Keski-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma"

Transkriptio

1 luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

2 Sisällys 1 Johdanto Toteutusohjelman laadinta Taustaa luonnonhoidolle Keski-Suomen metsäluonnon erityispiirteet Vahvuudet ja puutteet Metsäelinkeinojen yleiskuvaus Luonnonhoidon lähtötilanne Keski-Suomessa Rahoitus ja henkilöresurssit Ympäristötuet Kemeran luonnonhoitohankkeet Muut luonnonhoitoon liittyvät hankkeet ja toimijat Luonnonhoidon toteutusohjelma : lähtötilanteesta toimenpiteiksi Kemera-rahoitus ja valtionapu Muu rahoitus Suunnitelma elinympäristöjen hoidosta ja hanketyypeistä Vesiensuojelun suunnitelma Hyvä metsäluonnonhoito talousmetsissä Viestintä ja koulutus Paikkatieto, alueelliset painotukset ja raportointi

3 1 Johdanto 1.1 Toteutusohjelman laadinta Luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma (TOTELMA) on Suomen metsäkeskuksen ja sen alueiden luonnonhoidon edistämisen suunnitelma julkisilla varoilla tuetun luonnonhoidon kohdistamiseksi. Ohjelma suuntaa metsäkeskuksen luonnonhoidon rahoitusta ja tekemistä ja tehostaa toimintaa. Ohjelma laaditaan jokaiseen maakuntaan yhtenäisten ohjeiden mukaisesti, jolloin siinä tulevat esille alueen luonnonhoidolliset painopistealueet, kuten alueiden erilaiset ekologiset ja vesiensuojelulliset tarpeet ja tavoitteet sekä maisemalliset ja kulttuuriset erityispiirteet. Tämän jälkeen tehdään johtopäätökset ja priorisoidaan luonnonhoitohankkeiden hanketyypit ja määrät sekä ympäristötukihankkeiden elinympäristötyypit. Toteutusohjelmat laaditaan osana alueellista metsäohjelmaa ja ne sisältävät METSOn toteutusohjelman tavoitteet. Luonnonhoidon tavoitteet sovitaan yhdessä sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa sekä hyödynnetään mm. Zonation-analyysin tuloksia. Yhteistyö metsäneuvoston ja METSO-yhteistyöryhmän kanssa kuuluu prosessiin. Maanomistajilta ja muilta tahoilta tulleet hanke-esitykset ja ideat otetaan huomioon. Tämä Keski-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma on pilotoitu valtakunnallisessa luonnonhoidon kehittämishankkeessa Kasvua ja vaikuttavuutta METSO-luonnonhoitoon. Hanketta vetävät Suomen metsäkeskus ja Tapio. Talousmetsänhoidossa otetaan luonnonhoito huomioon osana jokapäiväistä toimintaa. Tämä toteutusohjelma keskittyy luonnonhoidon rahoituksen suuntaamiseen, jolloin siinä ei näy erityisesti ne panostukset, joita maanomistajat tekevät arkimetsätaloudessa metsissään. 3

4 1.2 Taustaa luonnonhoidolle Hyvä luonnonhoito on edellytys kestävälle luonnonvarojen käytölle. Hyvä luonnonhoito lisää monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita sekä auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Luonnonhoito edistää metsäelinkeinoja ja maisema-arvoja. Erilaisin luonnonhoitotoimin voidaan hoitaa suojelualueita tai turvata talousmetsien luonnon monimuotoisuutta. Alueellisesti on tärkeää tarkastella luonnonhoidon toteuttamisen kokonaisuutta. Luonnon monimuotoisuuden liittyy lukuisia kansainvälisiä tai kansallisia sopimuksia ja strategioita. Seuraavassa tärkeimpiä, jotka vaikuttavat luonnonhoidon tavoitteisiin ja priorisointiin: EU:n luonnon monimuotoisuutta koskeva strategia päätavoitteena on luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja ekosysteemipalvelujen heikentymisen pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä ja mm. heikentyneiden ekosysteemien ennallistaminen ja samalla ilmastonmuutoksen torjunta. Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia sekä Etelä-Suomen monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantumisen pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden suotuisan kehityksen vakiinnuttaminen vuoteen 2025 mennessä. Kansallinen metsästrategia monimuotoisuuden huomioiminen, lisäksi painotetaan luontomatkailua, luonnontuotteita, ekosysteemipalveluja ja kulttuuriarvoja osana elämänlaatua, joita metsät tuottavat. Keski-Suomen alueellinen metsäohjelma (AMO) tunnistaa metsäluonnon monimuotoisuuden vaalimisen tärkeäksi osaksi talousmetsien hoitoa. 4

5 Pienvesien kunnostusstrategia tavoitteena on luoda välineitä, että jäljellä olevien luonnontilaisten pienvesien säilyminen turvataan sekä arvokkaiden muuttuneiden pienvesien tilaa parannetaan. Vesiensuojelun toteuttamisohjelma valtioneuvoston hyväksymä toteuttamisohjelma. EU:n vesipuitedirektiivi (VPD) ohjaa vesienhoitoa ja antaa puitteet. Valtakunnalliset ja maakunnalliset maisemaselvitykset suuntaa maisema- ja matkailuhankkeita. Lakisäädökset: Metsälaki ja Kemera ja luonnonsuojelulaki erityisen tärkeät elinympäristöt, tukimuodot, uhanalaiset lajit. Talousmetsien metsänhoitosuositukset ja metsäsertifiointi turvaa luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita, erilaiset metsänkäsittelymenetelmät ja elinympäristöt. Suomen metsäkeskuksen ohje elinympäristöjen priorisoinnista priorisoi ja suuntaa hankkeita. 2 Keski-Suomen metsäluonnon erityispiirteet 2.1 Vahvuudet ja puutteet Keski-Suomen metsät ovat luonnonoloiltaan vaihtelevia ja monipuolisia. Rehevimmät metsät ja pääosa lehdoista sijaitsevat maakunnan etelä- ja keskiosissa. Karuimmat metsät ja suot ovat pohjoisessa ja luoteessa Suomenselän alueella. 5

