kasvukehitys on voimakasta vuonna 2013 toteutuvan kuntaliitoksen lisäksi. Joidenkin kasvukuntien osalta palvelutarvetta mm. päivähoidossa tai perusopetuksessa kasvattaa lisäksi kasvavat lasten ja nuorten ikäluokat. Väestöennusteen mukaan alle kouluikäisten (0-6 v) osuus tulee kasvamaan Lohjalla vuoteen 2030 mennessä 4,3 prosenttia. Nuorten (7-14 v) osuus tulee kasvamaan 12 prosenttia vuotiaiden osuus Lohjalla tulee kasvamaan lähes 5 prosenttia. Lohjan väestöennusteista suurin kasvu tulee kuitenkin sijoittumaan eläkeikäisiin kuntalaisiin vuotiaiden osuus kasvaa 65,2 prosentilla, vuotiaiden osuus kasvaa peräti 160 prosentilla ja yli 85- vuotiaiden kuntalaisten osuuskin kasvaa 228 prosentilla. Näin radikaali ikärakenteen muutos tulee lisäämään merkittävästi vanhustenhuollon palvelutarvetta ja nostamaan kustannuksia. Kuva 5. Lohjan väestön ikäryhmien jakautuminen vuosina

12 Lohjan kaupungin asukkaiden ikärakenne muuttuu vuosina siten, että työikäisten osuus laskee 11 % -yksikköä, yli 65-vuotiaiden osuuden kasvaessa selkeästi ja lasten ja nuorten osuden laskiessa hieman. Kuva 6. Lohjan asukkaiden ikäräkanteen muutos vuosina Uusi kunta Tässä kappaleessa yhdistetään Lohjan ja Nummi-Pusulan tiedot ja tarkastellaan mahdollisen uuden kunnan väestönkehitystä kokonaisuutena. Taulukko 3. Uuden kunnan, LoNuPu, väestöennuste vuosina LoNuPu ikäluokat kasvu % yht. 0-6 v % 7-14 v % v % v % % 85- v % Molempien kuntien ikärakenteessa on kasvua yli 65-vuotiaiden osalta. Nummi-Pusulan hieman vähäisempi kasvun osuus parantaa uuden kunnan lukua Lohjan lukuihin verrattuna. Siitäkin huolimatta uuden kunnan huoltosuhde muuttuu nykyistä selvästi heikommaksi, sillä työikäisten osuus väestöstä laskee 9 prosenttiyksikköä. Lasten ja nuorten määrä kasvaa yli 600 asukkaalla, mutta näiden ikäryhmien osuus kuntalaisista pienenee nykyiseen tilanteeseen nähden. 12

13 Kuva 7. LoNuPu:n väestön ikäryhmien jakautuminen vuosina Kuva 8. LoNuPu:n asukkaiden ikäräkanteen muutos vuosina Lohja, Siuntio, Inkoo ja Nummi-Pusula ja väestönkehitys Uudenmaan kunnat ovat olleet 2000-luvulla kasvukuntia, joista Lohja kasvaa Uudenmaan keskiarvoa enemmän ja Nummi-Pusula hieman maan keskiarvoa enemmän. Siuntio ja Inkoo ovat myös tulevaisuudessa kärkikasvun kuntia asukaslukuun suhteutettuna. 13

14 Kuva 9. Väestömäärä vuonna 2030 suhteessa vuoden 2008 väestöön.(tilastokeskus/ Uudenmaan liitto) Lohjaan liittyvä Karjalohja eläköityy selkeästi nopeammin kuin mitä siellä on nuoria työelämään siirtyviä ihmisiä. Siuntion, Inkoon sekä Nummi-Pusulan kehitys on hieman parempaa, mutta tarkasteltava alue on selkeästi työvoiman uusiutumisen näkökulmasta Uudenmaan haastavinta seutua. Lohjan kaupungin tilanne on muita tarkasteltavia kuntia parempi. Vain Espoossa ja Helsingissä nuoria on enemmän kuin piakkoin eläköityviä asukkaita. 14

15 Kuva 10. Ikäsuhde:60 64-vuotiaat suhteessa vuotiaisiin.(Tilastokeskus/Uudenmaan liitto) 3.2 Aluekehitys tarkastelualueella Lohja ja Nummi-Pusula kuuluvat Uudenmaan liittoon, jossa on 21 jäsenkuntaa. Vuoden 2011 alussa Uudenmaan liittoon liittyvät nykyisen Itä-Uudenmaan kunnat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Uudenmaan liiton jäsenkuntia ovat Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Pornainen, Raasepori, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Tiiviimpää seutuyhteistyötä Lohja ja Nummi-Pusula ovat tehneet Hiiden alueen ja Länsi- Uudenmaan kuntien kesken. Hiiden alue koostuu Karjalohjan, Karkkilan, Lohjan, Nummi- Pusulan ja Siuntion kunnista. Näiden lisäksi laajempaan Länsi-Uudenmaan aluekeskusohjelma-alueeseen kuuluvat lisäksi Hanko, Inkoo ja Raasepori. Alue on ollut merkittävässä kuntarakennemuutoksessa viime vuosina Sammatin ja Karjalohjan Lohjaan liittymispäätöksen sekä Raaseporin perustamisen myötä. Hiiden pilotin tavoitteena on ollut Länsi-Uudenmaan kilpailukyvyn lisääminen kehittämällä olemassa olevia alueen palvelutasoon vaikuttavia yhteistoimintamalleja ja verkostoja alueen sisällä sekä alueen ja muiden kasvukeskusten välillä niin kunta- kuin yhteisö- ja yritystasolla. 15