6 Keski-Suomessa on maaston vaihtelevan topografian ansiosta merkittävässä määrin pienvesiä eli lampia, puroja ja lähteitä. Pienvedet ja niiden välittömät lähiympäristöt ovatkin tärkeitä monimuotoisuuden keskittymiä koko maakunnan alueella. Täysin luonnontilaisia pienvesiä on kuitenkin vähän. Suuret järvialtaat ja runsaat vesireitit ovat yksi merkittävä piirre Keski-Suomessa. Rantametsien lehtipuuvaltaisuus lisää monimuotoisuutta. Toisaalta rantakalliot tuovat paahteisen osuuden metsäluontoomme. Vesistöjen suojavyöhykkeet lisäävät kytkeytyneisyyttä. Soita on ojitettu Keski-Suomessa suhteellisesti enemmän kuin muualla maassa. Nykyisin noin 84 prosenttia soista on ojitettu tai raivattu pelloksi. Ojitus on hävittänyt etenkin reheviä soita, joita on luontaisestikin vähän. Intensiivisen metsätalouden ja aikaisemman ojitustoiminnan vuoksi vesiensuojelulla on merkittävä rooli Keski-Suomessa. Kallioperä on pääosin hapanta ja vähäravinteista. Suurin osa maaperästä on jääkauden muovaamaa moreenia. Maakuntaa halkovat lukuisat pitkittäisharjut ja eteläosissa on poikittaisia reunamuodostumia. Järvet ovat uurtuneet jäätikön vetäytymissuuntaan. Ekologisen kestävyyden kannalta talousmetsien suurimmat rakenteelliset puutteet ovat lahopuun ja palaneen puun vähyys, vanhojen metsien ja erityisesti paljon lahopuuta sisältävien vanhojen lehtimetsien vähyys, metsien yksipuolinen puulajikoostumus sekä luonnontilaisten pienvesien ja luonnontilaisten rehevien soiden vähäisyys. 2.2 Metsäelinkeinojen yleiskuvaus Keski-Suomessa on noin metsänomistajaa ja tilojen keskikoko on 35 ha. Metsät kattavat 80 % maakunnan pinta-alasta. Yksityismetsien osuus on 70 % metsämaan alasta. Keski-Suomessa on suuria mekaanisen ja kemiallisen metsäteollisuuden yrityksiä. Metsien käyttöaste on korkea ja lisääntyy edelleen suurien tehdasinvestointien myötä. Metsät ja metsien käyttö ovat olennainen osa 6

7 Keski-Suomea, joten luonnonhoidon edistäminen osana kestävää metsätaloutta sopii hyvin tähän maakuntaan. Maatalouden murroksen myötä maisemat umpeutuvat ja kylien kehittämishankkeet ovat tärkeitä. Kansallispuistojen (Pyhä-Häkin, Salamajärven, Konneveden ja Leivonmäen) läheisyyteen sekä laskettelukeskuksiin on kehittynyt luontomatkailuyrityksiä. Maatilamatkailun ja luontomatkailun sekä ekosysteemipalvelujen kehittämisessä on mahdollisuuksia. Keski-Suomessa on toimijaluettelon mukaan noin 50 toimijaa, jotka voisivat olla kiinnostuneita hankehausta. Luonnonhoidon yleiset tavoitteet Keski-Suomessa 1. Talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen 2. METSO- toimintaohjelman aktiivinen toteuttaminen 3. Vesienhoidon toteuttamisohjelman toteutus 4. Neuvonnan ja koulutuksen korkea taso 5. Metsien monikäytön ja luontomatkailun edistäminen 6. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen 7. Vaikuttavat hankkeet ja osaavat toteuttajat 3 Luonnonhoidon lähtötilanne Keski-Suomessa 3.1 Rahoitus ja henkilöresurssit Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) luonnonhoitomomentti on tarkoitettu metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitämiseen, tällä momentilla voidaan rahoittaa ympäristötukisopimuksia sekä metsäluonnon hoitohankkeita. Vuodesta 2008 alkaen Kemera-varoin toteutettu luonnonhoito on ollut osa METSO -ohjelmaa. Maanomistajat ovat olleet kiinnostuneita monimuotoisuuden vaalimisesta ja Keski-Suomessa rahoitus käytetty joka vuosi täysimääräisesti. 7

8 Metsänomistajat ovat saaneet ympäristötukikorvauksia vuosittain n (taulukko 1). Tämän lisäksi on tehty luonnonhoitohankkeita vuosittain noin edestä. Metsäkeskuksessa Keski-Suomen alueella on käytetty vuosittain noin 3,5 henkilötyövuotta luonnonhoitoon, josta noin 1,5 henkilötyövuotta on rahoitettu valtionavulla. Valtionapuna tehtävään työhön kuuluvat mm. ympäristötukisopimusten valmistelu, hankesuunnittelu- ja haku, koulutus ja neuvonta. Myös METSO-tarjousten valmistelu on tehty valtionavulla. Valtionavun lisäksi luonnonhoitoon on saatu rahoitusta MMM rahoittamien valtakunnallisten luonnonhoitohankkeiden ja yhteistoimintaverkostojen sekä EU Life ja Interreg -hankkeiden kautta. Kansainvälinen kiinnostus metsiämme kohtaan on lisääntynyt EUn liittymisen myötä. 3.2 Ympäristötuet METSO-kaudella eli vuosina ympäristötukisopimuksia on tehty 1570 hehtaarille (taulukko 2). Maanomistajille on maksettu korvauksia lähes 6 miljoonaa euroa. Sopimuksia on tehty eniten pienvesiympäristöihin, suoelinympäristöihin ja lehtoihin. Ympäristötukisopimuksiin on sisältynyt luonnonhoitoa noin 65 hehtaarin alueella. Tämä luonnonhoito on kohdistunut pääosin lehtoihin ja korpiin. Ympäristötukien kohdentamisessa on otettu huomioon METSO - toteuttamisohjelman tavoitteet. Maakunnassa yli kolmannes metsälain elinympäristöistä on pienvesiä ja ne ovat runsain elinympäristötyyppi. METSO-ohjelman tavoitteet ovat näissä elinympäristöissä korkealla ja tavoitteista on saavutettu vasta viidennes. Kuitenkin pinta-alallisesti 500 hehtaarin raja lähestyy. Kallioita ja vähäpuustoisia soita on ympäristötuissa mukana, mikäli ne lisäävät kytkeytyvyyttä. 8

9 Taulukko 1. Kemeran luonnonhoitovarojen käyttö Taulukko 2. Ympäristötuelle METSO-ohjelmassa asetetut elinympäristökohtaiset tavoitteet ja toteuma Keski-Suomessa. 9

10 3.3 Kemeran luonnonhoitohankkeet Kemeran mukaisia luonnonhoitohankkeita on METSO-kaudella tehty yhteensä 40 kpl (taulukko 3). Hankkeet ovat jakautuneet lähes tasan vesiensuojelu- ja monimuotoisuushankkeiden kesken. Vesiensuojeluhankkeet ovat olleet pääosin metsätalouden vesistövaikutusten pienentämiseen tähtääviä valuma-aluekohtaisia hankkeita. Osassa hankkeista on yhdistetty vesiensuojelu ja monimuotoisuus. Ne ovat keskittyneet Suomenselän suovaltaisille ojitettujen soiden alueille. Vesipuitedirektiivi ja pienvesistrategia velvoittavat parantamaan vesistöjen tilaa. Varsinkin Saarijärven vesireitin tila on huono ja reitin vesiensuojeluun kohdistuu maakunnallisia paineita. Monimuotoisuushankkeet ovat olleet pääosin elinympäristöjen kunnostuksia mm. lehtojen hoitoa, lähteiden kunnostusta ja korpien ennallistamista. Lisäksi on toteutettu pienvesiympäristöjen kytkeytyneisyyttä edistäviä hankkeita. Hankesuunnittelussa on viime vuosina käytetty Zonationanalyysiä. Elinympäristöjen kunnostuksessa tarpeet ovat tulleet METSO-ohjelman elinympäristöjen ja uhanalaisten luontotyyppien selvitysten perusteella. Luonnonhoitohankkeiden toteutus on muuttunut niin, että vuodesta 2014 lähtien Metsäkeskus tekee luonnonhoitohankkeiden yleissuunnittelun ja hakee hankkeelle ulkopuolisen toteuttajan hankehakumenettelyllä. Vuonna 2014 hankehaussa on ollut kaksi elinympäristöjen hoitohanketta ja yksi vesiensuojeluhanke. 10

11 Taulukko 3. Toteutuneet luonnonhoidon toimet Kpl Vaikutushehtaar it Kemera, Valtionapu, Valtakunnalliset LH-hankkeet, EU-rahoitus, Muu rahoitus Yhteensä, Tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustyöt Tärkeiden elinympäristöjen kartoitus 0 Maisemanhoidon kannalta merkittävät kunnostustyöt Vesistöhaittojen estäminen Ojitusalueen ennallistaminen Metsäluonnonhoitoa ja monikäyttöä ym.korostavia alueellisesti merkittäviä hankkeita Yhteensä Ympäristötuki luonnonhoitoa: lehto 35 rehevät korvet 25 perinnebiotoopit 5 METSO-ohjelma 0 koulutus, edistäminen, maanomistajat välityssopimukset Yhteensä Muut luonnonhoitoon liittyvät hankkeet ja toimijat Metsäkeskus on ollut mukana useissa valtakunnallisissa hankkeissa. Männikkömetsät ja rantojen raidat -yhteistoimintaverkostossa kunnostettiin lehtoja ja kehitettiin talousmetsien rakennepiirteitä. Askel riistametsään -hanke jalkauttaa riistapainotteista metsänkäsittelyä toimijoille. Vaikuttavuutta METSO-luonnonhoito -hankkeessa Keski-Suomi laatii yhdessä Kainuun alueen kanssa luonnonhoidon toteutusohjelman pilotin ja kouluttaa mallin muille alueille. 11

12 TASO-vesiensuojeluhankkeessa kunnostettiin Saarijärven reitillä virtavesiä ja kehitettiin vesiensuojelun seurantamenetelmiä. Laajoissa EU-Life- ja Interreg-hankkeissa on ennallistettu lehtija rantametsiä. SuoLife-hankkeessa ennallistettiin Natura-alueiden viereisiä yksityismaita. Hankkeissa ovat olleet vastuu- tai yhteistyötahoina mm. Metsähallitus, ELY -keskus, JAMK, firmat, MTK ja ProAgria. Keski-Suomen ELY -keskus on tehnyt vuosina METSO-ohjelman puitteissa suojelusopimuksia yhteensä n hehtaarille. Tähän on käytetty vuosittain n. 2 miljoonaa euroa. Suurin osa sopimuksista on toteutettu yksityisinä suojelualueina (YSA). Elinympäristötyypeistä on suojeltu eniten runsaslahopuustoisia kangasmetsiä, toiseksi eniten puustoisia soita ja pienvesiä lähiympäristöineen. Osalla YSA-alueista tehdään hoitosuunnitelman mukaisia hoitotöitä, joiden toteuttamisesta vastaa pääasiassa Metsähallitus. Taulukko 4. Ely-keskuksen METSO-ohjelmaan tehtyjen suojelusopimusten elinympäristöt hehtaaria % tavoitteesta Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Puustoiset suot Kalliot Pienvesien lähimetsät Lehdot Metsäluhdat, tulvametsät Harjupaahdeympäristöt Puustoiset perinnebiotoopit Muut 340 Suojeluun varatuilla valtion mailla Keski-Suomessa on Metsähallitus ennallistanut 1600 hehtaaria soita, 190 ha perinnebiotooppeja ja 1700 ha metsiä, joista noin 400 ha on ollut pienaukotusta, 350 ha lahopuun tuottamista ja 90 ha polttoalueita. Lisäksi on tehty luonnonhoitoa noin 860 hehtaarilla lehdoissa, valkoselkätikkametsissä ja puustoisilla perinnebiotoopeilla. Keski-Suomen suojelualueverkon ennallistamis- ja hoitotarpeesta on toteutettu vuoteen 2014 mennessä puolet. 12