16 Kuva 11. Lohjan ja Nummi-Pusulan keskukset ovat kuvattuna kartalla. Mukana on myös vuonna 2013 Lohjaan liittyvän Karjalohjan keskus.(kuva: Lohjan kaupunki) Etäisyyksiä Lohjan keskustaan (noin) - Pusula 31 km - Nummi 27 km - Sammatti 19 km - Karjalohja 28 km - Virkkala 8 km Kuntien ja kaupunkien asukaslukuja sekä maapinta-aloja on vertailtu seuraavassa taulukossa. Tiedot kerätty pääsääntöisesti kuntien www-sivuilta, mutta lisäksi lukuja on hieman pyöristetty. Myöhemmin arvioitavien kuntaliitosvaihtoehtojen näkökulmasta etäisyydet ja pinta-ala vastaavat tutkittavalla alueella Salon ja Hämeenlinnan suuruusluokkaa. 16

17 Taulukko 4. Kaupunkien asukaslukujen ja pinta-alojen vertailua. Kaupunki Asukasluku maapinta-ala/kokonaispintaala km 2 Helsinki (720) Espoo (530) Salo (2100) Hämeenlinna (2000) Porvoo (2100) Raasepori (2350) Vihti (570) Karkkila (255) *Lohja-Karjalohja-Nummi (1700) Pusula *Lohja-Karjalohja-Nummi- Pusula-Siuntio-Inkoo (2700) 3.3 Metropolialueen kehitys: liikenne ja elinkeinoelämä Monesti metropolialue määritellään siten, että se ei käsitä Hiiden seudun kuntia. Viime vuosina metropolialue on kuitenkin usein haluttu nähdä laajemmin ja tarkastelussa ovat ulkokehänä myös muun muassa Hämeenlinnan ja Lohjan seudut. Kuva 12. Ratakäytävien kehittämisvaihtoehto Metka-hankkeen raportista 2008 (Uudenmaan liitto) 17

18 Uudenmaan liiton tarkastelut metropolialueen liikenteestä (liikennejärjestelmäsuunnitelmat ja raportit sekä Metka-hanke) kattavat tämän laajan käsityksen metropolialueesta. Länsi- Uudenmaan liikennejärjestelmän suunnittelualueeseen kuuluvat Hanko, Inkoo, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Nummi-Pusula, Pohja, Sammatti, Siuntio, Tammisaari ja Vihti. Alue on liikenteellisesti poikkeuksellisen haastava, sillä kunnat poikkeavat toisistaan toiminnallisesti ja kytkennöiltään. Vaihtoehtoja alueen kehittämiseksi on useita, mutta ratakäytävät korostuvat monissa selvityksissä kuten myös nykyisten taajamien vahvistaminen. Mikäli kuntaliitos toteutuisi Siuntion ja Inkoon kanssa olisi uuden kunnan alueella myös ratayhteys pääkaupunkiseudulle ja se vaikuttaisi olennaisesti kunnan sisäiseen kaavasuunnitteluun. Metka-raportin mukaan yllä oleva ratakäytävien kehittämisvaihtoehto korostaa, että aluerakenne vahvistuu suurimpien kaupunkikeskusten väliin. Säteittäiset kauko- ja lähiliikenteen raide- ja tieliikennekäytävät korostavat tätä kehitystä ja saavutettavuutta, kuten Helsinki- Hämeenlinna-Tampere akseli on osittanut. Raideliikennekäytävien ulkopuolelle jäävät alueet tulee kytkeä tehokkaasti raiteisiin liityntäliikenteen avulla.. Kuva 13. Uudenmaan tiepiirin tiestö kartalla kuvattuna, Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmän seurantaraportti Nummi-Pusulan ja Lohjan taajamien yhdistäminen tiestön kautta on haastavaa. Inkoosta ja Siuntiosta tieyhteys on selkeämpi. Elinkeinoelämän näkökulmasta on toivottu alueen metropolialueen pirstaloitumisen poistuvan. Helsingin, pääkaupunkiseudun ja uudenmaan yrittäjien julkaisema Menestyvien yritysten metropolialue 2011 yrittäjäjärjestöjen tavoiteohjelma vuoden 2011eduskuntavaaleihin kuvaa näitä toiveita konkreettisesti. Ohjelmassa yhtenäisyyttä suunnitteluun toivotaan palvelustrategian ja rakenteiden miettimisen kautta. Palveluiden käyttöä yli kuntarajojen tulisi lisätä ja kuntien toimintamalleja yhtenäistää, erityisesti kuntarajoilla. Lisäksi yhtenäisiä palvelu- 18

19 sisältöjen kuten tuotteistamisen yhteistyötä toivotaan vertailukelpoisuuden lisäämiseksi. Yhteenvetona voi todeta, että Länsi-Uusimaa voisi olla merkittävämpi vaikuttaja elinkeinoelämän edistämisessä, mikäli se näyttäytyisi yhtenäisempänä ulospäin. Elinkeinopalveluiden järjestäminen alueella on kuvattu tarkemmin palvelujen nykytilakuvauksissa. 3.3 Pendelöinti Pendelöinnillä tarkoitetaan työssäkäyntiä, joka tapahtuu työntekijän vakinaisen asuinkunnan ulkopuolella. Pendelöinnin avulla on mahdollista määritellä ihmisten työssäkäyntialueet ja saada kuva siitä, mihin kunkin kunnan asukkaiden työmatkat suuntautuvat. Tässä raportissa on esitetty pendelöintitilastot, kuntien työpaikkarakenteet sekä työpaikkaomavaraisuutta koskevat tilastot vuodelta Länsi-Uudenmaan kunnat eivät pysty työllistämään väestöään kotikunnassa, vaan suuri osa pendelöi kotikunnan ulkopuolelle. Pendelöinti on merkittävästi lisääntynyt ja laajentunut maantieteellisesti 2000-luvulla. Vuonna % kuntien työllisestä työvoimasta pendelöi päivittäin. Seudun toimijat ovat myös tottuneet hoitamaan työllisyysasioita seudullisesti, mistä esimerkkinä alueelle laaditut työllisyyden kehityslinjaukset (Uudenmaan liitto) Tilastokeskuksen vuoden 2007 tilaston mukaan Lohjalla oli työpaikkaa ja alueella oli työikäisiä henkilöä. Lohjan työpaikoista 1,6 % on maa- ja metsätalous-sektorilla, 32,4 % jalostuksessa ja 64,8 % palveluissa. Lohjan huoltosuhde oli 1,11 ja työpaikkaomavaraisuus 83,4 prosenttia. Huoltosuhteella kuvataan sitä osaa väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään. Lohjan tapauksessa huoltosuhde vuonna 2007 oli 1,11, joka on hyvää luokkaa koko Suomen tasolla. Työpaikkaomavaraisuus kuvaa kunnassa sijaitsevien työpaikkojen lukumäärän suhdetta alueella asuvaan työlliseen työvoimaan nähden. Työpaikkojen lukumäärää mitataan kunnassa työssä käyvän työllisen työvoiman määrällä. Niinpä työpaikkaomavaraisuus ilmaiseekin tarkasti ottaen alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. 19