13 4 Luonnonhoidon toteutusohjelma : lähtötilanteesta toimenpiteiksi 4.1 Kemera-rahoitus ja valtionapu Keski-Suomessa Kemeran luonnonhoitovaroja on ollut vuosittain käytettävissä noin Budjettikaavailujen mukaan tuo summa pienenee. Valtaosa vuosittaisista luonnonhoitovaroista käytetään jatkossakin ympäristötukisopimusten rahoittamiseen, ja luonnonhoitohankkeiden vaikuttavuuteen panostetaan. METSO-ohjelma jatkuu Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti vuoteen 2025 asti, mihin mennessä pyritään saavuttamaan ohjelmassa määritellyt tavoitteet. Tavoitteiden saavuttaminen on erittäin vaikeaa ja suorastaan mahdotonta nykyisillä budjettikaavailuilla. Rahoitus vähenee sekä maa- ja metsätalousministeriön Kemera-rahoituksessa, jota Metsäkeskus hallinnoi että ympäristöministeriön rahoituksessa, jota Ely-keskus hallinnoi. Taulukko 5. MMM ja YM METSO ohjelman budjettirahoitus vuosittain miljoonaa euroa Vuosi MMM YM , esitys , esitys

14 Luonnonhoitohankkeet Metsäkeskus edistää, rahoittaa ja suunnittelee Kemeran mukaisia luonnonhoitohankkeita. Hankkeet ovat useamman kuin yhden tilan hankkeita ja niitä toteutetaan yksityisten maanomistajien mailla. Toteutusohjelman pohjalta priorisoidaan hanketyypit ja kohdealueet. Priorisoinnin pohjalta tehdään luonnonhoidon tarkempi alueellinen suunnittelu ja avataan hankehaku Metsäkeskuksen nettisivuilla. Hankehaun voittanut toteuttaja hakee Kemera-rahoituksen. Metsäkeskus ohjaa ja valvoo hankkeen edistymistä. Luonnonhoidon suunnitteluun liittyy kiinteästi maanomistajien luonnonhoidollinen neuvonta. Suunnitelma vuosien luonnonhoitohankkeista ja niiden budjetista sekä rahoituslähteistä on esitetty taulukossa 6. Suunnitelmassa otetaan huomioon MMM ja metsäkeskuksen toimintaohjeet. Ympäristötuki Metsäkeskus edistää ja neuvoo maanomistajia ympäristötukien laadinnassa ja avustaa niiden valmistelussa. Ympäristötukia voivat laatia kaikki toimijat. Ympäristötukien elinympäristökohtaisissa painotuksissa tarvitaan asiantuntemusta. Ympäristötukia kohdennetaan pääosin pienvesielinympäristöihin sekä korpiin ja lehtoihin. Vähäpuustoiset kohteet sekä kalliometsät eivät ole ensisijaisia kohteita. Ympäristötukikohteissa tullaan tekemään nykyistä enemmän luonnonhoitoa, ja se kohdistetaan lähinnä lehtoihin, korpiin ja puustoisiin perinnebiotooppeihin. 4.2 Muu rahoitus Luonnonhoidon tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan muitakin rahoituskanavia, kuin Kemeran luonnonhoitobudjettia. Valtakunnalliset luonnonhoitohankkeet ovat tärkeä osa luonnonhoidon edistämisessä. Laajat, yhdessä sidosryhmien kanssa toteutettavat EU:n Life-hankkeet, antavat lisäpanosta koko luonnonhoidon kenttään esim. Sisävesi Life -hanketta valmistellaan parhaillaan. Luonnonhoitoon liittyvillä hankkeilla voidaan toteuttaa mm. Keski-Suomen alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa , jonka yhtenä pääteemana on Metsästä on moneksi ja Keski- 14

15 Suomen maakuntaohjelmaa , joka nostaa biotalouden aluetalouden veturiksi. Maakuntaohjelman mukaan metsät ja kestävä metsänhoito ovat biotalouden merkittävin mahdollisuus. Maakuntaohjelmassa tavoitellaan myös puhdasta ja terveellistä ympäristöä. Tavoitteeseen sisältyy vesienhoidon päivitetty toimenpideohjelma, jonka toteutusta voidaan tukea esimerkiksi hankkeilla, joissa kehitetään vesiensuojelutoimenpiteitä tai koulutetaan toimijoita. Maaseudun kehittämisohjelmaa ja maakuntaohjelmaa tukeviin hankkeisiin on mahdollista hakea rahoitusta mm. Euroopan maaseuturahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta. Näihin liittyviä hankkeita voivat olla esimerkiksi kylien kehittämishankkeet sekä neuvontahankkeet. Taulukossa 4 on arvioitu rahoitustarve toteutusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Arvioinnissa on käytetty apuna aiemmin toteutuneiden rahoitusten määrää sekä tiedossa olevien hankkeiden suunnitelmia. Taulukossa esitetyt lukemat ovat kokonaiskustannuksia, jotka kohdentuvat eri toimijoiden kautta Totelma-alueelle. Mukana on käytännön toteuttamisen lisäksi myös luonnonhoitoon liittyvää kehittämistyötä. 4.3 Suunnitelma elinympäristöjen hoidosta ja hanketyypeistä Luonnonhoidon toteutusohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäluonnon köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä Keski-Suomessa. Tavoite perustuu laajempiin strategioihin ja ohjelmiin ja tavoitteen saavuttaminen on haasteellista ja vaatii resursseja. Uhanalaisten luontotyyppien arvioinnissa tuli esille, että metsäisissä luontotyypeissä ennen kaikkea lehdot, lehtipuuvaltaiset kangasmetsät, ikivanhat metsät ja karukkokankaat ovat uhanalaistuneet. Soista rehevät, korpiset ja lähteiset suotyypit ovat uhanalaistuneet sekä soiden reunaosien rämeet. Sisävesistä uhanalaisimpia ovat virtavedet, lähteiköt ja lammet. Taulukko on esimerkinomainen ja sitä voi käyttää, mikäli haluaa suunnitella yksityiskohtaisemmin ympäristötukien kohdentamista. Elinympäristöjen priorisoinnissa on hyödynnetty Zonation analyysiä. 15