20 Taulukko 5. Lohjan pendelöinti vuonna Ulospendelöinti Sisäänpendelöinti Lohja - Lojo Lohja - Lojo työllisiä yhteensä työpaikat yhteensä Lohja - Lojo Lohja - Lojo Helsinki - Helsingfors 1962 Vihti - Vichtis 675 Espoo - Esbo 1827 Raasepori - Raseborg 434 Vihti - Vichtis 738 Helsinki - Helsingfors 345 Vantaa - Vanda 540 Espoo - Esbo 331 Kirkkonummi - Kyrkslätt 271 Nummi-Pusula 323 Raasepori - Raseborg 238 Siuntio - Sjundeå 216 Nummi-Pusula 140 Karjalohja - Karislojo 169 Siuntio - Sjundeå 137 Kirkkonummi - Kyrkslätt 161 Inkoo - Ingå 110 Salo 143 Karjalohja - Karislojo 90 Inkoo - Ingå 131 Salo 74 Karkkila - Högfors 110 Karkkila - Högfors 66 Vantaa - Vanda 98 Loput yhteensä: 621 Loput yhteensä: Kuva 14. Lohjan pendelöinnin suuntautuminen(alkuperäinen kuva Uudenmaan liitto, muokkaus Audiapro) Kuten yllä olevasta tilastosta huomataan, suuntautuvat työmatkat Lohjalta pääosin Helsinkiin ja Espooseen. Näiden jälkeen tulevat Vihti, Vantaa, Kirkkonummi, Raasepori ja seitsemänneksi eniten työmatkoista suuntautuvat Nummi-Pusulaan. Lohjan alueelle suuntautuva pende- 20

21 löinti tapahtuu tilastojen mukaan useimmin Vihdistä, Raaseporista, Helsingistä, Espoosta ja Nummi-Pusulasta. Nummi-Pusulassa oli vuonna työpaikkaa ja työllisiä 2628, joten työpaikkaomavaraisuus Nummi-Pusulassa oli 62,3. Nummi-Pusulan huoltosuhde samaisena vuotena oli 1,26. Nummi-Pusulan työpaikoista 15 % on maa- ja metsätaloudessa, 28,8 % jalostuksessa, 53,9 % palveluissa ja 2 % ei tunneta Taulukko 6. Nummi-Pusulan pendelöinti vuonna Ulospendelöinti Nummi-Pusula Sisäänpendelöinti Nummi-Pusula työllisiä yhteensä 2628 työpaikat yhteensä 1637 Nummi-Pusula 1107 Nummi-Pusula 1107 Helsinki - Helsingfors 361 Lohja - Lojo 140 Lohja - Lojo 323 Karkkila - Högfors 98 Espoo - Esbo 247 Vihti - Vichtis 71 Vihti - Vichtis 159 Salo 45 Karkkila - Högfors 155 Espoo - Esbo 30 Vantaa - Vanda 91 Helsinki - Helsingfors 28 Salo 38 Somero 27 Kirkkonummi - Kyrkslätt 22 Vantaa - Vanda 19 Tuusula - Tusby 9 Tammela 8 Karjalohja - Karislojo 8 Loppi 7 Raasepori - Raseborg 7 Karjalohja-Karislojo 6 Loput yhteensä 101 Loput yhteensä 51 Nummi-Pusulan pendelöintitilastoista käy ilmi, että selvästi eniten Nummi-Pusulasta työmatkat suuntautuvat Helsinkiin, Lohjalle ja Espooseen. Myös Vihtiin ja Karkkilaan Nummi- Pusulasta kuljetaan työmatkoille jonkin verran. Nummi-Pusulan oman kunnan ulkopuolelta tuleva työmatkaliikenne tulee pääosin Lohjalta, Karkkilasta ja Vihdistä. 21

22 Kuva 15. Nummi-Pusulan pendelöinnin suuntautuminen(alkuperäinen kuva Uudenmaan liitto, muokkaus Audiapro) 3.4 Johtopäätökset väestöstä ja pendelöinnistä Lohjan ja Nummi-Pusulan kuntien väestökehityksellä on samansuuntaiset tulevaisuuden trendit. Kummankin kunnan vanhusväestön määrä tulee kasvamaan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana radikaalisti, mikä tulee heikentämään kuntien huoltosuhdetta. Lohjalla vanhusväestön osuus kasvaa enemmän, mutta selvää kasvua on myös nuoremmissa ikäryhmissä. Nummi-Pusulassa hieman maltillisempi kasvu keskittyy iäkkäämpiin ikäryhmiin. Pendelöintitilastot osoittivat, että Lohjan suunnalta työmatkan suuntautuvat pääasiallisesti Helsinkiin ja Espooseen. Nummi-Pusulan tilanne on samansuuntainen, mutta Lohja on nummi-pusulalaisille myös tärkeä työssäkäyntialue. On odotettavissa, että pendelöinti tulee jatkossa kasvamaan tai ainakin säilyttämään nykyisen luonteensa, koska Helsingin ja Espoon merkitys nykyisessä metropolialue-kehityksessä tulee jatkossa yhä vahvistumaan. Työssäkäyntialue Nummi-Pusulan ja Lohjan alueella on hyvin yhtenäinen ja kattaa laajan metropolialueen. Tiestö määrittelee vahvasti kuntalaisten suuntautumista. Raideliikenteen kehittäminen on mahdollisuus alueella tulevaisuudessa erityisesti Lohjan näkökulmasta, mikäli raideliikenne kulkee tulevaisuudessa sen alueella. 22

23 4. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Palvelutarve-ennusteiden tekeminen on haasteellista parhaimmillaankin ennusteet ennakoivat tulevaa kehitystä ja ovat suuntaa-antavia. Ennusteet perustuvat tilastokeskuksen väestöennusteen asukasmääriin ja keskimääräisiin yleisiin palvelutarpeisiin tänä päivänä. Näistäkin haasteita huolimatta kuntien tulevan palvelutarpeiden ennustaminen ja ennakoiminen on suotavaa, jotta kunnat voivat tehdä arvioita eri vaihtoehdoista ja suunnitella tulevaisuuttaan hallitusti Sosiaali- ja terveyspalvelut Molempien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut on koottu yhteistoiminta-alueisiin alkaen siten, että kansanterveyslain ja sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut varhaiskasvatuspalveluita lukuun ottamatta hoidetaan peruskunnan ulkopuolella. Lohjan kaupunki toimii isäntäkuntana LOST-yhteistyössä ja Nummi-Pusula on omistajakuntana Karviainen kuntayhtymässä Lohjan kaupungin hallintoon on kuulunut Lohjan, Siuntion, Inkoon ja Karjalohjan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue, jota kutsutaan arjessa lyhenteellä LOST. Myös liitoskunta Sammatin palvelut kuuluvat alueeseen. Peruspalvelut tarjotaan edelleen terveysasemilla ja sosiaalitoimistossa, mutta erityinen hoito, vammaispalvelut ja päihdepalvelut on keskitetty Lohjalle. Päivähoito säilyi kuntien omana palveluna. LOST-alue vastaa noin asukkaan palveluista, josta Lohja on noin (sis. Karjalohjan). Päätöksenteon näkökulmasta Lohjalla on nykyisellä yhteistoiminta alueella enemmistö, sillä Inkoolla ja Siuntiolla on lautakunnassa 6 paikkaa ja Lohjalla 10. Perusturvakuntayhtymä Karviainen on Karkkilan, Nummi-Pusulan ja Vihdin perustama perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntayhtymä Länsi-Uudellamaalla, joka aloitti toimintansa Kuntayhtymän toiminnan järjestäminen perustuu elämänkaarimalliin. Karviainen on jaettu palvelukokonaisuuksiin ikäryhmittäin. Näitä palvelukokonaisuuksia nimitetään palvelulinjoiksi: lasten ja nuorten, työikäisten ja ikäihmisten palvelujen linja. Nummi- Pusulan sivistystoimi vastaa varhaiskasvatuksen palveluista kunnassa. Karviainen vastaa asukkaan palveluista ja Nummi-Pusula on tästä noin 6000 asukasta. Nummi-Pusulalla on Karviaisen yhtymähallituksen 10 jäsenestä kaksi, Karkkilalla kolme ja Vihdillä viisi jäsentä. Yhteistoiminta-alueiden muodostushetkellä Lohjan kaupungin palvelukseen siirtyi 204 työntekijää, sillä yhteistoiminta-alueen henkilöstö on osa Lohjan kaupungin henkilöstöä. Nummi- Pusulan osalta henkilöstöä siirtyi Karviaisen palvelukseen 106 henkilöä. 23

24 4.2 Sivistyspalvelut Lohjalla on yhteensä 28 peruskoulua, joista 22 koulua keskittyy luokkiin 1-6 ja 6 koulua luokkiin 7-9. Perusopetus on jaettu neljään yläkoulualueeseen sekä ruotsinkieliseen koko kunnan kattavaan koulualueeseen. Lukioita on kolme: suomen- ja ruotsinkielinen sekä aikuislukio. Esiopetusta järjestetään sekä suomeksi että ruotsiksi alueen päiväkodeissa ja kouluissa. Lohjalta löytyy myös ammatillista- ja aikuiskoulutusta. Ammatillista koulutusta tarjoaa viisi eri toimijaa (Laurea, Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus Luksia, Axxell, Kisakallion urheiluopisto ja Kanneljärven opisto). Nummi-Pusula on mukana Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksen kuntayhtymässä ja monet nummi-pusulalaiset opiskelevat Lohjalla sijaitsevissa yksiköissä. Nummi-Pusulassa on 5 alakoulua, yksi yläkoulu ja lukio. Lisäksi Lohjan kaupungin isäntäkuntana hoitaman Hiiden opiston kursseja tarjotaan Nummi-Pusulassakin. Kirjastopalvelut ovat kuntien omaa toimintaa, mutta vahva yhteys on LUKKI-kirjastojen välillä. Näihin kuuluvat seuraavien kuntien kirjastot: Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula ja Vihti. Lisäksi kaikkien Uudenmaan kirjastojen välillä on yhteistyötä. Nummi-Pusulassa kirjastot ovat Saukkolassa ja Pusulassa. Lohjalla on pääkirjasto sekä Mäntynummen, Ojamon, Sammatin ja Virkkalan yksiköt sekä kirjastoauto. Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto toimii Lohjalla, mutta sen sivutoimipaikka on Vihdissä. Nummi-Pusula ostaa musiikkiopistopalveluita sekä Karkkilasta että Lohjalta Tekniset ja ympäristöpalvelut Suuri osa teknisistä palveluista on Lohjan kaupungin omaa toimintaa: maankäytön suunnittelu, kaavoitus, kunnallistekniikka ja teknisen toimen muut ylläpitopalvelut. Vesihuolto toimii omana liikelaitoksenaan. Vesihuollon osalta on tehty myös vahvaa yhteissuunnittelua Lohjan, Karjalohjan ja Nummi-Pusulan osalta. Varajärjestelmä on yhteinen Vihdin kanssa. Nämä kunnat ovat myös juuri aloittaneet suuren runkoviemäri- ja vesijohtoprojektin, joka johtaa siihen, että muutaman vuoden päästä kaikkien kolmen kunnan jätevedet käsitellään Lohjan Pitkäniemen puhdistamolla. Nummi-Pusulan teknisen lautakunnan toimenkuvaan kuuluu kiinteistötoimi, jätehuolto, teiden ja yleisten alueiden hoito sekä vesi- ja viemärilaitos. Lohjan kaupunki hoitaa Nummi-Pusulan kunnan ympäristövalvonnan ostopalvelusopimuksella (ympäristönsuojelu, ympäristöterveydenhuolto, eläinlääkintähuolto). Sekä Lohjan että Nummi-Pusulan jätehuollon hoitaa seudullinen Rosk and Roll Oy Hallinto- ja tukipalvelut sekä elinkeinopalvelut Lohjan kaupungin hallinnon palvelut tuotetaan pääosin kaupungin omalla henkilökunnalla. 24