16 Metsälakikohteiden suhteellinen osuus on suurin maakunnan eteläosissa ja ympäristötukisopimuksia on siten tällä alueella enemmän kuin pohjoisessa. Jatkossa haasteena onkin tehdä ympäristötukisopimuksia tasaisemmin koko maakuntaan. Lehdot Lehtoja on Keski-Suomessa alun perinkin vähän, mutta etenkin peltojen raivaaminen on vähentänyt luonnontilaisten lehtojen määrää. Lehtojen monimuotoisuutta ylläpidetään turvaamalla arvokkaimmat kohteet ympäristötukisopimuksilla ja lisäämällä muuttuneiden talousmetsälehtojen monimuotoisuuspiirteitä luonnonhoidolla. Esimerkin omaisesti: Ympäristötukisopimukset lehtoja pyritään saamaan ympäristötukisopimuksiin ympäristötukisopimuksiin liittyvää lehtojen luonnonhoitoa Luonnonhoitohankkeet tehdään lehtojen luonnonhoitoon, luonnonhoitohanketyyppiin 1, metsäelinympäristöjen hoitaminen, liittyen kaksi hanketta toteuttamisohjelmakaudella Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Runsaslahopuustoisten kangasmetsien osalta METSO-ohjelman tavoitteiden saavuttaminen painottuu enemmän ELY-keskuksen kuin Metsäkeskuksen toimenpiteisiin. Runsaspustoiset kohteet voivat olla maisema- ja matkailuhankkeissa tarkeänä osana. välitetään ELY-keskukselle n. 20 METSO-tarjousta vuosittain Esimerkin omaisesti: Luonnonhoitohankkeet lisätään palaneen puun ja lahopuun määrää suunnittelemalla yksi luonnonhoidollisen kulotuksen hanke ohjelmakaudella, hanketyyppi 3 16

17 Pienvesien lähimetsät Keski-Suomessa monimuotoisuus keskittyy pienvesien lähistöihin. Pienvesielinympäristöihin panostamalla turvataan myös niihin liittyviä reheviä kohteita, kuten lehtoja, korpia ja metsäluhtia ja lisätään kytkeytyvyyttä. Pienvesielinympäristöjä on kattavasti yli maakunnan, joten niiden luonnonhoidolla vaikutetaan tasapuolisesti koko maakunnan metsäluontoon. Esimerkin omaisesti: Ympäristötukisopimukset METSO-ohjelmassa asetettua tavoitetta pienvesiympäristöjen määräksi on toteutumatta vielä 1800 hehtaaria. ympäristötukisopimusten vuosittaista määrä pienvesielinympäristöissä pyritään nostamaan nykyisestä ympäristötukisopimusten yhteydessä tehdään pienvesien luonnonhoitoa Luonnonhoitohankkeet Pienvesien tila on huono maakunnassa ja tämän vuoksi pienvesien kunnostustyöt ja niihin liittyvät vesiensuojelutyöt ovat tärkeässä asemassa. viedään hankehakuun kaksi pienvesielinympäristöjen kunnostukseen liittyvää luonnonhoitohanketta, hanketyyppiin 1 metsäelinympäristöjen hoitotyöt Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat Suoluonnon ja suokokonaisuuksien turvaaminen on tärkeää, koska soita on ojitettu Keski- Suomessa hyvin voimakkaasti. Erityisen arvokkaita ovat letot ja kaikki korpityypit. Ympäristötukisopimukset korpia pyritään saamaan ympäristötuen piiriin vähän muuttuneita suokohteita pyritään ennallistamaan muutama hehtaari vuosittain ympäristötukihankkeiden yhteydessä 17

18 Taulukko 6. Vuosien luonnonhoidon suunnitelma ja budjetti. kpl Kemera, Valtionapu, Valtakunnalliset LHhankkeet,yhteistomintaverkosto EUrahoitus, Muu rahoit us, Yhteensä, 1. Usean tilan alueelle ulottuvien elinympäristöjen kunnostustyöt sekä metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistaminen Metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estäminen tai korjaaminen Metsien monimuotoisuutta edistävä kulotus Vieraskasvien hävittäminen ja leviämisen estäminen 0 5.Muihin 1-4 kohdassa tarkoitettuja hankkeita vastaaviin metsäluonnonhoitoa sekä maisema-, kulttuuri- ja virkitysarvoja korostaviin hankkeisiin Yhteensä luonnonhoitohankkeet Ympäristötukien laadinta Kpl/kausi METSO-ohjelma, koulutus, neuvonta Koulutustilaisuuksia kpl/kausi Ulkopuoliset aloitteet 3 Yhteensä

19 Luonnonhoitohankkeet Jäljellä olevan suoluonnon turvaaminen on tärkeää ja luonnonhoitoa tulee kohdistaa rehevien kohteiden lisäksi myös vähäravinteisempiin korpimuuttumiin ja -ojikoihin. Suomenselän ja Läntisen mäkiseudun alue painottuu suoluonnonhoidossa. toteuttamisohjelmajaksolla pyritään viemään hankehakuun yksi suoelinympäristöjen luonnonhoitoon liittyvä laajempi luonnonhoitohanke, hanketyyppi 1 metsä- ja suoelinympäristöjen hoitotyöt Laajojen vesitaloudellisesti yhtenäisten suokokonaisuuksien luominen luonnonhoidon keinoin on mahdollista erityisesti silloin, jos Metsähallituksen ennallistamisalueisiin voidaan liittää myös ympäröivien yksityismaiden ennallistamista. Suoluontokokonaisuuksien tarkastelussa tulee olla yhteydessä muihin toimijoihin ja pyrkiä mukaan laajoihin EU-hankkeisiin. Varsinkin Metsähallitus, ELY-keskus ja suuria metsäalueita omistavat metsäteollisuusyritykset ovat avainasemassa yhteistyökumppaneiksi. TOTELMA-jaksolla pyritään saamaan yksi laaja EU-hanke ja yksi valtakunnallinen luonnonhoitohanke. Luonnonhoitohankkeiden priorisoinnissa hyödynnetään Zonation analyysiä. 4.4 Vesiensuojelun suunnitelma Vesiensuojelun osalta jatketaan metsätalouden vesistövaikutusten pienentämiseen tähtääviä valuma-aluekohtaisia hankkeita ja kehitetään valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelua edelleen. Vesiensuojelun alueellista suunnittelua keskitetään erityisesti vesimuodostumien valumaalueille, jotka on määritelty vesienhoidon suunnittelun painetarkastelussa metsätalouden painopistekohteeksi (kuva3). Metsäkeskuksen paikkatietoaineistot ja -sovellukset sekä niiden kehittäminen tarjoavat kustannustehokkaita keinoja vesiensuojelun tehostamiseen. Vesiensuojelussa painopisteenä on metsätalouden vesistövaikutusten vähentäminen lisäämällä metsätalouden vesiensuojelun täydentävien toimenpiteiden, kuten pintavalutuskenttien, kosteikoiden, pohjapatojen sekä virtaamanhallintarakenteiden käyttöä. Äänekosken uuden 19

20 biotuotetehtaan lisääntyvä puunkäyttö tuo haasteita myös vesiensuojelulle. Ilmastonmuutos tuo haasteita vesiensuojelulle, sillä tulvien ja rankkasateiden määrän ennakoidaan lisääntyvän. Vesiensuojelu- ja monimuotoisuusnäkökohtien yhdistäminen on mahdollista ainakin soiden ennallistamistoimissa sekä pienvesien luonnonhoidossa. Vesiensuojelua edistetään toimijoiden ja maanomistajien koulutuksella ja neuvonnalla. Vuosina viedään hankehakuun ohjelmakaudella hankkeita, joka yhdistää vesiensuojelu- ja monimuotoisuusnäkökohdat, hanketyyppi 1. Maaseudun kehittämisrahastoon on laitettu hankehakemus, jossa kiinnitetään huomiota vesiensuojeluun ja lisääntyvään puun käyttöön. Toteutusohjelmajaksolla viedään hankehakuun kolme hanketta, jotka kohdistuvat hanketyyppiin 2, metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estäminen. Pyritään saamaan yksi valtakunnallinen luonnonhoitohanke aiheeseen liittyen 4.5 Hyvä metsäluonnonhoito talousmetsissä Metsämaisemasta yli 95 % on talousmetsiä, joten monimuotoisuuden perusta rakennetaan talousmetsissä ns. arkimetsänhoidossa. Luonnonhoidossa voidaan käyttää tehostetusti metsälain, metsäsertifiointikriteereiden ja metsänhoitosuositusten tarjoamia erilaisia metsienkäsittelymahdollisuuksia ja lisätä monimuotoisuudelle merkittäviä rakennepiirteitä. Hyvin tärkeää on metsäammattilaisten ja metsänomistajien tietoisuus ja koulutus talousmetsien luonnonhoidon mahdollisuuksista. Säästöpuuryhmien laadulla, sijoittelulla ja määrällä voidaan vaikuttaa talousmetsien arvokkaisiin rakennepiirteisiin. Vesistöjen suojakaistoilla on merkitystä metsämaiseman kytkeytyvyydelle ja arvokkaisiin rakenne- ja ominaispiirteisiin, kuten laho- ja lehtipuumääriin ja varjostukseen. Lehtipuusekoituksen säästäminen metsätalouden toimenpiteissä lisää metsien monimuotoisuutta ja 20

21 lahopuustoa säästämällä voidaan turvata vaateliaiden lajien säilymistä. Maanomistajat säilyttävät metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen ja metsäsertifioinnin elinympäristöjen ominaispiirteet metsätalouden toimissa. Luonnonhoidon tavoitteena voi olla myös metsien virkistys- tai muun käytön edistäminen. Metsät tuottavat hyvinvointia ja mielihyvää ja edistävät terveyttä. Luonnonhoito antaa mahdollisuuksia luontomatkailuun, kun esim. luontokohteita voidaan käyttää tutustumiskohteina. Vaihtoehtoisia metsänkäsittelymenetelmiä pyritäänkin lisäämään erityisesti matkailuyritysten lähellä. Yhtenä metsäluonnonhoidon ja monikäytön yhdistämisen painopistealueena ovat reunavyöhykkeet ja riista sekä riistaa huomioiva metsänhoito. Luonnonhoidon toteutusohjelma on luonnonhoidon rahoituksen suuntaamisen väline. Talousmetsien luonnonhoito on jokapäiväistä luonnon huomioimista metsätalouden toimenpiteissä. Nämä maanomistajien ja metsätoimijoiden kustannuspanokset ja työmäärät eivät näy tässä ohjelmassa, koska ne perustuvat lakisääteisiin toimiin, sertifioinnin kriteereihin, suosituksiin tai vapaaehtoisiin metsänomistajien toimiin. Esimerkiksi hakkualueille jätettyjen säätöpuiden arvo on vuosittain 130 /uudistusalue. Tämä toteutusohjelma on luonnonhoidon rahoituksen suuntaamisen väline. Alueellisessa metsäohjelmassa otetaan huomioon talousmetsien luonnonhoito kokonaisuudessaan. 4.6 Viestintä ja koulutus METSO-ohjelman myönteinen julkisuus auttaa koko luonnonhoidon kenttää. Tieto METSO-ohjelman tarjoamista vaihtoehdoista ja talousmetsien luonnonhoidosta on saatava myös niille maanomistajille, jotka eivät vielä niitä tunne. Metsään.fi-palvelua hyödynnetään. Metsäammattilaisten tietotaitoa ja koulututa lisätään. Metsäammattilaisille ja maanomistajille 1 koulutustilaisuus vuosittain Maanomistajaretkeilyt tai koulutustilaisuudet 2/ TOTELMA jakso Kolme lehtijuttua vuosittain maakuntalehdissä ja yksi TV:ssä 21

22 Luonnonhoitohankkeiden hankehakuun osallistuvat toimijat ovat myös tärkeä yhteistyötaho. Osaavien toimijoiden riittävä määrä ja erilaiset hanketyypit luovat pohjan laadukkaalle ja vaikuttavalle luonnonhoidolle. Metsäkeskuksen nettisivuista tehdään interaktiiviset. Luonnonhoidon tutustumiskohteita tulee lähes jokaiseen maakuntaan, joita hyödynnetään koulutuksessa. Toimijoille ja koneenkuljettajille vuosittain koulutustilaisuus 4.7 Paikkatieto, alueelliset painotukset ja raportointi Luonnonhoidonsuunnitelmat ja -toteutukset merkitään paikkatietoon LuontoAarniin. Luonnonhoidon tarpeista nousevat selvitysalueet merkitään LuontoAarniin. Selvitysalueilta nousevat esille hankealueet hankehakua varten. Hankealueille merkitään tehtävät vesien- ja luonnonhoidon toimenpiteet, jotka poimitaan hankehakua varten. Zonation analyysin tietoja hyödynnetään ja jalostetaan alueellisten painotusten määrittämisessä. Zonation analyysi on ohjelma, joka laskee monimuotoisuudelle painopisteen tietyllä suuralueella. Analyysistä löytyy tarkemmat ohjeet metsäkeskuksen luonnonhoidon ohjeissa. Analyysi antaa suuntaa monimuotoisuuden painotuksille, mutta ei ole yksiselitteinen totuus. Keski-Suomen alue on toteutusohjelmassa jaettu monimuotoisuudessa viiteen (kuva1) ja vesienhoidossa seitsemään (kuva2) seurattavaan raportointialueeseen Alueille asetettuja tavoitteita seurataan metsäkeskuksen raportointijärjestelmän avulla. Myös maanomistajien, sidosryhmien ja toimijoiden hanke-esitykset merkitään Aarniin. 22