25 Liikelaitoskuntayhtymä Puhti tuottaa Karkkilan kaupungille, Nummi-Pusulan ja Vihdin kunnille sekä Perusturvakuntayhtymä Karviaiselle palkanlaskentapalvelut, kirjanpito- ja maksuliikenne, puhelinpalvelut sekä tietotekniikkapalvelut. Perustamishetkellä Nummi-Pusulasta siirtyi 4 henkilöä Puhdin palvelukseen. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy edistää elinkeinotoimintaa Karkkilan, Lohjan ja Nummi- Pusulan alueella. Kunnilla on myös yhteinen uusyrityskeskus ja yrityshautomo. Lohjan ja Nummi-Pusulan palo- ja pelastustoimen palvelut hoitaa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, joka toimii Espoon kaupungin liikelaitoksena Kuntien yhdessä tuotettavat palvelut Nummi-Pusula sekä Lohja ovat tehneet yhteistyötä lähiseudun kuntien kanssa jo pitkään. Alla olevasta taulukossa on kuvattu yhteenvetona Lohjan ja Nummi-Pusulan yhteistyötä palvelujen tuottamisessa muiden kuntien kanssa. Kummankin kunnan yhteistyökumppanit on tummennettu palveluittain. Taulukko 7. Kuntien yhteistyössä järjestämiä palveluja lähiseudulla. Lohja NuPuSiuntio InkooKarjalohja Karkkila Vihti sosiaali- ja terveyspalvelut Lohja NuPu sivistyspalvelut(kirjasto) Lohja NuPu tekniset palvelut Lohja NuPu hallinto- ja tukipalvelut Lohja (Puhti) NuPu sivistyspalvelut(hiiden opisto)lohja NuPu elinkeinopalvelut Lohja NuPu Kuten taulukosta käy ilmi, kunnat järjestävät itse perusopetuksen, päivähoidon ja pääosan teknisistä palveluista. Lisäksi kunnat pääosin tekevät asioita yhteistyössä, joskin suurin ero on sosiaali- ja terveyspalveluissa. Nummi-Pusula kuuluu Karviaisen yhteistoiminta-alueeseen sosiaali-ja terveyspalveluissa ja Lohja on isäntäkunta LOST yhteistoiminta-alueella. Kirjastot ovat LUKKI yhteistyössä ja molemmat kunnat elinkeinoyhtiössä. Hallinto- ja talouspalveluja Nummi-Pusula ostaa Puhti-liikelaitoskuntayhtymältä. Ympäristövalvonnan palvelut Lohja myy Nummi-Pusulalle ja vesihuollossa on tehty yhteissuunnittelua. 25

26 4.6. Palvelutarpeen kehitys vuoteen 2030 Kuten jo edellisessä luvussa todettiin, tulee Lohjan ja Nummi-Pusulan väestö kasvamaan, varsinkin senioriväestön osalta, joskin muutos on Lohjalla huomattavasti rajumpi. Tämä tulee varmuudella lisäämään palvelutarpeen kasvua vanhustenhuollossa. Nummi-Pusulassa lasten määrä pysyy liki samana, mutta osuus kuntalaisista pienenee ikääntyneiden määrän kasvaessa. Palveluiden painopistettä tulee tulevaisuudessa siirtää vanhuspuolelle. Lohjalla myös lasten ja nuorten määrä kasvaa hieman, mikä lisää palvelutarvetta ikäihmisten lisäksi lasten ja nuorten ikäryhmissä. Alla olevasta taulukosta käy ilmi palvelutarpeiden kehitys vuoteen 2030 mennessä. Jos 60 % 0-6 vuotiaiden ikäluokasta tarvitsee hoitopaikan vuoteen 2030 mennessä, tarvitaan Lohjalle 87 paikkainen päiväkoti. Nummi-Pusulan väestöryhmien kehitys sen sijaan johtaa siihen, että kunnassa tarvitaan yksi perhepäivähoitaja vähemmän kuin tällä hetkellä. Perusopetuksen ikäluokat kasvavat Lohjalla siten, että vuonna 2030 tarvitaan lisätilaa 28:lle 20 oppilaan opetusryhmälle. Nummi-Pusulassa taas tarvitaan noin 1,5 opetusryhmää vähemmän. Taulukko 8. Lohjan ja Nummi-Pusulan vuosien ikäryhmien kehitys. Lohja NuPu yli 85 v Mikäli kunnat noudattaisivat palvelutarvesuositusta siten, että tietty osuus kustakin ikäryhmästä kuuluu palveluiden piiriin, olisi kasvava palvelutarve kasvavien ikäryhmien vuoksi vuonna 2030 alla olevan taulukon mukainen. 26

27 Taulukko 9. Ikäihmisten kasvava palvelutarve suosituksen mukaisina määrinä kuvattuna yli 75 v kasvava palvelutarve STM:n 2008 suosituksen mukaan laskettuna Lohja Nupu Kotihoito 13,4 % tehostettu palveluasuminen 5,5 % pitkäaikainen laitoshoito 3 % Taulukon mukaan siten Lohjalla kotihoidon piiriin tulisi 609 ikäihmistä ja Nummi-Pusulassa 60 ikäihmistä vuoteen 2030 mennessä. 5. TALOUS Ennustaminen on vaikeaa varsinkin tulevaisuuden. Tämä vanha sanonta pitää myös paikkansa nykypäivänä, koska talouden ennustaminen on käynyt yhä haastavammaksi tehtäväksi. Nopeat käänteet Suomen valtion taloudessa ja koko globaalissa talousjärjestelmässä ovat aiheuttaneet sen, että täysin spesifien talousennusteiden laatiminen on lähes mahdotonta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että suuntaa antavien ennusteiden laatiminen olisi merkityksetöntä. Tässä esiselvityksessä käytetyt tiedot ovat kerätty Suomen Tilastokeskuksen tietokannoista ja kuntien antamista tiedoista. 5.1 Yli-/alijäämä Nummi-Pusulan kunnalla on ollut alijäämää vuodesta 2005 alkaen. Vuodesta 2007 alijäämä on kuitenkin pienentynyt ollen vuonna 2009 noin -1,64 miljoonaa euroa. Lohjan kaupungilla on kertynyttä ylijäämää koko 2000-luvun ajan. Ylijäämä laski vuodesta 2005 alkaen, mutta on hieman kasvanut ollen vuonna 2009 noin 19 miljoonaa euroa. 27

28 Kuva 16. Kumulatiivinen ali/ylijäämä Nummi-Pusula ja Lohja. Asukasta kohden alijäämät ovat Nummi-Pusulassa olleet viime vuosina noin euroa kun taasen Lohjalla ylijäämät asukasta kohden ovat olleet noin euron välillä. Valtakunnallinen keskiarvo ja verrokkikuntien keskiarvot ovat molemmat ylijäämäisiä. Kuva 17. Kumulatiivinen ali/ylijäämä Nummi-Pusula ja Lohja. Punaisella on kuvattu valtakunnan keskiarvo ja sinisellä samankokoisten vertailukuntien keskiarvo. 28

29 5.2 Verotulot Kuntien tulot muodostuvat pääasiallisesti kolmesta lähteestä; toimintatuotoista, verotuloista sekä valtionosuuksista. Kuntien verotulot muodostuvat kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Alla olevasta kuviosta käy ilmi Lohjan ja Nummi-Pusulan veroprosentin kehitys. Vertailun vuoksi kuvioon on lisätty Suomen kuntien keskiarvo. Kuva 18. Lohjan ja Nummi-Pusulan veroprosentin kehitys vuosina Suomen kuntien keskimääräinen veroprosentti on noussut vuosina ,43 - prosenttiyksiköllä (17,78-19,21). Vuonna 2002 Lohja ja Nummi-Pusula verottivat kuntalaisiaan liki samalla prosentilla, mutta vuonna 2009 erotus on prosenttiyksikön verran. Vuodesta 2005 alkaen Nummi-Pusulan veroprosentti on ollut valtakunnallista keskiarvoa korkeampi. Alla olevassa kuviossa on kuvattu Lohjan ja Nummi-Pusulan kunnallisveron tuotto euroa per asukas. Vertailun vuoksi kuvioon on merkitty myös koko maan kuntien keskiarvo. 29

30 Kuva 19. Lohjan ja Nummi-Pusulan kunnallisveron tuotto per asukas vuosina Kuva 20. Lohjan ja Nummi-Pusulan kiinteistöverojen kehitys asukasta kohden vuosina Nummi-Pusulan kiinteistöveron tuotto/asukas on noussut selvästi vuosina , mitä selittää tapahtuneet veron korotukset Nummi-Pusulassa. Koko maassa kasvu on ollut tasaista. Vuonna 2010 kiinteistöveroprosenttien valtakunnallisia ala- ja ylärajoja nostettiin ja ne ovat: Yleisen kiinteistöveroprosentti 0,60 1,35 Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,32 0,75 30

31 Taulukko 10 Kiinteistöveron vertailu koko Suomen, Uudenmaan, Lohjan ja Nummi-Pusulan osalta. Lähde:www.kunnat.net, joka perustuu verohallituksen tietoihin. Kunta Asukas- Tulovero-% Kiinteistöveroprosentit: luku Yleinen Vakituinen Muu kuin vaki- Jos eri kuin yleinen kiinteistövero-% asuinrakennus tuinen as.rak kiinteistövero-% Muutos 2010 Muutos 2010 Muutos 2010 Muutos Yleishyö- Rakent. paikka %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. dyllinen rakennusyhteisö Koko maa Manner- Suomi ,98 0,38 0,87 0,12 0,38 0,09 0,98 0, ,99 0,39 0,87 0,12 0,38 0,09 0,98 0,09 Uusimaa ,16 0,22 0,80 0,11 0,34 0,09 1,07 0,18 Lohja ,50 0,50 0,80 0,10 0,38 0,08 0,98 0,18 2,00 Nummi- Pusula ,50 0,50 1,35 0,35 0,75 0,25 1,35 0,35 0,00 3, Valtionosuudet Lohjan ja Nummi-Pusulan valtionosuudet on esitetty tässä esiselvityksessä alla olevassa kuviossa. Kuva 21. Lohjan ja Nummi-Pusulan valtionosuudet. Lohjan ja Nummi-Pusulan kuntien valtionosuudet asukasta kohden ovat alle maan keskiarvon. Vuonna 2009 erotus koko maan keskiarvoon on Lohjalla liki 1000 euroa/asukas ja Nummi-Pusulassakin liki 400 euroa /asukas. Lohjan ja Nummi-Pusulan mahdollinen kuntafuusio tulisi muuttamaan valtionosuuksien kertymää ja lisäksi huomioon on otettava, että tänä vuonna voimaan astunut valtionosuusuudis- 31

32 tus. Nykyisen järjestelmän valtionosuuden määräytymisperusteet säilyvät lähes nykyisellään. Yleinen valtionosuus, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden määräytymisperusteet sekä verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus säilyvät nykyisen mukaisena. Muutoksia tulee sen johdosta, että esi- ja perusopetuksen valtionosuudet maksetaan kunnille ikäluokkapohjaisesti (6-15 ikävuodet). 5.4 Lainakannan kehitys Lainakanta on molemmissa kunnissa kohonnut huomattavasti 2000-luvulla. Nummi-Pusulan kunnassa lainaa asukasta kohden on ollut noin 400 euroa kunnes vuonna 2009 lainamäärä lähes kaksinkertaistui. Vuonna 2009 Nummi-Pusulassa oli lainaa 890 euroa/asukas. Lohjalla lainamäärät asukasta kohden ovat kasvaneet viidessä vuodessa liki 500 euroa/asukas ja vuonna 2009 Lohjalla oli lainaa 1584 euroa asukasta kohden. Positiivinen piirre on kuitenkin se, että molempien kuntien lainamäärät jäävät alle valtakunnallisten keskiarvojen sekä verrokkikuntien keskiarvon. 5.5 Kuntien tulot ja menot Kuva 22. Nummi-Pusulan ja Lohjan tulolajit viime vuosina. Punaisella värillä on kuvattuna valtionosuudet, keltaisella verot yhteensä ja vihreällä maksut ja myynnit. Nummi-Pusulassa valtionosuudet ovat huomattava tulonlähde kun taas Lohjalla maksujen ja myyntien osuus on viime vuosina ollut merkittävää. 32

33 Kuva 23. Lohjan ja Nummi-Pusulan tulojen jakauman tarkastelu vuonna Nummi-Pusulan osalta verotulot muodostavat 47 % tuloista kun Lohjalla verotulojen osuus tuloista on 54 %. Toisaalta valtionosuuksien osuus Lohjalla on ainoastaan 18 % kun Nummi- Pusulassa valtionosuudet ovat jopa 32 % kokonaistulosta. Kuva 24. Kuntien tulojakauma Suomessa keskimäärin vuonna (kunnat.net/kuntatalous, lähde tilastokeskus) Kun kuntien tuloja vertaa keskimääräiseen jakaumaan on Lohjalla valtionosuuksia liki Suomen keskimääräinen osuus tuloista ja Nummi-Pusulassa verotuloja liki keskimääräinen osuus. 33

34 Alla olevasta kuviosta käy ilmi Lohjan ja Nummi-Pusulan menot menolajeittain. Kuntarakenteiden muutos näkyy henkilöstön vähentymisenä Nummi-Pusulassa, sillä henkilöstöä siirtyi yhteistoiminta-alueelle. Ostopalveluiden määrä on kasvanut samasta syystä. Lohjalla henkilöstö on kasvanut yhteistoiminta-alueen isännyyden myötä. Lohjalla näkyy myös rahoitusmenojen kasvu. Kuva 25. Menolajien vertailu Lohjalla ja Nummi-Pusulassa vuonna Kuva 26. Kuntien menojakauma keskimäärin Suomessa vuonna (kunnat.net/kuntatalous, lähde tilastokeskus) Kummallakin kunnalla on keskimääräistä enemmän palveluiden ostoja ja Lohjalla liki Suomen keskiarvon mukainen osuus henkilöstökustannuksia. 34

35 5.6 Kuntien vuosikatteet, poistot ja investoinnit Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletuksena voidaan pitää sitä, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen. Alijäämää syntyy, kun vuosikate ei riitä satunnaisten erien jälkeen kattamaan poistoja. Poistot kuvaavat keskimääräistä vuosittaista korvausinvestointitarvetta. Mikäli vuosikate kattaa poistot (korvausinvestoinnit), kunnan ei tarvitse velkaantua, realisoida käyttöomaisuuttaan tai pitkäaikaisia sijoituksiaan tai vähentää toimintapääomaansa pitääkseen palvelujen tuotantovälineet toimintakunnossa. Nummi-Pusulan vuosikate asukasta kohden ei riitä kattamaan viimeisten vuosien aikana tehtyjä nettoinvestointeja. Lohjalla nettoinvestoinnit ovat olleet viimeiset vuodet selvästi yli vuosikatteen, mikä edistää velkaantumista. Kuva 27. Vuosikatteen riittävyys poistoihin Lohjalla ja Nummi-Pusulassa. 35

36 Kuva 28. Vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin Lohjalla ja Nummi-Pusulassa. Alla olevasta kuviosta käy ilmi Lohjan ja Nummi-Pusulan investoinnit asukaslukuun suhteutettuna. Nummi-Pusulassa investointien huippuvuodet ovat olleet 2003 ja 2009 kun vuonna 2005 investoinnit olivat jopa nollassa. Lohjalla investointitaso on vaihdellut vähemmän, huippuvuosia olivat vuodet 2005 ja Molempien kuntien poistotasot ovat olleet suhteellisen tasaisia. Lohjan poistot ovat kasvaneet tasaisesti ja Nummi-Pusulan poistot ovat hieman heilahdelleet vuosittain tasaantuen pitkällä juoksulla. Kuva 29. Lohjan ja Nummi-Pusulan investoinnit suhteessa asukaslukuun. 36

37 5.7. Johtopäätökset taloudesta Lohjan ja Nummi-Pusulan talouden keskeiset haasteet ovat investointien hallinta, lainamäärien kasvun hillintä ja erityisesti Nummi-Pusulassa toiminnan menojen kattaminen tuloilla pitkällä aikajaksolla. Monien kuntien ongelma viime vuosina on ollut se, että menot kasvavat enemmän kuin tulot. Kuntien menot käsittävät toimintamenot ja rahoitusmenot. Tulot muodostuvat taas valtionosuuksista, verotuloista sekä myynti- ja maksutuloista. Vuosien välillä kuntien menot ja tulot kasvoivat keskimäärin seuraavasti Nummi-Pusula Tulot 4,5 % Menot 4,7 % Lohja Tulot 5,9 % Menot 6,6 % Lohjalla menot ovat kasvaneet hieman tuloja reilummin. Pitkällä tähtäimellä kuntien tulee aktiivisesti pyrkiä tervehdyttämään talouttaan ja saamaan menot ja tulot tasapainoon. Kummallekin kunnalle tehtiin Valtiovarainministeriön kriteereiden mukainen analyysi talouden kriisin tilanteesta. Heikon talouden kunnaksi päätyy, jos täyttää kriteerit, joihin kuuluvat muun muassa taseen alijäämä asukasta kohti, kunnan tuloveroprosentti yli maan keskiarvon, lainakanta asukasta kohti yli puolitoistakertainen verrattuna maan keskiarvoon, omavaraisuusaste alle 50% ja suhteellinen velkaantuneisuus yli 50%. Lohjalla ei täyttynyt yksikään kriisikunnan kriteeri, mutta Nummi-Pusulalla täyttyi kaksi kuudesta kriteeristä. Kriteerit olivat taseeseen kertynyt alijäämä ja veroprosentti oli yli valtakunnallisen keskiarvon. Kriisikunnaksi voi päätyä myös, vaikka kaikki kriteerit eivät toteutuisikaan, sillä perusteeksi riittää alijäämärajojen ylitys kahtena peräkkäisenä vuonna. Olennaista talouden kasvun lisäksi on kuitenkin myös se mikä on lähtökohtaisesti tulojen ja menojen suhde. Nummi-Pusulassa kasvuprosentit ovat olleet suhteellisen samat sekä menoissa että tuloissa, mutta pitkällä tähtäimellä on saatava tulot kattamaan menot ja katettava kertynyt alijäämäkin. 5.7 Lohjan ja Nummi-Pusulan taloudellinen kehitys tulevaisuudessa Lohja-Inkoo-Siuntio selvityksessä analysoitiin ja ennakoitiin tulevaisuuden talouskehitystä kunnissa. Lohjan osalta selvitys näyttää, että on tarkoitus jatkaa samalla tuloveroprosenteilla ainakin suunnitelmakaudella. Menojen ja maksutulojen kasvuprosentit noudattelevat aiempien vuosien hyvin maltillista kehitystä, mutta myynnin uskotaan Lohjalla nousevan vuonna 2011 noin 1 me aiempaan vuoteen verrattuna. Lohjan lainakannan ei ennakoida kasvavan olennaisesti lähivuosina. Lohjan taloussuunnitelma mahdollistaa alijäämäisen tuloksen parina seuraavana vuotena kertyneen ylijäämän ansiosta. Nummi-Pusulan osalta tulevien vuosien veroprosentiksi on laskettu taloussuunnitelmassa nykyinen taso 20,5 %. Samoin menojen ja tulojen ennakoidaan olevan vuoden 2010 tasoa. Vuo- 37

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman valossa Jarmo Vakkuri, professori Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu 050-318 6042, jarmo.vakkuri@uta.fi

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja 10 000 Toimintakate tilinpäätös 2014 /as. 9 000 8 868 8 000 7 000 6 000 5 000 7 411 7 328 6 739 6 259 6 327 6 461 5 839

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

ARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo Pentti Meklin, Emeritusprofessori

ARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo Pentti Meklin, Emeritusprofessori ARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo 25.5.2016 Pentti Meklin, Emeritusprofessori 1. Nykyinen tilanne yleensä kunnissa ja erityisesti ARTTU2-kunnissa 2. Mitä tulevaisuus näyttäisi tuovan tullessaan? Kuvio 1.

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 31.3.2017 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2016 Perustuvat kuntiin lähetettyyn kyselyyn tiedot on koottu 13.-29.3.2017 välisenä aikana Tiedot

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Koko maassa sote-palveluiden nettokustannusten kasvu ei vastaa maksukyvyn kasvua Toteutunut ja ennustettu kustannuskasvu 2004-2020

Lisätiedot

Porin selvitysalueen vertailutilastoja

Porin selvitysalueen vertailutilastoja Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin selvitysalueen vertailutilastoja Sisältö Taloudellisten tunnuslukujen vertailua Porin selvitysalueen kunnissa Väestörakenteeseen

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Talouden tilanne kesäkuu 2013 Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Lähtökohta verot+valt.osuudet vs nettomenot 36000 34000 32000 30000 28000 26000 24000 22000 20000 34457 33085

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Järvenpää. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 366 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen HEL 2012-013867 T 00 01 06 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi selvitysalue 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Siikajoki selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI (selvitysalue)

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI (selvitysalue) KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI (selvitysalue) Vahvuus kykenee järjestämään kaikki palvelut väestöpohjaltaan Suomen 3.suurin kaupunki valtakunnan tasolla taloudellisesti vahva merkittävä toimija rakennettaessa

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA 2017-2019 Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö Kunnanjohtaja pyytää kuntalaisia, yhdistyksiä ja yrityksiä kommentoimaan talousarviota ja toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla

Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla HSY:n sukkulointiaineistot Karttasarja perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon (Tilastokeskus 31.12.2014) Kartoilla tarkastellaan työmatkoja molempiin suuntiin:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Uusi sairaala -hanke ; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Uusi sairaala -hanke ; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Uusi sairaala -hanke 1.4.2011; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen haasteet ja keskeiset lähivuosien

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 11 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-283-1 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Kaupunkiseutupalautetilaisuus 3.4. Messukeskus Kehittämispäällikkö Aija Tuimala PARAS -valmistelu Hämeenlinnan

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2013 Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014 LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014 2014 Sisältö Lastensuojelun tila 2014 1. LASTENSUOJELUILMOITUKSET 2. LASTENSUOJELUN ASIAKKAAT 3. LASTENSUOJELUN KUSTANNUKSET 4. LASTENSUOJELUN PALVELURAKENNE

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kuntien elinvoima talouden realiteetit

Kuntien elinvoima talouden realiteetit Kuntien elinvoima talouden realiteetit Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.8.2013 Seinäjoki Tarja Myllärinen Suomen Kuntaliitto Johtaja, sosiaali ja terveys Kuntien ja alueiden elinvoima ja elinvoiman

Lisätiedot