23 Kuva 1. Kuva 2. Kuva 3. Kuva 4. Keski Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmassa Keski-Suomen ekologiset pienalueet, metsätaloudelle esitetyt painopiste vesimuodostumat. jossa pohjana Zonation- analyysi. 23

24 Kuva5. Keski-Suomen luonnonhoidon toteutusohjelman painopistealueet. Sinisellä merkitty alueet, jossa tarkastelu tehdään pääosin vesiensuojelun ja vihreällä monimuotoisuuden lähtökohdista. 24

25 Taulukko 5. METSO-ohjelmaa on jatkettu v saakka ja myös taulukon tavoitteita. Liite: METSO tavoitteet Keski-Suomi MMM:n ja YM:n tavoitteet, ha Toteuttamisohjelma, ha Kemeran pysyvä Luontotyyppien määräaikainen ympäristötuki Luontotyyppien ennallistaminen Luontotyyppien keinot LSL keinot Yhteensä suojelu (LSL) suojelu (LSL) (Kemera) (Kemera) (MH) hoito (MH) YHTEENSÄ Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot Korvet Letot ja lettorämeet Muut rämeet ja nevat Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon kohteet Puustoiset perinnebiotoopit Kalkkikalliot ja ultraemäksiset maat Kallio-, jyrkänne- ja louhikkometsät YHTEENSÄ /ha ) Luonnonhoitokohteille pyritään maksamaan myös ympäristötukikorvaus, joten sarakkeen luvut sisältyvät ympäristötuen määrään. pysyvä määräaikaine n suojelu Rahoitustarve, euroa 1) luonnonhoito ympäristötuki luonnonhoito Luontotyyppien ennallistaminen suojelu (LSL) (LSL) (Kemera) (Kemera) (MH) hoito (MH) YHTEENSÄ Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot Korvet Letot ja lettorämeet Muut rämeet ja nevat Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon kohteet 0 Puustoiset perinnebiotoopit Kalkkikalliot ja ultraemäksiset maat 0 Kallio-, jyrkänne- ja louhikkometsät YHTEENSÄ, euroa

Etelä-Savon luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Etelä-Savon luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Etelä-Savon metsäluonnon erityispiirteet... 4 2.1 Vahvuudet ja puutteet... 4 2.2 Metsäelinkeinojen yleiskuvaus... 5 3 Luonnonhoidon

Lisätiedot

Pirkanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Pirkanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 3 2 Pirkanmaan metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1 Vahvuudet

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT seminaari 6.11.2014 Metsien ekosysteemipalveluja

Lisätiedot

SUOMEN METSÄKESKUKSEN KAAKKOIS-SUOMEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA TOTELMA

SUOMEN METSÄKESKUKSEN KAAKKOIS-SUOMEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA TOTELMA 1 SUOMEN METSÄKESKUKSEN KAAKKOIS-SUOMEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA TOTELMA LUONNOS_ver.tiivistetty Seppo Ollikainen ym. 2015 Sisällys 1 Johdanto 2 1.1 Toteutusohjelman laadinta 2 1.2 Taustaa

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 4 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 4 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 4 2 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäluonnon erityispiirteet...

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Pohjois-Karjalan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 3 2 Pohjois-Karjalan metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

Uudenmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Uudenmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 3 2 Uudenmaan metsäluonnon erityispiirteet... 5 3 Luonnonhoidon

Lisätiedot

Pohjois-Savo luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Pohjois-Savo luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma Pohjois-Savo luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 3 2 Pohjois-Savon metsäluonnon erityispiirteet...

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

Pohjanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Pohjanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 TOTELMA-ohjelman tiivistelmä... 3 1.2 Luonnonhoidon taustaa... 3 2 Pohjanmaan metsäluonnon erityispiirteet... 5 3 Luonnonhoidon

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020

Kaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Kaakkois-Suomen metsäluonnon erityispiirteet... 4 3 Luonnonhoidon lähtötilanne Kaakkois-Suomessa... 6 3.1 Rahoitus ja henkilöresurssit...

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi

Lisätiedot

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus k JULKISET PALVELUT Kemera -työryhmän kuuleminen 4.12.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Luonnonhoito ja Kemera 2015 Kuulemisen sisältö Luonnonhoidon tarpeet, keinot

Lisätiedot

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua Riistan elinympäristöjen parantaminen Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua 26.11.2013 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen

Lisätiedot

Lounais-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020

Lounais-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 3 2 Lounais-Suomen metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1 Vahvuudet

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä

Lisätiedot

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä

Lisätiedot

Kainuun luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020

Kainuun luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 4 2 Kainuun metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1 Metsäelinkeinojen

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Pohjois-Pohjanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 3 2 Pohjois-Pohjanmaan metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1

Lisätiedot

Vesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Rovaniemi

Vesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Rovaniemi Vesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.2.2017 Rovaniemi Irmeli Ruokanen Kemijoen/Tornionjoen vesienhoitoalueen metsätalouden vesienhoidon toimenpiteet

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä ja menettelyjä metsälain

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa

Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa Harjumetsien paahdeelinympäristöjen hoitoseminaari 19.6.2012 Taipalsaari Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä 1 Metsäalan

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013 Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

Lapin luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020

Lapin luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 3 2 Lapin metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1 Vahvuudet

Lisätiedot

Yhteenveto luonnonhoidon alueellisista toteutusohjelmista

Yhteenveto luonnonhoidon alueellisista toteutusohjelmista Yhteenveto luonnonhoidon alueellisista toteutusohjelmista Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Luonnonhoidon toteutusohjelmien käsittely alueellisia metsäohjelmia valmistelevissa työryhmissä ja metsäneuvostoissa...

Lisätiedot

METSO-ohjelma

METSO-ohjelma METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3.

Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3. Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus 1 Mikä on METSO? METSO-ohjelma on vapaaehtoinen, maanomistajalähtöinen ja korvaa tulonmenetykset

Lisätiedot

LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA 2016-2020

LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA 2016-2020 1 SUOMEN METSÄKESKUKSEN LAPIN ALUEEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA 2016-2020 - TOTELMA Irmeli Ruokanen 2015 19.11.2015 luonnos Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 2 1.2

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO 2008 2016 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien

Lisätiedot

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,

Lisätiedot

Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu

Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet Samuli Joensuu 17.12.2015 Sisältö Vanhojen suojelualueiden rajausten ja tilan parantaminen Rajausten tarkistaminen Suunnitelmallinen vedenohjaus suojelusuolle

Lisätiedot

NATURA VERKOSTO

NATURA VERKOSTO NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8

Lisätiedot

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran

Lisätiedot

Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä

Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä Luonnonhoito on osa vastuullista metsätaloutta Julkaisija: maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö Kustantaja: Metsäkustannus Oy Taitto: Susanna Appel Kuvat:

Lisätiedot

Luonnonsuojelun ohjaus

Luonnonsuojelun ohjaus 4.6.2014 Monimuotoisuutta metsiin seminaari / JU Luonnonsuojelun ohjaus Suojelualueverkosto (LsL) Talousmetsien luonnonhoito LsL:n luontotyypit ML 10 elinympäristöt METSO ohjelma Metsäsertifiointi Metsänhoitosuositukset

Lisätiedot

LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA

LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona 1 METSO- ohjelman toimenpiteet kohdistetaan monimuotoisuuden kannalta merkittäviin

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Suoluonnon suojelu 17.12.2015 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Työryhmän tehtävät Luonnonsuojelulain mukainen suojeluohjelma Alun perin tavoitteena oli luonnonsuojelulain mukaisen suojeluohjelman

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

SUOMEN METSÄKESKUKSEN POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA

SUOMEN METSÄKESKUKSEN POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA 1 SUOMEN METSÄKESKUKSEN POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA 2016-2020 - TOTELMA Irmeli Ruokanen 18.11.2015 luonnos lähetetty lausuntopyynnön yhteydessä 19.11.2015 Huom.

Lisätiedot

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Lapin ELY-keskus/Noora Raasakka 21.9.2012 1 METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Strategian eväät soiden ennallistamiseen Strategian eväät soiden ennallistamiseen Kaisu Aapala SYKE, LBD Suo- ja turvemaiden strategia - Suoseuran seminaari 23.3.2011, Säätytalo, Helsinki Kaisu Aapala ENNALLISTAMINEN - MITÄ JA MIKSI? Lähtökohtana

Lisätiedot

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy

Lisätiedot

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoitusmahdollisuuksia Vesistökunnostusrahoja YM:n kunnostusavustukset. ELY jakaa. Jatkuva haku, pieniä summia 50% omarahoitusosuudella

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Soidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon

Soidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon Soidensuojeluseminaari 17.12.2015 Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon Ylitarkastaja Leena Rinkineva-Kantola, Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus 17.12.2015 Näkökulmia valmisteluun Inventoitavien

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsätalouden vesiensuojelupäivät 9.-10.10.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsätalouden vesiensuojelupäivät 9.-10.10.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsätalouden vesiensuojelupäivät 9.-10.10.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kemeran luonnonhoitohankkeiden uusi toimintamalli Luonnonhoidon uudet

Lisätiedot

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO:n tilannekatsaus 2011

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO:n tilannekatsaus 2011 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO:n tilannekatsaus 2011 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 1 Johdanto... 5 2 METSO-ohjelman toimenpiteet... 6 2.1 Luonnontieteelliset

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.-27.9.2006 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäpolitiikan perusta

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015, Koli Luonnonhoidon johtava asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Metsäluonnonhoito

Lisätiedot

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Lisää kasvua ja monimuotoisuus Bioenergia, lisääntyvät Lisää kasvua vai hakkuut ja monimuotoisuus kestävämpää politiikkaa? 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 27.04.2017 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa

Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa Metsänomistajien koulutusmatka 25.4.2009, Pärnu Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Luonnonsuojelun historiaa Suomessa Perinteisesti valtiojohtoinen

Lisätiedot

Luonnonhoito Suomen talousmetsissä

Luonnonhoito Suomen talousmetsissä Luonnonhoito Suomen talousmetsissä Ympäristövaikutusten hallinta on noussut yhä keskeisemmäksi Suomen metsätaloudessa. Se on saanut aikaan muutoksia myös metsien käsittelyssä ja hoidossa. Metsäammattilaisia

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu

Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu Valuma-aluetason suunnittelun koulutus 14.11.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3.

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3. Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu 2. Vapaaehtoisuus 3. Korvaukset 1 METSO Tarjoaa metsänomistajalle Pysyvä suojelu Määräaikainen suojelu

Lisätiedot

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen

Lisätiedot

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu Pysyvä suojelu Kohteen arviointi Alueen rajaus yhdessä maanomistajan kanssa Puuston määrän arviointi Luontoarvojen arviointi valintaperusteet, rakennepiirteet lahopuusto,

Lisätiedot

METSO-tilannekatsausraportti 2010 11.4.2011. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO:n tilannekatsaus 2010

METSO-tilannekatsausraportti 2010 11.4.2011. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO:n tilannekatsaus 2010 METSO-tilannekatsausraportti 2010 11.4.2011 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO:n tilannekatsaus 2010 METSO-tilannekatsausraportti 2010 11.4.2011 Sisällys Tiivistelmä...

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2020 METSOn tilannekatsaus 2012

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2020 METSOn tilannekatsaus 2012 ISBN 978-951-40-2418-4 (PDF) ISSN 1795-150X Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2020 METSOn tilannekatsaus 2012 Kimmo Syrjänen, Mirja Rantala, Saija Sirkiä, ja Susanna Anttila, (toim.)

Lisätiedot

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta Auvo Hamarus, ylitarkastaja Keski-Suomen ympäristökeskus Luonto ja kulttuuriympäristöt yksikkö Kuukkeli-yhteistoimintaverkosto 2009 METSO-OHJELMAN TOTEUTUS

Lisätiedot

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ZIG KOCH / WWF BENNY ANG / FLICKR WWF:n tavoitteet vuoteen 2020 Luonnon monimuotoisuus ei heikkene 2020 jälkeen Ekologinen jalanjälki ei kasva 2020 jälkeen

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot